Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti Prikaatikenraali Jukka Pennanen naulaamassa Karjalan Huoltopataljoonan lippua

Transkriptio

1 HUOLTOUPSEERI Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti Prikaatikenraali Jukka Pennanen naulaamassa Karjalan Huoltopataljoonan lippua

2 2

3 Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmä uudistuu sotiemme jälkeen suurin muutos on käynnissä Sotilashallinnollisen aikakauslehden perinteiden jatkaja Huoltoupseeriyhdistys r.y:n JÄSENLEHTI 1/2007 Päätoimittaja Ev Risto Gabrielsson Läntisen maanpuolustusalueen esikunta Huolto-osasto PL Hämeenlinna Toimittajat Everstiluutnantti Raimo Raivio Kuljetusvarikko PL 5, Tampere (03) , Fax (03) Hans Gabrielsson Lehmihaant. 7 A 2, Tuusula (09) Ilmoitusmarkkinointi Juha Halminen Kielotie 47, VANTAA (09) juha.halminen@kolumbus.fi Huoltoupseeriyhdistys r.y. Valtuuskunta Pj Olli Happonen Vpj toimitusjohtaja Olavi Kuusela Hallitus Pj ev Jari Anttalainen Vpj kapt Caj Lövegren Evl evp Jukka Eskola Evl Eero Pakarinen Res kapt Pasi Kohmo Evl Timo Saarinen Komkapt Juha Kilpi Maj Mauri Etelämäki Evl Unto Usvasalo Maj Vesa Autere Osoitteiden muutokset, jäsenmaksuja sekä jäsenrekisteriä koskevat tiedustelut ja laskutusasiat pyydetään lähettämään KIRJALLISESTI osoitteella Huoltoupseeriyhdistys r.y. /co Tarja Takala Päivärinteentie 11 D KERAVA tai sähköpostilla tarja.takala@pp.inet.fi Kokousasiat, jäsenhakemukset ja aluetoimintaa koskevat tukipyynnöt Sihteeri Hannele Kokki Hämeen Rykmentti PL LAHTI Kansikuva: Olli Happonen valtuuskunnan uusi puheenjohtaja ISSN AO-PAINO 2007 Teollisuuskatu 9, Mikkeli Puhelin (015) Maavoimat käy jälleen kerran läpi perusteellisen rakennemuutoksen. Maapuolustusalueet lakkaavat olemasta vuoden vaihteessa ja aluehallinto organisoidaan neljäksi operatiiviseksi sotilaslääniksi. Vielä suurempi muutos koskee huoltoa. Pääesikunnan huoltoesikunta aloitti muutoksen ja se lakkautettiin viime vuodenvaihteessa. Sen henkilöstö ja prosessit on organisoitu kahdeksi osastoksi; Pääesikunnan materiaali- ja logistiikkaosastoiksi. Pääesikunnan keskittyessä puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän johtamiseen, on mahdollista selkeyttää sen ja puolustushaarojen huoltojärjestelmien välistä työnjakoa. Maavoimien huolto organisoidaan ensi vuodesta neljään Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunnan johdossa olevaan huoltorykmenttiin, joilla on sekä alueellisia huolto- että valtakunnallisia järjestelmävastuita. Länsi-Suomen Huoltorykmentille tulee mm ajoneuvokaluston järjestelmävastuu koko valtakunnan osalta. Järjestelmää täydentää sotilasläänin alajohtoportaiden orgaaninen huolto, Pääesikunnan alaiset Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskus ja Sotilaslääketieteen Keskus sekä Puolustushallinnon rakennuslaitos. Toimintatapamalli on nimetty palvelumalliksi. Siinä tilaaja saisi toimittajalta kaiken tarvitsemansa yhdeltä luukulta. Tuo yksi luukku saattaisi olla esimerkiksi huoltorykmentin laatima tukeutumisohje. Järjestelmästä halutaan mahdollisimman yksinkertainen asiakkaalle, palvelujen ja materiaalin tilaajalle. Kaikesta huolimatta merkittäviä haasteita riittää. Luotavat uudet johtosuhteet ovat puhuttaneet paljon, eikä palvelukeskustenkaan optimaalinen hallinnointi Tässä numerossa: ole maailman yksinkertaisimpia asioita. Eräitä asioita on vielä auki, kuten kunnossapidon mahdollinen kumppanointi. On järjestelmällä vahvuutensakin. Kukin huoltorykmentti verkottuu omalla toiminta-alueellaan. Jo normaalioloissa luodaan sellaiset yhteydet ja toimintatapamallit elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan kanssa, joita ei tarvitse muuttaa poikkeusoloissa. Verkottuneisuus vähentää logistiikkajärjestelmän haavoittuvuutta, vaikka taistelutoimet ulottuisivat syvällekin sisämaahan. Nyt luodaan yksi, entistä keskitetymmin johdettu maavoimien huoltojärjestelmä. Sotamateriaalin jatkuvasti kallistuessa, on resurssien optimaalinen käyttö entistä tärkeämpää. Myös tasapaino puolustusvoimien ja muun yhteiskunnan tarpeiden välillä valmiutta kohotettaessa vaatii taitoa. Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunnalle on nyt mahdollisuus rakentaa keinot tämän hallinnointiin. Järjestelmä mahdollistaa myös entistä tarkemman huolto- ja materiaalitilannekuvan operatiivisten päätösten tueksi. Työtä piisaa ja uudistus edellyttää jokaiselta oman roolinsa sisäistämistä. Sitoutumalla täysin uuden järjestelmän rakentamiseen ja ymmärtämällä eri toimijoiden roolit oikein, saadaan siitä varmasti kriisit kestävä, toimintavarma Puolustusvoimien Logistiikkajärjestelmä. Siinä tarvitaan sekä aktiivien että reserviläisten panosta. Hyvää kesää kaikille! Pääkirjoitus... 3 Huollon johtaminen tuki- vai ydintoimintaa? Palvelukeskusten toiminnan suunnittelu ja seuranta Varautuminen influenssapandemiaan Tavoite kirkkaana mielessä Jääkäripatajoonan huollon tilannekuva kohti ennakoivaa johtamista Huoltokoulu katse tulevaisuudessa Huollon koulutukselta tarjontaa joka tarpeeseen Toimialapäällikkökurssin huollon opinnot Constantem Decorat Honor kadettien koulutus Huoltokoulussa Lapin luonto imee mehut Kuljetusalan kurssilaisista Huoltoupseeriyhdistyksen kevätkokous Pääesikunnassa Saksa ja Suomi eri linjoilla ammattikuljettajadirektiivin tulkinnassa havaittiin eroavuus Kansainvälinen sotilaallinen yhteistoimintakyky ja NATO-yhteensopiva materiaali Kokemuksia Irakista ja Afganistanista virolaisjoukkojen huolto jatkuvassa kehityksessä Kevätkokous Kansallinen huolto kansainvälisessä ympäristössä Suomalaisten rauhanturvaamisen ensiaskeleet Sattumia Syystapahtumat

4 Huoltokoulu katse tulevaisuudessa Mikä se on? Huollon sinisellä pohjalla seppeleen ympäröimä miekan lävistämä pyörä. Hämeen Rykmenttiin kuuluneet huollon joukkoyksiköt Huoltokoulutuskeskus ja Tekninen Koulutuskeskus sekä niihin kuuluneet perusyksiköt Asekoulu, Moottorikoulu ja Huoltokoulu lakkautettiin ja yhdistettiin lukien yhdeksi joukkoyksiköksi, jonka nimeksi vahvistettiin Huoltokoulu (HUOLTOK). Lahdessa, lähellä Suomen logistista keskipistettä sijaitseva Huoltokoulu on puolustusvoimien toimialakoulu (logistiikka-ala) ja maavoimien aselajikoulu (maavoimien huoltojärjestelmä). Sen asema, tehtävät ja ohjaussuhteet on määritelty yksityiskohtaisesti Pääesikunnan suunnitteluosaston pysyväisasiakirja kokoelman PAK 01:04:ssä. Huoltokoulun ohjaussuhteet ovat monitahoisia mutta toimivia. Huoltokoulu on Hämeen Rykmentin komentajan alainen joukkoyksikkö. Huoltokoulun koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa ohjaavat logistiikkapäällikkö (PE) ja huollon tarkastaja (MAAVE). Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori ohjaa Huoltokoulua upseerin peruskoulutukseen liittyvässä opetuksessa. Maasotakoulun johtaja ohjaa opistoupseerien täydennyskoulutusta ja maavoimien aliupseerien koulutusta. Huoltokoulu on tiukasti kehityksessä mukana Huoltokouluun ja sen tehtäviin ovat vaikuttaneet 2000-luvulla lukuisat muutokset puolustusvoimien huoltojärjestelmässä ja koulutusjärjestelmässä. Kokoonpanoa muutettiin toiminnallisuuden kehittämiseksi ja resurssien käytön tehostamiseksi vanhasta koulutuskeskuskokoonpanosta nykyiseen muotoon, jossa koulu jakaan-tuu osastoihin ja ne edelleen sektoreihin. Puolustusvoimien huoltojärjestelmässä otettiin käyttöön uusi toimialajako vuonna 2001, jolloin huollon toiminnot organisoi-tiin viiteen (5) toimialaan aikaisemman huoltolajijaon sijasta (13 huoltolajia). Huollon koulutustarjonta muutettiin pitkäkestoisista virkaurakursseista tarpeisiin perustuviksi modulaarisiksi kaikille henkilöstöryhmille tarkoitetuiksi lyhytkestoisiksi opetustapah-tumiksi. Oman haasteensa osaamisen tuottamiselle on asettanut puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän rakentaminen ja käyttöönotto sekä puolustushaarojen huol-tojärjestelmien 4 Huoltokoulun joukkoyksikkölippu on entisen Huoltorykmentin lippu, joka esiteltiin Tasavallan presidentti Kyösti Kalliolle Kuvassa lippu liehuu HUOLTOK.n toimistorakennuksen (rakennus 45) yllä. muutokset kumppanuuksineen. Huollon sotilasammattihenkilöstön koulutus pilotoitiin vuosina ja tämän perusteella kehitetty uusimuotoinen aliupseerikoulutus aloitettiin vuonna 2007 soveltaen virallisesti vuonna 2008 käyttöönotettavia opetussuunnitelmia. Huoltokoulun tuotteet yli puolustushaararajojen Koulun päätehtävinä on tuottaa osaamista puolustusvoimien logistiikkajärjestelmään ja tutkittua, kehittämisohjelmatasoista tietoa puolustusvoimien johdon päätöksenteon tukemiseksi. Huoltokoulu vastaa myös valtakunnallisen SAPtäydennyskoulutuksen järjestämisestä. Huoltokoulu tuottaa puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän edellyttämän kaikille puolustushaaroille yhteisen huollon osaamisen. Se kehittää logistiikan ja huollon opintotarjontaa tarpeiden pohjalta ja järjestää opetustapahtumia, jotka liittyvät peruskoulutukseen (kadetit) ja täydennyskoulutukseen sekä asevelvollisten koulutukseen. Huoltokoulu antaa asiantuntija- ja kouluttajatukea sekä tuottaa ohjesääntöjä ja oppimateriaalia. Huoltokoulu hallinnoi opetustapahtumia, ylläpitää oppilasrekistereitä ja rekisteröi pätevyyksiä ja oikeuksia. Huoltokoulun toisena tehtävänä on tuottaa tutkittua tietoa puolustusvoimien johdon päätöksenteon tukemiseksi. Se osallistuu Pääesikunnan Logistiikkaosaston ohjaamana selontekojen, logistiikan kehittämisohjelman ja sen hankkeiden valmisteluun ja toteuttamiseen sekä logistiikkajärjestelmien tutkimukseen selvittämällä mm. elinkeinoelämän- ja teknologian kehitystrendejä. Huoltokoulu tuottaa puolustushaarojen huoltojärjestelmien kehittämisessä tarvittavaa tutkimustietoa, osallistuu kehittämishankkeisiin ja suorittaa tilattuja kenttäkokeita. Lisäksi Huoltokoulun henkilöstö toimii toimialan eri tasoisissa asiantuntijatehtävissä. Huoltokoulun kokoonpanoon kuuluvat johtaja, toimisto, korkeakoulu- ja kurssiosasto, asejärjestelmäosasto, ajoneuvojärjestelmä- ja kuljetusosasto sekä tutkimus- ja kehittämisosasto. Huoltokoulun henkilöstökokoonpanoon kuuluu 21 upseeria, 10 erikoisupseeria, 26 opistoupseeria ja 1 sotilasammattihenkilö sekä 12 siviiliä eli yhteensä 70 henkilöä. Huoltokoulun henkilöstökokoonpanoa on kehitetty yhdistämällä kaksi edellä mainittua huollon koulutuskeskusta sekä Pääesikunnan Logistiikkaosaston hallinnoiman, puolustusvoimien sotatalouspäällikön omistaman huollon ja logistiikan kehittämisohjelmaan ja sen kehittämishankkeisiin liittyvinä HKP-esityksinä. Koulutus monipuolista, tutkimus ajan hermolla Pääosa huoltokoulun henkilöstöstä keskittyy työssään koulutukseen, johon käytetään 56% eli noin 34 henkilötyö- Huoltokoulun joukkoyksikkötunnus

5 Huoltokoulun toimintaa vuotta yhteensä 66 käytössä olevasta henkilötyövuodesta vuonna Palkatun henkilöstön peruskoulutukseen kohdentuu kahden henkilön työpanos, kun päätuotteeseen eli palkatun henkilöstön täydennyskoulutukseen kohdentuu 26 henkilötyövuotta. Huoltokoulu tukee Hämeen Rykmentissä annettavaa varusmieskoulutusta antamalla opetusta upseerikokelaiden ja aliupseerien jatkokoulutukseen kuuluvilla huollon kursseille (huoltopalveluala, täydennysala, kuljetusala) sekä antamalla opetusta miehistön huollon erikoiskoulutukseen liittyville kursseille. Asevelvollisten koulutukseen käytetään 9 henkilötyövuotta. Huoltokoulun tutkimus- ja kehittämistehtävät ovat sekä lisääntyneet että monipuolistuneet ja tutkimusosaston osalta keskittyneet Pääesikunnan ohjaamaksi toimialan strategisen tason tutkimukseksi sisältäen elinkeinoelämän- ja teknologian kehitystrendeihin liittyvän tutkimuksen. Huoltokoulu osallistuu huollon ja logistiikan tutkimukseen, kehittämiseen sekä huoltoalan ulkomaiseen seurantaan. Se osallistuu myös huollon johtamisen, sodan ajan kokoonpanojen, taktiikan ja taistelutekniikan kehittämiseen sekä ohjesääntöjen, oppaiden, käsikirjojen, varomääräysten, koulutusohjeiden sekä oppimateriaalin laatimiseen. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytetään 14% eli lähes 10 henkilön työpanos ja muihin aselajin asiantuntijatehtäviin 7 henkilötyövuotta. Vuonna 2006 Huoltokoulun henkilöstömenot olivat noin 3,6 meuroa ja toimintamenot 1,1 meuroa. Huoltokoulu toteuttaa vuosittain kurssia, joilla opiskelee opiskelijaa. Niiden lisäksi lyhyemmissä opetustilaisuuksissa koulutetaan henkilöä vuosittain. Korkeakoulu- ja kurssiosasto (KKOS) Huoltokoulun kokoonpano Toimisto Asejärjestelmäosasto (AJOS) HUOLTOKOULU JOHTAJA lävistämä pyörä. Sininen kuvaa taivasta, joka kattaa kaiken. Pyörä kuvaa liikkuvuutta, kuljetuksia, kuljetusvälinehuoltoa sekä sitoo perinnejoukko-osaston, Kuormastopataljoonan, kiinteästi nykyaikaan. Miekka kuvaa lääkintä, taisteluväline- ja asehuoltoa sekä sotilasopetuslaitosta. Ympäröivä seppele sitoo kaiken yhteistoimintaan sekä edustaa jatkuvuutta eräänlaista ketjua. Se on Huoltokoulun joukkoyksikkölippu, jonka on suunnitellut Carolus Lindberg. Ajoneuvojärjestelmä- ja kuljetusosasto (AKOS) Tutkimus- ja kehittämisosasto (TKOS) Korkeakoulusektori Ilmatorjunta-asesektori Kuljetussektori Logistiikkajärjestelmän tutkimussektori Kurssisektori Kenttätykistöasesektori Jalkaväkiasesektori Räjähdesektori Järjestelmäsektori Huoltojärjestelmän tutkimussektori Opettajakoulutussektori Konetekniikkasektori Kuljettajakoulutussektori Tietopalveluja tukisektori Niin, mikä se on? Niin, mikä se on? Huollon sinisellä pohjalla seppeleen ympäröimä miekan Huoltokoulun johtaja Everstiluutnantti Eero Pakarinen 5

6 Huollon koulutukselta tarjontaa joka tarpeeseen mitä tilataan, sitä toimitetaan Huollon koulutustarjonta on nyt laajempi ja monipuolisempi kuin koskaan. Jo usean vuoden ajan on huollon palkatulle henkilöstölle suunnattua täydennyskoulutusta kehitetty tilaajien - joukkoosastojen ja laitosten - tarpeen mukaisesti. Mitä tilataan, sitä toimitetaan ei ole outo lausahdus huollon koulutuksen suunnittelijoille. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan huollon osaamisjärjestelmän koulutustarjontaa Huoltokoulun järjestämän palkatun henkilöstön täydennyskoulutuksen näkökulmasta. Huoltokoulu järjestää pääosan Puolustusvoimien palkatulle huollon henkilöstölle suunnatusta täydennyskoulutuksesta. Huoltokoulun järjestämisvastuulla on täydennysten, kuljetusten ja huoltopalveluiden koulutus sekä pääosa kunnossapidon koulutuksesta. Elektroniikan kunnossapidon osalta päävastuun koulutuksesta kantaa Riihimäellä Viestirykmentin osana toimiva Viesti- ja sähkötekninen koulu ja panssarialan kunnossapidon osalta Panssarikoulu Panssariprikaatissa Parolassa. Huoltokoulu kuitenkin järjestää Ajoneuvoelektroniikankurssin, joka pidetään ensimmäistä kertaa vuoden 2008 syksyllä Lahdessa. Lääkintähuollon koulutuksesta vastaa Lahdessa toimiva Sotilaslääketieteenkeskus. Lähes kaikki Huoltokoulun järjestämät kurssit ja koulutustilaisuudet ovat vapaita kaikille henkilöstöryhmille. Tärkeintä on, että henkilö, joka tarvitsee nykyisten tai tulevien työtehtäviensä vuoksi tietoa ja osaamista huollon perusasioista tai erityisammattitaidoista, myös saa sitä. Eri kursseilla on kuitenkin erilaiset esitietovaatimukset, joiden avulla varmistetaan, että kaikilla opiskelemaan tulevilla on riittävä lähtötaso opiskelun aloittamiselle. Koulutuksen ja samalla myös opiskelun on oltava tavoitteellista ja nousujohteista. Joukko-osastoissa laadittavien osaamiskartoitusten avulla kyetään arvioimaan organisaation tarvitsemaa osaamista ja samalla nähdään, missä kohdissa osaamisessa on puutteita. On selvää, ettei kaikkiin osaamisvajeisiin kyetä vastaamaan hetkessä, vaan jossain vaiheessa saatetaan joutua odottamaan pitkäänkin, että koulutus pystytään järjestämään. Tämä pakottaa suunnittelemaan toimintaa ja resursseja, henkilöstön kouluttautumista ja erityisesti henkilöstöhallintoa pitkäjänteisesti. Oikein hyödynnettynä osaamiskartoitus kuitenkin antaa mahdollisuuden tarkastella joukkoa sen todellisen toimintakyvyn 6 kannalta. Ja kuten kenraali Dwight D. Eisenhower on todennut, You will not find it difficult to prove that battles, campaigns, and even wars have been won or lost because of logistics. Osaamista, oikeuksia ja johtamista Huollon osaamisjärjestelmän koulutustarjonta jakautuu osaamista, oikeuksia ja pätevyyksiä sekä logistiikka- ja huoltojärjestelmien johtamisosaamista antaviin kursseihin ja opetustilaisuuksiin. Toki osalla kursseista koulutetaan useampaakin mainituista. Osaamista tuottavalla tarjonnalla tarkoitetaan esimerkiksi eri järjestelmäkursseja ja vuonna 2008 aloitettavaa varastoinnin koulutusta. Oikeuksia ja pätevyyksiä tuottavilla kursseilla tarkoitetaan esimerkiksi eri opettajakursseja tai vaikkapa vuonna 2008 aloitettavia A- ja B-luokan autontarkastajan kursseja. Tyypillisiä logistiikka- ja huoltojärjestelmän johtamiseen liittyviä kursseja ovat esimerkiksi logistiikka-alan toimialapäällikkökurssin opinnot ja huoltoupseerikurssi. Koulutustarjonnassa on myös kursseja, jotka on suunnattu jollekin tietylle henkilöstöryhmälle osana heidän virkauraansa. Näitä ovat esimerkiksi edellä mainitut johtamiseen liittyvät kurssit, opistoupseerien jatkokurssin eri huollon linjat, erikoisupseereille suunnatut opintokokonaisuudet ja aliupseereiden toimialakohtaiset opintojaksot. Pääosalla näistä kursseista annetaan sekä ammattiosaamista, oikeuksiin ja pätevyyksiin johtavaa koulutusta sekä eri tasojen huollon johtamiseen liittyvää koulutusta. Kurssit pienempiin osiin Kaikki pidemmät kurssit eli opintojaksot suunnitellaan toteutettaviksi osajaksoina. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yhdellä osajaksolla keskitytään esimerkiksi kuljetustoimialan perusteisiin, toisella ajoneuvojen varastointiin, kolmannella kuljetusten suunnitteluun ja toteuttamiseen ja neljännellä sotilaskuljettajakurssin rakenneopettajana ja kenttäkouluttajana tarvittaviin valmiuksiin. Henkilöstön tulisi ensisijaisesti hakeutua oman henkilöstöryhmänsä kursseille oman ikäluokkansa mukana. Perustellusti on kuitenkin mahdollista osallistua minkä tahansa kurssin vain jollekin osajaksolle tai jopa osajakson osalle, mutta näistä tapauksista tulee aina erikseen sopia koulutuksen järjestäjän kanssa. Mistä tietoa? Koulutettavien tulee aina ymmärtää miksi asiat tehdään tietyllä tavalla. Siksi kaikkeen opetukseen kuuluu osana riittävä teoriapohja. Huoltokoulun järjestämä koulutustarjonta julkaistaan kokonaisuudessaan Teoriaopetuksen jälkeen siirrytään käytännön opetukseen.

7 Sotataidon opiskelussa huoltotaktiikka on merkittävässä roolissa. internetissä Puolustusvoimien koulutusportaalissa ja puolustusvoimien sisäisesti vuosittain PVAH- järjestelmässä julkaistavassa Huoltokoulun koulutuskalenterissa. Koulutustarjonta löytyy myös Puolustusvoimien ja Maavoimien toimintasuunnitelmasta, tosin vain kurssien ja opetustilaisuuksien nimien tarkkuudella. Koulutusportaalissa ja koulutuskalenterissa tarjonta esitellään opetussuunnitelmien ja käytännön toteutuksen tarkkuudella. Samassa yhteydessä annetaan ohjeet ilmoittautumisesta kursseille. Pääperiaate on, että joukot ilmoittavat osallistujansa suoraan Huoltokoululle, jossa sitten suoritetaan opiskelijavalinnat ja niistä ilmoitetaan koulutukseen hyväksytyille. Ilmoittautumiset kootaan erikseen kevät- ja syyslukukausien kursseille. Sellaisten kurssien, joiden opiskelijavalinnoista päättää joku muu kuin Huoltokoulu, esimerkiksi eri opettajakurssien, hakeutumisesta ja sen aikataulusta käsketään erikseen. Vuodesta 2008 lukien eri kurssien ja opetustilaisuuksien järjestämisestä päättää Maavoimien esikunta joukkoosastojen ja laitosten esittämien koulutustarpeiden mukaan. Maa-, meri- ja ilmavoimien esikuntien, Pääesikunnan logistiikkaosaston ja Huoltokoulun välisissä neuvotteluissa priorisoidaan kunakin vuonna järjestettävät kurssit ja niiden opiskelijamäärät. Koska koulutusta järjestetään osaamisvajeen täyttämiseksi ja tarpeen mukaan, ovat joukko-osastojen ja laitosten laatimat osaamiskartoitukset ja eri esikuntien teettämät koulutustarvekyselyt ensiarvoisen tärkeitä. Uusinta uutta Vuodesta 2008 lukien koulutustarjonta laajenee merkittävästi. Aliupseeriston koulutusjärjestelmän käynnistäminen tuo mukanaan neljä opintosuuntaa aliupseereiden perus-, yleis- ja mestaritasoille. Vuonna 2008 tullaan toimeenpanemaan perustason, eli HUTOJ 1 opintosuuntien uusittujen opetussuunnitelmien mukaisesti täydennysten, aseiden kunnossapidon, huoltopalveluiden ja kuljetusten opintosuunnat. Viimeksi mainittu pitää sisällään myös ajoneuvojen kunnossapidon opinnot. Yleistason, eli HUTOJ 2 eri opintosuuntien opinnoista vuonna 2008 on valmistauduttu järjestämään aseiden kunnossapidon ja kuljetusopintosuunnan opinnot, muiden opintosuuntien opinnot aikaisintaan vuonna Mestaritason huollon linjan opinnot järjestetään aikaisintaan vuonna Varastoinnin kolmitasoinen koulutus aloitetaan vuonna 2008 varastonhoitajakurssilla, varastomies- ja varastopäällikkökursseja järjestetään vuodesta 2009 alkaen tarpeen mukaan. Räjähdealan koulutuksen järjestelyjen tarkastaminen on vielä kesken, mutta mitä ilmeisimmin tulevina vuosina räjähdealalla järjestettävät kurssit järjestetään Huoltokoulun johtamina. Kunnossapidon uutuutena tullaan vuonna 2008 pilotoimaan ajoneuvoelektroniikan kurssi sekä panssaritorjuntaohjusjärjestelmä 83:n ja 2000:n huollon opetustilaisuudet. Suunnitteilla on myös pienajoneuvojen järjestelmäkurssi ja se järjestettäneen vuonna Kyseisellä kurssilla opetuskohteita ovat maastomoottoripyörä, moottorikelkka sekä maastoskootteri. Kuljetustoimialan kursseista uusimpia ovat A- ja B- luokan autontarkastajakurssit, jotka on tarkoitus pilotoida vuonna Taustalla on opistoupseerien jatkokurssien opetussuunnitelmiin vuonna 2006 tehty tarkastus, jolloin mainittuihin pätevyyksiin liittyvät osaamiset ja valmiudet päätettiin erottaa omaksi kokonaisuudekseen palvelemaan paremmin koko Puolustusvoimien tarpeita. Palkatulle henkilöstölle järjestetään vuosittain kaksi erillistä sotilaskuljettajakurssia, joilla on mahdollisuus hankkia Puolustusvoimien C-luokan ajokortti. Pääkohderyhmänä näillä kursseilla ovat eri puolustushaarojen ja aselajien perustason koulutuksessa olevat aliupseerit, mutta myös muu henkilöstö on tervetullutta. Vastaavasti on tarjontaan nostettu moottorikelkka- ja telakuormaautokurssit palkatulle henkilöstölle. Viimeksi mainitut järjestetään aliupseereiden kuljetusopintosuunnan osajaksojen yhteydessä. Tarkemmat tiedot kursseista: Tutustu Tarkempi haku valitse Koulutuksen järjestäjä /Huoltokoulu Hae. Kokeile myös muita hakuehtoja! PVAH yhteiset välilehti Pv valtakunnalliset viralliset ilmoitustaulut Ilmoitustauluittain Huollon koulutustarjonta Huoltokoulun koulutuskalenteri 200X Taktiikan opetusta ei pidetä ainoastaan luokkatiloissa, vaan suunnitelmien toimivuutta tarkastellaan maastossa. Kapteeni Joni Taunila Huoltokoulun koulutuspäällikkö Kirjoittaja palvelee Hämeen Rykmentin Huoltokoulussa koulutuspäällikkönä. 7

8 Toimialapäällikkökurssin huollon opinnot Maanpuolustuskorkeakoulun Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskus, TKKK (ennen Täydennyskoulutusosasto) toteuttamia toimialapäällikkökursseja (TAPK) on järjestetty vuodesta 2002 alkaen vuosittain. Toimialapäällikkökurssin huollon toimialakohtaiset opinnot on Huoltokoulun ylintä toimialakohtaista opetusta antava kurssi. Huoltoala on ollut poikkeuksetta niin suosittu, että se on toteutettu kaikkina niinä vuosina jolloin toimialapäällikkökursseja on järjestetty. Mikä lienee ollut huollon opintojen suosion salaisuus? Toimialapäällikkökurssit ovat jakautuneet Maanpuolustuskorkeakoulun johtamiin yhteisiin osuuksiin sekä aselaji- ja toimialakoulujen johtamiin eriytyviin jaksoihin. Huoltokoulu (ent. Huoltokoulutuskeskus) on ollut mukana toteuttamassa kursseja heti vuodesta 2002 alkaen. Huoltokoulun vastuulla on luonnollisesti ollut toimialapäällikkökurssin huoltolinjan opinnot. Toimialapäällikkökurssin viisivuotisen historian aikana on opintoja järjestetty huollon toimialakohtaisten opintojen lisäksi tietotekniikka-alan, operatiivisen alan, henkilöstöalan ja turvallisuusalan ja johtamisjärjestelmäalan opinnoissa. Muista linjoista poiketen huoltolinja on järjestetty kaikilla tähän asti olleilla toimialapäällikkökursseilla. Toimialapäällikkökurssi 1:n huollon opintojen kurssinjohtajana toimi silloisen Huoltokoulun johtaja everstiluutnantti Timo Vilkko. Huoltokoulussa valmisteltiin kurssille opetussuunnitelma, jota ensimmäisellä kurssilla toteutettiin. Seuraavalle kurssille opetussuunnitelmaa uudistettiin ja kurssin johti majuri Timo Saarinen ja hänen ollessaan kansainvälisissä tehtävissä kurssia johti majuri Leo Viljanen. Toimialapäällikkökurssi 3:n huoltolinjan kurssinjohtajana oli majuri Saarinen, toimiessaan Huoltokoulun johtajana ja myöhemmin Huoltokoulutuskeskuksen johtajana. TAPK 4:n ja 5:n huoltolinja on ollut Huoltokoulun Korkeakoulu- ja kurssiosaston johtajan, majuri Petri Rantasen, johtovastuulla. Toimialapäällikkökurssin oppijat Toimialapäällikkökurssi syntyi erityisesti esiupseerikurssin käyneiden upseerien tarpeisiin. Kurssilla on alusta asti ollut tavoitteena antaa tietoja esiupseerien ylempiä tehtäviä varten, mutta kohdejoukkona on ollut yhtälailla myös korkeakoulutetut erikoisupseerit, sotilaspapit ja Periaate toimialapäällikkökurssin huoltoalan opintojen ajoittumisesta siviilit urasuunnitelmiensa mukaisesti. Toimialapäällikkökurssin tavoitteen mukaan esiupseerit komennetaan kurssille noin 10 vuotta esiupseerikurssin jälkeen ja kadettikurssista 76 (merikadettikurssi 59) alkaen kaikki esiupseerikurssin suorittaneet upseerit käyvät kurssin. Yhteensä 53 henkilöä on suorittanut loppuun saatetuilla neljällä kurssilla Toimialapäällikkökurssin huollon toimilakohtaiset opinnot. Tällä hetkellä käynnissä olevalla Toimialapäällikkökurssi 5: n huoltolinjalla opiskelee kahdeksan opiskelijaa päätoimisesti sekä kolme opiskelijaa, jotka ovat valinneet osia huollon opinnoista. Voidaan siis todeta, että kysyntää toimialapäällikkökurssin huollon toimialakohtaisille opinnoille on ollut. Huoltolinjalla on ollut opiskelijoita kaikista puolustushaaroista ja useista henkilöstöryhmistä. Pääsääntöisesti opiskelijat ovat suorittaneet opintonsa hyväksytysti aloittamallaan kurssilla. Jos opiskelija on estynyt osallistumasta jollekin lähijaksolle, on hän lähes poikkeuksetta suorittanut kyseisen lähijakson seuraavan kurssin mukana ja näin saanut todistuksen suoritetusta kurssista. Kurssilaiset ovat omanneet laajan kokemuksen, paljon erikoistietämystä ja oikeanlaisen oppimisasenteen. Edellisistä on seurannut, että opetuskeskustelut ja tietojen vaihto ovat syventäneet oppimista. Kurssikertomuksissa onkin aiheellisesti kiitetty hyvää huoltomieshenkeä ja oppimisilmapiiriä. Kurssin rakenne ja toteuttaminen Kurssi jakautuu yhteisiin opintoihin ja linjakohtaisiin opintoihin. Yhteiset opinnot jaksottuvat kolmeen lähiopetusjaksoon (koko kurssi koossa) ja lähijaksojen väliseen itseopiskeluun. Yhteisten opintojen tavoitteena on mm. syventää johtamistaidollista osaamista, syventää puolustusvoimien kehittämistavoitteiden tuntemusta sekä toimialapäällikön toimivaltuuksien tuntemusta niin, että osaa käyttää toimivaltuuksiaan tehokkaasti ja yhteistyökykyisesti. Huollon toimialakohtaiset opinnot jakautuvat kuuteen lähijaksoon ja lähijaksojen välissä tehtävään tutkimustyyppiseen ryhmätyöhön. Lähijaksot ovat pääsääntäisesti viikon mittaisia ja sisältävät asiantuntija-alustuksia, syventävää keskustelua sekä käyntejä jakson aiheisiin liittyvissä organisaatioissa. Huollon toimialakohtaisten opintojen 8

9 ensimmäisellä lähijaksolla keskitytään puolustushaarojen operaatioiden suunnitteluun. Jaksolla syvennetään puolustusjärjestelmän, operaatioiden suunnittelun yleisten periaatteiden ja puolustushaarojen valmiuden säätelyn tuntemusta. Jakson aiheena on myös puolustushaarojen ja aselajien suorituskyky ja käyttöperiaatteet ja sitä kautta tulevia vaatimuksia huollolle. Toisella lähijaksolla aiheena on logistiikan johtamisen suunnittelu Pääesikunnan (J4 ja J10) näkökulmasta. Lähijaksolla asiantuntijaluennoitsijat tulevat pääosin Pääesikunnan Logistiikkaosaston sektoreilta, aiheiden käsitellessä mm. Puolustusvoimien logistiikan johtamis- ja hallintojärjestelmää sekä sen kehitysnäkymiä, logistiikan kehittämistä ja resurssien suunnittelua, kumppanuusohjelmaa logistiikan näkökulmasta, logistiikan kehittämisohjelmaa ja sen hankkeita, huoltovarmuutta, tietohallintoa, kiinteistö- ja ympäristöhallintaa sekä huollon kansainvälistä toimintaa. Kolmas lähijakso on yhteistoimintaa alueellisesta näkökulmasta. Jakson opetus keskittyy aluetason organisaatioiden huollon tehtäviin ja yhteistoimintaan alueellisella tasolla. Neljännellä osajaksolla harjaannutaan sodan ajan tehtävissä. Jakso toteutetaan esimerkiksi osana Maanpuolustuskorkeakoulun esikunta- ja johtamisharjoitusta. Huoltoalan opiskelijat sijoittuvat harjoituksessa huoltorykmentin esikunnan tehtäviin. Tavoitteena harjoituksessa on kehittää oppijien osaamista mm. huollon operatiivisesta ja järjestelyjen johtamisesta, huollon suunnitelmista ja käskyistä sekä johtamisen ja suunnittelun apuna käytettävistä tietojärjestelmistä. Viides lähijakso liikkuu johtamisopin ja sotilaspedagogiikan kentässä. Esimerkkinä jaksolla käsiteltävistä asioista ovat esimiestyön merkitys henkilöstövoimavarojen johtamiselle sekä palautteen annon merkitys yksilölle ja motivaation merkitys työyhteisölle ja itsensä kehittäminen esimiehenä. Kuudennella lähijaksolla kurssilaiset esittelevät kurssin aikana tekemänsä tutkimustyöt. Kurssilla tehdyt tutkimustyöt/ -artikkelit ovat olleet poikkeuksetta laadukkaita ja suuresta työmäärästään huolimatta kurssilaiset ovat kurssin päättyessä antaneet työn mukana olosta kurssin ohjelmassa hyvää palautetta. Kurssilaiset ovat kokeneet, että töiden laatiminen on merkittävästi syventänyt aihealueen tuntemista. Toimialapäällikkökurssi 1:n huoltoala tutustumassa siviiliyrityksen logistiikkaantoimialapäällikkökurssin huollon opinnot Tutkittavat aiheet ovat olleet Pääesikunnan Logistiikkaosaston esittämiä ja Huoltokoulun Tutkimus- ja kehittämisosasto on asettanut tutkimustöille ohjaajan koko kurssin ajaksi. Työtä varten opiskelijat varaavat vähintään 80 tuntia etätyötä, jonka käytön he suunnittelevat työryhmittäin henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaansa (HOPSU:aan). Ongelmaksi tässä on muodostunut tutkimuksen vaatiman ajan sovittaminen henkilökohtaisiin työkiireisiin. Erityisesti aikuisten koulutustarpeisiin kehitetty verkkotuettu (monimuoto-) opetus on keskeisessä roolissa toimialapäällikkökurssin opetuksessa. Verkkotuetun opetuksen tavoitteina on tehostaa lähiopiskelua, itseopiskelua, etäopiskelua ja tehostaa oppimisen ohjaamista. 4. Ajatuksia kurssin tulevaisuudesta Puolustusvoimissa meneillään oleva suuri rakennemuutos on vaikuttanut myös toimialapäällikkökurssin huoltoalan opetukseen. Opetussuunnitelman merkittävä uudistustyö on parhaillaan käynnissä. On itsestään selvää, että tulevilla kursseilla huoltorykmenttien ja puolustushaarojen esikuntien huollon toimialajohtajien tehtävät ovat tärkeässä roolissa. Rakennemuutos tullee entisestään kasvattamaan huoltoalan oppilasvahvuutta. Voidaan siis arvioida, että toimialapäällikkökurssin huoltoala järjestetään edelleen vuosittain. Toimialapäällikkökurssin huoltoala nimi vaihtunee toimialapäällikkökurssin logistiikka-alaksi, joka kuvaa paremmin ylintä toimialakohtaista kurssia. Kaiken kaikkiaan toimialapäällikkökurssille ja sen logistiikka-alalle on kysyntää ja oikeutus myös tulevaisuudessa. majuri Petri Rantanen Kurssi upseeri erikoisupseeri siviili maa-/meri-/ilmavoimat/rvl TAPK / 2/ 2/ 1 TAPK /1/-/- TAPK /4/-/- TAPK /2/2/- TAPK /-/-/- Majuri Petri Rantanen Taulukko: Toimialapäällikkökurssin huoltolinjan opiskelijoiden jakautuminen eri henkilöstöryhmiin ja puolustushaaroihin 9

10 Constantem Decorat Honor kadettien koulutus Huoltokoulussa Korkeakoulusektorin johtaja kapteeni Juha-Petri Kervinen Kurssinjohtaja kapteeni Mika Pyykkö Upseerien peruskoulutuksessa huoltolinja on varsin uusi tulokas. Tällä linjalla on pyritty vastaamaan Puolustusvoimien huolto- ja logistiikkajärjestelmän voimakkaaseen kehittymiseen sekä edelleen kehittämiseen. Peruskoulutuksen uudistaminen on ollut voimakasta viime vuosina. Huoltokoulu on valmis vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Upseerien peruskoulutus on ollut voimakkaassa muutostilassa viimeisten vuosien aikana. Vuonna 1991 muutettiin koulutus neljävuotiseksi korkeakoulututkinnoksi. Seuraava muutos koettiin vuonna 2001, kun opinnot muutettiin tuottamaan määräaikaisia reservinupseereita, sotatieteen kandidaatteja ja maistereita. Koulutuksen yleiset osajaksot toteutettiin Maasotakoululla Lappeenrannassa ja Maanpuolustuskorkeakoululla Santahaminassa. Vuoden 2001 kesähäissä perinteiset aselajikoulut saivat uuden tulokkaan kadettien eriytyviin opintoihin; Huoltokoulun, mikä tuolloin oli vielä osana Huoltokoulutuskeskusta. Kadettien huolto-opintosuunta luotiin vastaamaan valmiusyhtymien huoltojoukkojen kouluttamiseen liittynyttä kasvavaa tarvetta. Ensimmäiset huollon kadetit olivat 10 perusopinnoissa vuonna 2002, jonka jälkeen vuosittain on järjestetty kursseja perusopinto-, kandidaatti ja maisterivaiheessa oleville opiskelijoille. Ensimmäisen kurssin johtajana aloitti kapteeni Mika Ala-Ojala ja kurssin johti loppuun kapteeni Olli-Pekka Aikio. Tämän jälkeen kursseja ovat johtaneet majuri Jari Virolainen, majuri Juha Karjalainen, kapteeni Juha-Petri Kervinen, kapteeniluutnantti Jarkko Miettinen, kapteeni Sami Liukkonen, kapteeni Peter Holm ja kapteeni Mika Pyykkö. 153 huollon kadettia, 19 täydentäjää, 61 virolaista Huollon kadettikursseilla on lyhyen historiansa aikana opiskellut 233 opiskelijaa, joista suurimmat kurssivahvuudet ovat olleet perusopintojen opintovaiheessa. Huoltokoulu on toiminut myös erittäin merkittävänä opinahjona virolaisten upseerien huollon koulutuksessa. Kurssien opiskelijavahvuudet ovat olleet laskussa kaikissa aselajeissa, mikä näkyy myös huoltolinjalla. Opiskelija-aines on ollut kursseilla erittäin tasokasta, mikä osoittaa, että rekrytoinnissa on onnistuttu hyvin. Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmä tarjoaa mielenkiintoisia ja haastavia tehtäviä huollon tehtävissä palveleville upseereille koko palvelusuran ajalle. Nuoret huoltoupseerit ovat olleet ja varmasti tulevat olemaan myös tulevaisuudessa merkittävässä roolissa valmiusyhtymien huollon ja koko puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän kehittämisessä. Valmiudet aina sodan ajan huoltopataljoonan komentajan ja rauhan ajan huollon perusyksikön päällikön tehtäviin Nykyisin Huoltokoulussa toteutetaan pelkästään sotatieteen kandidaatti- ja maisteriopinnot. Viimeinen perusopintojen eriytyvien opintojen huoltolinja toteutettiin vuonna Perusopintovaihe (POP) sekä kandivaihe (SK) huoltolinjan eriytyvissä opinnoissa ovat olleet kestoltaan noin kuusi kuukautta. Maisterivaiheessa (SM) kadetit ovat käyneet ammentamassa huollon oppeja noin kahden kuukauden ajan Huoltokoululla. Tiivistettynä voidaan todeta, että kadettien huollon eriytyvät opinnot antavat valmiudet sodanajan huoltojoukkueen johtajan tehtävistä aina huoltopataljoonan komentajan tehtäviin asti. Rauhanajan tehtäviin kadetti saa valmiudet toimia huoltojoukkueen kouluttajana ja huollon perusyksikön päällikkönä. Kurssien opetustavoitteet jakautuvat seuraavalla tavalla: Perusopintojen huoltolinjan (POP) opetuksen päämääränä on tuottaa sel-

11 Opinnoissaan kadetit opiskelevat yleisten opintojen lisäksi neljää oppiainetta, jotka ovat sotataito, johtaminen, sotilaspedagogiikka ja sotatekniikka. Näistä kadetti valitsee itselleen pääaineen ja pitkän sivuaineen opiskelujen toisen vuoden alkupuolella, joista suorittavat perus- ja aineopinnot. Sotataito on pakollinen valinta pääaineeksi tai pitkäksi sivuaineeksi. Kahdesta muusta oppiaineesta suoritetaan vain perusopinnot. Maisterivaiheessa kadetit jatkavat valitsemansa pääaineen tai pitkän sivuaineen opiskelua. Huollon opinnot tarkastetussa upseerin kaksiportaisessa perustutkinnossa 91. KadK huoltolinjan kadetit huoltokomppaniaharjoituksessa kouluttamassa toisilleen ensihoitoaseman toimintoja Hälvälässä. laisia upseereita, joilla on sodan ajan joukkueen (vast.) huollon eri toimialatehtävien ja koulutushaaransa mukaiset kouluttamis- ja johtamistaidot sekä niissä tarvittavat rauhan ajan hallinnolliset oikeudet. Huoltolinjan opintojen tavoitteena on antaa sellaiset valmiudet, että upseeri osaa sodan ajan perusyksikkötasan huoltojoukkueen (vast) johtajan tehtävät ja joukon toimintojen kouluttamisen sekä osaa sodan ajan perusyksikkötasan huoltojoukkueen (vast) toiminnan suunnittelun ja johtamisen. Hänen tulee osata sodan ajan joukkoyksikkötasan huoltoyksikön täydennystoimipaikan toiminnan suunnittelu ja johtaminen sekä tuntea muiden toimialojen huollon järjestelyt, tuntea rauhan ajan varuskunnallisten huoltojärjestelyjen rakenne ja toiminta sekä osata huollon toimialojen tärkeimmän välineistön kouluttaminen. Edelleen tulee tuntea toimialojen keskeisimpiin tehtäviin liittyvät varomääräykset ja ohjeet, kehittää suullista ja kirjallista esitystaitoaan sekä opiskelu-, vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitojaan sekä hallita yleiset hyvät tavat, tuntea sotilaskulttuuria ja hallita upseerin peruskäyttäytymistavat, tuntea upseerin arvoperustaa ja upseerilta edellytettävät perusominaisuudet sekä haluta kehittää niitä itsessään sekä upseerikasvatuksen myötä vahvistaa itseluottamustaan ja luontevaa esiintymistään. Huoltolinjan eriytyvien opintojen (SK) tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet toimia sodan ajan joukkoyksikön huoltokomppanian varapäällikön ja päällikön tehtävissä sekä huoltopäällikön tehtävissä, rauhan ajan huoltoyksikön kouluttajan ja varapäällikön tehtävissä, sekä lisäksi opiskelija tuntee rauhan ajan joukko-osaston toimialatehtävät ja toimialan johtamisen. Koulutus joukko-osaston toimialajohtajan tehtäviin toteutetaan työpaikka- ja täydennyskoulutuksena. Huoltolinjan eriytyvien opintojen (SM) tavoitteena on, että opiskelija osaa sodan ajan joukkoyksikön huollon järjestelyt ja sen huoltoyksikön toiminnan suunnittelun ja johtamisen, tuntee sodan ajan perusyhtymän huollon järjestelyt ja sen huoltoyksikön toiminnan suunnittelun ja johtamisen ja tuntee sodan ajan yhtymän huollon järjestelyt. Hänen tulee osata rauhan ajan huoltoyksikön päällikön suunnittelu- ja johtamistoiminta, tietää rauhan ajan materiaalitoimintojen järjestelyt huollon toimialajohtajan tehtävien edellyttämällä tavalla sekä tuntea elinjaksoajattelun. Muutoksen tuulet puhaltavat Uudistuva kadettikoulutus aloitetaan Lahdessa 2008 Maanpuolustuskorkeakoulu on tiedeyliopisto osana suomalaista yliopistoverkostoa, missä sitouduttiin kehittämään ylempää korkeakoulututkintoa yhteiseurooppalaisen nk. Bologna-prosessin mukaiseksi. Syksyllä 2006 Santahaminassa opiskelunsa aloittaneet 93.kadettikurssin opiskelijat suorittavat tarkistetun upseerin kaksiportaisen perustutkinnon. Sotatieteen kandidaattitutkinto sisältää 180 opintopistettä, eli kolme opintovuotta, jonka jälkeen valmistuvat luutnantit palvelevat joukko-osastoissa noin kolme vuotta. Tämän jälkeen sotatieteen maistereiksi opiskelevat luutnantit jatkavat 120 opintopisteen opinnoilla, eli suorittavat kahden vuoden opinnot. Yhteensä kahdeksan vuoden opiskelun ja työssä harjaantumisen jälkeen opiskelija valmistuu sotatieteen maisteriksi ja ylennetään yliluutnantiksi. Opintopiste muodostuu 27 opiskelutunnin kuormittavuuden perusteella. Tämä voi tarkoittaa luentoja, itseopiskelua jne. Huoltolinjan valitsevat kadetit siirtyvät kandiopintojensa kolmanneksi vuodeksi Huoltokoulun Korkeakoulu- ja kurssiosastolle opiskelemaan. Ensimmäinen uuden järjestelmän mukainen huoltolinja aloittaa opintonsa Huoltokoulussa syyskuussa Opinnot Huoltokoululla kestävät yhteensä 52 viikkoa. Tämä aika pitää sisällään opiskelun lisäksi lomat, kandin tutkielman kirjoittamisen jne. Opintojen aikana on tarkoitus suorittaa myös logistiikan perusteet jakso, joka toteutetaan yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Kadetit, jotka valitsevat huoltolinjan opiskelevat pää-/pitkänä sivuaineenaan sotataitoa ja johtamista. Näiden katsotaan tukevan parhaiten huoltoupseeria hänen urallaan joukkueenjohtajasta kohti vaativampia huollon ja logistiikan tehtäviä. Pääaineen ja pitkän sivuaineen lisäksi huoltolinjalla opiskellaan kandivaiheessa erilaisia ammattiin harjaannuttavia opintoja. Huoltolinjan tavoitteena kandidaattivaiheessa on, että opiskelija saa valmiudet toimia SA-joukkoyksikön huoltokomppanian päällikön sekä huoltopäällikön tehtävissä. Rauhan ajan tavoitteena on antaa valmiudet toimia huoltokomppanian kouluttajana tai varapäällikkönä. Näihin tavoitteisiin päästään opiskelemalla SA joukkoyksikön huollon järjestelyjä ja johtamista sekä huoltopäällikön toimintaa. Rauhan ajan tavoitteisiin harjaannutaan opiskelemalla huoltoyksikön toimintoja joukkotuotannosta sen johtamiseen, sekä rauhan ajan varuskunnallisia huoltojärjestelmiä. Maisterivaiheessa kadetit opiskelevat huoltolinjan eriytyvissä opinnoissa noin kymmenen viikkoa. Tällä jaksolla tavoitteena on, että opiskelijat saavat perusteet toimia SA huoltopataljoonan komentajana sekä rauhan ajan huoltokomppanian päällikön tehtävissä. Maisterivaiheen läpivienti tarkentuu syksyllä Upseerien peruskoulutus on muutoksessa. Huoltokoulussa ollaan valmiina haasteeseen ja kehittämään koulutusjärjestelmää vastaamaan Maanpuolustuskorkeakoulun sekä Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän asettamiin vaatimuksiin. Tähän on olemassa hyvät edellytykset. Palaute kentältä on ollut erinomaista ja puoltaa vahvasti huoltolinjan tarvetta muiden aselaji- ja toimialalinjojen joukossa 11

12 Lapin luonto imee mehut kuljetusalan kurssilaisista Palkatun henkilöstön kuljetusalan kurssien opetukseen kuuluu opintojakso, jossa lumessa liikkuvien ajoneuvojen käyttöä ja huoltoa opetellaan ja harjoitellaan vaativissa talvisissa olosuhteissa. Vuodesta 2001 alkaen entisen Teknisen Koulutuskeskuksen ja nykyisen Huoltokoulun kurssilaiset ovat harjoitelleet tätä Lapin vaativissa olosuhteissa, maaliskuussa Jääkäriprikaatissa Sodankylässä toimeenpantavalla lumiajoneuvoleirillä. Leiri on yksi opintomoduuli, osajakso, joka sisältyy aliupseerien peruskurssin kuljetus- ja ajoneuvojen kunnossapitolinjan opintokokonaisuuteen. (HUTOJ1 kulj) Moduulille voidaan ottaa opiskelijoita kaikista eri henkilöstöryhmistä. Oppia ovat saaneet vuosien varrella kaikkien eri henkilöstöryhmien edustajat upseereista siviilihenkilöihin. Moduulin tavoitteena on opettaa kurssilaisille kuljetusalan kouluttajan näkökulmasta katsottuna moottorikelkan ja telakuorma-auton käyttö erilaisissa vaativissa olosuhteissa. Lisäksi tavoitteena on opettaa heidät tekemään ja opettamaan ylläpitävään huoltoon ja pienehköihin korjauksiin kuuluvat toimenpiteet talvisissa kenttähuolto-olosuhteissa. Pääkoulutuskalustona ovat puolustusvoimien käytössä olevat suomalais- ja ruotsalaisvalmisteiset telakuorma-autot sekä kotimaista valmistetta olevat moottorikelkat. Kurssilaisilla on leirin aikana myös 12 mahdollisuus tutustua nykyaikaiseen siviilikäytössä olevaan moottorikelkkakalustoon (ottoajoneuvoihin) ja vertailla eri kelkkatyyppien ominaisuuksia ja suorituskykyä erittäin vaativissa maasto-oloissa harjoituksen aikana. Näin saadaan totuudenmukainen kuva siitä, millaisissa olosuhteissa ottoajoneuvokalustolla voidaan toimia kriisiaikana. Harjoituksen jälkeen HUTOJ1-kurssilaisilla on perusteet toimia moottorikelkkaja telakuorma-autokurssien kouluttajina. Koulutus päättyy erityisluvan mukaiseen kirjalliseen kokeeseen ja ajonäytteeseen. Oikeus kouluttajana toimimiseen myönnetään HUTOJ1-kurssin rakenneopettaja- ja kenttäkouluttajamoduulin hyväksytysti suorittaneille opiskelijoille. HUTOJ1-kurssin ulkopuolisilla moduuliopiskelijoilla on tavoitteena puolustusvoimien erityisluvan mukainen ajo-oikeus. Myös heidän osaltaan koulutus päättyy kirjalliseen kokeeseen ja ajonäytteeseen. Perusteista omakohtaiseen soveltamiseen Opintojakso alkaa viikkoa ennen leiriä Huoltokoululla pidettävällä rakenteen ja tekniikan osajaksolla. Viikon aikana annetaan kurssilaisille pureskeltavaksi tuhti peruspaketti telakuorma-autojen ja moottorikelkkojen ominaisuuksista, käytön perusteista, huoltamisesta ja tekniikasta. Käytännön opintojakso on toteutettu kahtena kuuden vuorokauden mittaisena leirimuotoisena kurssina Jääkäriprikaatiin, sen harjoitusalueisiin ja

13 Kaarestunturin rinteistä löytyy yllin kyllin haastetta telakuorma-automiehille. Sodankylän lähiympäristöön tukeutuen. Tutuiksi ovat tulleet Nuulasenvuoman aapasuot, Pittiövaaran ja Katajavaaran hikeä vuodattavat rinteet sekä Kaarestunturin äärimmäisen vaativat nousu- ja laskurinteet lähes kaksimetrisine lumipatjoineen. Leirin puolessa välissä opintoryhmät vaihtuvat päittäin ja uudet osajaksot käynnistyvät. Jaksojen toteutus on rakennettu nousujohteisesti helposta vaikeaan. Alussa opetellaan käsittelemään ja kouluttamaan Lapin mittapuussa helpohkoissa olosuhteissa. ( vain cm:n lumimäärässä...) Loppuviikkoa kohti vaikeusaste kasvaa merkittävästi, kun siirrytään vaarojen ja tunturien jylhiin rinteisiin. Oman haasteensa tuovat tietenkin Lapin maaliskuisten aamujen joskus jopa -35 asteeseen nousevat pakkaset ja vaarojen sekä tunturien alueilla olevat toista metriä paksut lumipeitteet. Kun vaikeusastetta tästä vielä hiukan lisätään ja koulutukseen otetaan mukaan pimeyden mukanaan tuomat vaativahkot ominaispiirteet, voidaan olla varmoja, että asiaa opetellaan ja harjoitellaan sellaisissa olosuhteissa, joissa selviytyminen vaatii maksimaalista omakohtaista panostusta jokaiselta opiskelijalta. Jääkäriprikaati on erinomainen koulutuspaikka Kun lumiajoneuvoleirin pitopaikkaa mietittiin aikanaan vuonna 2000, haluttiin opiskelijat viedä sellaisiin olosuhteisiin, missä haastetta ja vaativuutta löytyy riittävästi. Ei olisi mitään mieltä antaa tämän tasoista koulutusta olosuhteissa, joissa olosuhteiden vaativuus ja haasteellisuus jouduttaisiin kuvaamaan punaisella lipulla. Jääkäriprikaati on tukenut Huoltokoulun koulutusta erinomaisella tavalla antamalla käyttöön koulutuskalustoa, harjoitus- ja leirialueensa sekä henkilöstöään. Yhteistyö on viimeisen kuuden vuoden aikana sujunut kiitettävällä tavalla puolustusvoimien arktisen koulutuskeskuksemme kanssa. Voidaankin sanoa hyvillä mielin ja hymyssä suin, että olemme ottaneet Jääkäriprikaatin kanssa toinen toisemme omaksemme. Hirviäkuru on todellakin nimensä mukainen paikka. Kapteeni Arto Purkunen 13

14 Huoltoupsee kevätkokous Kevätkokouksessa oli yhdistyksen kunniajäsenistä paikalla teollisuusneuvos Kaarle Henrik Pentti, toimitusjohtaja Seppo Laalo sekä vuorineuvos Arto Arvonen. Valtuuskunnasta kokoukseen osallistui 16 jäsentä. Kaikkiaan kokoukseen osallistui 51 yhdistyksen jäsentä. Puolustusvoimien logistiikkapäällikkö prikaatikenraali Juhani Kääriäinen kertoi Pääesikunnan kokoonpanomuutoksista. 14

15 riyhdistyksen 07 Pääesikunnassa Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö on myöntänyt seuraavat huollon ansioristit, jotka jaettiin kevätkokouksessa: evl Juhani Ruutu nro 2 soljen kera ev Leo Puustinen nro 13 soljen kera lääkev Heikki Laapio nro 14 soljen kera (jaetaan SOTLK:n vuosipäivänä) ev Jari Mäenpää nro 15 evl Reino Kukkonen nro 16 maj Tero Ukonaho nro 17 evl Risto Rantakari nro 18 soljen kera Caj Lövegren nro 19 kapt Erkki Heikkinen nro 20 Lisäksi yhdistyksen hallitus on myöntänyt seuraavat ansiomerkit, jotka jaettiin kevätkokouksessa: Kultainen ansiomerkki evl Tuomo Hirvonen nro 45 Hopeinen ansiomerkki maj Jari Aho nro 92 evl Kari Paarma nro 93 insevl Tapio Pomell nro 94 Kokouksen isäntänä toimi prikaatikenraali Juhani Kääriäinen. Tutkija (TKT) Mika Helsingius (HÄMR/HUOLTOK) piti esitelmän Logistiikkajärjestelmän palveluiden järjestämisestä tilaaja-tuottaja -mallille. Majuri Tero Ukonaho, Caj Lövegren ja kapteeni Erkki Heikkinen saivat kevätkokouksessa huollon ansioristin. Yhdistyksen puheenjohtaja eversti Jari Anttalainen jakoi hopeiset ansiomerkit everstiluutnantti Kari Paarmalle ja insinöörieverstiluutnantti Tapio Pomellille. 15

16 Huollon johtaminen tuki- vai ydintoimintaa? Evl Timo Saarinen KARHPkom Maj Juha Suurnäkki KARPR:n Hpääll Mitä on huollon johtaminen? Miten se eroaa ylipäätään johtamisesta vai eroaako? Artikkelissa tarkastellaan Huollon käsikirjassa esitettyjä huollon johtamisen yleisiä periaatteita, mallintaen niitä Karjalan Prikaatin toimintamalliin. Huollon käsikirjasta lainatut osuudet on kirjoitettu kursiivilla. Samalla on pyritty peilaamaan niitä uusia haasteita, joita Puolustusvoimien logistiikka- ja huoltojärjestelmässä tapahtuneet sekä lähivuosina tapahtuvat muutokset asettavat huollon johtamiselle joukko-osastossa. Muutoksia tulisi katsoa myös joukkoosaston toiminnallisuudesta lähtien eli kehittäen joukko-osaston huollon järjestelyjä alhaalta ylöspäin. On väärin ajatella niin, että huolto olisi pelkästään tukitoimintaa, joka voidaan antaa jonkun muun johdettavaksi, joukon itsensä keskittyessä ydintoimintaansa. Huolto on valmiusyhtymän kannalta monelta osin ydintoimintaa niin rauhan kuin erityisesti sodan aikana. Rauhan ajan varastot, muonitus- tai terveydenhuoltopalvelut eivät välttämättä ole sitä, mutta rauhan ajan koulutusjärjestelmä ei vain toimi ilman niitä. Miettimisen arvoinen kysymys onkin; Kehitetäänkö toimintaa valmiusyhtymän tarpeista vai yhden sektorin tai toimialan näkökohdista, jolloin kehitys joukossa saattaa olla taaksepäin menoa? 16 Huollon operatiivinen johtaminen Karjalan Prikaatissa Huollon käsikirja jakaa huollon johtamisen huollon operatiiviseen johtamiseen sekä huollon järjestelyjen johtamiseen. Jaon tarkoituksena on ollut selkeyttää huollon toimintaa niin, että eri johtoportaiden tai johtamistasojen vastuut ja tehtävät olisivat selkeät. Huollon johtamisen jako toimii myös rauhan ajan toimintamallissa, vaikka käsikirjassa asiaa tarkastellaankin lähinnä sodan ajan näkökulmasta. Huollon operatiivisella johtamisella tarkoitetaan sotatoimen tai operaation huollon pitkäjänteistä johtamista. Huollon operatiiviseen johtamiseen sisältyy tilanteen jatkuva arviointi, suunnittelu, käskytys ja tilanteen seuraaminen. Toiminnan painopiste on huollon yleisjärjestelyjen suunnittelussa ja johtamisessa. Nämä huollon operatiivisen johtamisen tehtävät kuuluvat prikaatin esikuntaan. Karjalan Prikaatin esikunnan huoltoosasto vastaa niistä. Rauhan aikana esikunnan vastuulle kuuluvat mm. huollon toiminnan, talouden ja resurssien suunnittelu, viranomaisasiat, tilahallinto sekä sopimusten ja kumppanuuksien ylläpito. Huoltorykmenttien esikunnat ottavat vastuulleen vain osan näistä tehtävistä. Karjalan Prikaatin Esikunnan huolto-osasto johtajanaan huoltopäällikkö vastaa pitkän aikajänteen varuskuntasuunnittelusta osana esikunnan kokonaistoimintaa. Huoltopäällikkö on prikaatin komentajan tärkein apulainen kaikessa huoltoon ja materiaalin liittyvissä kysymyksissä. Monet joukko-osaston päivittäisen toiminnan elintärkeät asiat ovat huoltoasioita tai vähintäänkin ne jotenkin liittyvät huoltoon. Huolto on jatkossakin osa joukkoosaston toimintaa ja vaatii johtajansa joukko-osaston esikunnassa. Huollon johtaminen on kiinteä osa esikunnassa tapahtuvaa operatiivista ja aselajijohtamista. Uusi tehtävä tai tehtävän toteuttamisesta johtuva komentajan päätös käynnistää suunnittelutyön. Esikuntapäällikön rooli esikuntatyön johtamisessa on tärkeä, sillä hänen johdollaan esikunnan eri osastojen toiminta nivoutetaan komentajan työn tueksi sekä esikunta valjastetaan toimimaan alaisten joukkoyksiköiden toiminnan edellytysten luomisen eteen. Huollon järjestelyjen johtaminen Karjalan Prikaatissa Huollon järjestelyjen johtamisella tarkoitetaan sotatoimen tai operaation huollon toimialojen käytännön toimenpiteiden johtamista. Järjestelyjen johtaminen kuuluu yhtymässä niin rauhan kuin sodan aikana huoltopataljoonalle. Tältä osin Karjalan Prikaatin toimintamalli on kaikessa yksinkertaisuudessaan selkeä. Karjalan Huoltopataljoona on nykyisten puolustusvoimien ensimmäinen huollon

17 joukkoyksikkö eli pataljoona. Karjalan Huoltopataljoona perustettiin vuonna Se on siitä lähtien kouluttanut huollon eri toimialojen kärkiosaajia prikaatin huoltojoukkoihin sekä muiden joukkoyksiköiden tarpeisiin. Huoltopataljoonassa työskentelee yli 200 palkattua henkilöä huollon moninaisissa ja haastavissa tehtävissä. Lisäksi pataljoonassa palvelee keskimäärin lähes 200 varusmiestä. Karjalan Huoltopataljoonan Esikunta keskittyy huollon järjestelyjen eli päivittäisen huollollisen toiminnan sekä huollon koulutuksen johtamiseen ja suunnitteluun. Pataljoonan päätehtävänä on huollon joukkotuotanto ja huollon kurssien keskitetty järjestäminen. Lisäksi pataljoonan tehtävänä on järjestää korkeatasoiset huollon palvelut yhtymän joukoille ja muille tukeutuville joukoille. Suurin muutos aikaisempaan malliin on muutos johtamisessa ja varusmieskoulutuksessa. Huoltopataljoonan perustamisen myötä huollon arvostus on selkeästi noussut. Se näkyy henkilöstömme hengessä ja työmotivaatiossa sekä myös muiden prikaatilaisten suhtautumisessa huoltoon. Huoltopataljoonaan kuuluvat Materiaalikeskus, Kunnossapitokeskus, Kuljetuskeskus ja Lääkintähuoltokeskus sekä Huolto- ja Kuljetuskomppania, Edellä mainitut huollon laitokset sekä Huolto- ja Kuljetuskomppania yhdessä vastaavat varusmiesten ja reserviläisten koulutuksesta. Muut prikaatin joukkoyksiköt vastaavat osaltaan orgaanisten huoltojoukkojen tuottamisesta Karjalan Huoltopataljoonan tukemana. Koulutusyhteistyö varusmiesyksiköiden ja huollon laitosten välillä onkin merkittävin toimiva uudistus. Huoltopataljoonalla on, muista joukkoyksiköistä poiketen, koulutus- ja joukkotuotantovelvoitteiden ja valmiustehtävien lisäksi vastuu prikaatin tarvitsemien huollon palvelujen toteuttamisesta. Koulutustehtävä on nostettu yhä tärkeämmäksi tehtäväksi. Pataljoona vastaa huollon joukkotuotannosta ja huollon keskitettyjen kurssien järjestämisestä prikaatissa. Huollon koulutuksen ja joukkotuotannon järjestäminen ja muiden joukkoyksiköiden ohjaus huoltokoulutuksen osalta voidaan hyvin katsoa kuuluvan huollon järjestelyjen johtamisen alle. Huollon johtamisen yleiset periaatteet? Ydintoiminnan, huollon joukkotuotannon ja yhtymän huollollisen tuen järjestäjät. Ammattitaito ja henki ovat korkealla. Prikaatin huoltoon sekä suunnitteilla oleviin huoltojärjestelmän muutoksiin. Logistinen ajattelutapa Pelkistäen voidaan siis todeta, että logistisen ajattelun avulla pyritään asiakaslähtöiseen, mahdollisimman kitkattomaan toimintaan kustannustehokkaalla tavalla. Näinhän elinkeinoelämäkin asian on nähnyt ja kilpailuetua haetaan logistiikan tehostamisen keinoin. Karjalan Prikaatissa logistinen ajattelutapa näkyy keskitettyinä toimintoina, hankintoina ja pyrkimyksenä selkeään tehtäväjakoon niin, että kullekin asialle tai materiaalialalle/toimialalle löytyy hoitajansa tai vastuuhenkilö. Vastuujako Huolto-osaston ja Karjalan Huoltopataljoonan kanssa tukee logistista ajattelutapaa. Vastuujako on kehittynyt huoltopataljoonan perustamisesta alkaen, mutta siinä on vielä tekemistä jotta voidaan puhua optimaalisesti toimivasta järjestelmästä. Uuden ulottuvuuden tälle logistisen ajattelun kehittämiselle tuo kumppanuuden ja palvelukeskusmallien liittäminen järjestelmään mukaan. mahdollista. Prikaatin huollon tehtävänä on rauhan aikana mahdollistaa joukkoyksiköiden päätehtävän koulutuksen ja joukkotuotannon kitkaton toteutuminen. Vastaava roolihan prikaatin huollolla on sodankin aikana mahdollistaa prikaatin joukkojen toiminta. Huoltorykmentit lisäävät varmuutta ja täydentävät huoltojärjestelmän ylätasoa. Pitkäjänteisyys Tämä periaate sopii hyvin poikkeusoloihin, mutta viimeisen vuosikymmenen aikana nähtyjen organisaatiomyllerrysten, johtamis- ja hallintojärjestelmien muutosten, joukko-osastojen lakkauttamisten yms. lomassa pitkäjänteisyyden Huollon johtamiseen liittyviä yleisiä periaatteita ovat muun muassa: logistinen ajattelutapa, varmuus, pitkäjänteisyys, voimavarojen keskittäminen, ratkaisujen yksinkertaisuus, ennakoivuus ja joustavuus (Huollon käsikirja, luku II). Sinällään hyviä periaatteita, jotka sopivat ja ovat sovellettavissa moneen muuhunkin asiaan. Huollon käsikirjan periaatteilla on tavoiteltu lähinnä poikkeusolojen suunnittelua, mutta ne sopivat yhtälailla myös rauhan ajan huollon toimintojen johtamisen ohjenuoraksi tai ainakin herättämään ajatuksia huoltoa organisoitaessa ja kehitettäessä. Seuraavassa tarkastellaan näitä periaatteita peilaten niitä Karjalan Varmuus Karjalan Prikaatin huollon perusjärjestelyt luovat perustan poikkeusolojen organisaatioille. Perusjärjestely on riittävä prikaatin koulutusjärjestelmän asettamiin tarpeisiin, mutta samalla myös riittävä siemen poikkeusolojen organisaatioiden pohjaksi. Merkittävä osa henkilöstöstä toimiikin jo rauhan aikana sodan ajan tehtävässään tai niin lähellä sodan ajan tehtäväänsä kuin Logistinen ajattelutapa kullakin toimialalla on vastuuhenkilö. 17

18 Karjalan Prikaatin huoltojärjestelmää on pitkäjänteisesti kehitetty valmiusyhtymän vaatimusten mukaisesti. toteutumista voidaan oikeutetusti kyseenalaistaa. Huoltojärjestelmän osalta suurimmat muutoksen ovat vielä edessä, joten mahdollisuudet pitkäjänteisten ratkaisujen tekemiseksi ovat vielä olemassa. Ratkaisujen tueksi tarvitaan kuitenkin historian analysointia sekä niin muiden hallinnonalojen kuin muiden maiden tekemien ratkaisujen analysointia. Muidenkin virheistä voidaan oppia. Karjalan Prikaatin huoltojärjestelmää on pitkäjänteisesti kehitetty valmiusyhtymän vaatimusten ja tarpeiden mukaisesti. Kehittämisen suunta on mielestämme ollut oikea ja sitä jatketaan osana maavoimien kokonaisuutta. Voimavarojen keskittäminen Rauhan aikana asia on nähtävissä huollon resurssien keskitetyn ja tehokkaan käytön Koulutustehtävä toteutetaan keskitetysti huoltotehtävän ohessa kustannustehokkaasti. kannalta. Niukkoja resursseja on käytettävä keskitetysti, ja näin prikaatissa on tehtykin. Karjalan Huoltopataljoonalla on keskitetty vastuu materiaalista ja varastoista, mikä on vapauttanut muut joukkoyksiköt keskittymään päätehtäviinsä. Huoltopataljoonassa olevat huollon osaajat ovat kaikkien joukkojen käytettävissä eri harjoituksiin ja koulutukseen. Huollon laitoksilla on tärkeä koulutustehtävä, jonka ne toteuttavat keskitetysti huoltotehtävänsä ohessa kustannustehokkaasti. Esimerkkinä tästä voidaan mainita esimerkiksi Kunnossapitokeskuksen toteuttamat asentajakurssit, työharjoittelun ohjaaminen sekä erikoiskoulutuksen toteutus joustavasti kunnossapitotyön ohessa. Voimavarojen keskittäminen perustuu yhteisiin tavoitteisiin, jotka ovat prikaatissa nyt selkeät. Keskittäminen toteutuu komentajan tahdon mukaisesti. Kumppa- neiden ja eri palvelukeskusten tavoitteet eivät kaikilta osin yhdy prikaatin tavoitteisiin, jolloin voimarajojen keskittäminen voi olla haastavaa. Käskyvaltasuhteen puuttuessa keinoina ovat neuvottelut ja sovittelut, ja konsensuksen syntyessä näin tapahtuu. Karjalan Prikaatin näkökulmasta nykyisessä kehitysmallissa voimavarojen keskittämisestä ollaan menossa resurssien hajauttamiseen kunkin menossa olevan palvelukeskus- tai kumppanuusmallin keskittyessä omaan kapeaan sektoriinsa. Kokonaisuuden suunnittelu tuntuu ulkoistamisen ja tilaaja tuottaja / palvelumallien huumassa unohtuneen, ainakin näin joukko-osaston näkökulmasta katsoen. Ratkaisujen yksinkertaisuus Yksinkertainen on kaunista - sanotaan. Poikkeusoloissa yksinkertaisten mallien edut korostuvat. Tämän vuoksi myös rauhan ajan ratkaisut ja huoltojärjestelmä tulisi pitää yksinkertaisena. Prikaatin huollon organisointi toimii esimerkkinä tästä, sillä aiempiin malleihin verrattuna huoltopataljoonakonsepti on selkeyttänyt johtosuhteita ja huollon palvelujen toteutusta. Yhtymällä tulee jatkossakin olla yhtymän huolto myös rauhan aikana. Tämä tarkoittaa sodan ajan rakenteiden runkojen ja tarvittavan henkilöstön sekä osaamisen säilyttämistä prikaatin komentajan johdossa myös rauhan aikana. Palvelukeskusmallit ja tilaaja-tuottajamalliin perustuvat keskitetyt järjestelmät eivät sellaisenaan sovellu yhtymän rauhan ajan eikä varsinkaan sodan ajan toimintaan. Prikaati on perusyhtymä, jonka huolto tulisi olla huoltopäällikön ja sen komentajan johdossa. Se on yksinkertaisuutta. Palvelukeskusmallit ja niihin kytkeytyvä ajatus tilaaja-tuottaja mallista, kumppanoituminen, lisääntyvä ulkoistaminen ja ostopalveluiden käyttäminen eivät ole omiaan tukemaan yksinkertaisuutta, kun asiaa tarkastellaan joukko-osaston näkökulmasta. Joukko-osasto on kuitenkin se pääasiakas, jonka suunnasta katsoen näiden muutosten tulisi olla eteenpäinmenoa ja niiden tulisi kehittää joukon toimintaa. Nyt valitettavasti näyttää siltä, että elämä joukoissa monimutkaistuu, selkeistä johtosuhteista siirrytään sopimusviidakkoon ja sovitteluun. Eri tapahtumien prosessikaaviot tuntuvat monimutkaistuvan kun pyrkimyksenä pitäisi olla toimintojen yksinkertaistuminen. Ennakoivuus Huollon järjestelyt vaativat aikansa niin rauhan kuin sodankin aikana. Ennakointiin ei aina tosielämässä ole mahdollisuutta, mutta pyrkimys pitää olla. Toiminnan, talouden ja resurssien suunnittelujärjestelmä tarjoaa tähän mahdollisuuden, vaikkakin monet hyödylliset hankinnat ja investoinnit jäävät rajallisten resurssien vuoksi toteuttamatta. Ennakoinnissa korostuu asiakaslähtöisyys ja yhteistoiminta tuettavien joukkoyksiköiden kanssa niin, että tukitarpeet saadaan ajoissa selville ja käytettävissä olevat resurssit jaettua tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Merkittävä etu onkin joukkoyksiköiden esikuntien sijainti samassa rakennuksessa, jonka vuoksi yhteistoiminta syntyy itsestään. Vanha periaate läheltä johtaminen on edelleen varmin ja usein toimivin tapa. Joustavuus Huoltomiesten joustavuus tyyliin ei ole, eikä tilata on jo Sotamuseoon siirrettyä perinnettä. Ajatustapaa on muutettu uuteen muotoon. Huolto on palvelua, jonka mukaan annetaan mitä on ja jos ei ole niin etsitään keinoja, miten asia voidaan toteuttaa Tämän voimme todeta esimerkiksi varastoilla asioidessamme. Varastot ovat käytettävissä, sovittaessa varsinaisten palveluaikojenkin ulkopuolella, palvelu ja asiantuntevuus ovat kohdallaan. Palveluun toki vaikuttaa 18

19 itse kunkin oma asenne tai asioiden esittämistapa, sillä myös asiakkaan on usein kyettävä joustamaan. Joustavuutta on myös kunnossapidon osalta esimerkiksi töiden priorisointi ja voimavarojen keskittäminen yllättävien rikkoutumisten osalta kun kyseessä on koulutustapahtuman onnistumisen kannalta kriittinen ja pikaisia toimenpiteitä tarvitseva rikkoontuminen tai vaurioituminen. Joukko-osaston koulutusrytmin vuoksi on kyettävä nopeaan palveluun ja välittömiin toimintamuutoksiin, jolloin esimerkiksi vuosityösuunnitelmista joustetaan. Tällainen joustavuus on arkipäivää prikaatissa. Huollon johtamisen haasteet Uudistuva logistiikka- ja huoltojärjestelmä sisältää myös palvelukeskukset ja kumppanuudet haasteena on pitää toimijoiden roolit selkeinä. Huollon johtamisessa on ensisijaisesti kysymys ihmisten johtamisesta (leadership). Ihmiset toteuttavat huollon järjestelyt ja palvelut. Asiat (management) onnistuvat vain ihmisten avulla. Hyvä suunnittelu on kaiken perusta, mutta yhteisiin tavoitteisiin sitoutuminen ja tunne konkreettiseen joukkoon kuulumisesta ovat tärkeitä kulmakiviä huollon johtamisessa. Huollon johtamisen haasteet liittyvät muutoksiin, jotka luonnollisesti koetaan useimmiten uhkina. Muutoksessa tulisi katsoa yleisiä huollon johtamisen periaatteita. Mikäli edellä kuvatut periaatteet toteutuisivat kumppanuuksien, ulkoistamisen, lisääntyvien ostopalvelujen, palvelukeskusten tilaaja-tuottajamallien ja muiden haasteiden osalta, huolemme joukko-osaston huollosta ja sen johtamisesta olisi turhaa. Muistettava on, että muutos on aina samalla myös mahdollisuus kehittää ja parantaa järjestelmää ja toimintoja. Uutta johtamisosaamista tarvitaan joka tapauksessa. Huoltomiesten ja -naisten on jatkossa oltava entistä enemmän osaavia ostajia, jotka osaavat hoitaa kumppanuus- tai kauppasuhdetta palvelun tai tuotteen toimittajien suuntaan. Huollon johtaminen on muutoksessa ja meidän tehtävämme on käyttää muutos hyödyksemme. Jako huollon operatiiviseen johtamiseen sekä huollon järjestelyjen johtamiseen helpottaa toiminnan suunnittelua ja organisointia. Se on omiaan selkeyttämään vastuita ja rooleja. Haasteena onkin pitää uuden huoltojärjestelmien toimijoiden roolit selkeinä niin, että liityntäpinnat ovat puhtaat ja jakolinja säilyy läpi organisaation myös poikkeusoloissa. 1/2 s ilmoitus 19

20 Tavoite kirkkaana mielessä Tässä artikkelissa käsitellään sotilaskouluttajan asiantuntijuutta ja sen kehittämistä tulevien asiantuntijoiden eli kadettien näkökulmasta. Käsittelyn alussa jäsennetään Maanpuolustuskorkeakoulun muuttuvaa roolia asiantuntijuuden tuottajana, jonka jälkeen syvennytään varsinaiseen asiantuntijuuden maailmaan. Ylil Otto Pekkarinen EsikEsk/HämRjP/HämR Uuden korkeakoulujen tutkintojärjestelmäasetuksen mukaisesti Maanpuolustuskorkeakoulu kuuluu yliopistojen ryhmään. Maanpuolustuskorkeakoulu siis tunnustetaan vihdoin virallisesti yliopistoksi. Tällöin koululta edellytettävän osaamisen laatu todennäköisesti muuttuu. Toisaalta tiedekorkeakoulun odotetaan antavan opiskelijoilleen yleissivistystä ja valmiuksia kriittiseen ajatteluun ja toisaalta Maanpuolustuskorkeakoululla on myös vahvat ammatilliset perinteet. Tämä problematiikka kiteytyy osaltaan oman kadettikurssini opetussuunnitelmassa vuodelta 2003, jonka mukaan koulutuksen tarkoituksena on kouluttaa asiantuntijoita, joilla on valmiudet työmenetelmiensä kehittämiseen ja oman työnsä arviointiin. Myös teorian ja käytännön yhdistämiskyky nähdään tärkeänä heijastellen akateemisuuden ja ammatillisuuden yhdistämisen vaikeutta. Kiteyttäen korkeakoulutasoisella opettajalla tulisi olla tänä päivänä valmiuksia myös kehittää ja tutkia omaa työtään sen rutiinimaisen suorittamisen sijasta. Korkeakoulujen perimmäisenä vaatimuksena ja koulutuksen kehittämisen lähtökohtana voidaan nähdä olevan asiantuntijuuden tuottaminen. Opiskelijoiden tulisi saada joustavan ammatillisen asiantuntijan pätevyys. Joustavuudella tarkoitan tässä yhteydessä kykyä 20 ja halua toimia tilanteen vaatimusten mukaan. Myös halukkuus jatkuvaan kouluttautumiseen ja työpaikan perässä muuttaminen ovat nähtävissä joustavuudeksi. Nykypäivän asiantuntijalta edellytetään erityisesti valmiuksia toimia käsitteellisesti ja tieteellisesti sekä myös kansainvälisesti. Tähän liittyen on nähtävissä, että sotilaskouluttajien, kuten opettajien yleisesti, asiantuntijuuden olemukset ovat murroksessa. Liittyen yliopistojen ja korkeakoulujen Bolognan prosessiin, on nähtävissä, että asiantuntijuuden merkitys kasvaa entisestään. Kyseessä on siis erittäin ajankohtainen seikka, jolle on syytä uhrata hieman aikaa ja ajatuksia. Everstiluutnantti Juha Mäkinen ja kasvatustieteiden tohtori Markus Torkkeli toteavatkin Maanpuolustuskorkeakoulu lehden vuoden 2004 ensimmäisessä numerossa, että Maanpuolustuskorkeakoulun ja puolustusvoimien tulevia menestystekijöitä kiteytettäessä asiantuntijuuden merkitys korostuu huomattavasti. Konkreettisimmillaan edellä kuvatun muutosprosessin kokevat opiskelijat, kadetit itse. Tällöin olisi tärkeätä kysyä heiltä itseltään, millaista osaamista he arvostavat ja tavoittelevat. Pro gradu-tutkielmani kohderyhmänä oli kadettikurssi 90. huoltolinja kokonaisuudessaan eli 17 kadettia. Tavoitteenani oli luoda kuva tästä joustavasta asiantuntijuudesta kadettien kokemana. Asiantuntijuuden eri teorioihin perehtymisen tuloksena mielenkiintoni kiteytyi kolmen seikan eli asiantuntijuuden laadun, sen kehittämisen ja toimintaympäristön vaikutuksen, ympärille. Sotilaskouluttajaa käsiteltiin työssä yleisellä tasolla, ei erityisesti huollon kouluttamisen näkökulmasta. Tulokset ovat silti merkityksellisiä meidän huoltoupseerien kohdalla koska myös me joudumme pohtimaan samoja seikkoja omassa jokapäiväisessä koulutustyössämme. Tuloksista saattaa myös olla hyötyä puolustusvoimien koulutussuunnittelun parissa työskenteleville henkilöille. Asiantuntijuus kadettien kokemana Kirjallisuuden perusteella asiantuntijuus on ymmärretty perinteisesti kaiken tietämisenä, mutta elinikäisen oppimisen ideologian myötä käsitykset ovat muuttumassa kohti teorian ja käytännön työssään yhdistävää reflektiivistä kehittäjää, joka pystyy toteuttamaan koulutus- ja kehittämisprojektien suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen. Kun aikaisemmassa määrittelyssä on lähinnä tyydytty asiantuntijan ylivertaisuuden toteamiseen, nykyisessä tutkimuksessa pyritään selvittämään tähän johtavia tekijöitä sekä erittelemään osaamista tarkemmin. Kadettien esittämissä puheenvuoroissa asiantuntijuudesta puolestaan korostettiin toisaalta tiedon soveltamiskykyä ja toisaalta muiden kouluttajien arvostusta asiantuntijuuden mittarina. Yhdistävänä tekijänä näillä käsityksillä oli asiantuntijuuden liittäminen yliver-