HYVÄN OLEMUS Opettajan aineisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVÄN OLEMUS Opettajan aineisto"

Transkriptio

1 Marko Lindberg, Maija Latvala, Tarmo Ahonen, Mika Aspinen HYVÄN OLEMUS Opettajan aineisto KIRJAPAJA HELSINKI

2 Tekijät ja Kotimaa-Yhtiöt Oy / Kirjapaja, Helsinki 2009 Ulkoasu ja taitto: Lapine Oy ISBN

3 SISÄLLYS Johdanto 4 Projektitöitä koko etiikan kurssin alueelta 5 I Mitä etiikka on? 8 1. Arvomarkkinat Moraalin metafysiikka Modernin maailman haasteet 41 II Arvot, hyöty ja tarpeet Arvoteoria Utilitarismi 71 III Oikeudet ja velvollisuudet Kantin kategorinen imperatiivi Liberalismi Ihmisten ja eläinten oikeudet 105 IV Hyveet ja elämän kokonaisuus Aristotelinen naturalismi Yksilön ja yhteisön suhde Mitä on edistys? 134 Koekysymyksiä 144 Hyvän olemus, opettajan aineisto 3

4 Johdanto Tämä opettajan aineisto on tarkoitettu opetustyön tueksi lukion filosofisen etiikan kurssille. Erityisesti aineisto soveltuu käytettäväksi Mikko Yrjönsuuren kirjoittaman Hyvän olemus -oppikirjan rinnalla. Opettajan aineiston jokainen osio on rakenteeltaan samanlainen. Kunkin aihepiirin käsittely alkaa virittäytymisellä. Virittäytymisen tarkoituksena on herättää opiskelijat pohtimaan omia näkemyksiään käsiteltävästä aiheesta. Näin opiskelijoiden omat ajatukset ja kokemukset nostetaan opetuksen lähtökohdaksi. Tämä kognitiivis-konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen perustuva lähestymistapa läpäisee koko oppaan. Virittäytymisessä voidaan hyödyntää oppaan avauskysymyksiä. Kuitenkin on muistettava, ettei näkemys opiskelijasta tiedon itseohjautuvana rakentajana tarkoita sitä, että etiikan sisältöjä voitaisiin käsitellä pelkästään mutu-tiedon varassa. Oppaassa on pyritty välttämään tämä tarjoamalla opettajalle välineitä, joiden avulla voidaan edetä aitoon filosofiseen pohdintaan. On tärkeää, että opettaja kykenee materiaaliin tukeutuen osoittamaan eettisten kysymysten ongelmallisuuden ja niiden pohtimisen tarpeellisuuden. Näitä tavoitteita palvelevat aineiston perehtymisosiot. Opiskelija voi edelleen syventää ja soveltaa oppimaansa pohdittavaksi-osion kysymysten avulla, joita voi hyödyntää myös oppimispäiväkirjoissa. Käsillä olevan aineiston on uudistanut Marko Lindberg. Pohdintaosioiden laatimisesta on vastannut Maija Latvala. Toivon, että oppaasta on Sinulle hyötyä, kun kasvatat opiskelijoitasi viisauden rakastamiseen. Marko Lindberg 4 Hyvän olemus, opettajan aineisto.

5 Projektitöitä koko etiikan kurssin alueelta Etiikan kurssiin sopivat hyvin myös erilaiset laajemmat projektityöt. Seuraavassa esitellään niistä muutama mahdollinen. Projektitöiden tarkoituksena on syventää opiskelijoiden eettistä pohdiskelua. Projektitöitä aloitettaessa on tärkeää, että opiskelijat saavat selkeän ohjeistuksen. Ohjeita annettaessa sovitaan mm. seuraavista yksityiskohdista: suoritetaanko tehtävä yksilö- vai parityönä kuinka pitkä aika varataan projektitöille ja niitä seuraaville keskusteluille miten projektityö käytännössä esitellään ryhmälle miten työ vaikuttaa kurssiarvosanaan mihin projektitöillä pyritään eli mihin seikkoihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota miten projektitöiden tekijöiden tulee valmistautua työtään käsittelevään yhteiseen keskusteluun 1. Alustukset oppikirjan luvuista Seuraavassa esitellään yksi mahdollinen tapa aktivoida opiskelijat itsenäiseen opiskeluun koko kurssin ajaksi. Kirjan pääjaksot II IV (luvut 4 11) jaetaan kahdeksalle opiskelijaryhmälle (= yksi luku/ ryhmä). Ryhmän tehtävänä on tutustua luvun aiheeseen ja valmistaa siitä 1. havainnollinen Power Point -esitys, jossa on luvun keskeisimmät asiat selkeästi mutta omin sanoin ja -tavoin ilmaistuna 2. jokin luova sovellus luvun aihepiiristä, esim. videohaastattelu, valokuvanäyttely, mainos, mielenosoitus, sanomalehden lööppi, näytelmä, sanaristikko, tietokilpailu tms. Kun jakso I (luvut 1 3) on käsitelty, on syytä varata ainakin kaksoistunnin verran aikaa ryhmätöiden valmistamiseen. Tällöin kaikki työt saadaan käyntiin ja opettaja on tarvittaessa käytettävissä ohjeiden ja lisämateriaalin antajana sekä vinkkien tarjoajana. Tällaisen työskentelyn opiskelijat saattavat kokea ensin vaikeaksi ja raskaaksi, mutta töiden päästyä käyntiin ne saattavat viedä mukanaan. Asioiden oppimisen kannalta tärkeää kuitenkin on, että opiskelijat joutuvat itse ajan kanssa pohtimaan omia ja muiden eettisiä näkemyksiä. Lisäksi pari- tai ryhmätöiden teettämisen kautta dialogista opetusta voidaan siirtää opiskelijoiden välisiksi keskusteluiksi. Hyvän olemus, opettajan aineisto 5

6 2. Filosofian klassikon tai kaunokirjallisen teoksen lukeminen Opiskelija valitsee yhden filosofian klassikon tai kaunokirjallisen teoksen, jossa käsitellään keskeisesti jotakin eettistä ongelmaa. Opiskelija laatii teoksesta kirjoitelman, jolla voidaan korvata kurssikoe joko kokonaan tai osittain. Tähän tarkoitukseen sopivaa kirjallisuutta on koottu oppikirjan lukujen loppuun. Katso myös Käyttökelpoista alkuperäiskirjallisuutta [http://www.feto.fi/ff_dida_kirjat_alku.htm]. Kirjoitelmassa opiskelija voisi pyrkiä vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Filosofian klassikko 1. Kerro lyhyesti kirjan kirjoittajasta: hänen persoonastaan ja siitä, mihin eettiseen perinteeseen hänen katsotaan kuuluvan. 2. Miten kirjassa pyritään vastaamaan etiikan perustaviin kysymyksiin: a) Onko ihminen determinoitu vai vapaa toiminnassaan? b) Miten määrittyvät hyvä elämä, oikea ja väärä? Määrittyvätkö ne autonomisesti vai heteronomisesti? Luonnollisesti, kulttuurisesti, supernaturalistisesti ja subjektiivisesti? 3. Mitä eettisiä ongelmia kirjoittaja käsittelee ja miten hän pyrkii niihin vastaamaan? 4. Arvioi kirjan vaikeutta eli oliko sitä helppo/vaikea lukea. Perustele vastauksesi. Kaunokirjallinen teos 1. Lyhyt kuvaus kirjan päähenkilöistä ja juonesta. 2. Mitä eettisiä teemoja/ongelmia kirjassa käsitellään? 3. Miten kirjan henkilöt suhtautuvat ongelmiin ja pyrkivät niitä ratkaisemaan? 4. Kuinka vapaita ja vastuullisia kirjan henkilöt ovat toiminnassaan? Mitkä tekijät ovat vähentämässä heidän vapauttaan/vastuutaan? 5. Toimivatko henkilöt klassisten hyveiden mukaisesti? 6. Arvioivatko kirjan henkilöt eettisiä kysymyksiä hyve-, velvollisuus vai seurausetiikan periaatteiden mukaan? 7. Arvioi kirjan henkilöiden eettisiä ratkaisuja. 6 Hyvän olemus, opettajan aineisto.

7 3. Eettiset analyysit Eettiset kysymykset ja ongelmat elävät päivittäin internetissä ja sanomalehtien sivuilla. Tätä joka päivä uusiutuvaa aarrearkkua kannattaa hyödyntää tavalla tai toisella myös tuntityöskentelyssä. Etiikan opettaja seurannee mediaa joka tapauksessa sillä silmällä, mutta vielä tarkoituksenmukaisempaa on saada opiskelijat löytämään itse etiikan aihepiirejä käsitteleviä nettikeskusteluja, uutisia tai artikkeleita. Seuraavassa on tehtäviä ja kysymyksiä, joiden avulla opiskelijoita voidaan ohjata seuraamaan mediaa etiikan kurssin tavoitteiden näkökulmasta. 1. Jokainen (pari) valitsee yhden mahdollisimman tuoreen internet-, sanoma- tai aikakauslehtiartikkelin. Valinta on aihepiirinsä puolesta muuten täysin vapaa, mutta artikkelin tulisi tarjota aineksia eettiseen keskusteluun. 2. Tehtävänä on laatia lyhyt alustus, jossa esitellään artikkelin keskeinen sisältö sisällön problematisointi tavalla tai toisella (esim. millaisia ongelmia artikkeli paljastaa yhteiskunnassa) Onko itse artikkelin näkökulma ongelmallinen? (esim. yksipuolinen, vääristelevä, tarkoitushakuinen, hyvän tavan vastainen, kärsimyksellä tai seksillä mässäilevä tms.) sisältöön liittyviä eettisiä kysymyksiä joko artikkelin käsittelemästä uutisaiheesta tai itse artikkelin kirjoittamistavasta, esimerkiksi: Millaisesta näkökulmasta juttu on kirjoitettu? Onko se asiallinen uutinen, reportaasi, juoru, mielipidekirjoitus, sensaatiohakuinen lööppi tms.? Kuka näyttäisi toimineen oikein? Miksi? (Tai: paremmin kuin joku toinen?) Kuka taas näyttäisi toimineen väärin? Miksi? Kenen esittämät lausunnot (tai mahdollisesti toimittajan omat kommentit) vaikuttavat filosofisesti kestämättömiltä (naurettavilta, yliampuvilta, vääristeleviltä, selitteleviltä jne.)? Esiintyykö selkeää tunteisiin tai järkeen vetoamista? Entä epäsuorasti? Vedotaanko hyötynäkökohtiin? Tuleeko ilmi joidenkin selviä velvollisuuksia tai niiden laiminlyöntejä? Mikä puoli asian käsittelyssä on unohtunut? Millainen lisänäkökulma olisi tehnyt jutusta paremman/asiallisemman? 3. Miettikää kysymyksiä, joita heitätte muulle ryhmälle keskustelun pohjaksi! Hyvän olemus, opettajan aineisto 7

8 I Mitä etiikka on? Kirjan ensimmäinen pääluku pyrkii johdattamaan opiskelijan sisälle eettisten ja moraalisten kysymysten syövereihin. Kurssin aloitukseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, jotta filosofisen etiikan lähestymistapa, eettisen pohdinnan merkityksellisyys ja keskeinen terminologia tulisivat opiskelijoille tutuiksi. Tärkeä osa filosofiaa on oikeiden käsitteiden kautta tapahtuva opettelu pohtimaan kriittisesti erilaisia moraalisia kysymyksiä. VIRITTÄYTYMINEN Keskeisiä etiikan termejä kannattaa pohtia aluksi ilman kirjan apua. Avauskysymysten tarkoitus on herättää opiskelijat pohtimaan omia näkemyksiään käsiteltävistä asioista. Niitä kritisoimalla opettaja pyrkii osoittamaan eettisten kysymysten ongelmallisuuden ja myös niiden pohtimisen tarpeellisuuden. PEREHTYMINEN Virittäytymisen jälkeen opiskelijoiden kanssa voidaan käsitellä etiikan peruskäsitteet kalvolta 1/I. Opiskelijan on hyvä huomata, että etiikan ja moraalin käsitteitä käytetään usein toistensa synonyymeinä. Opiskelijoiden kanssa voidaan pohtia näiden käsitteiden käyttöä eri yhteyksissä eli milloin on tapana käyttää sanaa moraali, milloin sanaa etiikka. Aiheen käsittelyä jatketaan seuraavalla kalvolla (2/I), johon on koottu filosofisen etiikan perusjaotteluja. Näiden käsitteiden hallitseminen on tärkeää etiikan kurssin edetessä. Opettaja voi ohjata opiskelijoita määrittelemään käsitteiden sisällöt omin sanoin. Käsitteiden ymmärtämistä opettaja voi edistää esim. seuraavan kaltaisella kysymyksellä: Pekan mielestä lihan syöminen on väärin. Onko kyseessä normatiivinen, deskriptiivinen vai metaeettinen väite? POHDITTAVAKSI Pohdintaosion ensimmäisessä kysymyksessä opiskelijat syventävät käsitystään etiikasta ja sen peruskäsitteistä. Tehtävä voidaan toteuttaa siten, että opiskelijat parityönä selvittävät toisilleen nämä käsitteet. Tuolloin toinen opiskelijoista esittää ulkoavaruuden oliota, jolle toinen yrittää selittää käsitteet ja sen, mitä etiikalla tarkoitetaan. Rooleja voidaan vaihtaa. Toisessa pohdintakysymyksessä opitaan kuvien tulkintaa ja pohditaan rahan merkitystä eettisissä kysymyksissä. 8 Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on?

9 Avauskysymyksiä 1. Määrittele, mitä tarkoitetaan, kun puhutaan hyvästä (esim. hyvä veitsi, opettaja, biisi, ihminen). Voiko niitä määritellä samoilla periaatteilla? Mistä erot syntyvät? 2. Etiikassa käsitellään hyvää elämää. Eroaako hyvän määrittely jotenkin aikaisemmista? Mitä ilman ei (ainakaan) voi elää hyvää elämää? 3. Olenko moraaliton, jos paistan nälkääni lemmikkikissani kertakäyttögrillillä taloni pihamaalla? Millä perusteella olen / en ole moraaliton? 4. Yleisesti katsoen sanottaisiin, että tein moraalisesti väärän teon, mutta onko se sama asia kuin moraaliton teko? Voiko kukaan olla täysin moraaliton? Mitä se tarkoittaisi? 5. Millä perusteella teemme erottelun oikean ja väärän teon välillä? Yleensä nk. omatunto kertoo sen. Mitä, jos se ei kerro mitään, antaa ristiriitaisia neuvoja tai joku jopa vaatii perustelemaan näkemyksesi? Mikä olisi se lopullinen peruste arvostelmani tueksi? 6. Miksi opiskella etiikkaa? Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on? 9

10 Kalvo 1/I Mitä on etiikka? (kr. ta ethika = tavat) filosofian osa-alue tutkimuksen kohteena hyvä ja paha, oikea ja väärä Mitä on moraali? ( lat. mores = tavat) etiikkaa käytännössä = ihmisen toimintaa, jossa tehdään ero hyvän ja pahan, oikean ja väärän välillä 10 Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on?

11 Kalvo 2/I Filosofisen etiikan perusjaottelut Filosofinen etiikka (eli moraalifilosofia) filosofia = viisauden rakastamista filosofinen etiikka perustuu viisauteen, jonka lähtökohtana on yleisen järjen periaate erotetaan usein teologisesta tai uskonnollisesta etiikasta, joissa pohdinnat yleensä perustuvat uskonnollisiin auktoriteetteihin Deskriptiivinen etiikka kuvailee ihmisten moraalisia käsityksiä, mutta ei ota kantaa niiden hyvyyteen Normatiivinen etiikka (eli preskriptiivinen) ottaa kantaa näkemyksiin, antaa ohjeita, luo ihanteita eli pyrkii oikeisiin näkemyksiin hyvyyttä arvioidaan suhteessa a) elämän kokonaisuuteen b) teon hyvyyteen c) tahdon ratkaisuun Metaetiikka pyrkii selventämään etiikan perusteita pohtii etiikan käsitteitä, moraalisen tiedon luonnetta ja moraalin olemassaolon tapoja Soveltava etiikka etiikan teoriaa sovelletaan käytännön moraalisiin ongelmiin Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on? 11

12 Pohdittavaksi 1. Tapaat ulkoavaruuden olion, joka ihmiskuntaa tarkkailemalla on onnistunut pääsemään selville kaikkien muiden käsitteiden paitsi oikea, väärä, hyvä, paha, moraali ja etiikka merkityksestä. Pohdi, miten tästä lähtökohdasta käsin selittäisit hänelle, mitä etiikalla tarkoitetaan? 2. Oppikirjassa on kaikkiaan neljä kuvaa. Ne löytyvät sivuilta 12, 42, 64 ja 92. Pohdi, miksi juuri nämä kuvat on valittu nimenomaan etiikan oppikirjaan. Kuinka moneen kuvista liittyy suoranaisesti raha? Entä välillisesti? Miksi juuri raha tuntuu olevan oleellinen osa eettistä pohdintaamme? Missä tilanteissa arvioit omaa rahankäyttöäsi eettiseltä kannalta? Onko rahankäyttö mielestäsi aina moraalinen valinta, riippumatta siitä, tiedostaako rahan käyttäjä itse asiaa? Perustele näkemyksesi. Mitkä esimerkiksi voisivat olla tilanteita, jossa rahankäytöllä ei olisi moraalista luonnetta? 12 Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on?

13 1 Arvomarkkinat Luvun tavoitteena on käsitellä kysymystä siitä, millä perusteella teemme moraalisia päätöksiämme. Päätöksenteon perusteena ihmiset yleensä pitävät omaa vapaata harkintaansa. Luvun tarkoituksena on osoittaa opiskelijoille puhtaasti yksilöllisen päätöksenteon ongelmallisuus ja samalla luoda pohjaa seuraavan luvun pohdinnoille ihmisen päätöksenteon vapaudesta. VIRITTÄYTYMINEN Yleisenä lähtökohtana aihepiiriin puhutaan omantunnon äänestä. Osalle opiskelijoista lienee tuttu esimerkiksi Aku Ankasta kuva, jossa toisella olkapäällä istuu enkeli ja toisella pikkupiru, jotka pyrkivät lobbaamaan omaa näkemystään kohteelleen. Virittäytymisen tarkoituksena on kysyä omantunnon vapauden rajoja, pohtia erilaisten omantunnon äänien ristiriitojen ratkaisumahdollisuuksia ja miettiä mahdollisia perusteluita oman kantansa paremmuuteen (ks. avauskysymykset). PEREHTYMINEN On tilanteita, jolloin omatunto ei kerro meille automaattisesti, mikä on oikein tai väärin. Syinä voivat olla esimerkiksi asian uutuus ja/tai ongelmallisuus. Toisaalta eri ihmisten omantunnon äänet ovat erilaisia. Miten tällaisissa tilanteissa tulisi toimia? Opiskelijoita johdatellaan aluksi kohti etiikan täydellistä subjektiivisuutta eli sitä, onko todella niin, että kaikki moraaliset valinnat ovat täysin subjektiivisia. Tällaista subjektiivista valintanäkökulmaa havainnollistetaan etiikan supermarket -teeman avulla. Opettaja selittää tämän ajattelutavan perusteet eli esimerkiksi pyytää opiskelijoita kuvittelemaan tilanteen, jossa he menevät kauppaan. Opettaja pyytää opiskelijoita pohtimaan, miksi kaupassa käydään ja mitä siellä tehdään. Tästä siirrytään pohtimaan, millainen olisi etiikan supermarket. Opiskelijat voivat myös piirtää näkemyksensä etiikan supermarketista eli siitä, miltä se näyttäisi ulko- ja sisäpuolelta. Tämän jälkeen opiskelijat pohtivat esimerkiksi parityönä, mitä hyviä ja huonoja puolia tällaiseen näkemykseen etiikasta voisi liittyä. Nämä näkemykset kerätään pohdinnan jälkeen taululle. Oppaan sivulle 16 on kerätty mahdollisia tulkintoja. Opettaja voi siitä lisätä näkemyksiä, jos opiskelijat eivät opettajan mielestä havaitse joitain keskeisiä asioita. Tehtävä voidaan vielä koota yhteen pyytämällä opiskelijoita arvioimaan, mitä yhteiskunnalle tapahtuisi (vai tapahtuisiko mitään?), jos kaikki hyväksyisivät etiikan supermarket -tyyppisen ajattelun. Toisaalta voidaan pohtia sitä, elämmekö jo kyseisenlaisessa yhteiskunnassa, ja jos elämme, miten se näkyy. Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on? 13

14 On tärkeää, että opiskelijat oppivat jo tässä vaiheessa filosofisen menetelmän, jossa ensin kerätään vaihtoehtoisia tapoja hahmottaa etiikan ongelmia ja sitä kautta lähdetään ratkaisemaan mahdollisia ristiriitaisuuksia. Etiikan supermarketissa tapahtuvan toiminnan voidaan tulkita olevan sekä tunteeseen pohjautuvaa shoppailua että järkeen perustuvia harkintoja. Molemmissa malleissa valinnat perustuvat kuitenkin subjektin vapaisiin valintoihin. Kalvoilla 2/1 ja 3/1 käsitellään näitä kahta mahdollisuutta eli sitä, teemmekö eettiset päätöksemme tunteisiin vai järkeen perustuen. Kalvolla (1/1) tuodaan esiin eettisen päätöksenteon objektiivisuuden ongelma eli onko moraalisista kysymyksistä mahdollista saada tietoa. Tiedon saannin mahdollisuutta puolustavia näkemyksiä kutsutaan kognitiivisiksi ja tiedon mahdollisuuden kieltäviä nonkognitiivisiksi. Kognitiivisten näkemysten peruskysymys on se, miten tietoa sitten voidaan saavuttaa ja non-kognitiivisten se, ovatko etiikan väitteet täysin mielivaltaisia ja/ tai subjektiivisia. Nämä teemat voidaan käydä läpi joko opettajajohtoisesti kalvoilta, jolloin opettaja esittää kohdan ja pyytää opiskelijoilta kritiikkiä sitä vastaan tai siten, että opiskelijat ensin itse listaavat näiden näkemysten hyviä ja huonoja puolia. Jälkimmäiseen käsittelytapaan voi opettaja ensin johdatella käsitteiden maistelulla eli pohdiskelulla siitä, miten tunneperäinen ajattelu eroaa järkeen perustuvasta. FILOSOFOITAVAKSI Esimerkkeinä subjektin vapaaseen valintaan pohjautuvasta etiikasta esitellään kirjassa eksistentialistisia Jean-Paul Sartren ja Friedrich Nietzschen näkemyksiä. Opettaja voi hyödyntää kirjan tekstejä ja niihin liittyviä oppaan tehtäviä joko esimerkkeinä subjektivismista tai esimerkiksi seuraavalla tunnilla subjektivismin teemaan palattaessa. Tietokalvoja eksistentialismista ja filosofeista voidaan hyödyntää myös tässä yhteydessä lisätietoina ja/tai pohdittavaksi tekstiin tutustumisen rinnalla. Osio on mahdollista toteuttaa myös eriyttävästi esimerkiksi siten, että luokka jaetaan kahteen ryhmään tai useampiin ryhmiin, joista toiset saavat tehtäväkseen tutustua Sartreen ja toiset Nietzscheen, jonka jälkeen ryhmät pyrkivät selittämään toisilleen ko. filosofin ajatuksia ja sen mahdollisia ongelmia. Tämä jako toimii myös parityönä. POHDITTAVAKSI Pohdintatehtävät käsittelevät eettiseen kasvatukseen liittyviä kysymyksiä. Jaakko Heinimäen tekstissä pohditaan vanhempien oikeutta ja velvollisuutta eettiseen kasvatukseen, jos näemme etiikan yksilön omana asiana. Toinen tehtävä käsittelee eksistentialistien näkemyksiä etiikan perusteista. Nietzschen ja Sartren tekstit käsittelevät jumalan kuolema -tematiikkaa ja Sartren teksti lisäksi eettisen subjektivismin universalisoimisen ongelmallisuutta. 14 Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on?

15 Avauskysymyksiä Omatuntomme kertoo meille yleensä automaattisesti oikean ja väärän. 1. Mainitse jokin asia, jota omatuntosi ei mitenkään sallisi. Perustele: miksi ei? Koska joku auktoriteetti kieltää? Mitä arvoa vastaan kyseinen asia sotisi? Vallitseeko tässä asiassa voimakkaita mielipide-eroja eri ihmisten välillä? Miksi? 2. Sama yleisemmällä tasolla: yritä löytää jokin asia, josta kaikkien ihmisten omatunto on samaa mieltä ts. se on (lähes) kaikkien mielestä oikein tai kaikkien mielestä tuomittavaa. 3. Jokaisella Suomen kansalaisella on maanpuolustusvelvollisuus. Miehet suorittavat tämän velvollisuuden joko (aseellisena tai aseettomana) varusmiespalveluksena tai siviilipalveluksena. Siviilipalvelukseen voi hakeutua vakaumuksen perusteella. Onko tämä mielestäsi oikeutettua? Miksi joidenkin vakaumus kieltää jopa siviilipalveluksen (ns. totaalikieltäytyjät)? Onko oikein vapauttaa esim. Jehovan todistajat yleisestä asevelvollisuudesta? Voiko maanpuolustusvelvollisuuden kaikista muodoista kieltäytyä omantunnon syihin vedoten? Missä kulkee omantunnon ja yhteiskunnan lainsäädännön välinen raja? Voiko yhteiskunta joissakin tilanteissa pakottaa yksilön vaikka väkivalloin toimimaan vastoin omaatuntoaan? 4. Mitkä seikat saavat aikaan sen, että ihminen niin usein toimii vastoin omaatuntoaan? Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on? 15

16 Teema: Etiikan supermarket Avainkysymys: Ovatko eettiset valinnat subjektiivisia makuasioita, joista ei siten kannata kiistellä? Supermarket-mallin hyviä puolia: + välttää ylhäältä tulevan ohjauksen, jossa joku toinen sanoisi, miten sinun pitää ajatella + korostaa valinnan vapautta ja samalla henkilökohtaista vastuuta omista valinnoista + ottaa vakavasti monikulttuurisen ja moniarvoisen yhteiskunnan todellisuuden; totuus on, ettei kaikilla samassakaan yhteiskunnassa elävillä ole samoja arvoja Supermarket-mallin problematisointia: kun työnnämme ostoskärryjä etiikan supermarketissa, valitsemme siellä arvoja joillakin perusteilla (harva myöntäisi tekevänsä heräteostoksia täysin sokkona) tällaiset perustelut ilmaisevat jo sinänsä joitakin arvoja näyttäisi siltä, ettei ostoskärrymme sittenkään ole täysin tyhjä! kuinka vapaita valintamme siis lopulta ovat? suvaitsevaisuuden rajat? on asioita, joita suurin osa pitää hyvinä / oikeina tai huonoina / väärinä ei ole olemassa tyhjiötä, jossa valinnat tehdään, vaan ne tehdään aina ajassa ja paikassa kaikki on kulttuurisidonnaista eli kulttuurirelativistinen näkemys, jonka mukaan moraaliset käsitykset määrittyvät suhteessa kulttuuriin, jolloin eri kulttuurien näkemyksiä ei voi pätevästi kritisoida. (Tästä voidaan pohtia esimerkkejä: naisten ympärileikkaus esim. Somaliassa, kunniamurhat jne.) Ehkä kärrymme näyttää tyhjältä, mutta meillä on lapulla (tai ainakin mielessämme) jonkun antama arvojen ostoslista, jonka mukaan toimimme. Kuka antoi meille sen ostoslistan? Vanhempamme? Ystäväpiirimme? Opettajamme? Kulttuuri, jossa elämme? Ns. yleinen mielipide? Kun tulet etiikan supermarketista ja tyhjennät ostoskorisi sisällön autoon, tapaat parkkipaikalla kavereitasi ja huomaat, että heidän ostoskorinsa oli loppujen lopuksi yllättävän samanlainen. Mistä se voisi johtua? Koit tekeväsi täysin yksilöllisiä valintoja, mutta ne paljastuivatkin hämmästyttävän yhtäläisiksi muiden tekemien valintojen kanssa. Miksi ihmeessä? Onko joku pettänyt minua? Kuka rajoittaa minun vapauttani? 16 Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on?

17 Kalvo 1/1 Onko moraalisista kysymyksistä mahdollista saada tietoa? 1. Kognitivismi moraalista on mahdollista saada (varmaa) tietoa tietoa saavutetaan järjen avulla (rationalismi) 2. Non-kognitivismi moraalista ei ole mahdollista saada (varmaa) tietoa moraali on relativistista eli se on suhteutettava joko yhteisöön tai yksilöön moraali on emotivistista eli tunteiden ilmaisua Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on? 17

18 Kalvo 2/1 Emotivismi + arkiajattelun kannalta ymmärrettävää + ottaa huomioon tunteet etiikka ei jää pelkäksi kylmäksi laskelmoinniksi + tunteet voidaan nähdä osana universaalia lajiolemusta eli objektiivisena perustana moraalille relativismi eli kaiken suhteellisuus ongelmana täydellinen subjektivismi eli kaikki moraali on mielipidekysymyksiä kulttuurirelativismia, jolloin kulttuurit ovat moraalisissa kysymyksissä yhteismitattomia rationaalinen argumentointi käy vaikeaksi, jopa mahdottomaksi Humen giljotiinin ongelma eli tosiasioista ei päästä suoraan normatiivisiin väitteisiin 18 Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on?

19 Kalvo 3/1 Rationaalinen etiikka + perustuu järkeen ei salli mielivaltaa tai sattumanvaraisuutta + mahdollisuus argumentointiin ja perustelemiseen eettinen kommunikaatio ja pohdiskelu tulevat mielekkääksi Mitkä ovat valinnan kriteerit, jos useat eri ratkaisut ovat yhtä järkeviä? Onko järkevyys kriteerinä a) yksiselitteisesti arvioitavissa eli kuka määrittää järkevyyden? b) riittävä? (Onko oikeutettua sulkea pois esim. tunteet?) Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on? 19

20 Filosofoitavaksi Mitä valitset koko ihmiskunnan puolesta? Jean-Paul Sartren eksistentialismi Selvitä itsellesi oppikirjan sivun 23 avulla, mitä situaatio- eli tilanne-etiikka on. Mitä hyvää ja mitä heikkouksia siinä mielestäsi on? Joudunko tekemään / Saanko tehdä eettiset valintani yksin? Millaisten valintatilanteiden edessä olen täysin yksin, milloin taas en? Jos ryhmässä tehdään jokin (esim. eettinen) päätös, mikä on henkilökohtainen vastuuni siitä sen jälkeen? Onko se pienempi kuin jos olisin tehnyt päätökseni aivan yksin? Voinko koskaan tehdä valintoja täysin yksin? Eikö päätökseeni aina vaikuta joitakin itseni ulkopuolisia taustatekijöitä (tiedostinpa sitä tai en)? Miten korvataan kuolleen Jumalan orjamoraali? Friedrich Nietzschen nihilismi Lue oppikirjan teksti Nietzschen nihilismistä sivulta 23 ja vastaa seuraaviin kysymyksiin: Mieti nihilistisen asennoitumisen hyviä ja huonoja puolia. Voiko kukaan ihminen olla johdonmukainen nihilisti? Onko nihilismi jo itsessään arvovalinta? Jos kaikki arvot tai arvojen tärkeys kielletään, eikö se ole jo itsessään arvoväritteinen kannanotto? 20 Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on?

21 Kalvo 4/1 Eksistentialismi olemassaolon eli eksistenssin kysymyksiä tutkiva 1900-luvun filosofinen suuntaus Ihminen on heitetty maailmaan ja hänen peruskokemuksensa on ahdistuksen sävyttämä vapaus. Ihminen voi elää aidosti tai epäaidosti. Kaikkein aidoimmin (autenttisimmin) ihminen elää silloin, kun hän suostuu kohtaamaan perusahdistuksen (angstin): olen vapaa, mutta samalla yksin vapaudessani. Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on? 21

22 Kalvo 5/1 Eksistentialisteja Jean-Paul Sartre ( ) ranskalainen filosofi ja kirjailija ihmisen olemassaolo on ennen olemusta ( eksistenssi edeltää essentiaa ) = Sinun täytyy ensin tehdä jotakin, ennen kuin sinua voidaan pitää olemukseltasi tietynlaisena. (Olet runoilija, koska kirjoitat runoja eikä päinvastoin!) Valitset siis itse oman olemuksesi. Ihminen on sitä, mitä hän tekee itsestään. Friedrich Nietzsche ( ) nihilismillä tarkoitetaan yleensä arvottomuutta, jolla viitataan yleisten arvojen olemassaolon mahdottomuuteen Nietzschen nihilismi: individualismia: yksilö tärkeä, ei joukot; vallitsevaa sovinnaisuutta ja tapoja vastaan egoismia: itsekkyyttä (?) kehitys yli-ihmiseksi. Ihmiset valitsevat itse moraalinsa ja sen perusteet. Ihmiset valitsevat arvonsa, koska niille ei ole olemassa objektiivista perustaa. Jumala on kuollut eli uskonnolliset auktoriteetit eivät voi enää toimia moraalin perusteena. Tiedekään ei ole pystynyt antamaan objektiivista perustaa etiikalle. subjektivismia: lopullista totuutta ei ole olemassa, vaan kaikki määrittyy vallankäytön kautta 22 Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on?

23 Pohdittavaksi 1. Lue katkelma Jaakko Heinimäen kolumnista. Vastaa sitä koskeviin kysymyksiin oppikirjan sivujen eettistä kasvatusta (ja kasvattamattomuutta) koskevia kappaleita tukena käyttäen. Perustele mielipiteesi. Miksi vanhemmat puhuvat lapselleen? Eikö jokaisen pitäisi saada itse valita, mitä kieltä haluaa puhua? Eikö olisi kunnioittavampaa lasta kohtaan olla opettamatta hänelle äidin tai isän kieltä? Miksi vanhemmat esittelevät lapselleen omia ystäviään? Eikö jokaisen pitäisi saada itse valita, kenen kanssa seurustelee? Miksi vanhemmat vetävät pienet lapsensa omaan elämänmuotoonsa? Mikä oikeus aikuisella on osoittaa lapselle, mikä hänen mielestään on arvokasta ja oikein? Eikö lapsen pitäisi saada päättää sellaisesta itse? Ongelma on siinä, että milläs päätät, jos olet pussissa kasvatettu? Jaakko Heinimäki, Metro Mitä Heinimäki pyrkii tekstillään mielestäsi sanomaan? Miksi hänen mielestään lapselle saa ja pitää opettaa esimerkiksi, mikä on oikein ja mikä väärin? Mitä mieltä itse olet asiasta? Onko vanhemmilla lupa opettaa lapselleen eettisiä käsityksiään? Onko vanhemmilla suorastaan velvollisuus tehdä se? Minkä ikäinen lapsi tai nuori on mielestäsi valmis tekemään täysin itsenäisesti moraaliset valintansa? Mitä sellaisia asioita, joita itse pidät tärkeänä, toivoisit voivasi tulevaisuudessa välittää mahdollisille lapsillesi? 2. Lue seuraavat katkelmat ja vastaa niitä koskeviin kysymyksiin. Käytä tarvittaessa apuna oppikirjan sivua 23. Emmekö vielä kuule hälinää, joka syntyy, kun haudankaivajat hautaavat Jumalan? Emmekö vielä tunne mätänevän Jumalan hajua? jumalatkin mätänevät! Jumala on kuollut! Jumala pysyy kuolleena! Ja me olemme hänet surmanneet! Kuinka me lohduttaudumme, me kaikkien murhaajien murhaajat? Pyhin ja mahtavin, mitä maailma on tähän saakka omistanut, on vuodattanut verensä kuiviin meidän veitsiemme alla, kuka pyyhkii meistä tämän veren? Nietzsche, Friedrich: Iloinen tiede. Suom. J.A. Hollo. Otava Mitä oletat Nietzschen tarkoittavan Jumalan kuolemalla? Missä mielessä ihmiset ovat tappaneet Jumalan? Mitä Jumalan kuolemasta seuraa? Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on? 23

24 Haluaisin nyt puolustaa eksistentialismia eräitä siihen kohdistettuja moitteita vastaan. Kristilliseltä taholta meitä moititaan siitä että kiellämme todellisuuden ja ihmispyrkimyksen vakavuuden, sillä jos hylkäämme Jumalan käskyt ja ikuisiksi määrätyt arvot, jäljelle jää vain pelkkää sattumanvaraisuutta; kunkin sopii tehdä mitä haluaa eikä kenelläkään ole mittapuuta minkä mukaan arvioida toisten näkökantoja ja tekoja. Tästä syystä vastuumme on suurempi kuin voisimme kuvitellakaan koska se koskee koko ihmiskuntaa. Jos haluan mennä naimisiin en teollani sido yksiavioisuuden tielle vain itseäni, vaan koko ihmiskunnan. Olen siis vastuussa itsestäni ja muista, valitessani tuon tietyn kuvan ihmisestä, valitsen ihmisen. Sartre, Jean-Paul: Esseitä I. Suom. Aarne T. K. Lahtinen. Otava Onko myös Sartren Jumala kuollut? Perustele. Mitä Jumalan kuolema Sartrelle merkitsee? Nietzschen näkökulmasta ihmiset oli orjuutettu kristillisen moraalin alle. Jumalan kuolema teki mahdolliseksi nousta tuon orjuuttavan moraalin yläpuolelle. Absoluuttisesti määritellyn oikean ja väärän kuollessa Jumalan mukana eletään Nietzschen näkemysten mukaan arvovapaassa tilassa. Jakaako Sartre tämän näkemyksen? Nietzsche torjuu moraalin kokonaan, ja katsoo, että ihmisen tulee nousta sen yläpuolelle. Päteekö sama Sartreen? Mihin moraali voidaan Sartren näkemyksen mukaan perustaa tilanteessa, jossa oikean ja väärän mittapuuksi ei käy Jumala, jonka olemassaoloon ei enää uskota? Onko Sartren ratkaisu mielestäsi onnistunut? Perustele kantasi. Entä miten ihmiset voitaisiin motivoida tekemään hyvää, kun kuolemanjälkeistä punttien tasausta, viimeistä tuomiota ei enää ole odotettavissa? Riittääkö pelkkä puhe koko ihmiskuntaa koskevasta vastuusta? Perustele mielipiteesi. Tuleeko Jumalan jättämästä maailmasta väistämättä itsekkyyden ilmentymä, kun sen asukkaat voivat elää vailla huolta helvetin lieskoista? Perustele näkemyksesi. 24 Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on?

25 2 Moraalin metafysiikka Tämän luvun tarkoituksena on selvittää eettisen pohdinnan mahdollistavia ja sitä edeltäviä metafyysisiä teemoja. Etiikan metafysiikan suurimpana kysymyksenä on perinteisesti ollut kysymys vapauden ja määräytymisen suhteesta eli lähinnä siitä, onko ihminen vastuullinen ja mihin saakka toimistaan. Tämä kysymys determinismistä ja vapaudesta palautuu kysymykseen ihmisestä eli ihmiskäsityksestä, toisin sanoen filosofiseen antropologiaan. Tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään keskeisimpiä metaeettisiä kysymyksiä. Arvomarkkinat-luvussa päädyttiin subjektivismiin ja sen ongelmiin. Nyt jatketaan subjektin olemuksen pohdintaa. Tavoitteena on ymmärtää, että ihmisen täydellinen vapaus ei ole itsestään selvää ja oppia, mitkä asiat tätä vapautta rajoittavat. Lisäksi tärkeää on havaita vapauden ja vastuun välinen kytkös. VIRITTÄYTYMINEN Avauskysymykset voidaan käsitellä pari- tai pienryhmätyönä. Opiskelijoille annetaan pelkät otsikot, mutta jos kysymykset vaikuttavat liian vaikeilta, voi opettaja evästää opiskelijoita lisäkysymyksillä (ks. s. 29). Pohdinnan tarkoituksena on osoittaa, että kysymykset vapaudesta ja vastuusta eivät ole kovin yksinkertaisia ja että ne vaativat syvempää pohdiskelua. PEREHTYMINEN Moraalisubjekti on olio, joka pystyy pohtimaan erilaisia vaihtoehtoja, valitsemaan niistä ja ottamaan vastuuta. Mikä tekee ihmisestä ainoan moraalisen subjektin? Perinteisesti sen on katsottu olevan ihmisen rationaalisuuden eli järjen. Filosofiassa ihmisen rationaalisuuden on yleensä katsottu olevan ihmisen toiminnan lähtökohtana. Käsitykset siitä, miten tätä rationaalisuutta tulisi käyttää, kuitenkin vaihtelevat eri teorioiden välillä. Aristoteleen näkemykseen ihmisestä ja siihen, mikä motivoi häntä toimimaan, voidaan tutustua Miksi Jeppe juoksee? -tehtävän ja kalvon 2/2 avulla. Aristoteleen mukaan ihminen on teleologinen olento, jonka toiminta on selitettävissä hänen päämäärällisyytensä kautta. Aristoteleen näkemystä on pidetty vanhentuneena siinä mielessä, että nykytiede katsoo maailman toimivan ja selittyvän kausaalisesti eikä teleologisena kokonaisuutena. Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on? 25

26 Toista ihmisen toiminnan kannalta keskeistä Aristoteleen näkemystä kutsutaan praktiseksi eli käytännölliseksi syllogismiksi. Sen mukaan ihmisen toimintaa voidaan selittää logiikan mukaisesti. Tässä kohdin kannattaa palauttaa mieleen ensimmäisen filosofian kurssin tietoja logiikasta, lähinnä käsitteet premissi, syllogismi ja johtopäätös. Opettaja voi teeman havainnollistamiseksi keksiä lisää esimerkkejä praktisista syllogismeista. Esimerkkeinä kannattanee käyttää lauseita, joissa johdatellaan luonnollisten tarpeiden ja muiden halujen teemaan. Esimerkiksi: PREMISSI 1: HALU / PÄÄMÄÄRÄ Minulla on jano eli haluan juoda. PREMISSI 2: USKOMUS / KEINO Jos juon vettä, niin jano lähtee. JOHTOPÄÄTÖS: TOIMINTA siis vettä hakemaan PREMISSI 1: HALU / PÄÄMÄÄRÄ Minulla on jano eli haluan juoda. PREMISSI 2: USKOMUS / KEINO Jos juon colaa, niin jano lähtee. JOHTOPÄÄTÖS: TOIMINTA siis hakemaan colaa kaupasta Näkemykset teleologisuudesta ja praktisesta syllogismista luovat pohjan aristotelisen naturalismin käsittelylle. Aristotelisen naturalismin mukaan ihmisellä on tiettyjä luonnollisia haluja ja arvoja. Todelliset halut suuntautuvat aina siihen, mikä on hyvää ja oikein. Näin ollen etiikan tehtävänä olisi vain löytää nuo luonnolliset ja oikeat halut ja sitten ihmisen tulisi kehittää luonnettaan niin, että oppisi toimimaan niiden mukaan. Luonnollisten halujen toteutus määrittää eettisesti hyvän elämän. Osio voidaan toteuttaa joko parityönä tai opettajajohtoisesti. Keskeistä on luonnollisuuden käsitteen käsittely ja sen vertailu muihin haluihin. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että opiskelijoita pyydetään täydentämään seuraavanlaisia lauseita: Ihmiselle on luonnollista, Miehen on luonnollista, Naisen on luonnollista, Kissan on luonnollista Opiskelijoita voidaan pyytää myös esimerkiksi parityönä listaamaan asioita, jotka ovat ihmiselle luontaisia ja asioita, jotka ovat luonnottomia. Vastaukset listataan taululle ja vaaditaan opiskelijoita perustelemaan väitteensä eli sen, miksi ko. toiminta on joko luonnollista tai luonnotonta. Kun luonnollisuutta käsitellään joko kausaalisuuden tai teleologisuuden kautta, törmätään nk. Humen giljotiiniin. Humen giljotiini tyrmää ajatuksen siitä, että jonkin teon tai asian hyvyys tai huonous olisi jokin objektissa oleva luonnollinen ominaisuus ja siten sieltä jotenkin havaittavissa oleva. Tätä ongelmaa käsitellään oppaassa seuraavaksi. Teemaa voi lähestyä oppaan aiheeseen liittyvän tehtävän avulla. 26 Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on?

27 Teema voidaan käsitellä myös siten, että opettaja ottaa esimerkkejä aiemmasta luonnollisuus/luonnottomuus -keskustelusta ja osoittaa, kuinka opiskelijat siinä käyttivät normatiivisia väitteitä. Opiskelijoiden mieliin voidaan sitä ennen palauttaa deskriptiivisyyden ja normatiivisuuden käsitteiden erot ja pyytää heitä pohtimaan luonnollisuus/luonnottomuus -tehtävässä esittämiään perusteluja. Tarkoituksena on osoittaa, että etiikan arvostelmissa on Humen mukaan aina käytettävä väitteitä, jotka ovat normatiivisia ja jotka eivät siten voi perustua pelkkään kuvailevaan tietoon maailmasta. FILOSOFOITAVAKSI Johannes Buridanin aasi -tarinaa (oppikirjan s. 32) voidaan käyttää esimerkkinä luonnollisten halujen käsitteen käsittelyssä eli pohdittaessa sitä, miten osaamme valita kahden tai useamman hyvän / luonnollisen asian välillä. Kyseinen tarina voidaan lukea ääneen tai kertoa suullisesti luokalle ja pyytää sen jälkeen opiskelijoita arvioimaan tarinan opetusta tai filosofista sisältöä. Thomas Hobbesin materialismin ja eettisen egoismin avulla voidaan hyvin kritisoida Aristoteleen näkemyksiä. Hobbesin mukaan ihminen on vain ainetta, joka toimii kuten aine eli kausaalisesti (vs. Aristoteleen teleologisuus). Etiikassaan Hobbes kannatti egoismia. Hobbesin mukaan ihmiset elivät alkujaan nk. luonnontilassa, jossa ei ollut eettisiä periaatteita vaan oman edun ajamista. Siten Aristoteleen ja Hobbesin käsitykset ihmisestä asettuvat vastakkain etenkin, kun hyve-eettisessä osuudessa tuodaan esiin Aristoteleen hyve-etiikan perustuvan ajatukseen ihmisestä luonnostaan yhteisöllisenä olentona. Tämä filosofoitavaksi-osuus voidaan käsitellä tässä yhteydessä suhteessa teleologiseen ajatteluun ja/tai Aristoteleen hyve-etiikan yhteydessä. Osuus voidaan käsitellä esimerkiksi siten, että opiskelijat lukevat tekstin ja vastaavat sen jälkeen kalvon 6/2 kysymyksiin itsenäisesti tai ryhmätyönä. Hobbesin materialismi -teema voidaan yhdistää hyvin myös liberalismiin ja lukuun 10 Yksilön ja yhteisön hyvän suhteesta. POHDITTAVAKSI Osion ensimmäinen tehtävä käsittelee William Styronin romaanin Sofien valinta tilannetta, jossa Sofien tehtävänä on valita kahdesta huonosta vaihtoehdosta. Peruskysymys on, mitä seikkoja tällaisessa valintatilanteessa voidaan ja mitä tulisi ottaa huomioon. Keskeinen ongelma liittyy valinnan vapauteen: Sofielle tarjotaan vapautta valita, jolloin hänen voidaan myös olettaa olevan vastuullinen päätöksestään. Toinen tehtävä esittelee Nietzschen aforismin, jonka sanomaa pyritään tulkitsemaan. Aforismi käsittelee moraalisten ongelmien luonnetta eli sitä, onko niissä aina valinnan ja tulkinnan varaa. Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on? 27

28 Avauskysymyksiä 1. Milloin ihminen ei ole vastuussa tekemisistään? 2. Entä milloin ihmisellä ei kerta kaikkiaan ole valinnan varaa? Eli: milloin sinulta puuttuu vapaus? 3. Voitko kuvitella sellaisen tilanteen, että joku tekee pahaa, mutta häntä ei silti voi tuomita siitä? 4. Listaa molempiin esimerkkejä: a) Mistä et ole (ollenkaan) vastuussa? b) Mistä olet (täysin / yksin) vastuussa? 28 Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on?

29 Lisämateriaalia avauskysymyksiin 1. Milloin ihminen ei ole vastuussa tekemisistään? Huumattuna, hypnotisoituna, mielisairaana, uhattuna, kiristettynä? Entä alaikäisenä, johtajan käskyä totellessaan (esim. riviupseerit natsi-saksassa), vahvasti humalassa? 2. Entä milloin ihmisellä ei kerta kaikkiaan ole valinnan varaa? Eli: milloin sinulta puuttuu vapaus? vapauden ja vastuun yhteenkuuluvuus 3. Voitko kuvitella sellaisen tilanteen, että joku tekee pahaa, mutta häntä ei silti voi tuomita siitä? esim. tekijää ei voi pitää täysin vastuullisena teoistaan tai hänellä on lain suoja tuomitsemista vastaan Vrt. entäpä pahan tekeminen jonkin suuremman hyvän saavuttamiseksi? 4. Listaa molempiin esimerkkejä: a) Mistä et ole (ollenkaan) vastuussa? esim. syntymä, vanhemmat, perimä, äidinkieli, kasvatus, lapsuuden elinpiiri, vanhempien alkoholinkäyttö, avioero, väkivaltaisuus (näistä lapsi usein syyllistää itsensä), yhteiskunnan poliittinen päätöksenteko, ennen kuin olet täyttänyt 18 vuotta ja saat äänestää, perinnölliset sairaudet, useat muutkin sairaudet, esim. syöpä (vrt. toisaalta keuhkosyöpä?) b) Mistä olet (täysin / yksin) vastuussa? yleensä mitkä tahansa täydessä ymmärryksessä tehdyt harkitut teot, omat asenteet, omaan elämänsuunnitelmaan liittyvät valinnat: koulutus, työpaikka, aviopuoliso, kulutustottumukset, vapaa-ajan käyttö, ystäväpiiri jne. Näitä kaikkia voi problematisoida: löytyykö yhtään esimerkkiä, josta todella olisit täysin ja yksin vastuussa? Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on? 29

30 Miksi Jeppe juoksee? Näet kadulla miehen, joka juoksee hippulat vinkuen eteenpäin. Et tunne miestä etkä tiedä, mistä hän tulee ja minne hän on menossa. Et voi mistään heti päätellä, miksi hän juoksee. Filosofina et kuitenkaan malta jättää kysymystä sikseen, vaan ryhdyt arvailemaan. Mieti nyt mahdollisimman monta erilaista selitystä sille, miksi Jeppe oikein juoksee! Tehtävän purku Opettaja kokoaa selitykset yksi kerrallaan Miksi Jeppe juoksee? -kalvopohjalle. Selitykset kannattaa koota rinnakkain kahdelle palstalle siten, että vasemmalle puolelle tulevat Jeppe juoksee, koska... -tyyppiset eli kausaaliset selitykset ja oikealle puolelle Jeppe juoksee, jotta... -tyyppiset eli teleologiset selitykset. Juonta ei kuitenkaan kannata paljastaa heti, vaan on syytä ensin koota niin paljon selityksiä kuin kalvolle mahtuu ja vasta sen jälkeen kysyä, millä perusteella vastaukset on jaettu kahteen ryhmään. Jeppe-tehtävästä päästään kausaalisen ja teleologisen selitystavan vertailuun kalvolla 2/2 olevan aikajanan (t = time) avulla: kausaalinen selitys etsii tapahtumalle sellaisia syitä (lat. causa), jotka edeltävät itse tapahtumaa teleologinen selitys etsii tapahtumalle sellaisia päämääriä (kr. telos), jotka eivät vielä ole toteutuneet, mutta joiden uskotaan toteutuvan kyseisen teon seurauksena jotka siis tulevat itse tapahtuman jälkeen 30 Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on?

31 Kalvo 1/2 Miksi Jeppe juoksee? Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on? 31

32 Kalvo 2/2 Kaksi tapaa selittää asioita syy asia, päämäärä jota selitetään 1. Kausaalinen selitys etsii asialle syyn (lat. causa): ajallisesti aikaisempi A aiheutti B:n vastaa kysymykseen Mistä syystä? = koska -tyyppinen selitys ( Jeppe juoksee, koska joku ajaa häntä takaa. ) 2. Teleologinen eli finaalinen selitys etsii asialle päämäärän (kr. telos): B tapahtuu, jotta C toteutuisi vastaa kysymykseen Mitä varten? = jotta -tyyppinen selitys ( Jeppe juoksee, jotta ehtisi junaan. ) 32 Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on?

33 Kalvo 3/2 Mikä on syllogismi? sana tulee kreikasta: syn = yhdessä + legein = lausua syllogismi on väittämä, jossa kahdesta peruslauseesta (premissistä) yhdessä lausutaan jotakin eli niistä loogisesti seuraava johtopäätös Teoreettinen syllogismi PREMISSI 1 Kaikki ihmiset ovat kuolevaisia. PREMISSI 2 Sokrates on ihminen. JOHTOPÄÄTÖS Siis Sokrates on kuolevainen. premissi 1 lausuu julki jonkin yleisen totuuden premissi 2 väittää jotakin tietystä yksilöoliosta päättely on muodoltaan deduktiivinen: yleisestä totuudesta edetään kohti yksittäistapausta päättely on muodollisesti pätevä, jos johtopäätös seuraa loogisesti premissistä jos premissit ovat tosia, niin myös johtopäätöksen täytyy olla tosi Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on? 33

34 Kalvo 4/2 Praktinen eli käytännöllinen syllogismi PREMISSI 1: HALU / PÄÄMÄÄRÄ Haluan ehtiä junaan. PREMISSI 2: USKOMUS / KEINO Tiedän, etten ehdi, ellen juokse. JOHTOPÄÄTÖS: TOIMINTA Siis hippulat vinkumaan! premissi 1 ei ole yleinen totuus, vaan se lausuu jonkin halun tai päämäärän premissi 2 lausuu uskomuksen, millä keinoilla päämäärä on saavutettavissa johtopäätös ei ole teoreettinen totuus, vaan toiminta 34 Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on?

35 Teema: Mitä luonnollisuus tarkoittaa? Otetaan esimerkki elävästä elämästä asiasta, jonka kohdalla luonnollisuus luonnonvastaisuus -keskustelun laineet ovat loiskunneet kiivaana aivan viime vuosinakin: Homous on luonnonvastaista! Jotkut väittävät näin. Millä perusteilla? Siksikö, että heteroseksuaalisuus on tilastollisesti yleisempää? Mutta onko tilastollinen yleisyys itsessään tae siitä, että jokin on oikein ja normaalia? Vrt. Vasenkätisyys on luonnonvastaista! Vrt. myös Syö sontaa! 5 ziljoonaa kärpästä ei voi olla väärässä! Siksikö, että olemme tottuneempia heteroseksuaalisuutta korostavaan kulttuuriin? Siksikö, että jotkut moraaliauktoriteetit määrittelevät sen luonnonvastaiseksi? Siksikö, että se ei täytä lisääntymistavoitetta kuten heteroseksuaalisuus? Loppujen lopuksi tullaan siihen kysymykseen, miten määritellä luonnollinen ja toisaalta luonnonvastainen normaali ja epänormaali Eivätkö määrittely-yritykset kerro enemmän meistä kuin luonnosta? Ja jos niin on, olisiko sillä edelleen joitakin seurauksia sen suhteen, miten meidän pitäisi suhtautua niihin, jotka ovat jostakin asiasta täysin eri mieltä kuin me itse? Toisaalta: eikö valtaosa ihmisistä silti pidä joitakin asioita luonnonvastaisina? Keksi esimerkkejä, joita voitaisiin perustella luonnollisuudella / luonnonvastaisuudella. Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on? 35

36 Teema: Humen giljotiini Miettikää esimerkki jostakin asiasta, joka on moraalisesti ehdottoman tuomittava ja jonka kaikki tervejärkiset ihmiset tuomitsevat (ainakin meidän kulttuurissamme). Luokasta saattaa nousta seuraavanlaisia esimerkkejä: raiskaus, pedofilia, murha, keskitysleirit, kidutus. Valitaan jokin näistä esimerkeistä tarkastelun kohteeksi ja lähdetään pohtimaan sitä, mistä tarkkaan ottaen johtuu, että se on niin tuomittava. Pohdinnassa pyritään pääsemään yhä yleisluontoisempiin ja perustavampiin arvioihin, jotka ovat näkemyksen taustalla. Viime kädessä kaikista yllämainituista voidaan päätyä lähimmäisenrakkauden periaatteeseen esim. muodossa Ihmiselämää on kunnioitettava! Mutta vielä tästäkin voidaan mennä taaksepäin: Miksi ihmiselämää pitäisi kunnioittaa? Onko luonnon ekosysteemin kannalta kovinkaan olennaista se, säilyykö vai tuhoutuuko jokin tietty ihmiselämä tai vaikka koko ihmiskunta? Näin tullaan Humen havaitsemaan ongelmaan: Jos sanomme Ilmiö x on tuomittava, voimme perustella sitä vain moraaliväittämillä siis lauseilla, jotka ovat tavalla tai toisella arvottavia eli normatiivisia. Emme voi palauttaa sitä deskriptiivisiin, neutraaleihin totuuksiin. Eettisellä lauseella on aina normatiivinen perusta, jota emme löydä itse tapahtumasta, jota arvioimme. Tosiasioista ei voi johtaa arvoja ja normeja. Ja kääntäen: Arvoja ja normeja ei voi palauttaa tosiasioihin. Juuri tämän ilmaisee HUMEN GILJOTIINI: You cannot derive ought from is. = Siitä, miten asiat ovat, ei voida päätellä, miten niiden pitäisi olla. Huom. Hume ei suinkaan ollut arvonihilisti. Hän vain pyrki tekemään tarkan erottelun sen suhteen, mitä olemme empiirisesti oikeutettuja sanomaan ja millä perusteilla. Tässä mielessä Humen giljotiini on läheistä sukua hänen kausaliteetin ja induktioperiaatteen kritiikilleen. 36 Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on?

37 Kalvo 5/2 Humen giljotiini You cannot derive ought from is. = Siitä, miten asiat ovat, ei voida päätellä, miten niiden pitäisi olla. Eli: Tosiasioista ei voi johtaa arvoja ja normeja ja kääntäen: arvoja ja normeja ei voi palauttaa tosiasioihin. Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on? 37

38 Filosofoitavaksi Entä jos et osaa valita? Johannes Buridanin aasi Muistele tai mieti tilannetta, jossa tuntuu lähes mahdottomalta valita kahden vaihtoehdon väliltä! Jos puntit todella tuntuvat menevän täysin tasan, millä perusteilla lopulta valitset? Heitätkö noppaa? Vai yritätkö saada lisätietoja? Yritätkö miettiä entistä tarkemmin, mitä seurauksia valinnoillasi on? Esimerkkejä: Kahdesta laadukkaasta automerkistä valitseminen (esim. Mercedes ja BMW) Asunnon valitseminen kahdesta hyvästä vaihtoehdosta Jatkaako seurustelusuhdetta vai lopettaa se? Ns. menu-efekti ravintolassa: et osaa päättää, mitä tilata, kun kaikki tuntuu niin herkulliselta? Pääset sisälle kahteen oppilaitokseen, joista molempiin olet pyrkinyt ihan tosissasi ja molemmat alat kiinnostavat sinua? 38 Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on?

39 Kalvo 6/2 Kysymyksiä Hobbesin materialismista 1. Onko ihminen mielestäsi vain ainetta, kuten Hobbes väittää, vai onko hänessä myös jotain muuta? 2. Mitä se muu voisi olla ja miten sen olemassaoloa voisi perustella? 3. Jos Hobbes on oikeassa ja ihminen vain ainetta, niin silloin ihminen on samojen syyseuraussuhteiden alainen kuin muutkin aineelliset oliot. Miten tämä näkemys voisi vaikuttaa eettisiin päätöksiin ja niiden perustelemiseen? 4. Vertaile Hobbesin ja Aristoteleen näkemyksiä ihmisestä. Mitä erot merkitsevät heidän etiikan teorioidensa kannalta? Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on? 39

40 Pohdittavaksi 1. Oppikirjan sivulla 32 kerrotaan Johannes Buridanin nimissä kulkevasta tarinasta, joka kertoo nälkäisestä aasista kahden heinäkasan välissä. Aasi ei kykene valitsemaan, kumpaan kasaan kävisi käsiksi. Tarina päättyy luonnollisesti varsin ikävästi. Samankaltainen, Auschwitzin rautatieasemalle sijoittuva valintatilanne kuvataan myös William Styronin klassikkoromaanissa Sofien valinta. Lue alla oleva katkelma ja vastaa sitä koskeviin kysymyksiin. Saatte pitää toisen lapsistanne, lääkäri toisti. Toisen on mentävä. Kumman haluatte pitää? Tarkoitatteko, että minun on valittava? Te olette puolalainen, ette juutalainen. Sen vuoksi teillä on oikeus valita. Älkää panko minua valitsemaan, Sofie kuuli anovansa kuiskaten, minä en voi valita. Lähettäkää heidät sitten molemmat sinne, lääkäri sanoi adjutantilleen, nach links. Mami! hän kuuli Evan kirkaisevan ohuella ja kimeällä äänellä juuri sillä hetkellä, jolloin hän tuuppasi tytön luotaan ja kompuroi pystyyn betonilaiturilta. Ottakaa hänet! hän kirkaisi. Viekää pikku tyttöni! Tällä hetkellä adjutantti tarttui Evaa kädestä niin varovaisesti ja hellästi, että Sofie yritti turhaan unohtaa tuon eleen, ja vei tytön tuomiotaan odottavien joukkoon. Styron, William: Sofien valinta. Suom. Pentti Lehtinen. Otava Millä tavalla Sofieta koskeva valintatilanne eroaa aasitarinan vastaavasta? Mitä yhteistä tilanteilla on? Millä eri perusteilla Sofie olisi voinut suorittaa valintansa? Huomioi, että Sofie voi myös valita sen, että hän jättää valitsematta. Miksi epäilet Sofien valinneen, kuten valitsi? Miten luulisit itse suorittavasi valinnan vastaavassa tilanteessa? Olisivatko perusteesi pikemmin rationaalisia kuin tunteisiin perustuvia, vai toisin päin? Mitä toivoisit tekeväsi vastaavassa tilanteessa? Sofien valintatilanne päättyy loppujen lopuksi täydellisen murheellisesti. Kumpikaan lapsista ei lopulta selviä hengissä. Sofie siis laitettiin tekemään valinta, jolla ei oikeasti ollut mitään merkitystä. Miksi näin toimittiin? Oletko itse ollut moraalisessa valintatilanteessa, jossa on mahdollista valita vain väärin? 2. Seuraava lause on peräisin Friedrich Nietzschen kynästä: Ei ole mitään moraalisia ilmiöitä, on vain moraalista ilmiöiden tulkintaa. Mitä Nietzsche tarkoittaa aforismillaan? Oletko samaa mieltä hänen kanssaan? Perustele näkemyksesi. Kenen oppikirjan luvussa 2 esitellyn herran keksinnön kanssa Nietzschen lauseella on paljon yhteistä? Mitä yhteistä? 40 Hyvän olemus, opettajan aineisto. I Mitä etiikka on?

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET 5.13 FILOSOFIA Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti,

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna)

1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) 1. Filosofian luonne MITÄ FILOSOFIA ON? - Filosofia = viisauden rakkaus Ensimmäinen

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15

KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15 KURSSIKUVAUS 1 / 5 KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: FI1 KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15 FILOSOFIA JUSSI SAARELA SALON LUKIO 5. JAKSO/2014-2015

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Etiikan päivä: Hyvä ja paha tieto - Tieteiden talo 12.3.2015 Kolme esimerkkiä Ei kannata? Giubilinin

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

MITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia?

MITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia? MITÄ ARVOT OVAT? Esimerkiksi: Mikä on hyvää? Onko hyvää se, mikä tuntuu hyvältä? minkä joku (auktoriteetti) sanoo olevan hyvää? minkä hyvyydestä suurin osa on samaa mieltä? mikä toimii hyvin (tai sopii

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Oppimispäiväkirja. Nimi: Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Huomaa että oppimispäiväkirjan tekeminen on huomioitu kurssin mitoituksessa osaksi

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT Ideoita opettajille Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. Kirjoita henkilöstä luonnekuvaus. 2. Tee ja kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle.

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Etiikka, tiede ja arvot Luento 5. Farmasian tdk. 14.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet Psykologia

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta.

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. Juhani Niemi ALKUOPPIA KIRJOITTAMISEEN Perustavia lähtökohtia: 1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. 2) Suhteen käsiteltävään aiheeseen on oltava omakohtainen,

Lisätiedot

Ympäristöasioiden sovittelu

Ympäristöasioiden sovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija

Lisätiedot

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Mediaetiikka Luento 4 Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Suoritus Luennot: 20 t keskiviikkoisin klo 13 16 ajalla 30.10. 11.12.2013 Lyhyt ideapaperi esseeaiheesta, pituus 800-1200 sanaa, palautus

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

- 0-100 numerot + euro, euroa, euron, sentti, senttiä + sataa + tuhat, tuhatta

- 0-100 numerot + euro, euroa, euron, sentti, senttiä + sataa + tuhat, tuhatta 3 Numeeriset taidot Ubah oppaana selittää tehtävät. Erityisesti 3.1.3.3 merkit täytyy selittää + jos opiskelija ei ymmärrä, voi katsoa muutaman ensimmäisen koneen tekemänä Äänet: - 0-100 numerot + euro,

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET

PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET AUDIOLUENTO 2000-02 - 09 Muistiinpanot EDUSERVER s. 29.02.1952 Helsingin yliopisto Avoin yliopisto Aikuiskasvatustiede 15 ov Kasvatusfilosofian per. (2ov) Monimuoto-opetus

Lisätiedot

FILO. Kokeeseen valmentautuminen. http://www.tammi.fi/filo

FILO. Kokeeseen valmentautuminen. http://www.tammi.fi/filo 1 Juha Eerolainen, Olli Hakala, Arno Kotro ja Hanna Vanhanen FILOSOFIAN AINEREAALIIN VALMISTAUTUMINEN Kokeeseen valmentautuminen Yksi ohje on ylitse muiden: Lue hyvin - ja mielellään paljon! Tärppejä on

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä?

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? TAVOITTEET: Alaansa liittyvien tekstien keskeisten käsitteiden, olennaisen sisällön ja tarkoituksen ymmärtäminen Tiedonhankinta eri tavoilla eri lähteistä

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja

Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja Reaalikokeiden rakenne Äidinkielen suunnitelmia Matematiikan suunnitelmia Vieraidenkielten suunnitelmia ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Reaalikokeet Osaamisen eri

Lisätiedot

Schulcurriculum Ethik

Schulcurriculum Ethik Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100

Lisätiedot

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli KASILUOKKA Koulutusvalinnat ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on rohkaista nuoria tekemään koulutusvalinnat omien kykyjen ja kiinnostuksen kohteiden perusteella sukupuolen ja siihen liitettyjen

Lisätiedot

T-79.144 Syksy 2003 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet 2.3-3.4) 28 31.10.2003

T-79.144 Syksy 2003 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet 2.3-3.4) 28 31.10.2003 T-79.144 Syksy 2003 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet 2.3-3.4) 28 31.10.2003 1. Olkoon R kaksipaikkainen predikaattisymboli, jonka tulkintana on relaatio R

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Kolikon tie Koululaistehtävät

Kolikon tie Koululaistehtävät Kolikon tie Koululaistehtävät I Tehtävät ennen Heureka-vierailua Rahojen ja Suomen Rahapajan historia 1. Ota selvää missä ja milloin raha otettiin ensimmäisen kerran käyttöön. 2. Minkälaisia ensimmäiset

Lisätiedot

Matt. 19: 1-12 Mikko Haapasaari

Matt. 19: 1-12 Mikko Haapasaari Luojan asettama avioliitto Matt. 19: 1-12 Mikko Haapasaari Matt. 19: 1-12 1 Kun Jeesus oli puhunut kaiken tämän, hän lähti Galileasta ja tuli sitten Jordanin itäpuolta kulkien Juudeaan. 2 Häntä seurasi

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta Tuloperiaate Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta ja 1. vaiheessa valinta voidaan tehdä n 1 tavalla,. vaiheessa valinta voidaan tehdä n tavalla,

Lisätiedot

Fransiskaanit ja teologia

Fransiskaanit ja teologia Fransiskaanit ja teologia sääntökunnilla yliopistossa omat oppituolinsa opetus omassa konventissa ) omat teologiset traditiot (k. 1245) opetti Pariisissa aluksi sekulaariteologina (=ei-sääntökuntalaisena)

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT Tähän korttipakkaan on koottu apukeinoja opinto-piirityöskentelyä varten. Voitte noudattaa ohjeita järjestelmällisesti tai soveltaa niitä vapaasti haluamallanne

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot