Päivärinteen monitoimitalon akustiikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päivärinteen monitoimitalon akustiikka"

Transkriptio

1 Ohje a Akustiikka-suunnitteluohje Päivärinteen monitoimitalon akustiikka Ohjeen muutokset Numero Päiväys Muutokset

2 Raportti a 2(13) Sisällysluettelo 1 Johdanto Rakennuskohde Tilaaja Ohjeen tarkoitus ja toiminnan kuvaus Akustiset vaatimukset Noudatettavat määräykset ja suositukset Ääneneristys Huoneakustiikka LVIS-laitteiden äänitaso Rakenteet ja liitokset Tilojen välisen ääneneristävyyden muodostuminen Musiikkiluokka Siirtoseinät Ovet Seinien lasiosat Huoneakustiikka Huoneakustiikan suunnittelu Ilmanvaihtojärjestelmä Ääneneristys ilmavaihtokanavien kautta Ilmanvaihtojärjestelmän tuottamat äänitasot Tärinäneristykset Rakenteiden tiiviys Yleisohjeet Ilmanvaihtokanavien läpiviennit Putkien läpiviennit Sähköasennukset Rakennuksessa tehtävät akustiset mittaukset Lähteet... 12

3 Raportti a 3(13) 1 Johdanto 1.1 Rakennuskohde Päivärinteen monitoimitalo Opinkuja Parola 1.2 Tilaaja Hattulan kunta Pappilanniementie HATTULA Janne Teeriaho p Ohjeen tarkoitus ja toiminnan kuvaus Päivärinteen monitoimitalo sijoittuu Hattulaan Vanajaveden laaksoon vanhaan kulttuurimaisemaan. Tontilla ei ole ennestään rakennuksia. Lyhyt kuvaus monitoimitalon toiminnasta: Yhteiskäyttö Päivärinteen monitoimitalon suunnitellaan kokonaisuus, jossa voidaan toteuttaa opetusta esi-6- luokille yhdessä muun sivistystoimen palveluverkon kanssa. Koulussa on opetustoimen ja varhaiskasvatuksen (esiopetus) lisäksi aamu - ja iltapäiväkerho, kirjaston toimintaa, nuoriso- ja liikuntatoimen ja kolmannen sektorin (4H) kerhoja sekä Sibeliusopiston toimesta taiteen perusopetusta. Tavoitteena on koulu, jossa lapsen harrastemaailma on mahdollisimman monipuolisesti läsnä. Yhteisopettajuus ja avoimet oppimisympäristöt Päivärinteen monitoimitalon alkuopetus ja esiopetus (esi-1 luokat) muodostavat yhden toiminnallisen kokonaisuuden, joka toteutetaan yhteiskäytössä olevissa tiloissa. Näiden tilojen läheisyydessä sijaitsee osa erityisopetuksen pidennetyn oppivelvollisuuden pienluokista (EHA). Yhteydet kasvatus- ja oppimistilojen välillä mahdollistavat toiminnan yhtä aikaa erillisinä vierekkäin ja tarvittaessa yhdessä useita tiloja hyödyntäen. Esi- ja alkuopetuksen joustavan toiminnan ja yhteistyön takia näiden tilojen tulee sijaita samassa lähikokonaisuudessa ja tiloissa huomioidaan esioppilaiden kokopäiväisen hoidon tarpeet. Talossa lapsen polku alkaa joustavasti esi- ja alkuopetuksesta, jossa hän voi edetä luokattomasti esiopetuksesta 2. luokalle, omien edellytystensä mukaisesti. Ylemmillä luokilla opetusta toteutetaan mahdollisimman avoimissa oppimisympäristöissä, jossa saman tai useamman luokka-asteen oppilaat voivat opiskella samassa tilassa useamman opettajan ja muun henkilökunnan ohjauksessa (esim. 2 opettajaa + erityisopettaja+ ohjaajat). Avoimet oppimisympäristöt eivät rakennu fyysisesti perinteiselle luokallisen tilojen toimintaperiaatteelle vaan edesauttavat toiminnallisuutta ja sosiaalisuutta korostavia opetusmuotoja, joita ovat mm. henkilökohtaiset yksilö- ja parityötilat, ryhmä - ja vapaamuotoiset työpisteet ja suurryhmäopetuksen työtilat.

4 Raportti a 4(13) Päivärinteen monitoimitalo on uudisrakennus, johon sijoittuu lapsia ja henkilökuntaa seuraavasti: - esiopetus, 2 ryhmää, joissa on yhteensä 48 lasta ja 2 opettajaa - luokka-asteet 1-6, joissa on yhteensä 288 oppilasta (12 ryhmää) ja henkilökuntaa 18 henkilöä - E EMU ryhmät (mukautettu opetus), 20 oppilasta (2 ryhmää), ryhmäkoko 10 oppilasta, henkilökunta 4 henkilöä - EHA 1 ryhmät (harjaantumisopetus), 32 oppilasta (4 ryhmää), ryhmäkoko 8 oppilasta, henkilökuntaa 12 henkilöä - muuta henkilökuntaa 9-10 henkilöä Yhteensä lapsia on 388 ja henkilökuntaa n. 46. Rakennuksen bruttopinta-ala on huonetilaohjelman mukaan noin 5200 m 2. Ohjeen tarkoitus Esiopetuksessa ja kouluissa tärkein akustinen tavoite on meluntorjunta: niissä tapahtuvasta toiminnasta syntyy melua, jonka leviämistä ja äänitasoa on rajoitettava erityisesti huoneakustisin keinoin. Huoneakustiikaltaan rauhallinen tila vaikuttaa äänitasoon kahdella tavalla: toisaalta ääntä absorboivat pinnat vaimentavat ääntä, toisaalta rauhallinen huoneakustiikka myös kannustaa rauhalliseen käytökseen. Henkilökunnan työterveyden kannalta äänen vaimentaminen on tärkeää: jos tila on hälyisä, opettajan on jatkuvasti korotettava ääntään, mikä pahimmassa tapauksessa saattaa johtaa äänihäiriöön eli ongelmaan äänenmuodostuksessa. Opetustilat tulee kuitenkin suunnitella siten, että puheen kuuluvuus opetustilanteessa on hyvä. Musiikin opetustila tulee suunnitella sekä akustisesti esitetyn että sähköisesti vahvistetun musiikin esittämiseen soveltuvaksi. Rakennukseen sijoitetaan liikuntatila, jossa akustisen suunnittelun ensisijainen tavoite on monikäyttöisyys, koska tilaa tullaan käyttämään sekä liikuntatilana, juhlatilana, ja konserttitilana. Tämän asiakirjan tarkoituksena on toimia akustiikan suunnitteluohjeena ohjaamaan rakennuskokonaisuuden akustiikan hallintaa. Akustiikalla tarkoitetaan huoneakustiikkaa eli sitä, miten ääni leviää saman tilan sisällä, ääneneristystä eli äänen siirtymistä tilasta toiseen ja rakennuksen LVIS-laitteiden tiloihin tuottamaa äänitasoa. Ohjeessa esitetään tilakohtaiset akustiset vaatimukset, kuvaus menetelmistä, joilla vaatimusten täyttyminen voidaan osoittaa. 2 Akustiset vaatimukset 2.1 Noudatettavat määräykset ja suositukset Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa C1 [1] esitetään määräys, jonka mukaan rakennus on suunniteltava ja toteutettava siten, että melu, jolle rakennuksessa tai sen lähellä olevat altistuvat, pysyy niin alhaisena, ettei se vaaranna näiden henkilöiden terveyttä ja että se antaa mahdollisuuden nukkua, levätä ja työskennellä riittävän hyvissä olosuhteissa. Lisäksi rakentamismääräyskokoelman osa C1 määrää, että luokkahuoneiden, lasten lepohuoneiden, toimistohuoneiden ja vastaavien tilojen ääneneristys ja meluntorjunta on suunniteltava ja toteutettava tilan käyttö huomioon ottaen niin, että toimintaa vastaavat riittävän hyvät olosuhteet on mahdollista saavuttaa. Suomen rakentamismääräyskokoelman osan C1 määräysten voidaan katsoa toteutuvan, kun Päivärinteen monitoimitalon akustiikan suunnittelussa noudatetaan standardissa SFS 5907 Rakennusten akustinen luokitus [2] esitettyjä ohjearvoja. Standardi jakaa raken-

5 Raportti a 5(13) 2.2 Ääneneristys nuksen ääniolosuhteiden perusteella neljään luokkaan. Päivärinteen monitoimitalo on suunniteltava täyttämään luokan C vaatimukset. Poikkeuksena on huoneakustiikka, jonka suunnittelussa noudatetaan luokan A vaatimuksia. Lisäksi tietyissä tapauksissa suositellaan luokasta C poikkeavia vaatimuksia, jotka on erikseen mainittu tässä ohjeessa. Vaatimukset tulee tarkistaa suunnitteluprosessin edetessä. Vaatimuksiin vaikuttaa miten tilat sijoitetaan rakennuksessa, joten tarkkoja vaatimuksia on mahdoton antaa ennen kuin rakennuksen layout on päätetty. On akustisesti edullista sijoittaa meluisat tilat ja hiljaiset tilat erikseen, jolloin ääneneristysvaatimukset eivät kasva Vaatimukset tilojen väliselle ääneneristykselle on esitetty ilmaääneneristyslukuina R w taulukossa 2.1. Taulukko 2.1. Pienimmät suositeltavat ilmaääneneristysluvut standardin SFS 5907 mukaan, luokka C. Tila R w Päiväkodin ryhmähuoneen, leikki- ja lepohuoneen, pienryhmätilan tai niihin rinnastettavan tilan ja muun tilan välillä 44 db Päiväkodin ryhmähuoneen, leikki- ja lepohuoneen, pienryhmätilan tai niihin rinnastettavien tilojen välillä, kun välissä on ovi 39 db Päiväkodin ryhmähuoneen, leikki- ja lepohuoneen, pienryhmätilan tai niihin rinnastettavien tilojen ja käytävän välillä, kun välissä on ovi 34 db Esikoulun oppimistilan, ryhmähuoneen, pienryhmätilan ja niihin rinnastettavien tilojen välillä 44 db Esikoulun oppimistilan, ryhmähuoneen, pienryhmätilan ja niihin rinnastettavien tilojen välillä, kun välissä on ovi 39 db Esikoulun oppimistilan, ryhmähuoneen, pienryhmätilan ja niihin rinnastettavien ja käytävän välillä, kun välissä on ovi 34 db Opetustilojen välillä sekä opetustilan ja käytävän välillä, kun välissä ei ole ovea 44 db Opetustilojen välillä, kun välissä on ovi Opetustilan ja käytävän välillä, kun välissä on ovi Erityisluokkahuoneiden välillä ja eristyisluokkahuoneen ja luokkahuoneen välillä (erityisluokkahuoneita ovat mm. musiikkiluokka, teknisten töiden tila ja liiikuntatila) Erityisluokkahuoneiden ovena käytetään Rw 48 db ovea Työ- ja toimistohuoneen ja muun tilan välillä Työ- ja toimistohuoneen ja käytävän välillä, kun välissä on ovi Terapiatilan (toiminta-, fysio- ja puheterapia) ja muun tilan välillä Terapiatilan (toiminta-, fysio- ja puheterapia) ja käytävän välillä, kun välissä on ovi Neuvottelutilan ja muiden tilojen välillä Neuvottelutilan ja muun tilan välillä, kun välissä on ovi 39 db 34 db 57 db 44 db** 34 db** 48 db 39 db** 52 db 39 db*** IV-konehuoneen ja muun tilan välillä 57 db**** * Tilanteelle ei ole annettu vaatimusta standardissa SFS Suositusarvo on julkaisun RIL Rakennusten akustinen suunnittelu: oppilaitokset, auditoriot, liikuntatilat ja kirjastot, taulukon 1.12 mukainen ** Standardin SFS 5907 luokan A mukainen arvo *** Tämä suositusarvo on standardin SFS 5907 luokan C mukaista arvoa korkeampi **** Ääneneristyksen riittävyys tarkistettava IV-koneiden äänitietojen perusteella. IVkonehuoneen rajoittuessa varastoon tms. tilaan, jossa ei opiskella, työskennellä eikä oleskella säännöllisesti, harkitaan äänenerityksen tarve tapauskohtaisesti.

6 Raportti a 6(13) 2.3 Huoneakustiikka Askeläänitasoluvusta ei anneta erityisiä vaatimuksia, sillä tavallisesti päiväkodeissa ja kouluissa askelääneneristys tilojen välillä ei aiheuta ongelmia ja lattianpäällysteet valitaan lähinnä kulutuskestävyyden perusteella. Lattianpäällysteenä tulisi kuitenkin ensisijaisesti käyttää joustavia muovimattoja tai vastaavia tuotteita. Poikkeuksena on musiikkiluokka. Suurin suositeltava askeläänitasoluku L n,w sen ja muiden tilojen välillä on 49 db. Eri tilojen huoneakustiset vaatimukset on esitetty taulukossa 2.2. Taulukon jälkikaiuntaajat arvot tarkoittavat tilannetta, jossa tila on kalustettu kiintokalustein, mutta muuta kalustusta tilassa ei ole. Taulukko 2.2. Suositeltavat jälkikaiunta-ajat standardin SFS 5907 mukaan, luokka A. Tila Jälkikaiunta-aika T Päiväkodin ja esikoulun ryhmähuoneet, leikki- ja lepohuoneet, pienryhmätilat sekä oppimistilat 0,5 s Opetustilat (koulu) 0,5 0,6 s Musiikkiluokka Käytävät, porrashuoneet ja eteiset (päiväkoti ja esikoulu) Käytävät ja porrashuoneet (koulu) Liikuntatila, jos korkeus alle 5 m Liikuntatila, jos korkeus yli 5 m Teknisen työn tilat Aulat (koulu) Työ- ja toimistohuoneet, opettajainhuone Terapiatila (toiminta-, fysio- ja puheterapia) Neuvottelutilat 0,7 s 0,7 s < 0,9 s < 1,1 s < 1,3 s < 0,5 s 0,7 0,9 s < 0,6 s 0,4 s 0,5 s Taulukossa 2.2 esitetyt jälkikaiunta-arvot koskevat oktaavikaistoja Hz. Oktaavikaistalla 125 Hz sallittava ylitys on 50 % [2]. Jälkikaiunta-ajan sallittu vaihteluväli on annettu standardissa SFS Musiikkiluokan, avoimen oppimisympäristön ja liikuntatilan jälkikaiunta-ajan suunnittelu tulee tehdä erityisen huolella. 2.4 LVIS-laitteiden äänitaso Rakennuksen LVIS-laitteita ovat mm. vesi- ja viemärilaitteet, lämmitysjärjestelmä, kompressorit, ilmanvaihtolaitteet, jäähdytyslaitteet yms. Rakennuksen LVIS-laitteista sallittavat keskiäänitasot L A,eq on esitetty taulukossa 2.3. Taulukko 2.3. Suurimmat sallitut rakennuksen LVIS-laitteiden tuottamat äänitasot. Sallittavat enimmäisäänitasot L A.max ovat 5 db korkeampia. Tila Keskiäänitaso, L A,eq Päiväkodin ja esikoulun ryhmähuoneet, leikkihuoneet, pienryhmätilat sekä 30 db oppimistilat Päiväkodin lepohuoneet 28 db Esikoulun ja 1-luokan yhteiset tilat Opetustilat muuten (koulu) 30 db 33 db

7 Raportti a 7(13) Musiikkiluokka Käytävät, porrashuoneet (esiopetus) Käytävät, porrashuoneet, aulatilat (koulu) Työ- ja toimistotilat Opettajainhuone Liikuntatila Terapiatila (toiminta-, fysio- ja puheterapia) Neuvottelutilat 33 db 33 db 38 db 35 db 35 db 35 db 30 db 35 db Enimmäisäänitaso L A,max tarkoittaa A-painotettua ja fast -aikapainotettua suurinta äänitasoa, joka mitataan mitattavaan meluun nähden riittävän edustavan mittausajanjakson kuluessa. Keskiäänitaso tarkoittaa äänitasoa, jonka tehollisarvo on yhtä suuri kuin vaihtelevan äänitason tehollisarvo mittausajanjakson kuluessa. Lisäksi on otettava huomioon, että rakennuksen LVIS-laitteet saavat aiheuttaa enintään 45 db keskiäänitason läheisen rakennuksen ikkunan ulkopuolella, parvekkeella, pihamaalla tai muussa vastaavassa paikassa asuinalueella ja muilla melulle herkillä alueilla. 3 Rakenteet ja liitokset 3.1 Tilojen välisen ääneneristävyyden muodostuminen 3.2 Musiikkiluokka 3.3 Siirtoseinät Ilmaääneneristysluvut R w mitataan rakennuksessa, jolloin taulukossa 2.1 esitettyihin vaatimuksiin sisältyy äänen siirtyminen kaikkia mahdollisia reittejä pitkin. Ääntä eristävien rakenteiden suunnittelussa on siten otettava huomioon tiloja erottavan rakennusosan ääneneristävyyden lisäksi rakenteiden tiiviys sekä sivutiesiirtymä eli äänen siirtyminen esimerkiksi tiloja erottavaa rakennetta sivuavien rakenteiden ja ilmanvaihtokanavien ilmatilan kautta. Tilojen väliselle ilmaääneneristävyydelle asetettujen vaatimusten toteutuminen on varmistettava jo ennalta siten, että rakenteiden liitoksista (esim. väliseinien liitokset alapohjaan, välipohjaan, ulkoseinään ja käytäväseinään) esitetään liitos- ja tiivistysdetaljit. Perusperiaatteena levyrakenteisia seiniä käytettäessä on se, että levytykset eivät saa jatkua yhtenäisinä tilasta toiseen, vaan ne on katkaistava tiloja erottavan väliseinän kohdalla. Maanvaraisista laatoista tehdään tilakohtaisia, ts. ne katkaistaan tilojen välisen rakenteen kohdalla esim. solumuovikaistalla, kun tilojen välillä on ääneneristysvaatimus. Musiikki-leikkitilan ääneneristys toteutetaan huone huoneessa menetelmällä. Tilan lattia, kaikki väli- ja ulkoseinät sekä katto tehdään kaksinkertaisina rakenteina. Kaksiosaisen rakenteen toimivuuden kannalta on oleellista, että rakenteen eri puoliskoja ei kytketä kiinteästi yhteen, vaan rakenteet tuetaan ja kannatellaan oikein mitoitetuilla tärinäneristetyillä kannakkeilla. Mikäli tiloja halutaan tarpeen vaatiessa yhdistellä keskenään, voidaan se toteuttaa siirtoseinillä. Muunneltavuustavoitteista huolimatta siirtoseinien tulee olla ääntä eristäviä siten, että taulukossa 2.1 esitetyt vaatimukset saavutetaan rakennuksessa. Siirtoseinien pitää siten vastata ääneneristyskyvyltään tiloja erottavia kiinteitä seinärakenteita. Siirtoseinän toimittajan on osoitettava tuotteensa vaatimuksenmukaisuus rakennukseen asennettuna. Laboratoriomittaus, jossa on tutkittu pelkkää siirtoseinän rakenteen ää-

8 Raportti a 8(13) neneristyskykyä, ei ole riittävä, vaan rakennuksessa siirtoseinän ääneneristävyys riippuu tiivisteistä ja seinän liitoksista muihin rakenteisiin. Jos siirtoseinä liittyy alas laskettuun sisäkattoon, sisäkaton yläpuolella on oltava ääneneristysvaatimukset täyttävä seinärakenne, koska pelkkä sisäkatto ei riitä eristämään ääntä riittävästi. Siirtoseinien valinnassa ja asennuksessa on otettava huomioon ohjeen RIL [3] luvussa esitetyt asiat. 3.4 Ovet Taulukossa 3.1 on esitetty ohje ovien valinnasta eri tiloihin. Ovien vaatimukset on ilmoitettu standardin SFS 5907 [2] mukaisesti laboratoriossa mitattuina ilmaääneneristyslukuina R w. Ovissa tulee olla viralliset tyyppihyväksyntäkilvet ja tarvittaessa valmistajan tulee pystyä toimittamaan ovista ääneneristysmittausten mittauspöytäkirjat. Ovet asennetaan rakennuksessa valmistajan ohjeiden mukaisesti siten, että taulukossa 2.1 esitetyt vaatimukset täyttyvät. Ovien asentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että ovilevyn ja karmin välinen rako sulkeutuu täysin ilmatiiviiksi. Ovenkarmin ja seinän välinen tiivistys tehdään elastisella massalla ja mineraalivillalla. Ääntä eristävissä ovissa on aina oltava tiivisteet. Kynnyksenä voidaan käyttää laskeutuvaa kynnystä, mikäli ovitoimittajalla on esittää ovista laskeutuvan kynnyksen kanssa tehtyjen ääneneristävyysmittausten tulokset. Laskeutuvaa kynnystä käytettäessä lattian on oltava täysin tasainen oviaukon kohdalla. Oviin liittyvien sähköpielien ilmaääneneristävyyden tulee olla vähintään vastaava kuin ympäröivällä seinärakenteella. Taulukko 3.1. Pienimmät suositeltavat ovien ilmaääneneristysluvut eri tiloissa. Tila Päiväkodin ja esikoulun ryhmähuoneiden, leikki- ja lepohuoneiden, pienryhmätilojen sekä oppimistilojen välillä Päiväkodin ja esikoulun ryhmähuoneiden, leikki- ja lepohuoneiden, pienryhmätilojen, oppimistilojen sekä käytävän välillä Opetustilan ja siihen rinnastettavan tilan välillä Opetustilan ja käytävän välillä Musiikkiluokan ja käytävän välillä Työ- ja toimistohuoneen ja käytävän välillä Terapiatilan (toiminta-, fysio- ja puheterapia) ja käytävän välillä Neuvottelutilan ja muun tilan välillä R w 37 db 30 db 37 db 30 db 37 db 30 db 37 db 37 db 3.5 Seinien lasiosat Lasiosia voidaan käyttää seinärakenteissa, mutta niiden ääneneristävyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lähtökohtaisesti lasirakenteiden tulee olla ääneneristävyydeltään vastaavia kuin ko. paikan umpiseinä. Lasiseinärakenteiden liittymät muihin rakenteisiin tulee suunnitella erittäin tarkasti. 4 Huoneakustiikka 4.1 Huoneakustiikan suunnittelu Taulukossa 2.2 esitettyjen jälkikaiunta-aikavaatimusten toteutuminen osoitetaan ohjeen RIL luvussa esitetyllä menetelmällä [3]. Jälkikaiunta-aikojen laskennassa otetaan huomioon kunkin tilan tilavuus ja sen pintojen absorptiosuhteet. Varsinaisina ääntä vaimentavina materiaaleina voidaan käyttää luokan A tai luokan C absorp-

9 Raportti a 9(13) tiomateriaaleja. Absorptiomateriaalien luokitus on esitetty standardin SFS 5907 liitteessä F [2]. Luokan A absorptiomateriaalin absorptiosuhde Hz taajuuksilla keskimäärin 0,9 ja luokan C materiaalin keskimäärin 0,6. Luokan A absorptiomateriaali on esimerkiksi akustiikkamineraalivilla, jonka paksuus on vähintään 40 mm. Luokan C absorptiomateriaaleja ovat esimerkiksi useat rei itetyt rakennuslevyt, joiden reikäala on vähintään noin 15 % ja levyn takana on taustahuopa sekä ilmatila vähintään 50 mm. Pohjaltaan suorakaiteen muotoisiin tiloihin syntyy usein häiritseväksi koettu tärykaikuilmiö ts. ääni jää heijastelemaan yhdensuuntaisten pintojen väliin vaimentumatta, mikä havaitaan siten, että sama ääni kuullaan nopeasti monta kertaa. Tärykaiku on päiväkodeissa yleinen ilmiö, mikä johtuu siitä, että absorboiva materiaali sijoitetaan usein kokonaisuudessaan kattoon. Tärykaiku voidaan estää sijoittamalla absorboivaa materiaalia myös kahdelle vierekkäiselle seinälle tai järjestämällä tilan pohja sellaiseksi, että seinät eivät ole yhdensuuntaisia. Tavallisesti jälkikaiunta-aikavaatimusten saavuttaminenkin edellyttää absorptiomateriaalin sijoittamista katon lisäksi seinille. 5 Ilmanvaihtojärjestelmä 5.1 Ääneneristys ilmavaihtokanavien kautta Ilmanvaihtokanavistoa suunniteltaessa on otettava huomioon se, että kanavisto ei saa heikentää tilojen välistä ääneneristystä. Tilasta toiseen kanavan ilmatilan kautta kulkevan äänen vaimentamiseksi kanavistoon on sijoitettava äänenvaimentimet jokaiseen eri tiloja yhdistävään kanavareittiin. Vaimenninten halkaisija on tyypillisesti mm suurempi kuin kanavan, ja pituus tavallisesti luokkaa mm. Musiikki-leikkitilassa arvioidut vaimenninpituudet ovat mm. Ilmanvaihtokanavien päätelaitteet ja äänenvaimentimet tulee mitoittaa niin, että ilmaääneneristysluku R w kanavien kautta on tilojen välille asetettua ilmaääneneristyslukuvaatimusta vähintään - 10 db korkeampi, kun tilojen välillä on 1 kanava, - 13 db korkeampi, kun tilojen välillä on 2 kanavaa, - 15 db korkeampi, kun tilojen välillä on 3 kanavaa, - 16 db korkeampi, kun tilojen välillä on 4 kanavaa. Jos samassa kanavassa on useita päätelaitteita, kukin päätelaite katsotaan aina yhdeksi kanavaksi, ja äänenvaimentimet mitoitetaan täyttämään edellä luetellut vaatimukset. Kanavistossa ääneneristävyyden vuoksi tarvittavat äänenvaimentimet mitoitetaan ohjeen RIL [3] luvun 12.7 mukaisesti. Ääneneristys kanavien kautta tarkoittaa sitä, että ääni ei saa siirtyä kanavan vaipankaan kautta tilojen välillä. Siksi on ensisijaisesti käytettävä pyöreitä kanavia. Suorakaidekanavien ääneneristyskyky on heikko ja ne on koteloitava silloin, kun tilojen välille tavoitellaan ääneneristystä. 5.2 Ilmanvaihtojärjestelmän tuottamat äänitasot Ilmanvaihdon eri tiloihin aiheuttama äänitaso muodostuu konehuoneesta rakenteiden kautta tulevasta ilma- ja runkoäänestä, kanaviston kautta tilaan siirtyvästä puhallinäänestä, virtausäänestä, säätölaitteiden äänestä sekä päätelaitteiden äänenkehityksestä. Ilmanvaihdon eri tiloihin tuottamat äänitasot tarkistetaan ohjeen RIL luvun 12 mukaisesti [3]. Ilmanvaihdon äänitasojen suunnittelussa on huomattava myös, että tavallisesti äänenvaimentimia tarvitaan tavallisesti myös ilmanvaihtokoneiden raitis- ja jäteilmakanaviin ulos.

10 Raportti a 10(13) 5.3 Tärinäneristykset Päätelaitteet valitaan ilmamäärän niin, että konehuoneen, päätelaitteiden, puhallinäänen ja säätölaitteiden yhdessä tilaan tuottamat äänitasot eivät ylitä sallittua äänitasoa. Ilmanvaihtokanaviin suunnitellaan ilmanvaihtosuunnittelijan valitsemien esimerkkikoneiden ja säätölaitteiden äänitehotasojen perusteella äänenvaimentimet. Yleinen periaate on, että säätölaitteen jälkeen tarvitaan aina äänenvaimennin. Säätölaitteiden äänenvaimenninten sijoitusta suunniteltaessa on otettava huomioon se, että säätölaitteen ääni etenee kanavassa molempiin suuntiin. Ilmanvaihdon äänitasot voidaan määrittää lopullisesti vasta, kun ilmanvaihtourakoitsija on valinnut ilmanvaihtokoneet. Ilmanvaihtourakoitsija vastaa äänitasojen saavuttamisesta. Ilmanvaihtourakoitsijan tulee ilmanvaihtokoneita ja kanavatuotteita valitessaan ottaa huomioon, että koneiden ja kaikkien kanavaosien tulee vastata suunnitelmia paitsi ilmamäärien suhteen, myös äänenkehityksen suhteen. Lukuun ottamatta pienitehoisia lämpöjohtojen kiertopumppuja, jotka ovat putken kannattamia (esim. pienten ilmastointikoneiden yhteydessä olevat pumput), kaikki rakennuksen koneet ja laitteet, joissa on pyöriviä, jaksoittain toimivia tai muuten runkoääntä tai tärinää aiheuttamia osia, tulee asentaa oikein mitoitettujen tärinäneristimien varaan. Tärinäneristys voidaan jättää pois sellaisista laitteista, joiden kierrosluku on pieni ja joiden aiheuttama runkoääni on merkityksetön. Urakoitsijan tulee kuitenkin vastata silloinkin vaadittavan äänitason saavuttamisesta. 6 Rakenteiden tiiviys 6.1 Yleisohjeet Kaikkien ääntä eristävien rakenteiden tulee olla täysin ilmatiiviitä, myös alas laskettujen kattojen yläpuolelta ja muista näkymättömiin jäävistä paikoista. Tiivistettyjen läpivientien, rakojen ja saumojen tulee säilyttää ilmatiiviytensä rakennuksen käytön aikana. Myös seinät, joille ei ole määritelty erikseen ääneneristysvaatimusta, tulee rakentaa tiiviiksi, sillä tilan käyttötarkoituksen muuttuessa seinän tiivistäminen voi jälkeenpäin olla mahdotonta. Toisiaan vasten naulatut tai ruuvatut rakenteet, kuten rakennuslevyn liittäminen suoraan betoniseinään, eivät täytä vaatimusta ilmatiiviydestä. Eri rakennusosien välisiin saumoihin tulee aina jättää riittävän suuri rako, joka pystytään tiivistämään asiallisesti. Kivirakenteiset seinät, välipohjat ja muut rakennusosat tiivistetään toisiinsa pääsääntöisesti sementtilaastilla. Mikäli on syytä olettaa, että kivirakenteen liitos viereiseen rakenteeseen ei pysy tiiviinä sementtilaastilla, rako tiivistetään molemmin puolin elastisella massalla. Välitilassa käytetään tällöin eristeenä mineraalivillaa. Aukkojen ja läpivientien tiivistykseen käytetään tarkoituksenmukaisia, tiiviytensä säilyttäviä, seinän massaa vastaavia aineita. Pienissä aukoissa ja liitoksissa käytetään pääsääntöisesti elastista tiivistysmassaa. Välitilassa käytetään eristeenä mineraalivillaa. Elastisella massalla tiivistettävän raon tulisi olla noin 7-13 mm leveä. Sauma ei yleensä saisi olla kapeampi kuin 5 mm tai leveämpi kuin 20 mm. Tiivistystyötä tehtäessä tiivistettävän sauman kaikkien pintojen pitää olla puhtaita pölystä ja muista epäpuhtauksista, jotta massa varmasti tarttuu hyvin kaikkiin pintoihin. Työssä on myös noudatettava massan valmistajan ohjeita. Polyuretaania ei saa käyttää ääntä eristävän rakenteen tiivistämiseen, sillä polyuretaanin keveys ja huokoisuus tekevät siitä erittäin heikon ääneneristysmateriaalin.

11 Raportti a 11(13) 6.2 Ilmanvaihtokanavien läpiviennit 6.3 Putkien läpiviennit 6.4 Sähköasennukset Ilmanvaihtokanavat juotetaan kivirakenteisiin kiinni betonilla. Kun kanava lävistää kivirakenteen, kanavan tulee olla niin tukeva, että se ei painu, kun rakennusurakoitsija juottaa aukon kiinni. Nelikulmaisissa kanavissa tulee seinämän kohdalla olla jäykistys. Jos ilmanvaihtokanava lävistää kiviaineisen kaksoisrakenteen tai liikuntasauman, kanava on katkaistava joustoliittimellä tai irrottaa mineraalivillalla toisesta seinäpuoliskosta. Ilmanvaihtokanavia asennettaessa on urakoitsijan sovittava työn suoritusjärjestyksestä siten, että kanavatyö keskeytetään tarvittavissa kohdissa, jotta läpimenokohdat voidaan sulkea. Edellinen koskee erityisesti sellaisia kohtia, missä useita kanavia kulkee lähekkäin sekä yleensä suurten kanavien läpimenokohtia ja ahtaita tiloja. Levyrakenteissa ilmanvaihtokanavien läpiviennit tiivistetään mineraalivillalla ja joustavalla tiivistysmassalla molemmin puolin. Viemäriputkien lävistysaukot juotetaan kivirakenteissa kiinni betonilaastilla tai kipsimassalla. Lämpö- ja vesijohtojen, sprinkleriputkien, paineilmaputkien ja jäähdytysputkien läpimenokohdissa johdon toimittajan on sijoitettava kivirakenteeseen putken ympärille hylsy. Rakennusurakoitsija kiinnittää hylsyn rakennustyön yhteydessä. Putken toimittaja tiivistää putken ja hylsyn välin täysin tiiviiksi käyttäen mineraalivillaa tai solumuovia sekä molemmin puolin joustavaa tiivistysmassaa. Jos rakenteeseen on tehty poraamalla säännöllinen pienikokoinen läpimenoaukko, ei erillistä hylsyä tarvita. Putken toimittaja tiivistää välin mineraalivillalla ja joustavalla tiivistysmassalla. Levyrakenteissa putkien läpiviennit tiivistetään mineraalivillalla ja joustavalla tiivistysmassalla molemmin puolin. Jos tiivistysmassan elastisuus ei riitä läpivietävän putken lämpöliikkeen seuraamiseen, seinään voidaan asentaa tiivistetty hylsy, joka puolestaan tiivistetään putkea vasten tiiviillä mineraalivillalla ja elastisella kitillä. Tarvittaessa putki käsitellään niin, että tiivistysmassa ei pääse liikkumaan putken mukana. Sähköjohtojen arinoita tai sähkökouruja ei saa viedä sellaisten rakenteiden läpi, joiden ilmaääneneristysluvuksi on määritelty yli 40 db. Jos seinän ilmaääneneristyslukuvaatimus R w on db, kourut tulee katkaista seinän kohdalla niin, että päiden väliin jää vähintään noin 1 mm leveä rako. Kun asennustyöt on tehty, sähköurakoitsija sijoittaa kourujen sisään seinän kummallekin puolelle noin 300 mm pitkän kourun täyttävän avosoluisen vaahtomuovipalan (esim. Superlon). Paloteknisten syiden vaatiessa käytetään mineraalivillaa. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää kourujärjestelmään kuuluvaa ääneneristysvaatimukset täyttävää tiivistettä. Seinissä, joiden ilmaääneneristyslukuvaatimus on R w on 44 tai parempi, myös sähköjohtojen ja niiden läpivientiä varten asennettujen putkien välinen rako tulee tiivistää molemmin puolin elastisella massalla. Tämä tehdään riippumatta siitä, tuleeko sähköputki suoraan seinän läpi vai jostain kauempaa. Tiivistyksen suorittaa sähköurakoitsija, jos muut asiakirjat eivät toisin määrää. Sähköjohtojen lävistäessä kivirakenteen sähköurakoitsija toimittaa tarvittavat läpivientiputket, jotka urakoitsija kiinnittää rakennustyön yhteydessä. Johtoasennuksen jälkeen urakoitsija tiivistää johtojen ja putken välin elastisella massalla. Mahdolliset ylimääräiset putkien päät tiivistetään elastisella massalla. Jos suuri johtomäärä kulkee rakenteen läpi, tiivistykseen voidaan käyttää palokatkomassaa tai modulimitoitettuja palokatkoja.

12 Raportti a 12(13) 7 Rakennuksessa tehtävät akustiset mittaukset Urakoitsijan on osoitettava tässä akustiikka-suunnitteluohjeessa esitettyjen akustisten vaatimusten toteutuminen teettämällä rakennuksessa valmistumisvaiheessa kustannuksellaan akustisia mittauksia seuraavasti: - ilmaääneneristysluvun R w mittauksia tehdään standardin ISO [6] mukaisesti neljä kappaletta. Yksi mittauksista tehdään musiikkiluokan sekä siihen rajoittuvan ryhmä-, leikki- tai lepohuoneen, pienryhmätilan tai opetustilan välillä. Mikäli musiikkiluokka ei rajoitu yhteenkään tällaiseen tilaan, tehdään mittaus musiikkiluokasta rajoittuvan työ- tai toimistotilan tai muun tilan välillä, jossa työskennellään säännöllisesti. Mikäli musiikkiluokka ei rajoitu tällaiseenkaan tilaan, tehdään mittaus musiikkiluokan ja käytävän väliltä. Yksi mittaus tehdään teknisen työn ja normaalin opetustilan välillä. Loput kaksi ilmaääneneristyslukua mitataan mittaajan valitsemien ryhmä-, leikki- tai lepohuoneiden, pienryhmätilojen ja opetustilojen välillä. - jälkikaiunta-aika mitataan musiikkiluokassa sekä neljässä mittaajan valitsemassa ryhmä-, leikki- tai lepohuoneessa, liikuntatilassa, pienryhmätilassa ja opetustilassa standardin ISO 354 [7] mukaisesti. Helsingissä Heikki Helimäki, DI, Fise AA akustiikka Helimäki Akustikot Temppelikatu 6B Helsinki p Lähteet 1. Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa C1: Ääneneristys ja meluntorjunta rakennuksessa Helsinki, ympäristöministeriö. 2. SFS 5907 Rakennusten akustinen luokitus Helsinki, Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. 3. Kylliäinen, M. & Hongisto, V RIL , Rakennusten akustinen suunnittelu: akustiikan perusteet. Helsinki, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. 4. Kylliäinen, M. & Hongisto, V RIL , Rakennusten akustinen suunnittelu: oppilaitokset, auditoriot, liikuntatilat ja kirjastot. Helsinki, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. 5. Kylliäinen, M. & Hongisto, V RIL , Rakennusten akustinen suunnittelu: toimistot. Helsinki, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. 6. ISO 140-4, Acoustics Measurement of sound insulation in buildings and of building elements Part 4: Field measurements of airborne sound insulation between rooms Genève, International Organization for Standardization.

13 Raportti a 13(13) 7. ISO 354, Acoustics Measurement of sound absorption in a reverberation room Genève, International Organization for Standardization.

Terveydenhuollon tilojen akustiikka

Terveydenhuollon tilojen akustiikka Terveydenhuollon tilojen akustiikka Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Erikoisalana rakennushankkeen hallinta kokonaisuutena akustiikan kannalta

Lisätiedot

Terveydenhuollon tilojen akustiikan suunnittelu

Terveydenhuollon tilojen akustiikan suunnittelu Terveydenhuollon tilojen akustiikan suunnittelu Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Erikoisalana rakennushankkeen hallinta kokonaisuutena akustiikan

Lisätiedot

Hirsiseinien ilmaääneneristysluvut

Hirsiseinien ilmaääneneristysluvut Lausunto 4005-3a 1(6) Tilaaja: Hirsitaloteollisuus ry Aarne Jussila Atomitie 5 C 00370 Helsinki Hirsiseinien ilmaääneneristysluvut 1 Kohde Hirsitaloteollisuus ry on tilannut lausunnon eristämättömien,

Lisätiedot

Lauttasaarentie 25, meluntorjunta

Lauttasaarentie 25, meluntorjunta Lausunto 83-2a 1(3) 12.2.2015 Tilaaja: Anneli Keränen YIT Rakennus Oy Kerrostalot Pääkaupunkiseutu PL (Panuntie 11), 00621 Helsinki puh. 0 195 83 anneli.keranen@yit.fi Lauttasaarentie 25, meluntorjunta

Lisätiedot

1.1 Ilmastoinnin ja laitteiden melun arviointi

1.1 Ilmastoinnin ja laitteiden melun arviointi 1.1 Ilmastoinnin ja laitteiden melun arviointi Kuuluuko ilmastointimelu selvästi? kuulu selvästi Onko muita äänekkäitä LVIS-laitteita? vesijohdot viemärit valaisimet hissit ole Onko muita äänekkäitä laitteita?

Lisätiedot

AKUSTINEN SUUNNITTELU HUONETYYPIN PERUSTEELLA

AKUSTINEN SUUNNITTELU HUONETYYPIN PERUSTEELLA HUONETYYPIN PERUSTEELLA Huonetilan käyttötarkoituksella on ratkaiseva merkitys luotavalle akustiselle ympäristölle. Huoneissa, joissa puhutaan, kuten luokkahuoneet ja auditoriot, on tärkeää varmistaa hyvä

Lisätiedot

Läpivientien vaikutuksen testaaminen ja arvio niiden vaikutuksesta betoni- ja kaksoisrunkoisten kipsilevyseinien ääneneristävyyteen

Läpivientien vaikutuksen testaaminen ja arvio niiden vaikutuksesta betoni- ja kaksoisrunkoisten kipsilevyseinien ääneneristävyyteen TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-01855-15 12.5.2015 Läpivientien vaikutuksen testaaminen ja arvio niiden vaikutuksesta betoni- ja kaksoisrunkoisten kipsilevyseinien ääneneristävyyteen Tilaaja: Sewatek Oy TESTAUSSELOSTE

Lisätiedot

ASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL

ASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL ASENNUSOHJEET 24 / 36 EL Näin saavutetaan paras ääneneristys Betonielementit ja betoniset ontelolaatat Betonisten välipohjien ääneneristys riippuu paljolti siitä, millaisia kantavat rakenteet ovat. Laatta-

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

KOMPAKTI KORKEALUOKKAINEN KUUNTELUTILA. Mikko Kylliäinen 1, Heikki Helimäki 2, Nick Zacharov 3 ja John Cozens. mikko.kylliainen@helimaki.

KOMPAKTI KORKEALUOKKAINEN KUUNTELUTILA. Mikko Kylliäinen 1, Heikki Helimäki 2, Nick Zacharov 3 ja John Cozens. mikko.kylliainen@helimaki. KOMPAKTI KORKEALUOKKAINEN KUUNTELUTILA Mikko Kylliäinen 1, Heikki Helimäki 2, Nick Zacharov 3 ja John Cozens 1 Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy, Tampere mikko.kylliainen@helimaki.fi 2 Insinööritoimisto

Lisätiedot

Termex Zero -seinärakenteen ilmaääneneristävyyden määrittäminen

Termex Zero -seinärakenteen ilmaääneneristävyyden määrittäminen TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-05397-10 23.6.2010 Termex Zero -seinärakenteen ilmaääneneristävyyden määrittäminen Tilaaja: Termex-Eriste Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-05397-10 1 (2) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Pilkku merkitsee, että kysymyksessä on rakennusmittaus (in situ) R W (db) vaaka/pysty. L n,w (db) Rakennus

Pilkku merkitsee, että kysymyksessä on rakennusmittaus (in situ) R W (db) vaaka/pysty. L n,w (db) Rakennus Rakenteiden ääneneristävyys Tiiviyden vaikutus äänen eristävyyteen 12.2.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Ilmaääneneristävyys R / Ilmaääneneristysluku R W Rakenteen ilmaääneneristävyys

Lisätiedot

Kaikkia rakennuksia koskevat määräykset. RakMK C1 rakentamisen ohjaajana. Ääniolosuhteet ovat kokonaisuus. Koulurakennusten akustiset ratkaisut

Kaikkia rakennuksia koskevat määräykset. RakMK C1 rakentamisen ohjaajana. Ääniolosuhteet ovat kokonaisuus. Koulurakennusten akustiset ratkaisut Koulurakennusten akustiset ratkaisut Kaikkia rakennuksia koskevat määräykset Suomen rakentamismääräyskokoelma, C1-1998 osa Ääneneristys ja meluntorjunta on suunniteltava ja toteutettava niin, että toimintaa

Lisätiedot

ÄÄNITEKNINEN SUUNNITTELUOHJE.

ÄÄNITEKNINEN SUUNNITTELUOHJE. 28.10.2004 HUONEISTOJEN VÄLISEN ACO-SEINÄN ÄÄNITEKNINEN SUUNNITTELUOHJE. YHTEISTYÖSSÄ: Rakennusbetoni- ja Elementti Oy VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka KATMI Consulting Oy 28.10.2004 ESIPUHE Huoneistojen

Lisätiedot

PAROC Hvac Fire. Ilmakanavien paloeristysratkaisut. Tekniset eristeet 3-2.0.1 Huhtikuu 2011 Korvaa esitteen Ilmakanavien paloeristys 3-2.0.

PAROC Hvac Fire. Ilmakanavien paloeristysratkaisut. Tekniset eristeet 3-2.0.1 Huhtikuu 2011 Korvaa esitteen Ilmakanavien paloeristys 3-2.0. PAROC Hvac Fire Ilmakanavien paloeristysratkaisut Tekniset eristeet 3-2.0.1 Huhtikuu 2011 Korvaa esitteen Ilmakanavien paloeristys 3-2.0.1 Sisällysluettelo Paloturvallisuutta PAROC kivivillatuotteilla...3

Lisätiedot

Selainpohjainen suunnitteluohjelma avotoimistojen akustiikkasuunnittelua varten. v22.10.2007

Selainpohjainen suunnitteluohjelma avotoimistojen akustiikkasuunnittelua varten. v22.10.2007 Selainpohjainen suunnitteluohjelma avotoimistojen akustiikkasuunnittelua varten v22.10.2007 Suunnitteluohjelma lyhyesti työkalun avulla voi arvioida avotoimistoon muodostuvat akustiset olosuhteet nopeasti

Lisätiedot

RAKENNUKSEN ULKOKUOREN RAKENNUSOSILTA VAADITTAVA ÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUKSEN ULKOKUOREN RAKENNUSOSILTA VAADITTAVA ÄÄNENERISTÄVYYS RAKENNUKSEN ULKOKUOREN RAKENNUSOSILTA VAADITTAVA ÄÄNENERISTÄVYYS Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Hermiankatu 6-8 H 33720 Tampere mikko.kylliainen@helimaki.fi 1 JOHDANTO Melualueille

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-02770-11 20.4.2011. Pintalattian askel- ja ilmaääneneristävyyden parannusvaikutuksen määrittäminen Fescon db-lattia

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-02770-11 20.4.2011. Pintalattian askel- ja ilmaääneneristävyyden parannusvaikutuksen määrittäminen Fescon db-lattia TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-02770-11 20.4.2011 Pintalattian askel- ja ilmaääneneristävyyden parannusvaikutuksen määrittäminen Fescon db-lattia Tilaaja: Fescon Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-02770-11 1 (4) Tilaaja

Lisätiedot

Puhetilojen akustiikka. Henrik Möller Johtava akustiikkakonsultti DI, FISE AA

Puhetilojen akustiikka. Henrik Möller Johtava akustiikkakonsultti DI, FISE AA Puhetilojen akustiikka Henrik Möller Johtava akustiikkakonsultti DI, FISE AA Puheen ominaisuudet Äkilliset äänet ja soivat äänet Soinnilliset ja soinnittomat konsonantit (esim. lmn ja kpt) Vokaalit Normaali

Lisätiedot

HUONEAKUSTIIKKA. Ohjeita standardin SFS 5907 mukaisen huoneakustiikan toteutukseen. Korvaa Ecophon hinnaston 12/2009 1.2.2003

HUONEAKUSTIIKKA. Ohjeita standardin SFS 5907 mukaisen huoneakustiikan toteutukseen. Korvaa Ecophon hinnaston 12/2009 1.2.2003 HUONEKUSTIIKK Ohjeita standardin SFS 5907 mukaisen huoneakustiikan toteutukseen 1 Ecophon 1.3.2004 Korvaa Ecophon hinnaston 12/2009 1.2.2003 HUONEKUSTIIKK - Ohjeita standardin SFS 5907 mukaisen huoneakustiikan

Lisätiedot

Gyproc Akustinen Seinä

Gyproc Akustinen Seinä on järjestelmä, jossa seinäalaa hyödynnetään osana huoneen äänenvaimennusta. Järjestelmää voidaan käyttää niin uudisrakentamisessa kuin saneerauksessa. Gyproc Akustinen Seinä sopii kaikkiin tiloihin, joissa

Lisätiedot

AKUSTISEN ABSORPTIOSUHTEEN MÄÄRITYS LABORATORIOSSA

AKUSTISEN ABSORPTIOSUHTEEN MÄÄRITYS LABORATORIOSSA Marko Ståhlstedt Kauppakuja 2 21200 Raisio AKUSTISEN ABSORPTIOSUHTEEN MÄÄRITYS LABORATORIOSSA Yleistä Näyte Tilaaja:, Marko Ståhlstedt, 4.10.2007. Toimituspäivä: 10.10.2007. Näytteen asensi: Jarkko Hakala/TTL.

Lisätiedot

ASUINHUONEISTOJEN VÄLISEN ÄÄNENERISTYKSEN

ASUINHUONEISTOJEN VÄLISEN ÄÄNENERISTYKSEN ASUINHUONEISTOJEN VÄLISEN ÄÄNENERISTYKSEN KEHITTYMINEN SUOMESSA VUOSINA 1955 2008 Jesse Lietzén ja Mikko Kylliäinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos PL 600 33101 Tampere etunimi.sukunimi@tut.fi

Lisätiedot

Ääniratkaisut suunnittelusta toteutukseen. Esitys 4.10.2012

Ääniratkaisut suunnittelusta toteutukseen. Esitys 4.10.2012 Ääniratkaisut suunnittelusta toteutukseen Esitys 4.10.2012 PROMETHOR OY - Akustiikan ja värähtelyn asiantuntijayritys - Henkilölukumäärä 11 - Päätoimialat: 1) rakennus- ja huoneakustiikka, 2) ympäristömelun

Lisätiedot

Palkkivälipohjan äänitekniikka

Palkkivälipohjan äänitekniikka 1.0 KEVYEN VÄLIPOHJAN ÄÄNITEKNINEN TOIMINTA Kevyen välipohjan (esim. puuvälipohja) äänitekninen toiminta poikkeaa merkittävästi massiivisen välipohjan (esim. betonivälipohja) ääniteknisestä toiminnasta.

Lisätiedot

PARVEKELASITUSTEN ÄÄNENERISTÄVYYDEN MITOITUS

PARVEKELASITUSTEN ÄÄNENERISTÄVYYDEN MITOITUS PRVEKELSITUSTEN ÄÄNENERISTÄVYYDEN MITOITUS LIIKENNEMELULUEILL Mikko Kylliäinen 1 ja Pekka Taina 2 1 Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Pinninkatu 58 331 TMPERE mikko.kylliainen@helimaki.fi 2 Insinööritoimisto

Lisätiedot

Opetustiloista. Ääniympäristöpalvelut, TTL Turku. Valtteri Hongisto 040 5851 888 valtteri.hongisto@ttl.fi

Opetustiloista. Ääniympäristöpalvelut, TTL Turku. Valtteri Hongisto 040 5851 888 valtteri.hongisto@ttl.fi Opetustiloista Valtteri Hongisto 040 5851 888 valtteri.hongisto@ttl.fi Ääniympäristöpalvelut, TTL Turku TYÖPAIKKAMELU Mittaukset Teollisuus, toimistot, koulut Melu ja värähtelymittaus Huone ja rakennusakustiikka

Lisätiedot

Ilmaääneneristävyyden määrittäminen

Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Suomen Terveysilma Oy Sänkitie 21 PL 89 00391 Helsinki Peter Schlau 19.02.01, tarjous 98//01/TE eijo Heinonen VTT akennus- ja yhdyskuntatekniikka Lämpömiehenkuja 3,

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-01176-14 28.2.2014. Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Tuloilmaikkunaventtiili Air-Termico

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-01176-14 28.2.2014. Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Tuloilmaikkunaventtiili Air-Termico TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-1176-14 28.2.214 Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Tuloilmaikkunaventtiili Air-Termico Tilaaja: Dir-Air Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-1176-14 1(3) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö

Lisätiedot

PARVEKELASIEN JA KAITEEN ILMAÄÄNENERISTÄVYYDEN

PARVEKELASIEN JA KAITEEN ILMAÄÄNENERISTÄVYYDEN PARVEKELASIEN JA KAITEEN ILMAÄÄNENERISTÄVYYDEN MITOITTAMINEN TIELIIKENNEMELUALUEELLE LABORATORIOMITTAUSTEN PERUSTEELLA Anttoni Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Temppelikatu 6 B 00100 HELSNKI anttoni.kananen@helimaki.fi

Lisätiedot

Kyseessä on kokonaisuuden suunnittelu, jossa kaikki asiaan vaikuttavat tekijät tulee ottaa huomioon.

Kyseessä on kokonaisuuden suunnittelu, jossa kaikki asiaan vaikuttavat tekijät tulee ottaa huomioon. Rakenteiden ääneneristävyys MASSIIVISET RAKENTEET 1 7..013 LUT CS0A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Äänitekninen suunnittelu Rakennuksen ääniteknisellä suunnittelulla pyritään luomaan olosuhteet,

Lisätiedot

Martinlaakson kaupunginosan korttelin 17544 suojaus raide-, tieliikenne- ja lentomelulta sekä kauppakeskuksen tavaraliikenteen melulta

Martinlaakson kaupunginosan korttelin 17544 suojaus raide-, tieliikenne- ja lentomelulta sekä kauppakeskuksen tavaraliikenteen melulta 1(3) Tilaaja: SRV Westerlund Oy Sami Somero PL 515 02201 Espoo sami.somero@srv.fi Martinlaakson kaupunginosan korttelin 17544 suojaus raide-, tieliikenne- ja lentomelulta sekä kauppakeskuksen tavaraliikenteen

Lisätiedot

9 Eristäminen RTS 10:8

9 Eristäminen RTS 10:8 RunkoRYL 2010 912 Ääneneristys Sivu: 1 9 Eristäminen RTS 10:8 91 Lämmön- ja ääneneristys 912 Ääneneristys Sisältö eristelevyn asennus pintaverhoukseksi ääneneristystarkoituksessa äänenvaimennus ja tärinäneristys.

Lisätiedot

Antti Jomppanen. Äänitekniset rakenteet, työnohjaus ja tarkastaminen. Keski-Suomen Betonirakenne Oy

Antti Jomppanen. Äänitekniset rakenteet, työnohjaus ja tarkastaminen. Keski-Suomen Betonirakenne Oy Antti Jomppanen Äänitekniset rakenteet, työnohjaus ja tarkastaminen Keski-Suomen Betonirakenne Oy Opinnäytetyö Kevät 2012 Tekniikan yksikkö Rakennustekniikan koulutusohjelma Talonrakennustekniikan suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

TIELIIKENNEMELUN SPEKTRIPAINOTUSTERMI YLIKOROSTAA PIENTAAJUISEN MELUN OSUUTTA

TIELIIKENNEMELUN SPEKTRIPAINOTUSTERMI YLIKOROSTAA PIENTAAJUISEN MELUN OSUUTTA YLIKOROSTAA PIENTAAJUISEN MELUN OSUUTTA Valtteri Hongisto, Vesa Koskinen Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio Lemminkäisenkatu 14-18 B, 5 Turku valtteri.hongisto@ttl.fi 1 TAUSTA JA TAVOITE Julkisivurakenteen

Lisätiedot

LUONNOSTEKSTIÄ 1/JL 30.10.2012, päivitetty 16.1.2014

LUONNOSTEKSTIÄ 1/JL 30.10.2012, päivitetty 16.1.2014 IV-kuntotutkimus LUONNOSTEKSTIÄ 1/JL 30.10.2012, päivitetty 16.1.2014 ÄÄNITEKNISET TARKASTELUT VTT Expert Services Oy 1 IV-JÄRJESTELMIEN ÄÄNIONGELMIEN TUTKIMINEN Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmät

Lisätiedot

ASUMISTERVEYSOHJEEN VAIKUTUKSET RAKENTAMISEEN: ESIMERKKINÄ ASUINKERROSTALON YHTEYDESSÄ OLEVA ELOKUVAKESKUS

ASUMISTERVEYSOHJEEN VAIKUTUKSET RAKENTAMISEEN: ESIMERKKINÄ ASUINKERROSTALON YHTEYDESSÄ OLEVA ELOKUVAKESKUS ASUMISTERVEYSOHJEEN VAIKUTUKSET RAKENTAMISEEN: ESIMERKKINÄ ASUINKERROSTALON YHTEYDESSÄ OLEVA ELOKUVAKESKUS Mikko Kylliäinen 1 ja Heikki Helimäki 2 Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Pinninkatu 58 A,

Lisätiedot

ML-umpiseinä Seinäjärjestelmä

ML-umpiseinä Seinäjärjestelmä ML-umpiseinä Seinäjärjestelmä Tekninen tuotekortti Muotolevy Tilaratkaisut valmistaa ja maahantuo muuntojoustavia järjestelmäseiniä ja alakattoja. Järjestelmäseinämme sisältävät erilaisia seinä- ja oviratkaisuja.

Lisätiedot

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 4.6.2013 1(4) Pelimannin ala-aste ja päiväkoti Pelimannintie 16 Helsinki PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 1. TEHTÄVÄ Tarkoituksena oli selvittää ilmanvaihtolaitteiden mahdolliset mineraalivillalähteet

Lisätiedot

Ilmakanaviston äänenvaimentimien (d=100-315 mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen

Ilmakanaviston äänenvaimentimien (d=100-315 mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-02258-06 1 (2) Tilaaja IVK-Tuote Oy Helmintie 8-10 2 Jyväskylä Tilaus Tuomas Veijalainen, 9.1.2006 Yhteyshenkilö VTT:ssä VTT, Valtion teknillinen tutkimuskeskus Erikoistutkija

Lisätiedot

4.1 Rakennusakustiikka ja korjausrakentaminen

4.1 Rakennusakustiikka ja korjausrakentaminen Rakennusakustiikka ja korjausrakentaminen .1 Ääneneristysvaatimukset ja suositukset Yleistä RakMK:n osa C1:ssä on esitetty määräykset ja ohjeet rakenteellisesta ääneneristyksestä ja meluntorjunnasta uudisrakennuksessa

Lisätiedot

OPETUSTILOJEN AKUSTIIKKA. PARAFON-akustiikkatuotteet kouluihin ja päiväkoteihin

OPETUSTILOJEN AKUSTIIKKA. PARAFON-akustiikkatuotteet kouluihin ja päiväkoteihin OPETUSTILOJEN AKUSTIIKKA PARAFON-akustiikkatuotteet kouluihin ja päiväkoteihin Huoneakustiikka kuvaa äänen käyttäytymistä tilassa. Tällöin siis kuuntelija ja äänilähde ovat samassa huoneessa. Jos huoneen

Lisätiedot

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen MERKKIAINEKOE Korjausrakentaminen PÄIVÄYS PROJEKTI Tiivistyskorjauksen laadunvalvonta, uusitut ikkunat TILAAJA Vantaan kaupunki KOHDE Lintukallionkuja 6, 01620 Vantaa 2(11) SISÄLTÖ 1. YHTEYSTIEDOT... 3

Lisätiedot

TULOILMAVENTTIILI VLR-100

TULOILMAVENTTIILI VLR-100 TULOILMAVENTTIILI VLR-100 Uuteen läpivientiin VELCO VLR-100 tuotekokonaisuus. Sisältää termostaatilla varustetun Velco korvausilmaventtiilin, F9 -luokan Filtrete suodattimen, ulkoritilän sekä jatko- ja

Lisätiedot

SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa

SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-08652-12 SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen

Lisätiedot

Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö. 12.10.2012 Juha Rämö 1

Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö. 12.10.2012 Juha Rämö 1 Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö 12.10.2012 Juha Rämö 1 Suunnittelu - Äänen eristys - Liitosten erityiskysymyksiä; mm. ulokeparvekkeet - Palonkesto tiistai, 20. marraskuuta 2012

Lisätiedot

12129 Mixed Penetration Seal BARRA Flame DMA/DMK palokatkojen ja palotiivisteiden akustinen arvio

12129 Mixed Penetration Seal BARRA Flame DMA/DMK palokatkojen ja palotiivisteiden akustinen arvio 12129 Mixed Penetration Seal BARRA Flame DMA/DMK palokatkojen ja palotiivisteiden akustinen arvio Toimeksiantaja: BASF Personal Care and Nutrition GmbH Fire Protection 89257 Illertissen Päiväys: 17.12.2013

Lisätiedot

ERISTERAPATUN BETONIELEMENTTIULKOSEINÄN ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

ERISTERAPATUN BETONIELEMENTTIULKOSEINÄN ILMAÄÄNENERISTÄVYYS ERISTERAPATUN BETONIELEMENTTIULKOSEINÄN ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Jussi Rauhala Helimäki Akustikot Pinninkatu 58 A, 33100 TAMPERE jussi.rauhala@helimaki.fi 1 JOHDANTO Betonielementtirakenteisen asuinkerrostalon

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Näätäpuiston päiväkoti 12.1.2012. Siilitie 26 01480 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145

IV-kuntotutkimus. Näätäpuiston päiväkoti 12.1.2012. Siilitie 26 01480 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 12.1.2012 IV-kuntotutkimus Näätäpuiston päiväkoti Siilitie 26 01480 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi

Lisätiedot

Kivitalojen ääneneristys. Mikko Kylliäinen

Kivitalojen ääneneristys. Mikko Kylliäinen Kivitalojen ääneneristys Mikko Kylliäinen Suomen Rakennusmedia Oy Helsinki 2011 Kestävä Kivitalo -yritysryhmän osakasyritykset: Celsa Steel Servise Oy Rudus Oy Wienerberger Oy Finnsementti Oy RT Valmisbetonivaliokunta

Lisätiedot

Julkisivukorjaus voi vaikuttaa myös rakennusakustiikkaan. TkK Jaakko Koskinen

Julkisivukorjaus voi vaikuttaa myös rakennusakustiikkaan. TkK Jaakko Koskinen Julkisivukorjaus voi vaikuttaa myös rakennusakustiikkaan TkK Jaakko Koskinen Taustalla Tampereen teknillisessä yliopistossa vuosina 2010-2011 tehty diplomityö tutkimuksen tavoitteena oli selvittää raskaan

Lisätiedot

Ääneneristyksen parantaminen. Peruskorjaus

Ääneneristyksen parantaminen. Peruskorjaus Ääneneristyksen parantaminen Peruskorjaus Aito Gyproc takuusi siitä, että valitsemasi järjestelmä: koostuu aina parhaista komponenteista, jotka ovat suunniteltu toimimaan niin yksittäisinä kuin järjestelmän

Lisätiedot

Kivitalojen ääneneristys. Mikko Kylliäinen

Kivitalojen ääneneristys. Mikko Kylliäinen Kivitalojen ääneneristys Mikko Kylliäinen Kivitalojen ääneneristys Mikko Kylliäinen Suomen Rakennusmedia Oy Helsinki 2011 Kestävä Kivitalo -yritysryhmän osakasyritykset: Celsa Steel Servise Oy Rudus Oy

Lisätiedot

Putketon uppoasennus

Putketon uppoasennus Putketon uppoasennus Asennus rakenteeseen: perusasiat Kaapelia asennettaessa suoraan rakenteeseen ilman asennusputkea jätetään kaapelille liikkumavaraa. Vältetään risteämiä muiden kaapeleiden kanssa. Asennustilaa

Lisätiedot

3.1.51 Gyproc GT Puurunkoiset väliseinät

3.1.51 Gyproc GT Puurunkoiset väliseinät .5 Gyproc GT Puurunkoiset väliseinät Sisältö.5 Gyproc GT Puurunkoiset väliseinät.5 Gyproc GT Puurunkoiset väliseinät...65 Rakennetyypit...67 Tyyppidetaljit...76 Viittaukset tyyppidetaljeihin...sivu Liitos

Lisätiedot

VTT EXPERT SERVICES OY

VTT EXPERT SERVICES OY T001 Liite 1.08 / Appendix 1.08 Sivu / Page 1(6) VTT EXPERT SERVICES OY VTT EXPERT SERVICES LTD. Tunnus Code Yksikkö tai toimintoala Department or section of activity Osoite Address Puh./fax/e-mail/www

Lisätiedot

HUONEAKUSTIIKKA. Ohjeita standardin SFS 5907 mukaisen huoneakustiikan toteutukseen. Ecophon 1.3.2004. Korvaa Ecophon hinnaston 23.9.2004 1.2.

HUONEAKUSTIIKKA. Ohjeita standardin SFS 5907 mukaisen huoneakustiikan toteutukseen. Ecophon 1.3.2004. Korvaa Ecophon hinnaston 23.9.2004 1.2. UONEKUSIIKK Ecophon 1.3.2004 Ohjeita standardin mukaisen huoneakustiikan toteutukseen Korvaa Ecophon hinnaston 23.9.2004 1.2.2003 1 UONEKUSIIKK - Ohjeita standardin mukaisen huoneakustiikan toteutukseen

Lisätiedot

Tiiveysmittausten koosteraportti Rakennusliike Mallikas, tammi-kesäkuu 2015

Tiiveysmittausten koosteraportti Rakennusliike Mallikas, tammi-kesäkuu 2015 Tiiveysmittausten koosteraportti Rakennusliike Mallikas, tammi-kesäkuu 2015 Vertia Oy 26.6.2015 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja heikki.jussila@vertia.fi 040 900 5609 www.vertia.fi Kohtalaiset + suuret

Lisätiedot

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI 1 Perinteinen valesokkelirakenne Termotuote korjattu rakenne Asennus 2 Ennen työn aloittamista on aina tarkistettava päivitetyt viimeisimmät suunnitteluohjeet valmistajan kotisivuilta. Eristämisessä on

Lisätiedot

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet SUOJAUKSET T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 19.3.2007 UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää

Lisätiedot

T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus. Harri Koskenranta 19.3.2007

T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus. Harri Koskenranta 19.3.2007 T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 19.3.2007 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää

Lisätiedot

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet SUOJAUKSET T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 14.3.2006 UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää

Lisätiedot

STANDARDI SFS 5907 RAKENNUSTEN AKUSTISESTA LUOKITUKSESTA

STANDARDI SFS 5907 RAKENNUSTEN AKUSTISESTA LUOKITUKSESTA STANDARDI SFS 5907 RAKENNUSTEN AKUSTISESTA LUOKITUKSESTA Markku Hirvonen 1, Valtteri Hongisto 2, Mikko Kylliäinen 3, Kalle Lehtonen 4 1 Saint-Gobain Ecophon Oy PL 250 05801 Hyvinkää markku.hirvonen@ecophon.fi

Lisätiedot

GRANKULLA SVENSKA SAMSKOLA MEDIATEEKKI LUONNOSVAIHTOEHTO B ALUSTAVA 13.8.2012

GRANKULLA SVENSKA SAMSKOLA MEDIATEEKKI LUONNOSVAIHTOEHTO B ALUSTAVA 13.8.2012 GRANKULLA SVENSKA SAMSKOLA LUONNOSVAIHTOEHTO B ALUSTAVA 13.8.2012 Näkymä lukion mediateekin sisäänkäynnistä GRANKULLA SVENSKA SAMSKOLA, VAIHTOEHTO B Lukion mediateekille rakennetaan uudisrakennusosa E-

Lisätiedot

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)

Lisätiedot

4/2016 VIESKATALO. Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen. VIESKAN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 Alavieska www.vieskanelementti.fi

4/2016 VIESKATALO. Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen. VIESKAN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 Alavieska www.vieskanelementti.fi 4/2016 VIESKTLO Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen VIESKN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 lavieska www.vieskanelementti.fi Yleistä Kosteus- ja homevaurioiden välttämiseksi on tärkeää huolehtia siitä,

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3)

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3) 4.6.0 Parveke ja luhtikäytävä (max /P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan

Lisätiedot

Kaivosvoudintie 6 01610 Vantaa. Vantaan Kaupunki PL 6007

Kaivosvoudintie 6 01610 Vantaa. Vantaan Kaupunki PL 6007 Vesivahingon kosteuskartoitus Tarkastuskohde: Kaivokselan päiväkoti Kaivosvoudintie 6 01610 Vantaa Tilaaja: Krohn Mikko Vantaan Kaupunki PL 6007 Vahinkonumero: Tarkastaja: Hannu Peltola 040-538 7944 Tarkastuspvm:

Lisätiedot

Lyijylaminoitu kipsikartonkilevy. Suojaa röntgensäteilyltä

Lyijylaminoitu kipsikartonkilevy. Suojaa röntgensäteilyltä Lyijylaminoitu kipsikartonkilevy Suojaa röntgensäteilyltä sivu 2 X-RAY PROTECT: lyijylaminoitu kipsikartonkilevy X-RAY PROTECT Lyijylaminoitu kipsikartonkilevy X-RAY PROTECT -lyijylaminoitu kipsikartonkilevy

Lisätiedot

Tuuletusluukku (vastaava havainto tehtiin 1. krs. kaikkien tuuletusluukkujen osalta).

Tuuletusluukku (vastaava havainto tehtiin 1. krs. kaikkien tuuletusluukkujen osalta). Kuva Tuuletusluukku (vastaava havainto tehtiin. krs. kaikkien tuuletusluukkujen osalta). 2,4 2,3 00 5 35 Mittausalue 3 min 4 3 Tuuletusluukun reunasta tapahtuu ilmavuotoa, joka saattaa aiheuttaa kosteuden

Lisätiedot

Asuinkerrostalojen ääneneristävyyden vertailu vanhojen mittaustulosten perusteella

Asuinkerrostalojen ääneneristävyyden vertailu vanhojen mittaustulosten perusteella YMPÄRISTÖHALLINNON OHJEITA 1 2014 Asuinkerrostalojen ääneneristävyyden vertailu vanhojen mittaustulosten perusteella RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Jesse Lietzén ja Mikko Kylliäinen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 126 Miljöhandledning

Lisätiedot

LaPROTECT. Lyijylaminoitu kipsikartonkilevy. Suojaa röntgensäteilyltä

LaPROTECT. Lyijylaminoitu kipsikartonkilevy. Suojaa röntgensäteilyltä LaPROTECT Lyijylaminoitu kipsikartonkilevy Suojaa röntgensäteilyltä sivu 2 LAPROTECT -lyijylaminoitu kipsikartonkilevy LaProtect -Lyijylaminoitu kipsikartonkilevy LaProtect -lyijylaminoitu kipsikartonkilevy

Lisätiedot

KORJAUSTYÖRAPORTTI, KESÄN 2015 KORJAUKSET

KORJAUSTYÖRAPORTTI, KESÄN 2015 KORJAUKSET 10.8.2015 Sivu 1/8 Tilaaja: Jyväskylän Tilapalvelu PL 193 40101 Jyväskylä Hanke: KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU KORJAUSTYÖRAPORTTI, KESÄN 2015 KORJAUKSET Sivu 2/8 SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖTILANNE... 3 1.1 Hankkeen

Lisätiedot

Toimistohuoneiden välisen ääneneristyksen ja taustamelutason vaikutus työtehokkuuteen

Toimistohuoneiden välisen ääneneristyksen ja taustamelutason vaikutus työtehokkuuteen Toimistohuoneiden välisen ääneneristyksen ja taustamelutason vaikutus työtehokkuuteen Johanna Varjo, Valtteri Hongisto, Henri Leppämäki*, David Oliva, Jukka Hyönä* Työterveyslaitos, Sisäympäristölaboratorio,

Lisätiedot

Sisältö. Kerto-Ripa -välipohjaelementti kuivaan rakentamiseen. Metsä Wood -kattoelementti Kerto-Ripa -kattoelementti Liimapuu GL30 Tekninen aineisto

Sisältö. Kerto-Ripa -välipohjaelementti kuivaan rakentamiseen. Metsä Wood -kattoelementti Kerto-Ripa -kattoelementti Liimapuu GL30 Tekninen aineisto Sisältö Kerto-Ripa -välipohjaelementti kuivaan rakentamiseen Yleistä, Kantavuus, jäykkyys, akustiikka, palonkestävyys, liitosdetaljit Metsä Wood -kattoelementti Kerto-Ripa -kattoelementti Liimapuu GL30

Lisätiedot

Matrix kilpailuehdotuksen parvekkeiden lasitus

Matrix kilpailuehdotuksen parvekkeiden lasitus Lausunto 3853-2 1(6) Tilaaja: Skanska Kodit Oy Toni Tuomola PL 114 00101 Helsinki 020 719 4623 toni.tuomola@skanska.fi Matrix kilpailuehdotuksen parvekkeiden lasitus 1 Kohde Skanska Kodit Oy on tilannut

Lisätiedot

a s k e l ä ä n i e r i s t e

a s k e l ä ä n i e r i s t e askeläänieriste AKTIIVISEN ELÄMÄN ÄÄNIÄ Kävely, tanssi, korkokengät, koneet... Ilman kunnollista askeläänieristystä äänet kantautuvat helposti kerroksesta toiseen. Sen sijaan, että rajoittaisimme äänien

Lisätiedot

ASKELÄÄNITASOKOEMITTAUKSET

ASKELÄÄNITASOKOEMITTAUKSET Rakennusakustiikka Raportti PR3701 R04 Sivu 1 (5) Virpi Toivio Sorvaajankatu 15 008 Helsinki Turku 6.11.2015 ASKELÄÄNITASOKOEMITTAUKSET Mittaukset tehty 21.10.2015 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja,

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2)

Parveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2) 4.6.0.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan rakennuksen näkökulmasta.

Lisätiedot

AKUSTINEN KAMERA ILMAÄÄNENERISTÄVYYSONGELMIEN SEL- VITTÄMISESSÄ

AKUSTINEN KAMERA ILMAÄÄNENERISTÄVYYSONGELMIEN SEL- VITTÄMISESSÄ AKUSTINEN KAMERA ILMAÄÄNENERISTÄVYYSONGELMIEN SEL- VITTÄMISESSÄ Kai Saksela 1 ja Jonas Nyberg 1 1 Noiseless Acoustics Oy Keskustakuja 3 D 17, 01150 Söderkulla etunimi.sukunimi@nlacoustics.com Tiivistelmä

Lisätiedot

TILAOHJELMA Esiopetus, perusopetus ja lukiokoulutus

TILAOHJELMA Esiopetus, perusopetus ja lukiokoulutus 1(3 TILAOHJELMA Esiopetus, perusopetus ja lukiokoulutus Toiminnan järjestäjä Osoite Puhelin(vaihde Telekopionumero Yhteyshenkilö Sähköpostiosoite Puhelin Gsm Oppilaitos Osoite Hanke Yhteishanke Päivämäärä

Lisätiedot

Annettu: 23.9.2008. Voimassa: 31.12.2010

Annettu: 23.9.2008. Voimassa: 31.12.2010 Dno: YM144/6221/2007 1 (6) Annettu: 23.9.2008 Voimassa: 31.12.2010 Ympäristöministeriö on maankäyttö- ja rakennuslain 148 :n (231/2003) nojalla sekä huomioon ottaen rakennustuotteiden hyväksynnästä annetun

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Matarin päiväkoti. Ajomiehenkuja 9 01400 VANTAA

IV-kuntotutkimus. Matarin päiväkoti. Ajomiehenkuja 9 01400 VANTAA IV-Special Oy 13.12.2011 IV-kuntotutkimus Matarin päiväkoti Ajomiehenkuja 9 01400 VANTAA HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi keskus: 0207

Lisätiedot

Finnmap Consulting Oy SSM

Finnmap Consulting Oy SSM 1 Idänpuoleinen rakennusosa Liikuntasali Idänpuoleinen rakennusosa Kirjasto Liikuntasali Kuvat 1, 2. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää os. Varistontie 3, Vantaa sijaitsevan koulurakennuksen

Lisätiedot

Kaavan 8231 meluselvitys

Kaavan 8231 meluselvitys Kaavan 8231 meluselvitys Hanke: Pvm: 11.7.2008 Laatinut: Petri Jokinen Tausta Tampereen kaupunki tekee asemakaavan muutosta Pohtolan kaupunginosassa, korttelissa 2582. Tätä tarkoitusta varten Mittaus-

Lisätiedot

Lue! FAENZA CLIP TILE -laattalattian askeläänitason koemittaus 8.2.2007 Tulokset

Lue! FAENZA CLIP TILE -laattalattian askeläänitason koemittaus 8.2.2007 Tulokset FAENZA CLIP TILE -laattalattian askeläänitason koemittaus 8.2.2007 Tulokset 1. Tausta 2. Mittausmenetelmät 3. Mittauslaitteet 4. Määräysarvot 5. Mittaustulokset ja havainnot 6.Tulosten tarkastelu 7. Lisätietoja

Lisätiedot

SORDO. Äänenvaimennin pyöreään kanavaan SORDO-B SORDO-A

SORDO. Äänenvaimennin pyöreään kanavaan SORDO-B SORDO-A Äänenvaimennin pyöreään kanavaan -B -A Lyhyesti Erikoispolyesterikankaalla peitetty kivivilla Tiiveysluokka D Hyvä äänenvaimennuskyky Sisältyy MagiCAD-tietokantaan Yleistä Pyöreä äänenvaimennin pyöreällä

Lisätiedot

IV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA

IV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA 10.7.2012 IV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 46 88 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 1.1 TILAAJA... 3 1.2

Lisätiedot

www.asb.fi 09.02.2011 IV-kuntotutkimus Lintukallion päiväkoti Lintukallionkuja 9B 01620 VANTAA

www.asb.fi 09.02.2011 IV-kuntotutkimus Lintukallion päiväkoti Lintukallionkuja 9B 01620 VANTAA www.asb.fi 09.02.2011 IV-kuntotutkimus Lintukallion päiväkoti Lintukallionkuja 9B 01620 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4, 00390

Lisätiedot

Ääneneristyksen parantaminen Peruskorjaus

Ääneneristyksen parantaminen Peruskorjaus Ääneneristyksen parantaminen Peruskorjaus Tavoitteena asumismukavuus ja viihtyvyys Remontti mahdollistaa tilojen uudelleen suunnittelun, jonka toteuttamiseen kevytrakennetekniikka on omiaan Peruskorjauksen

Lisätiedot

Uutta: Gyptone BIG-sarjaan ainutlaatuinen Sixto-kuvio ja uudet suuremmat tarkastusluukut. Harmoninen akustinen alakatto ilman näkyviä saumoja

Uutta: Gyptone BIG-sarjaan ainutlaatuinen Sixto-kuvio ja uudet suuremmat tarkastusluukut. Harmoninen akustinen alakatto ilman näkyviä saumoja Uutta: Gyptone BIG-sarjaan ainutlaatuinen Sixto-kuvio ja uudet suuremmat tarkastusluukut Harmoninen akustinen alakatto ilman näkyviä saumoja Gyptone BIG Sixto -tuotevalikoima UUTTA Gyptone BIG Sixto 63

Lisätiedot

lindab we simplify construction Akustiset ratkaisut Äänenvaimentimet

lindab we simplify construction Akustiset ratkaisut Äänenvaimentimet lindab we simplify construction Akustiset ratkaisut Äänenvaimentimet Akustiset ratkaisut Pitääkö hiljaisuuden olla ylellisyyttä? Nykyisessä ympäristössä on melua ja häiriötekijöitä enemmän kuin koskaan

Lisätiedot

PAROC HVAC FIRE Ilmakanavien paloeristysratkaisut

PAROC HVAC FIRE Ilmakanavien paloeristysratkaisut PAROC HVAC FIRE Ilmakanavien paloeristysratkaisut SISÄLLYSLUETTELO Paloturvallisuutta PAROC -kivivillatuotteilla... 3 PAROC Hvac Fire Mat pyöreille kanaville... 4 PAROC Hvac Fire Mat suorakaidekanaville...

Lisätiedot

Akustiikkaa seinälevyillä

Akustiikkaa seinälevyillä Akustiikkaa seinälevyillä 2011-06-13 Johdanto Huoneen akustiikkaan vaikutetaan tehokkaimmin asentamalla koko kattopinnan käsittävä sisäkatto. Useimmissa tapauksissa näin saavutetaan hyvä huoneakustiikka.

Lisätiedot

KANSALLISOOPPERAN ORKESTERIHARJOITUSSALIN HUONEAKUSTIIKAN ONGELMAT. Mikko Kylliäinen 1, Heikki Helimäki 2

KANSALLISOOPPERAN ORKESTERIHARJOITUSSALIN HUONEAKUSTIIKAN ONGELMAT. Mikko Kylliäinen 1, Heikki Helimäki 2 KANSALLISOOPPERAN ORKESTERIHARJOITUSSALIN HUONEAKUSTIIKAN ONGELMAT Mikko Kylliäinen, Heikki Helimäki Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Hermiankatu 6-8 H 3370 Tampere mikko.kylliainen@helimaki.fi Insinööritoimisto

Lisätiedot

Martinlaakson kauppakeskuksen meluselvitys

Martinlaakson kauppakeskuksen meluselvitys INSINÖÖRITOIMISTO HEIKKI HELIMÄKI OY Lausunto 3507-2 Akustiikan asiantuntija 4.4.2007 1(8) Tilaaja: Citycon Oyj Maija-Liisa Rantala Pohjoisesplanadi 35 AB 00100 Helsinki maija-liisa.rantala@citycon.fi

Lisätiedot

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Lattianpäällysteet ja lattian pintarakenteet Tyyppihyväksyntäohjeet 2006 Ympäristöministeriön asetus lattianpäällysteiden ja lattian pintarakenteiden tyyppihyväksynnästä

Lisätiedot

IV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA

IV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA 14.9.2012 IV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 46 88 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 1.1 TILAAJA... 3 1.2 KOHDETIEDOT...

Lisätiedot

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS tutkimustuloksia suunnitteluohjeet laadunvarmistuksessa Julkisivuyhdistyksen syyskokousseminaari Julkisivut ja energiatehokkuus 25.11.2008 Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan

Lisätiedot