PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA OSARAPORTTI I Perusselvitykset Ennusteet ja tavoitteet. Työ: E Turku, 30.3.

Transkriptio

1 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO HÄMEEN ELY-KESKUS ASIKKALAN KUNTA HARTOLAN KUNTA HEINOLAN KAUPUNKI HOLLOLAN KUNTA HÄMEENKOSKEN KUNTA KÄRKÖLÄN KUNTA LAHTI AQUA OY LAHDEN KAUPUNKI NASTOLAN KUNTA ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN VESI OY PADASJOEN KUNTA SYSMÄN KUNTA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA OSARAPORTTI I Perusselvitykset Ennusteet ja tavoitteet Työ: E24330 Turku, AIRIX Ympäristö Oy PL TURKU Puhelin Telefax Toimistot: Tampere, Turku, Oulu ja Helsinki

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO PERUSSELVITYKSET LÄHTÖTIEDOT SUUNNITTELUALUE Pinta-ala Väestö Elinkeinorakenne Maankäyttö ja kaavoitus Vesistöt Pohjavesialueet Luonnonsuojelualueet Ympäröivät alueet VESIHUOLLON NYKYTILA ASIKKALAN KUNTA Maankäyttö Vesihuollon järjestäminen Vedenhankinta Vedenjakelu Poikkeusolojen vesihuolto Viemäröinti Jätevedenkäsittely Puhdistamolietteiden ja sako- ja umpikaivolietteiden käsittely Haja-asutuksen vesihuolto Alueellinen yhteistyö HARTOLAN KUNTA Maankäyttö Vesihuollon järjestäminen Vedenhankinta Vedenjakelu Poikkeusolojen vesihuolto Viemäröinti Jätevedenkäsittely Puhdistamolietteiden ja sako- ja umpikaivolietteiden käsittely Haja-asutuksen vesihuolto Alueellinen yhteistyö HEINOLAN KUNTA Maankäyttö Vesihuollon järjestäminen Vedenhankinta Vedenjakelu Poikkeusolojen vesihuolto Viemäröinti Jätevedenkäsittely Puhdistamolietteiden ja sako- ja umpikaivolietteiden käsittely Haja-asutuksen vesihuolto Alueellinen yhteistyö HOLLOLAN KUNTA Maankäyttö Vesihuollon järjestäminen Vedenhankinta AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), TURKU puh , fax , sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi

3 Vedenjakelu Poikkeusolojen vesihuolto Viemäröinti Jätevedenkäsittely Puhdistamolietteiden ja sako- ja umpikaivolietteiden käsittely Haja-asutuksen vesihuolto Alueellinen yhteistyö HÄMEENKOSKEN KUNTA Maankäyttö Vesihuollon järjestäminen Vedenhankinta Vedenjakelu Poikkeusolojen vesihuolto Viemäröinti Jätevedenkäsittely Puhdistamolietteiden ja sako- ja umpikaivolietteiden käsittely Haja-asutuksen vesihuolto Alueellinen yhteistyö KÄRKÖLÄN KUNTA Maankäyttö Vesihuollon järjestäminen Vedenhankinta Vedenjakelu Poikkeusolojen vesihuolto Viemäröinti Jätevedenkäsittely Puhdistamolietteiden ja sako- ja umpikaivolietteiden käsittely Haja-asutuksen vesihuolto Alueellinen yhteistyö LAHDEN KAUPUNKI Maankäyttö Vesihuollon järjestäminen Vedenhankinta Vedenjakelu Poikkeusolojen vesihuolto Viemäröinti Jätevedenkäsittely Puhdistamolietteiden ja sako- ja umpikaivolietteiden käsittely Haja-asutuksen vesihuolto Alueellinen yhteistyö NASTOLAN KUNTA Maankäyttö Vesihuollon järjestäminen Vedenhankinta Vedenjakelu Poikkeusolojen vesihuolto Viemäröinti Jätevedenkäsittely Puhdistamolietteiden ja sako- ja umpikaivolietteiden käsittely Haja-asutuksen vesihuolto Alueellinen yhteistyö ORIMATTILAN KAUPUNKI Maankäyttö Vesihuollon järjestäminen Vedenhankinta AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), TURKU puh , fax , sähköposti:

4 Vedenjakelu Poikkeusolojen vesihuolto Viemäröinti Jätevedenkäsittely Puhdistamolietteiden ja sako- ja umpikaivolietteiden käsittely Haja-asutuksen vesihuolto Alueellinen yhteistyö PADASJOEN KUNTA Maankäyttö Vesihuollon järjestäminen Vedenhankinta Vedenjakelu Poikkeusolojen vesihuolto Viemäröinti Jätevedenkäsittely Puhdistamolietteiden ja sako- ja umpikaivolietteiden käsittely Haja-asutuksen vesihuolto Alueellinen yhteistyö SYSMÄN KUNTA Maankäyttö Vesihuollon järjestäminen Vedenhankinta Vedenjakelu Poikkeusolojen vesihuolto Viemäröinti Jätevedenkäsittely Puhdistamolietteiden ja sako- ja umpikaivolietteiden käsittely Haja-asutuksen vesihuolto Alueellinen yhteistyö SUUNNITTELUALUEEN VESIHUOLTO YHTEENSÄ Vedenhankinta ja -jakelu Jätevesien viemäröinti ja käsittely Puhdistamolietteiden käsittely VESIHUOLLON TALOUS Maksut Tulot ja menot Investoinnit VESIHUOLLON SUUNNITTELUTILANNE KEHITTÄMISTARPEET Vedenhankinta ja -jakelu Jätevedenkäsittely ja -viemäröinti VÄESTÖ- JA ELINKEINOENNUSTEET... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. 5. VESIHUOLLON ENNUSTEET VEDENHANKINTA JA -JAKELU Liittyjämäärät Ominaisvedenkulutus Vedenkulutus VIEMÄRÖINTI JA JÄTEVEDENKÄSITTELY Liittyjämäärät Jätevesimäärät asukasta kohti Jätevesimäärä Kuormitus Lietteet VESIHUOLTOJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), TURKU puh , fax , sähköposti:

5 6.1 VEDENHANKINTAKAPASITEETTI JÄTEVEDEN KÄSITTELYKAPASITEETTI LIETTEEN KÄSITTELYKAPASITEETTI VESIHUOLLON TAVOITTEET JA PAINOPISTEET VEDENHANKINTA JÄTEVEDEN JA LIETTEIDEN KÄSITTELY YHTEISTYÖ TALOUS SUUNNITTELU- JA MITOITUSPERUSTEET SUUNNITTELU- JA MITOITUSPERUSTEET LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Pohjavesialueet Vedenottamot, tutkitut vedenottopaikat sekä lisävedenhankintaan soveltuvat pohja- ja tekopohjavesialueet Jätevedenpuhdistamot Suunnittelualueen vesihuolto Vesihuoltolaitosten tuloslaskelmat KARTAT: Kartta 101 Kartta 102 Vedenhankinta Jätevedenkäsittely /ARY / ARY / JOT VALMIS /ARY / PNU / SAS LUONNOS Muutos Pvm/Hyväksynyt Pvm/Tarkastanut Pvm/Laatinut Huomautukset AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), TURKU puh , fax , sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi

6 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA OSARAPORTTI I PERUSSELVITYKSET ENNUSTEET JA TAVOITTEET TYÖ E JOHDANTO Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelmassa selvitetään Heinolan, Lahden ja Orimattilan kaupunkien sekä Asikkalan, Hartolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kuntien vesihuollon alueelliset ratkaisuvaihtoehdot niin, että vedenhankinta sekä jätevesien käsittely voidaan järjestää parhaalla mahdollisella tavalla. Suunnittelualueen kuntien lisäksi selvitetään vesihuollon yhtymäkohdat maakuntaa ympäröiviin kuntiin. Aiempi Päijät-Hämeen maakunnan vesihuoltosuunnitelma on vuodelta Suunnittelutyö on jaettu neljään osaraporttiin. Ensimmäinen osaraportti käsittää perusselvitykset, ennusteet, tavoitteet ja suunnitteluperusteet, toisessa osaraportissa vertaillaan suunnitteluvaihtoehtoja, kolmannessa osaraportissa esitetään yleissuunnitelma valitulle suunnitelmaratkaisulle ja neljännessä esitetään saadut lausunnot ja niistä laaditut vastineet. Perusselvityksiin sisältyy suunnittelualueen vesihuollon nykytilanteen kartoittaminen sekä maankäyttö-, väestö- ja ympäristötietojen esittäminen. Suunnittelutyön ohjausta ja seurantaa varten on perustettu projektiryhmä ja ohjausryhmä. Projektiryhmän kokoonpano on seuraava: - Paavo Päätalo, Hämeen ELY-keskus, puheenjohtaja - Timo Virola, Hämeen ELY-keskus - Erkki Rope, Päijät-Hämeen liitto - Harri Hirvonen, Asikkalan kunta - Tapio Pesonen, Heinolan kaupunki - Juha-Pekka Ristola, Hollolan vesihuoltolaitos - Martti Lipponen, Lahti Aqua Oy - Markku Heikkonen, Lahti Aqua Oy - Reijo Hutri, Orimattilan Vesi Oy - Harri Hoffren, Sysmän kunta Ohjausryhmään kuuluvat projektiryhmän jäsenten lisäksi: - Antti Kailio, Hartolan kunta - Heikki Salonsaari, Hollolan kunta - Pekka Moisanen, Hämeenkosken kunta - Pertti Sallila, Kärkölän kunta - Jorma Vaskelainen, Lahden kaupunki

7 Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 2/81 - Risto Helander, Nastolan kunta, vesihuoltolaitos - Seppo Rantanen, Padasjoen kunta - Lasse Saarinen, Padasjoen kunta Selvitys on osa Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojektia (PAKETTI projekti), joka on rahoitettu Euroopan Aluekehitysrahaston osarahoituksella (EAKR) kuntien vastatessa omarahoituksesta. Päijät-Hämeen liitto toimii projektin hallinnoijana. Suunnittelutyö on tehty AIRIX Ympäristö Oy:n Turun ja Tampereen toimistoilla. Osaraportti I:n laadintaan ovat osallistuneet projektivastaavana DI/SNIL Reijo Haronen, pääsuunnittelijana DI Antti Ryynänen sekä suunnittelijoina DI Piia Alho, ins.amk Sampo Saarinen ja ins.amk Jonna Tuomiranta. 2. PERUSSELVITYKSET 2.1 LÄHTÖTIEDOT Suunnittelun lähtötietoina on käytetty kunnista, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Tilastokeskukselta, Päijät-Hämeen liitolta sekä aiemmista suunnitelmista ja selvityksistä saatuja tietoja. Lähtötiedot perustuvat vuosien aikana tapahtuneeseen kehitykseen. Ennusteiden lähtökohtana on vuoden 2009 tilanne. Suunnittelu kattaa ajanjakson Perustiedot ja vesihuollon nykytila (mm. liittyjämäärät, vedenhankinta ja jakelu, jätevesien viemäröinti ja käsittely) on käsitelty kuntakohtaisesti kappaleissa Yhteenveto suunnittelualueesta on esitetty kappaleessa SUUNNITTELUALUE Pinta-ala Suunnittelualueena on Päijät-Hämeen maakunta, johon kuuluvat Heinolan, Lahden ja Orimattilan kaupungit sekä Asikkalan, Hartolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat. Artjärven kunta yhdistyi Orimattilan kaupunkiin alkaen. Suunnittelualueen kuntien lisäksi selvitetään vesihuollon yhtymäkohdat maakuntaa ympäröiviin kuntiin, kuten Joutsaan ja Mäntsälään. Päijät-Hämeen maakuntaan kuuluvat kunnat kuuluvat Lahden seutukuntaan. Naapurimaakuntia ovat Kanta-Häme, Uusimaa, Itä-Uusimaa, Kymenlaakso, Etelä- Savo, Keski-Suomi ja Pirkanmaa. Suunnittelualue kuuluu Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Päijät-Hämeen liiton ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston toiminta-alueisiin. Suunnittelualueen kuntien maapinta-ala on yhteensä km 2. Maapinta-alaltaan suurin kunta on Orimattila (586 km 2 ) ja pienin Lahti (135 km 2 ). Seuraavassa taulukossa on esitetty suunnittelualueen kuntien maapinta-alat. 2. Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue

8 Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 3/81 Taulukko 2.1 Suunnittelualueen kuntien maapinta-alat (km 2 ) (Tilastokeskus) Maapinta-ala (km 2 ) Asikkala 564 Hartola 544 Heinola 677 Hollola 463 Hämeenkoski 188 Kärkölä 257 Lahti 135 Nastola 324 Orimattila * 786 Padasjoki 523 Sysmä 667 Yhteensä * Sisältää Artjärven maapinta-alan Väestö Suunnittelualueella asui asukasta vuonna Maakunnan väestömäärä on ollut lievässä kasvussa lähinnä Lahden ja sen naapurikuntien väestömäärän kasvaessa. Seuraavassa taulukossa on esitetty Päijät-Hämeen maakunnan väestömäärän kehitys vuosina Taulukko 2.2 Väestömäärän kehitys (Tilastokeskus) Asikkala Hartola Heinola Hollola Hämeenkoski Kärkölä Lahti Nastola Orimattila * Padasjoki Sysmä Yhteensä * Sisältää Artjärven asukasmäärän Elinkeinorakenne Seudun elinkeinorakenne on palvelu- ja teollisuusvaltainen. Merkittävimmät teollisuuden toimialat ovat koneiden ja laitteiden valmistus, sahatavaran ja puutuotteiden valmistus, metallituotteiden valmistus sekä huonekalujen valmistus. Vuonna 2006 palveluiden osuus oli 62 % työpaikoista ja jalostuksen osuus 33 % työpaikoista. Yhteensä työpaikkoja oli alueella lähes vuonna Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue

9 Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 4/81 Taulukko 2.3 Kuntien elinkeinorakenne (Tilastokeskus) Alkutuotanto Jalostus Palvelut Muut Työpaikat yht. Asikkala 14 % 34 % 50 % 2 % Hartola 17 % 27 % 55 % 1 % Heinola 3 % 40 % 56 % 1 % Hollola 6 % 40 % 53 % 1 % Hämeenkoski 32 % 7 % 59 % 2 % 500 Kärkölä 8 % 53 % 37 % 2 % Lahti 0,5 % 28 % 71 % 0,5 % Nastola 3 % 56 % 40 % 1 % Orimattila 12 % 35 % 52 % 1 % Padasjoki 15 % 28 % 55 % 2 % Sysmä 25 % 21 % 52 % 2 % Yhteensä 4 % 33 % 62 % 1 % Maankäyttö ja kaavoitus Maakuntakaavoitus Päijät-Hämeen maakunnan alueella on voimassa oleva maakuntakaava. Maakuntavaltuusto hyväksyi Päijät-Hämeen maakuntakaavan ja ympäristöministeriö vahvisti sen Vesihuollon osalta maakuntakaavassa on esitetty erityiset pohjavedensuojelualueet, tärkeät vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet, nykyiset vedenottamot, taajamien väliset nykyiset ja ohjeelliset päävesihuoltolinjat sekä tärkeimmät hajaasutuksen vesihuollon kehittämisalueet. Ohjeelliset päävesihuoltolinjat ovat: - Padasjoki-Vääksy-päävesihuoltolinja - Vääksy-Vierumäki-päävesihuoltolinja - Paimela-Vääksy-päävesihuoltolinja - Hartola-Joutsa-päävesihuoltolinja - Sysmä-Hartola-päävesihuoltolinja - Heinola-Paaso-päävesihuoltolinja - Heinlammi-Pyhäntaka-Mäkelä-päävesihuoltolinja - Artjärvi-Orimattila-päävesihuoltolinja Maakuntakaava on nähtävillä Päijät-Hämeen liiton internet-sivuilla osoitteessa Päijät-Hämeen maakuntavaltuusto on kesäkuussa 2010 päättänyt maakuntahallituksen esityksen mukaisesti käynnistää uuden maakuntakaavatyön. Uusi maakuntakaava laaditaan kokonaismaakuntakaavana, joka vahvistuessaan tulee korvaamaan vahvistetun maakuntakaavan. Uuden maakuntakaavan valmistelutyössä tullaan keskittymään erityisesti maankäytön ratkaisuihin, jotka liittyvät vastuulliseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, pohjavesiin sekä ympäristöhäiriöihin. 2. Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue

10 Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 5/ Vesistöt Lahden kaupunkiseudun rakennemalli Lahden kaupunkiseudun rakennemalli käsittää Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Lahden, Nastolan ja Orimattilan alueet. Rakennemalliehdotus valmistui Seutuvaltuusto hyväksyi rakennemallin ja Heinolan kaupunginvaltuusto Rakennemallin tehtävänä on antaa lähtökohtia ja osoittaa suuntaviivoja maakuntakaavaan ja kuntien yleiskaavojen laatimista varten. Rakennemallin tärkeimpänä tavoitteena oli löytää kestävän ja toimivan yhdyskuntarakenteen päälinjaukset. Rakennemallin toteutumisen ohjevuosi on Päijät-Hämeen vesistöalueiden pinta-ala on yhteensä noin km 2, joka on noin 20 % maakunnan kokonaispinta-alasta. Järviä ja lampia on noin tuhat kappaletta. Rantaviivaa on km ja virtavesiä noin km. Alueella on 14 yli ha suuruista järveä. Suurimmat järvet alueella ovat Päijänne ( ha) joka sijaitsee Asikkalan, Sysmän sekä Padasjoen alueella, Jääsjärvi (8 111 ha) Hartolassa sekä Ruotsalainen (7 911 ha) Heinolassa. Päijät-Hämeen pohjoisosan kuntien alueella on paljon vesistöjä. Eniten järviä ja lampia on Heinolassa (307 kpl). Suurin osa Päijät-Hämeen vesistöistä kuuluu Kymijoen vesistöön. Salpausselän eteläpuolinen osa Päijät-Hämettä sijoittuu Porvoonjoen ja Koskenkylänjoen latvoille sekä pieni osa Taasianjoen vesistöalueelle. Läntinen osa Päijät-Hämeestä kuuluu Kokemäenjoen sekä pieni osa Mustijoen päävesistöalueeseen. Lähes koko Päijät-Hämeen vesistöt laskevat Suomenlahteen. Kokemäenjoen päävesistöalueeseen kuuluvan länsiosan vedet laskevat Pohjanlahteen. Vesistöalueen keskimääräinen sadanta on noin 640 mm vuodessa. Vesistöalueelle tulevasta sadannasta noin 40 % muuttuu valunnaksi. Yhdyskunnista aiheutuva pistekuormituksen suhteellinen osuus vesistöjen ravinnekuormittajana on vähentynyt jätevesien puhdistustehon paranemisen myötä. Valuma-alueelta aiheutuva hajakuormituksen merkitys on tällöin korostunut. Peltoviljely aiheuttaa Päijät-Hämeen vesistöjen fosforikuormituksesta % ja typpikuormituksesta %. Kasvintuotanto on keskittynyt Päijät-Hämeessä Salpausselän eteläpuoliselle savikkoalueelle (Porvoonjoki, Koskenkylänjoki). Maatalouden vesiensuojelun tilanne ja vesistökuormituksen vähentäminen on hitaasti parantumassa mm. maatalouden ympäristötuen kautta. Metsätaloustoimilla, kalankasvatuksella ja turvetuotannolla on Päijät-Hämeessä vähäinen osuus vesistöjen kokonaiskuormituksesta, paikallisesti kuormitus voi olla merkittävä. Teollisuuden ja yhdyskuntien happea kuluttava kuormitus ja fosforikuormitus ovat pienentyneet 1970-luvun lopun tilanteesta huomattavasti, mutta typpikuormitus ei ole merkittävästi laskenut. Vuoden 2002 tilastotietojen perusteella suunnittelualueen kuntien kokonaisjätevesivirtaamasta 80 % kohdistui virtavesiin ja loput 20 % järviin. Suurin osa Päijät-Hämeen yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoista kuormittaa tällä hetkellä Porvoonjokea. Suurin teollisuuden kuormitus Päijät-Hämeessä kohdistuu Heinolan alapuoliseen Konniveteen. Hämeen alueen järvistä yli puolet on erinomaisessa tai hyvässä luokassa. Tyydyttävässä luokassa niistä on kolmannes ja välttävässä alle kymmenesosa. Ekologiselta tilaltaan huonoja järviä ei ole lainkaan. Erinomaisista järvistä suurin osa ja 2. Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue

11 Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 6/81 hyvistäkin järvistä useat sijaitsevat Päijät-Hämeessä Salpausselän pohjoispuolella. Erinomaisia ovat esimerkiksi Hartolan Rautavesi, Artjärven Pyhäjärvi ja Heinolan Ala-Rieveli. Päijänne, suurin osa Konnivedestä, Ruotsalainen ja Jääsjärvi ovat vedenlaadultaan erinomaisia, mutta säännöstelynsä vuoksi ne on luokiteltu hyviksi. Lahden Vesijärvi on Enon-, Komon- ja Laitialanselän puolelta tyydyttävä ja Kajaanselältä hyvä. Luokitellut joet ovat erinomaisessa, hyvässä tai tyydyttävässä luokassa. Ekologiselta tilaltaan välttäviä ja huonoja jokia ei ole lainkaan. Hämeen joet ovat kuitenkin huonommassa kunnossa kuin järvet. Kuvassa 2.1 on esitetty Hämeen ELY-keskuksen alueen pintavesien ekologinen tila. Kuva 2.1 Hämeen pintavesien ekologinen tila v Päijät-Hämeen alue merkitty sinisellä ympyrällä (Hämeen ELY-keskus). Päijänne kuuluu Kymijoen vesistöön ja on Suomen toiseksi suurin järvi. Järven keskisyvyys on 16,2 m ja pinta-ala yli km 2. Päijänne on myös arvokas raakavesilähde. Päijänteen vedenlaatu vaihtelee alueittain. Päijänteen lahtien vesi on paikoin laadultaan heikompaa kuin selkien, johtuen mm. maatalouden hajakuormituksesta. Etelä-Päijänteen selkävedet kuuluvat erinomaiseen laatuluokkaan. Käsiteltyjä asumajätevesiä johdetaan Päijänteeseen. Asikkalan Vääksyn yhdyskuntajätevesien johtaminen ei ole muuttanut alueen vedenlaatuluokitusta. Padasjoella vuonna 2000 otetun jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet johdetaan myös Päijänteen Padasjoenselälle. Vaikutukset ovat olleet vähäisiä. Vesijärvi kuuluu Kyminjoen vesistöön ja sijaitsee Salpausselkien välissä. Vesijärvi laskee Päijänteeseen Vääksynjokea ja Vääksyn kanavaa pitkin. Vesijärven pintaala on 109 km 2 ja keskisyvyys 6 m. Vesijärven Enonselkä ja Paimenlahti on luokiteltu vedenlaadultaan tyydyttäväksi, Komonselkä sekä Kajaanselkä hyväksi. Syiksi järven paikoin tyydyttävään kuntoon on arvioitu rantarakentamista ja hajakuormituksen lisääntymistä. 2. Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue

12 Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 7/ Pohjavesialueet Ruotsalainen ja Konnivesi ovat suuria järviä Heinolassa. Kummankin vedenlaatu on pääosin erinomaista. Jääsjärvi sijaitsee Hartolan ja Joutsan kuntien alueella. Järven pinta-ala on 81 km 2 ja keskisyvyys 4,6 m. Jääsjärvi kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja on arvokas lintuvesi. Jääsjärven vesi on laadultaan erinomaista, niukkaravinteista ja vähähumuksista. Päällysveden kesäaikainen kokonaisfosforipitoisuus ei ylitä juuri milloinkaan 10 µg/l, mitä pidetään niukkaravinteisuuden ja lievän rehevyyden rajana. Levää on myös kesäisin vedessä vain vähän. Päijät-Hämeen suurten jokien, kuten Tainioinvirta ja Porvoonjoki, vesi on pysynyt laadultaan jokseenkin ennallaan viime vuosien aikana. Tainioinvirran yläosassa vesi on erinomaista ja alempana hyvälaatuista. Porvoonjoen vesi on osin huonolaatuista ja osin välttävää. Porvoonjokeen laskevan Palojoen vedenlaatu on myös huonolaatuinen. Kalkkistenkosken vedenlaatu on erinomainen. Päijät-Hämeen alueella on suuret pohjavesivarat Suomen mittakaavassa. Salpausselillä, jotka kulkevat etelässä Päijät-Hämeen maakunnan halki, on Suomen runsaimmat pohjavesivarat. Alueen kuntien vedenhankinta perustuukin lähes yksinomaan pohjavesiin. Päijät-Hämeen alueella on yhteensä 179 pohjavesialuetta. Luokkaan I kuuluvia, eli vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita, on 72 kappaletta, II luokkaan kuuluvia, eli vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita, on 63 kappaletta ja III luokkaan kuuluvia, eli muut pohjavesialueet, on 44 kappaletta. Pohjavesialueiden kokonaispinta-ala on yhteensä 479 km 2. Pohjavesialueiden yhteenlaskettu antoisuus on noin m 3 /d. Pohjavesialueet kunnittain ovat esitetty liitteessä 1. Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenveto pohjavesialueista. Taulukko 2.4 Yhteenveto suunnittelualueilla sijaitsevista pohjavesialueista. Kokonaispinta-ala Muodostumisalue (km 2 ) (m 3 Pohjaveden määrä Luokka Määrä (kpl) (km 2 ) /d) I II III Yhteensä Asikkalan alueella on lähes 30 pohjavesialuetta, joista suurimmat ovat Aurinkovuoren, Vesivehmaankankaan ja Hyrtiälänkankaan pohjavesialueet. Näissä kolmessa suurimmassa teoreettinen antoisuus on kussakin yli m 3 /d. Hollolan, Lahden ja Nastolan pohjavesistä pääosa muodostuu I Salpausselässä, joka kulkee alueen halki itä-länsisuunnassa. Lahden Renkomäen ja Kunnaksen hiekkaselänteet ovat myös tärkeitä pohjavesialueita. Lahdessa osa pohjavedestä muodostuu Vesijärvestä imeytymällä Salpausselän läpi. Lahdessa sijaitsee myös yksi maamme tunnetuimmista lähteistä, Launeen lähde. Heinolan merkittävimmät pohjavesialueet sijaitsevat II Salpausselän sekä siihen liittyvän Heinolan harjun alueella. Yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeiksi 2. Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue

13 Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 8/81 luokitellut yhdeksän pohjavesialuetta sijaitsevat näillä harjualueilla. Lisäksi Heinolassa on kaksi muuta merkittävää harjumuodostumaa, Kuijärvenharju ja Kaakonkangas, mutta syrjäisen sijaintinsa vuoksi ne eivät ole vedenoton kannalta merkittäviä. Hämeenkosken ja Kärkölän merkittävimmät pohjavesialueet sijoittuvat I Salpausselkään sekä kahteen kaakko-luodesuuntaiseen pitkittäisharjuun. Hämeenkosken ja Kärkölän kuntien vesihuolto perustuu edellä mainittuihin vesivaroihin. Kuntien alueella sijaitsee lisäksi useampia Salpauselälle rinnakkaisia reunamuodostumia ja pitkittäisharjuja, jotka on luokiteltu II- tai III-luokan pohjavesialueiksi. Hämeenkosken pohjavesivarat ovat runsaat ja hyvälaatuiset, eikä kunnalla ole ollut tarvetta johtaa vettä muualta. Hämeenkosken Kukonharjusta johdetaan vettä Hollolan- Lahden vesilaitoskuntayhtymälle. Kärkölässä on myös väestöön nähden riittävästi pohjavettä. Päävedenottamo Kukonmäellä on kuitenkin suljettu pohjaveden pilaantumisen vuoksi. Myös Kirkonkylän vedenottamo on suljettu vuonna 2003 homeiden vuoksi. Kärkölän vesihuolto on pitkälti Hiidenmäen vedenottamon varassa ja kunnassa on lisäksi käyttämättä useita vedenottoon sopivia pohjavesialueita. Nastolassa on 16 pohjavesialuetta, joista kolme kuuluvat I-luokan pohjavesialueisiin ja kolme II-luokan pohjavesialueisiin. Loput kuuluvat III-luokan pohjavesialueisiin, joiden käyttökelpoisuutta pohjavedenhankintaan ei ole tutkittu. Nastolan pohjavesialueella on paljon teollisuutta, mutta pohjavedenlaatu on pysynyt hyvänä. Klooripitoisuus on lievästi noussut joillakin vedenottamoilla. Orimattilan (+ Artjärven) pohjavesimuodostumat ovat pieniä tai keskikokoisia (<2 000 m 3 /d). Orimattilan suurimmat pohjavesimuodostumat sijaitsevat keskustaajamassa ja niille sijoittuu monia pohjaveden laatua mahdollisesti vaarantavia riskitoimintoja. Orimattilassa on myös suurehkoja III-luokkaan luokiteltuja pohjavesialueita, joissa on edellytykset yhteiskunnan vedenhankintaan. Padasjoella on kolme I-luokan pohjavesialuetta, kahdeksan II-luokan pohjavesialuetta ja seitsemän III-luokan pohjavesialuetta. Pohjavesiriskiä aiheuttavat mm. Mainiemen vanha saha-alue, Hämeen Lanka Oy:n alue sekä kolme suljettua kaatopaikkaa. Suunnittelualueen pohjavesialueilla on yleisesti ottaen hyvälaatuista pohjavettä. Tavallisimpia pohjaveden laatuongelmia, kuten korkeat rauta- ja mangaanipitoisuudet, ei juuri esiinny alueen vedenottamoilla. Ihmistoiminnan seurauksena tavallisimpia laadun muutoksia ovat kloridipitoisuuksien nousu suolattavien teiden läheisyydessä sekä typpi-pitoisuuksien kohoaminen maanviljelyksen peltojen lannoituksen seurauksena Luonnonsuojelualueet Päijät-Hämeessä on kaikkiaan 66 Natura verkostoon kuuluvaa aluetta, yhteispinta-alaltaan noin ha. Alueiden koko vaihtelee huomattavasti. Laajin alue on Asikkalassa, Padasjoella ja Sysmässä sijaitseva Päijänteen alue, jonka pinta-ala on noin ha. Pienin alue on Asikkalassa sijaitseva Vanhankartanon idänverijuurialue, jonka pinta-ala on 0,26 ha. Taulukossa 2.5 on esitetty suunnittelualueen kuntien alueilla sijaitsevien Natura-alueiden määrät sekä pinta-alat. 2. Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue

14 Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 9/81 Asikkalan alueella on 15 Natura-2000 ohjelmaan kuuluvaa aluetta, joista viisi on osittain naapurikuntien alueella. Natura-alueiden pinta-ala Asikkalassa on yhteensä ha. Suurimmat natura-alueet ovat Evon (7 860 ha) ja Päijänteen alue ( ha). Evon alue on laaja ja monipuolinen metsäalue, jossa on luonnontilaisia järviä ja lampia sekä vanhaa metsää. Päijänteen Natura-alue käsittää Asikkalan, Padasjoen ja Sysmän kuntien alueella olevia rakentamattomia saaria ja luotoja sekä osia asutuista saarista. Hartolan alueella on seitsemän Natura-2000 aluetta. Natura-alueet muodostavat yhteensä 2270 ha pinta-alan. Näistä suurin alue on Onkisalo-Herjaanselkä (2 043 ha) joka kuuluu valtaosaltaan Luhankaan. Alue on Päijänteen järven saariston ja lehtomaisten metsien muodostama kokonaisuus. Heinolassa on 17 Natura-aluetta, joista neljä sijaitsee osittain naapurikuntien Iitin ja Jaalan alueilla. Alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on ha. Kuijärvi-Sonnanen on alueista laajin (2 331 ha) ja koostuu metsistä, pienistä järvistä sekä lammista. Hollolassa on yhteensä kuusi Natura-aluetta (1 416 ha), josta suurin on Kutajärven alue (1051 ha). Kutajärven alue sijoittuu myös Asikkalan kuntaan. Kutajärvi on kansainvälisesti arvokas lintuvesialue. Kutajärvi on lisäksi vesikasvilajistoltaan Suomen arvokkain järvi. Hämeenkosken alueella ei sijaitse Natura-2000 alueita. Kärkölän alueella sijaitsee yksi Natura-2000 alue. Koivumäki-Luutasuo alueen pinta-ala on 287 ha ja ulottuu myös Mäntsälän alueelle. Koivumäki on Hämeen edustavimpia vanhoja metsiä. Luutasuo on tyypillinen ja suhteellisen luonnontilainen suo-alue. Lahden alueella on kaksi Natura-aluetta, Linnaistensuo (201 ha) joka sijaitsee myös Nastolan kunnan alueella sekä Pesäkallio (68 ha). Linnaistensuo on valtakunnallisesti merkittävä suo joka on linnustollisesti arvokas ja alueella tavataan myös harvinaisia perhosia. Pesäkallion alue on kalliomäkien ja niiden välissä olevien lehtojen ja korpijuottien yhdistelmä. Nastolan alueella sijaitsee yksi Natura-alue, edellä mainittu Linnaistensuo joka sijaitsee myös Lahden alueella. Linnaistensuo on mm. tärkeä ekosysteemin opetuskohde. Orimattilan kunnan alueella sijaitsee kaksi Natura-aluetta, joiden pinta-ala on yhteensä 192 ha. Mallusjoen lehtomaisen kankaan kuusimetsä ja peltoalueet ovat yhteensä 22 ha pinta-alaltaan. Mieliäissuo (170 ha) käsittää myös Kairessuon ja on valtakunnallisesti arvokas suo- ja metsäalue. Suot ovat tyypiltään Rannikko- Suomen kermikeitaita ja kummatkin melko luonnontilaisessa kunnossa. Padasjoen alueella on 10 Natura-aluetta (yhteensä ha), joista neljä sijaitsee osittain naapurikuntien alueilla. Suurimpia natura-alueita Padasjoella ovat mm. aikaisemmin mainitut Päijänteen- ja Evon alueet. Muita mainittavia natura-alueita ovat esimerkiksi Auttoinen (4 ha), joka sisältää koko EU:n alueella harvinaisen ja uhanalaisen idänverijuuren kasvupaikkoja, sekä Kasiniemen niityt (4,5 ha) jossa kasvaa harvinaisia niittylajeja. 2. Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue

15 Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 10/81 Sysmässä sijaitsee viisi Natura-aluetta (yhteensä ha), joista kaksi, Padasjoen alue ja Tupsuvuori, sijaitsee myös naapurikuntien alueella. Sysmän lintuvedet (288 ha) kuuluvat valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Kammiovuori (230 ha) on lehtoalue jossa kasvaa uhanalaisia ja vaateliaita kasveja. Taulukko 2.5. Päijät-Hämeen kuntien Natura-2000 ohjelmaan kuuluvien alueiden määrä ja pinta-alat. Kunta Määrä yht. Pinta-ala yht. kpl ha Asikkala Hartola Heinola Hollola Hämeenkoski 0 0 Kärkölä Lahti Nastola Orimattila (+Artjärvi) Padasjoki Sysmä Ympäröivät alueet Yhteensä Lännessä Päijät-Hämeen maakunnan rajalla sijaitsevat Hämeen liittoon kuuluvat Hämeenlinna ja Hausjärvi. Luoteessa Päijät-Hämeen maakunnan rajanaapureina ovat Pirkanmaan maakuntaan kuuluvat Pälkäne ja Kangasala. Päijät-Hämeen maakunnan pohjoisella rajalla sijaitsevat Keski-Suomen maakunnan Kuhmoinen, Juhanka ja Joutsa. Etelä-Savon maakunnan Pertunmaa ja Mäntyharju sekä Kymenlaakson maakunnan Kouvola ja Iitti rajaavat Päijät-Hämeen maakuntaa idässä. Etelässä Päijät-Hämeen maakunta rajoittuu Uudenmaan maakuntaan kuuluviin Mäntsälään, Lapinjärveen, Myrskylään ja Pukkilaan. 3. VESIHUOLLON NYKYTILA 3.1 ASIKKALAN KUNTA Maankäyttö Vääksyn osayleiskaava on vahvistettu Kuntaan ollaan parhaillaan laatimassa Vesivehmaan ja Urajärven osayleiskaavoja. Päijänteen rantaosayleiskaava on vahvistettu ja tehdyillä päätöksillä. Asikkalan ja Heinolan kunnat ovat parhaillaan laatimassa yhteistyössä Ruotsalaisen rantaosayleiskaavaa. Asemakaavoitettua aluetta on Vääksyn taajamassa sekä Urajärven kylässä. Vahvistettua asemakaava-aluetta on noin 850 ha. Vireillä olevia asemakaavahankkeita ovat mm: 3.1 Asikkalan kunta

16 Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 11/81 - Peikkomäki (Vesivehmaa) - Häkälä / Kuotaa - Reimari - Pasolanharju / Hympylänmäki - Suiva - Vaappuranta Vesihuollon järjestäminen Vedenhankinta Vedenjakelu Asikkalan vesihuollosta vastaa kunnan vesihuoltolaitos, joka toimii kunnan teknisen lautakunnan alaisena. Vesihuoltolaitoksen kirjanpito on eriytetty kunnan kirjanpidosta. Vesihuollon vastuuhenkilönä toimii tekninen johtaja. Kirkonkylässä toimii vesiosuuskunta, joka vastaa alueen vedenjakelusta ja viemäröinnistä. Asikkalan kunnan vesihuoltolaitos ottaa käyttövetensä omilta Kolavaisten ja Linnovuoren vedenottamoilta. Linnovuoren vedenottamo otettiin käyttöön vuonna Veden laatu on ollut hyvää. Seuraavassa taulukossa on esitetty tiedot Asikkalan kunnan vedenottamoista. Taulukko 3.1 Asikkalan kunnan vedenottamot Vedenottamo Ottolupa Käyttö Käsittely m 3 /d 2009 m 3 /d Kolavainen alkalointi, UV-desinfiointi Linnovuori sooda-alkalointi, UV-desinfiointi, klooridesinfiointi Urajärven alueella aloitetaan uuden vedenottamon rakentaminen vuonna Uuden vedenottamon käyttö tulee olemaan noin m 3 /d ja kapasiteetti m 3 /d. Kalkkisten alueella olisi tarve kapasiteetiltaan 100 m 3 /d:n vedenottamolle. Asikkalan kunnan vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkosto kattaa Vääksyn keskustaajaman toiminta-alueen sekä erilliset pienet alueet Vesivehmaan, Kalkkisten ja Urajärven kylissä. Vesijohtoverkostoon oli vuoden 2009 lopussa liittynyt noin asukasta liittymisprosentin ollessa 72 %. Vesijohtoverkoston pituus oli noin 65 km vuoden 2009 lopussa. Verkosto koostui lähes kokonaan (96 %) muoviputkista. Vesijohtoverkostossa on kaksi ylävesisäiliötä: - Hympylänmäen ylävesisäiliö, tilavuus m 3, vedenpinnan vaihtelu +142,6 +147,3 mmp - Aurinkovuoren ylävesisäiliö, tilavuus 350 m 3, ylävesipinta +147 mmp 3.1 Asikkalan kunta

17 Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 12/81 Vedenkulutus vuonna 2009 oli keskimäärin m 3 /d. Ominaisvedenkulutus oli 163 l/as d. Laskuttamattoman vedenkäytön osuus oli 19 %. Merkittävimmät teolliset vedenkuluttajat ovat Rapala VMC ja Jeld-Wen Suomi Oyj. Seuraavassa taulukossa on esitetty tietoja Asikkalan kunnan vedenjakelusta vuosina 2008 ja Taulukko 3.2 Asikkalan vedenjakelu Verkostoon pumpattu vesimäärä - omat vedenottamot m 3 /d Vedenkulutus - asutus m 3 /d teollisuus m 3 /d Ominaisvedenkulutus l/as/d ilman teollisuutta l/as/d Laskutettu vesimäärä - laskutettu vedenkuluttajilta m 3 /d laskuttamaton käyttö + hukkavedet m 3 /d laskuttamaton käyttö + hukkavedet % Asikkalan kirkonkylän vesiosuuskunnan vesijohtoverkostoon on liittynyt noin 59 kiinteistöä eli arviolta noin 150 asukasta (2,5 asukasta/kiinteistö). Vesiosuuskunta hankkii vetensä kunnalliselta vesihuoltolaitokselta Poikkeusolojen vesihuolto Viemäröinti Vesihuollon poikkeustilanteeksi määritellään tilanne, jossa laitoksen päävedenottamo on poissa käytöstä. Poikkeustilanteessa varavedenottamoista tai yhdysvesijohtojen kautta tulee pystyä toimittamaan talousvettä 120 l asukasta kohti päivässä sekä turvaamaan sairaaloiden ja huoltovarmuuden kannalta tärkeän elintarviketeollisuuden vedentarve. Asikkalassa poikkeustilanteessa tarvittava vesimäärä on 735 m 3 /d (120 l/as d). Molemmilta vedenottamoilta voidaan ottaa tarvittava vesimäärä, jos toinen vedenottamo on pois käytöstä. Lisäksi vesihuoltoa varmistaa yhdysvesijohdot Padasjoelle ja Hollolaan, joiden kautta voidaan johtaa vettä Asikkalaan yhteensä 700 m 3 /d. Tulevaisuudessa poikkeusolojen vesihuoltoa varmistaa lisäksi Urajärven alueelle rakennettava uusi vedenottamo. Kunnan vesihuoltolaitoksen viemäriverkosto kattaa Vääksyn keskustaajaman toiminta-alueen sekä erilliset pienet alueet Kalkkisten ja Urajärven kylissä. Viemäriverkostoon oli liittynyt asukasta vuoden 2009 lopussa. Liittymisaste oli 72 %. Viemäriverkoston pituus oli noin 75 km vuoden 2009 lopussa. Jätevesiä johdettiin puhdistamolle vuonna 2009 keskimäärin m 3 /d. Laskuttamattoman ja vuotoveden osuus oli noin 36 %. 3.1 Asikkalan kunta

18 Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 13/81 Seuraavassa taulukossa on esitetty tietoja Asikkalan kunnan viemäröinnistä vuosilta 2008 ja Taulukko 3.3 Asikkalan viemäröinti Jätevesimäärä yhteensä m 3 /d Jätevesimäärä / liittyjä l/as d Laskutettu jätevesimäärä - laskutettu m 3 /d laskuttamaton + vuotovedet m 3 /d laskuttamaton + vuotovedet % Asikkalan kirkonkylän vesiosuuskunnan viemäriverkostoon on liittynyt 64 kiinteistöä eli arviolta noin 160 asukasta (2,5 asukasta/kiinteistö). Vesiosuuskunta johtaa jätevedet kunnalliseen viemäriverkostoon Jätevedenkäsittely Mustaniemen jätevedenpuhdistamo on vuonna 1973 käyttöön otettu ja vuonna 1986 laajennettu biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos, jossa saostuskemikaalina toimii ferrisulfaatti. Käsitellyt jätevedet johdetaan Päijänteeseen. Mustaniemen jätevedenpuhdistamon ympäristölupa on saatu vuonna Uusi lupahakemus on vireillä. Puhdistamo toimi vuonna 2009 erittäin hyvin täyttäen kaikki lupaehdot. Alla olevassa taulukossa on esitetty Mustaniemen jätevedenpuhdistamon mitoitusja lupatiedot sekä kuormitus ja puhdistustulos vuodelta Taulukko 3.4 Mustaniemen jätevedenpuhdistamon mitoitus- ja lupatiedot sekä kuormitus ja puhdistustulos vuonna 2009 Mitoitus Kuormitus 2009 Lupaehdot Tuleva Lähtevä Reduktio mg/l Reduktio Virtaama m 3 /d BOD 7 kg/d ,2 mg/l 340 7, Kok. P kg/d ,17 mg/l 11 0, ,5 90 Kok. N kg/d mg/l COD Cr kg/d mg/l Kiintoaine kg/d mg/l Kalkkisten kylän alueella on oma panospuhdistamo, jossa käsitellään Kalkkisten alueen jätevedet. Viemäriverkoston laajenemisen myötä alueelle on tarkoitus rakentaa toinen pienpuhdistamo. Urajärven alueella on pienpuhdistamo, johon johdetaan Urajärven kylän jätevedet. 3.1 Asikkalan kunta

19 Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 14/ Puhdistamolietteiden ja sako- ja umpikaivolietteiden käsittely Mustaniemen jätevedenpuhdistamon lietteenkäsittelynä toimii tiivistämö ja kuivauslinko. Puhdistamolietteitä muodostui vuonna 2009 yhteensä m 3. Puhdistamolietteet menevät viljelykäyttöön. Sako- ja umpikaivokaivolietteitä tuotiin puhdistamolle yhteensä m 3 vuonna Haja-asutuksen vesihuolto Keskitetyn vedenjakelun ja viemäröinnin ulkopuolelle jää noin 27 % eli kunnan asukasta. Vesihuoltoverkoston merkittävimmät kehittämiskohteet ovat Vesivehmaan ja Kalkkisten alueen viemäröinnin rakentaminen. Vesivehmaan alueella aloitetaan viemäriverkoston rakentaminen vuonna Kalkkisten kylän alueen nykyistä viemäriverkostoa on tarkoitus laajentaa. Alueelle on laadittu kyläsuunnitelma. Muista kohteista Salon alueen vesihuolto toteutetaan jossain vaiheessa tulevaisuudessa Alueellinen yhteistyö 3.2 HARTOLAN KUNTA Asikkalan kunnalla on yhdysvesijohdot Padasjoelle ja Hollolaan. Asikkala- Padasjoki yhdysvesijohtoa pitkin voidaan toimittaa vettä Padasjoelle päin 600 m 3 /d ja Asikkalaan 300 m 3 /d. Asikkala-Hollola-yhdysvesijohdon kapasiteetti riittää noin 100 m 3 /d vesimäärän johtamiseen. Vesivehmaalle rakennettavan viemäriverkoston jätevedet tullaan johtamaan Hollolan kautta Lahteen. Asikkala on mukana viiden kunnan hankkeessa, jonka tarkoituksena on Hyrtiälänkankaan vedenottamon rakentaminen Asikkalaan ja haja-asutusalueiden vesihuollon rakentaminen. Tulevaisuudessa Heinolaan rakennettavan Syrjälänkankaan vedenottamon on tarkoitus toimia Heinolan ja Asikkalan yhteisvedenottamona. Asikkalassa on lisäksi pohdittu jätevesien johtamista Heinolaan Maankäyttö Hartolan kunnassa on voimassa yksi osayleiskaava ja kolme rantayleiskaavaa. Taajama-alueen osayleiskaava on vahvistettu vuonna 1995 ja sitä on muutettu vuonna Jääsjärven rantayleiskaava on vahvistettu vuonna 1998 ja muutettu vuonna Rautaveden-Rusin rantayleiskaava on vahvistettu vuonna Etelä-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava on hyväksytty vuonna 2008 ja tullut voimaan valitusten jälkeen hallinto-oikeuden päätöksellä Pohjois-Hartolaan ollaan laatimassa ranta- ja kyläyleiskaavaa yhteishankkeena Sysmän kunnan kanssa. 3.2 Hartolan kunta

20 Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 15/81 Asemakaavoitettu alue kattaa kirkonkylän alueen. Vireillä olleita tai olevia nykyisen asemakaavan muutoshankkeita ovat mm. Kalliolan alue ja Kirkonseutu Vesihuollon järjestäminen Vedenhankinta Vedenjakelu Kunnallisesta vesihuollosta vastaa Hartolan kunnan vesihuoltolaitos. Vesihuoltolaitoksen kirjanpito on eriytetty kunnan kirjanpidossa. Vesihuollon vastuuhenkilönä toimii tekninen johtaja. Kunnan alueella toimii lisäksi yhteensä viisi vesiosuuskuntaa, jotka ovat Etelä- Hartolan vesiosuuskunta, Itä-Hartolan vesiosuuskunta, Murakan vesiosuuskunta, Pohjois-Hartolan vesiosuuskunta ja Kurelahti-Koukunniemen vesiosuuskunta. Hartolan kunnan vesihuoltolaitos ottaa kaiken käyttövetensä kirkonkylän vedenottamosta. Ottamosta toimitetaan vettä myös kaikille kunnassa toimiville vesiosuuskunnille. Seuraavassa taulukossa on esitetty tiedot Kirkonkylän vedenottamosta. Taulukko 3.5 Hartolan kunnan vedenottamot Vedenottamo Ottolupa Käyttö 2009 Käsittely m 3 /d m 3 /d Kirkonkylä sooda-alkalointi Kunnassa on myös tutkittu toisen vedenottamon paikkaa Pohjois-Hartolan vesiosuuskunnan alueelta. Alueella on suoritettu koepumppauksia. Vedenottamolta olisi mahdollisuus rakentaa yhdysvesijohto Joutsan kuntaan. Kunnan vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkosto kattaa Kirkonkylän alueen. Vesijohtoverkostoon oli liittynyt vuoden 2009 lopussa noin asukasta eli liittymisaste oli noin 50 %. Kunnallisen vesijohtoverkoston pituus oli noin 96,5 km vuoden 2009 lopussa. Verkostoon kuului lisäksi tilavuudeltaan 250 m 3 :n ylävesisäiliö, jonka vesipinnan korkeusvaihtelu on mmp. Hartolan vesijohtoverkostoon pumpattiin vettä vuonna 2009 keskimäärin 425 m 3 /d, josta noin 7 m 3 /d myytiin alueen vesiosuuskunnille. Ominaisvedenkulutus oli noin 247 l/as d. Laskuttamattoman veden osuus oli noin 24 %. Hartolan kunnan alueella ei ole merkittävää teollista vedenkulutusta. Alla olevassa taulukossa on esitetty tietoja Hartolan kunnallisesta vedenjakelusta vuosina 2008 ja Hartolan kunta

21 Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 16/81 Taulukko 3.6 Hartolan vedenjakelu Verkostoon pumpattu vesimäärä - omat vedenottamot m 3 /d myyty vesiosuuskunnille m 3 /d oman jakelualueen vedenkulutus m 3 /d Ominaisvedenkulutus l/as/d Laskutettu vesimäärä - laskutettu vedenkuluttajilta m 3 /d laskuttamaton käyttö + hukkavedet m 3 /d laskuttamaton käyttö + hukkavedet % Hartolan kunnan alueella toimii viisi vedenjakelusta vastaavaa vesiosuuskuntaa. Kaikki vesiosuuskunnat ottavat käyttövetensä Hartolan kunnan vesihuoltolaitokselta. Seuraavassa on esitetty tietoja vesiosuuskunnista: - Pohjois-Hartolan vesiosuuskunta: vedenkulutus vuonna 2009 yhteensä m 3, liittyjiä 75 vakituista kiinteistöä eli noin 190 asukasta (2,5 asukasta/kiinteistö) ja 40 vapaa-ajan kiinteistöä. Yhteys Joutsan Pekkaseen, jossa liittyjiä noin 20 kiinteistöä. - Kurenlahti-Koukkuniemen vesiosuuskunta: vedenkulutus vuonna 2009 yhteensä 672 m 3, liittyjiä 15 kiinteistöä eli noin 40 asukasta - Murakan vesiosuuskunta: liittyjiä 71 kiinteistöä eli noin 180 asukasta - Itä-Hartolan vesiosuuskunta: liittyjiä 54 kiinteistöä eli noin 140 asukasta, verkostoa laajennetaan - Etelä-Hartolan vesiosuuskunta: liittyjiä 34 kiinteistöä eli noin 90 asukasta, verkostoa laajennetaan vuoden 2011 aikana Poikkeusolojen vesihuolto Viemäröinti Vesihuollon poikkeustilanteeksi määritellään tilanne, jossa laitoksen päävedenottamo on poissa käytöstä. Poikkeustilanteessa varavedenottamoista tai yhdysvesijohtojen kautta tulee pystyä toimittamaan talousvettä 120 l asukasta kohti päivässä sekä turvaamaan sairaaloiden ja huoltovarmuuden kannalta tärkeän elintarviketeollisuuden vedentarve. Hartolassa poikkeustilanteessa tarvittava vesimäärä on 258 m 3 /d (120 l/as d). Päävedenottamon ollessa poissa käytöstä Hartolaan ei voida nykytilanteessa toimittaa tarvittavaa vesimäärää. Nykyinen yhdysvesijohto Sysmän verkostoon on kapasiteetiltaan pieni eikä se sovellu varmuusvesijohdoksi. Tulevaisuudessa tilannetta helpottaisi suunniteltu uusi yhdysvesijohto Sysmään sekä Pohjois-Hartolaan suunniteltu vedenottamo. Kunnan vesihuoltolaitoksen viemäriverkosto käsittää Kirkonkylän alueen. Kunta on lisäksi rakentanut runkoviemärit vesiosuuskuntien viemäröimiseksi. Verkostoon oli liittynyt vuoden 2009 lopussa noin asukasta liittymisasteen ollessa 41 %. Kunnan viemäriverkoston pituus vuonna 2009 oli noin 75 km. Hartolan viemäriverkostoon johdettiin vettä vuonna 2009 keskimäärin 469 m 3 /d. Laskuttamattoman jäteveden ja vuotovesien osuus oli noin 36 %. Seuraavassa 3.2 Hartolan kunta

22 Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 17/81 taulukossa on esitetty tietoja Hartolan kunnallisen vesihuoltolaitoksen viemäröinnistä vuosilta 2008 ja Taulukko 3.7 Hartolan viemäröinti Jätevesimäärä yhteensä m 3 /d Jätevesimäärä / liittyjä l/as d Laskutettu jätevesimäärä - laskutettu m 3 /d laskuttamaton + vuotovedet m 3 /d laskuttamaton + vuotovedet % Hartolan kunnan alueella toimii lisäksi viisi viemäröinnistä vastaavaa vesiosuuskuntaa. Kaikki vesiosuuskunnat johtavat jätevetensä kunnalliseen viemäriverkostoon. Seuraavassa on esitetty tietoja vesiosuuskuntien viemäröinnistä: - Pohjois-Hartolan vesiosuuskunta: jätevesimäärä vuonna 2009 yhteensä m 3, liittyjiä 75 vakituista kiinteistöä eli noin 190 asukasta (2,5 asukasta/kiinteistö) ja 40 vapaa-ajan kiinteistöä. - Kurenlahti-Koukkuniemen vesiosuuskunta: jätevesimäärä vuonna 2009 yhteensä 438 m 3, liittyjiä 15 kiinteistöä eli noin 40 asukasta - Murakan vesiosuuskunta: liittyjiä 66 kiinteistöä eli noin 170 asukasta - Itä-Hartolan vesiosuuskunta: liittyjiä 54 kiinteistöä eli noin 140 asukasta, verkostoa laajennetaan - Etelä-Hartolan vesiosuuskunta: liittyjiä 34 kiinteistöä eli noin 90 asukasta, verkostoa laajennetaan vuoden 2011 aikana Jätevedenkäsittely Hartolan kunnallisena jätevedenpuhdistamona toimii vuonna 1976 käyttöönotettu biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos, jossa saostuskemikaalina käytetään ferrisulfaattia. Puhdistamolle on rakennettu vuonna 2000 jälkilammikko ja vuonna puhdistamoa on saneerattu. Käsitellyt jätevedet johdetaan purkuojan kautta Tainionvirtaan. Jätevedenpuhdistamon ympäristölupa on saatu vuonna Lupaehdot on tarkistettava vuoden 2014 loppuun mennessä. Puhdistamo toimi vuonna 2009 kohtalaisen hyvin. Lupaehdot ylittyivät fosforin osalta tammi-kesäkuu -jaksolla ja BOD 7 :n osalta heinäkuu-joulukuu -jaksolla. Seuraavassa taulukossa on esitetty jätevedenpuhdistamon mitoitus, lupaehdot sekä kuormitus- ja puhdistustulos vuodelta Hartolan kunta

23 Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 18/81 Taulukko 3.8 Hartolan kunnan jätevedenpuhdistamon mitoitus- ja lupatiedot sekä kuormitus ja puhdistustulos vuonna 2009 Mitoitus Kuormitus 2009 Lupaehdot Tuleva Lähtevä Reduktio mg/l Reduktio Virtaama m 3 /d BOD 7 kg/d ,5 mg/l % % Kok. P kg/d 6,6 4,4 0,39 mg/l 9,7 0,86 91 % 0,8 90 % Kok. N kg/d mg/l % - - COD Cr kg/d mg/l % % Kiintoaine kg/d 120 5,9 mg/l % % Puhdistamolietteiden ja sako- ja umpikaivolietteiden käsittely Puhdistamon lietteen käsittely käsittää tiivistämön ja suotonauhakuivaimen. Puhdistamolietteitä muodostui vuonna 2009 yhteensä 969 m 3. Puhdistamolla muodostuneet lietteet kompostoidaan suljetun Metsäkosken kaatopaikan alueella. Sako- ja umpikaivolietteitä tuotiin kunnan puhdistamolle m 3 vuonna Haja-asutuksen vesihuolto Keskitetyn vedenjakelun ulkopuolelle jää noin 31 % (1 056 asukasta) ja viemäröinnin ulkopuolelle noin 45 % kunnan asukkaista (1 528 asukasta). Haja-asutuksen kehittämissuunnitelman kehittämisalueista viimeisimpänä on rakennettu vesihuoltoverkosto Pohjola-Kivelän alueelle. Lähitulevaisuudessa merkittävin haja-asutuksen vesihuollon rakentamiskohde on Leppäkosken alue. Lisäksi Etelä- ja Itä-Hartolan vesiosuuskunnat laajentavat verkostoalueitaan Alueellinen yhteistyö Hartolasta kulkee yhdysvesijohto Sysmään Sysmässä sijaitsevan Leenharjun vesiosuuskunnan verkostoon. Hartolan ja Sysmän kunnat ovat suunnitelleet mahdollista jätevedenkäsittelyyhteistyötä. Hartolan ja Sysmän jätevedenkäsittelyn alueellisia vaihtoehtoja ovat mm. molempien kuntien jätevesien johtaminen Heinolaan, Sysmän jätevesien johtaminen Hartolaan ja Hartolan jätevesien johtaminen Sysmään. Hartola-Sysmä suuntaisesta siirtoviemäristä on olemassa jo suunnitelmat. Suunnitelmissa siirtoviemärin rinnalle rakennetaan myös yhdysvesijohto, jolla voidaan varmistaa Hartolan vedensaantia. Hartolan jätevesiä ollaan lisäksi suunniteltu johdettavaksi Asikkalaan. Pohjois-Hartolan vesiosuuskuntaan on liittynyt kiinteistöjä Joutsan kunnan puolelta. Itä-Hartolan vesiosuuskunnalla on ollut suunnitelmissa johtaa verkosto Pertunmaan kunnan puolelle. 3.3 Heinolan kunta

24 Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 19/81 Uudelta Pohjois-Hartolaan suunnitellulta vedenottamolta on mahdollista rakentaa yhdysvesijohto Joutsan kunnan vesijohtoverkostoon. 3.3 HEINOLAN KUNTA Maankäyttö Heinolan alueella on voimassa seuraavat osayleiskaavat: - Konniveden rantaosayleiskaava - Lusin osayleiskaava (hyväksytty 2008) - Ydinkeskustan osayleiskaava (hyväksytty 2008) - Vierumäen osayleiskaava (hyväksytty 2008, osa kaavasta kumottu hallintooikeudessa 2010) - Keskinen-Ylimmäinen rantaosayleiskaava (hyväksytty 2009, ei lainvoimainen) Valmisteilla olevia osayleiskaavoja ovat Laajalahti-Kouvolantie osayleiskaava ja Ruotsalaisen rantaosayleiskaava (Asikkalan kunnan kanssa). Vireillä tai suunnitteilla olevia osayleiskaavoja ovat Tähtiniemen osayleiskaava ja Ala-Rievelin rantaosayleiskaava. Asemakaavoitettu alue kattaa keskustaajaman, entisen maalaiskunnan kirkonkylän, Vierumäen ja Suomen urheiluopiston alueet. Vireillä tai suunnitteilla olevia asemakaavahankkeita ovat mm. - Vartianranta - Kuusakoski - Urheiluopiston ja Opinkangas I väliin jäävä alue - Urheiluopiston eteläpuolinen alue - Vuolenkoskentien etelärinne - Myllyoja - Lusi Vesihuollon järjestäminen Vedenhankinta Heinolassa kunnallisesta vesihuollosta vastaa Heinolan kaupungin vesihuoltolaitos, joka toimii teknisen lautakunnan alaisuudessa. Vesihuoltolaitoksen kirjanpito on eriytetty kaupungin kirjanpidosta. Vesihuollon vastuuhenkilönä toimii rakennuspäällikkö. Vesihuoltolaitoksella on noin 15 työntekijää. Heinolan kaupungin vesihuoltolaitos ottaa kaiken käyttövetensä pohjavedenottamoista, joita on käytössä yhteensä seitsemän kappaletta. Päävedenottamona toimii Ala-Musterin vedenottamo, jossa raakaveden laatu raudan osalta ja kaivojen tuotto ovat huonontuneet viime aikoina. Hevossaareen rakennettiin uusi vedenottamo vuonna Ottamolla on tekopohjaveden valmistusmahdollisuus, jolla voidaan korvata Ala-Musterin tuoton pienenemistä. Kullaan vedenottamon tuottaman veden käyttää tällä hetkellä lähes kokonaan Urheiluopisto. Nykyisin käytössä olevien vedenottamoiden lisäksi vesihuoltolaitoksella ollaan valmistelemassa Vierumäen vedenottamon käyttöönottoa. Ottamolla oli aikaisem- 3.3 Heinolan kunta