Huomisen kynnyksellä 2019: vuotiaiden näkemykset tulevaisuudesta

Transkriptio

1 : vuotiaiden näkemykset tulevaisuudesta

2 Sisältö ja toteutus Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on ollut selvittää vuotiaiden: näkemyksiä ikäihmisten kohtelusta yhteiskunnassamme, luottamusta eläkejärjestelmään ja eri tahoihin eläkkeitä koskevissa asioissa, kiinnostusta tehdä työtä eläkkeellä ollessa, tyytyväisyyttä omaan elämään ja vaikutusmahdollisuuksiin, tapoja toimia verkossa. Tutkimuksen toteutus Tutkimus on toteutettu kirjekyselynä maalis-huhtikuussa 019. Vastaajakunta edustaa Suomen vuotiasta väestöä. Tutkimukseen osallistui 996 henkilöä. Tutkimussarjan viides työ (ensimmäinen 007, edellinen 016).

3 Suomessa ikääntyneet kokevat usein olonsa syrjityksi Yhteiskunnassa on paljon ikään perustuvaa syrjintää (74 %) Nuoruutta ihannoidaan nyky-yhteiskunnassa liiaksi (70 %) Ikääntyneitä kohdellaan nykyisin toisen luokan kansalaisina (64 %) Ikääntyneisiin suhtaudutaan nykyisin voimavarana, ei minään kulueränä (0 %) Eläkeläisten edut otetaan liian voimakkaasti huomioon päätöksenteossa (9 %)

4 Suomessa ikääntyneet kokevat usein olonsa syrjityksi Yhteiskunnassa on paljon ikään perustuvaa syrjintää (76 % 74 %) Nuoruutta ihannoidaan nyky-yhteiskunnassa liiaksi (7 % 70 %) Ikääntyneitä kohdellaan nykyisin toisen luokan kansalaisina (67 % 64 %) Ikääntyneisiin suhtaudutaan nykyisin voimavarana, ei minään kulueränä ( % 0 %) Eläkeläisten edut otetaan liian voimakkaasti huomioon päätöksenteossa (9 % 9 %) Väestövertailu kertoo, että myös nuoremmat ikäluokat tunnistavat ikäsyrjinnän (väestöstä 81 %). Sekä ikääntyneet, että nuoret ikäluokat pitävät todennäköisenä, että ikääntyneitä kohdellaan toisen luokan kansalaisina (väestöstä 66 %). Sekä ikääntyneet että nuoret ikäluokat ajattelevat, että nuoruutta ihannoidaan nyky-yhteiskunnassa liiaksi (väestöstä 75 %). Sekä ikääntyneet että nuoret ikäluokat torjuvat ajatuksen, että eläkeläisten edut otettaisiin liian voimakkaasti huomioon päätöksenteossa (väestöstä 19 %). 4

5 Asiat eivät kuitenkaan ole aivan huonosti, kielteisyyttä silti enemmän kuin myönteisyyttä Kuvio 17abt. MITEN (A) YHTEISKUNNASSAMME SUHTAUDUTAAN IKÄ- IHMISIIN JA IKÄÄNTYMISEEN JA (B) MITEN ARVIOI IKÄIH- MISIIN JA IKÄÄNTYMISEEN SUHTAUDUTTAVAN 10 VUO- DEN KULUTTUA (%). MYÖN- TEI- SESTI EI MYÖNT. EIKÄ KIELT. EI OSAA SANOA KIEL- TEI- SESTI Suhtaudutaan nyt vuoden kuluttua Kantar TNS Oy 019 / PGraphics 5

6 Useampi kuin kaksi viidestä suhtautuu luottavaisesti oman eläkkeensä tulevaisuuteen Kuvio 1. SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ NOIN KYMMENEN VUODEN KULUTTUA: USKOOKO ET- TÄ (%). KYLLÄ EI OSAA SANOA EI Eläkkeitä tullaan alentamaan olennaisesti nykyis. tasosta Olen luottavainen ajatellen oman eläkkeeni tulevaisuutta On liian kallis suomalaiselle yhteiskunnalle Tulee kohtelemaan eri ikäluokkia oikeudenmukaisesti Tarjoaa tarpeeksi kattavan tuen eläkeläisille Kantar TNS Oy 019 / PGraphics

7 Useampi kuin kaksi viidestä suhtautuu luottavaisesti oman eläkkeensä tulevaisuuteen Kuvio 1. SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ NOIN KYMMENEN VUODEN KULUTTUA: USKOOKO ET- TÄ (%). Eläkkeitä tullaan alentamaan olennaisesti nykyis. tasosta Olen luottavainen ajatellen oman eläkkeeni tulevaisuutta On liian kallis suomalaiselle yhteiskunnalle Tulee kohtelemaan eri ikäluokkia oikeudenmukaisesti Tarjoaa tarpeeksi kattavan tuen eläkeläisille KYLLÄ EI OSAA SANOA EI Aiempaa suurempi osa suhtautuu luottavaisesti oman eläkkeensä tulevaisuuteen (7 % 4 %). Hieman harvempi ennakoi eläkkeiden alentamista oleellisesti nykyisestä tasosta (55 % 48 %). Näkemykset eläkejärjestelmän kustannuksista, sen tarjoaman tuen kattavuudesta sekä oikeudenmukaisuudesta käytännössä ennallaan. Kantar TNS Oy 019 / PGraphics 7

8 Kela ja eläketurvakeskus luotetuimmat tahot eläkeasioissa Kuvio 1. MISSÄ MÄÄRIN LUOTTAA ERI TAHOIHIN ELÄKEASIOITA KOSKEVISSA ASIOISSA (%). PAL- JON MELKO PALJON EI OSAA SANOA EI KOVIN- EI LAIN- KAAN PALJON KAAN Kansaneläkelaitokseen - KELA Eläketurvakeskus Työeläkevakuutusyhtiöihin Eläkeläisjärjestöihin Palkansaajajärjestöihin Maan eduskuntaan Maan hallitukseen Työnantajajärjestöihin Kantar TNS Oy 019 / PGraphics 8

9 Kela ja eläketurvakeskus luotetuimmat tahot eläkeasioissa Kuvio 1. MISSÄ MÄÄRIN LUOTTAA ERI TAHOIHIN ELÄKEASIOITA KOSKEVISSA ASIOISSA (%). Kansaneläkelaitokseen - KELA Eläketurvakeskus Työeläkevakuutusyhtiöihin Eläkeläisjärjestöihin Palkansaajajärjestöihin Maan eduskuntaan Maan hallitukseen Työnantajajärjestöihin PAL- JON MELKO PALJON EI OSAA SANOA EI KOVIN- EI LAIN- KAAN PALJON KAAN Kelaa kohtaan tunnettu luottamus ei ole enää vahvistunut, tilanne tasaantunut (68 % 6 %). Eläketurvakeskus (46 % 51 %) ja työeläkevakuutusyhtiöt (7 % 4 %) nauttivat aiempaa hieman laajempaa luottamusta. Muuten erot ovat hyvin vähäisiä. Luottamus eläkeläisjärjestöihin on ennallaan. Toiminnassa mukana olleet luottavat niihin enemmän (5 %) Kantar TNS Oy 019 / PGraphics 9

10 Ansiotyöt ovat edelleen monen mielestä hyvä ajatus Kuvio 11. VOISIKO HARKITA ANSIOTYÖSSÄ KÄYMISTÄ VANHUUSELÄKKEELLÄ OLLESSAAN (%). Kyllä, kokopäiväisesti Kyllä, osa-aikaisesti Ei lainkaan Ei osaa sanoa Kantar TNS Oy 019 / PGraphics 10

11 Ansiotyöt ovat edelleen monen mielestä hyvä ajatus Kuvio 11t VOISIKO HARKITA ANSIOTYÖSSÄ KÄYMISTÄ VANHUUSELÄKKEELLÄ OLLESSAAN (%). KYLLÄ, KYLLÄ, KOKO- OSA-AIKAI- PÄIVÄISESTI SESTI EI OSAA SANOA Kantar TNS Oy 019 / PGraphics EI LAIN- KAAN Nuorimpien (55 59-vuotiaat) enemmistö (6 %) voisi harkita työskentelyä vanhuuseläkkeellä ollessaan. Kiinnostus ansiotyötä kohtaan ymmärrettävästi vähentyy iän myötä. Silti vuotiaistakin useampi kuin kaksi viidestä vuotiaista joka kolmas ja vuotiaista useampi kuin joka neljäs voisi ainakin harkita osapäivätyön tekemistä. Nykyisistä eläkeläisistä kaksi viidestä (4 %) voisi olla kiinnostunut osa-aikatyöstä, kaksi prosenttia kokopäivätyöstä. 11

12 Sairastuminen ja liikuntakyvyn menettäminen suurimmat pelot Kuvio 16. MITÄ PELKÄÄ IKÄÄNTYESSÄÄN (kaikki ne asiat, jotka pelottavat, %). Omaa sairastumista Liikuntakyvyn menettämistä Läheisen sairastumista Epävarmuuden ja turvatt. lisääntym.* Läheisen kuolemaa Taloudellisia ongelmia Yksinäisyyttä Henkisiä/psyykkisiä ongelmia Omaa kuolemaa Avioeroa/parisuhde-eroa Jotain muuta Ei pelkää mitään *Epävarmuuden ja turvattomuuden lisääntymistä yhteiskunnassa Kantar TNS Oy 019 / PGraphics

13 Sairastuminen ja liikuntakyvyn menettäminen suurimmat pelot Naisista useampi kuin miehistä pelkää mitä tahansa kysymyksen sisältänyttä ongelmaa (pl. avioero). Kuvio 16. MITÄ PELKÄÄ IKÄÄNTYESSÄÄN (kaikki ne asiat, jotka pelottavat, %). Omaa sairastumista Liikuntakyvyn menettämistä Läheisen sairastumista Epävarmuuden ja turvatt. lisääntym.* Läheisen kuolemaa Taloudellisia ongelmia Yksinäisyyttä Henkisiä/psyykkisiä ongelmia *Epävarmuuden ja turvattomuuden lisääntymistä yhteiskunnassa Omaa kuolemaa Avioeroa/parisuhde-eroa Jotain muuta Ei pelkää mitään Kantar TNS Oy 019 / PGraphics Elämäntilanne on yhteydessä pelon aiheisiin. Yksin asuvat pelkäävät muita useammin yksinäisyyttä, omaa sairautta sekä liikuntakyvyn menettämistä. Puolison kanssa asuvia askarruttaa läheisen ihmisen (puolison) kuolema tai sairastuminen. Ikääntyneimpiä pelottaa keskimääräistä hieman useammin yksinäisyys. Liikuntakyvyn menettäminen on toinen asia, joka aiheuttaa pelkoja etenkin ikääntyneimpien keskuudessa. Sosiaalinen hyväosaisuus heijastuu tuloksiin. Vähemmän koulutettuja pelottavat useat asiat enemmän kuin korkeasti koulutettuja. Ruotsinkielisten ikääntymistä koskevat pelot ovat lähes kauttaaltaan jonkin verran vähäisempiä kuin suomenkielisen väestön. 1

14 Ikääntyneet tiedon valtatiellä Kuvio 4. KUINKA USEIN KÄYTTÄÄ ERILAISIA ÄLYLAITTEITA (%). Useita kertoja päivässä % vuotiaista käyttää älypuhelintaan useita kertoja päivässä vuotiaista 8 % toimii samoin. Kerran päivässä Muutaman kerran viikossa Yliopistokoulutetuista 84 % käyttää älypuhelintaan useita kertoja päivässä, vailla ammatillista koulutusta olevista 4 %. Työelämässä mukana olevista 88 % käyttää älypuhelintaan monta kertaa päivässä, eläkeläisistä 56 %. Osa työssä olevien käytöstä varmasti työkäyttöä. Silti ikä ja koulutustausta vaikuttaa muidenkin älylaitteiden käytön aktiivisuuteen nuorempien ja koulutetumpien käyttö on selvästi aktiivisempaa. Kerran viikossa Muutaman kerran kuukaudessa Harvemmin Itsellä ei ole kyseistä laitetta Ei osaa sanoa Pöytätietokone Kannettava tietokone Tabletti Älypuhelin 6 8 Ei vastausta Kantar TNS Oy 019 / PGraphics

15 Ikääntyneet tiedon valtatiellä Kuvio 5. MINKÄ ASIOIDEN HOITAMISEEN (ITSE) KÄYTTÄÄ ÄLYLAITETTA (älylaitetta käyttävistä, %). Pankkipalvelut Tiedonhankinta Median seuraaminen Yhteydenpito/kirjeenvaihto Terveyspalvelut Viranomaisten verkkopalvelut (vero.fi, yms.) Pääsy- tai matkalippujen ostaminen verkossa Sosiaalinen media Muut verkkokaupat Jokin muu Ei mikään edellä mainituista Ei osaa sanoa Ei vastausta Kantar TNS Oy 019 / PGraphics

16 Ikääntyneet tiedon valtatiellä Kuvio 5. MINKÄ ASIOIDEN HOITAMISEEN (ITSE) KÄYTTÄÄ ÄLYLAITETTA (älylaitetta käyttävistä, %). Pankkipalvelut Tiedonhankinta Median seuraaminen Yhteydenpito/kirjeenvaihto Terveyspalvelut Viranomaisten verkkopalvelut (vero.fi, yms.) Pääsy- tai matkalippujen ostaminen verkossa Sosiaalinen media Muut verkkokaupat Jokin muu Ei mikään edellä mainituista Ei osaa sanoa Ei vastausta Nuoremmat eivät pelkästään käytä laitteitaan useammin kuin vanhat. Heillä on niille selvästi enemmän käyttötarkoituksia. Peukalosääntö: mitä vähemmän ikää, sitä todennäköisemmin hyödyntää älylaitettaan mihin tahansa kysymyksessä mainittuun tarkoitukseen. Iäkkäimpienkin yleisimmät käyttötarkoitukset ovat pankkipalvelut, tiedonhankinta sekä median seuraaminen. Kantar TNS Oy 019 / PGraphics

17 Ikääntyneet tiedon valtatiellä Kuvio 5. MINKÄ ASIOIDEN HOITAMISEEN (ITSE) KÄYTTÄÄ ÄLYLAITETTA (älylaitetta käyttävistä, %). Pankkipalvelut Tiedonhankinta Median seuraaminen Yhteydenpito/kirjeenvaihto Terveyspalvelut Viranomaisten verkkopalvelut (vero.fi, yms.) Pääsy- tai matkalippujen ostaminen verkossa Sosiaalinen media Muut verkkokaupat Jokin muu Ei mikään edellä mainituista Ei osaa sanoa Ei vastausta Kantar TNS Oy 019 / PGraphics Kuvio 6. MITÄ SOSIAALISEN MEDIAN PALVELUITA ITSEL- LÄ ON TAPANA KÄYTTÄÄ AINAKIN SUHTEELLI- SEN SÄÄNNÖLLISESTI (älylaitetta käyttävistä, %). Facebook Youtube Wikipedia Jokin muu palvelu Instagram Pinterest Twitter Flickr Ei osaa sanoa Ei vastausta Ei mitään edellä mainituista Kantar TNS Oy 019 / PGraphics

18 Ikääntyneet tiedon valtatiellä Kuvio 7. KUINKA HYVIN ARVIOI OSAAVANSA KÄYTTÄÄ TIETOKONETTA TAI MUI- TA ÄLYLAITTEITA (käyttävistä, %). Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti Ei osaa sanoa Ei vastausta Kantar TNS Oy 019 / PGraphics 18

19 Ongelmista huolimatta monet ovat tyytyväisiä elämäänsä Kuvio 18a-bx. SIJOITTUMINEN OMAA ELÄMÄÄ KUVAAVILLE ASTEIKOILLE (keskiarvot). Kuinka tyytyväinen tai tyytymätön oli elämäänsä 10 vuotta sitten Kuinka tyytyväinen tai tyytymätön on elämäänsä nykyisin Kuinka onnelliseksi kokee itsensä nykyisin Kuinka paljon uskoo voivansa itse vaikuttaa oman elämänsä kulkuun Kuinka tyytyväinen tai tyytym. arvioi olevansa elämäänsä 10 v. kuluttua Kuinka tyytyväinen tai tyytymätön on taloudelliseen tilanteeseensa Kuinka oikeidenmukaisuus toteutuu suomalaisessa yhteiskunnassa Missä määrin arvioi äänensä/muiden äänen tulevan kuulluksi yhteisk. 5,55 5,8 8,4 8,18 7,9 7,68 7,6 7, Kantar TNS Oy 019 / PGraphics 19

20 Ongelmista huolimatta monet ovat tyytyväisiä elämäänsä Kuvio 18a-bx. SIJOITTUMINEN OMAA ELÄMÄÄ KUVAAVILLE ASTEIKOILLE (keskiarvot). Kuinka tyytyväinen tai tyytymätön oli elämäänsä 10 vuotta sitten Kuinka tyytyväinen tai tyytymätön on elämäänsä nykyisin Kuinka onnelliseksi kokee itsensä nykyisin Kuinka paljon uskoo voivansa itse vaikuttaa oman elämänsä kulkuun Kuinka tyytyväinen tai tyytym. arvioi olevansa elämäänsä 10 v. kuluttua Kuinka tyytyväinen tai tyytymätön on taloudelliseen tilanteeseensa 8,4 8,18 7,9 7,68 7,6 7,1 Kuinka oikeidenmukaisuus toteutuu suomalaisessa yhteiskunnassa Missä määrin arvioi äänensä/muiden äänen tulevan kuulluksi yhteisk. 5,55 5, Ajatukset omasta elämästä entiset. Muutokset kuluneen 1 vuoden aikana vähäiset. Vastausten perustella voi ajatella, että oikeudenmukaisuus saattaa toteutua aiempaa hieman paremmin. Kantar TNS Oy 019 / PGraphics 0

21 Ongelmista huolimatta monet ovat tyytyväisiä elämäänsä Kuvio 18a-bx. SIJOITTUMINEN OMAA ELÄMÄÄ KUVAAVILLE ASTEIKOILLE (keskiarvot). Kuinka tyytyväinen tai tyytymätön oli elämäänsä 10 vuotta sitten Kuinka tyytyväinen tai tyytymätön on elämäänsä nykyisin Kuinka onnelliseksi kokee itsensä nykyisin Kuinka paljon uskoo voivansa itse vaikuttaa oman elämänsä kulkuun Kuinka tyytyväinen tai tyytym. arvioi olevansa elämäänsä 10 v. kuluttua Kuinka tyytyväinen tai tyytymätön on taloudelliseen tilanteeseensa Kuinka oikeidenmukaisuus toteutuu suomalaisessa yhteiskunnassa Missä määrin arvioi äänensä/muiden äänen tulevan kuulluksi yhteisk. 5,55 5,8 8,4 8,18 7,9 7,68 7,6 7, Kantar TNS Oy 019 / PGraphics 1

22 Ongelmista huolimatta monet ovat tyytyväisiä elämäänsä Kuvio 18a. KUINKA TYYTYVÄINEN TAI TYYTYMÄTÖN ON ELÄ- MÄÄNSÄ NYKYISIN (%). Kuvio a. KUINKA ONNELLISEKSI KOKEE ITSENSÄ NYKYI- SIN (%) Ei osaa sanoa = % Keskiarvo = 8,18 (arviointiasteikon keskipiste = 5,5) Ei osaa sanoa = 4% Keskiarvo = 7,9 (arviointiasteikon keskipiste = 5,5) TYYTYMÄTÖN TYYTYVÄINEN Kantar TNS Oy 019 / PGraphics EI LAINKAAN ONNELLISEKSI Kantar TNS Oy 019 / PGraphics ERITTÄIN ONNELLISEKSI

23 Ongelmista huolimatta monet ovat tyytyväisiä elämäänsä Kuvio 15. ONNELLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT KUN IKÄÄ TULEE LISÄÄ (korkeintaan kolme tärkeintä, %). Hyvä terveys Hyvät ihmissuhteet Kiinnostavat harrastukset, toiminta, liikunta Lepääminen, rentoutuminen, ei kiire mihinkään Luonnosta nauttiminen Varakkuus, hyvä toimeentulo Hengellisyys Uuden oppiminen ja kokeminen Mahdoll. tehdä ansiotyötä mahdollisimman pitkään Sosiaalinen arvostus YhteiskunnallInen osallistuminen, mahdoll. vaikuttaa Ei mikään näistä Ei osaa sanoa Kantar TNS Oy 019 / PGraphics

24 Mistä tyytyväisyys syntyy? 4

25