PAIKALLISLIIKENTEEN VUOSIRAPORTTI 2013

Transkriptio

1 Vastaanottaja Lappeenrannan kaupunki Kadut ja ympäristö Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Huhtikuu 2014 LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN PAIKALLISLIIKENTEEN VUOSIRAPORTTI 2013

2 PAIKALLISLIIKENTEEN VUOSIRAPORTTI 2013 Päivämäärä Laatija Mika Piipponen Hyväksyjä Kuvaus Birgitta Nakari Lappeenrannan kaupunkiliikenteen ja siihen liittyvän palveluliikenteen vuosiraportti vuodelta 2013, joka sisältää myös toimenpide-ehdotuksia paikallisliikenteen kehittämiseksi. Raportin lopussa on paikallisliikenteen seurannan mittarit. Viite Joukkoliikenteen puitesopimus Ramboll Kotkantie 6 (1.krs) Kotka P F

3 VUOSIRAPORTTI 2013 SISÄLTÖ 1. Tiivistelmä Lappeenrannan alueen joukkoliikenne Matkustajamäärä Lipputuki Paikallisliikenteen uudistus alkaen Lappeenrannan kaupunkiliikenteen haasteet Ostoliikenne Keskeiset toimenpide-ehdotukset Vuoden 2013 paikallisliikenneteko 5 2. Taustaa Liikennetarjonta Lappeenrannan alueen liikenne Paikallisliikenteen reitit Joutsenon taajamien bussireitit Lähiliikenteen liikennesuunnat Palvelulinjat Lappeenrannassa PSA:n vaikutus lipputukeen Kaupunkiliikenteen kehityshankkeet Joukkoliikennepoliittinen ohjelma Paikallisliikenteen kilpailutus ja uuden liikenteen käyttöönottoprojekti Suurten ja keskisuurten kaupunkien yhteinen lippu- ja maksujärjestelmä Jäsenyys Suomen Paikallisliikenneliitto ry:ssä Lappeenrannan maaseutuliikenteen kilpailuttaminen Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen (JOMYR) hanke Paikallisliikennealueen PALI-liikenne Wilima aikataulujärjestelmä Lappeenrannan matkakeskus Paikallis- ja lähiliikenteen markkinointi Lappeenrannan tukemat lipputuotteet Asiakaspalaute Nettikysely Kaupungin palautepalvelu Kaupungin kuljetuskustannukset Linja-autoliikenteen taksat ja kustannusindeksi Valtion tuki Lappeenrannan kaupungin nettotuki kaikille avoimeen joukkoliikenteeseen vuonna Matkustus Matkojen määrä Yleistä Tuotekohtainen kehitys Kaupunkikortti Seutulippu Opiskelijakortti Nuorisokortti Lasten kaupunkikortti Lastenvaunut Veteraanit Opiskelijoiden 44 matkan sarjakortti Vaihtolippu 28

4 VUOSIRAPORTTI Tuotteiden markkinaosuudet Matkojen keskihinnat Matkojen määrä myyntikertaa kohden Ostoliikenne Matkustusmäärät ostoliikenteessä Ostoliikenteen kustannukset Ajomäärät Ostoliikenteen tunnuslukuja Kaupungin maksama lipputuki Yleistä lipputuesta Lipputuen määrä Lipputuki matkaa kohden Lipputuotekohtainen tuki Kaupunkikortti Seutulippu Opiskelijakortti Nuorisokortti Lastenvaunut Veteraanit Opiskelijoiden 44 matkan sarjakortti Vaihtolippu Ennusteet jatkokehityksestä Kustannusarvio vuodelle Alustava kustannusarvio vuodelle Toimenpide-ehdotukset Lipputuotteet Muut ehdotukset Pysäkkien siisteys ja talvikunnossapito Linja 9:n uudistaminen Aikataulu- ja lipputiedon löydettävyyden parantaminen Mittarit 41

5 VUOSIRAPORTTI TIIVISTELMÄ 1.1 Lappeenrannan alueen joukkoliikenne Lappeenrannassa kaupungin alueella tapahtuva, kaikille avoin joukkoliikenne ryhmitellään kolmeen osaan: Paikallisliikenne; ajetaan pääosin itsekannattavana liikenteenä kaupungin myöntämillä liikenneluvilla alkaen kaupunki ostaa koko paikallisliikenteen tarjonnan Autolinjat Oy:n kanssa allekirjoitetun sopimuksen perusteella ja lipputulot tulevat kaupungille. Lähiliikenne; kaupungin rajojen sisäpuolella pääosin ns. ostoliikenteenä ajettavaa, kaikille avointa joukkoliikennettä, joka ajetaan busseilla, pikkubusseilla tai 1+8 takseilla. Kaukoliikenne; avointa, kaupungin rajat ylittävää, itsekannattavaa linja- tai ELY-keskuksen ostamaa liikennettä. Lisäksi liikenne kattaa ostoliikenteenä ajettavan, kaikille avoimen palveluliikenteen, jolla on kaksi reittiä keskusta-alueella ja seitsemän reittiä maaseutualueella. Palveluliikenne alkoi Lappeenrannassa vuonna Vuonna 2004 toteutettiin paikallisliikenteessä liikenneuudistus, jossa uudistettiin linjastot ja aikataulut ns. heilurilinjoiksi. Lappeenrannan saama joukkoliikenteen valtionapu kasvoi vuonna 2013 edellisvuoteen verrattuna , eli 18,6 %. Avustus vuonna 2013 oli kun se vuonna 2012 oli Matkustajamäärä Lappeenrannan kaupungin tukemilla lipputuotteilla matkustus on noussut vuoden 2001 noin matkan tasosta vuonna 2013 yli matkan tasoon. Vuonna 2012 matkustajamäärän kasvu oli kaikkiaan matkaa ja vuonna 2013 kaikkiaan matkaa edellisvuodesta Tehdyt matkat tuotteittain (kpl/v) Lasten kaupunkikortti Vaihtolippu Lastenvaunun työntäjät 44-M Opiskelija Veteraanikortti Nuorisokortti Opiskelijakortti v.2005 v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 Kuva: Kaupungin tukemien lippujen matkamäärien pidempiaikainen kehitys tuotteittain.

6 VUOSIRAPORTTI Valtionapuun oikeutettujen lipputuotteiden osalta muutokset ovat olleet seuraavia: Tuote Matkustus, kpl Muutos 12->13 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 kpl % Kaupunkikortti ,8 % Opiskelijakortti ,4 % Nuorisokortti ,8% 44 M/opiskelija ,9 % Lapsen kortti ,9% Yhteensä ,6 % Edelleen kappalemääräisesti suurin kasvu on aikuisten kaupunkikortilla ( kpl), vaikka asiakashinnan laskusta on jo pidempi aika. Nuorisokortin matkan (+13,8 %) kasvu selittyy asiakashinnan alennuksella, samoin lapsen kaupunkikortin 57,9 % kasvu. Kaupunkikorttien käyttöalue laajeni vuoden 2009 alusta, kun Joutseno liittyi Lappeenrantaan, samoin kun Ylämaa liittyi 2010 alusta. Kuva: Luvuissa on mukana myös kertalippumatkustus, jonka osuus on vähentynyt kaupungin tukemien lippujen myötä. Lappeenrannan paikallisliikenteessä tehtiin vuonna 2013 kaikkiaan matkaa, eli matkaa (+0,2 %) edellisvuotta enemmän. Vuonna 2012 kasvu oli ennätykselliset 11,1 % ja vuonna ,7 %. 1.3 Lipputuki Lipputuella tarkoitetaan sitä rahamäärää, jolla Lappeenrannan kaupunki tukee lipun ostajaa, eli liikennöitsijälle maksettavan tariffin ja asiakkaan maksaman hinnan välistä erotusta. Lappeenrannan kaupunki saa osan enintään 48 % - maksamastaan lipputuesta takaisin valtion maksamana tukena. Vuonna 2013 kaupunki sai valtion tukeen oikeuttaviin lipputuotteisiin tukea 31,7 % (v ,6 %.) Kaikkien tuotteiden osalta tuki oli 29,6 % (v ,1 %) alkaen Lappeenrannan kaupunki ei maksa liikennöintisopimuksen perusteella ajettavasta paikallisliikenteestä lipputukea vaan ostaa liikennesuoritteen ja saa itselleen lipputulon.

7 VUOSIRAPORTTI Vuonna 2013 Lappeenrannan kaupunki tuki seuraavien lipputuotteiden ostoa: Kaupunkikortti *) Opiskelijan kaupunkikortti *) Nuorison kaupunkikortti *) Etelä-Karjalan seutulippu *) Opiskelijoiden 44 matkan sarjakortti *) Alle 12 v. lapsen lippu *) Veteraanilippu Lastenvaunujen ja rattaiden kanssa matkustavat Vaihtolippu *) = valtionapuun oikeuttava lipputuote Kaupungin maksama lipputuki ilman valtion osuutta oli vuonna 2013 yhteensä euroa (vuonna 2012 yhteensä ), eli kasvua oli edellisvuoteen (+9,0 %) edellisvuoden yli 24 % sijaan. Vuoden 2004 uudistusten yhteydessä ja sen jälkeen tulleet uudet lipputuotteet ovat nostaneet voimakkaasti kaupungin lipputuen määrää. Samalla kaupungin saama valtion tuki on kuitenkin kasvanut ja matkustajat eivät ole siirtyneet henkilöautoihin ja muihin liikkumismuotoihin samalla tavoin kuin useimmissa muissa keskisuurissa kaupungeissa. Vuonna 2011 alkanut uusi nousu johtuu asiakashintojen alennuksista sekä AMK:n siirtymisestä Skinnarilan kampukselle ja sitä kautta kohonneista matkustajamääristä, mutta myös polttoaineveron korotuksesta johtuneesta kustannusten voimakkaasta kasvusta. 1.4 Paikallisliikenteen uudistus alkaen Lappeenrannan kaupunki on kilpailuttanut ensimmäisenä keskisuurena kaupunkina paikallisliikenteensä palvelusopimusasetuksen mukaisena ja allekirjoittanut paikallisliikenteen liikennöintisopimuksen Autolinjat Oy:n kanssa alkavalla sopimuskaudella kaluston keskiikä saa olla enintään 8,0 vuotta kun se vuoden 2013 alussa oli 9,8 vuotta. Muutenkin sopimus tuo selkeitä parannuksia kaluston laatuun ja siisteyteen. Sopimus myös velvoittaa liikennöitsijän hankkimaan keskimäärin 10 kk:n välein yhden uuden paikallisliikenteen linja-auton. Ensimmäiset neljä autoa ovat jo tulleet liikenteeseen.

8 VUOSIRAPORTTI Uudistuksen myötä kaupunki voi lähtien vapaasti hinnoitella paikallisliikenteessä tuotteet ja toteuttaa kampanjointia eri kohderyhmille ilman tulonsiirtoa yrittäjälle. Lisäksi siirtyminen kontaktittomaan matkakorttiin valtakunnallisen kaupunkilippujärjestelmän valmistuttua tulee nopeuttamaan maksutapahtumaa ja pysäkkiaikoja. 1.5 Lappeenrannan kaupunkiliikenteen haasteet Lappeenrannan kaupungin joukkoliikenteessä on nyt voimakasta nostetta. Pääosin vuoden 2011 aikana työstettiin poliittisten päättäjien, virkamiesten ja konsultin yhteistyönä kaupungin joukkoliikennepoliittinen ohjelma, jossa kuvataan visio 2020, määritetään palvelutasovyöhykkeet ja ylipäätään kehityssuunta joukkoliikenteelle. Varsinainen päätösprosessi toteutui kevään 2012 aikana. Nyt valmistelut käynnistyvän kilpailutetun paikallisliikenteen osalta ovat jo pitkällä ja muutoksista tiedottaminen kaupunkilaisille lähestyy. Liikenne aloitetaan väliaikaisella lippu- ja tariffijärjestelmällä, koska valtakunnallinen viranomaisten yhteinen järjestelmä valmistuu ilmeisesti vuoden 2014 lopulla ja voidaan ottaa Lappeenrannassa käyttöön kevään ja kesän 2015 aikana. Paikallisliikennealueella on Vapusta alkaen käytössä monia uudistuksia, joista merkittävimmät koskevat paikallisliikenteen kertalipuilla matkustamisen hintojen selkeää alennusta, uuden 22 matkan sarjakortin käyttöönottoa ja vaihtomatkojen helpottumista. Näiden uudistusten ansiosta matkustaminen paikallisliikenteessä tulee kuntalaisille selvästi aiempaa halvemmaksi. Keskeinen haaste vuodelle 2014 on, miten paikallisliikenteen asiakashintojen alennukset pystytään muuttamaan kyllin voimakkaaksi matkustuksen määrälliseksi kasvuksi? Tuote on hyvä, mutta asiakkaiden on löydettävä uudet, entistä paremmat tuotteet heti keväällä ja osin uudelleen syksyllä koulu- ja opiskeluvuoden alkaessa. 1.6 Ostoliikenne Lappeenrannan ostoliikennekustannukset muodostuvat paikallis-, palvelulinja- ja lähiliikenteen ostoista, joiden kokonaiskustannus oli vuonna 2013 kaikkiaan ,90 (+13,7%). Paikallisliikenteen ostojen osuus on ,59 (+22,2%), palvelulinjojen ,03 (+13,4%) ja Vainikkalan PSA:n mukaisen koulu-, asiointi- ja junaliikenteen syöttöliikenteen ,92 (+4,5%) sekä muun lähiliikenteen osuus ,36 (+9,7%). Kaupunki sai valtiolta vuonna 2013 ostoliikennetukea yhteensä , eli 25,0 % kokonaisostoista. 1.7 Keskeiset toimenpide-ehdotukset Lappeenrannan paikallisliikenteessä siirrytään kilpailutettuun ostoliikennemalliin, jossa kaupunki suunnittelee ja kilpailuttaa liikenteen, maksaa liikennöinnistä sovitun mukaisen korvauksen ja saa itse lipputulot. Tähän liittyen kehitystoimenpiteet ovat liittyneet alkavan liikenteen käytännön järjestelyihin ja mm. viiveajan lipputuotteiden suunnitteluun. Koska valtakunnallinen toimivaltaisten viranomaisten lippu- ja maksujärjestelmä otettaneen Lappeenrannassa käyttöön vaiheittain kevään ja kesän 2015 aikana, seuraavat kehitystoimenpiteet liittyvät koko kaupunkialueella käyttöön otettavaan vyöhyketaksaan ja lipputuoteuudistuksen loppuun saattamiseen koko kaupunkialueella. Koko kaupungin henkilökuljetuksien tehokkuutta tulee parantaa lisäämällä yhteistyötä, mutta aikataulun tulee olla sellainen, ettei vaaranneta avoimen joukkoliikenteen voimakkaan kehitysvaiheen läpivientiä, joka on myös kaupunkitalouden kannalta suurin säästöpotentiaali.

9 VUOSIRAPORTTI Vuoden 2013 paikallisliikenneteko Suomen Paikallisliikenneliitto valitsi Lappeenrannan paikallisliikenteen uudistamisen vuoden 2013 paikallisliikenneteoksi. Palkitsemisen perusteluina oli kokonaisuus, joka muodostui joukkoliikennestrategiasta, paikallisliikenteen kilpailutukseen liittyvien valmistelujen toteutuksesta ja ensimmäisestä uuden PSA-asetuksen mukaisesta keskisuuren kaupungin paikallisliikenteen onnistuneesta kilpailuttamisesta.

10 VUOSIRAPORTTI TAUSTAA 2.1 Liikennetarjonta Lappeenrannan alueen liikenne Lappeenrannassa kaupungin alueella tapahtuva, kaikille avoin joukkoliikenne ryhmitellään kolmeen osaan: Paikallisliikenne; Kaupungin taajama-alueella tapahtuvaa liikennettä, jota liikennöi pääsääntöisesti Autolinjat Oy Lappeenrannan kaupungin myöntämillä liikenneluvilla. Lisäksi kaupunki ostaa Tilausliikenne Pekiltä linjan 4 sekä ostoliikenteenä hoidettavat kesäliikenteet ja talviajan ilta- ja viikonloppuliikenteet. Myös muutamia aikaisen aamun vuoroja ostetaan muilta yrittäjiltä alkaen kaupunki ostaa koko paikallisliikenteen Autolinjat Oy:ltä Lähiliikenne; Lappeenrannan kaupungin rajojen sisäpuolella tapahtuvaa, kaikille avointa liikennettä, joka hankitaan pääosin ns. ostoliikenteenä. Maaseudun liikenteen muutos linjaautoilla ajetusta linjaliikenteestä pikkubusseilla tai 1+8 taksilla ajetuksi ostoliikenteeksi, alkoi 1980-luvun loppupuolella. Kaukoliikenne; Kaikille avoin linja-autoliikenne, jonka reitti ylittää kaupungin maantieteellisen rajan riippumatta linjan pituudesta tai siitä, onko kyse vakio- tai pikavuoroliikenteestä. Reitit ovat joko linja- tai ELY:n ostamaa liikennettä. Lisäksi liikenne kattaa ostoliikenteenä ajettavan, kaikille avoimen palveluliikenteen, jolla on kaksi reittiä keskusta-alueella ja seitsemän reittiä maaseutualueella Paikallisliikenteen reitit Linja Reitti 1 Yliopisto Keskusta - Kanavansuu Mustola/Kiiskinmäki neljä autoa, kahden tunnin kierros, 30 min vuoroväli 2 Kivisalmi Keskusta - Hovinpelto kolme autoa, 90 minuutin kierros, 30 min vuoroväli 3 Yliopisto -Matkakeskus- Keskusta Kivisalmi kolme autoa, 90 minuutin kierros, 30 min vuoroväli ajetaan vain aamu- ja iltaruuhkassa 3K Kivisalmi Kesämäki yksi auto, ajetaan kaksi koululaislähtöä nivelbussilla aamu- ja iltapäiväruuhkassa 4 Karhuvuori Keskusta Mäntylä yksi auto, tunnin kierros, tunnin vuoroväli ruuhkassa toinen auto -> 30 min vuoroväli iltaisin ja sunnuntaisin pienkalustolla 5 Yliopisto Keskusta Matkakeskus kaksi autoa, tunnin kierros, 30 min vuoroväli 9 Keskuspuisto Pikisaari Kariniemi pienkalustolinja, yksi auto, tunnin kierros, tunnin vuoroväli 10 Ruoholampi Keskusta Elokuussa 2012 aloitettu ostoliikennelinja, yksi auto, M-P-vuorona klo 7-10 ja välillä tunnin kierrolla ajettava ympärivuotinen vuoro.

11 VUOSIRAPORTTI Paikallisliikenteen reittikartta: Lappeenrannan paikallisliikenteen uusi linjastosuunnitelma valmistui vuonna Joutsenon taajamien bussireitit Kuva: Joutsenon kirkonkylän ja Korvenkylän keskustaajamien bussireitit Lähiliikenteen liikennesuunnat Linja A B Reitti Ylämaan tien suunta: Lappeenranta Pulsa Lappeenranta Koulupäivinä 7 vuoroa, joista yksi vain tiistaisin. Näistä 2 vuoroa ajetaan linjataksina ja 3 palvelulinjana. Koulujen loma-aikana keskiviikkoisin linjataksina ja palvelulinjana 3 vuoroa. Korkea-ahontien suunta: Lappeenranta - Korkea-aho - Tani Lappeenranta Koulupäivinä 8 vuoroa, joista yksi vain tiistaisin. Näistä 3 vuoroa ajetaan linjatak-

12 VUOSIRAPORTTI C D E sina ja 3 palvelulinjana. Koulujen loma-aikana keskiviikkoisin linjataksina ja palvelulinjana 4 vuoroa. Vaalimaantien suunta: Lappeenranta - Hytti - Simola - Rikkilä Lappeenranta Koulupäivinä 13 vuoroa, joista 3 linjataksina ja yksi linjataksilla vain tiistaisin ajettavana palvelulinjana. Koulujen loma-aikana ma-pe 7 vuoroa, joista 1 linjataksina. Lisäksi keskiviikkona 2 palvelulinjana ajettavaa linjataksivuoroa. Lauantaisin ja sunnuntaisin 5 linjataksivuoroa. Viipurintien suunta: Lappeenranta - Vainikkala Lappeenranta Koulupäivinä, ma-pe 13 vuoroa, joista 5 linjataksina ja 2 linjataksilla ajettavaa palvelulinjaa. Lisäksi perjantaisin 1 linjataksivuoro. Koulujen loma-aikana ma-pe 9 vuoroa, joista 5 linjataksivuoroja ja 2 palvelulinjana ajettavaa linjataksivuoroa. Lauantaisin 5 linjataksivuoroa Sunnuntaisin 5 linjataksivuoroa Nuijamaantien suunta: Lappeenranta Nuijamaa - Lappeenranta Koulupäivinä, ma-pe 7 vuoroa, joista 1 linjataksilla. Koulupäivinä, perjantaisin, lisäksi 3 linjataksivuoroa Koulujen loma-aikana, ma-pe 5 vuoroa joista 3 linjataksia ja 2 linjataksilla ajettavaa palvelulinjaa. Lisäksi ma, ke ja pe ajetaan 2 vuoroa. Lauantaisin 6 linjataksivuoroa Sunnuntaisin 4 linjataksivuoroa Lappeenranta Hanhijärvi Hanhikemppi Koulupäivinä 2 ostoliikenteenä pikkubussilla Lappeenranta Partala Ravo Soskua Koulupäivinä, ma-pe 3 vuoroa joista 2 linjataksivuoroina. Lappeenranta Joutseno Imatra arkipäivisin 29 edestakaista vuoroa lauantaisin 13 edestakaista vuoroa sunnuntaisin 18 edestakaista vuoroa Palvelulinjat Lappeenrannassa Palveluliikenne alkoi Lappeenrannan paikallisliikennealueella vuonna Alussa linjoja oli 5, mutta vähäisen matkustajamäärän vuoksi määrä putosi kahteen. Palvelulinjoja paikallisliikenteessä ajetaan yhdellä matalalattiaisella, niiaavalla pikkubussilla. Linjoja ajetaan reitin ja aikataulun mukaisesti, mutta auto noutaa tarvittaessa erityisesti vanhukset ja vaikeavammaiset kotipihalta reitin varrella. Ajoreitti on muutenkin joustavampi kuin normaalilla bussireitillä. Reitin poikkeamistarpeesta ilmoitetaan palvelulinjaa ajavalle liikennöitsijälle viimeistään edellisenä päivänä. Lappeenrannan palvelulinjat keskusta-alueella ovat Linja Reitti P1 Kiiskinmäki/Muukontie Sulkuvartijankatu Mustolankatu Pitkäkatu - Läntinen kanavatie Hovinkatu Hakalinkatu Kartanontie Asemakatu Kauppakeskus/Lauritsala - Karjalantie Väinämöisenkatu Joukahaisenkatu Onninkatu - Kisakatu Lepolankatu Armilankatu Mutkakatu Kauppatori (ma) Puhakankatu/Marketit (to) Myllymäki/Marketit.

13 VUOSIRAPORTTI P3 Saarenkatu Piiluvankatu Kivistönkatu Voisalmentie Sammaltie Saratie Niittyvillantie Voisalmentie - Mäkitervakontie Kivisalmenkatu Maininkikatu Kaariniementie Kivisalmenkatu Tyysterniementie Happotie - Tyysterniementie Tukkikatu Vanha Happotie Taipalsaarentie - Snelmaninkatu Valtakatu Kauppatori (ti) Puhakankatu/Marketit (pe) Myllymäki/Marketit Armilan terveyskeskus (tarvittaessa) Maaseudulla Myös Lappeenrannan maaseutualueella on palveluliikennettä, jota hoidetaan kaupungin ostoliikenteenä, autojen ollessa pääosin 1+8 henkilön takseja tai pikkubusseja. Näissä ei ole matalalattiaa. Palvelu on tarkoitettu lähinnä vanhuksille ja muuten huonosti liikkuville. Linjoilla on kiinteät aikataulut ja vakioreitit, joista tehdään poikkeamia pyynnöstä. Linja Reitti Simola Korkea-aho Nuijamaa Rapattila Tani Pulsa Hytti Korkea-aho Rapattila Lappeenranta Simola Rikkilä Simola - Tani PSA:n vaikutus lipputukeen Siirtymäajan liikennöintisopimusmallin mukaan ennen voimassa olleeseen vanhaan korvausmalliin perustuvia lippuja on mahdollista käyttää siirtymäajan liikennöintisopimuksissa so-

14 VUOSIRAPORTTI vitulla tavalla, kunhan liikennöitsijä pitää hintavelvoitetta koskevasta liikenteenharjoittamisestaan erillistä kirjanpitoa ja että maksetusta korvauksesta tehdään jälkilaskelma. Mahdollinen liikaa maksettu korvaus on maksettava takaisin. Seutulippujen osalta hintavelvoitteesta sopiminen kuuluu pääosin ELYille ja kaupunkilipuista sopiminen paikalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle, eli Lappeenrannan kaupungille. 2.2 Kaupunkiliikenteen kehityshankkeet Joukkoliikennepoliittinen ohjelma Lappeenrannan kaupungin joukkoliikennepoliittinen ohjelma koottiin pääosin vuoden 2011 aikana. Vain kuulemiset ja varsinainen päätösprosessi jäivät vuodelle Ohjelma on luonut selkeän pohjan parhaillaan meneillään olevalle, Lappeenrannan paikallisliikennehistorian merkittävimmälle muutosten sarjalle, jossa liikenteen hankintamalli muuttui, lipputuotteet uudistuvat ja palvelutasoa nostetaan sopimusvelvoitteiden ja kannustimien sekä seurannan kautta. Lappeenrannan joukkoliikenteen visio 2020 Joukkoliikenteen suosiota kasvatetaan. Asiakaspohjaa vahvistetaan eheyttämällä yhdyskuntarakennetta sekä suuntaamalla väestön kasvu ja uudisrakentaminen keskustaalueille ja joukkoliikennevyöhykkeelle. Palveluja parannetaan lisäämällä nopeaa, erityisesti työmatkoille soveltuvaa tarjontaa, kehittämällä liityntä- ja vaihtoyhteyksiä, parantamalla keskeisempiä pysäkkejä ja säilyttämällä matkustamisen hinta edullisena. Kaupungin lakisääteisiä kuljetuksia järkeistetään ja ohjataan mahdollisimman laajasti joukkoliikenteeseen. Palvelutasovyöhykkeet 2014 alkaen

15 VUOSIRAPORTTI Strategiset päämäärät 2020 Strategiset päämäärät täsmentävät visiota ja kertovat tulevaisuuden suhteen tehdyistä valinnoista. Ne ilmaisevat, millainen Lappeenrannan joukkoliikenne on vuonna 2020, kun strategia on toteutunut. Visio ja strategiset päämäärät kertovat yhdessä strategian olennaisen sisällön. YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveellisemmäksi. 1. Joukkoliikenteen kysyntää kasvatetaan 2. Palveluliikenteellä tuetaan kotona asumista 3. Liikenteen päästöjä vähennetään ASIAKKUUDEN HALLINTA JA PA LVELUKYKY Henkilö- ja joukkoliikennepalvelujen käyttö helpommaksi. 4. Asiakaspalvelun laatua kehitetään 5. Toteutetaan joukkoliikenteen kehittämishankkeita ja vastataan tuleviin kehitämishaasteisiin 6. Varmistetaan sujuvat matkaketjut TALOUS Joukkoliikennepalvelujen taso vastaa kysyntää. 7. Kaupungin rahankäyttö joukkoliikenteeseen ja muihin henkilökuljetuksiin optimoidaan 8. Oikeudenmukaisella taksapolitiikalla vastataan eri asiakasryhmien tarpeisiin 9. Tavoitteiden toteutuminen varmistetaan riittävällä rahoituksella OSAAMINEN, UUDISTUMINEN JA TYÖKYKY Joukkoliikenne positiiviseen nosteeseen. 10. Asiakaspalvelun tasoa parannetaan (liikennöitsijät, Matkahuolto, neuvonta) 11. Kaluston laatua ja toimintavarmuutta parannetaan 12. Kaupungin tuottamilla palveluilla tuetaan liikennöitsijöitä laadukkaiden palvelujen tuottamisessa (pysäkit, talvikunnossapito, joukkoliikennesivut ja info) PROSESSIT JA RAKENTEET Tavoitteiden toteuttaminen kustannustehokkaasti. 13. Liikenteen hankintaprosessit toteutetaan siten, että aito kilpailu toteutuu ja palveluntuottajien osaaminen sekä innovaatiot hyödynnetään 14. Päätöksentekoa tuetaan tehokkaalla seurannalla ja raportoinnilla 15. Alaa kehitetään johdonmukaisesti Paikallisliikenteen kilpailutus ja uuden liikenteen käyttöönottoprojekti Kevään 2013 aikana kilpailutettiin koko Lappeenrannan paikallisliikenne. Kaikki kolme kohdetta voitti Autolinjat Oy, jonka kanssa solmittiin liikennöintisopimus syyskuussa Tämän jälkeen on suunniteltu käytännön järjestelyjä, viiveajan lippu- ja tariffijärjestelmään liittyvät asiat, uudet paikallisliikenteen lipputuotteet ja monia pienempiä kokonaisuuksia Suurten ja keskisuurten kaupunkien yhteinen lippu- ja maksujärjestelmä Lappeenrannan kaupunki oli mukana perustamassa Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä Oy:tä. Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä Oy on kuntien ja valtion yhteinen IT-palvelu- ja hankintayhtiö. Sen toiminta kattaa yli 20 keskeisintä kaupunkiseutua ympäri Suomea. Yhtiön tarkoituksena on hankkia, kehittää ja ylläpitää joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten yhteistä lippu- ja maksujärjestelmää. Liikenneinsinööri Birgitta Nakari on jäsenenä yhtiön hallituksessa.

16 VUOSIRAPORTTI Kehitettävän maksujärjestelmän tavoitteena on mahdollistaa yhden matkakortin käyttö valtakunnallisesti eri joukkoliikennemuodoissa. Yhtiön avulla voidaan parhaiten toteuttaa valtakunnallisesti yhteensopivaa joukkoliikennejärjestelmää ensisijaisesti lippu- ja maksujärjestelmän eli yhteisen matkakortin avulla, mutta jatkossa myös informaatiopalvelujen ja brändäyksen keinoin. Joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten hankkimaan lippu- ja maksujärjestelmän tavoitteena on Ensimmäisessä vaiheessa hoitaa työssäkäyntialueiden maksujärjestelmien tarpeet Seuraavissa vaiheissa työssäkäyntialueiden välisen liikenteen tarpeet sekä yhteiskäyttöisyys Maksaminen samalla matkakortilla on helppoa koko seudun alueella Joustavan ja oikeudenmukaisen hinnoittelu Viranomaiselle riittävästi helppokäyttöistä ja ajantasaista tietoa Mahdollisuus matkustaa myös toisen viranomaisen alueella Yhteinen järjestelmä on riippumaton ja säästää kuntien kustannuksia, kun yksittäisten kaupunkien ei tarvitse hankkia ja ylläpitää omaa järjestelmää. Järjestelmä vastaa kustannuksiltaan nykyisiä järjestelmiä, sillä tällä hetkellä maksujärjestelmän kustannukset sisältyvät toimittajan lipputuotteisiin ja palkkioihin. Yhteinen järjestelmä tuottaa tietoa liikenteen suunnitteluun ja päätöksenteon tueksi sekä edistää tehokasta julkisen rahoituksen kohdentamista. Lisäksi se mahdollistaa liikennepalveluiden tasapuolisen kilpailuttamisen ja helpottaa liikennöitsijöiden alalle tuloa ja osallistumista tarjouskilpailuihin. Määritelmien mukainen uusi järjestelmä on käytössä kesällä Työn lähtökohtina ovat: Vyöhykepohjaisuus nykyisen km-taksan sijaan Viranomaisten yhteisesti hallinnoima Hyödyntää mahdollisuuksien mukaan nykyiset kortit, laitteet, jne. Käyttää yhteistä korttisovellusta ja turvaratkaisua viranomaisten hallinnoimilla matkakorteilla Rakentuu yhdessä sovittujen pelisääntöjen varaan siten, että seudut itse saavat määritellä esim. lipun hinnat, vyöhykerajat, vyöhykkeiden määrän, alennusprosentit erikoisryhmille, jne. Mahdollistaa seutujen välisen lippuyhteistyön jatkossa Tuo synergiaetuja uusien maksutapojen kehittämiseen jatkossa (NFC/EMV/jälkilaskutus) Jäsenyys Suomen Paikallisliikenneliitto ry:ssä Lappeenrannan kaupunki liittyi uudistuneen Suomen Paikallisliikenneliitto ry:n jäseneksi. Suomen Paikallisliikenneliitto ry on joukkoliikenteen järjestämisestä vastaavien kaupunkien ja kaupunkiseutujen viranomaisten joukkoliikenteen yhteistyö- ja edunvalvontajärjestö. Liiton tärkeimmät toiminta-alueet ovat vaikuttaminen julkiseen valtaan päin paikallisliikenteen kannalta tärkeissä kysymyksissä sekä joukkoliikennetietouden ja ammattitaidon syventäminen. Paikallisliikenneliiton palveluihin kuuluu julkaisujen, suunnitteluohjeiden sekä koulutustilaisuuksien tuottaminen ja järjestäminen. Paikallisliikenneliiton varsinaiset jäsenet ovat Helsingin seudun liikenne (HSL), Hämeenlinnan, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Lappeenrannan, Oulun, Porin ja Salon kaupungit sekä Tampereen ja Turun joukkoliikenneyksiköt. Paikallisliikenneliiton jäsenyhteisöjen järjestämässä joukkoliikenteessä kuljetettiin vuonna 2011 yhteensä 430 miljoonaa matkustajaa, joka on yli 80 % Suomen maajoukkoliikenteen matkoista.

17 VUOSIRAPORTTI Lappeenrannan maaseutuliikenteen kilpailuttaminen Syksyn 2013 aikana valmisteltiin Lappeenrannan maaseutuliikenteen kilpailutusta. Tarjouspyyntö julkaistiin vuodenvaihteen jälkeen, koska valmistelussa odotettiin kouluverkkopäätöksiä. Tarjouspyynnön kolmena eri kohteena ovat Lappeenrannan keskustan ja Nuijamaan suunnan liikenne (E) sekä Ylämaan Vaalimaan (C1 ja C2) suunnan liikenne Lappeenrannan kaupungin alueella. Vainikkalan suunnan liikenne tullaan kilpailuttamaan erillisenä kohteena sen jälkeen kun selviää, miten Alegro -junan syöttöliikenne tullaan jatkossa hoitamaan uuden Vainikkala - Simola tieyhteyden valmistuttua Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen (JOMYR) hanke Projektin tavoitteena on selvittää, mitä edellytyksiä Lappeenrannan ja Imatran seuduilla olisi kehittää maankäyttöä paremmin joukkoliikenteen järjestämistä sekä käyttöä tukevaksi. Erityisesti haetaan pitkän aikavälin näkemystä siitä, miten alueen maankäyttöä tulisi kehittää, jotta se tukisi joukkoliikenteen käyttöä sekä taloudellista joukkoliikenteen järjestämistä alueella Paikallisliikennealueen PALI-liikenne Loppusyksystä 2013 aloitettiin palvelulinjojen lisäämiseen tähtäävä selvitystyö, joka päätyi Skinnarilan alueen ja Kuusela-Mäntylä alueen lisävuoroihin, sekä keskusta-alueen reittien osittaiseen uudistukseen. Varsinainen kilpailutus alkaa vuoden 2014 puolella, mikäli lisärahoituksesta löytyy yksimielisyys Wilima aikataulujärjestelmä Lappeenrannan paikallisliikenteen aikatauluinformaatio on toteutettu Trapeze Group'in matkustajainformaatiojärjestelmällä, joka on käytössä useissa muissakin kaupungeissa. Järjestelmä kattaa Nettiaikataulut ja reitit Reittihaun Tulostettavat aikataulut Näyttölaittet (Matkakeskuksessa ja Koulukadulla) Wilima Nettinäyttö aikataulupalvelu virtuaalimonitori- ja reittihaku kartalla -palvelut, joilla voi etsiä haluamiensa pysäkkien aikatauluja, luoda pikavalintoja hakijalle tärkeiden pysäkkien aikatauluista ja muokata niitä tarvittaessa sekä avata päivittyvän aikataulunäkymän joko matkapuhelimeen, tietokoneen ruudulle tai esimerkiksi aulatelevisioon Sivuja ylläpitää Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kadut ja ympäristö.

18 VUOSIRAPORTTI Lappeenrannan matkakeskus VR:n aukioloajat Rautatieaseman odotustilat (Ratakatu 23) avoinna ma-la klo ja su klo VR- lipunmyynti (Ratakatu 23) avoinna ma-to , pe la suljettu, su Matkahuollon myyntipisteet: Ratakatu 21 (lipunmyynti ja neuvonta) avoinna ma-pe klo Aalef Oy, Yliopiston pääaula (Skinnarilankatu 34) Avoinna ma-to ja pe Paikallis- ja lähiliikenteen markkinointi Paikallis- ja lähiliikenteen markkinointi rajoittuu pääosin aikataulu- ja reittitiedon jakamiseen sekä lipputuotteista ja liikenteestä tiedottamiseen. Varsinaista kohderyhmä- tai muuta markkinointia ei erikseen ole. Aikataulujulkaisut: Lappeenrantalaisille jaetaan Lappeenrannan lähiliikenteen aikataulut julkaisu kerran vuodessa ja Lappeenrannan paikallisliikenteen aikataulut julkaisu kaksi kertaa vuodessa (kesä/talvi). Lisäksi Etelä-Karjalan seutuliikenteen aikataulut julkaisu on jaossa niin Lappeenrannassa kuin muissa seutulippukunnissa (Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Taipalsaari). Tiedotusta on myös muista joukkoliikenneasioista. Internet Lappeenrannan kaupungin kotisivujen ( kautta pääsee etusivu -> palvelut -> joukkoliikenteen sivuille, jossa on tietoa yleisesti Lappeenrannan joukkoliikenteestä aikataulutiedot lipputiedot tietoa ajankohtaisista hankkeista reittikartat palvelulinjat linkkejä eri liikenneoperaattoreiden kotisivuille matkustajainformaatiota esimerkiksi liikenteen poikkeusjärjestelyistä. Pysäkkiaikataulut: Matkakeskuksessa ja Koulukadulla kauppakeskus Armaadan edustan pysäkkialueella on Wilimamatkainfon tuottama sähköinen aikataulujärjestelmä. Lisäksi useimmilla katoksellisilla linja-autopysäkeillä on kiinteät pysäkkikohtaiset aikataulut. 2.3 Lappeenrannan tukemat lipputuotteet Kaupunkikortti Kaupunkikortin kelpoisuusaika on 30 vuorokautta ostopäivästä lukien. Kelpoisuusaikana voi rajoituksetta matkustaa kaikissa linja-autoissa ja linja-takseissa Lappeenrannan kaupungin alueella. Kaikkia kaupungin tukemia maksullisia kortteja (kaupunkikortit, seutulippu, 44 matk/3kk sarjakortti) myydään Lappeenrannassa kirjoilla oleville henkilöille Matkahuollon toimipisteissä, Ratakatu 21 (lipunmyynti ja neuvonta) avoinna ma-pe klo sekä Aalef Oy, Yliopiston pääaula (Skinnarilankatu 34) Avoinna ma-to ja pe

19 VUOSIRAPORTTI Kaupunkikortin hinta on alkaen 54. Korttia voi ladata uudelleen Matkahuollon lisäksi linja-autoissa. Kaupunkikortti on henkilökohtainen, joten sillä on oikeutettu matkustamaan vain henkilö, jolle kortti on rekisteröity. Opiskelijan kaupunkikortti Lappeenrannassa kirjoilla oleville opiskelijoille hinta on alkaen 43. Kelpoisuusaika 30 vuorokautta. Korttia on myyty toistaiseksi ainoastaan Lappeenrannassa kirjoilla oleville opiskelijoille, mutta rajoitus poistuu Nuorison kaupunkikortti vuotiaille nuorille. Kelpoisuusaika tuotteella on 30 vuorokautta ostopäivästä lukien. Kelpoisuusaikana voi rajoituksetta matkustaa kaikissa linja-autoissa ja linja-takseissa Lappeenrannan kaupungin alueella. Kortti otettiin käyttöön alkaen. Hinta on alkaen 35. Lasten kaupunkikortti vuotiaille. Kelpoisuusaika 30 vuorokautta ostopäivästä. Hinta 25. Tuote otettiin käyttöön Opiskelijoiden 44 matkan sarjakortti käyttöön otetun sarjakortin hinta on alkaen 51 ja se on voimassa kolme kuukautta (44 matkaa/51 /3 kk) ja sitä myydään 0-9 km pituisille matkoille. Opiskelijoiden sarjakorttia voi ladata ympäri vuoden. Sarjakorttietuun oikeutettuja ovat Lappeenrannassa kirjoilla olevat opiskelijat. Sarjakorttia myydään Matkahuollon toimipisteissä Lappeenrannassa osoitteessa Ratakatu 21 sekä Aalef Oy, Yliopiston pääaulassa, Skinnarilankatu 34. Korttia voi ladata uudelleen Matkahuollon ja Yliopiston toimipisteissä. Kortti on aina henkilökohtainen ja se on nimellä varustettu. Lippua hankittaessa opiskelijan on esitettävä todistus, josta ilmenee kotikunta ja opiskelun tiedot. Ostajan henkilöllisyys varmistetaan aina kuvallisella todistuksella. Oston ja latauksen yhteydessä opiskelija täyttää myyntitositteen, jolla opiskelija allekirjoituksellaan varmentaa asuinpaikkansa ja sitoutuu noudattamaan sarjakortin käyttöä koskevia ohjeita. Seutulippu Seutulippu on käytössä Etelä-Karjalan maakunnan alueella. Kelpoisuusaika on 30 vuorokautta ostopäivästä lukien, jona aikana voi rajoituksetta matkustaa kaikissa linja-autoissa ja linja-takseissa seutulippualueella. Seutulipun hinta on Lappeenrannassa alkaen 70. Veteraanilippu 2013 Veteraanilipun käyttöoikeuden saa Lappeenrannassa kirjoilla oleva henkilö, joka on osallistunut

20 VUOSIRAPORTTI kutsuttuna, määrättynä tai vapaaehtoisesti vuosina käytyihin Suomen sotiin. Lippu on näyttölippu, joka esitetään kuljettajalle matkan alkaessa. Veteraanilippua luovutetaan Lappeenrannan kaupungin toimesta ja se on voimassa yhden vuoden kerrallaan. Ellei aikaisempaa veteraanilippua ole, on hakijan esitettävä veteraanitunnus. Ilmaista näyttölippua vuodelle 2014 voi hakea kaupungintalon 1. kerroksesta asiakaspalvelukeskus Winkistä, Joutseno-talon asiakaspalvelupisteessä sekä Ylämaatalossa. Lastenvaunut Lastenvaunujen tai rattaiden kanssa liikkuvat matkustavat Lappeenrannan paikallisliikennealueella ilmaiseksi. Vaihtolippu Vaihtolippu on ollut ilmainen alkaen. Vaihtomatka tulee suorittaa 1 tunnin kuluessa. Vaihtolippu on tarkoitettu jatkomatkaan toisella paikallisliikenteen linjalla Vaihtolippu pyydetään kuljettajalta matkan alkaessa ja kerrotaan matkan määränpää Kertalippu on ostettava matkan kokonaispituuden mukaan Vaihtolippu on voimassa arkisin yhden tunnin ja sunnuntaisin kaksi tuntia Vaihtolippu ei oikeuta paluumatkaan eikä jatkomatkaan samalla linjalla (jatkomatka samalla linjalla tarkoittaa matkustusta esim. asioinnin jälkeen samalla linjalla eteenpäin) Vaihtopysäkkejä, joista vaihtolipulla voi tulla kyytiin, ovat Koulukadun pysäkit. Kertamaksu joukkoliikenteessä korotuksen jälkeen kertalipputaksaan ei ole tullut muutoksia. Hinnat ovat voimassa myös alkaen: Hinnat euroa meno / henkilö alkaen KM Aikuinen Lapsi Aikuinen Lapsi Vakiovuoro - 6 3,20 1,60 3,30 1,70-9 3,50 1,80 3,60 1, ,80 1,90 3,90 2, ,60 2,30 4,70 2, ,50 2,70 5,50 2, ,90 3,00 6,10 3, ,60 3,30 6,80 3,40 Taulukko: vuoden 2012 voimassa ollut kertalipputaksa ja voimaan tullut taksa. Linja-autoliikenteen kertalipputaksa on noussut välisenä aikana noin 27 %. Eri kyselyissä asiakkailta on saatu merkittävää palautetta juuri kertamaksun suuruudesta ja varsinkin nuoriso on siirtynyt kimppataksin käyttöön. Oy Matkahuolto Ab vastaa aikataulu-, matkalippu ja hintaneuvonnasta numerosta (1,99 / min + pvm). Numero palvelee ma-pe klo Muina aikoina palvelunumerossa aikataulutiedusteluihin vastaa Eniro Sentraali Oy.

21 VUOSIRAPORTTI Eniro Sentraali Oy:n Numeropalvelu tarjoaa Matkahuollon aikataulu- ja hintatiedot ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä. Puhelun hinta arkisin klo 8-18: Ensimmäiset 45 sekuntia 3, sekunnin jälkeen 0,73 /10 sekuntia. Muina aikoina: Ensimmäiset 45 sekuntia 3, sekunnin jälkeen 0,99 /10 sekuntia. Puhelun hintaan lisätään vielä soittajan oman operaattorin paikallisverkko- tai matkapuhelumaksu. Lisäksi Yleisradion teksti-tv:n sivulta 440 alkaen löytyy tärkeimpien pikavuororeittien aikataulutiedot. Sarjakortti Matkahuollon sarjakortti on 22 tai 44 matkan älykortti ja se on voimassa 1 vuoden ostopäivästä. 2.4 Asiakaspalaute Nettikysely Lappeenrannan paikallisliikenteen osalta on toteutettu marraskuussa 2012 ja 2013 nettikysely kaupunkilaisille. Kyselyn avulla seurataan paikallisliikenteen palvelutason kehitystä ja kerätään ideoita sekä muuta palautetta paikallisliikenteen kehittämiseksi voimaan tulevaan liikennöintisopimukseen sisältyy myös näihin kyselyihin perustuva palkitsemis- ja sanktiomalli. Asteikolla 1-5, jossa 1 = täysin eri mieltä ja 5 = täysin samaa mieltä parhaan arvion sai väittämä "Paikallisliikenteen bussit kulkevat hyvin aikataulun mukaisesti" (ka.3,52, edellisenä vuonna 3,49), toiseksi parhaaksi arvioitiin aikataulutiedon saavutettavuus (ka. 3,39, ed.v. 3,22) ja kolmanneksi "Matkustusoikeuden lisääminen kaupunkikortille on helppoa" (ka. 3,27, ed.v. 3,13). Eniten parantunut kohde oli "Kaupunkikorttien alennukset ovat oikeassa suhteessa eri alennusryhmien välillä (lapsi, nuori, opiskelija, työikäinen, eläkeläinen)". Heikoimmin arvioitiin "Paikallisliikenteen sisäiset vaihtoyhteydet toimivat hyvin"-väittämä (2,49) ja aikataulumuutoksista poikkeustilanteissa tiedottaminen (2,52). Painotettu liikennöitsijöiden palvelupistemäärä vuonna 2013 oli Lappeenrannassa 3,147 (vuonna ,112). Parannusta edelliseen vuoteen oli 1,1 %. On myös huomattava, että osa heikkoja arvosanoja saaneista toimista on nykyisinkin suoraan kaupungin päätäntävallassa Kaupungin palautepalvelu Edellisen lisäksi Lappeenrannassa kerätään asiakaspalautetta kaupungin internet -pääsivulta ( löytyvän Palautteet ja tiedustelut linkin kautta. Erillisestä, Wilimaaikataulupalvelun yhteydessä olleesta palautekanavasta on luovuttu. Palautesivusto mahdollistaa myös palautteen kohteen yksilöimisen kartalta.

22 VUOSIRAPORTTI Lisäksi palautetta saadaan puhelimitse. Näissä aiheena ovat yleensä yksittäiset tilanteet kuten sääolosuhteiden aiheuttamat viivästymiset tai linjataksivuoron ajamatta jääminen. 2.5 Kaupungin kuljetuskustannukset Tekninen lautakunta on toimivaltainen joukkoliikenneviranomainen Lappeenrannassa, sen järjestämisvastuulla on kaikille avoin joukkoliikenne. Kasvatus- ja opetustoimen velvollisuutena on järjestää koulukuljetukset niille, joilla perusopetuslain mukaan on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen. EKSOTEn tehtävänä puolestaan on järjestää sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä kuljetuksia.

23 VUOSIRAPORTTI Näiden toimijoiden henkilökuljetuksien järjestämiseen kuluu rahaa yhteensä noin 8 miljoonaa euroa vuodessa. KELA on maksajana osassa näitä kyytejä. Lappeenrannan nettokustannukset ilman terveydenhuollon kuljetuksia olivat vuonna 2012 noin 5,2 M, jossa suurimmat yksittäiset menoerät olivat VPL-ja SHL-kuljetukset (1,9 M, 36,5 %), opetustoimen sopimuskuljetukset (1,6 M, 26,9 %), avoimen joukkoliikenteen lipputuki (0,7 M, 13,5 %). Vuonna 2012 EKSOTEn kuljetuskustannukset Lappeenrannan osalta olivat 2,1 M ja jakautuivat VPLkuljetuksiin 76,1 %, SHL-kuljetuksiin 16,5 %, kehitysvammalain mukaisiin kuljetuksiin 5,0 % ja muihin 2,3 %. VPL-matkojen kustannuksen arvioidaan valtakunnallisesti kasvavan vuoteen 2030 mennessä noin 140 %:lla, ellei järjestämismallia muuteta oleellisesti. Lakisääteisen 18 kuukausittaisen matkan sijaan VPL-matkoja tehdään keskimäärin 4,0 matkaa/kk. Tutkimusten mukaan vain 47 % VPL-matkoihin oikeutetuista käyttivät oikeuttaan säännöllisesti ja hekin vain 8,3 matkaa/kk. Kasvatus- ja opetustoimi järjestää koulukuljetuksen aina ensisijaisesti julkista, avointa joukkoliikennettä käyttäen myöntämällä oppilaille linja-autokortit. Kuljetus järjestetään sopimuskuljetuksena (vastaa taksikuljetusta) silloin kuin julkisia liikenneyhteyksiä ei ole käytettävissä tai niitä käyttämällä matka-aika odotuksineen ylittää lain määrittämät kriteerit. Päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia, lukuvuoden alkaessa 13 vuotta täyttäneellä enintään kolme tuntia. Merkittävä osa sopimuskuljetuksista muodostuu tilanteista, joissa oppilas subjektiivisista syistä ei voi kulkea jalan tai linja-autolla. Näitä ovat osa erityisen tai tehostetun tuen oppilaista sekä vaikeasti kehitysvammaiset ja muut vammaiset oppilaat. Nämä eivät voi kulkea itsenäisesti linja-autolla vaikka linja-autoyhteyksiä olisi käytettävissä. Näiden kanssa samoissa sopimuskuljetuksissa saattaa kulkea myös niitä, joille matkan vuoksi järjestetään kuljetus ja linja-autoja ei ole. Sopimuskuljetuksia joudutaan järjestämään myös niille, joiden koulumatka jalan tai linja-autolla järjestettynä oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuisi perusopetuslain 32 :n tarkoittamalla tavalla liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi (objektiiviset syyt). Kasvatus- ja opetustoimen koulukuljetusmenot vuonna 2012 olivat n. 2 M, josta n. 20 % muodostui julkisen liikenteen linja-autokustannuksista ja n. 80 % sopimuskuljetuskustannuksista. Kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää tai kustantaa toisen asteen koulutuksessa olevien opiskelijoiden koulumatkoja. Alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden pääsy oppilaitoksiin on julkisen liikenteen tai huoltajien järjestämän tai rahoittaman kuljetuksen varassa. Haja-asutusalueella asuville opiskelijoille joukkoliikenteen puuttuminen voi muodostaa esteen opintoihin osallistumiselle. KELA maksaa opiskelijoille koulumatkatukea, kun matkan kustannus on 54 /kk suurempi. Avoimen joukkoliikenteen kustannukset olivat vuonna 2012 n. 1,2 M ja jakautuivat lipputukeen 62,3 %, ostettuihin linja-autovuoroihin 26,4 %, ostettuihin taksivuoroihin 8,2 % ja palveluliikenteeseen 3,1 %. Lappeenrannan paikallisliikenne on kilpailutettu alkaen ja se mahdollistaa jatkossa mm. ruuhka-aikojen ulkopuolisena aikana liikenteen hyödyntämisen koulutyöhön liittyviin kuljetuksiin tai vanhusväestön asiointi- ja aktivointimatkat, liikuntarajoitteisten saattajien ilmaismatkat jne. 2.6 Linja-autoliikenteen taksat ja kustannusindeksi Tilastokeskuksen mukaan linja-auto-liikenteen kustannukset nousivat 1,0 prosenttia vuoden 2012 joulukuusta vuoden 2013 joulukuuhun. Kustannusten vuosimuutos vaihteli liikennetyypeittäin vakiovuoro- ja pikavuoroliikenteen 0,8 prosentista tilausliikenteen 1,4 prosenttiin. Kokonaisindeksin nousuun vaikutti erityisesti työvoimakustannusten kallistuminen vuoden

24 VUOSIRAPORTTI aikana. Kustannusten nousua hillitsi etenkin poltto- ja voiteluaineiden halpeneminen. Lähde:Linja-autoliikenteen kustannusindeksi 2013, joulu. Tilastokeskus 2.7 Valtion tuki Myönnetyt tuet : Kaupunki v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 Muutos >2013 Kotka (+10,3 %) Lappeenranta (+18,6 %) Kouvola (+10,9 %) Taulukko: Etelä-Suomen läänin/ KAS ELYn kaupunkien saamat joukkoliikennetuet vuosina ja LiVi/ELY/kaupunki aiesopimuksen mukainen tuki Luvuissa on mukana lipputuki ja paikallisliikenteen ostot sekä kehityshankkeet. Vuoden 2008 osalta Kouvolan lukuna ovat Kouvolan seudun saamat tuet. Vuoden 2013 valtionavut perustuvat ensimmäistä kertaa Liikenneviraston, KAS-ELYn ja keskisuurten kaupunkien (yli asukkaan kaupungit) välisiin aiesopimuksiin. Mukana on myös aiempaa suurempi kehityshanketuki. Lappeenrannan tuki kasvoi 18,6 %, Kotkan ja Kouvolan saamat tuet reilun 10 %. Kouvolassa ostoliikennetuen osuus on suurin johtuen kaupungin laajasta maaseutuliikenteestä. 2.8 Lappeenrannan kaupungin nettotuki kaikille avoimeen joukkoliikenteeseen vuonna 2013 Liikenteen ostot Paikallisliikenne ,59 (+22,2%) Palvelulinjat ,03 (+13,4%) Vainikkala (PSA:n mukainen) ,92 (+4,5%) Muu lähiliikenne ,36 (+9,7%) ,90 (+13,7%) Kaupungin tukemat liput Kaupungin maksama lipputuki Liikenneviraston maksama tuki Kaupungin nettokustannus v Taulukko: Lappeenrannan vuoden 2013 valtion ostoliikenne- ja lipputuen osuudet. Paikallisliikenteen ostojen kasvu selittyy uudella linjalla 10 Ruoholampi keskusta, jonka kustannukset olivat vuonna 2013 yhteensä ,00. Paikallisliikennealueen palvelulinjojen P1 ja P3 osuus palvelulinjojen kuluista oli ,67 ja maaseutuvuorojen ,36.

25 VUOSIRAPORTTI MATKUSTUS 3.1 Matkojen määrä Yleistä Paikallisliikennetuotteiden kehitys: Tuote Matkustus, kpl Muutos 12->13 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 kpl % Kaupunkikortti ,8 % Opiskelijakortti ,4 % Nuorisokortti ,8% 44 M/opiskelija ,9 % Lapsen kortti ,9% Yhteensä ,6 % Kuva: Vuoden 2004 liikenneuudistus ja toteutetut hinnanalennukset näkyvät matkustusmäärien selkeinä kehityssuunnan muuttajina. Kuva: Opiskelija- ja nuorisokortin vastakkaiset muutokset osuuksissa näkyvät vuonna Aikuisen ja nuorten kaupunkikortin asiakashinnan laskun vaikutus on myös selkeästi nähtävissä.

26 VUOSIRAPORTTI Kuva: Ensimmäisen kerran vuoden 2004 linjasto- ja lippu-uudistuksen kokonaismatkustusmäärä on kääntynyt valtakunnallisestikin vuoden 2012 ennätykselliseen 11,1 % kasvuun. Luvuissa on mukana myös kertalippumatkustus, jonka osuus on vähentynyt kaupungin tukemien lippujen myötä. 3.2 Tuotekohtainen kehitys Kaupunkikortti Kaupunkikortin on pisimpään käytössä ollut kaupungin tukema lipputuote. Sen kelpoisuusaika on 30 vuorokautta ostopäivästä lukien. Kelpoisuusaikana voi rajoituksetta matkustaa kaikissa linjaautoissa ja linja-takseissa Lappeenrannan kaupungin alueella. Kaupunkikorttia myydään Lappeenrannassa kirjoilla oleville. Kaupunkikortin hinta on ollut alkaen 54, sitä ennen 58. Matkustajamäärän kehitys: Kaupunkikortti Muutos 12->13 v.1999 v.2000 v.2001 v.2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 kpl % Tammi ,3 % Helmi ,7 % Maalis ,1 % Huhti ,3 % Touko ,8 % Kesä ,1 % Heinä ,3 % Elo ,6 % Syys ,8 % Loka ,0 % Marras ,9 % Joulu ,2 % Yhteensä ,8 %

27 VUOSIRAPORTTI Kaupunkikortti menetti käyttäjiä kun uudet nuoriso- ja opiskelijatuotteet otettiin käyttöön. Vuoden 2012 osalta matkustus lisääntyi 14,0 %, joka perustuu ainakin osin lipun asiakashinnan laskuun. Hyvä +6,8 % kehitys jatkui vuonna Seutulippu Seutulippu on käytössä Etelä-Karjalan maakunnan alueella (paitsi Suomenniemellä). Sen kelpoisuusaika on 30 vuorokautta ostopäivästä lukien, jona aikana voi rajoituksetta matkustaa kaikissa linja-autoissa ja linja-takseissa seutulippualueella. Seutulipun hinta on alkaen ollut lappeenrantalaisille 70. Matkustajamäärän kehitys: Seutulippu Muutos 12->13 v.1999 v.2000 v.2001 v.2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 kpl % Tammi ,6 % Helmi ,4 % Maalis ,3 % Huhti ,2 % Touko ,7 % Kesä ,0 % Heinä ,1 % Elo ,3 % Syys ,6 % Loka ,7 % Marras ,3 % Joulu ,7 % Yhteensä ,0 % Vuoden 2009 kasvuun vaikuttaa Joutsenolaisten mukaan tulo; heistä merkittävä osa käy töissä Imatralla. Työmatkapendelöinnin kasvu jatkuu valtakunnallisesti. Vuoden 2010 jyrkkä 25,9 % pudotus selittyy osin sillä, että joutsenolaiset eivät vielä vuoden 2009 alussa hyödyntäneet täysin Lappeenrannan kaupunkilippuja. Vuoden 2010 jälkeen tilanne on vakiintunut, mutta vuonna 2013 matkustajamäärä laski 8,0 % Opiskelijakortti Opiskelijakortti otettiin käyttöön syyslukukaudella Osa yliopiston opiskelijoista (kaikkiaan noin kolmannes) on siirtynyt käyttöön otetun opiskelijoiden 44 matkan sarjakortin käyttäjäksi, joka näkyy vuosien matkustajamäärän vähenemisenä samaan aikaan kun opiskelijoiden 44 matkan sarjakortin käyttö on kasvanut. Kesän 2012 kasvu johtuu siitä, että tuote oli ensimmäistä kesää myynnissä. Matkustajamäärän kehitys:

28 VUOSIRAPORTTI Opiskelijakortti Muutos 12->13 v.1999 v.2000 v.2001 v.2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 kpl % Tammi ,5 % Helmi ,5 % Maalis ,5 % Huhti ,9 % Touko ,7 % Kesä ,1 % Heinä ,7 % Elo ,9 % Syys ,3 % Loka ,9 % Marras ,1 % Joulu ,8 % Yhteensä ,4 % Vuoden 2011 voimakas kasvu selittyy kahdella merkittävällä tekijällä: Skinnarilan yliopistokampukselle saatiin alkuvuodesta lipunmyyntipiste, josta voi ostaa myös ensimmäisen korttinsa ja toinen tekijä on se, että Saimaan AMK siirtyi vaiheittain syksyn 2011 aikana keskustasta Skinnarilan kampukselle. Voimakas matkustusmäärän kehitys on jatkunut myös vuonna 2012, mutta vuonna 2013 matkustus väheni 4,4 % Nuorisokortti vuotiaille nuorille tarkoitettu tuote jonka kelpoisuusaika on 30 vuorokautta ostopäivästä lukien. Kelpoisuusaikana voi rajoituksetta matkustaa kaikissa linja-autoissa ja linja-takseissa Lappeenrannan kaupungin alueella. Kortti otettiin käyttöön alkaen. Hinta on alkaen ollut 43,00 ja alkaen 35,00. Matkustajamäärän kehitys: Nuorisokortti Muutos 12->13 v.1999 v.2000 v.2001 v.2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 kpl % Tammi ,9 % Helmi ,0 % Maalis ,7 % Huhti ,0 % Touko ,5 % Kesä ,8 % Heinä ,5 % Elo ,4 % Syys ,0 % Loka ,3 % Marras ,9 % Joulu ,9 % Yhteensä ,0 % Kortti on ollut hinnaltaan sama kuin opiskelijakortti aina saakka, jolloin asiakashinta alennettiin 35 euroon. Tuotteen suosio on kasvanut voimakkaasti aina vuoteen 2010 asti, mutta vuonna 2011 matkustusmäärä kääntyi 5,9 % laskuun. Lokakuun 2012 asiakashinnan lasku näkyy selvästi jälleen vuosien 2012 ja 2013 voimakkaassa matkustuksen kasvussa.

29 VUOSIRAPORTTI Kasvu on ollut voimakasta touko-heinäkuuta ja marraskuuta 2013 lukuun ottamatta Lasten kaupunkikortti 4-11-vuotiaille lapsille tarkoitettu kaupunkilippu, jonka kelpoisuusaika 30 vuorokautta ostopäivästä. Hinta oli aluksi sama kuin aikuisten lipulla, eli 43, mutta nyt alkaen 25,00. Tuote otettiin käyttöön Lasten kaupunkikortti Muutos 12->13 v.1999 v.2000 v.2001 v.2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 kpl % Tammi ,4 % Helmi ,6 % Maalis ,6 % Huhti ,2 % Touko ,3 % Kesä ,9 % Heinä ,4 % Elo ,2 % Syys ,8 % Loka ,1 % Marras ,2 % Joulu ,7 % Yhteensä ,9 % Tuotteen käyttö on ollut aiemmasta hinnoittelusta huolimatta selkeässä kasvussa ja 2011 kasvu oli yli 14 %. Vuoden 2012 kokonaiskasvu oli 40,4 %, mutta hinnan alennuksen jälkeen noin 100 %. Vuoden 2013 osalta kasvu oli 57,9 % Lastenvaunut Lastenvaunujen tai rattaiden kanssa liikkuvat matkustavat Lappeenrannan alueella ilmaiseksi. Matkustajamäärän kehitys:

30 VUOSIRAPORTTI Lastenvaunujen työntäjät Muutos 12->13 v.1999 v.2000 v.2001 v.2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 kpl % Tammi ,3 % Helmi ,6 % Maalis ,9 % Huhti ,3 % Touko ,2 % Kesä ,6 % Heinä ,0 % Elo ,4 % Syys ,2 % Loka ,9 % Marras ,2 % Joulu ,9 % Yhteensä ,3 % Lappeenrannassa on lastenvaunujen kanssa kulkevia kaupunkilippumatkoihin suhteutettuna selkeästi vertailukaupunkeja enemmän. Keskeisinä syinä tähän ovat keskusta-alueen mäkisyys ja se, että asiakas tietää paikallisliikenteen kaluston olevan aina lastenvaunujen kuljettamiseen hyvin soveltuvaa matalalattiakalustoa. Matkustusmäärät ovat kuitenkin olleet hienoisessa laskussa vuodesta 2006 alkaen Veteraanit Veteraanilipun käyttöoikeuden saa Lappeenrannassa kirjoilla oleva henkilö, joka on osallistunut kutsuttuna, määrättynä tai vapaaehtoisesti vuosina käytyihin Suomen sotiin. Lippu on näyttölippu, joka esitetään kuljettajalle matkan alkaessa. Veteraanilippua luovutetaan Lappeenrannan kaupungin toimesta veteraanitunnusta vastaan, ja se on voimassa yhden vuoden kerrallaan. Kortti on poikkeuksellisesti pahvinen, joten kuljettaja rekisteröi matkatapahtuman ilman älykortin käyttöä rahastuslaitteessa. Matkustajamäärän kehitys: Veteraanit Muutos 12->13 v.1999 v.2000 v.2001 v.2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 kpl % Tammi ,8 % Helmi ,1 % Maalis ,0 % Huhti ,9 % Touko ,8 % Kesä ,2 % Heinä ,0 % Elo ,3 % Syys ,1 % Loka ,0 % Marras ,0 % Joulu ,2 % Yhteensä ,8 %

31 VUOSIRAPORTTI Veteraanilippu on matkamääriltään marginaalinen tuote, mutta omatoimiseen liikkumiseen kykeneville veteraaneille tervetullut kunnianosoitus, jolla on kaupungille laajempikin imagovaikutus perinteiselle varuskuntakaupungille. Matkustajamäärien lasku tulee jyrkkenemään veteraani-ikäluokkien vanhetessa alkaen ikä-ihmisten matkustuksen tuoteaukkoa tulee korvaamaan 65 vuotta täyttäneille tarkoitettu edullinen 22 matkan sarjakortti Opiskelijoiden 44 matkan sarjakortti käyttöön otetun opiskelijoiden 44 matkan sarjakortin hinta opiskelijalle on 51 euroa ja se on voimassa kolme kuukautta. Sarjalippuetuun oikeutettuja ovat Lappeenrannassa kirjoilla olevat opiskelijat. Matkustajamäärän kehitys: 44-M Opiskelija Muutos 12->13 v.1999 v.2000 v.2001 v.2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 kpl % Tammi ,5 % Helmi ,1 % Maalis ,1 % Huhti ,2 % Touko ,1 % Kesä ,7 % Heinä ,4 % Elo ,3 % Syys ,8 % Loka ,0 % Marras ,6 % Joulu ,8 % Yhteensä ,9 % Opiskelijoille tarkoitetun 44 matkan sarjakortin käyttö on kasvanut vuoteen 2008 saakka, mutta laskenut selvästi vuosina Vuoden 2011 ja erityisesti 2012 osalta matkustus on jälleen kääntynyt selvään kasvuun. Keskeisinä syinä voidaan pitää yliopiston aulan uutta lipunmyyn-

32 VUOSIRAPORTTI tipistettä sekä ammattikorkeakoulun siirtymistä Skinnarilan kampukselle. Vuoden 2013 osalta kasvu pysähtyi ja kääntyi marginaaliseen 0,9 % laskuun. 44 matkan opiskelijakortin tulo markkinoille vähensi vastaavasti 30 päivän opiskelijakortin käyttöä. Sarjakortin osuus on ollut varsin vakio koko olemassa olonsa ajan. Muutokset matkamäärissä ovat tapahtuneet selvästi enemmän 30 päivän opiskelijakortin osalta. Kuva: Matkustusmäärä opiskelijakortilla ja 44 matkan opiskelijoiden sarjakortilla vuositasolla Vaihtolippu Vaihtolippu on ollut ilmainen alkaen. Se oikeuttaa vaihtoon toiselle paikallisliikenteen linjalle Koulukadun vaihtopysäkeillä silloin kun kertalippu on ostettu matkan kokonaispituuden mukaan. Vaihtomatka tulee suorittaa 1 tunnin kuluessa, viikonloppuna 2 tunnin. Vaihtoliput Muutos 12->13 v.1999 v.2000 v.2001 v.2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 kpl % Tammi ,5 % Helmi ,5 % Maalis ,4 % Huhti ,3 % Touko ,9 % Kesä ,3 % Heinä ,6 % Elo ,2 % Syys ,8 % Loka ,7 % Marras ,1 % Joulu ,0 % Yhteensä ,5 % Taulukko: Kertalipulla matkustaneiden käyttämät vaihtoliput. Esimerkiksi kaupunkikortilla tapahtuvat vaihtomatkat rekisteröityvät kaupunkikorttimatkoiksi. 3.3 Tuotteiden markkinaosuudet Kuva: Kaupungin tukemien lipputuotteiden markkinaosuudet tehtyjen matkojen suhteessa.

33 VUOSIRAPORTTI Kuva: Kaupungin tukemien lipputuotteiden markkinaosuudet 12 kk:n liukuvalla keskiarvolla laskettuna. Tuotekohtaiset markkinaosuudet ovat vakiintuneet 2007 jälkeen. Vuonna 2013 merkittävimmät muutokset liittyvät opiskelijakortin käytön vähenemiseen ja samalla nuorisokortin käytön kasvuun. On mahdollista, että ainakin jotkut nuoret ostivat aiemmin opiskelijakortin, mutta sen jälkeen kun nuorisokortin asiakashintaa laskettiin, kaikki nuorisokorttiin oikeutetut valitsevat sen opiskelijakortin sijaan. 3.4 Matkojen keskihinnat Keskimatkojen pituudet ovat laskeneet vuoden 2013 aikana: seutulipun keskimatka on nyt 19,6 km (v ,5 km), nuorisokortin 8,6 km (9,2 km), opiskelijoiden 9,1 km (10,3 km) ja aikuisten 9,2 km (10,4 km). Kuva: Matkojen keskihinta vuosina Matkojen määrä myyntikertaa kohden 30 päivää voimassa olevilla korteilla tehdään aiempaa vähemmän matkoja myyntikertaa kohden. Suurin pudotus on nuorisokortilla, jolla vielä vuonna 2010 tehtiin yli 48 matkaa nykyisen alle 39 matkan sijaan.