Päivärinteen monitoimitalon akustiikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päivärinteen monitoimitalon akustiikka"

Transkriptio

1 Ohje a Akustiikka-suunnitteluohje Päivärinteen monitoimitalon akustiikka Ohjeen muutokset Numero Päiväys Muutokset

2 Raportti a 2(13) Sisällysluettelo 1 Johdanto Rakennuskohde Tilaaja Ohjeen tarkoitus ja toiminnan kuvaus Akustiset vaatimukset Noudatettavat määräykset ja suositukset Ääneneristys Huoneakustiikka LVIS-laitteiden äänitaso Rakenteet ja liitokset Tilojen välisen ääneneristävyyden muodostuminen Musiikkiluokka Siirtoseinät Ovet Seinien lasiosat Huoneakustiikka Huoneakustiikan suunnittelu Ilmanvaihtojärjestelmä Ääneneristys ilmavaihtokanavien kautta Ilmanvaihtojärjestelmän tuottamat äänitasot Tärinäneristykset Rakenteiden tiiviys Yleisohjeet Ilmanvaihtokanavien läpiviennit Putkien läpiviennit Sähköasennukset Rakennuksessa tehtävät akustiset mittaukset Lähteet... 12

3 Raportti a 3(13) 1 Johdanto 1.1 Rakennuskohde Päivärinteen monitoimitalo Opinkuja Parola 1.2 Tilaaja Hattulan kunta Pappilanniementie HATTULA Janne Teeriaho p Ohjeen tarkoitus ja toiminnan kuvaus Päivärinteen monitoimitalo sijoittuu Hattulaan Vanajaveden laaksoon vanhaan kulttuurimaisemaan. Tontilla ei ole ennestään rakennuksia. Lyhyt kuvaus monitoimitalon toiminnasta: Yhteiskäyttö Päivärinteen monitoimitalon suunnitellaan kokonaisuus, jossa voidaan toteuttaa opetusta esi-6- luokille yhdessä muun sivistystoimen palveluverkon kanssa. Koulussa on opetustoimen ja varhaiskasvatuksen (esiopetus) lisäksi aamu - ja iltapäiväkerho, kirjaston toimintaa, nuoriso- ja liikuntatoimen ja kolmannen sektorin (4H) kerhoja sekä Sibeliusopiston toimesta taiteen perusopetusta. Tavoitteena on koulu, jossa lapsen harrastemaailma on mahdollisimman monipuolisesti läsnä. Yhteisopettajuus ja avoimet oppimisympäristöt Päivärinteen monitoimitalon alkuopetus ja esiopetus (esi-1 luokat) muodostavat yhden toiminnallisen kokonaisuuden, joka toteutetaan yhteiskäytössä olevissa tiloissa. Näiden tilojen läheisyydessä sijaitsee osa erityisopetuksen pidennetyn oppivelvollisuuden pienluokista (EHA). Yhteydet kasvatus- ja oppimistilojen välillä mahdollistavat toiminnan yhtä aikaa erillisinä vierekkäin ja tarvittaessa yhdessä useita tiloja hyödyntäen. Esi- ja alkuopetuksen joustavan toiminnan ja yhteistyön takia näiden tilojen tulee sijaita samassa lähikokonaisuudessa ja tiloissa huomioidaan esioppilaiden kokopäiväisen hoidon tarpeet. Talossa lapsen polku alkaa joustavasti esi- ja alkuopetuksesta, jossa hän voi edetä luokattomasti esiopetuksesta 2. luokalle, omien edellytystensä mukaisesti. Ylemmillä luokilla opetusta toteutetaan mahdollisimman avoimissa oppimisympäristöissä, jossa saman tai useamman luokka-asteen oppilaat voivat opiskella samassa tilassa useamman opettajan ja muun henkilökunnan ohjauksessa (esim. 2 opettajaa + erityisopettaja+ ohjaajat). Avoimet oppimisympäristöt eivät rakennu fyysisesti perinteiselle luokallisen tilojen toimintaperiaatteelle vaan edesauttavat toiminnallisuutta ja sosiaalisuutta korostavia opetusmuotoja, joita ovat mm. henkilökohtaiset yksilö- ja parityötilat, ryhmä - ja vapaamuotoiset työpisteet ja suurryhmäopetuksen työtilat.

4 Raportti a 4(13) Päivärinteen monitoimitalo on uudisrakennus, johon sijoittuu lapsia ja henkilökuntaa seuraavasti: - esiopetus, 2 ryhmää, joissa on yhteensä 48 lasta ja 2 opettajaa - luokka-asteet 1-6, joissa on yhteensä 288 oppilasta (12 ryhmää) ja henkilökuntaa 18 henkilöä - E EMU ryhmät (mukautettu opetus), 20 oppilasta (2 ryhmää), ryhmäkoko 10 oppilasta, henkilökunta 4 henkilöä - EHA 1 ryhmät (harjaantumisopetus), 32 oppilasta (4 ryhmää), ryhmäkoko 8 oppilasta, henkilökuntaa 12 henkilöä - muuta henkilökuntaa 9-10 henkilöä Yhteensä lapsia on 388 ja henkilökuntaa n. 46. Rakennuksen bruttopinta-ala on huonetilaohjelman mukaan noin 5200 m 2. Ohjeen tarkoitus Esiopetuksessa ja kouluissa tärkein akustinen tavoite on meluntorjunta: niissä tapahtuvasta toiminnasta syntyy melua, jonka leviämistä ja äänitasoa on rajoitettava erityisesti huoneakustisin keinoin. Huoneakustiikaltaan rauhallinen tila vaikuttaa äänitasoon kahdella tavalla: toisaalta ääntä absorboivat pinnat vaimentavat ääntä, toisaalta rauhallinen huoneakustiikka myös kannustaa rauhalliseen käytökseen. Henkilökunnan työterveyden kannalta äänen vaimentaminen on tärkeää: jos tila on hälyisä, opettajan on jatkuvasti korotettava ääntään, mikä pahimmassa tapauksessa saattaa johtaa äänihäiriöön eli ongelmaan äänenmuodostuksessa. Opetustilat tulee kuitenkin suunnitella siten, että puheen kuuluvuus opetustilanteessa on hyvä. Musiikin opetustila tulee suunnitella sekä akustisesti esitetyn että sähköisesti vahvistetun musiikin esittämiseen soveltuvaksi. Rakennukseen sijoitetaan liikuntatila, jossa akustisen suunnittelun ensisijainen tavoite on monikäyttöisyys, koska tilaa tullaan käyttämään sekä liikuntatilana, juhlatilana, ja konserttitilana. Tämän asiakirjan tarkoituksena on toimia akustiikan suunnitteluohjeena ohjaamaan rakennuskokonaisuuden akustiikan hallintaa. Akustiikalla tarkoitetaan huoneakustiikkaa eli sitä, miten ääni leviää saman tilan sisällä, ääneneristystä eli äänen siirtymistä tilasta toiseen ja rakennuksen LVIS-laitteiden tiloihin tuottamaa äänitasoa. Ohjeessa esitetään tilakohtaiset akustiset vaatimukset, kuvaus menetelmistä, joilla vaatimusten täyttyminen voidaan osoittaa. 2 Akustiset vaatimukset 2.1 Noudatettavat määräykset ja suositukset Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa C1 [1] esitetään määräys, jonka mukaan rakennus on suunniteltava ja toteutettava siten, että melu, jolle rakennuksessa tai sen lähellä olevat altistuvat, pysyy niin alhaisena, ettei se vaaranna näiden henkilöiden terveyttä ja että se antaa mahdollisuuden nukkua, levätä ja työskennellä riittävän hyvissä olosuhteissa. Lisäksi rakentamismääräyskokoelman osa C1 määrää, että luokkahuoneiden, lasten lepohuoneiden, toimistohuoneiden ja vastaavien tilojen ääneneristys ja meluntorjunta on suunniteltava ja toteutettava tilan käyttö huomioon ottaen niin, että toimintaa vastaavat riittävän hyvät olosuhteet on mahdollista saavuttaa. Suomen rakentamismääräyskokoelman osan C1 määräysten voidaan katsoa toteutuvan, kun Päivärinteen monitoimitalon akustiikan suunnittelussa noudatetaan standardissa SFS 5907 Rakennusten akustinen luokitus [2] esitettyjä ohjearvoja. Standardi jakaa raken-

5 Raportti a 5(13) 2.2 Ääneneristys nuksen ääniolosuhteiden perusteella neljään luokkaan. Päivärinteen monitoimitalo on suunniteltava täyttämään luokan C vaatimukset. Poikkeuksena on huoneakustiikka, jonka suunnittelussa noudatetaan luokan A vaatimuksia. Lisäksi tietyissä tapauksissa suositellaan luokasta C poikkeavia vaatimuksia, jotka on erikseen mainittu tässä ohjeessa. Vaatimukset tulee tarkistaa suunnitteluprosessin edetessä. Vaatimuksiin vaikuttaa miten tilat sijoitetaan rakennuksessa, joten tarkkoja vaatimuksia on mahdoton antaa ennen kuin rakennuksen layout on päätetty. On akustisesti edullista sijoittaa meluisat tilat ja hiljaiset tilat erikseen, jolloin ääneneristysvaatimukset eivät kasva Vaatimukset tilojen väliselle ääneneristykselle on esitetty ilmaääneneristyslukuina R w taulukossa 2.1. Taulukko 2.1. Pienimmät suositeltavat ilmaääneneristysluvut standardin SFS 5907 mukaan, luokka C. Tila R w Päiväkodin ryhmähuoneen, leikki- ja lepohuoneen, pienryhmätilan tai niihin rinnastettavan tilan ja muun tilan välillä 44 db Päiväkodin ryhmähuoneen, leikki- ja lepohuoneen, pienryhmätilan tai niihin rinnastettavien tilojen välillä, kun välissä on ovi 39 db Päiväkodin ryhmähuoneen, leikki- ja lepohuoneen, pienryhmätilan tai niihin rinnastettavien tilojen ja käytävän välillä, kun välissä on ovi 34 db Esikoulun oppimistilan, ryhmähuoneen, pienryhmätilan ja niihin rinnastettavien tilojen välillä 44 db Esikoulun oppimistilan, ryhmähuoneen, pienryhmätilan ja niihin rinnastettavien tilojen välillä, kun välissä on ovi 39 db Esikoulun oppimistilan, ryhmähuoneen, pienryhmätilan ja niihin rinnastettavien ja käytävän välillä, kun välissä on ovi 34 db Opetustilojen välillä sekä opetustilan ja käytävän välillä, kun välissä ei ole ovea 44 db Opetustilojen välillä, kun välissä on ovi Opetustilan ja käytävän välillä, kun välissä on ovi Erityisluokkahuoneiden välillä ja eristyisluokkahuoneen ja luokkahuoneen välillä (erityisluokkahuoneita ovat mm. musiikkiluokka, teknisten töiden tila ja liiikuntatila) Erityisluokkahuoneiden ovena käytetään Rw 48 db ovea Työ- ja toimistohuoneen ja muun tilan välillä Työ- ja toimistohuoneen ja käytävän välillä, kun välissä on ovi Terapiatilan (toiminta-, fysio- ja puheterapia) ja muun tilan välillä Terapiatilan (toiminta-, fysio- ja puheterapia) ja käytävän välillä, kun välissä on ovi Neuvottelutilan ja muiden tilojen välillä Neuvottelutilan ja muun tilan välillä, kun välissä on ovi 39 db 34 db 57 db 44 db** 34 db** 48 db 39 db** 52 db 39 db*** IV-konehuoneen ja muun tilan välillä 57 db**** * Tilanteelle ei ole annettu vaatimusta standardissa SFS Suositusarvo on julkaisun RIL Rakennusten akustinen suunnittelu: oppilaitokset, auditoriot, liikuntatilat ja kirjastot, taulukon 1.12 mukainen ** Standardin SFS 5907 luokan A mukainen arvo *** Tämä suositusarvo on standardin SFS 5907 luokan C mukaista arvoa korkeampi **** Ääneneristyksen riittävyys tarkistettava IV-koneiden äänitietojen perusteella. IVkonehuoneen rajoittuessa varastoon tms. tilaan, jossa ei opiskella, työskennellä eikä oleskella säännöllisesti, harkitaan äänenerityksen tarve tapauskohtaisesti.

6 Raportti a 6(13) 2.3 Huoneakustiikka Askeläänitasoluvusta ei anneta erityisiä vaatimuksia, sillä tavallisesti päiväkodeissa ja kouluissa askelääneneristys tilojen välillä ei aiheuta ongelmia ja lattianpäällysteet valitaan lähinnä kulutuskestävyyden perusteella. Lattianpäällysteenä tulisi kuitenkin ensisijaisesti käyttää joustavia muovimattoja tai vastaavia tuotteita. Poikkeuksena on musiikkiluokka. Suurin suositeltava askeläänitasoluku L n,w sen ja muiden tilojen välillä on 49 db. Eri tilojen huoneakustiset vaatimukset on esitetty taulukossa 2.2. Taulukon jälkikaiuntaajat arvot tarkoittavat tilannetta, jossa tila on kalustettu kiintokalustein, mutta muuta kalustusta tilassa ei ole. Taulukko 2.2. Suositeltavat jälkikaiunta-ajat standardin SFS 5907 mukaan, luokka A. Tila Jälkikaiunta-aika T Päiväkodin ja esikoulun ryhmähuoneet, leikki- ja lepohuoneet, pienryhmätilat sekä oppimistilat 0,5 s Opetustilat (koulu) 0,5 0,6 s Musiikkiluokka Käytävät, porrashuoneet ja eteiset (päiväkoti ja esikoulu) Käytävät ja porrashuoneet (koulu) Liikuntatila, jos korkeus alle 5 m Liikuntatila, jos korkeus yli 5 m Teknisen työn tilat Aulat (koulu) Työ- ja toimistohuoneet, opettajainhuone Terapiatila (toiminta-, fysio- ja puheterapia) Neuvottelutilat 0,7 s 0,7 s < 0,9 s < 1,1 s < 1,3 s < 0,5 s 0,7 0,9 s < 0,6 s 0,4 s 0,5 s Taulukossa 2.2 esitetyt jälkikaiunta-arvot koskevat oktaavikaistoja Hz. Oktaavikaistalla 125 Hz sallittava ylitys on 50 % [2]. Jälkikaiunta-ajan sallittu vaihteluväli on annettu standardissa SFS Musiikkiluokan, avoimen oppimisympäristön ja liikuntatilan jälkikaiunta-ajan suunnittelu tulee tehdä erityisen huolella. 2.4 LVIS-laitteiden äänitaso Rakennuksen LVIS-laitteita ovat mm. vesi- ja viemärilaitteet, lämmitysjärjestelmä, kompressorit, ilmanvaihtolaitteet, jäähdytyslaitteet yms. Rakennuksen LVIS-laitteista sallittavat keskiäänitasot L A,eq on esitetty taulukossa 2.3. Taulukko 2.3. Suurimmat sallitut rakennuksen LVIS-laitteiden tuottamat äänitasot. Sallittavat enimmäisäänitasot L A.max ovat 5 db korkeampia. Tila Keskiäänitaso, L A,eq Päiväkodin ja esikoulun ryhmähuoneet, leikkihuoneet, pienryhmätilat sekä 30 db oppimistilat Päiväkodin lepohuoneet 28 db Esikoulun ja 1-luokan yhteiset tilat Opetustilat muuten (koulu) 30 db 33 db

7 Raportti a 7(13) Musiikkiluokka Käytävät, porrashuoneet (esiopetus) Käytävät, porrashuoneet, aulatilat (koulu) Työ- ja toimistotilat Opettajainhuone Liikuntatila Terapiatila (toiminta-, fysio- ja puheterapia) Neuvottelutilat 33 db 33 db 38 db 35 db 35 db 35 db 30 db 35 db Enimmäisäänitaso L A,max tarkoittaa A-painotettua ja fast -aikapainotettua suurinta äänitasoa, joka mitataan mitattavaan meluun nähden riittävän edustavan mittausajanjakson kuluessa. Keskiäänitaso tarkoittaa äänitasoa, jonka tehollisarvo on yhtä suuri kuin vaihtelevan äänitason tehollisarvo mittausajanjakson kuluessa. Lisäksi on otettava huomioon, että rakennuksen LVIS-laitteet saavat aiheuttaa enintään 45 db keskiäänitason läheisen rakennuksen ikkunan ulkopuolella, parvekkeella, pihamaalla tai muussa vastaavassa paikassa asuinalueella ja muilla melulle herkillä alueilla. 3 Rakenteet ja liitokset 3.1 Tilojen välisen ääneneristävyyden muodostuminen 3.2 Musiikkiluokka 3.3 Siirtoseinät Ilmaääneneristysluvut R w mitataan rakennuksessa, jolloin taulukossa 2.1 esitettyihin vaatimuksiin sisältyy äänen siirtyminen kaikkia mahdollisia reittejä pitkin. Ääntä eristävien rakenteiden suunnittelussa on siten otettava huomioon tiloja erottavan rakennusosan ääneneristävyyden lisäksi rakenteiden tiiviys sekä sivutiesiirtymä eli äänen siirtyminen esimerkiksi tiloja erottavaa rakennetta sivuavien rakenteiden ja ilmanvaihtokanavien ilmatilan kautta. Tilojen väliselle ilmaääneneristävyydelle asetettujen vaatimusten toteutuminen on varmistettava jo ennalta siten, että rakenteiden liitoksista (esim. väliseinien liitokset alapohjaan, välipohjaan, ulkoseinään ja käytäväseinään) esitetään liitos- ja tiivistysdetaljit. Perusperiaatteena levyrakenteisia seiniä käytettäessä on se, että levytykset eivät saa jatkua yhtenäisinä tilasta toiseen, vaan ne on katkaistava tiloja erottavan väliseinän kohdalla. Maanvaraisista laatoista tehdään tilakohtaisia, ts. ne katkaistaan tilojen välisen rakenteen kohdalla esim. solumuovikaistalla, kun tilojen välillä on ääneneristysvaatimus. Musiikki-leikkitilan ääneneristys toteutetaan huone huoneessa menetelmällä. Tilan lattia, kaikki väli- ja ulkoseinät sekä katto tehdään kaksinkertaisina rakenteina. Kaksiosaisen rakenteen toimivuuden kannalta on oleellista, että rakenteen eri puoliskoja ei kytketä kiinteästi yhteen, vaan rakenteet tuetaan ja kannatellaan oikein mitoitetuilla tärinäneristetyillä kannakkeilla. Mikäli tiloja halutaan tarpeen vaatiessa yhdistellä keskenään, voidaan se toteuttaa siirtoseinillä. Muunneltavuustavoitteista huolimatta siirtoseinien tulee olla ääntä eristäviä siten, että taulukossa 2.1 esitetyt vaatimukset saavutetaan rakennuksessa. Siirtoseinien pitää siten vastata ääneneristyskyvyltään tiloja erottavia kiinteitä seinärakenteita. Siirtoseinän toimittajan on osoitettava tuotteensa vaatimuksenmukaisuus rakennukseen asennettuna. Laboratoriomittaus, jossa on tutkittu pelkkää siirtoseinän rakenteen ää-

8 Raportti a 8(13) neneristyskykyä, ei ole riittävä, vaan rakennuksessa siirtoseinän ääneneristävyys riippuu tiivisteistä ja seinän liitoksista muihin rakenteisiin. Jos siirtoseinä liittyy alas laskettuun sisäkattoon, sisäkaton yläpuolella on oltava ääneneristysvaatimukset täyttävä seinärakenne, koska pelkkä sisäkatto ei riitä eristämään ääntä riittävästi. Siirtoseinien valinnassa ja asennuksessa on otettava huomioon ohjeen RIL [3] luvussa esitetyt asiat. 3.4 Ovet Taulukossa 3.1 on esitetty ohje ovien valinnasta eri tiloihin. Ovien vaatimukset on ilmoitettu standardin SFS 5907 [2] mukaisesti laboratoriossa mitattuina ilmaääneneristyslukuina R w. Ovissa tulee olla viralliset tyyppihyväksyntäkilvet ja tarvittaessa valmistajan tulee pystyä toimittamaan ovista ääneneristysmittausten mittauspöytäkirjat. Ovet asennetaan rakennuksessa valmistajan ohjeiden mukaisesti siten, että taulukossa 2.1 esitetyt vaatimukset täyttyvät. Ovien asentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että ovilevyn ja karmin välinen rako sulkeutuu täysin ilmatiiviiksi. Ovenkarmin ja seinän välinen tiivistys tehdään elastisella massalla ja mineraalivillalla. Ääntä eristävissä ovissa on aina oltava tiivisteet. Kynnyksenä voidaan käyttää laskeutuvaa kynnystä, mikäli ovitoimittajalla on esittää ovista laskeutuvan kynnyksen kanssa tehtyjen ääneneristävyysmittausten tulokset. Laskeutuvaa kynnystä käytettäessä lattian on oltava täysin tasainen oviaukon kohdalla. Oviin liittyvien sähköpielien ilmaääneneristävyyden tulee olla vähintään vastaava kuin ympäröivällä seinärakenteella. Taulukko 3.1. Pienimmät suositeltavat ovien ilmaääneneristysluvut eri tiloissa. Tila Päiväkodin ja esikoulun ryhmähuoneiden, leikki- ja lepohuoneiden, pienryhmätilojen sekä oppimistilojen välillä Päiväkodin ja esikoulun ryhmähuoneiden, leikki- ja lepohuoneiden, pienryhmätilojen, oppimistilojen sekä käytävän välillä Opetustilan ja siihen rinnastettavan tilan välillä Opetustilan ja käytävän välillä Musiikkiluokan ja käytävän välillä Työ- ja toimistohuoneen ja käytävän välillä Terapiatilan (toiminta-, fysio- ja puheterapia) ja käytävän välillä Neuvottelutilan ja muun tilan välillä R w 37 db 30 db 37 db 30 db 37 db 30 db 37 db 37 db 3.5 Seinien lasiosat Lasiosia voidaan käyttää seinärakenteissa, mutta niiden ääneneristävyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lähtökohtaisesti lasirakenteiden tulee olla ääneneristävyydeltään vastaavia kuin ko. paikan umpiseinä. Lasiseinärakenteiden liittymät muihin rakenteisiin tulee suunnitella erittäin tarkasti. 4 Huoneakustiikka 4.1 Huoneakustiikan suunnittelu Taulukossa 2.2 esitettyjen jälkikaiunta-aikavaatimusten toteutuminen osoitetaan ohjeen RIL luvussa esitetyllä menetelmällä [3]. Jälkikaiunta-aikojen laskennassa otetaan huomioon kunkin tilan tilavuus ja sen pintojen absorptiosuhteet. Varsinaisina ääntä vaimentavina materiaaleina voidaan käyttää luokan A tai luokan C absorp-

9 Raportti a 9(13) tiomateriaaleja. Absorptiomateriaalien luokitus on esitetty standardin SFS 5907 liitteessä F [2]. Luokan A absorptiomateriaalin absorptiosuhde Hz taajuuksilla keskimäärin 0,9 ja luokan C materiaalin keskimäärin 0,6. Luokan A absorptiomateriaali on esimerkiksi akustiikkamineraalivilla, jonka paksuus on vähintään 40 mm. Luokan C absorptiomateriaaleja ovat esimerkiksi useat rei itetyt rakennuslevyt, joiden reikäala on vähintään noin 15 % ja levyn takana on taustahuopa sekä ilmatila vähintään 50 mm. Pohjaltaan suorakaiteen muotoisiin tiloihin syntyy usein häiritseväksi koettu tärykaikuilmiö ts. ääni jää heijastelemaan yhdensuuntaisten pintojen väliin vaimentumatta, mikä havaitaan siten, että sama ääni kuullaan nopeasti monta kertaa. Tärykaiku on päiväkodeissa yleinen ilmiö, mikä johtuu siitä, että absorboiva materiaali sijoitetaan usein kokonaisuudessaan kattoon. Tärykaiku voidaan estää sijoittamalla absorboivaa materiaalia myös kahdelle vierekkäiselle seinälle tai järjestämällä tilan pohja sellaiseksi, että seinät eivät ole yhdensuuntaisia. Tavallisesti jälkikaiunta-aikavaatimusten saavuttaminenkin edellyttää absorptiomateriaalin sijoittamista katon lisäksi seinille. 5 Ilmanvaihtojärjestelmä 5.1 Ääneneristys ilmavaihtokanavien kautta Ilmanvaihtokanavistoa suunniteltaessa on otettava huomioon se, että kanavisto ei saa heikentää tilojen välistä ääneneristystä. Tilasta toiseen kanavan ilmatilan kautta kulkevan äänen vaimentamiseksi kanavistoon on sijoitettava äänenvaimentimet jokaiseen eri tiloja yhdistävään kanavareittiin. Vaimenninten halkaisija on tyypillisesti mm suurempi kuin kanavan, ja pituus tavallisesti luokkaa mm. Musiikki-leikkitilassa arvioidut vaimenninpituudet ovat mm. Ilmanvaihtokanavien päätelaitteet ja äänenvaimentimet tulee mitoittaa niin, että ilmaääneneristysluku R w kanavien kautta on tilojen välille asetettua ilmaääneneristyslukuvaatimusta vähintään - 10 db korkeampi, kun tilojen välillä on 1 kanava, - 13 db korkeampi, kun tilojen välillä on 2 kanavaa, - 15 db korkeampi, kun tilojen välillä on 3 kanavaa, - 16 db korkeampi, kun tilojen välillä on 4 kanavaa. Jos samassa kanavassa on useita päätelaitteita, kukin päätelaite katsotaan aina yhdeksi kanavaksi, ja äänenvaimentimet mitoitetaan täyttämään edellä luetellut vaatimukset. Kanavistossa ääneneristävyyden vuoksi tarvittavat äänenvaimentimet mitoitetaan ohjeen RIL [3] luvun 12.7 mukaisesti. Ääneneristys kanavien kautta tarkoittaa sitä, että ääni ei saa siirtyä kanavan vaipankaan kautta tilojen välillä. Siksi on ensisijaisesti käytettävä pyöreitä kanavia. Suorakaidekanavien ääneneristyskyky on heikko ja ne on koteloitava silloin, kun tilojen välille tavoitellaan ääneneristystä. 5.2 Ilmanvaihtojärjestelmän tuottamat äänitasot Ilmanvaihdon eri tiloihin aiheuttama äänitaso muodostuu konehuoneesta rakenteiden kautta tulevasta ilma- ja runkoäänestä, kanaviston kautta tilaan siirtyvästä puhallinäänestä, virtausäänestä, säätölaitteiden äänestä sekä päätelaitteiden äänenkehityksestä. Ilmanvaihdon eri tiloihin tuottamat äänitasot tarkistetaan ohjeen RIL luvun 12 mukaisesti [3]. Ilmanvaihdon äänitasojen suunnittelussa on huomattava myös, että tavallisesti äänenvaimentimia tarvitaan tavallisesti myös ilmanvaihtokoneiden raitis- ja jäteilmakanaviin ulos.

10 Raportti a 10(13) 5.3 Tärinäneristykset Päätelaitteet valitaan ilmamäärän niin, että konehuoneen, päätelaitteiden, puhallinäänen ja säätölaitteiden yhdessä tilaan tuottamat äänitasot eivät ylitä sallittua äänitasoa. Ilmanvaihtokanaviin suunnitellaan ilmanvaihtosuunnittelijan valitsemien esimerkkikoneiden ja säätölaitteiden äänitehotasojen perusteella äänenvaimentimet. Yleinen periaate on, että säätölaitteen jälkeen tarvitaan aina äänenvaimennin. Säätölaitteiden äänenvaimenninten sijoitusta suunniteltaessa on otettava huomioon se, että säätölaitteen ääni etenee kanavassa molempiin suuntiin. Ilmanvaihdon äänitasot voidaan määrittää lopullisesti vasta, kun ilmanvaihtourakoitsija on valinnut ilmanvaihtokoneet. Ilmanvaihtourakoitsija vastaa äänitasojen saavuttamisesta. Ilmanvaihtourakoitsijan tulee ilmanvaihtokoneita ja kanavatuotteita valitessaan ottaa huomioon, että koneiden ja kaikkien kanavaosien tulee vastata suunnitelmia paitsi ilmamäärien suhteen, myös äänenkehityksen suhteen. Lukuun ottamatta pienitehoisia lämpöjohtojen kiertopumppuja, jotka ovat putken kannattamia (esim. pienten ilmastointikoneiden yhteydessä olevat pumput), kaikki rakennuksen koneet ja laitteet, joissa on pyöriviä, jaksoittain toimivia tai muuten runkoääntä tai tärinää aiheuttamia osia, tulee asentaa oikein mitoitettujen tärinäneristimien varaan. Tärinäneristys voidaan jättää pois sellaisista laitteista, joiden kierrosluku on pieni ja joiden aiheuttama runkoääni on merkityksetön. Urakoitsijan tulee kuitenkin vastata silloinkin vaadittavan äänitason saavuttamisesta. 6 Rakenteiden tiiviys 6.1 Yleisohjeet Kaikkien ääntä eristävien rakenteiden tulee olla täysin ilmatiiviitä, myös alas laskettujen kattojen yläpuolelta ja muista näkymättömiin jäävistä paikoista. Tiivistettyjen läpivientien, rakojen ja saumojen tulee säilyttää ilmatiiviytensä rakennuksen käytön aikana. Myös seinät, joille ei ole määritelty erikseen ääneneristysvaatimusta, tulee rakentaa tiiviiksi, sillä tilan käyttötarkoituksen muuttuessa seinän tiivistäminen voi jälkeenpäin olla mahdotonta. Toisiaan vasten naulatut tai ruuvatut rakenteet, kuten rakennuslevyn liittäminen suoraan betoniseinään, eivät täytä vaatimusta ilmatiiviydestä. Eri rakennusosien välisiin saumoihin tulee aina jättää riittävän suuri rako, joka pystytään tiivistämään asiallisesti. Kivirakenteiset seinät, välipohjat ja muut rakennusosat tiivistetään toisiinsa pääsääntöisesti sementtilaastilla. Mikäli on syytä olettaa, että kivirakenteen liitos viereiseen rakenteeseen ei pysy tiiviinä sementtilaastilla, rako tiivistetään molemmin puolin elastisella massalla. Välitilassa käytetään tällöin eristeenä mineraalivillaa. Aukkojen ja läpivientien tiivistykseen käytetään tarkoituksenmukaisia, tiiviytensä säilyttäviä, seinän massaa vastaavia aineita. Pienissä aukoissa ja liitoksissa käytetään pääsääntöisesti elastista tiivistysmassaa. Välitilassa käytetään eristeenä mineraalivillaa. Elastisella massalla tiivistettävän raon tulisi olla noin 7-13 mm leveä. Sauma ei yleensä saisi olla kapeampi kuin 5 mm tai leveämpi kuin 20 mm. Tiivistystyötä tehtäessä tiivistettävän sauman kaikkien pintojen pitää olla puhtaita pölystä ja muista epäpuhtauksista, jotta massa varmasti tarttuu hyvin kaikkiin pintoihin. Työssä on myös noudatettava massan valmistajan ohjeita. Polyuretaania ei saa käyttää ääntä eristävän rakenteen tiivistämiseen, sillä polyuretaanin keveys ja huokoisuus tekevät siitä erittäin heikon ääneneristysmateriaalin.

11 Raportti a 11(13) 6.2 Ilmanvaihtokanavien läpiviennit 6.3 Putkien läpiviennit 6.4 Sähköasennukset Ilmanvaihtokanavat juotetaan kivirakenteisiin kiinni betonilla. Kun kanava lävistää kivirakenteen, kanavan tulee olla niin tukeva, että se ei painu, kun rakennusurakoitsija juottaa aukon kiinni. Nelikulmaisissa kanavissa tulee seinämän kohdalla olla jäykistys. Jos ilmanvaihtokanava lävistää kiviaineisen kaksoisrakenteen tai liikuntasauman, kanava on katkaistava joustoliittimellä tai irrottaa mineraalivillalla toisesta seinäpuoliskosta. Ilmanvaihtokanavia asennettaessa on urakoitsijan sovittava työn suoritusjärjestyksestä siten, että kanavatyö keskeytetään tarvittavissa kohdissa, jotta läpimenokohdat voidaan sulkea. Edellinen koskee erityisesti sellaisia kohtia, missä useita kanavia kulkee lähekkäin sekä yleensä suurten kanavien läpimenokohtia ja ahtaita tiloja. Levyrakenteissa ilmanvaihtokanavien läpiviennit tiivistetään mineraalivillalla ja joustavalla tiivistysmassalla molemmin puolin. Viemäriputkien lävistysaukot juotetaan kivirakenteissa kiinni betonilaastilla tai kipsimassalla. Lämpö- ja vesijohtojen, sprinkleriputkien, paineilmaputkien ja jäähdytysputkien läpimenokohdissa johdon toimittajan on sijoitettava kivirakenteeseen putken ympärille hylsy. Rakennusurakoitsija kiinnittää hylsyn rakennustyön yhteydessä. Putken toimittaja tiivistää putken ja hylsyn välin täysin tiiviiksi käyttäen mineraalivillaa tai solumuovia sekä molemmin puolin joustavaa tiivistysmassaa. Jos rakenteeseen on tehty poraamalla säännöllinen pienikokoinen läpimenoaukko, ei erillistä hylsyä tarvita. Putken toimittaja tiivistää välin mineraalivillalla ja joustavalla tiivistysmassalla. Levyrakenteissa putkien läpiviennit tiivistetään mineraalivillalla ja joustavalla tiivistysmassalla molemmin puolin. Jos tiivistysmassan elastisuus ei riitä läpivietävän putken lämpöliikkeen seuraamiseen, seinään voidaan asentaa tiivistetty hylsy, joka puolestaan tiivistetään putkea vasten tiiviillä mineraalivillalla ja elastisella kitillä. Tarvittaessa putki käsitellään niin, että tiivistysmassa ei pääse liikkumaan putken mukana. Sähköjohtojen arinoita tai sähkökouruja ei saa viedä sellaisten rakenteiden läpi, joiden ilmaääneneristysluvuksi on määritelty yli 40 db. Jos seinän ilmaääneneristyslukuvaatimus R w on db, kourut tulee katkaista seinän kohdalla niin, että päiden väliin jää vähintään noin 1 mm leveä rako. Kun asennustyöt on tehty, sähköurakoitsija sijoittaa kourujen sisään seinän kummallekin puolelle noin 300 mm pitkän kourun täyttävän avosoluisen vaahtomuovipalan (esim. Superlon). Paloteknisten syiden vaatiessa käytetään mineraalivillaa. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää kourujärjestelmään kuuluvaa ääneneristysvaatimukset täyttävää tiivistettä. Seinissä, joiden ilmaääneneristyslukuvaatimus on R w on 44 tai parempi, myös sähköjohtojen ja niiden läpivientiä varten asennettujen putkien välinen rako tulee tiivistää molemmin puolin elastisella massalla. Tämä tehdään riippumatta siitä, tuleeko sähköputki suoraan seinän läpi vai jostain kauempaa. Tiivistyksen suorittaa sähköurakoitsija, jos muut asiakirjat eivät toisin määrää. Sähköjohtojen lävistäessä kivirakenteen sähköurakoitsija toimittaa tarvittavat läpivientiputket, jotka urakoitsija kiinnittää rakennustyön yhteydessä. Johtoasennuksen jälkeen urakoitsija tiivistää johtojen ja putken välin elastisella massalla. Mahdolliset ylimääräiset putkien päät tiivistetään elastisella massalla. Jos suuri johtomäärä kulkee rakenteen läpi, tiivistykseen voidaan käyttää palokatkomassaa tai modulimitoitettuja palokatkoja.

12 Raportti a 12(13) 7 Rakennuksessa tehtävät akustiset mittaukset Urakoitsijan on osoitettava tässä akustiikka-suunnitteluohjeessa esitettyjen akustisten vaatimusten toteutuminen teettämällä rakennuksessa valmistumisvaiheessa kustannuksellaan akustisia mittauksia seuraavasti: - ilmaääneneristysluvun R w mittauksia tehdään standardin ISO [6] mukaisesti neljä kappaletta. Yksi mittauksista tehdään musiikkiluokan sekä siihen rajoittuvan ryhmä-, leikki- tai lepohuoneen, pienryhmätilan tai opetustilan välillä. Mikäli musiikkiluokka ei rajoitu yhteenkään tällaiseen tilaan, tehdään mittaus musiikkiluokasta rajoittuvan työ- tai toimistotilan tai muun tilan välillä, jossa työskennellään säännöllisesti. Mikäli musiikkiluokka ei rajoitu tällaiseenkaan tilaan, tehdään mittaus musiikkiluokan ja käytävän väliltä. Yksi mittaus tehdään teknisen työn ja normaalin opetustilan välillä. Loput kaksi ilmaääneneristyslukua mitataan mittaajan valitsemien ryhmä-, leikki- tai lepohuoneiden, pienryhmätilojen ja opetustilojen välillä. - jälkikaiunta-aika mitataan musiikkiluokassa sekä neljässä mittaajan valitsemassa ryhmä-, leikki- tai lepohuoneessa, liikuntatilassa, pienryhmätilassa ja opetustilassa standardin ISO 354 [7] mukaisesti. Helsingissä Heikki Helimäki, DI, Fise AA akustiikka Helimäki Akustikot Temppelikatu 6B Helsinki p Lähteet 1. Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa C1: Ääneneristys ja meluntorjunta rakennuksessa Helsinki, ympäristöministeriö. 2. SFS 5907 Rakennusten akustinen luokitus Helsinki, Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. 3. Kylliäinen, M. & Hongisto, V RIL , Rakennusten akustinen suunnittelu: akustiikan perusteet. Helsinki, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. 4. Kylliäinen, M. & Hongisto, V RIL , Rakennusten akustinen suunnittelu: oppilaitokset, auditoriot, liikuntatilat ja kirjastot. Helsinki, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. 5. Kylliäinen, M. & Hongisto, V RIL , Rakennusten akustinen suunnittelu: toimistot. Helsinki, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. 6. ISO 140-4, Acoustics Measurement of sound insulation in buildings and of building elements Part 4: Field measurements of airborne sound insulation between rooms Genève, International Organization for Standardization.

13 Raportti a 13(13) 7. ISO 354, Acoustics Measurement of sound absorption in a reverberation room Genève, International Organization for Standardization.

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

Selainpohjainen suunnitteluohjelma avotoimistojen akustiikkasuunnittelua varten. v22.10.2007

Selainpohjainen suunnitteluohjelma avotoimistojen akustiikkasuunnittelua varten. v22.10.2007 Selainpohjainen suunnitteluohjelma avotoimistojen akustiikkasuunnittelua varten v22.10.2007 Suunnitteluohjelma lyhyesti työkalun avulla voi arvioida avotoimistoon muodostuvat akustiset olosuhteet nopeasti

Lisätiedot

Töölönkatu 4, Helsinki Puh , fax ,

Töölönkatu 4, Helsinki Puh , fax , 2 RIL 243-1-2007 JULKAISIJA JA KUSTANTAJA: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry MYYNTI: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Töölönkatu 4, 00100 Helsinki Puh. 0207 120 600, fax 0207 120 619, email

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Lasiseinä liukuovella, Fasad 30

TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Lasiseinä liukuovella, Fasad 30 TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S-01533-14 28.3.2014 Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Lasiseinä liukuovella, Fasad 30 Tilaaja: Scan-Mikael Oy TESTAUSSELOSTUS NRO VTT-S-01533-14 1 (2) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Yksilasinen siirtolasiseinä, SCM L-35-ACUSTO

TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Yksilasinen siirtolasiseinä, SCM L-35-ACUSTO TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S-01531-14 28.3.2014 Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Yksilasinen siirtolasiseinä, SCM L-35-ACUSTO Tilaaja: Scan-Mikael Oy TESTAUSSELOSTUS NRO VTT-S-01531-14 1 (2) Tilaaja Tilaus

Lisätiedot

SILENCIO TRINNLYD 4 SILENCIO TRINNLYD 6 SILENCIO TRINNLYD 12 SILENCIO TRINNLYD 24 SILENCIO TRINNLYD 36 ASENNUSOHJEET.

SILENCIO TRINNLYD 4 SILENCIO TRINNLYD 6 SILENCIO TRINNLYD 12 SILENCIO TRINNLYD 24 SILENCIO TRINNLYD 36 ASENNUSOHJEET. SILENCIO TRINNLYD 4 SILENCIO TRINNLYD 6 SILENCIO TRINNLYD 12 SILENCIO TRINNLYD 24 SILENCIO TRINNLYD 36 ASENNUSOHJEET www.hunton.fi Näin saavutetaan paras ääneneristys Betonielementit ja betoniset ontelolaatat

Lisätiedot

Alkusanat RIL

Alkusanat RIL RIL 243-3-2008 3 Alkusanat Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry julkaisee rakennusten akustista suunnittelua käsittelevän julkaisusarjan, jonka kolmas osa on "RIL 243-3-2008 Rakennusten akustinen suunnittelu

Lisätiedot

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ Pelimannin ala-aste ja päiväkoti ILMANVAIHDONSELVITYSTYÖ 4.6.2013 1(4) Pelimannin ala-aste ja päiväkoti Pelimannintie 16 Helsinki PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 1. TEHTÄVÄ Tarkoituksena

Lisätiedot

HUONEAKUSTIIKKA. Ohjeita standardin SFS 5907 mukaisen huoneakustiikan toteutukseen. Korvaa Ecophon hinnaston 12/2009 1.2.2003

HUONEAKUSTIIKKA. Ohjeita standardin SFS 5907 mukaisen huoneakustiikan toteutukseen. Korvaa Ecophon hinnaston 12/2009 1.2.2003 HUONEKUSTIIKK Ohjeita standardin SFS 5907 mukaisen huoneakustiikan toteutukseen 1 Ecophon 1.3.2004 Korvaa Ecophon hinnaston 12/2009 1.2.2003 HUONEKUSTIIKK - Ohjeita standardin SFS 5907 mukaisen huoneakustiikan

Lisätiedot

MITEN ÄÄNTÄVAIMENTAVAT AKUSTIIKKALEVYT TEKEVÄT PORRASKÄYTÄVÄSTÄ PAREMMAN KUULOISEN.

MITEN ÄÄNTÄVAIMENTAVAT AKUSTIIKKALEVYT TEKEVÄT PORRASKÄYTÄVÄSTÄ PAREMMAN KUULOISEN. MITEN ÄÄNTÄVAIMENTAVAT AKUSTIIKKALEVYT TEKEVÄT PORRASKÄYTÄVÄSTÄ PAREMMAN KUULOISEN. Arto Rauta 1, Henri Kari 2, Joona Jäntti 2 1 Ecophon Strömberginkuja 2 00380 HELSINKI arto.rauta@saint-gobain.com 2 Insinööritoimisto

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Lattianpintarakenteen askeläänen parannusluvun määrittäminen

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Lattianpintarakenteen askeläänen parannusluvun määrittäminen TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-04123-13 10.6.2013 Lattianpintarakenteen askeläänen parannusluvun määrittäminen Sejotek EPS-askeläänieriste 20 mm / Knauf Lattiamassa FE 80 Tilaaja: Sejotek Oy TESTAUSSELOSTE NRO

Lisätiedot

Lattianpintarakenteen askeläänen parannusluvun määrittäminen 15 mm KP-Floors kerrosrakenteinen lattialauta

Lattianpintarakenteen askeläänen parannusluvun määrittäminen 15 mm KP-Floors kerrosrakenteinen lattialauta TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-02166-14 5.5.2014 Lattianpintarakenteen askeläänen parannusluvun määrittäminen 15 mm KP-Floors kerrosrakenteinen lattialauta Tilaaja: Kampin Puu Oy / Suupohjan Elinkeinotoimen

Lisätiedot

Akustiikkasuunnitteluohje

Akustiikkasuunnitteluohje Ohje 4905-17a AKO-seinäelementit asuinhuoneistojen välisenä seinänä Akustiikkasuunnitteluohje Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Helimäki Akustikot Oy:n kirjallisella

Lisätiedot

AKUSTINEN SUUNNITTELU

AKUSTINEN SUUNNITTELU 4666111S Rakennusfysiikka, 5 op. AKUSTINEN SUUNNITTELU Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA (Linkit päivitetty 18.11.2015 RH) Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

Lattianpintarakenteen askeläänen parannusluvun määrittäminen. Uponor Tacker lattiaeriste + kuitutasoitelaatta + lattianpäällyste

Lattianpintarakenteen askeläänen parannusluvun määrittäminen. Uponor Tacker lattiaeriste + kuitutasoitelaatta + lattianpäällyste TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-03563-14 31.7.2014 Lattianpintarakenteen askeläänen parannusluvun määrittäminen Uponor Tacker lattiaeriste + kuitutasoitelaatta + lattianpäällyste Tilaaja: TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-03563-14

Lisätiedot

OPETUSTILOJEN AKUSTIIKKA. PARAFON-akustiikkatuotteet kouluihin ja päiväkoteihin

OPETUSTILOJEN AKUSTIIKKA. PARAFON-akustiikkatuotteet kouluihin ja päiväkoteihin OPETUSTILOJEN AKUSTIIKKA PARAFON-akustiikkatuotteet kouluihin ja päiväkoteihin Huoneakustiikka kuvaa äänen käyttäytymistä tilassa. Tällöin siis kuuntelija ja äänilähde ovat samassa huoneessa. Jos huoneen

Lisätiedot

PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS

PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS Raportti 2014 1(6) Lpk Ågeli Kivalterinpolku 3 00640 Helsinki PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS Taustatietoja

Lisätiedot

Akustiikkasuunnitteluohje

Akustiikkasuunnitteluohje Ohje 4905-15e AKO 120 ja 130-seinäelementit Akustiikkasuunnitteluohje Ohje 4905-15e 2(12) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Ilmaääneneristys... 3 2.1 Ilmaääneneristävyys huonetilojen välillä... 3 2.2

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

Askeläänen parannusluvun määritys

Askeläänen parannusluvun määritys TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-03775-14 20.8.2014 Askeläänen parannusluvun määritys PROF 8 mm laminaatti / OPTI-STEP 1503 2 mm solumuovi tai OPTI-STEP 1003 2 mm solumuovi kalvolla Tilaaja: Sealed Air Svenska

Lisätiedot

Harri Koskenranta

Harri Koskenranta T-110.460 FYYSINEN TURVALLISUUS - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 3.2. 2005 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT 3.2. 2005 T-110.460 Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa,

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (4) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (4) Sisällysluettelo 2 (4) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuote- ja rakennemäärittelyt sekä palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ulkoseinän tuuletusraon palovaatimusten täyttyminen...

Lisätiedot

4/2016 VIESKATALO. Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen. VIESKAN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 Alavieska www.vieskanelementti.fi

4/2016 VIESKATALO. Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen. VIESKAN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 Alavieska www.vieskanelementti.fi 4/2016 VIESKTLO Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen VIESKN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 lavieska www.vieskanelementti.fi Yleistä Kosteus- ja homevaurioiden välttämiseksi on tärkeää huolehtia siitä,

Lisätiedot

ILMALAMPOPUMPUN ASENTAMINEN OHJEISTUS OSAKKAALLE. As Oy Säästökenno

ILMALAMPOPUMPUN ASENTAMINEN OHJEISTUS OSAKKAALLE. As Oy Säästökenno ILMALAMPOPUMPUN ASENTAMINEN As Oy Säästökenno SISÄLTÖ 1.... 3 2. ASENNUSPAIKKA... 3 3. KONDENSSI... 3 4. ÄÄNIARVOT... 4 5. LÄMPÖKUORMA... 4 6. LÄPIVIENNIT... 4 7. SÄHKÖTYÖT... 5 8. LAITTEISTON HUOLTO JA

Lisätiedot

Lattianpintarakenteen askel- ja ilmaäänen parannusluvun määrittäminen

Lattianpintarakenteen askel- ja ilmaäänen parannusluvun määrittäminen TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-05824-15 4.12.2015 Lattianpintarakenteen askel- ja ilmaäänen parannusluvun määrittäminen Sejo Oy EPS-askeläänieriste 20 mm / Fescon Flow HS pumpputasoite 40 mm Tilaaja: Sejo Oy

Lisätiedot

PAROC HVAC FIRE Ilmakanavien paloeristysratkaisut

PAROC HVAC FIRE Ilmakanavien paloeristysratkaisut PAROC HVAC FIRE Ilmakanavien paloeristysratkaisut SISÄLLYSLUETTELO Paloturvallisuutta PAROC -kivivillatuotteilla... 3 PAROC Hvac Fire Mat pyöreille kanaville... 4 PAROC Hvac Fire Mat suorakaidekanaville...

Lisätiedot

Kingspan-ohjekortti nro 106

Kingspan-ohjekortti nro 106 Toukokuu 2016 Kingspan-ohjekortti nro 106 HÖYRYNSULKURATKAISUOHJE Kingspan Therma -eristeet höyrynsulkuratkaisuna Kingspan Therma -eristeet alhaisen lämmönjohtavuuden ja korkean vesihöyrynvastuksen ansiosta

Lisätiedot

- Akustiikka, äänenvaimennus, jälkikaiunta-aika. - Akustik, Ijudabsorption, efterklangtid. - Acoustics, soundabsorption, reverberation time.

- Akustiikka, äänenvaimennus, jälkikaiunta-aika. - Akustik, Ijudabsorption, efterklangtid. - Acoustics, soundabsorption, reverberation time. HUONEAKUSTIIKKA: Hannu Hirsi - Akustiikka, äänenvaimennus, jälkikaiunta-aika. - Akustik, Ijudabsorption, efterklangtid. - Acoustics, soundabsorption, reverberation time. Lisää aiheesta : - Ääneneristys

Lisätiedot

CBA/CBI. Ääntä vaimentava siirtoilmalaite LYHYESTI

CBA/CBI. Ääntä vaimentava siirtoilmalaite LYHYESTI Ääntä vaimentava siirtoilmalaite LYHYESTI Siirtää ilmaa seinän läpi Virtausalue < 50 l/s Pyöreä seinäaukko Yksinkertainen asennus Eri värivaihtoehtoja I L M A V I R T A Ä Ä N I T A S O R w -A R V O 10

Lisätiedot

Asumisterveys ja melu Sisämelun torjunnan ratkaisut

Asumisterveys ja melu Sisämelun torjunnan ratkaisut TERVETULOA, KUULTAVAAN TILAAN Asumisterveys ja melu Sisämelun torjunnan ratkaisut 1.12.2016 Heikki Helimäki DI, FISE PV akustiikka 1 Vaihe 1. Mitä mitataan? Usein asiakasvalituksen perusteella Koitetaan

Lisätiedot

T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Harri Koskenranta Fyysinen turvallisuus 4.2.2004: Kuorisuojaus Arvot Suojaustoimenpiteet Uhkat Tunnistetaan Luokitellaan Mitoitetaan Otetaan

Lisätiedot

PALONSUOJAUS. Yleinen sääntö on, että ikkunan vaatimus on puolet seinän vaatimuksesta, eli EI60 seinä vaatii EI30 ikkunat.

PALONSUOJAUS. Yleinen sääntö on, että ikkunan vaatimus on puolet seinän vaatimuksesta, eli EI60 seinä vaatii EI30 ikkunat. PALONSUOJAUS Karmit erikoislaatuluokan (E) massiivimänty jiiriliitoksin. Useammasta lamellista liimattu. Pintakäsittely peittomaalattuna tai kuultovärjättynä ja lakattuina. Vakioväri NCS S 0502-Y valkoinen.

Lisätiedot

Ääneneristävyys mittaukset VTT Expert Services Oy:n tutkimushalli 1:ssä

Ääneneristävyys mittaukset VTT Expert Services Oy:n tutkimushalli 1:ssä MITTAUSTULOKSET Scan-Mikael Oy Ääneneristävyys mittaukset VTT Expert Services Oy:n tutkimushalli 1:ssä 26-27.11.13 Alustavat tulokset on esitetty taulukossa 1 Taulukko 1. Seinille on esitetty ilmaääneneristysluku

Lisätiedot

JULKISIVUN ÄÄNENERISTÄVYYDEN MITOITTAMISEN EPÄVARMUUS

JULKISIVUN ÄÄNENERISTÄVYYDEN MITOITTAMISEN EPÄVARMUUS JULKISIVUN ÄÄNENERISTÄVYYDEN MITOITTAMISEN EPÄVARMUUS Jukka Keränen, Valtteri Hongisto, David Oliva Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio Lemminkäisenkatu 14-18 B, 252 TURKU jukka.keranen@ttl.fi 1

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

Ranuan jäähalli LVI-työselostus LVI-TYÖSELOSTUS. IV-urakka KOHDE

Ranuan jäähalli LVI-työselostus LVI-TYÖSELOSTUS. IV-urakka KOHDE LVI-TYÖSELOSTUS IV-urakka KOHDE Ranuan jäähalli 24.4.2015 1 Sisältö LVI-TYÖSELOSTUS... 1 1. Yleistä rakennuskohteesta... 3 1.1 Rakennuskohteen tiedot... 3 1.1.1 Rakennuttaja... 3 1.1.2 Käyttäjän edustaja...

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

Puu pintamateriaalina_halli

Puu pintamateriaalina_halli 1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla - ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja C-s2, d1-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan käyttää

Lisätiedot

Kuva 1. Ikkunalle saatu tulos viidessä testilaboratoriossa painemenetelmällä mitattuna.

Kuva 1. Ikkunalle saatu tulos viidessä testilaboratoriossa painemenetelmällä mitattuna. PIENTJUUKSILL - INTENSITEETTI- VI PINEMENETELMÄ? Petra Virjonen, Valtteri Hongisto, Jukka Keränen Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio Lemminkäisenkatu 4 8 B, 0 Turku petra.virjonen@ttl.fi TUST J

Lisätiedot

RAPORTTI. Gymnasiet Grankulla samskola tilaselvitys. Kauniaisten kaupunki. 09.11.2015 Juha Heino Arkkitehti SAFA

RAPORTTI. Gymnasiet Grankulla samskola tilaselvitys. Kauniaisten kaupunki. 09.11.2015 Juha Heino Arkkitehti SAFA RAPORTTI Kauniaisten kaupunki Gymnasiet Grankulla samskola tilaselvitys 09.11.2015 Juha Heino Arkkitehti SAFA Sisällysluettelo 1. Toimeksianto 2. Nykytilojen kartoitus 3. Arviointi tilankäytöstä ja tilatarpeesta

Lisätiedot

Hervantajärven osayleiskaavan meluselvitys

Hervantajärven osayleiskaavan meluselvitys Hervantajärven osayleiskaavan meluselvitys Hanke: M1460_020005 Pvm: 1.10.2008 Laatinut: Petri Jokinen Tausta Tampereen kaupunki tekee osayleiskaavaa Hervantajärven ja Ruskontien väliselle alueelle. Tätä

Lisätiedot

Saimaankatu 29, Lahti

Saimaankatu 29, Lahti Lausunto 6265-1a 1(8) 30.1.2015 Meluselvitys Saimaankatu 29, Lahti Lausunnon muutokset Numero Päiväys Muutokset 6265-1a 30.1.2015 Ensimmäinen versio. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

Jousenkaaren koulun Sisäilmastotilanne Maija Lehtinen

Jousenkaaren koulun Sisäilmastotilanne Maija Lehtinen Jousenkaaren koulun Sisäilmastotilanne 21.3.2015 Maija Lehtinen Jousenkaaren koulu Valmistunut 1961 Peruskorjattu kahdessa vaiheessa 1996 ja 1998 21.3.2016 2 Kohdekohtainen sisäilmaryhmä Jousenkaaren koululle

Lisätiedot

PAROC HVAC FIRE Ilmakanavien paloeristysratkaisut

PAROC HVAC FIRE Ilmakanavien paloeristysratkaisut PAROC HVAC FIRE Ilmakanavien paloeristysratkaisut SISÄLLYSLUETTELO Paloturvallisuutta PAROC -kivivillatuotteilla... 3 PAROC Hvac Fire Mat pyöreille kanaville.... 4 PAROC Hvac Fire Mat suorakaidekanaville....

Lisätiedot

db Fast lämpölattian askelääneneristys

db Fast lämpölattian askelääneneristys Lausunto 3733-5 1(5) Tilaaja: Knauf Oy Juha Raitio Kenttäkatu 4 38700 Kankaanpää juha.raitio@knauf.fi db Fast lämpölattian askelääneneristys 1 Rakenne Knauf Oy on tilannut lausunnon db Fast lämpölattian

Lisätiedot

vakioilmamääräjärjestelmiin Malli RN

vakioilmamääräjärjestelmiin Malli RN 5/9/FI/9 Ilmamääräsäätimet vakioilmamääräjärjestelmiin Malli RN Maahantuoja Oy Teknocalor Ab Puhelin 010 820 1100 Faksi 010 820 1101 Sinikellonkuja 4 sähköposti teknocalor@teknocalor.fi 01300 Vantaa www.teknocalor.fi

Lisätiedot

YLIVIESKAN TERVEYSKESKUS NEUVOLATILAT Saneeraus 2016 HUONESELOSTUS Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy

YLIVIESKAN TERVEYSKESKUS NEUVOLATILAT Saneeraus 2016 HUONESELOSTUS Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy YLIVIESKAN TERVEYSKESKUS NEUVOLATILAT Saneeraus 2016 HUONESELOSTUS 26.01.2016 2 Purkutyöt: - piirustuksiin merkityt väliseinät puretaan - vanhat kalusteet ja varusteet puretaan, tilaaja merkitsee käyttöön

Lisätiedot

Käyttöohje. Energent MagiCAD plugin

Käyttöohje. Energent MagiCAD plugin Käyttöohje Energent MagiCAD plugin Sisältö 1. Yleistä 1 Dokumentin sisältö... 1 Ohjelman asennus... 1 Vaadittavat ohjelmistot... 1 Asennus... 1 Ohjelman käynnistys... 2 2. Toiminnallisuudet 3 Insert Energent

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2014 RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT pinta-ala noin 11 784 br-m 2, kerrosala noin 12 103 ke rakennus

Lisätiedot

MORENDO. Muotoiluilla vaimennuselementeillä varustettu matala suorakaiteenmuotoinen äänenvaimennin

MORENDO. Muotoiluilla vaimennuselementeillä varustettu matala suorakaiteenmuotoinen äänenvaimennin Muotoiluilla vaimennuselementeillä varustettu matala suorakaiteenmuotoinen äänenvaimennin LYHYESTI Voidaan käyttää kaikkialla, missä käytetään suorakaidekanavia. Matala rakenne. Pieni painehäviö vaimennuselementtien

Lisätiedot

Rakennusmääräysten ja ohjeiden kehittyminen Tomi Toratti

Rakennusmääräysten ja ohjeiden kehittyminen Tomi Toratti 1 Rakennusmääräysten ja ohjeiden kehittyminen Tomi Toratti 19.11.2015 2 Sisältö Vuosi 2016 Palomääräykset - YM asetusluonnos rakennusten paloturvallisuudesta Jatkuva sortuma - YM asetus rakenteiden onnettomuuskuormia

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-07739-10 5.10.2010. Silencio & Silencio Thermo pintalattiat Askelääneneristävyyden parannusvaikutus

TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-07739-10 5.10.2010. Silencio & Silencio Thermo pintalattiat Askelääneneristävyyden parannusvaikutus TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-07739-10 5.10.2010 Silencio & Silencio Thermo pintalattiat Askelääneneristävyyden parannusvaikutus Tilaaja: Hunton Fiber AS TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT-S-07739-10 1 (5) Tilaaja

Lisätiedot

TIIVISTYSOHJE. Kivitaloille, joissa on höyrynsulkulevy. Tiivistysjärjestelmät. Järjestelmäkomponentit

TIIVISTYSOHJE. Kivitaloille, joissa on höyrynsulkulevy. Tiivistysjärjestelmät. Järjestelmäkomponentit TIIVISTYSOHJE Kivitaloille, joissa on höyrynsulkulevy Tiivistysjärjestelmät Järjestelmäkomponentit IKKUNOIDEN JA OVIEN TIIVISTÄMINEN KIVIRAKENTEESSA Contega -liitosnauhat asennetaan ikkunan karmiin ennen

Lisätiedot

ILMANVAIHTOLAITOKSEN ÄÄNITEKNIIKKAA

ILMANVAIHTOLAITOKSEN ÄÄNITEKNIIKKAA ILMANVAIHTOLAITOKSEN ÄÄNITEKNIIKKAA Ilmanvaihtolaitokset turvallisuus, energiatehokkuus, puhtaus Lahti 23.3.2012 Tuomas Veijalainen ÄÄNI Ääni on kimmoisessa väliaineessa etenevää paineenvaihtelua. Se etenee

Lisätiedot

Building Case. Opinmäen kampus

Building Case. Opinmäen kampus Building Case Opinmäen kampus Opinmäki on Espoon Suurpellon alueelle vuonna 2015 valmistunut moderni oppimiskeskus. Tilat on rakennettu kannustamaan oppilaita kommunikoivaan työskentelyyn ja yhdessä oppimiseen.

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

VTT EXPERT SERVICES OY VTT EXPERT SERVICES LTD.

VTT EXPERT SERVICES OY VTT EXPERT SERVICES LTD. T001 Liite 1.08 / Appendix 1.08 Sivu / Page 1(6) VTT EXPERT SERVICES OY VTT EXPERT SERVICES LTD. Tunnus Code Yksikkö tai toimintoala Department or section of activity Osoite Address www www T001, liite

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 Julkaisun tavoitteet ja yleiset periaatteet Pekka Laamanen 14.11.2012 1 RIL 107-2012 Julkaisu sisältää veden-

Lisätiedot

CLT-KOETALON TÄYDENTÄVÄT TUTKIMUKSET

CLT-KOETALON TÄYDENTÄVÄT TUTKIMUKSET CLT-KOETALON TÄYDENTÄVÄT TUTKIMUKSET CLT-KOETALOPROJEKTI 2013 2015 EAKR-rahoitteinen kehittämisprojekti CLT-pientalon kokeellinen rakennushanke CLT-rakentamisen tiedonkeruuja esittelyhanke CLT-rakenteiden

Lisätiedot

TIIVISTÄMINEN KORJAUSTAPANA

TIIVISTÄMINEN KORJAUSTAPANA TIIVISTÄMINEN KORJAUSTAPANA 18.5.2016 Petri Lönnblad RI, RTA (VTT 003/04) Onko tiivistäminen korjaamista? Huono maine menetelmänä, miksi? Kokemuksia noin 15 vuodelta Käyttöikä? Vahvat näkemykset puolesta

Lisätiedot

Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE

Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE Kimmo Lähdesmäki, DI, RTA Dimen Group Taustaa; CASE-kohteet Esitykseen on valittu omasta tutkimusaineistosta 1970-80 luvulla rakennetuista

Lisätiedot

VTT EXPERT SERVICES OY VTT EXPERT SERVICES LTD.

VTT EXPERT SERVICES OY VTT EXPERT SERVICES LTD. T001 Liite 1.08 / Appendix 1.08 Sivu / Page 1(6) VTT EXPERT SERVICES OY VTT EXPERT SERVICES LTD. Tunnus Code Yksikkö tai toimintoala Department or section of activity Osoite Address www www T001, liite

Lisätiedot

Jyrki Annala. Rivi- ja paritalojen ääneneristävyyden toteutus. Opinnäytetyö Kevät 2012 Tekniikan yksikkö Rakennustekniikan koulutusohjelma

Jyrki Annala. Rivi- ja paritalojen ääneneristävyyden toteutus. Opinnäytetyö Kevät 2012 Tekniikan yksikkö Rakennustekniikan koulutusohjelma Jyrki Annala Rivi- ja paritalojen ääneneristävyyden toteutus Opinnäytetyö Kevät 2012 Tekniikan yksikkö Rakennustekniikan koulutusohjelma 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä Koulutusyksikkö:

Lisätiedot

Rälssinpuisto, Vantaa, Korttelialueet: (KT), (KTL-2)

Rälssinpuisto, Vantaa, Korttelialueet: (KT), (KTL-2) Lausunto 6684-1b 1(10) TILAAJA: TEKIJÄT: Lemminkäinen Talo Oy Timo Ruuskanen Salmisaarenaukio 2, PL169 00181 Helsinki p. 040 8 71 timo.ruuskanen@lemminkainen.com Sami Mäkinen DI 020 7118 7 sami.makinen@helimaki.fi

Lisätiedot

SDW. Seinälle asennettava tuloilmalaite pieniin tiloihin LYHYESTI

SDW. Seinälle asennettava tuloilmalaite pieniin tiloihin LYHYESTI Seinälle asennettava tuloilmalaite pieniin tiloihin LYHYESTI Pieniin tiloihin, esim. asuntoihin tai toimistoihin sovitettu tuloilmalaite Asennetaan seinälle lähelle kattoa Etuosa voidaan irrottaa ilman

Lisätiedot

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET 2.2 116 / KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU, SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET Mittaus toteutettiin 2.2 116 välisenä aikana. Mittaukset toteutettiin Are Oy:n langattomalla

Lisätiedot

NORDgrille Yleissäleiköt

NORDgrille Yleissäleiköt NORDgrille Yleissäleiköt NORDgrille Sisällysluettelo RSP/RSV Yleissäleikkö RPS/RPV Yleissäleikkö RPSL/RPVL Lattiasäleikkö RSO Siirtoilmasäleikkö RSL Vaimentava siirtoilmalaite 0 RSM Vaimentava siirtoilmalaite

Lisätiedot

LVIA-KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA

LVIA-KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA LVIA-KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA B63779.AT02 KARTANONKOSKEN KOULU, VANTAA 5.1.2015 VTK SISÄLLYSLUETTELO 1 AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄN YLEISET VAATIMUKSET... 3 1.1 MUUTOKSIIN LIITTUVÄT YLEISET VAATIMUKSET...

Lisätiedot

KASOGUARD TURVAOVI - ASENNUSOHJEET

KASOGUARD TURVAOVI - ASENNUSOHJEET KASOGUARD TURVAOVI - ASENNUSOHJEET KASOGUARD TURVAOVI - ASENNUSOHJEET 1. Oven karmin asennuksessa käytetään 16 kpl säätöholkkeja (24mm), joilla karmi säädetään asennusaukkoon. 2. Oven karmin ja asennusaukon

Lisätiedot

Ulospuhallushajotin EYMA-2 ja ilmanottolaite DYMA-1

Ulospuhallushajotin EYMA-2 ja ilmanottolaite DYMA-1 Ulospuhallushajotin EYMA- ja ilmanottolaite DYMA Ulospuhallushajotin EYMA- ja ilmanottolaite DYMA Ilmanvaihdossa tarvittavat, raikasta ilmaa sisään ottava ilmanottolaite ja käytettyä ilmaa poistava ulospuhallushajotin

Lisätiedot

HSPACE / Vuosaaren peruskoulu

HSPACE / Vuosaaren peruskoulu HSPACE / Vuosaaren peruskoulu Ryhmä 4 18.3.2011 Konsepti Monitoimitila ja käytävät, yhdistäminen Kirjaston nykyinen funktio - Äidinkielen opettajien hoidossa - Auki noin 15 min päivässä - Vanhoja kirjoja

Lisätiedot

Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset

Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset Sanna Pohjola Hanna Kuitunen 1 Lähtökohta ja selvitysten tavoite Ojoisten lastentalon vanha osa valmistunut 1970-luvulla (liikuntasali, keittiö,

Lisätiedot

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Talotekniikan toiminnanvarmistus Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Tarkoitus Osa Kuivaketju10 projektia Sisältöä talotekniikan toiminnanvarmistus ohjekorttiin.

Lisätiedot

2 6000 m 2 vapaata toimistotilaa Rakennusvuosi 1997 Toimistotilaa 12 604 m 2 Vapaana ~6 000 m 2 Kerroksia 7 Tilojen kunto Sijaitsevat parkkitalossa P5, johon kulku yhdyskäytävän kautta. Vieraspaikat sijaitsevat

Lisätiedot

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1 Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1. Asennus a. Kaivon asennus betoni lattiaan : a.1 Kaivon asennus - Kaivo on kiinnitettävä tukevasti ennen valua. Kaivo kiinnitetään ympärillä

Lisätiedot

HYDROCORK Pressfit asennusohjeet

HYDROCORK Pressfit asennusohjeet HYDROCORK Pressfit asennusohjeet Lue nämä asennusohjeet tarkasti ennen asennuksen aloittamista. Asennuksessa tulee myös noudattaa SisäRYL 2013 ohjeistuksia. KULJETUS, VARASTOINTI JA SOPEUTTAMINEN OLOSUHTEISIIN

Lisätiedot

Raportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072

Raportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 ! Raportti Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys 27.5.2016 Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Laskentamalli... 1 2.1. Lähtötiedot... 1 2.1.1. Suunnittelualue...

Lisätiedot

Myönnetty: Voimassa:

Myönnetty: Voimassa: 1 (5) Myönnetty: Voimassa: 16.12.2009 31.3.2011, edellyttäen, että hyväksynnän perusteena oleva tekninen tyyppihyväksyntä on voimassa VTT on rakennustuotteiden hyväksynnästä annetun lain (230/2003) 9 nojalla

Lisätiedot

Hiidenmäen meluselvitys

Hiidenmäen meluselvitys Hiidenmäen meluselvitys Hanke: Pvm: 15.6.2009 Laatinut: Petri Jokinen Tausta Tampereen kaupunki tekee asemakaavaa (8111 ja 8255) Ruskon kaupunginosassa. Tätä tarkoitusta varten on valmistanut melumallin

Lisätiedot

Palopelti ETPS-E. Tuotetiedot. Tuotemerkintäesimerkki:

Palopelti ETPS-E. Tuotetiedot. Tuotemerkintäesimerkki: Palopelti ETPS-E ETPS-E on CE-merkitty perustuen tuotestandardiin EN 650:2010 ja EN 1366-2 mukaisesti testattu, moottorilla varustettu palopelti, joka täyttää paloluokan E 60 / E 120. Pelti asennetaan

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus 9.12.2014 Yli-insinööri Jukka Bergman Asetus kantavista rakenteista ja asetus pohjarakenteista Esittäjän

Lisätiedot

PUUKERROSTALO - PALOMÄÄRÄYKSET - - Suojaverhoukset, pintaluokat, palokatkot. Tero Lahtela

PUUKERROSTALO - PALOMÄÄRÄYKSET - - Suojaverhoukset, pintaluokat, palokatkot. Tero Lahtela PUUKERROSTALO - PALOMÄÄRÄYKSET - - Suojaverhoukset, pintaluokat, palokatkot Tero Lahtela SPRINKLAUS SFS-5980 standardin 2-luokan sprinkleri Vähimmäisvaatimus 3 4 krs. P2-paloluokan asuinrakennukselle SFS-EN

Lisätiedot

Pyörätuolihissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Pyörätuolihissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Pyörätuolihissit Pyörätuolihissit ovat kevytrakenteisia pystyhissejä tai porrashissejä jotka soveltuvat yleensä melko pieniin tasoeroihin. Kerroksesta toiseen siirtymisessä on uudisrakennuksissa käytettävä

Lisätiedot

PARVEKKEIDEN SUOJAAMINEN LIIKENNEMELULTA. Mikko Kylliäinen, suunnittelujohtaja mikko.kylliainen@ains.fi p. 0207 911 394

PARVEKKEIDEN SUOJAAMINEN LIIKENNEMELULTA. Mikko Kylliäinen, suunnittelujohtaja mikko.kylliainen@ains.fi p. 0207 911 394 PARVEKKEIDEN SUOJAAMINEN LIIKENNEMELULTA Mikko Kylliäinen, suunnittelujohtaja mikko.kylliainen@ains.fi p. 0207 911 394 A-Insinöörit lyhyesti Lähes 600 asiantuntijaa 5. Suurin rakennusalan suunnitteluja

Lisätiedot

Pienkiinteistön valokuiturakentamisen ohje

Pienkiinteistön valokuiturakentamisen ohje Vrs 3.0 Pienkiinteistön valokuiturakentamisen ohje Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n valokuituliittymän toimitus kiinteistöön KSVV Oy toimittaa ja asentaa valokuituliittymän asiakkaalle käyttövalmiiksi.

Lisätiedot

Building Case. Haaga-Helia Porvoo Campus

Building Case. Haaga-Helia Porvoo Campus Building Case Haaga-Helia Porvoo Campus Kuvat: Kari Palsila Porvoonjoen länsirannalla sijaitseva Porvoo Campus on moderni, kohtaamisia edistävä oppimisympäristö. Vuonna 2011 valmistuneet tilat suunniteltiin

Lisätiedot

Yleiset ohjeet, ulkosovitus EUBA-20/53, EUBB- 60/84

Yleiset ohjeet, ulkosovitus EUBA-20/53, EUBB- 60/84 Toimitus EUB(A,B) toimitetaan yhtenä yksikkönä, ts. palkkialustalle kokoonpantuna koneena, jossa on katto, ks. kuva 1. Vaihtoehtoisesti kone voidaan toimittaa myös lohkoina, joissa on katto ja palkkialusta

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Pintalattian askel- ja ilmaääneneristävyyden parannusvaikutuksen määrittäminen Fescon Termo lämpölattia

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Pintalattian askel- ja ilmaääneneristävyyden parannusvaikutuksen määrittäminen Fescon Termo lämpölattia TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-02771-11 20.4.2011 Pintalattian askel- ja ilmaääneneristävyyden parannusvaikutuksen määrittäminen Fescon Termo lämpölattia Tilaaja: Fescon Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-02771-11

Lisätiedot

on pinnan absorptiokerroin eli absorptiosuhde

on pinnan absorptiokerroin eli absorptiosuhde Huone- ja teollisuusakustiikka Äänen heijastuminen ja absorptio Doris, I think I ve finally got the acoustics sorted out! 25.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Kaiuton ja kaikuisa

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016

Lisätiedot

TIIVISTYSOHJE. Kivitaloille, joissa on höyrynsulkukalvo. Tiivistysjärjestelmät. Järjestelmäkomponentit

TIIVISTYSOHJE. Kivitaloille, joissa on höyrynsulkukalvo. Tiivistysjärjestelmät. Järjestelmäkomponentit TIIVISTYSOHJE Kivitaloille, joissa on höyrynsulkukalvo Tiivistysjärjestelmät Järjestelmäkomponentit IKKUNOIDEN JA OVIEN TIIVISTÄMINEN KIVIRAKENTEESSA Contega -liitosnauhat asennetaan ikkunan karmiin ennen

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

Uponor-radonjärjestelmät suuriin kohteisiin

Uponor-radonjärjestelmät suuriin kohteisiin Uponor-radonjärjestelmät suuriin kohteisiin Radon näkymätön vaara Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota syntyy maaperässä olevan uraanin ja radiumin puoliintuessa. Radonpitoisuudet

Lisätiedot

IGNIS CR60. Pyöreä PaloPelti, paloluokka EI60. Yleistä CE-merkitty EN 15650:2010 mukaan. Pieni painehäviö. Sisältyy MagiCAD-tietokantaan.

IGNIS CR60. Pyöreä PaloPelti, paloluokka EI60. Yleistä CE-merkitty EN 15650:2010 mukaan. Pieni painehäviö. Sisältyy MagiCAD-tietokantaan. Pyöreä PaloPelti, paloluokka EI60 Lyhyesti on palopelti, paloluokka EI60, jossa on pyöreä liitäntä. Käytetään estämään palon leviäminen ilmanvaihtojärjestelmän kautta. Paloluokka EI60 tarkoittaa, että

Lisätiedot

HUOMIO! YLEISIÄ VAROITUKSIA!

HUOMIO! YLEISIÄ VAROITUKSIA! Teräspalo-luukkujen FQ HUOMIO! YLEISIÄ VAROITUKSIA! Tämän luukun asennuksessa, käytössä ja kunnossapidossa tulee noudattaa useita varotoimia. Turvallisuussyistä kannattaa huomioida alla mainitut varoitukset

Lisätiedot

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA RAKENTEIDEN ALIPAINEISTUKSEN AVULLA

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA RAKENTEIDEN ALIPAINEISTUKSEN AVULLA TONI LAMMI EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA RAKENTEIDEN ALIPAINEISTUKSEN AVULLA Tutkimuksen taustaa Suomalaisessa rakennuskannassa on paljon korjattavaa, kun samaan aikaan taloudelliset resurssit ovat kaikkialla

Lisätiedot

Botby grundskola syntyi Opetusviraston yhdistettyä Botby högstadieskolan ja Blomängens lågstadieskolan hallinnollisesti yhdeksi kouluksi.

Botby grundskola syntyi Opetusviraston yhdistettyä Botby högstadieskolan ja Blomängens lågstadieskolan hallinnollisesti yhdeksi kouluksi. ARKKITEHTI- JA INSINÖÖRIOSUUSKUNTA KAARI / ANITTA TUHKANEN 040 582 5351 anitta.tuhkanen@kaari.fi BOTBY GRUNDSKOLA TILAMUUTOKSET LIITTYEN ALA- JA YLÄASTEEN KOULUJEN YHDISTÄMISEEN Kukkaniityntie 2 Helsinki

Lisätiedot