Seinäjoen kaupunki ASUNTO- POLIITTINEN OHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seinäjoen kaupunki ASUNTO- POLIITTINEN OHJELMA 2009 2020"

Transkriptio

1 Seinäjoen kaupunki ASUNTO- POLIITTINEN OHJELMA

2 Sisällysluettelo sivu Asuntopolitiikan haasteet 3 Seinäjoen tilannekatsaus Varanto (Maa- ja tonttipolitiikka) 5 Asuminen ja asunnot 6 Seinäjoen visio Strategia ja operatiivinen suunnittelu 9 (Maa- ja tonttipolitiikka) Asuminen ja asunnot 10 Yhteistyö K7-kuntien välillä 13 Kartat 14 2

3 ASUNTOPOLITIIKAN HAASTEET Etelä-Pohjanmaan maakunta on Suomen kahdestakymmenestä maakunnasta väkiluvultaan yhdeksänneksi suurin. Vuonna 2008 Etelä-Pohjanmaan väkiluku oli K7- kuntien alueella asukasta. K7-kunnat käsittävät Seinäjoen, Alavuden, Kurikan ja Lapuan kaupungit sekä Ilmajoen, Jalasjärven ja Kuortaneen kunnat. Väkiluku kasvoi eniten Seinäjoella, jossa kasvua oli 873 asukasta eli 1,55 %. Etelä-Pohjanmaan ikärakenne muistuttaa muiden maakuntien ikäjakaumia sekä väestön keski-ikä että ikääntyneiden osuus koko väestöstä ovat maan keskiarvoa korkeammat. Nuorinta väestö on Seinäjoella ja sen lähikunnissa. Iäkkäintä väestö on Suupohjan ja Järviseudun sekä Kuusiokuntien alueilla poikkeuksena Töysän kunta. Tilastokeskuksen väestöennuste Seinäjoelle vuonna 2020 on asukasta. Alle 16- vuotiaiden osuus Seinäjoen alueella vuonna 2007 oli asukasta ja ennuste vuodelle 2020 on asukasta. Yli 65-vuotiaiden osuus vuonna 2007 oli asukasta ja ennuste vuodelle 2020 on peräti asukasta. Väestö keskittyy Seinäjoelle ja sen ympäryskuntiin. Näiden kuntien väestön ikärakenne on myös muita kuntia nuorempaa. Asumisen globaalit ja lokaalit haasteet liittyvät tiiviisti energiaan. Asumisen energiakustannuksista noin puolet kuluu lämmitykseen, kolmannes sähkölaitteisiin ja valaistukseen sekä jäljelle jäävä noin viidennes veden lämmittämiseen. Suomessa asumiseen liittyvä lämmitysenergian tarve muodostaa siis pääosan, noin 7/10 osaa, asumiseen liittyvästä energiantarpeesta. Lämmitysenergiakulutuksen osuus pysyy ilmastonlämpenemisestä riippumatta käytännöllisesti katsoen samalla tasolla myös tulevaisuudessa. Ympäristötietoisuuden kasvettua on asumiseen liittyviä energian säästämistoimenpiteitä tehostettu niin lainsäädännöllisesti kuin teknisesti. Uudistuotannon lupamenettelyjen tiukentuminen ja markkinoille tulleiden uusiutuvien energianlähteiden vaikutuksen voidaan arvioida näkyvän kohentuvana energiansäästönä lähitulevaisuudessa. Toisaalta vallitsevan taloustilanteen oletetaan lyhyellä aikavälillä madaltavan energian ja rakentamisen hintoja, joka edesauttaa kotitalouksien mahdollisuuksia investoida pientalojen lämmitysmuotovaihdoksiin myös peruskorjauskohteissa. Toinen merkittävä tekijä asumiseen liittyvässä energiankulutuksessa on yhdyskuntarakenteen tiiveysaste. Tiiviimmän yhdyskuntarakenteen avulla saavutetaan merkittäviä säästöjä mm. lämmittämis- ja liikennetarpeen sekä infrastruktuuriin sitoutuvan energian vähentyessä. Uudistunut kuntajako ja tähän liittyvä alueellinen yhteistyö asettavat Seinäjoen kaupungille haasteita kuntaidentiteetin ja kaupunkikulttuurin kehittämiselle. Entistä suuremman maaalan kattava kunta, uudessa tilanteessa kehittyvä kuntakeskus ja sen alakeskukset vaativat uudenlaisen kokonaiskuvan omaksumista eri toimijoilta. Asumisen painopiste siirtyy kohti Seinäjokea sekä demografisista ja yhteiskunnallisista muutoksista johtuvista syistä. Seinäjoen haasteena on tällöin yhteen sovittaa kansallisessa kaupunkikilpailussa menestyvän pistemäisen urbaanin kuntakeskuksen ja maa-alaltaan laajan maaseudun tarpeet. Tärkeimpänä haasteena on saada maakunnan ulkopuolelta työikäistä väestöä muuttamaan ja jäämään maakuntaan. Syntyvyys on alueella suhteellisen korkealla tasolla jo nyt, mutta koska vanhusväestön osuus tulee kasvamaan, heidän erityistarpeensa 3

4 tulee ottaa asumisen suunnittelussa huomioon niin uudisrakentamisessa, korjausrakentamisessa kuin palveluissa. Toisena suurena haasteena on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen rakentamalla tiiviisti uudisrakennuksia ja korjata tehokkaasti jo olemassa olevaa rakennuskantaa. Työn, asunnon ja palveluiden selkeällä yhteensovittamisella (mm. etätyömahdollisuudet kotoa käsin) päästään ilmastopäästöjen vähentämiseen sekä pystytään luomaan viihtyisiä asuinympäristöjä. Tähän Seinäjoki vastaa mm. tiivistämällä kaupunkirakenteen vajaakäyttöisiä alueita ja sijoittamalla pientaloalueiden laajennukset tiiviin kaupunkirakenteen tuntumaan, itäisen ohikulkutien linjauksen mukaisesti. Kaupunkirakenteen sisäisille laajentumisalueille on Nurmon ja Seinäjoen valmiissa ja ehdotusvaiheessa olevissa yleiskaavoissa varattu asuntorakentamista noin asukkaalle. Kaikessa suunnittelussa on tavoitteena ja Seinäjoella hyvänä mahdollisuutena miellyttävä elinympäristö: esimerkiksi sujuvat, likietuiset yhteydet lähiliikuntapaikoille ja virkistysalueille takaavat osaltaan asumisviihtyvyyttä. Kolmas haaste on monipuolisten asumisvaihtoehtojen tarjoaminen. Omistus- ja vuokra-asumisen rinnalle on löydyttävä muita toimintamalleja. Tämä toteutetaan esimerkiksi parantamalla ensiasunnon ostajien asemaa, kehittämällä omistusasuntojen takausjärjestelmää ja luomalla uusia, kilpailukykyisiä vaihtoehtomalleja omistus- ja vuokraasumismuotojen rinnalle. Huomioitava on myös väestön nopea ikääntyminen sekä erilaisten yksinasujien ja -huoltajaperheiden kasvava määrä Seinäjoen alueella. Toisaalta tulee pohtia, palataanko suurperheiden aikaan, jolloin vanhukset asuvat kotona ja lapset ovat eläketurvan takaajina. Myös maahanmuuttajien lisääntyvä määrä tulee huomioida asumisvaihtoehtojen tarjoamisessa. Asumisen haasteisiin on vastattava ja löydettävä uusia toimintamalleja. Neljäs haaste liittyy kaupunkikulttuurin yleiseen kehittämiseen myös asumisessa. Seinäjoen kaupunkikeskustan rooli on toimia alueellisena sosiaalisen interaktion päänäyttämönä ja tarjota hengenravintoa fyysisten rakenteiden ja eri toimijoiden välityksellä sekä tarjota mahdollisuuksia erilaisille kulttuuriharrasteille. Myönteinen esimerkki tästä ovat uudet, rakennettavat kirjastotilat Aalto-keskuksen yhteyteen. Myös uusien ja jo olemassa olevien puistoalueiden sekä kaupunki-identiteetin kannalta keskeisen jokimaiseman edelleenkehittäminen lisäävät osaltaan keskusta-alueen asumisviihtyvyyttä ja vetovoimaa. Viides haaste on ottaa huomioon entistä painotetummin energiatehokkuus asuinalue- ja rakennussuunnittelussa. Kuudes haaste on synkronoida asuntopolitiikka, elinkeinopolitiikka ja kaavoitus osaksi laajempaa yhdyskuntasuunnittelua. 4

5 SEINÄJOEN TILANNEKATSAUS 2009 VARANTO (MAA- JA TONTTIPOLITIIKKA) Seinäjoen kaupungin haasteena ja kasvun ehtona on riittävä ja monipuolinen tonttitarjonta, joka käytännössä edellyttää noin pientalotontin tarjontaa vuosittain. Seinäjoen vahvuus on monipuolinen tonttitarjonta. Se edellyttää kantakaupungin alueella Pajuluoman, Kyrkösjärven, Soukkajoen ja Alakylän asuntoalueiden laajentamista, Peräseinäjoen alueella Riskunmäen ja Kalajärven, Nurmon alueella Kertunlaakson ja Tanelinrannan alueiden rakentamista. Niemistönmaan sekä Nurmon Latikan ja Mäenpään alueiden tonttien tarjoaminen myös isoina, m² suuruisina tontteina tulee ajankohtaiseksi v Ylistaron alueella keskitytään edelleen Halkosaaren alueen kehittämiseen sekä Ylistaron keskustan ja Ritamäen alueiden tiivistämiseen. Oman lisänsä tuo myös haja-asutusalueella olevien kylien ohjattu täydennysrakentaminen. Omakotitonttien vuokraus on kantakaupungin alueella edelleen mahdollista. Kaupungin tulee harkita myös joissain tapauksissa perinteisen myynnin ohella luovuttavansa tontteja halukkaille avoimena tarjouskilpailuna. Tarvelähtöinen asuntotuotanto Kerrostalomaisen asuntorakentamisen keskittäminen maakuntakeskuksen ydinalueelle vaatii kaupunkirakenteen tiivistämistä ja johdonmukaista maa-, liikenne- ja kaavoituspolitiikkaa. Tiiviillä ja matalalla rakentamistavalla voidaan tuottaa vanhojen kuntakeskusten ja kirkonkylien alueille laadukasta ja palveluläheistä asuinympäristöä. Kaavapolitiikassa on jatkossa painopistealueina mm. nykyistä monipuolisempi tonttitarjonta. Tavoitteena on pyrkiä esim. asuinkerrostaloissa palveluasumisen eri muotoihin tai toisaalta pientaloalueilla keskustan taajama-alueen ulkopuolella mahdollisuus kaavoituksella väljempiin tontteihin, jotta esimerkiksi työtilat voitaisiin järjestää tarvittaessa kodin yhteyteen. Talouden näkymät huomioon Talouden tulevat näkymät saattavat siirtää kuntien tonttien kysyntää ja tonttitarjonnan painopistettä. Kunnallistekniikan investoinnit vaativat Seinäjoelta resursseja mm. jatkuvasti kasvava katujen saneeraustarve lisää paineita kunnallistekniikan investointivolyymin kasvuun yli tavoitellun raamin. Huolimatta hyväksytyistä väestökasvutavoitteista, on varauduttava myös siihen, että kasvu hidastuu. Tällöin on syytä keskittää rakentamisen painopiste tietyille alueille ei pyritäkään tarjoamaan tontteja jokaiselta asuntoalueelta yhtaikaisesti. Kunnallistekniikan ja katualueiden (infrastruktuurialueiden) voimakkaan kasvattamisen sijaan keskitytään olemassa olevan infran kunnossapitoon ja lähilaajentamiseen. Myös rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävien investointien tukemista ja tähän liittyvää tiedotusta edistetään. Kuten hallituksen asuntopoliittisissa linjauksissa mainitaan, asemakaavoitusta tulee lisätä yhdyskuntarakennetta eheyttäen ja huomioiden joukkoliikennevälineiden saavutettavuus, 5

6 työssäkäyntialueet sekä kunnallisten palveluiden sijoittuvuus. Täten tuetaan asukkaiden mielekästä ajankäyttöä (internet, etätyö jne.). Itäisen ohikulkutien rakentaminen linjaa ja rajaa osaltaan kaupunkimaisen pientalorakentamisen tuotantoa, sillä uudet kantakaupungin ja Nurmon alueen maa-alueiden hankinnat keskittyvät itäisen ohikulkutien läheisyyteen. ASUMINEN JA ASUNNOT Seinäjoen alueella asuntokuntien koot jakautuivat vuonna 2007 siten, että yksinasuvien osuus oli lähes 40 %. Tämä selittyy osittain yksin asuvien opiskelijoiden suurella määrällä. Kahden hengen asuntokuntia oli n. 30 % ja yli neljän hengen asuntokuntia Seinäjoella oli lähikuntien asuntokuntiin nähden vähiten alle 7 %. Iäkkäiden osuus on suuri lähinnä yhden ja kahden hengen asuntokunnissa. Seinäjoella oli vuonna 2007 yli 65-vuotiaiden osuus 30 %, kun se Etelä-Pohjanmaalla keskimäärin oli 41,2 %. Toisaalta taas alle 6-vuotiaiden lasten osuus oli Seinäjoella suuri (35,6 %) verrattuna muihin kuntiin (keskimäärin 31,9 %). Tästä voidaan yhteenvetona todeta, että Seinäjoella on paljon pieniä ja nuoria asuntokuntia, kuten myös paljon pieniä lapsiperheitä. Erilaiset asumisvaihtoehdot tuovat joustavuutta eri elämäntilanteisiin Seinäjoen kaupunki tulee tarjoamaan eri elämäntilanteisiin sopivia asumismuotoja. Tämä vaatii kehittämishalukkuutta ja luovuutta asunto- ja asuinaluerakentamiseen. Kasvuhakuisuus edellyttää merkittävää panostusta esimerkiksi laadukkaiden palvelujen ja infran toteuttamiseen (esimerkkeinä; aikapolitiikalla ohjattu palvelutuotanto ja laajakaistapalveluiden ulottaminen joka talouteen). Muuttopotentiaali tulee Etelä-Pohjanmaan alueen rajojen ulkopuolelta, esimerkiksi paluumuuttajat Helsingin ja Tampereen seudulta. Seinäjoen tulee pohtia kokonaisvaltaisesti, mitkä ovat ne markkinointikeinot ja vetonaulat, joilla saadaan väestö muuttamaan alueelle. Etelä-Pohjanmaalla perinteinen omistusasuminen on merkittävää. Vuokra-asuminen tulee jatkossa olla yksi pysyvä asumisen muoto, jonka profiilia nostetaan tietoisesti. Seinäjoen Vuokra-asunnot Oy (Sevas), Nurmon Vuokra-asunnot Oy, Kiinteistö Oy Marttilan kortteeri ja Kiinteistöyhtiö Ylistaron Vuokrahuoneistot vastaavat pääosan kaupungin vuokra-asuntotuotannosta ja tarjonnasta. Aravasäädösten mukaan aravatalojen omistajien on oltava vakavaraisia. Tämä edellyttää, että valtion tukemien vuokra-asuntojen omistamisen on oltava kannattavaa toimintaa. Aravatalojen tiukan viranomaisohjauksen malli on murtumassa, mikä edellyttää yksittäisiltä aravayhtiöiltä vahvaa taloudellista osaamista muuttuvassa toimintaympäristössä. Vuokranantajien keskinäinen kilpailu hyvistä vuokralaisista lisääntyy. Asuntojen pitää olla laadukkaita, muuntojoustavia, hyväkuntoisia ja kustannuksiltaan kohtuullisia. Seinäjoella on asuntotarjonnassa myös muutamia osaomistusasuntoyhtiökohteita, mutta viime vuosina osaomistusasuntojen uudisrakentaminen on hiipunut. Erityisryhmien asumismuodot muuttavat muotoaan Opiskelija- ja nuorisoasuntojen järjestäminen ja hoito Seinäjoen keskustan alueella on annettu Kiinteistö Oy Marttilan kortteerin vastuulle. Yhtiö on rakennuttanut vuodesta 1984 alkaen opiskelija-asuntoja siten, että asuntopaikkojen määrä on nyt noin

7 Tavoitteena on voida osoittaa opiskelija-asunto 75 prosentille hakijoista. Asuntojen käyttöaste on hyvä, 96 % ja talviaikana %, mikä tarkoittaa täyttä käyttöä. Vuonna 2008 yhtiö on myynyt Satamoonmäessä olevat kaksi kerrostaloa ja viisi rivitaloa. Talojen sijainti, peruspalvelujen puuttuminen, liikenneyhteyksin heikko taso ja korjausta ja ajanmukaistamista vaativa kunto aiheuttivat voimakasta tyhjäkäyttöä varsinkin kesäisin. Nuorisoasuntoja on rakennettu 30 kpl, jotka ovat käytännössä aina täynnä. Vaasan lääninhallituksen laskelmat osoittivat 1990-luvun alussa, että Seinäjoen seudun nuorisoasuntotarve olisi Käytännön tarve on kuitenkin huomattavan paljon pienempi. Opiskelija-asuntojen tarve riippuu luonnollisesti oppilaitosten koosta ja vuosittaisesta sisäänotosta. Nyt näyttää siltä, että ikäluokkien koon supistuminen ei sinänsä tuo uutta kasvutarvetta oppilaitoksiin eikä siis myös lisää opiskelija-asuntojen tarvetta. Toisaalta oppilaitosten toimintojen keskittäminen Seinäjoelle tuonee vuosien varrella lisää opiskelijoita, mutta se ei riittäne kompensoimaan kysynnän taantumista. Opiskelija-asukas tarvitsee kaupungin keskustan yleisiä palveluja sekä niiden lisäksi joukkoliikennepalveluja ja yhteyksiä. Mahdollinen uudisrakentaminen tulee siis sijoittaa keskustan välittömään läheisyyteen; sijainti oppilaitoksen läheisyydessä on vain sekundäärinen vaihtoehto. Uudisrakentamista tärkeämpänä on pidettävä asuntojen ja asuinympäristön kunnon jatkuvaa ylläpitoa. Vanhat soluasunnot on muutettava ajanmukaisiksi pienasuinnoiksi. Asuntojen ylituotanto taas aiheuttaa nopeasti yhteiskunnan tuen käytännössä puuttuessa kestämättömän taloudellisen tilanteen. Valvottu asuntola on joskus juuri peruskoulun päättäneelle nuorelle ehkä ainoa vaihtoehto. Valvojia ja muuta henkilökuntaa työllistävänä sen kustannukset ovat varsin korkeat. Käytännössä asuntola voi toimia vain oppilaitoksen ylläpitämänä. Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä tulee kasvamaan oppilaitosten suunnitelmien mukaan nykyisestä noin 100:sta aina 500:aan. Muualta muuttava asukas tarvitsee luonnollisesti kalustetun asunnon sekä muutakin opinto-sosiaalista tukea. Heidän majoittamisensa vain osaksi vuotta tuo mukanaan taloudellisia haasteita esim. tyhjäkäytön osalta. On pidettävä mielessä myös kotimaisen asukkaan tasapuolinen kohtelu asukasvalinnoissa. Vanhusten asumisen osalta Kivipuron kaltaisten kohteiden haasteena on tehostettu palveluasuminen. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa tätä toimintaa. Tulevaisuudessa vanhusten laitospaikat tulevat vähentymään siirryttäessä tehostettuihin palveluasumisen muotoihin. Vuonna 2008 noin 50 kotona asuvaa vanhusta olivat jonossa palveluasuntoihin. Esimerkki uudesta asumismuodosta on Seinäjoen Keponkadulle rakennettava senioritalo, joka myy räätälöityjä palveluja vanhuksille. Tärkeä asumisen muoto on senioriasumisen kehittäminen siten, että asunnot sijaitsevat keskitetysti lähellä palveluita. Tällöin päästään siihen, että koti muuttaa sinne, missä palvelut ovat eikä päinvastoin: palvelut viedään kotiin, joka sijaitsee kaukana haja-asutusalueella. Kotipalvelukäynnit ovat kalliita ja uusia ratkaisuja on haettava. Heikommat elämän edellytykset omaaville ryhmille, kuten asunnottomat, mielenterveyskuntoutujat ja kehitys- ja liikuntarajoitteiset (liikuntavammaiset), ei ole asuntomarkkinoilla riittävästi asuntotarjontaa. Näiden ryhmien asumisen kehittäminen laitoshuollosta itsenäiseen tai asumispalveluasumiseen mahdollistaa toisaalta merkittäviä kustannussäästöjä sosiaali- ja terveyshuollon menoissa. Laitoshuollon rinnalle tulisi tarjota erilaisia vaihtoehtoja, kuten hoito- ja kuntoutuskodit 7

8 sekä palvelutalot tai kodit. Eskoon alueen profiilin nostaminen ja palveluiden sekä asumismuotojen kehittäminen tulee tältä osin ajankohtaiseksi. Eskoossa on jo käynnistynyt saneerausprojekti, jossa osastotiloista ja kerrostaloista tehdään muutostöillä 70 Ara-avusteista palveluasuntoa. Koska senioriasumista, erityisasumista tai niiden palveluja ei enää ole mahdollista pitää pelkästään kunnallisina palveluina, asemakaavoituksessakin annetaan mahdollisuuksia toimintojen ja palveluiden järjestämiseen varsin vapaasti. Kaavamerkinnöillä ei ole syytä rajoittaa asumispalveluita pelkästään julkisiksi, kunnan tuottamiksi sosiaali- tai terveyspalveluiksi. Pääkäyttötarkoituksen asuminen - rinnalla on mahdollistettava erilaiset asumispalveluiden järjestämismuodot. Vapaudella on tietysti vaaransa: Palvelutoimintoja varten saatetaan asemakaavassa varata liiketilaa, joka ensikäytön, (kunta tilaa, yksityinen tuottaa) jälkeen voi muuttua miksi liiketoiminnaksi tahansa. Erityisasumiseen mahdollisesti kohdistuvat ennakkoluulot, erilaiset NIMBY (Not In My BackYard) ilmiöt kohdistuvat herkemmin asuntoalueille integroituun palveluasumiseen kuin perinteiseen kunnallisesti tuotettuun ja ylläpidettyyn laitosmaiseen asumiseen. Uusien tilaaja-toimintamallien ohjausvastuut ja -mahdollisuudet jakaantuvat eri hallintokuntiin ja edellyttävät yhteistoimintaa parhaan mahdollisen lopputuloksen aikaansaamiseksi. Yhtenä vaihtoehtona esimerkiksi erityisryhmien palvelutuotannon kehittämisessä tuleekin ajatella Public Private Partnership (PPP) mallia, joka tarkoittaa tietyn ajan kestävää, julkisen ja yksityisen toimijan välistä sitoumusta, jonka puitteissa osapuolet kehittävät hyödykkeen ja jakavat keskenään toteutukseen liittyvät kustannukset, riskit ja tulot. Toimintamallissa korostuu erityisesti partnership- eli kumppanuusajattelu. PPP-mallissa kunta määrittelee käytännössä toimitilatarpeensa ja siirtää vastuun toimitilan suunnittelemisesta, rakentamisesta, rahoittamisesta ja mahdollisesta operoinnista (tilan hallinta ja ylläpito) yksityiselle toimijalle. Hankinta ei tällöin edellytä kunnan omaa investointia, sillä toimitilan omistamisesta vastaa yksityinen taho. Kiinteistön omistamisen sijaan kunta maksaa projektiyhtiölle kiinteistön käytöstä mahdollisine palveluineen. Mallia voidaan käyttää yksityisrahoitusmallina tai käyttöoikeussopimuksena, jotka molemmat viittaavat yksityisen rahoituksen käyttämiseen julkisessa palvelutuotannossa. Kuntasektorin heikentyneeseen rahoitustilanteeseen, jossa kunta kuitenkin joutuu miettimään kunnallisten palvelujen valinnan mahdollisuuksien parantamista, PPP-malli vastaa siirtämällä elinkaarivastuun yksityiselle taholle, jolloin kunta pystyy keskittymään oman ydinosaamisensa kehittämiseen. Myös päätöksenteon keventyminen ja toteutuksen nopeuttaminen puoltavat PPP-malliajattelun käyttöä kunnissa. PPP-mallin käyttö on kuntasektorilla vielä uutta, mutta Seinäjoen kaupunki voisi modernina maakuntakeskuksena toimia veturina, joka toteuttaa ja hyödyntää uusia toiminta- ja rahoitusmalleja. 8

9 . SEINÄJOEN VISIO 2020 STRATEGIA JA OPERATIIVINEN SUUNNITTELU (MAA- JA TONTTIPOLITIIKKA) Asuntotonttien riittävyys ja monipuolisuus ovat edellytyksiä, joilla turvataan kohtuuhintaisen ja erilaiset asumistarpeet täyttävä asuntotarjonta. Ilmasto- ja energiapoliittisesti on tärkeää välttää yhdyskuntarakenteen liialliselta hajautumiselta. Tämä edellyttää täydennysrakentamisen lisäämistä ja uusien asuntoalueiden sijoittamista yhdyskuntarakenteen ja joukkoliikenneyhteyksien kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Maapolitiikan tavoitteena on hankkia kaupungin omaan omistukseen riittävä reservi (5-10 vuotta) raakamaata, jotta asuntotuotannon määrällisten tarpeiden tavoitteet voidaan ennakoida riittävän aikaisin. Aktiivista maanhankintaa jatketaan yleiskaavoissa osoitettujen periaatteiden mukaisesti ja virikkeiset, omaleimaiset asuntoalueet suunnitellaan käyttöön asemakaavoituksen kautta. Vasta toissijaisina vaihtoehtoina käytetään maankäyttösopimuksia ja lunastusta. Kaavoitus joustavaa ja tarpeet huomioivaa Kaavoitus- ja lupaprosesseja kehitettäessä ja säännöksiä uudistettaessa kiinnitetään huomiota prosessien sujuvuuteen. Kaava- ja rakentamismääräyksiä tulee kehittää siten, että niillä on tarvittavat ilmasto- ja energiapoliittiset ohjausvaikutukset. Esimerkkinä tästä voidaan mainita mahdollisuus lisätä kauttaaltaan tonttikohtaista rakennusoikeutta kotitoimiston käytölle (15 m²). Tavoitteena on etätyömahdollisuuksien parantaminen ja tätä kautta työpaikka-autoilun vähentäminen, toisaalta kuitenkin riittävä kodin ja työpaikan henkinen erottamismahdollisuus. Kaavoituksessa tulee olla erilaisia vaihtoehtoja pientaloasumiselle. Esimerkiksi yhtiömuotoinen omakotitalorakentaminen pienine tontteineen on uusi, markkinointikelpoinen vaihtoehto perinteiselle pientalo- ja asunto-osakeyhtiö-muotoiselle rakentamiselle. Erilaisia vaihtoehtoisia, koerakentamis- ja uusia tekniikoita hyödyntäviä aluekokonaisuuksia varataan ja tuetaan kaavoituksen ja tontinluovutuksen yhteydessä. Tavoitteena pidetään kuitenkin aina hyvää, arkkitehtonisesti tasokasta elinympäristöä. Jo kaavoitusvaiheessa tulee huomioida asuntoalueiden energiapoliittiset linjaukset. Kaukolämpö on jo laajasti käytössä, mutta ei mahdollista kaikilla aktiiviasuntoalueilla. On selvitettävä ja esitettävä lämmitysmuodon uusia vaihtoehtoja käyttäjille. Esimerkiksi maa- ja kalliolämmön käyttömahdollisuudet tulee huomioida asuntoaluekohteittain uusia asuntoalueita kaavoitettaessa. Maa- ja kalliolämmön hyödyntämisessä Ruotsi on selkeästi edelläkävijä, siellä on asennettu noin maa- ja kalliolämpöjärjestelmää, kun taas Suomessa määrä on noin Energiataloudellisesti tulee huomioida, että ko. lämmitysjärjestelmän lämpökerroin on noin kolme järjestelmä tuottaa kolme kertaa enemmän lämpöenergiaa kuin mitä kuluttaa sähköenergiaa eli kaksi kolmasosaa on maasta hyödynnettävää energiaa. 9

10 ASUMINEN JA ASUNNOT Seinäjoen vetovoimatekijänä tulee olla eri asumisvaihtoehtojen tarjoaminen: vaihtoehtoja perinteisen vuokra- ja omistusasuntojen rinnalle, kuten esimerkiksi perinteisten kaupunkiomisteisten perusvuokra-asuntojen rinnalle korkeatasoiset vuokra-asunnot osaomistusasunnot asumisoikeusasunnot korkotukilainoitetut asunnot Täten Seinäjoki pääsee hyvään kilpailuasetelmaan ruuhka-suomen asuntomarkkinoiden kanssa. Seinäjoen kasvun turvaava asuntojen vuotuinen tuotantotavoite on 550 asuntoa, joista 40 % kerrostaloasuntoja, 60% matalaa ja tiivistä asumista. Tiivistä, tehokasta kaupunkikeskustan rakentamista Seinäjoen keskustan elvyttäminen, liikekeskustan ja katuympäristön rakentaminen sekä tätä kautta asumisen houkuttelu keskustaan ovat kaupungin kaavoitusohjelmassa tärkeä painopiste. Pohjan alueen yhdistäminen ylikulkusillan kautta keskustaan on edellytys Pohjan alueen kehittymiselle ja vetovoimaisuudelle. Kaupungin pohjoisosan uudelleenrakentaminen on jo käynnistynyt ja kun ns. Itikanmäen alue saadaan siihen mukaan, rakentuvat Seinäjoen sisääntuloreitit esteettisesti mielekkäiksi ja kaupunkimaisiksi kokonaisuuksiksi. Tavararatapihan toimintojen poistuminen tai ainakin merkittävä vähentyminen keskustan alueella on tärkeä esteettinen muutoshanke. Tältä osin tulee päästä neuvotteluihin Ratahallintokeskuksen kanssa, kuten mm. Tampereen kaupungissa on toimittu. Seinäjoen ydin- ja liikekeskustan alueelle on käynnistetty kaupunkirakennemallin suunnittelutyö, mikä pohjustaa sekä oikeusvaikutteisen yleiskaavan laadintaa keskustan laajentumisalueille että korttelikohtaista asemakaavoitustyötä. Edellinen keskustasuunnitelma tavoitteineen on laadittu vuonna Asuntopoliittiset linjaukset selkeiksi Seinäjoen kaupungin tulee linjata toimintaansa nykyistä selkeämmin asuntopoliittisten toimenpiteiden osalta. Asunto- ja kiinteistöomaisuusmassa, jonka omistaminen ei ole kaupungin perustehtävän kannalta välttämätöntä, on inventoitava. Tämä tarkoittaa lähinnä yksittäisiä asuntoosakkeita ja tarpeettomia omakoti- tai muita sekakäytössä olevia kiinteistöjä, joista on oikeassa taloussuhdanteessa luovuttava. Asuntoalueiden ja rakennusten salkuttaminen eli arvottaminen laatu- ja sijaintikriteerien avulla on ehdottoman tärkeää, ennen kuin lähdetään saneeraamaan isoja vuokratalokohteita. Laskelmat toimenpiteiden järkevyydestä (purku ja uudisrakennus vai vanhan saneeraus) tulee selvittää ja laskea kustannusvaikutukset sekä kohteen jälleenmyyntiarvo tai käypä arvo ennen päätöksentekoa. Rakennusten kohdekohtaiset arvioinnit (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen - Aran - malli) siitä, onko kohde kysyntään ja kilpailukykyyn nähden kehitettävä (pidetään ja kehitetään) pidettävä realisoitava (puretaan tai myydään) selvitettävä (myydään tai pidetään ja kehitetään) 10

11 on selvitettävä ennen päätöksiä ja suuria saneerausinvestointeja. Vuokra-asuntotuotannon uudisrakentaminen on vähentynyt. Kaupungilta on löydyttävä sopivaa, kohtuuhintaista tonttimaata vuokra-asuntotuotantoon. Tavoitteena on huolehtia kohtuuhintaisesta asumisesta yhden vuokrataloyhtiön kautta. Tämä selkeyttäisi omistajuutta ja linjaisi omistajapolitiikkaa. Vuokrataloyhtiöiden fuusioitumisten vaihtoehdot ja tulevaisuuden taloudelliset toimintaedellytykset tulee kuitenkin selvittää ennen virallisia fuusiointipäätöksiä. Vuokra-asuntoyhtiötoiminnan selkeyttämiseen tuleekin perustaa työryhmä, joka pohtii eri malleja ja selvittää eri vaihtoehtojen toimivuutta tekemällä yhteistyötä ja benchmarkkausta muiden isojen kaupunkien, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Ara), Valtiokonttorin sekä muiden yhteistyökumppaneiden, kuten rakennusliikkeiden ja rahoittajien kanssa. Kaupunki vastaa sosiaalisen asuntotuotannon kysyntään ja väestökehitykseen Suomessa on jo käynnistynyt muutosvaihe, mikä lisää erikoistuneiden ja muunneltavissa olevien asuntojen ja asumispalvelujen kysyntää eri käyttäjäryhmille. Yksinasujien määrä on kasvussa ja se synnyttää lisää erilaisia erityisryhmiä asunto- ja palvelutarpeineen. Sosiaaliseen asuntotuotantoon on jatkossa enenevässä määrin kiinnitettävä huomiota ja kartoitettava sen tarpeet. Väestön ikääntyessä asumiselta edellytetään esteettömyyttä, hissejä, turva- ja muiden palveluvarustusten lisäämistä. Kaupungin asuntotarjonnan tulee vastata kysyntään ja väestökehitykseen. Kaikkien yksineläjien osalta voidaan todeta, että asuntojen tulee sijaita mahdollisimman keskeisellä paikalla, lähellä palveluita ja normaalia elämisen tahtia. Pienten asuntojen kysyntä läheltä Seinäjoen keskustan palveluita on suuri. Asuntotarjonnassa tulee huomioida Seinäjoella erilaisten yksinasujien suuri määrä sekä myös uusioperheiden sekä erikokoisten perheiden lisääntyvä määrä ja tarpeet. Vajaakuntoisten, mielenterveyskuntoutujien ja vammaisten asumismuodot ovat muuttumassa. Laitoksista itsenäiseen asumiseen siirtyvät tai kotona asuvat pyrkivät itsenäistymään yhä nuorempana. He pyrkivät palvelutaloihin tai itsenäiseen asumiseen asumispalveluiden piirissä, jossa palvelut ja sijainti ovat keskeisenä tekijänä. Tavoitteena on tukea itsenäistä elämää luomalla asuinympäristöt heidän tarpeitaan vastaaviksi. Sosiaali- ja terveysvirasto tuottaa asumispalveluja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain, sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaisina palveluina. Vammaisten palveluasuminen edellyttää asunnoilta erilaisia rakenteellisia ja toiminnallisia valmiuksia, mm. hissin, sähkötoimisten ovien ja kynnyksettömien tilojen suhteen. Lisäksi taloturvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota mm. automaattisen sammutusjärjestelmän, erilaisten hälytys- ja hätäkutsujärjestelmien, henkilö- ja kulunvalvonnan osalta. Asumisen avustamisessa tarvittavan henkilöstön toimitilat tulee myös huomioida jo asuinrakennuksen suunnitteluvaiheessa. Muuttuvat tarpeet ja joustavat muutostoimet Asumismuodot tulee muuttaa sellaisiksi, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin ihmisten muuttuvia tarpeita. Käytännössä tämä tarkoittaa asuntoloiden ja soluasuntojen muuttamista asuntoryhmiksi ja yksittäisiksi pieniksi asunnoiksi. Asuminen ja tukipalvelut tulee liittää kiinteästi yhteen eri erityisryhmien osalta. Esimerkiksi ympärivuorokautisen asumis/tukipalvelun järjestäminen edellyttää käytännössä riittävän monta lähekkäin sijaitsevaa asuntoa sekä yhteistiloja. Kaupungin rooli ja yhteistyö eri palveluntuottajatahojen kanssa on tässä merkittävä: kaupunki omistaa yhteistilan ja tarvittavat asunnot ja palveluntuottajataho tarjoaa asumispalvelut. Kiinteistöjen omistusmuodot saattavat kuitenkin lähitulevaisuudessa muuttua ja muutoksiin on varauduttava 11

12 joustamalla: kaupunki onkin ehkä vain mukana kiinteistöyhtiössä tai yhtiö on kokonaan ulkopuolisen sijoittajan hallussa. Vanhuksille suunnattuja palvelu- ja senioritaloja tarvitaan väestön ikääntyessä. Tärkeää on, että kaupunki tekee tiivistä yhteistyötä yhdistysten ja yksityisen sektorin kanssa. Kasvava ikääntyvä väestö on maksukykyistä, asumisympäristöltään esteetöntä asuntosuunnittelua ja hyvää sijaintia arvostava kohderyhmä. Kaupungin rooli tässä kokonaisuudessa on toimia koordinoijana ja ohjaajana, jotta lisääntyvään kysyntään pystytään vastaamaan ja jotta tarjolla olisi riittävän monipuolisia ja laadukkaita vaihtoehtoja korkeampaan elintasoon ja kulutukseen tottuneelle senioriväestölle. Seinäjoella on tarpeen perustaa Seinäjoen kaupungin asuntofoorumi, joka on uusi neuvotteluluonteinen yhteistoimintaelin ja johon osallistuu rakennusliikkeiden, kiinteistövälittäjien, rahoittajien, erityisryhmien sekä kaupungin asuntotoimen ja elinkeinotoimen edustajat. Foorumissa käsitellään vuosittain ajankohtaisia asuntoalan asioita. Asuntofoorumin kokoonkutsujana toimii asuntopoliittinen toimikunta. Myös asuntopoliittisten toimenpiteiden vaikutukset pitkällä aikavälillä tulee saada vertailukelpoisiksi eri mittareilla ja tunnusluvuilla mitattuna. Esimerkkinä voidaan mainita mittari, jolla pystytään mittaamaan ja arvioimaan kodinomaisissa olosuhteissa asuvien vanhusten määrää ja tavoitelukuja kaupungissa asuvien vanhusten määrään nähden. 12

13 Seudullinen asuntostrategia YHTEISTYÖ K7-KUNTIEN VÄLILLÄ K7-kuntien kanssa on sovittu, että laaditaan yhteinen asuntopoliittinen ohjelma vuosille Yhteisessä asuntopoliittisessa ohjelmassa keskitytään seudulliseen asuntostrategiaan, jossa sisältää mm. asumisen tuotantotavoitteet, asuntokannan korjaus- ja käyttötarpeet sekä erityisryhmien asumistarpeet ja tavoitteet. Lisäksi selvitetään, onko mahdollista kehittää asuntotoimen viranomaisyhteistyötä esimerkiksi vuokra-asuntotoiminnan osalta. Tarvetta on myös muodostaa K7-kuntien yhteinen asuntofoorumi, joka kokoontuu vähintään kerran vuodessa. K7-kunnilla yhtenä tavoitteena on laatia vuosittain K7-alueen asuntokaavoituskatsaus. Katsauksella pyritään yhtenäisen asuntopolitiikan toteuttamiseen alueella. Tonttitarjonnan lisäämisessä tarvitaan kuntien maapolitiikan, kaavoituksen ja kaavojen toteuttamisen tehostamista. Tärkeää on myös varmistaa, että palvelu- ja joukkoliikenneinvestoinnit sekä asuntoalueiden rakentaminen tapahtuvat aiempaa koordinoidummin ja että asumisen kehittäminen tapahtuu joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä vahvistaen. Tämä tarkoittaa Seinäjoen seudulla myös erityisesti raideliikennepohjaisen seutuliikenteen toimintaedellytysten luomista. Haja-asutusalueiden kehittämisen eväät Haja-asutusalueiden osalta pyritään ohjaamaan asuntotuotanto kylien yhteyteen, jolloin turvataan maataloussektorin tuotantoinvestointien toiminta- ja laajenemisedellytykset. Maakuntakaavassa osoitettujen kulttuurimaisema-alueiden osalta laaditaan tai valikoidaan yhdessä K7-kuntien kanssa koko alueen kyliä varten oma Etelä-Pohjanmaa (EP) - tyyppitalopiirustussarja, jonka mukaista asuntorakentamista kylien yhteydessä tuetaan. Tätä hyödynnetään myös näyttävästi Etelä-Pohjanmaan alueen markkinoinnissa. Muiden kuin asemakaava-alueiden sekä oikeusvaikutteisten yleiskaavaalueiden ulkopuoliset suunnittelutarvealueet kartoitetaan. Tavoitteena on suunnitelmallisuus siten, että näidenkin alueiden suunnittelua ja rakentamista ohjataan esimerkiksi kunta- tai aluekohtaisilla rakennusjärjestyksillä. Vuokra-asuntotuotannon uudet mallit Perinteisen Ara-tuotannon ja markkinaehtoisen vuokra-asuntotuotannon väliin luodaan K7-kuntiin uusi malli, jossa hyödynnetään vuokra-asuntosijoittamiseen kohdistuvaa investointikiinnostusta. Malli otetaan käyttöön mahdollisimman nopeasti ja se perustuu seuraaviin seikkoihin: rahoituksen tukimuotona on valtion täytetakaus, jolla rakennuslainan korko minimoidaan tonttien tulee olla Ara-hintaisia, mikäli ne sijaitsevat valtion tai kunnan luovuttamalla maa-alueella rakennettavia asuntoja tulee käyttää vuokra-asuntoina vähintään 20 vuotta vuokratason kohtuullisuusvaatimus toteutuu siten, että tontinluovutuksissa kilpailu tapahtuu asuntovuokrien edullisuudella. 13

14 KARTAT Täydentyy Kirkonkylän ja Asemanseudun merkinnöillä 14

15 15

16 16

17 17

18 LÄHTEET: Asuminen Etelä-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaan liitto,

19 LIITE Case Kuortane Learning Café K-9 rakennemallityöryhmän summaamia visioita asumisesta (Kuortaneella Learning Café) : Rakenne K-9. - Tiivis kerrostalomainen Seinäjoki - Eheytetyt ympäryskaupungit (puutarhakaupungit) - Kylien kehittäminen ja eheyttäminen (palveluiden elinvoimaisuuden takaaminen) - Maatalouden maankäyttö ratkaistaan edelleen yleiskaavatasolla, mutta varsinainen hajaasutus pyritään minimoimaan. Asumismuodot -Seinäjoki kerrostalovaltaista (asuntokoko) profiloituminen - Tiivis ja matala - Perinteiset omakotitaloalueet (ei senänaapureita, puutarha, peruspalvelurakenne) - Erityisasuminen; Hevos-, koira- muut erikoisharraste mahdollisuudet Haasteita - Omistusmuodot ; vuokrat - Elinkaariasuminen - Miten rakentamista ohjataan - Miten yhteinen tahto ilmaistaan Keinoja - Löydettävä K-9 asumisen hyvät ominaisuudet paketoidaan se K9 tuotteeksi ja aletaan markkinointi.) 19

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

ARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille

ARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille -tilaisuus Tekes 7.11.2016 ARA Yhdyskuntia uudistamassa Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi 7.11.201612.10.2007 Tekijän nimi ARAn Yhdyskuntien uudistaminen

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet: ASUINTONTTIEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN LASKENTAOHJEET Laskentaohjeen tavoitteet Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Lisätiedot

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari 16.12.2015 Anna Haverinen, vanhustyön johtaja, Oulun kaupunki Oulu on Suomen viidenneksi suurin

Lisätiedot

ARA - SEMINAARI Joensuun Kodit Oy:n toimenpiteet muuttuvissa markkinatilanteissa ja toimenpide-ehdotuksia

ARA - SEMINAARI Joensuun Kodit Oy:n toimenpiteet muuttuvissa markkinatilanteissa ja toimenpide-ehdotuksia ARA - SEMINAARI Joensuun Kodit Oy:n toimenpiteet muuttuvissa markkinatilanteissa ja toimenpide-ehdotuksia Matti Martikainen 23.10.2013 www.joensuunkodit.fi 1 Kaupungin täysin omistama kiinteistöosakeyhtiö,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta. KOVA-seminaari Tommi Laanti

Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta. KOVA-seminaari Tommi Laanti Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta KOVA-seminaari 11.11.2016 Tommi Laanti Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus Toimikausi 1.11.2013-31.1.2015

Lisätiedot

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru KESKUSTELUTILAISUUS METROPOLIALUEEN KUNTA- JA PALVELURAKENNERATKAISUISTA 17.4.2013 Helsingin seudun väestö- ja työpaikkakehitys Helsingin seudun 14

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Ympäristövaliokunta 29.9.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa

Lisätiedot

ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA

ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA K7-KUNNAT 28.4.2009 SISÄLLYSLUETTELO sivu Asuntopolitiikan haasteet 3 Etelä-Pohjanmaan haasteet 3 Väestön ikärakenne 4 Asuntokunnat ja perhekoot 5 Maakunnan muuttoliike 5 K7-kuntien

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Marianne Matinlassi Kestävän kehityksen määrittelyä

Lisätiedot

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Keskeiset tulokset Vastaajien perustiedot Vastaajan rooli (voi valita useita) Rooli Määrä Asukasomistaja (asunto-osakeyhtiö) 1422 Asukasomistaja

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä 6.4.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Yleiset linjaukset ohjelman sisällöstä, rakenteesta ja käsittelystä

Yleiset linjaukset ohjelman sisällöstä, rakenteesta ja käsittelystä ASUNTO-OHJELMA Esitys 6.2.2014 / Tiina Elo Yleiset linjaukset ohjelman sisällöstä, rakenteesta ja käsittelystä 1) Ohjelman järjestystä muutetaan siten, että Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset siirretään

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Ritva Laine Kokonaisuuden näkeminen välttämätöntä Erilaisia ilmiöitä - ilmastonmuutos, niukkeneva julkinen talous, väestön ikääntyminen, erilaistumiskehitys Pelikenttä

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

/2006 Tauno Tuomivaara

/2006 Tauno Tuomivaara FHI:n aamiainen 10/8/2006 /2006 Tauno Tuomivaara Kommentit Susanne Jacobsonin puheenvuoroon: Elämäntapapohjaista senioriasumista VVO:n asumispalveluiden strateginen toimintamalli 1 VVO:N AVAINTIETOJA 2005

Lisätiedot

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 %

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 % KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN LAUSUNTO ARAN AVUSTUSHAKEMUKSEEN Kunta Orivesi 562 Kuntakoodi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) edellyttää kunnan sosiaali- ja terveystoimen lausunnon hankkeesta

Lisätiedot

Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen. Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015

Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen. Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015 Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015 Taustaa ja tavoitteita Suomessa halutaan asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään Vuoteen 2030 mennessä tarvitaan miljoona

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Asuntomarkkinakehitys ja asuntotuotannon haasteet Oulussa. Jukka Kokkinen, asuntotoimenpäällikkö, Oulun kaupunki

Asuntomarkkinakehitys ja asuntotuotannon haasteet Oulussa. Jukka Kokkinen, asuntotoimenpäällikkö, Oulun kaupunki Asuntomarkkinakehitys ja asuntotuotannon haasteet Oulussa Jukka Kokkinen, asuntotoimenpäällikkö, Oulun kaupunki MATO 2014-2018, seminaari 24.4.2013 Asuntomarkkinoista Vuokra-asuntomarkkinoista taustalla

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet

Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet Asuntoministeri Jan Vapaavuori Dipoli 1 METROPOLIPOLITIIKKA HALLITUSOHJELMASSA Pääkaupunkiseudun erityiskysymyksiä varten käynnistetään

Lisätiedot

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008 SATO JA SENIORIASUMINEN SATOn toimialat Asuntosijoitus Asuntorakennuttaminen 23 000 asuntoa (pks 70%) asuntotuotanto 400-800 as./v. (pks 60%) SATOn historia Asiakastarpeiden muutokset ja SATOn palvelulupauksen

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016 2020

MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016 2020 MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016 2020 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 8.10.2015 Kuntasuunnittelulautakunta 13.10.2015 Kunnanhallitus 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 11.11.2015 SISÄLTÖ 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet LVI-treffit 14.10.2016 Sami Pakarinen Suomen talous vuosimuutos, % Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden keskiarvoja 4 3 2 1 0 2015

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

MAL-sopimuksen seurannasta

MAL-sopimuksen seurannasta MAL-sopimuksen seurannasta MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 14.9.2012 Tampereen seudun MAL-sopimus Lähtökohtana Tampereen seudun hankekokonaisuuden 2030 toteuttaminen Tavoitteena tukea kaupunkiseudun elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Tarpeet täydennysrakentaminen kehittämiselle? Rakennetun ympäristön

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ Valtakunnallinen hissiseminaari Lahdessa 08.05.2014 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö Hissi on kiinteistön

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU

ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU ROADSHOW 2013 Sampo Vallius, arkkitehti SAFA kehittämisarkkitehti Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) ARA - erityiskohteen tulee sijaita tavallisen asumisen joukossa,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Esteettömyys on asumisen kehittämistä Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus -seminaari, 4.11.2014, Lahti, Sibeliustalo Sari Hosionaho,FT,

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistökannan kehittäminen tarpeita ja toiveita vastaavasti

Asunto- ja kiinteistökannan kehittäminen tarpeita ja toiveita vastaavasti Asunto- ja kiinteistökannan kehittäminen tarpeita ja toiveita vastaavasti Toimitusjohtaja Teppo Forss, TVT Asunnot Oy 26.10.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ TVT Asunnot Oy lyhyesti - Kiinteistö- ja asuntokannasta

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Strategiaohjelman arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä

Strategiaohjelman arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Strategiaohjelman 2009-2012 arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä 15.11.2012 Strategiavuosina 2009-2012 saavutettiin Kestävää kehitystä

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

Asumisen ja täydennysrakentamisen kehittämisen haasteet. Kaupunginarkkitehti, TkT arkkitehti Safa Tarja Outila ARA

Asumisen ja täydennysrakentamisen kehittämisen haasteet. Kaupunginarkkitehti, TkT arkkitehti Safa Tarja Outila ARA Asumisen ja täydennysrakentamisen kehittämisen haasteet Kaupunginarkkitehti, TkT arkkitehti Safa Tarja Outila ARA 5.11.2015 n. 8000 km 2 suunnittelualaa Euroopan laajin kaupunki MML, 2012 Tiivis ja kasvava

Lisätiedot

Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus. Paaluseminaari , Viking XPRS Sami Pakarinen. Suomen talous

Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus. Paaluseminaari , Viking XPRS Sami Pakarinen. Suomen talous Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus Paaluseminaari 2016 17.11.2016, Viking XPRS Sami Pakarinen Suomen talous Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden

Lisätiedot

Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina

Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina Kaupunkiseudun tonttipäivä 10.3.2016 Mikko Nurminen 10.3.2016 Maakunnalliset ja seudulliset suunnitelmat

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asuminen Järvenpäässä. Eläkeläisneuvoston kokous Torstai Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto

Ikääntyneiden asuminen Järvenpäässä. Eläkeläisneuvoston kokous Torstai Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Ikääntyneiden asuminen Järvenpäässä Eläkeläisneuvoston kokous Torstai 28.2.2013 Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto 1 2 3 TERÄSMUMMOT JA -VAARIT Yli 90-vuotiaat ovat yllättäneet Lahden sosiaali- ja terveysviraston.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus 14.12.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20

JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20 JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20 MATO-20-OHJELMAN TARKOITUS Vuosittain laadittavan ohjelman tarkoituksena on: sovittaa yhteen ja ennakoida maankäytön toteuttamista, palveluverkkoja, kunnallistekniikkaa,

Lisätiedot

Ikäystävällinen asuinalue ja asuminen

Ikäystävällinen asuinalue ja asuminen Ikäystävällinen asuinalue ja asuminen Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Turku 21.4.2016 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen. Hannu Rossilahti Kouvola

Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen. Hannu Rossilahti Kouvola Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen Hannu Rossilahti Kouvola 29.10.2014 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 ARA-tuotannon määrä eri vuosikymmeninä

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Betonipäivät , Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen

Suhdannekatsaus. Betonipäivät , Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen Suhdannekatsaus Betonipäivät 3.11.2016, Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen Maailman ja Suomen talous Maailman talous kasvaa kohtuullista vauhtia Rakennusteollisuus RT 3.11.2016 3 vuosimuutos, % Suomessa

Lisätiedot

Ajankohtaista Ikä-Askesta

Ajankohtaista Ikä-Askesta Ajankohtaista Ikä-Askesta Jyväskylä 14.10.2016 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Tavoitteet: parantaa ikääntyneiden asumisoloja

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN JA YHDYSKUNTATEKNIIKAN HANKKEIDEN PITKÄN AIKAVÄLIN OHJELMOINTI

MAANKÄYTÖN JA YHDYSKUNTATEKNIIKAN HANKKEIDEN PITKÄN AIKAVÄLIN OHJELMOINTI MAANKÄYTÖN JA YHDYSKUNTATEKNIIKAN HANKKEIDEN PITKÄN AIKAVÄLIN OHJELMOINTI 21.3.2013 PITKO Maankäytön ja yhdyskuntatekniikan hankkeiden pitkän aikavälin ohjelmoinnin (PITKO) tarkoituksena on luoda jatkuva

Lisätiedot

Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin

Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin Kuulemistilaisuus Ympäristövaliokunta 16.11.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten

Lisätiedot

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Sivistys- ja kulttuurilautakunnan lausunnosta Asukkaiden näkökulmasta Matotyön vaikutus heijastuu nopeimmin lakisääteisten varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelujen

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Yhdyskuntien uudistaminen projekti Kiinteistöt kestävään kuntoon -seminaari ARA-kiinteistökannan kehittäminen ajatuksia

Yhdyskuntien uudistaminen projekti Kiinteistöt kestävään kuntoon -seminaari ARA-kiinteistökannan kehittäminen ajatuksia Yhdyskuntien uudistaminen 2016-2019 -projekti Kiinteistöt kestävään kuntoon -seminaari 27.10.2016 ARA-kiinteistökannan kehittäminen ajatuksia Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi Lakimies Liisa Meritähti

Lisätiedot

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ Väestön kehitys Nykyinen asuntotilanne ja tonttivaranto Potentiaalisten työntekijöiden näkemyksiä Skenaariot johdettuina edellisistä

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa Future Home Institute Tutkimusaamiainen Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen Suomen Asuntomessut Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa koti ja asuminen on kulttuuri-sidonnaista:

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta. Tekes

Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta. Tekes YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman seminaari Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta 27.9.2013 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen Huippuostajat ja Rakennettu ympäristö

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

Rakennepoliittinen ohjelma kiirehti maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia

Rakennepoliittinen ohjelma kiirehti maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia Rakennepoliittinen ohjelma kiirehti maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia teemana kaavoitus ja kilpailun esteet Ritva Laine MRL -muutostyö käynnistynyt Kilpailun edistämisen näkökulman sisällyttäminen

Lisätiedot

ARJEN KESKIÖSSÄ

ARJEN KESKIÖSSÄ ARJEN KESKIÖSSÄ 2012-2014 Lähiyhteisöjen ja asuntoverkostojen suunnittelu Uudet asumisratkaisut yhteistoiminnallisena kehittämisenä Tulosten ja vaikutusten arviointi 1. Asukkaiden toiveet ja tarpeet: asuminen,

Lisätiedot

Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Järvenpää kasvaa ja kehittyy Kunnan tehtävänä on huolehtia alueiden käytön ja rakentamisen ohjaamisesta alueellaan. Maapolitiikan ja

Lisätiedot

Arjen keskiössä. Harri Jokiranta

Arjen keskiössä. Harri Jokiranta Arjen keskiössä Harri Jokiranta 7.3.2013 Maailman kulku Ikärakenne Huoltosuhde Sairastavuus Terveyden edistäminen Kustannustehokkainta heikoimmassa asemassa olevien elinolosuhteiden parantaminen Yksinäistäminen

Lisätiedot

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto 24.10.2012 MAL-aiesopimusmenettelyn poliittinen viitekehys Hallitusohjelmassa mm.: Jatketaan valtion ja

Lisätiedot