ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA

Transkriptio

1 ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA K7-KUNNAT

2 SISÄLLYSLUETTELO sivu Asuntopolitiikan haasteet 3 Etelä-Pohjanmaan haasteet 3 Väestön ikärakenne 4 Asuntokunnat ja perhekoot 5 Maakunnan muuttoliike 5 K7-kuntien haasteet 6 Kuntien erilaisuus tuo värikkyyttä asumiseen 7 K7-kuntien tilannekatsaus Maa- ja tonttipolitiikka 9 Asuminen ja asunnot 9 Uusia malleja asumispalvelutuotantoon 10 Asukasluvun hallittu kasvu palvelutuotannossa 10 K7-kuntien visio Elinvoimaiset kylät onnistunut asumiselämys 12 Maa- ja tontti- ja energiapoliittinen visio 12 Asumisen visio 13 Yhteistyö K7-kuntien välillä 15 Seudullinen asuntostrategia 15 Haja-asutusalueiden kehittämisen eväät 16 Kartat 17 Lähteet 29 Liitteet 29 2

3 ASUNTOPOLITIIKAN HAASTEET Etelä-Pohjanmaan maakunta on Suomen kahdestakymmenestä maakunnasta väkiluvultaan yhdeksänneksi suurin. Etelä-Pohjanmaan väkiluku vuonna 2008 oli , väestön määrä väheni edellisestä vuodesta 293 hengellä, mikä on 0,2 % vähemmän kuin vuonna K7-kuntien alueella Ilmajoella, Lapualla ja Seinäjoella väkiluku kasvoi. K7-kunnat käsittävät seitsemän kuntaa: Alavuden, Kurikan, Lapuan ja Seinäjoen kaupungit sekä Ilmajoen, Jalasjärven ja Kuortaneen kunnat. K7-alueella väkiluku vuonna 2008 oli henkilöä. Seinäjoella (huomioitu myös Nurmon ja Ylistaron luvut) väkiluku kasvoi eniten, 919 asukkaalla. Lapualla väkiluku kasvoi 38 asukasta ja Ilmajoella 39 asukasta. Alavudella väkiluku väheni 45 asukkaalla, Jalasjärvellä 162 asukkaalla ja Kurikassa 205 asukkaalla (huomioitu myös Jurvan luvut). Luvut perustuvat Tilastokeskuksen väkilukuarvioihin Etelä-Pohjanmaan haasteet Vuodesta 2000 vuoteen 2007 Etelä-Pohjanmaan väkiluku on laskenut hengellä eli noin prosentin. Samalla ajanjaksolla väkilukuaan ovat eniten kasvattaneet eteläisen Suomen maakunnat. Väestö on vähentynyt eniten Itä- ja Pohjois-Suomessa. Etelä-Pohjanmaan kunnista eniten väkiluku on kasvanut Seinäjoella (kartta ohessa). Vuonna 2007 Seinäjoella oli lähes asukasta enemmän kuin vuosituhannen alussa. Muita kasvukuntia on ollut mm. Lapua. Suurimmassa osassa kuntia väkiluku on kuitenkin pienentynyt vuodesta Eniten väestöään ovat menettäneet Järviseudun, Kuusiokuntien ja Suupohjan seudut. Väkiluku on pienentynyt erityisesti alle 45-vuotiaiden ikäluokissa. Vanhemmissa ikäluokissa väkiluku sitä vastoin on pääasiallisesti kasvanut. Tosin huomioon täytyy ottaa, että muutokset voivat myös osittain olla ihmisten siirtymistä luokasta toiseen. Esimerkiksi niin sanotut suuret ikäluokat ovat kasvattaneet voimakkaasti vuotiaiden ikäluokan väkilukua. VÄESTÖENNUSTEET TILASTOKESKUS Vuosi 2008 Vuosi 2015 Vuosi 2020 Alavus Ilmajoki Jalasjärvi Kuortane Kurikka Lapua Seinäjoki Yhteensä Kuvio 1: Väestöennusteet K7-kunnissa. 3

4 Kuvio 2: Väestönmuutos Etelä-Pohjanmaan kunnissa Väestön ikärakenne Etelä-Pohjanmaan väestön ikärakenne muistuttaa monia muita ruuhka-suomen ulkopuolisia maakuntia; sekä väestön keski-ikä että ikääntyneiden osuus koko väestöstä ovat koko maan keskiarvoa korkeammat. Etelä-Pohjanmaalla syntyvyys on kuitenkin varsin korkealla tasolla, mikä näkyy myös alle 15-vuotiaiden asukkaiden osuudessa koko väestöstä. Etelä-Pohjanmaalla väestö on nuorinta Seinäjoella ja sen lähikunnissa (kuvio 2). Iäkkäintä väestö taas on Suupohjassa ja Järviseudun sekä Kuusiokuntien alueella. K7-kuntia, joissa alle 15-vuotiaiden osuus on korkea, ovat Ilmajoki, Lapua ja Seinäjoki. Tilastokeskuksen vuoden 2007 väestöennusteen mukaan Etelä-Pohjanmaan väkiluku tulee pysymään lähestulkoon samalla tasolla tulevina vuosina. 4

5 Kuva 3: Väkilukuennuste K7-alueella v Asuntokunnat ja perhekoot Etelä-Pohjanmaan maakunnissa kuten muissakin Pohjanmaan maakunnissa pieniä asuntokuntia on suhteellisesti vähemmän ja suuria asuntokuntia enemmän kuin muualla maassa. Asuntokunnalla käsitetään samassa asuinhuoneistossa vakituisesti asuvia henkilöitä. Etelä-Pohjanmaalla yhden henkilön asuntokuntia oli vuonna 2007 kaikista asuntokunnista 35,4 %, kun lukema koko maassa oli 40,4 %. Yli neljän henkilön asuntokuntia maakunnassa oli 8,1 %, koko maassa niitä taas oli 5,4 % kaikista asuntokunnista. Etelä-Pohjanmaalla asuntokunnat elävät varsin isoissa asunnoissa. Yhden, kahden ja kolmen huoneen (pois lukien keittiö) asuntokuntien osuudet ovat koko maata pienempiä, kun taas vastaavasti jos huoneluku on neljä tai enemmän, osuudet ovat koko maata suurempia. Esimerkiksi yhden huoneen asuntokuntia oli Etelä- Pohjanmaalla 8,5 % asuntokunnista, kun lukema vuonna 2007 oli koko maassa 13,3 %. Viiden huoneen asunnoissa asuvia asuntokuntia taas oli maakunnassa 16,3 % ja koko maassa 9,9 %. Huoneluvultaan suurien asuntokuntien osuudet ovat K7-kunnissa mm. Ilmajoella ja Kuortaneella. Matalimmat osuudet olivat puolestaan Seinäjoella ja Alavudella. Maakunnan muuttoliike Etelä-Pohjanmaalle muuttoja oli vuonna 2007 muualta Suomesta Eniten tulijoita oli Uudeltamaalta, 792 muuttoa. Paljon maakuntaan muutti ihmisiä myös Pohjanmaalta 737 ja Pirkanmaalta 636. Muutama sata muuttoa suuntautui myös Pohjois-Pohjanmaalta ja Keski-Suomesta. Muuttoliike itäisen Suomen maakunnista Etelä-Pohjanmaalle oli hyvin pientä. 5

6 Maakunnasta lähdettiin useimmiten Pirkanmaalle, Uudellemaalle tai Pohjanmaalle joihin muuttoja oli noin 800. Myös Keski-Suomeen ja Pohjois-Pohjanmaalle lähtijöitä oli suunnilleen saman verran kuin niistä Etelä-Pohjanmaalle muuttaneita. Itäiseen Suomeen muuttajia oli varsin vähän. Etelä-Pohjanmaan väestönkehityksen ja tulevaisuuden kannalta eletään tärkeää aikaa. Muihin maakuntiin verrattuna korkea syntyvyys ja kehittyvä maakuntakeskus ympäristöineen pitävät väestöennusteiden mukaan maakunnan väkiluvun samalla tasolla vielä vuosikymmeniä. Valitettavasti suuri osa pois muuttaneista nuorista jää edelleen palaamatta Etelä-Pohjanmaalle. Tärkeää onkin luoda riittävästi opiskelu- ja työmahdollisuuksia, jotta sekä maakunnasta kotoisin olevat että muualta tulevat ihmiset muuttaisivat pysyvästi asumaan Etelä-Pohjanmaalle. Nykyisellään väkiluku pysyy kyllä samalla tasolla, mutta aktiivisilla toimilla maakunnan väkiluku on mahdollista kääntää nousuun. Myös lähimaakuntien yhteistyö koetaan tärkeäksi jatkon muuttokehityksen parantamiseksi. K7-KUNTIEN HAASTEET K7-kunnat muodostuvat vuoden 2009 alusta seuraavasti: Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kuortane, Kurikka (johon yhdistynyt Jurva), Lapua ja Seinäjoki (johon yhdistynyt Nurmo ja Ylistaro). K7-kuntien osalta haasteet ovat suuret. Tiivis yhteistyö ja kuntien erilaiset asuntopoliittiset toimintatavat luovat niin haasteita kuin myös uusia näkökulmia hyvään yhteistyöhön. Väestörakenteen muutokset ovat erilaisia eri kunnissa. Maakunnan muuttoliike koskettaa kuitenkin kaikkia kuntia. Kuten julkisuudessa on viime aikoina ollut esillä, asumisen globaalit ja lokaalit haasteet liittyvät tiiviisti energiaan. Myös K7-kuntien alueella tämä tulee huomioida tulevaisuuden asuntopolitiikassa. Asumisen energiakustannuksista noin puolet kuluu lämmitykseen, kolmannes sähkölaitteisiin ja valaistukseen sekä jäljelle jäävä noin viidennes veden lämmittämiseen. Suomessa asumiseen liittyvä lämmitysenergian tarve muodostaa pääosan, noin 7/10 osaa, asumiseen liittyvästä energiantarpeesta. Lämmitysenergiakulutuksen osuus pysyy ilmastonlämpenemisestä riippumatta käytännöllisesti katsoen samalla tasolla myös tulevaisuudessa. Ympäristötietoisuuden kasvettua on asumiseen liittyviä energian säästämistoimenpiteitä tehostettu niin lainsäädännöllisesti kuin teknisesti. Uudistuotannon lupamenettelyjen tiukentuminen ja markkinoille tulleiden uusiutuvien energianlähteiden vaikutuksen voidaan arvioida näkyvän kohentuvana energiansäästönä lähitulevaisuudessa. Toisaalta vallitsevan taloustilanteen oletetaan lyhyellä aikavälillä madaltavan energian ja rakentamisen hintoja, joka edesauttaa kotitalouksien mahdollisuuksia investoida pientalojen lämmitysmuotovaihdoksiin myös peruskorjauskohteissa. Toinen merkittävä tekijä asumiseen liittyvässä energiankulutuksessa on yhdyskuntarakenteen tiiveysaste. Tiiviimmän yhdyskuntarakenteen avulla saavutetaan merkittäviä säästöjä mm. lämmittämis- ja liikennetarpeen sekä infrastruktuuriin sitoutuvan energian vähentyessä. Tärkeimpänä haasteena K7-alueella on saada muuttoliike maakuntaan vilkastumaan siten, että muuttotappio saadaan pysäytettyä. Uudet työpaikat, tehokkaat tietotekniikkapalvelut, hyvä tie- ja rautatie- ja lentoliikenneverkosto sekä haasteelliset asuinympäristöt luovat K7-kunnille hyvät 6

7 edellytykset laadukkaan asumisen tarjoamiseen. Väkiluvun kasvu on saatava syntymään maakunnan ulkopuolelta. Toisena tärkeänä haasteena on paikkakunnittain yhdyskuntarakenteen eheyttäminen niin kunnallisteknisesti kuin energiapoliittisestikin järkevästi. Tämä toteutuu rakentamalla yhä tiiviimpiä kunta- ja kyläkeskuksia sekä järkevästi peruskorjaamalla vanhaa rakennuskantaa ja vaalimalla elinympäristön laatua. Liikennelogistiikan toteuttaminen järkevästi ja energiataloudellisesti kunta- ja kyläkeskusten välillä on tärkeää. Myös yhteisöllisyyden korostaminen ja tätä kautta terveyden edistäminen ja yhdessä tekemisen tärkeys asuntoalueilla ovat tärkeitä kehittämisen painopisteitä yhdyskuntarakenteen eheyttämisessä. Kolmantena haasteena on pohjalaisuuden hyödyntäminen K7-kuntien markkinoinnissa. Pohjalaisuus koetaan edelleen arvostetuksi ja haastavaksi arvoksi työmarkkinoilla. Tätä tulee kuntien painottaa markkinoinnissa entistä tehokkaammin. Muun muassa Seinäjoen seudun yhteiset internet-sivut ( vastaa tähän haasteeseen tonttitarjonnan ja alueen markkinoinnin suhteen. Neljäntenä haasteena K7-kunnilla on vastata tämän päivän työmarkkinatilanteeseen. Korkeasti koulutetut työpaikat niiden luominen alueelle on haaste, jossa tulee tehdä tiivistä yhteistyötä alueen elinkeinotoimen kanssa. Maaseutuvirasto ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Seinäjoella ja Aluehallintovirasto Vaasassa luovat uusia työpaikkoja jopa maakuntarajojen yli ja niiden myötä tulee hyödyntää K7-kuntien kunta- ja kyläkeskusten sekä hajaasutusalueiden asumismahdollisuudet. Viidentenä haasteena on lisääntyvästä vanhusväestöstä huolehtiminen. Ikääntyvät ikäluokat haluavat jatkaa itsenäistä asumista tuetun asumisen palveluilla. Laitospaikka-asuminen ei kiehdo nykyvanhusta, mikäli hänellä on mahdollisuus asua edelleen itsenäisesti. Kuntien erilaisuus tuo värikkyyttä asumiseen K7-kuntien erilaisuus on valttikortti asuntopoliittisessa ohjelmassa: Alavus tarjoaa asumista luonnonkauniissa, turvallisessa ympäristössä. Rakennuspaikoissa on vaihtoehtoja: metsä-, pelto- tai järvimaisematontteja. Runsasjärvisen Alavuden valttikorttina on rantaosayleiskaavan valmistumisen myötä tarjota noin 500 uutta lomarakennuspaikkaa. Ilmajoki on hyvien palveluiden vahva ja kasvava maaseutukunta Seinäjoen välittömässä läheisyydessä. Ilmajoen keskeinen sijainti valta- ja kantateiden sekä lentokentän läheisyydessä tarjoaa mielekkäitä asumisvaihtoehtoja niin lakeuskuin metsämaisemista. Ikärakenteeltaan Ilmajoella asuu Etelä-Pohjanmaan toiseksi nuorinta väestöä. Jalasjärvi sijaitsee valtateiden 3 ja 19 risteyksessä, eteläisellä Etelä- Pohjanmaalla. Jalasjärvelle ominaista ovat nykyaikainen, voimakkaasti kehittyvä maatalous yhdessä viihtyisän ja luonnonläheisen asumisen ja vireän, nopeasti kasvavan elinkeinoelämän kanssa. Kuortane tarjoaa asumista vesistöjen läheisyyteen, lisäksi Kuortaneella on erinomaiset liikuntapalvelut, mm. Kuortaneen Urheiluopisto palveluineen sekä golfkenttä. Keskustan aluetta pyritään vahvistamaan kaavoittamalla uutta tonttimaata palvelujen läheisyydestä. 7

8 Kurikan kaupunki sijaitsee Etelä-Pohjanmaan lakeuden eteläisessä osassa hyvien liikenneyhteyksien varrella valtatie 3:n ja valtatie 67:n varrella ja valtatie 8 tuntumassa. Teollistuneen Kurikan tärkeimmät teollisuudenalat ovat metalliteollisuus, puu- ja huonekaluteollisuus sekä vahva maatalous sekä näitä tukevat palvelut. Kurikassa valmistetaan mm. suuri osa kotimaisista huonekaluista. Asukkailleen kaupunki tarjoaa edullisen paikan asua monipuolisine asumisvaihtoehtoineen ja harrastusmahdollisuuksineen. Lapua on hallitusti kasvava perhekoon kaupunki, jonka työssäkäyntialue hyvästä liikenteellisestä sijainnista johtuen on laaja. Lapualla on erinomaiset ympärivuotiset vapaa-ajanpalvelut sekä laadukas palvelutarjonta, jotka kaikki ovat vaivattomasti saavutettavissa. Lapuan asumisen kulmakiviä ovat vaihtelevissa luontomaisemissa sijaitsevat suuret tontit ja muut tasokkaan elämisen vaihtoehdot hyvin hoidetussa ja turvallisessa ympäristössä. Kaupungin elinkeinoelämän ytimenä on vahva metalliteollisuus ja sen kärkenä energia-ala. Seinäjoki on noin asukkaan Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskus, sijaiten viiden radan risteyksessä ja valtateiden yhtymäkohdassa, hyvien lentoliikenneyhteyksien päässä. Seinäjoki houkutteleekin paluumuuttajia suuremmilta kasvukeskusseuduilta. Seinäjoen valttikortteina ovat viihtyisä kaupunkiympäristö, lyhyet välimatkat ja monipuoliset asumismuodot. Vahva yritysosaaminen näkyy ennen kaikkea elintarviketeollisuudessa, metallialalla ja rakentamisessa, joista esimerkkeinä ovat Atria, Valio ja Rautaruukki. 8

9 K7-KUNTIEN TILANNEKATSAUS 2009 Maa- ja tonttipolitiikka Onnistunut maa- ja tonttipolitiikka on kuntien kehittymisen ja asuinrakentamisen kulmakivi. Asemakaavoitettua aluetta on K7-kunnissa hyvin tarjolla sekä kuntakeskuksissa että haja-asutusalueiden kyläkeskittymissä. Rakentaminen on kunnissa keskittynyt viime vuosina keskustan ja isompien kyläkeskittymien läheisyyteen. Kunnissa keskitytään erityyppisten rakennuspaikkojen tarjoamiseen; metsä-, pelto- ja järvinäkytontteihin. Asemakaava-alueita on kiitettävästi ja tonttivarantoa keskimäärin kolmeksi vuodeksi. Kuten hallituksen asuntopoliittisissa linjauksissa mainitaan, asemakaavoitusta tulee lisätä yhdyskuntarakennetta eheyttäen ja huomioiden joukkoliikennevälineiden saavutettavuus, työssäkäyntialueet sekä kunnallisten palveluiden sijoittuvuus. Täten tuetaan asukkaiden mielekästä ajankäyttöä (internet, etätyö jne.). Itäisen ohikulkutien rakentaminen osaltaan saattaa linjata pientalorakentamisen sijaintia eri kunnissa. Huolimatta väestökasvutavoitteista, on varauduttava myös siihen, että kasvu joillakin alueilla hidastuu. Tällöin on syytä keskittää rakentamisen painopiste tietyille asuinalueille ei pyritäkään tarjoamaan tontteja jokaiselta asuinalueelta yhtaikaisesti. Kunnallistekniikan ja katualueiden (infrastruktuurialueiden) voimakkaan kasvattamisen sijaan keskitytään olemassa olevan infran kunnossapitoon ja lähilaajentamiseen. Myös rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävien investointien tukemista ja tähän liittyvää tiedotusta edistetään. Asuminen ja asunnot K7-kunnissa perusparannettavan asuntokannan määrä on suurta ja keskittyy hajanaisesti haja-asutusalueille. Keskusta-alueilla rakentaminen on tiivistynyt ja täten muuttoliike on suuntautunut hajaasutusalueilta kuntakeskuksiin. Jokaisessa kunnassa toimii useita vuokra-asuntoyhtiöitä. Lisäksi kunnilla on vaihteleva määrä yksittäisiä, kunnan suorassa omistuksessa olevia asuntoja. Vuokra-asuntokanta on lähinnä luvun rakennuskantaa ja täten asuntojen korjaustarve ajankohtainen: asunnot ovat varustetasoltaan puutteellisia, kunnoltaan pääosin alkuperäisiä. Asunnot ovat enimmäkseen rivitaloja, vanhojen kerrostalojen osalta hissittömät talot eivät niinkään kiinnosta asunnonvuokraajia. Siksi monet asuntoyhtiöt ovatkin ryhtyneet rakentamaan hissejä hyödyntämällä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (myöh. ARA) hissiavustusta. Uuden vuokra-asuntotuotannon tarve on koko K7-kuntien alueella akuutti. Ongelmaksi muodostuu rahoitus, johon valtio ja kunnat ovat ARAn kanssa suunnittelemassa uusia vaihtoehtoja. Mm. ARAn tarjoama uusi, suhdanneluonteinen korkotukilaina, jota voidaan myöntää muillekin kuin yleishyödyllisille yhteisöille, vastaa tähän rahoitustarpeeseen. Sosiaalisessa asuntotuotannossa erityisryhmille on K7-kuntien alueella vähän tarjottavana heidän tarpeitaan vastaavia asuntoja. Vanhusten palveluasuntoja on osittain kuntien omistuksessa, osittain yhdistysten omistuksessa. Sekä 9

10 yksineläjien että vanhusten, vammaisten ja muiden erityisryhmien asuntotarve on lähivuosina polttava. Lisäksi itsenäinen asuminen on lisääntymässä, erityisryhmät eivät koe laitosasumista mielekkäänä ja tämä aiheuttaa kunnille uusia haasteita. K7-kuntien alueella on opiskelija-asuntopaikkoja yhteensä noin kpl. Uusien opiskelija-asuntojen rakentamistarve riippuu oppilaitosten oppilasmäärän kehityksestä. Tämän hetken arvion mukaan kysynnän kasvua lähitulevaisuudessa saattaa aiheuttaa ulkomaalaisopiskelijoiden määrän lisääntyminen. Ajankohtaista on vanhojen soluasuntojen muuttaminen pienasunnoiksi sekä asuntojen ja asuinympäristön kunnossapito. Uusia malleja asumispalvelutuotantoon Yhtenä vaihtoehtona esimerkiksi erityisryhmien palvelutuotannon kehittämisessä tulee ajatella Public Private Partnership (PPP) mallia, joka tarkoittaa tietyn ajan kestävää, julkisen ja yksityisen toimijan välistä sitoumusta, jonka puitteissa osapuolet kehittävät hyödykkeen ja jakavat keskenään toteutukseen liittyvät kustannukset, riskit ja tulot. Toimintamallissa korostuu erityisesti partnership- eli kumppanuusajattelu. PPP-mallissa kunta määrittelee toimitilatarpeensa ja siirtää vastuun toimitilan suunnittelemisesta, rakentamisesta, rahoittamisesta ja mahdollisesta operoinnista (tilan hallinta ja ylläpito) yksityiselle toimijalle. Hankinta ei tällöin edellytä kunnan omaa investointia, sillä toimitilan omistamisesta vastaa yksityinen taho. Kiinteistön omistamisen sijaan kunta maksaa projektiyhtiölle kiinteistön käytöstä mahdollisine palveluineen. Mallia voidaan käyttää yksityisrahoitusmallina tai käyttöoikeussopimuksena, jotka molemmat viittaavat yksityisen rahoituksen käyttämiseen julkisessa palvelutuotannossa. Kuntasektorin heikentyneeseen rahoitustilanteeseen, jossa kunta kuitenkin joutuu miettimään kunnallisten palvelujen valinnan mahdollisuuksien parantamista, PPPmalli vastaa siirtämällä elinkaarivastuun yksityiselle taholle, jolloin kunta pystyy keskittymään oman ydinosaamisensa kehittämiseen. Myös päätöksenteon keventyminen ja toteutuksen nopeuttaminen puoltavat PPP-malliajattelun käyttöä kunnissa. Esimerkkinä voidaan mainita Vantaan Pakkalan alueen päivä- ja hoivakotihanke. Sekä päiväkodin että hoivakodin rahoittaja, rakennuttaja ja omistaja on Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera, joka vuokraa tilat kaupungin päiväkodin ja yksityisen hoivakodin käyttöön. Päiväkoti aloittaa toimintansa elokuussa Myös energiataloudellisten toimenpiteiden kehittäminen on tärkeää. Mm. kaukolämpöverkoston suunnittelu ja rakennuttaminen on käynnissä useassa kunnassa. Uusiutuvien energialähteiden käyttöä tulisi täydentää mm. maa- ja kalliolämmitys- sekä aurinkolämpöjärjestelmiä hyödyntämällä. Asukasluvun hallittu kasvu palvelutuotannossa K7-kuntien tavoitteena on saavuttaa asukasluvun hallittu kasvu, koska marginaalinen kasvu yleensä pienentää palvelutuotannon yksikkökustannuksia. Toisaalta, jos asukasluku supistuu, palvelutuotanto ei kykene välittömästi sopeutumaan palvelutarpeen laskuun. Näin ollen asukasmäärän lasku aiheuttaa kasvavia marginaalikustannuksia palvelutuotannon sopeutumiskitkan vuoksi. Sama asukasluvun kasvun tai supistumisen taloudellinen logiikka pätee myös kunnanosatasolla. Sekä asukasluvun kasvu että lasku voi vaatia hillintää. 10

11 Voimakkaimmin kehittyvien alueiden kasvun hallinta on palvelutuotannon mukana pysymisen ja investointien suunnittelun kannalta oleellista. Toisaalta merkittävien investointipäätösten jälkeen voidaan ajoittain pyrkiä alueen maksimaaliseen kasvuun. Supistuvien alueiden kasvun tukeminen alueen vetovoiman puitteissa on tärkeää. Tämä on perusteltua palvelutuotannon yksikkökustannustenkin näkökulmasta. Laajenemisen suunnittelu ja koordinointi nostetaan keskeisempään rooliin yhdessä kuntapalveluja tuottavien yksiköiden kanssa. Kunnallisen palveluntuotannon tehokkuus, kohtuullinen verorasitus ja palveluiden hyvä hinta-laatusuhde ovat seudun tärkeitä kilpailutekijöitä asukastyytyväisyyden takaamiseksi ja asukkaiden houkuttelemiseksi alueelle. 11

12 K7-KUNTIEN VISIO 2020 Seinäjoen kaupunkiseutu on tänään maan voimakkaimmin kasvava keskisuuri kaupunkiseutu. K7-kunnat ovat kaikki olleet vuodesta 2015 lähtien muuttovoittoisia kuntia ja näiden ikärakenne on valtakunnallisesti vertaillen tasainen. Tiiviin ja täten huokean yhdyskuntarakenteen johdosta verotusaste on kyetty pitämään kohtuullisena vuosikymmenen alun talousvaikeuksista huolimatta. Samanaikaisesti joukkoliikenteeseen, infrastruktuuriin ja lähipalveluihin on voitu tehdä kymmenessä vuodessa tuntuvia parannuksia sekä olemassa olevia yhdyskuntateknisiä verkostoja on ylläpidetty korkeatasoisina. Määrätietoisen viihtyvyyttä, vaihtoehtoja ja sosiaalisia kontakteja painottavan asuntopolitiikan johdosta Seinäjoen kaupunkiseutu on kyennyt houkuttelemaan runsaasti uusia yrityksiä ja osaajia alueelleen. Valtakunnallisesti vahvan alkutuotannon toimintakyvyn turvaaminen ja hallittu kasvattaminen on ollut strateginen menestystarina. Maankäytön suunnittelulla ja ohjauksella asuminen on kyetty sijoittamaan taajamiin ja strategisesti merkittäviin kyliin tai alueellisesti kehittyviin nauhataajamiin. Alueellisesti keskeinen Seinäjoki on toteuttanut urbaanin kaupungin kehityskulkua. Keskuskaupunkina Seinäjoki tarjoaa asukkailleen sekä koko kaupunkiseudulle merkittäviä erikoispalveluja ja työpaikkoja. Elinvoimaiset kylät onnistunut asumiselämys Elinvoimaisten kylien ympäristö tarjoaa suositun vaihtoehdon keskuskaupungin erikoispalvelujen vaikutuspiirissä. Maaseudun rauhallinen ja luontoarvoja korostava elinympäristö houkuttelee monipuolisin virkistys- ja harrastusmahdollisuuksin sekä etätyön että alkutuotannon piirissä työskenteleviä ihmisiä. Loma-asuntoalueiden sijoittaminen alueellisiksi kokonaisuuksiksi on luonut maaja metsätalous yrittäjille uusia maataloutta tukevia ansiomahdollisuuksia sekä parantanut loma-asujille tarjottavia kausiluonteisia lähipalveluja. Etätyömahdollisuuksien tukeminen uudis- ja peruskorjausasuntotuotannossa tukee kansalaisten arjen sujumista ja on osa Seinäjoen kaupunkiseudun aikapolitiikkaa. Pitkäjänteisen kuntayhteistyön tuloksena Seinäjoen kaupungin pistemäinen kasvu on levittäytynyt myös ympäryskuntien alueelle, lisäten vitaliteettia kyliin. Maa-, tontti- ja energiapoliittinen visio Maa-, tontti- ja energiapolitiikan osalta tavoitteena on, että kussakin kunnassa asuntotuotantoon tarvittavien tonttien varanto olisi vähintään viiden vuoden tarvetta vastaava. Tällöin pystytään suunnittelemaan asuinalueet ajoissa, vastaamaan suhdanteiden muutoksiin ja tarpeisiin sekä hankkimaan raakamaata pitkän tähtäimen suunnitelmien mukaisesti. Kaavoitus- ja lupaprosesseja kehitettäessä ja säännöksiä uudistettaessa kiinnitetään huomiota prosessien sujuvuuteen. Jo kaavoitusvaiheessa tulee huomioida asuntoalueiden energiapoliittiset linjaukset. Kaukolämpö on jo laajasti käytössä, mutta ei mahdollista kaikilla kuntakeskusten aktiiviasuntoalueilla. On myös selvitettävä ja esitettävä 12

13 lämmitysmuodon uusia vaihtoehtoja käyttäjille. Esimerkiksi maa- ja kalliolämmön käyttömahdollisuudet tulee huomioida asuntoaluekohteittain uusia asuntoalueita ja haja-asutustontteja asutettaessa. Maa- ja kalliolämmön hyödyntämisessä Ruotsi on selkeästi edelläkävijä, siellä on asennettu noin maa- ja kalliolämpöjärjestelmää, kun taas Suomessa määrä on noin Energiataloudellisesti tulee huomioida, että ko. lämmitysjärjestelmän lämpökerroin on noin kolme järjestelmä tuottaa kolme kertaa enemmän lämpöenergiaa kuin mitä kuluttaa sähköenergiaa eli kaksi kolmasosaa on maasta hyödynnettävää energiaa. Näiden vaihtoehtojen lisäksi vuoteen 2020 mennessä on käytössä myös muita maa-, vesistö- ja kalliolämmön lämmitysvaihtoehtoja. Uusiutuvista energialähteistä voidaan mainita esimerkiksi aurinko- ja tuulienergia sekä vesistöjen läheisyydessä olevien asuntoalueiden pohjasedimenttienergia. Myös biokaasu, turve, puu/pelletti ovat korkean hyötysuhteen ja matalien energiapäästöjen sähkö- ja lämpöenergian lähteitä. Näillä toimenpiteillä pyritään yhdyskuntarakenteessa tehostamaan nykyisiä järjestelmiä tekniikan kehittyessä ja saadaan täten energian kulutus pienemmäksi. Asumisen visio Kuntien tulee linjata toimintaansa nykyistä selkeämmin asuntopoliittisten toimenpiteiden osalta. Asunto- ja kiinteistöomaisuusmassa, jonka omistaminen ei ole kuntien perustehtävän kannalta välttämätöntä, on inventoitava. Tämä tarkoittaa lähinnä yksittäisiä asunto-osakkeita tai tarpeettomia omakoti- tai muita sekakäytössä olevia kiinteistöjä, joista on oikeassa taloussuhdanteessa luovuttava. Asuntoalueiden ja rakennusten salkuttaminen eli arvottaminen ARAn laatiman laatu- ja sijaintikriteerien avulla on ehdottoman tärkeää, ennen kuin lähdetään saneeraamaan isoja vuokratalokohteita. Laskelmat toimenpiteiden järkevyydestä (purku ja uudisrakennus vai vanhan saneeraus) tulee selvittää ja laskea kustannusvaikutukset sekä kohteen jälleenmyyntiarvo tai käypä arvo ennen päätöksentekoa. Muun muassa rakennusten kohdekohtaiset arvioinnit (ARAn malli) siitä, onko kohde kysyntään ja kilpailukykyyn nähden kehitettävä (pidetään ja kehitetään) pidettävä realisoitava (puretaan tai myydään) selvitettävä (myydään tai pidetään ja kehitetään) on selvitettävä ennen päätöksiä ja suuria saneerausinvestointeja. K7-kuntien alueella tehdään yhteistyössä selvitys, missä käydään läpi ko. kohteet oheisen salkuttamismallin mukaisesti. Tätä yhteistyötä varten perustetaan kuntien yhteinen kiinteistösalkkutyöryhmä. Vuokra-asuntotuotannon uudisrakentaminen on kaikissa kunnissa vähentynyt. Kunnilta on löydyttävä sopivaa, kohtuuhintaista tonttimaata vuokra-asuntotuotantoon. Vuokrataloyhtiöiden fuusioitumisten vaihtoehdot ja tulevaisuuden taloudelliset toimintaedellytykset tulee tarkasti ja yhteistyössä selvittää ennen mahdollisia konkreettisia fuusiointipäätöksiä. 13

14 Vuokra-asuntoyhtiötoiminnan selkeyttämiseen tuleekin perustaa vuokraasuntotyöryhmä, joka pohtii eri malleja ja selvittää eri vaihtoehtojen toimivuutta tekemällä yhteistyötä ja benchmarking-työtä muiden isojen kaupunkien, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen, Valtiokonttorin sekä muiden yhteistyökumppaneiden, kuten rakennusliikkeiden ja rahoittajien kanssa. 14

15 YHTEISTYÖ K7-KUNTIEN VÄLILLÄ Seudullinen asuntostrategia K7-kuntien kanssa on sovittu, että laaditaan yhteinen asuntopoliittinen ohjelma vuosille Yhteisessä asuntopoliittisessa ohjelmassa keskitytään seudulliseen asuntostrategiaan, jossa sisältää mm. asumisen tuotantotavoitteet, asuntokannan korjaus- ja käyttötarpeet sekä erityisryhmien asumistarpeet ja tavoitteet. Lisäksi selvitetään, onko mahdollista kehittää asuntotoimen viranomaisyhteistyötä esimerkiksi vuokra-asuntotoiminnan osalta. Tarvetta on myös muodostaa K7-kuntien yhteinen asuntofoorumi, joka kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Koollekutsujana toimii Seinäjoen kaupungin asuntotoimen virkamiehet. Perinteisen ARA-tuotannon ja markkinaehtoisen vuokra-asuntotuotannon väliin luodaan K7-kuntiin uusi malli, jossa hyödynnetään vuokra-asuntosijoittamiseen kohdistuvaa investointikiinnostusta. Mallin perustana voisi käyttää mm. seuraavia kriteerejä: rahoituksen tukimuotona on valtion täytetakaus, jolla rakennuslainan korko minimoidaan tonttien tulee olla ARA-hintaisia, mikäli ne sijaitsevat valtion tai kunnan luovuttamalla maa-alueella rakennettavia asuntoja tulee käyttää vuokra-asuntoina 20 vuotta vuokratason kohtuullisuusvaatimus toteutuu siten, että tontinluovutuksissa kilpailu tapahtuu asuntovuokrien edullisuudella Erityisryhmien palvelujen tarjoamisessa tulisi hyödyntää K7-kuntien yhteistyötä mm. liittämällä erityisryhmien asumispolitiikka osaksi koko seudun yhteistä asuntopolitiikkaa. Myös ylikunnalliset, yhteiset erityisryhmien asuntohankkeet on järkevä tapa yhdistää voimavaroja tulevaisuudessa. K7-kunnilla yhtenä tavoitteena on laatia vuosittain K7-kuntien asuntokaavoituskatsaus. Katsauksella pyritään yhtenäisen asuntopolitiikan toteuttamiseen alueella. Tonttitarjonnan lisäämisessä tarvitaan kuntien maapolitiikan, kaavoituksen ja kaavojen toteuttamisen tehostamista. K7-kuntien yhteiset nettisivut, vastaavat tähän haasteeseen. Tärkeää on myös varmistaa, että palvelu- ja joukkoliikenneinvestoinnit sekä asuntoalueiden rakentaminen tapahtuvat aiempaa koordinoidummin ja että asumisen kehittäminen tapahtuu joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä vahvistaen. Tämä tarkoittaa Seinäjoen seudulla myös erityisesti raideliikennepohjaisen seutuliikenteen toimintaedellytysten luomista. 15

16 Haja-asutusalueiden kehittämisen eväät Haja-asutusalueiden osalta pyritään ohjaamaan asuntotuotantoa kylien yhteyteen, jolloin turvataan maataloussektorin tuotantoinvestointien toiminta- ja laajenemisedellytykset. Tätä tavoitetta tukee K7-kuntien yhteishanke, jossa kaavoituksella ohjataan maatilojen tuotantotilojen sijoittumista järkevään paikkaan. Suunnitelmallisuutta tulee lisätä mm. tekeillä olevan yhteisen rakennekaavan puitteissa. Maakuntakaavassa osoitettujen kulttuurimaisema-alueiden osalta laaditaan yhdessä K7-kuntien kanssa koko alueen kyliä varten oma Etelä-Pohjanmaa (EP) tyyppitalopiirustussarja, jonka mukaista asuntorakentamista kylien yhteydessä tuetaan ja ohjataan ensisijaisesti rakennusjärjestyksellä. Tätä hyödynnetään myös näyttävästi Etelä-Pohjanmaan alueen markkinoinnissa. Tieverkko on jo yleisesti ottaen laaja. Lukuun ottamatta Seinäjoen itäistä ohikulkutietä ja yleisten teiden (kuten VT 3, 19, 67 ja 18) parannustarpeita, painotus uusien teiden rakentamisen ja kunnossapidon suhteen painottuu tulevaisuudessa enemmän kunnossapitoon. Tieliikenteen turvallisuutta tulee lisätä lisäämällä mm. eritasoristeyksiä, ohituskaistoja ja riista-aitoja. Tieosuuksien valaiseminen on K7-kunnissa jo hyvin hoidettu: Ilmajoelta, Kurikasta ja Lapualta on jo täysin valaistu tieyhteys Seinäjoelle lisäksi Seinäjokeen yhdistyneiden kuntien (Peräseinäjoki, Ylistaro ja Nurmo) tieosuudet Seinäjoen keskustaan ovat valaistut. Alavus, Kuortane ja Jalasjärvi ovat haasteena seuraavat. Itäinen ohikulkutie tuo uudet mahdollisuudet tieliikenneyhteyksiin ja työpaikkaliikennöintiin kuntien välillä. Kuntakeskuksia tukevien kylien osalta tulee kiinnittää erityistä huomiota myös liikenneasioihin. Joukkoliikenteen kehittäminen raiteitse esimerkiksi Kurikka-Lapua ja Ylistaro- Alavus välillä sekä uuden, valtakunnallisen Oulun ratahankkeen tuomat mahdollisuudet työpaikkapendelöinnissä ovat pidemmällä aikavälillä vakavasti harkittavia liikenneyhteysvaihtoehtoja. Lentoliikenteen osalta Rengonharjun kenttä laajennuksen myötä tulee olemaan merkittävä logistinen vaihtoehto hoitaen mm. suuren osan Keski-Suomen lentorahdista. Lentokentän yhteydessä tulee sijaitsemaan laajamittainen logistiikkakeskus, johon on mahdollisuus rakentaa mm. pistoraide pääradalta. 16

17 KARTAT 17

18 18

19 19

20 20

21 21

22 22

23 23

24 24

25 25

26 26

27 27

28 28

29 LÄHTEET Asuminen Etelä-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaan liitto, LIITTEET Kuntakohtaiset esitteet Alavus Ilmajoki Jalasjärvi Kuortane Kurikka Lapua Seinäjoki 29