Ympäristöterveysindikaattorit. maakuntauudistus. Ympäristöterveyspäivät Vesa Pekkola

Transkriptio

1 Ympäristöterveysindikaattorit ja maakuntauudistus Ympäristöterveyspäivät Vesa Pekkola

2 Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntien ja maakuntien tärkeä tehtävä Vesa Pekkola

3 Useassa laissa velvoitteita edistää hyvinvointia, luoda edellytyksiä hyvinvoinnille tai turvata terveellinen ja hyvä elinympäristö Terveydensuojelulaki Elintarvikelaki Eläintautilaki Maankäyttö- ja rakennuslaki Ympäristönsuojelulaki Kuntalaki Terveydenhuoltolaki jne Vesa Pekkola

4 SOTE-laki 7 (luonnos) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa Kunnan edistäessä asukkaittensa hyvinvointia kuntalain (410/2015) 1 :n mukaisesti, sen on seurattava asukkaittensa elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin. Kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava kunnanvaltuustolle vuosittain. Lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava hyvinvointikertomus. Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet. Lisäksi sen tulee määritellä tavoitteita tukevat toimenpiteet. Päätösten vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen on arvioitava ennakkoon ja otettava huomioon kunnan eri toimialojen päätöksenteossa. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Lisäksi kunnan on nimettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutaho ja tehtävä yhteistyötä maakunnan sekä muiden kunnassa toimivien julkisten toimijoiden sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Hyvinvointikertomus on toimitettava maakunnalle ja julkaistava julkisessa tietoverkossa Vesa Pekkola

5 SOTE-laki 8 (luonnos) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen maakunnassa Maakunnan on arvioitava ennakkoon ja otettava huomioon päätösten vaikutukset eri väestö-ryhmien hyvinvointiin ja terveyteen. Sen on myös asetettava suunnittelussaan tavoitteet, joilla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja tuottaminen edistää hyvinvointia ja terveyttä. Lisäksi maakunnan on määriteltävä tavoitteita tukevat toimenpiteet ja vastuutahot. Maakunnan on valmisteltava omalta osaltaan valtuustolle valtuustokausittain alueellinen hyvinvointikertomus väestön hyvinvoinnista, terveydestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä. Kertomus laaditaan yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Hyvinvointikertomus on julkaistava julkisessa tietoverkossa. Maakunnan on toimittava yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja tuettava niitä asiantuntemuksellaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä Vesa Pekkola

6 Maakuntalaki 35 (luonnos) Maakuntastrategia Maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Maakunnan strategiassa tulee ottaa huomioon: 1) asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen maakunnan tehtäväalalla; 2) palvelujen järjestämistä ja tuottamista koskevat strategiset linjaukset; 3) maakunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; 4) alueiden, alueiden käytön, elinympäristön laadun ja alueen elinkeinojen kehittäminen; 5) omistajapolitiikka; 6) henkilöstöpolitiikka; 7) asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Maakunnan strategian tulee perustua arvioon maakunnan tilanteesta strategian laatimishetkellä sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista maakunnan tehtävien toteuttamiseen. Strategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta Vesa Pekkola

7 Työtä ympäristöterveyden eteen tehdään paljon ja monella rintamalla, mutta miten sen merkitys saadaan näkyväksi ja mitattavaksi? Vesa Pekkola

8 Indikaattori kuvaa asian tilaa ja kehitystä - Millainen on hyvä indikaattori? Tiivistää asian järkevällä ja helposti ymmärrettävällä tavalla Tieteellisesti pätevä, testattavissa oleva Rakennettu läpinäkyvästi Herkkä muutoksille mitattavassa asiassa Ei liian herkkä kohinalle ja muutoksille datalähteessä Kustannustehokkaasti muodostettavissa ja sovellettavissa Voi edellyttää useamman indikaattorin käyttöä tilanteen kuvaamiseksi Mielekästä mitata asiaa, johon voi itse vaikuttaa tai ainakin muutosta omalla alueella Tulisi ohjata toimintaa oikeaan suuntaan Terveellinen elinympäristö Vesa Pekkola

9 Ympäristöterveyden merkitys terveyteen ja hyvinvointiin - voiko vaikutusta saada näkyviin? THL 2014

10 Indikaattoreissa tulisi keskittyä merkittävimpiin tekijöihin - Tautitaakka (SETURI 2013) Arsenic in well water Drinking water microbes Food chain microbes Benzene Dioxins in fish Clorides in drinking water Radiation from well water Chernobyl Drinking water fluoride Formaldehyde Carbon monoxide poisonings Outdoor air ozone Environmental lead Methyl mercury in fish Dampness and mould Sun UV radiation Second hand smoke Radon Environmental noise Outdoor air PM2.5 Discounted Attributable BoD (DALY/a) Asikainen ym., 2013, Ympäristö ja Terveys Nr 5 10

11 Pienhiukkaset ja muut ilmanlaadun indikaattorit Jatkuvatoiminen ilmanlaadun mittausverkosto on olemassa. Ulkoilmapitoisuuksia Kaupungin/kunnan sisäinen vaihtelu ei erotu Mallinnus keinona selvittää väestön altistumista. Väestöpainotettu PM10-vuosipitoisuus ikäryhmittäin Väestöpainotettu PM2.5-vuosipitoisuus ikäryhmittäin Vilkkaiden liikenneväylien lähellä asuvien määrä tai etäisyys väylästä THL 2014

12 Terveysriski teiden ja katujen varsilla Pienhiukkaspitoisuus Kuolemat per 1000 henkilöä / 10 v. Ei suojaetäisyyttä Minimietäisyys Suositusetäisyys Ajoneuvoa/vrk Etäisyys (m) Riskilisä Tapaukset Etäisyys (m) Riskilisä Tapaukset Etäisyys (m) Riskilisä Tapaukset % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % 0.40

13 Melu Kattavimmat ulkomelua koskevat laskennalliset selvitykset perustuvat ympäristömeludirektiivin kartoituksiin. Vuosilta 2012 ja 2017 Koskee n. 10 suurinta kuntaa. Lisäksi on tehty yksittäisiä selvityksiä eri kunnissa. Selvitykset ulkomelutasoja. Melumallinnusten avulla voidaan laskea eri melualueilla asuvien määrää. Sisämelutasojen kartoituksia ei ole tehty kattavasti. Sisällä koetun meluhaitan selvittäminen mahdollista käytännössä kyselyjen avulla? esim. ATH-kysely THL 2014

14 Radon Radonpitoisuuden mediaani Rakennuksen valmistumisvuoden mukaan Suomen syöpärekisteristä ei voida nähdä keuhkosyöpätilastoissa alueellisia eroja korkeiden ja matalien radonpitoisuuksien maakuntien välillä. Tupakointi on merkittävin keuhkosyövän aiheuttaja ja tupakointitavat vaihtelevat eri puolilla maata. Asuntojen radonpitoisuutta voi mitata ja arvioida eri pitoisuuksille altistuneiden määrää. Kansallinen radontietokanta ja otannat. Arvioitu, että pientaloissa asuu keskimäärin 2,4 henkilöä ja kerrostaloissa 1,6 henkilöä (stat.fi). Painotettu arvo, jossa on huomioitu asuntotiheys alueellisen mittausaktiivisuuden eroista johtuvan vääristymän korjaamiseksi eri Suomen alueilla THL 2014

15 Vesi- ja elintarvikevälitteiset epidemiat THL 2014

16 Sisäilma Ei ole olemassa hometalorekisteriä, eikä yhteismitallisia kriteereitä hometalojen määrittelemiseksi. Seurantaan tulisi kehittää menetelmä Epäspesifisiä terveysvaikutuksia monista eri syistä. Koetun tilanteen selvittäminen mahdollista kyselytutkimuksella. Mittaa käytännössä sitä, onko tilanne hallinnassa? Oppilaiden ja työntekijöiden oirekyselyt säännöllisesti ja kattavasti toteutettuna Vesa Pekkola

17 Valvonnan vaikuttavuuden mittaaminen on vaikeaa - toiminnalliset mittarit myös mahdollisia, jos huolehditaan, että ne ohjaavat oikeaan suuntaan Valvonnan osa-alue Mittari Valvonta Yhteydenottojen, tarkastusten, suoritteiden, määräysten tms. määrä? Talousvesivalvonta Vesivälitteiset epidemiat Laatupoikkeamat Uimaveden valvonta Uimarantojen laatu (erinomainen, hyvä, tyydyttävä, huono) Elintarvikevalvonta Ruokamyrkytysepidemiat Laatupoikkeamat Yleinen terveydensuojelu Yhteydenotot Terveyshaittaepäilyn käsittelyaika Sisäilman laatu Yhteydenotot Terveyshaittaepäilyn käsittelyaika Tupakkalain valvonta Tupakoivien ja nuuskaavien määrä? (ATH ja 17 Kouluterveyskysely) THL 2014

18 Lopuksi Ympäristöterveyteen liittyvistä tekijöistä tarvitaan tilastotietoja tai toistettavia poikkileikkaustutkimuksia. Tulisi kehittää mekanismit seurata myös niitä tekijöitä, joilta puuttuu indikaattorit. Olisi hyvä, jos indikaattorit selvitettäisiin valtakunnallisesti siten, että jokainen maakunta/kunta voisi poimia omaa aluetta koskevat tietonsa. Esim. ATH-kysely välineenä selvittää useita eri tekijöitä (koettu melu, koettu sisäilma, tupakointi ja tupakansavulla altistuminen jne.) Vaikuttavuusindikaattorit tuovat esiin ympäristöterveydenhuollon roolin osana suurempaa kokonaisuutta ja yhteistyön tarpeen eri toimijoiden kesken. Suoriteperusteisissa indikaattoreissa riskinä vinouttaa toimintaa. Raportointi kunnan ja maakunnan hyvinvointikertomuksissa. Voisiko valvontatietoja julkaista avoimena datana muiden hyödynnettäväksi? THL 2014

19 Kiitos! Hyviä ideoita otetaan vastaan Etunimi Sukunimi