PIENHIUKKASET JA MUUT SAASTEET
|
|
- Niko Tamminen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ikääntyvien yliopisto Jyväskylä, C klo PIENHIUKKASET JA MUUT SAASTEET Maailmalla suurin ympäristöterveysuhka entä Suomessa? Otto Hänninen FT, Dos. 1
2 AIHEENA TÄNÄÄN Ympäristösaasteiden terveysvaikutukset maailmassa Lancet Commission, Landrigan et al Maailman tautitaakka ja Suomen Institute of Health Metrics and Evaluation (IHME): GBD Study Kotimaiset ympäristötautitaakka-arviot kuolleisuus, syövät, sairastavuus; riskitekijät kokonaiskuva ilmansaasteet, sisäilma, arvot, terveyspolitiikka päästölähteet; kotimainen tieteellinen näyttö! 2 4 LISÄAIHEITA Epidemiologia Ilmastonmuutos WHO AQGLs EU raja-arvot 107 Suomen säädökset 108 Hiukkaskoot Keuhkodepositio
3 TOTEUTUNUT RISKI KOETTU RISKI Miksi kvantitatiivinen riskinarviointi on tärkeää? LENTO- ONNETTOMUUS KÄNNYKÄT TERRORISTI- ISKU ASEELLINEN RIKOLLISUUS LINTUINFLUENSSA PÖRSSI- ROMAHDUS PÄIVITTÄINEN VIINILASILLINEN 3 HELLE LUOTTOKORTIN KOPIOINTI LIIKENNE- ONNETTOMUUS Susanna Hertrich, 2008 : Reality Checking Device SYÖPÄ SYDÄN- JA VERISUONITAUDIT
4 PELASTETUN ELÄMÄN HINTA Jouko Tuomisto Riskit vaihtelevat Priorisointi tärkeää Muihin kohdistuvat riskit helpompi hyväksyä Omien tapojen ja käyttäytymisen muuttaminen haastavaa Million USD,, 4 Source: Colin Berry: Risks, costs, choice and rationality
5 LUOTETTAVAA TIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI 5
6 LAKI TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOKSESTA ( /668) 1 Toimiala Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja sen palvelujen kehittämiseksi on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Laitos on sosiaali- ja terveysministeriön alainen. 2 Tehtävät Laitoksen tehtävänä on: 1) tutkia ja seurata väestön hyvinvointia ja terveyttä, niihin vaikuttavia tekijöitä ja niihin liittyviä ongelmia, ongelmien yleisyyttä ja ehkäisymahdollisuuksia, sekä kehittää ja edistää toimenpiteitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ongelmien vähentämiseksi; 2) tutkia, seurata, arvioida ja kehittää sekä ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja antaa asiantuntijatukea hyvinvointia ja terveyttä edistävien politiikkojen, toimintatapojen ja käytäntöjen toteuttamiseksi; (laki jatkuu ) 6 Lähde:
7 SAASTEET JA TERVEYS Ladrigan et al., 2017 Published online October 19, 2017 R. Fuller P. Landrigan 7
8 SAASTEET JA KUOLLEISUUS Ladrigan et al., 2017 Ilma vesi työ maaperä ym. saasteet tupakka AIDS, malaria, tuberkuloosi alkoholi aliravitsemus 8 sota ja väkivalta liikenneonnettomuudet
9 SAASTEET JA KUOLLEISUUS Ladrigan et al., 2017 Rikkaat maat ilma 9
10 Muutos Lisääntyy - Vähenee TAUTITAAKKA KOKO MAAILMA 2015 Institute of Health Metrics and Evaluation University of Washington, Seattle, USA Värit: Ei-tarttuvat taudit Tarttuvat taudit Onnettomuudet Mittayksikkö: Haittapainotetut elinvuodet (disability adjusted lifeyears, DALY) 10
11 TAUTITAAKAN KUVAAMINEN DALYISSA Sairauksien ja kuolleisuuden yhdistäminen vertailukelpoisesti 11
12 Disability weight HAITTAPAINOTETTU ELINVUOSI (DALY) YLD=n DW L BoD [DALY] =YLL + YLD L DALY = AC DW L 0 DW 0,5 Childhood leukemia Untreated asthma Pneumonia Progressive cardiovascular disease Years of life lost YLL Adopted from Guus de Hollander et al., 1999 Hänninen, Lehtomäki et al (in Finnish) Years lived with disability (YLD) Years of life lost (YLL) Healthy life years Premature death 1, Age Population 12
13 Muutos Lisääntyy - Vähenee SUOMI 2015 Institute of Health Metrics and Evaluation University of Washington, Seattle, USA Värit: Ei-tarttuvat taudit Tarttuvat taudit Onnettomuudet Mittayksikkö: Haittapainotetut elinvuodet (disability adjusted lifeyears, DALY) 13
14 RISKITEKIJÄT SUOMI 2015 riskitekijöiden selittämä osuus Institute of Health Metrics and Evaluation University of Washington, Seattle, USA Värit: Ei-tarttuvat taudit Tarttuvat taudit Onnettomuudet 14
15 RISKITEKIJÄT SUOMI 2015 Institute of Health Metrics and Evaluation University of Washington, Seattle, USA 1 Elintavat 2 Fysiologia 3 Ympäristö 15
16 Ravinto Työperäiset Institute of Health Metrics and Evaluation University of Washington, Seattle, USA Alkoholi Tupakka 4 Ilmansaasteet Liikunnanp. Aliravitse. Muut Värit: Ei-tarttuvat taudit Tarttuvat taudit Onnettomuudet Väkivalta Seksi Elintavat Vesi ja hyg. Ympäristö Verenp. Hiukkaset Ylipaino Verensokeri Kolesteroli Otsoni Muniaist.v. Sisäilman savu Luukato Fysiol. Ilmansaasteet 16
17 SUOMALAISTEN TERVEYS 17
18 PARANTUNUT TERVEYS - IKÄÄNTYMINEN Suomi, 1955 Suomi, Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja emeritus 18
19 Skopje 56 HYVÄ ILMANLAATU Vuosipitoisuus PM 2.5 APHEKOM (2011) Helsinki Helsinki 19 Skopje
20 KANSALLINEN IDYLLI 20 Kuvat:
21 VANHAAN HYVÄÄN AIKAAN Kuva: Toivo Räsänen, 1960.Kuopion museo. Ilmanlaatu sisällä ja ulkona puhas vesi, hygienia lämmitys 21 Kuva:
22 MARK TWAIN: LIFE ON THE MISSISIPPI (1882) Entisaikoina savu levittäytyi kuin mikäkin paksu hulmuava paariliina kaupungin ylle, niin ettei taivasta näkynyt ensinkään. (ss ) (suom. Nuorto) Mark Twain
23 KAUKOLÄMMITYS POISTI SAVUT IISALMI 1960-luku 1970-luvulta eteenpäin 23 Raimo O. Salonen 2016
24 KAUKOLÄMMITYS POISTI SAVUT KUOPIO 1958-luku 2002 Talvinäkymä Kuopiosta vuosina noin 1958 ja 2002 (vas. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, Olavi Korhonen, oik. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Olli Herranen). 24 Lähde: Jouko Tuomisto 2014: Mutu s. 26.
25 RISKINARVIOINTI Kuvat: Wikipedia/ J. Tuomisto 1. Arviointi käynnistyy Vaaran tunnistaminen (Onko altiste haitallinen?) 2. Arvioinnin osavaiheet Annos-vaste (Kuinka haitallinen tarkkaan ottaen?) Altistus (Kuinka paljon ainetta elinympäristössä on?) 3. Tulos Riskin kuvaus (Kuinka suuri riski itse asiassa on?) National Research Council, Committee on Risk Assessment Methodology, Issues in Risk Assessment., 374pp. National Academies Press. 25
26 RA PÄIVITYS Riskinarvioinnin paradigma 1983 => Väestön terveys 2. Useat vasteet Vaaran tunnistaminen (epäily) Väestön terveydentila (BoD) Annos-vasteen arviointi Epidemiologia Toksikologia + monet kohdesairaudet Riskinarviointi Riskin kuvaus vertailukelpoisilla mittareilla, esim. DALY Iteraatiot Torjuntavaihtoehdot Arviointi Altistuksen alenema Terveyshyödyt Riskin hallinta Altistuksen arviointi ja Ekstrapolointi koko 3. altisteet väestöön 4. Vertailtavuus 5. Torjunnan +monet rinnakkaiset altisteet vaikuttavuus 6. Priorisointi Priorisointi altisteiden kesken toimenpiteittäin sairauksittain tehokkuus kustannukset kustannus-tehokkuus koetut arvotukset 26
27 SETURI Vuosi 2006 Kuolleisuus, syövät, infarktit Occupational exposures Formaldehyde* Benzene* Chromium V Nickel Wood dust* Radiation Asbestos Welding Diesel exhaust Quarz dust Dusts, fumes, chemicals Noise** Environmental exposures Arsene from wells* Benzene* Radiation from drill wells Tshe r no b yl Dioxins* Ozone*** Drinking water chlorination* Noise** U V -radiation Radon Passive smoking Fine particles 0, 1 0, 1 0, Cases per year * Cancer incidence (including morbidity and mortality) * * Assuming 1/3 mortalit rate *** Divided by the ratio of average life loss of PM and O3 27 työperäiset ympäristöperäiset Pekkanen,
28 Elinikäinen riski (%) -altistuneiden keskimääräinen riski -vain kuolemat,syövät ja sydäninfarktit työperäiset ympäristöperäiset 28
29 TÄRKEIMMÄT YMPÄRISTÖRISKIT: ILMANSAASTEET, MELU, RADON, PASSIIVINEN TUPAKOINTI, UV Ympäristöriskit kuvattuna haittapainotettuina elinvuosina (DALY) Asikainen ym Kalvo: Jouko Tuomisto 2014
30 SETURI PRIORISOINNIN MUUTOS Priorisointiperuste # Tapausmäärä # Tautitaakka 1 Pienhiukkaset 1 Pienhiukkaset 2 Passiivitupakointi 2 Ympäristömelu 3 Radon 3 Radon 4 UV-säteily 4 Passiivitupakointi 5 Ympäristömelu 5 UV-säteily 6 Juomaveden klooraus 6 Kotien kosteusvauriot 7 Otsoni 7 Kalan metyylielohopea 8 Dioksiini 8 Ympäristön lyijy 9 Tshernobyl 9 Otsoni 10 Säteily porakaivot 10 Häkä 11 Bentseeni 11 Sisäilman formaldehydi 12 Arseeni porakaivot 12 Juomaveden fluoridi TOP5 samat! Sijat 6-12 uusiksi 30 Asikainen ym., 2013, Ympäristö ja Terveys
31 Ilmansaasteiden terveysvaikutukset hankkeen lähtökohdat Puolivälityöpaja Sirpa Salo-Asikainen Ympäristöministeriö
32 SÄÄDÖKSET JA RAJA-ARVOT c Kokonaislyijy arvioitu; ulkoilman rooli? Sisäilman akuutit myrkytykset arvioitu; ulkoilman rooli?
33 ILMANSAASTEIDEN TERVEYSVAIKUTUKSET (ISTE) Altistuksen arviointi Epävarmuudet, luottamusvälit Korhonen A, Asikainen A, Rumrich I, Hänninen O, Ilmansaasteille altistuminen Suomessa vuonna ISTE-raportti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 50 ss + liitteet. ( ) Korhonen A, Suomalaisten ilmansaastealtistuksen analyysi (Analysis of air pollution exposure in Finland; in Finnish) University of Eastern Finland, Kuopio, Finland. Lehtomäki H, Asikainen A, Rumrich I, Hänninen O, Ilmansaasteiden tautitaakka Suomessa. ISTE-raportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 45 ss+liitteet. ( ) Lehtomäki H, Quantification of individual sources of uncertainty in the disease burden estimates of fine particles in Finland. University of Eastern Finland, Kuopio, Finland. ( Yhteenveto Hänninen O (ed), Korhonen A, Lehtomäki H, Asikainen A, Rumrich I, Ilmansaasteiden terveysvaikutukset. Ympäristöministeriön raportteja 16/2016. ISBN (pdf). 29 ss. Helsinki. ( ) 33 Lehtomäki H, Korhonen A, Asikainen A, Hänninen O, Ulkoilman saasteiden aiheuttamat terveyshaitat Suomessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8/2016:
34 TERVEYSVASTEET vaikutukset keuhkoihin systeemiset vaikutukset sydän verenkiertoelimistö aivot 34 APHEKOM-report, 2011
35 TERVEYSVASTEET (A) Annosvasteet Heroux ym WHO työryhmä Altiste Terveysvaste Ikäryhmä Tyyppi Riskifunktio (CI 95 %) ID* PM 2.5 Luonnollinen kuolleisuus 1 Yli 30 v RR 1,062 (1,040 1,083) 1 PM 10 Varhaiskuolleisuus 1 12 kk RR 1,04 (1,02 1,07) 23 PM 10 Lasten bronkiitti 6 12 v RR 1,08 (0,98 1,19) 24 PM 10 Aikuisten bronkiitti Yli 18 v RR 1,117 (1,040 1,189) 25 PM 10 Astmaoireet astmaatikko lapsilla 5 19 v RR 1,028 (1,006 1,051) 22 NO 2 Luonnollinen kuolleisuus Kaikki RR 1,0027 (1,0016 1,0038) 64 NO 2 Bronkiittioireet astmaatikko lapsilla 5 14 v RR 1,021 (0,990 1,060) 63 NO 2 Hengitystiesairaudet (sairaalaotot) Kaikki RR 1,0180 (1,0115 1,0245) 66 O 3 Luonnollinen kuolleisuus Kaikki RR 1,0029 (1,0014 1,0043) 82 O 3 Lievä oirepäivä (MRAD) v UR 0,0115 (0,004 0,020) 96 *ID on koodi, jonka avulla löytää funktiosta lisätietoja sekä lähdeviitteen Lehtomäki ym raportista 1 Luonnollisen kuolleisuuden funktiota on sovellettu syyspesifisen kuolleisuuden laskemiseen ottaen huomioon sydän- ja verisuonisairaudet, hengitystiesairaudet ja -infektiot sekä keuhkosyövät. Lehtomäki ym., Ympäristö ja terveys, 8/
36 TERVEYSVASTEET (B) Altiste Terveysvaste Ikäryhmä Tyyppi Riskifunktio (CI 95 %) ID* As Keuhkosyöpä Kaikki UR 1.5E BaP Keuhkosyöpä Kaikki UR 8.7E-05 (1.0E E-04) 45 C 6 H 6 Leukemia Kaikki UR 4.5E-06 (2.2E E-06) 126 Cd Keuhkosyöpä Kaikki UR 0,0018 (0,001 0,0018) 40 CO Sydämen vajaatoiminta Kaikki UR 5.6E Ni Keuhkosyöpä Kaikki UR 2.4E-04 (1.1E E-04) 43 Pb Sydän- ja verisuonisairaudet Yli 39 v RR 1,2 (0,93 1,55) 55 Pb Verenpainetauti naisilla Kaikki OR 1,32 (1,14 1,52) 49 Pb Verenpainetauti miehillä Kaikki OR 1,04 (0,93 1,16) 50 PMc Keuhkokuume 0-3 v OR 1,24 (1,03 1,5) 37 SO 2 Sydän- ja verisuonisairaudet Kaikki RR 1,008 (1,002 1,012) 109 SO 2 Hengitystiesairaudet ja -infektiot Kaikki RR 1,010 (1,006 1,014) 111 SO 2 Keuhkosyöpä Kaikki RR 1,148 (1,010 1,303) 112 SO 2 Päänsärky (muu kuin migreeni) v OR 1,01 (0,98 1,002) 117 SO 2 Migreeni v OR 1,03 ( ,005) 115 SO 2 Hermostuneisuus v OR 1,01 (0,965 1,002) 118 TRS Päänsärky yli 15 v OR 1,7 (1,05 2,73) 128 *ID on koodi, jonka avulla löytää funktiosta lisätietoja sekä lähdeviitteen Lehtomäki ym raportista Lehtomäki ym., Ympäristö ja terveys, 8/
37 ISTE NUMEERISET TULOKSET Indikaattori Haittapainote-tut elinvuodet (DALY) Sairastavuus (YLD) Menetetyt elinvuodet (YLL) Kuoleman-tapaukset (kpl) A: Pääarvio PM PM NO O B: Täydentävä arvio Kokonaistautitaakka (A+B) Täydentävän arvion ilmansaasteet: As, BaP (bento[a]pyreeni), Cd, CO, C 6 H 6 (bentseeni), Ni, Pb, PMc (karkeat hiukkaset), SO 2 ja TRS (haisevat rikkiyhdisteet) Lehtomäki ym., Ympäristö ja terveys, 8/
38 ILMANSAASTEIDEN TERVEYSVAIKUTUKSET (ISTE) A: Pääarvio B: Täydentävä PM 10 arvio* 15% NO₂ O 3 8% PM % Other 10 % 2% TRS Pb PMc 5% 2% 0.5 % As C 6 H % CO 1% SO 2 2% 0.02% Cd Ni0.03% 0.06% BaP 0.01% * Rajallinen näyttö Lehtomäki ym., Ympäristö ja terveys, 8/
39 ILMANSAASTEIDEN VAIKUTUKSET MIEHET/NAISET TAUTIRYHMITTÄIN Lehtomäki ym
40 ILMANSAASTEIDEN VAIKUTUKSET KUOLLEISUUS JA SAIRASTAVUUS sairastavuus menetetyt elinvuodet 40 Lehtomäki et al. 2015
41 Indikaattori 2013 ** Syitä lukuarvojen kasvuun: * Arvio skaalattu väestöllä Hollantilaisesta laskelmasta, ei päivitettyä suomalaista dataa. Aiempi arvio joka sisälsi vain ruokamyrkytysepisodit ei erotu tällä skaalalla. ** Hengitystietulehdukset ja astma Eliniän odotteen kasvu Laskutekniset muutokset (ei diskonttausta) 41
42 SISÄILMA JA TAUTITAAKKA Passiivitupakointi a Sisäilman radon Sisälähteiden pienhiukkaset Kotien kosteusvauriot Häkämyrkytys Kotien formaldehydi DALY/vuosi Kuva 1. (a) Aiemmin arvioitujen sisäilma-altisteisiin kausaalisesti liittyvä osuus vuoden 2012 tautitaakasta 2,3,7 sisäilmaongelmat saavat Yleisoireet paljon huomiota Tuki- ja liikuntaelin b kotien kosteusvauriot arvioitu, Iho puuttuvien tekijöiden kartoitus Silmä käynnissä Alahengitystie olemassa olevassa verrokki Ylähengitystie vaurio vertailussa radon tärkein tekijä Oireiden esiintyvyys (%) Hänninen ym
43 SISÄILMA Kärjessä radon katsotaanpa tarkemmin 43
44 RADON SUOMESSA Jouni Tuomisto Radontasot Suomessa kansainvälisesti verrattuna korkeita Ongelma painottuu Kaakkois-Suomeen =275 Mäkeläinen, 2010, Nr 3 44
45 Lung cancer cases from radon per million EXPOSURE AND EXPECTED LUNG CANCER CASES DUE TO RADON ACROSS EUROPE 150 EU Radonmapping exposure, WHO lung cancer data & D/R from Darby et al., 2005 (BMJ) Relative risk model. Sphere sizes indicate numbers of cases. Hungary Czech Republic Cyprus Netherlands UK Bulgaria Poland Romania Germany Belgium Croatia Italy Greece Denmark France Spain Portugal Switzerland Austria Sweden Albania Estonia Luxembourg Finland population weighed average radon (Bq/m 3 ) 45
46 RADON JA KEUHKOSYÖPÄ SUOMESSA Hänninen ym Kuva 1. Keuhkosyöpätapausten määrä Suomessa vuonna 2008 jaettuna kahteen tärkeimpään riski-tekijään, tupakointiin ja radonaltistukseen (Mäkeläinen, 2010). Suurin osa keuhkosyövistä (1770 kpl, 89%) aiheutuu jommastakummasta tai molemmista tekijöistä. Radonaltistusten alentaminen parantaa ennen kaikkea tupakoitsijoiden terveyttä! = % keuhkosyövästä aiheutuu muista kuin näistä kahdesta tekijästä (mm. asbesti) 1.8% radonista ilman tupakkaa Passiivitupakointiin liittyvä laskennallinen osuus n. 0.6% Tupakka keskeinen riskitekijä! Ilman tupakkaa Rn hyvin tunnettu, varma, mutta vaikutukseltaan vähäinen!
47 TUPAKALLA MUITAKIN VAIKUTUKSIA KUIN KEUHKOSYÖPÄ =275 Hänninen ym sydän- ja verisuonisairaudet muut hengityselinsairaudet Kuva 2. Radonin keuhkosyöpävaikutukset verrattuna tupakoinnin keuhkosyöpä- ja kokonaisterveysvaikutuksiin. Tupakoitsijoiden terveyden edistäminen radoniin puuttumalla on kuriositeetti. 47
48 TUPAKKAPOLITIIKKA Suomi oli maailman ensimmäinen maa, jossa tupakkatuotteiden käytön loppumistavoite otettiin lainsäädäntöön vuonna Vuonna 2016 lakiin otettiin tupakkatuotteiden lisäksi maininta muista nikotiinipitoisista tuotteista. Seuraavana Uusi-Seelanti teki päätöksen savuttomuudesta. Skotlanti päätti vuonna 2011 siitä, että maa olisi savuton vuoteen 2025 mennessä. Keinoina on käytetty rajuja tupakkaveron korotuksia, saatavuuden rajoittamista ja ikärajojen nostoa. Irlanti pyrkii Skotlannin tavoin kohti savuttomuutta nostamalla reilusti tupakkaveroa. Ruotsi pyrkii saamaan pian parlamentin päätöksen savuttomuudesta vuoteen 2025 mennessä. (s.153) Hiilamo, 2017: Maailma tupakkayhtiöiden vallassa. Into, Helsinki. 173 pp. 48
49 PIENHIUKKASTEN TAUTITAAKKAOSUUS (PER VUOSI) Kutvonen ym., 2014, Ilmansuojelu-uutiset 1/
50 KYSELY: TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT KOETUT ARVOT n=468 Kutvonen ym., 2014, Ilmansuojelu-uutiset 1/
51 NETTOVAIKUTUKSET: KUSTANNUS-HYÖTY JA ARVOHYÖTY 51 Kutvonen ym., 2014, Ilmansuojelu-uutiset 1/2014
52 TUPAKOINTIIN LIITTYVÄT ARVOT Vertailu: Tupakointi Väestökysely (n=468) Tupakoitsijat Altistuvat Koetut haitat (M /a) Koetut hyödyt Kuva 3. Tupakoitsijoiden ja tupakansavulle altistuvien kokemat arvot: tupakoitsijoiden pienemmästä väestöosuudesta huolimatta koetut arvot kallistuvat voimakkaasti tupakoitsijoiden puolelle (Kutvonen 2014). Alkuperäisdata: Kutvonen 2014 Hänninen ym
53 TERVEYS, KUSTANNUKSET JA ARVOT Vertailu: Tupakointi Altistuvat Tupakoitsijat Terveys Kustannukset Arvot Yhteensä Mrd /50 v Kuva 4. Tupakointikieltoon liittyvien koettujen arvojen, kustannusten ja terveyshyötyjen vertailu 50 vuoden aikajaksolla: terveyshyödyt ovat moninkertaiset verrattuna kyselyn mukaisiin tupakoitsijoiden kokemiin haittoihin. Siten tupakointikielto olisi erittäin arvotehokas toimenpide (Kutvonen, 2014). 53 Alkuperäisdata: Kutvonen 2014 Kuva: Hänninen ym. 2014
54 TÄRKEIMMÄT TUPAKOINTIIN LIITTYVÄT RAHAVIRRAT Vertailu: Tupakointi Kutvonen 2014 mukaan 171 miljoonaa askia ~ n. ½ askia/pv/tupakoija Kielto Puolitus 54
55 MISSÄ SIIS MENNÄÄN? pienhiukkaset ovat tärkeitä puhtaassa Suomessakin altisteiden välillä on kiinnostavia vuorovaikutuksia, joilla on vaikutusta torjuntastrategioiden valintaan tupakkapolitiikka on hyvä (ellei paras?) esimerkki rohkeasta toimeen tarttumisesta terveysriskien saralla mihin siis pienhiukkasten osalta pitäisi tai voisi puuttua? 55
56 PM2.5 KOTIMAISET LÄHDEOSUUDET Kotimaisten lähdeosuuksien arviointi päästöt 2015 väestöpainotettu pitoisuus Liikennepöly Pakokaasut Työkoneet Muut Puunpoltto Päästöosuudet Puun pienpoltto Muut lähteet Koneet Pakokaasut Liikennepöly IHKU+BATMAN, SYKE Liikennepöly Väestöpitoisuus 1.6 µg m -3 Pakokaasut Työkoneet Puunpoltto Puun pienpoltto Muut lähteet Koneet Pakokaasut Liikennepöly 56 Muut
57 PUULÄMMITYKSEN OSUUS 1980 Väestö 1980: Pasanen & Salonen ym Kalvo: Raimo Salonen 57
58 Pasanen & Salonen ym Keskitason + korkea altistus ( asukasta): yhteensä 2378 sydänkuolemaa ylimääräistä sydänkuolemaa / vuosi n. 500 ylimääräistä sydän-, verisuoni- ja hengityssairauskuolemaa 25 vuodessa 58 Väestö 1980 altistuksittain ref matala keskit korkea
59 YHTEENVETO Globaalisti saasteiden merkitys korostuu Ilmansaasteet tärkeimpänä ryhmänä Vaikutukset laajasti kuolleisuuteen ja sairastavuuteen Suomessa vaikutukset paljon lievempiä mutta rooli on sama: ilmansaasteet, erityisesti pienhiukkaset, on johtava ympäristöterveysriski! Puun pienpoltto ja liikenne tärkeimmät lähteet Tupakointi linkittyy muihin altisteisiin; vahva politiikkatavoite 59
60 Copyright Leena-Mari Laukkanen: Kiitos Talviterveiset Kuopiosta 60
Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet
Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet Ilmansaasteiden terveysvaikutukset (ISTE) Heli Lehtomäki LinkedIn https://fi.linkedin.com/in/helilehtomaki Esityksen rakenne 1. Työn lähtökohdat
LisätiedotEpävarmuudet pienhiukkasten terveysvaikutusten arvioinnissa
ISY ilmansuojelupäivät 22.-23.8.2017 Epävarmuudet pienhiukkasten terveysvaikutusten arvioinnissa Heli Lehtomäki Vaikutusarviointiyksikkö, Kuopio Pienhiukkasten (PM 2.5 ) terveysvaikutukset Pienhiukkaset
LisätiedotRUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka I Jouni Tuomisto
RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka 25.4.2019 I Jouni Tuomisto Tautitaakan käsite 1/2 Tautitaakka (burden of disease, BoD) yhdistää: sairauden takia menetetyt haittapainotetut
LisätiedotSisä- ja ulkoilmansaasteet ovat maailmanlaajuisesti
Heli Lehtomäki 1,2, Antti Korhonen 1,2, Arja Asikainen 1 ja Otto Hänninen 1 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kuopio 2 Itä-Suomen yliopisto Ulkoilman saasteiden aiheuttamat terveyshaitat Suomessa Ulkoilman
LisätiedotYmpäristön terveysuhat
Espoon ja Kauniaisten Akateemiset Naiset (EKAN) Villa Junghans 10.03.2015 Ympäristön terveysuhat Otto Hänninen, FT, Dos. 2015-01-10 Hänninen, O: Ympäristöuhat 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) THL
LisätiedotIlman pienhiukkasten ympäristövaikutusten arviointi
Ilman pienhiukkasten ympäristövaikutusten arviointi Mikko Savolahti SYKE Pienhiukkasten ympäristövaikutukset Photo: www.theguardian.com Photo: insideclimatenews.org 2 Mitä terveysvaikutuksia ilmansaasteista
LisätiedotSisäaltisteiden aiheuttama tautitaakka
Sisäaltisteiden aiheuttama tautitaakka Arja Asikainen THL, vaikutusarvioinnin yksikkö ISY syysseminaari, Helsinki 26.11.2015 / Arja Asikainen 1 Sisäaltisteiden tautitaakka, tutkimuksia EnVie EU FP6 projekti,
LisätiedotTupakka, radon ja ympäristöterveys
Otto Hänninen, Juho Kutvonen, Isabell Rumrich, Arja Asikainen ja Jouni Tuomisto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Ympäristöterveyden osasto, Kuopio Tupakka, radon ja ympäristöterveys Tupakka on suurin
LisätiedotVaikutukset sisäilman terveysriskeihin
Sisäilmastoseminaari Messukeskus 13.3.2014 Sali 101-102 klo 8:45 Terveysperusteiset ilmanvaihdon ohjearvot Vaikutukset sisäilman terveysriskeihin Otto Hänninen, FT, Dos. 2014-03-31 Sisäilman kansanterveysvaikutukset/otto
LisätiedotAsumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö
Asumisterveysasetuksen soveltamisohje Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö 8.2.2016 Soterko tutkimusseminaari 5.2.2016 1 Elin- ja työympäristön altisteisiin
LisätiedotIlmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle - IHKU
Suomelle - IHKU SYKE: Niko Karvosenoja, Mikko Savolahti, Ville-Veikko Paunu THL: Timo Lanki, Pekka Tiittanen, Otto Hänninen, Raimo Salonen, Jouni Tuomisto Ilmatieteen laitos: Jaakko Kukkonen, Ari Karppinen,
LisätiedotRiskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia
Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia -ohjelma (RISKY) RAJAUS: elin- ja työympäristö, YMPÄRISTÖTERVEYS MOTIVAATIO: suuri osa ympäristötekijöiden aiheuttamista sairauksista on ehkäistävissä Tavoitteet
LisätiedotUlkoilman pienhiukkaset ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Ulkoilman pienhiukkaset ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Luennon rakenne Pienhiukkasten lähteet, koostumus, al?stuminen Terveysvaikutukset, riskeihin
LisätiedotKuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri
Kuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri Mistä hyvinvointi ja erityisesti sen kokemus tulee? Palveluista: 20% Väestötasolla terveydestä terveydenhuollosta
LisätiedotIlmansaasteiden terveyshaitat. ja kustannukset. Timo Lanki THL Kuopio. Pekka Tiittanen, Otto Hänninen, Raimo Salonen, Jouni Tuomisto
Ilmansaasteiden terveyshaitat ja kustannukset Timo Lanki THL Kuopio Pekka Tiittanen, Otto Hänninen, Raimo Salonen, Jouni Tuomisto Kuolleisuus (KEIJU-projekti) 2015 WEM 2030 Energiantuotanto ja teollisuus
LisätiedotLihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori
Lihavuuden kustannuksia Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuus Monien sairauksien riskitekijä Väestötasolla nopeasti yleistyvä ongelma Taloudellisista vaikutuksista lisääntyvästi
LisätiedotPuun käytön lisäys pienlämmityslaitteissa vai energialaitoksissa?
Puun käytön lisäys pienlämmityslaitteissa vai energialaitoksissa? Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti 14.4.2014 THL 1 Systemaattinen analyysi Global Burden of Disease Study 2010 (yhteistyö WHO:n kanssa)
LisätiedotKansallinen ilmansuojeluohjelma puun pienpolttoko suurin ongelma?
Kansallinen ilmansuojeluohjelma puun pienpolttoko suurin ongelma? Ilmansuojelupäivät 22-23.8.2017 Sirpa Salo-Asikainen Ympäristöministeriö Paljon on saatu aikaan 600 500 400 300 200 100 0 600 500 400 300
Lisätiedot*) %-yks. % 2018*)
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2017 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2017: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
LisätiedotYmpäristöaltisteisiin
Arja Asikainen, Otto Hänninen ja Juha Pekkanen Terveyden ja hyvinvoinninlaitos Ympäristöterveyden osasto Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa Ympäristöaltisteihin kohdistuvien toimenpiteiden
Lisätiedotmuutos *) %-yks. % 2017*)
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2016 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2016: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
LisätiedotTerveyden ja hyvinvoinnin laitoksen
Otto Hänninen ja Arja Asikainen Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos Torjuntatoimien vaikuttavuus ja priorisointi ympäristöterveydessä Ympäristön terveyteen kohdistamien riskien monimuotoisuus tekee niiden
Lisätiedotmuutos *) %-yks. % 2016
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2015 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2015: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
LisätiedotNÄKÖKULMIA PUUNPOLTON PIENHIUKKASALTISTUKSEN TORJUNTAAN
Puun pienpoltto-seminaari UEF Kuopio 23.5.2018 NÄKÖKULMIA PUUNPOLTON PIENHIUKKASALTISTUKSEN TORJUNTAAN - Otto Hänninen PhD, Adj.prof. 1 OUTLINE Kansanterveys, riskitekijät ja hiukkaset Koetut ja arvioidut
LisätiedotVaikuttaminen kansalliseen ilmansuojeluohjelmaan vielä mahdollista!
Vaikuttaminen kansalliseen ilmansuojeluohjelmaan vielä mahdollista! Ilmansuojelupäivät 21.-22.8.2018 Sirpa Salo-Asikainen Ympäristöministeriö Ilmansaasteiden tautitaakka verrattuna muihin riskeihin (Jouni
LisätiedotKemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio
Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Riskien hallinta riskinarvioijan näkökulmasta! Sisältö: REACH-kemikaalit/muut kemialliset aineet
LisätiedotNuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi)
Nuorisotyöttömyys Euroopassa Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) 2 Talouskriisin vaikutus nuorisotyöttömyyteen (15-24 v.) 25,0 20,0 15,0 23,3 20,1
LisätiedotMITEN KÄY KUSTANNUSTEN EHDOTETUSSA SOTE MALLISSA
MITEN KÄY KUSTANNUSTEN EHDOTETUSSA SOTE MALLISSA Kysymykset Paljonko rahaa tarvitaan hyvin toimivassa sotessa Miten rahat pitäisi allokoida Miten käy kustannusten hallituksen ehdottamassa sote-mallissa
LisätiedotEsityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?
Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus VANHUUS JA SUKUPUOLI Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n, Ikäinstituutin ja Gerontologian tutkimuskeskuksen yhteisseminaari 2.1.215, Tieteiden
LisätiedotYmpäristöterveyden tulevat haasteet. Juha Pekkanen, prof Helsingin yliopisto
Ympäristöterveyden tulevat haasteet Juha Pekkanen, prof Helsingin yliopisto Ympäristöterveyden historiaa Pistelähteet Suuret nälkävuodet Vesi- ja viemärilaitokset Ympäristön suojelu Hygienian nousu Lääke,
LisätiedotEnergiatuotannon terveysvaikutukset. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Energiatuotannon terveysvaikutukset Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Rakenne Poltto Pienhiukkaset Ilmastonmuutos Ydinenergia Eri tuotantomuotojen vertailu Primääristen
LisätiedotIlmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle IHKU
Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle IHKU Mikko Savolahti SYKE Ilmansuojelupäivät, 23.8.2017 Sisältö Mitä tarkoittaa haittakustannusmalli? Miksi uusi on parempi kuin vanha? Mihin malli sopii ja
LisätiedotPuun pienpoltto toisena merkittävänä ilmansaasteiden lähipäästölähteenä
Puun pienpoltto toisena merkittävänä ilmansaasteiden lähipäästölähteenä Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti YmV-asiantuntijakuuleminen 25.10.2016 THL 1 Kaukolämpöverkosto poisti savut Iisalmen keskustasta
LisätiedotSuomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus
Suomen biokapasiteetti ja sen kestävä ä käyttö Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen kestävän kehityksen toimikunta 4 / 2010 Suomen ekologisen jalanjäljen ja biokapasiteetin kehitys Lähde: Global
LisätiedotIlmastonmuutos ja terveys: uhka vai mahdollisuus? Juha Pekkanen, prof Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ensi viikosta: Helsingin Yliopisto)
Ilmastonmuutos ja terveys: uhka vai mahdollisuus? Juha Pekkanen, prof Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ensi viikosta: Helsingin Yliopisto) Ilmastonmuutos ja terveys Huomoitava Ilmastonmuutokset vaikutukset
LisätiedotYmpäristöterveysindikaattorit. maakuntauudistus. Ympäristöterveyspäivät Vesa Pekkola
Ympäristöterveysindikaattorit ja maakuntauudistus Ympäristöterveyspäivät 1-2.11.2017 1 1.11.2017 Vesa Pekkola Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntien ja maakuntien tärkeä tehtävä 2
LisätiedotEpidemiologia riskien arvioinnissa
Epidemiologia riskien arvioinnissa Markku Nurminen Työterveyslaitos Epidemiologian ja biostatistiikan osasto Riskinarvioinnin vaihe Epidemiologinen strategia Riskin tunnistaminen Kuvaileva epidemiologia
LisätiedotPuunpolton pienhiukkasten / savujen aiheuttamat terveysriskit
Puunpolton pienhiukkasten / savujen aiheuttamat terveysriskit Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti TSY ry:n Puulämmityspäivä 8.2.2017 THL 1 Kaukolämpöverkosto poisti savut Iisalmen keskustasta 1970-luvulla
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin
PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän
LisätiedotErasmus liikkuvuus Suomesta
Erasmus liikkuvuus Suomesta 2007 2013 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa 2007/08 2008/09 2009/10 2010/11 2011/12 2012/13 AT - Austria 239 242 230 264 294 271 BE - Belgium 88
LisätiedotSisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla
Sisällys 1. Energiatehokkuudesta. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla 3. Hiilidioksidipäästöihin vaikuttavia tekijöitä dekompositioanalyysi 4. Päätelmiä Energiatehokkuudesta Energiatehokkuuden
LisätiedotPorvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012
Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua
LisätiedotUusi Pohjoismaiden päästöinventaario ja terveysvaikutusten arviointi
Uusi Pohjoismaiden päästöinventaario ja terveysvaikutusten arviointi Ville-Veikko Paunu, C. Geels, M.S. Andersen, C. Andersson, J.H. Christensen, B. Forsberg, T. Gislason, O. Hänninen, U. Im, A. Jensen,
LisätiedotNuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota
Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Ulla Hämäläinen Johtava tutkija Sosiaaliturvan ABC toimittajille 31.5.2012 Nuorten työttömyysaste Euroopassa Työttömyysaste ikäryhmittäin Suomessa 1995-2011 % 40
LisätiedotElämää PISA:n varjossa
Professor Markku Niemivirta, PhD, Docent Institute of Behavioural Sciences University of Helsinki, Finland Elämää PISA:n varjossa Tasapainottelua menestyksen ja hyvinvoinnin välissä? PISA 2000 Finland
LisätiedotPorvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012
Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua
LisätiedotIlmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle - IHKU
SYKE: Niko Karvosenoja, Mikko Savolahti, Ville-Veikko Paunu THL: Timo Lanki, Pekka Tiittanen, Otto Hänninen, Raimo Salonen, Jouni Tuomisto Ilmatieteen laitos: Jaakko Kukkonen, Ari Karppinen, Mari Kauhaniemi,
LisätiedotErasmus-liikkuvuus Suomesta
Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007-2011 Erasmus-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Country 2007/08 2008/09 2009/10 2010/11 AT - Austria 239 242 230 264 BE - Belgium 88 102 109 124 BG - Bulgaria 8 15
LisätiedotTerveys, työhyvinvointi ja talous - jokaisen etu. Savuton Suomi 2040 11.5.2010 Harri Vainio
Terveys, työhyvinvointi ja talous - jokaisen etu Savuton Suomi 2040 11.5.2010 Harri Vainio Tupakka globaalisti riski nro 1 WHO 2009 Työterveyslaitos / Harri Vainio / 11.5.2010 2 Terveyshaitat kasvussa
LisätiedotPosition Position Passengers Percentage Passengers Percentage of all visitors 2013 of all visitors
Suomen matkatoimistoalan liitto ry - SMAL Association of Finnish Travel Agents - AFTA TOP TEN TRAVEL DESTINATIONS FROM FINLAND IN 2014 Based on the annual statistics of AFTA, air based package holidays,
LisätiedotILMANSAASTEIDEN TERVEYSHAITAT SUOMESSA
Ilmanlaadun tutkimusseminaari HSY 8.11.2018 ILMANSAASTEIDEN TERVEYSHAITAT SUOMESSA Otto Hänninen Erikoistutkija, FT, dosentti 1 KOLME POINTTIA WHO First Global Conference on Air Pollution and Health, Geneva
LisätiedotILMANVAIHDON TERVEYSPERUSTEISET OHJEARVOT: SISÄLÄHTEIDEN RAJOITTAMISEN TERVEYSHYÖDYT SUOMESSA
Sisäilmastoseminaari 2015 1 ILMANVAIHDON TERVEYSPERUSTEISET OHJEARVOT: SISÄLÄHTEIDEN RAJOITTAMISEN TERVEYSHYÖDYT SUOMESSA Arja Asikainen, Otto Hänninen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TIIVISTELMÄ Ilmanvaihdon
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotTerveysperusteiset ilmanvaihdon ohjearvot Euroopalle ja vaikutukset sisäilman terveysriskeihin Suomessa
Sisäilmastoseminaari 2014 1 Terveysperusteiset ilmanvaihdon ohjearvot Euroopalle ja vaikutukset sisäilman terveysriskeihin Suomessa Otto Hänninen ja Arja Asikainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TIIVISTELMÄ
LisätiedotKansainvälinen terveyspolitiikka. Eeva Ollila
Kansainvälinen terveyspolitiikka Eeva Ollila Death, by broad cause group in 1999 Noncommunicable conditions (59.8%) Communicable diseases, maternal and perinatal conditions and nutritional deficiencies
LisätiedotMEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus
MEKIN UUDET HAASTEET Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006 Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKin uudet tehtävät 2007 Yhtenäistää ja selkeyttää Suomen matkailullista kokonaiskuvaa
LisätiedotTilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus
Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiaa ja taustaa Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta Kuolleisuuslaskelmat Tilastokeskuksen
LisätiedotIAB Europella on toimintaa 27 Euroopan maassa. IAB Finland ry perustettiin Nykyään noin sadan asiantuntijayrityksen ja liki tuhannen yksilön
IAB Europella on toimintaa 27 Euroopan maassa. IAB Finland ry perustettiin 1997. Nykyään noin sadan asiantuntijayrityksen ja liki tuhannen yksilön IAByhteisö kattaa horisontaalisti koko digiekosysteemin
LisätiedotMerkittävää eriarvoisuutta WHO-Koululaistutkimuksen tuloksia nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista
SOSIAALILÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 28.11.2012 Nuoret ja huono-osaisuus Merkittävää eriarvoisuutta WHO-Koululaistutkimuksen tuloksia nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista Kristiina Ojala Jyväskylän yliopisto WHO-Koululaistutkimus
LisätiedotPuunpolton savuista sydän- ja hengityssairauskuolemia
Puunpolton savuista sydän- ja hengityssairauskuolemia Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti 21.8.2014 THL 1 Vertaileva arviointi tautikuormaa ja vammoja (= ennenaikainen kuolema + terveiden elinvuosien
LisätiedotVäestöennuste 2012 mikä muuttui?
mikä muuttui? Markus Rapo, Tilastokeskus Rakenteet murroksessa pohjoinen näkökulma 29.11.2012, Oulu Esityksessäni Havaittu väestökehitys Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta oletukset (vs.
LisätiedotMäntyöljykyllästys vaihtoehto kreosootille?
28.5.2014 1 Mäntyöljykyllästys vaihtoehto kreosootille? Lieksan Puuakatemia seminaari Puun käytön laaja-alaistaminen Janne Monni, vtj, Iivari Mononen Oy 20.-21.5.2014 Lieksa 28.5.2014 2 Esityksen sisältö
LisätiedotAnna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto @perhetutkimus www.vaestoliitto.fi www.vaestoliitonblogi.com
Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto @perhetutkimus www.vaestoliitto.fi www.vaestoliitonblogi.com OKM avustus ja Väestöntutkimuslaitos Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perhebarometri 2014:
LisätiedotHenkilöstöhallinto Venäjällä: Johtaminen ja sitouttaminen Venäjällä. Jon Hellevig Awara Eduhouse Training
Henkilöstöhallinto Venäjällä: Johtaminen ja sitouttaminen Venäjällä Jon Hellevig Awara Eduhouse Training 04.02.2014 VENÄJÄN MARKKINASTA Venäjä on normalisoitunut Inflaatio Byrokratia Korruptio Lait ja
LisätiedotIlmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle (IHKU) Mikko Savolahti SYKE
Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle (IHKU) Mikko Savolahti SYKE 8.2.2018 Sisältö Miksi tarvitaan haittakustannusmalli? Miten yksikköpäästöjen haittakustannukset on laskettu? Mihin malli sopii
LisätiedotEduskunnan tarkastusvaliokunta
Eduskunnan tarkastusvaliokunta 20.3.2018 lausunto asiakirjoista Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2017 Valtioneuvoston selvitys: Euroopan
LisätiedotNUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi
NUORET JA LIIKENNE Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi 14.2.2013 Rovaniemi 2 Rainer Kinisjärvi Liikenneonnettomuudet ja uhrit 2012 254 kuollutta Yhteensä 26 000 loukkaantunutta (vuonna 2011). Poliisin tietoon
LisätiedotKorkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset
Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset Osaamista ohjaukseen koulutuspäivä 13.3.2015, Lahti Heikki Taulu ekonomisti Akava 25 20 15 10 5 0 Työttömyysaste Suomessa, Euroopassa ja
LisätiedotKansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 ja haittakustannusten laskenta (IHKU-malli) politiikan tukena
Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 ja haittakustannusten laskenta (IHKU-malli) politiikan tukena Mikko Savolahti SYKE Sisältö 1. Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2. BATMAN hanke: puun pienpolton ja katupölyn
LisätiedotKaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat
Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja
LisätiedotSOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä
SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä 20.10.2010 2 Mitä on luottamus? Sosiaalinen pääoma = yhdistystoiminta + luottamus Luottamus instituutioita kohtaan Luottamus toisia
LisätiedotPoistavatko kannustimet ja sanktiot työttömyyttä? Heikki Ervasti
Poistavatko kannustimet ja sanktiot työttömyyttä? Heikki Ervasti heikki.ervasti@utu.fi Lähtökohdat Käänne työllisyyspolitiikassa 1990-luvulla Painopiste työvoiman tarjonnassa Rakenteellisen työttömyyden
LisätiedotTerve ihminen terveissä tiloissa
Terve ihminen terveissä tiloissa Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma 2018 2028 Jussi Lampi Ylilääkäri THL Laadukas sisäilman on tärkeää, koska vietämme suurimman osan ajastamme sisätiloissa Puhdas
LisätiedotMiten jokainen yritys voi parantaa Helsingin ilmanlaatua? Uutta Ilmansuojelusuunnitelmaa tehdään parhaillaan
Miten jokainen yritys voi parantaa Helsingin ilmanlaatua? Uutta Ilmansuojelusuunnitelmaa tehdään parhaillaan Suvi Haaparanta Helsingin kaupungin ympäristökeskus Typpidioksidin raja-arvo ylittyy Helsingissä
LisätiedotKohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään
Kohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään Pakolaisuus, muuttoliike ja eurooppalaiset ratkaisut - muuttajat ja muutoksen haasteet 4.12.2015 Rafael Bärlund Euroopan muuttoliikeverkosto
LisätiedotSuomi - Älykkään energiamittauksen kärkimaa
Suomi - Älykkään energiamittauksen kärkimaa Jyväskylä 19.6.2012 Keski-Suomen Energiatoimisto Jyväskylä Innovation Oy 1 European Smart Metering Landscape report 2012 Älykkään energiamittauksen tilanne EU27+Norja
LisätiedotPOLTA PUUTA PUHTAAMMIN. Pakila
POLTA PUUTA PUHTAAMMIN Pakila 14.3.2019 Huono puunpoltto aiheuttaa terveyshaittoja Maria Myllynen ilmansuojeluyksikön päällikkö HSY Kuivaa asiaa 14.3.2019 Miten puunpoltto heikentää ilmanlaatua? - päästömäärä
Lisätiedot15 Tupakka. s
15 Tupakka s.170-179 1 Tupakka, Mikä se on? On olemassa erilaisia tupakkatuotteita, kuten savukkeet, nuuska ja sähkötupakka. Kaikkien tupakkatuotteiden on todettu aiheuttavan merkittäviä terveysriskejä
LisätiedotElinympäristön vaikutus allergiaan ja hengitysterveyteen Anne Hyvärinen, Dosentti, johtava tutkija
Elinympäristön vaikutus allergiaan ja hengitysterveyteen Anne Hyvärinen, Dosentti, johtava tutkija 9.2.203 Kansanterveyspäivät 9.2.203 Esityksen rakenne Ympäristötekijöistä tuleva tautitaakka Muutama sana
LisätiedotPohjalaismaakuntien väestö ja perheet
Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari, Seinäjoki 9.3.212 Jari Tarkoma Esityksen sisältö Väestönkehitys
LisätiedotKorkeasti koulutettujen työllisyys
Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön
LisätiedotFingrid uuden edessä. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Kantaverkkopäivä
Fingrid uuden edessä Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Kantaverkkopäivä 7.9.2011 Perimmäisten kysymysten äärellä Kuka saa omistaa ja ohjata kantaverkkoyhtiöitä? Kantaverkkotoiminnan eriytys Fingridillä uusi
LisätiedotSisäilma ja terveys. Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dos. Asuinympäristö ja terveys -yksikkö
Sisäilma ja terveys Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dos. Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 3.12.2015 Terveellinen ja turvallinen koulu ja päiväkoti 2.12.2015 1 Sisäilman epäpuhtauksia Fysikaaliset
LisätiedotLausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin
MetropoliLab Oy 010 3913 431 timo.lukkarinen@metropolilab.fi Viikinkaari 4, (Cultivator II, D-siipi) 00790 Helsinki Sisäilman VOC-tutkimuksia tehdään monista lähtökohdista, kuten mm.: kuntotutkimus esim.
LisätiedotKuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki
Kuntien talous ja sote-uudistus Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki 1 Sote-alueiden rahoitus Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan painotetun asukasluvun perusteella, painotekijöinä
LisätiedotPandemia, -vaste ja jälkiviisaus
Kuolleiden lukumaara 7.5.2010 H1N1 pandemic 2009 Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus Pasi Penttinen, European Centre for Disease Prevention and Control 22 April 2010, Helsinki, Suomi Virallisesti ilmoitetut
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotKuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin
Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopisto) Maakunnan yhteistyöryhmän tulevaisuusfoorumi, osa 2, Jyväskylä, 10.5.2011 THE RESEARCH INSTITUTE
LisätiedotSirpa Rajalin. tutkijaseminaari
Sirpa Rajalin 35. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari Helsingissä 20.5.2010 2010 Tieliikenteessä kuolleet 100 000 asukasta kohden eräissä maissa 2008 0 5 10 15 20 25 Islanti Iceland Malta Malta
LisätiedotToisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia
Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos 30.7.2014 1 Huonot uutiset: Tupakointi on yksi suurimmista kansanterveysongelmista
LisätiedotSuomalaiset vahvuudet
Suomalaiset vahvuudet Korkealaatuinen terveydenhuoltojärjestelmä Luotettavat terveydenhuollon rekisterit Väestöaineistot ja terveydenhuollon näytekokoelmat Geneettisesti homogeeninen väestö Kansainvälisesti
LisätiedotSuomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013
Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland Terveyden ylläpito vauvasta vanhuuteen Elintavat Taudit Terve
LisätiedotPAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN. Yhteisvoimin pakkoa vähentämään
PAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN Yhteisvoimin pakkoa vähentämään Koulutuspäivä ja verkostotapaaminen Biomedicum 7.11.2014 J. Moring 1 Muutoksen tarve Suomi ja muut maat Viime vuosien kehitys 15.10.2014
LisätiedotMetsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO
Metsien luonnontuotteet ja luomu Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO Keruuluomu / luomukeruu Luonnonmarjat ja -sienet ovat luomua, jos ne on kerätty erikseen määritellyiltä luomukeruualueilta Keruualueeksi
LisätiedotKosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,
LisätiedotTeollisuustuotannon määrä kuukausittain
Teollisuustuotannon määrä kuukausittain Industrial Production Volume Monthly 11 15 28=1 USA 1 95 9 EU28-maat / EU28 countries 85 8 Japani / Japan 75 7 Suomi / Finland 65 28 29 21 211 212 213 Kausipuhdistettu
LisätiedotTupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille
Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Faktoja tupakan vaarallisuudesta Tupakan savu sisältää noin 4000 kemikaalia, joista 50 aiheuttaa syöpää. 50% tupakoitsijoista kuolee
LisätiedotTyöperäinen syöpä on ehkäistävissä ongelmia ja niiden ratkaisukeinoja Helsinki 6 maaliskuuta 2017
Työperäinen syöpä on ehkäistävissä ongelmia ja niiden ratkaisukeinoja Helsinki 6 maaliskuuta 2017 Dr Jukka Takala Workplace Safety and Health Institute, Singapore Altistus pois tulevaisuus ilman ammattisyöpiä!
LisätiedotSuomi innovaatioympäristönä maailman paras?
Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Pekka Ylä-Anttila 20.1.2011 Maailman paras? Evaluation of the Finnish National Innovation System (syksy 2009) Suomessa on edelleen hyvä ja toimiva innovaatiojärjestelmä,
LisätiedotSAS ja R yhteiskäyttö
Maria Valaste Kela & Helsingin yliopisto 24.5.2012 SAS Technical Club Sisällys 1 2 3 Tunnuslukuja (R) Hierarkkinen ryhmittely Kuva 4 Aineiston luominen Moni-imputointi R:ssä Tulosten yhdistäminen institution-logo-filen
Lisätiedot