Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamo Viite: Lausuntopyyntö OKM/12/500/2011

Transkriptio

1 Lausunto LSSAVI/2472/ / Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamo Viite: Lausuntopyyntö OKM/12/500/2011 Lausunto Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille Yleistä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan perusteellisesti valmisteltu ja erittäin hyvä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto nostaa esille seuraavassa muutaman näkökulman huomioitavaksi Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaluonnoksen vuosille jatkovalmistelussa; Hallitusohjelman mukaisesti Suomen tulevan kehityksen kannalta elintärkeää on kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen. Suomen valttikortti globaalissa kilpailussa on korkeatasoinen osaaminen. Hallituksen tavoitteena onkin nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 mennessä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston näkemys on, että osaavan työvoiman saatavuus on turvattava siellä missä tarvetta on. Tässä yhtälössä keskeisin muuttuja on koulutettu, ammattitaitoinen työvoima. Onkin todettava, että itse asiassa primääri toimija on työelämä ja sen tarpeet opetus- ja kulttuuriministeriön ollessa palvelun tarjoajan asemassa. Lisäksi on todettava, että Opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole ainoa toimija, vaan kokonaisuus vaatii laaja-alaista, horisontaalista tarkastelua. Syrjäytymistä on ehkäistävä ja syrjäytymisen kierre on katkaistava, yhteisin määrätietoisen toimin. Suomessa on kansallisesti valtion omin toimin synnytetty ja määrätietoisesti kehitetty elinkeinoelämän osaamiskeskittymiä. Nämä keskittymät toimivat LÄNSI- JA SISÄ- SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO REGIONFÖRVALTNINGSVERKET I VÄSTRA OCH INRE FINLAND Puh/tfn fax kirjaamo.lansi@avi.fi registratur.vastra@rfv.fi Vaasan päätoimipaikka Huvudverksamhetsstället i Vaasa/Vasa Wolffintie 35/ Wolffskavägen 35 PL/PB 200, Vaasa/Vasa Jyväskylän toimipaikka Verksamhetsstället i Jyväskylä Ailakinkatu 17 PL/PB 41, Jyväskylä Tampereen toimipaikka Verksamhetsstället i Tammerfors Uimalankatu 1 PL/PB 272, Tampere/Tammerfors

2 AVI/Länsi- ja Sisä-Suomi/2010 2/7 globaaleilla markkinoilla ja samalla alueensa kehittämisen vetureina. Suuri osa osaamiskeskittymistä toimii aloilla, joilla ennustetaan olevan myös jatkossa hyvät kasvunäkymät, talouden heilahteluista huolimatta. Näiden osaamiskeskittymien turvaamiseksi on huolehdittava myös jatkossa siitä, että niillä on käytössä tärkein voimavara eli osaava henkilöstö. Toimialapohjaisen tarkastelun sijaan tarkastelun fokus olisi oltava monipuolisen laajasta asiantuntijuudesta muodostuvien, eri alojen rajapinnat yhdistävien osaamiskeskittymien kehittämisessä, josta on edelleen johdettavissa tulevaisuuden työntekijöiden osaamisprofiilit. Tämän näkökulman tulisi myös olla ennakoinnin taustalla. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston näkökulmasta on erittäin tärkeää turvata perusopetuksen saavutettavuus. Sen sijaan korkeakoulujen osalta tarkastelussa ensisijaista ei ole sijainti esimerkiksi maakuntaperusteisesti. Kuntarakenneuudistuksen myötä myös maakuntien tehtäviin ja maakuntajakoon tullee muutoksia, tämä hallituskauden jälleen. Viraston näkemyksen mukaan kyse on hyvinvoinnin edistämisestä, jonka keskiössä sivistyksellisellä tasa-arvolla on erittäin merkittävä asema. Eri hallinnonalojen ohjaus yhdistyy aluetasolla selkeimmin kunnissa. Luonnoksen lähtökohdissa olisikin hyvä korostaa nykyistä painokkaammin poikkihallinnollisen kokonaisvaltaisen ohjauksen merkitystä ja ilmiöiden syyseuraussuhteita. Tiivistelmä lausunnon kannanotoista: - Taito- ja taideaineiden sekä liikunnan opetuksen vahvistaminen tulee suunnitelman Lähtökohtia-kohdassa nostaa OECD-maiden osaamisvertailussa kärkijoukkoon pääsemisen rinnalle. - Opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön tulisi toimia yhdessä huostaanotettujen lasten perhesijoituksen merkittäväksi lisäämiseksi (Lähtökohdat, s. 6). - Tutkimustiedon hyödyntämistä tulisi korostaa elinikäisen oppimisen, osallisuuden vahvistamisen ja syrjäytymisen ehkäisemisen tukemisessa ja kehittämisessä (Lähtökohdat, s. 6). - Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat tärkeitä toimijoita myös ulkomaalaistaustaisten osaamistarpeisiin vastaajina (Lähtökohdat, s. 7). - Taiteen perusopetuksen tarkastelu tulisi ottaa mukaan koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelmaan (s.9-10). - Koulutustarjonnan ja työvoiman kysynnän kohtaannon parantamisella (s ) on erittäin tärkeä rooli alueiden osaavan työvoiman saannin varmistamisessa. Tarkastelussa on primäärinä tekijänä korostettava osaavan työvoiman tarvetta. Tärkeää on pyrkiä tunnistamaan ns. heikkoja signaaleja ja toimia proaktiivisesti koulutuksen kehittämisessä

3 AVI/Länsi- ja Sisä-Suomi/2010 3/7 muuttuviin osaamistarpeisiin vastaten. Opinto-ohjauksen kehittäminen on erittäin kannatettavaa. Työelämäkoulutus osana ammatillista koulutusta (s. 15) tulisi laajentaa soveltuvin osin koskemaan kaikkea koulutusta. S.15 kohta 20 ehdotetaan muutettavaksi muotoon: Korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittämiseksi mallinnetaan ja otetaan käyttöön uusia yhteistyömuotoja elinkeinoelämän ja julkisen sektorin kanssa. Korkeakoulujen työelämäyhteyksiä parannetaan sisällyttämällä kehittämällä rahoitusperusteita ja malleja. - Valtionosuusjärjestelmän kehittäminen esitetyllä tavalla (s. 19) on kannatettavaa. Yleisten valtionosuuksien merkittävä vähentäminen ja erillisiin tarkoituksiin myönnettävät pienet valtionavustukset aiheuttavat kunnissa legitimiteettiongelmia valtion ohjausta kohtaan. Valtionavustukset eivät kohdennu optimaalisesti koulutuksellista tasaarvoa edistävällä tavalla. - Tieto- ja viestintätekniikan kasvavan käytön ja sen takia tapahtuvan koulukiusaamisen raaistumisen tulisi herättää TVT:n eettisen ja vastuullisen käytön korostamiseen ja tarpeellisiin interventioihin. - Taiteen perusopetuksen saavutettavuuden arviointia (s. 23) peruspalvelujen arviointimenettelyä laajemmin tulisi harkita. - Opintopolkujen joustavoittaminen on erittäin kannatettavaa. Ylioppilastutkinnon ja lukiokoulutuksen sisältöjen sekä ammatillisen koulutuksen tutkintojen uudistamisen sattuminen samoihin aikoihin (s. 26) tulee hyödyntää valmistelemalla uudistukset kokonaisvaltaisesti liittäen valmisteluun tieteellinen tarkastelu ja kansalaiskeskustelu. - Yliopistokeskusten tulisi saada hankkimalleen yksityiselle rahoitukselle valtiolta vastinrahoitusta samalla tavalla kuin yliopistot silloin, kun vastinraha ei kanavoidu emoyliopiston kautta (s. 33). - Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto kannattaa erittäin lämpimästi julkisten tietoaineistojen saatavuuden tukemista (s. 38) ja on peruspalvelujen arvioinnin toteuttajana, mutta muutenkin tietoon perustuvan johtamisen aktiivisena kehittäjänä valmis konkreettisesti osallistumaan tähän kehittämistyöhön. - Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen painopistealueisiin (s. 45) tulisi nostaa tieto- ja viestintätekniikan käytön edistäminen ja myös näiden tekniikoiden eettisen käytön vahvistaminen. - Laadukkaan tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan kehittämisen osalta on olemassa ristiriita tavoitteiden ja rahoitusrakenteen välillä.. TEKESrahoituksen määrä on vähenemässä. Uuden rakennerahastokauden ohjelmien hyödyntäminen täysimääräisesti kansallisten

4 AVI/Länsi- ja Sisä-Suomi/2010 4/7 tutkimusinfrastruktuurien kehittämisessä on vaakalaudalla, mikäli valtion vastinrahoituksesta luovutaan ja kansallinen vastinrahoitus osuus siirretään kokonaisuudessaan kuntien vastuulle. - On erittäin tärkeää, että koulutus- ja kehittämissuunnitelmassa on jo mahdollisuuksien mukaan ennakoitu seuraavan EU-ohjelmakauden painotuksia. Valtakunnallisesti keskushallintotasolla valmistellaan Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen ohjelmaa valmistelevat TEM, STM, OKM ja Kansalliset innovaatioverkostotohjelmaa TEM/Inno-osasto ja Alue-osasto. Myös näiden valmisteluryhmien kokoonpanoa olisi monipuolistettava, ensimmäistä SM:lle ja toista OKM:n edustuksella. Tarkemmat kommentit Jo suunnitelman lähtökohtia esiteltäessä (s. 6) on syytä mainita tavoitteena OECD-maiden osaamisvertailussa kärkijoukkoon pääsemisen ohella myös hallitusohjelman kirjaus taito- ja taideaineiden sekä liikunnan vahvistamisesta. Tämä antaisi tasapainoisemman tuen opetuksen eri osaalueiden kehittämiselle. Suunnitelman lähtökohtakuvauksessa olisi hyvä tunnistaa ja osoittaa eri ministeriöiden tehtävien kytkeytyminen toisiinsa. Opetushallinnon näkökulmasta erityisen tärkeää on tunnustaa, että hyvän ja tuloksellisen koulutuspolitiikan toteutumisen ehtona on mm., että lastensuojelu toteutuu tuloksellisella tavalla ja että esimerkiksi huostaanotettujen lasten perhesijoituksia saadaan merkittävästi lisättyä, jotta laitossijoituksiin tarvitsisi tyytyä selvästi nykyistä vähemmässä määrin. Kun opetushallinnon kokemusten mukaan laitoksiin sijoitettujen koulutuksen järjestämisessä on ongelmia, opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön tulisi toimia yhdessä huostaanotettujen lasten perhesijoitusten merkittäväksi lisäämiseksi. Tämä voisi olla osa koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelmaa (s. 9-10). Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman lähtökohtia kuvattaessa olisi hyvä kiinnittää huomiota tutkimustiedon hyödyntämiseen elinikäisen oppimisen, osallisuuden vahvistamisen ja syrjäytymisen ehkäisemisen tukemisessa ja kehittämisessä. Lähtökohtakuvauksessa on mainittu vapaa sivistystyö mm. muuttuviin työelämän osaamisvaatimuksiin vastaajana. Jo tässä yhteydessä olisi hyvä mainita vapaa sivistystyö myös yhtenä tärkeänä toimijana ulkomaalaistaustaisten osaamistarpeisiin vastaajana. Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma (s. 9-10) on erittäin kannatettava. Siihen tulisi luonnoksessa mainittujen asioiden lisäksi liittää myös taiteen perusopetus, jonka osalta saavutettavuuserot ovat erittäin

5 AVI/Länsi- ja Sisä-Suomi/2010 5/7 suuret myös opetus- ja kulttuuriministeriön oman raportin mukaan (Opetusja kulttuuriministeriön politiikka-analyysejä 2010:1). On hyvä, että taiteen perusopetusta tullaan selvittämään peruspalvelujen arviointikohteena. Pelättävissä mainitun raportin perusteella on, että arvioinnista tulee taiteen perusopetuksen kentän moninaisuuden takia liian haasteellinen toteutettavaksi yhden arviointikierroksen aikana. Olisikin harkittava perusteellisemman tutkimuksen tekemistä taiteen perusopetuksesta niin, että sen tekemiseen varattaisiin riittävästi aikaa ja resursseja. Luonnoksessa todetun koulutustarjonnan ja työvoiman kysynnän kohtaannon parantamisella (s ) on erittäin tärkeä rooli alueiden osaavan työvoiman saannin varmistamisessa. Koulutuspaikkojen osuvamman kohdentamisen kanssa on varmistettava opinto-ohjauksen riittävä resurssointi ja kehittäminen. Opinto-ohjauksen kehittäminen luonnoksessa (s.24 ja 25) esitetyllä tavalla on erittäin kannatettavaa. On myös kannatettavaa korostaa luonnoksessa esitetyllä tavalla (s. 15) työelämä- ja yrittäjyyskoulutusta niin oppilaiden, opiskelijoiden kuin opetushenkilöstönkin kannalta. Luonnoksessa esitetty näkemys, että työelämäkoulutus on olennainen osa ammatillista koulutusta (s. 15) tulisikin laajentaa soveltuvin osin koskemaan kaikkea koulutusta. Valtionosuusjärjestelmän kehittäminen luonnoksessa esitetyllä tavalla (s. 19) on kannatettavaa. Yleisten valtionosuuksien merkittävä vähentäminen ja erillisiin tarkoituksiin esimerkiksi opetusryhmien pienentämiseen myönnettävät, edellisiin nähden pienet valtionavustukset (s. 20, 22) aiheuttavat kunnista katsottuna legitimiteettiongelmia valtion ohjausta kohtaan. Lisäksi jälkimmäiset eivät välttämättä kohdistu koulutuksellista tasaarvoa edistävällä tavalla, koska ne aluehallintovirastojen kokemusten mukaan kasautuvat sellaisille kunnille, joissa on muutenkin suhteessa enemmän resursseja. Oppilaiden emotionaalisten ja sosiaalisten taitojen tukeminen (s.22) on tärkeää ja kannatettavaa nostaa suunnitelmassa esille. Sisäisen ja sosiaalisen turvallisuuden näkökulmasta lähihistoriassa useasti esille nostettu pyrkimys tehostaa toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi (s. 22) on nyt saatava herättävästi uuteen tarkasteluun ja tehostettujen toimenpiteiden kohteeksi. Tämä siksi, että toimintaympäristössä ovat sosiaalisen median käytön räjähdysmäisen kasvun seurauksena koulukiusaaminen ja nuorisokulttuurit kielteiset ilmiöt raaistuneet. Sinänsä kasvatuksen ja opetuksen näkökulmasta hienoja, uudenlaisia mahdollisuuksia tarjoavan tieto- ja viestintätekniikan käyttämisen nopea kasvu edellyttää erityisen huomion kiinnittämistä opetuksessa niiden eettiseen ja vastuulliseen käyttöön. Lisäksi olisi mahdollisesti aktivoitava lapset ja nuoret entistä tiiviimmin mukaan ennaltaehkäisevään ideointityöhön. Tähän soveltuisivat erinomaiset ns.kansalaisraatimallin mukaiset alueelliset nuorisoraadit.

6 AVI/Länsi- ja Sisä-Suomi/2010 6/7 Luonnoksessa on useassa eri kohdassa nostettu voimakkaasti esiin syrjäytymiseen ehkäisyyn ja osallisuuden vahvistamiseen liittyvät toimet. On tärkeää yhteen sovittaa nämä näkemykset eri ministeriöissä valmistelussa olevien suunnitelmien kanssa, esimerkkinä lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma. Olisi myös hyvä koota näistä monia ministeriöitä koskettavista yhteisistä teemoista yhteinen esitys, joka voitaisiin kootusti esittää esimerkiksi syrjäytymisen osalta päivitettävässä sisäisen turvallisuuden ohjelmassa. Lisäksi luonnoksessa tulisi korostaa monialaisen viranomaisyhteistyön ja muun yhteistyön merkitystä syrjäytymiskierteen katkaisemissa ja ehkäisyssä. s. 24 kohdassa 47 on todettu kuntien roolista nuorten sijoittumisessa. Tähän liittyen on varmistettava kuntien valmiudet ja resurssit ko. tehtävän suorittamiseen monialaisuuden periaatteiden mukaisesti. Kuten edellä koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelmaa (luonnoksen s. 9-10) koskien todettiin, taiteen perusopetusta on kannatettavaa selvittää ja arvioida osana peruspalvelujen arviointia (luonnoksen s. 23). Jo taiteen perusopetuksen kentän käsitteellisen moninaisuuden ja järjestäjätahojen kirjavuuden takia täytyisi harkita perusteellisemman tutkimuksen tekemistä taiteen perusopetuksesta. Opintopolkujen joustavoittaminen (s. 26) on työelämän tarpeiden moninaisuuden, alueiden nuorisoikäluokkien koossa tapahtuvien muutosten ja yksilöiden oikeuksien näkökulmasta erittäin kannatettavaa. Luonnoksessa mainittu (s. 26) ylioppilastutkinnon ja lukiokoulutuksen sisältöjen sekä ammatillisen koulutuksen tutkintojen uudistamisen sattuminen samaan hallituskauteen tulee hyödyntää valmistelemalla uudistukset kokonaisvaltaisesti liittäen valmisteluun Suomen koulutusuudistusten parhaiden perinteiden mukaisesti tieteellinen tarkastelu ja kansalaiskeskustelu. Luonnoksessa toistetaan hallitusohjelman linjaus, jonka mukaan jokaisessa maakunnassa toimii yksi tai useampi korkeakoulu (s. 33). Hallituksen linjauksen tulisi näkyä korkeakoulujen ja yliopistojen rahoituksessa niin, että yliopistokeskusten hankkiessa yksityistä rahoitusta ne saisivat valtiolta vastinrahoitusta samalla tavalla kuin yliopistot silloin, kun vastinraha ei kanavoidu emoyliopiston kautta. Kuten aiemmin on todettu Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan primääritekijä on kuitenkin aina osaavan työvoiman tarve, ei koulutuksen rakenne. On erittäin kannatettavaa, että suunnitelman mukaan tuetaan julkisten tietoaineistojen saatavuutta sekä kansallista digitaalista kirjastoa (s. 38). Peruspalvelujen arviointitietoa tuottavana tahona aluehallintovirastot ja Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirasto erityisesti muutenkin tietoon perustuvan johtamisen aktiivisena kehittäjänä toivoo osaltaan voivansa myös konkreettisesti osallistua tähän kehittämistyöhön.

7 AVI/Länsi- ja Sisä-Suomi/2010 7/7 Opettajien ja muun henkilöstön kehittämisen osalta opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa koulutuksen painopistealueisiin (s. 45) tulisi nostaa myös tieto- ja viestintätekniikan käytön edistäminen ja myös näiden tekniikoiden eettisen käytön vahvistaminen. Ylijohtaja Jorma Pitkämäki Johtaja Heikki Siirilä