Seinäjoen kaupunki ASUNTO- POLIITTINEN OHJELMA

Transkriptio

1 Seinäjoen kaupunki ASUNTO- POLIITTINEN OHJELMA

2 Sisällysluettelo sivu Asuntopolitiikan haasteet 3 Seinäjoen tilannekatsaus Varanto (Maa- ja tonttipolitiikka) 5 Asuminen ja asunnot 6 Seinäjoen visio Strategia ja operatiivinen suunnittelu 9 (Maa- ja tonttipolitiikka) Asuminen ja asunnot 10 Yhteistyö K7-kuntien välillä 13 Kartat 14 2

3 ASUNTOPOLITIIKAN HAASTEET Etelä-Pohjanmaan maakunta on Suomen kahdestakymmenestä maakunnasta väkiluvultaan yhdeksänneksi suurin. Vuonna 2008 Etelä-Pohjanmaan väkiluku oli K7- kuntien alueella asukasta. K7-kunnat käsittävät Seinäjoen, Alavuden, Kurikan ja Lapuan kaupungit sekä Ilmajoen, Jalasjärven ja Kuortaneen kunnat. Väkiluku kasvoi eniten Seinäjoella, jossa kasvua oli 873 asukasta eli 1,55 %. Etelä-Pohjanmaan ikärakenne muistuttaa muiden maakuntien ikäjakaumia sekä väestön keski-ikä että ikääntyneiden osuus koko väestöstä ovat maan keskiarvoa korkeammat. Nuorinta väestö on Seinäjoella ja sen lähikunnissa. Iäkkäintä väestö on Suupohjan ja Järviseudun sekä Kuusiokuntien alueilla poikkeuksena Töysän kunta. Tilastokeskuksen väestöennuste Seinäjoelle vuonna 2020 on asukasta. Alle 16- vuotiaiden osuus Seinäjoen alueella vuonna 2007 oli asukasta ja ennuste vuodelle 2020 on asukasta. Yli 65-vuotiaiden osuus vuonna 2007 oli asukasta ja ennuste vuodelle 2020 on peräti asukasta. Väestö keskittyy Seinäjoelle ja sen ympäryskuntiin. Näiden kuntien väestön ikärakenne on myös muita kuntia nuorempaa. Asumisen globaalit ja lokaalit haasteet liittyvät tiiviisti energiaan. Asumisen energiakustannuksista noin puolet kuluu lämmitykseen, kolmannes sähkölaitteisiin ja valaistukseen sekä jäljelle jäävä noin viidennes veden lämmittämiseen. Suomessa asumiseen liittyvä lämmitysenergian tarve muodostaa siis pääosan, noin 7/10 osaa, asumiseen liittyvästä energiantarpeesta. Lämmitysenergiakulutuksen osuus pysyy ilmastonlämpenemisestä riippumatta käytännöllisesti katsoen samalla tasolla myös tulevaisuudessa. Ympäristötietoisuuden kasvettua on asumiseen liittyviä energian säästämistoimenpiteitä tehostettu niin lainsäädännöllisesti kuin teknisesti. Uudistuotannon lupamenettelyjen tiukentuminen ja markkinoille tulleiden uusiutuvien energianlähteiden vaikutuksen voidaan arvioida näkyvän kohentuvana energiansäästönä lähitulevaisuudessa. Toisaalta vallitsevan taloustilanteen oletetaan lyhyellä aikavälillä madaltavan energian ja rakentamisen hintoja, joka edesauttaa kotitalouksien mahdollisuuksia investoida pientalojen lämmitysmuotovaihdoksiin myös peruskorjauskohteissa. Toinen merkittävä tekijä asumiseen liittyvässä energiankulutuksessa on yhdyskuntarakenteen tiiveysaste. Tiiviimmän yhdyskuntarakenteen avulla saavutetaan merkittäviä säästöjä mm. lämmittämis- ja liikennetarpeen sekä infrastruktuuriin sitoutuvan energian vähentyessä. Uudistunut kuntajako ja tähän liittyvä alueellinen yhteistyö asettavat Seinäjoen kaupungille haasteita kuntaidentiteetin ja kaupunkikulttuurin kehittämiselle. Entistä suuremman maaalan kattava kunta, uudessa tilanteessa kehittyvä kuntakeskus ja sen alakeskukset vaativat uudenlaisen kokonaiskuvan omaksumista eri toimijoilta. Asumisen painopiste siirtyy kohti Seinäjokea sekä demografisista ja yhteiskunnallisista muutoksista johtuvista syistä. Seinäjoen haasteena on tällöin yhteen sovittaa kansallisessa kaupunkikilpailussa menestyvän pistemäisen urbaanin kuntakeskuksen ja maa-alaltaan laajan maaseudun tarpeet. Tärkeimpänä haasteena on saada maakunnan ulkopuolelta työikäistä väestöä muuttamaan ja jäämään maakuntaan. Syntyvyys on alueella suhteellisen korkealla tasolla jo nyt, mutta koska vanhusväestön osuus tulee kasvamaan, heidän erityistarpeensa 3

4 tulee ottaa asumisen suunnittelussa huomioon niin uudisrakentamisessa, korjausrakentamisessa kuin palveluissa. Toisena suurena haasteena on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen rakentamalla tiiviisti uudisrakennuksia ja korjata tehokkaasti jo olemassa olevaa rakennuskantaa. Työn, asunnon ja palveluiden selkeällä yhteensovittamisella (mm. etätyömahdollisuudet kotoa käsin) päästään ilmastopäästöjen vähentämiseen sekä pystytään luomaan viihtyisiä asuinympäristöjä. Tähän Seinäjoki vastaa mm. tiivistämällä kaupunkirakenteen vajaakäyttöisiä alueita ja sijoittamalla pientaloalueiden laajennukset tiiviin kaupunkirakenteen tuntumaan, itäisen ohikulkutien linjauksen mukaisesti. Kaupunkirakenteen sisäisille laajentumisalueille on Nurmon ja Seinäjoen valmiissa ja ehdotusvaiheessa olevissa yleiskaavoissa varattu asuntorakentamista noin asukkaalle. Kaikessa suunnittelussa on tavoitteena ja Seinäjoella hyvänä mahdollisuutena miellyttävä elinympäristö: esimerkiksi sujuvat, likietuiset yhteydet lähiliikuntapaikoille ja virkistysalueille takaavat osaltaan asumisviihtyvyyttä. Kolmas haaste on monipuolisten asumisvaihtoehtojen tarjoaminen. Omistus- ja vuokra-asumisen rinnalle on löydyttävä muita toimintamalleja. Tämä toteutetaan esimerkiksi parantamalla ensiasunnon ostajien asemaa, kehittämällä omistusasuntojen takausjärjestelmää ja luomalla uusia, kilpailukykyisiä vaihtoehtomalleja omistus- ja vuokraasumismuotojen rinnalle. Huomioitava on myös väestön nopea ikääntyminen sekä erilaisten yksinasujien ja -huoltajaperheiden kasvava määrä Seinäjoen alueella. Toisaalta tulee pohtia, palataanko suurperheiden aikaan, jolloin vanhukset asuvat kotona ja lapset ovat eläketurvan takaajina. Myös maahanmuuttajien lisääntyvä määrä tulee huomioida asumisvaihtoehtojen tarjoamisessa. Asumisen haasteisiin on vastattava ja löydettävä uusia toimintamalleja. Neljäs haaste liittyy kaupunkikulttuurin yleiseen kehittämiseen myös asumisessa. Seinäjoen kaupunkikeskustan rooli on toimia alueellisena sosiaalisen interaktion päänäyttämönä ja tarjota hengenravintoa fyysisten rakenteiden ja eri toimijoiden välityksellä sekä tarjota mahdollisuuksia erilaisille kulttuuriharrasteille. Myönteinen esimerkki tästä ovat uudet, rakennettavat kirjastotilat Aalto-keskuksen yhteyteen. Myös uusien ja jo olemassa olevien puistoalueiden sekä kaupunki-identiteetin kannalta keskeisen jokimaiseman edelleenkehittäminen lisäävät osaltaan keskusta-alueen asumisviihtyvyyttä ja vetovoimaa. Viides haaste on ottaa huomioon entistä painotetummin energiatehokkuus asuinalue- ja rakennussuunnittelussa. Kuudes haaste on synkronoida asuntopolitiikka, elinkeinopolitiikka ja kaavoitus osaksi laajempaa yhdyskuntasuunnittelua. 4

5 SEINÄJOEN TILANNEKATSAUS 2009 VARANTO (MAA- JA TONTTIPOLITIIKKA) Seinäjoen kaupungin haasteena ja kasvun ehtona on riittävä ja monipuolinen tonttitarjonta, joka käytännössä edellyttää noin pientalotontin tarjontaa vuosittain. Seinäjoen vahvuus on monipuolinen tonttitarjonta. Se edellyttää kantakaupungin alueella Pajuluoman, Kyrkösjärven, Soukkajoen ja Alakylän asuntoalueiden laajentamista, Peräseinäjoen alueella Riskunmäen ja Kalajärven, Nurmon alueella Kertunlaakson ja Tanelinrannan alueiden rakentamista. Niemistönmaan sekä Nurmon Latikan ja Mäenpään alueiden tonttien tarjoaminen myös isoina, m² suuruisina tontteina tulee ajankohtaiseksi v Ylistaron alueella keskitytään edelleen Halkosaaren alueen kehittämiseen sekä Ylistaron keskustan ja Ritamäen alueiden tiivistämiseen. Oman lisänsä tuo myös haja-asutusalueella olevien kylien ohjattu täydennysrakentaminen. Omakotitonttien vuokraus on kantakaupungin alueella edelleen mahdollista. Kaupungin tulee harkita myös joissain tapauksissa perinteisen myynnin ohella luovuttavansa tontteja halukkaille avoimena tarjouskilpailuna. Tarvelähtöinen asuntotuotanto Kerrostalomaisen asuntorakentamisen keskittäminen maakuntakeskuksen ydinalueelle vaatii kaupunkirakenteen tiivistämistä ja johdonmukaista maa-, liikenne- ja kaavoituspolitiikkaa. Tiiviillä ja matalalla rakentamistavalla voidaan tuottaa vanhojen kuntakeskusten ja kirkonkylien alueille laadukasta ja palveluläheistä asuinympäristöä. Kaavapolitiikassa on jatkossa painopistealueina mm. nykyistä monipuolisempi tonttitarjonta. Tavoitteena on pyrkiä esim. asuinkerrostaloissa palveluasumisen eri muotoihin tai toisaalta pientaloalueilla keskustan taajama-alueen ulkopuolella mahdollisuus kaavoituksella väljempiin tontteihin, jotta esimerkiksi työtilat voitaisiin järjestää tarvittaessa kodin yhteyteen. Talouden näkymät huomioon Talouden tulevat näkymät saattavat siirtää kuntien tonttien kysyntää ja tonttitarjonnan painopistettä. Kunnallistekniikan investoinnit vaativat Seinäjoelta resursseja mm. jatkuvasti kasvava katujen saneeraustarve lisää paineita kunnallistekniikan investointivolyymin kasvuun yli tavoitellun raamin. Huolimatta hyväksytyistä väestökasvutavoitteista, on varauduttava myös siihen, että kasvu hidastuu. Tällöin on syytä keskittää rakentamisen painopiste tietyille alueille ei pyritäkään tarjoamaan tontteja jokaiselta asuntoalueelta yhtaikaisesti. Kunnallistekniikan ja katualueiden (infrastruktuurialueiden) voimakkaan kasvattamisen sijaan keskitytään olemassa olevan infran kunnossapitoon ja lähilaajentamiseen. Myös rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävien investointien tukemista ja tähän liittyvää tiedotusta edistetään. Kuten hallituksen asuntopoliittisissa linjauksissa mainitaan, asemakaavoitusta tulee lisätä yhdyskuntarakennetta eheyttäen ja huomioiden joukkoliikennevälineiden saavutettavuus, 5

6 työssäkäyntialueet sekä kunnallisten palveluiden sijoittuvuus. Täten tuetaan asukkaiden mielekästä ajankäyttöä (internet, etätyö jne.). Itäisen ohikulkutien rakentaminen linjaa ja rajaa osaltaan kaupunkimaisen pientalorakentamisen tuotantoa, sillä uudet kantakaupungin ja Nurmon alueen maa-alueiden hankinnat keskittyvät itäisen ohikulkutien läheisyyteen. ASUMINEN JA ASUNNOT Seinäjoen alueella asuntokuntien koot jakautuivat vuonna 2007 siten, että yksinasuvien osuus oli lähes 40 %. Tämä selittyy osittain yksin asuvien opiskelijoiden suurella määrällä. Kahden hengen asuntokuntia oli n. 30 % ja yli neljän hengen asuntokuntia Seinäjoella oli lähikuntien asuntokuntiin nähden vähiten alle 7 %. Iäkkäiden osuus on suuri lähinnä yhden ja kahden hengen asuntokunnissa. Seinäjoella oli vuonna 2007 yli 65-vuotiaiden osuus 30 %, kun se Etelä-Pohjanmaalla keskimäärin oli 41,2 %. Toisaalta taas alle 6-vuotiaiden lasten osuus oli Seinäjoella suuri (35,6 %) verrattuna muihin kuntiin (keskimäärin 31,9 %). Tästä voidaan yhteenvetona todeta, että Seinäjoella on paljon pieniä ja nuoria asuntokuntia, kuten myös paljon pieniä lapsiperheitä. Erilaiset asumisvaihtoehdot tuovat joustavuutta eri elämäntilanteisiin Seinäjoen kaupunki tulee tarjoamaan eri elämäntilanteisiin sopivia asumismuotoja. Tämä vaatii kehittämishalukkuutta ja luovuutta asunto- ja asuinaluerakentamiseen. Kasvuhakuisuus edellyttää merkittävää panostusta esimerkiksi laadukkaiden palvelujen ja infran toteuttamiseen (esimerkkeinä; aikapolitiikalla ohjattu palvelutuotanto ja laajakaistapalveluiden ulottaminen joka talouteen). Muuttopotentiaali tulee Etelä-Pohjanmaan alueen rajojen ulkopuolelta, esimerkiksi paluumuuttajat Helsingin ja Tampereen seudulta. Seinäjoen tulee pohtia kokonaisvaltaisesti, mitkä ovat ne markkinointikeinot ja vetonaulat, joilla saadaan väestö muuttamaan alueelle. Etelä-Pohjanmaalla perinteinen omistusasuminen on merkittävää. Vuokra-asuminen tulee jatkossa olla yksi pysyvä asumisen muoto, jonka profiilia nostetaan tietoisesti. Seinäjoen Vuokra-asunnot Oy (Sevas), Nurmon Vuokra-asunnot Oy, Kiinteistö Oy Marttilan kortteeri ja Kiinteistöyhtiö Ylistaron Vuokrahuoneistot vastaavat pääosan kaupungin vuokra-asuntotuotannosta ja tarjonnasta. Aravasäädösten mukaan aravatalojen omistajien on oltava vakavaraisia. Tämä edellyttää, että valtion tukemien vuokra-asuntojen omistamisen on oltava kannattavaa toimintaa. Aravatalojen tiukan viranomaisohjauksen malli on murtumassa, mikä edellyttää yksittäisiltä aravayhtiöiltä vahvaa taloudellista osaamista muuttuvassa toimintaympäristössä. Vuokranantajien keskinäinen kilpailu hyvistä vuokralaisista lisääntyy. Asuntojen pitää olla laadukkaita, muuntojoustavia, hyväkuntoisia ja kustannuksiltaan kohtuullisia. Seinäjoella on asuntotarjonnassa myös muutamia osaomistusasuntoyhtiökohteita, mutta viime vuosina osaomistusasuntojen uudisrakentaminen on hiipunut. Erityisryhmien asumismuodot muuttavat muotoaan Opiskelija- ja nuorisoasuntojen järjestäminen ja hoito Seinäjoen keskustan alueella on annettu Kiinteistö Oy Marttilan kortteerin vastuulle. Yhtiö on rakennuttanut vuodesta 1984 alkaen opiskelija-asuntoja siten, että asuntopaikkojen määrä on nyt noin

7 Tavoitteena on voida osoittaa opiskelija-asunto 75 prosentille hakijoista. Asuntojen käyttöaste on hyvä, 96 % ja talviaikana %, mikä tarkoittaa täyttä käyttöä. Vuonna 2008 yhtiö on myynyt Satamoonmäessä olevat kaksi kerrostaloa ja viisi rivitaloa. Talojen sijainti, peruspalvelujen puuttuminen, liikenneyhteyksin heikko taso ja korjausta ja ajanmukaistamista vaativa kunto aiheuttivat voimakasta tyhjäkäyttöä varsinkin kesäisin. Nuorisoasuntoja on rakennettu 30 kpl, jotka ovat käytännössä aina täynnä. Vaasan lääninhallituksen laskelmat osoittivat 1990-luvun alussa, että Seinäjoen seudun nuorisoasuntotarve olisi Käytännön tarve on kuitenkin huomattavan paljon pienempi. Opiskelija-asuntojen tarve riippuu luonnollisesti oppilaitosten koosta ja vuosittaisesta sisäänotosta. Nyt näyttää siltä, että ikäluokkien koon supistuminen ei sinänsä tuo uutta kasvutarvetta oppilaitoksiin eikä siis myös lisää opiskelija-asuntojen tarvetta. Toisaalta oppilaitosten toimintojen keskittäminen Seinäjoelle tuonee vuosien varrella lisää opiskelijoita, mutta se ei riittäne kompensoimaan kysynnän taantumista. Opiskelija-asukas tarvitsee kaupungin keskustan yleisiä palveluja sekä niiden lisäksi joukkoliikennepalveluja ja yhteyksiä. Mahdollinen uudisrakentaminen tulee siis sijoittaa keskustan välittömään läheisyyteen; sijainti oppilaitoksen läheisyydessä on vain sekundäärinen vaihtoehto. Uudisrakentamista tärkeämpänä on pidettävä asuntojen ja asuinympäristön kunnon jatkuvaa ylläpitoa. Vanhat soluasunnot on muutettava ajanmukaisiksi pienasuinnoiksi. Asuntojen ylituotanto taas aiheuttaa nopeasti yhteiskunnan tuen käytännössä puuttuessa kestämättömän taloudellisen tilanteen. Valvottu asuntola on joskus juuri peruskoulun päättäneelle nuorelle ehkä ainoa vaihtoehto. Valvojia ja muuta henkilökuntaa työllistävänä sen kustannukset ovat varsin korkeat. Käytännössä asuntola voi toimia vain oppilaitoksen ylläpitämänä. Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä tulee kasvamaan oppilaitosten suunnitelmien mukaan nykyisestä noin 100:sta aina 500:aan. Muualta muuttava asukas tarvitsee luonnollisesti kalustetun asunnon sekä muutakin opinto-sosiaalista tukea. Heidän majoittamisensa vain osaksi vuotta tuo mukanaan taloudellisia haasteita esim. tyhjäkäytön osalta. On pidettävä mielessä myös kotimaisen asukkaan tasapuolinen kohtelu asukasvalinnoissa. Vanhusten asumisen osalta Kivipuron kaltaisten kohteiden haasteena on tehostettu palveluasuminen. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa tätä toimintaa. Tulevaisuudessa vanhusten laitospaikat tulevat vähentymään siirryttäessä tehostettuihin palveluasumisen muotoihin. Vuonna 2008 noin 50 kotona asuvaa vanhusta olivat jonossa palveluasuntoihin. Esimerkki uudesta asumismuodosta on Seinäjoen Keponkadulle rakennettava senioritalo, joka myy räätälöityjä palveluja vanhuksille. Tärkeä asumisen muoto on senioriasumisen kehittäminen siten, että asunnot sijaitsevat keskitetysti lähellä palveluita. Tällöin päästään siihen, että koti muuttaa sinne, missä palvelut ovat eikä päinvastoin: palvelut viedään kotiin, joka sijaitsee kaukana haja-asutusalueella. Kotipalvelukäynnit ovat kalliita ja uusia ratkaisuja on haettava. Heikommat elämän edellytykset omaaville ryhmille, kuten asunnottomat, mielenterveyskuntoutujat ja kehitys- ja liikuntarajoitteiset (liikuntavammaiset), ei ole asuntomarkkinoilla riittävästi asuntotarjontaa. Näiden ryhmien asumisen kehittäminen laitoshuollosta itsenäiseen tai asumispalveluasumiseen mahdollistaa toisaalta merkittäviä kustannussäästöjä sosiaali- ja terveyshuollon menoissa. Laitoshuollon rinnalle tulisi tarjota erilaisia vaihtoehtoja, kuten hoito- ja kuntoutuskodit 7

8 sekä palvelutalot tai kodit. Eskoon alueen profiilin nostaminen ja palveluiden sekä asumismuotojen kehittäminen tulee tältä osin ajankohtaiseksi. Eskoossa on jo käynnistynyt saneerausprojekti, jossa osastotiloista ja kerrostaloista tehdään muutostöillä 70 Ara-avusteista palveluasuntoa. Koska senioriasumista, erityisasumista tai niiden palveluja ei enää ole mahdollista pitää pelkästään kunnallisina palveluina, asemakaavoituksessakin annetaan mahdollisuuksia toimintojen ja palveluiden järjestämiseen varsin vapaasti. Kaavamerkinnöillä ei ole syytä rajoittaa asumispalveluita pelkästään julkisiksi, kunnan tuottamiksi sosiaali- tai terveyspalveluiksi. Pääkäyttötarkoituksen asuminen - rinnalla on mahdollistettava erilaiset asumispalveluiden järjestämismuodot. Vapaudella on tietysti vaaransa: Palvelutoimintoja varten saatetaan asemakaavassa varata liiketilaa, joka ensikäytön, (kunta tilaa, yksityinen tuottaa) jälkeen voi muuttua miksi liiketoiminnaksi tahansa. Erityisasumiseen mahdollisesti kohdistuvat ennakkoluulot, erilaiset NIMBY (Not In My BackYard) ilmiöt kohdistuvat herkemmin asuntoalueille integroituun palveluasumiseen kuin perinteiseen kunnallisesti tuotettuun ja ylläpidettyyn laitosmaiseen asumiseen. Uusien tilaaja-toimintamallien ohjausvastuut ja -mahdollisuudet jakaantuvat eri hallintokuntiin ja edellyttävät yhteistoimintaa parhaan mahdollisen lopputuloksen aikaansaamiseksi. Yhtenä vaihtoehtona esimerkiksi erityisryhmien palvelutuotannon kehittämisessä tuleekin ajatella Public Private Partnership (PPP) mallia, joka tarkoittaa tietyn ajan kestävää, julkisen ja yksityisen toimijan välistä sitoumusta, jonka puitteissa osapuolet kehittävät hyödykkeen ja jakavat keskenään toteutukseen liittyvät kustannukset, riskit ja tulot. Toimintamallissa korostuu erityisesti partnership- eli kumppanuusajattelu. PPP-mallissa kunta määrittelee käytännössä toimitilatarpeensa ja siirtää vastuun toimitilan suunnittelemisesta, rakentamisesta, rahoittamisesta ja mahdollisesta operoinnista (tilan hallinta ja ylläpito) yksityiselle toimijalle. Hankinta ei tällöin edellytä kunnan omaa investointia, sillä toimitilan omistamisesta vastaa yksityinen taho. Kiinteistön omistamisen sijaan kunta maksaa projektiyhtiölle kiinteistön käytöstä mahdollisine palveluineen. Mallia voidaan käyttää yksityisrahoitusmallina tai käyttöoikeussopimuksena, jotka molemmat viittaavat yksityisen rahoituksen käyttämiseen julkisessa palvelutuotannossa. Kuntasektorin heikentyneeseen rahoitustilanteeseen, jossa kunta kuitenkin joutuu miettimään kunnallisten palvelujen valinnan mahdollisuuksien parantamista, PPP-malli vastaa siirtämällä elinkaarivastuun yksityiselle taholle, jolloin kunta pystyy keskittymään oman ydinosaamisensa kehittämiseen. Myös päätöksenteon keventyminen ja toteutuksen nopeuttaminen puoltavat PPP-malliajattelun käyttöä kunnissa. PPP-mallin käyttö on kuntasektorilla vielä uutta, mutta Seinäjoen kaupunki voisi modernina maakuntakeskuksena toimia veturina, joka toteuttaa ja hyödyntää uusia toiminta- ja rahoitusmalleja. 8

9 . SEINÄJOEN VISIO 2020 STRATEGIA JA OPERATIIVINEN SUUNNITTELU (MAA- JA TONTTIPOLITIIKKA) Asuntotonttien riittävyys ja monipuolisuus ovat edellytyksiä, joilla turvataan kohtuuhintaisen ja erilaiset asumistarpeet täyttävä asuntotarjonta. Ilmasto- ja energiapoliittisesti on tärkeää välttää yhdyskuntarakenteen liialliselta hajautumiselta. Tämä edellyttää täydennysrakentamisen lisäämistä ja uusien asuntoalueiden sijoittamista yhdyskuntarakenteen ja joukkoliikenneyhteyksien kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Maapolitiikan tavoitteena on hankkia kaupungin omaan omistukseen riittävä reservi (5-10 vuotta) raakamaata, jotta asuntotuotannon määrällisten tarpeiden tavoitteet voidaan ennakoida riittävän aikaisin. Aktiivista maanhankintaa jatketaan yleiskaavoissa osoitettujen periaatteiden mukaisesti ja virikkeiset, omaleimaiset asuntoalueet suunnitellaan käyttöön asemakaavoituksen kautta. Vasta toissijaisina vaihtoehtoina käytetään maankäyttösopimuksia ja lunastusta. Kaavoitus joustavaa ja tarpeet huomioivaa Kaavoitus- ja lupaprosesseja kehitettäessä ja säännöksiä uudistettaessa kiinnitetään huomiota prosessien sujuvuuteen. Kaava- ja rakentamismääräyksiä tulee kehittää siten, että niillä on tarvittavat ilmasto- ja energiapoliittiset ohjausvaikutukset. Esimerkkinä tästä voidaan mainita mahdollisuus lisätä kauttaaltaan tonttikohtaista rakennusoikeutta kotitoimiston käytölle (15 m²). Tavoitteena on etätyömahdollisuuksien parantaminen ja tätä kautta työpaikka-autoilun vähentäminen, toisaalta kuitenkin riittävä kodin ja työpaikan henkinen erottamismahdollisuus. Kaavoituksessa tulee olla erilaisia vaihtoehtoja pientaloasumiselle. Esimerkiksi yhtiömuotoinen omakotitalorakentaminen pienine tontteineen on uusi, markkinointikelpoinen vaihtoehto perinteiselle pientalo- ja asunto-osakeyhtiö-muotoiselle rakentamiselle. Erilaisia vaihtoehtoisia, koerakentamis- ja uusia tekniikoita hyödyntäviä aluekokonaisuuksia varataan ja tuetaan kaavoituksen ja tontinluovutuksen yhteydessä. Tavoitteena pidetään kuitenkin aina hyvää, arkkitehtonisesti tasokasta elinympäristöä. Jo kaavoitusvaiheessa tulee huomioida asuntoalueiden energiapoliittiset linjaukset. Kaukolämpö on jo laajasti käytössä, mutta ei mahdollista kaikilla aktiiviasuntoalueilla. On selvitettävä ja esitettävä lämmitysmuodon uusia vaihtoehtoja käyttäjille. Esimerkiksi maa- ja kalliolämmön käyttömahdollisuudet tulee huomioida asuntoaluekohteittain uusia asuntoalueita kaavoitettaessa. Maa- ja kalliolämmön hyödyntämisessä Ruotsi on selkeästi edelläkävijä, siellä on asennettu noin maa- ja kalliolämpöjärjestelmää, kun taas Suomessa määrä on noin Energiataloudellisesti tulee huomioida, että ko. lämmitysjärjestelmän lämpökerroin on noin kolme järjestelmä tuottaa kolme kertaa enemmän lämpöenergiaa kuin mitä kuluttaa sähköenergiaa eli kaksi kolmasosaa on maasta hyödynnettävää energiaa. 9

10 ASUMINEN JA ASUNNOT Seinäjoen vetovoimatekijänä tulee olla eri asumisvaihtoehtojen tarjoaminen: vaihtoehtoja perinteisen vuokra- ja omistusasuntojen rinnalle, kuten esimerkiksi perinteisten kaupunkiomisteisten perusvuokra-asuntojen rinnalle korkeatasoiset vuokra-asunnot osaomistusasunnot asumisoikeusasunnot korkotukilainoitetut asunnot Täten Seinäjoki pääsee hyvään kilpailuasetelmaan ruuhka-suomen asuntomarkkinoiden kanssa. Seinäjoen kasvun turvaava asuntojen vuotuinen tuotantotavoite on 550 asuntoa, joista 40 % kerrostaloasuntoja, 60% matalaa ja tiivistä asumista. Tiivistä, tehokasta kaupunkikeskustan rakentamista Seinäjoen keskustan elvyttäminen, liikekeskustan ja katuympäristön rakentaminen sekä tätä kautta asumisen houkuttelu keskustaan ovat kaupungin kaavoitusohjelmassa tärkeä painopiste. Pohjan alueen yhdistäminen ylikulkusillan kautta keskustaan on edellytys Pohjan alueen kehittymiselle ja vetovoimaisuudelle. Kaupungin pohjoisosan uudelleenrakentaminen on jo käynnistynyt ja kun ns. Itikanmäen alue saadaan siihen mukaan, rakentuvat Seinäjoen sisääntuloreitit esteettisesti mielekkäiksi ja kaupunkimaisiksi kokonaisuuksiksi. Tavararatapihan toimintojen poistuminen tai ainakin merkittävä vähentyminen keskustan alueella on tärkeä esteettinen muutoshanke. Tältä osin tulee päästä neuvotteluihin Ratahallintokeskuksen kanssa, kuten mm. Tampereen kaupungissa on toimittu. Seinäjoen ydin- ja liikekeskustan alueelle on käynnistetty kaupunkirakennemallin suunnittelutyö, mikä pohjustaa sekä oikeusvaikutteisen yleiskaavan laadintaa keskustan laajentumisalueille että korttelikohtaista asemakaavoitustyötä. Edellinen keskustasuunnitelma tavoitteineen on laadittu vuonna Asuntopoliittiset linjaukset selkeiksi Seinäjoen kaupungin tulee linjata toimintaansa nykyistä selkeämmin asuntopoliittisten toimenpiteiden osalta. Asunto- ja kiinteistöomaisuusmassa, jonka omistaminen ei ole kaupungin perustehtävän kannalta välttämätöntä, on inventoitava. Tämä tarkoittaa lähinnä yksittäisiä asuntoosakkeita ja tarpeettomia omakoti- tai muita sekakäytössä olevia kiinteistöjä, joista on oikeassa taloussuhdanteessa luovuttava. Asuntoalueiden ja rakennusten salkuttaminen eli arvottaminen laatu- ja sijaintikriteerien avulla on ehdottoman tärkeää, ennen kuin lähdetään saneeraamaan isoja vuokratalokohteita. Laskelmat toimenpiteiden järkevyydestä (purku ja uudisrakennus vai vanhan saneeraus) tulee selvittää ja laskea kustannusvaikutukset sekä kohteen jälleenmyyntiarvo tai käypä arvo ennen päätöksentekoa. Rakennusten kohdekohtaiset arvioinnit (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen - Aran - malli) siitä, onko kohde kysyntään ja kilpailukykyyn nähden kehitettävä (pidetään ja kehitetään) pidettävä realisoitava (puretaan tai myydään) selvitettävä (myydään tai pidetään ja kehitetään) 10

11 on selvitettävä ennen päätöksiä ja suuria saneerausinvestointeja. Vuokra-asuntotuotannon uudisrakentaminen on vähentynyt. Kaupungilta on löydyttävä sopivaa, kohtuuhintaista tonttimaata vuokra-asuntotuotantoon. Tavoitteena on huolehtia kohtuuhintaisesta asumisesta yhden vuokrataloyhtiön kautta. Tämä selkeyttäisi omistajuutta ja linjaisi omistajapolitiikkaa. Vuokrataloyhtiöiden fuusioitumisten vaihtoehdot ja tulevaisuuden taloudelliset toimintaedellytykset tulee kuitenkin selvittää ennen virallisia fuusiointipäätöksiä. Vuokra-asuntoyhtiötoiminnan selkeyttämiseen tuleekin perustaa työryhmä, joka pohtii eri malleja ja selvittää eri vaihtoehtojen toimivuutta tekemällä yhteistyötä ja benchmarkkausta muiden isojen kaupunkien, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Ara), Valtiokonttorin sekä muiden yhteistyökumppaneiden, kuten rakennusliikkeiden ja rahoittajien kanssa. Kaupunki vastaa sosiaalisen asuntotuotannon kysyntään ja väestökehitykseen Suomessa on jo käynnistynyt muutosvaihe, mikä lisää erikoistuneiden ja muunneltavissa olevien asuntojen ja asumispalvelujen kysyntää eri käyttäjäryhmille. Yksinasujien määrä on kasvussa ja se synnyttää lisää erilaisia erityisryhmiä asunto- ja palvelutarpeineen. Sosiaaliseen asuntotuotantoon on jatkossa enenevässä määrin kiinnitettävä huomiota ja kartoitettava sen tarpeet. Väestön ikääntyessä asumiselta edellytetään esteettömyyttä, hissejä, turva- ja muiden palveluvarustusten lisäämistä. Kaupungin asuntotarjonnan tulee vastata kysyntään ja väestökehitykseen. Kaikkien yksineläjien osalta voidaan todeta, että asuntojen tulee sijaita mahdollisimman keskeisellä paikalla, lähellä palveluita ja normaalia elämisen tahtia. Pienten asuntojen kysyntä läheltä Seinäjoen keskustan palveluita on suuri. Asuntotarjonnassa tulee huomioida Seinäjoella erilaisten yksinasujien suuri määrä sekä myös uusioperheiden sekä erikokoisten perheiden lisääntyvä määrä ja tarpeet. Vajaakuntoisten, mielenterveyskuntoutujien ja vammaisten asumismuodot ovat muuttumassa. Laitoksista itsenäiseen asumiseen siirtyvät tai kotona asuvat pyrkivät itsenäistymään yhä nuorempana. He pyrkivät palvelutaloihin tai itsenäiseen asumiseen asumispalveluiden piirissä, jossa palvelut ja sijainti ovat keskeisenä tekijänä. Tavoitteena on tukea itsenäistä elämää luomalla asuinympäristöt heidän tarpeitaan vastaaviksi. Sosiaali- ja terveysvirasto tuottaa asumispalveluja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain, sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaisina palveluina. Vammaisten palveluasuminen edellyttää asunnoilta erilaisia rakenteellisia ja toiminnallisia valmiuksia, mm. hissin, sähkötoimisten ovien ja kynnyksettömien tilojen suhteen. Lisäksi taloturvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota mm. automaattisen sammutusjärjestelmän, erilaisten hälytys- ja hätäkutsujärjestelmien, henkilö- ja kulunvalvonnan osalta. Asumisen avustamisessa tarvittavan henkilöstön toimitilat tulee myös huomioida jo asuinrakennuksen suunnitteluvaiheessa. Muuttuvat tarpeet ja joustavat muutostoimet Asumismuodot tulee muuttaa sellaisiksi, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin ihmisten muuttuvia tarpeita. Käytännössä tämä tarkoittaa asuntoloiden ja soluasuntojen muuttamista asuntoryhmiksi ja yksittäisiksi pieniksi asunnoiksi. Asuminen ja tukipalvelut tulee liittää kiinteästi yhteen eri erityisryhmien osalta. Esimerkiksi ympärivuorokautisen asumis/tukipalvelun järjestäminen edellyttää käytännössä riittävän monta lähekkäin sijaitsevaa asuntoa sekä yhteistiloja. Kaupungin rooli ja yhteistyö eri palveluntuottajatahojen kanssa on tässä merkittävä: kaupunki omistaa yhteistilan ja tarvittavat asunnot ja palveluntuottajataho tarjoaa asumispalvelut. Kiinteistöjen omistusmuodot saattavat kuitenkin lähitulevaisuudessa muuttua ja muutoksiin on varauduttava 11

12 joustamalla: kaupunki onkin ehkä vain mukana kiinteistöyhtiössä tai yhtiö on kokonaan ulkopuolisen sijoittajan hallussa. Vanhuksille suunnattuja palvelu- ja senioritaloja tarvitaan väestön ikääntyessä. Tärkeää on, että kaupunki tekee tiivistä yhteistyötä yhdistysten ja yksityisen sektorin kanssa. Kasvava ikääntyvä väestö on maksukykyistä, asumisympäristöltään esteetöntä asuntosuunnittelua ja hyvää sijaintia arvostava kohderyhmä. Kaupungin rooli tässä kokonaisuudessa on toimia koordinoijana ja ohjaajana, jotta lisääntyvään kysyntään pystytään vastaamaan ja jotta tarjolla olisi riittävän monipuolisia ja laadukkaita vaihtoehtoja korkeampaan elintasoon ja kulutukseen tottuneelle senioriväestölle. Seinäjoella on tarpeen perustaa Seinäjoen kaupungin asuntofoorumi, joka on uusi neuvotteluluonteinen yhteistoimintaelin ja johon osallistuu rakennusliikkeiden, kiinteistövälittäjien, rahoittajien, erityisryhmien sekä kaupungin asuntotoimen ja elinkeinotoimen edustajat. Foorumissa käsitellään vuosittain ajankohtaisia asuntoalan asioita. Asuntofoorumin kokoonkutsujana toimii asuntopoliittinen toimikunta. Myös asuntopoliittisten toimenpiteiden vaikutukset pitkällä aikavälillä tulee saada vertailukelpoisiksi eri mittareilla ja tunnusluvuilla mitattuna. Esimerkkinä voidaan mainita mittari, jolla pystytään mittaamaan ja arvioimaan kodinomaisissa olosuhteissa asuvien vanhusten määrää ja tavoitelukuja kaupungissa asuvien vanhusten määrään nähden. 12

13 Seudullinen asuntostrategia YHTEISTYÖ K7-KUNTIEN VÄLILLÄ K7-kuntien kanssa on sovittu, että laaditaan yhteinen asuntopoliittinen ohjelma vuosille Yhteisessä asuntopoliittisessa ohjelmassa keskitytään seudulliseen asuntostrategiaan, jossa sisältää mm. asumisen tuotantotavoitteet, asuntokannan korjaus- ja käyttötarpeet sekä erityisryhmien asumistarpeet ja tavoitteet. Lisäksi selvitetään, onko mahdollista kehittää asuntotoimen viranomaisyhteistyötä esimerkiksi vuokra-asuntotoiminnan osalta. Tarvetta on myös muodostaa K7-kuntien yhteinen asuntofoorumi, joka kokoontuu vähintään kerran vuodessa. K7-kunnilla yhtenä tavoitteena on laatia vuosittain K7-alueen asuntokaavoituskatsaus. Katsauksella pyritään yhtenäisen asuntopolitiikan toteuttamiseen alueella. Tonttitarjonnan lisäämisessä tarvitaan kuntien maapolitiikan, kaavoituksen ja kaavojen toteuttamisen tehostamista. Tärkeää on myös varmistaa, että palvelu- ja joukkoliikenneinvestoinnit sekä asuntoalueiden rakentaminen tapahtuvat aiempaa koordinoidummin ja että asumisen kehittäminen tapahtuu joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä vahvistaen. Tämä tarkoittaa Seinäjoen seudulla myös erityisesti raideliikennepohjaisen seutuliikenteen toimintaedellytysten luomista. Haja-asutusalueiden kehittämisen eväät Haja-asutusalueiden osalta pyritään ohjaamaan asuntotuotanto kylien yhteyteen, jolloin turvataan maataloussektorin tuotantoinvestointien toiminta- ja laajenemisedellytykset. Maakuntakaavassa osoitettujen kulttuurimaisema-alueiden osalta laaditaan tai valikoidaan yhdessä K7-kuntien kanssa koko alueen kyliä varten oma Etelä-Pohjanmaa (EP) - tyyppitalopiirustussarja, jonka mukaista asuntorakentamista kylien yhteydessä tuetaan. Tätä hyödynnetään myös näyttävästi Etelä-Pohjanmaan alueen markkinoinnissa. Muiden kuin asemakaava-alueiden sekä oikeusvaikutteisten yleiskaavaalueiden ulkopuoliset suunnittelutarvealueet kartoitetaan. Tavoitteena on suunnitelmallisuus siten, että näidenkin alueiden suunnittelua ja rakentamista ohjataan esimerkiksi kunta- tai aluekohtaisilla rakennusjärjestyksillä. Vuokra-asuntotuotannon uudet mallit Perinteisen Ara-tuotannon ja markkinaehtoisen vuokra-asuntotuotannon väliin luodaan K7-kuntiin uusi malli, jossa hyödynnetään vuokra-asuntosijoittamiseen kohdistuvaa investointikiinnostusta. Malli otetaan käyttöön mahdollisimman nopeasti ja se perustuu seuraaviin seikkoihin: rahoituksen tukimuotona on valtion täytetakaus, jolla rakennuslainan korko minimoidaan tonttien tulee olla Ara-hintaisia, mikäli ne sijaitsevat valtion tai kunnan luovuttamalla maa-alueella rakennettavia asuntoja tulee käyttää vuokra-asuntoina vähintään 20 vuotta vuokratason kohtuullisuusvaatimus toteutuu siten, että tontinluovutuksissa kilpailu tapahtuu asuntovuokrien edullisuudella. 13

14 KARTAT Täydentyy Kirkonkylän ja Asemanseudun merkinnöillä 14

15 15

16 16

17 17

18 LÄHTEET: Asuminen Etelä-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaan liitto,

19 LIITE Case Kuortane Learning Café K-9 rakennemallityöryhmän summaamia visioita asumisesta (Kuortaneella Learning Café) : Rakenne K-9. - Tiivis kerrostalomainen Seinäjoki - Eheytetyt ympäryskaupungit (puutarhakaupungit) - Kylien kehittäminen ja eheyttäminen (palveluiden elinvoimaisuuden takaaminen) - Maatalouden maankäyttö ratkaistaan edelleen yleiskaavatasolla, mutta varsinainen hajaasutus pyritään minimoimaan. Asumismuodot -Seinäjoki kerrostalovaltaista (asuntokoko) profiloituminen - Tiivis ja matala - Perinteiset omakotitaloalueet (ei senänaapureita, puutarha, peruspalvelurakenne) - Erityisasuminen; Hevos-, koira- muut erikoisharraste mahdollisuudet Haasteita - Omistusmuodot ; vuokrat - Elinkaariasuminen - Miten rakentamista ohjataan - Miten yhteinen tahto ilmaistaan Keinoja - Löydettävä K-9 asumisen hyvät ominaisuudet paketoidaan se K9 tuotteeksi ja aletaan markkinointi.) 19