Parvekelasituksen ääneneristävyyden mitoitusohje

Transkriptio

1 Parvekelasituksen ääneneristävyyden mitoitusohje Mikko Kylliäinen, TkL, yksikönjohtaja

2 Tausta Valtioneuvoston päätöksestä 993/1992 ei mainita parvekkeita Perustelumuistiossa parvekkeet kuitenkin rinnastetaan piha-alueisiin Kaavoituksessa voidaan ottaa lisäksi huomioon laadullisia ja viihtyisyyteen liittyviä tekijöitä Monet kunnat noudattavat Uudenmaan ELY-keskuksen ohjetta Melun- ja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa (2013): Oleskeluparvekkeet rinnastetaan asuntojen pihoihin ja niihin sovelletaan samoja ohjearvoja Jos päiväajan keskiäänitaso julkisivuilla on kuitenkin yli 65 db, ei parvekkeita ei tulisi rakentaa, koska lasitus ei välttämättä takaa riittävän alhaista melutasoa. VnP 993/1992:n perustelumuistio, Seppo Sarkkinen

3 Tutkimustarve Parvekkeiden meluntorjunnalle asetettavista vaatimuksista syntyy seuraavia suunnitteluongelmia: 1. Miten kaavoituksessa määritellään parvekkeita koskevat ääneneristysvaatimukset? Uudenmaan ELY-keskuksen ohje: Mikäli parveke halutaan sijoittaa talon julkisivulle, missä meluohjearvo ylittyy, se tulee määrätä lasitettavaksi (tai muilla keinoin taata melun tarvittava vaimentaminen). Parvekkeiden lasittaminen sinänsä ei kuitenkaan takaa melutason saamista halutulle tasolle 2. Yleisesti hyväksyttyä suunnittelumenetelmää, jolla voitaisiin osoittaa vaatimuksen toteutuminen, ei ole Parvekkeen vaipan ääneneristävyyden ja melutason muodostuminen parvekkeelle on monimutkainen ilmiö Miten parvekkeiden meluntorjunta voidaan suunnitella ennalta? 3. Miten osoitetaan, että valmiissa rakennuksessa parvekkeet täyttävät niille osoitetut vaatimukset? Mitä suureita pitäisi mitata? Ympäristö ja Terveys 2/2015

4 Tutkimuksen organisointi Rahoittajat Liikennevirasto Erkki Poikolainen Ympäristöministeriö Ari Saarinen Pekka Lukkarinen Toteutus Tampereen teknillinen yliopisto Ville Kovalainen Mikko Kylliäinen A-Insinöörit Suunnittelu Oy Mikko Kylliäinen Timo Huhtala Tulokset julkaistu Ville Kovalaisen diplomityössä (Tampereen teknillinen yliopisto) Diplomityön pohjalta on laadittu ympäristöministeriön ohje (ympäristöhallinnon ohjeita 6/2016)

5 Ympäristöhallinnon ohjeita 6/2016 Sisältö 1. Johdanto ja soveltamisala 2. Määritelmät 3. Vaatimukset ja odotukset parvekkeille 4. Kaavamääräys parvekkeen ilmaääneneristävyydelle 5. Lasitetun parvekkeen ilmaääneneneristävyyden mitoitus 6. Parvekelasituksen ilmaääneneristävyyden arvioiminen taulukkomenetelmällä 7. Laskentaesimerkkejä 8. Lasitetun parvekkeen ääneneristävyyden mittaaminen

6 Parvekkeiden ääneneristävyyttä koskeva kaavamääräys Parvekkeen ulkovaipan ääneneristystarpeen määrittää parvekkeella sallittava melutaso (VNp 993/1992) Ääneneristysvaatimus voidaan esittää kaavamääräyksessä äänitasoerona: L A,vaad = L A,eq,u L A,eq,s L A,eq,u L A,eq,s = parvekkeen vaippaan kohdistuva melutaso = parvekkeella sallittava keskiäänitaso Suunnittelumenetelmällä johdetaan parvekkeen ja sen vaipan ominaisuuksista saavutettava äänitasoero L A,lask, jolloin suunnitteluehto on: L A,lask L A,vaad

7 Keskiäänitason muodostuminen parvekkeella Äänellä on useita kulkureittejä ulkoa parvekkeelle Avattavan lasituksen kautta Kaiteen kautta Pielen kautta Rakojen kautta Kukin rakennusosa välittää ääntä parvekkeelle sitä enemmän, mitä Suurempi sen pinta-ala on (kaksinkertainen pinta-ala välittää ääntä 3 db enemmän) Pienempi sen ilmaääneneristävyys on Ääni vaimenee parvekkeella sitä enemmän, mitä suurempi parvekkeen tilavuus on Vaimeneminen voidaan määrittää absorptioalan A [m 2 ] avulla

8 Lasitetun parvekkeen ilmaääneneristävyyden mitoitus Parvekkeiden mitat ja vaipan osien ilmaääneneristysluvut Tilavuus V = 21,6 m 3 Lasituksen ilmaääneneristysluku R w + C tr = 16 db Kaiteen ilmaääneneristysluku R w + C tr = 30 db Kaiteessa tuuletusraot Yhdeltä sivulta lasitettu parveke Kolmelta sivulta lasitettu parveke L A,lask = 9 db Parannusmahdollisuuksia: paremmin ääntä eristävä lasitus kaiteen tuuletusrakojen vähentäminen absorptiomateriaalin lisäys parvekkeelle L A,lask = 6 db Parannusmahdollisuuksia: avattavan lasituksen määrän vähentäminen kiinteän lasituksen määrän lisääminen absorptiomateriaalin lisäys parvekkeelle

9 Tuotekehitysmahdollisuuksia Nyt: Ilma parvekkeella vaihdetaan painovoimaisesti pystyrakojen kautta Tuuletus ei tehokkain mahdollinen (paineero pieni) Ääneneristävyys heikkenee Mahdollisuus Järjestetään ilmanvaihto lattian ja katon tasosta Paine-ero suurin mahdollinen Ääneneristävyys paranee (raot vähenevät) Tutkimuksessa selvitettiin myös parvekkeiden rakennusfysikaalisia olosuhteita Lasitusjärjestelmissä todettiin mahdollisuuksia tuotekehitykselle On saavutettavissa tehokkaampi ilmanvaihto ja samanaikaisesti Parempi ääneneristävyys

10 Lopuksi Kehitetty menetelmä on tarkoitettu Kaavoittajille (kaavamääräyksen määrittelyyn) Suunnittelijoille (ratkaisujen valintaan ja optimointiin) Rakennusvalvonnalle (taulukkomenetelmä tarkastamiseen) Yleispätevää nyrkkisääntöä lasituksen valinnalle ei ole mahdollista antaa, sillä saavutettavaan äänitasoeroon L A,lask vaikuttavat parvekkeen dimensiot, parvekkeen vaipan rakennusosien ääneneristävyydet ja parvekkeella oleva absorptiomateriaali, joten joskus käytetty nyrkkisääntö Lasitus vaimentaa ääntä 10 db ei päde Liikennemelualueilla parvekkeet tulisi ottaa huomioon hankkeen varhaisessa vaiheessa suunnittelun lähtökohtana Tällöin mahdollisuus vaikuttaa lasituksen määrään (sisäänvedetty parveke, kahdelta tai kolmelta sivulta lasitettu parveke, pielien rakenne) Meluselvityksissä 910 parvekkeen aineistossa äänitasoerolle asetettujen vaatimusten kertymä Kertymä L A,vaad 50 % 4,8 db 67 % 6,5 db 90 % 9,0 db Lähde: A-Insinöörit Suunnittelu Oy, akustiikkasuunnitteluyksikkö

11 Kiitoksia mielenkiinnosta! Mikko Kylliäinen p