PAIKALLISLIIKENTEEN VUOSIRAPORTTI 2014

Transkriptio

1 Vastaanottaja Lappeenrannan kaupunki Kadut ja ympäristö Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Huhtikuu 2015 LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN PAIKALLISLIIKENTEEN VUOSIRAPORTTI 2014

2 PAIKALLISLIIKENTEEN VUOSIRAPORTTI 2014 Päivämäärä Laatija Mika Piipponen Hyväksyjä Kuvaus Birgitta Nakari Lappeenrannan kaupunkiliikenteen ja siihen liittyvän palveluliikenteen vuosiraportti vuodelta 2014, joka sisältää myös toimenpide-ehdotuksia paikallisliikenteen kehittämiseksi. Raportin lopussa on paikallisliikenteen seurannan mittarit. Viite Joukkoliikenteen puitesopimus Ramboll Kotkantie 6 (1.krs) Kotka P F

3 VUOSIRAPORTTI 2014 SISÄLTÖ 1. Tiivistelmä Lappeenrannan alueen joukkoliikenne Matkustajamäärä Lipputuki Paikallisliikenteen uudistus alkaen Lappeenrannan kaupunkiliikenteen haasteet Ostoliikenne Keskeiset toimenpide-ehdotukset 5 2. Taustaa Liikennetarjonta Lappeenrannan alueen liikenne Paikallisliikenteen reitit Joutsenon taajamien bussireitit Lähiliikenteen liikennesuunnat Palvelulinjat Lappeenrannassa Kaupunkiliikenteen kehityshankkeet Joukkoliikennepoliittinen ohjelma Paikallisliikenteen kilpailutus ja uuden liikenteen käyttöönottoprojekti Suurten ja keskisuurten kaupunkien yhteinen lippu- ja maksujärjestelmä Jäsenyys Suomen Paikallisliikenneliitto ry:ssä Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen (JOMYR) hanke Paikallisliikennealueen PALI-liikenne Sopimuskuljetusten muuttaminen kaikille avoimeksi liikenteeksi Lappeenrannan Bussilähdöt aikataulupalvelu Lappeenrannan matkakeskus Paikallis- ja lähiliikenteen markkinointi Lappeenrannan tukemat lipputuotteet Asiakaspalaute Nettikysely Kaupungin palautepalvelu Kaupungin kuljetuskustannukset Linja-autoliikenteen taksat ja kustannusindeksi Valtion tuki Lappeenrannan kaupungin nettotuki kaikille avoimeen joukkoliikenteeseen vuonna Matkustus Paikallisliikenteen linjakohtainen matkustus Matkojen määrä tuotteittain Yleistä Tuotekohtainen kehitys Kaupunkikortti Seutulippu Opiskelijakortti Nuorisokortti Lasten kaupunkikortti Lastenvaunut Veteraanit Opiskelijoiden 44 matkan sarjakortti Paikallisliikenteen 22 M sarjakortit 30

4 VUOSIRAPORTTI Vaihtolippu Tuotteiden markkinaosuudet Matkojen määrä myyntikertaa kohden Ostoliikenne Yhteenveto kaupungin ostamasta liikenteestä v Matkustusmäärät ostoliikenteessä Ostoliikenteen kustannukset Ajomäärät Ostoliikenteen tunnuslukuja Kaupungin maksama lipputuki Yleistä lipputuesta Lipputuen määrä Ennusteet jatkokehityksestä Alustava kustannusarvio vuodelle Toimenpide-ehdotukset Lipputuotteet Maaseudun palveluliikenne Mittarit 38

5 VUOSIRAPORTTI TIIVISTELMÄ 1.1 Lappeenrannan alueen joukkoliikenne Lappeenrannassa kaupungin alueella tapahtuva, kaikille avoin joukkoliikenne ryhmitellään kolmeen osaan: Paikallisliikenne; alkaen kokonaan kaupungin kilpailuttamaa ja Autolinjat Oy:ltä ostamaa liikennettä, jossa kaupunki maksaa liikennöintikorvauksen ja saa kaikki lipputulot. Liikenteen suunnitteluvastuu on kaupungilla. Lähiliikenne; kaupungin rajojen sisäpuolella pääosin ns. ostoliikenteenä ajettavaa, kaikille avointa joukkoliikennettä, joka ajetaan busseilla, pikkubusseilla tai 1+8 takseilla. Kaukoliikenne; avointa, kaupungin rajat ylittävää, markkinaehtoista linja- tai ELY-keskuksen ostamaa liikennettä. Lisäksi liikenne kattaa ostoliikenteenä ajettavan, kaikille avoimen palveluliikenteen, jolla on kaksi reittiä keskusta-alueella ja seitsemän reittiä maaseutualueella. Palveluliikenne alkoi Lappeenrannassa vuonna Lappeenrannan saama joukkoliikenteen valtionapu säilyi ennallaan, eurossa vuoden 2013 tavoin. Vuonna 2012 tuki oli Matkustajamäärä Lappeenrannan kaupungin tukemilla lipputuotteilla matkustus on noussut vuoden matkasta vuoden matkaan. Kasvu on ollut matkaa (+98,3 %). Kuva: Kaupungin tukemien lippujen matkamäärien pidempiaikainen kehitys tuotteittain. Valtionapuun oikeutettujen lipputuotteiden osalta muutokset ovat olleet seuraavia: Tuote Matkustus, kpl Muutos 12->13 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 v.2014 kpl % Kaupunkikortti ,7 % Opiskelijakortti ,6 % Nuorisokortti ,0 % 44 M/opiskelija ,8 % Lapsen kortti ,9% 22 M/aikuinen

6 VUOSIRAPORTTI M/+65 v M/opiskelija M/4-16 v Yhteensä ,5 % Aikuisten kaupunkikortilla matkustus väheni 4,7 % ( matkaa) kun opiskelijoiden edellisvuotinen lasku korjaantui 7,6 % kasvulla ( matkalla). Kasvua oli myös nuorisokortilla (+6,0 %) ja lapsen kortilla (+31,9 %). Osa opiskelijoiden 44 matkan sarjakortin käyttäjistä siirtyi 22 matkan kortin käyttäjäksi kun uudet kaupungin tukemat 22 matkan aikuisen, opiskelijan nuoren ja 65 v. täyttäneiden kortit otettiin käyttöön alkaen. Kaupunkikorttien käyttöalue laajeni vuoden 2009 alusta, kun Joutseno liittyi Lappeenrantaan, samoin kun Ylämaa liittyi 2010 alusta. Kuva: Paikallisliikenteen (numeroidut linjat) kokonaismatkustus sisältäen myös kertalippumatkustuksen. Lappeenrannan paikallisliikenteessä tehtiin vuonna 2014 kaikkiaan matkaa, eli matkaa (+6,9 %) edellisvuotta enemmän. 1.3 Lipputuki Lipputuella tarkoitetaan sitä rahamäärää, jolla Lappeenrannan kaupunki tukee lipun ostajaa, eli liikennöitsijälle maksettavan tariffin ja asiakkaan maksaman hinnan välistä erotusta. Lappeenrannan kaupunki saa osan enintään 50 % - maksamastaan lipputuesta takaisin valtion maksamana tukena. Vuonna 2013 kaupunki sai valtion tukeen oikeuttaviin lipputuotteisiin tukea 31,7 % (v ,6 %.) Kaikkien tuotteiden osalta tuki oli 29,6 % (v ,1 %). Vuoden 2014 osalta lipputukiosuus ei ole enää vertailukelpoinen hankintamallin muutoksesta johtuen alkaen Lappeenrannan kaupunki ei maksa liikennöintisopimuksen perusteella ajettavasta paikallisliikenteestä lipputukea vaan ostaa liikennesuoritteen ja saa itselleen lipputulon. Lipputukea maksetaan kuitenkin edelleen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ostamassa liikenteessä sekä siirtymäajan liikennöintisopimuksilla ajettavassa liikenteessä tehdyistä matkoista. Vuonna 2014 Lappeenrannan kaupunki tuki seuraavien lipputuotteiden ostoa: Kaupunkikortti *) Opiskelijan kaupunkikortti *) Nuorison kaupunkikortti *) Alle 12 v. lapsen lippu *)

7 VUOSIRAPORTTI Etelä-Karjalan seutulippu *) Opiskelijoiden 44 matkan sarjakortti *) Veteraanilippu Lastenvaunujen ja rattaiden kanssa matkustavat Vaihtolippu Paikallisliikenteen 22 M sarjakortit (aikuinen, opiskelija, nuori, +65) *) = valtionapuun oikeuttava lipputuote Näiden tuotteiden lisäksi kaupunki alensi alkaen paikallisliikennealueella kertalippujen hintaa sekä 22 M sarjakorttien (aikuinen, +65 v, opiskelija sekä nuoret ja lapset). Kaupungin maksama lipputuki ilman valtion osuutta oli vuonna euroa (vuonna 2013 yhteensä ), eli vähennystä 42,6%. Matkakohtaisesti tuki putosi 0,79 euroon/matka vuoden ,63 /matka sijaan. Selityksenä tähän on se, että paikallisliikenteessä ei enää jälkeen maksettu lipputukea uudesta hankintamallista johtuen. 1.4 Paikallisliikenteen uudistus alkaen Lappeenrannan kaupunki kilpailutti ensimmäisenä keskisuurena kaupunkina paikallisliikenteensä palvelusopimusasetuksen mukaisena ja allekirjoitti paikallisliikenteen liikennöintisopimuksen Autolinjat Oy:n kanssa. Sopimuskausi alkoi Uudistuksen myötä kaupunki on voinut hinnoitella vapaasti paikallisliikenteen tuotteet ja toteuttaa kampanjointia eri kohderyhmille ilman tulonsiirtoa yrittäjälle. Marraskuussa 2014 toteutetun vuosittaisen paikallisliikenteen asiakastyytyväisyyskyselyn yhteydessä kysyttiin kaupunkilaisilta erityisesti uudistukseen liittyviä mielipiteitä. Tulosten perusteella uudistus onnistui erinomaisesti: Yhteensä Keskiarvo 14. Paikallisliikenteen kertalippujen hinnan alennus ja hiljaisen ajan alennuksen käyttöönotto oli erinomainen ,47 uudistus, vaikka se lisäsi kaupungin kustannuksia 15. Paikallisliikenteen 20 matkan sarjakortti (aikuiset, 65- v. täyttäneet, opiskelijat ja nuoret) oli erinomainen ,78 uudistus 18. Paikallisliikennekalusto on aiempaa selvästi siistimpää , Paikallisliikennekaluston uusiutuminen näkyy selvästi katukuvassa , Paikallisliikennebussista löytyy aina istumapaikka , Lappeenrannan joukkoliikenteen w w w -sivut ja aikatauluvihko ovat aiempaa selkeämpiä ja niistä saa ,28 aiempaa paremmin tietoa 20. Olen jo käyttänyt paikallisliikenteen QR-koodia etsiessäni aikataulutietoja Lappeenrannan paikallisliikenteestä ,33

8 VUOSIRAPORTTI Erityisesti paikallisliikenteen kertalipun hinnanalennus ja hiljaisen ajan tariffin käyttöönotto olivat kaupunkilaisten mieleen. Myös 22 matkan sarjakortin käyttöönotto ja eläkeläisalennus saivat hyvää palautetta. Erityisesti aikataulutiedon saannin helpottamiseksi älypuhelinten avulla lanseerattu QR-koodin käyttö ei vielä ole tavoittanut kuin pienen osan kaupunkilaisista. 1.5 Lappeenrannan kaupunkiliikenteen haasteet Lappeenrannan kaupungin joukkoliikenteessä on nyt voimakasta nostetta. Pääosin vuoden 2011 aikana työstettiin poliittisten päättäjien, virkamiesten ja konsultin yhteistyönä kaupungin joukkoliikennepoliittinen ohjelma, jossa kuvataan visio 2020, määritetään palvelutasovyöhykkeet ja ylipäätään kehityssuunta joukkoliikenteelle. Asetetut tavoitteet alkoivat konkretisoitua paikallisliikenteen osalta kun siirryttiin bruttomallilla hankittuun liikenteeseen ja toteutettiin kertalippujen hinnan alennukset sekä uudet 22 M lipputuotteet, kokonaan uutena ryhmänä eläkeläiset. Paikallisliikenteen matkustajamäärä on kasvanut uudistuksen voimassa ollessa noin 10 %. Valtakunnallisen Waltti-lippu- ja tariffijärjestelmän viivästyminen on Lappeenrannan kannalta haaste: paikallisliikennealueelle on voitu alkaen tarjota uudistuksia, mutta muun kaupungin alueen osalta joudutaan odottamaan Walttia ja erityisesti sen arvokorttisovellutuksen tuomia lisämahdollisuuksia. Myös Imatra-Joutseno-Lappeenranta liikenne on haaste; sitä hallinnoi Kaakkois-Suomen ELYkeskus, mutta vuorot ajetaan pelkästään Imatran ja Lappeenrannan toimivaltaisten viranomaisten alueella. Pidemmällä aikajänteellä olisikin perusteltua arvioida Imatran ja Lappeenrannan alueiden yhdistämistä yhdeksi seudulliseksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi, johon olisi ilmeisesti perusteltua liittää myös ainakin osa Taipalsaaren ja Lappeenrannan välisestä liikenteestä. 1.6 Ostoliikenne Lappeenrannan ostoliikennekustannukset muodostuvat paikallis-, palvelulinja- ja lähiliikenteen ostoista, joiden kokonaiskustannus oli vuonna 2014 kaikkiaan 1,8 M. Paikallisliikenteen ostojen osuus on nettona , palvelulinjojen ,03 (+2,2%) ja Vainikkalan PSA:n mukaisen koulu-, asiointi- ja junaliikenteen syöttöliikenteen (+23,3%). km/v Matkat Alijäämä Alijäämä /matka Alijäjäämä/k m Matkoja/k m Lähiliikenne/ linjataksi ,97 1,07 0,21 Paikallisliikenne/linjataksi ,02 1,91 0,48 Maaseudun PALI-liikenne ,52 1,10 0,02 Pali 1 ja 2 (kaupunki) ,31 1,39 0,32 Vainikkala ,09 1,53 0,30 Autolinjat/maaseutu ,46 Vento/maaseutu ,52 Autolinjat, paikkuri ,69 Yhteensä ,09 Vainikkalan liikenteen alijäämä on kasvanut vuodessa (+23,3%). Toinen ongelmakohta on maaseudun palveluliikenne: alijäämä yhtä tehtyä matkaa kohden on 44,52, joka vastaa 25 km:n yhden henkilön taksimatkaa.

9 VUOSIRAPORTTI Keskeiset toimenpide-ehdotukset Vuoden 2015 osalta keskeisimmät joukkoliikenteen kehittämistehtävät liittyvät Walttijärjestelmän käyttöönottoon. Paikallisliikenteen osalta kesäaikatauluista karsitaan vuorot, joissa on keskimäärin alle yksi matkustaja. Kustannussäästöjä tulisi hakea lisäksi Vainikkalan liikenteestä, erityisesti Allegro-junan syöttöliikenteestä ja viikonloppuliikenteestä siten, että alueen palvelutaso on suhteessa väestömäärään. Toinen selvitettävä säästökohde on maaseutuliikenteen palvelulinjat: onko mahdollista siirtyä kutsuliikenteeseen tai muuten tehostaa kaluston käyttöä. Nyt ajetaan 50 km yhtä matkustajaa kohden, joka viittaa siihen, että mukana on täysin tyhjiä vuoroja.

10 VUOSIRAPORTTI TAUSTAA 2.1 Liikennetarjonta Lappeenrannan alueen liikenne Lappeenrannassa kaupungin alueella tapahtuva, kaikille avoin joukkoliikenne ryhmitellään kolmeen osaan: Paikallisliikenne; Kaupungin taajama-alueella tapahtuvaa liikennettä, jota liikennöi pääsääntöisesti Autolinjat Oy Lappeenrannan kaupungin myöntämillä liikenneluvilla. Lisäksi kaupunki ostaa Tilausliikenne Pekiltä linjan 4 sekä ostoliikenteenä hoidettavat kesäliikenteet ja talviajan ilta- ja viikonloppuliikenteet. Myös muutamia aikaisen aamun vuoroja ostetaan muilta yrittäjiltä alkaen kaupunki on ostanut koko paikallisliikenteen Autolinjat Oy:ltä ns. bruttomallilla Lähiliikenne; Lappeenrannan kaupungin rajojen sisäpuolella tapahtuvaa, kaikille avointa liikennettä, joka hankitaan pääosin ns. ostoliikenteenä. Maaseudun liikenteen muutos linjaautoilla ajetusta linjaliikenteestä pikkubusseilla tai 1+8 taksilla ajetuksi ostoliikenteeksi, alkoi 1980-luvun loppupuolella. Kaukoliikenne; Kaikille avointa joukkoliikennettä, jonka reitti ylittää kaupungin maantieteellisen rajan riippumatta linjan pituudesta tai siitä, onko kyse vakio- tai pikavuoroliikenteestä. Vuorot liikennöidään siirtymäajan liikenteenä, reittiluvan mukaisena liikenteenä tai ELY:n ostamana käyttöoikeussopimus- tai bruttosopimusliikenteenä. Lisäksi liikenne kattaa ostoliikenteenä ajettavan, kaikille avoimen palveluliikenteen, jolla on kaksi reittiä keskusta-alueella ja seitsemän reittiä maaseutualueella Paikallisliikenteen reitit Linja Reitti 1 Yliopisto Keskusta - Kanavansuu Mustola/Kiiskinmäki neljä autoa, kahden tunnin kierros, 30 min vuoroväli 2 Kivisalmi Keskusta - Hovinpelto kolme autoa, 90 minuutin kierros, 30 min vuoroväli 3 Yliopisto -Matkakeskus- Keskusta Kivisalmi kolme autoa, 90 minuutin kierros, 30 min vuoroväli ajetaan vain aamu- ja iltaruuhkassa 3K Kivisalmi Kesämäki yksi auto, ajetaan kaksi koululaislähtöä aamu- ja iltapäiväruuhkassa 4 Karhuvuori Keskusta Mäntylä yksi auto, tunnin kierros, tunnin vuoroväli ruuhkassa toinen auto -> 30 min vuoroväli iltaisin ja sunnuntaisin pienkalustolla 5 Yliopisto Keskusta Matkakeskus kaksi autoa, tunnin kierros, 30 min vuoroväli 9 Keskuspuisto Pikisaari Kariniemi yksi auto, tunnin kierros, tunnin vuoroväli 10 Ruoholampi Keskusta Elokuussa 2012 aloitettu ostoliikennelinja, yksi auto, M-P-vuorona klo 7-10 ja välillä tunnin kierrolla ajettava ympärivuotinen vuoro.

11 VUOSIRAPORTTI Paikallisliikenteen reittikartta: Joutsenon taajamien bussireitit Kuva: Joutsenon kirkonkylän ja Korvenkylän keskustaajamien bussireitit

12 VUOSIRAPORTTI Lähiliikenteen liikennesuunnat Linja A B C D E Reitti Ylämaan tien suunta: Lappeenranta Pulsa Lappeenranta Koulupäivinä 7 vuoroa, joista yksi vain tiistaisin. Näistä 2 vuoroa ajetaan linjataksina ja 3 palvelulinjana. Koulujen loma-aikana keskiviikkoisin linjataksina ja palvelulinjana 3 vuoroa. Korkea-ahontien suunta: Lappeenranta - Korkea-aho - Tani Lappeenranta Koulupäivinä 8 vuoroa, joista yksi vain tiistaisin. Näistä 3 vuoroa ajetaan linjataksina ja 3 palvelulinjana. Koulujen loma-aikana keskiviikkoisin linjataksina ja palvelulinjana 4 vuoroa. Vaalimaantien suunta: Lappeenranta - Hytti - Simola - Rikkilä Lappeenranta Koulupäivinä 13 vuoroa, joista 3 linjataksina ja yksi linjataksilla vain tiistaisin ajettavana palvelulinjana. Koulujen loma-aikana ma-pe 7 vuoroa, joista 1 linjataksina. Lisäksi keskiviikkona 2 palvelulinjana ajettavaa linjataksivuoroa. Lauantaisin ja sunnuntaisin 5 linjataksivuoroa. Viipurintien suunta: Lappeenranta - Vainikkala Lappeenranta Koulupäivinä, ma-pe 13 vuoroa, joista 5 linjataksina ja 2 linjataksilla ajettavaa palvelulinjaa. Lisäksi perjantaisin 1 linjataksivuoro. Koulujen loma-aikana ma-pe 9 vuoroa, joista 5 linjataksivuoroja ja 2 palvelulinjana ajettavaa linjataksivuoroa. Lauantaisin 5 linjataksivuoroa Sunnuntaisin 5 linjataksivuoroa Nuijamaantien suunta: Lappeenranta Nuijamaa - Lappeenranta Koulupäivinä, ma-pe 7 vuoroa, joista 1 linjataksilla. Koulupäivinä, perjantaisin, lisäksi 3 linjataksivuoroa Koulujen loma-aikana, ma-pe 5 vuoroa joista 3 linjataksia ja 2 linjataksilla ajettavaa palvelulinjaa. Lisäksi ma, ke ja pe ajetaan 2 vuoroa. Lauantaisin 6 linjataksivuoroa Sunnuntaisin 4 linjataksivuoroa Lappeenranta Hanhijärvi Hanhikemppi Koulupäivinä 2 ostoliikenteenä pikkubussilla Lappeenranta Partala Ravo Soskua Koulupäivinä, ma-pe 3 vuoroa joista 2 linjataksivuoroina. Lappeenranta Joutseno Imatra arkipäivisin 29 edestakaista vuoroa lauantaisin 13 edestakaista vuoroa sunnuntaisin 18 edestakaista vuoroa Palvelulinjat Lappeenrannassa Palveluliikenne alkoi Lappeenrannan paikallisliikennealueella vuonna Alussa linjoja oli 5, mutta vähäisen matkustajamäärän vuoksi määrä putosi kahteen. Palvelulinjoja paikallisliikenteessä ajetaan yhdellä matalalattiaisella, niiaavalla pikkubussilla. Linjoja ajetaan reitin ja aikataulun mukaisesti, mutta auto noutaa tarvittaessa erityisesti vanhukset ja vaikeavammaiset kotipihalta reitin varrella. Ajoreitti on muutenkin joustavampi kuin normaalilla bussireitillä. Reitin poikkeamistarpeesta ilmoitetaan palvelulinjaa ajavalle liikennöitsijälle viimeistään edellisenä päivänä.

13 VUOSIRAPORTTI Lappeenrannan palvelulinjat keskusta-alueella ovat Linja Reitti P1 Kiiskinmäki/Muukontie Sulkuvartijankatu Mustolankatu Pitkäkatu - Läntinen kanavatie Hovinkatu Hakalinkatu Kartanontie Asemakatu Kauppakeskus/Lauritsala - Karjalantie Väinämöisenkatu Joukahaisenkatu Onninkatu - Kisakatu Lepolankatu Armilankatu Mutkakatu Kauppatori (ma) Puhakankatu/Marketit (to) Myllymäki/Marketit. P3 Saarenkatu Piiluvankatu Kivistönkatu Voisalmentie Sammaltie Saratie Niittyvillantie Voisalmentie - Mäkitervakontie Kivisalmenkatu Maininkikatu Kaariniementie Kivisalmenkatu Tyysterniementie Happotie - Tyysterniementie Tukkikatu Vanha Happotie Taipalsaarentie - Snelmaninkatu Valtakatu Kauppatori (ti) Puhakankatu/Marketit (pe) Myllymäki/Marketit Armilan terveyskeskus (tarvittaessa) Maaseudulla Myös Lappeenrannan maaseutualueella on palveluliikennettä, jota hoidetaan kaupungin ostoliikenteenä, autojen ollessa pääosin 1+8 henkilön takseja tai pikkubusseja. Näissä ei ole matalalattiaa. Palvelu on tarkoitettu lähinnä vanhuksille ja muuten huonosti liikkuville. Linjoilla on kiinteät aikataulut ja vakioreitit, joista tehdään poikkeamia pyynnöstä. Linja Reitti Simola Korkea-aho Nuijamaa Rapattila Tani Pulsa Hytti Korkea-aho Rapattila Lappeenranta

14 VUOSIRAPORTTI Simola Rikkilä Simola - Tani 2.2 Kaupunkiliikenteen kehityshankkeet Joukkoliikennepoliittinen ohjelma Lappeenrannan kaupungin joukkoliikennepoliittinen ohjelma koottiin pääosin vuoden 2011 aikana. Vain kuulemiset ja varsinainen päätösprosessi jäivät vuodelle Ohjelma on luonut selkeän pohjan parhaillaan meneillään olevalle, Lappeenrannan paikallisliikennehistorian merkittävimmälle muutosten sarjalle, jossa liikenteen hankintamalli muuttui, lipputuotteet uudistuvat ja palvelutasoa nostetaan sopimusvelvoitteiden ja kannustimien sekä seurannan kautta. Lappeenrannan joukkoliikenteen visio 2020 Joukkoliikenteen suosiota kasvatetaan. Asiakaspohjaa vahvistetaan eheyttämällä yhdyskuntarakennetta sekä suuntaamalla väestön kasvu ja uudisrakentaminen keskusta-alueille ja joukkoliikennevyöhykkeelle. Palveluja parannetaan lisäämällä nopeaa, erityisesti työmatkoille soveltuvaa tarjontaa, kehittämällä liityntä- ja vaihtoyhteyksiä, parantamalla keskeisempiä pysäkkejä ja säilyttämällä matkustamisen hinta edullisena. Kaupungin lakisääteisiä kuljetuksia järkeistetään ja ohjataan mahdollisimman laajasti joukkoliikenteeseen. Palvelutasovyöhykkeet 2014 alkaen Strategiset päämäärät 2020 Strategiset päämäärät täsmentävät visiota ja kertovat tulevaisuuden suhteen tehdyistä valinnoista. Ne ilmaisevat, millainen Lappeenrannan joukkoliikenne on vuonna 2020, kun strategia on toteutunut. Visio ja strategiset päämäärät kertovat yhdessä strategian olennaisen sisällön. YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveellisemmäksi. 1. Joukkoliikenteen kysyntää kasvatetaan 2. Palveluliikenteellä tuetaan kotona asumista 3. Liikenteen päästöjä vähennetään

15 VUOSIRAPORTTI ASIAKKUUDEN HALLINTA JA PA LVELUKYKY Henkilö- ja joukkoliikennepalvelujen käyttö helpommaksi. 4. Asiakaspalvelun laatua kehitetään 5. Toteutetaan joukkoliikenteen kehittämishankkeita ja vastataan tuleviin kehitämishaasteisiin 6. Varmistetaan sujuvat matkaketjut TALOUS Joukkoliikennepalvelujen taso vastaa kysyntää. 7. Kaupungin rahankäyttö joukkoliikenteeseen ja muihin henkilökuljetuksiin optimoidaan 8. Oikeudenmukaisella taksapolitiikalla vastataan eri asiakasryhmien tarpeisiin 9. Tavoitteiden toteutuminen varmistetaan riittävällä rahoituksella OSAAMINEN, UUDISTUMINEN JA TYÖKYKY Joukkoliikenne positiiviseen nosteeseen. 10. Asiakaspalvelun tasoa parannetaan (liikennöitsijät, Matkahuolto, neuvonta) 11. Kaluston laatua ja toimintavarmuutta parannetaan 12. Kaupungin tuottamilla palveluilla tuetaan liikennöitsijöitä laadukkaiden palvelujen tuottamisessa (pysäkit, talvikunnossapito, joukkoliikennesivut ja info) PROSESSIT JA RAKENTEET Tavoitteiden toteuttaminen kustannustehokkaasti. 13. Liikenteen hankintaprosessit toteutetaan siten, että aito kilpailu toteutuu ja palveluntuottajien osaaminen sekä innovaatiot hyödynnetään 14. Päätöksentekoa tuetaan tehokkaalla seurannalla ja raportoinnilla 15. Alaa kehitetään johdonmukaisesti Paikallisliikenteen kilpailutus ja uuden liikenteen käyttöönottoprojekti Kevään 2013 aikana kilpailutettiin koko Lappeenrannan paikallisliikenne. Kaikki kolme kohdetta voitti Autolinjat Oy, jonka kanssa solmittiin liikennöintisopimus syyskuussa Uuden sopimuksen mukainen liikennöinti aloitettiin Suurten ja keskisuurten kaupunkien yhteinen lippu- ja maksujärjestelmä Lappeenrannan kaupunki oli mukana perustamassa Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä Oy:tä. Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä Oy on kuntien ja valtion yhteinen IT-palvelu- ja hankintayhtiö. Sen toiminta kattaa yli 20 keskeisintä kaupunkiseutua ympäri Suomea. Yhtiön tarkoituksena on hankkia, kehittää ja ylläpitää joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten yhteistä lippu- ja maksujärjestelmää. Liikenneinsinööri Birgitta Nakari on jäsenenä yhtiön hallituksessa. Kehitettävän maksujärjestelmän tavoitteena on mahdollistaa yhden matkakortin käyttö valtakunnallisesti eri joukkoliikennemuodoissa. Yhtiön avulla voidaan parhaiten toteuttaa valtakunnallisesti yhteensopivaa joukkoliikennejärjestelmää ensisijaisesti lippu- ja maksujärjestelmän eli yhteisen matkakortin avulla, mutta jatkossa myös informaatiopalvelujen ja brändäyksen keinoin. Joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten hankkimaan lippu- ja maksujärjestelmän tavoitteena on Ensimmäisessä vaiheessa hoitaa työssäkäyntialueiden maksujärjestelmien tarpeet Seuraavissa vaiheissa työssäkäyntialueiden välisen liikenteen tarpeet sekä yhteiskäyttöisyys Maksaminen samalla matkakortilla on helppoa koko seudun alueella Joustavan ja oikeudenmukaisen hinnoittelu Viranomaiselle riittävästi helppokäyttöistä ja ajantasaista tietoa Mahdollisuus matkustaa myös toisen viranomaisen alueella

16 VUOSIRAPORTTI Yhteinen järjestelmä on riippumaton ja säästää kuntien kustannuksia, kun yksittäisten kaupunkien ei tarvitse hankkia ja ylläpitää omaa järjestelmää. Järjestelmä vastaa kustannuksiltaan nykyisiä järjestelmiä, sillä tällä hetkellä maksujärjestelmän kustannukset sisältyvät toimittajan lipputuotteisiin ja palkkioihin. Yhteinen järjestelmä tuottaa tietoa liikenteen suunnitteluun ja päätöksenteon tueksi sekä edistää tehokasta julkisen rahoituksen kohdentamista. Lisäksi se mahdollistaa liikennepalveluiden tasapuolisen kilpailuttamisen ja helpottaa liikennöitsijöiden alalle tuloa ja osallistumista tarjouskilpailuihin Jäsenyys Suomen Paikallisliikenneliitto ry:ssä Lappeenrannan kaupunki liittyi uudistuneen Suomen Paikallisliikenneliitto ry:n jäseneksi. Suomen Paikallisliikenneliitto ry on joukkoliikenteen järjestämisestä vastaavien kaupunkien ja kaupunkiseutujen viranomaisten joukkoliikenteen yhteistyö- ja edunvalvontajärjestö. Liiton tärkeimmät toiminta-alueet ovat vaikuttaminen julkiseen valtaan päin paikallisliikenteen kannalta tärkeissä kysymyksissä sekä joukkoliikennetietouden ja ammattitaidon syventäminen. Paikallisliikenneliiton palveluihin kuuluu julkaisujen, suunnitteluohjeiden sekä koulutustilaisuuksien tuottaminen ja järjestäminen. Paikallisliikenneliiton varsinaiset jäsenet ovat Helsingin seudun liikenne (HSL), Hämeenlinnan, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Lappeenrannan, Oulun, Porin ja Salon kaupungit sekä Tampereen ja Turun joukkoliikenneyksiköt. Paikallisliikenneliiton jäsenyhteisöjen järjestämässä joukkoliikenteessä kuljetettiin vuonna 2011 yhteensä 430 miljoonaa matkustajaa, joka on yli 80 % Suomen maajoukkoliikenteen matkoista Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen (JOMYR) hanke Projektin tavoitteena oli selvittää, mitä edellytyksiä Lappeenrannan ja Imatran seuduilla olisi kehittää maankäyttöä paremmin joukkoliikenteen järjestämistä sekä käyttöä tukevaksi. Erityisesti haettiin pitkän aikavälin näkemystä siitä, miten alueen maankäyttöä tulisi kehittää, jotta se tukisi joukkoliikenteen käyttöä sekä taloudellista joukkoliikenteen järjestämistä alueella. Parhaiksi keittämispaikoiksi joukkoliikenteen kannalta nähtiin erityisesti Lappeenrannan keskusta lähialueineen, Skinnarila, Voisalmensaari ja Lauritsala sekä Imatralla keskusta lähialueineen sekä yhteysväli keskustasta Vuoksenniskaan. Työn perusskenaario A perustuu nykyisen aluerakenteen ja joukkoliikennetarjonnan vahvistamiseen. Kehittämisen painopistealueita ovat Lappeenrannan ja Imatran keskustat ja muut keskeiset alueet. Muita keskuksia kehitetään lähinnä paikallis- tai kyläkeskuksina. Taajamajunaskenaario B perustuu uuden taajamajunayhteyden toteutumiseen, jossa mahdollisina asemapaikkoina olisivat Luumäki, Lappeenranta, Lauritsala, Joutseno, Imatra ja Vuoksenniska. Pääpaino on näiden asemanseutujen voimakkaassa kehittämisessä. Muiden alueiden kehittäminen on mahdollista vasta asemanseutujen riittävän lisärakentamisen jälkeen ja niiden aluerakenteellinen merkitys saattaa heikentyä asemanseutujen kustannuksella. Vahvan rajayhteyden skenaariossa C pääpaino on olemassa olevan rakenteen vahvistamisessa sekä rajanylityksiin liittyvien alueiden kehittämisessä. Imatra-Svetogorsk, Nuijamaa ja Vainikkala vahvistuisivat paikallisina keskuksina.

17 VUOSIRAPORTTI Joukkoliikenteen käyttäjämäärien ja käyttötalouden kannalta eivät skenaariot A ja C eroa merkittävästi toisistaan. Molemmissa vuosittaisten matkojen määrä nousisi Imatralla yhteensä noin matkalla eli matkustajamäärä kaksinkertaistuisi. Lappeenrannassa matkamäärä nousisi noin matkalla, joten kasvua olisi noin viidennes nykyiseen. Skenaariossa B joukkoliikenteen matkamäärät kasvaisivat Imatralla matkalla ja Lappeenrannassa matkalla. Vastaavasti Lappeenrannan ja Imatran yhteenlasketut joukkoliikenteen järjestämiskustannukset (A) nousisivat noin 2,6 miljoonasta eurosta 3,5 miljoonaan euroon/vuosi (+1,76 /lisämatka). Skenariossa B sen sijaan kustannukset lähes kaksinkertaistuisivat nykyisestä (+2,60 /lisämatka). Hankkeella on yhteys myös Lappeenrannassa toteutettavaan Joukkoliikenteen huomioon ottaminen kaavoituksessa projektiin Paikallisliikennealueen PALI-liikenne Loppusyksystä 2013 aloitettiin palvelulinjojen lisäämiseen tähtäävä selvitystyö, joka päätyi Skinnarilan alueen ja Kuusela-Mäntylä alueen lisävuoroihin, sekä keskusta-alueen reittien osittaiseen uudistukseen. Selvitystyö keskeytettiin kun Eksote ilmoitti, että se ei näe palveluliikenteen lisävuoroilla mahdollisuutta kustannussäästöihin ja Lappeenrannan keskusta-alueen tarjonnan lisääminen ei olisi tasapuolista muita jäsenkuntia kohtaan Sopimuskuljetusten muuttaminen kaikille avoimeksi liikenteeksi Työssä selvitettiin mahdollisuuksia muuttaa osa koulukuljetussopimusreiteistä kaikille avoimeksi joukkoliikenteeksi linja- tai kutsuliikenteenä. Työn ulkopuolelle rajattiin yksilölliset koulu- ja vastaavat kuljetukset, joissa mm. kuljetettiin erityisoppilaita. Työn tuloksena löydettiin neljä kuljetussopimusta, jotka olisi mahdollista muuttaa palvelemaan lakisääteisten koulumatkakuljetusten lisäksi myös muita matkustajia. Näitä olisivat maaseudun asukkaiden syöttöliikenne varsinaisille linja-autovuoroille ja koulukyyti koululaisille, joilla on alle 5 km koulumatka (kaupunki ei velvollinen järjestämään koulukuljetusta). Kyyti tarjotaan normaalia linja-autotaksaa vastaan (kertaliput, kortit). Tavoitteena on järjestää vuonna 2015 kokeiluhanke koulukuljetusten muuttamisesta kaikille avoimeksi kutsuliikenteeksi. Kokeilu palvelisi maaseudun asukkaita sekä oppilaita, joilla ei ole oikeutta kaupungin järjestämään maksuttomaan koulukuljetukseen. Asiakkailla ja liikennöitsijöillä olisi mahdollisuus tutustua palveluun ja antaa siitä palautetta. Muutettavien koulukuljetusten ensisijainen tehtävä olisi edelleen koulukuljetusten järjestäminen siihen oikeutetuille oppilaille lakisäädösten mukaisesti, ja jos autoon jää tilaa, sitä tarjottaisiin muille, omalla kustannuksella maksaville asiakkaille. Koulukuljetuksia suorittavat liikennöitsijät ovat vahvistaneet valmiutensa osallistua kokeiluun Lappeenrannan Bussilähdöt aikataulupalvelu Lappeenrannan paikallisliikenteen aikatauluinformaatio on toteutettu Trapeze Group'in matkustajainformaatiojärjestelmällä, joka on käytössä useissa muissakin kaupungeissa. Järjestelmä kattaa Nettiaikataulut ja reitit Reittihaun Tulostettavat aikataulut

18 VUOSIRAPORTTI Näyttölaittet (Matkakeskuksessa ja Koulukadulla) Wilima Nettinäyttö aikataulupalvelu virtuaalimonitori- ja reittihaku kartalla -palvelut, joilla voi etsiä haluamiensa pysäkkien aikatauluja, luoda pikavalintoja hakijalle tärkeiden pysäkkien aikatauluista ja muokata niitä tarvittaessa sekä avata päivittyvän aikataulunäkymän joko matkapuhelimeen, tietokoneen ruudulle tai esimerkiksi aulatelevisioon Sivuja ylläpitää Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kadut ja ympäristö. Kuva: Kävijämäärät Lappeenrannan joukkoliikennesivuilla 2014 ja v.2014 v.2013 muutos Joukkoliikenne-pääsivu ,3 % /Aikataulut ,2 % /Matkaliput-ja-hinnat ,1 % /Lappeenrannan-alueen-joukkoliikenne /Palvelulinjat ,1 % /Juhlapyhaliikenne ,4 % /Liikennekysely Joukkoliikennesivuilla käynnit kasvoivat 22,3 %. Aikatauluja katsottiin 18,2 % edellisvuotta enemmän. Juhlapyhäliikenteen (poikkeustiedotus) kävijämäärä kasvoi 172,4 % Lappeenrannan matkakeskus VR:n aukioloajat: Rautatieaseman odotustilat (Ratakatu 23) avoinna ma-la klo ja su klo VR- lipunmyynti (Ratakatu 23) avoinna ma-pe klo ja , la-su suljettu. Matkahuollon myyntipisteet: Ratakatu 21 (lipunmyynti ja neuvonta) avoinna ma-pe klo Aalef Oy, Yliopiston pääaula (Skinnarilankatu 34) Avoinna ma-to ja pe (suljettu juhannuksesta elokuun alkuun) Paikallis- ja lähiliikenteen markkinointi Vuoden 2014 alussa tehtiin ensimmäistä kertaa ammattilaisten toimesta viestintä- ja markkinointisuunnitelma toteutettujen paikallisliikenneuudistusten osalta. Tulokset olivat erittäin hyviä ja suunnitelmaa täydennetään Waltti-lippujärjestelmän käyttöönoton osalta keväällä Samassa yhteydessä uudistettiin joukkoliikennesivujen ja paikallisliikenteen aikataulun ja tuotesivujen ilmettä. Muuten paikallis- ja lähiliikenteen markkinointi rajoittuu pääosin aikataulu- ja reittitiedon jakamiseen sekä lipputuotteista ja liikenteestä tiedottamiseen. Käyttöön on myös otettu QR-koodi, jonka skannaamalla älypuhelimella pääsee suoraan kaupungin joukkoliikennesivuille. Aikataulujulkaisut: Lappeenrantalaisille jaetaan Lappeenrannan lähiliikenteen aikataulut julkaisu kerran vuodessa ja Lappeenrannan paikallisliikenteen aikataulut julkaisu kaksi kertaa vuodessa (kesä/talvi). Lisäksi Etelä-Karjalan seutuliikenteen aikataulut julkaisu on jaossa niin Lappeenrannassa kuin muissa

19 VUOSIRAPORTTI seutulippukunnissa (Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Taipalsaari). Tiedotusta on myös muista joukkoliikenneasioista. Internet Lappeenrannan kaupungin kotisivujen ( kautta pääsee etusivu -> palvelut -> joukkoliikenteen sivuille, jossa on tietoa yleisesti Lappeenrannan joukkoliikenteestä aikataulutiedot lipputiedot tietoa ajankohtaisista hankkeista reittikartat palvelulinjat linkkejä eri liikenneoperaattoreiden kotisivuille matkustajainformaatiota esimerkiksi liikenteen poikkeusjärjestelyistä. Pysäkkiaikataulut: Matkakeskuksessa ja Koulukadulla kauppakeskus Armaadan edustan pysäkkialueella on Wilimamatkainfon tuottama sähköinen aikataulujärjestelmä. Lisäksi useimmilla katoksellisilla linja-autopysäkeillä on kiinteät pysäkkikohtaiset aikataulut. 2.3 Lappeenrannan tukemat lipputuotteet Kaupunkikortti Kaupunkikortit ovat säännöllisesti joukkoliikennettä käyttäville edullisin tapa matkustaa kaikissa linja-autoissa ja linjatakseissa sekä palvelulinjoilla kaikkialla Lappeenrannan kaupungin alueella. Kaupunkikortin kelpoisuusaika on 30 vuorokautta ostopäivästä lukien. Ensimmäisen kerran kortti ostetaan Matkahuollon toimipisteestä, Ratakatu 21 (ma-pe ) tai yliopiston pääaulasta, Aalef Oy, Skinnarilankatu 34 (ma-to ja pe , suljettu juhannuksesta elokuun alkuun sekä joululoman aikana). Kortille voi sen jälkeen ladata lisää matkustusoikeutta 30 vuorokauden erissä uudelleen Matkahuollon ja Yliopiston toimipisteiden lisäksi linja-autoissa sekä R-kioskeissa. Kelpoisuusaikana voi rajoituksetta matkustaa kaikissa linja-autoissa ja linja-takseissa Lappeenrannan kaupungin alueella. Kaupunkikortti on henkilökohtainen, joten sillä on oikeutettu matkustamaan vain henkilö, jolle kortti on rekisteröity. Kadonneesta kortista ei makseta korvausta, löydetty kaupunkikortti pyydetään palauttamaan Matkahuoltoon, mistä korttinsa kadottanut voi sitä tiedustella. Kaupunkikorttien hinnat ovat Aikuisen kaupunkikortin hinta on 54 Opiskelijan kaupunkikortti hinta on 43 Nuorison kaupunkikortti vuotiaille hinta on 35 Lapsen kaupunkikortti vuotiaille hinta on 25

20 VUOSIRAPORTTI Seutulippu Seutulippu on käytössä Etelä-Karjalan maakunnan alueella. Kelpoisuusaika on 30 vuorokautta ostopäivästä lukien, jona aikana voi rajoituksetta matkustaa kaikissa linja-autoissa ja linja-takseissa seutulippualueella. Seutulipun hinta on Lappeenrannassa kirjoilla oleville 70. Lappeenrannan paikallisliikenteen 22 matkan sarjakortit Lappeenrannan paikallisliikennevuoroissa on käytössä 22 matkan sarjakortti, joka on voimassa 3 kuukautta (92 vrk) ostohetkestä. Kortilla maksettuun paikallisliikennematkaan sisältyy 60 minuutin maksuton vaihto-oikeus paikallisliikennevuoroissa. Tieto tallentuu automaattisesti kortille ja uutta veloitusta ei tapahdu, mikäli vaihtoaikaa on jäljellä. Sarjakortin hinta on Aikuisille (16-64 vuotta) vuotta täyttäneille 35 Opiskelijoille 35 Lapsille ja nuorille (4-16 vuotta) 35 Opiskelijan paikallisliikenteen 44 matkan sarjakortti Lappeenrannan paikallisliikennevuoroissa on käytössä opiskelijoille 44 matkan sarjakortti, joka on voimassa 3 kuukautta (92 vrk) ostohetkestä. Kortilla maksettuun paikallisliikennematkaan sisältyy 60 minuutin maksuton vaihto-oikeus paikallisliikennevuoroissa. Sarjakortin hinta opiskelijalle on 51. Veteraanilippu 2013 Veteraanilipun käyttöoikeuden saa Lappeenrannassa kirjoilla oleva henkilö, joka on osallistunut kutsuttuna, määrättynä tai vapaaehtoisesti vuosina käytyihin Suomen sotiin. Lippu on näyttölippu, joka esitetään kuljettajalle matkan alkaessa. Veteraanilippua luovutetaan Lappeenrannan kaupungin toimesta ja se on voimassa yhden vuoden kerrallaan. Veteraanitunnusta ei tarvitse esittää, jos voimassa oleva näyttölippu on mukana. Veteraanilippu on henkilökohtainen ja lipun haltijan tulee varautua todistamaan henkilöllisyytensä. Ilmaista näyttölippua vuodelle 2015 voi hakea alkaen kaupungintalon 1. kerroksen asiakaspalvelukeskus Winkistä (ma-pe) klo Joutsenossa lippuja voi hakea Joutsenon kirjastosta ma - pe klo Lastenvaunut Lappeenrannan paikallisliikenteen alueella lastenvaunujen tai rattaiden kanssa liikkuvat matkustavat ilmaiseksi. Paikallisliikenteen linja-autoon mahtuu vähintään kahdet lastenvaunut kerrallaan. Vaihtolippu Lappeenrannan paikallisliikennematkoihin sisältyy 60 minuutin maksuton vaihto-oikeus toiseen paikallisliikennevuoroon. Vaihtopaikkoina toimivat alkaen kaikki paikallisliikenteen pysäkit. 60 minuutin vaihto-oikeus lasketaan kuljettajalta 1. maksuosuuden maksusta saatuun kuittiin

21 VUOSIRAPORTTI tulostuneesta kelloajasta. Sarjakorttien vaihto-oikeus tarkastetaan suoraan kortilta leimauksen yhteydessä: jos vaihtoaikaa on jäljellä, uutta matkaa ei veloiteta. Kertamaksu paikallisliikenteessä alkaen Hinnat euroa meno / henkilö alkaen Aikuinen Alle 12 v. lapsi Perushinta 3,00 1,50 Viikonloppuisin, arkipyhinä ja arkena klo 17:30 jälkeen 2,00 1,00 Kertamaksu muussa joukkoliikenteessä korotuksen jälkeen kertalipputaksaan ei ole tullut muutoksia. Hinnat ovat voimassa myös alkaen: Hinnat euroa meno / henkilö alkaen KM Aikuinen Lapsi Aikuinen Lapsi Vakiovuoro - 6 3,20 1,60 3,30 1,70-9 3,50 1,80 3,60 1, ,80 1,90 3,90 2, ,60 2,30 4,70 2, ,50 2,70 5,50 2, ,90 3,00 6,10 3, ,60 3,30 6,80 3,40 Taulukko: vuoden 2012 voimassa ollut kertalipputaksa ja voimaan tullut taksa. Linja-autoliikenteen kertalipputaksa on noussut välisenä aikana noin 27 %, mutta ei lainkaan sen jälkeen. Eri kyselyissä asiakkailta on saatu merkittävää palautetta juuri kertamaksun suuruudesta ja varsinkin nuoriso on siirtynyt kimppataksin käyttöön. Oy Matkahuolto Ab vastaa aikataulu-, matkalippu ja hintaneuvonnasta numerosta (1,99 / min + pvm). Numero palvelee ma-pe klo Muina aikoina palvelunumerossa aikataulutiedusteluihin vastaa Eniro Sentraali Oy. Eniro Sentraali Oy:n Numeropalvelu tarjoaa Matkahuollon aikataulu- ja hintatiedot ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä. Puhelun hinta arkisin klo 8-18: Ensimmäiset 45 sekuntia 3, sekunnin jälkeen 0,73 /10 sekuntia. Muina aikoina: Ensimmäiset 45 sekuntia 3, sekunnin jälkeen 0,99 /10 sekuntia. Puhelun hintaan lisätään vielä soittajan oman operaattorin paikallisverkko- tai matkapuhelumaksu. Lisäksi Yleisradion teksti-tv:n sivulta 440 alkaen löytyy tärkeimpien pikavuororeittien aikataulutiedot. Matkahuollon 44- ja 22-matkan sarjakortit Matkahuollon valtakunnalliset 44- ja 22-matkan sarjakortit kelpaavat edelleen maksuksi myös paikallisliikenteessä. Huomioithan, että Matkahuollon valtakunnallisiin sarjakortteihin ja muihin tuotteisiin ei sisälly 60 minuutin maksutonta vaihto-oikeutta paikallisliikenteessä.

22 VUOSIRAPORTTI Asiakaspalaute Nettikysely Lappeenrannan paikallisliikenteen osalta on toteutettu marraskuussa 2012, 2013 ja 2014 nettikysely kaupunkilaisille. Kyselyn avulla seurataan paikallisliikenteen palvelutason kehitystä ja kerätään ideoita sekä muuta palautetta paikallisliikenteen kehittämiseksi voimaan tulleeseen liikennöintisopimukseen sisältyy myös näihin kyselyihin perustuva palkitsemis- ja sanktiomalli. Asteikolla 1-5, jossa 1 = täysin eri mieltä ja 5 = täysin samaa mieltä parhaan arvion sai väittämä "Paikallisliikenteen bussit kulkevat hyvin aikataulun mukaisesti" (ka.3,86, edellisenä vuonna 3,52), toiseksi parhaaksi arvioitiin aikataulutiedon saavutettavuus (ka. 3,58, ed.v. 3,39) ja kolmanneksi "Matkustusoikeuden lisääminen kaupunkikortille on helppoa" (ka. 3,54, ed.v. 3,27). Eniten parantunut kohde oli "Kaupunkikorttien alennukset ovat oikeassa suhteessa eri alennusryhmien välillä (lapsi, nuori, opiskelija, työikäinen, eläkeläinen)". Heikoimmin arvioitiin "Aikataulumuutoksista poikkeustilanteissa tiedotetaan riittävästi"-väittämä (2,71) ja "Paikallisliikenteen ja junien ja/tai seutuliikenteen bussien väliset jatkoyhteydet toimivat hyvin" (2,85). Painotettu liikennöitsijöiden palvelupistemäärä vuonna 2014 oli Lappeenrannassa 3,477 (vuonna ,147). Parannusta edelliseen vuoteen oli 10,5 %. Koska liikennöitsijän saama pistemäärä on 10 % +15 % sisällä verrattuna edellisvuoden keskiarvoon, tuloksesta ei aiheudu bonuksia tai sanktioita alkanut uusi paikallisliikenne-sopimuskausi antaa kaupungille aiempaa paremmat työkalut kehittää paikallisliikenteen palvelutasoa. Allekirjoitettu sopimus sisältää myös palvelua ja laatua koskevia bonuksia sekä sanktioita. Samoin kalustolle on sopimuksessa asetettu aiempaa kovempia vaatimuksia. On myös huomattava, että osa arvioitavista kohteista on aiemminkin ollut suoraan kaupungin päätäntävallassa.

23 VUOSIRAPORTTI Sija Väittämä v.2012 v.2013 v (1.) 10. Paikallisliikenteen bussit kulkevat hyvin aikataulun mukaisesti 2. (2.) 1. Löydän helposti paikallisliikenteen aikataulutiedot silloin, kun tarvitsen niitä 3. (3.) 5. Matkustusoikeuden lisääminen kaupunkikorteille on helppoa 4. (5.) 11. Paikallisliikenteen bussit ovat siistejä ja hyväkuntoisia 5. (4.) 12. Paikallisliikenteen busseissa saa hyvää asiakaspalvelua 6. (8.) 2. Löydän helposti tietoja paikallisliikenteen lipputuotteista ja niiden hinnoista 6. Kaupunkikorttien (alennuslippujen) hinta 7. (7.) kertalipulla matkustamiseen nähden on edullinen 7. Kaupunkikorttien alennukset ovat oikeassa 8. (10.) suhteessa eri alennusryhmien välillä (lapsi, nuori, opiskelija, työikäinen, eläkeläinen) 9. (6.) 4. Paikallisliikenteen kaupunkikorttien (alennuslippujen) ostaminen on helppoa 13. Pysäkkien kunto on hyvä ja niiden 10. (9.) siisteydestä sekä talvikunnossapidosta huolehditaan 11. (14.) 8. Paikallisliikenteen sisäiset vaihtoyhteydet toimivat hyvin 9. Paikallisliikenteen ja junien ja/tai 12. (11.) seutuliikenteen bussien väliset jatkoyhteydet toimivat hyvin 13. (12.) 3. Aikataulumuutoksista poikkeustilanteissa tiedotetaan riittävästi ero 13->14 3,49 3,52 3,86 0,34 9,7 % 3,22 3,39 3,58 0,19 5,6 % 3,13 3,27 3,54 0,27 8,3 % 3,15 3,12 3,53 0,41 13,1 % 3,09 3,23 3,45 0,22 6,8 % 2,72 2,85 3,38 0,53 18,6 % 2,84 2,98 3,30 0,32 10,7 % 2,47 2,66 3,27 0,61 22,9 % 2,90 2,98 3,16 0,18 6,0 % 2,93 2,76 3,03 0,27 9,8 % 2,53 2,49 2,89 0,40 16,1 % 2,69 2,62 2,85 0,23 8,8 % 2,39 2,52 2,71 0,19 7,5 % Kaupungin palautepalvelu Edellisen lisäksi Lappeenrannassa kerätään asiakaspalautetta kaupungin internet -pääsivulta ( löytyvän Palautteet ja tiedustelut linkin kautta. Erillisestä, Wilimaaikataulupalvelun yhteydessä olleesta palautekanavasta on luovuttu. Palautesivusto mahdollistaa myös palautteen kohteen yksilöimisen kartalta.

24 VUOSIRAPORTTI Lisäksi palautetta saadaan puhelimitse. Näissä aiheena ovat yleensä yksittäiset tilanteet kuten sääolosuhteiden aiheuttamat viivästymiset tai linjataksivuoron ajamatta jääminen. 2.5 Kaupungin kuljetuskustannukset Tekninen lautakunta on toimivaltainen joukkoliikenneviranomainen Lappeenrannassa, sen järjestämisvastuulla on kaikille avoin joukkoliikenne. Kasvatus- ja opetustoimen velvollisuutena on järjestää koulukuljetukset niille, joilla perusopetuslain mukaan on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen. EKSOTEn tehtävänä puolestaan on järjestää sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä kuljetuksia. Näiden toimijoiden henkilökuljetuksien järjestämiseen kuluu rahaa yhteensä noin 8 miljoonaa euroa vuodessa. KELA on maksajana osassa näitä kyytejä. Lappeenrannan nettokustannukset ilman terveydenhuollon kuljetuksia olivat vuonna 2012 noin 5,2 M, jossa suurimmat yksittäiset menoerät olivat VPL-ja SHL-kuljetukset (1,9 M, 36,5 %), opetustoimen sopimuskuljetukset (1,6 M, 26,9 %), avoimen joukkoliikenteen lipputuki (0,7 M, 13,5 %). 2.6 Linja-autoliikenteen taksat ja kustannusindeksi Tilastokeskuksen mukaan linja-autoliikenteen kustannukset laskivat 1,0 prosenttia vuoden 2013 joulukuusta vuoden 2014 joulukuuhun. Kustannusten vuosimuutos vaihteli liikennetyypeittäin vakiovuoroliikenteen -1,7 prosentista sopimusliikenteen -0,4 prosenttiin. Kokonaisindeksin laskuun vaikutti polttoaineiden halpeneminen vuoden aikana. Lähde:Linja-autoliikenteen kustannusindeksi 2014, joulukuu. Tilastokeskus

25 VUOSIRAPORTTI Valtion tuki Myönnetyt tuet : Kaupunki v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 v.2014 Muutos >2014 Kotka /- 0 Lappeenranta /- 0 Kouvola /- 0 Taulukko: Etelä-Suomen läänin/ KAS ELYn kaupunkien saamat joukkoliikennetuet vuosina ja LiVi/ELY/kaupunki aiesopimuksen mukainen tuki Luvuissa on mukana lipputuki ja paikallisliikenteen ostot sekä kehityshankkeet. Vuodesta 2013 alkaen valtionavut perustuvat Liikenneviraston, KAS-ELYn ja keskisuurten kaupunkien (yli asukkaan kaupungit) välisiin aiesopimuksiin. Alun kasvun jälkeen kehitys kuitenkin pysähtyi ja summat pysyivät vuosina 2013 ja 2014 samoina. Lappeenrannan myönteistä joukkoliikennekehitystä ei ainakaan toistaiseksi ole palkittu valtionavun kautta. 2.8 Lappeenrannan kaupungin nettotuki kaikille avoimeen joukkoliikenteeseen vuonna 2014 Bruttosopimusliikenteen ostot Paikallisliikenne; netto ,27 Vento; netto , ,17 Muut liikenteen ostot Paikallisliikenne ,87 Palvelulinjat ,40 Vainikkala (PSA:n mukainen) ,63 Muu lähiliikenne , ,93 Kaupungin tukemat liput Kaupungin maksama lipputuki , ,10 Liikenneviraston maksama tuki Kaupungin nettokustannus v ,10 Taulukko: Lappeenrannan vuoden 2014 valtion ostoliikenne- ja lipputuen osuudet. Summat sisältävät alv:n (10%) Lappeenrannan kaupungin nettokustannukset joukkoliikenteen osalta kasvoivat edellisvuodesta (+20,0 %)

26 Akselin otsikko VUOSIRAPORTTI MATKUSTUS 3.1 Paikallisliikenteen linjakohtainen matkustus Koko paikallisliikenteen 12 kk:n kumulatiivinen matkustus: Linja 1 Linja 2 Linja 3 Linja 3K Linja 4 Linja 5 Linja 9 Linja 10 Yht. Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Paikallisliikenteen matkustus yhteensä (12 kk) Paikallisliikenteen uusi kasvu alkoi , jolloin siirryttiin kaupungin ostamaan liikenteeseen. Koko paikallisliikenne Linja 1 Linja 2 Linja 3 Linja 3K Linja 4 Linja 5 Linja 9 Linja 10 Yhteensä Touko 14 0,9 % 1,6 % 1586,9 % 9,5 % 4,9 % -5,7 % 3,2 % 42,6 % 6,6 % Kesä 14 8,0 % 34,9 % 22,3 % 6,7 % 22,7 % -7,3 % 14,8 % Heinä 14 2,8 % 45,6 % 18,0 % 9,9 % 24,8 % 0,3 % 15,9 % Elo 14 17,7 % 3,8 % 373,4 % 2,8 % 9,9 % -11,6 % 18,0 % 84,1 % 9,9 % Syys 14 22,3 % -0,1 % 86,7 % 4,6 % 21,7 % 15,1 % 19,5 % 67,9 % 17,8 % Loka 14 17,9 % 0,5 % 72,8 % -0,3 % 6,2 % 12,4 % 11,5 % 55,1 % 13,8 % Marras 14 17,3 % -4,5 % 46,0 % -13,5 % -0,9 % 9,4 % -0,6 % 55,8 % 9,3 % Joulu 14 18,1 % -6,7 % 60,9 % 17,6 % 3,2 % 4,6 % 11,4 % 63,4 % 9,2 % Yhteensä Uuden sopimuskauden alettua voimakkainta kasvu on ollut linjoilla 3 ja 10.

27 VUOSIRAPORTTI Matkojen määrä tuotteittain Yleistä Paikallisliikennetuotteiden kehitys: Tuote Matkustus, kpl Muutos 12->13 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 v.2014 kpl % Kaupunkikortti ,7 % Opiskelijakortti ,6 % Nuorisokortti ,0 % 44 M/opiskelija ,8 % Lapsen kortti ,9% 22 M/aikuinen M/+65 v M/opiskelija M/4-16 v Yhteensä ,5 % Kuva: Vuoden 2004 liikenneuudistus ja toteutetut hinnanalennukset näkyvät matkustusmäärien selkeinä kehityssuunnan muuttajina Tuotekohtaisen markkinaosuuden kehitys v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 v.2014 Kaupunkikortti Opiskelijakortti Nuorisokortti 44 M/opiskelija Lapsen kortti 22 M/aikuinen 22 M/+65 v 22 M/opiskelija 22 M/4-16 v. Kuva: Opiskelija- ja nuorisokortin vastakkaiset muutokset osuuksissa näkyvät vuonna Aikuisen ja nuorten kaupunkikortin asiakashinnan laskun vaikutus on myös selkeästi nähtävissä uusina tuotteina tulivat mukaan 22 M sarjakortit.

28 VUOSIRAPORTTI Kuva: Ensimmäisen kerran vuoden 2004 linjasto- ja lippu-uudistuksen kokonaismatkustusmäärä on kääntynyt valtakunnallisestikin vuoden 2012 ennätykselliseen 11,1 % kasvuun. Luvuissa on mukana myös kertalippumatkustus, jonka osuus kääntyi kasvuun hinnan muutosten myötä. 3.3 Tuotekohtainen kehitys Kaupunkikortti Kaupunkikortin on pisimpään käytössä ollut kaupungin tukema lipputuote. Sen kelpoisuusaika on 30 vuorokautta ostopäivästä lukien. Kelpoisuusaikana voi rajoituksetta matkustaa kaikissa linjaautoissa ja linja-takseissa Lappeenrannan kaupungin alueella. Kaupunkikorttia myydään Lappeenrannassa kirjoilla oleville. Kaupunkikortin hinta on ollut alkaen 54, sitä ennen 58. Matkustajamäärän kehitys: Kaupunkikortti Muutos 12->13 v.2000 v.2001 v.2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 v.2014 kpl % Tammi ,8 % Helmi ,3 % Maalis ,2 % Huhti ,2 % Touko ,9 % Kesä ,7 % Heinä ,4 % Elo ,7 % Syys ,8 % Loka ,3 % Marras ,5 % Joulu ,4 % Yhteensä ,7 %

29 VUOSIRAPORTTI Kaupunkikortti menetti käyttäjiä kun uudet nuoriso- ja opiskelijatuotteet otettiin käyttöön. Vuoden 2012 osalta matkustus lisääntyi 14,0 %, joka perustuu ainakin osin lipun asiakashinnan laskuun. Hyvä +6,8 % kehitys jatkui vuonna 2013, mutta erityisesti alkuvuonna ja kesällä 2014 matkustus laski pahimmillaan yli 10 %. Osa aikuisista siirtyi varsinkin kesällä aiempaa edullisemman kertalipun käyttäjäksi. Alkuvuoden pudotuksen keskeisin syy on polttoaineen hinnan voimakas alentuminen aivan vuoden 2013 lopulta alkaen Seutulippu Seutulippu on käytössä Etelä-Karjalan maakunnan alueella. Sen kelpoisuusaika on 30 vuorokautta ostopäivästä lukien, jona aikana voi rajoituksetta matkustaa kaikissa linja-autoissa ja linjatakseissa seutulippualueella. Seutulipun hinta on alkaen ollut lappeenrantalaisille 70. Matkustajamäärän kehitys: Seutulippu Muutos 12->13 v.2000 v.2001 v.2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 v.2014 kpl % Tammi ,3 % Helmi ,3 % Maalis ,3 % Huhti ,0 % Touko ,5 % Kesä ,7 % Heinä ,1 % Elo ,2 % Syys ,4 % Loka ,1 % Marras ,1 % Joulu ,0 % Yhteensä ,5 % Vuoden 2009 kasvuun vaikuttaa Joutsenolaisten mukaan tulo; heistä merkittävä osa käy töissä Imatralla. Työmatkapendelöinnin kasvu jatkuu valtakunnallisesti. Vuoden 2010 jyrkkä 25,9 % pudotus selittyy osin sillä, että joutsenolaiset eivät vielä vuoden 2009 alussa hyödyntäneet täysin Lappeenrannan kaupunkilippuja. Vuoden 2010 jälkeen tilanne on vakiintunut Opiskelijakortti Opiskelijakortti otettiin käyttöön syyslukukaudella Osa yliopiston opiskelijoista (kaikkiaan noin kolmannes) on siirtynyt käyttöön otetun opiskelijoiden 44 matkan sarjakortin käyttäjäksi, joka näkyy vuosien matkustajamäärän vähenemisenä samaan aikaan kun opiskelijoiden 44 matkan sarjakortin käyttö on kasvanut. Kesän 2012 kasvu johtuu siitä, että tuote oli ensimmäistä kesää myynnissä.

30 VUOSIRAPORTTI Matkustajamäärän kehitys: Opiskelijakortti Muutos 12->13 v.2000 v.2001 v.2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 v.2014 kpl % Tammi ,0 % Helmi ,0 % Maalis ,5 % Huhti ,2 % Touko ,2 % Kesä ,7 % Heinä ,3 % Elo ,7 % Syys ,6 % Loka ,4 % Marras ,1 % Joulu ,4 % Yhteensä ,6 % Vuoden 2011 voimakas kasvu selittyy kahdella merkittävällä tekijällä: Skinnarilan yliopistokampukselle saatiin alkuvuodesta lipunmyyntipiste, josta voi ostaa myös ensimmäisen korttinsa ja toinen tekijä on se, että Saimaan AMK siirtyi vaiheittain syksyn 2011 aikana keskustasta Skinnarilan kampukselle. Voimakas matkustusmäärän kehitys on jatkunut myös vuonna Vuonna 2013 matkustus väheni 4,4 %, mutta 2014 kasvu oli taas 7,6 % vaikka opiskelijat saivat uuden 22 M sarjakortin Nuorisokortti vuotiaille nuorille tarkoitettu tuote jonka kelpoisuusaika on 30 vuorokautta ostopäivästä lukien. Kelpoisuusaikana voi rajoituksetta matkustaa kaikissa linja-autoissa ja linja-takseissa Lappeenrannan kaupungin alueella. Kortti otettiin käyttöön alkaen. Hinta on alkaen ollut 43,00 ja alkaen 35,00. Matkustajamäärän kehitys: Nuorisokortti Muutos 12->13 v.2000 v.2001 v.2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 v.2014 kpl % Tammi ,3 % Helmi ,8 % Maalis ,3 % Huhti ,7 % Touko ,7 % Kesä ,2 % Heinä ,2 % Elo ,9 % Syys ,3 % Loka ,7 % Marras ,2 % Joulu ,4 % Yhteensä ,0 %

31 VUOSIRAPORTTI Kortti on ollut hinnaltaan sama kuin opiskelijakortti aina saakka, jolloin asiakashinta alennettiin 35 euroon. Tuotteen suosio on ollut v.2007 ja 2010 notkahduksia lukuun ottamatta voimakkaasti kasvavaa. Vuoden 2014 osalta kasvu oli 6,0 % Lasten kaupunkikortti 4-11-vuotiaille lapsille tarkoitettu kaupunkilippu, jonka kelpoisuusaika 30 vuorokautta ostopäivästä. Hinta oli aluksi sama kuin aikuisten lipulla, eli 43, mutta nyt alkaen 25,00. Tuote otettiin käyttöön Lasten kaupunkikortti Muutos 12->13 v.2000 v.2001 v.2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 v.2014 kpl % Tammi ,2 % Helmi ,8 % Maalis ,3 % Huhti ,7 % Touko ,8 % Kesä ,2 % Heinä ,0 % Elo ,2 % Syys ,8 % Loka ,4 % Marras ,7 % Joulu ,3 % Yhteensä ,9 % Tuotteen käyttö on ollut aiemmasta hinnoittelusta huolimatta selkeässä kasvussa ja 2011 kasvu oli yli 14 %. Vuoden 2012 kokonaiskasvu oli 40,4 %, mutta hinnan alennuksen jälkeen noin 100 %. Vuoden 2013 osalta kasvu oli 57,9 % ja vielä 2014:kin 31,9 %. Kokonaismatkamäärät ovat kuitenkin vain noin 15 % nuorisokortilla tehdyistä matkoista.

32 VUOSIRAPORTTI Lastenvaunut Lastenvaunujen tai rattaiden kanssa liikkuvat matkustavat Lappeenrannan alueella ilmaiseksi. Matkustajamäärän kehitys: Lastenvaunujen työntäjät Muutos 12->13 v.2000 v.2001 v.2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 v.2014 kpl % Tammi ,8 % Helmi ,7 % Maalis ,3 % Huhti ,6 % Touko ,1 % Kesä ,4 % Heinä ,6 % Elo ,8 % Syys ,7 % Loka ,6 % Marras ,2 % Joulu ,5 % Yhteensä ,2 % Lappeenrannassa on lastenvaunujen kanssa kulkevia kaupunkilippumatkoihin suhteutettuna selkeästi vertailukaupunkeja enemmän. Keskeisinä syinä tähän ovat keskusta-alueen mäkisyys ja se, että asiakas tietää paikallisliikenteen kaluston olevan aina lastenvaunujen kuljettamiseen hyvin soveltuvaa matalalattiakalustoa. Matkustusmäärät ovat kuitenkin olleet hienoisessa laskussa vuodesta 2006 alkaen Veteraanit Veteraanilipun käyttöoikeuden saa Lappeenrannassa kirjoilla oleva henkilö, joka on osallistunut kutsuttuna, määrättynä tai vapaaehtoisesti vuosina käytyihin Suomen sotiin. Lippu on näyttölippu, joka esitetään kuljettajalle matkan alkaessa. Veteraanilippua luovutetaan Lappeenrannan kaupungin toimesta veteraanitunnusta vastaan, ja se on voimassa yhden vuoden kerrallaan. Kortti on poikkeuksellisesti pahvinen, joten kuljettaja rekisteröi matkatapahtuman ilman älykortin käyttöä rahastuslaitteessa. Matkustajamäärän kehitys:

33 VUOSIRAPORTTI Veteraanit Muutos 12->13 v.2000 v.2001 v.2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 v.2014 kpl % Tammi ,8 % Helmi ,0 % Maalis ,4 % Huhti ,1 % Touko ,2 % Kesä ,0 % Heinä ,8 % Elo ,5 % Syys ,7 % Loka ,6 % Marras ,1 % Joulu ,9 % Yhteensä ,3 % Veteraanilippu on matkamääriltään marginaalinen tuote, mutta omatoimiseen liikkumiseen kykeneville veteraaneille tervetullut kunnianosoitus, jolla on kaupungille laajempikin imagovaikutus perinteiselle varuskuntakaupungille. Matkustajamäärien lasku tulee jyrkkenemään veteraani-ikäluokkien vanhetessa alkaen ikä-ihmisten matkustuksen tuoteaukkoa tuli korvaamaan 65 vuotta täyttäneille tarkoitettu edullinen 22 matkan sarjakortti Opiskelijoiden 44 matkan sarjakortti käyttöön otetun opiskelijoiden 44 matkan sarjakortin hinta opiskelijalle on 51 euroa ja se on voimassa kolme kuukautta. Sarjalippuetuun oikeutettuja ovat Lappeenrannassa kirjoilla olevat opiskelijat. Matkustajamäärän kehitys: 44-M Opiskelija Muutos 12->13 v.2000 v.2001 v.2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 v.2014 kpl % Tammi ,7 % Helmi ,3 % Maalis ,9 % Huhti ,7 % Touko ,2 % Kesä ,3 % Heinä ,7 % Elo ,3 % Syys ,1 % Loka ,7 % Marras ,2 % Joulu ,6 % Yhteensä ,8 %

34 VUOSIRAPORTTI Opiskelijoille tarkoitetun 44 matkan sarjakortin käyttö on kasvanut vuoteen 2008 saakka, mutta laskenut selvästi vuosina Vuoden 2011 ja erityisesti 2012 osalta matkustus on jälleen kääntynyt selvään kasvuun. Keskeisinä syinä voidaan pitää yliopiston aulan uutta lipunmyyntipistettä sekä ammattikorkeakoulun siirtymistä Skinnarilan kampukselle. Vuoden 2013 osalta kasvu pysähtyi ja kääntyi marginaaliseen 0,9 % laskuun. Vuoden 2014 osalta pudotus oli 9,8 %, joka selittyy siirtymällä käyttöön otetulle opiskelijoiden 22 M kortille Paikallisliikenteen 22 M sarjakortit uudistuksen yhteydessä otettiin käyttöön paikallisliikennealueella 22 matkan sarjakortit, joissa kortti on voimassa 3 kk (92 vrk) ostohetkestä. Kortilla maksettuun paikallisliikennematkaan sisältyy 60 minuutin maksuton vaihto-oikeus toiseen paikallisliikennevuoroon. Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Yhteensä LPR AIK. SARJAK. 22M 92PV LPR LAPSI/NUOR SARJAK. 22M 92 P LPR OPISK. SARJAK.22M LPR SENIORI SARJAK.22M 92PV Lipputuote otettiin käyttöön ja se loppuu kun Waltti-arvokortti otetaan käyttöön. Vuositasolla tuotteen käyttö (kaikki ikäluokat) olisi asettunut noin matkaan Vaihtolippu Vaihtolippu on ollut ilmainen alkaen. Vaihtoliput Muutos 12->13 v.2000 v.2001 v.2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 v.2014 kpl % Tammi ,8 % Helmi ,6 % Maalis ,5 % Huhti ,9 % Touko ,4 % Kesä ,4 % Heinä ,5 % Elo ,3 % Syys ,3 % Loka ,0 % Marras ,5 % Joulu ,4 % Yhteensä ,2 % Taulukko: Kertalipulla ja kaupungin sarjakorteilla matkustaneiden käyttämät vaihtoliput. Esimerkiksi kaupunkikortilla tapahtuvat vaihtomatkat rekisteröityvät kaupunkikorttimatkoiksi alkaen kaikki paikallisliikenteen pysäkit ovat toimineet vaihtopysäkkeinä, joka selittää 26,2 % kasvua. Lisäksi vaihdon tekninen toteutus helpottui 22 M sarjakorttien ja kertalippujen osalta.