Porin kaupungin henkilöstölehti 2/2005

Transkriptio

1 Porin kaupungin henkilöstölehti 2/2005 Kun lähestyn Poria, palaan juurilleni, sanoo tanssija-koreografi Tero Saarinen s.5 Pori on monipuolinen ja tehokas Porin Metsäopisto teki vuosikymmenen hattutempun s.10 koulutuskaupunki s.6-11 Helena Rintala ja Soile Rantanen ovat koukussa aikuisopiskeluun.

2 2 3 HENKILÖSTÖPOLITIIKKA PÄÄKIRJOITUS AINO-MAIJA LUUKKONEN, kaupunginjohtaja Kevät keikkuen tulevi Palkkausjärjestelmien kehittämishanke etenee KOLUMNI Mietteitä mediasta Porissa on runsaasti tiedotusvälineitä. Ne seuraavat varsin tarkasti Porin kaupungin, meidän kaikkien työnantajan asioita. Joskus tuntuu, että niiden tärkein seurattava on Porin kaupunki, sen päätöksenteko, johtavien poliitikkojen ja virkamiesten toiminta. Tämä on mainio tilanne!? Kaupungin asiat tulevat hyvin ja nopeasti kansalaisten pohdittavaksi. Tähän me pyrimme, lainsäädäntö velvoittaa meidät siihen ja ainakin oman kokemukseni näin on miellyttävää ja viisasta palvella porilaisia veronmaksajia. Ja sehän on meidän tärkein tehtävämme, eikö niin? Jopa kaupungin sisäisessä viestinnässä muista asioista puhumattakaan Satakunnan Kansa pesee meidän vaatimattoman Karhunpalveluksemme noin vain. Suomessa on kapea valtakunnallinen lehdistö, vahvat maakuntalehdet ja sitten puhutaan ns. kakkoslehdistä. Satakunnan Kansa kuuluu Porissa ykköskategoriaan, historian ja poliittisten voimasuhteiden perusteella Uusi Aika, Satakunnan Työ ja Lalli kuuluvat kakkosketjuun. minen. Luin päivänä muutamana Merikarvian historiasta kertovaa kirjaa ja oikeastaan sellainen merikarvialainen rääkipaatti olisi ihan kiva, mutta tällaiselle mukavuudenhaluiselle luonteelle puuveneen kevätkunnostus olisi liikaa. Lapsuudenkodissani isä purki keväisin veneen moottorin osiin ja kun moottori oli taas koottu, koko perhe vaadittiin koolle koeajoa varten. Moottori ei kuulemma koskaan käynnistynyt ja kun isän käämit lopulta paloivat, sai perhe taas kerran rantautua ilman koeajoa. Pori on lintubongaajien paratiisi ja mikäpä sen paremmin sopii vesistöihimme kuin niin trendikkääksi tullut melonta. Meillä on upeat pyörätiet, joita myös rullaluistelijoiden on helppo käyttää. Kevätiltojen valoisuus, raitis ilma ja liikunta toivottavasti auttavat jaksamaan raskaan talven jälkeen. Jokainen liikkukoon omalla tavallaan. Yhdelle riittää puuhastelu kotipuutarhassa, toinen hoippuu tajunnan rajamailla juostakseen elämänsä maratonin. Yksi tulevaisuuden haasteista on saada porilaisten suuret massat liikkumaan. Suomalaisten terveydentila rapautuu hyvää vauhtia ja kansansairaudet vaanivat yhä suurempia väestöryhmiä. Suomalaiset vanhukset ovat yhä terveempiä ja elävät kauemmin, mutta lapset ja nuoret ovat se kriittinen massa, jonka lii- Kaksi jälkimmäistä ilmestyvät kerran viikossa, Uusi Aika kolmesti. Satakunnan Kansan ylivoimasta huolimatta myös pienempien lehtien uutiset ja kannanotot voivat kiinnostaa oman lukijapiirinsä ulkopuolellakin. Satakunnan Radiolla ja Radio Porilla on runsaasti lähetysaikaa ja ne seuraavat kiitettävästi myös kaupungin asioita. Edellinen on myös tärkeä takaovi Yleisradion muille foorumeille. Ja kuin Jukolan Eero veljessarjassa, Porissa on vahva kaupunkilehtien blokki: Porin Sanomat, Satakunnan Viikko ja Uusi Pori. Oma painonsa on myös Luoteis- Satakunnalla ja Meriporilaisella. Tätä pitkää luetteloa pitää jatkaa vielä Aamulehdellä ja Turun Sanomilla, jotka seuraavat oman maantieteellisen valintansa mukaan Satakunnan asioita. Pori kuuluu molempien tarjottimelle. Helsingin Sanomissa Pori on mielestäni hyvin esillä, usein myös yllättävissä ja positiivisissa tilanteissa. Lukuisissa yhteyksissä olen virastopäälliköillemme ja viestinnän tekijöille puhunut Suomen Tietotoimiston (STT) merkityksestä. Se välittää jokaisen hyvän porilaisen oivalluksen koko valtakuntaan. STT on yksi syy muiden ohella tehdä hyviä oivalluksia. Totta kai kaupungin suhde tiedotusvälineisiin on edellä esitettyä monimutkaisempi. Saan hämmästyttävän määrän yhteydenottoja, joissa kysytään jonkun tiedotusvälineen motiivia tehdä tuollainen tai tällainen juttu. Varsinkin virastojen johtotehtävissä olevat loukkaantuvat usein, mutta aivan ilmeisesti samoin kokevat muutkin, parhaansa yrittävät kaupungin palveluksessa olevat. He tietävät, että määrärahat ovat niukat ja työtahti kireä. Toimittajan yksi kepeä huitaisu tai kohtuuton yleisönosastokirjoitus, usein vielä nimettömänä, voi koetella työmotivaatiota. Valitusoikeutta ei ole, lyhyt oikaisu vaikuttaa selittelyltä ja saattaa vain lisätä väärinkäsityksiä. Mitä tehdä? Ei ole muuta mahdollisuutta kuin tehdä työnsä entistä paremmin. Hyvällä palvelulla, hyvällä työllä voi vastata. Yksi piilevä vastaus on jo olemassa. Kun minulla on mahdollisuus seurata kaikkea muuta kuin kaupungin työntekijöille suoraan annettua palautetta, voin vakuuttaa, että tyrmäävää palautetta tulee erittäin vähän. Kaikesta päätellen valtava enemmistö porilaisista arvostaa työtänne. Meidän on vain hyväksyttävä se, että periaatteessa kaikki kaupungin asiat ovat julkisia. Olemme helppo nakki toimittajille. Jos toimittaja yrittäisi seurata samalla teholla yksityisen yrityksen asioita, häneltä kuluisi moninkertainen aika. Yrityksiä ympäröi melkoinen muuri: asiakirjat eivät ole julkisia, henkilöstöllä ei ole juridista velvoitetta puhua. Potentiaaliset halukkaat eivät uskalla puhua. Tiedän omasta kokemuksestani, että tuon muurin läpi pääseminen vaatii toimittajalta sinnikkyyttä. Asian olennaisempi puoli on kuitenkin, että on kunta on julkinen yhteisö ja veronmaksajalla on vissit oikeudet. Me toimimme avoimesti, muut tekevät niin kuin parhaaksi näkevät. Täydellinen avoimuus on herkkupala mediailmastossa, jonka tärkein Siirtyminen kesäaikaan tuli kuin yllättäen ja mahdollistaa ulkona puuhailun tv:n iltauutisiin asti. Näsiät kevään ensimmäisinä kukkijoina ovat jo lähtökuopissa. Pian on aika havainnoida, ovatko ruusut selvinneet talvesta vai ovatko rusakot, myyrät tai pakkanen tehneet tuhojaan. Muuttolinnut ovat myös tulossa. Sepelkyyhky on jo saapunut. Kyläsaaren pelloille ovat tehneet välilaskunsa kymmenien joutsenten ja hanhien joukot. Haravointi kevätillassa on lepoa sielulle. Veneetön mies on huoleton mies. Entisenä veneenomistajana muistan veneen kevätkunnostuksen ja talviteloille noston aiheuttaman ahdistuksen. Keväällä pelko siitä, että home on vallannut veneen ja syksyllä pyrkimys saada vene nostetuksi ennen kuin meri on jäässä. Muistan kohmeisen venematkan eräänä hyisenä syksynä Reposaaren Santun laiturista Porin keskustaan, jossa veneen talvisäilytys silloin oli. Jos laskee veneen hankintahinnan ja käyttökustannukset ja jakaa näin saadun summan kesäisten ajotuntien määrällä, veneen vuokraaminen vaikka pariksi viikoksi loman aikana olisi perusteltua. Kaikkien veneilyyn liittyvien hankaluuksien vuoksi en tuntenut suurta luopumisen tuskaa, kun sain purjeveneeni myydyksi. Tuoreessa muistissa olivat vielä yksi kesäyö verkkoon takertuneena ja maston katkeakuntakasvatukseen on panostettava. Suomi-neito on vähitellen muuttumassa hoikasta kaunottaresta ylipainoiseksi sohvaperunaksi, jonka lapset ovat tietokoneen ääreen jumittuneita, harmaita colajuoman suurkuluttajanörttejä. Nyt ei auta muu kuin patistaa sohvaperuna nörttipoikineen ulos raittiiseen ilmaan. Kaupunkitasolla tämä tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa massojen liikkumisen tulee olla yksi keskeinen painopistealue. Huippu-urheilu on yhä selvemmin liiketoimintaa; mitä ylemmäs sarjoissa mennään, sitä suuremmista rahoista on kyse. Kunnan on luotava perusedellytykset tavallisen kuntalaisen liikuntamahdollisuuksille. Ja niitähän meillä on. Luetteloimme taannoin Porin liikuntapaikat ja mahdollisuudet. Hevospoolo taisi olla ainoita lajeja, joita kaupungissamme ei harrastettu. Me kaupungin työntekijät voimme olla hyvänä esimerkkinä työpaikalle ei aina tarvitse tulla autolla vaan voi kävellä, rullaluistella, pyöräillä tai vaikkapa meloa ainakin jos työskentelee täällä kaupungintalolla! käyttövoima on iltapäivälehdet ja niiden tyyli. Sensaatiomaisuus ja pienenkin asian revittely on tavallista kaikissa tiedotusvälineissä. Syyllisiä etsitään asioissa, joissa niitä ei ole. Kun yhdestä aiheesta on tehty kaksi yliampuvaa juttua, voidaankin puhua jo kohusta. Osalle toimittajista oman egon nostaminen tuntuu kovin tärkeältä, vaikka se aina julkisuudessa kielletäänkin. Tätä luetteloa voisi jatkaa lähes loputtomiin. Tiedotusvälineillä on paljon itsekritiikin aiheita. Tabloid-tyylillä ei ole juuri mitään tekemistä kriittisen journalismin kanssa. Tutkiva, kriittinen ja vaihtoehtoja tarjoava journalismi on arvokas asia. Jos ja kun sellaista harrastetaan Porin kaupungin asioissa, se on meidän kaikkien etu. Jokainen perusteltu, vaihtoehtoja tarjoava juttu on mukava lisä siihen vuorovaikutukseen, jota Porissa arvostetaan. Tiedotusvälineet hallitsevat elämäämme. Niille ei pidä kuitenkaan antaa liian suurta painoarvoa. Näinä viikkoina kannattaa katsella lintujen touhua, muistaa hauen kutu ja kuluttaa Katinkurun polkuja. Olen täysin väärä henkilö neuvomaan teitä: median koukussa elämä on mielenkiintoista, mutta rinnakkaisohjelmaakin tarvitaan. Lopuksi aitoa Seppo Ahtia:... media on siitä kiitollinen pyöritettävä, että se pyörii useimmiten itse. Tapio Furuholm tapio.furuholm@pori.fi Porissa järjestelmien toimivuutta on tutkittu henkilöstökyselyillä sekä haastattelemalla henkilöstöä ja esimiehiä. Parhaillaan hankkeessa on meneillään kehittämisvaihe, jonka keskeisenä tavoitteena on kuntien omien kehityssuunnitelmien tukeminen sekä palkkausjärjestelmän kehittämiseen, soveltamiseen ja ylläpitämiseen liittyvien toimivien menettelytapojen löytäminen. Porissa on järjestetty hankkeen puitteissa erikseen kumpaakin sopimusalaan liittyvää työsuorituksen arvioinnin koulutusta sekä suoritusarviointijärjestelmän kehittämiseen tähtääviä, esimiehille suunnattuja työpajoja. Henkilöstöosasto järjesti lisäksi avoimen kyselyn KVTES:n piiriin kuuluville työntekijöille ja esimiehille henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnin sujumisesta. Seuraavassa on esitetty yleisiä palkkausjärjestelmien muutoksiin liittyviä huomioita sekä alustavia tuloksia KVTES:n piiriin kuuluvien kyselystä ja tehdyistä haastatteluista. Uudistus vaatii muutosta toimintakulttuurissa Uusien palkkausjärjestelmien käyttöönoton haaste on käytännön muutosten lisäksi uudenlaisen palkkausfilosofian omaksuminen. Palkkausjärjestelmäuudistusta seuraava kulttuurimuutos on Työn vaativuuden ja arvon määrittely oli palkkausjärjestelmäuudistuksen ensimmäinen vaihe. Porin kaupunki on aktiivisesti mukana Helsingin Teknillisessä korkeakoulussa käynnissä olevassa palkkausjärjestelmäuudistuksia tutkivassa ESR-rahoitteisessa kehittämishankkeessa. Hankkeen tavoitteena on arvioida palkkausjärjestelmäuudistusten toteutusta sekä uuden järjestelmän vaikutuksia ja toimivuutta viidessä pilottikunnassa. Kaupungin organisaatiosta ovat hankkeessa mukana osa Teknisestä palvelukeskuksen teknisten sopimuksen piiriin kuuluvaa henkilöstöä ja osa sosiaalikeskuksen KVTES:n piiriin kuuluvaa henkilöstöä. mäuudistuksen tavoitteisiin verrattuna voidaan todeta, että muutoksen juurruttaminen vaatii vielä paljon työtä. Parhaimmillaan uuteen palkkausjärjestelmään liittyvä arviointikulttuuri toimii molempiin suuntiin. Esimies voi kannustaa työntekijöitä parempiin työsuorituksiin ja ohjata työskentelyä strategisten tavoitteiden suuntaan. Työntekijät tekevät mieluiten sitä mistä palkitaan ja mihin kannustetaan. Henkilöstöosasto sai kyselyynsä palautetta yhteensä 374 työntekijältä ja 50 esimieheltä. Vastaajien nimikkeistä päätellen erityisesti terveysviraston työntekijät vastasivat innokkaasti. Vastaajat suhtautuivat järjestelmän käyttöönottoon sinällään melko myönteisesti. Vastauksista järjestelmän vaikutuksista voi lukea jonkinasteista pettymystä. Samoin kuin BIT Tutkimuskeskuksen laajemmassa selvityksessä, myös näistä vastauksista oli luettavissa, että järjestelmällä ei koeta olevan tässä vaiheessa vaikutusta palkkaan tai työhön. Yhdeksi selitykseksi käynee henkilökohtaisiin lisiin käytettävissä olleen määrärahan pienuus. Sekä esimiesten että työntekijöiden tuntui olevan vaikea sisäistää, miksi arviointityötä on tehtävä, kun mahdollisuudet palkita ihmisiä ovat niin vähäiset. Tässä on katsottava pidemmälle tulevaisuuteen. Kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat sopineet, että kunnallinen palkkausjärjestelmä muuttuu. Muutos on hidas, mutta vääjäämätön. Kymmenen vuoden kuluttua henkilökohtaisen lisän osuus palkasta on useilla varmasti jo merkittävä ja arviointityö on osa vakiintunutta johtamista. Tavoitteena oikeudenmukaisuus Henkilöstön näkökulmasta suurin este uusiin palkkausjärjestelmiin liittyvien toimintatapojen hyväksymiselle näyttää olevan arviointeihin liittyvä epäoikeudenmukaisuuden mahdollisuus. Arviointiin perustuvien palkkausjärjestelmien oikeudenmukaisuuteen liittyvät tekijät kohdentuvat niin itse järjestelmään, käytettyihin menettelytapoihin kuin järjestelmän tuottamaan lopputulokseenkin. Tärkeintä arvioinnissa näyttää olevan esimiesten tekemien suoritusarviointien yhteismitallisuuden varmistaminen. Sekä Porissa että muissa tutkimuskunnissa epäilystä herättää se, ymmärtävätkö esimiehet arviointikriteerien sisällöt ja käyttävätkö he arviointiasteikkoa samalla tavoin? Toinen paljon pohdittu seikka on esimiesten riittävä tietämys työntekijöiden tosiasiallisesta työstä suoritusarviointien pohjaksi. Erityisen hankalaksi tämä koettiin tilanteissa, joissa esimies ei ole fyysisesti samassa toimipisteessä kuin arvioitava työntekijä. Tällaisissa tilanteissa tulee harkita apuarviointien käyttöä. Tällöin riittävän hyvin työsuorituksen tunteva taho voi antaa oman arvionsa työntekijöiden suoriutumisesta. Kolmas suoritusarviointeihin liittyvistä peloista on se, että esimiehen ja arvioitavana olevan työntekijän välinen keskinäinen suhde vaikuttaa arvioinnin lopputulokseen. Tutkimuksen mukaan sosiaalikeskuksen henkilöstö uskoo vahvasti siihen, ettei arviointijärjestelmiä käytetä tahallisesti väärin esimerkiksi rankaisemalla työntekijöitä huonoilla arvioinneilla. Sen sijaan palkkausjärjestelmän soveltamisen oikeudenmukaisuus ja johdonmukaisuus jakoi voimakkaasti vastaajien mielipiteet. Oikeudenmukaiset ja johdonmukaiset arviointikäytännöt on saavutettavissa suuri. Uusien toimintatapojen juurruttaminen osaksi jokapäiväistä toimintaa vaatii aikaa. Työn vaativuuden ja arvon määrittely oli palkkausjärjestelmäuudistuksen ensimmäinen vaihe. Tehtävän vaativuuden mukainen palkkojen määrittely on jo muodostunut hyväksi käytännöksi. Työntekijän pätevyyden ja työsuorituksen arviointi edustavat taas uudenlaista arviointikulttuuria. Ensimmäisen kerran viime syksynä toteutettu arviointikierros on syystäkin herättänyt keskustelua. BIT Tutkimuskeskuksen tulokset osoittavat, että arviointitilanne koettiin vallitsevaan käytäntöön nähden vieraana. Esimiehet kuvailivat arviointitehtävää ikäväksi ja epämiellyttäväksi. Osa haastatteluihin ja kyselyihin osallistuneista työntekijöistä suhtautuu palkkausjärjestelmäuudistukseen välinpitämättömästi. Arvioinnilla ei koeta olevan minkäänlaista konkreettista muutosta työhön tai palkkaan. Palkkausjärjestelavoimen keskustelun avulla. On varmistettava, että esimiehet ymmärtävät arviointilomakkeiden sisällön ja tietävät suoritusarvioinnin tavoitteet. Myös henkilöstöllä on oltava riittävä tietämys uuden palkkausjärjestelmän rakenteesta ja tavoitteista. Keskeiseen osaan oikeudenmukaisen palkkausjärjestelmän tavoittelussa nousee siis koulutuksen riittävyys ja jatkuvuus. Suoriutumisesta on annettava riittävästi palautetta Suoritusarviointiin liittyvää palautteen antoa ei tutkimuksen tulosten perusteella ole riittävästi ohjeistettu, koska esimiehillä on hyvin erilaisia palautekäytäntöjä. Haastattelutilanteissa kävi ilmi, että moni työntekijöistä ei edelleenkään tiedä omaa suoritusarviointitulostaan. Myös esimiehet toivovat saavansa palautetta tekemistään arvioinneista. Suoritusarvioinnin tulee olla rakentava tilanne, jolloin ei tuoda esille pelkästään epäonnistumisia, vaan keskustellaan myös onnistumisista ja erityisesti kehittymismahdollisuuksista. Vaikka moni vielä kokeekin suoritusarviointitilanteen epämiellyttävänä arvosteluna, tutkimustulokset osoittavat, että palkkausjärjestelmäuudistuksen myönteisimpänä seurauksena nähdään usein uudenlaisen keskustelukulttuurin syntyminen, joka mahdollistaa avoimen keskustelun esimiehen ja työntekijän välillä. Parhaimmillaan keskustelu johtaa työnkuvien, tavoitteiden ja kehittämismahdollisuuksien selkeytymiseen. Palkkausjärjestelmäuudistus onnistuu yhteistyöllä Uusien palkkausjärjestelmien käyttöönotto vaatii ponnisteluja niin soveltajilta itseltään kuin arvioinnin kohteena olevalta henkilöstöltäkin. Mikään järjestelmä ei toimi itsestään, vaan vaatii opettelua, harjaannusta ja avointa keskustelua toimintaperiaatteista. Toimivat, oikeudenmukaiset ja mahdollisimman puolueettomat arvioinnit syntyvät silloin, kun koko henkilöstö ymmärtää ja hyväksyy uuden palkkausjärjestelmän perusteet ja soveltamisen taustalla olevat toimintaperiaatteet. Tärkeä osa järjestelmän hyväksymistä on arviointeihin liittyvien virhelähteiden tunnistaminen ja tunnustaminen. Palkkausuudistukselle asetettujen tavoitteiden kannustavuus, tuloksellisuus ja kilpailukykyisyys saavuttaminen on mahdollista avoimen keskustelun ja järjestelmän jatkuvan kehittämisen kautta. Työsuorituksen arvioinnista on keskusteltu paljon ja keskustelu jatkuu. Virpi Karppinen projektipäällikkö TKK, BIT Tutkimuskeskus Helena Metsälä vs.henkilöstöjohtaja

3 4 5 Kolmivuotinen koulutusprojekti Tiedon Portaat tähtäsi tietotekniikkataitojen kohottamiseen Porin kaupungissa. Koulutuksia järjestettiin vuosina yhteensä 314 kappaletta kuudesta eri perusohjelmasta, Windows, Word, Excel, Power- Point, Tiimi ja Internet. Näistä suosituimpia olivat Windows ja Word, joista kummastakin oli 59 koulutusta. Vähiten oli tarvetta PowerPoint-koulutuksille, joita niitäkin pidettiin 28 kurssia. Kaupungin noin 2200 tietokonetta käyttävästä henkilöstä lähes 70 % osallistui koulutukseen. Näistä 1454 henkilöstä moni kävi useamman kuin yhden kurssin; keskimäärin kukin osallistui 2,9 kurssiin. Kaikkiaan kursseilla koulutettiin siten yhteensä 4163 kurssilaista. Palautekysely Syksyllä 2004 projektin päätteeksi tehtiin kysely käyttäjätyytyväisyydestä. Kyselyssä oli 20 kysymystä ryhmiteltynä aiheittain: koulutus yleisesti, kurssitilanne, materiaali, tukihenkilö, kurssin tavoitteiden toteutuminen. Lisäksi pyydettiin sanallista palautetta ja toiveita jatkokoulutuksista. Kyselyyn vastasi 74 kurssilaista, jotka olivat käyneet yhteensä 250 kurssilla eli keskimäärin 3,4 kurssia/vastaaja. Vastauksissa käytettiin skaalaa 0-4, missä 4 oli paras arvosana. Koulutustilanne Kysymyksistä numerot 3-8 ja 16 koskivat koulutustilannetta: kuinka se vastasi odotuksia, miten se toimi, millainen oli opetuksen taso, opettajan suhtautuminen ja vauhti kurssilla sekä harjoitustehtävien määrä. Koulutustilanne koettiin varsin positiivisena. Hyvät pisteet eli 3 tai 4 pistettä antoi 75 % vastaajista kysymykseen etenemistahdista kurssilla (kysymys 7, kuva 1). Koulutuksen suunnittelua pidettiin erinomaisena (kysymys 4). Hyvän arvosanan antoi peräti 92 % vastaajista. Kaikki muut koulutustilannetta koskevat vastaukset saivat hyvän arvosanan %:n mielestä. Henkilöstöosasto järjestää koulutusta Ylläpidä osaamistasi! Henkilöstöosasto järjestää Tiedon Portaat projektin jatkoksi tietohallinto-osaston omassa koulutusluokassa Windows-, Word-, Excel-, PowerPoint- ja Tiimikursseja. Joillakin kursseilla on vielä tilaa. Käy tutustumassa Rummussa henkilöstöosaston Koulutus ja henkilöstön kehittäminen -otsikon alla oleviin kursseihin ja ilmoittaudu Tuuli Leppimäelle sähköpostitse tai puh Jos tulijoita on, uudet perusja jatkokurssit käynnistetään syksyllä. Muuta koulutustarjontaa Koulutus- ja henkilöstön kehittäminen -sivulle on ilmestynyt myös ulkopuolisten koulutusorganisaatioiden tarjoamaa, ensisijaisesti omaehtoista täydennyskoulutusta. Koska lehti-ilmoitukset jäävät helposti huomaamatta, henkilöstöosaston sivuille kootaan esitteitä tai linkkejä mielenkiintoiseksi arvioidusta ammatillisesta jatko- ja täydennyskoulutuksesta. Kolmivuotiseen koulutusprojektiin oltiin pääosin tyytyväisiä Tiedon Portaissa noustiin uudelle tasolle Materiaali koulutuksessa Kysymykset 9-12 koskivat materiaalia, sen selkeyttä, sisältöä ja käyttöä. Kyselystä käy selville, että materiaalia pidettiin hyvänä, mutta sen käyttö kurssin jälkeen on ollut aika pientä (kysymys 12, kuva 1). Vain 35 % sanoo käyttäneensä materiaalia paljon kurssin jälkeen. Joko asiat on opittu niin, ettei materiaalia enää tarvita tai sitten materiaalin esiin kaivamista itseopiskelussa ei pidetä tärkeänä. Tuheiden toiminta Tukihenkilöiden eli tuheiden toiminnasta kysyttiin kysymyksissä 13-15, 19 ja 23. Tuhet arvioitiin tarpeellisiksi, sosiaaliset taidot, asiatiedot ja kyky opettaa punnittiin hyviksi; näin %:n mie- Esimerkkejä tarjolla olevasta tutkintotavoitteisesta koulutuksesta: Vanhustyön koulutusohjelma Sosiaali- ja terveydenhuollon sihteeri Jalkojenhoidon ammattitutkinto Puhevammaisten tulkkipalvelun erikoisammattitutkinto Tekniikan erikoisammattitutkinto sekä kurssitarjonnasta: Atk-perusteet - tavoitteena on A-kortin suorittaminen, mutta tarjonnasta voi poimia myös yksittäisiäosia, esim. PowerPoint tai Access. Kunta-alan työmarkkinasemi naari Raumalla Seuraa koulutusilmoittelua ja käy henkilöstöosaston sivuilla. Kurssiin liittyvä kertaus Kertaukseen liittyviä asioita käsiteltiin kysymyksissä Kertaukseen osallistui 85 % vastanneista (kysymys 18, kuva 2). Kertausta pidettiin tarpeellisena ja onnistuneena % mielestä. Hyödyt koulutuksesta Kysymykset koskivat tavoitteita: kurssin hyöty työssä, uusien oppien käyttäminen ja kuinka paljon opitusta on edelleen muistissa. Yli puolet kertoi osaavansa edelleen asiat, jotka kurssilla opetettiin. Noin 70 % kokee saaneensa hyötyä työhönsä ja kertoo käyttävänsä opittuja asioita. Toivomuksia Kyselyn sanallisessa osassa monessa vastauksessa Kävijämäärät ja prosenttiluvut ohjelmittain: Windows Word Internet Excel Tiimi PowerPoint 883 = 21,2 % 867 = 20,8 % 710 = 17,1 % 664 = 16,0 % 652 = 15,7 % 387 = 9,3 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kysymykset lestä. Moniko on ottanut yhteyttä tuheen kurssin jälkeen, kysyttiin kysymyksessä 23. Usein tuhea kertoi tarvinneensa 3 %, aika usein 9 %, ei kertaakaan 54 %. Tuheiden lukumäärän (8 henkeä) huomioon ottaen onkin suotavaa, ettei jokainen kurssin käynyt ota yhteyttä jatkuvasti. Tolpan 23 painotusta ei siten voi pitää huonona. Pääasia on, että kurssilaiset kokivat helpoksi yhteistyön tuheiden kanssa, joten he voivat tarvittaessa kääntyä tuhen puoleen. Lisätietoja yllä olevista koulutuksista antavat järjestävät oppilaitokset tai henkilöstöosastolla Riitta Saarinen puh Ei vast. 0 pist. 1 pist. 2 pist. 3 pist. 4 pist. Kuva 1. Kuva % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kysymykset toivottiin kertauksia säännöllisesti esim. muutaman vuoden välein ja kertaustehtäviä sähköpostitse kimmokkeena harjoitella itsenäisesti. Lähtötasotestiä, joka tehtiin ennen koulutuksen aloittamista vuoden 2001 lopussa, pidettiin tarpeellisena, mutta testin tulos ei ollut enää 3 vuoden kuluttua luotettava. Sen tähden henkilö, jonka taidot olivat parantuneet tuona aikana, saattoi joutua liian helpolle kurssille. Muutama kurssilainen pettyi sen takia kurssiinsa. Lisäksi tasokartoitus ei aina toiminut; joillakin kursseilla oli kovin eritasoista väkeä. Erityisesti kurssista jäi vastaajien mielestä mieleen seuraavia asioita: rento tunnelma, saattoi kysyä epäselvät asiat heti, puoli päivää oli hyvä kertaannos, hyvät käytännön vinkit, aikaa oli liian vähän opettavaan asiaan nähden, josta johtui joillakin kursseilla kiire, jäi halu oppia lisää, hyvät opettajat ja innostuneet oppilaat. Jatkokoulutuksena toivottiin samoja kursseja kuin nyt oli tarjolla. Lisäksi muutamia yksittäisiä ohjelmia mainittiin nimeltä. Näistä osa on hallintokunnan erityisohjelmia, jolloin kurssitettavien määrä on pieni ja sovitaan aina erikseen hallintokunnan kanssa. Tästä eteenpäin Jatkossa henkilöstöosasto tulee järjestämään edelleen perusohjelmien koulutusta. Tälle keväälle suunniteltiin 12 kurssia, mutta osa on jouduttu peruuttamaan osallistujien vähyyden vuoksi. Näyttää siltä, että kolmen vuoden projekti on päässyt tavoitteeseensa: suurin kurssitarve on täytetty ja tietotekniikan hyötykäyttökyky parantunut. Luokkaopetuksen lisäksi on käytössä ns. virtuaalikoulu Rummussa, intranetissa, jossa voi opiskella yhtä pientä asiaa kerrallaan (esim. Excelin Ei vast. 0 pist. solujen muotoilu) tai jonkun ison kokonaisuuden (esim. PowerPoint-oh- 1 piste 2 pist. 3 pist. jelman) järjestelmällisesti alusta alkaen. Virtuaalikoulun hyvä puoli on se, 4 pist. että voi opiskella vaikka pieniä paloja kerrallaan silloin, kun on aikaa tai poimia vain niitä osia, joita tarvitsee. Tiedon Portaat on siis päättynyt ja tietojen siirtäminen käytäntöön on alkanut. Kurssin käyneillä on hyvät valmiudet miettiä omia käytäntöjään uudelleen, kehittää työtapojaan käyttäen tietoteknisiä taitojaan hyväkseen ja tehdä omasta työstään mielenkiintoisempaa siirtämällä rutiinitehtäviä koneen tehtäväksi. Portaiden ylemmiltä askelmilta näkee ympäristönsä paremmin! Kaija Laurila Tietohallinto-osasto Esimieskoulutuksessa tarjolla uusia vaihtoehtoja Porin kaupungissa esimieskoulutukseen on panostettu viime vuosina tarjoamalla esimerkiksi mahdollisuutta suorittaa johtamisen erikoisammattitutkinto (JET). Kaupungin tilaamaan JET-koulutukseen osallistuu parhaillaan 21 henkilöä. Tämän lisäksi on käynnissä mm. oppilaitosten omia JET-koulutuksia. Johtamisen erikoisammattitutkinto soveltuu alasta riippumatta yleisten esimiestaitojen kehittämiseen. Tekniikan erikoisammattitutkinto (TEAT) on tekniselle alalle suunnattu esimieskoulutus. Se antaa hyvät valmiudet työn organisointiin, projekti-, työryhmä- ja tiimityöskentelyyn sekä kehitys-, asiantuntija- ja esimiestehtäviin. Tutkinnon suorittaminen osoittaa henkilöllä olevan ammattitaidon lisäksi taitoa kehittää työyhteisön toimintoja ja halua kehittyä itse. Tutkinnon suorittamiseen vaaditaan aiempi tekninen ammattitutkinto tai vastaavat tiedot laajan työkokemuksen kautta hankittuna. Tekniikan erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjoaa mm. Porin ammattiopisto/tekniikkaopisto. Tutkinto on tarkoitettu työn ohessa suoritettavaksi ja kestää noin vuoden. Mikäli tarvetta ja kiinnostusta kaupungin järjestämään TEATkoulutukseen on, haku koulutukseen tapahtuu henkilöstöosaston kautta syksyllä Lisätietoja antaa henkilöstöosastolla Riitta Saarinen puh Tekniikan erikoisammattitutkinnossa oppiminen on vuorovaikutteista, oman työyhteisön asioiden pohtimista ja kehittämistä. Tero Saarinen Vuosi 1980 Liisa Nojosen uudessa tanssikoulussa: Nuori poika notkuu oven takana. Ei kanttia astua sisään. Salissa on pelottavan paljon hikisiä naisia. Tuntien odottelun jälkeen se vihdoin tapahtuu: Poika uskaltautuu sisään. Sen jälkeen paluuta entiseen ei ole. - Rakkautta ensi silmäyksellä, kuvaa kansainvälisesti menestynyt tanssija-koreografi Tero Saarinen ensimmäisiä tanssiaskeliaan 16- vuotiaana. ero Saarinen on kulkenut noista ajoista melkoisen matkan maailman näyttämöillä. Hänen sanotaan onnistuneen uudistamaan nykytanssia persoonallisella, muista erottuval- Tla tanssikielellään. Vaikutteita tanssiinsa hän onkin hakenut nepalilaisesta tanssista japanilaisesta Butoh-tanssista. Saarisen ansioluettelo on pitkä kuin nälkävuosi. Viime vuonna Tero Saarinen sai kansainvälisen Movimentos-palkinnon parhaana miestanssijana. Maaliskuun lopussa hänen teoksensa KAZE möi Kansallisoopperan päänäyttämön täyteen kolmesti, noin lippua, mitä voidaan pitää nykytanssin saralla merkittävänä saavutuksena. Tero Saarinen on jatkuvasti katseiden ja salamavalojen ristitulessa, mutta eipä sitä tanssijasta huomaisi, ellei tietäisi. Itse asiassa toimittajalta jäi palan matkaa Saarisen sanomaa tallentamatta, kun tanssijan tarinat veivät. Jalkapalloilijasta tulikin tanssija Saarinen aloittaa tarinansa aivan alusta. Hän sanoo olevansa Musan kasvatteja. Sinne hän palaa kuitenkin enää kovin harvoin: - Muutaman kerran vuodessa, joskus harvemminkin, myöntää Tero Saarinen, mutta muistuttaa visiittien olevan pitkiä viikonloppuja. - Sauna, tuttu kotitalo...lapsuuden maisemiin on mukava palata fiilistelemään. Juuret ovat aina privaatti asia. Lapsuuden tunteet ja kasvukivut ovat suuria tunteita. Minulla ne liittyvät Poriin nyt ja aina. Suhteeni vanhaan kotikaupunkiin on erikoinen. Aina kun lähestyn Poria, mielen valtaa selittämätön tunne, että juurille mennään. Ei sitä voi sanoin kuvata. Tero Saarisen maailmanvalloitus alkoi Musasta. Ensimmäiset tanssiaskeleet olivat vasta 16-vuotiaana. Yläkuvassa Marita Liulian suunnittelema multimedia punoutuu tanssiin Tero Saarisen sooloteoksessa Hunt. puhuu tanssin universaalilla kielellä Minkälaisista lapsuudenmaisemista mies puhuu? No, hän ei suinkaan vetänyt tanssikenkiä jalkaan vielä nelivuotiaana, vaan nappulana palloiltiin ja kiekkoiltiin. Vasta 16-vuotiaana Tero Saarinen vaihtoi verkkarit tanssiasuun, sillä silloin Tanssiryhmä Liisa Nojonen rantautui Poriin. Ja siellä oli hikisiä naisia. - Liikunnallisuudesta saan kiittää täysin kotiväkeä. Isäni oli varsinainen liikunnan primus motor. Vanhemmat minut tanssikouluunkin passittivat. He kyllästyivät siihen, että istuin kotona ja piirtelin. Harrastuksia syntyi ja kuoli, mutta telinevoimistelussa Saarinen sanoo ensi kertaa kokeneensa, kuinka liike yhdistyy taiteeseen. Siitä hänen nykyinen tiensä alkoi. Tero Saarisen silmäterä on Porissa Yksi Tero Saarisen vahvoista siteistä Poriin on hänen kasvualustansa, Tanssiryhmä Liisa Nojonen, eli nykyisin Pori Dance Company, P.D.C. Ryhmä on tilannut koreografiat tämän kevään näytöksiinsä suomalaisen tanssin huipulta. P.D.C:n ensi-iltaan tulee muun muassa osa Tero Saarisen teoksesta Could you take some of my weight. - Suhteeni Pori Dance Companyyn on varsin erikoinen, koska olen itse ryhmässä tanssinut. Liisa Nojonen viitoitti tieni. Aina kun aikaa löytyy, niin pyrin pitämään yhteyttä. Tietysti vastaan ensisijaisesti omasta ryhmästäni, heti sen jälkeen tulevat lempilapset. Tero Saarinen muistaa kiittää Liisa Nojosen tanssin eteen tekemää työtä joka mutkassa. Hänen mielestään Pori Dance Companysta on kehittynyt valtakunnallisesti merkittävä ryhmä. - Liisa Nojonen on panostanut tanssiin jo toistakymmentä vuotta. Hän on tuonut korkeatasoisia koreografioita Poriin alusta asti. Laatu pitäisi olla jokaisen tanssiryhmän ensimmäinen askel. - Nostan lakkia kaikille pioneereille Helsingin ulkopuolella. Toiminta maakunnissa on todella hankalaa, sillä yleensä tanssiryhmät ovat paikallisten päättäjien tiskirättejä. Onneksi nykytanssista on vähitellen tulossa taidemuoto, suomalaisen osaamisen jalokivi ja vientituote. Viime aikoina on alettu oivaltaa tanssin arvo ja ymmärtää, miten tanssi puhuttelee. Miten tanssi puhuttelee? Tero Saarinen kertoo ilmaisevansa itseään mieluummin tanssilla kuin sanoin. Tanssi on hänelle sisäsyntyinen tarve. Hänen töissään on voimakas humanistinen sisältö ja arvopohja. Työt käsittelevät usein universaaleja teemoja, kuten rakkautta, yksinäisyyttä tai yksilön ja yhteisön välistä ristiriitaa eri näkökulmista. Saamastaan palautteesta ja yleisökeskusteluista Saarinen on käsittänyt, että yleisö on ymmärtänyt tanssin sanoma ja teemat. - Esimerkiksi multimediaa sisältävä sooloteos Hunt käsittelee yksilöä tässä ajassa: yksilön voimattomuus informaatiotulvan ja uuden teknologian keskellä on teoksen keskeisiä teemoja. Huntissa teemat on ilmaistu tykittämällä minun kehoa informaatiotulvalla ja omakuvilla. Omakuvat edustavat minän hyvää ja pahaa puolta, sillä kaikkien sisällä on metsästäjä ja metsästetty. - Työni käsittelevät niitä seikkoja, mistä olen rakentunut. Tunteet lähtevät sisältä, minun rakennusaineestani. Tanssikieli on eräänlainen liitto: tanssin persoonani kautta, mutta persoonaani on muovannut esi-isien perintö sekä elämän varrella opitut asiat. Tanssi on suodos kaikista koetusta ja opitusta, se on eräänlainen ydinmehu, jaloste. Tero Saarisen ei tarvitse vetäytyä vuorille inspiraatiota etsimään. Hän ei tietoisesti etsi teemoja, vaan jotkut asiat yksinkertaisesti jäävät vaivaamaan päätä, ja pienestä asiasta saattaa kehittyä suuri teos. Syntyprosessi on hyvin järkeenkäypä: Toisinaan ideat muotoutuvat sen hetkisestä elämäntilanteesta, joskus taas teosten takana on jokin alullepaneva voima. Tästä Saarinen käyttää esimerkkinä teosta Borrowed Light, joka on saanut innostuksensa amerikkalaisesta Shakers-liikkeestä. Kompastuskivistäkin oppii Saarinen sanoo tanssin olevan suodos opitusta ja koetusta. Viedäänpä tätä teemaa piirun verran pidemmälle. Jokaisen polku on täynnä valintoja. Valintojen tämänhetkinen summa on se, missä itse kukin nyt seisoo. Mitkä ovat Tero Saarisen valinnat, joilla on ollut lähtemättömät vaikutukset taiteilijan elämään? - Tokiossa traditionaalisen tanssin opettajani oli Kazuo Ohno, 70-vuotias butoh-mestari. Häneltä opin kunnioituksen esi-isiä kohtaan. Helposti haluamme keksiä ja tavoitella vain uutta ja uudempaa, mutta Ohnon opissa oivalsin ajan tajun: ajattomuuden, elämän hetkellisyyden. - Ohno oli väline, ei stara. Hänen arvonsa ovat pysyneet terveinä. Ymmärsin Ohnon opissa että tanssin, koska minulla on tarve kertoa, ei rahan tai kuuluisuuden vuoksi. - Toinen kurssiani muuttanut virstanpylväs sijoittuu Saksaan, jossa oli tanssijana. En olisi halunnut olla mukana, jotenkin vain ajauduin sinne. Työ perustui provosointiin. Myöhemmin huomasin, että tämäkin tapaus vei minua eteenpäin tekijänä. Opin, mitä en halua olla mukana tekemässä. Negatiivinen, mutta vahva kokemus. Nykytanssi nousussa Italia, Ruotsi, Saksa. Siinä Tero Saarisen seuraavat areenat. Saarinen asuu maailmankylässä, josta käsin levittää suomalaista tanssitaidetta maailman turuille. Työkiireiden ohella hän on ennättänyt tarkkailla suomalaisen tanssin kehitystä. - Suomessa on annettava aikaa nykytanssin arvonnousulle. Joissain maissa tanssitaiteeseen on panostettu jo vuosia. Esimerkiksi Ranskassa. - Tasokasta tanssia pitäisi saada Helsingin ulkopuolellekin, jotta ihmiset saavat kosketuspintaa tanssitaiteeseen. Tanssin opetukseen ja tarjontaan on panostettava tulevaisuudessa. Jo lapsille on annettava mahdollisuus. Tero Saarinen näkee, että maamme nykytanssin kehityksen pyörät on saatu jo pyörimään. - Jotain on selvästi jo tapahtunut. Rahoitusta on jo saatu tanssikeskuksiin, mikä on jo iso askel alan koulutukselle. - Myös KAZEN Helsingin näytöksien suuri suosio kertoo jotain siitä, mihin suuntaan Suomen nykytanssi on menossa. Ylöspäin, Saarisen viitoittamaa tietä. Kaisu Vaalto Kuvat: Tero Saarisen kotiarkisto Teos Hunt: Maria Liulia

4 6 7 - Viestinnän koulutusohjelma on pieni väläys kaikesta. Jo ensimmäisenä vuonna oli monenlaisia käytännön opintojaksoja, kuten kirjoittamista, valokuvausta, TV-kuvausta ja kuvankäsittelyä, Mari kertoo opiskelusta. Opittavia asioita lähestytään sekä teoreettisesti että käytännön kannalta. Olemme toisinaan aloittaneet käytännön töistä, meille on annettu esimerkiksi videokamera käteen ja pyydetty asettamaan se jalustalle ja kuvaamaan, Heidi valottaa. Vähemmän teoriaa, enemmän käytäntöä Opiskelu on ollut erilaista kuin mitä tytöt ajattelivat. - Ajattelimme, että tämä olisi teoriapainotteisempaa. Mutta toisaalta, kun pääsee tekemään, se motivoi, he sanovat kuin yhdestä suusta. Vain pieni osa opinnoista suoritetaan tenttimällä, suurin osa arvosanoista saadaan harjoitustöiden perusteella. - Harjoitustöistä tulee mieleen esimerkiksi sellainen, kun opiskelimme samaan aikaan valokuvausta, kirjoittamista ja kielenhuoltoa sekä julkaisun taittoa. Kaikilla näillä opintojaksoilla tehtiin jokin harjoitustyö uusille opiskelijoille tarkoitettuun Hakijan lehteen. Valokuvausopintojaksolla piti ottaa lehteen yksi kuva. Kirjoitusopinnoilla kirjoitettiin juttu ja julkaisun taitto -opintojaksolla lehti taitettiin, Mari kertoo. - Ja estetiikan opinnoilla harjoitustyönä oli kahden kohteen, kauniin ja ruman, etsiminen. Ne piti valokuvata ja laatia niistä pieni esitys, hän jatkaa. Toiset opintojaksot, esimerkiksi taidehistoria, painottuvat enemmän teoriaan. Heidi on ottanut osan opinnoista Taideteollisesta korkeakoulusta. On todella hyvä, että on tällainenkin mahdollisuus, hän kiittelee. Nyt opiskelijoilla on tekeillä harjoitustyö, jossa kohennetaan Teljäntorin ulkoasua. - Ensin kävimme vain kävelemässä siellä ja kirjoittelimme ylös rakennukseen ja liikkeisiin liittyviä kommentte- Kello on kahdeksan torstaiaamuna. Tiedepuiston eli Satakunnan ammattikorkeakoulun liiketalouden, matkailun, tietojenkäsittelyn ja viestinnän Porin toimipisteen keskus Agora on juuri auennut. Kahvilan työntekijä nostelee kahvikuppeja hyllyyn ja asettelee pullia tarjolle. Ensimmäiset aamuvirkut saapuvat kouluun, ja osa heistä jää aamukahville Agoraan. Aamun ensimmäiset tunnit ovat yleensä hiljaisia kahvilassa, sillä kaikki opiskelijat ovat pääasiassa luennoilla samoin opettajat. Hiljaiset hetket auttavat kuitenkin kahvilan työntekijöitä saamaan kaikki valmiiksi ennen lounasaikaa. Silloin pöydät ovat täynnä opiskelijoita, opettajia ja muuta henkilökuntaa. Kahvilasta löytää paikkansa jokainen, eikä se ole pelkästään opiskelijoiden valtaama kuppila. Moni varmasti nauttiikin eniten aamuisesta kahvihetkestä. Aamutuimaan pystyy vielä rauhassa keskittymään vaikkapa lehteen tai tenttikirjaan tai voi muuten vain istuskella rauhassa ja juoda kahvikupposen. Voi heräillä, jos tuntuu siltä, että silmät ovat vielä ummessa. Mari Ahvenjärvi ja Heidi Valtonen opiskelevat Satakunnan ammattikorkeakoulussa viestintää toista vuotta. Valmistuttuaan heistä tulee medianomeja (AMK). Medianomeista moneksi Lounaan aika Kello on vähän yli kymmenen. Ei usja. Sitten valokuvasimme paikkoja. Viihtyisyyttä on tarkoitus parantaa esimerkiksi väri- ja valosuunnittelulla. Nyt suunnittelemme heille logoa ja liikemerkkiä, Mari kertoo. Projektiopinnot valmentavat käytännön työelämään Projekteissa voi syventyä johonkin kiinnostavaan asiaan. Projektit eroavat harjoitustöistä siten, että niissä on opettajan valitsema projektipäällikkö ja -ryhmä. Opettaja tekee asiakkaan kanssa aikataulun, jota projektissa olevat henkilöt noudattavat. - Omassa ryhmässä työskenteleviä henkilöitä ei saa itse valita, jotta opimme tulemaan eri ihmisten kanssa toimeen. - Teemme nyt esimerkiksi projektina kotisivuja asiakkaalle. Meillä on kaksi kilpailevaa ryhmää, jotka tekevät kotisivut. Yritys valitsee paremmat. Olemme Heidin kanssa kilpailevissa ryhmissä, Mari naurahtaa. Projektitöitä on tarjolla monelta eri alalta. - Minä olin mukana Porin flamencoopiston juhlanäytöksen kuvauksessa. Se tehtiin monikameratuotantona ja se tuli jo ulos paikallis-tv:stä. Sitten teimme videon puutarhaterapeutista. Kuvasimme häntä erilaisissa tilanteissa esimerkiksi päiväkodissa ja vanhustentalossa. Video on sairaanhoitohenkilökunnan käytössä ja myös myynnissä, Mari kertoo. - Yhteinen projektimme on SAMKin liiketalouden, matkailun ja kulttuurin toimialan esite. Se valmistuu syksyllä. Olen ollut mukana tekemässä myös Siivu-liitettä, joka ilmestyi Satakunnan Kansan välissä. Sen tekevät SAMKin opiskelijat kaksi kertaa vuodessa. Toimin siinä valokuvaajana ja graafikkona. Projekti oli minulle iso ja hyödyllinen, siinä oppi oikeaa työtahtia, Heidi sanoo. - Satakunnan Kansa määritteli kohderyhmän ja saimme käyttöömme edellisen Siivun palautteet. Muuten meillä oli vapaat kädet. - Opiskelu on kyllä ollut aika stressaavaakin. Keväällä on varsinkin paljon palautustehtäviä. Minä en osaa sanoa projekteille ei ja niistä kerääntyy lisää töitä, Heidi huokaa. Projektit vahvin työnäyte Mari ei halua luoda viestinnän ihmisistä stereotypiaa. - Alalla on monenlaisia ihmisiä ja näin tulee ollakin. Joskus kuulee sellaista, että esimerkiksi kaikki viestinnän opiskelijat ovat kyynisiä ja löytävät vain vikoja kaikesta. Kyllä kai sellaista kyseenalaistavaa asennetta löytyykin, mutta eivät kaikki ole sellaisia, Mari kertoo. - Minusta olemme kyllä kaikki aika avoimia, tulemme aika hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa, Heidi lisää. Hän on työskennellyt web-suunnittelijana jo ennen opintojen aloittamista. Hän työskentelee samassa paikassa edel- koisi kahvilaa enää samaksi rauhalliseksi paikaksi, jossa voi keskittyä mihin vain, sillä ensimmäiset luennot päättyvät. Pöydät alkavat olla täynnä ja istumapaikkaa saa haeskella. Puheensorina alkaa pikkuhiljaa yltyä ja naurunpyrskähdyksiä kuuluu sieltä täältä. Täällä saa olla oma itsensä, nauraa, itkeä tai vaikkapa kiehua raivosta. Jokaisessa pöydässä on meneillään kuuma keskustelu, aihepiirit vain vaihtelevat opettajat keskustelevat päivän aiheista, tenteistä, tulevista uudistuksista, ja opiskelijat valittavat työmääräänsä, muistelevat viikonlopun juhlia, kertaavat eilisiä telkkariohjelmia tai odottavat jo tulevaa viikonloppua. Yhdentoista aikaan on saatavilla lounasta, ja laajasta valikoimasta löytyy varmasti jokaiselle jotakin. Valinnanvaikeuskin voi tulla eteen, kun tarjolla on niin salaattia, sämpylöitä, keittoa, uuniperunoita, paniineja kuin pitsaa, melkein mitä mieleen voi tulla. Juomavalikoimakin on laaja ja tuotteissa on niin erikoiskahveja, virvoitusjuomia kuin pillimehuja. Viimeistään tässä vaiheessa voi hylätä kuvan ankeasta opiskelijaruokalan näköisestä kahvilasta, jossa tarjoillaan joko leen opiskelun ohella, nyt nimike on graafinen suunnittelija. - Teen tällä hetkellä eniten kotisivuja. Haluaisin laajentaa työkenttääni digitaalisen kuvauksen ja kuvankäsittelyn suuntaan. Valmistuttuani en pidä oman firmankaan perustamista mahdottomana ajatuksena. Mari toivoo pääsevänsä tiedotustehtäviin. Hän on jo saanut opiskelun myötä myös opintojen ulkopuolisia töitä. - Teen esimerkiksi yhdelle opistolle kurssiesitteitä ja hoidan heidän lehtimainontansa, suunnittelun ja toteutuksen. Nyt, kun on huomannut, mitkä asiat kiinnostavat, olen koettanut hankkia sen alan töitä. Projektitöissä tytöt ovat oppineet paljon tulevaa työelämää varten. - Tässä pätee hyvin vanha latteus hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Aikataulujen noudattaminen ja järjestelmällisyys on tärkeää. - Kyllä nämä projektit ovat vahvin työnäytteemme. Yrityksissä nähdään, että olemme oikeasti tehneet asioita, emme vain lukeneet niistä, Mari uskoo. Inna Helminen Kuva: Inna Helminen Agora Bistroon Tiedepuiston sydän väljähtynyttä tai liian vahvaa kahvia sekä kuivia sämpylöitä. Vaikka Agora on opiskelijakahvila, yltää se silti tasoltaan hienojen kahviloiden rinnalle. Ja palvelu on ystävällistä. Varmasti kenen tahansa päivää piristää kahvin tarjoilu hymyn kera. Oman lisänsä lounasajan meluun ja vilskeeseen tuo tiistaisin ja torstaisin kuultava Radio Kotvanen, joka on Tiedepuiston oma sisäinen radio. Lähetykset kuuluvat Agorassa aina kymmenestä yhteentoista. Tänäänkin saamme siis kuunnella opiskelijoiden itse tuottamaa ohjelmaa. Kello alkaa lähestyä yhtä. Ihmismäärä alkaa jälleen vähentyä kahvilassa. Lounasajan loppumisen jälkeen ihmisetkin näyttävän kaikkoavan jonnekin. Opiskelijat pääsevät kai kotiin tai ovat luennoilla, muut ovat töidensä parissa. Aikuisopiskelijat valtaavat Agoran Viestinnän moniosaajia Viestintäalalla perinteisen toimittajan, kuvaajan, tiedottajan jne. toimenkuva on laajentunut. Sama henkilö voi tuottaa viestimeen sekä tekstin, kuvan että liikkuvan kuvan. Hän saattaa tuottaa sisällön myös eri viestimiin, esimerkiksi Internetiin, lehteen, mobiililaitteeseen tai televisioon. Viestinnän koulutusohjelmasta valmistuu viestintäalan moniosaajia, jotka saavat perustiedot ja -taidot graafisesta ja visuaalisesta ilmaisusta, tvja videotuotannosta, verkkotuotannosta sekä mediatekstien tuottamisesta. Opiskelija voi oman kiinnostuksensa mukaan suunnata opintoja vuorovaikutteiseen mediaan tai visuaaliseen viestintään. Viiden aikaan kahvila on taas täynnä elämää. Voisi kuvitella, että kolmen neljän jälkeen kahvila alkaa kaikua taas tyhjyyttään, mutta näin ei kuitenkaan ole. Täysin uusi asiakasryhmä saapuu Agoran tiloihin iltaisin nimittäin aikuisopiskelijat. Moni paahtaa suoraan töistä luennoille, ja kahvikupponen ennen luentojen alkamista tekee hyvää. Tämän ryntäyksen jälkeen taas hiljenee, kunnes aikuiset pitävät taukoa luennolla ja tulevat nauttimaan kahvia ja jotakin syötävää, sillä moni on ruokaillut viimeksi töissä. Tauot ovat aikuisopiskelijoille tärkeitä, sillä muuten ei oikein ehdi muita opiskelijoita näkemään ja keskustelemaan heidän kanssaan. Kahvila on taas tyhjentynyt yhtä nopeasti kuin se täyttyikin. Kahvilan työntekijä näyttää siivoilevan pöytiä. Agora sulkee ovensa tältä päivältä. Pakkaan tavarani ja lähden kotiin, aikuisopiskelijat jäävät vielä luennoille. Agora on kulttuuripaikka Yhteisö, jossa on niin paljon eri-ikäisiä ja erilaisia ihmisiä, on muodostanut vahvan kulttuurin, joka näkyy parhaiten juuri Agora-kahvilassa. Kaikki sopivat toistensa seuraan eikä opiskelijoita haittaa, että viereisessä pöydässä istuu opettaja tai apulaisjohtaja, ja opettajat viihtyvät mainiosti opiskelijoiden seassa. Ei voida väittää, etteikö nykynuorisokin olisi sivistynyttä, sillä Agora edustaa sivistystä ja kulttuuria parhaimmasta päästä. Agora Bistro toivottaa kaikki tervetulleeksi kahville. Marika Vapaala opiskelija, SAMK Kuva: Manu Lempinen opiskelija, SAMK Suomen koulutusjärjestelmä on muuttumassa siten, että ammattikorkeakouluissa voi suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon kuten yliopistoissakin. Tällä hetkellä asiaan odotetaan eduskunnan päätöstä, sillä uudistusta koskevan lain on tarkoitus tulla voimaan elokuun alussa. Satakunnan ammattikorkeakoulu on ollut mukana jatkotutkintojen kokeilussa alusta asti. Kesän kuluessa selviää mitä koulutusohjelmia SAMK saa järjestettäväkseen, kun uusi koulutusjärjestelmä vakinaistuu. Koulutusohjelmista päättää opetusministeriö. Opiskelijan näkökulmasta uudistus tarkoittaa sitä, että ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, esimerkiksi tradenomi, insinööri (AMK) tai sairaanhoitaja (AMK) voi syventää osaamistaan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, joka on rinnastettavissa yliopistojen maisteritutkintoon. Koska ammattikorkeakoulujen keskeisenä vahvuutena on työelämälähtöisyys, vaadittaisiin ennen opintojen aloittamista vähintään kolmen vuoden työkokemus. SAMK valmiina ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin Haku ylemmän amk-tutkinnon koulutukseen 2005 SAMK on mukana tarjoamassa ylempään amk-tutkintoon johtavaa koulutusta heti syksyllä 2005, mikäli lakiuudistus etenee odotetusti. SAMK on esittänyt opetusministeriölle neljää eri koulutusohjelmaa. Niistä tekniikan ylemmän korkeakoulututkinnon aiheena olisivat automaatio ja uuden sukupolven verkot; Liikkuvuutta eurooppalaisten korkeakoulujen välille Koulutusjärjestelmän uudistus liittyy suurempiin kuvioihin kuin äkkiseltään osaisi ajatellakaan. Pitkän kansainvälisen prosessin jälkeen on päästy siihen, että eri Euroopan maat yhdenmukaistavat koulutusjärjestelmiään, jotta ne olisivat ymmärrettäviä ja yhteismitallisia maasta toiseen siirryttäessä. - Liikkuvuus lisääntyy. Nuoret voivat suorittaa korkeakoulun perustutkinnon yhdessä ja ylemmän korkeakoulututkinnon jossain toisessa maassa. Tämä edellyttää sitä, että niin Suomessa kuin muissakin maissa korkeakoulutuksen tasolla on samankaltainen kaksiportainen tutkintorakenne, sanoo SAMKin opintoasiainpäällikkö Matti Isokallio, joka Euroopan komission ECTS/DS -neuvonantajana on nähnyt ja arvioinut monen eurooppalaisen korkeakoulun tilannetta. - SAMK on mukana eurooppalaisessa tutkintorakenteen muutoksessa, josta yksi konkreettinen esimerkki on opintopisteisiin eli yhteiseurooppalaiseen opintosuoritusten mitoitukseen siirtyminen. Uuden tutkintorakenteen läpivienti on työlästä ja vastustustakin on ollut, mutta pienenä kansakuntana meillä ei voi olla kotikutoisia viritelmiä, jos haluamme säilyttää kilpailukykymme. Mitä hyötyä ylemmistä amktutkinnoista on ja kenelle? Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimusjohtajan FT Cimmo Nurmen mielestä ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen tukee ja edistää alueen teollisten yritysten ja palveluyritysten sekä julkisen sektorin menestymistä muuttuvassa toimintaympäristössä. - Tutkintojen osana kehitetään työorganisaatioiden toimintatapoja ja kulttuuria ja rakennetaan myönteistä työnantajaimagoa, Nurmi sanoo. Koska ylempää amk-tutkintoa suoritetaan pääsääntöisesti työn ohessa, sekä opiskelija että työnantaja hyötyvät opiskeluprosessin myötä tulevasta uudesta tiedosta ja tutkimuksesta. liiketalouden liiketoimintaosaaminen ja johtaminen. Sosiaali- ja terveysalan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa varten opiskeltaisiin joko sosiaali- ja terveysalan johtamista tai kansainvälistä sairaanhoitoa. Kesällä 2005 järjestetään opiskelijahaku niihin koulutusohjelmiin, joihin opetusministeriö myöntää opiskelupaikkoja. Tätä artikkelia kirjoitettaessa asia oli vielä avoin. SAMK tiedottaa hakuun tulevista opiskelupaikoista, kun tarvittavat valtakunnan tason päätökset on saatu. Seuraa lehti-ilmoittelua ja käy netissä: - Sata jatko-opiskelijaa on sata innokasta organisaationsa kehittäjää satakuntalaisessa yritysmaailmassa. Jokainen ymmärtää millainen vaikutus elinkeinoelämään tästä saadaan, Nurmi painottaa. SAMKin strategiana onkin toteuttaa nimenomaan johtamiseen painottuvia ylempiä amk-tutkintoja, joissa osaaminen kohdistuu tiimien ja organisaatioiden johtamiseen ja strategisen ajattelun kehittämiseen. Työelämän kautta uudelle amk-urapolulle SAMKissa aloittaa jälleen ensi syksynä yli 1000 uutta opiskelijaa tavoitteenaan ammattikorkeakoulun perustutkinto. Miten heidän, nykyisten opiskelijoiden ja jo amk-tutkinnon suorittaneiden kannattaisi ottaa huomioon uusi ammattikorkeakoulupolku? - Perustutkinnon suorittamisen jälkeen siirrytään työelämään. Kokemuksen kartuttua voi kehittää osaamistaan ja omaa urapolkuaan ylemmällä amktutkinnolla. Sitä voi suorittaa luontevasti osana työtehtäviä ilman uran katkeamista, Cimmo Nurmi sanoo. Kun opiskelija saa ylemmän amk-tutkintonsa valmiiksi, hän on opiskellut korkeakoulussa vähintään kuusi vuotta ja ollut työelämässä vähintään saman verran. - Tällainen osaaja on haluttua valuuttaa yritysten ja julkisen sektorin maisteripaikkoja täytettäessä. Näiden ihmisten kannattaa huomata myös se, että ylemmän amk-tutkinnon suorittaminen avaa mahdollisuuden myös opettajan uralle. Hanna Isoaho Kuva: Tomi Glad Monet SAMKin nykyisistä opiskelijoista ja jo valmistuneista voivat tulevaisuudessa jatkaa perustutkinnon jälkeen opintojaan Suomessa ylempään amk-tutkintoon tai ulkomailla Masters-tutkintoon. AMK-perustutkinnon suorittaminen kestää koulutusalasta riippuen 3,5-4,5 vuotta ja ylemmän tutkinnon 1-1,5 vuotta päätoimisesti opiskeltuna. Käytännössä ylempi tutkinto vie pidemmän ajan, sillä se suoritetaan työn ohessa, kuten kokeilun aikanakin on tehty. Lisätietoja Suomen koulutusjärjestelmästä saa opetusministeriön nettisivuilta

5 8 9 Elämänkokemus ja nuoruus kohtaavat luokkahuoneissa Porin aikuislukio aloitti alun perin toimintansa Lyseon iltalinjana vuonna Myöhemmin iltalinja irrottautui itsenäiseksi iltalukioksi, josta vuonna 1994 tuli Porin aikuislukio. Koulu toimii edelleen Lyseon kanssa yhteisissä, modernisoiduissa tiloissa. Aikuislukiossa vallitsee hyvä työskentelyilmapiiri, jonne opiskelijan on helppo tulla. Opettajien lisäksi koulusihteerit Sinikka Hietaranta ja Eira Huhtala vastaavat mielellään opiskelijoiden kysymyksiin. - Opiskelu aikuislukiossa on hyvin erityyppistä kuin päivällä, sillä jo opiskelijoiden elämänkokemus tuo omanlaisen ripauksen tunteihin. Lisäksi nuoret ja vanhat sulautuvat hyvin yhteen ja monta kertaa uudet ystävyyssuhteet auttavat pimahdollisuuksien koulu Porin aikuislukion käytävillä vilisee monenikäisiä opiskelijoita ja puheensorina täyttää talon. Kello on kymmenen yli kuusi illalla ja ensimmäisen kaksoistunnin jälkeen on pieni hengähdystauko ennen seuraavan alkamista. - Meillä on monenlaisia opiskelijoita. Ensinnäkin on tutkintoon tähtääviä aikuisia ja aikuistuvia nuoria, jotka suorittavat lukion koko oppimäärän. Aikuislukioon on kuitenkin mahdollisuus tulla myös ns. aineopiskelijaksi eli vahvistaa tietojaan ja taitojaan opiskelemalla vain tiettyä ainetta. Lisäksi meillä on paljon arvosanojensa korottajia, tutkintonsa täydentäjiä sekä päivälukioiden oppilaita, rehtori Anne-Maj Eskelinen selvittää. - Teemme yhteistyötä Porin ammattiopistonkin kanssa. Meillä opiskelee ns. kaksois- tai kolmoistutkinnon suorittajia sekä nuoria, jotka täydentävät ammatillisia opintojaan muutamilla lukiokursseilla. - Aikuislukio tukee myös erilaisten henkilöstöryhmien yhteistä täydennyskoulutusta ja räätälöimme tietyille ryhmille suunnattuja kursseja oppiaineessa Aikuislukion opinto-ohjaaja Merja Mäkelä (vas.) ja rehtori Anne-Maj Eskelinen suunnittelevat uutta opinto-opasta. Porissa aikuislukio-opetusta jo 35 vuotta Lehtoreiden Mervi Dahlroosin ja Anja Rannen kalentereista pitäisi löytyä aikaa opiskelijoille ja työnsä kehittämiselle. kuin oppiaineessa. Opiskelemaan voi siis lähteä koko työporukan voimin. Etälukiotoiminta antaa mahdollisuuden puolestaan niille, jotka ovat kiinnostuneita lukiosta, mutta eivät voi osallistua iltaisin oppitunneille. Moni työssäkäyvä valitseekin tämän vaihtoehdon, vaikka etäopiskelu on hyvin vaativaa ja korostaa itseohjautuvaa, kurinalaista työskentelyä. Monet eivät tiedä, että aikuislukiossa toimii lukion lisäksi myös perusaste. - Jos keskikoulu on aikoinaan jäänyt suorittamatta tai keskeytynyt tai haluaisi korottaa peruskoulun päättötodistusta, meillä sekin on mahdollista, muistuttaa Eskelinen. Usein opiskelijat jäävät koukkuun: Ensin on tultu opiskelemaan vain yhtä oppiainetta ja sitten innostuttu suorittamaan koko oppimäärä. Eskelisen mukaan monet keväällä valkolakin saavista ovat juuri tällaisia. Osa heistä on aloittanut iltaopiskelun ensin perusasteella ja jatkaneet siitä sitten lukioon. Oppimaan oppimista - Kynnys opiskelun aloittamiseen on monella aikuisella korkea, varsinkin jos kouluajoista on kulunut paljon aikaa. Me pyrimme aikuislukiossa kaikin keinoin madaltamaan tätä kynnystä. Jos on innostusta, niin kannattaa rohkeasti tulla pihan poikki ottamaan asioista selvää ja miettimään eri vaihtoehtoja, rohkaisee opinto-ohjaaja Merja Mäkelä. - Opiskelijan ei tarvitse olla valmis tietopaketti tänne tullessaan. Oppimaanhan tänne tullaan! Tietojen ja taitojen karttumisen lisäksi opiskelu on myös oppimaan oppimista, Mäkelä korostaa. Eikä kaikkien tarvitse tähdätä tutkintoon tai ylioppilaaksi. Yksittäiset kurssit voivat olla arkipäivän elämässä ja työssä hyödyllisiä kenelle tahansa. Toisaalta opiskelemaan voi lähteä myös harrastuspohjalta. Mäkelän mukaan moni on esimerkiksi eläkkeelle jäädessään saanut opiskelusta itselleen uuden harrastuksen. - Maailma ei myöskään kaadu, jos tämään opiskelumotivaatiota yllä, Eskelinen kertoo. Aikuislukion opiskelijoiden ikähaitari liikkuu välillä. Enemmistö opiskelijoista on naisia, mutta yhä useampi mies on löytänyt tiensä aikuislukioon. Yhteensä yli 50 vuotta opettajuutta Tällä hetkellä aikuislukiossa on yhteensä 22 opettajaa, joista Mervi Dahlroos ja Anja Ranne ovat pisimpään talossa olleita. He tulivat opettajiksi kumpikin syksyllä Dahlroos ja Ranne ovat nähneet koulun monet muutokset. Ensin siirryttiin luokattomuuteen, sitten kurssimuotoisuuteen, myöhemmin mukaan tulivat yhteistyö ammattiopistojen kanssa ja etälukiotoiminta. Myös opetusmenetelmät ovat monipuolistuneet ja opetusvälineet kehittyneet. Matematiikkaa opettavan Dahlroosin mielestä haasteellisinta on ollut etäopiskeluun paneutuminen. Koulutuksissa, tietotekniikan käytön opettelemisessa ja opiskelusta ei tulekaan mitään. Sitä ei kuitenkaan tiedä ennen kuin on kokeillut. etälukion oppimateriaalien tekemisessä on huomannut kuitenkin itsessään piirteitä, joita ei uskonut olevankaan. Se on kannustavaa, kertoo etäopiskelijoiden opinto-ohjaajanakin toiminut Dahlroos. Sekä Dahlroos että Ranne ovat viihtyneet työssään. Molemmat ovat olleet tyytyväisiä myös työaikoihinsa, vaikka myöntävätkin, että vapaa-ajan tarjontaa se on supistanut. Tavallisesti erilaiset tilaisuudet, kurssit ja harrastusmahdollisuudet kun järjestetään iltaisin. Arjen puurtaminen antaa parhaimmillaan myös opettajalle paljon. - Meillä on avoimet välit opiskelijoidemme kanssa. Heille voi puhua aikuisena aikuiselle. Lisäksi opiskelijoilta saa spontaania, rehellistä palautetta, toteaa englantia opettava Ranne. - Osaltaan hyvään ilmapiiriin vaikuttaa myös se, että tänne tullaan vapaaehtoisesti. Tuskin koskaan kuulee kommentteja miksi mun pitää. - Varsinaisia ilopilkkuja on myös nuorten opiskelijoiden joukossa. Tällaisista nuorista näkee, miten tosissaan he tekevät töitä ja kuinka valtavasti he kehittyvät täällä. Sellainen kannustaa opettajaa työssään eteenpäin, lisää Dahlroos. Dahlroos korostaa aikuislukiossa kahden v:n periaatetta: Monia opiskelijoita hämmästyttää aikuislukion vapaus, sillä täällä ei kontrolloida heidän tekemisiään. Muistutan kuitenkin heitä, Opiskelu vaatii suunnittelua Opiskelu on aikuislukiossa kuitenkin työntäyteistä ja tiivistahtista, joten opiskelumotivaatiota tarvitaan. Lisäksi iltaan sijoittuvat tunnit voivat olla monelle uuvuttavia. Hyvä opintosuunnitelma helpottaa ongelmia. Aikuislukiossa kaikilla on mahdollisuus myös opinto-ohjaukseen. Tämä ei ole itsestäänselvyys kaikessa aikuiskoulutuksessa. Opinto-ohjaajan kanssa opiskelija voi laatia henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa ja tutkia vanhojen opintojen hyväksilukumahdollisuuksia. - Me olemme taustalla tarjoamassa ohjausta opintoihin, mutta sitä ei tyrkytetä mitenkään. Paljon opiskelijat ohjausta hyödyntävätkin, Mäkelä kertoo. Opettajat ajan hermolla Kaikkien koulujen on nykyään oltava ajan hermolla ja kehityttävä jatkuvasti. Eskelisen mukaan suurin voimavara monipuolisuuden kasvamisessa ja jatkuvien muutoksien asettamissa haasteissa on ammattitaitoinen opettajakunta. - Voin sanoa suoraan olevani ylpeä meidän opettajistamme. He ovat paneutuneet aikuisten opetukseen, ovat joustavia ja ajattelevat opiskelijalähtöisesti, tavoitteena silti ohjata opiskelijoita määrätietoiseen opiskeluun. Opettajissa on joukkovoimaa, mikä on mahdollistanut tehokkaan ja monipuolisen ilta- ja verkko-opetuksen. Leena Keski-Kuha Porin Aikuislukion opettaja Kuvat: Kaisu Vaalto että vaa`assa on toisella puolella myös vastuu. Vapaus ei tarkoita velttoilua, vaan jokaisen on otettava vastuu itsestään. Tämä opettaa erityisesti nuoria itsenäisyyteen. Molempien opettajien mielestä aikuislukiossa tartutaan ajantasaisesti kehitystarpeisiin. Tulevaisuudessa tarjontaa on laajennettava edelleen ja luultavasti tietyille ryhmille räätälöidyt kurssit lisääntyvät. Opettajat toivovat, että perusopetuskin säilyisi aikuislukiossa edelleen. Monelle aikuiselle peruskoulun suorittaminen on avannut uusia mahdollisuuksia elämässä. Helena Rintala ja Soile Rantanen ovat aikuisopiskelijoina jo konkareita. Molemmat heistä ovat aloittaneet aikuislukiossa kielten opiskelulla. Sopiva elämäntilanne, kun lapsetkin olivat jo isoja, mahdollisti iltaopiskelun. He ovat samaa mieltä siitä, että opiskelu on antoisaa ja haasteellisuus vain positiivista. Opiskelu tarjoaa myös tärkeitä onnistumisen tunteita. - Monet epäilevät, etteivät pärjää, mutta heille voin sanoa, että täältä saa kyllä niin hyvän opetuksen, että varmasti pärjää! Kyllä tällainen keski-ikäinenkin oppii, Rintala vakuuttaa. Koukussa opiskeluun Helena Rintala työskentelee Porin ammattiopistossa talousopettajana. Hän tuli aikuislukioon opiskelemaan englantia päivittääkseen kielitaitoaan. Rintalalle englannin opiskelu on vaihtelua opettajan työrutiineihin ja hänestä on mukava istua luokassa välillä pulpetinkin takana. Kieliopinnot ovat Rintalan mielestä kansainvälistymisen takia erittäin tärkeitä työssä kuin työssä. Hän kaipaisikin perusasteelle suullisia kursseja, joilla voisi harjoitella käytännön kielitaitoa. Tällä hetkellä vastaavanlaisia kursseja on tarjolla vain lukiossa. Rintala opiskelee tällä hetkellä perusasteella, mutta arvelee jatkavansa lukioon. Aineopiskelijana on helppo olla, koska ei ole suorituspaineita tutkinnosta. Minulla on kuitenkin virinnyt into todistuksen hankkimiseen ja lukion koko oppimäärän suorittamiseen, toteaa Rintala. - Minulla on tarve opiskella koko ajan. Pidän ongelmanratkaisusta ja muistamiskykykin paranee, kun muistiaan käyttää koko ajan. Opiskelu on pääharrastukseni tai oikeastaan se on elämäntapa. - Aikuislukio on myös mahdollisuus meille aikuisille jatkaa opintoja, jotka syystä tai toisesta ovat jääneet kesken. Iltaopiskelun saa mainiosti sopimaan päivätyön kanssa ja moni vuorotyössä käyväkin pystyy vaihtamaan työvuorojaan. Yhtä oppiainetta opetetaan aikuislukiossa kahtena iltana viikossa ja samana iltana voi olla kahta tai kolmea eri ainetta. Opiskelu on tutkintoon tähtääville ilmaista ja aineopiskelijoilla on kurssimaksu. Rintala myöntää, että tiivistahtinen opiskelu on kuitenkin täyttä työtä ja vaatii itsekuria. - Totta kai se vaatii tavoitteen: tulen oppimaan, en ainoastaan pääsemään läpi kursseista. - Opiskelu on opettanut myös tehokkaaseen ajankäyttöön. Asiat on laitettava uudelleen tärkeysjärjestykseen ja suunniteltava tarkasti etukäteen. Näin en ole joutunut luopumaan mistään. Eikä ole katastrofi, vaikka siivoaminen lykkääntyykin, Rintala nauraa. Iällä ei merkitystä Soile Rantanen on tullihallituksen työntekijä. Hän toimii monipuolisena neuvojana, joka vastaa kaikenlaisiin tulliin liittyviin kysymyksiin lähinnä puhelimitse ja sähköpostilla. Tullihallituksella on tällä hetkellä neljä nettivastaajaa ja Soile Rantanen on yksi heistä. - Kun kysymyksiä alkoi tulla ympäri maailmaa, ruotsin ja englannin kielen osaamisesta tuli välttämättömyys työssäni. Siksi tulin tänne. Koska koulunkäynnistä oli jo kauan, opiskelu teetti tietysti töitä, mutta into oppia auttoi häntä eteenpäin. Myös Rantanen kehuu aikuislukion opettajia: - Opettajilla on aina aikaa oppilailleen, vaikka näkeekin, että heillä on kiire. Olen saanut täällä erittäin hyvää opetusta ja mielestäni tämä on paras vaihtoehto Porissa erityisesti kielten opiskeluun. Rantasen opiskelu ei kuitenkaan ole jäänyt vain kieliin. Kielten opiskelu oli minulle välttämättömyys, mutta innostuin myös muista aineista. Niidenkin opiskelu tukee työtäni välillisesti. Se on antanut minulle myös itsevarmuutta ja osaan keskustella asioista, joista en aiemmin tiennyt mitään. Iällä ei Rantasen mukaan ole opiskelijoiden keskuudessa merkitystä. - En ole koskaan tuntenut oloani vanhaksi täällä, 60-vuotias Rantanen painottaa. Rantanen kiittelee myös hyvää opiskeluilmapiiriä ja opiskelijoiden keskinäistä auttamishalua. Jos joskus joutuu olemaan pois tunneilta, muistiinpanot saa kurssitovereilta helposti. Oppikirjahankinnoissakin apu on löytynyt toisilta opiskelijoilta. - Välillä sitä on hyvin väsynyt, mutta en kävisi täällä, ellei olisi niin paljon positiivisia asioita. Tämä on tehnyt elämästä mielekkäämpää, Rantanen summaa.

6 10 11 Päivi Alho 14 vuoden työjakson jälkeen taas koulun penkillä Oppisopimuksella työura laajenee Opettaja Pasi Lampinen (oikealla) ja opiskelija Jouni Vihantila ovat saaneet käyttöönsä uuden metsäkoneen. - Kun 20-vuotiaana aloitin lähettinä Porin kaupungilla, olin melkoinen noviisi. Työt ovat vuosien myötä opettaneet. Olen saanut pohjatietoja myös erilaisiin tehtäviin. Nyt en enää jännitä isokenkäistenkään seurassa, eikä ääni väpätä niin kuin silloin nuorena. Vahtimestarin hommassa on tullut nähtyä kaupungin toimintaa monelta kantilta. Porin Metsäopisto teki vuosikymmenen hattutempun Mitä tapahtui? Vuosituhannen vaihteen jälkeen Porin Metsäopiston oppilasmäärät alkoivat polkea pohjalukemissa. Talous oli kriisissä. Oppilaitoksen itsenäisyys oli vaakalaudalla. Nyt muutama vuosi pattitilanteen jälkeen oppilastilastot ovat mielekästä luettavaa ja metsäopisto paistattelee valtakunnan kärkikastissa. Miten tämä yhtälö on mahdollinen? Onpa Porin Metsäopistossa tehty rankka kasvojenkohotus! Tules nyt katsomaan, Mäkisen Tommi metsäopiston mainoksessa ja kaikkea, huuteli tuttu sohvaperuna sormet kaukosäätimellä. Se mahtoi olla viime syksyä. Jokaiseen kotiin näkyi ja kuului, että metsässä on reilu meininki ja hyvä työpaikka käytännön ammattilaiselle, kuten tv-mainoksen iskulause kuului. Radiotaajuuksilla pyöri kaksi metsäalan mainoskampanjaa, samoin televisiossa. Luonto- ja ympäristöalaa tehtiin tunnetuksi sanoin toteuta unelmasi, opiskele ympäristönhoitajaksi. Kullaalla oli aloitettu suuri imagoremontti. Ihmiset eivät tienneet, mitä me olemme Porin Metsäopiston rehtori Matti Lähteenmäellä on selkeä käsitys, mistä notkahdus oppilastilastoissa johtui. - Teknikkokoulutus loppui Kullaalla vuonna 2000 ja puualan perustutkinto siirtyi metsäopistolta Porin Tekniikkaopistoon seuraavana vuonna. Muutokset saivat aikaan sen, että metsäopiston nuorisoasteen oppilasmäärä laski vuodesta 1997 vuoteen 2001 kaikkiaan 70 opiskelijalla. Pohjamudissa ryvettiin, selvittää Lähteenmäki. Murroksen aiheuttamien pulmien lisäksi metsäopistolla oli suuri imago-ongelma. Ihmisillä oli mitä stereotyyppisimpiä käsityksiä Kullaalla sijaitsevasta oppilaitoksesta. - Ongelma oli siinä, etteivät ihmiset tienneet, mitä me olemme. Kaiken lisäksi ajan henki ei juurikaan suosinut ulkoilma-ammatteja, luettelee Porin metsäopiston täydennyskoulutusjohtaja Juha- Pekka Koivusalo. Oppilasmäärien lasku näkyy välittömästi oppilaitoksen budjetissa. Metsäopisto oli liemessä, sillä vuosien oppilasmäärät laskivat alle kipurajan, mikä uhkasi jo laitoksen itsenäisyyttä. Porin Metsäopiston nousu ja uho Kriisiä ratkomaan metsäopistoon perustettiin syksyllä 2001 oppilaitoksen johtokunnan puheenjohtajista ja johtoryhmän jäsenistä koostuva kehitysryhmä, joka laati oppilaitokselle tiukat tavoitteet. Johtokunnan puheenjohtaja Paula Kangas kielsi ehdottomasti sanan jos tavoitteita suunniteltaessa, sillä kyse oli eloonjäämistaistelusta. Tavoitteiden mukaan Kullaalla aloitettiin tammikuussa 2002 uutena linjana aikuisille suunnattu metsäkoneenkuljettajakoulutus. Metsäalan perustutkinnon ja luonto- ja ympäristöalan koulutuksen vetovastuita järjesteltiin uudelleen. Aloitettiin tehokas markkinointi. Kullaalla alettiin leipoa modernien metsätöiden osaajia, ei vallinneen käsityksen mukaisia perinteisiä pokasahamiehiä, kuten täydennyskoulutusjohtaja Juha-Pekka Koivusalo kuvailee. - Kehitysryhmä laati viisivuotisohjelman, jonka mukaan markkinointia ei käytetty vain hetkellisten ongelmien korjaukseen, vaan ajatus oli pitkäjänteisessä työssä. Markkinointiin tehtyjen panostusten suunniteltiin kasvavan vuosi vuodelta, kertoo Koivusalo. Uuden aamun koittaessa metsäopiston ilmapiiri muuttui tyystin. Sen lisäksi että oppilaitoksen imagoa alettiin muuttaa runsaalla mainonnalla, oppilaitos ryhdistyi muillakin markkinoinnin sektoreilla. Yhteistoimintaa metsäteollisuuden ja metsäkoneyrittäjien kanssa tehostettiin muun muassa opiskelijoiden työssäoppimisen yhteydessä. Oppilaitos aloitti pitkäaikaisen yhteistyön markkinoinnin osaajien kanssa. Oppilaitoksen uudistuneet tiedotusstrategiat näkivät päivänvalon. - Teimme päätöksen, että tuloksista on tiedotettava, kun niitä saadaan aikaan. Kun ensimmäiset uudet koulutuslinjat alkoivat vuonna 2002, saimme paljon palstatilaa alueen tiedotusvälineissä. Olemme kokeneet, että asioista tiedottaminen on parasta markkinointia, Koivusalo sanoo. Porin Metsäopiston nousu ja siihen kytköksissä oleva vahva mainoskampanja osui niin sanotusti trendin selkään. Peruskoulun päättävät ovat alkaneet kiinnostua ammattikoulutuksesta. Amis on nyt in. Porin Metsäopistossa ei osata arvioida, paljonko markkinointi on vaikuttanut oppilaitoksen menestykseen, ja minkälaista osuutta trendillä on ollut asiaan. Markkinoinnin vaikutus koko Porin ammatillisen koulutuksen imagoon jää lähinnä tulevien markkinointitutkimusten selvitettäväksi. Ulkoilma-ammatit ovat tulossa taas suosioon. Osaajilla on kysyntää Olivatko metsäopiston suuret ponnistukset aivan turhia? Eihän metsureita enää missään tarvita, kun koneet korvaavat miesvoiman. Puu kaatuu ja pilkkoutuu koneella alle puolessa minuutissa. Ja kohta puu kuitenkin hankitaan Kiinasta. Turhaa hommaa kouluttaa ihmisiä kortistoon, eikö? Ei näin. Porin Metsäopistossa tiedetään, että metsäala tarvitsee kipeästi osaajia. - Suomessa valmistuu vuosittain vain noin 300 metsäkoneenkuljettajaa, vaikka tarve on noin 500 uutta ammattilaista. Metsäkoneenkuljettajan rooli on korostumassa, sillä monet metsäalan ammatit ovat hävinneet ja metsäkoneenkuljettajan on tehtävä kaikki ratkaisut itse. Alalla on huutava pula osaajista, sillä metsät eivät lakkaa kasvamasta ja puhtaasta luonnosta ollaan kiinnostuneita, miettii Juha-Pekka Koivusalo. Luonto- ja ympäristöalan linjajohtaja Janne Lampolahti muistuttaa, että yhteiskunta on panostanut voimakkaasti ympäristönhoitohankkeisiin, maisemalliseen kehitykseen ja luonnonsuojeluun. Metsäopisto vastaa kysyntään. Oppilaitoksen ponnisteluja puoltaa Koivusalon mukaan myös alueelliset ja valtakunnalliset tarpeet. - Länsi-Suomi tarvitsee oman luonnonvaraoppilaitoksen. Lähimmät oppilaitokset sijaitsevat Kurussa, Mikkelissä sekä Ruotsissa, Koivusalo sanoo. - Oppilaitoksellamme on valtakunnallinen rooli luonto- ja ympäristöalalla. Porin Metsäopistossa on luotu esimerkiksi keruutuotetarkastajien ja luontokartoittajan koulutus. Henkilökuntamme on ollut keskeisessä roolissa uusien tutkintojen rakentamisessa, hän lisää. Opiskelijarekrytointi on kaiken A ja O Porin Metsäopistossa opiskelijarekrytointi nähdään jatkuvaksi prosessiksi, vaikka toisen asteen yhteishaku on jo päättynyt. Porin Metsäopiston rehtori Matti Lähteenmäki kertoo, että talouden lopullinen tulos riippuu merkittävästi siitä, miten oppilasrekrytointi onnistuu. - Jos onnistumme samalla tavoin kuin viime keväänä, niin hyvältä näyttää tämäkin vuosi, Lähteenmäki arvioi. -Olemme valmiina ottamaan vastaan hakijoita aina opintojen aloituspäivään asti, sillä monet tekevät päätöksensä vasta loppukesästä. Hakijoiden myöhäinen reagointi yllätti meidät aluksi, mutta nyt olemme varautuneet tähän elokuussa toteutettavalla tietoiskulla, joka on suunnattu mattimyöhäisille, hän sanoo. - Elinikäisen oppimisen periaate on raivannut esteitä ammatillisen oppimisen tieltä. Rekrytointi on tehty opiskelijalle tutkinnonuudistusten ja erilaisten rahoitusohjelmien avulla helpoksi. Viimeisin rahoitusuudistus, Noste-ohjelma on tuonut ammattioppiin täysin uusia kohderyhmiä myös metsäalalla, rehtori Matti Lähteenmäki kertoo. Kaisu Vaalto Kuvat: Kaisu Vaalto ja Porin Metsäopisto Näin kuvailee kaupungintalon vahtimestari Päivi Alho työvuosiaan Porissa. Vuosi sitten hänelle tarjottiin tilaisuutta täydentää peruskouluopintojaan oppisopimuksella. - Tartuin heti tilaisuuteen, kun se tuli. Minulla on opintojen pohjaksi peruskoulun päästötodistus. Nyt on mahdollisuus saada merkonomin paperit. - Olen ollut Porin kaupungintalolla töissä vuodesta Tulin silloin lähetiksi puolen vuoden työllistämistukijaksolle, jota sain jatkaa tilapäisenä työntekijänä. Viisi vuotta jatkoin määräaikaisilla työsopimuksilla ja eri nimikkeillä, kunnes minut vakinaistettiin. Työpaikalla tapahtuvaa ammatillista koulutusta Oppisopimuskoulutus on työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen perustuvaa, pääasiassa työpaikalla tapahtuvaa ammatillista koulutusta. Koulutus suoritetaan työsuhteessa. Vaikka Päivi Alho työskenteleekin nyt vahtimestarin tehtävässä, hän ei kuitenkaan valinnut suoritettavaksi tutkinnoksi virastomestarin tutkintoa vaan liiketalouden perustutkinnon. Hän halusi laajentaa osaamistaan. - Kun valintaa tehtiin tutkinnosta, katsottiin asiaa yhdessä työnantajan kanssa. Siinä todettiin, että osaan jo riittävästi näitä vahtimestarin hommia. Niinpä valitsin perustutkinnoksi liiketalouden perustutkinnon, jossa saan perehtyä myös asiakirjoihin. Koulutusohjelmiksi valittiin toimistopalvelut ja tietohallinto. Oppimista tuetaan oppilaitoksissa järjestettävillä tietopuolisilla opinnoilla. Päivi käy kerran viikossa, joka tiistai Ulvilassa Pohjois-Satakunnan ammattiinstituutin järjestämässä teoriaopetuksessa. Työpaikallaan hän on voinut jo perehtyä tietohallinto-osastolla tietohallintoon ja kirjaamossa asiakirjahallintoon sekä erilaisiin tietopalvelutehtäviin. - Näihin asioihin tarvitaan tekijöitä tulevaisuudessakin. Kaupunki tarvitsee jatkossakin henkilöitä, joilla on ennestään kokemusta sen organisaatiosta ja jotka tietävät miten hommat täällä perusosiltaan pyörivät. Perustana oppisopimuskoulutuksessa on henkilökohtainen opiskeluohjelma, jossa opiskelijan aikaisempi työkokemus ja koulutus otetaan huomioon. - Porin kaupunki on hyvä harjoittelupaikka oppisopimuksella opiskelevalle. Täällä ovat monipuoliset mahdolli- Kaupungintalo on hyvä harjoittelupaikka oppisopimuksella opiskelevalle, sillä tehtäviä löytyy laidasta laitaan, sanoo Päivi Alho. suudet työpaikkaharjoittelulle, erilaisia tehtäviä on laidasta laitaan, sanoo Päivi. Työpaikalla on Päiville nimetty työpaikkaohjaaja. Hän on nyt vs. kaupunginsihteeri Pirjo Koppinen. Hän vastaa siitä, miten koulutus työpaikalla edistyy. Neljän kuukauden välein annetaan väliraportti oppisopimuskeskukselle. Arviot annetaan numeroin ja tarvittaessa myös sanallisesti. Päivi Alhon kolmivuotinen oppisopimuskoulutus päättyy helmikuussa Sitä ennen hänen on tehtävä opinnäytetyö koulutuksen järjestäjälle sekä annettava työpaikkanäytöt. Nämä antavat selkeät tavoitteet opiskelulle. Tässä vaiheessa ne saattavat hieman mietityttääkin. - Kun en ollut vuosiin istunut koulun penkillä, jouduin aluksi oikein keskittymään opiskeluun, lukemiseen ja kirjoittamiseen. Opiskelun edetessä huomasin, että näin vanhempana osaa erottaa oppimateriaalista oleellisemmat asiat ja jättää turhempi tieto vähemmälle huomiolle. Hyvät tenttitulokset myös palkitsevat ja kannustavat eteenpäin. - Opinnäytetyöstä meille on annettu ohjeet ja näytetty esimerkkejä siitä, millainen on hyvä opinnäytetyö. - Työpaikkanäytöt joudun antamaan sitten opintojen loppupuolella. Koulutuksen järjestäjä tulee katsomaan, mitä osaan oikeasti tehdä: onnistuvatko toimistopalvelut ja tietohallinto niin kuin koulutusohjelma edellyttää. Vapaa-aikaakin on käytettävä kotitehtäviin Paljonko sitten vapaa-aikaa joutuu käyttämään opiskelussa? - Kyllä opiskeluun joutuu käyttämään omaa aikaakin, jos haluaa saada edes jonkinlaisia arvosanoja ja oppia asioita kunnolla. Opiskeluajan määrä riippuu siitä, mikä vaihe teoriaopinnoissa on menossa. Välillä on enemmän ja välillä vähemmän kotiharjoituksia. Kesällä on teoriajaksoissa tauko niin kuin oppilaitoksissakin. Tuleeko opiskelu kalliiksi ja joutuuko kirjoja ostamaan? - Ei tule kalliiksi, sillä oppikirjoja voi lainata kirjastosta. Opettajat jakavat paljon monistemateriaalia, jota käydään opetuksessa läpi. Yhden ainoan kirjan olen vasta ostanut. Senkin ostin siksi, että se vaikutti tärkeältä asiakirjatuotannon peruskirjalta, josta uskon olevan hyötyä myös myöhemmin työssä. Entä miltä näyttää tulevaisuus sitten merkonomin papereilla? Onko työnantaja antanut mitään lupauksia tästä eteenpäin? - Mitään lupauksia jatkosta tutkinnon jälkeen en ole saanut. Riippuu sitten silloisesta tilanteesta. Mutta antaahan tämä laajempaa pohjaa ja varmuutta jatkaa eteenpäin erilaisissa tehtävissä, sanoo vahtimestari Päivi Alho, jolla on vielä kaksi vuotta jäljellä oppisopimuskoulutusta. Seppo Purhonen Kuva: Seppo Purhonen Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutus on yhteistyössä työnantajien ja oppilaitosten kanssa järjestettävää, työelämän tarpeita palvelevaa koulutusta. Se perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen työsopimukseen ja tapahtuu pääasiassa työpaikalla. Sitä tuetaan oppilaitoksissa järjestettävillä tietopuolisilla opinnoilla. Koulutuksen tavoitteena voi olla ammatillinen tutkinto, jonkin tutkinnon osa-alueen suorittaminen tai työnantajan ja työntekijän erityistarpeisiin perustuva koulutus. Myös yrittäjät voivat opiskella oppisopimuksella. Koulutuksen etenemisen vaiheet Sopimuksen edellytysten arviointi Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman alustava suunnittelu ja sopimuksen solmiminen Oppimisprosessi Opiskelun ohjaaminen Arviointi: työtaidot / ammatillinen osaaminen tietopuoliset taidot Näyttötutkinto Todistukset Porin kaupungilla opiskelee tällä hetkellä 175 henkilöä oppisopimuksella 28 erilaista tutkintoa, aakkosluettelossa autoalan perustutkinnosta ympäristöhuollon ammattitutkintoon. Lisätietoa oppisopimuksista saa myös Satakunnan oppisopimuskeskuksesta Otavankatu 5 A, 3 krs tai sivuilta

7 12 13 Toiminta uudella terveysasemalla alkaa kesäkuussa Heti kesäkauden jälkeen järjestetään Pohjois-Porin asukkaille ja muille kiinnostuneille avoimien ovien päivä. Pohjoisen maa-porin pitkä odotus päättyy Pohjoisen Maa-Porin alueellinen terveysasema valmistuu toukokuussa 2005 Puuvillatehtaan värjäämöön. Arkkitehdit Markku Haaslahti ja Ritva Kuivalainen Küttner ky:stä ovat upeasti toteuttaneet erilaisen terveyskeskuksen kaikkine toimintoineen vanhaan tehdashalliin, jossa tiiliseinät, avarat huoneet ja korkeat kaari-ikkunat sekä nykyaikainen teknologia kohtaavat. Uudelle terveysasemalle muuttaa Pääterveysasemalta Pohjois-Porin lääkärinvastaanotto ja avustava henkilökunta sekä Isosannan, Ruosniemen ja Toejoen neuvolat. Asema toimii ajanvarauksella, keskitetty päivystys on edelleen Pääterveysasemalla samoin kuin laboratorio ja röntgen. Ahlaisten terveysasema toimii kuten ennenkin, samoin koulujen vastaanotot. Terveysasemalla työskentelee kahdeksan omalääkäriä. Sairaanhoitajan vastaanotto ja puhelinneuvonta on suunnitteilla hoitotakuuseenkin liittyen. Neuvolatyön lisäksi terveydenhoitajilla on ajanvarausvastaanotto ja puhelinai- Ylihoitaja Sirkka-Liisa Varjus Avoterveydenhuolto antaa haasteita riittävästi Terveystieteiden maisteri Sirkka-Liisa Varjus aloitti ylihoitajana Porin kaupungin terveysvirastossa Hänen tehtäväkenttäänsä avoterveydenhuollossa kuuluvat Itä- ja Pohjois- Porin väestövastuualueiden sekä erityispalveluiden hoitotyön johtaminen. Sirkka-Liisa Varjus kertoi, että hän on aina asunut Porissa, mutta ei ole ollut aikaisemmin Porin kaupungin palveluksessa. Hän on naimisissa ja perheeseen kuuluu teini-ikäinen poika. Sirkka- Liisa Varjuksen mielestä Porissa kaikki tarvittavat palvelut ovat olleet saatavilla ja täällä on ollut tilaa elää. Hänen ei ole koskaan ollut tarvetta muuttaa muualle, sillä työpaikkakin on aina löytynyt läheltä. Ylihoitaja Varjus kuvaa itseään ikuiseksi opiskelijaksi, sillä erikoissairaanhoitaja- ja maisteriopintojen jälkeen hänen tärkeimmäksi harrastuksekseen viime vuosina on muodostunut väitöskirjatyön tekeminen hoitotieteen alueelta. Muu liikenevä vapaa-aika kuluu lähinnä ulkoilun merkeissä. Perehtymistä ja haasteita - Avoterveydenhuolto tarjoaa kiinnostavan tehtäväkentän. Olen tyytyväinen ja motivoitunut uuden työn tarjoamiin haasteisiin, totesi Sirkka-Liisa Varjus. - Haasteina työssäni näen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin edistämisen että palveluiden tur- A Pohjois-Porin terveysasema Opetusterveysasema B Yliopistokeskus C Jalkahoitola Virpi Fisk, Porin selkäklinikka Fysioterapia Optima FITNESS D Sisäänkäynti henkilöautoille E Sisäänkäynti neuvolaan F PÄÄSISÄÄNKÄYNTI: Lääkärin vastaanotto G Taksit, invapysäköinti, ambulanssit kaa aikuispotilaille. Lääkärien ja terveydenhoitajien väestöalueet on pyritty saamaan yhteneväisiksi, jotta voitaisiin toimia työparina. Valmius erilaisiin pienkirurgisiin toimenpiteisiin, kipsinvaihtoihin, haavahoitoihin, gynekologisiin ja korva-, nenä-, kurkkutoimenpiteisiin on hyvä, asemalla on kolme omaa toimenpidehuonetta ja suihkutustila. Sydänfilmi ja tavalliset laboratoriovieritestit voidaan tarvittaessa ottaa omalla terveysasemalla. Toimintaa kahdessa kerroksessa denhoitaja Eija Tarri saa uudet tilat rakennuksen 2. kerroksesta. Elokuun alussa aloittaa toisessa kerroksessa hammashoitoyksikkö, jossa työskentelee kolme hammaslääkäriä ja hammashuoltaja. Kandiopetuksen käynnistyttyä syksyllä 2005 Pohjois-Porin asukkaat voivat kokeilla opetuspotilaana olemista yläkerran opetusterveyskeskuksessa. Julkisia kulkuvälineitä käyttävät pääsevät bussilla aivan terveysaseman viereen. Henkilöautolla terveysasemalle tulevat ohjataan entisen Kutomonkadun puoleisesta portista sisään paikoitusalueelle. Ambulanssit, taksit ja invataksit kulkevat Pohjoisrannan portista. Neuvaamisen asiakkaille, koska resurssit ovat hyvin niukat, sanoi ylihoitaja Sirkka-Liisa Varjus. - Tärkeänä pidän asiakaslähtöistä toimintaa ja siinä erityisesti eri ammattiryhmien välistä hyvää yhteistyötä. Perehtymistä vaativia asioita on paljon ja ne tuovat lisää haasteita. Uutena työntekijänä odotan mielenkiinnolla esimerkiksi Pohjois-Porin uuden terveysaseman käynnistymistä. -Uusi terveysasema kokoaa Korkeakouluyksikön opiskelijaterveydenhuollosta vastaava YTHS:n tervey- Henkilöautolla terveysasemalle tulevat ohjataan entisen Kutomonkadun puoleisesta portista sisään paikoitusalueelle. Ambulanssit, taksit ja invataksit kulkevat Pohjoisrannan portista. Neuvolan sisäänkäynti on Siltapuistokadun puolella. Pääsisäänkäynti ja lääkärinvastaanotto on länsipäädyssä. Oheisesta karttapiirroksesta näkyvät kulkusuunnat. Terveysasema valmistuu toukokuussa Haasteina työssäni näen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin edistämisen että palveluiden turvaamisen asiakkaille, sanoi ylihoitaja Sirkka-Liisa Varjus. henkilöstön, niin lääkärit kuin hoitohenkilöstön samoihin tiloihin. Suunnitelmat toiminnasta ovat hyvässä vaiheessa, kun tilojen valmistuminen alkaa olla lopuillaan. Ulla Eklund Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö Kuva: Ulla Eklund Opetusterveysasema Porin Puuvillan alueelle toukokuussa valmistuvan uuden Pohjois-Porin terveysaseman yläpuolelle toiseen kerrokseen avataan Suomen ensimmäinen opetusterveyskeskus. Opetuskäyttöön on varattu kuusi vastaanottohuonetta, kaksi toimenpidehuonetta sekä toimisto- ja ryhmätyötiloja. volan sisäänkäynti on Siltapuistokadun puolella. Pääsisäänkäynti ja lääkärinvastaanotto on länsipäädyssä. Oheisesta karttapiirroksesta näkyvät kulkusuunnat. Toiminta uudella terveysasemalla alkaa kesäkuussa Heti kesäkauden jälkeen järjestetään Pohjois-Porin asukkaille ja muille kiinnostuneille avoimien ovien päivä. Ulla Eklund Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö Kuva: Raimo Isoaho Opetushenkilökuntana toiminnan käynnistymisvaiheessa opetusterveyskeskuksessa työskentelevät yleislääketieteen ma professori Raimo Isoaho ja kliiniset opettajat Seija Eskelinen ja Ulla Saxén. Keväästä 2003 lähtien on Turun yliopiston yleislääketieteen opetukseen liittyviä käytännön opintojaksoja järjestetty aikaisempaa huomattavasti laajemmin Satakunnassa ja erityisesti Porissa. Tämän taustalla ovat suurentuneet opiskelijamäärät lääketieteellisessä tiedekunnassa ja toisaalta maakuntaamme vaivaava lääkäripula. Tähän asti opetusvastaanottoa on pidetty terveysasemilla niiden tavallisen toiminnan lomassa ja opetustilojen järjestäminen on ollut melkoista palapelin kokoamista. Avattavan opetusterveyskeskuksen asiakkaat ovat pääasiassa Pohjois-Porin asukkaita. Heiltä kysytään terveyskeskuksen ajanvarauksessa halukkuutta ryhtyä opetuspotilaaksi. Opetusvastaanotolla kuluu jonkin verran tavallista lääkärikäyntiä enemmän aikaa, mutta vastineeksi käynnin syynä oleva asia saa tavallistakin kiireettömämmän ja perusteellisemman käsittelyn. Aluksi lääketieteen opiskelija haastattelee ja tutkii potilaan. Sen jälkeen asia käydään vielä opettajalääkärin kanssa yhdessä läpi ja sovitaan mahdollisesti tarvittavista lisätutkimuksista ja hoidosta. Ulla Eklund Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö Haisteltuaan porilaista elämää kuukauden päivät Nadia Farris lupautui raportoimaan havainnoistaan Karhunpalvelukselle. Toki me tiedämme, minkälainen Pori on, mutta nyt saamme kuulla, kuinka erilaiselta kotikontumme vaikuttaa belgialaisten lasien läpi. Eikä siinä vielä kaikki, sillä Nadian kirjoittamien rivien välistä saattaa pilkahtaa pala Belgiaakin, Manneken-Pis? Jutun lukemalla myös englannin kielen harrastajat voivat samalla verestää taitojaan. By staying in a country you have never been to in your life and whose language you do not speak, you have undoubtedly taken up a big challenge. And mostly by making funny mistakes, you will discover what the country s culture is like. Given the option to do my internship abroad, I, Nadia Farris, a Belgian student, decided to grasp the opportunity to discover the Finnish way of working and living. Why Finland? That I was going to do my internship abroad has always been a fact. It is a great way to exercise the languages and to learn more about yourself. But why I exactly chose Finland? Northern Europe, and especially Finland have always appealed to me. I just cannot explain why. Every time I would tell people I was going to do my internship here, they always said that I should not do it. This because Finns are so closed and this would definitely not benefit my internship. But that did not stop me. I was determined to come here, and if these prejudices were true, I would surely find out myself. So here I am, and already on the first day I discovered some differences between Belgium and Finland. First Days I was excited and a bit anxious when I arrived at the airport of Pori, the city that I would call home for the next three months. My tutor was already Näyttöpäätetyö on lisääntynyt, mikä osaltaan on vaikuttanut siihen, että työn ergonomiaan ja valaistusolosuhteisiin on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Näyttöpäätteet saatetaan asentaa työpisteisiin siten, että lopputuloksena on epämukavat työolosuhteet. Tästä voi olla seurauksena työtehon laskua, niskaja hartianseudun vaivoja ja silmäperäisiä ongelmia. Työpisteiden oikeasta valaistuksesta ja laitteiden sopivasta sijoittelusta tulee huolehtia niin, että jokaisen työntekijän henkilökohtainen ergonomia toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla. Mikäli olet epävarma oman työpisteesi ergonomiasta tai sinulla on näkemisongelmaa ole yhteydessä työterveyshuoltoon, niin työfysioterapeutti tulee tarkastamaan työpisteesi Tarkka lähityöskentely vaikeutuu aikuisnäössä Aikuisnäköön kuuluu tarkan lähityöskentelyn vaikeutuminen. Tämä alkaa yleensä 40:n ikävuoden jälkeen, mutta yksilöllisiä eroja oireissa on johtuen mm. silmien taittovirheistä. Lapsena silmän linssi on erittäin vesipitoinen ja katselu onnistuu mille etäisyydelle tahansa, mutta ihän myötä linssin vesipitoisuus laskee ja mukautumiskyky heikkenee. Esimerkiksi 8-vuotias näkee vaivatta 8cm etäisyydellä olevaa tekstiä, mutta 60-vuotiaan tulisi viedä teksti 100cm etäisyydelle nähdäkseen jolloin ei tietenkään näe tekstiä ilman apuvälinettä. Tarpeen arviointi Päätetyö voidaan useimmiten suunnitella siten, että siinä selvitään tavanomaisilla, yleiskäyttöön tarkoitetuilla silmälaseilla. Erityistyölasien tarpeen arviointi edellyttää aina yhteistyötä työterveyshuollon ja silmälasit määräävän optikon tai silmälääkärin välillä ja lasit toimittavan optikon kanssa. Työntekijän oikeus saada työnantajan kustantamat erityistyölasit perustuu valtioneuvoston päätökseen 1405/93 sekä edellä mainitulla päätöksellä voimaan tulleeseen EU-direktiiviin 90/270/ ETY. EU direktiivin 1405/93 mukaan työntekijöiden on saatava asianmukainen silmien ja näön tarkastus ennen näyttöpäätetyön aloittamista, säännöllisin väliajoin sen jälkeen ja siinä tapauksessa, että työntekijällä on näköön liittyviä vaikeuksia, jotka saattavat johtua näyttöpäätetyöstä. Näin Nadia Farris näkee meidät Pori through the eyes of a foreigner waiting for me, she was very friendly which made me a bit more relaxed. She brought me to Etappi, one of the many student apartments in Pori. Here I discovered I did not have a bed or a blanket, luckily these problems were soon resolved. The first thing I did was go shopping. I bought a lot of food, but when I got to the cash register I encountered a first difference. In Finland you do not get a bag at the cash register. Because of this I had to walk back home with the food I had bought in my hands, in my pockets, and so on. A really funny sight I am sure. Of course afterwards I learned that you can get a bag if you pay for it. Belgium is pretty much the country of french fries, but my Finnish neighbour told me that most Finns do not even own a french fries machine, unimaginable in Belgium. That evening the other students of Etappi asked me to go to a party with them, but when we got there I discovered that I had lost my cell phone! Of course I was panicked because now I could no longer reach my family or my tutor. Like most of the youth, my cell phone has become an important part of my life. To lose it abroad is not a pleasant experience. But luckily there is . One other major difference is the newspaper. One the first page there are all the advertisements. You will never see this in Belgium. Journalists have Tarvitsetko silmälasit ja erityislasit? Aikuisnäköä näyttöpäätetyössä Pääsääntöisesti tarkastukset ovat tarpeen 3 5 vuoden välein. Vaikka silmälasien tarve ei sinänsä johdu näyttöpäätetyöstä, vaan on osa yleistä terveydenhuoltoa. Silmälasien tarkastus ja uusiminen tarkkaa näkemistä vaativassa työssä on samalla osa työkykyä ylläpitävää toimintaa. never liked advertisements, they are only placed in the newspaper for financial reasons. It was really odd for me to see this. Work Placement Monday 14 March was the first day of my internship at the town hall. The first thing I noticed was that practically all the doors of the employees offices are open. This is not the custom in Belgium. There all doors are closed and you have to knock and wait for permission to enter. Another thing I noticed is that everybody uses each other s first name. What a difference! In Belgium you address someone with there last name and you should use Mr. or Ms. This is of course an overgeneralization but mostly the case. One other striking difference is the coffee breaks, I do not believe these exist in Belgium, let alone two a day. Different from what I expected Finns are a lot more informal then the Belgians are. The City of Pori The city centre is much smaller than the city I come from, Genk. It was quite an adjustment for me because the centre of Genk recently got an makeover. It has become a beautiful centre with many new buildings, roads,... In Pori this is not the case, Kuka saa erityistyölasit? Valtioneuvoston päätöksen 7 :n mukaan työnantajan on hankittava työntekijälle näyttöpäätetyöhön sopivat erityissilmälasit, jos tavanomaiset silmälasit eivät ole riittävät työpaikan ergonomisten korjaustoimenpiteidenkään jälkeen. Päätöstä sovelletaan työhön, josta merkittävä osa tehdään näyttöpäätettä käyttäen. Porin kaupungissa on sovittu kolmen tunnin päivittäisen työskentelyn näyttöpäätteellä täyttävän edellä mainitun kriteerin. Päätöksen tarkoittamia erityisiä silmälaseja ovat lasit, jotka poikkeavat normaaleista yleiskäyttöön tarkoitetuista silmälaseista voimakkuuden, linssityypin tai linssien asennuksen suhteen. Eli vaikka silmälaseja käytettäisiin ainoastaan työtehtävissä, ne eivät ole valtioneuvoston päätöksen tarkoittamat erityistyölasit, jos ne eivät eroa yleislaseista ja soveltuvat siten myös muuhun käyttöön Erityistyölasit ovat yleensä tarpeen vain aikuisnäköisillä työntekijöillä, jos työympäristöä ei voi muuttaa siten, että yleiskäyttöön soveltuvat lasit toimivat moitteetta. Käytännössä tämä koskee yli 50-vuotiaita, joskus vuotiaita ja poikkeustapauksissa alle 45-vuotiaita. Käytännön menettely Työntekijä varaa ajan työterveyshuoltoon, missä selvitetään työntekijän näkökyky ja yleiskäyttöön tarkoitettujen lasien tarve tai uusimistarve. Työfysioterapeutti tekee tarvittaessa työpaikkakäynnin työpaikan ergonomisten olosuhteiden selvittämiseksi ja parantamiseksi. Mikäli työpaikan ergonomiset parannukset ja yleislasit eivät ole mahdollisia tai ne eivät edesauta riittävää työnäkemistä, niin työterveyshuolto kirjoittaa silmälääkärille tai optikolle lähetteen ja lausuntopyynnön erityistyölasien tarpeesta. Lisätietoa asiasta saat työterveyshuollosta. Lähteet: Optisen Alan Tiedotuskeskus Porin Kaupunki/ OHJE: Näyttöpäätetyö ja erityislasit Sirkku Heilä-Aaltonen Työfysioterapeutti, henkilöstöosasto Sosiaalilautakunta puuttui luettelosta Viime lehdestämme (1/2005) puuttui sosiaalilautakunta jäsenineen valittujen luottamushenkilöiden joukosta. Tässä se tulee kokonaisuudessaan. Sosiaalilautakunta YTM, aluekehityssuunnittelija Juha Sandberg, pj VAS Asunt.hoitaja, vahtimestari Kauko Lehtonen, vj VAS there are quite a few buildings that do not have a nice look on the outside. When I pass through the city it gives me a bit of a sad feeling. The buildings give me the impression that people in Pori are always feeling a bit down. This feeling changes however when I walk in the pedestrian street. People are shopping, laughing, having fun. The contrast is big with the impression the buildings give. Especially when there is the market and the sun is shining. When I say that some houses do no look nice I do not mean their architecture. It is very different from the architecture in Genk. I think the houses here give more of an ancient impression. Whenever I walk around I feel like it is not 2005 but many years before. This is a special feeling I like and cannot get in Genk. The houses are also so colourful, and do not have such bland colours as in Genk. Conclusion I have noticed that most Finns are not so talkative and quite shy. With the exeption of the people I work with, luckily they have been open and friendly to me from the beginning. What my tutor told me surprised me. She said that for Finnish students it is perfectly normal to for example ignore people they work with during the weekend when they see them at school. Or that sometimes colleagues do not even know which colleague is married and which one is not! In Belgium this is weird and ignoring people you know quite impolite. But she also said that everything changes when you become friends with a Finn. This person becomes more open and talkative then. It is a world of difference. So to avoid awkward situations this is a good thing to know about the Finns! Lastly, through this way I would like to thank everyone who made it possible for me to do my internship here. And also for the warm welcome! MIKÄ NIMI HENKILÖSTÖLEHDELLÄ? Pidätkö sopivana, että Porin kaupungin henkilöstölehden nimi on KARHUNPALVELUS KYLLÄ EI Jos vastasit EI, voit tehdä oman ehdotuksesi: Nadia Farris Belgialainen vaihto-opiskelija Nadia Farris työskentelee kaupunginkansliassa tämän kevään. Lähihoitaja Helena Vuontio VAS Ompelija Maija Lehtonen, vj VAS KM, tutkija Juha Vasama, vpj KOK Vanhempi konstaapeli Markku Opas, vj KOK VTM, lehtori Britta Raitala KOK Toimistosihteeri Marja Oja, vj KOK Toiminnanjohtaja Hanna Hilden KOK Henkilöstökonsultti Hannele Seppä, vj KOK Laitosmestari Jukka Salmi SDP Korjaamopäällikkö Lauri Stenroos, vj SDP Myyjä Anja Suckman SDP Terveydenhoitaja Anu Tåg, vj SDP Sähköasentaja Jouko Mäkinen SDP Urheilukenttätyöntekijä Juhani Heino, vj SDP Sosiaalityöntekijä Marika Nirhamo VIHR Projektijohtaja Irma Roininen, vj KRIST... Kaikkien äänestykseen osallistuneiden kesken arvotaan seuraavat kolme palkintoa: 1. Kaupungin historia osa 4 (uusin) 2-3. Jazz t-paita Palauta kuponki sisäisessä postissa osoitteella: Karhunpalvelus/Kaupunginkanslia

8 14 15 HENKILÖSTÖUUTISIA Kuka olet, mistä tulet - Olen Ritva Välimäki, perusporilainen, aloittaa päivähoidon ja perhetyön uusi osastopäällikkö Porin sosiaalikeskuksesta. - Opiskeluvuodet kuluivat Tampereella, mutta kaikki kesät olin töissä sosiaalitoimessa lastensuojelussa, välillä kesät venähtivät lähes vuoden mittaiseksi,hän jatkaa. Opiskeluaikana hän sai - kuulemma professorin varotuksista huolimatta - lapset, kaksi tyttöä, joista toinen on jo lentänyt pesästä. Perheeseen kuuluu lisäksi mies ja Illi koira. Perhe-elämässään hän on elänyt ydinperheessä, yksin lasten kanssa ja nyt uusperheessä. - Omien kokemusten kautta on helpompi ymmärtää eri tavalla tätä arkea, missä ihmiset elävät, Ritva jatkaa. Harrastuksista päällimmäisenä on punainen tupa ja perunamaa, harrastus on miehen kanssa yhteinen. Ritva tykkää puutarhanhoidosta siirrellen kuulemma perennoita paikasta toiseen. Lisäksi vapaa-aikanaan hän lenkkeilee sauvoilla tai ilman. - Olen myös intohimoinen lukija, erityisesti suomalaisten naiskirjoittajien kirjoittamat dekkarit miellyttävät. Ja olen muuten lukenut kaikki Potterit, kertoo Ritva. Eeva Laine Päivähoidon ja perhetyön uusi osastopäällikkö Ritva Välimäki Uusien haasteiden edessä Ensirakkaus on, ainakin minulle, äärimmäisen lumoava muisto nuoruudesta! - Kävelimme kaksin hiljaisella rantatiellä, kuulaassa, jo hämärtyneessä syysillassa. Äkkiä huomasimme taivaalla useita tähdenlentoja. Pimenevän yön tunteina näimme myös erikoisen, punertavan tulipallon, joka lipui alas tummalta taivaalta kipinöiden ennen sammumistaan. Taivaan syvyyksistä näytti tulevan tähdenlentoja, ikään kuin jonkinlaisina ryöppyinä. - Olimme varmat, että sellaisessa tähtisateessa voi sykkiä vain aito, oikea rakkaus! No, kauan kauan sitten olen kuitenkin haudannut hänet muistojeni metsiin. Mutta Tähdet kertovat... kiinnostus ja kiintymys tähtiin ja taivaan ihmeisiin jäi! Tähtiharrastukseni kasvualustaa on varmaankin myös se, että jo tyttösenä - lokakuussa minut herätettiin katsomaan yötaivaalla kiitävää ensimmäistä tekokuuta, neuvostoliittolaista Sputnik 1:stä. Muistan myös itkeneeni Sputnik 2:sen mukana avaruuteen lähetetyn Laika-koiran kohtaloa; sehän kuoli jo viikon kuluttua yksinäisellä matkallaan. Sitten 12. huhtikuuta 1961 Juri Gagarin, neuvostoliittolainen 27-vuotias kosmonautti, suoritti ensimmäisenä ihmisenä avaruuslennon. Hän kiersi maapallon avaruudessa Vostok 1:llä; lentoaika oli 108 minuuttia. Perusporilaisena on hyvä aloittaa, toteaa päivähoidon ja perhetyön uusi osastopäällikkö Ritva Välimäki. Työhistoriasta Valmistumisvaiheessa Ritva teki töitä Porissa perheneuvolassa. Siitä tehtävästä hän siirtyi lasten ja nuorten rikos- ja riita-asioiden sovittelu -projektiin. - Toiminta oli silloin uutta ja kuten myös projektityö sinänsä. Sovittelua tekivät kurssitetut vapaaehtoiset, hän jatkaa. Projektissa toimimisen sivussa hän toimi nuorisohuollon tehtävissä. Kohtalokkaaksi osoittautui uran kannalta se päivä, kun Noormarkusta tultiin tutustumaan em. sovittelutoimintaan Porissa. Noormarkun sosiaalijohtaja oli lähdössä äitiyslomalle ja oli ilman pätevää sijaista. Yhden yön harkittuaan Ritva haki tehtävään ja tuli valituksi. Noormarkussa pari vuotta työskenneltyään Ritva huomasi, että Nakkilassa avautui sosiaalijohtajan paikka. Ja niin hän sai ensimmäisen vakivirkansa. Nakkilassa hän teki sosiaalijohtajan töitä 11 vuotta. - Pienen kunnan etu on yhteistyö yli hallintokuntarajojen, pohtii Ritva nyt Nakkilan vuodet takanaan. Viime vuosina seutuyhteistyö korostui ja Ritva oli monessa mukana mm. erilaisissa työryhmissä ja hankkeissa. - Minun on ollut vaikea sanoa ei ja löysin itseni helposti erilaisista suunnitteluporukoista ja työryhmistä, hän kertoo. Nakkilassa oli mukava tehdä töitä eikä pois lähteminen ollut mielessä ennen kuin osastopäällikön tehtävät Porin sosiaalitoimessa houkuttivat hakemaan töihin Porin sosiaalitoimeen. Ajatuksia uudesta työstä Ritvan Välimäen tehtäväkenttään osastopäällikkönä kuuluu päivähoito, lastensuojelu, vammaispalvelu ja perheneuvola. Päivähoitoa lukuun ottamatta toimialueilla on oma toimistopäällikkö. Etuna uudessa tehtävässään Ritva pitää porilaisuuttaan, Porin ja Porin sosiaalitoimen tuntemusta seutuyhteistyönkin vuoksi, vaikka paljon uusia asioita ja uusia kasvoja on tutustuttavaksi. - Ilo on ollut tulla ja hyvin minut on otettu vastaan, kertoo Ritva. Hänet on toivotettu tervetulleeksi takaisin Poriin! - Realiteetit ovat samat kuin muissakin kunnissa, raha on vähissä, hän jatkaa. Peruspalveluiden miettimistä tänä hankkeiden kulta-aikana on hänen mielestään jatkettava. Esimiehenä Ritva kokee olevansa yhteistyötä tekevä henkilö, joka ei voi paljonkaan yksin. - Esimiehen tehtävän näen tukijana ja auttajana, mutta tiedän, että joudun tekemään myös ikäviä - ei haluttuja - Seurasin tiedotusvälineistä vanhempieni ja sisarusteni kanssa myös amerikkalaisten avaruuslento-ohjelmaa. Ns. Apollo-projektin alusten, joita oli kaiketi 17, tavoitteena oli Kuuhun laskeutuminen. Heinäkuun 21. päivänä vuonna 1969 ensimmäinen ihminen sitten laskeutuikin Apollo 11 -aluksella Kuun pinnalle. Astronautti Neil Armstrongin laskeutumispaikan nimi Kuussa on Hiljaisuuden meri. - Apollo 13 - lentoa seurattiin kautta maailman henkeäsalpaavan jännityksen vallassa, sillä sen huoltomoduulissa tapahtui räjähdys jo menomatkalla. - Oli käsittämätön saavutus, että kolme astronauttia saatiin kuitenkin vahingoittumattomina takaisin Maahan. Minun tähtiharrastukseni tukena on ollut toistaiseksi vain tähtikartta, kompassi ja kiikarit. Mutta seuraan asiasta TV- ja radio-ohjelmia sekä luen lehtiartikkeleita ja kirjallisuutta. On hienoa että meille harrastajille on nykyään tarjolla kansantajuista kirjallisuutta tästä mielenkiintoisesta ja vaikeasta aiheesta. Esimerkiksi eräät Esko Valtaojan ja Kari Enqvistin kirjat ovat antoisaa ja hauskaakin luettavaa. Ensimmäinen kaikelle kansalle tarkoitettu kirja, jonka hankin ihan omakseni, oli nimeltään Ajan lyhyt historia. Sen lukemisessa auttoi monivuotinen kiinnostukseni fysiikkaan ja kemiaan sekä pitkäaikainen tähtitaivaan ihastelu. - Iloitsin kirjasta niin paljon, että halusin lähettää sen kirjoittajalle, Cambridgen yliopiston professorille Stephen Hawkingille kiitoskirjeen siitä. - Ja yllätyksekseni sain vastauskortin ; ymmärrän tietenkin, ettei tällaisessa tilanteessa vastata henkilökohtaisesti. - Silti tullut kortti on aarteeni! Hawking on noussut maailmankuuluksi päätöksiä, pohtii Ritva. Hän pitää pyrkimystä johdonmukaisuuteen päätöksissä punaisena lankanaan. Perustelut ovat tärkeitä ja maalaisjärjen käyttö on sallittu. Samalla hän kiittelee lämpimästi entistä osastopäällikköä hyvästä perehdytyksestä ja sosiaalijohtajaa viestistä katsella ja kyseenalaistaa ja ihmetellä asioita uutena osastopäällikkönä. Ritvan motto: koskaan ei voi sanoa ei koskaan! Paula Rajaniemi Kuva: Paula Rajaniemi fyysikoksi; hän on kuulunut tutkijaryhmään, joka selvittää mm. maailmankaikkeuden syntyä, kehitystä ja todennäköistä tulevaisuutta. Kiehtovissa kosmologian kirjoissa todistellaan, että kaikki heliumia raskaammat alkuaineet ovat syntyneet tähdissä. Sen mukaan myös meidän ihmisten rakennusaineet, atomit, ovat peräisin tähtien sisuksista, Jostakin syystä en ole ehtinyt tai tohtinut mukaan Porin Karhunvartijoihin, mutta Tähtitieteelliseen yhdistykseen, Ursaan, olen kuulunut jo monta vuotta. Sen julkaisemasta, monipuolisesta Tähdet ja avaruus -lehdestä voi lukea tutkimuksista ja löydöistä sekä saada tietoa tulevista taivaan tapahtumista. Lehdestä on helppo seurata mm. meteoriparvien aikatauluja, niin että muistaa mennä ihailemaan perseidejä elokuulla, orionideja lokakuulla, marraskuulla leonideja, joulukuulla geminidejä ja ursideja... Ja kevätpuolella muita. Olen varma, että myös me syksyllä silloisen kultani kanssa - kävelimme täysin sattumalta jonkun tähdenlentoparven maksimin aikaan paljaan taivaan alla ja että silloin näkemämme tulipallo oli erittäin kirkas meteori, bolidi. - Niin käsittämättömän merkitykselliseltä kuin se ilta silloin tuntuikin tiedän nyt, että tähdet eivät määrää kohtaloani. - Vaikka olenkin kotoisin niistä!! Katsellessani avaruuden mittaamattomiin syvyyksiin ja ihmetellessäni satojen valovuosien takaa tulevia tähtivaloja ymmärrän, kuinka yksinäinen ihmisyksilö tällä Maa-planeetalla olisi ilman rakastavaa yhteenkuuluvuutta toisiin ihmisiin. Porin ammattiopistolle kultaa Rinkeli Grand Prixista Eläkkeelle TPK:n väki lasketteli Opiskelijat Päivi Mäkitalo ja Kirsi Laaksonen ja heidän opettajansa Sanna Granroth Porin ammattiopistosta ovat saaneet kultamitalin Suomen Leipuriliitto ry:n järjestämässä XVI RINKELI GRAND PRIX -KILPAILUISTA Seinäjoella. Rinkeli Grand Prix on ammattioppilaitosten nuorisoasteen leipuri-kondiittoriluokkien SM-kilpailu, jonka Suomen Leipuriliitto ry järjesti jo kuudettatoista kertaa. Kilpailu toteutettiin kolmihenkisin joukkuein, jossa olivat osallisina kaksi opiskelijaa ja valmentava opettaja. Kilpailuissa mitattiin sekä leipurin- että kondiittorin taitoja. Jokainen joukkue valmisti pakollisena ja vapaavalintaisena kahvileipätuotteen sekä konditoriatuotteen. Tuomaristo arvosteli tuotteiden makua, ulkonäköä ja oppilaiden ammattitaitoa. Kilpailuissa palkittiin kolme parasta kuudestatoista kilpailevasta joukkueesta. Parhaaksi joukkueeksi sijoittui jännittävän ja tiukan kilpailun päätteeksi Porin ammattiopiston joukkue. Ensimmäistä kertaa oppilaitoksen historiassa Porin ammattiopisto voitti ensimmäisen sijan arvostetussa kilpailussa. Voittoisa Porin ammattiopiston joukkue palkittiin kultamitaleilla ja pokaalilla, jotka luovutettiin juhlallisin menoin Porin ammattiopiston tiloissa. Oppilaitoksen rehtori Jukka Salminen lahjoitti mestareille myös stipendit ja kukkia. Sosiaalikeskuksesta on jäänyt eläkkeelle, yli 32 vuotta Porin kaupunkia palvelleena, päivähoidon ja perhetyön toimialueen osastopäällikkö Anja-Kerttu Yli-Ketola Arto Koskela siirtyi eläkkeelle työllistämispalvelun esimiehen tehtävästä, jonka hän aloitti vuonna Sitä ennen hän toimi KTV 27 pääluottamusmiehenä vuosina sekä satamassa yleismiehenä vuosina TPK:n liikuntakerho järjesti 6. laskettelutapahtuman Ruosniemen laskettelukeskuksessa työntekijöilleen ja heidän perheilleen. Pirteän aurinkoisessa pakkaskelissä (-10 C) taiteili satapäinen joukko lajin harrastajia. Pienen alkukankeuden jälkeen, perheen pienimpien perässä, uskaltautui rinteeseen myös varsinaista henkilökuntaa suksilla, pulkalla, liukurilla ja jopa laudalla. Laskettelutyylit vaihtelivat laidasta laitaan, välillä jopa näytti siltä, että suksia tai muita välineitä ei tarvittu laisinkaan mäkeä alas tullessa, riitti pelkästään liukas haalarin takamus ja välillä selkämys, mahapuolta unohtamatta. Laskettelun ja vauhdikkaan ulkoilun lomassa maistui tietysti makkara ja lämmin mehu. TPK:n liikuntakerhon tarjoamat särpimet tekivät hyvin kauppansa. Makkaran paistajilla ja mehun kaatajalla riittikin hommaa koko illaksi, lopputuloksena 15 kg paistettua rasvakaapelia ja 43 l mehua. Ari Puonti Kuva: Ari Puonti Kantavista rakenteista huolta Keltaisen nauhan päivänä Ensimmäistä kertaa Porin kaupungin työpaikoilla järjestetty Keltaisen nauhan päivä suuntasi katseet tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyyn. Työsuojelun tiloissa nähtiin valtaisan suosion saanut köydenvetokisa, jossa tuomarin pilliin puhalsi Jari Levonen. Karhun Palvelus Porin kaupungin henkilöstölehti Seuraava ilmestyy Aineistot viimeistään 3.6. mennessä. Osoite- ja henkilötietomuutokset henkilöstöosastolle. KarhunPalveluksen toimituksen osoite: karhunpalvelus@pori.fi Lähihoitajaopiskelijat videoivat naisten arkea Lähihoitajaopiskelijat tekivät videon aikuisen naisen arjesta yhdessä kuuden muun Euroopan maan opiskelijaryhmän kanssa. Projektin toiminnot ovat eri maissa osin yhteiset, osin erilaiset. Yhteistä on, että korostamme itseilmaisun, englannin kielen ja tietotekniikan hyödyntämisen tärkeyttä osana kansainvälisyyttä ja aktiivista kansalaisuutta. Kussakin maassa tallennettiin naisten arkea naistenpäivänä ja sitä seuraavalla viikolla viime maaliskuussa. Porilainen ryhmä videoi arkeansa koulussa, harrastuksissa, ruokaostoksilla, kotioloissa. Lasten kouluruokailua kuvattiin myös, koska meille itsestäänselvyys on ihme muissa osanottajamaissa. Porin videopajan avustuksella valmistuu huhtikuun loppuun mennessä video, joka menee suoraan kansainväliselle yleisölle Islantiin. Ryhmä osallistuu kansainväliseen Women Empowerment for active citizenship projektiin, vapaasti suomennettuna Naisten voimaantuminen kohti aktiivista kansalaisuutta. Projektin tavoitteena on naisten itseluottamuksen tukeminen, naisen aseman tutkiminen ja tiedostaminen vuorovaikutuksessa kuuden muun Euroopan maan naisryhmän kanssa. Vuorovaikutus erimaalaisten naisten kesken tapahtuu omilla projektin Internetsivuilla ja projektitapaamisissa. Seuraava tapaaminen tulee olemaan toukokuuta Islannissa. Sinne on lähdössä 5 opiskelijaa opettajansa kanssa. Mikäli projektin jatkorahoitus toteutuu, ovat seuraavat tapaamiset Saksassa ja Espanjassa. Porin graafinen ilme uudistui Pori saa uuden graafisen ilmeen 1.3. alkaen. Uusi ilme on aikaisempaa yksinkertaisempi. Kaupungin tärkein tunnus on edelleen vaakuna, joka otettiin käyttöön vuonna Vaakunan on piirtänyt Olof Eriksson. Vaakunan karhuaihe on peräisin 1600-luvun sinetistä. Vaakunan tunnuslause Deus Protector Noster on alkujaan Porin kaupungin perustaja Juhana Herttuan vaakunasta. Graafinen ilme näkyy muun muassa kaupungin painotuotteissa. Tekstilogo on yksinkertainen, kevyesti tyylitelty versio sanasta PORI. Logo on kevyen sininen. Porin seudun tapahtumakalenteri internettiin Porin seutu on julkaissut maaliskuussa yhteisen tapahtumakalenterin, jossa näkyy kaikkien yhdentoista kunnan tapahtumat. Kävijä voi poimia tapahtumat haluamastaan kunnasta tai tapahtumalajista. Tapahtumat voi ilmoittaa kalenteriin täyttämällä netissä olevan lomakkeen. Kuukauden ajan käytössä ollut seudullinen tapahtumakalenteri on osoittautunut suosituksi. Porin seudun kaupungit ja kunnat ja yhdistykset ovat olleet aktiivisia ja ilmoittaneet kalenteriin paljon tapahtumia. Kalenteri palvelee aikaisempaa paremmin alueemme asukkaita matkailijoiden lisäksi, koska siellä Vapaaehtoistoimintaa Liisassa Vapaaehtoistoiminnan keskus LIISA on sosiaalikeskuksen toimipiste Eteläpuisto 10:ssä. Sen toimintaa toteutetaan yhteistyössä Porin seurakuntien yhteisen seurakuntatyönkeskuksen ja Punaisen Ristin Porin osaston ystäväpalvelun kanssa. Tarjolla on monimuotoista vapaaehtoistyötä. Työn tueksi tarjotaan koulutusta, tukea ja virkistystä. Vapaaehtoistyöntekijöitä oli viime Lähihoitajaopiskelijat nauttivat thai-tanssista opiskelija Ann Peltomäen johdolla. Lähihoitajaopiskelijat nauttivat thai-tanssista opiskelija Ann Peltomäen johdolla. Porin ammattiopisto/palveluopiston täydennyskoulutuksen mukanaolo Grundtvig 2 -projektissa Women empowerment for active citizenship mahdollistaa kansainvälisyyden ja tietoisen naisnäkökulman lähihoitajien työvoimapoliittisessa koulutuksessa. Kyseessä on ensimmäinen työvoimakoulutus, jossa suoritetaan lähihoitajan näyttötutkintoon valmistavat opinnot kokonaisuudessaan. Aikaisemmin on ollut mahdollista suorittaa vain osatutkintoja. Viime syksynä aloittaneeseen lähihoitajaopiskelijaryhmään oli paljon hakijoita, kaikkiaan 131. Kuusitoista iältään vuotiasta naista tuli valituksi. Ryhmäläisillä on keskimääräistä enemmän lapsia, yhteensä 36 ja vielä 3 lastenlasta. Opiskelijoiden tausta on ammatillisesti monipuolinen: ryhmässä on mm. yrittäjiä ja esimiehiä ravitsemus- ja kaupalliselta alalta sekä hoiva-alalla jo aikaisemminkin toimineita. Joillakin koulukäynnistä on jo parikymmentä vuotta aikaa. Yhteistä opiskelijoille on se, että he ovat erittäin motivoituneita ja tarmokkaita opiskeluissaan. He haluavat tehdä tulevaisuudessa työtä vanhusten hoitajina. Grundtvig 3 projektin rahoituksella vierailin tammikuussa 2005 kahden viikon opintokäynnillä Etelä-Saksassa Schwäbisch Hall nimisessä kaupungissa. Osallistuin siellä paikallisen kansalaisopiston yhteydessä olevan Frauenakademien toimintaan ja tutustuin naisten asemaan, monikulttuurisuuteen ja koulutukseen saksalaisessa yhteiskunnassa. Tuula Lehtonen Porin ammattiopisto/palveluopisto yhteiskunnallisten aineiden lehtori Uuden graafisen ohjeiston mukaan hankittavat autot tulevat olemaan pääosin sinisiä ja niihin tulee uudistunut Pori-logo sekä hallintokuntien omia merkkejä. Työvaatteiden väritys muuttuu uudistuksen myötä yhtenäiseksi, pääosin sinisävyiseksi. Vaatteissa tulee näkymään Pori-tekstilogo. on myös yhdistysten omia, pienempiä tapahtumia. Tapahtumakalenteriin voi tutustua osoitteessa Kuntien etusivuilla on myös linkki tapahtumakalenteriin. vuonna 266. Vapaaehtoistyöntekijäksi voi alkaa kuka tahansa. LIISAsta soitetaan sovittuna aikana yksin asuville ihmisille lyhyt puhelu, joka on asiakkaalle maksuton. Soittopäivät ja ajat sovitaan asiakkaan kanssa. Soittoja hoitavat ihmiset ovat vaitiolovelvollisia asiakkaan asioista. Tarkoitus on antaa turvallisuudentunnetta päivinä, jolloin kukaan, esim. kotipalvelu, ei käy. Soittoringissä on tällä hetkellä tilaa uusille asiakkaille, ilmoittautua voi avunvälityksen numeroon LIISAn tiloissa toimii Punaisen Ristin Porin osaston ystäväpalvelu, joka ottaa vastaan ystäväpyyntöjä ma pe ko , puh Päätoimittaja Tapio Furuholm Kaupunginkanslia, puh , toimitussihteeri Seppo Purhonen Kaupunginkanslia, tiedotusharjoittelija Kaisu Vaalto. Toimitusneuvosto: Ulla Eklund Terveysvirasto, puh , Seija Saarinen Sosiaalikeskus, puh , Ritva Hellman Matkailutoimisto, puh , Inna Helminen Satakunnan ammattikorkeakoulu, puh , Sirpa Mannila Porin Vesi, puh , Maili Tamminen Pori Energia, puh , Ulla-Maija Tommila Tekninen palvelukeskus, puh , Birgitta Tuunainen Koulutusvirasto, puh Ulkoasu: Tuulikki Poutanen. Painopaikka: KEHITYS OY/ALLATUM OY Pori 2005

9 16 Työ on raskasta, mutta henkilökunta motivoitunutta ja pysyvää Kyläsaaren vanhainkotiin tullaan entistä vanhempana Kyläsaaren vanhainkoti on vanhin Porin kaupungin neljästä vanhainkodista. Se on perustettu vuonna Sen vanhin asukas täyttää tänä vuonna sata vuotta. - Viime vuonna poistui keskuudestamme 103-vuotias henkilö. Hän ehti asua täällä 40 vuotta, kertoo sairaanhoitaja Marianne Rajala. Kyläsaaren vanhainkoti on 53-paikkainen ja se jakaantuu neljään osastoon, joilla on kauniit nimet: Iltarusko, Aamunkoi, Kastepisara ja Sarastus. - Nykyisin vanhainkotiin tullaan entistä vanhempana ja huonokuntoisempana. Normaalitie kulkee kaupunginsairaalan kautta. Kunto on silloin sellainen, ettei akuuttia sairaanhoitoa tarvita, mutta kotonakaan ei enää pärjää. - Voi olla, ettei muisti enää pelaa ja on vaaraksi itselle ja muille kotona, eksyy ja karkailee, eikä löydä takaisin. Vanhainkoti on silloin oikea paikka. - Hyväkuntoiset vanhukset eivät pääse vanhainkoteihin. Heille suositellaan palveluasumista tai heidän kotona asumistaan tuetaan kotiavun keinoin. - Itsenäisesti ulkoilevia asukkaita ei enää Kyläsaaren pihalla kävele. Ennen heitä oli. Nyt ulkoillaan aina henkilökunnan tai muun saattajan seurassa ja enimmäkseen kesäaikaan. Vanhainkotien sijoituspäätökset tehdään SAS:ssa. Kyse ei ole skandinavialaisesta lentoyhtiöstä vaan kaupunginsairaalan sosiaali- ja terveysalan yhteiselimestä. Lyhenne tulee sanoista selvitä arvioi sijoita. Sitä kautta on mahdollisuus saada vanhainkotipaikka Porissa. Kyläsaaren vanhainkodin yhteisissä tiloissa voidaan vaihtaa päivän kuulumisia ja seurata television ohjelmia. Porin kaupungin vanhainkoteja ovat: Ahlaisten vanhainkoti, 27 paikkaa Kyläsaaren vanhainkoti, 53 paikkaa Liinaharjan vanhainkoti, 123 paikkaa Vanhainkoti-päiväkeskus Himmeli, 120 paikkaa Keski-ikä vanhainkodeissa on noin vuotta Sosiaalilautakunnan alaisuudessa ovat seuraavat tehostetun palveluasumisen yksiköt: Palvelukoti Asteri, dementiaa sairastavien vanhusten palvelukoti, 18 paikkaa Palvelukoti Sinikello, dementiaa sairastavien vanhusten palvelukoti, 18 paikkaa Palvelukoti Vanamo, mielenterveysongelmallisille iäkkäille tarkoitettu palvelukoti, 14 paikkaa. Yksilöllistä hoitoa - Vanhenevalle ihmiselle vanhainkotiin siirtyminen on iso päätös. Usein kuitenkin oman kodin jättäminen on siinä tilanteessa ainoa mahdollisuus henkilölle itselleen tai hänen omaisilleen, sanoo Marianne Rajala. Päätöstä helpottaa tutustumiskäynti ennakkoon. Näillä käynneillä omaisilla on paljon kysymistä. - Yleisimmät kysymykset koskevat kustannuksia, hoitoa, lääkäreitä ja muita käytännön kysymyk- Elmalla oli paljon siä. Kysytään myös, saako huoneisiin tuoda omia tavaroita ja huo- kerrottavaa nekaluja. Millaiset ovat vierailuajat, millaista on ruoka, pääseekö sairaanhoitaja saunaan jne.? Marianne Rajalalle. Hoito vanhainkodissa on yksilöllistä, samoin maksut ovat asukkaan tulojen mukaan. Perittävä maksu on enintään 80 % hoidettavan henkilön nettokuukausituloista. Maksu voidaan kuitenkin määrätä sen suuruiseksi, että hoitoa saavan henkilökohtaiseen käyttöön jää kuukaudessa vähintään 80 euroa/ kuukausi. Lääkäri käy kerran viikossa Hoitomaksu sisältää ruuan, puhtauden ja lääkkeet. Vanhainkoti maksaa myös terveyskeskus-, poliklinikka-, hammaslääkäri- ja silmälääkärikäynnit. Lääkäri käy vanhainkodissa kerran viikossa säännöllisesti ja sairaanhoitajat ovat jatkuvasti palveluksessa kahdessa vuorossa. Vanhainkodissa asukkaat käyttävät omia vaatteitaan, mikä vähentää laitosmaista ilmapiiriä. Asukashuoneet ovat valmiiksi kalustettuja yhden tai kahden hengen huoneita. Huoneisiin voi tuoda lisäksi omia henkilökohtaisia esineitä ja huonekaluja, jopa puhelimen, radion ja television. Näitä Yksityiset palvelukodit: Diakonialaitoksen palvelukoti Honkala Porin Suomalainen palvelukoti Puutarhakoti Ruskakodin palvelutaloyhdistys ry - Ruskokoti - Ruskahovi - Ruskalinna - Palvelukoti Ruskala Dementiahoitokoti Dagmaaria palveluja voi käyttää myös yleisissä tiloissa. Omasta puhelimesta soitetut puhelut on itse maksettava, muiden laitteiden käyttö on ilmaista. Vaikka vanhainkodissa on säännöllinen päiväohjelma, on siihen osallistuminen vapaaehtoista. Vanhusten toiveita ja mieltymyksiä pyritään kunnioittamaan kuten kotona. Talossa on oma kuntohoitaja, joka kuntouttaa ja järjestää liikuntahetkiä. Jokaisella osastolla on omat saunavuoronsa. Itse maksettavista palveluista on saatavilla parturin, kampaajan, jalkahoitajan ja hierojan palvelut. Ruokaa saa viisi kertaa päivässä sekä tarvittaessa yöpalat päälle. - Ruokaa on jokaiseen makuun. On kiinteää, nestemäistä ja sosemaista. Kullekin on tarpeittensa mukaan. Monella on erikoisruokavalioita. Toisille tarjotaan laktoosittomia ruokia ja diabetespotilailla on oma ruokansa. Toiset pitävät vähärasvaisista keitto- ja kasvisruoista. Sappi ja kihtivaivoista kärsivillä on myös oma ruokavalionsa. Ruoka tehdään omassa keittiössä. Sitä riittää myös Uudenniityn, Pihlajamarjan ja Onnenkiven päiväkodeille. Keittiö on mitoitettu sen mukaan. Virkistystä juhlista, retkistä ja Miina-kissan seikkailuista Henkilökunta tekee voitavansa asukkaiden viihtymiseksi ja virkistykseksi. - Syntymäpäiviä vietetään talon kustannuksella tasavuosin viiden vuoden välein ja 90 vuodesta eteenpäin joka vuosi kahvituksella ja muulla sopivalla ohjelmalla höystettynä. Jokainen asukas voi omaistensa avustuksella juhlia myös useammin monesta muustakin syystä. - Kyläsaaresta teemme myös retkiä ja kaupunkimatkoja, juhlistamme eri tavoin vuodenaikojen vaihtelua, järjestämme grilli-iltoja ja tanssitilaisuuksia. Viimeksi ystävänpäivän tansseissa oli meno päällä ja yhdeksälle miehellemme riitti kysyntää ja vientiä. - Vaikka kaikki eivät voi tai jaksa osallistua kaikkeen yhteiseen menoon, ei kukaan jää kuitenkaan osattomaksi. Kukin voi osallistua kuntonsa ja toiveittensa mukaan. Jokaisesta asukkaasta huolehtii ns. omahoitaja, joka parhaiten tietää hänen asiansa. - Omaisten ja ystävien vierailut ilahduttavat asukkaita. Kukaan ei ole täällä jäänyt täysin yksin. Toiset saavat jatkuvasti vieraita, mutta joillakin omaisia on vähän tai he asuvat kaukana. Myös kotilomien ja yölomien pitämisestä voidaan sopia. Mitään erityisiä vierailuaikoja ei ole. Tulla voi silloin, kun parhaiten sopii, sanoo Marianne Rajala. Vanhainkodin nuorin asukki saapui sinne jo pentuna. Nykyisin viisivuotias Miina-kissa tuli itse katsomaan paikkoja lähitallilta. Se mieltyi näkemäänsä niin, että päätti jäädä asumaan heti pysyvästi. Miina on asukkaiden yhteinen lemmikki, joka oleskelee usein päivät ulkona. Illalla se ponnistaa ikkunalaudalle ja pyytää sisälle. Sitten se ryhtyy kotikissaksi ja saa kaikkien jakamattoman huomion. Miinan talvinen seikkailu helmikuussa oli aiheuttaa yleisen suruajan koko taloon. Mutta onneksi navettaan kahdeksi viikoksi hiirijahtiin jäänyt Miina palasi sieltä vahingoittumattomana lokoisiin kotioloihin. Henkilökunta asustaa lähiseudulla Sairaanhoitaja Marianne Rajala uskoo itse olevansa oikealla alalla, koska hän on pysynyt samassa työpaikassa pian pari vuosikymmentä. - Vaikka työ vanhusten parissa on niin henkisesti kuin fyysisestikin rasittavaa, on se myös paljon antavaa, sanoo Marianne Rajala. Hän aloitti uransa Kyläsaaressa ensin perushoitajana tai apuhoitajana silloin vuonna Sitten hän opiskeli luvun alussa sairaanhoitajaksi ja palasi jälleen takaisin Kyläsaaren vanhainkotiin entiseen työpaikkaansa. - Muukin henkilökunta on täällä kokenutta ja he ovat viihtyneet täällä jo pitkään. Lähes kaikki myös asuvat aivan lähiseudulla, minäkin tulen töihin Yyteristä, aiemmin asuin Kaanaassa. - Nostaminen ja vuodepotilaiden liikuttaminen on yhä raskasta, vaikka apulaitteitakin on kehitelty. Myös sairaanhoitajan työ on tullut tänä päivänä yhä monipuolisemmaksi. Otamme nykyisin itse verikokeet ja suoritamme pienempiä haavojen hoitoja täällä paikanpäällä. Röntgen- ja muut tutkimukset tehdään kaupunginsairaalassa. Sairaanhoitajat ovat Kyläsaaren vanhainkodissa kaksivuorotyössä. Vuorot ajoittuvat klo 7-21 välille. Perushoitajat tekevät kolmea vuoroa. Yövalvonnassa on aina kaksi perushoitajaa vuorossa. He raportoivat sitten aamuvuoroa yön sujumisesta. Vanhustyö ei ole nykyhetken trendiala, mikä näkyy sijaisten huonona saatavuutena. Ja työthän eivät alalta lopu, sillä vanhenevat ikäluokat kasvavat vuosi vuodelta lähimpien vuosikymmenten aikana. Seppo Purhonen Kuvat: Seppo Purhonen