Akustiikkasuunnitteluohje

Transkriptio

1 Ohje a AKO-seinäelementit asuinhuoneistojen välisenä seinänä Akustiikkasuunnitteluohje Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Helimäki Akustikot Oy:n kirjallisella luvalla.

2 Ohje a 2(8) Sisällysluettelo 1 Johdanto Ilmaääneneristys Ilmaääneneristävyys huonetilojen välillä Ilmaääneneristysluku Rw ja R w Äänen sivutiesiirtymä huonetilojen välillä Ilmanvaihtokanavien vaikutus huonetilojen väliseen ääneneristävyyteen Asuinrakennusten akustiikkasuunnittelu Akustiset vaatimukset Ilmaääneneristys suunnitelmissa AKO-seinäelementtien ääneneristävyys AKO-seinien ilmaääneneristävyys Rakenteiden liitokset ja sivuavat rakenteet Teknisten järjestelmien läpiviennit ja kiinnitykset Ääneneristysovet Ääneneristysoven ja AKO-seinän yhteisääneneristävyys Liitteet... 8 Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Helimäki Akustikot Oy:n kirjallisella luvalla.

3 Ohje a 3(8) 1 Johdanto Akustiikkasuunnitteluohjeessa käsitellään asuinhuoneistojen välistä ilmaääneneristävyyttä sekä AKO-seinäelementtien käyttömahdollisuuksia ääntäeristävänä rakenteena. Ohjeen tarkoitus on antaa yleistietoa ilmaääneneristyksestä suunnittelijoille ja esittää yrityksen tuotteilla toteutettavissa olevia ratkaisuvaihtoehtoja eri käyttökohteissa. Akustiikkasuunnitteluohjeessa on esitetty ilmaääneneristyksen perusteoria, asuntoja koskevat vaatimukset ilmaääneneristykselle sekä ohjeet kuinka vaatimukset täytetään AKO-elementeistä rakennutulla väliseinällä. Ohjeessa on esitetty periaatteelliset rakenteiden liitosdetaljit, LVIS-läpivientidetaljit, putkiläpivientidetaljit ja sähköläpivientidetaljit uudisrakennuskohteissa. Lisäksi ohjeessa on periaatteet ilmanvaihtokanavien äänenvaimentimien mitoitukseen. Äänenvaimentimia tarvitaan, jotta ilmanvaihtokanavisto ei heikentäisi tilojen välistä ääneneristävyyttä. Ohjeessa esitettyjen rakenneratkaisujen ja liitosten soveltuvuus kyseiseen kohteeseen on aina harkittava tapauskohtaisesti. Erityisesti korjausrakentamiskohteessa on aina selvitettävä rakennuksen vanhat rakenteet ja niiden vaikutus ääneneristävyyteen. Vaativissa kohteissa on suositeltavaa aina käyttää akustiikkasuunnittelijaa. 2 Ilmaääneneristys 2.1 Ilmaääneneristävyys huonetilojen välillä Ilmaäänellä tarkoitetaan ilman välityksellä ympäristöön leviävää ääntä. Äänilähde, esimerkiksi puhuja saa ympärillään olevan ilman värähtelemään. Tämä värähtely välittyy tilan rakenteisiin ja rakenteiden kautta värähtely siirtyy toisen tilan ilmaan ja edelleen kuulijan korvaan. Ilmaääntä ei pidä sekoittaa runkoääneen, jolla tarkoitetaan kävelyn tai esimerkiksi teknisen laitteen suoraan rakennuksen runkoon aiheuttamaa värähtelyä, joka rakenteiden kautta aiheuttaa ilmaääntä huonetiloihin. Ilmaääneneristävyys kuvaa kuinka paljon ilman kautta kulkeva ääni vaimenee siirtyessään huonetilasta toiseen. Mitä suurempi ilmaääneneristävyys, sitä vähemmän ääntä siirtyy. Käytännössä ainoa tehokas tapa lisätä ilmaääneneristävyyttä tilojen välillä on parantaa tiloja erottavan rakenteen ja sitä sivuavien rakenteiden ominaisuuksia. Vastoin yleistä käsitystä, huonetilojen vaimennuspintojen lisäämisellä ei ole vaikutusta rakenteelliseen ääneneristävyyteen, vaan sillä voidaan ainoastaan vähentää tilan kaikuisuutta ja sitä kautta pienentää tilassa syntyvää äänitasoa. Miten ilmaääneneristävyys koetaan tilojen välillä, riippuu rakenteiden lisäksi taustaäänen voimakkuudesta. Jos taustaäänitaso on alhainen, naapurihuoneen häiriöäänet erottuvat selvemmin kuin silloin, kun huoneessa on paljon taustaääntä. Taustaäänellä tarkoitetaan esimerkiksi rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän tai liikenteen aiheuttamaa tasaista ääntä, joka on luonnollinen osa tilan ääniympäristöä. 2.2 Ilmaääneneristysluku R w ja R w Ilmaääneneristävyys ei ole sama kaikilla äänen taajuuksilla, vaan se vaihtelee taajuuksittain riippuen materiaaliominaisuuksista ja rakennekerroksista. Eri rakennusosien vertaileminen ja suunnitteluarvojen määrittäminen olisi hankalaa, jos se olisi tehtävä taajuuskaistoittain mittauskäyriä vertailemalla. Tästä syystä mittaustuloksesta johdetaan ilmaääneneristysluku, joka saadaan vertaamalla taajuuskaistoittain mitattua ilmaääneneristävyyttä standardoituun vertailukäyrään. Mitä suurempi ilmaääneneristysluku on, sitä parempi on tilojen välinen ilmaääneneristävyys. Ilmaääneneristysluvun yksikkö on desibeli [db]. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Helimäki Akustikot Oy:n kirjallisella luvalla.

4 Ohje a 4(8) Ilmaääneneristysluku voidaan ilmoittaa kahdella eri tavalla mittaustavasta riippuen. Kun mittaus tehdään valmiissa rakennuksessa kahden huonetilan välillä, tuloksena saatu ilmaääneneristysluku merkitään R w (heittomerkki). Tämä kuvaa kahden huonetilan välistä ääneneristävyyttä. Tätä ei pidä sekoittaa laboratoriossa mitattuun ilmaääneneristyslukuun Rw (ei heittomerkkiä), joka kuvaa yksittäisen rakennusosan ääneneristävyyttä. 2.3 Äänen sivutiesiirtymä huonetilojen välillä Valmiissa rakennuksessa mitattu ilmaääneneristysluku R w on lähes aina alhaisempi kuin tiloja erottavan väliseinän tai välipohjan laboratoriossa mitattu ilmaääneneristysluku Rw. Tämä johtuu siitä, että valmiissa rakennuksessa ääni ei siirry tilojen välillä ainoastaan tiloja erottavan rakenteen kautta, vaan äänen reittejä on lukemattomia. Tätä ääneneristystä heikentävää ilmiötä kutsutaan äänen sivutiesiirtymäksi. Otetaan esimerkkinä rivitalo, jossa kahden eri asunnon makuuhuoneet ovat vierekkäin rakennuksen ulkoseinällä ja kylpyhuone rakennuksen keskellä. Kahden makuuhuoneen välillä ääneneristystä heikentäviä sivutiesiirtymäreittejä voivat olla ulkoseinä-, lattia- ja kattorakenne, kylpyhuoneiden vastainen seinä, ilmanvaihtokanavisto, patteriputket, sähköasennukset ja niin edelleen. Jos näitä sivutiesiirtymäreittejä ei oteta huomioon suunnittelussa, voi tilojen välinen ilmaääneneristävyys jäädä heikoksi vaikka tilojen välille olisi suunnitelmissa valittu hyvin ääntä eristävä väliseinärakenne. Sivutiesiirtymän suuruuteen vaikuttaa erottavaa rakennetta sivuavien rakenteiden ominaisuudet ja rakenteiden liitokset sekä ilmanvaihtokanaviston osalta äänenvaimentimet. Hyvällä suunnittelulla ja huolellisella toteutuksella voidaan äänen sivutiesiirtymät minimoida ja saada tilojen välinen ilmaääneneristävyys tavoitteena olevalle tasolle. Tarkempaa tietoa sivutiesiirtymistä ja niiden mitoittamisesta löytyy Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n julkaisusta Rakennusten akustinen suunnittelu, akustiikan perusteet. 2.4 Ilmanvaihtokanavien vaikutus huonetilojen väliseen ääneneristävyyteen Ilmanvaihtokanavistoa suunniteltaessa on otettava huomioon se, että kanavisto ei saa heikentää asuntojen välistä ääneneristystä. Asunnosta toiseen kanavan ilmatilan kautta kulkevan äänen vaimentamiseksi kanavistoon on sijoitettava äänenvaimentimet jokaiseen eri tiloja yhdistävään kanavareittiin. Vaimenninten halkaisija on tyypillisesti mm suurempi kuin kanavan, ja pituus tavallisesti luokkaa 600 mm. Vaimentimet on asennettava tulo- ja poistoilmakanaviin. Mikäli asunnoissa on yhteiskanavajärjestelmä, niin äänenvaimentimet tarvitaan aina asuntojen välillä. Ilmanvaihtokanavien päätelaitteet ja äänenvaimentimet tulee mitoittaa niin, että ilmaääneneristysluku R w kanavien kautta on tilojen välille asetettua ilmaääneneristyslukuvaatimusta vähintään - 10 db korkeampi, kun tilojen välillä on 1 kanava, - 13 db korkeampi, kun tilojen välillä on 2 kanavaa, - 15 db korkeampi, kun tilojen välillä on 3 kanavaa, - 16 db korkeampi, kun tilojen välillä on 4 kanavaa. Kun ilmanvaihtokanava kulkee tilasta toiseen ääneneristysseinän läpi, siirtyy ääntä tilojen välillä ilmanvaihtokanavan vaippaa pitkin. Mikäli IV-kanavat kulkevat ääntä eristävän seinän läpi suoraan tilasta toiseen, tulee kanavat yleensä koteloida vähintään toisen tilan puolelta. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Helimäki Akustikot Oy:n kirjallisella luvalla.

5 Ohje a 5(8) 3 Asuinrakennusten akustiikkasuunnittelu 3.1 Akustiset vaatimukset Rakennusten akustiset vaatimukset on annettu Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa C Siinä on esitetty kaikkia rakennuksia koskeva määräys, jonka mukaan rakennus on suunniteltava ja toteutettava siten, että melu, jolle rakennuksessa tai sen lähellä olevat altistuvat, pysyy niin alhaisena, ettei se vaaranna näiden henkilöiden terveyttä ja että se antaa mahdollisuuden nukkua, levätä ja työskennellä riittävän hyvissä olosuhteissa. Pienimmät sallitut ilmaääneneristysluvun R w arvot Suomen rakentamismääräyskokoelman osan C mukaan on esitetty alla taulukossa 1. Määräykset koskevat kohteita, joille on haettu rakennuslupaa tai sen jälkeen. Määräyksiä sovelletaan myös vanhoihin rakennuksiin, kun kohteen käyttötarkoitusta muutetaan. Taulukko 1. Pienimmät sallitut ilmaääneneristysluvun R'w [db] arvot Tila Asuinhuoneiston ja sitä ympäröivien tilojen välillä yleensä 55 Asuinhuoneiston ja toista huoneistoa palvelevan uloskäytävän välillä, kun välissä on ovi 39 R w [db] 3.2 Ilmaääneneristys suunnitelmissa Rakennuksen ilmaääneneristysvaatimukset on esitetty ilmaääneneristyslukuina R w (heittomerkki), jolloin vaatimuksiin sisältyy äänen siirtyminen kaikkia mahdollisia reittejä pitkin. Ääneneristysvaatimuksia ei pidä ilmoittaa epäselvästi esimerkiksi pelkkinä db - arvoina, jolloin suunnitelmiin jää tulkinnanvaraa mitä vaatimuksella todellisuudessa tarkoitetaan. Suunnitteluvaiheessa eri rakennetyypit ja rakennusosat valitaan niin, että ne yhdessä täyttävät tilojen välisen ilmaääneneristysvaatimuksen. Eri rakennetyypeille ja rakennusosille annetaan suunnitelmissa ilmaääneneristyslukujen laboratorioarvot Rw (ei heittomerkkiä). Myös eri rakenteiden liitokset, läpiviennit ja ilmavaihtokanavisto on suunniteltava siten, että ne eivät heikennä tilojen välistä ääneneristävyyttä. Vaativissa kohteissa on suositeltavaa aina käyttää akustiikkasuunnittelijaa. 4 AKO-seinäelementtien ääneneristävyys 4.1 AKO-seinien ilmaääneneristävyys Tämä suunnitteluohje perustuu VTT:n suorittamiin ilmaääneneristävyyden laboratorio- 1 ja kenttämittauksiin. Ensimmäisessä yhdistelmäseinän mittauksessa seinän molemmat puoliskot kiinnitettiin kaiuntahuoneen väliseen betonikehään. Tällöin mittaustuloksessa on mukana betonikehän kautta tulevat sivutiesiirtymät. Toinen mittaustulos on mittauksesta, jossa AKO 68 elementti on asennettu toisen kaiuntahuoneen lattialle ja kiinnitetty kaiuntahuoneen seiniin. Tällä asennustavalla molemmilla seinäpuoliskoilla on omat perustuksensa ja sivutiesiirtymät betonikehän kautta katkeavat. Laboratoriossa mitatut ääneneristävyydet on esitetty alla taulukossa 2. 1 AKO 68 seinän mittaustulos on esitetty VTT Tutkimusselosteessa NRO LVI1888/91. AKO 120 ja AKO 120 ilmaväli AKO 68 seinän laboratoriomittaustulokset on esitetty VTT tutkimusselostuksessa NRO RTE11626/97 Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Helimäki Akustikot Oy:n kirjallisella luvalla.

6 Ohje a 6(8) Taulukko 2. VTT:n testauslaboratoriossa mitatut Rw [db] arvot Tila AKO AKO AKO-120 ilmarako 22 mm AKO-68. Perustukset yhdessä sivutiesiirtymät mukana 55 AKO-120 ilmarako 35 mm AKO-68. Perustukset erillään sivutiesiirtymät katkaistu 66 Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Helimäki Akustikot Oy:n kirjallisella luvalla. R w [db] AKO-120 ilmarako 22 mm AKO-68 rakenteen ääneneristävyydeksi on kentällä mitattu valmiissa rivitalossa R w 59 db (VTT Tutkimusseloste NRO RTE1341/04). 4.2 Rakenteiden liitokset ja sivuavat rakenteet Liitteessä 1 on esitetty periaatteelliset uudisrakennuskohteen AKO-seinäelementtien katto-, lattia-, ulkoseinä- ja väliseinän liitosdetaljit. Detaljeissa on myös esitetty sivuavien betonirakenteiden vähimmäispaksuudet ja pintamassat. Liitosdetaljien soveltuvuus suunniteltavaan kohteeseen on aina harkittava tapauskohtaisesti. Korjausrakennuskohteissa on varmistettava, että sivuavien vanhojen kivirakenteiden massa on riittävä ja rakenteissa ei ole muita ääneneristystä mahdollisesti heikentäviä sivutiesiirtymäreittejä. Ilmanvaihtokanavistossa on oltava oikein mitoitetut äänenvaimentimet (ks. kohta 2.4). Ääneneristysmittauksissa on useammassa kohteessa todennettu ns. parkettiresonanssiilmiö, jossa ilmaääneneristysmääräykset eivät ole täyttyneet. Ilmiö tulee erityisesti vastaan tilanteissa, joissa välipohjarakenteena on asunnosta toiseen yhtenäisenä jatkuva ontelolaattakenttä varsinkin, kun onteloiden suunta on kohtisuoraan asuntoja erottavaa väliseinää kohden, ja kun lattian pintamateriaalina käytetään askeläänieristeen päälle kelluvana asennettua parketti- tai laminaattilattiaa. Koska asuntojen välinen seinä ei ole kantava, värähtely etenee lähes vaimentumatta ontelolaattaa pitkin asunnosta toiseen, ja värähtelee ilmaääneksi kelluvan lattian ominaistaajuudella (yleensä 500 Hz oktaavikaistalla). Yksinkertaisin tapa välttää parkettiresonanssi on asentaa pintamateriaali alustaan liimaamalla (esim. muovimatot ja vastaavat). Myös parketti voidaan liimata alustaan, mutta askeläänivaatimusten täyttämiseksi alla tulee käyttää riittävän hyvää askeläänieristettä ja varmistaa ettei pintamateriaali kytkeydy esim. reunoilta ympäröiviin rakenteisiin. Toinen keino vähentää sivutiesiirtymää on valaa välipohjan ontelot täyteen betonia noin metrin matkalta huoneiston välisen seinän kohdalta. Kaikkien ääntä eristävien rakenteiden ja niiden liitosten tulee olla täysin ilmatiiviitä, myös alas laskettujen kattojen yläpuolelta ja muista näkymättömiin jäävistä paikoista. Rakenteiden tulee säilyttää ilmatiiviytensä rakennuksen käytön aikana. Polyuretaania ei saa käyttää ääntä eristävän rakenteen tiivistämiseen, sillä polyuretaanin keveys ja huokoisuus tekevät siitä erittäin heikon ääneneristysmateriaalin. 4.3 Teknisten järjestelmien läpiviennit ja kiinnitykset Läpivientejä ääntä eristävässä väliseinässä tulee mahdollisuuksien mukaan pyrkiä välttämään. Tekniset järjestelmät on suositeltavaa suunnitella siten, että sähköjohdot, ilmanvaihtokanavat, vesijohdot, yms. johdetaan ensisijaisesti porraskäytävän kautta asunnon eteiseen, ja mieluiten kipsilevyrakenteisen alakaton yläpuolelle. Läpivienti ääntä eristävästä rakenteesta on aina tiivistettävä. Läpivientireiän tulee olla noin 7 13 mm suurempi kuin läpivietävän kanavan, putken tai johdon. Reiän ja putken väli täytetään pehmeällä mineraalivillalla ja läpivienti tiivistetään huolellisesti seinän mo-

7 Ohje a 7(8) 4.4 Ääneneristysovet lemmilta puolilta joustavalla tiivistysmassalla. Läpivientien periaatepiirustukset on esitetty liitteessä 2. Piirustukset ovat periaatteellisia ja läpivientien vaikutus seinän ääneneristävyyteen on selvitettävä tarvittaessa tapauskohtaisesti. Sähköjohdon ontelotila pistorasian takana täytetään laastilla noin 100 mm matkalta ja lopuksi pistorasia tiivistetään AKO-seinään elastisella massalla. Sähkörasioiden asennuksessa tulee huomioida, ettei laasti täytä elementtien välistä ilmatilaa. AKO-seinäelementtiin ei suositeltavaa kiinnittää koneita tai laitteita, joissa on pyöriviä, jaksoittain toimivia tai muuten runkoääntä tai tärinää aiheuttavia osia. Tässä ohjeessa ääneneristysovien vaatimukset on esitetty ilmaääneneristyslukuina Rw. Ovet voidaan luokitella ääneneristysluokkiin ilmaääneneristysluvun perusteella. Alla olevassa taulukossa on esitetty ilmaääneneristyslukujen Rw ja ääneneristysluokkien vastaavuus standardin SFS mukaan. Taulukko 3. Ovien ääneneristysluokat ja vastaavat laboratorioarvot Ääneneristysluokka Vaatimus laboratoriomittauksen vähimmäisarvoksi R w 25 db 30 db 30 db 37 db 35 db 42 db 40 db 48 db 45 db 53 db Ääntä eristävissä ovissa tulee olla viralliset tyyppihyväksyntäkilvet ja tarvittaessa ovivalmistajan tulee pystyä toimittamaan ovista ääneneristysmittausten mittauspöytäkirjat. Ovet asennetaan valmistajan ohjeiden mukaisesti. Asentamisessa ja oven säätämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että ovilevyn ja karmin välinen rako sulkeutuu täysin ilmatiiviiksi. Ovenkarmin ja seinän välinen tiivistys tehdään elastisella saumausmassalla saumanauhaa vasten molemmin puolin, ja rako tilkitään pehmeällä villalla. Ovissa tulee aina olla tiivisteet ja kiinteät kynnykset. Poikkeuksena ovat ne tilat, joissa kynnystä ei voida esteettömyyden takia käyttää, tällöin voidaan käyttää laskeutuvaa laahusta tai yliajokynnystä ja laahusta. Käytettäessä laahuksellista ovea tulee kiinnittää erityistä huomiota laahuksen säätämiseen niin, että oven alareuna on täysin tiivis oven ollessa suljettuna ja laahus alhaalla. Ovitoimittajan tulee esittää ovista laskeutuvan laahuksen kanssa tehtyjen ääneneristävyysmittausten tulokset. Kiinteä kynnys kiinnitetään lattiaan tiiviisti kittisaumaa tai EPDM-kumitiivistettä vasten. Oviin liittyvien sähköpielien ilmaääneneristävyyden tulee olla vähintään vastaava kuin ympäröivällä seinärakenteella. 4.5 Ääneneristysoven ja AKO-seinän yhteisääneneristävyys Tyypillisesti yhteisääneneristävyys tulee selvittää asuinhuoneen porraskäytävän oven kohdalta, kun AKO-seinään asennetaan ääntä eristävä ovi. Yhteisääneneristävyyteen vaikuttaa rakenteiden ilmaääneneristävyyksien lisäksi rakenneosien pinta-alat. Mitä suurempi rakenneosan pinta-ala on, sitä suurempi vaikutus sillä on koko rakenteen yhteisääneneristävyyteen. Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa C on ohjeistettu, että asuinhuoneiston porrastaso-ovena käytetään vähintään luokan 30 db (Rw 37 db) ovea tai oviyhdistelmää. Jos käytäväseinän pinta-ala on pieni, ei luokan 30 db ovea käyttämällä Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Helimäki Akustikot Oy:n kirjallisella luvalla.

8 Ohje a 8(8) saavuteta luvussa 3.1 esitettyä asuinhuoneiston ja käytävän välistä vaatimusta R w 39 db. Tällöin tulee käyttää luokan 35 db (Rw 42 db) ääneneristysovea. Alla olevassa taulukossa 4 on esitetty vähimmäisvaatimukset huoneiston ja käytävän välisen oven ilmaääneneristävyydelle seinän pinta-alan mukaan. Oven pinta-alana on käytetty 2,2 m 2. Laskennassa on huomioitu ovien osalta 3 db käyttökorjaus, joka aiheutuu äänen sivutiesiirtymästä, rakenneosan asennuksesta ja vanhenemisesta. Taulukko 4. Vähimmäisvaatimukset oven ilmaääneneristävyydelle käytäväseinän pinta-alan ja tyypin mukaan, joilla täytetään R w 39 db vaatimus Seinä Seinän pinta-ala Pienin mahdollinen oven Rw AKO m 2 Rw 37 db < 7 m 2 Rw 42 db AKO 68 ilmaväli 22 AKO m 2 Rw 37 db tai betoni 200 mm < 4 m 2 Rw 42 db 5 Liitteet 1. Rakenteiden liitosdetaljit (9 s.) 2. Läpivientien periaatepiirustukset (5 s.) Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Helimäki Akustikot Oy:n kirjallisella luvalla.

9 AKO - Huoneistojen välisen seinän liitos alapohjan maanvaraiseen betonilaattaan VÄLISEINÄRAKENNE - AKO-elementti 68 mm - ilmaväli 22 mm - AKO-elementti 120 mm LIITE 1 DET 101 1:10 AKO:n asennuksessa tulee varmistaa että alareunan laasti tai seinätasoite ei kytke maanvaraisen laatan tai seinien eri puolia toisiinsa Laasti mm EPS 50 mm Solumuovi 10 mm TOTEUTUSOHJEITA: - Maanvarainen alapohjalaatta tulee katkaista huoneistojen välisen seinän kohdalta - AKO-elementtien irroitus voidaan varmistaa irrotuskaistalla Huom. Tämä detalji on voimassa vain kun huonetiloja erottavan AKO-seinän pinta-ala on vähintään 10 m2

10 LIITE 1 HELIMÄKI AKUSTIKOT AKO - Huoneistojen välisen seinän liitos betonirakenteiseen välipohja- tai yläpohjarakenteeseen VP - rakenne - Ontelolaatta vähintään 370 mm (> 500 kg/m2) - tai paikallavalulaatta vähintään 260 mm YP - rakenne - Ontelolaatta vähintään 265 mm (> 380 kg/m2) - tai paikallavalulaatta vähintään 260 mm DET 102 1:10 rako Tiivistya elastisella palomassalla palomassalla Väliseinä tuetaan yläpäästä harjaterästapeilla K1800 AKO-elementtien pystysaumojen kohdilta VÄLISEINÄRAKENNE - AKO-elementti 120 mm - ilmaväli 22 mm - AKO-elementti 68 mm Harjaterästappi (halkaisija 8 mm, pituus 100 mm) TOTEUTUSOHJEITA: - Seinäelementin ja betonilaatan väliin jätetään rako - Rako täytetään pehmeällä villalla ja tiivistetään molemmilta puolilta elastisella palomassalla esim. Nullfire FS701 paloakryylimassa. - Tarvittaessa tiivistyssauman alle voidaan asentaan solumuovinauha - Seinäelementin yläpuolelle jätetään vähintään 10 mm rako. Kun AKO asennetaan lattiarakenteen päälle, joka painuu katon rakennetta vähemmän (esim. VSS kohdalla), tulee raon olla vähintään 20 mm Huom. Tämä detalji on voimassa vain kun huonetiloja erottavan AKO-seinän pinta-ala on vähintään 10 m2

11 AKO - Huoneistojen välisen seinän liitos betonirunkoiseen pystyseinään LIITE 1 DET 103 1:10 VÄLISEINÄRAKENNE - AKO-elementti 120 mm - ilmaväli 22 mm - AKO-elementti 68 mm 150 palomassalla 10 Pehmeä villa palomassalla SEINÄRAKENNE - betoniseinä vähintään 150 mm (>360 kg/m2) *) *) Seinän uloimmilla rakennekerroksilla ei ole vaikutusta huonetilojen väliseen ilmaääneneristykseen, paitsi kun on kyseessä betonisandwich-rakenne. Betonisandwich-rakenteessa sisä- ja ulkokuoren yhteenlaskettu paino tulee olla vähintään 360 kg/m2. TOTEUTUSOHJEITA: - Väliseinäelementtien ja betoniseinän väliin jätetään rako - Rako täytetään pehmeällä villalla ja tiivistetään molemmilta puolilta elastisella palomassalla esim. Nullfire FS701 paloakryylimassa. - Tarvittaessa tiivistyssauman alle voidaan asentaa solumuovinauha Huom. Tämä detalji on voimassa vain kun huonetiloja erottavan AKO -seinän pinta-ala on vähintään 10 m2

12 AKO - Huoneistojen välisen seinän alareunan liitos betonirunkoiseen välipohjaan ja kelluvaan lattiaan LIITE 1 DET 104 1:10 VÄLISEINÄRAKENNE - AKO-elementti 120 mm - ilmaväli 22 mm - AKO-elementti 68 mm Irrotuskaista Laasti mm VP - tai AP - rakenne - Ontelolaatta vähintään 370 mm (> 500 kg/m2) tai paikallavalulaatta vähintään 260 mm Huom. -Tämä detalji on voimassa vain kun huonetiloja erottavan AKO väliseinän pinta-ala on vähintään 10 m2

13 AKO - Huoneistojen välisen seinän alareunan liitos betonirakenteiseen välipohjaan LIITE 1 DET 105 1:10 VÄLISEINÄRAKENNE - AKO-elementti 120 mm - ilmaväli 22 mm - AKO-elementti 68 mm Laasti mm VP - tai AP - rakenne - Ontelolaatta vähintään 370 mm (> 500 kg/m2) tai paikallavalulaatta vähintään 260 mm Huom. -Tämä detalji on voimassa vain kun huonetiloja erottavan AKO väliseinän pinta-ala on vähintään 10 m2

14 AKO - Huoneistojen välisen seinän liitos puurakenteiseen ulkoseinään LIITE 1 DET 106 1:10 palomassalla Pehmeä villa VÄLISEINÄRAKENNE - AKO-elementti 120 mm - ilmaväli 22 mm - AKO-elementti 68 mm palomassalla PUURAKENTEINEN ULKOSEINÄ - julkisivuverhous, tuuletusväli, tuulensuojalevy, runko ja lämmöneriste - höyrynsulku - koolaus, välissä pehmeä mineraalivilla - kipsilevy 13 mm TOTEUTUSOHJEITA: - Tiivistetykset molemmilta puolilta elastisella palomassalla esim. Nullfire FS701 paloakryylimassa. - Tarvittaessa tiivistyssauman alle voidaan asentaa solumuovinauha Huom. Tämä detalji on voimassa vain kun huonetiloja erottavan AKO väliseinän pinta-ala on vähintään 10 m2

15 AKO - Huoneistojen välisen seinän liitos puuronkoiseen yläpohjaan LIITE 1 DET 107 1:10 Palo-osastointi pehmeä villa Kattotuoli k900 puu 25 x 100 mm k600 palomassalla Höyrysulku Joustava välikappale, esim. kulmarauta, jonka molemmin puolin irrotuskaista VÄLISEINÄRAKENNE - AKO-elementti 120 mm - ilmaväli 22 mm - AKO-elementti 68 mm TOTEUTUSOHJEITA: - Seinäelementin yläpään rako täytetään pehmeällä villalla. Koolausten ja AKO-elementin välinen kytkentä katkaistaan ja tiivistetään molemmilta puolilta elastisella palomassalla esim. Nullfire FS701 paloakryylimassa. Huom. Tämä detalji on voimassa vain kun huonetiloja erottavan AKO väliseinän pinta-ala on vähintään 10 m2

16 AKO - Huoneistojen välisen seinän huoneiston sisäiseen AKO - väliseinään LIITE 1 DET 108 1:10 AKO-liima tai laastitäyttö Huoneiston sisäinen väliseinä VÄLISEINÄRAKENNE - AKO-elementti 120 mm - ilmaväli 22 mm - AKO-elementti 68 mm

17 AKO - Huoneistojen välisen seinän liitos huoneiston ja käytävän väliseen AKO - seinään LIITE 1 DET 109 1:10 VÄLISEINÄRAKENNE - AKO-elementti 120 mm - ilmaväli 22 mm - AKO-elementti 68 mm Pehmeä villa palomassalla palomassalla KÄYTÄVÄ VÄLISEINÄRAKENNE - AKO-elementti 120 mm - ilmaväli 22 mm - AKO-elementti 68 mm KÄYTÄVÄ palomassalla Elementti katkaistaan huonetilan ja käytävän välillä. Väliin laitetaan 10 mm solumuovi. Tiivistys molemmin puolin elastisella palomassalla Pehmeä villa palomassalla TOTEUTUSOHJEITA: - Tiivistetykset molemmilta puolilta elastisella palomassalla esim. Nullfire FS701 paloakryylimassa. - Tarvittaessa tiivistyssauman alle voidaan asentaa solumuovinauha

18 Lämpöputken läpivienti AKO-seinäelementeistä Periaatepiirustus LIITE 2 DET 201 1:5 Pehmeä villa tai solumuovi Lämpöputki palomassalla TOTEUTUSOHJEITA: - Rakenteeseen tehdään poraamalla säännöllinen pienikokoinen läpivientiaukko, halkaisija n mm putken halkaisijaa suurempi. - Putken ja läpivientikappaleen väli tilkitään esim. pehmeällä villalla ja tiivistetään elastisella palomassalla esim. Nullfire FS701 paloakryylimassa.

19 Tilojen välinen = 39 db IV-putken läpivienti AKO-seinäelementeistä Periaatepiirustus LIITE 2 DET 202 1:5 Pehmeä villa tai solumuovi Pyöreä IV-kanava palomassalla TOTEUTUSOHJEITA: - IV-kanavan läpivientiaukko tiivistetään kanavan ympäriltä elastisella saumausmassalla molemmin puolin, tiivistettävän raon paksuus mm. Jos rakenne on palo-osastoitu, tiivistykset tehdään palomassalla esim. Nullfire FS701 paloakryylimassa. - Kanava ei saa mistään kohtaa olla jäykästi kiinni AKO-seinissä. - Tiivistykset elastisella palomassalla esim. Nullfire FS701 paloakryylimassa. - IV-kanavan asennuksessa huomioitava työjärjestys. Ahtaassa paikassa seinään tulee ensin asentaa lyhyt pätkä IV-kanavaa, jotta kanavan pystyy tiivistämään huolella levytystä vasten. LISÄKSI: - IV-kanavistoon tulee asentaa lausunnon kohdan 2.4 mukaan mitoitetut äänenvaimentimet - IV-kanavien kotelointitarve tarkistettava, jottei kanavan vaipan kautta kulkeva ääni heikennä tilojen välistä ääneneristävyyttä

20 LIITE 2 HELIMÄKI AKUSTIKOT AKO - Pistorasioiden kiinnitys huoneistojen väliseen AKO - seinään DET 203 A B 1:5 saumausmassalla Laastitäyttö A B Leikkaus A - A Leikkaus B - B Tiivistys elastisella saumausmassalla >100 mm >100 mm saumausmassalla Laastitäyttö Laastitäyttö TOTEUTUSOHJEITA: - Pistorasioiden asennusta seinän vastakkaisille puolille tulee välttää. Mikäli näin tehdään, tulee ontelotilat pistorasian takana täyttää laastilla noin 100 mm matkalta. - Pistorasiat tiivistetään AKO-seinään elastisella saumausmassalla - Asennuksessa tulee huomioida ettei laasti täytä elementtien välistä ilmatilaa. Tämä voidaan varmistaa asentamalla irrotuskaista seinien väliin.

21 Sähköjohdon läpivienti AKO-seinäelementeistä Periaatepiirustus LIITE 2 DET 204 1:5 palomassalla Pehmeä villa tai solumuovi Johtoputki palomassalla TOTEUTUSOHJEITA: - Rakenteeseen tehdään poraamalla säännöllinen pienikokoinen läpivientiaukko, halkaisija n mm putken halkaisijaa suurempi. - Läpivientiaukko ja johtoputken väli tilkitään esim. pehmeällä villalla ja tiivistetään elastisella palomassalla esim. Nullfire FS701 paloakryylimassa. - Sähköjohdon ja johtoputken väinen rako tiivistetään elastisella massalla johtoputken molemmassa päässä. - Tiivistykset yleensä elastisella saumausmassalla. Jos rakenne on palo-osastoitu, tiivistykset tehdään palomassalla esim. Nullfire FS701 paloakryylimassa.

22 Tilojen välinen = 39 db Ääneneristysoven liitos huoneiston ja käytävän väliseen AKO - väliseinään LIITE 2 DET 205 1:10 VÄLISEINÄRAKENNE - AKO-elementti 120 mm - ilmaväli 22 mm - AKO-elementti 68 mm Tiiviste ovilevyssä Tiiviste karmissa Ovi luokka 30 db Karmin kiinnitys ainoastaan ulompaan AKO elementtiin palomassalla Tiivistys solumuovinauhalla ja elastisella palomassalla, mikäli karmi ei tiivisty sisempään AKO - elementtiin TOTEUTUSOHJEITA: - Karmin ja kivirakenteen väliin jätetään rako - Rako täytetään pehmeällä villalla ja tiivistetään molemmilta puolilta elastisella palomassalla esim. Nullfire FS701 paloakryylimassa.