Ympäristön terveysuhat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ympäristön terveysuhat"

Transkriptio

1 Espoon ja Kauniaisten Akateemiset Naiset (EKAN) Villa Junghans Ympäristön terveysuhat Otto Hänninen, FT, Dos Hänninen, O: Ympäristöuhat 1

2 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) THL = KTL ( ) + STAKES ( ) Organisaatiouudistus Helsinki + kuusi muuta kaupunkia ~ 1000 henkeä Oulu Kuopio: Terveydensuojelun osasto (osa) Vaasa Tampere Jyväskylä Kuopio Turku Helsinki Hänninen, O: Ympäristöuhat 2

3 Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta ( /668) 1 Toimiala Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja sen palvelujen kehittämiseksi on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Laitos on sosiaali- ja terveysministeriön alainen. 2 Tehtävät Laitoksen tehtävänä on: 1) tutkia ja seurata väestön hyvinvointia ja terveyttä, niihin vaikuttavia tekijöitä ja niihin liittyviä ongelmia, ongelmien yleisyyttä ja ehkäisymahdollisuuksia, sekä kehittää ja edistää toimenpiteitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ongelmien vähentämiseksi; 2) tutkia, seurata, arvioida ja kehittää sekä ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja antaa asiantuntijatukea hyvinvointia ja terveyttä edistävien politiikkojen, toimintatapojen ja käytäntöjen toteuttamiseksi; (laki jatkuu ) Lähde: Hänninen, O: Ympäristöuhat 3

4 Aiheena tänään Terveys ja terveyden riskitekijät Ympäristön riskitekijät AVAUSTEHTÄVÄ 3 tärkeintä terveyteen vaikuttavaa tekijää 3 tärkeää ympäristötekijää ylihuomioituja? Riskinarvionti Epidemiologia Annosvaste Tautitaakka Hänninen, O: Ympäristöuhat 4

5 TOTEUTUNUT RISKI KOETTU RISKI Miksi kvantitatiivinen riskinarviointi on tärkeää? Koetut ja toteutuneet riskit LENTO- ONNETTOMUUS KÄNNYKÄT TERRORISTI- ISKU ASEELLINEN RIKOLLISUUS LINTUINFLUENSSA PÖRSSI- ROMAHDUS PÄIVITTÄINEN VIINILASILLINEN Susanna Hertrich, 2008 : Reality Checking Device HELLE LUOTTOKORTIN KOPIOINTI LIIKENNE- ONNETTOMUUS SYÖPÄ SYDÄN- JA VERISUONITAUDIT Hänninen, O: Ympäristöuhat 5

6 Sisäaltisteiden osuudet tautitaakasta 2.1 MDALY/a Ulkoilmasta: - PM 2.5 outdoor - Bioaerosols - VOC outdoor Maaperästä: - Radon 13 kdaly/a Sisälähteistä: - PM 2.5 indoor - Kosteusvauriot - Passiivitupakointi - Häkämyrkytykset Figure 9 Suomessa Eurooppaan verrattuna: - PM 2.5 ulkoilmassa alhaisempi - Radon korkeampi - passiivitupakointi vähäisempää Lähde: Hänninen & Asikainen Hänninen, O: Ympäristöuhat 6

7 Hänninen, O: Ympäristöuhat 7

8 Tautitaakka ja sen syyt Mitä ovat nämä tuntemattomat syyt? Kaikki tunnetut riskitekijät! Attributable burden of disease = risk factors Burden of Disease (BoD) Ympäristötekijät (EBD) Torjuttavissa? Torjuttavissa oleva osuus Hänninen, O: Ympäristöuhat 8

9 GBD 2010 Causes Finland has the 6 th worst health out of 18 West European countries Hänninen, O: Ympäristöuhat 9

10 registered deaths in 2009 Helsingin Sanomat Hänninen, O: Ympäristöuhat 10

11 Kuolleisuus Kuolema on helposti ja yleensä virheettä havaittavissa Kuoleman syyn määrittäminen on huomattavasti mutkikkaampaa Kuolemien laskeminen ei ota huomioon ikää => menetetyt elinvuodet (years of life lost, YLL) Hänninen, O: Ympäristöuhat 11

12 Kliininen ja subkliininen sairastavuus Kliiniset Kuolleisuus Sairastuvuus Vakavat palautuvat vaikutukset Kumulatiiviset vaikutukset Lievät palautuvat vaikutukset Viihtyvyyshaitat, oireeton saastekuormitus Osuus altistuneista Lähde: Pekkanen, 2012 Vaikutuksen vakavuus Altisteiden haitat hyvin erilaisia: radon: keuhkosyöpä häkä: akuutti häkämyrkytys => kuolema bentseeni: leukemia Osa aiheuttaa lukuisia sairauksia tupakansavu, pienhiukkaset: astma, sydän- ja verisuonisairaudet, syöpä, infektiot, Hänninen, O: Ympäristöuhat 12

13 Tautitaakka (BoD) Mittari: Haittapainotetut elinvuodet (DALY) Disability adjusted lifeyears (DALY) BoD [DALY] = YLL + YLD YLL = years of life lost YLD = years lived with disability YLD = DW L DW = Disability weight [0 1] L = Duration (years) Hänninen, O: Ympäristöuhat 13

14 haittapainokerron Tautitaakan mittari Haittapainotettu elinvuosi (DALY) vakava unihäiriö 0 leukemia asteittain etenevä sydän- ja verisuonisairaus 1 keuhkokuume terveet elinvuodet menetetty terveys kuolema Mukaellen Guus de Hollander et al., 1999 ikä väestö Hänninen, O: Ympäristöuhat 14

15 Hänninen, O: Ympäristöuhat 15

16 Global Burden of Disease (GBD) 2010 Study 187 countries, 21 regions Target years diseases and injuries 67 risk factors 20 age groups Institute of Health Metrics and Evaluation (IHME), Seattle, USA Funding Bill and Melinda Gates Foundation Lancet special issue Dec 2012 discounting and age-weighting dropped Hänninen, O: Ympäristöuhat 16

17 Tautitaakka Suomessa 2010 IHME, Hänninen, O: Ympäristöuhat 17

18 Attributable burden peaks at years Majority of burden before retirement age Environmental risk factors in minor role in these GBD 2010 estimates 25 risk factor groups 7 environmental risk factors Hänninen, O: Ympäristöuhat 18

19 Smoking, inactivity and high BMI affect mostly ages above 55 years Alcohol steady at (20-)40-60 years Dietary risks 7 environmental risk factors Hänninen, O: Ympäristöuhat 19

20 Dietary risks in GBD 2010 study Lisäaineet, saasteet ja mikrobit puuttuvat tarkastelusta!!! Puutokset (9) tärkeämpiä kuin liikasaannit (5). Liikasaanneista tärkeimmät suola (3.) ja lihajalosteet (4.) Hänninen, O: Ympäristöuhat 20

21 Hänninen, O: Ympäristöuhat 21

22 Muutama sana arviointimenetelmistä Riskinarviointi Annos-vaste Altistus Epidemiologia suhteellinen riski väestöedustavuus Hänninen, O: Ympäristöuhat 22

23 Paracelsus What is there that is not poison? All things are poison and nothing without poison. Solely the dose determines that a thing is not a poison. Phillip von Hohenheim a.k.a. Paracelsus (cf. exposure!) Paracelsus, Father of toxicology Hänninen, O: Ympäristöuhat 23

24 Ympäristösaasteiden terveysriskin arviointi 1. Arviointi käynnistyy Vaaran tunnistaminen (Onko altiste haitallinen?) 2-3. Arvioinnin osavaiheet Annos-vaste (Kuinka haitallinen tarkkaan ottaen?) Altistus (Kuinka paljon ainetta elinympäristössä on?) Epidemiologia Toksikologia 4. Tulos Riskin kuvaus (Kuinka suuri riski itse asiassa on?) National Research Council, Committee on Risk Assessment Methodology, Issues in Risk Assessment., 374pp. National Academies Press Hänninen, O: Ympäristöuhat 24

25 Epidemiologia The most convincing line of evidence for human risk is a well-conducted epidemiologic study in which a positive association between exposure and disease has been observed (NRC, 1983). Klaassen (ed), 2007, Chapter 4, p. 114 (7. ed.) NRC, 1983 in Google Books (citation on page 22) Hänninen, O: Ympäristöuhat 25

26 Lontoon koleraepidemia 1854 Dr John Snow ( ) Yli 600 kuollutta Sohossa Miasma-teoria bad air Snow:n karttaanalyysi loi pohjan modernille epidemiologialle Kuolemantapaus Kaivo https://en.wikipedia.org/wiki/1854_broad_street_cholera_outbreak Hänninen, O: Ympäristöuhat 26

27 Riski? Geneerinen määritelmä: R = p x L Ympäristöterveydessä n R = N Epidemiologiassa n e n n RR = : N e N n Verrokkiryhmä R = Riski p = todennäköisyys (probability) [0, 1] L = menetyksen suuruus (loss) R = Riski n = Sairaus- (tai kuoleman)tapauksia N = Väestön koko henkilöä RR = Suhteellinen riski (altistuneiden ryhmässä) n = tautitapausten määrä N = väestömäärä e = altistuneet (exposed) n = ei-altistuneet (non-exposed) Hänninen, O: Ympäristöuhat 27

28 Epidemiologia: Riski (R) ja suhteellinen riski (RR) Väestö (100) Altistumaton väestön osa (80) Altistuva väestön osa (20) terve henkilö sairas - 4/20 (20%) 1/80 (1.25%) R = 5/100 (5%) 20% RR = = % Hänninen, O: Ympäristöuhat 28

29 Altistusketju Pienhiukkasepidemiologia Environment Man Sources Concentrations Exposure Doses Health Emissions Microenvironments Ambient Outdoors Indoors Intake Uptake Cumulative retained dose Q C a C o C i E I U D H Dispersion Spatial variability Infiltration Timeactivity Inhalation Alveolar deposition Clearance Age, Gender Health status Susceptibility Genetics Hänninen, O: Ympäristöuhat 29

30 Suhteellinen kuolleisuus Esimerkki epidemiologiasta Harvard Six Cities Study Dockery et al. (1993) 1.3 RR = => 20 µg m % per 10 µg m -3 Kuusi kaupunkia: S = Steubenville (Ohio) H = Harriman (Tennesee) L = St. Louis (Missouri) W = Watertown (Massachusetts) T = Topeka (Kansas) P = Portage (Wisconsin) Ulkoilman PM 2.5 pitoisuus [µg m -3 ] Hänninen, O: Ympäristöuhat 30

31 Hänninen, O: Ympäristöuhat 31

32 22+ studies Hänninen, O: Ympäristöuhat 32

33 Hänninen, O: Ympäristöuhat 33

34 Tavoitteena kokonaiskuva ympäristön vaikutuksesta terveyteen Kansanterveyspainotus yksilö- ja paikalliset riskit tärkeitä esityksen näkökulma tarkastelee kuitenkin vaikutuksia tilastollisin ja kansanterveydellisin painotuksin Arviointimentelmät epidemiologia, altistumiseen liittyvä suhteellinen riski (RR) vertailukelpoisuus: haittapainotetut elinvuodet (DALY) Kokonaiskuva ympäristöterveysriskeistä Suomessa Haittojen tehokas torjunta? Hänninen, O: Ympäristöuhat 34

35 Life expectancy in Finland (2006) Elämänmuodot, elinkeinot Antibiootit, lääkkeet Lääketiede, hoitokäytännöt, sairaalat Liikenneturvallisuus Työturvallisuus Koskinen S, Aromaa A, Huttunen J, Teperi J. (eds.) Health in Finland. Helsinki Hänninen, O: Ympäristöuhat 35

36 11 ympäristötekijää: Table 2. Environmental health risks in Finland according to the Environmental Health Committee, Kuolleisuus Sairaustapaukset 2006 Seturi, cases Seturi, 2010 EBoDE, 2011 Healthvent -13 Seturi, 2010 EBoDE, 2011 Healthvent cancers DALY cases DALY Seturi, 2010 EBoDE, 2011 Seturi, 2010 Seturi, 2010 CAFE estimate, deaths DALY cases avg cases avg Seturi, 2010 EBoDE, CV deaths DALY Seturi, cases Koskinen S, Aromaa A, Huttunen J, Teperi J. Health in Finland. Helsinki Hänninen, O: Ympäristöuhat 36

37 Ympäristötautitaakka: Kotimaiset arviot SETURI EBoDE Healthvent Pekkanen, 2010 Hänninen et al, 2010 EU26 Outdoor sources Indoor sources Respiratory infections Acute toxication COPD DALY update Asikainen ym., 2013 CV-diseases Lung cancers Asthma Hänninen & Asikainen, Attributable burden of disease (DALY/a) Pdf directly: Hänninen & Knol, 2011 Portal: Pdf directly: EHP: Tekaisu Hänninen, O: Ympäristöuhat 37

38 A. Suuren kansanterveyshaitan aiheuttavat ympäristöaltisteet Altiste Altistuneita Vaikutus Tapauksia vuosittain a Yksilö-riski b A. Tärkeimmät kansanterveysvaikutukset Ulkoilman koko väestö ennenaikainen ,3 % pienhiukkaset kuolleisuus 3,6 milj. krooninen bronkiitti ,7 % (yli 27-vuotiaat) 3,5 milj. vakava oirepäivä (15-64-vuotiaat) 2,1 milj. 30 pv Tupakoimattomien astman puhkeaminen* 50 2 % altistuminen (alle 15-vuotiaita) alahengitystie-tulehdus SETURI tupakansavulle % (alle 2-vuotiaita) kotona (lapset) tai välikorvan tulehdus kotona/töissä % (alle 3-vuotiaita) (aikuiset) astman puhkeaminen* % (aikuisia) kuolleisuus (iskeeminen sydäntauti) (aikuisia) % kuolleisuus (aikuisia) (keuhkosyöpä) 8 0,1 % Sisäilman radon koko väestö kuolleisuus (keuhkosyöpä) 280 0,4 % Auringon UVsäteily (melanooma) koko väestö kuolleisuus 120 0,2 % Pekkanen, 2010 Hänninen et al, 2010 kuolleisuus 25 0,03 % (okasolusyöpä) Ympäristömelu 2,6 milj. suuresti kiusaantuneita (>45 db L DEN ) % 2,1 milj. suuresti unihäiriöisiä % (>40 db L N ) 0,8 milj. sydäninfarkti* 90 0,8 % 20 ympäristötekijää (>59 db L DEN ) Kotien astman puhkeaminen* % jaettuna kahteen ryhmään kosteusvauriot alahengitystieoireita päivittäin / lähes % päivittäin ylähengitystieoireita päivittäin / lähes % päivittäin a Ennenaikaisten kuolemantapausten tai tautitapausten määrä, haitoista kärsivien määrä tai oirepäivien määrä, ks. tarkempi määrittely altistekohtaisesta tekstistä. b Altistuneen henkilön keskimääräinen elinaikainen lisäriski, ks. tarkempi määrittely Menetelmäartikkelista tässä samassa lehdessä (Pekkanen ym.) * Näyttö altistuksen syy-yhteydestä ei konklusiivinen Hänninen, O: Ympäristöuhat 38

39 B. Muut ympäristöaltisteet Altiste Altistuneita Vaikutus Tapauksia vuosittain a Yksilö-riski b B. Lievemmät kt-vaikutukset Ulkoilman otsoni 3,4 milj. menetetty elinvuosi 90 0,7 pv (yli 30-vuotiaat) 3,0 milj. oirepäivä (18-64-vuotiaat) pv yskäpäivä pv (5-14-vuotiaat) alahengitysteiden pv (5-14-vuotiaat) oirepäivä Häkäaltistus koko väestö kuolema 11 0,01 % SETURI Juomaveden 2,1 milj. virtsarakon syöpä 14 0,05 % kloorauksen sivutuotteet Tshernobyl- ja koko väestö syöpäkuolema 3 0,004 % ydinkoelaskeumat Luonnon syöpäkuolema 2 0,07 % radionuklidit porakaivovedessä Kalan dioksiini 3,2 milj. syöpä 4 0,01 % Ruoan mikrobit koko väestö ruokamyrkytys ,3 % Veden mikrobit koko väestö ruoansulatuskanavan 500 0,7 % Pekkanen, 2010 infektio Hänninen et al, 2010 Kalan lievä älyllinen 45 0,3 % metyylielohopea (vastasyntyneet) kehitysvammaisuus Ympäristön lyijy lievä älyllinen 30 0,2 % (alle 5-vuotiaita) kehitysvammaisuus verenpainetauti 20 1 % (aikuisia) Juomaveden hampaiden fluoroosi % fluoridi Sisäilman astman puhkeaminen* 14 1,4 % formaldehydi (alle 4-vuotiaita) Hengitysilman koko väestö leukemia 1 0,001 % bentseeni Porakaivojen virtsarakon syöpä 0,01 0,004 % arseeni a Ennenaikaisten kuolemantapausten tai tautitapausten määrä, haitoista kärsivien määrä tai oirepäivien määrä, ks. tarkempi määrittely altistekohtaisesta tekstistä. b Altistuneen henkilön keskimääräinen elinaikainen lisäriski, ks. tarkempi määrittely Menetelmäartikkelista tässä samassa lehdessä (Pekkanen ym.) * Näyttö altistuksen syy-yhteydestä ei konklusiivinen Hänninen, O: Ympäristöuhat 39

40 2010 Työaltisteet Bentseeni* Kromi(VI) Nikkeli Puupöly* Säteily Formaldehydi* Asbesti Hitsaus Dieselpakokaasut Kvartsipöly Pöly, huurut, kemikaalit Melu** Ympäristöaltisteet Arseeni porakaivot* Bentseeni* Säteily porakaivot Tshernobyl Dioksiini* Otsoni*** Juomaveden klooraus* Melu** UV-säteily Radon Passiivitupakointi Pienhiukkaset 0,1 0,1 0,2 0, Tapausmäärä/vuosi Tapausmäärät/v. (vain kuolemat,syövät ja sydäninfarktit) SETURI Pekkanen, 2010 Hänninen ym., 2010 * Sisältää sekä syöpäsairastuvuuden että -kuolleisuuden ** Kolmasosa infarkteista oletettu tappaviksi *** Jaettu piehiukkas- ja otsonikuolemien Hänninen, aiheuttaman O: Ympäristöuhat eliniän lyhenemän suhteella

41 SETURI DALY:iksi Tapausmäärät haittapainotetuiksi menetetyiksi elinvuosiksi (DALY) Population attributable fraction (PAF) menetelmä, WHO:n taustatautikuorma-arviot Joissakin tapauksissa bottom-up menetelmä: BOD = L x DW Ikäpainotus ja diskonttaus Tulokset julkaistiin Y&T 5/2013 Lähde: Asikainen ym., 2013, Ympäristö ja Terveys Nr 5 SETURI aiemmin: Pekkanen, 2010 Hänninen ym., Hänninen, O: Ympäristöuhat 41

42 Ympäristötautitaakka Arvioituja toimenpiteitä * * * *. * *. ** Porakaivojen arseeni Veden mikrobit Ruoan mikrobit Hengitysilman bentseeni Itämeren kalan dioksiini Juomaveden klooraus Säteily porakaivot Tshernobyl Juomaveden fluoridi Sisäilman formaldehydi Häkämyrkytys Ulkoilman otsoni Ympäristön lyijy Kalan metyylielohopea Kotien kosteusvauriot Auringon UV-säteily Passiivitupakointi Sisäilman radon Ympäristömelu Ulkoilman pienhiukkaset SETURI-hanke Ympäristöaltisteet Altistekohtainen tautitaakka (DALY/v) Diskontattu 3% Vihreä /Harmaa: Merkitys tärkeimpien altisteiden listalla korostuu/heikkenee kun kuolleisuuden ja syöpien lisäksi lievemmät sairaudet huomioidaan. Lähde: Asikainen ym., 2013, Ympäristö ja Terveys Nr 5 Aiemmin: Pekkanen, 2010 Hänninen ym., Hänninen, O: Ympäristöuhat 42

43 Priorisointi muuttuu? Priorisointiperuste # Tapausmäärä # Tautitaakka 1 Pienhiukkaset 1 Pienhiukkaset 2 Passiivitupakointi 2 Ympäristömelu 3 Radon 3 Radon 4 UV-säteily 4 Passiivitupakointi 5 Ympäristömelu 5 UV-säteily 6 Juomaveden klooraus 6 Kotien kosteusvauriot 7 Otsoni 7 Kalan metyylielohopea 8 Dioksiini 8 Ympäristön lyijy 9 Tshernobyl 9 Otsoni 10 Säteily porakaivot 10 Häkä 11 Bentseeni 11 Sisäilman formaldehydi 12 Arseeni porakaivot 12 Juomaveden fluoridi TOP5 samat! Mikä olisi paras tapa pienentää riskejä? Sijat 6-12 uusiksi Asikainen ym., 2013, Ympäristö ja Terveys Hänninen, O: Ympäristöuhat 43

44 Top 4 altisteiden torjunta Ruoan mikrobit 2 Hengitysilman bentseeni 6 Itämeren kalan dioksiini 11 Juomaveden klooraus 14 Säteily porakaivot Juomaveden 16 Tshernobyl fluoridi Sisäilman formaldehydi 120 Ympäristön Häkämyrkytys lyijy Ulkoilman otsoni 230 Kalan metyylielohopea 540 Porakaivojen arseeni 1 Veden mikrobit 1 Passiivitupakointi Ulkoilman pienhiukkaset Sisäilman radon Ympäristömelu Auringon UV - säteily Kotien kosteusvauriot tupakointi? Kuva 1. Kahdenkymmenen valitun ympäristötekijän suhteellinen vaikutus suomalaisten ympäristötautitaakkaan (perustuen Asikainen ym. 2013). Aktiivitupakointi ei ole luvuissa mukana Hänninen, O: Ympäristöuhat 44

45 Jouni Tuomisto Radon and smoking 74.7% of lung cancer caused by smoking without radon 11.9% by smoking and radon 1.9% by radon without smoking Mäkeläinen, Hänninen, O: Ympäristöuhat 45

46 Radon ja keuhkosyöpä Suomessa Kuva 1. Keuhkosyöpätapausten määrä Suomessa vuonna 2008 jaettuna kahteen tärkeimpään riskitekijään, tupakointiin ja radon-altistukseen (Mäkeläinen, 2010). Suurin osa keuhkosyövistä (1770 kpl, 89%) aiheutuu jommastakummasta tai molemmista tekijöistä. Radonaltistusten alentaminen parantaa tupakoitsijoiden terveyttä! Hänninen ym % keuhkosyövästä aiheutuu muista kuin näistä kahdesta tekijästä 1.8% radonista ilman tupakkaa Passiivitupakointiin liittyvä laskennallinen osuus n. 0.6% Tupakka keskeinen riskitekijä! Ilman tupakkaa Rn hyvin tunnettu, varma, mutta vaikutukseltaan vähäinen! Hänninen, O: Ympäristöuhat 46

47 Tupakalla muitakin vaikutuksia kuin keuhkosyöpä sydän- ja verisuonisairaudet muut hengityselinsairaudet Kuva 2. Radonin keuhkosyöpävaikutukset verrattuna tupakoinnin keuhkosyöpä- ja kokonaisterveysvaikutuksiin. Tupakoitsijoiden terveyden edistäminen radoniin puuttumalla on kuriositeetti. Hänninen ym Hänninen, O: Ympäristöuhat 47

48 Top 4 altisteiden torjunta Ruoan mikrobit 2 Hengitysilman bentseeni 6 Itämeren kalan dioksiini 11 Juomaveden klooraus 14 Säteily porakaivot Juomaveden 16 Tshernobyl fluoridi Sisäilman formaldehydi 120 Ympäristön Häkämyrkytys lyijy Ulkoilman otsoni 230 Kalan metyylielohopea 540 Porakaivojen arseeni 1 Veden mikrobit 1 Passiivitupakointi Ulkoilman pienhiukkaset Sisäilman radon Ympäristömelu Auringon UV - säteily Kotien kosteusvauriot Kuva 1. Kahdenkymmenen valitun ympäristötekijän suhteellinen vaikutus suomalaisten ympäristötautitaakkaan (perustuen Asikainen ym. 2013). Aktiivitupakointi ei ole luvuissa mukana Hänninen, O: Ympäristöuhat 48

49 PM 2.5 altistuksen alentaminen Juho Kutvonen, Itä-Suomen yliopisto, FM opinnäytetyö 2014: Ympäristöriskien torjuntatoimenpiteiden terveyshyötyjen, kustannusten ja koettujen arvojen vertailu mukana mm. pienhiukkaset Osajulkaisu Ilmansuojeluuutiset touko/2014 Kutvonen ym., 2014, Ilmansuojelu-uutiset 1/ Hänninen, O: Ympäristöuhat 49

50 PM 2.5 altistus Non-discounted values Dioxins Traffic noise Lead Ozone Formaldehyde Benzene Finland SHS Lähdeositus kotimaiset lähteet joihin voidaan vaikuttaa kotimaisin toimenpitein Radon PM2.5 Hänninen & Knol, 2011 Muut lähteet 5 % Muut altistukset kuin hiukkaset 32 % Puu vapaa-ajan asunnoissa 0 % Puu tukilämmityksessä 3 % Pääasillinen puulämmitys 1 % Resuspensio 5 % Kaukokulkeutuneet sekundaarihiukkaset 31 % Kotimaiset lähteet Pistelähteet 3 % Kaukokulkeutuneet primaarihiukkaset 12 % Tie- ja jarrupöly Pakokaasuhiukkaset 1 % 7 % Kutvonen ym., 2014, Ilmansuojelu-uutiset 1/ Hänninen, O: Ympäristöuhat 50

51 Taajama >= 200 as/km 2 Toimenpidevaihtoehdot Alennetut nopeusrajoitukset taajamissa (35 km/h) alentaa hiukkasten resuspensiopäästöjä Puun polttokielto tai rajoitus taajamissa täyskielto tai puolittaminen kohdennetulla ympäristöverolla Altistuksen arviointi Ilmatieteen laitoksen leviämismallilaskelmilla Terveyshyötyjen viiveen huomioimiseksi jakso 50 vuotta Vaikutusten (hyödyt ja kustannukset) diskonttaus (3%) Hänninen, O: Ympäristöuhat 51

52 Pienhiukkasten tautitaakkaosuus (per vuosi) Kutvonen ym., 2014, Ilmansuojelu-uutiset 1/ Hänninen, O: Ympäristöuhat 52

53 Nettovaikutukset: Kustannus-hyöty ja arvohyöty Kutvonen ym., 2014, Ilmansuojelu-uutiset 1/ Hänninen, O: Ympäristöuhat 53

54 Yhteenveto 1 Kokonaiskuva hahmottuu yhteistyö asiantuntijalaitosten kesken (mm. SOTERKO-RISKY) yhteisen vertailukelpoisen kielen kehittäminen (esim. DALY ja vaikuttavuusarviot) Puuttuvia kemikaaleja ja muita tekijöitä on paljon kemikaaleja mikrobeja Kokonaistautitaakka auttaa rajaamaan suuruusluokkia silloinkin kun riskitekijöiden väestösyyosuudet ovat epäselviä! Hänninen, O: Ympäristöuhat 54

55 Yhteenveto 2 Tärkeimpiä ympäristöaltisteita terveysriskien kannalta Pienhiukkaset, liikennemelu, radon ja passiivitupakointi, UVsäteily, kosteusvauriot, jne. Pienhiukkasten altistuksen poistaminen haastavaa mutta alentaminen mahdollista ilmanvaihdon ohjearvoilla suuri vaikutus (sisäilma; jopa -50%) CB-tarkastellut vaihtoehdot lähes yhtä kustannustehokkaita nopeusrajoitus ei kuitenkaan arvotehokas! Radon, (passiivi)tupakointi linkittyvät tupakointiin Melu, uv-säteily työ jatkuu! Hänninen, O: Ympäristöuhat 55

56 Torjuntatoimenpiteiden vaikuttavuusarvioita Hänninen ja Asikainen Y&T 2014 nr 8 ilm Tupakointiin ja 2 sisäilmaan puuttumalla saadaan suurimmat terveyshyödyt, sitten 3 puun taajamapolton, eläinkontaktien ja kosteusvaurioiden kautta Hänninen, O: Ympäristöuhat 56

57 Take-away message Epidemiologia Rekisteritutkimus Olemassa olevat aineistot Biologiset ja kemialliset uhat Terveyden ja sairauden determinantit Toimenpiteet => Vaikuttavuus => Priorisointi NATIONAL INSTITUTE FOR HEALTH AND WELFARE Hänninen, O: Ympäristöuhat 57

58 Ympäristöterveyden osasto Kuopio Hänninen, O: Ympäristöuhat 58 58

Vaikutukset sisäilman terveysriskeihin

Vaikutukset sisäilman terveysriskeihin Sisäilmastoseminaari Messukeskus 13.3.2014 Sali 101-102 klo 8:45 Terveysperusteiset ilmanvaihdon ohjearvot Vaikutukset sisäilman terveysriskeihin Otto Hänninen, FT, Dos. 2014-03-31 Sisäilman kansanterveysvaikutukset/otto

Lisätiedot

Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia

Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia -ohjelma (RISKY) RAJAUS: elin- ja työympäristö, YMPÄRISTÖTERVEYS MOTIVAATIO: suuri osa ympäristötekijöiden aiheuttamista sairauksista on ehkäistävissä Tavoitteet

Lisätiedot

Tupakka, radon ja ympäristöterveys

Tupakka, radon ja ympäristöterveys Otto Hänninen, Juho Kutvonen, Isabell Rumrich, Arja Asikainen ja Jouni Tuomisto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Ympäristöterveyden osasto, Kuopio Tupakka, radon ja ympäristöterveys Tupakka on suurin

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö Asumisterveysasetuksen soveltamisohje Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö 8.2.2016 Soterko tutkimusseminaari 5.2.2016 1 Elin- ja työympäristön altisteisiin

Lisätiedot

Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet

Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet Ilmansaasteiden terveysvaikutukset (ISTE) Heli Lehtomäki LinkedIn https://fi.linkedin.com/in/helilehtomaki Esityksen rakenne 1. Työn lähtökohdat

Lisätiedot

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Riskien hallinta riskinarvioijan näkökulmasta! Sisältö: REACH-kemikaalit/muut kemialliset aineet

Lisätiedot

Ympäristöterveyden tulevat haasteet. Juha Pekkanen, prof Helsingin yliopisto

Ympäristöterveyden tulevat haasteet. Juha Pekkanen, prof Helsingin yliopisto Ympäristöterveyden tulevat haasteet Juha Pekkanen, prof Helsingin yliopisto Ympäristöterveyden historiaa Pistelähteet Suuret nälkävuodet Vesi- ja viemärilaitokset Ympäristön suojelu Hygienian nousu Lääke,

Lisätiedot

Ympäristöterveysriskien torjunta osana kestävää kehitystä

Ympäristöterveysriskien torjunta osana kestävää kehitystä Jouni T. Tuomisto 1, Otto Hänninen 1, Arja Asikainen 1 ja Mikko Pohjola 1,2 1) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Ympäristöterveyden osasto, Kuopio 2) Nordem Oy, Kuopio Ympäristöterveysriskien torjunta osana

Lisätiedot

Epidemiologia riskien arvioinnissa

Epidemiologia riskien arvioinnissa Epidemiologia riskien arvioinnissa Markku Nurminen Työterveyslaitos Epidemiologian ja biostatistiikan osasto Riskinarvioinnin vaihe Epidemiologinen strategia Riskin tunnistaminen Kuvaileva epidemiologia

Lisätiedot

Ilmanvaihto ja terveys

Ilmanvaihto ja terveys Otto Hänninen ja Arja Asikainen Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Ilmanvaihto ja terveys Suuria mahdollisuuksia vai kinkkisiä kompromisseja Vietämme valtaosan elämästämme sisätiloissa ei siis ihme, että

Lisätiedot

Ilmavälitteiset ympäristöterveyshaitat paikallispäättäjän näkökulmasta

Ilmavälitteiset ympäristöterveyshaitat paikallispäättäjän näkökulmasta Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 7/2015 Ilmavälitteiset ympäristöterveyshaitat paikallispäättäjän näkökulmasta Ulkoilman pienhiukkaset Tarkasteltaessa ympäristöaltisteiden vaikutusta

Lisätiedot

Elinympäristön vaikutus allergiaan ja hengitysterveyteen Anne Hyvärinen, Dosentti, johtava tutkija

Elinympäristön vaikutus allergiaan ja hengitysterveyteen Anne Hyvärinen, Dosentti, johtava tutkija Elinympäristön vaikutus allergiaan ja hengitysterveyteen Anne Hyvärinen, Dosentti, johtava tutkija 9.2.203 Kansanterveyspäivät 9.2.203 Esityksen rakenne Ympäristötekijöistä tuleva tautitaakka Muutama sana

Lisätiedot

Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin?

Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin? Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin?, STUK 1 Suurin yksittäinen säteilyaltistumisen lähde, mutta radon ei ole tuttu: 31 % ei osaa arvioida radonista aiheutuvaa terveysriskiä (Ung-Lanki

Lisätiedot

YMPÄRISTÖRISKIEN TORJUNTATOIMENPITEIDEN TERVEYSHYÖTYJEN, KUSTANNUSTEN JA KOETTUJEN ARVOJEN VERTAILU

YMPÄRISTÖRISKIEN TORJUNTATOIMENPITEIDEN TERVEYSHYÖTYJEN, KUSTANNUSTEN JA KOETTUJEN ARVOJEN VERTAILU YMPÄRISTÖRISKIEN TORJUNTATOIMENPITEIDEN TERVEYSHYÖTYJEN, KUSTANNUSTEN JA KOETTUJEN ARVOJEN VERTAILU Juho Kutvonen Pro Gradu -tutkielma Ympäristötiede Itä-Suomen yliopiston ympäristötieteen laitos Helmikuu

Lisätiedot

ILMANVAIHDON TERVEYSPERUSTEISET EU-OHJEARVOT

ILMANVAIHDON TERVEYSPERUSTEISET EU-OHJEARVOT Sisäilmastoseminaari 2015 1 ILMANVAIHDON TERVEYSPERUSTEISET EU-OHJEARVOT Otto Hänninen 1, Arja Asikainen 1, Carrer P 2, Kephalopoulos S 3, Oliveira Fernandes de E 4, Wargocki P 5 1 Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Elinympäristön altisteiden terveysvaikutukset Suomessa

Elinympäristön altisteiden terveysvaikutukset Suomessa 1 Ympäristötieteen aineistokoe 2013 Otto Hänninen, Olli Leino, Erkki Kuusisto, Hannu Komulainen, Päivi Meriläinen, Ulla Haverinen- Shaugnessy, Ilkka Miettinen, Juha Pekkanen Elinympäristön altisteiden

Lisätiedot

Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, prof Tutkimus

Lisätiedot

Ilmanvaihdon terveysperusteiset ohjearvot Otto Hänninen, Arja Asikainen, Paolo Carrer, Stelios Kephaolopoulos, Eduardo de Oliveira Fernandes

Ilmanvaihdon terveysperusteiset ohjearvot Otto Hänninen, Arja Asikainen, Paolo Carrer, Stelios Kephaolopoulos, Eduardo de Oliveira Fernandes Sisäilmastoseminaari Helsingin Messukeskus 11.03.2015 Ilmanvaihdon terveysperusteiset ohjearvot Otto Hänninen, Arja Asikainen, Paolo Carrer, Stelios Kephaolopoulos, Eduardo de Oliveira Fernandes 2015-03-11

Lisätiedot

Elinympäristön altisteiden terveysvaikutukset Suomessa

Elinympäristön altisteiden terveysvaikutukset Suomessa Otto Hänninen, Olli Leino, Erkki Kuusisto, Hannu Komulainen, Päivi Meriläinen, Ulla Haverinen-Shaugnessy, Ilkka Miettinen, Juha Pekkanen Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Lisätiedot

Suodatuksen ja sisäilmapuhdistimien mahdollisuudet vähentää pienhiukkasaltistusta sisätiloissa

Suodatuksen ja sisäilmapuhdistimien mahdollisuudet vähentää pienhiukkasaltistusta sisätiloissa Suodatuksen ja sisäilmapuhdistimien mahdollisuudet vähentää pienhiukkasaltistusta sisätiloissa 40. Ilmansuojelupäivät 18.-19.8.2015 Aimo Taipale, VTT Puhdasilmaratkaisut Pienhiukkaset ja niiden aiheuttamat

Lisätiedot

Energiatuotannon terveysvaikutukset. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Energiatuotannon terveysvaikutukset. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Energiatuotannon terveysvaikutukset Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Rakenne Poltto Pienhiukkaset Ilmastonmuutos Ydinenergia Eri tuotantomuotojen vertailu Primääristen

Lisätiedot

RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA (RISKY) OHJELMA

RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA (RISKY) OHJELMA RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA (RISKY) OHJELMA ohjelmaseminaari 10.6.2015 koord. /STUK, esit. Otto Hänninen/THL edistää ympäristötekijöiden aiheuttamien riskien hallintaan liittyvän tutkimus-

Lisätiedot

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin MetropoliLab Oy 010 3913 431 timo.lukkarinen@metropolilab.fi Viikinkaari 4, (Cultivator II, D-siipi) 00790 Helsinki Sisäilman VOC-tutkimuksia tehdään monista lähtökohdista, kuten mm.: kuntotutkimus esim.

Lisätiedot

Pienhiukkaset ja altistuminen liikenneympäristössä

Pienhiukkaset ja altistuminen liikenneympäristössä Pienhiukkaset ja altistuminen liikenneympäristössä Sari Alm, FT. Kansanterveyslaitos Ympäristöterveys Liikenne ja lapset -tutkimus Ambient air or macroenvironmental domain DISTANT AND REGIONAL SOURCES

Lisätiedot

Terveys, työhyvinvointi ja talous - jokaisen etu. Savuton Suomi 2040 11.5.2010 Harri Vainio

Terveys, työhyvinvointi ja talous - jokaisen etu. Savuton Suomi 2040 11.5.2010 Harri Vainio Terveys, työhyvinvointi ja talous - jokaisen etu Savuton Suomi 2040 11.5.2010 Harri Vainio Tupakka globaalisti riski nro 1 WHO 2009 Työterveyslaitos / Harri Vainio / 11.5.2010 2 Terveyshaitat kasvussa

Lisätiedot

PUDASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

PUDASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) 1 PUDASJÄRVI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 21.8.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Oulunkaaren seutukunnan tilauksesta Menetetyt

Lisätiedot

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy, FM Mari Turunen ja Maria Pekkonen, FT Liuliu Du DI Virpi Leivo ja Anu Aaltonen, TkT Mihkel Kiviste Prof. Dainius

Lisätiedot

Mitkä tekijät elinympäristössämme vaikuttavat eniten terveyteen?

Mitkä tekijät elinympäristössämme vaikuttavat eniten terveyteen? Elinympäristö ja hyvinvointi -foorumi Vanha sotilaskoti, Suokatu 42/2 2012-11-23 kiq.8:30-12:30 Elinympäristö ja terveys riskit: Mitkä tekijät elinympäristössämme vaikuttavat eniten terveyteen? Otto Hänninen

Lisätiedot

Mitkä ovat merkityksellisiä työperäisiä kemikaaliriskejä?

Mitkä ovat merkityksellisiä työperäisiä kemikaaliriskejä? Mitkä ovat merkityksellisiä työperäisiä kemikaaliriskejä? Kyösti Louhelainen, Tiina Santonen, Sanni Uuksulainen, Anja Saalo, Eija-Riitta Hyytinen Työ ja terveys Suomessa 2012 Työ ja terveys Suomessa 2012

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja terveys: uhka vai mahdollisuus? Juha Pekkanen, prof Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ensi viikosta: Helsingin Yliopisto)

Ilmastonmuutos ja terveys: uhka vai mahdollisuus? Juha Pekkanen, prof Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ensi viikosta: Helsingin Yliopisto) Ilmastonmuutos ja terveys: uhka vai mahdollisuus? Juha Pekkanen, prof Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ensi viikosta: Helsingin Yliopisto) Ilmastonmuutos ja terveys Huomoitava Ilmastonmuutokset vaikutukset

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

KEMIALLINEN RISKINARVIOINTI. Tutkimusprofessori Anja Hallikainen 26.10.2011

KEMIALLINEN RISKINARVIOINTI. Tutkimusprofessori Anja Hallikainen 26.10.2011 KEMIALLINEN RISKINARVIOINTI Tutkimusprofessori 26.10.2011 Historian havinaa OECD:n ohjeet tarvittavista toksisuustutkimuksista ja eläinkokeista Kemiallisen yhdisteen syöpävaarallisuus tärkein tutkittava

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Kasvihuonekaasupäästöjen. vaikutukset Kuopiossa

Kasvihuonekaasupäästöjen. vaikutukset Kuopiossa Arja Asikainen 1, Erkki Pärjälä 2, Tapio Kettunen 2, Marjo Niittynen 1 ja Jouni Tuomisto 1 1 Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos, Kuopion yksikkö 2 Kuopion kaupunki, alueelliset ympäristönsuojelupalvelut

Lisätiedot

Suomalaiset vahvuudet

Suomalaiset vahvuudet Suomalaiset vahvuudet Korkealaatuinen terveydenhuoltojärjestelmä Luotettavat terveydenhuollon rekisterit Väestöaineistot ja terveydenhuollon näytekokoelmat Geneettisesti homogeeninen väestö Kansainvälisesti

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register

Lisätiedot

SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy

SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy SISÄILMA 04.10.2011 Rakennusfoorumi Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy Sisäilman merkitys Sisäilman huono laatu on arvioitu yhdeksi maamme suurimmista

Lisätiedot

Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Miten potilaiden ja väestön riskikäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa?

Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Miten potilaiden ja väestön riskikäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa? Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Miten potilaiden ja väestön riskikäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa? Kansanterveyspäivä, Helsinki 23.11.2012 Kansantautien (elintapasairauksien)

Lisätiedot

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?

Lisätiedot

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit Human Papilloma Virus DNA-virus Ilman HPV:tä ei synny kohdunkaulan syöpää Harald zur Hausen,

Lisätiedot

Valmiita koulutuspaketteja

Valmiita koulutuspaketteja Mistä lisää koulutusta Leea Järvi 2011 Valmiita koulutuspaketteja Duodecimin 2010 julkaisema, alkoholi-ongelmaisen käypä hoito suositukseen pohjautuva diasarja http://www.kaypahoito.fi/web/kh/ Verkkokurssi

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut

Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut LIITU päivä 4.5.2006 Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut Markku Linnainmaa, FT, dos., laboratoriopäällikkö Työterveyslaitos, työhygienian ja toksikologian laboratorio Työterveyslaitos

Lisätiedot

Nanomateriaalien turvallisuus SOTERKO- yhteistyössä

Nanomateriaalien turvallisuus SOTERKO- yhteistyössä Nanomateriaalien turvallisuus SOTERKO- yhteistyössä Turvallisuus on edellytys nanoteknologian menestykselle Suomessa ja muualla Nanoteknologiat on yksi EU:n kuudesta mahdollistavasta teknologiasta EU-2020

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,

Lisätiedot

Mikrobien ja kemikaalien riskinarviointi vesilaitoksissa Päivi Meriläinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Arvioinnin ja mallituksen yksikkö, Kuopio

Mikrobien ja kemikaalien riskinarviointi vesilaitoksissa Päivi Meriläinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Arvioinnin ja mallituksen yksikkö, Kuopio Mikrobien ja kemikaalien riskinarviointi vesilaitoksissa Päivi Meriläinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Arvioinnin ja mallituksen yksikkö, Kuopio Sisältö Talousveden riskit Kvantitatiivinen mikrobiologinen

Lisätiedot

Sisäilmapuhdistimien hiukkaskokojaotellut puhdistustaajuudet

Sisäilmapuhdistimien hiukkaskokojaotellut puhdistustaajuudet Sisäilmapuhdistimien hiukkaskokojaotellut puhdistustaajuudet Joonas Koivisto 1, Bjarke Mølgaard 2, Tareq Hussein 2 ja Kaarle Hämeri 2 1 Työterveyslaitos, Nanoturvallisuuskeskus, Helsinki. 2 Ilmakehätieteiden

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ

RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA (RISKY) OHJELMA ohjelmaseminaari 10.6.2015 Otto Hänninen/THL Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia - ohjelma (RISKY) edistää ympäristötekijöiden aiheuttamien

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden

Lisätiedot

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö VESI-INSTITUUTIN JULKAISUJA 5 Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö Aino Pelto-Huikko (toim.) Vesi-Instituutti WANDER Vesi-Instituutin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Ympäristöriskien. Ympäristön terveysriskeissä on kaksi. priorisointi. Jouko Tuomisto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Ympäristöriskien. Ympäristön terveysriskeissä on kaksi. priorisointi. Jouko Tuomisto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Jouko Tuomisto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Ympäristöriskien priorisointi Priorisoinnin tavoitteena on suunnata rajallisia resursseja erityisesti sinne, missä niistä saadaan suurin hyöty. Tämän ajatuksen

Lisätiedot

SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA

SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA KEVA-PÄIVÄ 2015 Kevan auditorio, Helsinki, SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA Seppo Koskinen Esityksen sisältö 1. Miten elinaika on kehittynyt? 2. Piteneekö elinaika edelleen? 3. Terveyden ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

Ilmansaasteiden terveyshaitat

Ilmansaasteiden terveyshaitat Ilmansaasteiden terveyshaitat Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti 22.5.2015 THL 1 Vertaileva arviointi tautikuormaa ja vammoja (= ennenaikainen kuolema + terveiden elinvuosien menetys) aiheuttavista

Lisätiedot

KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001)

KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001) Liite 1 KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001) Työpaikka Päiväys Osasto Allekirjoitus ALTISTEET ALTISTUMINEN JOHTOPÄÄTÖKSET Kemikaali tai muu työssä esiintyvä altiste Ktt:n

Lisätiedot

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Alkoholi ja syöpä Maarit Rautio Matti Rautalahti Alkoholin kulutus 10 l/vuodessa Suomessa ja Tanskassa 9 l/vuodessa Ruotsissa 6,5 l/vuodessa Norjassa Alkoholi on Suomessa

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

Suomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille. Johanna Suomi

Suomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille. Johanna Suomi Suomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille Johanna Suomi Projektin tavoitteet 1-, 3- ja 6-vuotiaat suomalaislapset Neljä raskasmetallia (Cd, As, Hg, Pb) Suomalaiset elintarvikkeet ja tuontielintarvikkeet

Lisätiedot

Liikenteen päästöjen, melun ja helleaaltojen terveysvaikutukset

Liikenteen päästöjen, melun ja helleaaltojen terveysvaikutukset Liikenteen päästöjen, melun ja helleaaltojen terveysvaikutukset Johtava tutkija Timo Lanki Ympäristöepidemiologian yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Hiukkasmaiset ilmansaasteet Altistuminen yhteydessä

Lisätiedot

Puunpolton savuista sydän- ja hengityssairauskuolemia

Puunpolton savuista sydän- ja hengityssairauskuolemia Puunpolton savuista sydän- ja hengityssairauskuolemia Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti 21.8.2014 THL 1 Vertaileva arviointi tautikuormaa ja vammoja (= ennenaikainen kuolema + terveiden elinvuosien

Lisätiedot

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Rintasyöpä Suomessa Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009 Risto Sankila Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos... syöpärekisteri

Lisätiedot

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Suolan terveyshaitat ja kustannukset Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle - Päihteiden aiheuttamia haittoja tulee perustuslainkin mukaan ehkäistä - Olemme saaneet työkalupakkiin uusia lakeja - Pakkiin tulee lisää vielä työkaluja

Lisätiedot

Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014

Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014 Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014 Suomalaisten tupakointi 1950-2013 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1950

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

TAVOITTEENASETTELU KULKEUTUMISRISKIN ARVIOINNISSA. Jussi Reinikainen, SYKE

TAVOITTEENASETTELU KULKEUTUMISRISKIN ARVIOINNISSA. Jussi Reinikainen, SYKE TAVOITTEENASETTELU KULKEUTUMISRISKIN ARVIOINNISSA Jussi Reinikainen, SYKE ESITYKSEN SISÄLTÖ Kulkeutumisriskit; mitä ja miksi? Tavoitteenasettelun lähtökohdat Esimerkkejä Pohjavesi Pintavedet Sisäilma Yhteenveto

Lisätiedot

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kansallinen asiantuntijalaitos, joka tarjoaa luotettavaa tietoa terveys- ja hyvinvointialan

Lisätiedot

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland Terveyden ylläpito vauvasta vanhuuteen Elintavat Taudit Terve

Lisätiedot

Pohjois-Karjalasta maailmalle Onko terveydenhuollolla roolia terveyden edistämisessä vai tulisiko panostus olla yhteiskunnallisessa kehittämisessä?

Pohjois-Karjalasta maailmalle Onko terveydenhuollolla roolia terveyden edistämisessä vai tulisiko panostus olla yhteiskunnallisessa kehittämisessä? Pekka Puska, professori Ex pääjohtaja, THL Presidentti, Kansanterveyslaitosten Maailmanjärjestö (IANPHI) Pohjois-Karjalasta maailmalle Onko terveydenhuollolla roolia terveyden edistämisessä vai tulisiko

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Asumisterveysasetus voimassa - nyt soveltamaan. Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Asumisterveysasetus voimassa - nyt soveltamaan. Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysasetus voimassa - nyt soveltamaan Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö .. Asumisterveysohje asetukseksi Taustalla perustuslaki Valvira laatii parhaillaan asetukselle

Lisätiedot

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Kohti parempaa vanhuutta Konsensuskokous 6.-8.2.2012 Hanasaari IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Seppo Koskinen, Päivi Sainio ja Tuija Martelin Esityksen sisältö 1. Mitä toimintakyky tarkoittaa? 2. Toimintakyky ja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

Työ- ja ympäristöperäisten terveysriskien torjunta: Miten päästä tehokkaisiin tuloksiin?

Työ- ja ympäristöperäisten terveysriskien torjunta: Miten päästä tehokkaisiin tuloksiin? Yhteistyöseminaari: Työ- ja ympäristöperäisten terveysriskien torjunta: Miten päästä tehokkaisiin tuloksiin? Keskiviikkona 8.10.2014 kello 8:45 14:00 Suuri luentosali, Työterveyslaitos Topeliuksenkatu

Lisätiedot

LIIKENTEEN PÄÄSTÖKUSTANNUKSET

LIIKENTEEN PÄÄSTÖKUSTANNUKSET LIIKENTEEN PÄÄSTÖKUSTANNUKSET Lappeenrannan ilmansuojelupäivät 21.-22.8.2012 Lea Gynther. Motiva Oy. PL 489, 00101 Helsinki. Puh. 0424 281 210. Lea.Gynther@motiva.fi Juha Tervonen. JT-Con. Piikuja 3 A

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2016 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/6 03.05.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2016 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/6 03.05.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2016 1 (5) 100 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto ympäristölautakunnalle Helsingin kaupungin ilmansuojelusuunnitelmaluonnokseen 2017-2024 Lausunto antoi ympäristölautakunnalle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset. Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset. Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysohje asetukseksi Soveltamisalue asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten

Lisätiedot

Terveydelle haitalliset yhdyskuntailman saasteet ja toksiset aineet

Terveydelle haitalliset yhdyskuntailman saasteet ja toksiset aineet 76. Terveydelle haitalliset yhdyskuntailman saasteet ja toksiset aineet Terveydelle haitalliset yhdyskuntailman saasteet ja toksiset aineet Ilman epäpuhtauksia, joista on terveydellistä haittaa, synnyttävät

Lisätiedot

Kosteus- ja homeongelmat Suomessa

Kosteus- ja homeongelmat Suomessa Kosteus- ja homeongelmat Suomessa Eduskunnan Tarkastusvaliokunnan tilaama tutkimus 2012 Kari Reijula, Guy Ahonen, Harri Alenius, Rauno Holopainen, Sanna Lappalainen, Eero Palomäki, Marjut Reiman 9.6.2014

Lisätiedot

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Pertti Era Gerontologisen kuntoutuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos Johtaja, tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Melusaaste. suurimpia ympäristömelun aiheuttajia mm. liikenne, rakentaminen, teollisuus, erilaiset vapaaajantoiminnot

Melusaaste. suurimpia ympäristömelun aiheuttajia mm. liikenne, rakentaminen, teollisuus, erilaiset vapaaajantoiminnot Ympäristön terveys Melusaaste melu on häiritseväksi koettua tai terveydelle haitallista ääntä äänenvoimakkuus ilmaistaan logaritmisen suureen avulla, jonka mittayksikkönä on desibeli (db) 120 db melu rikkoo

Lisätiedot

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset

Lisätiedot

Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita?

Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita? Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita? Anne Pitkäranta Opetuksesta vastaava varadekaani Korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori Ylilääkäri, korvaklinikka

Lisätiedot

Katsaus infektiotauteihin

Katsaus infektiotauteihin Katsaus infektiotauteihin Terveysneuvontapäivät Espoo, Leppävaara 1.11.212 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 26/4/212 TNP / H. B-K 1 Hiv-tartunnat Suomessa

Lisätiedot

Säteily ja terveys -tutkimukset STUKissa

Säteily ja terveys -tutkimukset STUKissa Säteily ja terveys -tutkimukset STUKissa Päivi Kurttio RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Epidemiologian laboratorio v.2009: 5 vakituista: laboratorionjohtaja Päivi Kurttio ylilääkäri Wendla Paile

Lisätiedot