Huomisen kynnyksellä 2016: vuotiaiden näkemykset tulevaisuudesta

Transkriptio

1 : vuotiaiden näkemykset tulevaisuudesta

2 Sisältö ja toteutus Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on ollut selvittää vuotiaiden: Näkemyksiä ikäihmisten kohtelusta yhteiskunnassamme Luottamusta eläkejärjestelmään ja eri tahoihin eläkkeitä koskevissa asioissa Kiinnostusta tehdä työtä eläkkeellä ollessa Tyytyväisyyttä omaan elämään ja vaikutusmahdollisuuksiin Suhtautumista eläkeläisjärjestöihin Tutkimuksen toteutus Tutkimus on toteutettu kirjekyselynä huhti-toukokuussa Vastaajakunta edustaa Suomen vuotiasta väestöä. Tutkimuksessa on haastateltu henkilöä. Kantar TNS

3 Miten ikääntyneisiin suhtaudutaan? Kantar TNS

4 Yhteiskunnassa on paljon ikään perustuvaa syrjintää Kuvio 1. IKÄÄNTYMISTÄ JA ELÄKELÄISIÄ KOSKEVIA KÄSITYKSIÄ ( vuotiaat; tekstejä osin lyhennetty, %). TÄYSIN SAMAA MIELTÄ JOKSEEN- KIN SAMAA MIELTÄ EI OSAA SANOA JOKSEEN- KIN ERI MIELTÄ TÄYSIN ERI MIELTÄ Yhteiskunnassa on paljon ikään perustuvaa syrjintää Nuoruutta ihannoidaan nyky-yhteiskunnassa liiaksi Ikääntyneitä kohdellaan nykyisin toisen luokan kansalaisina Ikääntyneisiin suhtaudutaan nykyisin voimavarana, ei minään kulueränä Eläkeläisten edut otetaan liian voimakkaasti huomioon päätöksenteossa TNS Gallup Oy 2016 / PGraphics Kantar TNS

5 Eräitä havaintoja Aiempaa useampi arvioi ikääntyneitä kohdeltavan toisen luokan kansalaisina Aiempaa useampi arvioi ikääntyneitä kohdeltavan nykyisin kulueränä, ei voimavarana Väestövertailu kertoo, että myös nuoremmat ikäluokat tunnistavat ikäsyrjinnän Sekä ikääntyneet että nuoret ikäluokat ajattelevat, että nuoruutta ihannoidaan nyky-yhteiskunnassa liiaksi Sekä ikääntyneet että nuoret ikäluokat torjuvat ajatuksen, että eläkeläisten edut otettaisiin liian voimakkaasti huomioon päätöksenteossa Kantar TNS

6 Luottamus eläkejärjestelmään ja kiinnostus tehdä työtä eläkkeellä Kantar TNS

7 Runsas kolmannes on luottavainen oman eläkkeensä suhteen Kuvio 13. SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ NOIN KYMMENEN VUODEN KULUTTUA: US- KOOKO ETTÄ (%). KYLLÄ EI OSAA SANOA EI Eläkkeitä tullaan alentamaan olennaisesti nykyis. tasosta On luottavainen ajatellen oman eläkkeensä tulevaisuutta On liian kallis suomalaiselle yhteiskunnalle Tulee kohtelemaan eri ikäluokkia oikeudenmukaisesti Tarjoaa tarpeeksi kattavan tuen eläkeläisille TNS Gallup Oy 2016 / PGraphics Kantar TNS

8 Eräitä havaintoja Aiempaa pienempi osa vuotiaista on luottavainen oman eläkkeensä suhteen. Eläkkeellä olevat ovat luottavaisempia oman eläkkeensä tulevaisuuden suhteen kuin työelämässä olevat. Työssä käyvät uskovat, että eläkkeitä leikataan nykytasosta seuraavan 10 vuoden aikana. Etenkin työssä käyvät ovat epäuskoisia, että eläkejärjestelmä kykenisi tarjoamaan tulevaisuudessa riittävän tuen eläkeläisille. Kantar TNS

9 Kela ja Eläketurvakeskus ovat luotetuimpia eläkeasioissa Kuvio 12. MISSÄ MÄÄRIN LUOTTAA ERI TAHOIHIN ELÄKEASIOITA KOS- KEVISSA ASIOISSA (%). PAL- JON MELKO PALJON EI OSAA SANOA EI KOVIN- EI LAIN- KAAN PALJON KAAN Kansaneläkelaitokseen - KELA Eläketurvakeskukseen Työeläkevakuutusyhtiöihin Eläkeläisjärjestöihin Palkansaajajärjestöihin Maan eduskuntaan Maan hallitukseen Työnantajajärjestöihin TNS Gallup Oy 2016 / PGraphics Kantar TNS

10 Eräitä havaintoja Luottamus Kelaan on lisääntynyt vuodesta 2013 Epäluottamus maan hallitukseen, työmarkkinajärjestöihin ja työeläkevakuutusyhtiöihin on syventynyt. Luottamus eläkeläisjärjestöihin on ennallaan. Kantar TNS

11 Osa-aikatyöt kiinnostavat valtaosaa Kuvio 11. VOISIKO HARKITA ANSIOTYÖSSÄ KÄYMIS- TÄ VANHUUSELÄKKEELLÄ OLLESSAAN (%). Kyllä, kokopäiväisesti Kyllä, osa-aikaisesti Ei lainkaan Ei osaa sanoa TNS Gallup Oy 2016 / PGraphics Kantar TNS

12 Kiinnostus ansiotyössä käymiseen vanhuuseläkkeellä lisääntyy Kuvio 11t. VOISIKO HARKITA ANSIOTYÖSSÄ KÄYMIS- TÄ VANHUUSELÄKKEELLÄ OLLESSAAN (%). KYLLÄ, KYLLÄ, KOKO- OSA-AIKAI- PÄIVÄISESTI SESTI EI OSAA SANOA EI LAIN- KAAN TNS Gallup Oy 2016 / PGraphics Korkeasti koulutetut ja nuoremmat ikäluokat ovat kiinnostuneita käymään työssä eläkkeellä Kantar TNS

13 Ikääntyvien tyytyväisyys elämään ja onnellisuus Kantar TNS

14 Epäuskoa kuulluksi tulemiseen ja oikeudenmukaisuuden toteutumiseen Kuvio 18a-22bx. SIJOITTUMINEN OMAA ELÄMÄÄ KUVAAVILLE ASTEIKOILLE (keskiarvot). Kuinka tyytyväinen tai tyytymätön oli elämäänsä 10 vuotta sitten Kuinka tyytyväinen tai tyytymätön on elämäänsä nykyisin Kuinka onnelliseksi kokee itsensä nykyisin Kuinka tyytyväinen tai tyytym. arvioi olevansa elämäänsä 10 v. kuluttua Kuinka paljon uskoo voivansa itse vaikuttaa oman elämänsä kulkuun Kuinka tyytyväinen tai tyytymätön on taloudelliseen tilanteeseensa Missä määrin arvioi äänensä/muiden äänen tulevan kuulluksi yhteisk. Kuinka oikeidenmukaisuus toteutuu suomalaisessa yhteiskunnassa 5,19 5,12 8,14 8,13 7,79 7,68 7,56 7, TNS Gallup Oy 2016 / PGraphics 14

15 Eräitä havaintoja Tyytyväisyys elämään, onnellisuuden tunne, vaikutusmahdollisuudet ja kuulluksi tulemisen tunne ovat käytännössä ennallaan verrattuna vuoteen 2013 Tyytyväisyys omaan taloudelliseen tilanteeseen on vähentynyt johdonmukaisesti vuodesta 2007 Etenkin eläkkeellä olevat ovat aiempaa tyytymättömämpiä taloudelliseen tilanteeseen vuotiaat ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin kaikki suomalaiset keskimäärin 15

16 Valtaosa kokee itsensä onnelliseksi Kuvio 22a. KUINKA ONNELLISEKSI KOKEE ITSENSÄ NY- KYISIN (%). 30 Ei osaa sanoa = 3% Keskiarvo = 7,79 (arviointiasteikon keskipiste = 5,5) EI LAINKAAN ONNELLISEKSI TNS Gallup Oy 2016 / PGraphics ERITTÄIN ONNELLISEKSI 16

17 Onnen avaimet terveys ja ihmissuhteet Kuvio 15. ONNELLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT KUN IKÄÄ TULEE LISÄÄ (korkeintaan kolme tärkeintä, %). Hyvä terveys Hyvät ihmissuhteet Kiinnostavat harrastukset, toiminta, liikunta Lepääminen, rentoutuminen, ei kiire mihinkään Luonnosta nauttiminen Varakkuus, hyvä toimeentulo Hengellisyys Uuden oppiminen ja kokeminen Sosiaalinen arvostus Mahdoll. tehdä ansiotyötä mahdollisimman pitkään YhteiskunnallInen osallistuminen, mahdoll. vaikuttaa Ei mikään näistä Ei osaa sanoa TNS Gallup Oy 2016 / PGraphics

18 Aikeita loppuelämän aikana Pitää tiiviisti yhteyttä läheisiin tai ystäviin 86 % Harrastaa aktiivisesti liikuntaa 77 % Auttaa lähiomaisia arjen askareissa 63 % Muuttaa suhtautumista ymmärtäväisemmäksi ihmisiä kohtaan 55 % Avustaa perillisiä tai lähiomaisia antamalla taloudellista tukea 50 % Muuttaa ruokailutapoja terveellisemmiksi 50 % 18

19 Suhtautuminen eläkeläisjärjestöihin 19

20 Kiinnostus osallistua järjestöjen toimintaan vähentyy Kuvio 7t. AIKOOKO TULEVAISUUDESSA OSALLISTUA JON- KIN ELÄKELÄISJÄRJESTÖN TOIMINTAAN (%). OSAL- LIS- TUU LUULTA- VASTI OSAL- LISTUU EI OSAA SANOA LUULTA- VASTI EI OSALL. EI OSAL- LISTU TNS Gallup Oy 2016 / PGraphics 20

21 Järjestöt ovat etäisiä mutta tarpeellisia Kuvio 4. SUHTAUTUMINEN ELÄKELÄISJÄRJESTÖJÄ KOSKEVIIN LUONNEHDINTOIHIN (%). TÄYSIN SAMAA MIELTÄ JOKSEEN- KIN SAMAA MIELTÄ EI OSAA SANOA JOKSEEN- KIN ERI MIELTÄ TÄYSIN ERI MIELTÄ Tarpeellisia tulevaisuudessa Saisivat olla nykyistä aktiivisempia ja ärhäkämpiä Etäisiä ja tuntemattomia Liian poliittisia Etääntyneet eläkeläisistä ja heidän tarpeistaan Asiantuntevia eläkepolitiikassa Liian vanhakantaisia Rupattelukerhoja ilman todell. merkitystä ja sisältöä Ajavat hyvin eläkeläisten etuja Tiedottavat hyvin eläkeläisten asioista Ihmisläheisiä Merkittäviä yhteiskunnallisia vaikuttajia Esittävät kohtuuttomia vaatimuksia TNS Gallup Oy 2016 / PGraphics 21

22 Eräitä havaintoja Niiden osuus, jotka arvioivat eläkeläisjärjestöjen etääntyneen eläkeläisistä ja heidän tarpeistaan on lisääntynyt Niiden osuus, jotka sa-novat eläkeläisjärjestöjen olevan ihmisläheisiä on vähentynyt Niiden osuus, jotka sanovat eläkeläisjärjestöjen olevan tarpeellisia tulevaisuudessa on lisääntynyt 22

23 Ongelmat ja odotukset 23

24 Sosiaali- ja terveyspalvelut huolettavat Kuvio 3. TÄRKEIMMÄT ASIAT, JOIHIN ELÄKELÄISJÄRJESTÖJEN TULISI ERI- TYISESTI KESKITTYÄ (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen Eläkeläisten verotuksen alentaminen Eläke-etuuksien turvaaminen Työeläkeindeksin muuttam. en. palkkakehitystä vastaav. Tarkoituksenm. asumistason ja -ympäristön turvaaminen Toimivien lähipalveluiden turvaaminen (posti- ym. palv.) Yksinäisyyden vähentäminen Palvelumaksujen ja omavastuiden alentaminen Sosiaalisten ongelmien vähentäminen Iäkkäiden määrän lisääminen yhteisk. päätöksenteossa Iäkkäiden aktivoiminen järjestöjen toimintaan Ei osaa sanoa TNS Gallup Oy 2016 / PGraphics Työeläkeindeksin muuttamiseen kohdentuu aiempaa enemmän odotuksia 24

25 Tarvitaan tietoa eläkeläisiä koskevista asioista Kuvio 5. TÄRKEIMMÄT ELÄKELÄISJÄRJESTÖJEN JÄSENILLEEN TARJOAMAT EDUT (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Tiedon saaminen eläkeläisiä koskevissa asioissa Edunvalvonta ja vaikuttaminen päätöksentekoon Yhdessäolon mahdollisuuksien järjestäminen Vapaaehtoistyö ja ystäväpalvelu Harrastusmahdollisuuksien tarjoaminen Jäsenetujen ja jäsenpalveluiden tarjoaminen Matkailumahdollisuuksien ja lomatoiminnan tarjoaminen Liikuntamahdollisuuksien tarjoaminen Eläkeläisjärjestöjen jäsenlehdet Mahd. osallistua erilaisiin kehittämishankkeisiin/projekteihin Mahdollisuus itsensä kehittämiseen ja kouluttautumiseen Jokin muu etu Ei osaa sanoa TNS Gallup Oy 2016 / PGraphics Aiempaa tärkeämmiksi jäseneduiksi koetaan 1) tiedonsaaminen eläkeasioissa ja 2) vaikuttaminen päätöksentekoon 25

26 KIITOS! 26