Seinäjoen kaupunki ASUNTO- POLIITTINEN OHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seinäjoen kaupunki ASUNTO- POLIITTINEN OHJELMA 2009 2020"

Transkriptio

1 Seinäjoen kaupunki ASUNTO- POLIITTINEN OHJELMA

2 Sisällysluettelo sivu Asuntopolitiikan haasteet 3 Seinäjoen tilannekatsaus Varanto (Maa- ja tonttipolitiikka) 5 Asuminen ja asunnot 6 Seinäjoen visio Strategia ja operatiivinen suunnittelu 9 (Maa- ja tonttipolitiikka) Asuminen ja asunnot 10 Yhteistyö K7-kuntien välillä 13 Kartat 14 2

3 ASUNTOPOLITIIKAN HAASTEET Etelä-Pohjanmaan maakunta on Suomen kahdestakymmenestä maakunnasta väkiluvultaan yhdeksänneksi suurin. Vuonna 2008 Etelä-Pohjanmaan väkiluku oli K7- kuntien alueella asukasta. K7-kunnat käsittävät Seinäjoen, Alavuden, Kurikan ja Lapuan kaupungit sekä Ilmajoen, Jalasjärven ja Kuortaneen kunnat. Väkiluku kasvoi eniten Seinäjoella, jossa kasvua oli 873 asukasta eli 1,55 %. Etelä-Pohjanmaan ikärakenne muistuttaa muiden maakuntien ikäjakaumia sekä väestön keski-ikä että ikääntyneiden osuus koko väestöstä ovat maan keskiarvoa korkeammat. Nuorinta väestö on Seinäjoella ja sen lähikunnissa. Iäkkäintä väestö on Suupohjan ja Järviseudun sekä Kuusiokuntien alueilla poikkeuksena Töysän kunta. Tilastokeskuksen väestöennuste Seinäjoelle vuonna 2020 on asukasta. Alle 16- vuotiaiden osuus Seinäjoen alueella vuonna 2007 oli asukasta ja ennuste vuodelle 2020 on asukasta. Yli 65-vuotiaiden osuus vuonna 2007 oli asukasta ja ennuste vuodelle 2020 on peräti asukasta. Väestö keskittyy Seinäjoelle ja sen ympäryskuntiin. Näiden kuntien väestön ikärakenne on myös muita kuntia nuorempaa. Asumisen globaalit ja lokaalit haasteet liittyvät tiiviisti energiaan. Asumisen energiakustannuksista noin puolet kuluu lämmitykseen, kolmannes sähkölaitteisiin ja valaistukseen sekä jäljelle jäävä noin viidennes veden lämmittämiseen. Suomessa asumiseen liittyvä lämmitysenergian tarve muodostaa siis pääosan, noin 7/10 osaa, asumiseen liittyvästä energiantarpeesta. Lämmitysenergiakulutuksen osuus pysyy ilmastonlämpenemisestä riippumatta käytännöllisesti katsoen samalla tasolla myös tulevaisuudessa. Ympäristötietoisuuden kasvettua on asumiseen liittyviä energian säästämistoimenpiteitä tehostettu niin lainsäädännöllisesti kuin teknisesti. Uudistuotannon lupamenettelyjen tiukentuminen ja markkinoille tulleiden uusiutuvien energianlähteiden vaikutuksen voidaan arvioida näkyvän kohentuvana energiansäästönä lähitulevaisuudessa. Toisaalta vallitsevan taloustilanteen oletetaan lyhyellä aikavälillä madaltavan energian ja rakentamisen hintoja, joka edesauttaa kotitalouksien mahdollisuuksia investoida pientalojen lämmitysmuotovaihdoksiin myös peruskorjauskohteissa. Toinen merkittävä tekijä asumiseen liittyvässä energiankulutuksessa on yhdyskuntarakenteen tiiveysaste. Tiiviimmän yhdyskuntarakenteen avulla saavutetaan merkittäviä säästöjä mm. lämmittämis- ja liikennetarpeen sekä infrastruktuuriin sitoutuvan energian vähentyessä. Uudistunut kuntajako ja tähän liittyvä alueellinen yhteistyö asettavat Seinäjoen kaupungille haasteita kuntaidentiteetin ja kaupunkikulttuurin kehittämiselle. Entistä suuremman maaalan kattava kunta, uudessa tilanteessa kehittyvä kuntakeskus ja sen alakeskukset vaativat uudenlaisen kokonaiskuvan omaksumista eri toimijoilta. Asumisen painopiste siirtyy kohti Seinäjokea sekä demografisista ja yhteiskunnallisista muutoksista johtuvista syistä. Seinäjoen haasteena on tällöin yhteen sovittaa kansallisessa kaupunkikilpailussa menestyvän pistemäisen urbaanin kuntakeskuksen ja maa-alaltaan laajan maaseudun tarpeet. Tärkeimpänä haasteena on saada maakunnan ulkopuolelta työikäistä väestöä muuttamaan ja jäämään maakuntaan. Syntyvyys on alueella suhteellisen korkealla tasolla jo nyt, mutta koska vanhusväestön osuus tulee kasvamaan, heidän erityistarpeensa 3

4 tulee ottaa asumisen suunnittelussa huomioon niin uudisrakentamisessa, korjausrakentamisessa kuin palveluissa. Toisena suurena haasteena on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen rakentamalla tiiviisti uudisrakennuksia ja korjata tehokkaasti jo olemassa olevaa rakennuskantaa. Työn, asunnon ja palveluiden selkeällä yhteensovittamisella (mm. etätyömahdollisuudet kotoa käsin) päästään ilmastopäästöjen vähentämiseen sekä pystytään luomaan viihtyisiä asuinympäristöjä. Tähän Seinäjoki vastaa mm. tiivistämällä kaupunkirakenteen vajaakäyttöisiä alueita ja sijoittamalla pientaloalueiden laajennukset tiiviin kaupunkirakenteen tuntumaan, itäisen ohikulkutien linjauksen mukaisesti. Kaupunkirakenteen sisäisille laajentumisalueille on Nurmon ja Seinäjoen valmiissa ja ehdotusvaiheessa olevissa yleiskaavoissa varattu asuntorakentamista noin asukkaalle. Kaikessa suunnittelussa on tavoitteena ja Seinäjoella hyvänä mahdollisuutena miellyttävä elinympäristö: esimerkiksi sujuvat, likietuiset yhteydet lähiliikuntapaikoille ja virkistysalueille takaavat osaltaan asumisviihtyvyyttä. Kolmas haaste on monipuolisten asumisvaihtoehtojen tarjoaminen. Omistus- ja vuokra-asumisen rinnalle on löydyttävä muita toimintamalleja. Tämä toteutetaan esimerkiksi parantamalla ensiasunnon ostajien asemaa, kehittämällä omistusasuntojen takausjärjestelmää ja luomalla uusia, kilpailukykyisiä vaihtoehtomalleja omistus- ja vuokraasumismuotojen rinnalle. Huomioitava on myös väestön nopea ikääntyminen sekä erilaisten yksinasujien ja -huoltajaperheiden kasvava määrä Seinäjoen alueella. Toisaalta tulee pohtia, palataanko suurperheiden aikaan, jolloin vanhukset asuvat kotona ja lapset ovat eläketurvan takaajina. Myös maahanmuuttajien lisääntyvä määrä tulee huomioida asumisvaihtoehtojen tarjoamisessa. Asumisen haasteisiin on vastattava ja löydettävä uusia toimintamalleja. Neljäs haaste liittyy kaupunkikulttuurin yleiseen kehittämiseen myös asumisessa. Seinäjoen kaupunkikeskustan rooli on toimia alueellisena sosiaalisen interaktion päänäyttämönä ja tarjota hengenravintoa fyysisten rakenteiden ja eri toimijoiden välityksellä sekä tarjota mahdollisuuksia erilaisille kulttuuriharrasteille. Myönteinen esimerkki tästä ovat uudet, rakennettavat kirjastotilat Aalto-keskuksen yhteyteen. Myös uusien ja jo olemassa olevien puistoalueiden sekä kaupunki-identiteetin kannalta keskeisen jokimaiseman edelleenkehittäminen lisäävät osaltaan keskusta-alueen asumisviihtyvyyttä ja vetovoimaa. Viides haaste on ottaa huomioon entistä painotetummin energiatehokkuus asuinalue- ja rakennussuunnittelussa. Kuudes haaste on synkronoida asuntopolitiikka, elinkeinopolitiikka ja kaavoitus osaksi laajempaa yhdyskuntasuunnittelua. 4

5 SEINÄJOEN TILANNEKATSAUS 2009 VARANTO (MAA- JA TONTTIPOLITIIKKA) Seinäjoen kaupungin haasteena ja kasvun ehtona on riittävä ja monipuolinen tonttitarjonta, joka käytännössä edellyttää noin pientalotontin tarjontaa vuosittain. Seinäjoen vahvuus on monipuolinen tonttitarjonta. Se edellyttää kantakaupungin alueella Pajuluoman, Kyrkösjärven, Soukkajoen ja Alakylän asuntoalueiden laajentamista, Peräseinäjoen alueella Riskunmäen ja Kalajärven, Nurmon alueella Kertunlaakson ja Tanelinrannan alueiden rakentamista. Niemistönmaan sekä Nurmon Latikan ja Mäenpään alueiden tonttien tarjoaminen myös isoina, m² suuruisina tontteina tulee ajankohtaiseksi v Ylistaron alueella keskitytään edelleen Halkosaaren alueen kehittämiseen sekä Ylistaron keskustan ja Ritamäen alueiden tiivistämiseen. Oman lisänsä tuo myös haja-asutusalueella olevien kylien ohjattu täydennysrakentaminen. Omakotitonttien vuokraus on kantakaupungin alueella edelleen mahdollista. Kaupungin tulee harkita myös joissain tapauksissa perinteisen myynnin ohella luovuttavansa tontteja halukkaille avoimena tarjouskilpailuna. Tarvelähtöinen asuntotuotanto Kerrostalomaisen asuntorakentamisen keskittäminen maakuntakeskuksen ydinalueelle vaatii kaupunkirakenteen tiivistämistä ja johdonmukaista maa-, liikenne- ja kaavoituspolitiikkaa. Tiiviillä ja matalalla rakentamistavalla voidaan tuottaa vanhojen kuntakeskusten ja kirkonkylien alueille laadukasta ja palveluläheistä asuinympäristöä. Kaavapolitiikassa on jatkossa painopistealueina mm. nykyistä monipuolisempi tonttitarjonta. Tavoitteena on pyrkiä esim. asuinkerrostaloissa palveluasumisen eri muotoihin tai toisaalta pientaloalueilla keskustan taajama-alueen ulkopuolella mahdollisuus kaavoituksella väljempiin tontteihin, jotta esimerkiksi työtilat voitaisiin järjestää tarvittaessa kodin yhteyteen. Talouden näkymät huomioon Talouden tulevat näkymät saattavat siirtää kuntien tonttien kysyntää ja tonttitarjonnan painopistettä. Kunnallistekniikan investoinnit vaativat Seinäjoelta resursseja mm. jatkuvasti kasvava katujen saneeraustarve lisää paineita kunnallistekniikan investointivolyymin kasvuun yli tavoitellun raamin. Huolimatta hyväksytyistä väestökasvutavoitteista, on varauduttava myös siihen, että kasvu hidastuu. Tällöin on syytä keskittää rakentamisen painopiste tietyille alueille ei pyritäkään tarjoamaan tontteja jokaiselta asuntoalueelta yhtaikaisesti. Kunnallistekniikan ja katualueiden (infrastruktuurialueiden) voimakkaan kasvattamisen sijaan keskitytään olemassa olevan infran kunnossapitoon ja lähilaajentamiseen. Myös rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävien investointien tukemista ja tähän liittyvää tiedotusta edistetään. Kuten hallituksen asuntopoliittisissa linjauksissa mainitaan, asemakaavoitusta tulee lisätä yhdyskuntarakennetta eheyttäen ja huomioiden joukkoliikennevälineiden saavutettavuus, 5

6 työssäkäyntialueet sekä kunnallisten palveluiden sijoittuvuus. Täten tuetaan asukkaiden mielekästä ajankäyttöä (internet, etätyö jne.). Itäisen ohikulkutien rakentaminen linjaa ja rajaa osaltaan kaupunkimaisen pientalorakentamisen tuotantoa, sillä uudet kantakaupungin ja Nurmon alueen maa-alueiden hankinnat keskittyvät itäisen ohikulkutien läheisyyteen. ASUMINEN JA ASUNNOT Seinäjoen alueella asuntokuntien koot jakautuivat vuonna 2007 siten, että yksinasuvien osuus oli lähes 40 %. Tämä selittyy osittain yksin asuvien opiskelijoiden suurella määrällä. Kahden hengen asuntokuntia oli n. 30 % ja yli neljän hengen asuntokuntia Seinäjoella oli lähikuntien asuntokuntiin nähden vähiten alle 7 %. Iäkkäiden osuus on suuri lähinnä yhden ja kahden hengen asuntokunnissa. Seinäjoella oli vuonna 2007 yli 65-vuotiaiden osuus 30 %, kun se Etelä-Pohjanmaalla keskimäärin oli 41,2 %. Toisaalta taas alle 6-vuotiaiden lasten osuus oli Seinäjoella suuri (35,6 %) verrattuna muihin kuntiin (keskimäärin 31,9 %). Tästä voidaan yhteenvetona todeta, että Seinäjoella on paljon pieniä ja nuoria asuntokuntia, kuten myös paljon pieniä lapsiperheitä. Erilaiset asumisvaihtoehdot tuovat joustavuutta eri elämäntilanteisiin Seinäjoen kaupunki tulee tarjoamaan eri elämäntilanteisiin sopivia asumismuotoja. Tämä vaatii kehittämishalukkuutta ja luovuutta asunto- ja asuinaluerakentamiseen. Kasvuhakuisuus edellyttää merkittävää panostusta esimerkiksi laadukkaiden palvelujen ja infran toteuttamiseen (esimerkkeinä; aikapolitiikalla ohjattu palvelutuotanto ja laajakaistapalveluiden ulottaminen joka talouteen). Muuttopotentiaali tulee Etelä-Pohjanmaan alueen rajojen ulkopuolelta, esimerkiksi paluumuuttajat Helsingin ja Tampereen seudulta. Seinäjoen tulee pohtia kokonaisvaltaisesti, mitkä ovat ne markkinointikeinot ja vetonaulat, joilla saadaan väestö muuttamaan alueelle. Etelä-Pohjanmaalla perinteinen omistusasuminen on merkittävää. Vuokra-asuminen tulee jatkossa olla yksi pysyvä asumisen muoto, jonka profiilia nostetaan tietoisesti. Seinäjoen Vuokra-asunnot Oy (Sevas), Nurmon Vuokra-asunnot Oy, Kiinteistö Oy Marttilan kortteeri ja Kiinteistöyhtiö Ylistaron Vuokrahuoneistot vastaavat pääosan kaupungin vuokra-asuntotuotannosta ja tarjonnasta. Aravasäädösten mukaan aravatalojen omistajien on oltava vakavaraisia. Tämä edellyttää, että valtion tukemien vuokra-asuntojen omistamisen on oltava kannattavaa toimintaa. Aravatalojen tiukan viranomaisohjauksen malli on murtumassa, mikä edellyttää yksittäisiltä aravayhtiöiltä vahvaa taloudellista osaamista muuttuvassa toimintaympäristössä. Vuokranantajien keskinäinen kilpailu hyvistä vuokralaisista lisääntyy. Asuntojen pitää olla laadukkaita, muuntojoustavia, hyväkuntoisia ja kustannuksiltaan kohtuullisia. Seinäjoella on asuntotarjonnassa myös muutamia osaomistusasuntoyhtiökohteita, mutta viime vuosina osaomistusasuntojen uudisrakentaminen on hiipunut. Erityisryhmien asumismuodot muuttavat muotoaan Opiskelija- ja nuorisoasuntojen järjestäminen ja hoito Seinäjoen keskustan alueella on annettu Kiinteistö Oy Marttilan kortteerin vastuulle. Yhtiö on rakennuttanut vuodesta 1984 alkaen opiskelija-asuntoja siten, että asuntopaikkojen määrä on nyt noin

7 Tavoitteena on voida osoittaa opiskelija-asunto 75 prosentille hakijoista. Asuntojen käyttöaste on hyvä, 96 % ja talviaikana %, mikä tarkoittaa täyttä käyttöä. Vuonna 2008 yhtiö on myynyt Satamoonmäessä olevat kaksi kerrostaloa ja viisi rivitaloa. Talojen sijainti, peruspalvelujen puuttuminen, liikenneyhteyksin heikko taso ja korjausta ja ajanmukaistamista vaativa kunto aiheuttivat voimakasta tyhjäkäyttöä varsinkin kesäisin. Nuorisoasuntoja on rakennettu 30 kpl, jotka ovat käytännössä aina täynnä. Vaasan lääninhallituksen laskelmat osoittivat 1990-luvun alussa, että Seinäjoen seudun nuorisoasuntotarve olisi Käytännön tarve on kuitenkin huomattavan paljon pienempi. Opiskelija-asuntojen tarve riippuu luonnollisesti oppilaitosten koosta ja vuosittaisesta sisäänotosta. Nyt näyttää siltä, että ikäluokkien koon supistuminen ei sinänsä tuo uutta kasvutarvetta oppilaitoksiin eikä siis myös lisää opiskelija-asuntojen tarvetta. Toisaalta oppilaitosten toimintojen keskittäminen Seinäjoelle tuonee vuosien varrella lisää opiskelijoita, mutta se ei riittäne kompensoimaan kysynnän taantumista. Opiskelija-asukas tarvitsee kaupungin keskustan yleisiä palveluja sekä niiden lisäksi joukkoliikennepalveluja ja yhteyksiä. Mahdollinen uudisrakentaminen tulee siis sijoittaa keskustan välittömään läheisyyteen; sijainti oppilaitoksen läheisyydessä on vain sekundäärinen vaihtoehto. Uudisrakentamista tärkeämpänä on pidettävä asuntojen ja asuinympäristön kunnon jatkuvaa ylläpitoa. Vanhat soluasunnot on muutettava ajanmukaisiksi pienasuinnoiksi. Asuntojen ylituotanto taas aiheuttaa nopeasti yhteiskunnan tuen käytännössä puuttuessa kestämättömän taloudellisen tilanteen. Valvottu asuntola on joskus juuri peruskoulun päättäneelle nuorelle ehkä ainoa vaihtoehto. Valvojia ja muuta henkilökuntaa työllistävänä sen kustannukset ovat varsin korkeat. Käytännössä asuntola voi toimia vain oppilaitoksen ylläpitämänä. Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä tulee kasvamaan oppilaitosten suunnitelmien mukaan nykyisestä noin 100:sta aina 500:aan. Muualta muuttava asukas tarvitsee luonnollisesti kalustetun asunnon sekä muutakin opinto-sosiaalista tukea. Heidän majoittamisensa vain osaksi vuotta tuo mukanaan taloudellisia haasteita esim. tyhjäkäytön osalta. On pidettävä mielessä myös kotimaisen asukkaan tasapuolinen kohtelu asukasvalinnoissa. Vanhusten asumisen osalta Kivipuron kaltaisten kohteiden haasteena on tehostettu palveluasuminen. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa tätä toimintaa. Tulevaisuudessa vanhusten laitospaikat tulevat vähentymään siirryttäessä tehostettuihin palveluasumisen muotoihin. Vuonna 2008 noin 50 kotona asuvaa vanhusta olivat jonossa palveluasuntoihin. Esimerkki uudesta asumismuodosta on Seinäjoen Keponkadulle rakennettava senioritalo, joka myy räätälöityjä palveluja vanhuksille. Tärkeä asumisen muoto on senioriasumisen kehittäminen siten, että asunnot sijaitsevat keskitetysti lähellä palveluita. Tällöin päästään siihen, että koti muuttaa sinne, missä palvelut ovat eikä päinvastoin: palvelut viedään kotiin, joka sijaitsee kaukana haja-asutusalueella. Kotipalvelukäynnit ovat kalliita ja uusia ratkaisuja on haettava. Heikommat elämän edellytykset omaaville ryhmille, kuten asunnottomat, mielenterveyskuntoutujat ja kehitys- ja liikuntarajoitteiset (liikuntavammaiset), ei ole asuntomarkkinoilla riittävästi asuntotarjontaa. Näiden ryhmien asumisen kehittäminen laitoshuollosta itsenäiseen tai asumispalveluasumiseen mahdollistaa toisaalta merkittäviä kustannussäästöjä sosiaali- ja terveyshuollon menoissa. Laitoshuollon rinnalle tulisi tarjota erilaisia vaihtoehtoja, kuten hoito- ja kuntoutuskodit 7

8 sekä palvelutalot tai kodit. Eskoon alueen profiilin nostaminen ja palveluiden sekä asumismuotojen kehittäminen tulee tältä osin ajankohtaiseksi. Eskoossa on jo käynnistynyt saneerausprojekti, jossa osastotiloista ja kerrostaloista tehdään muutostöillä 70 Ara-avusteista palveluasuntoa. Koska senioriasumista, erityisasumista tai niiden palveluja ei enää ole mahdollista pitää pelkästään kunnallisina palveluina, asemakaavoituksessakin annetaan mahdollisuuksia toimintojen ja palveluiden järjestämiseen varsin vapaasti. Kaavamerkinnöillä ei ole syytä rajoittaa asumispalveluita pelkästään julkisiksi, kunnan tuottamiksi sosiaali- tai terveyspalveluiksi. Pääkäyttötarkoituksen asuminen - rinnalla on mahdollistettava erilaiset asumispalveluiden järjestämismuodot. Vapaudella on tietysti vaaransa: Palvelutoimintoja varten saatetaan asemakaavassa varata liiketilaa, joka ensikäytön, (kunta tilaa, yksityinen tuottaa) jälkeen voi muuttua miksi liiketoiminnaksi tahansa. Erityisasumiseen mahdollisesti kohdistuvat ennakkoluulot, erilaiset NIMBY (Not In My BackYard) ilmiöt kohdistuvat herkemmin asuntoalueille integroituun palveluasumiseen kuin perinteiseen kunnallisesti tuotettuun ja ylläpidettyyn laitosmaiseen asumiseen. Uusien tilaaja-toimintamallien ohjausvastuut ja -mahdollisuudet jakaantuvat eri hallintokuntiin ja edellyttävät yhteistoimintaa parhaan mahdollisen lopputuloksen aikaansaamiseksi. Yhtenä vaihtoehtona esimerkiksi erityisryhmien palvelutuotannon kehittämisessä tuleekin ajatella Public Private Partnership (PPP) mallia, joka tarkoittaa tietyn ajan kestävää, julkisen ja yksityisen toimijan välistä sitoumusta, jonka puitteissa osapuolet kehittävät hyödykkeen ja jakavat keskenään toteutukseen liittyvät kustannukset, riskit ja tulot. Toimintamallissa korostuu erityisesti partnership- eli kumppanuusajattelu. PPP-mallissa kunta määrittelee käytännössä toimitilatarpeensa ja siirtää vastuun toimitilan suunnittelemisesta, rakentamisesta, rahoittamisesta ja mahdollisesta operoinnista (tilan hallinta ja ylläpito) yksityiselle toimijalle. Hankinta ei tällöin edellytä kunnan omaa investointia, sillä toimitilan omistamisesta vastaa yksityinen taho. Kiinteistön omistamisen sijaan kunta maksaa projektiyhtiölle kiinteistön käytöstä mahdollisine palveluineen. Mallia voidaan käyttää yksityisrahoitusmallina tai käyttöoikeussopimuksena, jotka molemmat viittaavat yksityisen rahoituksen käyttämiseen julkisessa palvelutuotannossa. Kuntasektorin heikentyneeseen rahoitustilanteeseen, jossa kunta kuitenkin joutuu miettimään kunnallisten palvelujen valinnan mahdollisuuksien parantamista, PPP-malli vastaa siirtämällä elinkaarivastuun yksityiselle taholle, jolloin kunta pystyy keskittymään oman ydinosaamisensa kehittämiseen. Myös päätöksenteon keventyminen ja toteutuksen nopeuttaminen puoltavat PPP-malliajattelun käyttöä kunnissa. PPP-mallin käyttö on kuntasektorilla vielä uutta, mutta Seinäjoen kaupunki voisi modernina maakuntakeskuksena toimia veturina, joka toteuttaa ja hyödyntää uusia toiminta- ja rahoitusmalleja. 8

9 . SEINÄJOEN VISIO 2020 STRATEGIA JA OPERATIIVINEN SUUNNITTELU (MAA- JA TONTTIPOLITIIKKA) Asuntotonttien riittävyys ja monipuolisuus ovat edellytyksiä, joilla turvataan kohtuuhintaisen ja erilaiset asumistarpeet täyttävä asuntotarjonta. Ilmasto- ja energiapoliittisesti on tärkeää välttää yhdyskuntarakenteen liialliselta hajautumiselta. Tämä edellyttää täydennysrakentamisen lisäämistä ja uusien asuntoalueiden sijoittamista yhdyskuntarakenteen ja joukkoliikenneyhteyksien kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Maapolitiikan tavoitteena on hankkia kaupungin omaan omistukseen riittävä reservi (5-10 vuotta) raakamaata, jotta asuntotuotannon määrällisten tarpeiden tavoitteet voidaan ennakoida riittävän aikaisin. Aktiivista maanhankintaa jatketaan yleiskaavoissa osoitettujen periaatteiden mukaisesti ja virikkeiset, omaleimaiset asuntoalueet suunnitellaan käyttöön asemakaavoituksen kautta. Vasta toissijaisina vaihtoehtoina käytetään maankäyttösopimuksia ja lunastusta. Kaavoitus joustavaa ja tarpeet huomioivaa Kaavoitus- ja lupaprosesseja kehitettäessä ja säännöksiä uudistettaessa kiinnitetään huomiota prosessien sujuvuuteen. Kaava- ja rakentamismääräyksiä tulee kehittää siten, että niillä on tarvittavat ilmasto- ja energiapoliittiset ohjausvaikutukset. Esimerkkinä tästä voidaan mainita mahdollisuus lisätä kauttaaltaan tonttikohtaista rakennusoikeutta kotitoimiston käytölle (15 m²). Tavoitteena on etätyömahdollisuuksien parantaminen ja tätä kautta työpaikka-autoilun vähentäminen, toisaalta kuitenkin riittävä kodin ja työpaikan henkinen erottamismahdollisuus. Kaavoituksessa tulee olla erilaisia vaihtoehtoja pientaloasumiselle. Esimerkiksi yhtiömuotoinen omakotitalorakentaminen pienine tontteineen on uusi, markkinointikelpoinen vaihtoehto perinteiselle pientalo- ja asunto-osakeyhtiö-muotoiselle rakentamiselle. Erilaisia vaihtoehtoisia, koerakentamis- ja uusia tekniikoita hyödyntäviä aluekokonaisuuksia varataan ja tuetaan kaavoituksen ja tontinluovutuksen yhteydessä. Tavoitteena pidetään kuitenkin aina hyvää, arkkitehtonisesti tasokasta elinympäristöä. Jo kaavoitusvaiheessa tulee huomioida asuntoalueiden energiapoliittiset linjaukset. Kaukolämpö on jo laajasti käytössä, mutta ei mahdollista kaikilla aktiiviasuntoalueilla. On selvitettävä ja esitettävä lämmitysmuodon uusia vaihtoehtoja käyttäjille. Esimerkiksi maa- ja kalliolämmön käyttömahdollisuudet tulee huomioida asuntoaluekohteittain uusia asuntoalueita kaavoitettaessa. Maa- ja kalliolämmön hyödyntämisessä Ruotsi on selkeästi edelläkävijä, siellä on asennettu noin maa- ja kalliolämpöjärjestelmää, kun taas Suomessa määrä on noin Energiataloudellisesti tulee huomioida, että ko. lämmitysjärjestelmän lämpökerroin on noin kolme järjestelmä tuottaa kolme kertaa enemmän lämpöenergiaa kuin mitä kuluttaa sähköenergiaa eli kaksi kolmasosaa on maasta hyödynnettävää energiaa. 9

10 ASUMINEN JA ASUNNOT Seinäjoen vetovoimatekijänä tulee olla eri asumisvaihtoehtojen tarjoaminen: vaihtoehtoja perinteisen vuokra- ja omistusasuntojen rinnalle, kuten esimerkiksi perinteisten kaupunkiomisteisten perusvuokra-asuntojen rinnalle korkeatasoiset vuokra-asunnot osaomistusasunnot asumisoikeusasunnot korkotukilainoitetut asunnot Täten Seinäjoki pääsee hyvään kilpailuasetelmaan ruuhka-suomen asuntomarkkinoiden kanssa. Seinäjoen kasvun turvaava asuntojen vuotuinen tuotantotavoite on 550 asuntoa, joista 40 % kerrostaloasuntoja, 60% matalaa ja tiivistä asumista. Tiivistä, tehokasta kaupunkikeskustan rakentamista Seinäjoen keskustan elvyttäminen, liikekeskustan ja katuympäristön rakentaminen sekä tätä kautta asumisen houkuttelu keskustaan ovat kaupungin kaavoitusohjelmassa tärkeä painopiste. Pohjan alueen yhdistäminen ylikulkusillan kautta keskustaan on edellytys Pohjan alueen kehittymiselle ja vetovoimaisuudelle. Kaupungin pohjoisosan uudelleenrakentaminen on jo käynnistynyt ja kun ns. Itikanmäen alue saadaan siihen mukaan, rakentuvat Seinäjoen sisääntuloreitit esteettisesti mielekkäiksi ja kaupunkimaisiksi kokonaisuuksiksi. Tavararatapihan toimintojen poistuminen tai ainakin merkittävä vähentyminen keskustan alueella on tärkeä esteettinen muutoshanke. Tältä osin tulee päästä neuvotteluihin Ratahallintokeskuksen kanssa, kuten mm. Tampereen kaupungissa on toimittu. Seinäjoen ydin- ja liikekeskustan alueelle on käynnistetty kaupunkirakennemallin suunnittelutyö, mikä pohjustaa sekä oikeusvaikutteisen yleiskaavan laadintaa keskustan laajentumisalueille että korttelikohtaista asemakaavoitustyötä. Edellinen keskustasuunnitelma tavoitteineen on laadittu vuonna Asuntopoliittiset linjaukset selkeiksi Seinäjoen kaupungin tulee linjata toimintaansa nykyistä selkeämmin asuntopoliittisten toimenpiteiden osalta. Asunto- ja kiinteistöomaisuusmassa, jonka omistaminen ei ole kaupungin perustehtävän kannalta välttämätöntä, on inventoitava. Tämä tarkoittaa lähinnä yksittäisiä asuntoosakkeita ja tarpeettomia omakoti- tai muita sekakäytössä olevia kiinteistöjä, joista on oikeassa taloussuhdanteessa luovuttava. Asuntoalueiden ja rakennusten salkuttaminen eli arvottaminen laatu- ja sijaintikriteerien avulla on ehdottoman tärkeää, ennen kuin lähdetään saneeraamaan isoja vuokratalokohteita. Laskelmat toimenpiteiden järkevyydestä (purku ja uudisrakennus vai vanhan saneeraus) tulee selvittää ja laskea kustannusvaikutukset sekä kohteen jälleenmyyntiarvo tai käypä arvo ennen päätöksentekoa. Rakennusten kohdekohtaiset arvioinnit (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen - Aran - malli) siitä, onko kohde kysyntään ja kilpailukykyyn nähden kehitettävä (pidetään ja kehitetään) pidettävä realisoitava (puretaan tai myydään) selvitettävä (myydään tai pidetään ja kehitetään) 10

11 on selvitettävä ennen päätöksiä ja suuria saneerausinvestointeja. Vuokra-asuntotuotannon uudisrakentaminen on vähentynyt. Kaupungilta on löydyttävä sopivaa, kohtuuhintaista tonttimaata vuokra-asuntotuotantoon. Tavoitteena on huolehtia kohtuuhintaisesta asumisesta yhden vuokrataloyhtiön kautta. Tämä selkeyttäisi omistajuutta ja linjaisi omistajapolitiikkaa. Vuokrataloyhtiöiden fuusioitumisten vaihtoehdot ja tulevaisuuden taloudelliset toimintaedellytykset tulee kuitenkin selvittää ennen virallisia fuusiointipäätöksiä. Vuokra-asuntoyhtiötoiminnan selkeyttämiseen tuleekin perustaa työryhmä, joka pohtii eri malleja ja selvittää eri vaihtoehtojen toimivuutta tekemällä yhteistyötä ja benchmarkkausta muiden isojen kaupunkien, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Ara), Valtiokonttorin sekä muiden yhteistyökumppaneiden, kuten rakennusliikkeiden ja rahoittajien kanssa. Kaupunki vastaa sosiaalisen asuntotuotannon kysyntään ja väestökehitykseen Suomessa on jo käynnistynyt muutosvaihe, mikä lisää erikoistuneiden ja muunneltavissa olevien asuntojen ja asumispalvelujen kysyntää eri käyttäjäryhmille. Yksinasujien määrä on kasvussa ja se synnyttää lisää erilaisia erityisryhmiä asunto- ja palvelutarpeineen. Sosiaaliseen asuntotuotantoon on jatkossa enenevässä määrin kiinnitettävä huomiota ja kartoitettava sen tarpeet. Väestön ikääntyessä asumiselta edellytetään esteettömyyttä, hissejä, turva- ja muiden palveluvarustusten lisäämistä. Kaupungin asuntotarjonnan tulee vastata kysyntään ja väestökehitykseen. Kaikkien yksineläjien osalta voidaan todeta, että asuntojen tulee sijaita mahdollisimman keskeisellä paikalla, lähellä palveluita ja normaalia elämisen tahtia. Pienten asuntojen kysyntä läheltä Seinäjoen keskustan palveluita on suuri. Asuntotarjonnassa tulee huomioida Seinäjoella erilaisten yksinasujien suuri määrä sekä myös uusioperheiden sekä erikokoisten perheiden lisääntyvä määrä ja tarpeet. Vajaakuntoisten, mielenterveyskuntoutujien ja vammaisten asumismuodot ovat muuttumassa. Laitoksista itsenäiseen asumiseen siirtyvät tai kotona asuvat pyrkivät itsenäistymään yhä nuorempana. He pyrkivät palvelutaloihin tai itsenäiseen asumiseen asumispalveluiden piirissä, jossa palvelut ja sijainti ovat keskeisenä tekijänä. Tavoitteena on tukea itsenäistä elämää luomalla asuinympäristöt heidän tarpeitaan vastaaviksi. Sosiaali- ja terveysvirasto tuottaa asumispalveluja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain, sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaisina palveluina. Vammaisten palveluasuminen edellyttää asunnoilta erilaisia rakenteellisia ja toiminnallisia valmiuksia, mm. hissin, sähkötoimisten ovien ja kynnyksettömien tilojen suhteen. Lisäksi taloturvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota mm. automaattisen sammutusjärjestelmän, erilaisten hälytys- ja hätäkutsujärjestelmien, henkilö- ja kulunvalvonnan osalta. Asumisen avustamisessa tarvittavan henkilöstön toimitilat tulee myös huomioida jo asuinrakennuksen suunnitteluvaiheessa. Muuttuvat tarpeet ja joustavat muutostoimet Asumismuodot tulee muuttaa sellaisiksi, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin ihmisten muuttuvia tarpeita. Käytännössä tämä tarkoittaa asuntoloiden ja soluasuntojen muuttamista asuntoryhmiksi ja yksittäisiksi pieniksi asunnoiksi. Asuminen ja tukipalvelut tulee liittää kiinteästi yhteen eri erityisryhmien osalta. Esimerkiksi ympärivuorokautisen asumis/tukipalvelun järjestäminen edellyttää käytännössä riittävän monta lähekkäin sijaitsevaa asuntoa sekä yhteistiloja. Kaupungin rooli ja yhteistyö eri palveluntuottajatahojen kanssa on tässä merkittävä: kaupunki omistaa yhteistilan ja tarvittavat asunnot ja palveluntuottajataho tarjoaa asumispalvelut. Kiinteistöjen omistusmuodot saattavat kuitenkin lähitulevaisuudessa muuttua ja muutoksiin on varauduttava 11

12 joustamalla: kaupunki onkin ehkä vain mukana kiinteistöyhtiössä tai yhtiö on kokonaan ulkopuolisen sijoittajan hallussa. Vanhuksille suunnattuja palvelu- ja senioritaloja tarvitaan väestön ikääntyessä. Tärkeää on, että kaupunki tekee tiivistä yhteistyötä yhdistysten ja yksityisen sektorin kanssa. Kasvava ikääntyvä väestö on maksukykyistä, asumisympäristöltään esteetöntä asuntosuunnittelua ja hyvää sijaintia arvostava kohderyhmä. Kaupungin rooli tässä kokonaisuudessa on toimia koordinoijana ja ohjaajana, jotta lisääntyvään kysyntään pystytään vastaamaan ja jotta tarjolla olisi riittävän monipuolisia ja laadukkaita vaihtoehtoja korkeampaan elintasoon ja kulutukseen tottuneelle senioriväestölle. Seinäjoella on tarpeen perustaa Seinäjoen kaupungin asuntofoorumi, joka on uusi neuvotteluluonteinen yhteistoimintaelin ja johon osallistuu rakennusliikkeiden, kiinteistövälittäjien, rahoittajien, erityisryhmien sekä kaupungin asuntotoimen ja elinkeinotoimen edustajat. Foorumissa käsitellään vuosittain ajankohtaisia asuntoalan asioita. Asuntofoorumin kokoonkutsujana toimii asuntopoliittinen toimikunta. Myös asuntopoliittisten toimenpiteiden vaikutukset pitkällä aikavälillä tulee saada vertailukelpoisiksi eri mittareilla ja tunnusluvuilla mitattuna. Esimerkkinä voidaan mainita mittari, jolla pystytään mittaamaan ja arvioimaan kodinomaisissa olosuhteissa asuvien vanhusten määrää ja tavoitelukuja kaupungissa asuvien vanhusten määrään nähden. 12

13 Seudullinen asuntostrategia YHTEISTYÖ K7-KUNTIEN VÄLILLÄ K7-kuntien kanssa on sovittu, että laaditaan yhteinen asuntopoliittinen ohjelma vuosille Yhteisessä asuntopoliittisessa ohjelmassa keskitytään seudulliseen asuntostrategiaan, jossa sisältää mm. asumisen tuotantotavoitteet, asuntokannan korjaus- ja käyttötarpeet sekä erityisryhmien asumistarpeet ja tavoitteet. Lisäksi selvitetään, onko mahdollista kehittää asuntotoimen viranomaisyhteistyötä esimerkiksi vuokra-asuntotoiminnan osalta. Tarvetta on myös muodostaa K7-kuntien yhteinen asuntofoorumi, joka kokoontuu vähintään kerran vuodessa. K7-kunnilla yhtenä tavoitteena on laatia vuosittain K7-alueen asuntokaavoituskatsaus. Katsauksella pyritään yhtenäisen asuntopolitiikan toteuttamiseen alueella. Tonttitarjonnan lisäämisessä tarvitaan kuntien maapolitiikan, kaavoituksen ja kaavojen toteuttamisen tehostamista. Tärkeää on myös varmistaa, että palvelu- ja joukkoliikenneinvestoinnit sekä asuntoalueiden rakentaminen tapahtuvat aiempaa koordinoidummin ja että asumisen kehittäminen tapahtuu joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä vahvistaen. Tämä tarkoittaa Seinäjoen seudulla myös erityisesti raideliikennepohjaisen seutuliikenteen toimintaedellytysten luomista. Haja-asutusalueiden kehittämisen eväät Haja-asutusalueiden osalta pyritään ohjaamaan asuntotuotanto kylien yhteyteen, jolloin turvataan maataloussektorin tuotantoinvestointien toiminta- ja laajenemisedellytykset. Maakuntakaavassa osoitettujen kulttuurimaisema-alueiden osalta laaditaan tai valikoidaan yhdessä K7-kuntien kanssa koko alueen kyliä varten oma Etelä-Pohjanmaa (EP) - tyyppitalopiirustussarja, jonka mukaista asuntorakentamista kylien yhteydessä tuetaan. Tätä hyödynnetään myös näyttävästi Etelä-Pohjanmaan alueen markkinoinnissa. Muiden kuin asemakaava-alueiden sekä oikeusvaikutteisten yleiskaavaalueiden ulkopuoliset suunnittelutarvealueet kartoitetaan. Tavoitteena on suunnitelmallisuus siten, että näidenkin alueiden suunnittelua ja rakentamista ohjataan esimerkiksi kunta- tai aluekohtaisilla rakennusjärjestyksillä. Vuokra-asuntotuotannon uudet mallit Perinteisen Ara-tuotannon ja markkinaehtoisen vuokra-asuntotuotannon väliin luodaan K7-kuntiin uusi malli, jossa hyödynnetään vuokra-asuntosijoittamiseen kohdistuvaa investointikiinnostusta. Malli otetaan käyttöön mahdollisimman nopeasti ja se perustuu seuraaviin seikkoihin: rahoituksen tukimuotona on valtion täytetakaus, jolla rakennuslainan korko minimoidaan tonttien tulee olla Ara-hintaisia, mikäli ne sijaitsevat valtion tai kunnan luovuttamalla maa-alueella rakennettavia asuntoja tulee käyttää vuokra-asuntoina vähintään 20 vuotta vuokratason kohtuullisuusvaatimus toteutuu siten, että tontinluovutuksissa kilpailu tapahtuu asuntovuokrien edullisuudella. 13

14 KARTAT Täydentyy Kirkonkylän ja Asemanseudun merkinnöillä 14

15 15

16 16

17 17

18 LÄHTEET: Asuminen Etelä-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaan liitto,

19 LIITE Case Kuortane Learning Café K-9 rakennemallityöryhmän summaamia visioita asumisesta (Kuortaneella Learning Café) : Rakenne K-9. - Tiivis kerrostalomainen Seinäjoki - Eheytetyt ympäryskaupungit (puutarhakaupungit) - Kylien kehittäminen ja eheyttäminen (palveluiden elinvoimaisuuden takaaminen) - Maatalouden maankäyttö ratkaistaan edelleen yleiskaavatasolla, mutta varsinainen hajaasutus pyritään minimoimaan. Asumismuodot -Seinäjoki kerrostalovaltaista (asuntokoko) profiloituminen - Tiivis ja matala - Perinteiset omakotitaloalueet (ei senänaapureita, puutarha, peruspalvelurakenne) - Erityisasuminen; Hevos-, koira- muut erikoisharraste mahdollisuudet Haasteita - Omistusmuodot ; vuokrat - Elinkaariasuminen - Miten rakentamista ohjataan - Miten yhteinen tahto ilmaistaan Keinoja - Löydettävä K-9 asumisen hyvät ominaisuudet paketoidaan se K9 tuotteeksi ja aletaan markkinointi.) 19

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta

Lisätiedot

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin kaupunki Asumisen uhkakuva on kasvanut Vuokra-asuntotuotanto

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA

KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA ASUMISEN STRATEGIA JA KUNNAT - OHJELMA Kuntamarkkinat 14.09.2011 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki Ari Juhanila Lahden kaupunki Tekninen

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma

Lisätiedot

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa

Lisätiedot

SEUDULLINEN ASUNTOPOLITIIKKA LAHDEN SEUDULLA

SEUDULLINEN ASUNTOPOLITIIKKA LAHDEN SEUDULLA SEUDULLINEN ASUNTOPOLITIIKKA LAHDEN SEUDULLA ASUNTOPOLIITTINEN SEMINAARI 21.10.2015 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö Lahden kaupunki Lahden seudun MAL-asuntotyöryhmän kuntien seudullinen asuntostrategia

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Helmikuu 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Korjausrakentaminen

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä Rakennuttajan kokemuksia ASUNTOSÄÄTIÖ - Perustettiin vuonna 1951 rakennuttamaan Tapiola Perustajajärjestöt Väestöliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto SAK

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Kunla 30.9.2014 112 Liite nro 3 MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 25.9.2014 KUNLA 30.9.2014 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Maankäytön toteuttamisohjelman

Lisätiedot

LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ. Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari. Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki

LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ. Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari. Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari 10,02,2015 Hki Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki LÄHIÖ - STRATEGIA - YHTEISTYÖ Lahden kaupungin strategia

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet: ASUINTONTTIEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN LASKENTAOHJEET Laskentaohjeen tavoitteet Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Lisätiedot

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248 Taulukko1. Tyytyväin en Ei osaa sanoa Tyytymätön Asunnon koko ja varusteet 84 8 8 5. Rauhallisuus ja yleinen järjestys 81 10 9 6. Asuinalueen arvostus 74 15 12 8. Liikenneturvallisuus 73 14 13 1. Melutaso

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää yhteiskunnallinen yritys -nimikettä. Suomen Setlementtiliiton omistamat yritykset olivat

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

14.12.2010 MIKALO OY:N ASUMISEN STRATEGIA VUOSILLE 2011-2015

14.12.2010 MIKALO OY:N ASUMISEN STRATEGIA VUOSILLE 2011-2015 14.12.2010 MIKALO OY:N ASUMISEN STRATEGIA VUOSILLE 2011-2015 MIKALO OY:N ASUMISEN STRATEGIA VUOSILLE 2011-2015 JOHDANTO Asuminen on oleellinen osa ihmisen hyvinvointia ja hänen hallinnassaan oleva asunto

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland

www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland Asumisen liiketoiminnan tutkimusryhmä ASLI Ensimmäinen asumisen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Asuntoasiain työryhmän loppuraportti: Asuntoasiain organisointiselvitys Toimeksianto: Selvitetään, voidaanko pääkaupunkiseudulle

Lisätiedot

Asuntopula kasvun tulppana

Asuntopula kasvun tulppana Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Tulevaisuuden senioriasuminen Loppuseminaari "Senioreiden hyvinvointi ja asumispalvelut" 30.3.2006 Taideteollinen korkeakoulu Markku Riihimäki VTT:n osaprojekti

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3. Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.2015 Täydennysrakentamistarpeen tausta Vantaalla 2010: 51 063 aluerakentamisen

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma vuoteen 2030 asti

Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma vuoteen 2030 asti Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma luonnos 15.10.2009 Net Effect Oy /Sampo Ruoppila, 15.10.2009 Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma vuoteen 2030 asti Sisällysluettelo Johdanto...

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Jaakko Hupanen Ilari Rasimus Harri Järvenpää tekninen johtaja kaavoituspäällikkö kiinteistöinsinööri

Lisätiedot

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 LAUSUNTO 1 (5) Eduskunta Valtiovarainvaliokunta, Asunto ja ympäristöjaosto ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi hallituksen

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET 1 Asuntotuotannon määrä, hallintasuhde, rahoitusmuoto ja rakennuttaminen Asemakaavoittamalla, kaupungin maan luovutusehdoilla sekä valtion lainoituksella

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Perustettu 1971 27 paikallisyhdistyksen valtakunnallinen

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016 2020

MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016 2020 MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016 2020 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 8.10.2015 Kuntasuunnittelulautakunta 13.10.2015 Kunnanhallitus 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 11.11.2015 SISÄLTÖ 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto o Sosiaalinen asuntotuotanto (EU, SGEI) o Vuokra-asuntoja

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Asuntomarkkinakehitys ja asuntotuotannon haasteet Oulussa. Jukka Kokkinen, asuntotoimenpäällikkö, Oulun kaupunki

Asuntomarkkinakehitys ja asuntotuotannon haasteet Oulussa. Jukka Kokkinen, asuntotoimenpäällikkö, Oulun kaupunki Asuntomarkkinakehitys ja asuntotuotannon haasteet Oulussa Jukka Kokkinen, asuntotoimenpäällikkö, Oulun kaupunki MATO 2014-2018, seminaari 24.4.2013 Asuntomarkkinoista Vuokra-asuntomarkkinoista taustalla

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikärakenteen kehitys v. 2011 lopussa 65+ vuotta täyttäneitä 979 640 (18,1%) 85+

Lisätiedot

KaKe-pohdintaa 6.3.2013

KaKe-pohdintaa 6.3.2013 KaKe-pohdintaa 6.3.2013 Helsingin yleiskaavan lukemista: - Kasvu (-> 2050) - Maahanmuutto, vieraskielisten määrä, ennuste 2030 - Kaavoitettu maa loppuu n. 2020 - Mistä maata? -> luonto, moottoritiet, ylöspäin,

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien asuminen - Erityisryhmien kuntien keskeinen asuminen rooli kunnan keskeinen rooli elokuu 2013 elok.2013, ARA, M. Aho Erityisryhmien

Lisätiedot

/2006 Tauno Tuomivaara

/2006 Tauno Tuomivaara FHI:n aamiainen 10/8/2006 /2006 Tauno Tuomivaara Kommentit Susanne Jacobsonin puheenvuoroon: Elämäntapapohjaista senioriasumista VVO:n asumispalveluiden strateginen toimintamalli 1 VVO:N AVAINTIETOJA 2005

Lisätiedot

Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela

Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela Valtakunnallinen asunnottomuuspäivä 17.10.2014 seminaari Espoo, Dipoli, 17.10.2014 klo 13-15.30 Nuorten asuminen v. 2025 Asumisympäristö

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Asunto ensin -periaate

Asunto ensin -periaate Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen nyt ja tulevaisuudessa

Ikäihmisten asuminen nyt ja tulevaisuudessa KIRA-foorumin media-aamiainen 6.9.2012 Ikäihmisten asuminen nyt ja tulevaisuudessa Kirsti Pesola, tekn.lis., arkkitehti SAFA projektipäällikkö, KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto, Malmin kauppatie

Lisätiedot

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat.

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Itäinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueista sekä läheisestä maaseutualueesta. Siivikkalan asukkaiden palvelujen käyttö on perinteisesti suuntautunut Tampereen suuntaan,

Lisätiedot

Kärjistyykö Helsingin asunto-ongelma? RIL Summit 2015: Mistä maahanmuuttajille asunnot?

Kärjistyykö Helsingin asunto-ongelma? RIL Summit 2015: Mistä maahanmuuttajille asunnot? Kärjistyykö Helsingin asunto-ongelma? RIL Summit 2015: Mistä maahanmuuttajille asunnot? Tatu Rauhamäki, Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Varmasti kärjistyy! Mutta kuinka paljon? Tarvitaan lisätietoa:

Lisätiedot

Asumismenot 2012. Tiedotustilaisuus 12.6.2012

Asumismenot 2012. Tiedotustilaisuus 12.6.2012 Asumismenot 2012 Tiedotustilaisuus 12.6.2012 Tutkimuskysymys Mitä asuminen maksaa eri kotitalouksille, eri asumismuodoissa ja eri kaupungeissa nyt ja viiden vuoden päästä? Yhteenveto Keskimääräinen asumismenojen

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys OSTOT KASVATTIVAT VUOKRA-ASUNTO- INVESTOINTEJA. Liikevaihto 1.1. 30.6.2014 miljoonaa euroa +9,9% (Q2 2013)

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2.3.2010 Monkola, KH1, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää RYHMÄTYÖMUISTIO 1: 12.3.2010 Osallistujat: Jussi Savela, Heikki Rouvinen,

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen

Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen Perustietoa 51-vuotiaasta Lahden vanhusten asuntosäätiöstä (LVAS) Lahden vanhusten asuntosäätiön

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa.

KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa. KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa. 7.4.2009 Jorma Lauronen12.10.2007 Tekijän nimi Ylitarkastaja Hanna Koskela ASUMISEN RAHOITUS- JA KEHITTÄMISKESKUS ARA Asumisen rahoitus-

Lisätiedot

Vuokra-asuntojen asuntojen omistamisen ja tuottamisen ongelmat metropolialueella

Vuokra-asuntojen asuntojen omistamisen ja tuottamisen ongelmat metropolialueella Vuokra-asuntojen asuntojen omistamisen ja tuottamisen ongelmat metropolialueella Metropolitiikka ja seudun kilpailu- kyky -seminaari 16.10.2007 Dipoli, Espoo Liiketoimintajohtaja Eero Saastamoinen Investoinnit

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Vanhusten tehostettu palveluasuminen Tarve ja perustelut: Pitkäaikaisen laitoshoidon purkaminen, niveltyy Siilaisen peruskorjaukseen, tarve

Lisätiedot

Helsingin yleiskaavan kasvuseminaari / Esko Lauronen 14.1.2013

Helsingin yleiskaavan kasvuseminaari / Esko Lauronen 14.1.2013 Helsingin yleiskaavan kasvuseminaari / Esko Lauronen 14.1.2013. 2 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko 14.1.2013c..jotain Helsingin asuntomarkkinoiden luonteesta 3

Lisätiedot