PARAISTEN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E Turku AIRIX Ympäristö Oy PL TURKU Puhelin
|
|
- Esko Elstelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PARAISTEN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E Turku AIRIX Ympäristö Oy PL TURKU Puhelin Toimistot: Tampere, Turku, Oulu ja Helsinki
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS VÄESTÖ JA ELINKEINOT VÄESTÖENNUSTEET KAAVOITUS, MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Maakuntakaavoitus Yleiskaavoitus Asemakaavoitus Ranta-asemakaava Turun kaupunkiseudun rakennemalli Pohjavesialueet Natura-alueet VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET PITKÄN AIKAVÄLIN TAVOITTEET JA KESKEISET STRATEGIAT VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA PERIAATTEET LÄHITULEVAISUUDESSA Painopisteet Kunnan vesihuoltolaitoksen toiminnan periaatteet Vesihuoltoverkostojen laajentamisen periaatteet RAHOITUKSEN JA TUKEMISEN PERIAATTEET Rahoitus maksuilla Ulkopuolinen rahoitus YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ A-OSA TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET ASUTUKSEN SIJOITTUMINEN HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON NYKYTILA VESIYHTYMÄT TALOUSVESI JÄTEVEDET LIETTEET PARAISTEN KAUPUNGIN MÄÄRÄYKSET TOIMINTAVARMUUS KEHITTÄMISTARPEET TALOUSVESI JÄTEVEDET LIETTEET B-OSA KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE NYKYTILA ORGANISAATIO JA HALLINTO VEDENHANKINTA JA -JAKELU Vedenhankinta Vedenkulutus ja vesijohtoverkosto Poikkeusolojen vedenhankinta JÄTEVESIEN VIEMÄRÖINTI JA KÄSITTELY Jätevesien viemäröinti Jätevesien käsittely HULEVEDET ALUEELLINEN YHTEISTYÖ AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), TURKU puh , sähköposti: etunimi.sukunimi@fmcgroup.fi
3 8. KEHITYSENNUSTEET VEDENHANKINTA JA -JAKELU JÄTEVESIKUORMITUS JA PUHDISTUS KEHITTÄMISTARPEET VEDENHANKINTA JA-JAKELU VIEMÄRÖINTI JA JÄTEVEDENKÄSITTELY C-OSA KOKO KUNNAN ALUE VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEIDEN MÄÄRITTÄMINEN KEHITTÄMISTOIMENPITEET VEDENHANKINTA JA -JAKELU VIEMÄRÖINTI JA JÄTEVEDENKÄSITTELY UUDET VESIHUOLTOVERKOSTOT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Kehittämistoimenpiteiden kustannukset Vaikutukset käyttömaksuihin SUUNNITELMAN TOTEUTUS SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN SUUNNITELMAN TARKENTAMINEN JA MUUTTAMINEN SUUNNITELMAN YLLÄPITO, VALVONTA JA TIEDOTTAMINEN TIIVISTELMÄ LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Kehittämistoimenpiteet Mahdolliset viemäröintialueet Kehittämistoimenpiteiden taloudelliset laskennalliset vaikutukset Asutuksen sijoittuminen KARTAT: 101 Yleiskartta (mk 1: ) 102 Aluekartta, Parainen (mk 1:40 000) 103 Aluekartta, Nauvo (mk 1:40 000) 104 Aluekartta, Korppoo (mk 1:40 000) 105 Aluekartta, Houtskari (mk 1:40 000) / ARY / ARY / SMÄK KORJATTU LAUSUNNOILLE / ARY / ARY / JOT LAUSUNNOILLE / ARY / ARY / JOT LUONNOS / ARY / ARY / JOT LUONNOS / ARY / ARY / JOT LUONNOS Muutos Pvm/Hyväksynyt Pvm/Tarkastanut Pvm/Laatinut Huomautukset AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), TURKU puh , sähköposti: etunimi.sukunimi@fmcgroup.fi
4 PARAISTEN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E JOHDANTO Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteena on selvittää kunnan vesihuollon nykytila, kehittämistarpeet ja esittää kehittämisratkaisut. Suunnitelmassa otetaan huomioon vesihuolto kunnan vesihuoltolaitoksen toimintaalueella ja sen ulkopuolella. Suunnitelman ennusteet ovat vuoden 2035 mukaiset ja kehittämistoimenpiteet on laadittu vuoteen 2035 asti. Kehittämissuunnitelmaa tulisi päivittää neljän vuoden välein tai tarvittaessa. Kehittämissuunnitelman laatiminen perustuu vesihuoltolakiin. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun (Vesihuoltolaki 5 ). Tarkoituksena on, että kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma kytkeytyy riittävästi maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmään, jota se hyödyntäisi ja täydentäisi. Suunnitelma ei ole oikeusvaikutteinen asiakirja, vaan suunnittelua ohjaava työkalu, jota voivat hyödyntää kuntalaiset, kunnan päättävät ja toimeenpanevat tahot sekä toiminta-alueellaan vesihuollosta vastaava vesihuoltolaitos. Vesihuoltolain mukaisia valvontaviranomaisia ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä kunnan terveydensuojeluviranomainen ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu Paraisten kaupungin toimeksiannosta ja ohjauksessa AIRIX Ympäristö Oy:n Turun toimistolla. Projektiin ovat osallistuneet projektipäällikkö, DI Antti Ryynänen ja suunnitteluinsinööri, Ins. AMK Satu Mäkinen. Kunnasta kehittämissuunnitelman laatimista on ohjannut työryhmä, jonka kokoonpano on seuraava: - kaupungininsinööri Manne Carla - tekninen suunnittelija Matias Jensén - johtava rakennustarkastaja Sanna Simonen - ympäristönsuojelutarkastaja Petri Huovila - ympäristönsuojelupäällikkö Carl-Sture Österman - kaavoitusarkkitehti Turkka Michelsson - kaavoitusarkkitehti Pasi Hyvärilä Lisäksi suunnittelutyön ohjaukseen on osallistunut johtava vesihuoltoasiantuntija Jyrki Lammila Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.
5 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2/41 2. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Suunnittelualueena on Paraisten kaupunki. Parainen sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Turunmaan seutukunnassa. Naapurikuntia ovat Brandö, Kaarina, Kemiönsaari, Kustavi, Kökar, Naantali, Sauvo, Sottunga ja Turku. Paraisten kaupunki nykymuodossaan syntyi vuonna 2009, kun Paraisten kaupunki sekä Houtskarin, Iniön, Korppoon ja Nauvon kunnat liittyivät yhteen. Vuosina kaupungin nimenä oli Länsi-Turunmaa. Parainen kuuluu Varsinais-Suomen liiton ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) sekä Lounais-Suomen aluehallintoviraston (AVI) toimialueisiin. Paraisten kaupunki on kokonaan veden ympäröimä. Kunnan kokonaispinta-ala on yhteensä 5 548,24 km 2, josta maapinta-alaa on 881,80 km 2 ja vesipinta-alaa 4 666,44 km 2. Vesipinta-alasta on makeaa vettä 7,41 km 2 ja merivettä 4 659,03 km 2. Tärkeimmät asutuskeskittymät ovat Paraisten, Nauvon, Korppoon ja Houtskarin keskustaajamat. 2.1 VÄESTÖ JA ELINKEINOT Paraisten kaupungin väkiluku vuonna 2010 oli asukasta. Viime vuosina väestönkasvu on ollut lievässä kasvussa. Seuraavassa taulukossa on esitetty Paraisten väkiluvun kehitys vuodesta Taulukko 2.1 Paraisten väestönkehitys vuosina Vuosien luvuissa on laskettu yhteen Paraisten, Nauvon, Korppoon, Houtskarin ja Iniön kuntien väestömäärät Parainen Asuntokuntien lukumäärä vuonna 2010 oli Keskimäärin yhdessä asuntokunnassa asui 2,2 asukasta. Kesämökkejä oli kappaletta. Työpaikkojen lukumäärä oli kappaletta vuonna Työpaikoista yli puolet sijoittuu palvelualalle. Elinkeinorakenne on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2.2 Paraisten elinkeinorakenne vuonna Alkutuotanto Jalostus Palvelut Muut Parainen 5,2 % 30,6 % 63,0 % 1,2 %
6 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 3/ VÄESTÖENNUSTEET Paraisten väestömäärän ennustetaan kasvavan reilulla asukkaalla vuoteen 2035 mennessä. Väestöennuste on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2.3 Paraisten väestöennuste vuoteen Parainen KAAVOITUS, MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on karttamuodossa oleva suunnitelma alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista maakunnan tasolla. Maakuntakaava ohjaa kuntien yleiskaavojen tai asemakaavojen laatimista ja muuttamista sekä muuta maankäytön järjestämistä. Paraisten kaupunki kuuluu Varsinais-Suomen liittoon, joka on viime vuosina laatinut uutta kokonaismaakuntakaavaa vanhojen seutukaavojen tilalle. Uusi maakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa Kaava odottaa vielä ympäristöministeriön vahvistusta, ennen kuin se tulee voimaan. Tällä hetkellä Varsinais-Suomen alueelle laaditaan vaihemaakuntakaavaa, joka osoittaa tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet. Maakuntavaltuusto päätti kaavatyön aloittamisesta ja kaava kuulutettiin vireille Tuulivoimakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on parhaillaan nähtävillä ja tavoitteena on, että kaavan valmisteluaineisto tulee nähtäville keväällä Yleiskaavoitus Yleiskaava ohjaa kunnan tai sen osan yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä yleispiirteisesti sekä sovittaa yhteen erilaisia toimintoja. Yleiskaava on myös ohjeena asemakaavaa laadittaessa. Yleiskaavan tarkoituksena voi olla myös rakentamisen ohjaaminen asemakaava-alueiden ulkopuolisilla haja-asutusalueilla sekä ranta-alueilla. Paraisten kaupungin alueella on sekä voimassa että tekeillä tällaisia osayleiskaavoja. Voimassa olevia yleiskaavoja ovat: - Eteläsaariston osayleiskaava - Nilsbyn-Lielahden osayleiskaava - Stormälön-Lillmälön osayleiskaava - Våno-Mielisholman osayleiskaava - Keskustanseudun osayleiskaava - Lemlahdensaaren osayleiskaava - Kirjalansaaren osayleiskaava - Nauvon eteläinen osayleiskaava - Nauvon rantayleiskaava - Sandön ja Käldingen osan rantayleiskaava
7 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 4/41 - Korppoon eteläisen saariston osayleiskaava - Jurmon kyläkeskuksen osayleiskaava - Houtskarin yleiskaava - Iniön yleiskaava Ajankohtaisia yleiskaavahankkeita ovat mm.: - Ålön osayleiskaava, Parainen - Stortervo-Lilltervon osayleiskaava, Parainen - Keskustanseudun osayleiskaavan muutos, Norbbynranta, Parainen - Stormälön-Lillmälön osayleiskaavan muutos, Lillmälö, Pariainen - Nilsbyn-Lielahden osayleiskaavan osan muutos, Lielahti, Parainen - Utön pääsaaren osayleiskaava, Korppoo - Korppoon pohjoisen osan rantayleiskaava - Houtskarin yleiskaavan täydennys ja muutos Asemakaavoitus Asemakaava ohjaa ja säätelee rakentamista ja muuta yksityiskohtaista maankäyttöä. Asemakaavalla määrätään rakentamisen ehdoista, kuten rakennusoikeudesta ja kerrosluvusta. Asemakaava on rakennuslupien myöntämisen ja kaava-alueen muun toiminnan peruste. Paraisten kaupungin asemakaava-alueet sijaitsevat Paraisten, Nauvon, Korppoon ja Houtskarin keskustoissa. Ajankohtaisia asemakaavahankkeita ovat mm.: - Kirkkomalmi, Parainen - Valoniemi, Parainen - Bläsnäs, Parainen - Finbynlaakso, Parainen - Kyrkbacken, Nauvo - Korppoon keskusta - Norrbynranta, länsiosa, Parainen - Norrby, Parainen - Söderby, Parainen - Prasby, Parainen - Pohjois-Keskusta, Parainen - Vepo, Parainen - Rauhala, Parainen - Munkvik, Parainen - Tennby, Parainen - Kirjala, Kårkullan alue, Parainen - Norrbynranta, Norrbynlahti, Parainen - Valoniemi, Parainen Ranta-asemakaava Ranta-asemakaava voidaan laatia ranta-alueelle pääasiassa loma-asutuksen rakentamista varten. Ranta-asemakaavan laatimisesta ja kustannuksista huolehtii kaavoitettavan alueen maanomistaja. Ennen kaavoituksen aloittamista on kuitenkin oltava yhteydessä kuntaan. Ranta-asemakaavaprosessi etenee kunnassa samalla tavalla kuin yleiskaavojen ja asemakaavojen käsittely.
8 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 5/ Turun kaupunkiseudun rakennemalli Turun kaupunkiseudun rakennemallin loppuraportti ja kartat ovat valmistuneet. Seuraavaksi ne lähetetään kuntiin ja Varsinais-Suomen liittoon käsiteltäviksi. Valmistuttuaan rakennemalli toimii seudun kuntien yhteisenä maankäyttöstrategiana. Rakennemallin on tarkoitus ohjata yleispiirteisesti kuntien maankäyttöä ja toimia jatkossa maakunta- ja yleiskaavoituksen pohjana. Työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää yhteinen näkemys kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäyksen päälinjoista. Rakennemallityössä haetaan periaatelinjauksia seudullisesti merkittäviin toimintoihin kuten asuin- ja työpaikka-alueiden kehittämiseen ja profilointiin, palvelujen järjestämiseen sekä liikenne- ja viherverkon luomiseen. Rakennemallityöhön osallistuu kaupunkiseudun työssäkäyntialueen 14 kuntaa Pohjavesialueet Paraisten kaupungin alueella sijaitsee 14 luokiteltua pohjavesialuetta. Pohjavesialueet on esitetty seuraavassa taulukossa sekä liitekartoilla Taulukko 2.4 Paraisten kaupungin alueella sijaitsevat luokitellut pohjavesialueet. Pohjavesialue Alueluokka Kokonaispinta-ala Muodostumisalueen pinta-ala Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä [km 2 ] [km 2 ] [m 3 /d] Houtskar I 50 Mossala I 10 Verkan I 0,15 0, Rosklax I 0,78 0, Hakenkorp II 0,63 0, Finby I 0,54 0, Vikom I 0,72 0, Sandö II 3,24 1, Käldinge II 1,29 0, Sellmo II 0,49 0,21 80 Stormälö I 1,28 0, Sydmo II 1,40 0, Fallet II 3,50 1, Storskogen II 0,63 0, Yhteensä 14,65 7, Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue.
9 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 6/ Natura-alueet Paraisten kaupungin alueella sijaitsee yhdeksän Natura verkostoon kuuluvaa aluetta. Natura-alueet on esitetty seuraavassa taulukossa sekä liitekartoilla Taulukko 2.5 Paraisten kaupungin alueella sijaitsevat Natura-alueet. Natura-alue Pinta-ala Natura-verkostoon liittämisen peruste [ha] Lenholm 129 SCI Pettebyviken 144 SPA Mustfinnträsket 113 SCI, SPA Paraisten harjusaaret 211 SCI Paraisten kalliot 39 SCI Paraisten orkidea-alue 4 SCI Paraisten kalkkialueet 42 SCI Sänkorna 26 SCI Harsholm 18 SCI SCI = (Sites of Community Importance) luontodirektiivin perusteella Natura-verkostoon liitetty alue SPA = (Special Protection Area) lintudirektiivin perusteella Natura-verkostoon liitetty alue Suojelualueista vesihuollon kannalta merkittävin on Pettebyviken, joka on osa nykyistä makeanvedenallasta. Allasalue koostuu lokerikkoisista entisistä merenlahdista. Raakavettä on merenlahdista otettu paraislaisille ja teollisuudelle jo luvulta alkaen. Ne nimenomaiset lahdet, joista raakavettä otetaan, eivät kuulu suojelualueeseen.
10 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 7/41 3. VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET 3.1 PITKÄN AIKAVÄLIN TAVOITTEET JA KESKEISET STRATEGIAT Vesihuoltolain mukaan kunta vastaa alueellaan vesihuollon kehittämisestä. Kunnan tulee ryhtyä toimiin vesihuollon järjestämiseksi suurehkon asukasjoukon tarpeiden tai ympäristönsuojelullisten syiden niin vaatiessa. Kunta päättää alueellaan toimivien vesihuoltolaitosten toiminta-alueista. Vesihuoltolaitos vastaa palveluiden järjestämisestä toiminta-alueellaan. Kiinteistönomistaja vastaa aina kiinteistön vesihuollosta. Kunnassa vesihuoltopalveluissa pyritään pitkällä aikavälillä seuraavassa taulukossa esitettyihin tavoitteisiin. Taulukko 3.1 Kunnan vesihuoltopalvelujen pitkän aikavälin tavoitteet ja keskeiset strategiat. Tavoitetila Jaettavan talousveden laatu on sosiaali- ja terveysministeriön laatukriteerit täyttävää. Vedenjakelu toimii keskeytyksettä. Kaikissa tilanteissa pystytään toimittamaan laatuvaatimukset täyttävää talousvettä vähintään 120 l/as d. Jäteveden viemäröinti ja käsittely on vaatimukset täyttävää sekä siitä ei aiheudu riskiä ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle. Vesistöjen suojelemiseksi on toiminnassa otettu huomioon Valtioneuvoston päätös vesiensuojelun suuntaviivoista. Vesihuoltoverkosto kattaa asumisen, vapaaajan toiminnan ja elinkeinotoiminnan kannalta tarpeelliset alueet. Vesihuoltolaitoksien toimintaedellytykset ovat riittävät. Asiakkaat ovat tyytyväisiä vesihuoltolaitoksien palvelutasoon. Strategia Käytetään parhaita, teknistaloudellisesti hyödynnettäviä raakavesilähteitä Vedenhankinta ja -jakelu varmistetaan kaikissa tilanteissa riittävällä käsittelyllä, varavesilähteillä, yhdysjohdoilla ja varautumissuunnittelulla. Vesijohtoverkon vuotovedet minimoidaan ennakoivalla kunnossapidolla ja saneerauksella. Viemäriverkoston ylivuotojen, ohitusten ja vuotojen ehkäisemiseksi huolehditaan viemäreiden kunnossapidosta, saneerauksesta ja edistetään erillisviemäröintiä. Laajennetaan vesihuoltoverkostoa uusien kaavaalueiden rakentuessa ja tarpeen mukaan hajaasutusalueelle, kuitenkin kustannukset kattaen ja vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä heikentämättä. Huolehditaan riittävistä osaamis- ja henkilöstöresursseista vesihuoltolaitoksilla. Palveluntuotanto on tehokasta ja laadukasta sekä työnjako tilaajan ja tuottajan välillä on selkeä. Haja-asutuksen jätevedenkäsittely on toteutunut hajajätevesiasetuksen vaatimusten mukaisesti. Edistetään osuuskuntien viemäriverkostojen rakentamista asiantuntija-apua antamalla. Tiedotetaan haja-asutusalueella asuvia kiinteistönomistajia asetuksen vaatimuksista ja tarvittavista toimenpiteistä. Tehdään yhteistyötä VALONIA:n jätevesiasiantuntijoiden kanssa.
11 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 8/ VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA PERIAATTEET LÄHITULEVAISUUDESSA Painopisteet Seuraavan viiden vuoden aikana vesihuollon painopisteet ovat seuraavat: 1. Siirtyminen Turun Seudun Vesi Oy:n tekopohjaveden käyttöön Ensimmäinen painopiste on siirtyminen Turun Seudun Vesi Oy:n tekopohjaveden käyttöön Paraisten alueella. Veden toimittamiseksi on suunniteltu yhdysvesijohto Kaarinan kaupungista Paraisille. Vesijohdon rakennustyöt aloitetaan vuoden 2013 aikana. 2. Asemakaava-alueiden vesihuolto ja verkostojen kunnon ylläpito Toinen painopiste on huolehtia nykyisten ja rakennettavien asemakaava-alueiden vesihuollon järjestämisestä. Kiinnitetään huomiota verkostojen kunnon ylläpitoon ja vuotovesien vähentämiseen. Panostetaan erityisesti Paraisten kaupunginosaan, jossa verkoston kunto on heikoin. 3. Saariston vedenhankinnan varmistaminen Kolmas painopiste on varmistaa Nauvon, Korppoon ja Houtskarin vedenhankintaa. 4. Haja-asutuksen jätevesihuolto Neljäs painopiste on edistää haja-asutuksen kiinteistöjen jätevedenkäsittelyn tehostamista. Valtioneuvoston talousjätevesiasetuksessa (209/2011) on määrätty talousjäteveden puhdistusvaatimuksista. Asetuksen voimaantulon siirtymäaika vanhoille kiinteistöille on vuoteen 2016 asti. Jätevesien käsittelyä edistetään rakentamalla viemäriverkostoja haja-asutuksen kyläkeskittymiin ja muille alueille, joille se on taloudellisesti mahdollista Kunnan vesihuoltolaitoksen toiminnan periaatteet Kunnan vesihuoltolaitoksen osalta noudatetaan seuraavia periaatteita: - Vesihuoltolaitos toimii omana yksikkönä, jonka kirjanpito on eriytetty kunnan kirjanpidossa. - Laitoksella on toiminta-alue, joka määritetään sellaiseksi, että laitos pystyy taloudellisesti tarjoamaan vesihuoltopalveluja. Toiminta-aluepäätöksessä yksilöidään alueet, jotka kuuluvat vesijohtoverkoston, jätevesiviemärin ja hulevesiviemärin piiriin. - Käytössä on yhtenäiset käyttömaksut koko laitoksen toiminta-alueella. - Laitoksen investointiohjelma ottaa huomioon kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman toimenpideohjelman. - Velvoitetaan toiminta-alueella olevat kiinteistöt liittymään vesihuoltoverkostoihin. - Varaudutaan vuosittain riittäviin saneerausinvestointeihin.
12 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 9/ Vesihuoltoverkostojen laajentamisen periaatteet 1. Kaupungin vesihuoltolaitos laajentaa vesihuoltoverkostoaan uusien asemakaava-alueiden rakentuessa. 2. Kaupungin vesihuoltolaitos rakentaa viemäriverkostoa asemakaava-alueiden ja nykyisten verkostojen läheisyyteen alueille, joille se on taloudellisesti kannattavaa. Vesihuoltolaitos voi käyttää korotettua liittymismaksua, jos se on kustannusten puolesta perusteltua. 3. Muilla alueilla jätevedenkäsittely on kiinteistönomistajien tai perustettavien vesiosuuskuntien vastuulla. Haja-asutuksen keskittymissä pyritään toteuttamaan yhteisiä ratkaisuja ei-kunnallisesti toteutettuna. Kunta antaa neuvontatukea. 4. Vesijohtoverkostoa ei laajenneta haja-asutusalueelle ellei viemäriä rakenneta samassa yhteydessä. 3.3 RAHOITUKSEN JA TUKEMISEN PERIAATTEET Vesihuollon rahoittamisen pääperiaatteena on, että vesihuoltolaitokset kattavat toimintansa käyttö- ja investointikulut palveluiden käyttäjiltä perittäviltä maksuilla. Kulut peritään käyttö-, perus- ja liittymismaksuilla. Vesihuollon hankkeille pyritään saamaan mahdollisuuksien mukaan ulkopuolista rahoitusta valtiolta Rahoitus maksuilla Vesihuoltolaitoksen kulutukseen sidotun käyttömaksun suuruus tulee olla sama koko toiminta-alueella. Sen sijaan käyttömaksun kiinteä osa eli perusmaksu sekä liittymismaksu voivat vaihdella alueittain, jos palvelun tarjoamisen kustannukset ovat jollain alueella kalliimmat johtuen harvasta asutuksesta, maastollisista tai muista erityisolosuhteista (esim. pumppaamot, paineenkorottamot) Ulkopuolinen rahoitus Valtio tukee vesihuollon rakentamista myöntämällä siihen vesihuoltoavustusta tai sijoittamalla hankkeen vesihuoltotyöksi. Alueelliset ELY-keskukset voivat myöntää investointiavustusta vesihuoltohankkeisiin, jos hankkeet liittyvät oleellisesti muihin suunnitteilla oleviin työllistäviin hankkeisiin. Avustusten tärkein ehto on hankkeen positiiviset työllisyysvaikutukset. Hankkeiden rahoitus on poikkeuksellista ja tapauskohtaista. Valtion vesihuoltoavustukset Kunnat, vesihuoltolaitokset ja erilaiset vesiyhtymät voivat saada avustusta valtiolta. Avustuksen suuruus on nykyisellään noin 20 % toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustukset myöntää alueellinen ELY-keskus ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön niiden käyttöön osoittamista määrärahoista. Ympäristö-
13 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 10/41 ministeriön momentilta myönnetyt avustukset on tarkoitettu yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamiseen eli viemäröintiin ja jätevedenkäsittelyyn. Maa- ja metsätalousministeriön momentilta myönnetyt avustukset on tarkoitettu vedenhankinnan ja -jakelun kehittämiseen. Viemärihanketta voidaan tukea MMM:n varoilla, jos viemärin yhteydessä rakennetaan vesijohto tai alueelle on aiemmin rakennettu vesijohto valtion tuella. Avustettavat kohteet jaetaan ns. pieniin ja isoihin hankkeisiin. Isojen hankkeiden kokonaiskustannukset ovat yli Näihin hankkeisiin haetaan avustusta kerran vuodessa, kunkin vuoden lokakuun loppuun mennessä seuraavana vuonna toteutettavalle hankkeelle. Hankkeen kustannuksiin voidaan hyväksyä hakemuksen jättämishetken jälkeen syntyvät kustannukset. Pieniin hankkeisiin voidaan hakea tukea ympäri vuoden ilman erillistä hakuaikaa. Valtion vesihuoltotyöt Valtion vesihuoltotyöt koskevat vesijohto- ja viemärilinjojen rakentamista. Hankkeissa valtio toimii yleensä rakennuttajana. Hankkeet ovat yleensä mittavia, monesti kuntien tai taajama-alueiden välisten vesijohto- ja viemärilinjojen rakennustöitä. Valtion tuen osuus on noin % kokonaiskustannuksista. Aloitteen hankkeen käynnistämisestä tekee kunta tai kunnat alueelliselle ELY-keskukselle. ELY-keskus pitää listaa hankkeista ja tekee esityksen valtion budjettiin nimettävistä hankkeista maa- ja metsätalousministeriölle ja ympäristöministeriölle. ELYkeskukset tekevät esitykset maaliskuussa ja heinäkuussa ministeriöt nimeävät hankkeet valtion talousarvioehdotukseen. Eduskunta hyväksyy lopullisen talousarvioesityksen vuoden lopussa. 3.4 YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä ja suunnittelussa tulee ottaa huomioon vesihuollon järjestäminen. Ehyt yhdyskuntarakenne mahdollistaa toiminnallisesti, taloudellisesti ja ympäristönäkökulmat huomioiden vesihuoltopalveluiden tehokkaan järjestämisen. Alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon vedenhankinta, jätevesien viemäröinti ja käsittely sekä hulevesien mahdollisimman luonnonmukainen hallinta. Kaavoja laadittaessa tulee ottaa huomioon olemassa olevat vesihuoltojärjestelmät. Haja-asutuksen asutuskeskittymien saattamista yhteisten vesihuoltoverkostojen piiriin tulee selvittää. Verkkojen laajentamista tulee edistää siellä missä se on osoittautunut järkeväksi ratkaisuksi. Keskitetty vesihuoltoverkko turvaa asukkaiden vedenhankintaa ja on kestävä ratkaisu jätevesien käsittelemiseksi. Keskitetty ratkaisu lisää alueen houkuttelevuutta asukkaiden ja teollisuuden silmissä ja mahdollista alueen kehittämisen. 3.5 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Tavoitteena tulee olla, että kunta lisäksi osallistuu alueellisiin yhteistyön kehittämisselvityksiin (organisaatioiden, talouden ja hallinnon yhteistyöselvitykset). Yhteistyöhön lähtemiselle tulee olla selvitetyt perusteet ja yhteistyöstä tulee seurata joko toiminnallisia, taloudellisia tai palvelutasoon positiivisesti vaikuttavia asioita.
14 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 11/41 A-OSA TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET 4. ASUTUKSEN SIJOITTUMINEN Paraisten kaupungissa asutus on sijoittunut Paraisten, Nauvon, Korppoon ja Houtskarin keskustaajamiin. 5. HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON NYKYTILA 5.1 VESIYHTYMÄT Paraisten alueelle on perustettu Trollgärdan vesiosuuskunta. Paraisten alueella Airiston Matkailukeskuksella on käytössään oma pohjavedenottamo, joka sijaitsee Stormälön pohjavesialueella. Ottamon teoreettinen antoisuus on 320 m 3 /d. Lisäksi keskuksella on oma jätevedenpuhdistamo. Alueella on vesiosuuskunta. Paraisten alueella Forapar Oy Ab ostaa käyttövetensä Airisto Sandvikenin asuinalueelle Airiston lomakeskukselta, mutta puhdistaa jätevedet omassa puhdistamossa. Kårkullan kuntayhtymä ostaa käyttövetensä Paraisten vesihuoltolaitokselta, mutta hoitaa jätevesihuoltonsa itsenäisesti omalla puhdistamolla. Houtskarissa Mossalan pistemäisellä pohjavesialueella on kolme porakaivoa, josta n. 35 henkilöä saa käyttövetensä. Lisäksi Mossalan lomakeskuksella on oma jätevedenpuhdistamo. Utön saarella toimii Utön vesiosuuskunta, jolla on käytössä osmoosilaitos talousveden valmistukseen ja bioroottorilaitos jätevedenpuhdistukseen. Veden kulutus on n. 40 m 3 /d. Lisäksi Paraisten, Nauvon, Korppoon ja Houtskarin alueilla on toteutettu muutamia kiinteistöjen ja lomakylien yhteisiä kaivoja ja jätevedenpuhdistamoita. 5.2 TALOUSVESI Vesijohtoverkostojen ulkopuolelle jäävien kiinteistöjen vedenhankinta on kiinteistökohtaisten kaivojen varassa. Vaihtoehtoina ovat tällöin rengaskaivo tai kallioporakaivo. Paraisilla pohjaveden laatu vaihtelee alueittain jonkin verran. Erityisesti kallioporakaivojen vedessä ovat kohonneet rauta- ja mangaanipitoisuudet tavallisia. Rantojen läheisyydessä voi veden suolapitoisuus olla yli suositusarvojen. Kloridipitoisuus on koholla arvion mukaan noin joka kymmenennessä näytteessä. Kalkkia ja fluoria esiintyy joskus yli suositusten. Fluoria on tavattu useimmiten Ersbyn alueen kaivovedessä. Lisäksi joissakin yksittäisissä kaivoissa on esiintynyt korkeita radon-pitoisuuksia, lähinnä etelä-paraisilla.
15 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12/41 Kunnallisen vedenjakelun laajentamiselle olisi ilmeistä tarvetta tietyissä kohteissa nykyisen toiminta-alueen liepeillä, ensimmäiseksi Ersbyn kylän alueella, joilla on esiintynyt ongelmia talousveden riittoisuudessa ja laadussa. Kaivojen kunto ja läheisyydessä sijaitsevat riskitekijät voivat myös vaikuttaa veden laatuun. Kaivoon valuva pintavesi voi saastuttaa vanhoja rengaskaivoja. Pintavesien päästessä huonokuntoiseen kaivoon veteen joutuu pieneliöitä, eloperäistä ainesta, hienojakoista maa-ainesta ja typpiyhdisteitä kuten nitraattia ja nitriittiä. Kaivon lähellä voi olla myös pohjavettä likaavia toimintoja, kuten teiden suolaus, peltojen tai puutarhan lannoitus tai pysyviä riskitekijöitä kuten jätevesisäiliöt, öljysäiliöt ja karjasuojat. Monet vanhat kaivot olisivatkin kunnostuksen tarpeessa. 5.3 JÄTEVEDET Paraisilla kiinteistökohtaista jätevedenkäsittelyä varten on rakennettu maaperäkäsittelyä jo luvulta lähtien. Viimeistään 1990-luvun puolivälistä alkaen on ympäristöviranomainen tarkastanut jätevesisuunnitelmat. Vanhemmilla kiinteistöillä jätevedenkäsittely on perinteisesti hoidettu pääosin 2-3 saostuskaivon laskeutuksella. Saostuksen jälkeen jätevedet johdetaan maastoon tai avo-ojiin. Paraisten ympäristöviranomaisen arvion mukaan haja-asutuksen kiinteistöistä noin 50 % (n kpl) on jätevesijärjestelmän parantamisen tarpeessa. Vapaa-ajan asunnoista vastaava luku on noin 15 % (n kpl). Valtioneuvoston talousjätevesiasetus (209/2011) on tullut voimaan Alkuperäinen asetus on vuodelta Tässä ns. jätevesiasetuksessa määrätään käsittelymenetelmien puhdistustehovaatimuksista, suunnittelusta, rakentamisesta ja valvonnasta. Asetuksen myötä kiinteistöjen jätevesijärjestelmiä on ryhdytty parantamaan. Asetuksen vaatimukset on tullut täyttää heti kiinteistöissä, jotka on rakennettu jälkeen. Jos järjestelmä ei täytä vaatimuksia, on sitä kunnostettava mennessä. Jos rakennetaan jätevesijärjestelmä tai tehostetaan olemassa olevan järjestelmän toimintaa, tätä koskeva suunnitelma on liitettävä tarvittavaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) nojalla tehtävään rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen taikka rakentamista koskevaan ilmoitukseen. Paraisilla vaaditaan toimenpidelupa, jos kyseessä on wc-vesiä koskevan jätevesijärjestelmän rakentaminen. Vain harmaille vesille tarkoitetun järjestelmän rakentamiseen riittää ilmoitus-käytäntö. Selvitys kiinteistön nykyisestä jätevedenkäsittelystä piti olla tehtynä vuoden 2006 alussa niillä kiinteistöillä, jotka eivät ole liittyneet yleiseen viemäriin ja joilla on käytössä vesivessa. Jos vesivessaa ei ole, selvitys tuli olla tehtynä vuoden 2007 loppuun mennessä. Selvitys säilytetään kiinteistöllä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi vaatia sitä nähtäväksi. Suunnitelma jätevesien käsittelystä liitetään rakennuslupa- tai toimenpidelupahakemuksen liitteeksi.
16 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 13/41 Talousjätevesien käsittelyä koskevista vaatimuksista voidaan poiketa, jos toimenpiteet katsotaan kohtuuttomaksi. Arvioitaessa kohtuuttomuutta kiinteistön haltijan kannalta otetaan huomioon: - kiinteistön sijainti viemäriverkoston piiriin ulotettavaksi tarkoitetulla alueella; - kiinteistön haltijan ja muiden kiinteistöllä vakituisesti asuvien korkea ikä ja muut vastaavat elämäntilanteet; - kiinteistön haltijan pitkäaikainen työttömyys tai sairaus taikka muu näihin rinnastuva sosiaalinen suorituseste. Kunnan toimivaltainen viranomainen voi myöntää poikkeuksen vaatimuksiin. Poikkeus myönnetään hakijalle enintään viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. Paraisten kaupungissa poikkeuksen myöntää ympäristölautakunta. Säädettyjä käsittelyvaatimuksia ei sovelleta sellaisen kiinteistön olemassa olevaan käyttökuntoiseen jätevesijärjestelmään, jonka vakituisesti asuva haltija tai haltijat ovat lain voimaan tullessa täyttäneet 68 vuotta. Edellytyksenä on, että kiinteistön talousjätevesistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Suurin merkitys haja-asutusalueiden jätevesillä on vesistöjen ravinnekuormitukseen, terveydensuojeluun ja ympäristöviihtyvyyteen, joista merkittävimpinä mainittakoon mahdolliset kaivovesien saastumistapaukset ja hajuhaitat. 5.4 LIETTEET Parasten jätevedenpuhdistamolla otettiin vastaan sako- ja umpikaivolietteitä vuonna 2011 yhteensä 6 570,7 m 3. Houtskarin jätevedenpuhdistamolla otettiin vastaan sako- ja umpikaivolietteitä vuonna 2011 heinäkuusta joulukuuhun yhteensä 129 m 3. Nauvon jätevedenpuhdistamolla otettiin vastaan sako- ja umpikaivolietteitä vuonna 2011 yhteensä 809 m 3. Myös Korppoon jätevedenpuhdistamolle otetaan vastaan sako- ja umpikaivolietettä. 5.5 PARAISTEN KAUPUNGIN MÄÄRÄYKSET Paraisten kaupungin rakennusjärjestyksessä on määrätty talousveden saannin osalta, että toiminta-alueella liittyminen kaupungin vesijohtoverkostoon on pakollista. Asemakaava-alueen ulkopuolella rakennuslupahakemuksessa on osoitettava, että asuinkäyttötarkoitukseen ajatellulle rakennuspaikalle saadaan riittävästi hyvänlaatuista juomavettä. Jätevesien käsittelyn osalta on määrätty, että vesihuoltolaitosten toiminta-alueilla kiinteistön jätevedet on johdettava jätevesiverkostoon. Toiminta-alueiden ulkopuolella jätevedet on käsiteltävä ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Jätevesilaitteiston sijoittamisessa tontille tulee ottaa huomioon suojaetäisyydet mm. vesistöihin, talousvesikaivoihin, yleisiin teihin ja kiinteistörajoihin kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä esitetyllä tavalla. Jätevesiä ei saa johtaa puhdistamattomina suoraan vesistöön.
17 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 14/41 Paraisten kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä on annettu ohjeet jätevesien käsittelystä haja-asutusalueella ja määrätty vaadittavat puhdistustehot erikseen ranta-alueille ja taajaan asutuille alueille sekä muille alueille. Ranta-alueilla ja taajaan rakennetuilla alueilla on kotitalouksien jätevedet puhdistettava niin, että saavutetaan seuraava puhdistusteho: - orgaaninen aines (BHK 7 ) 90 % - kokonaisfosfori 85 % - kokonaistyppi 40 %. Ranta-alueiden ja taajaan rakennettujen alueiden ulkopuolella on kotitalouksien jätevedet puhdistettava niin, että saavutetaan seuraava puhdistusteho: - orgaaninen aines (BHK 7 ) 80 % - kokonaisfosfori 70 % - kokoanistyppi 30 %. Tontin olosuhteista tai muista erityisistä syistä johtuen voi ympäristönsuojeluviranomainen tapauskohtaisesti vaatia ranta-alueiden tai taajaan rakennettujen alueiden ulkopuolellakin noudatettavaksi ensin mainittuja raja-arvoja. Ranta-alueiden ja taajaan rakennettujen alueiden osalta on määrätty, että jätevedet on käsiteltävä jollakin seuraavista tavoista: a) riittävän suureksi mitoitettu saostussäiliö (väh. 2 m 3 ) + fosforinpoistolla varustettu maapuhdistamo tai muu vaatimukset täyttävä jätevesien käsittely b) umpisäiliö käymäläjätevesille, saostussäiliö + maaperäkäsittely tai biologinen pienpuhdistamo harmaille jätevesille c) biologis-kemiallinen pienpuhdistamo kaikille jätevesille d) jokin muu vaatimukset täyttävä puhdistusmenetelmä (esim. vähän vettä käyttävien käymälöiden jätteet voi koota umpisäiliön sijasta kompostoriin). Ranta-alueiden ja taajaan rakennettujen alueiden ulkopuolella on voimassa seuraavat määräykset, että jätevedet on käsiteltävä jollakin seuraavista tavoista: a) riittävän suureksi mitoitettu saostussäiliö (väh. 2 m 3 ) + maapuhdistamo tai muu vaatimukset täyttävä jätevesien käsittely b) umpisäiliö käymäläjätevesille, saostussäiliö + maaperäkäsittely tai biologinen pienpuhdistamo harmaille jätevesille c) biologis-kemiallinen pienpuhdistamo kaikille jätevesille d) jokin muu vaatimukset täyttävä puhdistusmenetelmä (esim. vähän vettä käyttävien käymälöiden jätteet voi koota umpisäiliön sijasta kompostoriin). Mikäli kiinteistöllä syntyy vain harmaita jätevesiä, harmaat jätevedet on käsiteltävä joko sopivan suuruiseksi mitoitetussa saostussäiliössä ja maapuhdistamossa tai jossakin muussa harmaille vesille tarkoitetussa ja vaatimukset täyttävässä jätevedenpuhdistamossa. Luokitelluilla pohjavesialueilla on kaikkien jätevesien maahan imeyttäminen pääsääntöisesti kielletty.
18 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 15/41 Jätevesien käsittelylaitteistojen ja jälkikäsiteltyjen jätevesien purkupaikan sijoittamisessa on noudatettava seuraavia vähimmäissuojaetäisyyksiä: Kohde Minimietäisyys purkupaikasta [m] Etäisyys laitteistosta [m] Seassa käymäläjätevesiä Vain pesuvesiä Talousvesikaivo maastosta ja maaperästä riippuen Vesistö Tieoja tai valtaoja Tontin raja Asuinrakennus Suojakerros pohjaveteen - maapuhdistamossa 0,5 0,5 - maahan imeyttämisessä 1 1 Tontin olosuhteista tai muista erityisistä syistä voi ympäristönsuojeluviranomainen erityistapauksissa vaatia suurempia tai sallia pienempiä suojaetäisyyksiä. 5.6 TOIMINTAVARMUUS Kiinteistökohtaisen vedenhankinnan toimintavarmuus ja riskit muodostuvat kaivon vedenlaadusta ja riittävyydestä. Lähes poikkeuksetta kiinteistöiltä puuttuu varavesilähde poikkeustilanteen varalle. Erityisesti ulkosaaristossa sähkökatkot ovat yleisiä ja haittaavat vedenhankintaa. Jätevedenkäsittelyn toimintavarmuus riippuu käsittelyjärjestelmän soveltuvuudesta, mitoituksesta ja huollosta. 6. KEHITTÄMISTARPEET 6.1 TALOUSVESI Kiinteistökohtaisten kaivojen vedenlaatua on suositeltavaa seurata säännöllisesti vähintään kolmen vuoden välein tehtävin tutkimuksin. Huonokuntoiset kaivot tulee tiivistää ja kunnostaa. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on huolehdittava siitä, että vesijohtoverkoston ulkopuoliset kotitaloudet saavat riittävästi tietoa alueen talousveden laadusta, talousveteen liittyvistä terveysvaikutuksista sekä mahdollisuuksista laatuhaittojen poistamiseksi. 6.2 JÄTEVEDET Suurella osalla haja-asutuksen kiinteistöistä nykyinen jätevesijärjestelmä ei täytä haja-asutuksen jätevesiasetuksen vaatimuksista. Tarjolla on riittävästi tietoa ja vaihtoehtoja sopivan jätevesijärjestelmän valitsemiseksi. Asetuksen siirtymäaika vanhoilla kiinteistöillä on vuoden 2016 alkuun asti. Siirtymäajan lopussa on odotettavissa pula rakentajista ja suunnittelijoista. Tästä syystä saneeraus olisi syytä tehdä ajoissa.
19 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 16/41 Paraisten kaupungissa sijaitsee useita kyliä ja asutuskeskittymiä, jotka olisi mahdollista saattaa viemäröinnin piiriin. Esimerkiksi kaupungin ympäristönsuojelutoimiston ja vesihuoltolaitoksen yhdessä Houtskariin tekemän selvityksen mukaan yhteinen puhdistamo olisi useissa kylissä perusteltu sekä ympäristön että taloudellisuuden kannalta. Viemäriverkostoon liittyminen on yleisesti suositeltavin jätevesiratkaisu, jos se vain on mahdollista. Jos kaupungin vesihuoltolaitos ei tule rakentamaan viemäriverkostoa alueelle, verkoston rakentamisesta voivat vastata kiinteistönomistajat perustettavan vesiyhtymän kautta (esim. osuuskunta). 6.3 LIETTEET Haja-asutusalueiden sako- ja umpikaivolietteitä otetaan vastaan Paraisten, Korppoon, Houtskarin ja Nauvon jätevedenpuhdistamoilla. Haja-asutusalueiden lietteiden vastaanottoa ja käsittelyä tulisi kehittää siten, että se olisi teknis-taloudellisesti ja ympäristön kannalta hoidettu järkevästi ja kuljetusmatkat eivät muodostu liian pitkiksi. Lietteiden vastaanottoa on suunniteltu kehiteltävän siten, että jatkossa sako- ja umpikaivolietteiden vastaanotto keskitetään Paraisten ja Korppoon jätevedenpuhdistamoille. Sen lisäksi Nauvon ja Houtskarin jätevedenpuhdistamoilla otetaan edelleen vastaan umpikaivolietteitä.
20 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 17/41 B-OSA KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE 7. NYKYTILA 7.1 ORGANISAATIO JA HALLINTO Paraisten kaupungin vesihuollosta vastaa kaupungin vesihuoltolaitos. Laitos huolehtii vedenhankinnasta ja -jakelusta, jäteveden poisjohtamisesta ja käsittelystä sekä hulevesien johtamisesta. Vesihuoltolaitoksen johtajan toimii kaupungininsinööri. 7.2 VEDENHANKINTA JA -JAKELU Vedenhankinta Paraisten kaupunginosan verkostoon veden toimittaa Paraisten Vesi Oy, jonka omistavat Paraisten kaupunki ja Nordkalk Oyj Abp. Raakavesilähteenä toimii merestä padottu Vallisfjärdin makeanvedenallas, joka koostuu useista merenlahdista. Makeanvedenaltaan vesitilavuus on arviolta 9,8 milj. m 3. Makeanvedenaltaan tilaa seurataan säännöllisin tutkimuksin. Vesistöä on hoidettu mm. ilmastamalla, niittämällä vesikasvillisuutta ja kalastuksenhoitotoimenpiteillä. Paraisten Vesi Oy:n Vallisfjärdin vedenottamo sijaitsee Sysilahden kylässä. Paraisten Vesi Oy:llä on lupa makeavesialtaan vedenkorkeuden säännöstelyyn ja raakaveden ottoon. Käytettävissä oleva vesimäärä on n. 3 milj. m 3. Paraisten Vesi Oy:n vedenkäsittelylaitoksella veden puhdistusprosessi on seuraava: - raakavesipumppaamo, 2 pumppua - ph:n säätö rikkihapolla - saostus alumiinikloridilla - pikasekoitus - hämmennys, 2 linjaa - lamelliselkeytys, 2 linjaa - hiekkasuodatus, 3 linjaa - aktiivihiilisuodatus, 1 linja - desinfiointi hypokloriitilla - ph:n säätö lipeällä - alavesisäiliö - verkostoon pumppaus Laitoksen puhtaan veden tuotantokapasiteetti on m 3 /d ja maksimikapasiteetti n m 3 /d.
Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä
UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA projektipäällikkö, DI Antti Ryynänen / 20.10.2009 Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) Eura Köyliö Säkylä Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)
Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä
LisätiedotRAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013
RAUMAN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu Jätevesiviemäröinti Työ: E23455.20 Turku 27.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,
LisätiedotMARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti
MARTTILAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25969.10 Turku, 22.11.2012 PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:
LisätiedotPORIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu, jätevesiviemäröinti ja hulevesiviemäröinti. Työ: E Turku
PORIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu, jätevesiviemäröinti ja hulevesiviemäröinti Työ: E23868.10 Turku 28.01.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax
LisätiedotMASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET
MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY
LisätiedotVESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ
FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)
Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston
LisätiedotNOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013
NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26705.10 Turku 3.12.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot:
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)
Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta Veden sisäänotto aiheuttaa ongelmia keskustan verkostossa Rakennetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle
LisätiedotAURAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti
AURAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25339.10 Turku 07.05.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)
AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden
LisätiedotMYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010
MYNÄMÄEN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelun ja viemäröinnin verkostoalueet Työ: 21984YV Turku 29.01.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)
Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)
AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy KÖYLIÖN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/6)
KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki
LisätiedotYLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014
YLITORNION KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26364 Oulu, 9.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 Oulu Puhelin 010 2414 600 Telefax 010 2414
LisätiedotKIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet
KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien
LisätiedotSKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013
SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Raasepori Työ: E25781 Turku 10.09.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6)
Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Mietoisten uusi syöttöjohto Kalelan ottamo Vesijohtoverkoston kunnossapito
LisätiedotLuhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma
Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten
LisätiedotKesärannan ranta-asemakaavaalueen
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...
LisätiedotVESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE
E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT
LisätiedotMASKUN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA
E25777.10 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA MASKUN KUNTA SWECO YMPÄRISTÖ OY Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE HYVÄKSYNYT TARKISTANUT LAATINUT /KORJATTU ARY ARY VKOL 28.02.2014 ARY ARY VKOL LUONNOS
LisätiedotKaupunginhallitus 114 25.02.2013
Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Vastine Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamispäätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle jätettyihin
LisätiedotTYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...
LisätiedotJätevesien käsittely ja johtaminen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla
Ympäristönsuojelulaki 16 luku Jätevesien käsittely ja johtaminen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 154 Talousjätevesien käsittelyyn liittyvät määritelmät Tässä luvussa tarkoitetaan: 1) talousjätevedellä
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä
LisätiedotJätevesienkäsittely kuntoon
Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset
LisätiedotAURAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E25339.10. Turku 07.05.2012
AURAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E25339.10 Turku 07.05.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku, Oulu
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)
KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-
LisätiedotTAIVASSALON KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E24805.10. Turku, 20.06.2013
TAIVASSALON KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E24805.10 Turku, 20.06.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku,
LisätiedotJÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625
1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee
LisätiedotVESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE
VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT
LisätiedotKuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta
Kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus 10.6.2017. Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta - Kiinteistön rakennuslupa on myönnetty vuonna 2004 tai sen jälkeen. - Kiinteistö liitetään
LisätiedotPuhdistaako vaiko olla puhdistamatta?
Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Hajajätevesilainsäädännön uusimmat käänteet Lohja 15.11.2010 1 Voimassa oleva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain säännökset talousjätevesistä 18 :ssä (ja 11 :ssä)
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2017 1 (1) 22 Asianro 4291/14.05.00.01/2017 Karttulan vesiosuuskunnan vesi- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen tarkistaminen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen
LisätiedotTurun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma
Turun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 2012 Yhdyskuntasuunnittelun suunnittelu- ja konsulttitoimisto Maankäyttö, kaavoitus, maisemasuunnittelu, YVA Tie-, liikenne- ja aluetekniikka,
LisätiedotHaja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset
Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain
LisätiedotJätevesien käsittely kuntoon
Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä
LisätiedotVESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE
VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE 20601324 SÄKYLÄN KUNTA SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIERON VALMIS 20.06.2017 FIANRY FIANRY FIERON LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT
LisätiedotVesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.
Vesikolmio Oy Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.2014 OULU Yleisesittely Vesikolmio Oy on Kalajokilaaksossa toimiva tukkuvesilaitos. Osakkaina ovat Kalajoen, Ylivieskan,
LisätiedotMaskun kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Kehittämistoimenpiteet. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos
1 (6) Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Kustannusarvio Varautumissuunnitelma Vesijohtoverkosto Vedenhankinnan poikkeustilanteet Vuotojen ehkäiseminen Laaditaan
LisätiedotRautjärven Veden toimintaalueiden
Rautjärven Veden toimintaalueiden vesihuolto Infotilaisuus 27.2.2019 Ympäristötoimi Noudatettava lainsäädäntö Vesihuoltolaki Ympäristönsuojelulaki Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen
LisätiedotKOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA
KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan
LisätiedotTARVASJOEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E25458.10. Turku, 08.06.2012
TARVASJOEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E25458.10 Turku, 08.06.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku,
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E Turku
EURAJOEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E24957 Turku 04.11.2013 Kunnanvaltuuston hyväksymä 04.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010
LisätiedotNAANTALIN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23614.10. Turku, 08.06.2010
NAANTALIN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E23614.10 Turku, 08.06.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere,
LisätiedotHaja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset
Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Pohjois-Espoon asukasfoorumi Ruskatalon auditorio, Kalajärvi, 28.10.2010 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Haja-asutusalueen jätevesien
LisätiedotOHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.
Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,
LisätiedotSIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Siikalatvan Vesihuolto Oy SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25086 Raportti 1 (5) Sisällysluettelo
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa
LisätiedotHyvät vesihuoltopalvelut
Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa
LisätiedotRautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013
1(12) RAUTJÄRVEN KUNTA Tekninen keskus 26.1.2009 Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 ja Vesihuoltohankkeiden avustamisperiaatteet 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Vesihuollon nykytila
LisätiedotVesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma
Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston
LisätiedotPAIMION KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E24991.10. Turku, 03.02.2012
PAIMION KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E24991.10 Turku, 03.02.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku,
LisätiedotTERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1
TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.
LisätiedotLainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa
Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki
LisätiedotKaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö
Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä
LisätiedotLAITILAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23162.10. Turku, 03.03.2010
LAITILAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E23162.10 Turku, 03.03.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Kaarina, Tampere,
LisätiedotSASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011
SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi
LisätiedotVESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE
TYÖNUMERO: E26705.10 NOUSIAISTEN KUNTA KUNNAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista ARY ARY VKOL VALMIS 17.9.2014 ARY ARY VKOL LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1
LisätiedotHUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014
HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi-, viemäri- ja hulevesiliittymien liittämiskohdat.
LisätiedotTAMMELAN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vedenjakelu ja viemäröinti
TAMMELAN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelu ja viemäröinti Tammelan kunta tekninen osasto 23.5.2011 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Vesihuoltolaki 3. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden
LisätiedotHaja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu
Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla 2015-16 1.6.2015-31.5.2016 Jatkorahoitusta on haettu Hankkeen palvelut Hanke tarjoaa järjestöille ja kerhoille yms. mahdollisuuden saada maksuton
LisätiedotKAARINAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23446.10. Turku, 20.12.2010
KAARINAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E23446.10 Turku, 20.12.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere,
LisätiedotMiten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?
Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman
LisätiedotHAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON
HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Hammaslahden jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Hammaslahden jätevedenpuhdistamo
LisätiedotTALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011)
Huom. Kiinteistöllä säilytettävä TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Yhteenveto jätevesijärjestelmän suunnitelmasta Uusi jätevesijärjestelmä
LisätiedotPäivitetty LIITE 4 Sivu 1/6
VUOSINA 2008-2015 TOTEUTETTAVAT KEHITTÄMISHANKKEET Vuorijärven vedenottamon 1.1 - vedenlaatuongelmat - vedenkäsittelylaitoksen - hyvälaatuinen talousvesi - 400 000 2008-2009 vesilaitos mangaanin- ja raudanpoisto-
LisätiedotVapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta
Ympäristölautakunta 172 03.12.2014 Ympäristölautakunta 5 04.02.2015 Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta 280/11.01.05/2014 YMPLTK 03.12.2014 172 Asia Kiinteistön omistaja
LisätiedotJÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN
JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Vesihuoltolaki 9.2.2001/119 - Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma 1.4.2004 mennessä määritellään mm., mille alueilla viemäriverkosto
LisätiedotToimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro:
JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYSLOMAKE Asikkalan kunta Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan Rakennusvalvonta rakennusvalvontaan Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: Uusi jätevesijärjestelmä
LisätiedotVESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA
FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue
LisätiedotMerkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet
VESIHUOLTOSANASTOA Asemapiirustus Asiakas Asukasvastineluku (AVL) Haja-asutusalue Hulevesi Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet Kiinteistön omistaja, kiinteistön
LisätiedotVedenhankinta ja vesijohtoverkosto
Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston saneerausohjelman toteuttaminen Verkoston toimintavarmuuden lisääminen, sammutusvesi, talousveden
LisätiedotVESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE
VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27372 LOHJAN KAUPUNGIN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TOIMINTA-ALUE LOHJAN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 17.03.2015 ARY ARY MHAN LAUSUNNOILLE 24.02.2015 ARY ARY
LisätiedotHaja-asutusalueen jätevesi-ilta
Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Marttila 7.12.2011 Jonna Hostikka Lainsäädäntöä Vesihuoltolaki (119/2001) Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevan kiinteistön on liityttävä laitoksen viemäriverkostoon
LisätiedotKUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014
KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 Asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä Tavoite: haja-asutusalueen kiinteistöjen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4201/11.01.03/2012 102 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotTäydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009
HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LOHJALLA Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (Haja-asutuksen jätevesiasetus 542/2003)
LisätiedotKuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus
Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Vesihuolto 2015-2040 seminaari Pirkanmaan ELY-keskus 22.10.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Vesihuollon kehittämisvelvollisuus Kunnan on
LisätiedotJÄTEVESI-INFO SÄKYLÄ ETELÄ-SATAKUNNAN YMPÄRISTÖTOIMISTO & PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI
JÄTEVESI-INFO SÄKYLÄ 13.3.2019 ETELÄ-SATAKUNNAN YMPÄRISTÖTOIMISTO & PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI JÄTEVESI-INFO VESIENSUOJELU, HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYLLE ASETETUT VAATIMUKSET JA MÄÄRÄAJAT, POIKKEAMINEN,
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Työ: E24957. Turku, 04.11.2013
EURAJOEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E24957 Turku, 04.11.2013 Kunnanvaltuuston hyväksymä 04.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI / UUDENKAUPUNGIN VESI
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI / UUDENKAUPUNGIN VESI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ:.10 Turku, 16.12.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:
LisätiedotVESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN
VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 YHTEINEN JÄTEVESIRATKAISU KANNATTAA Hoidon/huollon helppouden takia Vesiensuojelullisesti Taloudellisesti, kun 5 liittyjää 1
LisätiedotValtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät
Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Vesiosuuskuntien rakentaminen ja kehittäminen vesihuoltolain näkökulmasta Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Siilinjärvi Kunnonpaikka 24 25.10.2014 Jarmo Siekkinen
LisätiedotKunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas
Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen
LisätiedotRAUMAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23455.10. Turku, 31.08.2010
RAUMAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E23455.10 Turku, 31.08.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere,
LisätiedotLOHJAN RAKENNUSVALVONNAN JÄTEVESI-INFO
LOHJAN RAKENNUSVALVONNAN JÄTEVESI-INFO 29.8.2019 * kaikki rakennuksessa vakituisesti kirjoilla olevat koskee vain vakituisia asuntoja * ** *** https://www.ymparisto.fi/fi-fi/rakentaminen/rakennushanke/talotekniset_jarjestelmat_lvi/kiinteiston_jatevesien_kasittely
LisätiedotKunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas
Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon kehittäminen kunnan tehtävänä Vesihuollon
LisätiedotUudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto
Vesihuoltoavustukset Vesiosuuskuntaseminaari, Vihti 27.9.2008 Ilkka Juva 1 Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Tehtäviä mm. Vesihuollon yleinen kehittäminen toimialueella Vesihuoltolain valvontaviranomainen
LisätiedotHIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti
VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.
LisätiedotVESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA
TYÖNUMERO: E25781 RAASEPORIN KAUPUNKI RAASEPORIN KAUPUNGIN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS
Lisätiedothaja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila
Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Harri Mattila 1 Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 3 Asetus talousjätevesien
LisätiedotKEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO
Vesijohto- ja viemäriverkosto - Lamala-Venesilta vesijohto- ja 1.1 - alue sijaitsee ranta-alueella - vesijohtoverkoston rakentaminen - veden laadun paraneminen 200 000 2005-2010 kunnan viemäriverkosto
LisätiedotLounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012
Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Sisältö Työn tavoitteet Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten
LisätiedotENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018
ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1 JOENSUUN VESI Enon jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1. YLEISTÄ Enon taajaman jätevedenpuhdistamo on tyypiltään biologis-kemiallinen
LisätiedotTALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA
TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Voimaan 1.1.2004 Sievin kunnan ympäristötoimi ja Sie 1 TALOUSJÄTEVESIASETUS
Lisätiedot