Ympäristöaltisteisiin

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ympäristöaltisteisiin"

Transkriptio

1 Arja Asikainen, Otto Hänninen ja Juha Pekkanen Terveyden ja hyvinvoinninlaitos Ympäristöterveyden osasto Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa Ympäristöaltisteihin kohdistuvien toimenpiteiden priorisoimiseksi on tärkeää tietää eri altisteisiin liittyvät vaikutukset kansanterveyteen. Aiemmin on julkaistu merkittävimpiin elinympäristön altisteisiin liittyviä vuosittaisia tauti- ja kuolemantapausmääriä Suomessa. Tapausmäärätarkastelu ei kuitenkaan ota huomioon terveysvaikutusten kestoa tai niiden aiheuttaman haitan vakavuutta. Nämä huomioidaan laskettaessa altisteisiin liittyvää tautitaakkaa, jolloin eri altisteita voidaan verrata yhdellä, vertailukelpoisella määreellä. Tapausmäärillä ja tautitaakka-arviolla tehtyjen laskelmien vertaaminen osoittaa, että altisteiden välinen järjestys muuttuu huomattavasti näiden kahden menetelmän välillä. Kansanterveydellisesti merkittävimmät altisteet, eli pienhiukkaset, ympäristömelu, radon, passiivitupakointi ja UV-säteily, nousevat kuitenkin tärkeimmiksi molemmilla menetelmillä. Johdanto Tietoa eri altisteiden aiheuttamasta tautitaakasta on viime vuosina julkaistu useissa selvityksissä, mutta mukana on ollut vain hyvin rajattu määrä ympäristöaltisteita (Hänninen & Knol, 2011, Lim ym. 2012). Käsitykset eri ympäristöaltisteiden kansanterveydellisestä merkityksestä perustuvatkin usein enemmän luuloon kuin tutkittuun tietoon. Eri altisteisiin liittyvä sairastuvuus on kuitenkin erittäin tärkeää taustatietoa riskien tehokkaaseen hallintaan, niiden suhteuttamiseen ja riskeistä tiedottamiseen. SETURI-työryhmän artikkelit Ympäristö ja Terveys-lehden teemanumerossa 3/ käsittelivät varsin kattavasti tärkeimpiin elinympäristön että työympäristön altisteisiin liittyvää kuolleisuutta ja sairastuvuutta Suomessa. Hankkeessa arvioitiin eri altisteiden aiheuttama vuosittainen tapausmäärä sekä altistuneiden elinikäinen lisäriski. Vuosittaiset tapausmäärät antavat kuitenkin mahdollisuuden vain karkeaan eri altisteiden väliseen vertailuun. Tapausmäärät eivät ota huomioon eri terveysvasteiden välisiä eroja vaikutuksen vakavuudessa ja kestossa. Tulosten rajautuessa vain tapausmääriin on vaikea asettaa riskejä tärkeysjärjestykseen, jota voitaisiin hyödyntää tehokkaiden torjuntatoimenpiteiden suunnittelussa.

2 Terveysvaikutuksia voidaan vertailla keskenään myös siten, että altisteiden vaikutus ilmoitetaan tautitaakkana. Tautitaakan laskennassa otetaan huomioon terveysvasteiden kesto sekä haittapaino, jolloin lopputulokset ovat kansanterveysvaikutusten kannalta vertailukelpoisia keskenään (yksikkönä DALY, disabilityadjusted life-year). Suomen tautitaakkaa on aiemmin arvioitu ainakin EBoDEhankkeessa (Hänninen & Knol, 2011) sekä sisäympäristön osalta EnVIE, IAIAQ ja HealthVent- hankkeissa (Oliveira Fernandes ym., 2009, Jantunen ym. 2010, Hänninen & Asikainen, 2013). Tämän työn tavoitteena oli laskea SETURI-työryhmän käsittelemille ympäristöaltisteille tautitaakat. Terveysvaikutusten arviointi Tarkemmat aineistot ja aiemmat SETURItyöryhmän tapausmäärälaskelmien tulokset on esitetty Ympäristö ja Terveys-lehdessä 3/2010 (Pekkanen ym. 2010, Hänninen ym. 2010) ja pienin muutoksin Kansanterveystiede-kirjassa (Kauhanen ym. 2013). Tässä työssä tehty tautitaakkalaskenta pohjautuu altistusarvioinnin ja tapausmääräarvion osalta näihin aiemmin esitettyihin menetelmiin ja tuloksiin. Tautitaakan laskentamenetelmää ovat kuvanneet tarkemmin Hänninen ja Knol (2011) ja Hänninen (2012). Lyhyesti esitettynä tautitaakka kuvaa terveiden elinvuosien menetystä verrattuna keskimääräiseen eliniänodotteeseen. Menetelmä ottaa huomioon sairaudet ja kuolemasta johtuvan menetetyn eliniän (kaava 1): BoD = YLL + YLD kaava 1,jossa BoD = tautitaakka, YLL = ennenaikaisen kuoleman aiheuttama menetetty elinikä (years of life lost due to premature mortality) ja YLD = menetetty terve elinvuosi (years lived with disability). Sairastavuutta kuvaava YLD ottaa huomioon sairauden keston, tapausmäärän sekä sairauden haittapainon kaavan 2 mukaan: YLD = n x DW x L kaava 2,jossa n = uusien sairaustapausten määrä, DW = sairauskohtainen haittapainokerroin, L = keskimääräinen sairauden kesto. Kuva 1. Haittapainotusta havainnollistavia esimerkkejä: lapsuusiän leukemia (haitta 20%, pituus 5 vuotta), keuhkokuume (haitta 70%, pituus 0.08 vuotta), vakava unihäiriö (haitta 7%, pituus 10 vuotta) ja sydänsairaus (haitta kasvaa asteittain, 50-vuoden iässä alkanut sairaus päättyy ennen-aikaiseen kuolemaan 75 vuoden iässä). 69

3 WHO on laskenut vuonna 2004 maailmanlaajuisesti kansalliset kokonaistautitaakka-arviot (BoD) kymmenille terveysvasteille (WHO, 2009). Tätä tietoa ja SETURI-hankkeessa arvioituja väestösyyosuuksia (PAF) käytettiin tautitaakkojen laskennassa, jolloin tautitaakka-arvio ottaa huomioon tautiin liittyvän sairastavuuden sekä kuolleisuuden. Niille taudeille, joiden kokonaistautitaakkaa ei ollut saatavilla, laskettiin ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka edellä mainituilla kaavoilla 1 ja 2 ottaen huomioon SETURI-hankkeessa arvioidut tapausmäärät, tautikohtaiset haittapainokertoimet (DW) (WHO 2004), terveysvasteen kestoaika (L) (Taulukko 1), sekä WHO:n käyttämä diskonttaus (3 %) ja ikäpainotus, jotka johtavat hyvin nuorella ja vanhemmalla iällä menetettyjen terveiden elinvuosien pienempään painotukseen. Altisteiden tautitaakka Tässä arviossa mukana olevien ympäristöaltisteiden aiheuttama tautitaakka Suomessa oli n DALY vuonna 2010, ja se jakaantuu eri altisteiden välillä kuvan 2 mukaisesti. Ulkoilman pienhiukkaset ovat selkeästi merkittävin altiste (n. 47 % kokonaistautitaakasta), mikä on linjassa aiempien tutkimusten kanssa (Hänninen&Knol, 2012). Toiseksi merkittävämmäksi altisteeksi (n. 27 % kokonaistautitaakasta) nousee ympäristömelu, jonka tautitaakasta n. 98 % aiheutuu kiusallisuudesta ja unihäiriöistä. Riskien priorisointi: tapausmäärät vs. tautitaakka Tässä esitettyjen tautitaakka-arvioiden ja aiempien SETURIn tapausmääräarvioiden vertailu osoittaa, että altisteiden priorisointijärjestys muuttuu joidenkin altisteiden kohdalla oleellisesti. Pekkanen (2010) esittää julkaisussaan kuvaajan 12 merkittävimmästä altisteesta, joiden terveysvasteena on joko kuolema ja/tai syöpäsairaus. Altisteiden priorisointiin on siis käytetty terveysvasteen vakavuutta ja vähemmän vakavat terveysvasteet on jätetty tarkastelusta pois. Kun vastaava priorisointilista muodostetaan tässä esitetyn tautitaakkaarvion perusteella, joka ottaa huomioon myös vähemmän vakavat sairastavuustapaukset, muuttuu sekä altisteiden välinen järjestys että listalle päätyvät altisteet kuten taulukossa 2 on esitetty. Kuva 2. Ympäristöaltisteiden aiheuttaman tautitaakan suuruusluokat vuonna

4 Taulukko 1. Tautitaakka-arvion altisteet, tärkeimmät laskennassa käytetyt lähtötiedot ja tulokset vaikutuksittain. (1) (1) Aiempaan Seturi-tapausmäärälaskentaan perustuen, (2) Seturin tapausmäärien pohjalta laskettu, (3) WHO:n laskema kokonaistautitaakka Suomessa (sisältää kaikki taudin aiheuttajat ja ottaa huomioon sekä sairastavuuden että kuolleisuuden), (4) Sairauden haittapainokerroin, jota käytetty tautitaakan laskennassa, (5) Sairauden kesto vuosina, (6) Tässä arviossa laskettu tautitaakka, - Laskennassa tarpeeton, * SETURI-tapausmäärä sisältää vain sydäninfarktikuolleisuuden, tautitaakkalaskelma sisältää kaikki iskeemiset sydänperäiset kuoleman- ja sairastapaukset, ** SETURI-tapausmäärä sisältää vain kuolleisuuden, *** Ei WHO 2004 arvoa saatavilla, käytetty Brennan&Spencer (2004) aineistoon perustuen hampaiden kulumisen (0.011) ja hampaiden esteettisen haitan (0.002) keskiarvoa. 71

5 Taulukko 2. Tärkeimmät ympäristöaltisteet perustuen kuolemien ja syöpien tapausmääriin (Pekkanen 2010) ja toisaalta perustuen tässä laskettuihin tautitaakkoihin. Viisi tärkeintä tekijää säilyvät pienin muutoksin, mutta niitä seuraavat tekijät vaihtuvat lähes täysin. * Lihavoidut altisteet säilyttävät paikkansa 12 merkittävimmän altisteen priorisointilistalla tapausmääräpriorisoinnista tautitaakkapriorisointiin siirryttäessä. Harmaalla pohjalla olevat altisteet putoavat listan ulkopuolelle ja vihreällä pohjalla olevat nousevat listalle. Listan viisi merkittävintä altistetta (pienhiukkaset, passiivitupakointi, radon, UV-säteily ja ympäristömelu) ovat samat kumpaakin priorisointimenetelmää käytettäessä. Altisteista, jotka ovat molemmalla listalla, ympäristömelun merkittävyys lisääntyy tautitaakkapriorisoinnin perusteella ja vastaavasti passiivitupakoinnin, UV-säteilyn ja otsonin merkittävyys vähenee. Ympäristömelun tautitaakka-arviossa mukana olevat kiusallisuus ja unihäiriöt selittävät pääosin merkittävyyden kasvun. Nämä vaikutukset on arvioitu summautuviksi, koska näyttö niiden päällekkäisyyden tai synergismin poissulkemiseksi käytännössä puuttuu (WHO, 2011). Meluarviossa on mukana muitakin melulähteitä (Liikonen & Leppänen, 2005), mutta käytännössä tieliikenne aiheuttaa pääosan vaikutuksista. Taulukon 2 vertailua tarkasteltaessa on 72 syytä pitää mielessä, että esitetyt tapausmäärät sisältävät vain kuolemat ja syöpätapaukset, kun taas tautitaakkalaskennassa otetaan huomioon myös muut sairastapaukset. Tästä syystä puolet listalle päätyvistä altisteista vaihtuu. Tautitaakan käyttö onkin perusteltua riskien priorisoinnissa kansanterveydellisen kokonaisvaikutuksen huomioimiseksi. Vertailu aiempiin tautitaakka-arvioihin EBoDE projektissa on tehty Suomen osalta jo aiemmin tautitaakka-arvio suppeammalle joukolle altisteita (ulkoilman pienhiukkaset, radon, ympäristön tupakansavu, formaldehydi, bentseeni, lyijy, otsoni, ympäristömelu ja dioksiini). Näiden altisteiden tautitaakaksi arvioitiin Suomessa

6 n DALY/vuosi, joka on noin DALY/vuosi vähemmän kuin tässä julkaisussa esitetty arvio, jossa altisteita on 11 enemmän. Selvimmin tässä työssä nousi esille auringon UV-säteilyn aiheuttama tautitaakka, joka ei ollut EBoDE ssa mukana. Muut merkittäviksi nousevat EBoDEn arviosta puuttuvat altisteet ovat kalan metyylielohopea, kotien kosteusvauriot ja häkä. Metyylielohopean kuten lyijynkin merkittävyyteen vaikuttavat sairauden elinikäinen kesto sekä suhteellisen korkea haitta, jonka lievä kehitysvamma aiheuttaa (DW=0.36). Yksittäisten altisteiden tautitaakka-arvioissa on eroja tämän ja EBoDE projektin välillä, jotka pääosin johtuvat eroista huomioiduissa terveysvasteissa sekä käytetyissä annos-vaste ja altistusarvioissa. Tarkkoihin lukuarvoihin pitääkin suhtautua varovasti, koska kaikkiin laskelmiin sisältyy epävarmuuksia (Pekkanen ym. 2010, Hänninen ym. 2010). Epävarmuudet ovat kuitenkin pieniä verrattuna valtaviin eroihin eri altisteiden välillä haittojen vaihdellessa yli kymmentuhatkertaisesti. Priorisointityön hyödyntäminen poliittisessa päätöksenteossa Kansanterveyden riskinhallinnan kannalta merkittävimpien ympäristöaltisteiden tunnistaminen ja priorisointi on välttämätöntä poliittisen päätöksenteon ohjaamiseksi. Kansanterveyshaittojen lisäksi myös toimenpiteiden vertailu on tärkeää, jotta löydettäisiin kustannustehokkaimmat keinot vähentää terveyshaittoja. Toimenpiteiden priorisointityötä tehdään parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriön käynnissä olevassa TEKAISU-hankkeessa, jossa on jo aiemmin kartoitettu tautitaakka-arvioiden ulkopuolelle jääneitä, mutta mahdollisesti ympäristön terveysriskien kannalta merkittäviä kemikaaleja (Kutvonen ym. 2012). Kiitokset TEKAISU hanke on rahoitettu sosiaali- ja terveysministeriön (STM) terveydensuojelun määrärahasta vuosina 2012 ja Erityisesti kiitämme SETURI-hankkeeseen osallistuneita asiantuntijoita Olli Leinoa, Erkki Kuusistoa, Hannu Komulaista, Päivi Meriläistä, Ulla Haverinen-Shaugnessy a ja Ilkka Miettistä, joiden arvioimia tapausmääriä on käytetty laskennassa. Viitteet Brennan D, Spencer J, Disability weights for the burden of oral disease in South Australia. Population Health Metrics (Accessed ). Hänninen O, Knol A (eds.), European perspectives on Environmental Burden of Disease; Estimates for nine stressors in six countries. THL Reports 1/2011, Helsinki, Finland. 86 pp + 2 appendixes. ISBN pdfs/b75f6999-e7c a939-3bccb19e41c1 (viitattu ). Hänninen O, Leino O, Kuusisto E, Komulainen H, Meriläinen P, Haverinen-Shaugnessy U, Miettinen I, Pekkanen J, Elinympäristön altisteiden terveysvaikutukset Suomessa. Ympäristö ja Terveys 3: Hänninen O, Kansanterveyden ympäristöuhat puntarissa: Ilmansaasteet merkittävässä roolissa. Ympäristö ja Terveys 3/2012: Hänninen O, Asikainen A (eds.), Efficient reduction of indoor exposures: Health benefits from optimizing ventilation, filtration and indoor source controls. National Institute for Health and Welfare (THL). Report 2/ pages. Helsinki ISBN (printed) ISBN (online publication) URN:ISBN: (Accessed ). Jantunen M, Oliveira Fernandes E, Carrer P, Kephalopoulos S, Promoting actions for healthy indoor air (IAIAQ). European Commission Directorate General for Health and Consumers. Luxembourg. ISBN healthy_environments/docs/env_iaiaq.pdf (accessed ). 73

7 Kauhanen J, Erkkilä A, Korhonen M, Myllykangas M, Pekkanen J, Kansanterveystiede. Sanoma Pro. ISBN Kutvonen J, Asikainen A, Hänninen O, Tautitaakka-arvioista puuttuvien kemikaalien kartoitus. Ympäristö ja Terveys 10: Liikonen L & Leppänen P, Altistuminen ympäristömelulle Suomessa. Ympäristöministeriö. 58 ss. Lim SS, Vos T, Flaxman AD ym. Comparative risk assessment of burden of disease and injury attributable to 67 risk factors and risk factor clusters in 21 regions, : a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study Lancet 2012; 380: Oliveira Fernandes de E, Jantunen M, Carrer P, Seppänen O, Harrison P, Kephalopoulos S, Co-ordination Action on Indoor Air Quality and Health Effects (ENVIE). Final report, 165 pp. pt/~envie/documents/finalreports/final%20 Reports%20Publishable/Publishable%20 final%20activity%20report.pdf (accessed ). Pekkanen J, Hänninen O, Karjalainen A, Kauppinen T, Komulainen H, Kurttio P, Kuusisto E, Leino O, Priha E, Elin- ja työympäristön altisteet ja terveys Suomessa: Käytetyt menetelmät. Ympäristö ja Terveys 3:6-11. Pekkanen J, Elin- ja työympäristön riskit Suomessa. Ympäristö ja Terveys 3:4-5. WHO, Global burden of disease 2004 update: Disability weights for diseases and conditions. global_burden_disease/gbd2004_disability- Weights.pdf (accessed ). WHO, Global Health Risks. Mortality and burden of disease attributable to selected major risks. global_burden_disease/globalhealthrisks_ report_full.pdf (accessed ). WHO, Burden of disease from environmental noise. World Health Organization, Regional Office for Europe, Copenhagen. 126 pp. data/assets/ pdf_file/0008/136466/e94888.pdf (accessed ). 74

Epävarmuudet pienhiukkasten terveysvaikutusten arvioinnissa

Epävarmuudet pienhiukkasten terveysvaikutusten arvioinnissa ISY ilmansuojelupäivät 22.-23.8.2017 Epävarmuudet pienhiukkasten terveysvaikutusten arvioinnissa Heli Lehtomäki Vaikutusarviointiyksikkö, Kuopio Pienhiukkasten (PM 2.5 ) terveysvaikutukset Pienhiukkaset

Lisätiedot

Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet

Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet Ilmansaasteiden terveysvaikutukset (ISTE) Heli Lehtomäki LinkedIn https://fi.linkedin.com/in/helilehtomaki Esityksen rakenne 1. Työn lähtökohdat

Lisätiedot

Tupakka, radon ja ympäristöterveys

Tupakka, radon ja ympäristöterveys Otto Hänninen, Juho Kutvonen, Isabell Rumrich, Arja Asikainen ja Jouni Tuomisto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Ympäristöterveyden osasto, Kuopio Tupakka, radon ja ympäristöterveys Tupakka on suurin

Lisätiedot

Terveysperusteiset ilmanvaihdon ohjearvot Euroopalle ja vaikutukset sisäilman terveysriskeihin Suomessa

Terveysperusteiset ilmanvaihdon ohjearvot Euroopalle ja vaikutukset sisäilman terveysriskeihin Suomessa Sisäilmastoseminaari 2014 1 Terveysperusteiset ilmanvaihdon ohjearvot Euroopalle ja vaikutukset sisäilman terveysriskeihin Suomessa Otto Hänninen ja Arja Asikainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Sisä- ja ulkoilmansaasteet ovat maailmanlaajuisesti

Sisä- ja ulkoilmansaasteet ovat maailmanlaajuisesti Heli Lehtomäki 1,2, Antti Korhonen 1,2, Arja Asikainen 1 ja Otto Hänninen 1 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kuopio 2 Itä-Suomen yliopisto Ulkoilman saasteiden aiheuttamat terveyshaitat Suomessa Ulkoilman

Lisätiedot

Sisäaltisteiden aiheuttama tautitaakka

Sisäaltisteiden aiheuttama tautitaakka Sisäaltisteiden aiheuttama tautitaakka Arja Asikainen THL, vaikutusarvioinnin yksikkö ISY syysseminaari, Helsinki 26.11.2015 / Arja Asikainen 1 Sisäaltisteiden tautitaakka, tutkimuksia EnVie EU FP6 projekti,

Lisätiedot

Ilmanvaihto ja terveys

Ilmanvaihto ja terveys Otto Hänninen ja Arja Asikainen Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Ilmanvaihto ja terveys Suuria mahdollisuuksia vai kinkkisiä kompromisseja Vietämme valtaosan elämästämme sisätiloissa ei siis ihme, että

Lisätiedot

ILMANVAIHDON TERVEYSPERUSTEISET EU-OHJEARVOT

ILMANVAIHDON TERVEYSPERUSTEISET EU-OHJEARVOT Sisäilmastoseminaari 2015 1 ILMANVAIHDON TERVEYSPERUSTEISET EU-OHJEARVOT Otto Hänninen 1, Arja Asikainen 1, Carrer P 2, Kephalopoulos S 3, Oliveira Fernandes de E 4, Wargocki P 5 1 Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tautikuorma-arvioista puuttuvien kemikaalien kartoitus

Tautikuorma-arvioista puuttuvien kemikaalien kartoitus Juho Kutvonen, Arja Asikainen ja Otto Hänninen Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Ympäristöterveyden osasto, Kuopio Tautikuorma-arvioista puuttuvien kemikaalien kartoitus Ympäristön kemikaalit ja muut altisteet

Lisätiedot

Ympäristöterveysriskien torjunta osana kestävää kehitystä

Ympäristöterveysriskien torjunta osana kestävää kehitystä Jouni T. Tuomisto 1, Otto Hänninen 1, Arja Asikainen 1 ja Mikko Pohjola 1,2 1) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Ympäristöterveyden osasto, Kuopio 2) Nordem Oy, Kuopio Ympäristöterveysriskien torjunta osana

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö Asumisterveysasetuksen soveltamisohje Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö 8.2.2016 Soterko tutkimusseminaari 5.2.2016 1 Elin- ja työympäristön altisteisiin

Lisätiedot

Ympäristön terveysuhat

Ympäristön terveysuhat Espoon ja Kauniaisten Akateemiset Naiset (EKAN) Villa Junghans 10.03.2015 Ympäristön terveysuhat Otto Hänninen, FT, Dos. 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) THL

Lisätiedot

Vaikutukset sisäilman terveysriskeihin

Vaikutukset sisäilman terveysriskeihin Sisäilmastoseminaari Messukeskus 13.3.2014 Sali 101-102 klo 8:45 Terveysperusteiset ilmanvaihdon ohjearvot Vaikutukset sisäilman terveysriskeihin Otto Hänninen, FT, Dos. 2014-03-31 Sisäilman kansanterveysvaikutukset/otto

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Otto Hänninen ja Arja Asikainen Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos Torjuntatoimien vaikuttavuus ja priorisointi ympäristöterveydessä Ympäristön terveyteen kohdistamien riskien monimuotoisuus tekee niiden

Lisätiedot

Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia

Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia -ohjelma (RISKY) RAJAUS: elin- ja työympäristö, YMPÄRISTÖTERVEYS MOTIVAATIO: suuri osa ympäristötekijöiden aiheuttamista sairauksista on ehkäistävissä Tavoitteet

Lisätiedot

Kasvihuonekaasupäästöjen. vaikutukset Kuopiossa

Kasvihuonekaasupäästöjen. vaikutukset Kuopiossa Arja Asikainen 1, Erkki Pärjälä 2, Tapio Kettunen 2, Marjo Niittynen 1 ja Jouni Tuomisto 1 1 Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos, Kuopion yksikkö 2 Kuopion kaupunki, alueelliset ympäristönsuojelupalvelut

Lisätiedot

Tieliikennemelun torjunnan

Tieliikennemelun torjunnan Arja Asikainen ja Otto Hänninen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kuopio Tieliikennemelun torjunnan terveys- ja hyvinvointivaikutukset Liikennemelu on merkittävä terveys- ja hyvinvointivaikutusten aiheuttaja

Lisätiedot

Ilmansaasteiden terveyshaitat. ja kustannukset. Timo Lanki THL Kuopio. Pekka Tiittanen, Otto Hänninen, Raimo Salonen, Jouni Tuomisto

Ilmansaasteiden terveyshaitat. ja kustannukset. Timo Lanki THL Kuopio. Pekka Tiittanen, Otto Hänninen, Raimo Salonen, Jouni Tuomisto Ilmansaasteiden terveyshaitat ja kustannukset Timo Lanki THL Kuopio Pekka Tiittanen, Otto Hänninen, Raimo Salonen, Jouni Tuomisto Kuolleisuus (KEIJU-projekti) 2015 WEM 2030 Energiantuotanto ja teollisuus

Lisätiedot

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Riskien hallinta riskinarvioijan näkökulmasta! Sisältö: REACH-kemikaalit/muut kemialliset aineet

Lisätiedot

Elin- ja työympäristön altisteet ja terveys Suomessa

Elin- ja työympäristön altisteet ja terveys Suomessa Juha Pekkanen 1, Otto Hänninen 1, Antti Karjalainen 3, Timo Kauppinen 3, Hannu Komulainen 1, Päivi Kurttio 2, Erkki Kuusisto 1, Olli Leino 1, Eero Priha 3 1 Ympäristöterveyden osasto, Terveyden ja Hyvinvoinnin

Lisätiedot

ILMANVAIHDON TERVEYSPERUSTEISET OHJEARVOT: SISÄLÄHTEIDEN RAJOITTAMISEN TERVEYSHYÖDYT SUOMESSA

ILMANVAIHDON TERVEYSPERUSTEISET OHJEARVOT: SISÄLÄHTEIDEN RAJOITTAMISEN TERVEYSHYÖDYT SUOMESSA Sisäilmastoseminaari 2015 1 ILMANVAIHDON TERVEYSPERUSTEISET OHJEARVOT: SISÄLÄHTEIDEN RAJOITTAMISEN TERVEYSHYÖDYT SUOMESSA Arja Asikainen, Otto Hänninen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TIIVISTELMÄ Ilmanvaihdon

Lisätiedot

Ympäristöterveyden tulevat haasteet. Juha Pekkanen, prof Helsingin yliopisto

Ympäristöterveyden tulevat haasteet. Juha Pekkanen, prof Helsingin yliopisto Ympäristöterveyden tulevat haasteet Juha Pekkanen, prof Helsingin yliopisto Ympäristöterveyden historiaa Pistelähteet Suuret nälkävuodet Vesi- ja viemärilaitokset Ympäristön suojelu Hygienian nousu Lääke,

Lisätiedot

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö VESI-INSTITUUTIN JULKAISUJA 5 Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö Aino Pelto-Huikko (toim.) Vesi-Instituutti WANDER Vesi-Instituutin

Lisätiedot

Valmiita koulutuspaketteja

Valmiita koulutuspaketteja Mistä lisää koulutusta Leea Järvi 2011 Valmiita koulutuspaketteja Duodecimin 2010 julkaisema, alkoholi-ongelmaisen käypä hoito suositukseen pohjautuva diasarja http://www.kaypahoito.fi/web/kh/ Verkkokurssi

Lisätiedot

LIIKENTEEN PÄÄSTÖKUSTANNUKSET

LIIKENTEEN PÄÄSTÖKUSTANNUKSET LIIKENTEEN PÄÄSTÖKUSTANNUKSET Lappeenrannan ilmansuojelupäivät 21.-22.8.2012 Lea Gynther. Motiva Oy. PL 489, 00101 Helsinki. Puh. 0424 281 210. Lea.Gynther@motiva.fi Juha Tervonen. JT-Con. Piikuja 3 A

Lisätiedot

Liikennemelun terveysja hyvinvointivaikutukset Kuopiossa ja Jyväskylässä

Liikennemelun terveysja hyvinvointivaikutukset Kuopiossa ja Jyväskylässä Jenna Reinikainen, Arja Asikainen ja Otto Hänninen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Kuopio Liikennemelun terveysja hyvinvointivaikutukset Kuopiossa ja Jyväskylässä Liikennemelun terveysvaikutuksia

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle IHKU

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle IHKU Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle IHKU Mikko Savolahti SYKE Ilmansuojelupäivät, 23.8.2017 Sisältö Mitä tarkoittaa haittakustannusmalli? Miksi uusi on parempi kuin vanha? Mihin malli sopii ja

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Kokonaisuuden haltuunotolla parempiin tuloksiin

Kokonaisuuden haltuunotolla parempiin tuloksiin Kokonaisuuden haltuunotolla parempiin tuloksiin MISSIOMME Suojaamme ihmisiä, prosesseja ja ympäristöä tuottamalla puhdasta ilmaa. Vietämme 90 % ajastamme sisätiloissa Huono sisäilma alentaa työtehokkuutta

Lisätiedot

Ilmavälitteiset ympäristöterveyshaitat paikallispäättäjän näkökulmasta

Ilmavälitteiset ympäristöterveyshaitat paikallispäättäjän näkökulmasta Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 7/2015 Ilmavälitteiset ympäristöterveyshaitat paikallispäättäjän näkökulmasta Ulkoilman pienhiukkaset Tarkasteltaessa ympäristöaltisteiden vaikutusta

Lisätiedot

Epidemiologia riskien arvioinnissa

Epidemiologia riskien arvioinnissa Epidemiologia riskien arvioinnissa Markku Nurminen Työterveyslaitos Epidemiologian ja biostatistiikan osasto Riskinarvioinnin vaihe Epidemiologinen strategia Riskin tunnistaminen Kuvaileva epidemiologia

Lisätiedot

Sisäilma ja terveys. Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dos. Asuinympäristö ja terveys -yksikkö

Sisäilma ja terveys. Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dos. Asuinympäristö ja terveys -yksikkö Sisäilma ja terveys Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dos. Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 3.12.2015 Terveellinen ja turvallinen koulu ja päiväkoti 2.12.2015 1 Sisäilman epäpuhtauksia Fysikaaliset

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja terveys: uhka vai mahdollisuus? Juha Pekkanen, prof Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ensi viikosta: Helsingin Yliopisto)

Ilmastonmuutos ja terveys: uhka vai mahdollisuus? Juha Pekkanen, prof Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ensi viikosta: Helsingin Yliopisto) Ilmastonmuutos ja terveys: uhka vai mahdollisuus? Juha Pekkanen, prof Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ensi viikosta: Helsingin Yliopisto) Ilmastonmuutos ja terveys Huomoitava Ilmastonmuutokset vaikutukset

Lisätiedot

Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, prof Tutkimus

Lisätiedot

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin MetropoliLab Oy 010 3913 431 timo.lukkarinen@metropolilab.fi Viikinkaari 4, (Cultivator II, D-siipi) 00790 Helsinki Sisäilman VOC-tutkimuksia tehdään monista lähtökohdista, kuten mm.: kuntotutkimus esim.

Lisätiedot

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle - IHKU

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle - IHKU SYKE: Niko Karvosenoja, Mikko Savolahti, Ville-Veikko Paunu THL: Timo Lanki, Pekka Tiittanen, Otto Hänninen, Raimo Salonen, Jouni Tuomisto Ilmatieteen laitos: Jaakko Kukkonen, Ari Karppinen, Mari Kauhaniemi,

Lisätiedot

MRL:N MUKAINEN TURVALLINEN JA TERVEELLINEN YMPÄRISTÖ ALUEIDEN SUUNNITTELUSSA, KAAVOJEN LAINMUKAISUUS. Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus

MRL:N MUKAINEN TURVALLINEN JA TERVEELLINEN YMPÄRISTÖ ALUEIDEN SUUNNITTELUSSA, KAAVOJEN LAINMUKAISUUS. Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus MRL:N MUKAINEN TURVALLINEN JA TERVEELLINEN YMPÄRISTÖ ALUEIDEN SUUNNITTELUSSA, KAAVOJEN LAINMUKAISUUS Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus Turvallinen ja terveellinen ympäristö? WHO terveyden määritys utopia

Lisätiedot

Ympäristöterveysindikaattorit. maakuntauudistus. Ympäristöterveyspäivät Vesa Pekkola

Ympäristöterveysindikaattorit. maakuntauudistus. Ympäristöterveyspäivät Vesa Pekkola Ympäristöterveysindikaattorit ja maakuntauudistus Ympäristöterveyspäivät 1-2.11.2017 1 1.11.2017 Vesa Pekkola Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntien ja maakuntien tärkeä tehtävä 2

Lisätiedot

Haittakustannusmalleja ja arvioita muualta. Väinö Nurmi Ilmatieteen laitos

Haittakustannusmalleja ja arvioita muualta. Väinö Nurmi Ilmatieteen laitos Haittakustannusmalleja ja arvioita muualta Väinö Nurmi Ilmatieteen laitos Kirjallisuus Etsimme kirjallisuudesta aiempia tutkimuksia pienhiukkasten yksikkökustannuksista Etsitty kirjallisuus voidaan jakaa

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,

Lisätiedot

Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta

Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Hanna Leppänen, Matti Peltonen, Martin Täubel, Hannu Komulainen ja Anne Hyvärinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 24.3.2016 Otsonointi

Lisätiedot

Ilmansaasteiden terveysvaikutukset

Ilmansaasteiden terveysvaikutukset YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 16 2016 Ilmansaasteiden terveysvaikutukset Otto Hänninen, Antti Korhonen, Heli Lehtomäki, Arja Asikainen, Isabell Rumrich YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

Ilmanvaihdon terveysperusteiset ohjearvot Otto Hänninen, Arja Asikainen, Paolo Carrer, Stelios Kephaolopoulos, Eduardo de Oliveira Fernandes

Ilmanvaihdon terveysperusteiset ohjearvot Otto Hänninen, Arja Asikainen, Paolo Carrer, Stelios Kephaolopoulos, Eduardo de Oliveira Fernandes Sisäilmastoseminaari Helsingin Messukeskus 11.03.2015 Ilmanvaihdon terveysperusteiset ohjearvot Otto Hänninen, Arja Asikainen, Paolo Carrer, Stelios Kephaolopoulos, Eduardo de Oliveira Fernandes 2015-03-11

Lisätiedot

Ministeriön näkökulma terveysriskien huomioimiseen päätöksenteossa ja tutkimuksessa

Ministeriön näkökulma terveysriskien huomioimiseen päätöksenteossa ja tutkimuksessa Ministeriön näkökulma terveysriskien huomioimiseen päätöksenteossa ja tutkimuksessa Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Työ- ja ympäristöperäisten riskien torjunta, SOTERKOseminaari 8.10.2014

Lisätiedot

HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Helsinki 15.12.2014

HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Helsinki 15.12.2014 Liikenteen ilmansaasteista aiheutuva terveysriski tietoa kaavoituksen tueksi Virpi Kollanus, THL HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Helsinki 15.12.2014 17.12.2014 Liikenteen ilmansaasteista aiheutuva

Lisätiedot

Hormonihäiriköiden yhteisvaikutusten tutkimus ja hormonihäiriköiden määrittelyn vaikeus sääntelyssä

Hormonihäiriköiden yhteisvaikutusten tutkimus ja hormonihäiriköiden määrittelyn vaikeus sääntelyssä Hormonihäiriköiden yhteisvaikutusten tutkimus ja hormonihäiriköiden määrittelyn vaikeus sääntelyssä MITEN HORMONIHÄIRIKÖT KURIIN? Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 15.3.2017 Hannu Kiviranta

Lisätiedot

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk

Lisätiedot

Ilmastopaneelin suositteleman kävelyn ja pyöräilyn lisäämisen terveysvaikutukset. HEAT laskenta

Ilmastopaneelin suositteleman kävelyn ja pyöräilyn lisäämisen terveysvaikutukset. HEAT laskenta Ilmastopaneelin suositteleman kävelyn ja pyöräilyn lisäämisen terveysvaikutukset HEAT laskenta 29.6.2017 Tausta Suomen ilmastopaneelin raportti 2/2017 Liikenteen päästötavoitteiden saavuttaminen 2030 politiikkatoimenpiteiden

Lisätiedot

Kansainvälinen terveyspolitiikka. Eeva Ollila

Kansainvälinen terveyspolitiikka. Eeva Ollila Kansainvälinen terveyspolitiikka Eeva Ollila Death, by broad cause group in 1999 Noncommunicable conditions (59.8%) Communicable diseases, maternal and perinatal conditions and nutritional deficiencies

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus Työn tavoitteena tarkastella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

40. Valtakunnalliset Ilmansuojelupäivät Lappeenranta

40. Valtakunnalliset Ilmansuojelupäivät Lappeenranta Liikenteen ilmansaasteista aiheutuva terveysriski tietoa kaavoituksen tueksi Virpi Kollanus 40. Valtakunnalliset Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 19.8.2015 19.8.2015 Liikenteen ilmansaasteista aiheutuva

Lisätiedot

Kevyet liikkumiskyselyt ja terveysvaikutusten arviointi

Kevyet liikkumiskyselyt ja terveysvaikutusten arviointi Kevyet liikkumiskyselyt ja terveysvaikutusten arviointi Virpi Ansio 16.9.2015 Ympäristösi parhaat tekijät Kevennetty liikkumiskysely mikä se on ja millaisia tuloksia se antaa? - Esimerkkejä Kajaanissa

Lisätiedot

Ympäristöriskien. Ympäristön terveysriskeissä on kaksi. priorisointi. Jouko Tuomisto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Ympäristöriskien. Ympäristön terveysriskeissä on kaksi. priorisointi. Jouko Tuomisto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Jouko Tuomisto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Ympäristöriskien priorisointi Priorisoinnin tavoitteena on suunnata rajallisia resursseja erityisesti sinne, missä niistä saadaan suurin hyöty. Tämän ajatuksen

Lisätiedot

Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle

Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle Pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi HEAT-työkalulla 19.12.2014 HEAT-työkalu Vähenevän arkiliikunnan ja elintapasairauksien (lisääntyvän

Lisätiedot

Luennon aiheet. Kansainvälinen terveyspolitiikka. Death, by broad cause group in 1999

Luennon aiheet. Kansainvälinen terveyspolitiikka. Death, by broad cause group in 1999 Luennon aiheet Kansainvälinen terveyspolitiikka Eeva Ollila Mihin ihmiset kuolevat, mitä he sairastavat? Mitä ovat sairautta määrittävät tekijät? Globaali terveyspolitiikka ja kehitysyhteistyö Death, by

Lisätiedot

Elinympäristön altisteiden terveysvaikutukset Suomessa

Elinympäristön altisteiden terveysvaikutukset Suomessa Otto Hänninen, Olli Leino, Erkki Kuusisto, Hannu Komulainen, Päivi Meriläinen, Ulla Haverinen-Shaugnessy, Ilkka Miettinen, Juha Pekkanen Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Lisätiedot

Harjoittelijana kansainvälisessä ympäristössä: opiskelijan kokemuksia. Mari Matveinen, TtM-opiskelija

Harjoittelijana kansainvälisessä ympäristössä: opiskelijan kokemuksia. Mari Matveinen, TtM-opiskelija Harjoittelijana kansainvälisessä ympäristössä: opiskelijan kokemuksia Mari Matveinen, TtM-opiskelija 8.9.2010 Sisältö Miksi työharjoitteluun ulkomaille? Harjoittelupaikka: The WHO European Office for Investment

Lisätiedot

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Ikääntyneiden määrä kasvaa Väestöennuste ikäryhmittäin 1910 2060

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

HEAT lukuja pyöräilyn edistämiseen

HEAT lukuja pyöräilyn edistämiseen HEAT lukuja pyöräilyn edistämiseen LIVE-tilaisuus 20.5.2014 Vanha Ortopedia, Jyväskylä Matti Hirvonen toiminnanjohtaja Pyöräilykuntien verkosto ry matti.hirvonen@poljin.fi www.poljin.fi www.kulkulaari.fi

Lisätiedot

Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Miten potilaiden ja väestön riskikäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa?

Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Miten potilaiden ja väestön riskikäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa? Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Miten potilaiden ja väestön riskikäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa? Kansanterveyspäivä, Helsinki 23.11.2012 Kansantautien (elintapasairauksien)

Lisätiedot

Kaivosvesien riskinarviointimalli KAVERI työkalu kaivosvesien riskien arviointiin ja hallintaan

Kaivosvesien riskinarviointimalli KAVERI työkalu kaivosvesien riskien arviointiin ja hallintaan Kaivosvesien riskinarviointimalli KAVERI työkalu kaivosvesien riskien arviointiin ja hallintaan Marjo Niittynen 1, Päivi Meriläinen 2 ja Ilkka Miettinen 1 1 Asiantuntijamikrobiologiayksikkö; 2 Vaikutusarviointiyksikkö

Lisätiedot

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO Ohjeet Tällä lomakkeella pyydämme Teitä arvioimaan elämänlaatuanne, terveyttänne ja muita arkielämänne asioita. Vastatkaa kaikkiin

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Puun käytön lisäys pienlämmityslaitteissa vai energialaitoksissa?

Puun käytön lisäys pienlämmityslaitteissa vai energialaitoksissa? Puun käytön lisäys pienlämmityslaitteissa vai energialaitoksissa? Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti 14.4.2014 THL 1 Systemaattinen analyysi Global Burden of Disease Study 2010 (yhteistyö WHO:n kanssa)

Lisätiedot

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Jaana Leipälä Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston sidosryhmätilaisuus 29.9.2016 Lääkkeet

Lisätiedot

YMPÄRISTÖRISKIEN TORJUNTATOIMENPITEIDEN TERVEYSHYÖTYJEN, KUSTANNUSTEN JA KOETTUJEN ARVOJEN VERTAILU

YMPÄRISTÖRISKIEN TORJUNTATOIMENPITEIDEN TERVEYSHYÖTYJEN, KUSTANNUSTEN JA KOETTUJEN ARVOJEN VERTAILU YMPÄRISTÖRISKIEN TORJUNTATOIMENPITEIDEN TERVEYSHYÖTYJEN, KUSTANNUSTEN JA KOETTUJEN ARVOJEN VERTAILU Juho Kutvonen Pro Gradu -tutkielma Ympäristötiede Itä-Suomen yliopiston ympäristötieteen laitos Helmikuu

Lisätiedot

IHKU haittakustannusmallin toiminta ja käytön demonstrointi. Mikko Savolahti SYKE

IHKU haittakustannusmallin toiminta ja käytön demonstrointi. Mikko Savolahti SYKE IHKU haittakustannusmallin toiminta ja käytön demonstrointi Mikko Savolahti SYKE 24.11.2017 Sisältö Miksi tarvitaan haittakustannusmalli? Miten yksikköpäästöjen haittakustannukset on laskettu? Mihin malli

Lisätiedot

Elinympäristön vaikutus allergiaan ja hengitysterveyteen Anne Hyvärinen, Dosentti, johtava tutkija

Elinympäristön vaikutus allergiaan ja hengitysterveyteen Anne Hyvärinen, Dosentti, johtava tutkija Elinympäristön vaikutus allergiaan ja hengitysterveyteen Anne Hyvärinen, Dosentti, johtava tutkija 9.2.203 Kansanterveyspäivät 9.2.203 Esityksen rakenne Ympäristötekijöistä tuleva tautitaakka Muutama sana

Lisätiedot

Suomessa keskustelu rakennusten kosteus-

Suomessa keskustelu rakennusten kosteus- Jussi Lampi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Kuopion sosiaali- ja terveyspalvelut Jussi Karjalainen Tays allergiakeskus Jorma Komulainen Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Juha Pekkanen Helsingin yliopisto

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

HE 69/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmailulain muuttamisesta

HE 69/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmailulain muuttamisesta HE 69/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmailulain muuttamisesta Ympäristöneuvos Ari Saarinen Liikenne- ja viestintävaliokunta 6.11.2015 Melun haittavaikutukset Terveys Kansanterveyteen toiseksi

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

LOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

LOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) LOHJAN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 28.11.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Hiiden alueen kuntien ja Kirkkonummen

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä. Vesa Pekkola. Ylitarkastaja, Sosiaali- ja terveysministeriö

... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä. Vesa Pekkola. Ylitarkastaja, Sosiaali- ja terveysministeriö ... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä Vesa Pekkola Ylitarkastaja, Sosiaali- ja terveysministeriö Ympäristötekniikan DI, RTA Merkittävimmän osan työurastani olen ollut terveydensuojeluun liittyvissä viranomaistehtävissä

Lisätiedot

Elinympäristön altisteiden terveysvaikutukset Suomessa

Elinympäristön altisteiden terveysvaikutukset Suomessa 1 Ympäristötieteen aineistokoe 2013 Otto Hänninen, Olli Leino, Erkki Kuusisto, Hannu Komulainen, Päivi Meriläinen, Ulla Haverinen- Shaugnessy, Ilkka Miettinen, Juha Pekkanen Elinympäristön altisteiden

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakyselyt mahdollisuudet ja haasteet

Oppilaiden sisäilmakyselyt mahdollisuudet ja haasteet Oppilaiden sisäilmakyselyt mahdollisuudet ja haasteet Juha Pekkanen, prof Kansanterveystieteen osasto, Helsingin Yliopisto Asuinympäristö ja terveys yksikkö, Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Taustaa Työpaikoilla

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ulkoilman pienhiukkaset ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Ulkoilman pienhiukkaset ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Ulkoilman pienhiukkaset ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Luennon rakenne Pienhiukkasten lähteet, koostumus, al?stuminen Terveysvaikutukset, riskeihin

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Etelä-Savon PYLL-tulokset

Etelä-Savon PYLL-tulokset Etelä-Savon PYLL-tulokset 14.6.2016 Mikkeli Virpi Pitkänen erityisasiantuntija 27.6.2016 Page 1 Analyysissä olevat alueet ja asukasluvut Kunnat Hirvensalmi 2 326 Joroinen 5 178 Juva 6 616 Kangasniemi 5

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit Human Papilloma Virus DNA-virus Ilman HPV:tä ei synny kohdunkaulan syöpää Harald zur Hausen,

Lisätiedot

LEHTIMÄKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

LEHTIMÄKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) LEHTIMÄKI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

4 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2015, 29. vsk

4 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2015, 29. vsk Felin Elina, Hänninen Otto ja Fredriksson-Ahomaa Maria Elintarvikevälitteisten taudinaiheuttajien aiheuttama tautitaakka Elintarvikevälitteiset mikrobit näyttelevät merkittävästi suurempaa osaa suomalaisten

Lisätiedot

Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies, STM. Tausta: DI, RTA

Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies, STM. Tausta: DI, RTA Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies, STM Tausta: DI, RTA Asumisterveysasetus ja ajankohtaista STM:stä Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola, STM Terveydensuojelulain asumisterveyttä koskevien pykälien päivitys

Lisätiedot

Ennenaikaisten kuolemien aiheuttamat elinvuosien menetykset pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusmaissa

Ennenaikaisten kuolemien aiheuttamat elinvuosien menetykset pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusmaissa Tieteessä alkuperäistutkimus PEKKA JOUSILAHTI FT, erikoislääkäri, tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos pekka.jousilahti@thl.fi MIKKO VIENONEN LKT, terveydenhuollon asiantuntija Finnish Consulting

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten arviointi HEATtyökalun. Riikka Kallio

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten arviointi HEATtyökalun. Riikka Kallio Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten arviointi HEATtyökalun avulla Riikka Kallio 29.5.2013 29.5.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

VIMPELI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

VIMPELI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) VIMPELI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA (RISKY) OHJELMA

RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA (RISKY) OHJELMA RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA (RISKY) OHJELMA ohjelmaseminaari 10.6.2015 koord. /STUK, esit. Otto Hänninen/THL edistää ympäristötekijöiden aiheuttamien riskien hallintaan liittyvän tutkimus-

Lisätiedot

Mikrobien ja kemikaalien riskinarviointi vesilaitoksissa Päivi Meriläinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Arvioinnin ja mallituksen yksikkö, Kuopio

Mikrobien ja kemikaalien riskinarviointi vesilaitoksissa Päivi Meriläinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Arvioinnin ja mallituksen yksikkö, Kuopio Mikrobien ja kemikaalien riskinarviointi vesilaitoksissa Päivi Meriläinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Arvioinnin ja mallituksen yksikkö, Kuopio Sisältö Talousveden riskit Kvantitatiivinen mikrobiologinen

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala

Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala 2017 Pitkäaikaissairaan terveys- ja hoitosuunnitelma

Lisätiedot

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy, FM Mari Turunen ja Maria Pekkonen, FT Liuliu Du DI Virpi Leivo ja Anu Aaltonen, TkT Mihkel Kiviste Prof. Dainius

Lisätiedot

Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit

Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri 1 Elinkeinorakenteen muutos Teollinen tuotanto vähenee ja siirtyy muualle Suomessa ei enää valmisteta

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi Joensuussa

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi Joensuussa Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi Joensuussa Tilaajatahot: Joensuun kaupunki ja Liikennevirasto Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla -hanke, päätösseminaari

Lisätiedot

Onko yhdyskuntasuunnittelu ajan tasalla huomioiden ympäristöterveysongelmat?

Onko yhdyskuntasuunnittelu ajan tasalla huomioiden ympäristöterveysongelmat? Onko yhdyskuntasuunnittelu ajan tasalla huomioiden ympäristöterveysongelmat? Ari Saarinen Ympäristöterveyshaittojen hallinta Forum Mikkeli XXI 24.9.2015 Melu on... ääntä, joka jatkuvana altisteena on ihmisen

Lisätiedot

Puunpolton savuista sydän- ja hengityssairauskuolemia

Puunpolton savuista sydän- ja hengityssairauskuolemia Puunpolton savuista sydän- ja hengityssairauskuolemia Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti 21.8.2014 THL 1 Vertaileva arviointi tautikuormaa ja vammoja (= ennenaikainen kuolema + terveiden elinvuosien

Lisätiedot