Demokratia. Työryhmä 1 Loppuraportti. Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys

Transkriptio

1 Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Demokratia Työryhmä 1 Loppuraportti Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Kirkkonummi Vihti Hyvinkää Sipoo Uudenmaan liitto

2 SEHA TR1 2 (30) Sisällysluettelo Tiivistelmä Selvityksen tavoite Toimeksianto työryhmälle Työryhmän työn organisointi ja eteneminen Työryhmän työn rajaus Nykytilan kuvaus Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Kunnalliset ammattikorkeakoulut Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Uudenmaan liitto Uudenmaan virkistysalueyhdistys Helsingin seudun yhteistyökokous Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä KUUMA-seutu Kuntaryhmä Neloset Yleistä seudullisen toiminnan ja päätöksenteon nykytilasta Kaksiportaisen seutuhallinnon edut ja haitat Seudullisen palvelutuotannon mahdollisuudet ja laajuus eri vaihtoehdoissa Kaksiportaisen seutuhallinnon etujen ja haittojen arviointi eri vaihtoehdoissa ja näkökulmin Seutuhallintomallien edut Seutuhallintomallien haitat Yhteenveto Liitteet Liite 1 Taulukot seutuhallintomallien eduista ja haitoista Liite 2 Maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö -työryhmän esitys uudesta seudullisesta hallintomallista demokratia -työryhmän näkökulmasta katsottuna Liite 3 Helsingin edustajien lausuma loppuraporttiin

3 SEHA TR1 3 (30) Tiivistelmä Demokratia -työryhmä on tarkastellut seudullisia toimijoita päätöksenteon, asukasvaikuttamisen ja organisaatiorakenteen näkökulmista. Väliraporttivaiheessa tarkastelun kohteena olivat toimeksiannossa määritellyt toimijat: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, kunnalliset ammattikorkeakoulut, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä, Uudenmaan liitto, Uudenmaan virkistysalueyhdistys, Helsingin seudun yhteistyökokous, pääkaupunkiseudun neuvottelukunta, pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä, KUUMA- seutu ja kuntaryhmä Neloset. Edellä mainittujen lisäksi on seudulla useita eri kuntien välisiä yhteisiä toimijoita eri toimintasektoreilla. Seudullista yhteistyötä on alueella siis runsaasti. Toimeksiannossa annettu aluerajaus on Helsingin seudun 14 kuntaa. Täten sekä osa Uudenmaan liiton nykyisistä jäsenkunnista että vuoden 2011 alussa siihen liittyvistä jäsenkunnista jää tämän selvityksen aluerajauksen ulkopuolelle. Työryhmä keskittyy toimeksiannon aluerajaukseen, mutta haluaa tuoda esiin, että selvityksen aluerajauksen tulisi olla laajempi. Erityisen ongelmallisina pidettiin Porvoon ja Lohjan rajautumista tarkastelusta pois. Väliraporttivaiheessa tarkasteltiin toimeksiannossa määriteltyjä toimijoita niiden toiminta-alueen, tehtävien ja päätöksenteon osalta. Tarkastellut toimijat ovat erilaisia niin toimialueeltaan, toimintamuodoltaan kuin toimivallaltaankin. Esimerkkinä voi mainita, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on 26 kunnan kuntayhtymä, joka tuottaa lakisääteisiä palveluita kun taas Kuntaryhmä Neloset on neljän kunnan vapaaehtoisuuteen perustuva yhteistyöryhmä. Toimijat voidaan jaotella yhteiseen tahdonmuodostukseen ja yhteistyöhön keskittyviin toimijoihin ja seudullisia palveluja tuottaviin toimijoihin. Näistä ensimmäiseen kategoriaan kuuluvien toimijoiden päätöksenteossa on huomioitava, että ne eivät tee kuntia sitovia päätöksiä, vaan päätöksenteko niissä tapahtuu kuntakohtaisesti normaalia päätöksentekomenettelyä noudattaen. Kaksiportaista seutuhallintoa tarkasteltiin toimeksiannon kolmen seutuhallintomallin kautta. Työryhmä määritteli, millaiset pääpiirteittäin voisivat olla kuntalaisten seutuhallintomalli, kuntien seutuhallintomalli ja aluekuntamalli maakuntapohjalta. Tämän lisäksi työryhmä tarkasteli sitä, millaisia etuja ja haittoja siitä voisi olla, mikäli seudulliset palvelut järjestettäisiin jollain edellä mainituista malleista. Etujen ja haittojen tarkastelussa pidettiin edelleenkin näkökulmina mallien organisaatiorakenne, päätöksenteko ja asukasvaikuttaminen. Mallit erosivat toisistaan osittain, mutta niillä nähtiin olevan myös yhteneväisiä vaikutuksia. Kuntalaisten seutuhallinnon erityispiirre ovat seudulliset vaalit ja niiden vaikutus paitsi asukasvaikuttamiseen, myös päätöksenteon tapaan ja seutuhallinnon laajempaan asemaan. Kuntien seutuhallinnossa nykyisiä toimijoita kootaan uuden seudullisen organisaation alle tai nykyisten seudullisten toimialuetta laajennetaan. Aluekuntamalli maakuntapohjalta pohjautuu jo nykyisellään olemassa olevaan organisaation, Uudenmaan liittoon.

4 SEHA TR1 4 (30) 1. Selvityksen tavoite 2. Toimeksianto työryhmälle Kaksiportaisen seutuhallinnon selvityksen tavoitteena on selvittää Helsingin seudun kuntien kesken kaksiportaisen seutuhallintomallin edut ja haitat ottaen huomioon hallinnon tehostuminen, paikallisdemokratian toimivuus sekä kuntalaisten palvelujen saatavuus ja tehokkuus. Nykyisten seudullisten yhteisöjen ja vaihtoehtoisten kaksiportaisten seutuhallintomallien etujen ja haittojen arviointi tehdään palvelujen näkökulmasta ottaen huomioon ainakin talous, palvelutaso- ja rakenne, toiminta- ja johtamisjärjestelmä, henkilöstö ja ruotsinkieliset palvelut. Palvelujen lisäksi tarkastellaan ympäristöä, maankäyttöä, asumista ja liikennettä, kilpailukykyä, sosiaalista eheyttä ja segregaation estämistä, päätöksenteon demokraattisuutta ja osallisuuden edistämistä. Työryhmä tekee nykytila-analyysin tarkastelun kohteenaan olevan toiminnon seudullisesta järjestämisestä. Työryhmä arvioi soveltuvin osin kaksiportaisten seutuhallintovaihtoehtojen seudullisen palvelutuotannon mahdollisuudet ja laajuuden eri vaihtoehdoissa. Työryhmä tarkentaa toimeksiannon liitteenä olevia vaihtoehtoja seudullisten tehtävien osalta ja arvioi lisäksi, mitä kunnallisia palveluja voitaisiin seudullisesti tuottaa ja järjestää. Työryhmä arvioi kaksiportaisen seutuhallinnon edut ja haitat. Arviointi tehdään mahdollisuuksien mukaan eri vaihtoehdoista. Arvioinnissa hyödynnetään soveltuvin osin alla lueteltuja näkökulmia: Hallinnon tehostuminen ja paikallisdemokratian toimivuus - hallinnon tehostuminen - johtamisjärjestelmät ja -kulttuuri - päätöksenteon demokraattisuus - paikallisdemokratian toimivuus ja asukasvaikuttaminen - edunvalvonta valtioon Kuntalaisten palvelujen saatavuus ja tehokkuus - kustannustehokkuus - palvelujen saatavuus - palvelutaso- ja rakenteet - palvelujen tuotanto- ja rahoitusmalli - työvoiman saatavuus - ruotsinkieliset palvelut - suhde 3. sektorin toimijoihin Seudun kilpailukyky Ympäristövaikutukset Maahanmuuttajat, segregaatio ja sosiaalinen eheys Alueellinen kattavuus

5 SEHA TR1 5 (30) 3. Työryhmän työn organisointi ja eteneminen Työryhmä tarkastelee kaksiportaista seutuhallintoa kolmen seutuhallintomallin pohjalta. Tarkasteltavat mallit pohjautuvat toimeksiannossa esitettyihin malleihin kuntalaisten seutuhallinto, kuntien seutuhallinto ja aluekuntamalli maakuntapohjalta. Edellä mainittuja seutuhallintomalleja tarkastellaan nykytilan kautta. Mallien kohdalla pohditaan myös nykyisten seudullisten organisaatioiden ja yhteistyömuotojen suhde uuteen määriteltyyn seutuhallintomalliin. Työryhmä on pitänyt yhteensä yhdeksän kokousta, joista yksi on ollut puolen päivän seminaari. Työryhmän kokouksissa on kuultu asiantuntijoina seuraavia henkilöitä: - professori Mari Vaattovaara / metropolialueiden kehitysdynamiikka suunnittelun ja demokratian kannalta - professori Arto Haveri / Kainuun malli - valtiotieteiden tohtori Seppo Laakso / aluetalous, ja - erikoissuunnittelija Niklas Wilhelmsson / kansalaisvaikuttaminen Seminaarissaan työryhmä kuuli myös tutkimusjohtaja Teuvo Savikon esityksen kilpailukykytyöryhmän työstä. Lisäksi työryhmän jäsenillä on ollut mahdollisuus käydä kuuntelemassa Helsinki-Vantaa -selvityksen demokratia-teemaryhmän kokouksissa vierailleita asiantuntijoita. Työryhmään kuuluvat seuraavat henkilöt: Jukka Peltomäki, apulaiskaupunginjohtaja, Vantaa, puheenjohtaja Pekka Sauri, apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki, varapuheenjohtaja Heidi Nygren, toimialajohtajan vs., Vantaa Anja Vallittu, kaupunginsihteeri, Helsinki Helena Elkala, konserniesikunnan johtaja, Espoo Timo Kuismin, kaupunginlakimies, Espoo Torsten Widén, kaupunginjohtaja, Kauniainen Ari Vesikkala, henkilöstöpäällikkö, KUUMA / Kerava Jukka Anttila, hallintojohtaja, KUUMA / Nurmijärvi Seija Marttila, hallintojohtaja, KUUMA / Pornainen Raimo Lahti, kaupunginjohtaja, Neloset / Hyvinkää Tarmo Aarnio, kunnanjohtaja, Neloset / Kirkkonummi Markku Luoma, kunnanjohtaja / Mikko Aho, kunnanjohtajan vs. / Susanna Taipale- Vuorinen, kunnanjohtajan vs. Neloset / Sipoo Kimmo Jarva, kunnanjohtaja, Neloset / Vihti Ilmari Mäkinen, kaupunginlakimies, Järvenpää Paula Harju, kansliasihteeri, Vantaa, työryhmän sihteeri 4. Työryhmän työn rajaus Työryhmä tarkastelee toimeksiannossa määriteltyjä nykyisiä seudullisia toimijoita sekä toimeksiannossa määriteltyjä kaksiportaisen seutuhallinnon malleja päätöksenteon, organisaatiorakenteen ja asukasvaikuttamisen näkökulmista. Toimeksiannossa annettu aluerajaus on Helsingin seudun 14 kuntaa. Täten sekä osa Uudenmaan liiton nykyisistä jäsenkunnista että vuoden 2011 alussa siihen liittyvistä jäsenkunnista jää tämän selvityksen aluerajauksen ulkopuolelle. Työryhmä keskittyy toimeksiannon aluerajaukseen, mutta haluaa tuoda esiin, että selvityksen aluerajauksen tulisi olla laajempi. Erityisen ongelmallisina pidettiin Porvoon ja Lohjan rajautumista tarkastelusta pois.

6 SEHA TR1 6 (30) 5. Nykytilan kuvaus Toimeksiannon mukaisesti työryhmät tekevät nykytila-analyysin tarkastelun kohteenaan olevan toiminnon seudullisesta järjestämisestä. Selvityksessä tarkasteltavia seudullisia yhteisöjä ja toimijoita ovat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, kunnalliset ammattikorkeakoulut, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä, Uudenmaan liitto, Uudenmaan virkistysalueyhdistys, Helsingin seudun yhteistyökokous, pääkaupunkiseudun neuvottelukunta, pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä, KUUMA- seutu ja kuntaryhmä Neloset. Demokratia -työryhmä tarkastelee toimeksiannon seudullisia yhteisöjä ja toimijoita niiden päätöksenteon, organisaatiorakenteen ja asukasvaikuttamisen kannalta. Seuraavissa kappaleissa on tarkasteltu toimijoiden toimialuetta, tehtäviä ja päätöksentekorakennetta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on 26 kunnan omistama kuntayhtymä. Omistajakunnat ovat Askola, Espoo, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karjalohja, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Mäntsälä, Nummi-Pusula, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Raasepori, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti. Perussopimuksen 3 :n mukaan kuntayhtymän tehtävänä on tuottaa sen jäsenkuntien ja sairaanhoitopiirin järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palveluja sekä huolehtia yliopistolliselle sairaanhoitopiirille säädetyistä muista tehtävistä. Kuntayhtymän ja sen alueen kuntien on laadittava yhteistyössä terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa suunnitelman laatimisesta valtuustokausittain. Suunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja siihen tehdään tarvittavat muutokset. Lakisääteisten tehtäviensä lisäksi kuntayhtymä hoitaa laissa säädetyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut jäsenkuntien puolesta siltä osin kuin kunnat ovat antaneet tehtävät kuntayhtymän hoidettavaksi. Kuntayhtymä voi tuottaa myös muita toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluita sekä olla osakkaana tai jäsenenä yhteisöissä, jotka toteuttavat kuntayhtymän tarkoitusperiin liittyviä toimintoja. Kuntayhtymä voi tuottaa toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluja myös muille kuin jäsenkunnille. Valtuusto Perussopimuksen 8 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot valitsevat valtuustoon kahdesta viiteen (2-5) jäsentä sekä kullekin henkilökohtaisen varajäsenen kunnanvaltuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Valtuuston jäsenten lukumäärä määräytyy jäsenkuntien peruspääomaosuuksien mukaisessa suhteessa. Kunta, jonka peruspääomaosuus on vähintään kahdeksan (8) % peruspääomasta, on oikeutettu valitsemaan valtuustoon enintään kolme (3) jäsentä. Mikäli kunnan peruspääomaosuus on vähintään 25 %, on kunta oikeutettu valitsemaan valtuustoon enintään viisi (5) jäsentä. Lisäksi Helsingin yliopistolla on oikeus nimetä valtuustoon kaksi jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Jäsenkunnan valtuustoon valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä vastaa kunnan suhteellista osuutta viimeksi hyväksytyn tilinpäätöksen mukaisesta peruspääomasta. Prosentin kymmenesosan osuus oikeuttaa yhteen ääneen kuitenkin siten, että kullakin jäsenellä on vähintään yksi ääni. Kunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä jakautuu tasan saapuvilla olevien jäsenten kesken. Yliopiston edustajien äänimäärä on kymmenen (10) prosenttia kuntien valtuustoon valitsemien jäsenten yhteenlas-

7 SEHA TR1 7 (30) ketusta äänimäärästä. Yliopiston edustajilla ei ole äänioikeutta valittaessa sairaanhoitopiirin hallitusta eikä :ssä tarkoitettuja toimielimiä. Valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta (2/3) jäsenistä on saapuvilla ja he edustavat vähintään puolta (1/2) kaikkien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä Hallitus Sairaanhoitopiiriä johtaa valtuuston alaisena hallitus, johon valtuusto valitsee toimikaudekseen viisitoista (15) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Lisäksi Helsingin yliopistolla on oikeus nimetä hallitukseen kaksi (2) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Valtuusto valitsee yhden (1) hallituksen jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden (1) varapuheenjohtajaksi. Hallituksen kokoonpano on Helsingin yliopiston nimeämiä jäseniä lukuun ottamatta sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Hallitus on valittava siten, että siinä on jäsen jokaiselta sairaanhoitoalueelta ja niin että kielelliset näkökohdat otetaan huomioon. Poliittisina toimieliminä valtuuston ja hallituksen lisäksi HUS:ssa toimii viisi sairaanhoitoalueen lautakuntaa, vähemmistökielinen lautakunta, psykiatrian lautakunta, tarkastuslautakunta sekä yhdeksän (9) liikelaitoksen johtokuntaa ja kaksi (2) tytäryhtiön hallitusta. (

8 SEHA TR1 8 (30) 5.2. Kunnalliset ammattikorkeakoulut Suomen ammattikorkeakouluista seitsemän on kuntayhtymän ylläpitämiä, neljä kuntien / kaupunkien ylläpitämiä, yhdeksän kuntaenemmistöisen osakeyhtiön ylläpitämiä ja viisi yksityisomisteisen osakeyhtiön tai säätiön ylläpitämiä. Lisäksi Ahvenanmaan ammattikorkeakoulu (Högskolan på Åland) on Ahvenanmaan maakunnan hallituksen (Ålands landskapsregering) ylläpitämä ja poliisiammattikorkeakoulu sisäasiainministeriön ylläpitämä. Helsingin seudulla on kaksi ammattikorkeakoulua, jotka ovat kuntaenemmistöisen osakeyhtiön ylläpitämiä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Taustalla on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sekä Kirkkonummen kunnan perustama Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön toimialana on ylläpitää ammattikorkeakoulua ja harjoittaa ammattikorkeakoulun koulutusaloihin liittyvää koulutus- ja muuta toimintaa. Yhtiö voi toimintaansa varten omistaa ja hallita osakkeita, osuuksia ja kiinteistöjä sekä käydä niillä kauppaa ja vuokrata niitä. Yhtiön tarkoituksena ei ole tavoitella voittoa eikä se jaa omistajilleen osinkoa, vaan mahdollinen voitto on käytettävä yhtiön oman toiminnan tukemiseen ja kehittämiseen. Yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus, johon kuuluu vähintään seitsemän (7) ja enintään yhdeksän (9) varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen puheenjohtajan valinnasta päättää yhtiökokous. Yhtiökokouksessa valitussa hallituksessa on kolme edustajaa Helsingistä, kaksi edustajaa Espoosta, kaksi edustajaa Vantaalta ja 1 edustaja, joka edustaa Kauniaisia ja Kirkkonummea. ( Metropolia ammattikorkeakoulu Oy:n yhtiöjärjestys) Laurea Ammattikorkeakoulu Laurea Ammattikorkeakoulu Oy:n osakkaita ovat Espoon kaupunki, Hyvinkään kaupunki, Invalidiliitto Ry, Kauniaisten kaupunki, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula), Kirkkonummen kunta, Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä (Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Kirkkonummi,. Lohja, Nummi-Pusula, Siuntio, Raasepori, Vihti), Porvoon kaupunki ja Vantaan kaupunki. Yhtiössä on hallitus, jossa on seitsemän jäsentä. Lisäksi yhtiössä on kolme alueneuvottelukuntaa, joihin osakkaat valitsevat jäseniä seuraavasti: Espoon Lohjan alueneuvottelukunta Espoon kaupunki Kauniaisten kaupunki 7 jäsentä 1 jäsen

9 SEHA TR1 9 (30) Kirkkonummen kunta Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä 1 jäsen 2 jäsentä Keski- ja Pohjois-Uudenmaan alueneuvottelukunta Hyvinkään kaupunki Invalidiliitto Keski-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä 2 jäsentä 1 jäsen 5 jäsentä Vantaan - Porvoon alueneuvottelukunta Porvoon kaupunki Vantaan kaupunki 2 jäsentä 7 jäsentä Lisäksi yhtiön hallitus valitsee kuhunkin alueneuvottelukuntaan enintään 20 jäsentä, jotka edustavat osakkaiden virkamiesjohtoa, elinkeinoelämää, aluekehitys- ja innovaatiotoiminnan viranomaisia ja organisaatiota, muuta koulutusta sekä muuta kulloinkin tarpeelliseksi katsottavaa asiantuntemusta. ( Laurea-ammattikorkeakoulu Oy:n osakas- ja yhteistoimintasopimus) 5.3. Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä Kuntayhtymä, jossa jäseninä ovat Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit. Kuntayhtymän tehtävänä on: 1. hoitaa jäsenkuntiensa jätelain (1072/1993) mukainen jätehuolto ja siihen liittyvä toiminta; 2. toimia vesihuoltolaissa (119/2001) tarkoitettuna vesihuoltolaitoksena, joka huolehtii vesihuollosta toiminta-alueellaan; 3. huolehtia jäsenkuntiensa ilmansuojelun seuranta-, tutkimus- ja suunnittelu- sekä koulutus- ja valistustehtävistä; 4. hoitaa jäsenkuntien sille antamat muut kuntayhtymän toimintaan liittyvät yhteiset tehtävät. Kuntayhtymä voi sopimuksen perusteella hoitaa toimialaansa kuuluvia tehtäviä muissa kuin jäsenkunnissaan sekä tuottaa tai järjestää niihin liittyviä palveluja muille kunnille, yhteisöille tai yrityksille. Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous, jossa jokaisella jäsenkunnalla on yksi edustaja, joka käyttää jäsenkunnan äänivaltaa. Äänivaltaosuudet jaetaan kuntien asukasluvun mukaisessa suhteessa kuitenkin niin, että yhdellä kunnalla ei voi olla yli 50 %:a äänivallasta. Vuonna 2009 ääniosuudet olivat Helsinki 50 %, Espoo 27 %, Vantaa 22 % ja Kauniainen 1 %. Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän hallitukseen kuuluvat yhtymäkokouksen valitsemat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä 12 muuta jäsentä. (enintään 14 jäsentä) Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Jäsenet valitaan asukasluvun suhteessa kuitenkin siten, että kuntaryhmää, jonka muodostavat muut jäsenkunnat kuin Helsinki, Espoo ja Vantaa, edustaa vähintään yksi varsinainen jäsen. Samaa kuntaa edustavilla jäsenillä ei kuitenkaan voi olla enempää kuin puolet äänivallasta ja jokaista jäsenkuntaa tulee edustaa vähintään yksi jäsen tai varajäsen. Hallituksen puheenjohtajaksi valitaan jäsen, joka edustaa suurinta jäsenkuntaa.

10 SEHA TR1 10 (30) Tällä hetkellä jäsenistä ja varajäsenistä seitsemän on Helsingistä, kolme Espoosta, yksi Kauniaisista ja kolme Vantaalta. Yhtymäkokous valitsee hallituksen jäsenet kunnallisvaalikaudeksi poliittisten voimasuhteiden mukaan. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginjohtajat ovat hallituksen asiantuntijajäseniä. ( Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän perussopimus) 5.4. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava ja Kirkkonummi. Kuntayhtymään voivat kuulua perustajakuntien lisäksi muut Helsingin seudun kunnat. Kuntayhtymä vastaa jäsenkuntiensa joukkoliikenteen suunnittelusta, järjestämisestä ja matkustajainformaatiosta sekä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta. Yhtymäkokouksessa on jokaisella jäsenkunnalla yksi edustaja, joka käyttää jäsenkunnan äänivaltaa. Yhtymäkokouksessa jäsenkuntien äänivalta jakautuu peruspääomaosuuksien suhteessa kuitenkin siten, että yhden kunnan ääniosuus voi olla enintään 50 %. Vuonna 2009 ääniosuudet olivat Helsinki 50 %, Espoo 23,4 %, Vantaa 19,0 %, Kauniainen 0,8 %, Kerava 3,3 % ja Kirkkonummi 3,5 %. Hallituksen paikkajako määräytyy jäsenkuntien peruspääomaosuuksien suhteessa. Hallituksessa on enintään 14 jäsentä ja näiden varajäsenet. Hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä Helsinki nimeää 7 jäsentä ja 7 varajäsentä, Espoo 3 jäsentä ja 3 varajäsentä, Vantaa 3 jäsentä ja 2 varajäsentä ja Kauniainen 1 varajäsenen sekä Kerava ja Kirkkonummi yhteensä 1 jäsenen ja 1 varajäsenen. Varajäsenellä on aina läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa edellyttäen, että hän on edustamansa kunnan ainoa edustaja hallituksen kokouksissa. Asukasluvultaan suurin kunta nimeää hallituksen puheenjohtajan. Paikkajakoa tarkistetaan ääniosuuksien muuttuessa. ( perussopimus) 5.5. Uudenmaan liitto Maakunnanliitto, jonka jäsenkuntia ovat Espoo, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karjalohja, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nummi-Pusula, Nurmijärvi, Pornainen, Raasepori, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti. Vuoden 2011 alussa Uudenmaan liittoon liittyvät nykyisen Itä-Uudenmaan kunnat Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo. Tehtävinä ovat muun muassa strateginen suunnittelu, aluekehitystoiminta, maakuntakaavan laatiminen ja edunvalvonta. Vuoden 2008 toimintakertomuksen mukaan vuoden 2008 tuloksia olivat edunvalvonta, Maakuntasuunnitelma 2033, Maakuntaohjelma ja toteuttamissuunnitelma, kaupunkiohjelmat ja aluekeskusohjelmat, Metropolistrategia, elinkeinojen kehittäminen, kulttuuri, koulutus, hyvinvointi, vaihemaakuntakaava, uusi maakuntakaava, maakuntakaavoitukseen liittyvät selvitykset, maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen, Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma, liikennejärjestelmätyö, ilmastostrategia ja kansainvälinen toiminta. Liiton ylin päätösvalta on 68-jäsenisellä maakuntavaltuustolla, jonka jäsenet ovat jäsenkuntien kunnanvaltuustojen edustajia ja jonka valitsee jäsenkuntien edustajainkokous joka neljäs vuosi niin, että valtuuston poliittinen jakauma vastaa kunnallisvaalien tulosta Uudellamaalla.

11 SEHA TR1 11 (30) Uudenmaan liiton käytännön toimintaa johtaa 20-jäseninen maakuntahallitus. Sen kokoonpano vastaa poliittisten ryhmien kunnallisvaaleissa saamia ääniosuuksia. Kuntien edustajien lukumäärä määräytyy kunnan väkiluvun perusteella. Hallituksen valitsee maakuntavaltuusto. Itä-Uudenmaan kuntien liittyessä Uudenmaan liittoon vuoden 2011 alussa, tullaan maakuntahallitusta täydentämään kahdella itäuusmaalaisella jäsenellä vaalikauden loppuun saakka. Läntisen Uudenmaan alueen asioiden käsittelyä varten toimii aluetoimikunta, johon Hanko, Inkoo, Raasepori ja Siuntio nimeävät edustajaksi kukin yhden kunnanvaltuutetun. Alueen kunnanjohtajat osallistuvat kokouksiin pysyvinä asiantuntijoina. Toimikunta nimetään vaalikausittain. Aluetoimikunta tekee aloitteita maakuntahallitukselle, antaa lausuntoja ja perehtyy aluetta koskeviin selvityksiin ja hankkeisiin. ( Uudenmaan virkistysalueyhdistys Yhdistyksen jäsenkuntia ovat Espoo, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Loviisa, Nurmijärvi, Porvoo, Raasepori, Sipoo, Siuntio, Tuusula ja Vantaa, ja sen toiminta-alue on Uudenmaan ja Itä- Uudenmaan maankuntien alue. Yhdistyksen tarkoituksena on turvata ja kehittää uusmaalaisten virkistysmahdollisuuksia, säilyttää ja vaalia luontoa ja maiseman omaleimaisuutta sekä ottaa huomioon paikallisen väestön viihtyvyyden ja peruselinkeinojen harjoittamisen turvaaminen siten, että toiminta on sopusoinnussa ympäröivän luonnon kanssa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi hankkia ja hoitaa jäsenkuntien asukkaiden tarpeita palvelevia virkistysalueita ostamalla tai vuokraamalla näitä alueita tai hankkimalla niihin käyttöoikeuksia sekä huolehtimalla niiden käytön edellyttämästä hoidosta ja rakentamisesta. Alueet voivat myös sijaita yhdistyksen varsinaisen toiminta-alueen ulkopuolella. Jäsenkunnat valitsevat edustajiaan 4-vuotiskaudeksi yhdistyksen valtuuskuntaan. Valtuuskunta on yhdistyksen korkein päättävä elin ja se koostuu 43 kuntaedustajasta ja 9 tukijäsenjärjestöedustajasta. Valtuuskunta valitsee yhdistyksen hallituksen ja tilintarkastajat, hyväksyy tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen ja hyväksyy talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman. Hallituksessa on 16 varsinaista jäsentä sekä 2 asiantuntijajäsentä tukijäsenjärjestöistä. Hallituksen tehtävänä on toimeenpanna valtuuskunnan päätöksiä, päättää alueiden ostamisesta, myymisestä ja vuokraamisesta, seurata, valvoa ja päättää käytännön toiminnasta virkistysalueilla sekä päättää pysyvän henkilökunnan palkkaamisesta. ( Helsingin seudun yhteistyökokous Helsingin seudun yhteistyökokous on neljäntoista Helsingin seudun kunnan johtavien luottamushenkilöiden yhteistoimintaelin. Yhteistyöhön osallistuvat pääkaupunkiseudun kaupungit (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen), KUUMA-kunnat (Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Mäntsälä ja Pornainen) ja kuntaryhmä neloset (Hyvinkää, Kirkkonummi, Vihti ja Sipoo). Helsingin seudun yhteistyösopimus astui voimaan

12 SEHA TR1 12 (30) Seutuyhteistyön tavoitteena on Helsingin seudun kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen. Yhteistyö perustuu Helsingin seudun kuntien yhteiseen näkemykseen alueen haasteista ja yhteiseen tahtoon vaikuttaa alueen kehittämiseen. Seutuyhteistyön kohteena ovat erityisesti maankäyttö, asuminen ja liikenne sekä seudulliset palvelut. Yhteistyön sisällöstä sovitaan tarkemmin vuosittain hyväksyttävässä toimintasuunnitelmassa. Helsingin seudun yhteistyökokous hyväksyi kokouksessaan Helsingin seudun vision: Helsingin seutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää. Seudun eheä yhdyskuntarakenne on hyviin joukkoliikenneyhteyksiin perustuva, toiminnoiltaan monipuolinen, ekotehokas ja vähähiilinen. Tiiviin ydinalueen ympärillä on omailmeisten keskusten verkosto." Yhteistyökokouksen kokoonpano Yhteistyökokoukseen osallistuvat sopimuskuntien kunnanvaltuustojen ja -hallitusten I. puheenjohtajat, yhteensä 28 luottamushenkilöä. Yhteistyökokous voi päättää, että kokoukseen valitaan valtuustokaudeksi lisäksi 4-6 jäsentä. Näistä 2-4 jäsentä edustaa pääkaupunkiseudun neuvottelukuntaa ja yksi KUUMA -kuntia ja yksi kuntaryhmä Nelosia siten, että keskeiset poliittiset ryhmät tulevat edustetuiksi. Yhteistyökokous valitsee valtuustokaudeksi keskuudestaan puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa. Yhteistyökokous nimeää lisäksi vuosittain keskuudestaan eri kuntaryhmistä teknisen työvaliokunnan, johon kuuluu puheenjohtajiston lisäksi 2-3 jäsentä. Yhteistyökokous pidetään vuosittain tarpeen mukaan 2-3 kertaa. Sopimuskuntien kaupungin- ja kunnanjohtajat ovat läsnä yhteistyökokouksessa. Yhteistyökokouksen pysyviä asiantuntijoita ovat Uudenmaan liiton ja Itä-Uudenmaan maakuntajohtajat ja YTV:n yhteistyöjohtaja. Kokouksissa voivat olla läsnä asiantuntijoina kaupunkien apulaiskaupunginjohtajat tai kuntien toimialajohtajat heitä koskevien asioiden osalta. Kokouksessa voidaan kuulla myös valtionhallinnon edustajia tai muita asiantuntijoita erikseen sovittavalla tavalla. Maankäytön asumisen ja liikenteen neuvottelukunta Yhteistyökokous nimeää maankäytön, asumisen ja liikenteen neuvottelukunnan (MAL-neuvottelukunta), johon kuuluu kunkin sopimuskunnan siihen nimeämä johtava maakäyttö- ja asuntotoimen viranhaltija. MAL-neuvottelukunta valmistelee yhteistyökokoukselle seudun yhteisen maankäytön, asumisen ja liikenteen strategian, huolehtii sen toteutumisen seurannasta ja raportoinnista. Neuvottelukunta voi perustaa tarvittaessa jaostoja ja projekteja. Muut neuvottelukunnat ja projektit Yhteistyökokous voi nimetä myös muita neuvottelukuntia. Neuvottelukuntiin voidaan kutsua asiantuntijoiksi valtion ja muiden sidosryhmien edustajia.

13 SEHA TR1 13 (30) Neuvottelukunnat tai kuntajohtajien valmistelukunta voivat perustaa tarvittaessa projekteja tai työryhmiä. ( Helsingin seudun kuntien yhteistyösopimus) 5.8. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta on pääkaupunkiseudun kaupunkien ylimmän luottamushenkilöjohdon yhteistyöelin. Neuvottelukunta hyväksyy pääkaupunkiseudun vision ja strategian, käsittelee pääkaupunkiseudun kehittämiseen liittyviä strategisia linjauksia ja seuraa yhteistyön toteutumista. Neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta vuosittain tarpeen mukaan 2-4 kertaa. Neuvottelukuntaan kuuluvat jäseninä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginvaltuustojen ja kaupunginhallitusten puheenjohtajat sekä ensimmäiset ja toiset varapuheenjohtajat sekä Kauniaisten kaupungin kaupunginvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat eli yhteensä 23 henkeä. Neuvottelukunta voi lisäksi päättää, että neuvottelukuntaan valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan lisäksi enintään kolme jäsentä sellaisista poliittisista ryhmistä, jotka eivät ole edustettuina neuvottelukunnassa ja joiden kannatus vähintään kahdessa kaupungissa on kolme prosenttia (3 %) tai sen yli. Em. jäsenet tulee valita kaupunkien kaupunginvaltuustojen tai -hallitusten jäsenistä. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtajana Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja toisena varapuheenjohtajana Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja. ( pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimus) 5.9. Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä on kaupunkien ylimmän luottamushenkilöjohdon ohjaus- ja koordinointielin pääkaupunkiseudun yhteistyössä. Koordinaatioryhmä huolehtii visioon ja strategiaan perustuvan yhteistyön ohjauksesta ja seurannasta sekä käsittelee strategisesti merkittäviä yhteistyökysymyksiä, kuten asumiseen, maankäyttöön ja liikenteeseen sekä metropolipolitiikkaan ja Helsingin seudun yhteistyöhön kuuluvia asioita. Koordinaatioryhmä toimii pääkaupunkiseudun merkittävien yhteisten yhteisöjen omistajaohjausryhmänä. Omistajaohjauksen piiriin kuuluvat ohjauksen kannalta merkittävimmät yhteisöt, joissa vähintään kolme suurinta pääkaupunkiseudun kaupunkia ovat mukana. Koordinaatioryhmään kuuluu 11 jäsentä. Koordinaatioryhmän jäseniä ovat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginhallitusten puheenjohtajat sekä Kauniaisten kaupunginvaltuuston tai -hallituksen puheenjohtaja. Koordinaatioryhmän jäseniä ovat myös Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginvaltuustojen puheenjohtajat tai heidän sijastaan kaupunginhallituksen nimeämä kaupunginhallituksen tai valtuuston varapuheenjohtaja. Muiden kaupunginhallitusten nimeämien koordinaatioryhmän jäsenten tulee olla valtuuston tai kaupunginhallituksen jäseniä. Koordinaatioryhmän puheenjohtajana toimii Helsingin kaupunginhallituksen nimeämä edustaja. ( pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimus)

14 SEHA TR1 14 (30) KUUMA- seutu KUUMA-seudun muodostavat Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Mäntsälä ja Pornainen. KUUMA yhteistyön tavoitteena on alueen - kilpailuaseman ja vetovoiman vahvistaminen - palvelutuotannon laadun ja tehokkuuden parantaminen - edunvalvonnan ja omistajapolitiikan tehostaminen KUUMA kumppanuusohjelma on yhteistyön perusta. Kunnat sitoutuvat yhteistyöhön ohjelman tavoitteiden edistämiseksi. Yhteistyön arvoperusta on - kuntien itsenäisyys - keskinäinen luottamus - hyödyt KUUMA alueelle kokonaisuutena Yhteistyön painopisteet ovat: 1. Maankäyttö, asuminen ja liikenne 2. Edunvalvonta ja omistajapolitiikka 3. Palvelujen uudistaminen 4. Yhteinen elinkeinopolitiikka 5. Tilasto-, rekisteri- ja tutkimusyhteistyö 6. Helsingin seudun yhteistyö Kuntien valtuustot hyväksyvät vuosittain kolmen vuoden Kuuman yhteistyön toiminta- ja taloussuunnitelman ja valitsevat KUUMA -hallituksen jäsenet. Jokainen kunta valitsee KUUMA -hallitukseen kaksi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Kuntien valtuustot voivat KUUMA -hallituksen esityksestä päättää, että KUUMA - hallitukseen valitaan enintään neljä lisäjäsentä ja heille varajäsenet. KUUMA -hallitus johtaa kuntayhteistyötä ja käyttää päätösvaltaa toimintasuunnitelman toteutuksessa. KUUMA -hallitus on seutukokeilun kumoamisesta annetun lain siirtymäsäännöksen mukainen kuntien yhteinen toimielin. Muut toimielimet KUUMA -hallituksen alaisuudessa toimii Sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta. KUUMA -kuntien henkilöstön edustajien kokous käsittelee kuntien yhteistyöhön liittyviä tavoitteita ja suunnitelmia. KUUMA -hallitus voi perustaa muita toimielimiä. KUUMA -komissio Komission jäseniä ovat KUUMA -kuntien kaupungin- ja kunnanjohtajat ja yhteistyöjohtaja. Puheenjohtajana toimii puheenjohtajana toimivan kunnan kunnanjohtaja ja varapuheenjohtajana seuraavan puheenjohtajakunnan kunnanjohtaja. Sihteerinä toimii yhteistyöjohtaja. Käsiteltävät asiat ratkaistaan yhdessä keskustellen ja yksimielisyyteen pyrkien. Jos käsiteltävässä asiassa kuitenkin joudutaan äänestämään, on jokaisella kunnanjohtajalla yksi ääni. Komissio johtaa KUUMA -yhteistyötä, vastaa asioiden valmistelusta ja päätösten kuntakohtaisesta täytäntöönpanosta ja seurannasta, päättää yhteistyöhankkeiden valmistelusta, asettaa työryhmät sekä määrittelee työryhmien tehtävät ja kokoonpanon ja vastaa, että yhteisiä palveluja käsitteleviin työryhmiin varataan paikka henkilöstön edustajille. ( KUUMA Yhteistyösopimus)

15 SEHA TR1 15 (30) Kuntaryhmä Neloset Hyvinkään, Vihdin, Kirkkonummen ja Sipoon vapaaehtoisuuteen perustuva yhteistyöryhmä, jonka toiminta on lähtenyt liikkeelle valmisteluyhteistyöstä Helsingin seudun yhteistyön etenemisessä ilmenneiden tarpeiden pohjalta. On päättänyt tiivistää yhteistyötä KUUMA -seudun kanssa. Väliraporttivaiheen jälkeen on käynyt ilmi, että KUUMA-yhteistyö laajenee kuntaryhmä Nelosiin alkaen. Hyvinkään kaupunginhallitus sekä Kirkkonummen, Sipoon ja Vihdin kunnanhallitukset ovat hyväksyneet esityksen syksyllä Yleistä seudullisen toiminnan ja päätöksenteon nykytilasta Kokoonpano ja alueellinen kattavuus Tarkastellut seudulliset toimijat on perustettu hyvin erilaisilla kuntakokoonpanoilla. Toimijoiden koot vaihtelevat Kuntaryhmä Nelosten neljästä kunnasta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin 26 kuntaan. Kartta seudullisten toimijoiden sijoittumisesta selvityksessä mukana oleviin kuntiin on seuraavalla sivulla.

16 SEHA TR1 16 (30) (keskushallinto / Sisko Salo) Kartta 1, Seudulliset toimijat kunnittain

17 SEHA TR1 17 (30) Toimijat on perustettu yhteistyön tai palveluiden järjestämisen tarpeisiin. Toimijat voidaan jaotella seuraavasti: Yhteiseen tahdonmuodostukseen ja yhteistyöhön keskittyvät toimijat Seudullisia palveluja järjestävät toimijat Helsingin seudun yhteistyökokous (14 kuntaa) Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (26 kuntaa) Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta (4 kuntaa) kunnalliset ammattikorkeakoulut (Metropolia: 5 kuntaa, Laurea: 6 kuntaa, 2 kuntayhtymää, yksi rekisteröity yhdistys) Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä (4 kuntaa) Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä (4 kuntaa) KUUMA -seutu (6 kuntaa) Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymä (6 kuntaa) Kuntaryhmä Neloset (4 kuntaa) Uudenmaan virkistysalueyhdistys (19 kuntaa) Uudenmaan liitto (21 kuntaa, vuoden 2011 alusta 28 kuntaa) Näiden valittujen seudullisten toimijoiden lisäksi tarkasteltavalla Helsingin seudun 14 kunnan alueella on suuri joukko muitakin kumpaankin kategoriaan kuuluvia kuntien välisiä toimijoita, esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon ja sivistystoimen toimialoilla. Erilaista yhteistyötä kuntien välillä on siis runsaasti. Organisaatiorakenne Yhteiseen tahdonmuodostukseen ja yhteistyöhön keskittyvät toimijat ovat toimintamuodoiltaan erilaisia. Helsingin seudun yhteistyökokous, pääkaupunkiseudun neuvottelukunta ja pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä perustuvat kaupunkien valtuustoissa hyväksyttyihin sopimuksiin, KUUMA-seutu on kuntayhtymä ja Kuntaryhmä Neloset on vapaaehtoisuuteen perustuva yhteistyöryhmä. Edellä mainitut toimijat eivät tee kuntia sitovia päätöksiä, vaan päätöksenteko niiden käsittelemissä asioissa tapahtuu kuntakohtaisesti normaalia päätöksentekomenettelyä noudattaen. Seudullisia palveluja järjestävät toimijat ovat joko kuntayhtymä- tai yhtiömuotoisia itsenäisiä juridisia toimijoita. Tarkasteltavan seudullisen toimijajoukon toimintamuodot vaihtelevat siis suhteellisen löyhästä yhteistyöstä (esimerkiksi kuntaryhmä Neloset) lakisääteisiä palveluja järjestävään kuntayhtymään (esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri). Nykytilassa seudullinen toimija keskittyy joko tietyn kuntaryhmän tarpeeseen perustuvaan yhteistyöhön ja yhtenäisen tahdonmuodostuksen aikaansaamiseen yhteisesti vali-

18 SEHA TR1 18 (30) tuissa kysymyksissä tai tietyn sektorin palvelujen tuottamiseen halukkaiden kuntien toimesta. Selkeästi tiettyihin palveluihin ja toimintoihin keskittyvät toimijat ovat kuntalaisen kannalta selkeämmin hahmoteltavissa kuin yhteen isoon organisaatioon hukkuvat eri toiminnot. Seudullisen ison toimijan hallinnointi ja omistajaohjaus on haasteellista. Päätöksenteko Yhteistä näille kaikille toimijoille on se, että vaikka niissä päätöksenteon toteuttamistapa vaihtelee, on niissä kaikissa valittu edustajat kunnista eikä suoraan äänestäjien toimesta. Palveluja tuottaviin toimijoihin voidaan vaikuttaa omistajaohjauksen kautta. Yhteiseen tahdonmuodostukseen ja yhteistyöhön perustuvien toimijoiden kannanotot ovat luonteeltaan suosituksia ja edellyttävät kuntien omassa koneistossa tehtäviä päätöksiä. Poliittisen päätöksenteon voidaan siten katsoa olevan niiden osalta luonteeltaan samanlaista kuin kunnan muu päätöksenteko. Luottamushenkilöaseman kannalta nykytila on monipuolinen. Samalla luottamushenkilöllä saattaa olla luottamustehtäviä sekä kuntasektorilla että useissa eri seudullisissa toimijoissa. Seudullinen vaikuttaminen tapahtuu osin asemavaltuudella ja osin puoluemandaatilla. Seudullisella mandaatilla vaikuttamista ei nykytilassa ole. Kuntien ääniosuudet ja hallituspaikkojen määrä vaihtelevat eri yhtymissä lähinnä kuntien omistusosuuksien mukaisesti. Mitä suurempi kunnan omistusosuus on sitä voimakkaammin sen ääni kuuluu päätöksenteossa ja toimintalinjoissa. Taulukko toimijoiden päätöksenteosta on seuraavalla sivulla.

19 SEHA TR1 19 (30) Yhteiseen tahdonmuodostukseen ja yhteistyöhön keskittyvät toimijat Päätöksentekotapa Helsingin seudun yhteistyökokous Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä KUUMA-seutu Kuntaryhmä Neloset Seudullisia palveluja järjestävät toimijat konsensus konsensus konsensus konsensus / enemmistöpäätös konsensus Päättävä elin ja paikkamäärä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Valtuusto: 2-5 jäsentä / kunta Hallitus: yhteensä 15 jäsentä, oltava jäsen jokaiselta sairaanhoitoalueelta kunnalliset ammattikorkeakoulut Metropolia: hallituksessa edustajia 3 / Helsinki, 2 / Espoo, 2 / Vantaa ja 1 / Kauniainen ja Kirkkonummi. Laurea: hallituksessa 7 jäsentä, lisäksi 3 alueneuvottelukuntaa, joihin osakkaat nimeävät edustajansa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Yhtymäkokous: yksi jäsen / kunta, vuonna 2009 ääniosuudet olivat Helsinki 50 %, Espoo 27 %, Vantaa 22 % ja Kauniainen 1 %. Hallitus: Enintään 14 jäsentä, valtiaan asukasluvun suhteessa, tällä hetkellä 7 / Helsinki, 3 / Espoo, 1 / Kauniainen ja 3 / Vantaa Yhtymäkokous: yksi jäsen / kunta, vuonna 2009 ääniosuudet olivat Helsinki 50 %, Espoo 23,4 %, Vantaa 19,0 %, Kauniainen 0,8 %, Kerava 3,3 % ja Kirkkonummi 3,5 %. Hallitus: paikkajako määräytyy jäsenkuntien peruspääomaosuuksien suhteessa. Enintään 14 jäsentä + varajäsenet. Hallituksen jäseniä ja varajäseniä 7 / Helsinki, 3 / Espoo, Vantaalla 3 jäsentä ja 2 varajäsentä ja Kauniaisella 1 varajäsenen, Keravalla ja Kirkkonummella yhteensä 1 jäsen ja 1 varajäsen. Uudenmaan virkistysalueyhdistys Valtuuskunta: 43 kuntaedustajaa ja 9 tukijäsenjärjestöedustajaa Hallitus:16 varsinaista jäsentä sekä 2 asiantuntijajäsentä tukijäsenjärjestöistä. Uudenmaan liitto äänestys / enemmistöpäätös

20 SEHA TR1 20 (30) Asukasvaikuttaminen Kuntalaisilta puuttuvat suorat vaikutuskanavat ja -muodot seudullisiin toimijoihin. Tämän vuoksi heidän voi olla vaikea hahmottaa, kuka eri palveluiden järjestämisestä vastaa ja kehen voi ottaa yhteyttä, mikäli haluaa muutosta vallitsevaan tilanteeseen. Joissain palveluja järjestävissä toimijoissa kuntalainen voi antaa toimintoihin palautetta sähköisen palautejärjestelmän kautta (esim. HSY). Yhteiseen tahdonmuodostukseen ja yhteistyöhön perustuvilla toimijoilla tämän kaltaista suoraa kanavaa ei ole, vaan yhteistyön arviointi toteutuu toimijoiden itsearviointina. Kuntademokratian näkökulmasta asukasvaikuttaminen voidaan jakaa kahteen eri osaan eli kuntalaisvaikuttamiseen ja asiakasvaikuttamiseen. Osallisuuden edistäminen laajassa merkityksessä kuuluu jokaisen työhön. Kuntalaisvaikuttamisen tavoitteena on vaikuttaa valmistelijoihin ja luottamushenkilöihin etukäteen ennen varsinaista päätöksentekoa. Kuntalaiset ovat suorassa yhteydessä luottamushenkilöihin ja valmisteleviin viranhaltijoihin. Seudullisten elinten osalta kuntia ja kuntalaisia edustavat pääsääntöisesti vaaleilla valitut kunnassa muutenkin luottamushenkilöinä toimivat henkilöt. Yhteiseen tahdonmuodostukseen ja yhteistyöhön keskittyvät toimijat muodostavat seudullista näkemystä kehittämisen suunnasta, mutta varsinainen päätöksenteko tapahtuu jokaisessa kunnassa. Palvelutuotannossa asiakasnäkökulma on ensisijainen. Asiakaspalautetta hyödynnetään palvelujen kehittämisessä laajasti eri toiminnoissa. Palautetta kerätään palvelujen käytön yhteydessä tai laajempana kyselynä, jossa selvitetään esim. palvelujen riittävyyttä, saatavuutta ja laatua. Palvelujen kehittäminen kuuluu kaikkien palveluja tarjoavien organisaatioiden toimintaan. Kuntademokratian toimintatapoja kunnissa ovat mm.: - lakisääteiset vaikuttamismahdollisuudet: kuntalaisaloite, muutoksenhaku - asukas- ja asiakaskyselyt - asukastilaisuudet - osallisuutta edistävät vuorovaikutteiset internet-palvelut - palautejärjestelmä - paikallis- ja valtakunnalliset lehdet - yhteispalvelupisteet - erilaiset kokoonpanot (esim. nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto, vammaisneuvosto, monikulttuuriasiain neuvottelukunta) - aluetoimikunnat tai -foorumit - laaja järjestö- ja yhdistystoiminta

21 SEHA TR1 21 (30) 6. Kaksiportaisen seutuhallinnon edut ja haitat 6.1. Seudullisen palvelutuotannon mahdollisuudet ja laajuus eri vaihtoehdoissa Työryhmä on tarkastellut toimeksiannon seutuhallintomalleja päätöksenteon, organisaatiorakenteen ja asukasvaikuttamisen näkökulmista. Se, millaisia tehtäviä ja palveluja olisi tämän selvityksen mukaan seutuhallinnolle mahdollista siirtää, on työryhmän näkemyksen mukaan pääosin palvelutyöryhmien määriteltävissä. Demokratia -työryhmä on kuitenkin käsitellyt tehtävien siirtoa seutuhallinnolle sillä tasolla, minkä laajuinen seutuhallinnon tehtäväkenttä kussakin mallissa olisi. Kuntalaisten seutuhallinnolla tulisi olla annetuista malleista laajimmat tehtävät ja valtuudet. Mikäli luodaan seutuorganisaatio, jonka ylin päättävä elin valitaan suoralla seudullisella vaalilla, tulisi sillä olla merkittävä ja kuntalaisten (äänestäjien) kiinnostuksen herättävä tehtäväkenttä. Toisin päin ajateltuna, kuntalaisten suoraan valitsemalla seudullisella toimielimellä on legitimiteetti käsitellä merkittäviä seudullisia tehtäviä. Työryhmä painottaa, että tässä selvityksessä kuntien hallinnon ammattilaisilla on ollut mahdollisuus pohtia sitä, mitkä päätettävät asiat tarvitsevat mandaatin suoraan kansalta. Todettakoon kuitenkin, että tämän selvitystyön yhteydessä peruspalveluja käsitelleissä työryhmissä ei ole esitetty muutoksia nykyisten ylikunnallisten palveluorganisaatioiden hallinnolliseen asemaan tai rakenteisiin. Sen sijaan MALtyöryhmä on tehnyt ehdotuksen uudella tavalla organisoitavasta maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevasta strategisesta suunnittelusta ja siihen liittyvästä päätöksenteosta. Demokratia -työryhmä on tarkastellut ko. ehdotusta loppuraportin liitteessä 2. Kuntalaiset voivat olla hyvinkin eri mieltä viranhaltijoiden kanssa siitä, mitkä asiat ovat merkittäviä. Tämä on oleellinen kysymys, kun pohditaan, herättäisivätkö seutuvaalit äänestäjien mielenkiinnon ja siten nousisiko äänestysprosentti sellaiselle tasolle, että edustuksellisuus seutuhallinnossa oikeasti toteutuisi. Vai olisiko parempi vahvistaa palveluiden kehittämisessä asiakaslähtöisyyttä esim. palvelujen saatavuuden näkökulmasta. Kuntien seutuhallinnossa tehtäväkenttä voisi olla kuntalaisten seutuhallinnon tehtäväkenttää suppeampi. Todennäköisesti sen tehtävät koostuisivat jo nykyisellään joillain seudullisilla toimijoilla olevista tehtävistä. Tässä mallissa siis nykyisiä seudullisia tehtäväkokonaisuuksia organisoitaisiin uudelleen uuden seudullisen toimijan alle. Kolmannessa mallissa, aluekuntamalli maakuntapohjalta, seudullisen toimijan tehtäväkenttä voisi olla annetuista malleista suppein. Malli rakentuu jo olemassa olevan toimijan pohjalle, eli tässä mallissa Uudenmaan liiton tehtäväkenttää järjesteltäisiin Helsingin seudun kuntien osalta uudelleen. Muutokset aiheuttavat kuitenkin sen, että Uudenmaan liiton nykyinen rooli, tehtävät ja päätöksentekotapa tulisi tarkastella uudelleen. Mikäli malli rakennettaisiin jonkin muun / uuden maakunnallisen toimijan pohjalle, jouduttaisiin ratkaisemaan, mikä nykyisen maakunnan liiton rooliksi jää. Työryhmä on määritellyt aluekuntamallin siten, että sen päättäjät valitaan kuntien kautta, eikä suoralla vaalilla, joten aluekuntamalli vastaa sisällöllisesti varsin pitkälle kuntien seutuhallintomallia. Kaikissa malleissa oleellista on se, että tehtävät ja vastuualueet seudun ja kuntien välillä tulee määritellä tarkasti. Lisäksi seudullisissa toimijoissa voidaan myös vielä entistäkin enemmän kehittää kansalaisten suoran vaikuttamisen muotoja, esimerkiksi palvelunkäyttäjien näkökulmasta. Kansalaiset voivat esimerkiksi äänestää internetissä erilaisista valmisteilla olevista asioista. Tällaisissa toimintamuodoissa käsiteltävien asioiden tulee tosin olla tarpeeksi merkityksellisiä, jotta ne herättävät kuntalaisen aktiivisuuden.

22 SEHA TR1 22 (30) Kaikissa seutuhallintomalleissa on olennaista asukasvaikuttamiseen panostaminen, päätöksenteon läpinäkyvyys ja kuntalaisten muutoksenhakumahdollisuudet. Seudullisista asioista tiedottamisen ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen tulee olla lähtökohtana kaikissa tarkastelluissa malleissa. Demokratia-työryhmän tehtäväksi annettiin määritellä seutuhallintomallien rakennetta tarkemmin. Työryhmä on määritellyt malleja seuraavasti: Kuntalaisten seutuhallinto Kuntalaisten seutuhallinnossa ylin päättävä elin valitaan suorilla vaaleilla. Vaalit on syytä järjestää samaan aikaan jonkun jo olemassa olevan vaalin kanssa. Luontevin aika seudullisille vaaleille on kunnallisvaalien yhteydessä. Tällöin kunnallisten kysymysten rinnalle nousisivat vaalikeskusteluissa myös seudulliset agendat. Erillisiä vaalipiirejä ei seudullisissa vaaleissa olisi. Mikäli kuntakohtaisia kiintiöitä haluttaisiin, tulisi ne olla käytössä vain siirtymävaiheessa. Uusi seudullisilla vaaleilla valittu toimielin olisi seutua kokonaisuutena tarkasteleva, eikä sen vuoksi sen päättäjien tulisi olla kuntien vaan koko seudun edustajia. Tämän vuoksi ei olisi myöskään luontevaa, että seudun rahoitus tulisi kuntakohtaisista maksuista, vaan tässä seutuhallintomallissa rahoitus tulisi ratkaista jollain toisella tavalla. Kuntalaisten seutuhallintomalli saattaa johtaa uuteen veromuotoon (seutuvero). Päättävien toimielinten kokoonpanoon voidaan soveltaa monenlaisia eri malleja. Työryhmän näkemyksen mukaan seutuvaltuusto voisi olla kooltaan kohtuullisen pieni, esimerkiksi 21 valtuutettua. Kohtuullisen pieni päättävä elin olisi dynaaminen ja koostuisi motivoituneista ja seudullisiin kysymyksiin perehtyneistä luottamushenkilöistä. Tällöin erillinen seutuhallitus ei ole tarpeen. Puheenjohtajan seutuvaltuusto valitsisi keskuudestaan itse. Jos halutaan hakea esimerkkiä muualla käytössä olevista malleista, niin Kööpenhaminan seudulla on 1,6 miljoonaa asukasta ja seutuvaltuustossa on 41 jäsentä. Jos noudatetaan samaa suhdetta valtuutettu / kuntalainen, olisi Helsingin seudulla, jossa on 1,4 miljoonaa asukasta, seutuvaltuuston koko 35 valtuutettua.

23 SEHA TR1 23 (30) Käyttöön voidaan ottaa myös perinteisempi toimielinmalli, jossa valtuusto on kooltaan suurempi ja sen rinnalla on erillinen seutuhallitus. Tällöin seutuvaltuustossa voisi olla esimerkiksi 85 valtuutettua, joka on nykyisen kuntalain sallima enimmäiskoko kunnanvaltuustoille. Mikäli sovelletaan Tukholman mallia, jossa seudulla on 1,9 miljoonaa asukasta ja seutuvaltuustossa on 149 luottamushenkilöä, olisi samalla laskukaavalla Helsingin seudun valtuustossa 109 jäsentä. Kaikissa näissä kokonpanomalleissa seutuhallinnolla tulisi olla tarpeeksi laaja ja osaava valmistelukoneisto valmistelemassa päätettäviä asioita seutuvaltuustolle. Tämä merkitsee käytännössä uuden hallintotason perustamista. Kuntien seutuhallinto Kuntien seutuhallinnossa kunnat valitsevat edustajansa seudulliseen toimielimeen. Asiaa voidaan tarkastella siten, että perustetaan uusi seudullinen toimielin, jonka alle kootaan nykyisiä ja mahdollisesti uusia seudullisia toimijoita tai siten, että nykyisten toimielinten aluerajoja tai tehtäväkenttiä laajennetaan. Kokonaan uuden kuntien seutuhallinnon organisaatiorakenteeseen voidaan hakea mallia esimerkiksi YTV:n alkuvuosien organisaatiomallista. Kuntien seutuhallintomalli olisi rakennettavissa siten, että seudulliseen päätöksentekoelimen valittavien tulee olla kuntien valtuutettuja ja mahdollisesti jopa kaupunginhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajistoon kuuluvia. Etuna on se, että näin varmistettaisiin seutuasioiden tehokkaampi huomioonottaminen peruskuntien omassa päätöksenteossa. Kuntavaalit olisivat samalla seutuvaalit. Kuntalainen tietäisi etukäteen, että valtuutettujen joukosta valittaisiin seutupäättäjät ja hän pääsisi osallistumaan heidän valintaansa. Tämä lieventäisi kuntalaisen demokratiavajetta. Kuntien seutuhallinto voisi olla yhteistyö- ja neuvottelupohjalta toimiva tai sille voidaan rakentaa uudenlainen päätöksentekomalli. Mikäli kuntien seutuhallinnossa ei ole lainsäädännöllistä tai muuta pohjaa asioiden käsittelylle ja päätöksenteolle, on vaarana, että yhteistyö hiipuu.