Julkaistu Päivitetty Aloita tästä. TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton jäsenlehden teemanumero

Transkriptio

1 Ammatti& Tutkinto Ammatillisen aikuiskoulutuksen erikoislehti Julkaistu Päivitetty Aloita tästä a t i o n i r a t i s To ä t l i s i ä l i m i ti a t l i o k i a p ö ty ä i s i l l y d ö y H a j e t t e k a p o tiet TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton jäsenlehden teemanumero

2 SISÄLTÖ Ammatti &Tutkinto Johdanto lehteen Kiilto, Tampere Orion, Kuopio Hansaprint, Turku KUVA: PASI LEINO Erno Savolainen ja Jori Johansson Sivulla myös palautelomake yhteensä 6 sivua yhteensä 7 sivua yhteensä 4 sivua Neste Oil, Porvoo Nanso, Nokia Graafisen alan tulevaisuus Kemian alan tulevaisuus Työnantajat: kemian ala yhteensä 5 sivua yhteensä 3 sivua yhteensä 2 sivua yhteensä 2 sivua yhteensä 4 sivua Työnantajat: muoviala Työnantajat: graafinen ala FAKTA: tukea koulutukseen FAKTA: mitä on aikuiskoulutus yhteensä 2 sivua yhteensä 4 sivua yhteensä 7 sivua yhteensä 2 sivua

3 Ammattitutkinto Johdantosanat kannattaa aina Ammatti&Tutkinto-lehti ilmestyi edellisen Hannu Siltala kehittämispäällikkö kerran kesäkuussa 2012 perinteisenä printtiversiona. Tällä kertaa päädyimme säästösyistä sähköiseen nettilehteen. Ammatti &Tutkinto Tämä muutos printistä bitteihin kuvastaa pienoiskoossa sitä tiedonvälityksen ja graafisen alan Ammatillisen aikuiskoulutuksen erikoislehti muutosta, jolle ei ole vielä päätä näkyvissä. Muutos on samalla mahdollisuus oppia ja kokeilla monikanavaista ja vuorovaikutteista tiedonvälitystä. Suomessa vietetään näyttötutkintojärjestelmän 20-vuotisjuhlavuotta. Näyttötutkinnot ovat TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton jäsenlehden teemanumero erityinen suomalainen kolmikantaisesti toimiva järjestelmä, joka on vakiinnuttanut paikkansa. Sisällön suunnittelu: Hannu Siltala Ammatillinen koulutusjärjestelmä on melkoisessa muutosmyllyssä. Samalla kun pitäisi kehittää koulutusta ja vastata työelämän vaatimuksiin, Sähköisen julkaisun toteutus: Veli-Pekka Heino leikkaavat hallituksen kehysriihipäätökset käytettävissä olevia resursseja rankasti. Yhtälö on vaikea ratkaista, mutta Suomella ei ole varaa ammatillisen koulutuksen tason laskemiseen. Koko työuran ajalle sijoittuva ammatillinen koulutus on yksittäisille työntekijöille parasta muutosturvaa ja yrityksille tae osaavan työvoiman saamiseksi. Ammatillinen koulutus pidentää työuria ja edistää ansiotason nousua. Vaikka koulutus ei kaikissa työehtosopimuksissa tuo palkan- PALAUTE AVAA lisää, niin se edistää etenemistä entistä vaativampiin ja paremmin palkattuihin töihin. Tämä on nähtävissä useimmissa tämänkin lehden jutuissa. Kiintoisia lukuhetkiä! Paina tästä ja kerro mielipiteesi lehden sisällöstä ja sähköisen julkaisun luettavuudesta.

4 Ammatti &Tutkinto Ammatti &Tutkinto Tutkinnossa sai laajemman kuvan yrityksen toiminnasta Ville Leponiemi toteaa. Kiilto on malliesimerkki yrityksestä, joka kouluttaa kaikki halukkaat. Kiiltolaiset tyytyväisiä kemian tutkintoihinsa Teksti: UP/Mika Peltonen. Kuvat: Emmi Kallio Noin kolmannes kaikista Kiilto Oy:n liimatehtaan työntekijöistä on suorittanut ammattitutkinnon työn ohessa yrityksen kouluttamana. Ensimmäiset tutkinnot aloitettiin vuonna LUE KOKO JUTTU

5 `` Viimeksi syksyllä 2012 yksitoista Kiillon valmistus- ja pakkaamotehtävissä Lempäälässä työskentelevää sai käteensä todistuksen työn ohessa suoritetusta kemianteollisuuden ammattitutkinnosta. Firman laskuun opiskelleet ovat tyytyväisiä. Mitähän sitä isona tekisi? Mika Tahvanainen suoritti ensimmäisenä Kiillolla kemian ammattitutkinnon. Harri Markkola sanoo, että tutkinnon tehneenä tietää, mistä hakea tietoa epäselviin asioihin. Taustalla oli vuosi sähkölinjan opintoja. Siitä ei tullut koskaan valmista. Kun pääsin tänne töihin, aloin miettiä, mitähän tekisin isona. Mahdollisuus ammattitutkintoon ratkaisi Tahvanaisen pähkäilyn. Siitä oli paljon hyötyä. Pääsin tänne valmistukseen. Tehtävät ovat täällä haastavammat ja palkkakin parempi, Tahvanainen kiittelee. Rakennusmestarista liimanvalmistajaksi Pian 17 vuotta Kiillon palveluksessa työskennellyt Harri Markkola on aiemmalta koulutukseltaan rakennusmestari. Hänestä yrityksen tarjoamaan koulutukseen lähteminen oli itsestään selvää. Kemian tutkinto tuo varmuutta. Tutkinnon jälkeen tietää, mistä kannattaa hakea tietoa, jos jokin asia on epäselvä, Markkola toteaa. Uusia asioita tulee eteen koko ajan. Vaikka työtehtävä on sama, liimat ovat muuttuneet ja laitteetkin ainakin hiukan. Työ käy koko ajan haasteellisemmaksi. Markkola kertoo, että hänen palkkansa nousi tutkinnon jälkeen koulutuslisän verran.

6 Uusi työ valmistumisen myötä Kiillon pakkaamossa työskennellyt Mika Järvinen tarttui heti tilaisuuteen, kun yritys tarjosi koulutusmahdollisuutta. Tutkinnon myötä entisestä puusepästä tuli liimanvalmistaja. Päätin lähteä pakkaamosta kouluttamaan itseäni ja yrittää päästä muihin töihin. Työpaikka avautui mattoliiman valmistuksesta heti tutkinnon jälkeen, kun yksi työntekijä jäi eläkkeelle. Palkkakin nousi. Pakkaamossa oli kakkospalkkaluokka ja täällä on viitospalkkaluokka. Ensimmäinen ammattitutkinto Ville Salmijärvi oli Kiillolle tulleessaan käynyt vain Päätin lähteä pakkaamosta kouluttamaan itseäni ja yrittää päästä muihin töihin, Mika Järvinen kertoo peruskoulun. Ammattikoulun levyseppä-hitsaajalinja oli jäänyt kesken. Yrityksen tarjoama koulutus tuli tarpeeseen. Se oli hyvä ja helppo mahdollisuus saada tutkinto ja ehkä jonkinlaista urakehitystäkin tässä firmassa. Tämä toteutui, kun Salmijärvi siirrettiin pakkaamosta tuotantoon. Salmijärvi on tyytyväinen, että oppisopimuskoulutuksessa käytiin läpi koko tuotantoketju raaka-aineesta asiakkaisiin. Se oli käytännön opetusta, jossa syvennyttiin hyvin tähän omaan työhömme. Tutkinto toi myös palkankorotuksen. Osaston vaihto nosti palkkaa. Sen päälle tuli vielä tutkintolisä, Salmijärvi kertoo. Kalle Leponiemelläkin oli valmiina vain peruskoulu. Hän työskentelee Kiillolla nykyisin pakkauskoneen hoitajana. Tutkinnossa sain laajemman kuvan yrityksen Ville Salmijärvi sai Kiillon koulutuksessa valmiiksi ensimmäisen ammattitutkinnon peruskoulun jälkeen.

7 toiminnasta. Hyvä juttu oli sekin, että tietotaitoa tuli lisää. FAKTA AVAA Prosessit ymmärtää paremmin Ammattitutkinnot Kiillolla Kiillon tuotantotyöntekijä, entinen puhelinasentaja, Jarkko Tuure, lähti suorittamaan kemian ammattitutkintoa, koska se tuntui kiinnostavalta. Halusin oppia uusia asioita. Tutkinto oli työn kannalta hyödyllinen. Tutkintoa suorittaessaan hän kertoo oppineensa paljon liimatehtaan laitetekniikasta ja firman toiminnasta muutenkin. Työtehtävät eivät tutkinnon jälkeen juurikaan muuttuneet. Koulutus oli enemmän sellaista täydentävää, mutta kyllä sen jälkeen paremmin ymmärtää, miten prosessi täällä toimii. Opiskelu kannattaa aina Jokainen työnsä ohessa tutkinnon suorittaneista Jarkko Tuure pitää koulutusta lähinnä täydentävänä. Sen jälkeen ymmärtää paremmin prosesseja. haastatelluista suosittelee opiskelua muillekin. Ilman muuta kannattaa opiskella. Saimme opiskella työajalla. En joutunut juurikaan vapaa-aikaani uhraamaan, mitä nyt pikkuisen kotitehtäviä tuli silloin tällöin, Ville Salmijärvi kertoo. Myös Mika Tahvanainen suosittelee tutkintoa. Ainakin jos työnantaja tarjoaa. Meillä opiskeltiin työajalla, ja saatiin palkkaakin. Omaa aikaa ei paljon kulunut. Meillä opiskeltiin työajalla, ja saatiin palkkaakin. Omaa aikaa ei paljon kulunut.

8 Kiilto kouluttaa kaikki halukkaat `` Kiillon liimatehtaan tuotantopäällikkö Reino Kuusela kertoo, että työtekijöiden kouluttaminen on yritykselle kannattavaa. Työntekijöiden osaaminen lisääntyy ja he oppivat ymmärtämään isompia kokonaisuuksia. Kuuselan mukaan koulutus myös lisää tuottavuutta ja parantaa työturvallisuutta. Pyrimme pitkäaikaisin työsuhteisiin, ja koulutus lisää sitoutumista. Työajalla opiskelu kiinnostaa enemmän Koulutus kannattaa, koska työntekijöiden osaaminen kasvaa. Meille on selkeä etu, että koulutamme koko jengin, Kiillon liimatehtaan tuotantopäällikkö Reino Kuusela sanoo. Kuuselan mukaan kaikki halukkaat saavat Kiillolla työnantajan tarjoaman koulutuksen. Perustutkintoon ovat päässeet kaikki, jotka ovat tulleet mukaan. Meille on selkeä etu, että koulutamme koko jengin. Meille on selkeä etu, että koulutamme koko jengin. Ensimmäiset tutkintokoulutukset sai Kiillolla suorittaa työajalla. Välillä käytäntönä oli, että myös omaa aikaa piti osoittaa opiskeluun. Sittemmin palattiin taas työaikaiseen koulutukseen. Näin saatiin porukkaa paremmin kouluttautumaan. Jengi ei ollut oikein sitoutunut tekemään sitä vapaa-ajallaan, Kuusela sanoo. Perustutkintokoulutusten välissä Kiilto on tarjonnut myös erikoisammattitutkintoja. Nyt vedämme vähän happea ja suunnittelemme sen jälkeen, milloin aloitamme uusia koulutuksia. Aikataulutusta meillä ei ole, vaan koulutamme aina tilanteen mukaan.

9 Koulutettavat joustavat tuotannon mukaan Kuuselan mukaan jokainen koulutussessio vaatii melkoista ponnistusta koko organisaatiolta. Toimitusvarmuus on meillä yksi kiveen hakattu, strateginen osa-alue. Siitä on pidettävä kiinni, vaikka opiskelun aikana osa työntekijöistä on pois tuotannosta. Kuusela kiittelee koulutettavia, jotka ovat joustaneet firman tarpeiden mukaan koulutuspäivien jälkeisinä työpäivinä.

10 Ammatti &Tutkinto Lääkealan perustutkinto on vielä melko tuntematon teamiläisten keskuudessa. Orionin Kuopion tehdas arvostaa koulutusta Opintojen kautta lääketehtaalle töihin Teksti: UP/Kari Leppänen. Kuvat: Timo Hartikainen Jussi Soininen sai joulun alla valmiiksi lääkealan perustutkinnon. Työpaikka tuli opintojen jatkeeksi Orionin Kuopion tehtaalta. LUE KOKO JUT TU

11 ` ` Hyvällä mielellä ollaan liikenteessä, vakuuttaa tulevaisuuteen luottava Soininen. Nykyinen työsopimus on määräaikainen vuoden loppuun asti. Jatkosta ei ole vielä sovittu. Olen kuitenkin optimistinen, että vakipaikka tehtaalta vielä löytyy. Olen kuitenkin optimistinen, että vakipaikka tehtaalta vielä löytyy. Soininen opiskeli Savon ammatti- ja aikuisopiston aikuislinjalla. 27-vuotiaalle Soiniselle työelämä on entuudestaan tuttua. Ravintolakoulu jäi aikoinaan kesken, kun työ vei mennessään. Koulun penkki ei pystynyt kilpailemaan palkkatyölle, kun sellaista tarjottiin. Armeijan jälkeen Soininen meni isän kuljetusyritykseen ajamaan kuorma-autoa. Rupesi pikku hiljaa tuntumaan, että joku koulutus pitää hankkia. Lääkealan koulutusmahdollisuus löytyi internetistä ja se alkoi kiinnostaa, kun alasta otti enemmän selkoa. Apteekkiin vai teollisuuteen? Opintolinjalla voi suuntautua apteekkiin, sairaala-apteekkiin tai lääketeollisuuteen. Soininen valitsi luokallaan ainoana teollisuuden, ja työssäoppimisjaksoille hän pääsi Orionin tehtaalle. Koulutusta Soininen pitää liiaksi apteekkipainotteisena lääketeollisuuteen suuntautuvalle oppilaalle. Onneksi kuitenkin työharjoittelua oli paljon. Aikuispuolen kahden vuoden opintoihin sisältyy kolme työssäoppimisjaksoa. Ne ovat viiden ja kuuden viikon sekä kolmen kuukauden mittaisia. Ne kaikki Soininen kävi lääketehtaalla. Jaksojen aikana hän suoritti kuusi näyttötutkintoa. Ne

12 FAKTA AVAA koostuivat tietotekniikasta, logistiikasta, lääkkeiden pakkaamisesta, lääketeollisuustyöstä ja lääkkeen valmistuksesta. TIetoja Orionista Työssäoppimisjaksolla Soinisen otti tehtaalla hoteisiinsa työntekijöiden luottamusmies Tuula Kuohula, joka toimii yhdyshenkilönä oppilaitokseen päin. Tehtaalla alkoi armoton perehdytys. Muutama päivä meni lukiessa ohjeistuksia. Oli myös oppitunteja, joissa perehdytettiin työhön ja työmääräyksiin. Tehtaalla alkoi armoton perehdytys. Muutama päivä meni lukiessa ohjeistuksia. Soininen katsoo työssäoppimisjaksojen kattaneen varsin monipuolisesti lääketehtaan eri työt ja työvaiheet. Siihen hän on tyytyväinen. Enemmän siellä oppi, kuin koulun oppitunneilla. Soininen pääsi heti ensimmäisen harjoittelujakson jälkeen tekemään lisätienestejä tuntitöissä. Tolkkua näyttövaatimuksiin Harjoittelujaksot menivät Soiniselta kuten piti, ilman yllätyksiä. Hieman häntä arveluttaa koulusta annetut työnäytteiden arvostelukriteerit. Ne eivät Soinisen mielestä aina olleet työelämän todellisuudesta. Kiitettävää ei voinut saada, ellei ollut täysi ammattilainen. En jaksa uskoa, että harjoittelija missään firmassa pääsee mukaan atk-suunnittelutyöhön. Sitä täydet pisteet olisivat kuitenkin edellyttäneet. Arvostelukriteerien pitäisi perustua koulutukseen ja työharjoitteluun, eikä lähteä liikaa keulimaan vaatimusten kanssa.

13 Tuntitöistä tienestiä Katja Tirkkonen valmistui ammatti- ja aikuisopistosta toukokuussa. Hänen mielestään opinto-ohjelmaan sisältyvät työssäharjoittelujaksot olivat pitkiä, mutta hyödyllisiä. Lääketeollisuuteen erikoistuvalle koulusta ei ole niin paljon apua. Työssä minä olen oppinut sen, mitä on tarvinnut, Tirkkonen tuumii. Nuorisolinja on kolmen vuoden pituinen. Ensimmäinen viiden viikon työssäoppimisjakso meni Katjalla varastossa ja toinen, kahden kuukauden jakso pakkaamossa. Kolmannen opintovuoden työssäoppimisjakso oli peräti viisi kuukautta, ja sen Katja harjoitteli lääkevalmistuksessa. Opiskelijat saavat työssäoppimisjaksoilta oppilaitokselta runsaan kolmen euron päivittäinen ruokarahan. Iso hyöty on ollut siitä, että olen saanut tuntitöitä tehtaalta opiskelun ohessa. Jokaiseen harjoittelujaksoon kuuluu näyttötutkinto, jonka arvostelee työnohjaaja. Lisäksi yhdellä harjoittelujaksolta Tirkkonen piti työpäiväkirjaa. Harjoittelujaksot oli järjestetty hyvin. Niillä nä- Vakituiset työntekijät tekevät yhtä ja samaa hommaa. Tuntuu, että olen nähnyt enemmän kuin monet heistä. Katja Tirkkonen ki teollisen prosessin eri vaiheet. Vakituiset työntekijät tekevät yhtä ja samaa hommaa. Tuntuu, että olen nähnyt enemmän kuin monet heistä. Hyvä työilmapiiri Työssäoppimisen tuloksia kontrolloidaan näyttötöillä, jotka tapahtuvat valvonnan alaisena ja

14 arvostellaan arvosanoilla. Tyypillinen näyttötyö saattaa olla jonkin lääkkeen valmistus. Katja tuntee osaavansa työtehtävänsä, vaikka uuttakin opittavaa lääketehtaalta aina löytyy. Työilmapiiriä hän kehuu hyväksi. Niskan takana ei kytätä ja aina saa apua, kun on tarvitsee. Katja tuntee valinneensa oikean alan, ainakin toistaiseksi. Ainakin joksikin aikaa aion jäädä alalle. Tulevaisuudesta ei koskaan tiedä. Työllisyystilanne lääkealalla Kuopiossa on Tirkkosen mukaan huono. Etelä-Suomesta löytyisi varmasti enemmän työmahdollisuuksia. Meidän luokalla valmistuneista vain kolme sai töitä. Tirkkosella on määräaikainen työsuhde heinäkuun loppuun. Sopimuksen jatkostakin on ollut alustavaa puhetta. Se selviää sitten myöhemmin. Tahtoo olla nykyään joka työpaikassa, että työsuhteet ovat lyhyitä määräaikaisuuksia. Pääluottamusmies Tuula Kuohula tuntee tehtaansa Pääluottamusmies Tuula Kuohula on työskennellyt Orionin Kuopion tehtaalla 37 vuotta, lähes koko tehtaan 40-vuotisen olemassaolon ajan. Hän toimii yhteishenkilönä oppilaitokseen sekä oppilaan tukihenkilönä ja ohjaajana. Koulutus on vasta ammatin teoreettinen puoli. Kaikki työhön tulevat koulutetaan talossa. Koulutus on vasta ammatin teoreettinen puoli. Kaikki työhön tulevat koulutetaan talossa

15 Kuohulan mukaan tehtaalla arvostetaan koulutusta. Viime aikoina uudet työntekijät ovat tulleet koulun kautta. Niiden kautta tulee hyviä työntekijäehdokkaita tehtaalle. Kaikille opiskelijoille ei kuitenkaan ole tarjota töitä. Tehtaan työntekijämäärä on pysynyt vakiona pitkään. Kuohula arvostelee opastamiensa harjoittelijoiden näyttötyöt. Samoin kuin Jussi Soininen myös Kuohula on tyytymätön työnäytteiden arvostelukriteereihin. Arviointikaavake ei oikein sovellu meille, se on enemmän apteekkialalle. Orionin Kuopion tehtaiden pääluottamusmies Tuula Kuohula ottaa vastaan opiskelijoiden työnäyttöjä. Kolmiportaisessa arvostelussa täyttä kolmosta on vaikea antaa, vaikka työ sujuisi kuinka hyvin. Kolmonen edellyttäisi täysin itsenäistä työskentelyä ja sellaisen tehtaan työohjeet harjoittelijoilta kieltävät. Lääketeollisuudessa kriteerit ovat tosi tiukat. Oppilasyhteistyöstä hyötyä kaikille Orion Oyj:n Kuopion tehdas on harjoittanut oppilaitosyhteistyötä jo kymmenisen vuotta. Kokemuksen perusteella yhteistyöstä koituu hyötyä kaikille osapuolille, arvioi tuotantopäällikkö Marja-Leena Juujärvi. Oppilaitoksen ja opiskelijan etu on, että lääketehtaalla voi suorittaa opintoihin kuuluvat työssäoppimisjaksot tai osan niistä. Lääketehdas saa puolestaan työharjoittelijoita,

16 joiden työsuhteet jatkuvat tehtaalla usein kesän yli. Lisäksi opiskelijoita on opiskeluaikana palkattu tehtaalle tuntitöihin. Oppilaitos on lääketehtaalle myös rekrytointikanava, jolla tehdas varmistaa tulevaisuuden työvoimansa. Meillä on alkamassa eräänlainen eläkeputki. Tänä vuonna ensimmäiset suurten ikäluokkien ihmiset ovat jääneet eläkkeelle, Juujärvi sanoo. Työssäoppimisjaksoilla tehtaalla olleet harjoittelijat ovat haluttua työvoimaa. Opiskelijoilla on puolellaan se etu, että he jo harjoittelujaksojen perusteella osaavat käyttäytyä, liikkua, pukeutua vaatimusten mukaan ja tuntevat talon tavat. Siitä on helppo jatkaa. Lääketehtaalla työt ovat tarkan laatutarkkailun alaisia. Työhön perehdyttäminen vie hyvinkin puoli- Tänä vuonna ensimmäiset suurten ikäluokkien ihmiset ovat jääneet eläkkeelle. Tuotantopäällikkö Marja-Leena Juujärvi (oik.) sen vuotta ennen kuin uusi työntekijä pystyy työskentelemään täysin itsenäisesti. Jatkuvaa koulutusta Orionin Kuopion lääketehtaalla ohjenuorana on lääketeollisuuden GMP-ohjeistus (Good Manufacturing Practices). Siinä kuvataan normit, joiden puitteissa toimitaan. Myös tehtaan vakituisia työtekijöitä koulutetaan jatkuvasti. Vuotuisilla koulutussuunnitelmilla turvataan ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen. Lääketehdas arvostaa moniosaamista ja työntekijöitä kannustetaan kouluttautumiseen. Tehtävänkuvien pohjalta pyritään rakentamaan urapolkua, joka samalla nostaa työntekijän työnvaativuusluokkaa.

17 Työssäoppinut stakkerinhoitaja Jori Johansson tekee ensimmäistä ammattitutkintoaan. Ammatti &Tutkinto Ammatti &Tutkinto Koulutus on työntekijälle ja yritykselle keino selviytyä graafisen teollisuuden murroksessa TS-Yhtymään kuuluva painotalo Hansaprint on aloittanut järjestelmällisen työntekijöiden kouluttamisen. Hansaprint murtaa raja-aitoja Teksti: Kirsi Törmänen-Petman. Kuvat: Pasi Leino Yhteensä 18 painon, jälkikäsittelyn ja kunnossapidon työntekijää on tähän mennessä osallistunut teoriaopintoihin. Päämääränä on kunnossapidon ammattitutkinto. LUE KOKO JUT TU

18 `` Liimakoneenhoitaja Erno Savolainen, 31, ja stakkerinhoitaja Jori Johansson, 30, ovat molemmat tulleet Hansaprintin palvelukseen reilu kymmenen vuotta sitten. Jori on nuorimmasta päästä talon työntekijöitä. Armeijasta tulin suoraan. Tällä hetkellä teen kaikkia painokoneita. Painokoneen loppupäässä olen eniten, Jori kertoo. Jori on siis työssäoppinut stakkerinhoitaja, eikä hänellä ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa takataskussaan. Jori kertoo suhtautuneensa alkuun hieman varauksellisesti, kun työnantaja kysyi halukkuutta lähteä kunnossapidon koulutukseen. Mietin ensin, että tuleekohan siitä vain lisää työtaakkaa, joutuu juoksemaan koneelta toiselle ja tekemään kahta työtä yhtä aikaa. Erno Savolainen hakeutui itse kunnossapidon opintoihin. Ainakaan toistaiseksi Jorin pelko ei ole toteutunut ja muutenkin hän sanoo tykkäävänsä huoltohommista. Hansaprintin kirjatyöntekijöiden pääluottamusmies Mikael Kaartoaho vahvistaa vielä vierestä, ettei pomputtelu työpisteeltä toiselle ole ollutkaan koulutuksen idea. Tarkoitus on, että työntekijät pystyvät joitain vikoja korjaamaan itse ja tarvittaessa olemaan kunnossapitopuolen apuna, eivät missään tapauksessa korvaamaan laitosmiehiä. Apua talon sisältä Yltääkseen laitosmiehen ammattitaitoon täytyy varsinaista kunnossapidon työtä tehdä pitkään. Mikael itse on aloittanut talossa lähes 40 vuotta sitten kunnossapitopuolelta ja hän tietää, ettei

19 kaikkia korjaustöitä pysty ihan noin vaan hoitamaan. Koneiden kanssa täytyy olla säännöllisesti tekemisissä, jotta niiden toiminnan hanskaa. Ja uuden koneen kanssa eteen tulee aina jotain uutta. Viime vuodenvaihteen jälkeen Hansaprintin kunnossapito ulkoistettiin omaksi talon sisäiseksi yritykseksi. Yksiköllä on paljon töitä ja senkin vuoksi muilta työntekijöiltä tuleva apu on hyödyllistä. Näyttö vielä kasaamatta Kunnossapidon ammattitutkintoon sisältyvät 30 teoriapäivää pitivät itse kunnossapitoon liittyvien aiheiden lisäksi sisällään myös monenlaista muuta: muun muassa ensiapu- ja työhyvinvointikorttikoulutuksen, trukkikortin suorittamisen ja asiakaspalvelua. Kuusi eri korttia suoritimme, Jori laskee. Jori Johansson (oik.) tarkastaa painojälkeä Marko Sundenin ja Mikael Kaartoahon kanssa. Jotta tutkinto olisi valmis, jokaisen täytyy pinnistellä vielä valmiiksi loppunäyttö, tehtävä käytännön kunnossapitotyötä ja valokuvattava työvaiheet. Vihoviimeisenä on loppuraportin kirjoittaminen. Sekä Jori että Erno ovat molemmat jo tehneet näyttötöitä ja kuvanneet niitä. Dokumentoinnin jälkeen on edessä raportin kirjoittaminen. Puolet olen tehnyt, syksyyn mennessä loppunäytön on oltava valmis. Kirjoitushommia ei pysty töissä tekemään, vaan ne on tehtävä vapaa-aikana, kertoo Erno, joka on myös oman työosas- FAKTA AVAA tonsa luottamusmies sekä ammattiosaston nuorisovastaava. Kunnossapidon ammattitutkinto Hansaprintissä

20 Opiskelua tulevaisuutta varten LUKUVINKKI Erno ei opiskele työn ohessa ensimmäistä kertaa. Taloon hän haki lehti-ilmoituksen perusteella ja Mitä työntekijän täytyy osata graafisella alalla tulevaisuudessa kävi tuolloin TS-Yhtymän oman, painajille ja jälkikäsittelijöille tarkoitetun opiston. Pari vuotta sitten hän valmistui työn ohessa Ammatinedistämislaitoksesta AEL:stä sitomomestariksi. Jo aikanaan metallifirmassa 15-vuotiaana Erno suoritti oppisopimuksella metallialan perustutkinnon. Tälläkin kertaa Erno hakeutui itse opintoihin. Tulevaisuutta ajatellen opiskelen. Työntekokin on mielekkäämpää itselle. Aikuisopintojen tekeminen vaatii omaa aktiivisuutta. Teoriahan on aina teoriaa, mutta tietoa voi hankkia myös itse lisää. Koulutukseen osallistuminen vaatii mielestäni mielekkyyttä, turha sinne pakolla on lähteä. Erno näkee koulutuksen mahdollisuutena kehittää itseään. Muutoinkin kiinnostus korjata koneita on lisääntynyt sitä mukaan, kun työvuosia talossa on tullut lisää. Voisin tulevaisuudessa opiskella lisääkin. Myyntiala esimerkiksi kiinnostaa, miksei talon sisälläkin, hän pohtii. Konsernin oma TS-opisto ei ole enää vuosikausiin kouluttanut uusia työntekijöitä, mutta muutoin työnantaja haluaa kehittää työntekijöitään. Ja myös työntekijät ovat kiinnostuneita. Kunnossapidon koulutukseen oli enemmän halukkaita tulijoita kuin, mitä paikkoja oli tarjolla. Heillä, jotka jäivät nyt ulkopuolelle, on mahdollisuus päästä koulutukseen myöhemmin, Mikael sanoo. Heillä, jotka jäivät nyt ulkopuolelle, on mahdollisuus päästä koulutukseen myöhemmin.

21 Pääluottamusmies Sami Ryynänen Ammatti &Tutkinto Ammatti &Tutkinto Nesteellä koulutus, osaaminen ja palkkaus on kytketty toisiinsa. Koulutus hilaa palkkoja ylös Porvoon jalostamolla Teksti ja kuva: Tuomo Lilja Pitkälti toista sataa öljytyöntekijää on kouluttautunut, saanut paremman ammattitaidon ja isomman liksan. LUE KOKO JUT TU

22 FAKTA AVAA `` Neste Oilin palkkausjärjestelmä otettiin käyttöön 17 kuukautta sitten. Sitä edelsi pitkällinen ja perusteellinen valmistelu- ja neuvotteluvaihe. Uudistus herätti myös epäilyjä. Vielä enemmän Työntekijän kolme tapaa nostaa osaamista ja palkkaa Nesteellä järjestelmään kohdistui odotuksia. Perusajatuksena oli kannustaa työyhteisöä aiempaa enemmän osaamisen ylläpitämiseen ja jatkuvaan oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Näin ajateltiin parantaa ja ylläpitää toiminnan laatutasoa ja vähentää tuotannon keskeytyksiä. Älyttömän hyvin käyntiin Odotukset ovat toteutuneet. Järjestelmä on lähtenyt käyntiin älyttömän hyvin, arvioi pääluottamusmies Sami Ryynänen. Hänellä on vahvat faktat arvionsa perusteiksi. Jalostamolla on toteutettu kaksi kaksivuotista ammattitutkintokurssia, joilla on ollut yhteensä 45 öljymiestä. Kolmas kurssi on menossa, sen vahvuus on 20. Kaikki kurssin suorittaneet ovat nousseet pykälää korkeampaan palkkaluokkaan. Nousu tarkoittaa yli 200 euroa kuukausipalkkaan. Jalostamolla on käytössä 7-portainen palkkasysteemi. Ilman ammattitutkintoa voi päästää palkkaryhmään viisi. Ammattitutkinnon suorittaneet nousevat kutoseen. Seiskaan pääsee vain suorittamalla erikoisammattitutkinto. Siihen liittyvää kurssia ei vielä ole järjestetty, mutta sellainen on luvassa ensi vuoden suurseisokin jälkeen. Palkkaryhmien viisi ja seitsemän välinen ero on yli 400 euroa. Erikoisammattitutkintoon löytyy varmasti kiinnostuneita. 400 euroa on aika iso porkkana, Sami ennakoi. Erikoisammattitutkintoon löytyy varmasti kiinnostuneita. 400 euroa on aika iso porkkana.

23 FAKTA AVAA Ammattitutkintolaisten lisäksi jalostamolla huomioitiin vanhoja tutkintoja, jotka oli suoritettu ennen uutta palkkausjärjestelmää. Näille Ammattitutkinnon suorittaminen Nesteellä henkilöille ollaan järjestämässä täydentäviä koulutuksia jalostamolla. Myös heidän palkkansa on noussut tutkintojen ansiosta ja mikäli suorittaa täydennyskoulutuksen palkka nousee lisää. Tällä hetkellä arvioisin, että 130 henkilöä on tutkintojen kautta saanut nostettua palkkaluokkaansa. Tällä hetkellä arvioisin, että 130 henkilöä on tutkintojen kautta saanut nostettua palkkaluokkaansa, pääluottamusmies kertoo. Kolmas keino kohentaa palkkaa on opetella jalostamon joku henkilölle uusi tehtäväkokonaisuus. Jalostamolla käytetään käsitettä uuden oppiminen. Opettelu kestää noin puoli vuotta per tehtäväkokonaisuus. Jokainen seitsemän tehtäväkokonaisuuden jälkeen opiskeltu uuden oppiminen tietää palkankorotusta. Jalostamolla on noin kahdeksansataa TEAMin jäsentä. Heistä tuotannossa on noin 500. Lisäksi noin 300 on muissa tehtävissä: kunnossapidossa, voimalaitoksella, satamassa ja palokunnassa. Sami Ryynänen sanoo, että suuren uudistuksen ainoita huonoja puolia on se, että noihin pienempiin osastoihin ei vielä ole saatu järjestettyä ammattitutkintokurssia. Mutta sellaisia on luvassa. Yhtiö panostaa koulutukseen Kun Suomessa on vain kaksi jalostamoa (toinen on Naantalissa) ei valtiovalta järjestä mitään öljyalan peruskoulutusta. Neste Oil kouluttaa väkensä itse, toki yhteistyössä viranomaisten kanssa. Arvostan sitä, että Neste todella panostaa väkensä osaamiseen. Yhtiössä on nimittäin sata-

24 kunta henkilöä sivullisesti osallistunut henkilöstön kehitys- ja valmennustehtäviin varsinaisen osaamisvalmennus ryhmän lisäksi. He myös opettavat kurssilaisia, Sami kertoo. Jos mietitään, miten Neste Oilin palkkajärjestelmää voisi soveltaa muille TEAMin sopimusaloille, niin suurin rajoittava tekijä on ilmeisesti juuri koulutus. Ihan pienet firmat eivät pysty rakentamaan omaehtoista koulutusjärjestelmää. Ammattitutkinnoista pääluottamusmiehelle tullut palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista. Toki tutkintoa on pidetty vaativana. Moni on kertonut, että koulutus on laajentanut näkemystä koko jalostamisen toiminnasta. Ensimmäinen kurssi ei varmaankaan ollut ihan valmis, mutta siitä on opittu ja tutkintoa muokattu tarpeen mukaan ja tullaan kehittämään Sami kertoo. Toki tutkintoa on pidetty vaativana. Moni on kertonut, että koulutus on laajentanut näkemystä koko jalostamisen toiminnasta. Hän painottaa myös, että osaamisen lisääminen parantaa turvallisuutta. Taustalla myös työllisyyden varmistaminen LINKKI AVAA Neste Oilin sivuilla henkilöstön osaamisen kehittämisestä Työnantajalla on selkeä intressi uuteen palkkajärjestelmään. Neste Oil on muuttumassa uusiutuvia raaka-aineita käyttäväksi yhtiöksi. Laitteet tulevat entistä teknisemmiksi. Prosessit myös toimivat aiempaa luotettavammin, häiriöitä ei juuri tule. Mutta jos tulee, ne on osattava hoitaa. Tavoitteena on mahdollisimman korkea käytettävyys - ja sen taustatekijöitä ovat osaaminen ja ammattitaito. Niihin tähdätään uudella palkkasysteemillä. Jalostamo on hyvin monimutkainen laitos ja häiriö jossain heijastuu laajalle. Yksi virhe saattaa

25 maksaa miljoonia. Näin osaamisella ja yhtiön tuloksella on vahva yhteys. Työntekijöillä on tietysti luonnollinen intressi parempaan palkkatasoon. Sen lisäksi on kyse myös työllisyydestä. Parempi ammattitaito tarkoittaa pitkän päälle sitä, että yhtiöllä on valmius pärjätä kilpailussa. Näin kyse on pitkällä aikavälillä myös työllisyyden ylläpidosta, pääluottamusmies Sami Ryynänen sanoo.

26 Ammatti &Tutkinto Ammatti &Tutkinto Nanson kisälliohjelma turvaa ammattitaidon ja tuotannon säilymistä Suomessa. Ompelijasta moniosaajaksi mestareiden opissa Teksti ja kuva: Päivi Pajula Mari Tuominen, 41, on työskennellyt seitsemän vuotta ompelijana Nanso Groupin trikootehtaassa Nokialla. Nyt hän niputtaa paitojen miehustoja pinoihin leikkaamossa, jonne hän päätyi kisälliohjelman ansiosta. LUE KOKO JUTTU

27 `` Olen oppinut mestareilta, kuinka käytetään esimerkiksi robottileikkuria, vannesahaa ja laakauskonetta. Teoriatunneilla olen päntännyt kuituoppia, Tuominen kertoo. Nanson oma kisälliohjelma on tekstiilialan ammattitutkintoon tähtäävä koulutus, joka suoritetaan näyttötutkintona työn ohessa. Tutkinto toteutetaan yhteistyössä Jalasjärven aikuiskoulutuskeskuksen ja Tredun oppisopimuskeskuksen kanssa. Kilpailu tekstiilialalla on kovaa, mutta Nanso pyrkii säilyttämään tuotantoaan Suomessa. Kisälliohjelman tarkoituksena on turvata vahvan ammattitaidon säilyminen kotimaassa. Tuominen on tyytyväinen kisälli, koska hän on saanut laajentaa osaamistaan ompelimosta leikkaamoon. Uusien työvaiheiden opettelu on virkistänyt mieltä. Hiljaista tietoa ei lueta kirjoista Kisälli Mari Tuominen niputtaa tarkasti yöpaidan kappaleet, jotka kuljetetaan ommeltavaksi Viroon. Mari Tuominen on aina pitänyt käsitöistä. Hän valmistui kaavanpiirtäjäksi vuonna 1992, mutta tekstiilialan työpaikat ovat olleet kiven alla. Muutto Seinäjoelta Tampereelle lisäsi hieman työmahdollisuuksia. Tein pitkään töitä kassamyyjänä. Muuton jälkeen pääsin oppisopimuksella Nanson tehtaan ompelimoon. Olen viihtynyt täällä erittäin hyvin. Kisälliohjelmaan Tuominen haki silkasta mielenkiinnosta. Hän kertoo oppivansa paremmin käytännön työssä kuin kirjoista lukien. Tehtaan konkarityöntekijöiden hiljaista tietoa ei kirjoista löytyisikään. Kisällit ovat päässeet vierailemaan opintojen-

28 sa aikana myös Tampereen ammattikorkeakoulun tekstiililaboratoriossa ja tehtaassa, jossa Nanson trikoota neulotaan. Opiskelu kannattaa aina Syksyllä valmistuvien kisällien näyttötutkintoon sisältyvä väliarviointi lähestyy. Mari Tuominen on opetellut viime viikkoina niputtamaan leikattujen vaateiden osia ompelimoa varten. Näyttöpäivänä kolme tutkinnon arvioijaa seuraa Tuomisen suoritusta. Hieman jännittää, vaikka ihan normaalisti minä näyttötilanteessa töitäni teen. Hieman jännittää, vaikka ihan normaalisti minä näyttötilanteessa töitäni teen. Tekstiilialan ammattitutkinnon suorittaminen lohkaisee osan Tuomisen vapaa-ajasta. Koulupäiviä saattaa olla vain pari kuukaudessa, mutta kisällit puurtavat myös kotitehtäviä. Jos työt Nanson tehtaalla loppuisivat, Tuominen uskoo, ettei tutkinto menisi kuitenkaan hukkaan. Robottien ja erilaisten koneiden käyttötaidosta voi olla hyötyä muidenkin alojen tehdastyössä, hän arvelee.

29 Ammatti &Tutkinto Mirja Suhonen työehtosihteeri Osaamisen tulevaisuus: Graafinen teollisuus Graafisen teollisuuden tuho vai vireä ja viisas tulevaisuus Median käyttö siirtyy sähköisiin PASI LEINO välineisiin printistä pienen eliitin luksustuote mainonta siirtyy verkkoon ja mobiilikanaviin työvoiman tarve supistuu rajusti. `` Tällaisia piirteitä maalaili graafisen teollisuuden osaamistarpeita ennakoiva ryhmä skenaariossaan onneksi vain yhdessä niistä. Graafisella alalla eletään voimakasta murroskautta. Muutos on ehkä rajumpikin kuin 1980-luvun päätetaittoon siirtymisen aikakausi. Hansaprintillä painettua perinteistä graafisen teollisuuden tuotetta. Internet ja lukuisat erityyppiset luku- ja mobiililaitteet saavat suosiota yhä enemmän, ja printtilehtien lukeminen jää entistä vähemmälle. Lehtien tilausmäärät supistuvat, erilaiset lomakkeet tulostetaan enimmäkseen verkosta, esitteet ja mainospainotuotteet saavat väistyä sähköisen mainonnan tieltä. Kysymys kuuluukin, ketkä ja millä teollisuuden FAKTA AVAA alalla nykyisiä ja tulevaisuuden töitä tekee. Viestintäalan koulutustoimikunta käynnisti vuonna 2013 ennakointihankeen, jonka OPH ra- Ehdotuksia graafisen alan koulutuksen muuttamiseksi

30 hoitti. Ennakointihanke toteutettiin projektina, jonka tarkoituksena oli tuottaa kuvausta siitä, LINKKI AVAA millaisia osaamistarpeita graafisella alalla on tulevaisuudessa. Yritettiin kurkistaa tulevaisuuteen, Graafisen teollisuuden osaamistarpeet (raportti pdf-muodossa) mikä ei ole helppoa. Kuluttajien tottumuksia ja kulutuskäyttäytymistä toki yritetään säädellä monin keinoin, mutta yllätyksellistä se silti on. Kukapa olisi osannut ennustaa esimerkiksi tekstiviestien tai älypuhelinten suosion tai nykyisenkaltaisen sanomalehtien tilauskannan rajun hiipumisen. Tulevaisuuden osaamistarpeiden arviointi on haastavaa. Joustavuus on varmastikin yksi elementti: koulutuksen sisältöjä pitää pystyä uudistamaan nopealla aikataululla tarvittaessa. Monikanavaisuus on elementti, joka pitää huomioida: samat työntekijät tekevät sisältöä sekä painet- Koulutuksen sisältöjä pitää pystyä uudistamaan nopealla aikataululla tarvittaessa tuun että erityyppisin sähköisiin julkaisuihin. Monipuolisuus on valttia: laaja-alainen osaaminen takaa paremmat työllistymismahdollisuudet ja yrityksille ammattitaitoista työvoimaa. Graafisen alan ja sitä lähellä olevien viestintäalan monimuotoisuus on tosiasia, ja siihen koulutuksenkin tulee sisällöllisesti vastata. TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton ja Viestinnän keskusliiton välinen koulutustyöryhmä on huolissaan alan kehityksestä ja työntekijöiden ammattitaidon ylläpitämisestä. Täydennys- ja uudelleenkoulutus ovat erityisen tärkeitä tilanteissa, joissa teknologinen muutos ja myllerrykset yritysten toimintaympäristöissä vievät työpaikkoja. Ammattitaitoiset moniosaajat ovat valttia tulevilla työmarkkinoilla, ja siksi koulutuksen on vastattava ajan haasteisiin.

31 Ammatti &Tutkinto Hannu Siltala kehittämispäällikkö Osaamisen tulevaisuus: Kemianteollisuus Selvitys kemian alan osaamisesta vuonna 2020 kertoo: Työntekijä tarvitsee moniosaamista ja ongelmanratkaisukykyä Opetushallituksen toimeksiannosta toteutettiin vuoteen 2020 tähtäävä ennakointiselvitys lokakuussa 2012 FAKTA AVAA Tulevaisuuden 10 tärkeää taitoa 2013 tulevaisuuden osaamistarpeista tuotantotöistä. `` Selvityksen tavoitteena oli tarkastella alan tulevaisuutta seuraavien kysymysten kautta: mikä muuttaa ja mikä muuttuu. Kysyttiin siis, millaisia muutoksia ympäröivässä maailmassa tapahtuu, joiden vaikutukset olisi otettava huomioon, kun arvioidaan alan osaamistarpeita. Selvityksen teki Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus kemian alan sekä paperi- ja puualan koulutustoimikunnan ohjauksessa. Kirjallisten selvitysten lisäksi selvitystyössä käytettiin alan asiantuntijoista koostuvaa asiantuntijapaneelia sekä edellistä syventäviä haastatteluja. Useita TEAMin luottamushenkilöitä osallistui paneeliin ja haastatteluihin. Selvityksessä löydettiin kymmenen tärkeää tulevaisuuden taitoa. Monet niistä ovat sellaisia, jotka korostavat sellaista osaamista, joka edel-

32 lyttää hyvää pohjakoulutusta, muutosvalmiutta, luovuutta, ryhmässä toimimisen taitoja. Erityisen LINKKI AVAA tärkeänä pidettiin henkilökohtaista asennetta ja motivaatiota. Osaaminen tuotantotyössä 2020 (raportti pdf-muodossa) Teknologisessa muutosvauhdissa ja sen vauhdissa pysyminen nosti esiin pohdiskeluja siitä, riittääkö tulevaisuuden prosessityön ammattilaisille enää toisen asteen ammatillinen koulutus? Vai käykö kuten it-alalla, jossa pärjätäkseen on oltava vähintään ammattikorkeakoulututkinto? Vai käykö niin, että robotiikka ja automaatio Riittääkö tulevaisuuden prosessityön ammattilaisille enää toisen asteen ammatillinen koulutus? tuotantotöissä korvaavat ihmistyövoiman lähes kokonaan? Yhteenvetona voidaan tulevaisuuden osaamisalueista todeta, että tarjolla on oltava sellaista peruskoulutettua ammattityövoimaa, josta voidaan yrityksessä käytettävissä olevien teknologioiden ja tuotonsuuntausten mukaan yritystasolla edelleen kouluttaa vaativiin ja monipuolisiin tehtäviin.

33 Työnantajan näkökulma Johtaja Riitta Juvonen Kemianteollisuus ry 6 kysymystä kemianalan koulutuksesta 1. Kuinka hyvällä mallilla on ammatillinen koulutus edustamallasi alalla? ` ` Kohtalaisen hyvällä mallilla. Ammatillisten tutkintojen sisällöt vastaavat hyvin yritysten tarpeisiin ja niitä voidaan soveltaa joustavasti yritysten ja tutkinnon suorittajien tarpeiden mukaan. Tärkeänä elementtinä koulutuksessa on oppilaitosten ja yritysten tiivis yhteistyö, mikä toteutuu mielestäni kohtalaisen hyvin. Selkeitä kipupisteitäkin alan koulutuksessa on. Nuorten koulutuksessa perustutkintojen osalta suuri haaste on koulutuksen heikko vetovoima ja niukkenevat resurssit. Viime vuosina useassa oppilaitoksessa on jouduttu pohtimaan koulutusohjelmien lakkauttamista, kun alalle halukkaita hakijoita on liian vähän ja prosessiteollisuuden koulutus on kallista moneen muuhun alaan verrattuna. Turussa prosessiteollisuuden perustutkinnon nuorisokoulutus lakkautettiin viime vuonna, mikä oli yritysten näkemyksen mukaan virhe. Kun oppilaitos ei tarjoa nuorisokoulutusta, on vaikea ylläpitää aikuiskoulutusvalmiuttakaan, jonka kysyntä vaihtelee. Nyt on tärkeää huolehtia, että tämä kehitys ei toistu muualla. Uhkana on, että nuorille suunnattu prosessiteollisuuden perustutkintokoulutus hiipuu kokonaan, kun päätökset tehdään oppilaitostasolla eikä kukaan huolehdi valtakunnallisesti koulutuksen tarjonnasta.

34 Ammatillinen aikuiskoulutus palvelee hyvin yritysten tarpeita. Useat yritykset ovat ottaneet perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot rekrytoinnin ja henkilöstön kehittämisen välineeksi. Joissain yrityksissä myös palkkausjärjestelmä kytkeytyy tutkintoihin. Kemianteollisuudelle tärkeitä ammatillisia tutkintoja ovat mm. prosessiteollisuuden perustutkinto, laboratorioalan perustutkinto sekä muovi- ja kumitekniikan perustutkinto. On kuitenkin tärkeää huomata, että myös muiden alojen, kuten sähkö- ja automaatio, kunnossapito- sekä kone- ja metallitekniikan osaamista alan yrityksissä tarvitaan. 2. Kuinka moni edustamallasi alalla oleva työntekijä on arviolta suorittanut jonkin ammatillisen tutkinnon? ` ` Kemianteollisuuden työntekijöistä 50 %:lla on tekniikan alan koulutus. Muita kemianteollisuuden työntekijöiden koulutusaloja ovat mm. palvelualojen ja kaupallisen alan koulutus. Vailla alan ammatillista koulutusta olevia henkilöitä tai henkilöitä, joiden koulutusala on tuntematon, on EK:n tilaston mukaan noin kolmannes kemianteollisuuden työntekijöistä. (Lähde EK:n palkkatilasto). Tutkinnon suorittaneiden osuus kuitenkin kasvaa, koska viime vuosina alle 10 % rekrytoinneista on kohdistunut vailla tutkintoa oleviin henkilöihin. 3. Kuinka hyvät mahdollisuudet edustamallasi alalla on kasvattaa työntekijöiden ammatillista koulutusta? ` ` Ammatillinen aikuiskoulutusjärjestelmä tarjoaa hyvät mahdollisuudet osaamisen lisäämiseen. Tutkintojen sisällöt ja tarjonta vastaavat nähdäkseni hyvin yritysten tarpeisiin. Monet yritykset ovat hyödyntäneet esim. oppisopimusrahoitusta oman henkilöstön koulutuksessa. Huo-

35 lena on, että julkisten koulutusresurssien niukentuessa nämä mahdollisuudet kaventuvat. Tavoitteena on useimmiten kokonaisen tutkinnon suorittaminen, mutta tämä on aina iso satsaus sekä yritykseltä että tutkinnon suorittajalta. Molemmilta tarvitaan tahtoa ja sitoutumista. Jos koko tutkinto on liian työläs suorittaa kerralla, voi edetä myös suorittamalla vain joitain tutkinnon osia. 4. Kuinka tärkeäksi arvioit työntekijän uran kannalta, että hänellä on tutkinto? ` ` Rekrytoinnin lähtökohtana on nykyisin lähes poikkeuksetta, että henkilö on suorittanut jonkin tutkinnon, mieluiten tietysti oman alan tutkinnon. Käytännössä yritykset joutuvat välillä myös rekrytoimaan henkiöitä, joilla tutkintoa ei ole, jolloin perehdytysvaihe vaatii enemmän panostusta yritykseltä. Monesti kuulee yritysten rekrytoijien suusta, että pääasia, että on jokin tutkinto. Sen päälle voi sitten rakentaa ala- ja yrityskohtaista osaamista. Henkilön uraa ajatellen tutkinnon suorittaminen on minusta tärkeää. Työnantajan näkökulmasta tutkinnon suorittaminen on osoitus siitä, että henkilöllä on kapasiteettia ja kiinnostusta oman osaamisen kehittämiseen, mikä on sekä henkilön itsensä että työnantajan etu. 5. Kuinka tärkeää työntekijöiden ammatillinen koulutus on, että alan työpaikat säilyvät Suomessa ` ` Ajantasainen ja korkealaatuinen ammatillinen osaaminen on aivan olennaista yritysten toiminnan ja työpaikkojen säilyttämisen kannalta. Jos osaaminen ei ole kohdallaan, ei yritysten kilpailukykyä pystytä ylläpitämään, varsinkin kun työvoimakustannukset ovat meillä monia kilpailijamaita korkeammat.

36 Suomessa osaaminen on korkealla tasolla ja koulutusjärjestelmämme on moneen muuhun maahan verrattuna erittäin hyvä. Meillä koulutuksen erityisenä vahvuutena on sen työelämälähtöisyys. Ammatillinen koulutus toteutuu kaikissa vaiheissaan työelämän ja koulutuksen yhteistyönä. Työmarkkinaosapuolet ovat mukana sekä koulutusjärjestelmän rakenteiden ja tutkinnon perusteiden laadinnassa että koulutuksen toteutuksessa ja osaamisen arvioinnissa. Näin ollen meillä on hyvät edellytykset huolehtia koulutuksen ja osaamisen korkeasta tasosta ja sitä kautta kilpailukyvystä. 6. Mitä alalla pitäisi tehdä ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksien parantamiseksi? ` ` Ammatillisen koulutuksen riittävän laajasta tarjonnasta eri puolilla maata tulee huolehtia (vrt. edellä). Julkisen talouden paineissa ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoa tullaan joka tapauksessa supistamaan. On välttämätöntä, että kemian alan edustajat yhdessä huolehtivat koulutuksen säilymisestä. Tärkeää on myös lisätä sekä yritysten että työntekijöiden tietoisuutta koulutusmahdollisuuksista. Hyvät esimerkit onnistuneista koulutushankkeista ovat yksi tapa lisätä kiinnostusta. Koko alan tulevaisuuden kannalta pidän kemianteollisuuden ammattien vetovoimaisuuden lisäämistä ykkösasiana. Jos emme saa nuoria kiinnostumaan kemianteollisuudesta, ei auta, vaikka meillä olisi kuinka laadukasta ammatillista koulutusta tarjolla. Tässä peruskouluilla ja opinto-ohjaajilla on tärkeä tehtävä. Mutta tähän tarvitaan myös yritysten ja alan ammattilaisten panosta kertomaan kemianteollisuudesta ja sen merkityksestä.

37 Työnantajan näkökulma Toimitusjohtaja Vesa Kärhä Muoviteollisuus ry 6 kysymystä muovialan koulutuksesta 1. Kuinka hyvällä mallilla on ammatillinen koulutus edustamallasi alalla? ` ` Aloitellessani muovialan töitä lattiatasolta melkein 30 vuotta sitten, ei alalla ollut omaa ammatillista koulutusta. Nyt koulutusta on. On perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot. Kunpa niitä myös innolla suoritettaisiin, ettei kello käänny vuosikymmeniä taaksepäin. 2. Kuinka moni edustamallasi alalla oleva työntekijä on arviolta suorittanut jonkin ammatillisen tutkinnon? ` ` Noin joka kymmenennellä työntekijällämme on oman alan perus- tai ammattitutkinto eli yli tuhannella. Muiden alojen tutkinnot ovat edelleen meillä yleisiä ja osin sen ymmärtää, koska muovialan työt ovat hyvin monialaisia. 3. Kuinka hyvät mahdollisuudet edustamallasi alalla on kasvattaa työntekijöiden ammatillista koulutusta? ` ` Nyt tutkintomäärät ovat alallamme luokkaa vuodessa, enää viidennes huippuvuosista. Syitä tutkintomäärien laskuun on pohdittu ankarasti. Niitä lienee useita: Innokkaimmat firmat ja suorittajat ovat varmaan jo menneet aikuiskoulutusputken läpi. Samoin nykyisin kaikki pitäisi saada niin heti ja tässä, että tuollainen parin vuodenkin kestävä opintojakso koetaan hankalaksi tai puuduttavaksi. Tämä pätee sekä työntekijä että työnantajapalautteessa. Haluan kuitenkin uskoa, että olen vielä luovuttamassa stipendiä ammattitutkinto numero 2000 suorittajalle.

38 4. Kuinka tärkeäksi arvioit työntekijän uran kannalta, että hänellä on tutkinto? ` ` Vaikkakin ihmisen asenne ja kyvykkyys tehtäväänsä ovat aina kärkiasiat, niin olen saanut todistaa monessa tilanteessa, että tutkinto tuo vahvuutta pärjäämiseen ja on sekä yritystä että henkilöä vahvistava hyötytekijä, ei vähiten muutoksissa. 5. Kuinka tärkeää työntekijöiden ammatillinen koulutus on, että alan työpaikat säilyvät Suomessa ` ` Ilman ammatillista koulutusta putoaa Suomi Oy:n pohja ihan kaikelta tuotevalmistukselta ja teollisuudelta. Illuusiota koulutuksen tai tutkintojen automaattisesta autuudesta ei saa rakentaa ja ihan hitosti haasteita meillä riittää harjoittaa elinkeinojamme täällä jatkossa, mutta jos emme satsaa oikeaan koulutukseen, voimme yhtä hyvin sammuttaa valot maasta samoin tein. 6. Mitä alalla pitäisi tehdä ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksien parantamiseksi? ` ` Ydinkysymyksiä, olisi saada linjoille vetoa. Hyvä tutkinto ja koulutus markkinoivat itse itseään. Mutta sen hyvyyden ja toimivuuden saavuttamiseksi sekä kouluttajien että yritysihmisten pitää aidosti kohdata. Tätä Muoviteollisuus ry on rummuttanut, vienyt koululaisia yrityksiin ja yritysjohtajia mm. tutkintotoimikuntaan tai mieluiten kyllä opettajanhuoneisiin ja opetustiloihin. Pitääkin kutsua perinteen mukaisesti alalla vaikuttavat lehtorit ja proffatkin silloin tällöin kokoontuvaan muoviopetustapaamiseemme. Laittakaa toki teamilaisetkin allekirjoittaneelle kokemuksia ja ajatuksia ammatillisen osaamisen kehittämiseksi.

39 Työnantajan näkökulma Kehityspäällikkö Jaana Villikka-Storm Viestinnän keskusliitto ry 6 kysymystä graafisen alan koulutuksesta 1. Kuinka hyvällä mallilla on ammatillinen koulutus edustamallasi alalla? ` ` Graafisen alan koulutus on kriisissä. Yliopistotasoinen koulutus on ajettu vähin äänin alas ja ammattikorkeakoulu-uudistuksen myötä graafisen tekniikan koulutusohjelma on Metropolissa päättymässä. Jatko riippuu pitkälti siitä, miten vetovoimaisena graafisen tekniikka sivuaineena opiskelijoiden piirissä nähdään. Toisen asteen ammatillista tutkintojärjestelmää ollaan uudistamassa ja loppusuora alkaa olla jo näkyvissä. Viimeisten vuosien aikana on tehty erilaisia alakohtaisia selvityksiä ja ennakointeja osaamistarpeista. Toivon, että pian päästäisiin sisällöllisiin kysymyksiin ja uudistamaan itse tutkintojen perusteita. Alan tutkintojen perusteet ovat viime vuosikymmeneltä ja kaipaavat pikaisesti uudistamista. Yritysten tarvitsemaa uudenlaista osaamista ei saada enää koulunpenkiltä, vaan yritysten on enenevässä määrin koulutettava henkilöstönsä itse. Vanhentuneet tutkinnot eivät kiinnosta enää entiseen malliin myöskään nuoria. 2. Kuinka moni edustamallasi alalla oleva työntekijä on arviolta suorittanut jonkin ammatillisen tutkinnon? ` ` Tilaston valossa 77 prosentilla työntekijöistä on vähintään toisen asteen tutkinto. Toisin sanoen vain että hieman yli viidennekseltä puuttuu muodollinen tutkinto ja pätevöityminen tehtävään on hankittu työssä oppimisen kautta. Toisaalta tilas-

40 ton mukaan graafisen alan ammatillisen toisen asteen tutkinnon on suorittanut vain 32 prosenttia työntekijöistä, joten potentiaalia näyttötutkinnoille alalla riittäneen. Painoalan työntekijöiden koulutustason nousu on tapahtunut nopeasti viime vuosien aikana. Suurin osa ilman muodollista tutkintoa vailla olevista sijoittuu vanhimpiin ikäryhmiin, joten koulutustaso tullee nousemaan myös tulevina vuosina. Suurimmat kolme ikäluokkaa ovat järjestyksessä 45 49, ja vuotiaat. 3. Kuinka hyvät mahdollisuudet edustamallasi alalla on kasvattaa työntekijöiden ammatillista koulutusta? ` ` Viestintäalalla on monenlaisia tehtäviä. Työntekijöistä noin 40 % työskentelee jälkikäsittelyssä ja postituksessa, noin 30 % painamisessa, noin 20 % sivunvalmistuksessa ja 6 % kunnossapidossa ja loput lähinnä logistiikkapuolen tehtävissä. Suhteellisesti eniten vailla tutkintoa työskennellään jälkikäsittelyssä ja postituksessa sekä kuljetuksessa ja varastossa. Koulutetuimmat työntekijät löytyvät puolestaan asennus-, kunnossapitoja huoltotehtävistä sekä IT-tehtävistä. Ammatilliselle koulutukselle on aina kysyntää ja varsinkin murroksessa olevalla toimialalla. Alan haasteet, jotka liittyvät erityisesti asiakasymmärrykseen ja tietotekniikan ja ohjelmistojen hyödyntämiseen, itse asiassa huutavat investointeja uuteen osaamiseen. On hyvä huomata, että kaikkea tarvittavaa uutta osaamista ei voida hankkia kouluttamalla nykyistä henkilöstöä, vaan nopeimmin se tapahtuu rekrytoimalla uudenlaisia kyvykkyyksiä. Toki myös nykyisen henkilöstön osaamistarpeet muuttavat ja ilman elinikäistä koulutusta ja kou-

41 luttautumista ei enää työelämässä pärjää. Yksilöiden pitäisikin ottaa enemmän vastuuta oman työmarkkina-arvon ylläpitämisestä. Yrityksen kouluttavat henkilöstöään omiin tarpeisiin, mikä on välttämätöntä mm. investointien käyttöönoton ja tehokkaan toiminnan näkökulmasta. Useassa yrityksessä olisi parannettavaa myös strategisessa osaamisen kehittämisessä pidemmällä tähtäimellä. 4. Kuinka tärkeäksi arvioit työntekijän uran kannalta, että hänellä on tutkinto? ` ` Hyvä pohjakoulutus antaa valmiudet elinikäiselle oppimiselle. Se kertoo myös henkilön tavoitteellisuudesta. Jos koulunpenkki ei kiinnosta, näyttötutkintojärjestelmä on erinomainen välinen hankkia todistus osaamisestaan. Muodollisella tutkinnolla on tärkeä merkitys työelämään tultaessa, mutta toki sen merkitys vuosien saatossa haalenee samalla ja työelämän näyttöjen merkitys kasvaa. Rekrytointitilanteessa, jossa vastakkain on kaksi yhtä pätevää henkilöä, tutkinnolla voi olla jatkossakin merkitystä. 5. Kuinka tärkeää työntekijöiden ammatillinen koulutus on, että alan työpaikat säilyvät Suomessa ` ` Henkilöstön hyvä ammattitaito ja tehokkuus työnteossa on kivijalka, jonka varaan yritys voi rakentaa kilpailukykyisen toimintansa. Painoteollisuus käy kovenevaa kansainvälistä kilpailua, jossa pärjäävät vain ne, jotka pystyvät lisäämään toimintansa sisäistä tehokkuutta ja tuottavuutta. 6. Mitä alalla pitäisi tehdä ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksien parantamiseksi? ` ` Ammatilliset tutkinnot pitäisi uudistaa viipymättä vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden työelämän tarpeita. Itse uskon laaja-alaisten tutkintojen vastaavan parhaiten viestintäalan tarpeisiin. Rajapinnat sisällöntuotantoon ja markki-

42 nointiin ja toisaalta tietojenkäsittelyyn ja prosessiteollisuuteen on syytä tarkistaa. Alan tutkintoihin tulisi lisätä uusien teknologioiden edellyttämiä osa-alueita. Ammatilliselle toiselle asteelle tarvitaan laaja-alainen, monikanavajakelun haasteisiin vastaava media-alan perustutkinto, joka tuottaa osaamista sekä painettuun että digitaaliseen julkaisemiseen, sekä sen jatkoksi selkeät modulaariset ammatti- ja erikoisammattitutkinnot. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ja niiden osat voisivat olla erinomainen tapa uudistaa osaamista.