TULEVAISUUSTILA TUULOKSESSA Aistien-menetelmä kyläsuunnittelun välineenä Pilottiraportti Heli Laurikainen Hämeen Kylät ry / Aistien-hanke

Transkriptio

1 TULEVAISUUSTILA TUULOKSESSA Aistien-menetelmä kyläsuunnittelun välineenä Pilottiraportti Heli Laurikainen Hämeen Kylät ry / Aistien-hanke

2 Sisällys 1. Taustalla tarve uudenlaiselle menetelmälle Kehittämistyössä mukana Tilaa rakennettiin työpajoissa Tulevaisuustilassa tapahtui Yhdessä kootut aistimateriaalit Tapaamiset kutsuivat koolle tilaan Kokeilussa opittua... 9 Aistien Avoimia oppimisympäristöjä kehittämässä -hanke on Laurea-ammattikorkeakoulun hallinnoima valtakunnallinen kehittämishanke, jossa kehitetään Aistien-menetelmää oppimisen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Aistien-menetelmässä rakennetaan eri aisteille elämyksiä antavia ja helposti muunneltavia Aistien-tiloja. Tilaa voidaan käyttää valmiina elämyksellisenä ympäristönä tai sen suunnittelu ja rakentaminen voidaan toteuttaa yhteisöllisesti. Keskustelu, yhdessä tekeminen, oppiminen ja oivaltaminen ovat menetelmässä tärkeitä. Aistien-menetelmä soveltuukin erilaisille toimijaryhmille ja eri käyttötarkoituksiin. Aistien-hankkeessa mukana kehittämässä ovat olleet Laurean lisäksi Jyränkylän setlementti ry / Heinolan kansalaisopisto, Hämeen Kylät ry, Vantaan kaupunki, Lapinmaakuntamuseo, Helsingin Sanomain Säätiö / Päivälehden museo sekä Metropolia Ammattikorkeakoulu. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Euroopan Sosiaalirahasto. 1

3 1. Taustalla tarve uudenlaiselle menetelmälle Yhdistyksen oma kehittämistarve Hämeen Kylät ry on Kanta-Hämeen kylätoimintayhteisöjen maakunnallinen yhteenliittymä, kylä- ja asukastoiminnan edunvalvoja sekä kylien yhteistyöelin. Yhdistys on Aistien-hankkeessa kehittänyt Aistien-menetelmää kylätoimintaan yhdessä kylien ja yhdistysten kanssa. Tilat ovat toimineet yhteisöllisyyden edistäjänä, paikallishistorian esille tuomisen ja tulevaisuuden suunnittelun välineenä. Hämeen Kylät ry tukee kylien tulevaisuuden suunnittelua ohjaamalla kyläsuunnitelmien tekoa. Perinteisesti kyläsuunnitelmaan kootaan kylän eri-ikäisten asukkaiden yhteinen mielipide kylän tulevaisuudesta: yhteiset kehittämistarpeet ja toimenpide-ehdotukset. Kyläsuunnitelma voi toimia myös viestinnän ja vaikuttamisen välineenä asukkaiden, kunnan viranhaltijoiden ja päättäjien välillä. Kyläsuunnitelma voidaan kirjata esim. taulukkomuotoiseksi koosteeksi tai esitemuotoon. Ihmisten osallistumistapojen muuttuminen kertaluontoisemmaksi haastaa myös kylien ja pitäjien kehittämisen. Tulevaisuuden suunnitteluun tarvitaan uudenlaisia soveltamis- ja toteuttamismuotoja. Aistien-hankkeen puitteissa haluttiin kyläsuunnittelussa painottaa innostavan kohtaamisen ja vuorovaikutuksen merkitystä. Tuuloksessa toteutetun tulevaisuustilan rakentaminen on jatkoa tulevaisuustuvalle, mikä toteutettiin yhteistyössä Hämeen Kylät ry:n Aistien- ja Yhdessä tulevaan -hankkeiden kesken. Yhdessä tulevaan -hankkeessa toteutettiin sekä Hämeenlinnan Hauholla että Janakkalassa laajat yhteistyöprosessit, jossa osallistettiin asukkaita, yhdistyksiä, yrityksiä, seurakunnan että kunnan eri tahoja miettimään tulevaisuutta ja rakentamaan yhteistyökäytäntöjä. Tulevaisuustupaa testattiin osana molempia yhteistyöprosesseja. Tulevaisuustuvalla tavoiteltiin asukkaita mukaan prosessin muihin vaiheisiin ja tehtiin tutuksi suunnitelman tekijöitä ja tavoitteita. Tilan rakentamisprosessi oli pienemmässä roolissa ja siksi kehittämistyötä jatkettiin vielä eteenpäin. Ajankohtaisesta myös yhteiskunnallisesti Kuntaliitokset ja muut palveluihin liittyvät muutokset haastavat kyliä ja pitäjiä kehittämään yhteistyötä sekä luomaan uudenlaisia verkostoja. Kun siirrytään yhä isompiin yksiköihin, alueen kehittämisen vastuutaho hämärtyy. Kenelle kehittäminen kuuluu jatkossa? Vaikka pitäjissä, kuten Hämeenlinnan Tuuloksessa, tunnetaan toisensa, yhteistyölle ei ole kehittynyt rakenteita eikä myöskään väyliä luoda keskustelua kunnan toimijoiden kesken. Aistien-menetelmän yhtenä keskeisenä periaatteena on rakentaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua. Tilaa rakennettaessa käydään keskusteluja niin paikallisesta toiminnasta kuin niistä asioista, jota alueelle tarvittaisiin. Aistien-menetelmä soveltuu keskusteluihin tulevaisuudesta ja antaa samalla kuulijalle mahdollisuuden omiin oivalluksiin. Tuuloslaiset asettivat tilalle tavoitteeksi tuoda esille paikallista toimintaa ja asukkaiden ajatuksia sekä koota toimijat yhteen alueen kehittämiseksi. 2

4 2. Kehittämistyössä mukana Tulevaisuustilan suunnitteluun ja tekemiseen osallistui vapaaehtoisia yhdistystoimijoita sekä Tuuloksen alakoulu. Pilottikumppanina toimi Tuuloksen 4H-yhdistys ry. Prosessin ohjaamisesta vastasi Hämeen Kylät ry:n kyläkehittäjä (Aistien-hankkeen työntekijä). Vapaaehtoiset osallistuivat tilan suunnitteluun ja rakentamiseen, aistimateriaalien hankintaan, tilan tiedottamiseen alueellisesti tai oman yhteisön sisällä sekä tilan aukipitämiseen. Yhdistystoimijoita osallistui seuraavista yhdistyksistä: - Tuuloksen 4H-yhdistys ry - Tuulos-Seura ry - Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tuuloksen yhdistys ry - Eläkeliiton Tuuloksen yhdistys ry - LC Hämeenlinna / Liinut - Tuuloksen VPK ry - Tuuloksen Tulikourat (Partiolippukunta) - Hämeen Kylät ry Tuuloksen alakoulun oli mukana tilan tekemisessä. Lisäksi paikallinen yritys, Tuulos Rievä, valokuvaaja Tmi Tilves sekä paikallislehden, Keski-Hämeen, päätoimittaja osallistuivat tilan tekemiseen. Prosessi on kuvattu seuraavissa kappaleissa tarkemmin. 3. Tilaa rakennettiin työpajoissa Tuuloksen tulevaisuustilan tekemiseen haluttiin osallistaa paikallisia toimijoita mukaan tekemiseen. Toukokuussa pidettyyn yhdistystapaamiseen osallistui hyvin, mutta suunnitteluryhmään innostui vähän väkeä. Tilan rakentamiseksi päätettiin kokeilla työpajojen kautta osallistamista. Tilaa rakennettiinkin elo-syyskuussa kolmessa avoimessa työpajassa, johon osallistui yhdistystoimijoita. Jokainen työpaja sisälsi alustuksen ja työskentelyä, jossa keskusteltiin Tuuloksesta, yhteistyöstä ja tulevaisuudesta sekä mietittiin tilan sisältöä keskustelujen pohjalta. 3

5 Ensimmäisessä työpajassa pureuduttiin Tuuloksen toimintaan ja vahvuuksiin sekä miten niitä tuotaisiin esille valokuvien avulla Aistien-tilassa. Illassa saatiin oppia valokuvauksesta Tuuloksessa toimivalta valokuvaajalta, Matti Kalliolta (Tmi Tilves). Työpajalla siis haastettiin yhdistykset ottamaan kuvia omasta toiminnasta tulevaisuustilaa varten. Toisessa työpajassa aiheena olivat tuuloslaisten tarpeet ja toiveet. Tulevaisuustilaa varten tehtiin tulevaisuuden uutisotsikoita, aivan kuin toiveet olisivat jo toteutuneet. Keski-Hämeen, paikallislehden, toimittaja oli mukana opastamassa tiedotteen tekemisestä ja otsikoinnissa. Valmiiseen tilaan saatiinkin hauskat lööpit Tuulos-Sanomiin ja Tuulos-Lehteen. Kolmannessa työpajassa mietittiin tilan muita materiaaleja ja miten sitä hyödynnetään yhdistysten yhteistyön käynnistämiseen. Yhteisesti päätettiin, että järjestetään teemallisia tapaamisia tilassa ja hyödynnetään tilaa inspiroivana keskusteluympäristönä. Tulevaisuustila toteutettiin Expo Master Modular-telttaan. Tilalla jaettiin 4H-yhdistyksen toimistosta yksi osa Aistien-tilaa varten. Ikkuna peitettiin tummennusverhoilla, jotta tilan valaistusta voitiin säätää projektorin kuvalle sopivaksi. 4

6 4. Tulevaisuustilassa tapahtui Tuuloksen 4H-yhdistyksen toimitilaan rakennettu tuleviasuustila oli avoinna Tällöin tuuloslaisia toivotettiin tervetulleeksi poikkeamaan tilaan. Tuuloksen koulun oppilaat vierailivat tilassa luokittain viikolla 45. Oppilaat viettivät tilassa yhden oppitunnin. Tilassa järjestettiin lisäksi yhdistystapaaminen, kylien oma tapaaminen, lasten- ja nuorten kanssa toimivien tapaaminen sekä lopuksi päättäjäiset. Tapaamisiin oli kutsuttu paikallisten yhdistysväen lisäksi myös kaupungin edustajia, päättäjiä ja työntekijöitä. Keskustelua saatiin aikaiseksi ja yhteisesti päästiin myös sopimaan askeleet muutaman kehittämisidean eteenpäinviemiseksi. Koko prosessin tiedottamisen alustaksi perustettiin yhteinen sivu Facebookkiin: Lisäksi tiedotettiin paikallislehdessä, sähköpostitse ja ilmoitustauluille laitettavien ilmoitusten kautta. Koulu tiedotti Vilman kautta oppilaiden vanhemmille. 5. Yhdessä kootut aistimateriaalit VALOKUVAT KERTOIVAT TOIMINNASTA Paikallista yhdistysten kokoamat valokuvat heijastettiin tilan seinään projektorilla ajastettuna PowerPoint-esityksenä. Kuvilla tuotiin esille, mitä kaikkea Tuuloksessa tehdään ja tapahtuu. Tulevaisuuden suunnittelussa on tärkeä tuoda esille myös nykytila ja vahvuuden. Valokuvat osoittautuivat oivaksi välineeksi siihen. Valokuvat kiinnostivat ja niitä saatiin runsaasti käyttöön. Kuvissa esiintyi tuttuja henkilöitä tuuloksen väkeä, jotka toimivat jo nyt monessa yhteydessä. Lisäksi Tuuloksen koulun oppilaat lähettivät muutamia valokuvia aiheesta parasta Tuuloksessa ja ne olivat paperisina kuvina tilassa esillä. VIDEO NUORTEN ARJESTA Ryhmä, n 10 hlö, tuuloslaisia nuoria kuvasi videon älypuhelimillaan tulevaisuustilaa varten. Nuorille annettiin vapaat kädet videon toteuttamiseen. Lukioikäinen tyttö otti vastuun videon tekemisestä yhdessä muiden kanssa. Nuoret kuvasivat sitä, mitä he tekivät ja missä aikaa viettivät. Videon loppuun oli myös listattu heidän toiveitaan. Video havainnollisti oivallisesti nykytilannetta. Lasten leikkipaikalla leikkivät nuoret kertovat siitä, että nuorisotila puuttuu. Kirjaston edessä tehdään kärrynpyöriä, koska kirjasto ei ole kovin usein auki. Nuorten tekemä materiaali herätti aikuisissa paljon kiinnostusta ja keskustelua. 5

7 OPPILAAT TUUNASI TULEVAISUUSKUVIA Tuuloksen alakoulun oppilaat tekivät tulevaisuustilaa varten omista tulevaisuuden toiveista valokuvatauluja. Yhteiset paikat, kuten uimarannat, urheilukenttä, kaupan ja koulun pihat, valokuvattiin ja suurennosten päälle oppilaat liimasivat omat piirustukset. Koko koulu toteutti tulevaisuustaulujen tekemisen ja luokittain äänestettiin parhaat ideat ripustettavaksi tulevaisuustilan seinille. Näin saatiin alakoulun oppilaiden toiveet mukaan ja samalla koululaiset pääsivät opettelemaan vaikuttamista. Koko koulu vierailivat luokittain tulevaisuustilassa viikon aikana osana koulupäivää. Koulun rehtori antoi palautetta, että taulujen tekeminen oli mielekäs tehtävä oppilaille ja samalla mahdollisti uudenlaisen tavan osallistua pitäjän yhteiseen tekemiseen. PAIKALLISIA MAKUJA JA TUOKSUJA Tuuloksen tulevaisuustilassa tuoksuja ja makuja käytettiin tuomaan esille paikallista historiaa ja erityisyyttä. Tuulosta edustaviksi mauksi valittiin paikallisen leipomon, Tuulos Rievän, leipää sekä Tuuloksessa sijaitseva Herkkumaan kurkkuja. Yksinkertaiset tarjottavat teki hyvin kauppansa. Tilassa haluttiin tuoda tämä myös esille, että Tuuloksessa viljellään perunaa. Perusta valmistettiin Tuuvinkia (perunalaatikkoa), joka laitettiin purkkiin tuoksuksi. Näin saatiin mukaan myös hämäläinen pitoperinneruoka. Lisäksi tuoksuksi valittiin myös terva ja tervas. Tervalla nostettiin esille, että aikoinaan Tuuloksessa valmistettiin huomattavia määriä rekiä ja hevoskärryjä, joiden tekemisessä tervaa käytettiin. Tervas nostettiin esille Tuulastuksessa käytettynä valon lähteenä. PARHAAT PAIKAT KARTALLE Tulevaisuustuvan yhdeksi aistimateriaaliksi valittu karttapohja toteutettiin myös Tuuloksen tulevaisuustilassa. Iso seinäkartta kiinnitettiin tilan seinälle ja siihen tarralapuilla itselle tärkeä paikka. Kartta oli edelleen hyvä keskustelunavaaja ja toimi myös oppilasryhmien kanssa. Kartat tilattiin Hämeenlinnan kaupungin maankäytön suunnitteluyksiköstä. MILTÄ TUULOKSESSA KUULOSTAA? Äänimaailma suunniteltiin yhdistystapaamisessa, jonka jälkeen yksi vapaaehtoisista etsi äänimateriaalit verkosta. Ääniksi valittiin Tuuloksessa kuuluvia lintujen ääniä (naakka, kurki, joutsen), mitkä kertovat luonnonläheisyydestä 6

8 liikenteen ääniä, sillä Tuulos sijaitsee 10 ja 12 -teiden risteyksessä ja sieltä on hyvät kulkuyhteydet. Lisäksi maatalouskoneet, rekat ja moottoripyörät erottuvat huminasta lasten ääniä ja puheensorinaa, koska elävä pitäjä tarvitsee tekijöitä hälytysajoneuvojen ja väestöhälyttimen testiääni, koska palokunta koettiin tärkeänä pitää jatkossakin lähellä, Tuuloksessa Musiikki soitettiin kannettavalta Mediaplayerin avulla, kaiuttimet olivat tilan ulkopuolella lattialla. Äänistä tehtiin yksi tiedosto, jota soitettiin toistolla. SISUSTUS JA MUU PIENREKVISIITTA Työpajoissa yhdessä työstetyt tulevaisuuden uutisotsikot olivat ständissä esillä tilan edessä. Otsikot olivat rakennettu iltapäivälehtien käyttämään lööppi-muotoon. Seuraavanalaiset otsikot valittiin tilaan: - Turvallisesti Tuuloksen Pappilantiellä Pyörätie valmistui koulukauden alkuun - Tuuloksen palvelut yksissä kansissa - Tuuloslaiset kilpailivat talkootehtävistä - Virtaa Volkkariin! Sähköautojen latauspaikka avattu - Kuljetusongelmat ratkaistu - Kirjasto uuteen aikaan - Terveyspalvelut jälleen Syrjäntakana - Rullaluistelua Juttilan suoralla - Kirkonrannassa taas sukelletaan Lisäksi tulevaisuustilan sisustukisessa hyödynnettiin valmiita penkkejä ja perunalaatikoita pöytänä. IDEOIDEN KERÄÄMINEN Kehittämisideoiden kalastelua Tulevaisuustilassa haastettiin kävijät miettimään toiveita ja kehittämiskohteita. Jokainen sai jättää ajatuksena tilan seinälle viritettyyn kalaverkkoon. Tällä tavoin kävijät miettivät tulevaisuutta, ja samalla saatiin myös konkreettisia ideoita, johon yhdessä voitaisiin tarttua. Kynnys ideoiden jättämiseen pidettiin matalalla ja kaikki ideat kerättiin talteen. Ideoita ja toiveita tuli ihan pienistä parannuksista suuriin kehittämisideoihin ja ajankohtaisiin asioihin. Kalaverkko valittiin, koska kalastaminen Suolijärvessä koettiin keskeisenä asiana. 7

9 6. Tapaamiset kutsuivat koolle tilaan Rakentamisprosessin lisäksi tulevaisuustilassa järjestetyt teemalliset tapaamiset olivat sen parasta antia. Niissä toimijat tutustuivat ja keskustelussa päästiin yhteistyön miettimiseen. Tilassa järjestetyssä yhdistystapaamisen tavoitteena oli saattaa yhdistysten kanssa saman pöydän ääreen kaupungin edustajia, jolla olisi alueen kehittämisen kanssa keskeinen rooli. Yhteistyö koettiin helpommaksi, kun toimijat kasvottuivat ja tulivat tutuiksi. Illan aikana päätettiin jatkotoimenpiteet ja käytiin hyvää keskustelua alueellisen yhteistyön aloittamiseksi. Yhteinen kehittämishanke, laiturin rakentaminen, nähtiin hyvänä aloitustapana ja sen kautta voitaisiin siirtyä eteenpäin. Kylien tapaaminen oli Hämeen Kylät ry:n toteuttama ilta, jonka tarkoituksena oli saada kylien kuulumiset ja keskustella heidän tarpeistaan yhdistyksen toiminnan osalta. Näin myös saatiin kylien näkökulma mukaan ideoiden verkkoon. Tuuloksen 4H-yhdistys ry vastasi lasten- ja nuorten kanssa toimivien tapaamisen järjestämisestä ja siinä keskeiset toimijat haluttiin tutustuttaa toisiinsa ja miettiä mitä konkreettisesti tehtäisiin yhdessä. Ryhmä päätti alkaa yhteisen leirin järjestämiseen ja sopi jatkossa pysyvät yhteistapaamiset. Tulevaisuustilan päättäjäisiin osallistui rakentajien lisäksi Tuuloksen alueen päättäjiä. Heidän kanssa tarkasteltiin kehittämisideoita ja mietittiin, miten alueellinen vaikuttaminen saataisiin linkitettyä päätöksentekoon. 8

10 7. Kokeilussa opittua Koko Aistien-hankkeen ajan menetelmän käytössä keskeisessä asemassa on ollut tilan rakentaminen yhdessä kohderyhmän kanssa. Samoin toteutui tulevaisuustilan kanssa. Työpajat sitoivat mukavasti tekijöitä yhteen, vaikka välillä kokonaisuus oli vaikea osallistujien hahmottaa. Tulevaisuustilasta tuli tekijöiden ja paikkakunnan näköinen. Työpajojen kautta muodostui ydinjoukko, joka otti vastuuta tilan toteuttamisesta. Tiivistä ryhmää siitä ei kuitenkaan muodostunut. Sitoutuminen näkyi kuitenkin siinä, että tilassa esille tulleiden ideoiden eteen oltiin valmiita jatkamaan. Tilan tekeminen nosti myös hyvin keskusteluun ja esille tulevaisuuteen liittyviä aiheita. Erityisen tärkeä onnistuminen oli Tuuloksen koulun osallistuminen tilan tekemiseen ja luokkien vierailu tilassa. Lasten ja nuorten ajatukset tulivat vahvasti tilassa esille ja niistä oltiin kiinnostuneita. Tulevaisuustila tarvitsee toimiakseen aina vetäjän, joka toivottaa tervetulleeksi ja tutustuttaa tilan sisältöön. Hänen tehtävä on myös keskusteluttaa kävijöitä. Onnistuminen edellyttää, että vetäjä ymmärtää mikä on tilan tarkoitus ja miten aistimateriaali voi hyödyntää. Tilan vapaaehtoisille jaettiin suunnittelupalaverissa opastusmateriaali, jotta työskentely olisi helpompaa. Ryhmien kanssa tilanne etenee aina eritavoin kuin yksittäisten henkilöiden kanssa. Vaikka tila toteutettiin isona telttana, ei tilaan mahdu kovin montaa henkilöä kohtaamaan samanaikaisesti. Oppilasluokkien kanssa ryhmää jaettiin välillä kahtia ja osa sai miettiä kehittämisideoita pöydän ääressä samalla kun toiset olivat tulevaisuustilassa. Tapaamisten aluksi ohjelmaan oli varattu aikaa tilassa oleskeluun ja keskusteluun, mutta varsinaiset palaverit pidettiin pöydän ääressä. Tila kuitenkin toimi hyvänä alustuksena keskustelulle ja tutustumiselle. Kehittämisen aikana muodostui työskentelyrunko, jonka kautta tulevaisuustila voidaan toteuttaa uudelleen. Kävijöiden tavoittamisen osalta, mikäli mahdollista, tila kannattaa sijoittaa sellaiseen paikkaan, jossa ihmiset liikkuvat muutenkin. Tämä lisää kävijöiden määrää. Tulevaisuustupaa esiteltiin valtakunnallisessa Toisin kuin perinteisessä kyläsuunnittelussa, tulevaisuustila ei tuottanut laajoja kehittämisteemoja ja toimenpiteitä, vaan hyvin konkreettisia toiveita ja kokosi toimijoita yhteen. Saadut ideat jaoteltiin yhteen ja niistä koostettiin yhteenveto, jonka puitteissa työskentelyä voitiin yhdessä jatkaa. Tulevaisuustilan kehittäminen toikin kyläsuunnitteluun uuden erilaisen välineen, jota voidaan jatkossa hyödyntää ja soveltaa erilaisten yhteisöjen kanssa tehtävään työhön. Tila soveltuu parhaiten yhteistyön käynnistämiseen ja toimijoiden tutustumiseen. 9