Päivärinteen monitoimitalon akustiikka
|
|
- Tuulikki Korpela
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ohje a Akustiikka-suunnitteluohje Päivärinteen monitoimitalon akustiikka Ohjeen muutokset Numero Päiväys Muutokset
2 Raportti a 2(13) Sisällysluettelo 1 Johdanto Rakennuskohde Tilaaja Ohjeen tarkoitus ja toiminnan kuvaus Akustiset vaatimukset Noudatettavat määräykset ja suositukset Ääneneristys Huoneakustiikka LVIS-laitteiden äänitaso Rakenteet ja liitokset Tilojen välisen ääneneristävyyden muodostuminen Musiikkiluokka Siirtoseinät Ovet Seinien lasiosat Huoneakustiikka Huoneakustiikan suunnittelu Ilmanvaihtojärjestelmä Ääneneristys ilmavaihtokanavien kautta Ilmanvaihtojärjestelmän tuottamat äänitasot Tärinäneristykset Rakenteiden tiiviys Yleisohjeet Ilmanvaihtokanavien läpiviennit Putkien läpiviennit Sähköasennukset Rakennuksessa tehtävät akustiset mittaukset Lähteet... 12
3 Raportti a 3(13) 1 Johdanto 1.1 Rakennuskohde Päivärinteen monitoimitalo Opinkuja Parola 1.2 Tilaaja Hattulan kunta Pappilanniementie HATTULA Janne Teeriaho p janne.teeriaho@hattula.fi 1.3 Ohjeen tarkoitus ja toiminnan kuvaus Päivärinteen monitoimitalo sijoittuu Hattulaan Vanajaveden laaksoon vanhaan kulttuurimaisemaan. Tontilla ei ole ennestään rakennuksia. Lyhyt kuvaus monitoimitalon toiminnasta: Yhteiskäyttö Päivärinteen monitoimitalon suunnitellaan kokonaisuus, jossa voidaan toteuttaa opetusta esi-6- luokille yhdessä muun sivistystoimen palveluverkon kanssa. Koulussa on opetustoimen ja varhaiskasvatuksen (esiopetus) lisäksi aamu - ja iltapäiväkerho, kirjaston toimintaa, nuoriso- ja liikuntatoimen ja kolmannen sektorin (4H) kerhoja sekä Sibeliusopiston toimesta taiteen perusopetusta. Tavoitteena on koulu, jossa lapsen harrastemaailma on mahdollisimman monipuolisesti läsnä. Yhteisopettajuus ja avoimet oppimisympäristöt Päivärinteen monitoimitalon alkuopetus ja esiopetus (esi-1 luokat) muodostavat yhden toiminnallisen kokonaisuuden, joka toteutetaan yhteiskäytössä olevissa tiloissa. Näiden tilojen läheisyydessä sijaitsee osa erityisopetuksen pidennetyn oppivelvollisuuden pienluokista (EHA). Yhteydet kasvatus- ja oppimistilojen välillä mahdollistavat toiminnan yhtä aikaa erillisinä vierekkäin ja tarvittaessa yhdessä useita tiloja hyödyntäen. Esi- ja alkuopetuksen joustavan toiminnan ja yhteistyön takia näiden tilojen tulee sijaita samassa lähikokonaisuudessa ja tiloissa huomioidaan esioppilaiden kokopäiväisen hoidon tarpeet. Talossa lapsen polku alkaa joustavasti esi- ja alkuopetuksesta, jossa hän voi edetä luokattomasti esiopetuksesta 2. luokalle, omien edellytystensä mukaisesti. Ylemmillä luokilla opetusta toteutetaan mahdollisimman avoimissa oppimisympäristöissä, jossa saman tai useamman luokka-asteen oppilaat voivat opiskella samassa tilassa useamman opettajan ja muun henkilökunnan ohjauksessa (esim. 2 opettajaa + erityisopettaja+ ohjaajat). Avoimet oppimisympäristöt eivät rakennu fyysisesti perinteiselle luokallisen tilojen toimintaperiaatteelle vaan edesauttavat toiminnallisuutta ja sosiaalisuutta korostavia opetusmuotoja, joita ovat mm. henkilökohtaiset yksilö- ja parityötilat, ryhmä - ja vapaamuotoiset työpisteet ja suurryhmäopetuksen työtilat.
4 Raportti a 4(13) Päivärinteen monitoimitalo on uudisrakennus, johon sijoittuu lapsia ja henkilökuntaa seuraavasti: - esiopetus, 2 ryhmää, joissa on yhteensä 48 lasta ja 2 opettajaa - luokka-asteet 1-6, joissa on yhteensä 288 oppilasta (12 ryhmää) ja henkilökuntaa 18 henkilöä - E EMU ryhmät (mukautettu opetus), 20 oppilasta (2 ryhmää), ryhmäkoko 10 oppilasta, henkilökunta 4 henkilöä - EHA 1 ryhmät (harjaantumisopetus), 32 oppilasta (4 ryhmää), ryhmäkoko 8 oppilasta, henkilökuntaa 12 henkilöä - muuta henkilökuntaa 9-10 henkilöä Yhteensä lapsia on 388 ja henkilökuntaa n. 46. Rakennuksen bruttopinta-ala on huonetilaohjelman mukaan noin 5200 m 2. Ohjeen tarkoitus Esiopetuksessa ja kouluissa tärkein akustinen tavoite on meluntorjunta: niissä tapahtuvasta toiminnasta syntyy melua, jonka leviämistä ja äänitasoa on rajoitettava erityisesti huoneakustisin keinoin. Huoneakustiikaltaan rauhallinen tila vaikuttaa äänitasoon kahdella tavalla: toisaalta ääntä absorboivat pinnat vaimentavat ääntä, toisaalta rauhallinen huoneakustiikka myös kannustaa rauhalliseen käytökseen. Henkilökunnan työterveyden kannalta äänen vaimentaminen on tärkeää: jos tila on hälyisä, opettajan on jatkuvasti korotettava ääntään, mikä pahimmassa tapauksessa saattaa johtaa äänihäiriöön eli ongelmaan äänenmuodostuksessa. Opetustilat tulee kuitenkin suunnitella siten, että puheen kuuluvuus opetustilanteessa on hyvä. Musiikin opetustila tulee suunnitella sekä akustisesti esitetyn että sähköisesti vahvistetun musiikin esittämiseen soveltuvaksi. Rakennukseen sijoitetaan liikuntatila, jossa akustisen suunnittelun ensisijainen tavoite on monikäyttöisyys, koska tilaa tullaan käyttämään sekä liikuntatilana, juhlatilana, ja konserttitilana. Tämän asiakirjan tarkoituksena on toimia akustiikan suunnitteluohjeena ohjaamaan rakennuskokonaisuuden akustiikan hallintaa. Akustiikalla tarkoitetaan huoneakustiikkaa eli sitä, miten ääni leviää saman tilan sisällä, ääneneristystä eli äänen siirtymistä tilasta toiseen ja rakennuksen LVIS-laitteiden tiloihin tuottamaa äänitasoa. Ohjeessa esitetään tilakohtaiset akustiset vaatimukset, kuvaus menetelmistä, joilla vaatimusten täyttyminen voidaan osoittaa. 2 Akustiset vaatimukset 2.1 Noudatettavat määräykset ja suositukset Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa C1 [1] esitetään määräys, jonka mukaan rakennus on suunniteltava ja toteutettava siten, että melu, jolle rakennuksessa tai sen lähellä olevat altistuvat, pysyy niin alhaisena, ettei se vaaranna näiden henkilöiden terveyttä ja että se antaa mahdollisuuden nukkua, levätä ja työskennellä riittävän hyvissä olosuhteissa. Lisäksi rakentamismääräyskokoelman osa C1 määrää, että luokkahuoneiden, lasten lepohuoneiden, toimistohuoneiden ja vastaavien tilojen ääneneristys ja meluntorjunta on suunniteltava ja toteutettava tilan käyttö huomioon ottaen niin, että toimintaa vastaavat riittävän hyvät olosuhteet on mahdollista saavuttaa. Suomen rakentamismääräyskokoelman osan C1 määräysten voidaan katsoa toteutuvan, kun Päivärinteen monitoimitalon akustiikan suunnittelussa noudatetaan standardissa SFS 5907 Rakennusten akustinen luokitus [2] esitettyjä ohjearvoja. Standardi jakaa raken-
5 Raportti a 5(13) 2.2 Ääneneristys nuksen ääniolosuhteiden perusteella neljään luokkaan. Päivärinteen monitoimitalo on suunniteltava täyttämään luokan C vaatimukset. Poikkeuksena on huoneakustiikka, jonka suunnittelussa noudatetaan luokan A vaatimuksia. Lisäksi tietyissä tapauksissa suositellaan luokasta C poikkeavia vaatimuksia, jotka on erikseen mainittu tässä ohjeessa. Vaatimukset tulee tarkistaa suunnitteluprosessin edetessä. Vaatimuksiin vaikuttaa miten tilat sijoitetaan rakennuksessa, joten tarkkoja vaatimuksia on mahdoton antaa ennen kuin rakennuksen layout on päätetty. On akustisesti edullista sijoittaa meluisat tilat ja hiljaiset tilat erikseen, jolloin ääneneristysvaatimukset eivät kasva Vaatimukset tilojen väliselle ääneneristykselle on esitetty ilmaääneneristyslukuina R w taulukossa 2.1. Taulukko 2.1. Pienimmät suositeltavat ilmaääneneristysluvut standardin SFS 5907 mukaan, luokka C. Tila R w Päiväkodin ryhmähuoneen, leikki- ja lepohuoneen, pienryhmätilan tai niihin rinnastettavan tilan ja muun tilan välillä 44 db Päiväkodin ryhmähuoneen, leikki- ja lepohuoneen, pienryhmätilan tai niihin rinnastettavien tilojen välillä, kun välissä on ovi 39 db Päiväkodin ryhmähuoneen, leikki- ja lepohuoneen, pienryhmätilan tai niihin rinnastettavien tilojen ja käytävän välillä, kun välissä on ovi 34 db Esikoulun oppimistilan, ryhmähuoneen, pienryhmätilan ja niihin rinnastettavien tilojen välillä 44 db Esikoulun oppimistilan, ryhmähuoneen, pienryhmätilan ja niihin rinnastettavien tilojen välillä, kun välissä on ovi 39 db Esikoulun oppimistilan, ryhmähuoneen, pienryhmätilan ja niihin rinnastettavien ja käytävän välillä, kun välissä on ovi 34 db Opetustilojen välillä sekä opetustilan ja käytävän välillä, kun välissä ei ole ovea 44 db Opetustilojen välillä, kun välissä on ovi Opetustilan ja käytävän välillä, kun välissä on ovi Erityisluokkahuoneiden välillä ja eristyisluokkahuoneen ja luokkahuoneen välillä (erityisluokkahuoneita ovat mm. musiikkiluokka, teknisten töiden tila ja liiikuntatila) Erityisluokkahuoneiden ovena käytetään Rw 48 db ovea Työ- ja toimistohuoneen ja muun tilan välillä Työ- ja toimistohuoneen ja käytävän välillä, kun välissä on ovi Terapiatilan (toiminta-, fysio- ja puheterapia) ja muun tilan välillä Terapiatilan (toiminta-, fysio- ja puheterapia) ja käytävän välillä, kun välissä on ovi Neuvottelutilan ja muiden tilojen välillä Neuvottelutilan ja muun tilan välillä, kun välissä on ovi 39 db 34 db 57 db 44 db** 34 db** 48 db 39 db** 52 db 39 db*** IV-konehuoneen ja muun tilan välillä 57 db**** * Tilanteelle ei ole annettu vaatimusta standardissa SFS Suositusarvo on julkaisun RIL Rakennusten akustinen suunnittelu: oppilaitokset, auditoriot, liikuntatilat ja kirjastot, taulukon 1.12 mukainen ** Standardin SFS 5907 luokan A mukainen arvo *** Tämä suositusarvo on standardin SFS 5907 luokan C mukaista arvoa korkeampi **** Ääneneristyksen riittävyys tarkistettava IV-koneiden äänitietojen perusteella. IVkonehuoneen rajoittuessa varastoon tms. tilaan, jossa ei opiskella, työskennellä eikä oleskella säännöllisesti, harkitaan äänenerityksen tarve tapauskohtaisesti.
6 Raportti a 6(13) 2.3 Huoneakustiikka Askeläänitasoluvusta ei anneta erityisiä vaatimuksia, sillä tavallisesti päiväkodeissa ja kouluissa askelääneneristys tilojen välillä ei aiheuta ongelmia ja lattianpäällysteet valitaan lähinnä kulutuskestävyyden perusteella. Lattianpäällysteenä tulisi kuitenkin ensisijaisesti käyttää joustavia muovimattoja tai vastaavia tuotteita. Poikkeuksena on musiikkiluokka. Suurin suositeltava askeläänitasoluku L n,w sen ja muiden tilojen välillä on 49 db. Eri tilojen huoneakustiset vaatimukset on esitetty taulukossa 2.2. Taulukon jälkikaiuntaajat arvot tarkoittavat tilannetta, jossa tila on kalustettu kiintokalustein, mutta muuta kalustusta tilassa ei ole. Taulukko 2.2. Suositeltavat jälkikaiunta-ajat standardin SFS 5907 mukaan, luokka A. Tila Jälkikaiunta-aika T Päiväkodin ja esikoulun ryhmähuoneet, leikki- ja lepohuoneet, pienryhmätilat sekä oppimistilat 0,5 s Opetustilat (koulu) 0,5 0,6 s Musiikkiluokka Käytävät, porrashuoneet ja eteiset (päiväkoti ja esikoulu) Käytävät ja porrashuoneet (koulu) Liikuntatila, jos korkeus alle 5 m Liikuntatila, jos korkeus yli 5 m Teknisen työn tilat Aulat (koulu) Työ- ja toimistohuoneet, opettajainhuone Terapiatila (toiminta-, fysio- ja puheterapia) Neuvottelutilat 0,7 s 0,7 s < 0,9 s < 1,1 s < 1,3 s < 0,5 s 0,7 0,9 s < 0,6 s 0,4 s 0,5 s Taulukossa 2.2 esitetyt jälkikaiunta-arvot koskevat oktaavikaistoja Hz. Oktaavikaistalla 125 Hz sallittava ylitys on 50 % [2]. Jälkikaiunta-ajan sallittu vaihteluväli on annettu standardissa SFS Musiikkiluokan, avoimen oppimisympäristön ja liikuntatilan jälkikaiunta-ajan suunnittelu tulee tehdä erityisen huolella. 2.4 LVIS-laitteiden äänitaso Rakennuksen LVIS-laitteita ovat mm. vesi- ja viemärilaitteet, lämmitysjärjestelmä, kompressorit, ilmanvaihtolaitteet, jäähdytyslaitteet yms. Rakennuksen LVIS-laitteista sallittavat keskiäänitasot L A,eq on esitetty taulukossa 2.3. Taulukko 2.3. Suurimmat sallitut rakennuksen LVIS-laitteiden tuottamat äänitasot. Sallittavat enimmäisäänitasot L A.max ovat 5 db korkeampia. Tila Keskiäänitaso, L A,eq Päiväkodin ja esikoulun ryhmähuoneet, leikkihuoneet, pienryhmätilat sekä 30 db oppimistilat Päiväkodin lepohuoneet 28 db Esikoulun ja 1-luokan yhteiset tilat Opetustilat muuten (koulu) 30 db 33 db
7 Raportti a 7(13) Musiikkiluokka Käytävät, porrashuoneet (esiopetus) Käytävät, porrashuoneet, aulatilat (koulu) Työ- ja toimistotilat Opettajainhuone Liikuntatila Terapiatila (toiminta-, fysio- ja puheterapia) Neuvottelutilat 33 db 33 db 38 db 35 db 35 db 35 db 30 db 35 db Enimmäisäänitaso L A,max tarkoittaa A-painotettua ja fast -aikapainotettua suurinta äänitasoa, joka mitataan mitattavaan meluun nähden riittävän edustavan mittausajanjakson kuluessa. Keskiäänitaso tarkoittaa äänitasoa, jonka tehollisarvo on yhtä suuri kuin vaihtelevan äänitason tehollisarvo mittausajanjakson kuluessa. Lisäksi on otettava huomioon, että rakennuksen LVIS-laitteet saavat aiheuttaa enintään 45 db keskiäänitason läheisen rakennuksen ikkunan ulkopuolella, parvekkeella, pihamaalla tai muussa vastaavassa paikassa asuinalueella ja muilla melulle herkillä alueilla. 3 Rakenteet ja liitokset 3.1 Tilojen välisen ääneneristävyyden muodostuminen 3.2 Musiikkiluokka 3.3 Siirtoseinät Ilmaääneneristysluvut R w mitataan rakennuksessa, jolloin taulukossa 2.1 esitettyihin vaatimuksiin sisältyy äänen siirtyminen kaikkia mahdollisia reittejä pitkin. Ääntä eristävien rakenteiden suunnittelussa on siten otettava huomioon tiloja erottavan rakennusosan ääneneristävyyden lisäksi rakenteiden tiiviys sekä sivutiesiirtymä eli äänen siirtyminen esimerkiksi tiloja erottavaa rakennetta sivuavien rakenteiden ja ilmanvaihtokanavien ilmatilan kautta. Tilojen väliselle ilmaääneneristävyydelle asetettujen vaatimusten toteutuminen on varmistettava jo ennalta siten, että rakenteiden liitoksista (esim. väliseinien liitokset alapohjaan, välipohjaan, ulkoseinään ja käytäväseinään) esitetään liitos- ja tiivistysdetaljit. Perusperiaatteena levyrakenteisia seiniä käytettäessä on se, että levytykset eivät saa jatkua yhtenäisinä tilasta toiseen, vaan ne on katkaistava tiloja erottavan väliseinän kohdalla. Maanvaraisista laatoista tehdään tilakohtaisia, ts. ne katkaistaan tilojen välisen rakenteen kohdalla esim. solumuovikaistalla, kun tilojen välillä on ääneneristysvaatimus. Musiikki-leikkitilan ääneneristys toteutetaan huone huoneessa menetelmällä. Tilan lattia, kaikki väli- ja ulkoseinät sekä katto tehdään kaksinkertaisina rakenteina. Kaksiosaisen rakenteen toimivuuden kannalta on oleellista, että rakenteen eri puoliskoja ei kytketä kiinteästi yhteen, vaan rakenteet tuetaan ja kannatellaan oikein mitoitetuilla tärinäneristetyillä kannakkeilla. Mikäli tiloja halutaan tarpeen vaatiessa yhdistellä keskenään, voidaan se toteuttaa siirtoseinillä. Muunneltavuustavoitteista huolimatta siirtoseinien tulee olla ääntä eristäviä siten, että taulukossa 2.1 esitetyt vaatimukset saavutetaan rakennuksessa. Siirtoseinien pitää siten vastata ääneneristyskyvyltään tiloja erottavia kiinteitä seinärakenteita. Siirtoseinän toimittajan on osoitettava tuotteensa vaatimuksenmukaisuus rakennukseen asennettuna. Laboratoriomittaus, jossa on tutkittu pelkkää siirtoseinän rakenteen ää-
8 Raportti a 8(13) neneristyskykyä, ei ole riittävä, vaan rakennuksessa siirtoseinän ääneneristävyys riippuu tiivisteistä ja seinän liitoksista muihin rakenteisiin. Jos siirtoseinä liittyy alas laskettuun sisäkattoon, sisäkaton yläpuolella on oltava ääneneristysvaatimukset täyttävä seinärakenne, koska pelkkä sisäkatto ei riitä eristämään ääntä riittävästi. Siirtoseinien valinnassa ja asennuksessa on otettava huomioon ohjeen RIL [3] luvussa esitetyt asiat. 3.4 Ovet Taulukossa 3.1 on esitetty ohje ovien valinnasta eri tiloihin. Ovien vaatimukset on ilmoitettu standardin SFS 5907 [2] mukaisesti laboratoriossa mitattuina ilmaääneneristyslukuina R w. Ovissa tulee olla viralliset tyyppihyväksyntäkilvet ja tarvittaessa valmistajan tulee pystyä toimittamaan ovista ääneneristysmittausten mittauspöytäkirjat. Ovet asennetaan rakennuksessa valmistajan ohjeiden mukaisesti siten, että taulukossa 2.1 esitetyt vaatimukset täyttyvät. Ovien asentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että ovilevyn ja karmin välinen rako sulkeutuu täysin ilmatiiviiksi. Ovenkarmin ja seinän välinen tiivistys tehdään elastisella massalla ja mineraalivillalla. Ääntä eristävissä ovissa on aina oltava tiivisteet. Kynnyksenä voidaan käyttää laskeutuvaa kynnystä, mikäli ovitoimittajalla on esittää ovista laskeutuvan kynnyksen kanssa tehtyjen ääneneristävyysmittausten tulokset. Laskeutuvaa kynnystä käytettäessä lattian on oltava täysin tasainen oviaukon kohdalla. Oviin liittyvien sähköpielien ilmaääneneristävyyden tulee olla vähintään vastaava kuin ympäröivällä seinärakenteella. Taulukko 3.1. Pienimmät suositeltavat ovien ilmaääneneristysluvut eri tiloissa. Tila Päiväkodin ja esikoulun ryhmähuoneiden, leikki- ja lepohuoneiden, pienryhmätilojen sekä oppimistilojen välillä Päiväkodin ja esikoulun ryhmähuoneiden, leikki- ja lepohuoneiden, pienryhmätilojen, oppimistilojen sekä käytävän välillä Opetustilan ja siihen rinnastettavan tilan välillä Opetustilan ja käytävän välillä Musiikkiluokan ja käytävän välillä Työ- ja toimistohuoneen ja käytävän välillä Terapiatilan (toiminta-, fysio- ja puheterapia) ja käytävän välillä Neuvottelutilan ja muun tilan välillä R w 37 db 30 db 37 db 30 db 37 db 30 db 37 db 37 db 3.5 Seinien lasiosat Lasiosia voidaan käyttää seinärakenteissa, mutta niiden ääneneristävyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lähtökohtaisesti lasirakenteiden tulee olla ääneneristävyydeltään vastaavia kuin ko. paikan umpiseinä. Lasiseinärakenteiden liittymät muihin rakenteisiin tulee suunnitella erittäin tarkasti. 4 Huoneakustiikka 4.1 Huoneakustiikan suunnittelu Taulukossa 2.2 esitettyjen jälkikaiunta-aikavaatimusten toteutuminen osoitetaan ohjeen RIL luvussa esitetyllä menetelmällä [3]. Jälkikaiunta-aikojen laskennassa otetaan huomioon kunkin tilan tilavuus ja sen pintojen absorptiosuhteet. Varsinaisina ääntä vaimentavina materiaaleina voidaan käyttää luokan A tai luokan C absorp-
9 Raportti a 9(13) tiomateriaaleja. Absorptiomateriaalien luokitus on esitetty standardin SFS 5907 liitteessä F [2]. Luokan A absorptiomateriaalin absorptiosuhde Hz taajuuksilla keskimäärin 0,9 ja luokan C materiaalin keskimäärin 0,6. Luokan A absorptiomateriaali on esimerkiksi akustiikkamineraalivilla, jonka paksuus on vähintään 40 mm. Luokan C absorptiomateriaaleja ovat esimerkiksi useat rei itetyt rakennuslevyt, joiden reikäala on vähintään noin 15 % ja levyn takana on taustahuopa sekä ilmatila vähintään 50 mm. Pohjaltaan suorakaiteen muotoisiin tiloihin syntyy usein häiritseväksi koettu tärykaikuilmiö ts. ääni jää heijastelemaan yhdensuuntaisten pintojen väliin vaimentumatta, mikä havaitaan siten, että sama ääni kuullaan nopeasti monta kertaa. Tärykaiku on päiväkodeissa yleinen ilmiö, mikä johtuu siitä, että absorboiva materiaali sijoitetaan usein kokonaisuudessaan kattoon. Tärykaiku voidaan estää sijoittamalla absorboivaa materiaalia myös kahdelle vierekkäiselle seinälle tai järjestämällä tilan pohja sellaiseksi, että seinät eivät ole yhdensuuntaisia. Tavallisesti jälkikaiunta-aikavaatimusten saavuttaminenkin edellyttää absorptiomateriaalin sijoittamista katon lisäksi seinille. 5 Ilmanvaihtojärjestelmä 5.1 Ääneneristys ilmavaihtokanavien kautta Ilmanvaihtokanavistoa suunniteltaessa on otettava huomioon se, että kanavisto ei saa heikentää tilojen välistä ääneneristystä. Tilasta toiseen kanavan ilmatilan kautta kulkevan äänen vaimentamiseksi kanavistoon on sijoitettava äänenvaimentimet jokaiseen eri tiloja yhdistävään kanavareittiin. Vaimenninten halkaisija on tyypillisesti mm suurempi kuin kanavan, ja pituus tavallisesti luokkaa mm. Musiikki-leikkitilassa arvioidut vaimenninpituudet ovat mm. Ilmanvaihtokanavien päätelaitteet ja äänenvaimentimet tulee mitoittaa niin, että ilmaääneneristysluku R w kanavien kautta on tilojen välille asetettua ilmaääneneristyslukuvaatimusta vähintään - 10 db korkeampi, kun tilojen välillä on 1 kanava, - 13 db korkeampi, kun tilojen välillä on 2 kanavaa, - 15 db korkeampi, kun tilojen välillä on 3 kanavaa, - 16 db korkeampi, kun tilojen välillä on 4 kanavaa. Jos samassa kanavassa on useita päätelaitteita, kukin päätelaite katsotaan aina yhdeksi kanavaksi, ja äänenvaimentimet mitoitetaan täyttämään edellä luetellut vaatimukset. Kanavistossa ääneneristävyyden vuoksi tarvittavat äänenvaimentimet mitoitetaan ohjeen RIL [3] luvun 12.7 mukaisesti. Ääneneristys kanavien kautta tarkoittaa sitä, että ääni ei saa siirtyä kanavan vaipankaan kautta tilojen välillä. Siksi on ensisijaisesti käytettävä pyöreitä kanavia. Suorakaidekanavien ääneneristyskyky on heikko ja ne on koteloitava silloin, kun tilojen välille tavoitellaan ääneneristystä. 5.2 Ilmanvaihtojärjestelmän tuottamat äänitasot Ilmanvaihdon eri tiloihin aiheuttama äänitaso muodostuu konehuoneesta rakenteiden kautta tulevasta ilma- ja runkoäänestä, kanaviston kautta tilaan siirtyvästä puhallinäänestä, virtausäänestä, säätölaitteiden äänestä sekä päätelaitteiden äänenkehityksestä. Ilmanvaihdon eri tiloihin tuottamat äänitasot tarkistetaan ohjeen RIL luvun 12 mukaisesti [3]. Ilmanvaihdon äänitasojen suunnittelussa on huomattava myös, että tavallisesti äänenvaimentimia tarvitaan tavallisesti myös ilmanvaihtokoneiden raitis- ja jäteilmakanaviin ulos.
10 Raportti a 10(13) 5.3 Tärinäneristykset Päätelaitteet valitaan ilmamäärän niin, että konehuoneen, päätelaitteiden, puhallinäänen ja säätölaitteiden yhdessä tilaan tuottamat äänitasot eivät ylitä sallittua äänitasoa. Ilmanvaihtokanaviin suunnitellaan ilmanvaihtosuunnittelijan valitsemien esimerkkikoneiden ja säätölaitteiden äänitehotasojen perusteella äänenvaimentimet. Yleinen periaate on, että säätölaitteen jälkeen tarvitaan aina äänenvaimennin. Säätölaitteiden äänenvaimenninten sijoitusta suunniteltaessa on otettava huomioon se, että säätölaitteen ääni etenee kanavassa molempiin suuntiin. Ilmanvaihdon äänitasot voidaan määrittää lopullisesti vasta, kun ilmanvaihtourakoitsija on valinnut ilmanvaihtokoneet. Ilmanvaihtourakoitsija vastaa äänitasojen saavuttamisesta. Ilmanvaihtourakoitsijan tulee ilmanvaihtokoneita ja kanavatuotteita valitessaan ottaa huomioon, että koneiden ja kaikkien kanavaosien tulee vastata suunnitelmia paitsi ilmamäärien suhteen, myös äänenkehityksen suhteen. Lukuun ottamatta pienitehoisia lämpöjohtojen kiertopumppuja, jotka ovat putken kannattamia (esim. pienten ilmastointikoneiden yhteydessä olevat pumput), kaikki rakennuksen koneet ja laitteet, joissa on pyöriviä, jaksoittain toimivia tai muuten runkoääntä tai tärinää aiheuttamia osia, tulee asentaa oikein mitoitettujen tärinäneristimien varaan. Tärinäneristys voidaan jättää pois sellaisista laitteista, joiden kierrosluku on pieni ja joiden aiheuttama runkoääni on merkityksetön. Urakoitsijan tulee kuitenkin vastata silloinkin vaadittavan äänitason saavuttamisesta. 6 Rakenteiden tiiviys 6.1 Yleisohjeet Kaikkien ääntä eristävien rakenteiden tulee olla täysin ilmatiiviitä, myös alas laskettujen kattojen yläpuolelta ja muista näkymättömiin jäävistä paikoista. Tiivistettyjen läpivientien, rakojen ja saumojen tulee säilyttää ilmatiiviytensä rakennuksen käytön aikana. Myös seinät, joille ei ole määritelty erikseen ääneneristysvaatimusta, tulee rakentaa tiiviiksi, sillä tilan käyttötarkoituksen muuttuessa seinän tiivistäminen voi jälkeenpäin olla mahdotonta. Toisiaan vasten naulatut tai ruuvatut rakenteet, kuten rakennuslevyn liittäminen suoraan betoniseinään, eivät täytä vaatimusta ilmatiiviydestä. Eri rakennusosien välisiin saumoihin tulee aina jättää riittävän suuri rako, joka pystytään tiivistämään asiallisesti. Kivirakenteiset seinät, välipohjat ja muut rakennusosat tiivistetään toisiinsa pääsääntöisesti sementtilaastilla. Mikäli on syytä olettaa, että kivirakenteen liitos viereiseen rakenteeseen ei pysy tiiviinä sementtilaastilla, rako tiivistetään molemmin puolin elastisella massalla. Välitilassa käytetään tällöin eristeenä mineraalivillaa. Aukkojen ja läpivientien tiivistykseen käytetään tarkoituksenmukaisia, tiiviytensä säilyttäviä, seinän massaa vastaavia aineita. Pienissä aukoissa ja liitoksissa käytetään pääsääntöisesti elastista tiivistysmassaa. Välitilassa käytetään eristeenä mineraalivillaa. Elastisella massalla tiivistettävän raon tulisi olla noin 7-13 mm leveä. Sauma ei yleensä saisi olla kapeampi kuin 5 mm tai leveämpi kuin 20 mm. Tiivistystyötä tehtäessä tiivistettävän sauman kaikkien pintojen pitää olla puhtaita pölystä ja muista epäpuhtauksista, jotta massa varmasti tarttuu hyvin kaikkiin pintoihin. Työssä on myös noudatettava massan valmistajan ohjeita. Polyuretaania ei saa käyttää ääntä eristävän rakenteen tiivistämiseen, sillä polyuretaanin keveys ja huokoisuus tekevät siitä erittäin heikon ääneneristysmateriaalin.
11 Raportti a 11(13) 6.2 Ilmanvaihtokanavien läpiviennit 6.3 Putkien läpiviennit 6.4 Sähköasennukset Ilmanvaihtokanavat juotetaan kivirakenteisiin kiinni betonilla. Kun kanava lävistää kivirakenteen, kanavan tulee olla niin tukeva, että se ei painu, kun rakennusurakoitsija juottaa aukon kiinni. Nelikulmaisissa kanavissa tulee seinämän kohdalla olla jäykistys. Jos ilmanvaihtokanava lävistää kiviaineisen kaksoisrakenteen tai liikuntasauman, kanava on katkaistava joustoliittimellä tai irrottaa mineraalivillalla toisesta seinäpuoliskosta. Ilmanvaihtokanavia asennettaessa on urakoitsijan sovittava työn suoritusjärjestyksestä siten, että kanavatyö keskeytetään tarvittavissa kohdissa, jotta läpimenokohdat voidaan sulkea. Edellinen koskee erityisesti sellaisia kohtia, missä useita kanavia kulkee lähekkäin sekä yleensä suurten kanavien läpimenokohtia ja ahtaita tiloja. Levyrakenteissa ilmanvaihtokanavien läpiviennit tiivistetään mineraalivillalla ja joustavalla tiivistysmassalla molemmin puolin. Viemäriputkien lävistysaukot juotetaan kivirakenteissa kiinni betonilaastilla tai kipsimassalla. Lämpö- ja vesijohtojen, sprinkleriputkien, paineilmaputkien ja jäähdytysputkien läpimenokohdissa johdon toimittajan on sijoitettava kivirakenteeseen putken ympärille hylsy. Rakennusurakoitsija kiinnittää hylsyn rakennustyön yhteydessä. Putken toimittaja tiivistää putken ja hylsyn välin täysin tiiviiksi käyttäen mineraalivillaa tai solumuovia sekä molemmin puolin joustavaa tiivistysmassaa. Jos rakenteeseen on tehty poraamalla säännöllinen pienikokoinen läpimenoaukko, ei erillistä hylsyä tarvita. Putken toimittaja tiivistää välin mineraalivillalla ja joustavalla tiivistysmassalla. Levyrakenteissa putkien läpiviennit tiivistetään mineraalivillalla ja joustavalla tiivistysmassalla molemmin puolin. Jos tiivistysmassan elastisuus ei riitä läpivietävän putken lämpöliikkeen seuraamiseen, seinään voidaan asentaa tiivistetty hylsy, joka puolestaan tiivistetään putkea vasten tiiviillä mineraalivillalla ja elastisella kitillä. Tarvittaessa putki käsitellään niin, että tiivistysmassa ei pääse liikkumaan putken mukana. Sähköjohtojen arinoita tai sähkökouruja ei saa viedä sellaisten rakenteiden läpi, joiden ilmaääneneristysluvuksi on määritelty yli 40 db. Jos seinän ilmaääneneristyslukuvaatimus R w on db, kourut tulee katkaista seinän kohdalla niin, että päiden väliin jää vähintään noin 1 mm leveä rako. Kun asennustyöt on tehty, sähköurakoitsija sijoittaa kourujen sisään seinän kummallekin puolelle noin 300 mm pitkän kourun täyttävän avosoluisen vaahtomuovipalan (esim. Superlon). Paloteknisten syiden vaatiessa käytetään mineraalivillaa. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää kourujärjestelmään kuuluvaa ääneneristysvaatimukset täyttävää tiivistettä. Seinissä, joiden ilmaääneneristyslukuvaatimus on R w on 44 tai parempi, myös sähköjohtojen ja niiden läpivientiä varten asennettujen putkien välinen rako tulee tiivistää molemmin puolin elastisella massalla. Tämä tehdään riippumatta siitä, tuleeko sähköputki suoraan seinän läpi vai jostain kauempaa. Tiivistyksen suorittaa sähköurakoitsija, jos muut asiakirjat eivät toisin määrää. Sähköjohtojen lävistäessä kivirakenteen sähköurakoitsija toimittaa tarvittavat läpivientiputket, jotka urakoitsija kiinnittää rakennustyön yhteydessä. Johtoasennuksen jälkeen urakoitsija tiivistää johtojen ja putken välin elastisella massalla. Mahdolliset ylimääräiset putkien päät tiivistetään elastisella massalla. Jos suuri johtomäärä kulkee rakenteen läpi, tiivistykseen voidaan käyttää palokatkomassaa tai modulimitoitettuja palokatkoja.
12 Raportti a 12(13) 7 Rakennuksessa tehtävät akustiset mittaukset Urakoitsijan on osoitettava tässä akustiikka-suunnitteluohjeessa esitettyjen akustisten vaatimusten toteutuminen teettämällä rakennuksessa valmistumisvaiheessa kustannuksellaan akustisia mittauksia seuraavasti: - ilmaääneneristysluvun R w mittauksia tehdään standardin ISO [6] mukaisesti neljä kappaletta. Yksi mittauksista tehdään musiikkiluokan sekä siihen rajoittuvan ryhmä-, leikki- tai lepohuoneen, pienryhmätilan tai opetustilan välillä. Mikäli musiikkiluokka ei rajoitu yhteenkään tällaiseen tilaan, tehdään mittaus musiikkiluokasta rajoittuvan työ- tai toimistotilan tai muun tilan välillä, jossa työskennellään säännöllisesti. Mikäli musiikkiluokka ei rajoitu tällaiseenkaan tilaan, tehdään mittaus musiikkiluokan ja käytävän väliltä. Yksi mittaus tehdään teknisen työn ja normaalin opetustilan välillä. Loput kaksi ilmaääneneristyslukua mitataan mittaajan valitsemien ryhmä-, leikki- tai lepohuoneiden, pienryhmätilojen ja opetustilojen välillä. - jälkikaiunta-aika mitataan musiikkiluokassa sekä neljässä mittaajan valitsemassa ryhmä-, leikki- tai lepohuoneessa, liikuntatilassa, pienryhmätilassa ja opetustilassa standardin ISO 354 [7] mukaisesti. Helsingissä Heikki Helimäki, DI, Fise AA akustiikka Helimäki Akustikot Temppelikatu 6B Helsinki p heikki.helimaki@helimaki.fi Lähteet 1. Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa C1: Ääneneristys ja meluntorjunta rakennuksessa Helsinki, ympäristöministeriö. 2. SFS 5907 Rakennusten akustinen luokitus Helsinki, Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. 3. Kylliäinen, M. & Hongisto, V RIL , Rakennusten akustinen suunnittelu: akustiikan perusteet. Helsinki, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. 4. Kylliäinen, M. & Hongisto, V RIL , Rakennusten akustinen suunnittelu: oppilaitokset, auditoriot, liikuntatilat ja kirjastot. Helsinki, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. 5. Kylliäinen, M. & Hongisto, V RIL , Rakennusten akustinen suunnittelu: toimistot. Helsinki, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. 6. ISO 140-4, Acoustics Measurement of sound insulation in buildings and of building elements Part 4: Field measurements of airborne sound insulation between rooms Genève, International Organization for Standardization.
13 Raportti a 13(13) 7. ISO 354, Acoustics Measurement of sound absorption in a reverberation room Genève, International Organization for Standardization.
Runnin ja Hernejärven koulujen akustiikka / KVR-suunnitteluohje 1 (6) Tausta
1 (6) 16.4.2018 Runnin ja Hernejärven koulujen akustiikka / KVR-suunnitteluohje 1. Tausta Päiväkodeissa ja kouluissa tärkein akustinen tavoite on meluntorjunta: niissä tapahtuvasta toiminnasta syntyy melua,
LisätiedotTerveydenhuollon tilojen akustiikka
Terveydenhuollon tilojen akustiikka Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Erikoisalana rakennushankkeen hallinta kokonaisuutena akustiikan kannalta
LisätiedotTerveydenhuollon tilojen akustiikan suunnittelu
Terveydenhuollon tilojen akustiikan suunnittelu Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Erikoisalana rakennushankkeen hallinta kokonaisuutena akustiikan
LisätiedotHirsiseinien ilmaääneneristysluvut
Lausunto 4005-3a 1(6) Tilaaja: Hirsitaloteollisuus ry Aarne Jussila Atomitie 5 C 00370 Helsinki Hirsiseinien ilmaääneneristysluvut 1 Kohde Hirsitaloteollisuus ry on tilannut lausunnon eristämättömien,
LisätiedotLauttasaarentie 25, meluntorjunta
Lausunto 83-2a 1(3) 12.2.2015 Tilaaja: Anneli Keränen YIT Rakennus Oy Kerrostalot Pääkaupunkiseutu PL (Panuntie 11), 00621 Helsinki puh. 0 195 83 anneli.keranen@yit.fi Lauttasaarentie 25, meluntorjunta
Lisätiedot1.1 Ilmastoinnin ja laitteiden melun arviointi
1.1 Ilmastoinnin ja laitteiden melun arviointi Kuuluuko ilmastointimelu selvästi? kuulu selvästi Onko muita äänekkäitä LVIS-laitteita? vesijohdot viemärit valaisimet hissit ole Onko muita äänekkäitä laitteita?
LisätiedotAKUSTINEN SUUNNITTELU HUONETYYPIN PERUSTEELLA
HUONETYYPIN PERUSTEELLA Huonetilan käyttötarkoituksella on ratkaiseva merkitys luotavalle akustiselle ympäristölle. Huoneissa, joissa puhutaan, kuten luokkahuoneet ja auditoriot, on tärkeää varmistaa hyvä
LisätiedotRAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS
466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,
LisätiedotLäpivientien vaikutuksen testaaminen ja arvio niiden vaikutuksesta betoni- ja kaksoisrunkoisten kipsilevyseinien ääneneristävyyteen
TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-01855-15 12.5.2015 Läpivientien vaikutuksen testaaminen ja arvio niiden vaikutuksesta betoni- ja kaksoisrunkoisten kipsilevyseinien ääneneristävyyteen Tilaaja: Sewatek Oy TESTAUSSELOSTE
LisätiedotTESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S Lasirakenteisen siirtoseinän ilmaääneneristävyyden määrittäminen
TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S-06757-11 15.11.11 Lasirakenteisen siirtoseinän ilmaääneneristävyyden määrittäminen Tilaaja: Scan-Mikael Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-03079-11 1(3) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö
LisätiedotKOMPAKTI KORKEALUOKKAINEN KUUNTELUTILA. Mikko Kylliäinen 1, Heikki Helimäki 2, Nick Zacharov 3 ja John Cozens. mikko.kylliainen@helimaki.
KOMPAKTI KORKEALUOKKAINEN KUUNTELUTILA Mikko Kylliäinen 1, Heikki Helimäki 2, Nick Zacharov 3 ja John Cozens 1 Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy, Tampere mikko.kylliainen@helimaki.fi 2 Insinööritoimisto
LisätiedotTöölönkatu 4, Helsinki Puh , fax ,
2 RIL 243-1-2007 JULKAISIJA JA KUSTANTAJA: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry MYYNTI: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Töölönkatu 4, 00100 Helsinki Puh. 0207 120 600, fax 0207 120 619, email
LisätiedotASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL
ASENNUSOHJEET 24 / 36 EL Näin saavutetaan paras ääneneristys Betonielementit ja betoniset ontelolaatat Betonisten välipohjien ääneneristys riippuu paljolti siitä, millaisia kantavat rakenteet ovat. Laatta-
Lisätiedot11 TALOTEKNISET ERITYISKYSYMYKSET
11 TALOTEKNISET ERITYISKYSYMYKSET 11.1 LVIS-HORMIT Perinteisesti kerrostalossa huoneistoa palvelevat LVI-hormit ovat kylpyhuoneessa ja keittiössä. Tällöin hormi lävistää huoneistojen välisen välipohjan,
LisätiedotTermex Zero -seinärakenteen ilmaääneneristävyyden määrittäminen
TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-05397-10 23.6.2010 Termex Zero -seinärakenteen ilmaääneneristävyyden määrittäminen Tilaaja: Termex-Eriste Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-05397-10 1 (2) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö
LisätiedotPilkku merkitsee, että kysymyksessä on rakennusmittaus (in situ) R W (db) vaaka/pysty. L n,w (db) Rakennus
Rakenteiden ääneneristävyys Tiiviyden vaikutus äänen eristävyyteen 12.2.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Ilmaääneneristävyys R / Ilmaääneneristysluku R W Rakenteen ilmaääneneristävyys
LisätiedotJoose Takala, Jussi Rauhala, Jesse Lietzén ja Mikko Kylliäinen. Tiivistelmä
KOKEILU HÄIRITSEVYYDEN RAJOITTAMISEKSI AVOIMESSA OPPIMISYMPÄRISTÖSSÄ Joose Takala, Jussi Rauhala, Jesse Lietzén ja Mikko Kylliäinen A-Insinöörit Suunnittelu Oy Puutarhakatu 10 33210 TAMPERE etunimi.sukunimi@ains.fi
LisätiedotÄÄNITEKNINEN SUUNNITTELUOHJE.
28.10.2004 HUONEISTOJEN VÄLISEN ACO-SEINÄN ÄÄNITEKNINEN SUUNNITTELUOHJE. YHTEISTYÖSSÄ: Rakennusbetoni- ja Elementti Oy VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka KATMI Consulting Oy 28.10.2004 ESIPUHE Huoneistojen
LisätiedotKaikkia rakennuksia koskevat määräykset. RakMK C1 rakentamisen ohjaajana. Ääniolosuhteet ovat kokonaisuus. Koulurakennusten akustiset ratkaisut
Koulurakennusten akustiset ratkaisut Kaikkia rakennuksia koskevat määräykset Suomen rakentamismääräyskokoelma, C1-1998 osa Ääneneristys ja meluntorjunta on suunniteltava ja toteutettava niin, että toimintaa
LisätiedotSelainpohjainen suunnitteluohjelma avotoimistojen akustiikkasuunnittelua varten. v22.10.2007
Selainpohjainen suunnitteluohjelma avotoimistojen akustiikkasuunnittelua varten v22.10.2007 Suunnitteluohjelma lyhyesti työkalun avulla voi arvioida avotoimistoon muodostuvat akustiset olosuhteet nopeasti
LisätiedotParvekelasituksen ääneneristävyyden mitoitusohje
Parvekelasituksen ääneneristävyyden mitoitusohje Mikko Kylliäinen, TkL, yksikönjohtaja WWW.AINS.FI Tausta Valtioneuvoston päätöksestä 993/1992 ei mainita parvekkeita Perustelumuistiossa parvekkeet kuitenkin
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Ilmaääneneristävyyden määrittäminen HSL Alu db-liukuovi Rw 37dB
TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-00829-18 15.2.2018 Ilmaääneneristävyyden määrittäminen HSL Alu db-liukuovi Rw 37dB Tilaaja: HSL Group Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-00829-18 1(2) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö HSL
LisätiedotPuhetilojen akustiikka. Henrik Möller Johtava akustiikkakonsultti DI, FISE AA
Puhetilojen akustiikka Henrik Möller Johtava akustiikkakonsultti DI, FISE AA Puheen ominaisuudet Äkilliset äänet ja soivat äänet Soinnilliset ja soinnittomat konsonantit (esim. lmn ja kpt) Vokaalit Normaali
LisätiedotAlkusanat RIL
RIL 243-3-2008 3 Alkusanat Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry julkaisee rakennusten akustista suunnittelua käsittelevän julkaisusarjan, jonka kolmas osa on "RIL 243-3-2008 Rakennusten akustinen suunnittelu
LisätiedotPAROC Hvac Fire. Ilmakanavien paloeristysratkaisut. Tekniset eristeet 3-2.0.1 Huhtikuu 2011 Korvaa esitteen Ilmakanavien paloeristys 3-2.0.
PAROC Hvac Fire Ilmakanavien paloeristysratkaisut Tekniset eristeet 3-2.0.1 Huhtikuu 2011 Korvaa esitteen Ilmakanavien paloeristys 3-2.0.1 Sisällysluettelo Paloturvallisuutta PAROC kivivillatuotteilla...3
LisätiedotHUONEAKUSTIIKKA. Ohjeita standardin SFS 5907 mukaisen huoneakustiikan toteutukseen. Korvaa Ecophon hinnaston 12/2009 1.2.2003
HUONEKUSTIIKK Ohjeita standardin SFS 5907 mukaisen huoneakustiikan toteutukseen 1 Ecophon 1.3.2004 Korvaa Ecophon hinnaston 12/2009 1.2.2003 HUONEKUSTIIKK - Ohjeita standardin SFS 5907 mukaisen huoneakustiikan
LisätiedotKyseessä on kokonaisuuden suunnittelu, jossa kaikki asiaan vaikuttavat tekijät tulee ottaa huomioon.
Rakenteiden ääneneristävyys MASSIIVISET RAKENTEET 1 7..013 LUT CS0A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Äänitekninen suunnittelu Rakennuksen ääniteknisellä suunnittelulla pyritään luomaan olosuhteet,
LisätiedotAkustiikkasuunnitteluohje
Ohje 4905-17a AKO-seinäelementit asuinhuoneistojen välisenä seinänä Akustiikkasuunnitteluohje Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Helimäki Akustikot Oy:n kirjallisella
LisätiedotAKUSTISEN ABSORPTIOSUHTEEN MÄÄRITYS LABORATORIOSSA
Marko Ståhlstedt Kauppakuja 2 21200 Raisio AKUSTISEN ABSORPTIOSUHTEEN MÄÄRITYS LABORATORIOSSA Yleistä Näyte Tilaaja:, Marko Ståhlstedt, 4.10.2007. Toimituspäivä: 10.10.2007. Näytteen asensi: Jarkko Hakala/TTL.
LisätiedotPERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ
4.6.2013 1(4) Pelimannin ala-aste ja päiväkoti Pelimannintie 16 Helsinki PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 1. TEHTÄVÄ Tarkoituksena oli selvittää ilmanvaihtolaitteiden mahdolliset mineraalivillalähteet
LisätiedotGyproc Akustinen Seinä
on järjestelmä, jossa seinäalaa hyödynnetään osana huoneen äänenvaimennusta. Järjestelmää voidaan käyttää niin uudisrakentamisessa kuin saneerauksessa. Gyproc Akustinen Seinä sopii kaikkiin tiloihin, joissa
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-02770-11 20.4.2011. Pintalattian askel- ja ilmaääneneristävyyden parannusvaikutuksen määrittäminen Fescon db-lattia
TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-02770-11 20.4.2011 Pintalattian askel- ja ilmaääneneristävyyden parannusvaikutuksen määrittäminen Fescon db-lattia Tilaaja: Fescon Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-02770-11 1 (4) Tilaaja
LisätiedotRAKENNUKSEN ULKOKUOREN RAKENNUSOSILTA VAADITTAVA ÄÄNENERISTÄVYYS
RAKENNUKSEN ULKOKUOREN RAKENNUSOSILTA VAADITTAVA ÄÄNENERISTÄVYYS Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Hermiankatu 6-8 H 33720 Tampere mikko.kylliainen@helimaki.fi 1 JOHDANTO Melualueille
LisätiedotPalkkivälipohjan äänitekniikka
1.0 KEVYEN VÄLIPOHJAN ÄÄNITEKNINEN TOIMINTA Kevyen välipohjan (esim. puuvälipohja) äänitekninen toiminta poikkeaa merkittävästi massiivisen välipohjan (esim. betonivälipohja) ääniteknisestä toiminnasta.
Lisätiedot9 Eristäminen RTS 10:8
RunkoRYL 2010 912 Ääneneristys Sivu: 1 9 Eristäminen RTS 10:8 91 Lämmön- ja ääneneristys 912 Ääneneristys Sisältö eristelevyn asennus pintaverhoukseksi ääneneristystarkoituksessa äänenvaimennus ja tärinäneristys.
LisätiedotMartinlaakson kaupunginosan korttelin 17544 suojaus raide-, tieliikenne- ja lentomelulta sekä kauppakeskuksen tavaraliikenteen melulta
1(3) Tilaaja: SRV Westerlund Oy Sami Somero PL 515 02201 Espoo sami.somero@srv.fi Martinlaakson kaupunginosan korttelin 17544 suojaus raide-, tieliikenne- ja lentomelulta sekä kauppakeskuksen tavaraliikenteen
LisätiedotPARVEKELASITUSTEN ÄÄNENERISTÄVYYDEN MITOITUS
PRVEKELSITUSTEN ÄÄNENERISTÄVYYDEN MITOITUS LIIKENNEMELULUEILL Mikko Kylliäinen 1 ja Pekka Taina 2 1 Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Pinninkatu 58 331 TMPERE mikko.kylliainen@helimaki.fi 2 Insinööritoimisto
LisätiedotÄäniratkaisut suunnittelusta toteutukseen. Esitys 4.10.2012
Ääniratkaisut suunnittelusta toteutukseen Esitys 4.10.2012 PROMETHOR OY - Akustiikan ja värähtelyn asiantuntijayritys - Henkilölukumäärä 11 - Päätoimialat: 1) rakennus- ja huoneakustiikka, 2) ympäristömelun
LisätiedotRAKENTAMISEN TEKNIIKAT AKUSTIIKKA AKUSTIIKKA
RAKENTAMISEN TEKNIIKAT ÄÄNEN ETENEMINEN ULKONA Pistelähde vaimenee vapaassa ympäristössä käänteisen neliölain mukaan eli 6 db etäisyyden kaksinkertaistuessa Viivalähde (liikennemelu) puolestaan 3 db Ääniaallot
LisätiedotRIL Rakennusten akustinen suunnittelu. Teollisuustilat. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry
RIL 243-4-2011 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Rakennusten akustinen suunnittelu Teollisuustilat 2 RIL 243-4-2011 JULKAISIJA JA KUSTANTAJA: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry MYYNTI: Suomen
LisätiedotPERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ
Pelimannin ala-aste ja päiväkoti ILMANVAIHDONSELVITYSTYÖ 4.6.2013 1(4) Pelimannin ala-aste ja päiväkoti Pelimannintie 16 Helsinki PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 1. TEHTÄVÄ Tarkoituksena
LisätiedotIlmaääneneristävyyden määrittäminen
Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Suomen Terveysilma Oy Sänkitie 21 PL 89 00391 Helsinki Peter Schlau 19.02.01, tarjous 98//01/TE eijo Heinonen VTT akennus- ja yhdyskuntatekniikka Lämpömiehenkuja 3,
LisätiedotOpetustiloista. Ääniympäristöpalvelut, TTL Turku. Valtteri Hongisto 040 5851 888 valtteri.hongisto@ttl.fi
Opetustiloista Valtteri Hongisto 040 5851 888 valtteri.hongisto@ttl.fi Ääniympäristöpalvelut, TTL Turku TYÖPAIKKAMELU Mittaukset Teollisuus, toimistot, koulut Melu ja värähtelymittaus Huone ja rakennusakustiikka
LisätiedotTESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Lasiseinä liukuovella, Fasad 30
TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S-01533-14 28.3.2014 Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Lasiseinä liukuovella, Fasad 30 Tilaaja: Scan-Mikael Oy TESTAUSSELOSTUS NRO VTT-S-01533-14 1 (2) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö
LisätiedotTESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Yksilasinen siirtolasiseinä, SCM L-35-ACUSTO
TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S-01531-14 28.3.2014 Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Yksilasinen siirtolasiseinä, SCM L-35-ACUSTO Tilaaja: Scan-Mikael Oy TESTAUSSELOSTUS NRO VTT-S-01531-14 1 (2) Tilaaja Tilaus
LisätiedotMITEN ÄÄNTÄVAIMENTAVAT AKUSTIIKKALEVYT TEKEVÄT PORRASKÄYTÄVÄSTÄ PAREMMAN KUULOISEN.
MITEN ÄÄNTÄVAIMENTAVAT AKUSTIIKKALEVYT TEKEVÄT PORRASKÄYTÄVÄSTÄ PAREMMAN KUULOISEN. Arto Rauta 1, Henri Kari 2, Joona Jäntti 2 1 Ecophon Strömberginkuja 2 00380 HELSINKI arto.rauta@saint-gobain.com 2 Insinööritoimisto
LisätiedotAKUSTINEN SUUNNITTELU
4666111S Rakennusfysiikka, 5 op. AKUSTINEN SUUNNITTELU Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA (Linkit päivitetty 18.11.2015 RH) Suomen rakentamismääräyskokoelma,
LisätiedotRIL Rakennusten akustinen suunnittelu. Teollisuustilat. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry
RIL 243-4-2011 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Rakennusten akustinen suunnittelu Teollisuustilat 2 RIL 243-4-2011 JULKAISIJA JA KUSTANTAJA: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry MYYNTI: Suomen
LisätiedotPARVEKELASIEN JA KAITEEN ILMAÄÄNENERISTÄVYYDEN
PARVEKELASIEN JA KAITEEN ILMAÄÄNENERISTÄVYYDEN MITOITTAMINEN TIELIIKENNEMELUALUEELLE LABORATORIOMITTAUSTEN PERUSTEELLA Anttoni Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Temppelikatu 6 B 00100 HELSNKI anttoni.kananen@helimaki.fi
LisätiedotAkustiikkasuunnitteluohje
Ohje 4905-15e AKO 120 ja 130-seinäelementit Akustiikkasuunnitteluohje Ohje 4905-15e 2(12) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Ilmaääneneristys... 3 2.1 Ilmaääneneristävyys huonetilojen välillä... 3 2.2
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-01176-14 28.2.2014. Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Tuloilmaikkunaventtiili Air-Termico
TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-1176-14 28.2.214 Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Tuloilmaikkunaventtiili Air-Termico Tilaaja: Dir-Air Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-1176-14 1(3) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö
LisätiedotAkustiikkasuunnitteluohje
Ohje 4905-23b AKO-seinäelementit Akustiikkasuunnitteluohje Ohje 4905-23b 2(12) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Ilmaääneneristävyys... 3 2.1 Ilmaääneneristysluku Rw ja R w... 3 2.2 Äänen sivutiesiirtymä
LisätiedotIlmakanaviston äänenvaimentimien (d=100-315 mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen
TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-02258-06 1 (2) Tilaaja IVK-Tuote Oy Helmintie 8-10 2 Jyväskylä Tilaus Tuomas Veijalainen, 9.1.2006 Yhteyshenkilö VTT:ssä VTT, Valtion teknillinen tutkimuskeskus Erikoistutkija
LisätiedotAntti Jomppanen. Äänitekniset rakenteet, työnohjaus ja tarkastaminen. Keski-Suomen Betonirakenne Oy
Antti Jomppanen Äänitekniset rakenteet, työnohjaus ja tarkastaminen Keski-Suomen Betonirakenne Oy Opinnäytetyö Kevät 2012 Tekniikan yksikkö Rakennustekniikan koulutusohjelma Talonrakennustekniikan suuntautumisvaihtoehto
LisätiedotLUONNOSTEKSTIÄ 1/JL 30.10.2012, päivitetty 16.1.2014
IV-kuntotutkimus LUONNOSTEKSTIÄ 1/JL 30.10.2012, päivitetty 16.1.2014 ÄÄNITEKNISET TARKASTELUT VTT Expert Services Oy 1 IV-JÄRJESTELMIEN ÄÄNIONGELMIEN TUTKIMINEN Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmät
LisätiedotÄäneneristys ja akustiikka. Eija Halme-Salo Arkkitehtitoimisto Alpo Halme Oy
Ääneneristys ja akustiikka Eija Halme-Salo Arkkitehtitoimisto Alpo Halme Oy Akustiikan osa-alueita 1 Rakennusakustiikka äänen eristäminen ja vaimentaminen rakenteiden äänitekninen toiminta tärinä Huoneakustiikka,
LisätiedotASUINHUONEISTOJEN VÄLISEN ÄÄNENERISTYKSEN
ASUINHUONEISTOJEN VÄLISEN ÄÄNENERISTYKSEN KEHITTYMINEN SUOMESSA VUOSINA 1955 2008 Jesse Lietzén ja Mikko Kylliäinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos PL 600 33101 Tampere etunimi.sukunimi@tut.fi
LisätiedotASENNUSOHJE PALOKITTI
ASENNUSOHJE PALOKITTI Würth Palokitti on muokattava palokatkotuote kaapeli- ja putkiläpivientien tiivistämiseen, sekä seinä että lattiarakenteissa. Ominaisuudet: Muokattava punainen kitti, toimitetaan
LisätiedotSILENCIO TRINNLYD 4 SILENCIO TRINNLYD 6 SILENCIO TRINNLYD 12 SILENCIO TRINNLYD 24 SILENCIO TRINNLYD 36 ASENNUSOHJEET.
SILENCIO TRINNLYD 4 SILENCIO TRINNLYD 6 SILENCIO TRINNLYD 12 SILENCIO TRINNLYD 24 SILENCIO TRINNLYD 36 ASENNUSOHJEET www.hunton.fi Näin saavutetaan paras ääneneristys Betonielementit ja betoniset ontelolaatat
LisätiedotASUMISTERVEYSOHJEEN VAIKUTUKSET RAKENTAMISEEN: ESIMERKKINÄ ASUINKERROSTALON YHTEYDESSÄ OLEVA ELOKUVAKESKUS
ASUMISTERVEYSOHJEEN VAIKUTUKSET RAKENTAMISEEN: ESIMERKKINÄ ASUINKERROSTALON YHTEYDESSÄ OLEVA ELOKUVAKESKUS Mikko Kylliäinen 1 ja Heikki Helimäki 2 Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Pinninkatu 58 A,
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Lattianpintarakenteen askeläänen parannusluvun määrittäminen
TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-04123-13 10.6.2013 Lattianpintarakenteen askeläänen parannusluvun määrittäminen Sejotek EPS-askeläänieriste 20 mm / Knauf Lattiamassa FE 80 Tilaaja: Sejotek Oy TESTAUSSELOSTE NRO
LisätiedotMERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen
MERKKIAINEKOE Korjausrakentaminen PÄIVÄYS PROJEKTI Tiivistyskorjauksen laadunvalvonta, uusitut ikkunat TILAAJA Vantaan kaupunki KOHDE Lintukallionkuja 6, 01620 Vantaa 2(11) SISÄLTÖ 1. YHTEYSTIEDOT... 3
LisätiedotOPETUSTILOJEN AKUSTIIKKA. PARAFON-akustiikkatuotteet kouluihin ja päiväkoteihin
OPETUSTILOJEN AKUSTIIKKA PARAFON-akustiikkatuotteet kouluihin ja päiväkoteihin Huoneakustiikka kuvaa äänen käyttäytymistä tilassa. Tällöin siis kuuntelija ja äänilähde ovat samassa huoneessa. Jos huoneen
LisätiedotRAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet
SUOJAUKSET T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 19.3.2007 UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää
LisätiedotT-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus. Harri Koskenranta 19.3.2007
T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 19.3.2007 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää
LisätiedotRAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet
SUOJAUKSET T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 14.3.2006 UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää
LisätiedotLattianpintarakenteen askeläänen parannusluvun määrittäminen 15 mm KP-Floors kerrosrakenteinen lattialauta
TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-02166-14 5.5.2014 Lattianpintarakenteen askeläänen parannusluvun määrittäminen 15 mm KP-Floors kerrosrakenteinen lattialauta Tilaaja: Kampin Puu Oy / Suupohjan Elinkeinotoimen
LisätiedotJaana Jokitulppo, FT, suunnittelupäällikkö
Työpaikkojen ääniongelmat haltuun äänitekninen suunnittelu osana ratkaisuja Eurosafety 13.9.2018 Laiteturvallisuudesta altistumisen hallintaan esimerkkinä melu ja tärinä Jaana Jokitulppo, FT, suunnittelupäällikkö
LisätiedotTIELIIKENNEMELUN SPEKTRIPAINOTUSTERMI YLIKOROSTAA PIENTAAJUISEN MELUN OSUUTTA
YLIKOROSTAA PIENTAAJUISEN MELUN OSUUTTA Valtteri Hongisto, Vesa Koskinen Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio Lemminkäisenkatu 14-18 B, 5 Turku valtteri.hongisto@ttl.fi 1 TAUSTA JA TAVOITE Julkisivurakenteen
LisätiedotTiivistystyön laadunvarmistus merkkiaineella
TUTKIMUSSELOSTUS 50065.0 Porvoon Kaupunki, tilapalvelut Pekka Koskimies pekka.koskimies@porvoo.fi Tiivistystyön laadunvarmistus merkkiaineella Kohde: Kevättuulen päiväkoti, Sammontie 6, 0650 Porvoo Aika
LisätiedotÄäneneristyksen parantaminen. Peruskorjaus
Ääneneristyksen parantaminen Peruskorjaus Aito Gyproc takuusi siitä, että valitsemasi järjestelmä: koostuu aina parhaista komponenteista, jotka ovat suunniteltu toimimaan niin yksittäisinä kuin järjestelmän
LisätiedotML-umpiseinä Seinäjärjestelmä
ML-umpiseinä Seinäjärjestelmä Tekninen tuotekortti Muotolevy Tilaratkaisut valmistaa ja maahantuo muuntojoustavia järjestelmäseiniä ja alakattoja. Järjestelmäseinämme sisältävät erilaisia seinä- ja oviratkaisuja.
LisätiedotERISTERAPATUN BETONIELEMENTTIULKOSEINÄN ILMAÄÄNENERISTÄVYYS
ERISTERAPATUN BETONIELEMENTTIULKOSEINÄN ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Jussi Rauhala Helimäki Akustikot Pinninkatu 58 A, 33100 TAMPERE jussi.rauhala@helimaki.fi 1 JOHDANTO Betonielementtirakenteisen asuinkerrostalon
LisätiedotIV-kuntotutkimus. Näätäpuiston päiväkoti 12.1.2012. Siilitie 26 01480 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145
12.1.2012 IV-kuntotutkimus Näätäpuiston päiväkoti Siilitie 26 01480 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi
LisätiedotOntelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö. 12.10.2012 Juha Rämö 1
Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö 12.10.2012 Juha Rämö 1 Suunnittelu - Äänen eristys - Liitosten erityiskysymyksiä; mm. ulokeparvekkeet - Palonkesto tiistai, 20. marraskuuta 2012
LisätiedotWWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI
1 Perinteinen valesokkelirakenne Termotuote korjattu rakenne Asennus 2 Ennen työn aloittamista on aina tarkistettava päivitetyt viimeisimmät suunnitteluohjeet valmistajan kotisivuilta. Eristämisessä on
Lisätiedot12129 Mixed Penetration Seal BARRA Flame DMA/DMK palokatkojen ja palotiivisteiden akustinen arvio
12129 Mixed Penetration Seal BARRA Flame DMA/DMK palokatkojen ja palotiivisteiden akustinen arvio Toimeksiantaja: BASF Personal Care and Nutrition GmbH Fire Protection 89257 Illertissen Päiväys: 17.12.2013
LisätiedotBetonielementtidetaljit
Betonielementtidetaljit Matti Turunen, rakennusinsinööri Osastopäällikkö, Finnmap Consulting Oy matti.turunen@finnmapcons.fi Artikkelissa käsitellään asuinrakennusten kiinnitysdetaljeja, mutta samat periaatteet
LisätiedotSPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-08652-12 SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen
LisätiedotSako II, asemakaavamuutos
Sako II, asemakaavamuutos 4111579.3.7 Muutokset: A 4.10.2016 Muutettiin pohjaa B 5.10.2016 Muutettiin taas pohjaa 4111579.3.7 2 (6) Sako II, asemakaavamuutos SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 1.1 Tilaaja...
LisätiedotILMAÄÄNENERISTÄVYYDEN ROUND ROBIN -TESTI 2016
ILMAÄÄNENERISTÄVYYDEN ROUND ROBIN -TESTI 2016 Jesse Lietzén, Mikko Kylliäinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laboratorio PL 600 33101 Tampere etunimi.sukunimi@tut.fi Tiivistelmä Suomen
Lisätiedot3.1.51 Gyproc GT Puurunkoiset väliseinät
.5 Gyproc GT Puurunkoiset väliseinät Sisältö.5 Gyproc GT Puurunkoiset väliseinät.5 Gyproc GT Puurunkoiset väliseinät...65 Rakennetyypit...67 Tyyppidetaljit...76 Viittaukset tyyppidetaljeihin...sivu Liitos
LisätiedotLattianpintarakenteen askeläänen parannusluvun määrittäminen. Uponor Tacker lattiaeriste + kuitutasoitelaatta + lattianpäällyste
TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-03563-14 31.7.2014 Lattianpintarakenteen askeläänen parannusluvun määrittäminen Uponor Tacker lattiaeriste + kuitutasoitelaatta + lattianpäällyste Tilaaja: TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-03563-14
LisätiedotJulkisivukorjaus voi vaikuttaa myös rakennusakustiikkaan. TkK Jaakko Koskinen
Julkisivukorjaus voi vaikuttaa myös rakennusakustiikkaan TkK Jaakko Koskinen Taustalla Tampereen teknillisessä yliopistossa vuosina 2010-2011 tehty diplomityö tutkimuksen tavoitteena oli selvittää raskaan
Lisätiedot- Akustiikka, äänenvaimennus, jälkikaiunta-aika. - Akustik, Ijudabsorption, efterklangtid. - Acoustics, soundabsorption, reverberation time.
HUONEAKUSTIIKKA: Hannu Hirsi - Akustiikka, äänenvaimennus, jälkikaiunta-aika. - Akustik, Ijudabsorption, efterklangtid. - Acoustics, soundabsorption, reverberation time. Lisää aiheesta : - Ääneneristys
LisätiedotKivitalojen ääneneristys. Mikko Kylliäinen
Kivitalojen ääneneristys Mikko Kylliäinen Suomen Rakennusmedia Oy Helsinki 2011 Kestävä Kivitalo -yritysryhmän osakasyritykset: Celsa Steel Servise Oy Rudus Oy Wienerberger Oy Finnsementti Oy RT Valmisbetonivaliokunta
LisätiedotAsumisterveys ja melu Sisämelun torjunnan ratkaisut
TERVETULOA, KUULTAVAAN TILAAN Asumisterveys ja melu Sisämelun torjunnan ratkaisut 1.12.2016 Heikki Helimäki DI, FISE PV akustiikka 1 Vaihe 1. Mitä mitataan? Usein asiakasvalituksen perusteella Koitetaan
Lisätiedot4.1 Rakennusakustiikka ja korjausrakentaminen
Rakennusakustiikka ja korjausrakentaminen .1 Ääneneristysvaatimukset ja suositukset Yleistä RakMK:n osa C1:ssä on esitetty määräykset ja ohjeet rakenteellisesta ääneneristyksestä ja meluntorjunnasta uudisrakennuksessa
LisätiedotLämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan
Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)
LisätiedotÄÄNIOLOSUHTEET AVOIMISSA OPPIMISYMPÄRISTÖISSÄ
ÄÄNIOLOSUHTEET AVOIMISSA OPPIMISYMPÄRISTÖISSÄ Mikko Kylliäinen ja Rauno Pääkkönen A-Insinöörit Suunnittelu Oy Puutarhakatu 10 33210 TAMPERE etunimi.sukunimi@ains.fi Tiivistelmä Uusien opetussuunnitelmien
LisätiedotIV-kuntotutkimus. Matarin päiväkoti. Ajomiehenkuja 9 01400 VANTAA
IV-Special Oy 13.12.2011 IV-kuntotutkimus Matarin päiväkoti Ajomiehenkuja 9 01400 VANTAA HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi keskus: 0207
Lisätiedottehopinta-ala 140 m2 (20x7=140)
RT 12-11055 KH X0-00494 LVI 00-10483 SIT 12-610082 Hyötyala-käsitettä käytetään rakennushankkeissa, joissa tilan tarve hankesuunnitelmassa kirjataan tilaohjelmana. Hyötyala kuvaa tilaohjelmaan kuuluvien
LisätiedotParveke ja luhtikäytävä (max 2/P3)
4.6.0 Parveke ja luhtikäytävä (max /P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan
LisätiedotVTT EXPERT SERVICES OY
T001 Liite 1.08 / Appendix 1.08 Sivu / Page 1(6) VTT EXPERT SERVICES OY VTT EXPERT SERVICES LTD. Tunnus Code Yksikkö tai toimintoala Department or section of activity Osoite Address Puh./fax/e-mail/www
LisätiedotTuuletusluukku (vastaava havainto tehtiin 1. krs. kaikkien tuuletusluukkujen osalta).
Kuva Tuuletusluukku (vastaava havainto tehtiin. krs. kaikkien tuuletusluukkujen osalta). 2,4 2,3 00 5 35 Mittausalue 3 min 4 3 Tuuletusluukun reunasta tapahtuu ilmavuotoa, joka saattaa aiheuttaa kosteuden
LisätiedotTULOILMAVENTTIILI VLR-100
TULOILMAVENTTIILI VLR-100 Uuteen läpivientiin VELCO VLR-100 tuotekokonaisuus. Sisältää termostaatilla varustetun Velco korvausilmaventtiilin, F9 -luokan Filtrete suodattimen, ulkoritilän sekä jatko- ja
LisätiedotTiiveysmittausten koosteraportti Rakennusliike Mallikas, tammi-kesäkuu 2015
Tiiveysmittausten koosteraportti Rakennusliike Mallikas, tammi-kesäkuu 2015 Vertia Oy 26.6.2015 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja heikki.jussila@vertia.fi 040 900 5609 www.vertia.fi Kohtalaiset + suuret
LisätiedotARVO 2 NYKYAIKAISEN KAMPUKSEN AKUSTISET ILMIÖT
ARVO 2 NYKYAIKAISEN KAMPUKSEN AKUSTISET ILMIÖT Antti Mikkilä, Ilkka Valovirta, Joose Takala, Jesse Lietzén, Mikko Kylliäinen A-Insinöörit Suunnittelu Oy Puutarhakatu 10 33210 Tampere sukunimi.etunimi@ains.fi
LisätiedotKivitalojen ääneneristys. Mikko Kylliäinen
Kivitalojen ääneneristys Mikko Kylliäinen Kivitalojen ääneneristys Mikko Kylliäinen Suomen Rakennusmedia Oy Helsinki 2011 Kestävä Kivitalo -yritysryhmän osakasyritykset: Celsa Steel Servise Oy Rudus Oy
LisätiedotLattianpintarakenteen askel- ja ilmaäänen parannusluvun määrittäminen
TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-05824-15 4.12.2015 Lattianpintarakenteen askel- ja ilmaäänen parannusluvun määrittäminen Sejo Oy EPS-askeläänieriste 20 mm / Fescon Flow HS pumpputasoite 40 mm Tilaaja: Sejo Oy
Lisätiedot