HAUSJÄRVEN, LOPEN JA RIIHIMÄEN KUNTARAKENNESELVITYS

Transkriptio

1 HAUSJÄRVEN, LOPEN JA RIIHIMÄEN KUNTARAKENNESELVITYS Toisen vaiheen loppuraportti FCG KONSULTOINTI OY Jarkko Majava, Riitta Ekuri HAUSJÄRVEN, LOPEN JA RIIHIMÄEN KUNTARAKENNESELVITYKSEN PROJEKTIRYHMÄ Päivi Terävä, Karoliina Viitanen, Seppo Keskiruokanen, Ritva Mustonen

2 Sisällys Tiivistelmä Johtaminen ja organisaatio Yhdistymisprosessi ja liitosprosessin johtaminen Uuden kaupungin luottamushenkilöorganisaatio Uuden kaupungin viranhaltijaorganisaatio Asukkaiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuudet uudessa kunnassa Palvelujen järjestämisen periaatteet uudessa kunnassa Palvelujen järjestämisen tavoitteet ja palvelurakenne Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Hallintopalvelut Talous Talouden hoidon periaatteet Taloudelliset laskelmat Henkilöstön asema kuntien yhdistyessä Elinvoiman kehittäminen Yhdyskunta ja ympäristö Kuntien yhteistyövaihtoehto Liite 1. Työryhmien kokoonpanot

3 Tiivistelmä Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys on edennyt kuntaliitosneuvotteluihin ja konkreettisen yhdistymispäätöksen tekemiseen. Kuntaliitossopimusneuvottelut on käyty kevään 2015 aikana ja liitossopimusluonnos on valmistunut. Kuntien mahdollista yhdistymistä käsitellään touko-kesäkuussa 2015 kunnanhallituksissa, jotka asettavat ehdotuksen yhdistymisesitykseksi ja yhdistymissopimuksen nähtäville. Kuntalaisilla ja muilla asianosaisilla on 30 pv aikaa tehdä huomautus ehdotuksesta kuntien yhdistymisesitykseksi. Kunnanhallitukset antavat kesän jälkeen lausunnon huomautuksista ja tekevät esitykset yhdistymisen hyväksymisestä tai hylkäämisestä valtuustoille. Kunnat päättävät itsenäisesti myös mahdollisten neuvoa-antavien kansanäänestysten järjestämisestä ennen valtuustojen lopullista päätöksentekoa. Kunnanvaltuustot ratkaisevat pidettävissä kokouksissaan, toteutetaanko kuntaliitos vai ei. Kuntaliitoksen toteuttaminen merkitsee Hausjärven ja Lopen kuntien sekä Riihimäen kaupungin lakkaamista sekä samalla Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän purkautumista. Kuntaliitoksen myötä syntyy uusi kaupunki. Kuntarakenneselvityksen aineisto koostuu tämän raportin lisäksi seuraavista kokonaisuuksista: - Kuntien yhdessä neuvottelema yhdistymissopimus on keskeinen asiakirja jonka perusteella liitoksen vaikutuksia arvioidaan. - Yhdistymisesityksestä, jossa tiiviisti perustellaan kuntaliitoksen tarve ja johon kuntalaisilla ja muilla asianosaisilla on kesän aikana mahdollista tehdä kunnanhallituksille osoitettu huomautus. - Kuntarakenneselvityksen ensimmäisen vaiheen loppuraportti, jossa on laajasti käsitelty mm. tilastoaineistoa, kuntien nykytilaa, liitoksen mahdollisuuksia ja vaikutuksia. Tässä toisen vaiheen raportissa ei esitellä kaikkea aineistoa uudelleen, vaan ensimmäisen vaiheen tulosten tiivistelmät ja toisen vaiheen selvityksen ja neuvottelujen tulokset. Kuntaliitosneuvotteluissa lähtökohtana on ollut kolmen kunnan tasa-arvo ja uuden kaupungin tasapuolinen kehittäminen. Konkreettisesti tämä näkyy kuntien yhdistymissopimuksessa seuraavissa asioissa: - uutta kaupunkia kehitetään tasapuolisesti eri alueiden, keskuksien ja kylien omista vahvuuksista lähtien - yhdistymissopimuksessa sovitaan uuden kaupungin palvelurakenteesta, jonka lähtökohtana on palveluiden hyvä saavutettavuus - nykyinen lähipalveluverkko säilytetään ja kuntaliitoksen myötä ei ole tarkoitus lakkauttaa esimerkiksi kouluja - vaikuttamismahdollisuudet turvataan takaamalla kaikkien yhdistyvien kuntien edustus uuden kaupungin päätöksentekoelimissä - uuteen kaupunkiin perustetaan asukaslautakunta jonka tehtävä on kehittää asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia lähipalveluihin ja omaan asuinympäristöön - uuden kaupungin luottamushenkilöille jätetään paljon päätösvaltaa liittyen uuden kaupungin johtamiseen ja kehittämiseen (mm. uuden kaupungin strategian ja hallintosäännön valmistelu ja hyväksyminen). Kuntien yhdistyminen voidaan hyväksyä valtuustoissa ja aikanaan valtioneuvostossa mikäli Kuntarakennelain asettamat ehdot täyttyvät. Kuntarakenneselvityksen aikana Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntien yhdistymiselle on löydetty erityisesti seuraavat perusteet: - Kunnat muodostavat kuntarakennelaissa edellytetyn luontevan toiminnallisen ja yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden ja maantieteellisesti yhtenäisen alueen. Yhdyskuntarakenteen kehittäminen mahdollistuu paremmin liitoksen myötä erityisesti kuntien raja-alueilla. - Kuntien keskinäisellä palveluyhteistyöllä on pitkä historia ja monet palvelut järjestetään jo tällä hetkellä yhdessä. Palvelujen toiminnallisuuden ja taloudellisuuden parantamiseksi seuraava luonnollinen vaihe on kuntien yhdistyminen. Palveluita voidaan näin tarkastella ja kehittää yhtenä kokonaisuutena ja yhden johdon alaisuudessa. Uudella kaupungilla on riittävät resurssit ja taloudellinen kantokyky vastata alueen palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta. - Uudesta kaupungista muodostuu lähes viidenkymmenen tuhannen asukkaan yhteisö. Uudessa kaupungissa asukasluvun kasvupotentiaali on suurempi kuin erillisissä kunnissa. Suuremmalla kaupungilla on paremmat mahdollisuudet ja suurempi vaikutusvalta alueen edunvalvonnassa sekä Kanta-Hämeessä että koko Suomessa. 3

4 1. Johtaminen ja organisaatio 1.1. Yhdistymisprosessi ja liitosprosessin johtaminen Yhdistymisprosessi on alla johtamisen ja toimielinten näkökulmasta olevan kuvan mukainen: Yhdistymisprosessi Selvitys ja liitosneuvottelut Sopimus voimaan soveltuvin osin Uuden kunnan valmistelu Uuden kunnan toiminnan kehittäminen Valtioneuvoston päätös kuntajaon muuttamisesta loppuvuodesta 2015 / alkuvuodesta 2016 Neuvotteluryhmhallitus ja uusi hallitus Yhdistymis- Uusi valtuusto (51 jäs.) Esiselvitys Nykyiset valtuustot Y h d i s t y m i s s o p i m u s Syys-lokakuussa valtuustojen yhtäpitävät päätökset ja esitys valtiovarainministeriölle Sopimus voimaan täysin Sopimus voimassa vuoden 2019 loppuun asti (henkilöstön irtisanomissuojan osalta 2021 loppuun) Kuntavaalit uuden kuntajaon mukaan vuoden 2016 aikana Kuva. Yhdistymisprosessi Uuden kaupungin hallinnon muodostamisen tavoitteena on, että se tukee heti yhdistymisen alusta lähtien yhteisen uuden kaupungin kehittämistä rakentavasti ja vastuullisesti eri näkökulmat huomioiden tavoitteena koko uuden kaupungin menestyminen. Esimerkiksi uudelle kaupungille valitaan uusi valtuusto kuntavaaleissa kesään 2016 mennessä (kuvassa vaihtoehto B) ja uusi valtuusto aloittaa toimikautensa vaalien saavutettua lainvoimansa. Vaihtoehtoinen tapa olisi ollut yhdistää nykyiset valtuuston 101 hengen suurvaltuustoksi (vaihtoehto A). Kuntavaalit ja yhdistyminen noudattaen hallituksen esitystä uudeksi kuntalaiksi - Vaihtoehto A Esitykset ministeriölle marraskuu 2015 (viimeistään huhtikuu 2016) VNP Yhdistyminen voimaan Kuntavaalit huhtikuu 2017 Vaihtoehto B Yhdistetty valtuusto Uusi valtuusto Esitykset ministeriölle marraskuu 2015 (viimeistään huhtikuu 2016) VNP Kuntavaalit Yhdistyminen (Ei vaaleja voimaan huhtikuussa 2017) Uusi valtuusto Kuva. Kuntavaalien vaihtoehtoiset ajankohdat sekä valtuustojen vaihtoehtoiset muodostamistavat 4

5 Uuden valtuuston valitsemista vaaleissa perustellaan merkittävillä päätöksillä joita uusi valtuusto tekee ennen yhdistymistä ja heti yhdistymisen jälkeen syksyllä 2016 ja talvella Valtuuston halutaan olevan toimintakykyinen, joten uuden kaupunginvaltuuston koko on 51 jäsentä. Uuden kaupungin valtuusto päättää muun muassa seuraavista uuden kaupungin asioista jo ennen kuntien yhdistymistä tai heti yhdistymisen jälkeen: Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Hallintosääntö Organisaatiorakenne Henkilöstösuunnitelma Keskeiset henkilövalinnat Maapoliittinen ohjelma Joukko-, asiointi-, ja palveluliikennesuunnitelma Omistajapolitiikan määrittely ja konserniohjeen hyväksyminen Uuden kaupungin strategian laadinta ja hyväksyminen Uuden valtuuston rinnalla jatkavat nykyiset kuntien valtuustot ja muut toimielimet asti jatkaen yhdistyviä kuntia koskevaa päätöksentekoa. Näiden toimielinten päätöksentekovaltuuksia rajoitetaan Kuntarakennelain 31 Yhdistyvän kunnan viranomaisen toimivalta : Kuntien yhdistymistä koskevan valtioneuvoston päätöksen tekemisen jälkeen yhdistyvän kunnan viranomainen ei saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia ja joista päättäminen olisi yhdistymissopimuksen tarkoituksen vastaista. Yhdistyvän kunnan viranomainen saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia, jos päätöksentekoa ei voida asian kiireellisyyden vuoksi lykätä. Kuntien nykyiset valtuustot päättävät yhdistyvien kuntien asioista Kuntarakennelain 31 reunaehtojen mukaisesti muun muassa seuraavista asioista: Yhdistyvien kuntien tilinpäätökset ja toimintakertomukset vuodelta 2015 Yhdistyvien kuntien talouden hoito ennen liitosta Luottamustoimiasiat Asemakaava-asiat Kiireelliset sopimusasiat ja määräraha-asiat Valtuutettujen ja kuntalaisten aloitteet Oleellista siirtymäkauden aikana on yhdistyvien kuntien toimielinten ja viranomaisten hyvä yhteistyö ja avoin keskustelu. Avoimuutta edistää se, että molemmilla puolilla on samoja henkilöitä ja kaikki ovat hyväksyneet yhteisen tavoitteen uuden kaupungin edun mukaisen toiminnan. Lokakuun 2015 yhdistymispäätöksen jälkeen tulee kunnanvaltuustojen asettaa uuden kaupungin valmistelutyötä varten kuntarakennelain 10 mukainen yhdistymishallitus. Yhdistymishallitus vastaa yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kaupungin toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta. Yhdistymishallituksen tehtävänä on valvoa, etteivät yhdistyvien kuntien viranomaiset ennen uuden kaupungin valtuuston ja hallituksen järjestäytymistä, tee sellaisia päätöksiä, jotka voivat olla vahingollisia uudelle kaupungille. Yhdistyvien kuntien viranomaiset ovat velvollisia kuulemaan yhdistymishallitusta päätöksenteossa, mikäli on syytä olettaa, että päätöksellä on merkittävää vaikutusta uuden kaupungin talouteen tai toimintaan. Yhdistymishallituksen toimikausi alkaa loka-marraskuussa 2015, kun yhdistyvien kuntien valtuustot ovat kuntien yhdistymisesitystä koskevan päätöksen jälkeen valinneet yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet. Yhdistymishallituksen toimikausi päättyy, kun uuden kaupungin kunnanhallitus on valittu kuntavaalien (kevät 2016) jälkeen. Yhdistymishallituksesta on muuten soveltuvin osin voimassa, mitä kunnanhallituksesta säädetään. Yhdistymishallitukseen valitaan 13 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet kunnittain. Hausjärven kunta nimeää yhdistymishallitukseen 4 jäsentä, Riihimäen kaupunki 5 jäsentä ja Lopen kunta 4 jäsentä. Jäsenet yhdistymishallitukseen nimetään puolueittain edellisten kuntavaalien tuloksen mukaan seuraavasti: 5

6 Hausjärvi: Kok., Kesk., SDP, PS Loppi: Kok., Kesk., SDP, Vas. Riihimäki: Kok., SDP, Vihr., Vas., KD Yhdistymishallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa. Yhdistymishallituksen kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajalla tai heidän varahenkilöillään. Yhdistymishallituksen esittelijöinä toimivat kaikki kuntajohtajat. Edellä esitettyyn paikkajakoon on päädytty tasapuolisuuden ja laajaa osallistumista korostavana toimintatapana (taulukko alla). Vaihtoehtoisesti puolueiden paikat olisi voitu jakaa myös suhteellisista vaaleista tutulla d Hontin menetelmällä, mutta siinä tapauksessa pienillä puolueilla ei olisi ollut edustusta yhdistymishallituksessa. Puolue %-osuuksilla Yhteensä d'hondt Kunnittain d'hondt Kok Kesk SDP Ps Vihr Vas Kd Taulukko. Yhdistymishallituksen vaihtoehtoiset muodostamistavat 1.2. Uuden kaupungin luottamushenkilöorganisaatio Uuden kaupungin luottamushenkilöjohtamisjärjestelmä rakentuu niin sanotulle toimialamallille. Uuden kuntalain esittelemiä vaihtoehtoisia malleja ovat muun muassa pormestari-, puheenjohtajaja valiokuntamalli. Uudessa kaupungissa toimivat valtuuston lisäksi seuraavat luottamustoimielimet ensimmäisen valtuustokauden ajan (suluissa jäsenmäärä): Kaupunginhallitus (11) Tarkastuslautakunta (9) Keskusvaalilautakunta (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta (11) Kasvatus- ja koulutuslautakunta (11) Tekninen lautakunta (11) Kaupunkisuunnittelulautakunta (11) Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta (9) Ympäristö- ja rakennuslautakunta (9) Asukaslautakunta (15) Tasapuolisen ja alueellisen edustuksen toteutumiseksi jokaiseen toimielimeen valitaan vähintään kaksi edustajaa jokaisen lakkaavan kunnan alueelta (pl. keskusvaalilautakunta). Uudessa kaupungissa kaupunginhallituksen ja lautakuntien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien tulee olla valtuutettuja. Kaupunginhallituksen jäsenten tulee olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Lisäksi uudessa kunnassa on konserniin kuuluvien yhteisöjen hallituksia, johtokuntia ja toimikuntia. Uuden kaupungin johtamisjärjestelmästä sovitaan tarkemmin liitospäätöksen jälkeen valmisteltavassa hallintosäännössä. Luottamushenkilötoimielimien määrää voi pitää melko suurena. Viimeaikainen kehitys Suomen kaupungeissa on ollut kohti tiiviimpiä luottamushenkilöorganisaatioita. Uuden kaupungin luottamushenkilötoimielimien suurehkoa määrää voidaan kuitenkin hyvin perustella laajalla osallisuudella ja mahdollisimman monen nykyisen ja uuden luottamushenkilön osallistumisella uuden kaupungin päätöksentekoon. Eli vaikka valtuustopaikat vähenevät puoleen nykyisestä, pääsee moni luottamushenkilö vaikuttamaan lautakunnissa uuden kaupungin päätöksentekoon. 6

7 TARKASTUSLAUTAKUNTA KESKUSVAALILAUTAKUNTA ASUKASLAUTAKUNTA KASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA = varhaiskasvatus, perusopetus, lukio, musiikkiopisto, kansalaisopisto, nuorisoteatteri, kuvataidekoulu SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA = sosiaalihuolto, terveydenhuolto, vanhustenhuolto, työllistäminen VALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS NUORISOVALTUUSTO VAMMAISNEUVOSTO VANHUSNEUVOSTO Konserniyhteisöt (mm) Vesilaitos Vuokrataloyhtiöt(t) Teatteri Elinkeinoyhtiö Kiinteistöyhtiöt RHL-Data YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA = lupahallinto ja valvonta KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA = liikuntatoimi, nuorisotoimi, museot, kirjasto TEKNINEN LAUTAKUNTA = infrastruktuuri ja rakentaminen KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA = maanhankinta, kaavoitus, metsä- ja maa-alueet, liikenteen yleissuunnittelu Kuva. Uuden kaupungin luottamushenkilöorganisaatio 1.3. Uuden kaupungin viranhaltijaorganisaatio Viranhaltijaorganisaation muodostumisesta on tarkoituksellisesti tässä vaiheessa sovittu vain yleisellä tasolla. Uuden kaupungin luottamushenkilöjohdolle halutaan antaa mahdollisuus itse vaikuttaa tarkoituksenmukaisen organisaation muotoutumiseen. Tarkoituksena on sovittaa kuntien organisaatiot huolellisesti yhteen ja omaksua kaikista kolmesta kunnasta parhaita käytäntöjä. Uudelle kaupungille valmistellaan ennen liittymistä uuden kaupungin näkökulmasta tarkoituksenmukainen organisaatiorakenne ja hallintosääntö vuoden 2016 aikana. Uuden kaupungin organisaatiorakenne, viranhaltijoiden hierarkia- ja toimivaltasuhteet sekä virkanimikkeet päätetään hallintosäännössä. Yhdistymissopimuksessa on sovittu seuraavat lähtökohdat viranhaltijaorganisaatiolle: Uuden kaupungin ylin viranhaltijajohtaja on kaupunginjohtaja. Kaupunginjohtajan vastuulla on kuntakonsernin johtotehtävät ja kaupunginjohtaja toimii kaupunginhallituksen esittelijänä. Uudessa kaupungissa toimii kaupunginjohtajan alaisuudessa hallintokeskus, jossa on seuraavat johtoryhmätason toiminnot: keskushallinnon, taloushallinnon, henkilöstöhallinnon ja kehittämistoiminnan tehtävät. Uudessa kaupungissa on lähtökohtaisesti kaksi toimialaa: o o o Palvelutoimiala. Toimialaan sisältyvät sosiaali- ja terveystoimi ja sivistystoimi. Elinvoimatoimiala. Toimialaan sisältyvät tekniset palvelut, ympäristötoimi, rakennustarkastus, maankäyttö, elinkeinojen kehittäminen. Palvelu- ja elinvoimatoimialojen johtajat toimivat tarvittaessa vuorotellen kaksivuotiskausittain kaupunginjohtajan sijaisena. Kuntarakennelain mukaan yhdistymissopimuksessa tulee sopia virassa olevien kunnanjohtajien asemasta uudessa kunnassa. Yhdistymissopimuksessa on sovittu, että virassa oleville kunnan- ja 7

8 Vanhustenhuolto Sosiaalihuolto Terveydenhuolto Varhaiskasvatus Koulutus (perusopetus ja II-aste) Kirjastotoimi Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Vapaa sivistystyö / kansalaisopisto Tekninen toimi Ympäristötoimi Rakennusvalvonta Maankäyttö Elinkeinotoimi kaupunginjohtajille turvataan uudessa kaupungissa johtoryhmätason virat ja nykyiset palvelusuhteen ehdot palkkaetuineen. KAUPUNGINJOHTAJA Kuntakonsernin johtotehtävät Kaupungin johtoryhmän johtaminen Kaupunginhallituksen esittelijä HALLINTOKESKUS Keskushallinto Taloushallinto Henkilöstöhallinto Kehittämistoiminta PALVELUTOIMIALA ELINVOIMATOIMIALA Kuva. Uuden kaupungin viranhaltijaorganisaatio Luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaation toimivuutta arvioidaan uuden kaupungin ensimmäisen valtuustokauden aikana ja niihin voidaan tehdä tarvittaessa muutoksia yhdistymissopimuksen päättymisen jälkeen. Vaikutusten arviointi Kuntarakenneselvityksen ensimmäisessä vaiheessa laaditun vaikutustenarviointitaulukon voidaan olevan perusteltu myös toiseen vaiheen tulosten perusteella. Erityisesti päätösvallan ja kehittämisen keskittymistä on pyritty ehkäisemään sopimalla yhdistymissopimuksessa kiintiöpaikoista, uusista toimintatavoista sekä sopimalla koko uuden kaupungin kehittämisestä. Vaikutusten arviointi: johtamisen ja demokratian näkökulma Edut / mahdollisuudet Resurssien yhteen koonti, päällekkäisyyksien purkaminen ja optimaalinen allokointi parantavat toimintavarmuutta, laatua ja asiantuntemusta sekä tehokkuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta Hallinto (sekä luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatio) kevenee Kuntien keskinäisten sopimusten tarve poistuu Mahdollisuudet kehittää ja luoda uusia toimintatapoja paranevat Uusi kaupunki on vahvempi neuvottelija Haitat / uhat Päätöksenteon nopeus ja joustavuus voi kärsiä kuntien yhdistyessä ja byrokratia voi lisääntyä Yhteishengen löytyminen ja uuden kuntaidentiteetin muodostaminen voi viedä pitkään Paikallinen asiantuntemus ja vaikutusmahdollisuudet voivat heiketä Uhka päätösvallan ja kehittämisen keskittymisestä Riihimäelle yhdistymissopimuksessa on sovittu, että uuden kaupungin eri alueiden edustajien 8

9 hankinnoissa ja kilpailutuksessa Seudun kokonaisetu otetaan paremmin huomioon, kun koko seudulle tulee yhteiset säännöt ja käytännöt sekä palvelu- ja laatutasot vaikuttamismahdollisuudet turvataan ja koko uutta kaupunkia kehitetään 2. Asukkaiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuudet uudessa kunnassa Uudella kuntalailla halutaan vahvistaa kuntien asukkaiden ja palvelujen käyttäjien oikeutta osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kuntien kannustetaan tarjoamaan monipuolisia, vaikuttavia ja käyttäjälähtöisiä osallistumiskeinoja. Kunnat saavat itse päättää miten kuntalaiset pääsevät osallistumaan. Esimerkkejä osallistumis- ja vaikuttamiskeinoista: Keskustelu- ja kuulemistilaisuuksien sekä kansalaisraatien järjestäminen Asukkaiden mielipiteiden selvittäminen ennen päätöksentekoa mm. kyselyillä Palvelujen käyttäjien edustajien valitseminen kunnan toimielimiin Mahdollisuudet osallistua mm. kunnan talouden suunnitteluun Palvelujen suunnittelu ja kehittäminen yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa Asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteisen asioiden suunnittelun ja valmistelun tukeminen Kuntien yhdistymissopimuksessa on määriteltävä asukkaiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteuttamisen keinot uudessa kunnassa. Yhdistymissopimuksessa on sovittu, että uusi kaupunki tukee asukkaidensa aktiivista osallistumista ja vaikuttamista omaan elinympäristöönsä ja aluetta koskevien päätösten tekoon. Kaupunki kehittää asukkaiden ja palvelujen käyttäjien nykyaikaisia osallistumis-, palaute- ja kuulemismahdollisuuksia mm. verkkopalvelujen ja sosiaalisen median kautta. Lisäksi kaupungin päätöksenteossa noudatetaan avoimuuden periaatetta ja suositaan avointa keskustelua. Alueellinen ja käyttäjäryhmien vaikuttavuus turvataan uudessa kaupungissa virallisia lausuntoja pyytämällä olemassa olevilta organisaatiolta ja yhteisöiltä (kyläyhdistykset, seurat, vanhempaintoimikunnat ym.). Uudessa kunnassa jatkavat vaikuttamistoimieliminä lakisääteinen vanhusneuvosto sekä vammaisneuvosto. Lain mukaan uudessa kaupungissa tulee olla myös nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä. Valtuusto päättää nuorten vaikuttamisjärjestelmän perusteista ja nuorisovaltuustolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan. Uuden kaupungin tasapuolisen kehittämisen varmistamiseksi perustetaan kuntaorganisaatioon valtuuston alainen asukaslautakunta. Lautakunnan tavoitteena on turvata asukkaiden vaikutusmahdollisuudet lähipalveluihin ja asuinympäristön kehittämiseen. Lautakunnan tehtävinä ovat yhteydenpito paikallisiin yhdistyksiin ja järjestöihin, eri alueiden asukkaiden kuuleminen heitä koskevassa päätöksenteossa ja kuulemisen pohjalta lausuntojen antaminen päätöksenteon tueksi. Asukaslautakuntaan valitaan yhteensä 15 jäsentä niin, että jokaisen lakkaavan kunnan alueelta valitaan viisi jäsentä. Tavoitteena on, että enemmistö jäsenistä valitaan uuden kaupungin luottamushenkilöistä. Näin varmistetaan lautakunnan sujuva ja vaikuttava työskentely ja korostetaan lautakunnan asemaa osana kaupungin päätöksentekorakennetta. Lautakunnan esittelijänä toimii uuden kaupungin viranhaltija. Lautakunnasta määrätään tarkemmin uuden kaupungin hallintosäännössä, joka valmistellaan ennen kuntien yhdistymistä. 3. Palvelujen järjestämisen periaatteet uudessa kunnassa 3.1. Palvelujen järjestämisen tavoitteet ja palvelurakenne Uuden kaupungin palveluiden järjestämisestä on linjattu yhdistymissopimuksessa sekä strategisella tasolla että yksityiskohtaisemmin esimerkiksi palveluverkkojen osalta. Sekä pidemmän aikavälin strategiset tavoitteet että sopimuksen voimassaoloajan sopimukset piirtävät kuvan tasapuolisesti kuntien eri osat huomioivasta palvelurakenteesta. Uuden kaupungin palveluiden järjestämisen lähtökohtana on asukkaiden yhdenvertaisuus palveluiden saavutettavuuden suhteen. Uuden kaupungin palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa tavoitteena on hyvä asuinympäristö, laadun parantaminen, vaikuttavuus ja 9

10 kustannustehokkuus. Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen perustuu tehokkaimpien ja järkevimpien toimintatapojen käyttöönottoon koko kaupungin alueella. Palvelutuotannossa hyödynnetään aktiivisesti innovaatioita ja nykyteknologiaa. Kaupungin eri osissa asuvilla asukkailla tulee olla mahdollisuus samantasoisiin palveluihin. Lähipalvelut tuotetaan asukkaille talousarvion puitteissa tasalaatuisina ottaen huomioon alueelliset erityispiirteet etäisyyksissä, liikenneyhteyksissä ja palvelutarpeessa. Palveluiden saavuttavuus varmistetaan uuden kaupungin näkökulmasta vuoden 2016 aikana valmistettavalla joukko-, asiointi-, ja palveluliikennesuunnitelmalla. Palveluita järjestetään myös paikasta riippumattomina sähköisinä palveluina ja kuntalaisille kotiin vietävinä palveluina. Kaupunki järjestää sähköisten palveluiden saatavuuden edistämiseksi sekä päätelaitteita että avoimia langattomia yhteyksiä kaupungin eri tiloihin. Palveluiden järjestämisen lähtökohtana on uuden kaupungin aluerakenne ja yhdyskuntarakenne, joka perustuu yhdistyvien kuntien keskuksiin ja taajamiin. Palvelurakenteen yhteensovittaminen suunnitellaan ja toteutetaan siten, että kaikkien yhdistyvien kuntien alueen elinvoima vahvistuu osana uutta kaupunkia. Uudessa kaupungissa hallinnon ja palvelujen sijoittumisessa tukeudutaan olemassa olevaan uuden kaupungin rakennuskantaan eli uusia toimipisteitä ei ole tarkoitus rakentaa. Yhdyskuntarakenteen perusteet jaetaan yhdistymissopimuksen mukaisesti neljään eri tasoon: 1. Uuden kaupungin pääkeskus on Riihimäen kaupunkikeskus, joka palvelee koko kaupunkia sekä kaupungissa asioivia. Kaupunkikeskuksessa on koko kaupunkia palvelevat keskitetyt palvelut, ellei niitä toteuteta yksittäisestä päätaajamasta. Kaupunkikeskuksessa on sosiaali- ja terveydenhuollon osaamiskeskus, jossa tuotetaan perusja erikoistason palveluja. Kaupungissa tarjotaan II-asteen lukio- ja ammatillista koulutusta sekä ammattikorkeakoulutusta sekä keskitettyjä kulttuuri- ja liikuntapalveluja. Kaupungissa järjestetään myös yleissivistäviä kansalaisopistopalveluita, joita voidaan tarjota myös kaupunkikeskustan ulkopuolella (taajamissa) erillisen suunnitelman mukaan. Rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu ja asumispalvelut toteutetaan keskitetysti huomioiden kaupungin eri alueiden erityispiirteet (rantarakentaminen, maatalouden harjoittaminen, vapaa-ajan asuminen, vesiensuojelu Vanajavesisäätiö, maa-aineksen otto). Erikseen nimettäviä palveluita voidaan tarjota myös osa-aikaisissa asiointipisteissä päätaajamissa. 2. Kaupungissa on lisäksi kaksi päätaajamakeskusta (Lopen Kirkonkylä ja Hausjärven Oitti), joissa on muissa taajamissa järjestettävien palveluiden lisäksi hyvinvointiasema (mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluohjaus ja neuvonta, sairaanhoitajan ja lääkärin ajanvarausvastaanotto, hammashuolto, neuvolatoiminta) ja tuotetaan yläkoulu- ja lukioopetusta, kirjasto, kulttuuripalveluita, nuorisotoimintaa sekä maaseutuhallinnon palveluita. 3. Päätaajamien lisäksi on taajamia (Hikiä, Ryttylä, Monni, Launonen ja Läyliäinen), joissa turvataan erikseen nimetyt, asukkaiden arkipäivää tukevat lähipalvelut ja joiden kasvua ja kehittymistä tuetaan aktiivisella ja tarkoituksenmukaisella kaavoituksella. Joka päivä tarvittavia arjen palveluita ovat muun muassa varhaiskasvatuspalvelut, alakoulujen perusopetus, lähiliikuntapaikat ja kirjastopalvelut. Lisäksi terveyttä edistäviä palveluita tuotetaan taajamissa joissa niitä on sopimuksen hyväksymisen ajankohtana. 4. Kaupungissa on laajat maaseutualueet / haja-asutusalueet sekä kyliä, joiden elinvoimaa kehitetään niiden vahvuuksien mukaan. Näille kylille ja haja-asutusalueille tarjottavista palveluista päätetään erikseen tapauskohtaisesti huomioiden olemassa oleva infrastruktuuri ja palveluverkko (esimerkiksi kyläkoulut, uimapaikat, venevalkamat ja ulkoilureitistöt). Lisäksi tuotetaan kirjastopalveluita sopimuksen hyväksymisen ajankohdan tasoisena. Kuntainfrastruktuuri ja rakennetun ympäristön hoito suunnitellaan keskitetysti ja toteutetaan hajautetusti koko kaupungin alueella. Seuraavassa on tiivistetyt esitykset toimialakohtaisten työryhmien työstä. Toimialakohtaisten työryhmien esittämät ehdotukset ovat soveltuvin osin olleet tukiaineistona liitossopimusta 10

11 valmisteltaessa. Työryhmien työtä tullaan hyödyntämään jatkossa uuden kunnan palveluverkkoa muodostettaessa ja palveluiden sisällöstä päätettäessä Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveystoimen palveluiden tarkastelu ja uuden kunnan optimaalisen palvelurakenteen laatiminen on ollut haasteellista valtakunnallisen sote-uudistuksen johdosta. Lisäksi valmistelussa on useita uusia lakeja, joiden voimaan tuleminen tai siirtyminen vaikuttaa uuden kaupungin palveluverkon rakentamiseen. Uuden kaupungin yhtenä yhteisenä merkittävänä tavoitteena on iäkkäiden ihmisten palvelurakenteen muuttaminen kotona asumista tukevaan suuntaan, mihin sisältyy muun muassa pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen. Tarkoituksena on hillitä kustannusten kasvua lisäämällä kuntouttavia palveluja iäkkäiden määrän kasvaessa. Kaikkia palvelutarpeen muutoksia on mahdoton ennakoida, mutta väestön oletetaan olevan tulevaisuudessa nykyistä parempikuntoista ja terveempää, jolloin raskaita palveluja ei tarvita suhteellisesti yhtä paljon kuin tänä päivänä. Kevään 2015 vaalien jälkeen toimensa aloittava hallitus päättää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen jatkosta. Valtakunnallisesti ollaan yhtä mieltä siitä, että valmistelutyö jatkuu, koska kaikki puolueet pitävät sitä tarpeellisena ja ovat yhtä mieltä siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen on keskitettävä yksittäisiä kuntia suuremmille alueille. Sote-järjestämislaki tullee uudessa tilanteessa voimaan aikaisintaan vuoden 2018 alussa. Sosiaali- ja terveystoimen työryhmän esitys on, että jos kuntaliitosta ei tule, seudullinen soteintegraatio viedään siitä huolimatta raportissa esitetyn mallin mukaisena eteenpäin. Riihimäki hoitaa Hausjärven ja Lopen sosiaali- ja terveydenhuollon vastuukuntamallilla. On todennäköistä, että valtakunnallisen sote-uudistuksen valmistelu jatkuu tällä hallituskaudella ja sote-esitys kulkee kohti maakunnallista mallia. Riihimäen seutu osallistuu aktiivisesti vuonna 2015 alkavaan maakunnalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja koskevaan selvitys- ja suunnitteluprosessiin. Sosiaali- ja terveystoimen palveluiden järjestämissuunnitelmissa on huomioitava myös sosiaali- ja terveystoimea koskevat erilaiset lait ja lakimuutokset sekä erityisesti Uusi sosiaalihuoltolaki ( ja ). Uuden sosiaalihuoltolain tarkoituksena on painopisteen siirtäminen hyvinvoinnin edistämiseen, ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen. Yksilön ja perheen tuen tarpeet tulevat jatkossa määrittämään sosiaalihuollon toimintakenttää ja asiakkuuksia enemmän ja tarkemmin. Lähestymiskulma tulee asiakaslähtöisemmäksi, jolloin asiakkaan osallisuus lisääntyy. Painopisteen muuttuminen edellyttää palvelutarjonnan monipuolistamista ja lisäämistä. Lain voimaantultua asiakasmäärät tulevat kasvamaan huomattavasti sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa. Muutos edellyttää nykyistä tiiviimpää ja suunnitelmallisempaa yhteistyötä eri sektoreiden välillä. Mitä vahvempi organisaatio sosiaali- ja terveystoimi on, sitä paremmin lain vaatimuksiin kyetään vastaamaan. Seuraavassa on koottu sosiaali- ja terveystoimen yhdistämisen tavoitteet ja vaikutukset Riihimäen seudulla, (peruslinjaukset asiakkaan, toiminnan/palvelujen, talouden ja henkilöstön kannalta): saavutettavat palvelut, oikea-aikaiset ja asiakkaan tarpeen kohtaavat palvelut vaikuttavat ja laadukkaat palvelut kustannustehokkaat palvelut uusi kunta on vetovoimainen työnantaja selkeä uusi palvelujärjestelmä, jossa sosiaali- ja terveystoimi toimivat tasavertaisesti yhdessä suuremmat kokonaisuudet palvelujen tuottamisessa rajapinta ja yhteistyö sivistystoimeen, liikuntapalveluihin, asumispalveluihin sekä työllisyysasioihin säilyy palvelukokonaisuuksien sisältöä ja toimintamallia muokataan ja uudistetaan noin asukkaan väestöpohjalla tuotettavien palvelujen turvaaminen Käypä-hoito suositusten mukaiset hoitokäytännöt eli hoito perustuu tutkittuun tietoon suositusten mukainen ammatillinen jatkokoulutus 11

12 Vaikutusten arviointi: sosiaali- ja terveyspalvelut Asiakasnäkökulma Mahdollisuudet: Yhden kaupungin malli asiakaslähtöiseen palvelujen järjestämisvastuuseen ja laatuun liittyen tarkoittaa palvelujen valinnan mahdollisuuksien lisääntymistä (esim. vanhusten päivätoiminnassa mahdollisuus myös iltaryhmiin), toimintavarmuuden kasvamista sekä kriteeristön, hintojen ja korvausten yhdenmukaisuutta. Erityisryhmien palvelujen (esim. vammaispalvelut ja mielenterveyskuntoutujien palvelut) tuottamisen osalta asiantuntemus on mahdollista koota yhteen ja tarjota asiakkaille koordinoidumpaa palvelua. Moniammatillinen työskentely näkyy asiakkaalle päin laadukkaana ja oikea-aikaisena palveluntuottamisena. Sähköisen asioinnin, mobiiliteknologian ja liikkuvien palveluiden hyödyntäminen ovat tulevaisuudessa tärkeässä asemassa ja niiden tuottamiseen asiakaslähtöisesti on uudella kaupungilla paremmat mahdollisuudet. Haasteet: Haasteeksi voi muodostua mahdollinen palveluiden keskittyminen tai ajallisesti rajoitettu saatavuus lähipalveluissa. Asiointimatkat voivat pidentyä ja paikallistuntemus ohentua. Asukkaiden paikalliset vaikuttamismahdollisuudet muuttuvat toiminnan ja päätöksenteon keskittyessä. Haasteeksi voi muodostua myös tiedonkulku. Toiminnan/palveluiden sekä talouden näkökulma Mahdollisuudet: Isompi kaupunki on vahvempi kokonaisuus, jossa erityisosaaminen esim. lastensuojelun saralla vastaa kokonaisvaltaisemmin ja ammatillisesti laadukkaammin asiakkaan tarpeisiin. Asiakaslähtöinen kehittämis- ja uudistamistyö on helpompaa isommassa kaupungissa ja hankkeiden läpivieminen ja rahoituksen saaminen helpottuu. Hallinnon ja talouden osalta yhtenä kaupunkina toimiminen parantaa sopimus- ja hankintaosaamista. Oman palvelutuotannon uudelleen organisoiminen ja toimintaprosessien kehittäminen voi vähentää ostopalvelujen käyttöä esimerkiksi laadukkaat kotiin vietävät palvelut. Toiminta tehostuu kokonaisuudessaan ja rekrytointi ja sijaisjärjestelyt todennäköisesti helpottuvat uuden vetovoimaisen kaupungin myötä. Yhteiset tietojärjestelmät ovat edullisemmat ja päällekkäinen työ poistuu. Haasteet: Haasteena voivat olla alussa toiminnan hallinnan vaikeudet. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kokonaisuuden hallintaan ja johtamiseen. Tällä muun muassa tarkoitetaan sitä, että sosiaali- ja terveystoimen yhteys muihin hallinnonaloihin tulee säilyä. Tasavertaisuus kauempana toimivien yksiköiden kohdalla tulee myös varmistaa. Riskiksi voi muodostua rahoituksen riittämättömyys suunnitellun palveluverkon toteuttamiseen. Säästöjä ei yhdistymisen kautta välttämättä tule, mutta kustannusten kasvu voi taittua. Myös uusista toimitiloista voi olla pulaa; toisaalla tiloja voi jäädä tyhjilleen. Tietojärjestelmien yhteensovittaminen saattaa muodostua haasteelliseksi. Palveluita tuotetaan kantokyvyltään heikoimman kunnan normein. Jäädään kiinni vanhaan rakenteeseen, eikä uudistumista tapahdu aidosti. 12

13 Palvelukokonaisuus ja palveluverkko Esitys sosiaali- ja terveystoimen palveluverkoksi perustuu jaotteluun: maakunnallisesti keskitetyt palvelut, keskitetyt palvelut ja päätaajamien ja taajamien lähipalvelut. Uuden kaupungin muodostamista on tarkasteltu asiakkaan, toiminnan/palvelujen, talouden ja henkilöstön kannalta. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKOKONAISUUS (PELKISTETTY HAHMOTELMA PALVELUKOKONAISUUDESTA) KESKITETTY PALVELU (MAAKUNNALLINEN KUNTAYHTYMÄ) LÄHIPALVELU MAAKUNNALLISESTI KESKITETYT PALVELUT * Vaativa erikoissairaanhoito * Sosiaalipäivystys * Lastensuojelun perhehoito * Esh-päivystys KAUPUNGIN ALUEELLA KESKITETYT PALVELUT * palvelualueiden hallinto TERVEYDENHOITO/Rmäen sairaala * Pth-päivystys * Hoitaja - lääkärivastaantot (yleisl.) * erikoislääkärit * Röntgen + laboratorio * Geriatrikeskus * Tehostettu kotisairaanhoito/kotisairaala TERVEYDENHOITO/Rmäen pääterveysasema KAUPUNGINOSAKESKUSTEN LÄHIPALVELUT * Suun terveydenhuollon Riihimäen HYVINVOINTIASEMA toiminta ja keskitetyt erikoistoimenpiteet TERVEYDENHOITO KAUPUNGINOSAKESKUSTEN LÄHIPALVELUT/ * Lab * Palveluohjaus HYVINVOINTIPALVELUJEN PALVELUPISTEET * Yhdistetty päihde- ja mielenterveys * Sairaanhoitajan - akuutti ja ajanvaraus JA TOIMINTAYKSIKÖT * Psykiatrian poliklinikka ja psykiatrian * Lääkärin vastaanotto - ajanvaraus *Vanhusten päivätoiminta päiväsairaala * Suunterveydenhuolto *Asumispalvelut * Ympäristöterveydenhuolto * Lab näytteenotto * Kehitysvammaisten päivätoiminta SOSIAALI * Psykiatrinen sairaanhoitaja * Neuvolat * A-klinikka * Neuvolat * Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto * Perheneuvola SOSIAALI * Vapaaehtoistoiminta * Asumispalvelut * Palveluohjaus ja -neuvonta * Kuntouttava työtoiminta * Laitoshoito * Sosiaalityö ja -ohjaus (työntekijöiden vast.ottopäivät) * Kotisairaanhoito * Shl:n ja Keval:n muk. työtoiminta * Kotihoito * Tukien ja avustusten myöntäminen * Lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö * Asumisen ohjaus (Keva, mt-kuntoutujat, päihdekunt.) Kuva. Uuden kaupungin sote-palveluiden kokonaisuus osana maakuntaa Palveluverkkokuvauksen pohjana ovat Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän visiotyöryhmän laatima palvelurakenteen kehittämissuunnitelma ja Riihimäen seudun suunnitelmat palvelujen kehittämiseksi. Terveyskeskuksen vision valmistelussa on otettu huomioon sosiaalitoimen palvelujen liittäminen palvelukokonaisuuteen. Alla kuvataan uuden kaupungin palveluiden tuottaminen osana suurempaa (maakunnallista) tuottajaorganisaatiota. 13

14 MAAKUNNALLISESTI KESKITETYT PALVELUT UUDEN KAUPUNGIN KESKITETYT PALVELUT UUDEN KAUPUNGIN LÄHIPALVELUT RIIHIMÄEN SAIRAALAKESKUS RIIHIMEÄN SEUDUN AVOPALVELUT LÄHIPALVELUT KOTIIN VIETÄVÄT PALVELUT PALVELUALUEIDEN HALLINTO PÄIVÄTOIMINTA ASUMISPALVELUT LAITOSHOITO sote-alue valtakunnall isesti keskitetty vaativin esh PSYKIATRI- NEN OSASTO- HOITO JA PÄIVYSTYS SOMAATTINE N ERIKOISSAI- RAANHOITO TUKIPALV RTG + LAB YHTEIS- PÄIVYSTYS ja ESH päivystys Röntgen ja lab. ENSIHOITO PÄIVYSTYS -pth APUVÄLINEKESKUS OSASTORYHMÄ - akuutti 1 -akuutti 2 -kuntoutus -geriatria GERIATRIAN POLIKLINIKKA semiakuutti traumapkl oma esh - endoskopiat - avo psyk - suuret erikoisalat (tmp) - lääkehoitoyksikkö TUKIEN JA AVUSTUSTEN MYÖNTÄMINEN kotisairaalan tukiosasto geriatrikeskus VASTAANOTTOTOIMINTA - yleiääkärit - asiantuntija lääkärit - asiantuntija hoitajat - fysiorerapia - konsultoivat lääkärit SUUN TERVEYDENHUOLTO - hml + hht - Erikoishml - suuhygienistit TYÖTERVEYSHUOLT O TYTÄRYHTIÖ INR POLIKLINIKK ERITYISTYÖNTEKIJÄ T TERAPIAT - puheterapia, toimintat, jalkahoitaja potilasasiiamiehet KOTISAIRAALA JA TEHOSTETTU KOTISAIRAANHOITO A-KLINIKKA ASUMISPALVELU T SHL:N JA KEVAL:N MUKAINEN TYÖTOIMINTA OPISKEL IJA TH -th + lääk PERHENEUVOL A KOTIHOITO PSYKIATRINEN SAIRAANHOITO SOSIAALITYÖ JA - OHJAUS LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA VASTAANOTTOTOIMINTA SH + LÄÄKÄRI -fysioterapia lab. näytteen otto PALVELUNEUVONTA VAPAAEHTOISTOIMINTA SUUN TERVEYDENHUOLT O - hml + hht - suuhygienistit KILPAILUTETTU YKSITYINEN PALVTUOTTAJA OPPISOPPI - itseopiskelu ja omahoito SOSIAALI PÄIVYSTYS LASTENSUOJELU N PERHEHOITO RUOKAHUOLTO -kotiin -asumispalv. -(akuuttihoidon) osastoille HOITOTARVIKEJAKEL U JA VARASTO LOGISTIIKKA KOULU TH th + lääk KESKUSNEUVOLA th + lääk (Rmk lapsiperheiden KOULU- JA OPISKELIJA TH - th + lääk NEUVOLA th + lääk KS. SIVI TUKIPALVELUT (SIIVOUS JA HUOLTO) ICT -Efficatuki KanTa-arkisto, reseptikeskus, eomahoito, sähköinen asiointi Sivistystoimen psykologit ja kuraattorit Kuva. Uuden kaupungin palveluverkko YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO ml. Janakkala Keskitetyillä palveluilla tarkoitetaan yhteisiä palveluita, joille ei ole päivittäistä tarvetta ja/tai joiden tuottamiseen tarvitaan lähipalveluita laajempi asiakaspohja tai, jotka edellyttävät erityistä osaamista, tiloja tai laitteita. Keskitettyjen palvelujen vastaanottoa ja palveluohjausta voidaan järjestää lähipalvelukeskuksissa ja toimipisteissä. Lähipalveluilla tarkoitetaan palveluita, joita käytetään toistuvasti ja/tai päivittäin ja, joita annetaan asukkaan lähiympäristössä tai tuodaan kotiin palveluntarpeen mukaisessa laajuudessa. Lähipalveluja voidaan tuottaa sähköisinä palveluina, liikkuvina palveluina, kotiin tuotavina palveluina ja lähellä tarjottavina palveluina. Keskitetyt terveyspalvelut koostuvat sairaanhoidon, suun terveydenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon palveluista sekä tukipalveluista. Sairaanhoidon palveluihin sisältyvät erikoissairaanhoito, akuuttisairaanhoito ja päivystys, yleislääkäri- ja erikoislääkäripalvelut, lääkinnällinen kuntoutus, mielenterveys- ja päihdepalvelut, erityistyöntekijät sekä geriatria. Suun terveydenhuollon palveluista keskitettyihin palveluihin kuuluvat erikoishoidot (oikominen, kirurgia, proteettinen hoito, anestesiahoito) ja kiireellinen hoito. Ympäristöterveydenhuollon palveluihin kuuluvat eläinlääkintähuolto ja terveysvalvonta. Uuden kaupungin terveydenhuollon palvelut organisoituvat olemassa olevaan rakenteeseen: nykyisen kaltaiset erikoissairaanhoito- ja perusterveydenhuollon palvelut, joista edelleenkin ensin mainittu jakautuu erikoisalakohtaisesti. Jälkimmäiseen kuuluvat avoterveydenhuollon vastaanottotoiminnan palvelukokonaisuus, ennalta ehkäisevien palveluiden kokonaisuus, kuntoutus-, terapia- ja erityistyöntekijöiden palvelukokonaisuus, terveyskeskussairaalan, geriatrian poliklinikan ja tehostetun kotisairaanhoidon palvelukokonaisuus, suun terveydenhuollon palvelut ja erillinen perusterveydenhuollon päivystys sekä ympäristöterveydenhuollon palvelut. Vastaanottotoiminnan palvelukokonaisuus: Lääkäreiden vastaanottotoiminta (ja siihen liittyvät sairaanhoidolliset toiminnat) keskitetään alkaen Riihimäen sairaalaan. Sinne muodostetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon vahvasti integroitunut osaamiskeskus, jossa tuotetaan pääosa uuden kaupungin lääketieteellisistä palveluista. Keskittäminen vapauttaa Riihimäen pääterveysasemalla tiloja ja mahdollistaa myös asianmukaiset integraatiot sosiaalipalveluiden kanssa esimerkiksi Riihimäen pääterveysasemalla. Riihimäen sairaalasta pääterveysasemalle siirtyvää toimintaa on nuorisopsykiatria ja mahdollisesti myös aikuispsykiatria ja psykiatrinen päiväsairaala. Näin muodostuu keskitettyjen palveluiden osaamiskeskuskonseptin mukainen palvelurakenne. 14

15 Päätaajamissa kehitetään hyvinvointiasema-mallia. Lääkäripalveluita tarjotaan palvelutarpeen arvion mukaisesti ajanvarausvastaanotoilla. Lääkäripalvelut jatkuvat ennallaan neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa ja entisin volyymein päätaajamissa oleviin laitoksiin, asumispalveluihin ja kotihoitoon. Lähipalveluna jatkuvat hammaslääkäreiden ja suuhygienistien vastaanotot. Lähipalvelut tuotetaan päätaajamien hyvinvointiasemilla, joissa toimii päivittäinen sairaanhoitajan vastaanotto ja joita tuetaan lääkärin ajanvarausvastaanotoin tai videoneuvotteluyhteydellä. Hyvinvointiasemilla asiointi järjestetään joustavaksi ja sitä tuetaan muun muassa vierianalyysinä toteuttavilla laboratoriopalveluilla. Päätaajamien hyvinvointiasemilla toteutetaan hoitajalähtöistä toimintaa: valmistellun vastaanoton hoitajakäynnit, kiireellisen hoidon tarpeen arviot ja Marevan-potilaiden kontrollit ja lisäksi on terveysneuvontaa ja rokotustoimintaa. Päätaajamissa on myös neuvolatoiminta integroituneena samoihin tiloihin hoitajavastaanottojen kanssa, jossa keskittämisetuna henkilökunnan asiantuntemuksen käyttö (terveyden edistäminen, terveysneuvonta, rokotustoiminta). Laboratoriopalveluiden näytteenotto sisällytetään myös hyvinvointiaseman toimintaan. Terveyskeskussairaalan palvelukokonaisuus Sairaalan palvelukokonaisuuteen muodostuvat akuuttihoidon ja vaativan kuntoutuksen osastotoiminta (tukee erikoissairaanhoidon kuntoutukseen kokonaisuutta), geriatrikeskus ja tehostettu kotisairaanhoito/kotisairaala. Jatkossa palveluketjussa korostuu hoitojaksojen lyheneminen ja niiden määrän lisääntyminen. Kun laitospaikkoja vähennetään edelleen ja fokus on kotona asumisessa ja nopeassa kotiuttamisessa, edellyttää tämä ikäihmisiltä hyvää tai riittävän hyvää toimintakykyä. Kuntouttava työote osastohoidossa on oleellista tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Fysioterapeuttien ja erityistyöntekijöiden riittävä resurssi mahdollistaa tehokkaan kuntoutumisen kotiin. Hoitohenkilökuntarakenteessa lisätään sairaanhoitajapainotteisuutta, mikä lisää potilasturvallisuutta ja hoidon laatua. Toiminnassa korostuu edelleen moniammatillisuus hoitajat, erityistyöntekijät, fysioterapeutit, yleis- ja erikoislääkärit koska hoito-/kuntoutussuunnitelmat ja niiden toteuttaminen on yhä haastavampaa ikääntyvän väestön palvelutarpeen lisääntyessä. Esimerkiksi fysioterapeutin näkemys kuntouttamisesta tulee olla viivytyksettä saatavissa. Geriatrisen asiantuntemuksen tarve lisääntyy huomattavasti. Terveyskeskussairaalaan muodostetaan geriatrikeskus geriatrian poliklinikan ja osaston fyysisesti yhteisiin tiloihin. Tällöin resurssien optimaalinen käyttö on varmistettavissa. Geriatrit vastaavat konsultaatioihin muutoinkin kuin vain muistisairauksien diagnostiikassa. Muistisairaiden osastohoitoa varaudutaan tuottamaan maakunnallisesti ja tarjotaan myös tutkimusjaksoja. Tavoitteena on nopea diagnostiikka, hoidon aloitus ja hoito-/kuntoutussuunnitelma. Neuropsykologin palvelut todennäköisesti joudutaan hankkimaan ostopalveluina jatkossa, ellei maakunnallisia ratkaisuja tehdä. Sairaalan akuuttiosastojen osaamista profiloidaan. Osastoilla tarvitaan yleislääkäritason tueksi neurologin, ortopedin ja infektiolääkärin konsultaatioita viikoittain. Vaativampaan kuntoutukseen painottuvalla osastolla tarjotaan ortogeriatrista kuntoutusta jo ennen leikkaukseen menoa ja sisältäen ennakoivan lääkityksen ja ravitsemustilan arvioinnin. Vaativan kuntoutuksen osasto voisi palvella alueellisesti seutukuntaa laajemmalle alueelle. Saattohoito keskitetään yhdelle osastoista. Vain vaativin saattohoito vaatii jatkossa siihen keskittyneen yksikön. Useimmat saattohoidot voidaan tarjota joko terveyskeskussairaalassa tai kotisairaalassa. Saattohoitoon koulutettu ja perehtynyt hoitohenkilökunta ja yksikkö voivat oleellisesti vähentää ulkoisia ostopalveluita ja tukea seudullista palvelujen tarjontaa. Vaativan saattohoidon keskittäminen terveyskeskussairaalan yhteyteen vaatii saattohoitoon erityispätevyyden suorittaneen lääkärin. Lääkäreiden erikoistumiskoulutusta tarjotaan geriatriaan ja yleislääketieteeseen erikoistuville lääkäreille. Heille suunnitellaan sopiva kokonaisuus osasto- ja poliklinikkatoiminnasta sekä kotisairaanhoidosta ja tarvittaessa myös pitkäaikaisesta laitoshoidosta. 15

16 Palvelukokonaisuuteen kuuluu myös kotisairaalan tukikohta ja se toimii osastojen ja päivystyksen läheisyydessä tukipalveluvaatimusten takia. Tehostettu kotisairaanhoito nopeuttaa kotiutusta ja korvaa osalla potilaista osastohoitojakson. Tukiosastona toimii toinen akuuttiosastoista. Kotisairaala tarvitsee ympärivuorokautisen hoitohenkilökunnan, mutta toiminta on tutkitusti kustannustehokasta. Kotisairaanhoitoon tarvitaan sairaanhoitajien lisäksi fysioterapeutin työpanosta. Kotihoidon lääketieteellisessä toiminnassa proaktiivinen työote, jossa huomioidaan potilaan voinnin muutokset ja ennakoidaan tulevaa, voi välttää sairaalahoidon tarpeen kokonaan. Siksi kotisairaanhoidon kotisairaalahoidon resursoinnin tulee olla joustavaa. Riihimäen sairaalassa toimivat erikoislääkärit (sisätautien, kirurgian ja keuhkosairauksien) tulevat pyydettäessä osastoille ja heitä voidaan konsultoida myös kotisairaalan tarpeissa. Keskitetyssä osastotoiminnassa potilasta ei tarvitse tarpeettomasti siirtää sairaalasta toiseen. Sosiaalityöntekijä on tiiviissä yhteistyössä osastojen kanssa asumiseen, tukiin ym. sosiaalietuuksiin liittyvissä asioissa ja tukee myös osaltaan kotisairaalaa. Kotisairaala toimii sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon alueella ja integroituu molempien toimintaan kiinteästi toimien puskurina osastoille ja päivystykseen. Osaamiskeskuksessa toimiva lääkäriosaaminen mahdollistaa konsultaatioyhteyden. Potilaiden näkökulmasta tämä on lähipalvelua parhaimmillaan. Kiinteä yhteistyö sekä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen että sairaankuljetuksen kanssa on erittäin tärkeä. Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollon toiminta (hammaslääkäri- ja suuhygienistivastaanotto) jatkuu lähipalveluna hyvinvointiasemilla. Suun terveydenhuolto Riihimäellä voidaan koota samaan paikkaan. Päätaajamien hyvinvointiasemien palveluun (lähipalvelu) kuuluu suunhoidon osalta paitsi korjaava perushoito niin myös ennalta ehkäisevä suunhoito. Ennalta ehkäisevään suunhoitoon panostetaan elämänkaaren kaikissa vaiheissa. Suunhoito on lakisääteisesti osa oppilashuoltoa, joten lasten ja nuorten ennalta ehkäisevää suunhoitoa tuetaan aktiivisilla kutsuilla määräaikaistarkastuksiin. Ikäihmisten suunhoitoa toteutetaan vanhuspalvelulain mukaisesti. Vanhenevan väestön suunhoidon tarve kasvaa yhä, koska hampaallisten ikäihmisten määrä nousee. Kiinteä moniammatillinen yhteistyö mm. sairaalan potilasosastojen kanssa on välttämätöntä tulevaisuudessa. Alueen väestöpohja (alle asukasta) on kooltaan sopiva lähtökohta lakisääteisten perushoidon erikoispalvelujen (mm. oikomishoito, suukirurgia, protetiikka, purentafysiologia, anestesiahammashoito) järjestämiseen ja keskittämiseen. Virka-ajan ulkopuolinen suunhoidon päivystys järjestetään lakisääteisesti yhteistyössä nykyisen sairaanhoitopiirin alueen kuntien kanssa (Hämeenlinna, Janakkala-Hattula, Forssa) tai yhteistyönä ERVA-alueen (Tampereen yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualue) kanssa. Yöajan suunhoidon päivystys on lakisääteisesti Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa. Suunhoidon vaativa erikoissairaanhoito tuotetaan Kanta-Hämeen keskussairaalan suusairauksien osastolla sekä Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa. Perusterveydenhuollon päivystyksen palvelukokonaisuus Päivystysasetus määrittää terveydenhuollon päivystyspalveluita vuoden 2015 alusta alkaen. Uuden kaupungin oma päivystysyksikkö päivittäin klo välisenä aikana toimii portinvartijana kalliimpaan erikoissairaanhoidon 24/7 palveluun. Toisaalta se ohjaa oikean hoidontarpeen arvion mukaan asianmukaisiin jatkohoitoihin tarvittaessa viiveettä. Oman päivystysyksikön toiminta turvaa osastoryhmän lääkäripalvelut viikonloppuisin ja pyhäpäivinä. Sosiaalitoimen palvelut Toimeentulotuen perusosan myöntäminen siirtyy näillä näkymin Kelalle vuonna Kaupunkiin jää täydentävän ja harkinnanvaraisen toimeentulotuen myöntäminen. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhdistyminen seudulla on hyväksytty kuntien toimielimissä vuonna

17 Uuden kaupungin keskitettyjä palveluja ovat A-klinikka, perheneuvola, laitoshoito, sosiaalihuoltolain ja kehitysvammalain mukainen työtoiminta, tukien ja avustusten myöntäminen sekä asumispalvelut. Asiakkaan luona tapahtuvaan lähipalveluun tuo muutosta palvelun hallinnon keskittyminen. Nykyiset eri asiakasryhmien asumispalvelut tulevat pääsääntöisesti säilymään entisellään. Yhteistyön mukanaan tuomia synergiaetuja otetaan kuitenkin jo tällä hetkellä huomioon palveluja kehitettäessä mm. tilojen ja henkilökunnan osalta. Sosiaalityön asiakasvastaanotto aikuissosiaalityössä ja lastensuojelussa tulee vähentymään lähipalveluna siten, että lähipalvelun vastaanottoaikoja rajoitetaan ja palveluvalikko on suppeampi kuin tällä hetkellä (lähipalveluna on mahdollista järjestää esimerkiksi tiettynä päivänä). Sosiaalitoimen lähipalveluita tulevat olemaan asumispalvelut, päivätoiminta, palveluneuvonta, sosiaalityö ja -ohjaus, kotihoito, lapsiperheiden perhetyö, kuntouttava työtoiminta sekä vapaaehtoistoiminta. Työllisyydenhoito (palkkatukityö, kesätyöt, velvoitetyöllistäminen ja erilaiset työllisyyshankkeet) ovat uudessa kaupungissa keskushallinnon alaisuudessa. Kuntouttava työtoiminta on sosiaali- ja terveystoimen alaista toimintaa. Kustannustehokkailla palveluilla lisätään tuottavuutta ja kilpailukykyä palvelujen tuottamisessa. Tuottavuutta voidaan parantaa mm. päällekkäistä hallintoa keventämällä ja siirtämällä vapautuvia voimavaroja hallinnosta palveluihin. Lisääntyvään palvelutarpeeseen ei voida vastata vain resursseja lisäämällä, vaan resursseja tulee siirtää käyttötarkoituksesta toiseen. Oppilashuolto Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös muiden toimijoiden kanssa. Ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista on koulun henkilökunnalla. Oppilashuollon palveluja ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut. Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskinäinen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä oppilashuollossa. Oppilashuollon monialaisen yhteistyön rakenteita, muotoja ja toimintatapoja kehitetään kouluyhteisössä ja eri yhteistyötahojen kanssa. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lisää kunnan suunnitelmavelvollisuuksia, sillä sen mukaan lastensuojelulain 12 :n mukaiseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan tulee kirjata laissa säädetyt oppilas- ja opiskelijahuollon asiat. Uuden kaupungin oppilashuollon palveluiden järjestäminen perustuu edelleen koulujen oppilashuoltotyöryhmien toimintaan ja moniammatilliseen yhteistyöhön. Tärkeää on, että oppilashuollon palvelut saadaan yhdenvertaisena kaikille oppilaille ja että tuki voidaan antaa oppilaille mahdollisimman varhain ja mielellään ennakoidusti ennen ongelmien syntymistä. Uusi oppilashuoltolaki edellyttää monialaisen oppilashuollon ohjausryhmän perustamista. Ryhmä tulee vastaamaan opetuksen ja koulutuksen järjestäjäkohtaisen oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Lisäksi tulee olla koulun ja oppilaitoksen oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaava oppilaitoskohtainen oppilashuoltoryhmä sekä yksittäisen oppilaan tai opiskelijan taikka tietyn oppilas- tai opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseen liittyvien asioiden käsittelemistä varten tapauskohtaisesti koottava monialainen asiantuntijaryhmä. 17

18 3.3. Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus on myös uudessa kaupungissa lähipalvelu (ks. kuva alla). Päiväkodit Kunnallinen PK yksityinen PK ryhmä PK Avoin VAKA Kuva. Päiväkotiverkko Varhaiskasvatuksen kehittämisessä tulee ottaa huomioon seuraavat seikat: Koulurakentamisen yhteydessä on huomioitava varhaiskasvatuksen tarpeet (koulu / päiväkoti) Vuorohoito ja erityispäivähoito keskitetysti Esiopetus järjestetään alakoulujen yhteydessä lukuunottamatta vuoropäivähoitoa Esioppilaiden päivähoito ja koululaisten iltapäivätoiminta järjestetään kuntakohtaisten olosuhteiden mukaisesti Aamutoimintaa ei pääsääntöisesti järjestetä Vuoropäiväkotien ja sulkuaikoina toiminnassa olevien päiväkotien osalta luonnolliset työssäkäyntisuunnat tulee ottaa huomioon Erityisesti yksityisessä toiminnassa voidaan hyödyntää palveluseteliä. Ryhmämuotoisessa päivähoidossa pyritään optimaaliseen ryhmäkokoon. Perusopetus Yhdistymissopimuksessa on sovittu, että koko uuden kaupungin kouluverkko säilytetään lukuvuoden tasoisena (kuva alla) ja kouluja kehitetään uusien opetussuunnitelmien vaatimusten pohjalta. Opetussuunnitelmauudistus esiopetuksesta lukioon ( ) vaikuttaa seuraavasti: tieto ja viestintätekniikka / oppimisympäristöjen muutos oppimateriaalin digitalisoituminen oppimiskäsityksen muutos opetusmenetelmien muutos henkilöstön koulutus 18

19 alakoulu yläkoulu 2015 Hallinnollisesti yksi Hallinnollisesti yksi Hallinnollisesti yksi Hallinnollisesti yksi Hallinnollisesti yksi Kuva. Perusopetuksen kouluverkko Perusopetusta pohtineen työryhmän asiantuntijanäkemyksen mukaan tarkoituksenmukainen uuden kaupungin kouluverkko pidemmällä aikavälillä muodostuisi seuraavista lähtökohdista: o Alakoulut olisivat vähintään yksisarjaisia, perusteluna: Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Opetussuunnitelma ja muut pedagogiset tekijät Kustannustekijät o Yläkoulut olisivat vähintään nelisarjaisia, perusteluna: Valinnaisuuden turvaaminen Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Opetussuunnitelma ja muut pedagogiset tekijät Kustannustekijät Tulevaisuuden kouluverkkoon vaikuttaa olennaisesti kaavoitusratkaisut ja asukkaiden sijoittuminen uuden kaupungin alueelle. Kuntarakenneselvityksessä on määritelty, että perusopetuspalvelut tulee järjestää myös uudessa kunnassa lähipalveluna. Koulupolkuajattelu nähdään suositeltavana tavoitteena. Koulupolun määrittely antaa huoltajalle tiedon, mihin yläkouluun lapsi ohjautuu ensisijaisesta alakoulustaan. Koulupolkua on mahdollista laajentaa kattamaan myös varhaiskasvatuksen yksiköt. Uuden kaupungin perusopetuksessa tulee huomioida seuraavat seikat: Tavoitteena tulee olla henkilöstön mahdollisimman joustava käyttö. Mahdollinen kuntaliitos ei muuta alueen perusopetuksen yksiköiden keskinäisiä etäisyyksiä. Yksiköiden välinen etäisyys on jo nykytilanteessa este eri yksiköiden henkilökunnan tehokkaalle käytölle monessa tilanteessa. Merkittävää säästöpotentiaalia ei nykyisellä henkilöstö- ja kouluverkkorakenteella ole. Kokonaisuudessaan oppilasennuste alueella on kasvava, mutta alueellisia eroja on. Kaikilla kolmella kunnalla on perusopetuksessa lisätilatarpeiden vuoksi investointitarve. Jos kouluverkko säilyy ennallaan, säilyvät myös koulujen investointitarpeet ennallaan, vaikka kunnat yhdistyisivät. Kaavoitus vaikuttaa osaltaan koulujen lisätilatarpeisiin. 19

20 Maahanmuuttajien valmistava opetus ja oman kotikielen opetus tulee keskittää yhteen paikkaan. Lukiopalvelut Kuntarakenneselvityksen aikana toisen asteen koulutuksen (lukio) järjestämislupien uusimisesta on valmisteltu lakiesitystä, joka lopulta kuitenkin kaatui eduskunnassa. Näin ollen kuntien ja muiden toisen asteen koulutuksen järjestäjien ei tarvitse hakea järjestämislupia uudestaan. Riihimäen seudulla oli kuntarakenneselvityksen aikana ehditty suunnitella yhden järjestämisluvan hakemista kolmen kunnan alueelle. Kolmen lukion yhteistyötä tullaan syventämään kuntarakenteesta huolimatta. Kunnat osallistuvat kuntakokeilulain mukaiseen verkostolukiohankkeeseen asti. Lukio-opetusta suunnitellaan siten, että kaikkien kolmen opetuspisteen toiminta säilyy elinvoimaisina. Päätöksiä tehtäessä on otettava huomioon myös ikäluokkien kasvu tulevaisuudessa. Yhteen lukioon ei voida sijoittaa fyysisesti nykyistä enemmän opiskelijoita. On siis suunniteltava, missä kasvavat ikäluokat saavat lukiokoulutusta. Kirjastopalvelut Yhdistymissopimuksessa on linjattu, että uudessa kunnassa tuotetaan kirjastopalveluita sopimuksen hyväksymisen ajankohdan tasoisena. Yhdistyneen kunnan palveluverkko koostuu pääkirjastosta, kahdesta lähikirjastosta sekä kahdesta kirjastoautosta. Aineiston sisäiset kuljetukset on järjestetty yhdessä Ratamo-kirjastojen kanssa. Kirjastopalveluita pohtineen työryhmän mukaan ajanmukainen ja kattava kirjastojärjestelmä on eräs toiminnan peruspilari. Jatkossa tulee tutkia myös avointa kirjastotoimintaa, joka perustuu omatoimiseen lainaukseen ja automaatioratkaisuihin. Tulevan kirjastolain uudistamisen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa kirjastojen asemaa yhteiskunnassa sekä turvata maksuttomien ja laadukkaiden kirjastopalvelujen saatavuus kaikkialla maassa. On tuettava ihmisten innostusta, mahdollisuuksia ja kiinnostusta jatkuvaan itsensä ja koko yhteiskunnan kehittämiseen. (OPM tulevaisuuskatsaus 2014). Kirjastot luovat pohjan sivistykselliselle perusoikeudelle: itsensä kehittäminen paikasta ja varakkuudesta riippumatta. Palvelujen tasa-arvo ja laatu on rapautumassa, mikäli kirjastoille ei anneta tasavertaisia mahdollisuuksia kehitykseen. Kirjastopalveluita pohtineen työryhmän mukaan kirjastopalveluille asetettavia tavoitteita ovat: Aineistohankintasopimus on oltava yhteinen Kirjastoautojen käyttöä tulisi tehostaa lisäämällä myös iltapainotteisia pysäkkejä. Tällöin kirjastoautoihin olisi saatava lisää henkilökuntaa. Reittejä tulee tarkastella uudelleen laajenevan kunnan myötä, jotta palvelu tavoittaisi mahdollisimman hyvin myös työssäkäyvät. Palveluissa keskeistä on aukioloaika. On mietittävä lähikirjastojen aukioloaikojen pidentämistä itsepalvelutoiminnoilla. Tämä vaatii investointeja valvontakameroihin ja kulunvalvontalaitteisiin sekä automaatteihin. Yhteinen helppokäyttöinen, ajanmukainen kirjastojärjestelmä ja verkkokirjasto ovat palvelun perusta ja työkalu. Verkkokäynnit ylittävät jo fyysisten kävijöiden määrän (kirjastotilasto 2013). Nykyinen järjestelmä on yli 10 vuotta vanha. Koulu- ja varhaiskasvatusyhteistyö on ollut Riihimäellä hyvin vilkasta. Jotta sama palvelu olisi mahdollista koko alueella, tarvitaan lisää lastenkirjastotyön osaajia. Tapahtumatuotanto on nykyisin keskeinen osa kirjastotoimintaa. Erilaisia tapahtumia tulisi lisätä kunnan kaikissa palvelupisteissä. Tapahtumia voisi hajauttaa eri pisteisiin. Kirjat kotiin -palvelu tavoittaa Riihimäen alueella liikuntaesteisiä ja iäkästä väestöä. Tämä palvelu tulisi laajentaa myös koko kunnan alueelle. Vapaa sivistystyö / kansalaisopistot Vapaata sivistystyötä ja visuaalisten taiteiden perusopetusta tarjoavat Riihimäen kansalaisopisto, Hausjärven kansalaisopisto ja Lopen opisto. Kuntien yhdistyessä opistotoiminta hallinnollisesti toimii yhtenä yksikkönä. 20

21 Riihimäen kaupunkialueella vapaan sivistystyön opetusta järjestetään vuosittain n tuntia. Opetusta on opistotalon lisäksi eri toimipaikoissa kuten tähänkin asti. Lisäksi opetusta järjestetään nykyisten Lopen ja Hausjärven suuremmissa taajamissa kummassakin n tuntia. Opistossa on rehtori, jonka tehtävänä on pedagoginen ja toiminnallinen kehittäminen sekä yhteistyö eri oppilaitoksiin ja yhteistyötahoihin alueellisesti (erityisesti Hyvinkään/Uudenmaan suunta ja Hämeenlinnan/Kanta-Hämeen suunta). Opistossa on päätoimisia opettajia ja ainealuetiimejä, joiden tehtävänä on ainealueiden kehittäminen. Visuaalisten taiteiden perusopetusta (kuva- ja käsityötaide) järjestetään Riihimäen taidekoulussa Taidekouluun suunnataan nykyisen kuvataidekoulun ja käsityökoulu Leijan voimavarat, jolloin opetusta voidaan antaa n tuntia vuodessa. Taidekoulu antaa visuaalisten taiteiden perusopetusta erillisin määrärahoin myös päätaajamissa. Vuoteen 2022 mennessä vapaan sivistystyön opetuksen ja taiteen perusopetuksen ylläpitäjäksi voi tulla myös laajan talousalueen tai maakuntatason toimija, jolloin uusi kaupunki ei enää vastaisi opetuksen järjestämisestä. Riihimäen musiikkiopisto Uuden kaupungin muodostaminen helpottaisi musiikkiopintoihin pääsyä Hausjärvellä ja Lopella, jotka nyt rajoittavat oppilaspaikkojensa määrää voimakkaasti. Koulutuksellinen tasa-arvo ei toteudu tällä hetkellä. Yhtenä kaupunkina toimiminen asettaisi oppilaaksi pyrkivät tasapuoliseen asemaan, kun valintakoemenestys voisi yksin ratkaista opintoihin pääsemisen kotikunnan sijaan. Opetuksen järjestäminen sivutoimipisteissä saattaisi helpottua, kun oppilaita olisi enemmän. Kuntarakenteen muuttumisella ei muuten ole toiminnallista vaikutusta opiston opetukseen tai toimistopalveluihin. Liikuntatoimi ja yleinen kulttuuritoimi Uuden kaupungin tuleva palvelurakenne on työryhmän mukaan seuraavanlainen: - Lähipalvelut löytyisivät nykyisen kaltaisina, niiden tulee löytyä läheltä asukkaita (kuva. liikuntapaikat). Lähipalveluja liikunnan osalta olisivat mm. lähiliikuntapaikat, ulkokentät, salit ja ulkoilureitit. - Erikoisliikuntapaikat löytyisivät keskitettynä Riihimäeltä, näitä ovat mm. uimahalli, jäähallit, isot palloilusalit. - Tietyt erikoisliikuntapaikat jotka vaativat erityisiä mm. kaavoituksellisia vaatimuksia, kuten esim. ammunta ja moottoriurheilu olisivat sijoitettuna nykyisiin tai mahdollisesti uusiin paikkoihin. Tällä hetkellä mm. moottoriurheilupaikka ei löydy Riihimäeltä, mutta sellaisia on Hausjärvellä. Ammunta on päättymässä Riihimäellä, mutta toimivat radat löytyvät Lopelta ja Hausjärveltä. - Liikuntapalvelujen organisointi ja hallinto keskitettäisiin yhteen paikkaan ja tämä mahdollisesti lisäisi resurssia mm. liikunnan ohjaukseen. - Erityisliikunnan organisointiin uusi kaupunki toisi huomattavasti paremmat edellytykset. Uusi kaupunki toisi lisämahdollisuuksia mm. markkinointiin ja erillisten palvelukokonaisuuksien kehittämiseen. 21

22 Kuva. Liikuntapaikat 3.4. Tekniset palvelut Yleisesti todeten kuntaliitos on mahdollista toteuttaa teknisen toimen osalta ilman merkittäviä ongelmia ja pitkällä tähtäimellä alueellisesti hyväksi hoitaa asioita uudessa kaupungissa. Kuntaliitoksen vaikutukset kuntalaisiin ovat työryhmän mielestä vähäiset. Palveluiden osalta palvelut tuotetaan sinne missä on kiinteistöt, kadut, puistot ja muut kunnan ylläpitämät palvelut. Asiakaspalveluiden suhteen on taloudellisinta ja parasta koota palvelut yhteen palvelutoimipisteeseen, koska näin pystytään takaamaan parempi asiakaspalvelu. Asiantuntijapalveluita on saatavissa paremmin erityisesti loma-aikoina. Samalla kun kuntien palvelupisteverkkoa harvennetaan, tulee kehittää kuntalaisten mahdollisuuksia sähköisiin palveluihin ja etäpalveluihin. Kuntaliitoksella ei ole pystytty osoittamaan merkittäviä kustannussäästöjä, mutta pidemmällä aikavälillä säästöjä on saatavissa palveluiden tehostamisella isommassa yksikössä ja synergiaeduista joita syntyy kun toimintoja yhdistetään (Hallinto, varastot, suunnittelut, palveluiden kehittäminen ja päällekkäisten palveluiden yksinkertaistaminen). Teknisen toimen osalta ei ole merkitystä mistä palvelut tullaan järjestämään ja mistä ne hallinnoidaan. Kuntalaisten kannalta tärkeintä on saada palveluita nykyistä tehokkaammin tuotettuna ja siten ettei palvelun taso laske. Uuden kaupungin organisaatio on Riihimäen nykyisen toimintamallin mukainen. Riihimäen mallissa esitetty siivoustoimi on mahdollista irrottaa teknisen toimen kiinteistöpalvelusta erilliseen palvelukeskukseen, mutta ryhmä näkee tiiviin yhteistyön siivoustoimen kanssa tuovan teknisen toimen tilapalvelulle erittäin tarpeellista tietoa kiinteistön kunnosta sekä parantavan tilaomaisuuden hallintaa. Nykyisestä omaisuusmassasta huolehtiminen tulee olemaan suuri haaste tulevaisuudessa, koska kuntien kantokyky ei näytä riittävän edes nykyisen korjausvelan hallintaan. Tärkeänä haasteena tulee olemaan nykyisten tilojen käyttöasteen parantaminen ja oikealla tavalla suunnitellut uudisinvestoinnit, jotka huomioivat muuttuvat käyttötarpeet ja kuntien yhteiset ongelmat. 22

23 Teknisen toimen hallintopalvelut tulee yhdistää. Turvallisuus- ja valmiussuunnitelmat tulee päivittää vastaamaan uuden kaupungin organisaatiota ja toimintojen järjestämistapaa. Laajempi toimintapohja antaa paremmat mahdollisuudet turvallisuus- ja valmiusasioiden hoitamiseen. Teknisen toimen osalta palvelut on tarjottava sinne missä on kunnan kadut, kiinteistöt, puistot, urheilupaikat jne. Työryhmä näkee tarpeelliseksi pitää työntekijät lähellä tehtäviään. Työteknisesti tulevat nykyisen Riihimäen kiinteistöt, kadut ja puistoalueet hoidettavaksi omalla henkilöstöllä, mutta Lopen ja Hausjärven etäisimmät (etäisyys 15 min) tulisi ajan mittaan osittain ulkoistaa paikkakuntalaisille palvelun tuottajille. Työryhmä ei näe sillä merkitystä miten ja mistä teknisen toimen tehtäviä johdetaan. Kokonaisuuden hallinnan ja sujuvan yhteistoiminnan kannalta tiiviit yhteydet vesihuoltolaitokseen, ympäristönsuojelun, rakennusvalvonnan, teknisen suunnittelun ja kaavoitukseen katsottiin tärkeiksi. Henkilöstön suhteen teknisen toimen tehtävien osalta uudelleenjärjestelyt ovat mahdollisia, koska toimialalta eläköityy jopa noin puolet henkilökunnasta 10 vuoden kuluessa. Työryhmä pitää tilannetta uhkana teknisen ammattihenkilöstön suhteen. Lainsäädäntö on tuonut merkittäviä lisävaatimuksia tehtävien hoidolle ja jatkossa lain mukaiseen toimintaan pystyäkseen tulee teknisen toimialankin nykyistä voimakkaammin kehittää omaa ammattiosaamistaan. Palvelukokonaisuudet Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun toimipisteet sijoitetaan kaupunkikeskukseen, koska niiden tarjoama suoraa henkilökohtaista asiakaspalvelua tapahtuu harvoin. Henkilökohtaista asiointia vähentävät sähköiset lupaprosessit. Ympäristön suojelun osalta valvonta vaatii yleensä aina tutustumisen kohteeseen jolloin asiakaskontakti saavutetaan siten. Rakennusvalvonnan osalta ylikunnalliset rakennusvalvontayksiköt ovat olleet keskusteluissa, mutta tällä hetkellä tarkkaa tietoa niiden osalta ei ole. Ympäristönsuojeluun osalta ylikunnallista keskustelua ei ole vielä aloitettu. Tilapalvelut ja siivous Työryhmä kantaa suurta huolta tilapalvelun osalta rakennuskannan suuresta korjausvelasta. Rakennusten korjausvelka ei ole hallittua ja siltä osin rakennusten kunnon heikkeneminen vaikuttaa jo monilta osin niiden käyttöturvallisuuteen. Uudenkaupungin myötä kasvavat resurssit mm. tarvittavien vartiointipalvelujen hankintaan ja käyttöön. Kuntalaisten mahdollisuuksia tilojen käyttöön tulisi parantaa ja tilojen käyttöastetta tulisi pystyä nostamaan erilaisilla toimenpiteillä ja automatiikalla. Kiinteistöjen kuntoon vaikuttaa myös kiinteistönhoitajien ja siivoustoimen saumaton yhteistyö ja työjako. Työryhmä ei pysty tarkasti vastaamaan tuleviin tilatarpeisiin. Mutta teknisen toimen osalta muuttuva tilanne on järjestettävissä. Ulkoalueet Tekninen toimi vastaa ulkoalueiden hoidosta koko kunnan alueella. Ulkoalueiden hoitoon kuuluu kadut, puistot, metsät ja liikunta-alueet. Hoitotyö tulee järjestää siten, ettei työstä aiheudu tarpeetonta siirtoliikennettä. Tästä syystä Lopen ja Hausjärven osalta tehtäviä tulee osin ulkoistaa ja valvontaa ulkoistettujen töiden osalta kehittää. Yksityistiet muodostavat Hausjärven ja Lopen liikenneverkosta merkittävän osan. Niiden ylläpidon ja huollon taloudellinen tukeminen tulee säilyä nykyisellään. Vesihuolto Työryhmä näkee, ettei yhteistoiminnalle ole varsinaista estettä ja on alueen etu hoitaa alueen vesihuolto uuden kaupungin toimesta. Vesihuollon yhdistämisestä aiheutuu käyttömaksujen tarkistuksia ja perusmaksujen osalta on perusteltua kerätä korotettua perusmaksua alueilta, joissa vesihuollon järjestäminen on kalliimpaa. Hausjärven ja Lopen osalta vesihuollon tulevaisuuden vaatimuksiin vastaaminen vaatii merkittäviä lisäpanostuksia, jotka eivät ole yksittäiselle pienelle kunnalle taloudellisesti yksin järkeviä toteuttaa. Pelastustoiminta Kuntaliitos ei aiheuta muutoksia pelastuslaitoksen toimintaan. 23

24 3.5. Hallintopalvelut Kuntaliitoksessa perustettavan uuden kaupungin hallinnon tärkeimmistä pääpiirteistä sovitaan kuntien välisessä yhdistymissopimuksessa. Sopimusluonnoksen mukaan uudessa kaupungissa tulee kaupunginjohtajan alaisuudessa toimimaan hallintokeskus, joka hoitaa keskitettyjä hallintotehtäviä. Hallintokeskukseen sijoitettavat toiminnot voidaan jaotella seuraavasti: Keskushallinto Taloushallinto Henkilöstöhallinto Kehittämistoiminta Uuden kaupungin lopullinen hallinnon rakenne ratkaistaan uudelle kaupungille laadittavassa hallintosäännössä, jonka valmistelu alkaa lokakuussa 2015 mahdollisen kuntien yhdistymispäätöksen jälkeen. Hallintosäännöllä tulee olemaan suuri merkitys uuden kaupungin hallinnon ja toiminnan järjestämisessä. Henkilöstösuunnitelmalla ja muilla laadittavilla henkilöstöhallinnon asiakirjoilla on tärkeä rooli. Näistä päättää uuden kaupungin valtuusto. Kuntakonserni Kunnan hallintoon ja taloudenpitoon liittyy läheisesti kysymys kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen ja säätiöiden toiminnasta, taloudesta ja ohjaamisesta. Uuden kaupungin konsernirakenteeseen tulevat lähtökohtaisesti kuulumaan kaikki lakkaavien kuntien ja kuntayhtymän konsernirakenteessa olevat osakeyhtiöt, yhdistykset, muut yhteisöt ja säätiöt. Tärkeinä konserniyhteisöinä on mainittava Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja muut sellaiset kuntayhtymät, joiden toiminta jatkuu myös kuntaliitoksen jälkeen. Uuden kaupungin valmistelussa on syytä tarkastella muodostuvan konsernirakenteen kokonaisuutta ja sen mahdollista yksinkertaistamista. Konsernin johtamisen ja talouden hallinnan takia konsernirakenteen tulisi olla selkeä. Mahdollinen selkeyttäminen voi tarkoittaa samalla toimialalla toimivien tai esimerkiksi pelkästään kiinteistöjä omistavien osakeyhtiöiden fuusioimista suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Uudelle kaupungille tulee viimeistään syksyllä 2016 vahvistaa tarvittavat linjaukset, toimintamallit ja säännöt käsittävä omistajapolitiikka ja konserniohje. Ne tulevat koskemaan kaikkia uuden kaupungin konserniin kuuluvia yhteisöjä ja säätiöitä. Asiakirjojen laatimista ei voida jättää vuodelle 2017, sillä se vaikeuttaisi uuden kaupungin vuoden 2017 talousarvion valmistelua ja varsinkin talouden seurantaa vuonna Omistajapolitiikan ja konserniohjeen valmistelussa on otettava soveltuvin osin huomioon vaatimukset ja suositukset, jotka asetetaan vuoden 2015 kuntalaissa ja huhtikuussa 2015 julkaistussa Suomen Kuntaliiton päivitetyssä Kunnan toiminnan johtaminen ja hallinta sekä omistaja- ja konserniohjaus -suosituksessa i. Erityinen painoarvo on pantava sille, että niin sanottujen kriisikuntakriteerien täyttymistä tarkastellaan vastaisuudessa kuntakonsernin tasolla. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston maaliskuussa 2015 antama lausunto sisältää uusia, aiempaa oleellisesti ankarampia vaatimuksia kuntayhtymien alijäämien käsittelystä emokunnan tilinpäätöksessä. Työryhmä kiinnittää huomiota siihen, että omistajapolitiikan valmisteluun tulee varata riittävästi aikaa, koska asiakirjan sisällön on perustuttava uuden kaupungin strategiaan. Kuntalain mukainen kuntastrategia tulee valmisteltavaksi ensi vaiheessa, ja siitä johdetaan muun muassa omistajapoliittisia linjauksia. Uuden kaupungin strategia on tarkoitus laatia ja hyväksyä vuoden 2016 loppuun mennessä. Vesihuolto- ja kaukolämpölaitokset Uuden kaupungin konsernirakenteen valmistelussa on ratkaistava kysymys siitä, missä oikeudellisessa muodossa uuden kaupungin omistamat vesihuolto- ja kaukolämpölaitokset tulevat toimimaan. Tällä hetkellä Riihimäen kaupungin vesihuoltolaitos toimii kunnallisena liikelaitoksena, kun taas Hausjärven kunnassa ja Lopen kunnassa vesihuoltolaitos on järjestetty taseyksiköksi. 24

25 Oikeudellisesti ja taloudellisesti on täysin mahdollista, että ainakin siirtymäkauden ajan uudessa kaupungissa toimii jopa kolme kirjanpidollisesti ja hallinnollisesti erillistä ja erilaista vesihuoltolaitosta. Toiminnallisista ja myös taloudenpitoon liittyvistä syistä tämä malli ei kuitenkaan ole kestävä pidemmän aikavälin ratkaisu, vaan tavoitteeksi tulee ottaa vesihuoltolaitosten kirjanpidollinen ja hallinnollinen yhdistäminen lukien. Kysymys vesihuoltolaitosten tulevaisuudesta kuuluu poliittisten päätöksentekijöiden ratkaistavaksi. Aikataulun ohella on ratkaistava myös yhdistämisen jälkeinen oikeudellinen muoto. Kunnallisen liikelaitoksen tai taseyksikön lisäksi mahdollisena vaihtoehtona on myös kunnallinen osakeyhtiö. Pääsääntöisesti taseyksikkönä toimivat vesihuoltolaitokset ovat pienten kuntien laitoksia. Syntyvän uuden vesihuoltolaitoksen kokoiset ovat joko kunnallisia liikelaitoksia tai osakeyhtiöitä. Eri vaihtoehdot saattavat vaatia osittain erilaista valmisteluaikaa, joten työryhmä katsoo, että ratkaisu asiassa olisi tehtävä vuoden 2015 loppuun mennessä. Kunnallisten kaukolämpölaitosten osalta tämänhetkinen tilanne on, että Riihimäellä kaukolämpölaitos toimii kunnallisena osakeyhtiönä (Riihimäen Kaukolämpö Oy), kun taas Hausjärvellä kaukolämpölaitos on osa emokunnan taloutta. Lopen kunnalla ei ole kaukolämpölaitosta. Kuntalain mukaan kunnalla on yhtiöittämisvelvoite eli kunnan tulee järjestää tavaroiden ja palveluiden markkinaehtoinen myynti osakeyhtiön muotoon. Työryhmä katsoo, että osana kuntaliitoksen valmistelua on valmisteltava Hausjärven kaukolämpölaitoksen ja siihen liittyvien oikeuksien ja velvoitteiden siirtäminen Riihimäen Kaukolämpö Oy:lle kuntaliitoksen voimaantuloajasta lukien. Tämä toki edellyttää poliittisten päätöksentekijöiden ratkaisuja, mutta toisin kuin vesihuollossa, kaukolämpölaitosten osalta muita oikeudellisia vaihtoehtoja ei käytännössä enää ole. Vesihuolto- ja kaukolämpölaitosten uudelleenjärjestelyissä tehtävät valinnat vaikuttavat uudessa kaupungissa ainakin emokunnan tunnuslukuihin ja mahdollisesti myös konsernin tunnuslukuihin riippuen esimerkiksi siitä, miten uudelleenjärjestelyitä rahoitetaan. RHL-Data Oy RHL-Data Oy on ollut tapa järjestää Riihimäen kaupungin, Hausjärven kunnan, Lopen kunnan ja Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän välinen yhteistyö yhtiön hoitamissa asioissa (palvelukeskus). Yhteistyökumppaneiden sulautuessa toisiinsa ei yhtiötä enää tarvita yhteistyön välineeksi. On pohdittava, onko RHL-Data Oy:llä sellaista tehtävää, jonka takia yhtiön toimintaa tulisi pidemmällä tähtäimellä jatkaa kuntaliitoksesta huolimatta. Tehtävä voi ehkä perustua tietojärjestelmien hankintatapaan tai valmiuteen harjoittaa yhteistyötä muiden maassamme toimivien palvelukeskusyhtiöiden kanssa. Työryhmä esittää, että RHL-Data Oy:n kehittämisvaihtoehdoista, kuten esimerkiksi uuden kaupungin omaksi toiminnaksi ottamisesta, käynnistettäisiin selvitystyö vuoden 2016 aikana. Kuitenkin työryhmä katsoo, että oleellisia muutoksia yhtiön asemaan ei ole syytä tehdä vielä vuoden 2017 alusta lukien. Valtakunnallisen sote-uudistuksen eteneminen lähivuosina vaikuttaa merkittävästi yhtiön toiminnan volyymiin ja sen kautta myös toimintaedellytyksiin. Työryhmän näkemyksen mukaan RHL-Data Oy jatkaisi taloushallinnon, henkilöstöhallinnon sekä tieto- ja viestintätekniikan palveluita tuottavana organisaationa myös uudessa kaupungissa siihen saakka, kunnes mahdolliset muutokset yhtiön asemaan tulevat voimaan. Sen sijaan työryhmä katsoo, että RHL-Data Oy:n tuottamat hankintapalvelut olisi otettava uuden kaupungin omaksi toiminnaksi. Tavara- ja palveluhankintojen asianmukainen suunnittelu ja johtaminen edellyttää, että näitä tehtäviä hoitava henkilöstö on osa uuden kaupungin (emokunnan) organisaatiota. Hankintapalveluiden tulisi sijoittua uuden kaupungin hallintokeskukseen. Luonnollisesti myös toimialojen ja yksiköiden henkilöstöllä tulee olla riittävästi hankintaosaamista. 25

26 Tietohallinto Työryhmän näkemyksen mukaan uuden kaupungin rakentamisessa eräs tärkeimmistä asioista on tietohallinto ja sen järjestämistavan kehittäminen. Valmistellun kuntaliitoksen osapuolet eivät ole tähän mennessä voineet osoittaa tietohallintoon riittävästi voimavaroja. Epäkohtaa on kärjistänyt tietohallinnon merkityksen kasvu muun muassa peruskoulujen ja lukioiden toiminnassa, kuten ylioppilaskirjoituksissa, tapahtuvien muutosten takia. Työryhmä esittää, että uuden kaupungin hallintokeskukseen tulisi perustaa tietohallintopäällikön tehtävä tai vastaava vakanssi. Tämän vastuuhenkilön työnä olisi tietohallinnon palveluiden suunnittelu, johtaminen ja tilaaminen. RHL-Data Oy:n palveluksessa oleva henkilöstö jatkaisi tietohallinnon tuotantotehtävissä. Uusi kaupunki voisi toki hankkia palveluita tarvittaessa myös kolmansilta osapuolilta. Taloudenpidon organisointi Henkilöstön työskentely uuden kaupungin taloudenpidon tehtävissä alkaa jo selvästi ennen kuntaliitosta, kun ryhdytään valmistelemaan uuden kaupungin ensimmäistä talousarviota ja - suunnitelmaa. Tämä tilanne ja siihen kuuluvan toimintaympäristön erityispiirteet asettavat valmistelulle osittain tavanomaisesta poikkeavia haasteita. Eri organisaatioista tuleville poliittisille ja ammatillisille toimijoille on tarjottava mahdollisimman suurelta osin odotuksia vastaavia laskelmia ja muita taloustietoja. Myös talouden seuranta uuden kaupungin ensimmäisenä toimintavuonna saattaa poiketa siitä, miten ennen kuntaliitosta eri organisaatioissa on menetelty. Työryhmä toteaa, että uuden kaupungin talous- ja rahoitustehtäviä varten on osoitettava riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä. Tavoitteena on pidettävä, että he voivat aloittaa työskentelynsä uuden kaupungin talousarvion hyväksi heti vuoden 2016 alussa. Lakkaavien organisaatioiden talouden erityispiirteiden asianmukainen huomioonottaminen edellyttää myös, että uuden kaupungin talousarvion valmisteluun osallistuu henkilöstöä kaikista liitoksessa lakkaavista organisaatioista. Taloudenpidon periaatteet ja tavoitteet on käsitelty tämän raportin talous-kappaleessa. Sisäinen tarkastus ja riskienhallinta Sisäisellä tarkastuksella tarkoitetaan toimintoa, joka tuottaa organisaation johdon ja päätöksentekijöiden käyttöön arviointi- ja varmistusinformaatiota hyvän johtamis- ja hallintotavan, riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan tilasta organisaatiossa. Sisäisen tarkastuksen tavoitteena on laillisen ja eettisesti kestävän johtamis- ja hallintotavan tukeminen sekä organisaation kohtaamien erityyppisten riskien hallinnan jatkuva kehittäminen. Vaikka sisäinen tarkastus erotuksena ulkoisesta eli tilintarkastuksesta on organisaation omaa toimintaa, sisäistä tarkastusta suorittavat ovat riippumattomassa asemassa tarkastuskohteisiin nähden ja raportoivat suoraan organisaation ylimmälle johdolle. Liitoksessa lakkaavista kunnista ja kuntayhtymästä ainoastaan Riihimäen kaupungissa työskentelee kunnan ja kuntakonsernin sisäistä tarkastusta hoitava henkilö. Tämäkin on hoitanut tehtävää osaaikaisesti. Työryhmä katsoo, että tilanne ei ole tyydyttävä. Uudessa kaupungissa sisäiseen tarkastukseen tulisi osoittaa pysyvästi yhden henkilötyövuoden suuruinen henkilöstövoimavara, kuntaliitoshetkellä alkavalle siirtymäkaudelle kuitenkin kaksi henkilötyövuotta. Riskienhallinnan ja myös esimiesten suorittaman sisäisen valvonnan järjestämistavat tulevat pohdittavaksi, kun uudelle kaupungille valmistellaan hallintosääntöä. Kuntaliitoksessa lakkaavien organisaatioiden erilaisten toimintatapojen ja kulttuurien yhteensovittaminen ja yhtenäistäminen edellyttää myös tämän osa-alueen asianmukaista huomioonottamista. Pysäköinninvalvonta Valmistellun kuntaliitoksen osapuolista ainoastaan Riihimäen kaupunki on harjoittanut kunnallista pysäköinninvalvontaa. Työryhmän lähtökohtana on, että kunnallista pysäköinninvalvontaa jatketaan uudessa kaupungissa. Työryhmä esittää kuitenkin harkittavaksi pysäköinninvalvonnan siirtämistä hallinnollisesti ja toiminnallisesti osaksi teknistä ja ympäristötoimea. Koska pysäköinninvalvonnasta annetun lain 26

27 mukaan pysäköinninvalvojalla (so. toiminnasta vastaavalla viranhaltijalla, pysäköinnintarkastajien esimiehellä) tulee olla oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto, tukisi tämä tehtävänsiirto myös juridisen osaamisen saamista teknisen ja ympäristötoimen käyttöön. Oikeudellisiin kysymyksiin perehtyneisyyttä tarvitaan myös esimerkiksi rakennusvalvonnassa ja ympäristönsuojelussa. Oikeudelliset palvelut Työryhmä kiinnittää huomiota siihen, että uuden kaupungin organisaation ja sen eri toimialojen ja yksiköiden käyttöön on saatava riittävästi oikeudellista osaamista. Oikeustieteellisen koulutuksen saaneita henkilöitä tulee olla useita, jotta heillä on mahdollisuus keskittyä osittain erilaisiin kysymyksiin. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon, teknisen ja ympäristötoimen sekä sivistystoimen kysymykset vaativat toisinaan hyvin erikoistunutta oikeudellista osaamista, jota ei ole realistista järjestää vain yhden kaupunginlakimiehen varaan. Työryhmä esittää, että harkittaessa toimialatason hallintopäällikkö- ym. tehtävien hoitamista kiinnitetään muun ohella huomiota myös juridisen osaamisen riittävyyteen. Toimialakohtaisten erityistarpeiden lisäksi tarvitaan esimerkiksi hankinta- ja sopimuskysymysten tuntemusta. Vaikutusten arviointi: palveluiden näkökulma Edut / mahdollisuudet Yhden johdon alaisuudessa on paremmat mahdollisuudet tarkoituksenmukaiseen ja kustannustehokkaaseen palvelurakenteeseen ja lähipalvelujen uusien tuotantotapojen käyttöönottoon Sähköisen asioinnin kehittäminen ja teknologian monipuolinen käyttö palvelutuotannossa on edellytys palvelutarjonnan saavutettavuuden tasapuolisuuteen, palvelujen tuottavuuden paranemiseen ja sitä kautta kustannuskehityksen hillitsemiseen Seudun kokonaisetu otetaan paremmin huomioon, kun koko seudulle tulee yhteiset säännöt ja käytännöt sekä palvelu- ja laatutasot Henkilöstöresurssien ja asiantuntemuksen vahvistuminen tehostavat palvelujen tuottamista ja tuottavuutta erityisesti erikoispalveluissa Haitat / uhat Toimintojen keskittäminen vähentää toimipisteiden määrää reuna-alueilla ja vie joitakin palveluita kauemmas kuntalaisista, erityisesti lähipalvelujen uusien tuotantotapojen myötä yhdistymissopimuksessa on sovittu, ettei lähipalveluja karsita Paikallisen asiantuntemuksen ja vaikutusmahdollisuuksien heikkeneminen Liikkumisen lisääntyminen ja kuljetuskustannusten nousu, mikäli palveluverkkoa karsitaan yhdistymissopimuksessa on sovittu, ettei lähipalveluja karsita 27

28 4. Talous 4.1. Talouden hoidon periaatteet Talouden hoito ennen yhdistymistä Yhdistymissopimuksessa kunnat sopivat, että ennen yhdistymistä kunnat hoitavat omaa talouttaan siirtymäkauden aikana vastuullisesti ja uuden kaupungin näkökulmasta parhaalla tavalla. Kuntarakennelain 31 (Yhdistyvän kunnan viranomaisen toimivalta) määrittelee, että kuntien yhdistymistä koskevan valtioneuvoston päätöksen tekemisen jälkeen yhdistyvän kunnan viranomainen ei saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia ja joista päättäminen olisi yhdistymissopimuksen tarkoituksen vastaista. Kunnat ovat myös sopineet, että kuntien vuoden 2016 talousarviot valmistellaan kuntien yhteistyönä. Investointien osalta kunnat noudattavat valtuustoissa hyväksytyn talousarvion ja -suunnitelman investointiohjelmaa siirtymäkauden aikana ja mahdolliset suunnitelmista poikkeavat äkilliset, välttämättömät investoinnit käsitellään yhdistymishallituksessa ennen niiden toteuttamista. Uusia virkoja ja toimia ei perusteta ilman yhdistymishallituksen lausuntoa. Talouden hoito kuntien yhdistyessä Kuntarakennelain mukaan lakkaavien kuntien oikeudet, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet siirretään uuden kaupungin oikeuksiksi, luviksi, omaisuudeksi, veloiksi ja velvoitteiksi. Kunnat ovat yhdistymissopimuksessa sopineet seuraavista tarkennuksista koskien uuden kaupungin talouden hoitoa ja investointeja: Uusi kaupunki pyrkii resurssien puitteissa toteuttamaan yhdistyvien kuntien joulukuussa 2014 hyväksyttyjen taloussuunnitelmien investointiosiin sisältyvät hankkeet. Uusi kaupunki sitoutuu käynnistämään tämän sopimuksen voimassaoloaikana vähintään seuraavat investoinnit: Ryttylän koulun saneeraus- ja laajennushankkeen 3. vaihe (sisältää lämpökeskuksen ja liikuntahallin) Oitin koulun saneeraus- ja laajennushanke Läyliäisten koulu saneeraus- ja laajennushanke (suunnittelu on meneillään) Silmänkannon kunnallistekniikka ja risteysalue Uramon koulun rakennushanke (sisältää päiväkodin) Yllä luetellut investointikohteet ovat kuntien erikseen yhdistymissopimukseen nostamia ja eivät luonnollisestikaan ole ainoita investointeja uudessa kaupungissa. Uuden kaupungin hallinto- ja palvelurakennetta muodostamisessa tarkoitus on kuitenkin tulla toimeen nykyisellä rakennuskannalla. Kuntarakennelain mukainen yhdistymisavustus on tarkoitus käyttää kuntien yhdistymisen kustannuksiin kuten palkkojen harmonisointiin, uuden kaupungin palvelujärjestelmän kehittämiseen sekä tietojärjestelmien ja kunnallistekniikan yhdenmukaistamiseen. Avustus maksetaan seuraavasti: vuonna %, vuonna % ja %. Taloudenpidon periaatteet Kunnan taloudenpito on luonteeltaan varsin sääntösidonnaista. Keskeiset kirjanpito- ja tilinpäätöskäytännöt perustuvat kuntalain pakottaviin säännöksiin. Vuoden 2015 kuntalaki kiristää sääntelyä joiltakin osin ja muun muassa korostaa konsernitason tarkastelun merkitystä talouden tilan arvioinnissa. Kunnan taloudenpitoa koskevat myös esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimivan kirjanpitolautakunnan ja sen kuntajaoston ohjeet, lausunnot ja suositukset. Uuden kaupungin taloudenpito rakennetaan samoilla pysyvillä perusperiaatteilla ja arvoilla, joita kuntaliitoksessa lakkaavissa kunnissa on noudatettu tai tavoiteltu. Keskeisiä päämääriä on esimerkiksi talouden tasapainoisuus. Erityispiirteen uuden kaupungin taloudenpitoon tuo terveyskeskuksen kuntayhtymän lakkaaminen kuntaliitoksen yhteydessä. Tämänhetkisen tiedon mukaan perusterveydenhuolto siirtyy osaksi uuden kaupungin (emokunnan) toimintaa. Tilanne voi kuitenkin muuttua valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä. 28

29 Taloudenpidon sääntösidonnaisuudesta huolimatta suomalaisilla kunnilla on itsenäistä liikkumatilaa eräissä talouteen liittyvissä kysymyksissä. Esimerkiksi hyödykkeiden poistoaikojen osalta liitoksessa lakkaavat kunnat soveltavat osittain erilaisia ratkaisuja. Eroavaisuudet eivät voi jatkua kuntaliitoksen jälkeen, vaan uudelle kaupungille on hyväksyttävä yhtenäinen poisto-ohjelma, jossa hyödykkeen poistoaika ei riipu siitä, minkä kunnan omaisuutta se on ennen liitosta ollut. Sama koskee myös kuntayhtymän omaisuutta. Poistoaikoja koskevat ratkaisut vaikuttavat uuden kaupungin taseen omaan pääomaan ja edelleen talouden tunnuslukuihin. Vastaavasti myös uuden kaupungin järjestämien ja tuottamien palveluiden hinnoittelun tulee perustua yhtenäisiin taksoihin. Kuntaliitoksen valmistelussa kunnalliset maksut onkin yhtenäistettävä niin, että uudet taksat tulevat voimaan lukien. Kutakin toimialaa ja toimintoa koskevan työryhmän olisi osaltaan valmisteltava ehdotukset uusiksi maksuiksi niin, että ne voidaan hyväksyä syksyllä Poikkeuksena yhtenäisyysperiaatteesta voivat olla ainakin kaukolämpölaitosten maksut; toisistaan fyysisesti erillisten kaukolämpöverkostojen piirissä kustannukset ja niiden takia myös hinnat voivat olla erilaisia. Liitoksessa lakkaavat kunnat ovat hyväksyneet omassa toiminnassaan noudatettavaksi useita erityyppisiä taloushallinnon operatiivisen tason päätöksiä, linjauksia ja ohjeita. Näiden korvaaminen uuden kaupungin vastaavilla dokumenteilla tulee ajankohtaiseksi joko kuntaliitoksen voimaantulon jälkeen tai jo sitä ennen. Uuden kaupungin sääntöjen ja ohjeiden laatiminen on ajankohtaista lokakuusta 2015 alkaen. Joidenkin ohjeiden yhtenäistäminen saadaan luultavasti valmiiksi vasta vuoden 2017 aikana. Taloudenpidon tavoitteet Kuntaliitoshankkeen taustalla on ajatus siitä, että Riihimäen seudun kolmen kunnan yhdistäminen vaikuttaa myönteisesti seudun elinvoimaan ja seudulla toimivasta paikallisesta hallinnosta veronmaksajille aiheutuviin kustannuksiin. Eräänä osa-alueena tässä näköalassa on, että uudella kaupungilla odotetaan olevan paremmat edellytykset vaikuttaa taloutensa kehitykseen kuin liitoksessa lakkaavilla pienemmillä kunnilla on ollut. Uuden kaupungin taloudelle on perusteltua määritellä tavoitteita, jotka ovat kunnianhimoisia ja realistisia. Niitä tulisi kyetä seuraamaan yksiselitteisillä mittareilla, joita mielellään muutkin kunnat käyttävät. Talouden suunnittelu perustuu toiminnallisiin ratkaisuihin, ja tavoitteenasettelun lähtökohtana on pidettävä uuden kaupungin tuloksellisuutta ymmärrettynä laajan tuloksellisuuskäsitteistön kautta. Siinä tuloksellisuuden osa-alueita ovat taloudellisuus, tuottavuus ja vaikuttavuus. Tavoitteista ja mittareista päättäminen on poliittinen ratkaisu, joka on luontevaa tehdä uuden kaupungin ensimmäistä talousarviota valmisteltaessa. Työryhmä arvioi, että selkeimmin taloudellisista mittareista uuden kaupungin toiminnassa voidaan hyödyntää ainakin seuraavia: Kunnan tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien taso ja kehitys Kunnan ja kuntakonsernin velkamäärä ja sen kehitys Kunnan ja kuntakonsernin investointien määrä ja sen kehitys toiminnallisten tarpeiden asettamissa kehyksissä Kunnan toimintamenojen suhteellinen kasvu Kunnan vuosikatteen riittävyys nettoinvestointeihin ja velan lyhennyksiin. Tarkastelun pohjana olevaan vuosikatteeseen ei voida sisällyttää vesihuoltolaitosta, koska sen taloudenpito on erityislainsäädännön mukaisesti eriytetty. Tässä vaiheessa yhdistymisprosessia ei ole laadittu ehdotusta edellä mainittujen tai muiden mittareiden tavoitetasoiksi. Tavoitteet edellyttävät poliittisten päätöksentekijöiden kannanottoa ja ne on luontevaa laatia siirtymäkauden aikana uuden kaupungin toimielinten johdolla. 29

30 4.2. Taloudelliset laskelmat Kuntien menokehitys Kuntien ja selvitysalueen menojen kehitystä on tarkasteltu toimintakatteen ja sen prosentuaalisen muutoksen avulla. Toimintakate lasketaan toimintamenojen ja toimintatulojen erotuksena. Toimintakatetarkastelu on laadittu oikaistujen tilinpäätös- ja talousarviolukujen avulla. Virallisia lukuja on oikaistu Riihimäen seudun terveyskeskuskuntayhtymän luvuilla sekä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kunnille kohdistuvilla alijäämillä. Kaaviot: Toimintakate ja sen muutos (emokunta) Toimintakate (euroa/asukas) on kehittynyt seudulla melko samansuuntaisesti. Suurin asukaskohtainen toimintakate on lähes koko tarkastelujakson Riihimäellä ja pienin Lopella. Toimintakatteen prosentuaalinen kehitys osoittaa, että kaikki kunnat sopeuttivat toimintaansa vuonna Kaikki kunnat pyrkivät hidastamaan toimintakatteen kasvua taloussuunnitelmavuosina. Talousarviovuoden prosentuaalinen kasvu näyttää suurehkolta, verrattuna vuoden 2014 matalahkoon toteutumaan. Selvitysalueen toimintakate seurailee Riihimäen muutoksia. Kuntakonsernien taloustarkastelu esitetään vain toteutuneiden lukujen pohjalta, koska talousarviota ja suunnitelmaa ei laadita konsernitasoisena. Kuntien ja selvitysalueen konsernin toimintakate ja sen muutos on kehittynyt seuraavasti: Kaaviot: Toimintakate ja sen muutos (kuntakonserni) Toimintakatteen osalta on havaittavissa, että Riihimäki ja Hausjärvi ovat sopeuttaneet toimintaansa ja siten vahvistaneet talouttaan toimintakatetta parantamalla. Lopen toimintakate on edelleen heikentynyt vuonna Kuntien tulopohjan kehitys Kuntien tulot muodostuvat pääosin verotuloista ja valtionosuuksista, joiden kehitystä tässä tarkastellaan. Omaisuuden myyntitulot on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. 30

31 Verotulojen kehitys kuntakohtaisesti ja selvitysalueella: Kaavio: Verotulot asukasta kohti Verotulot (euroa/asukas) ovat suurimmat Riihimäellä (3997 euroa vuonna 2014). Lopen asukaskohtainen verotulo on pienin (3289 euroa vuonna 2014). Selvitysalueen keskimääräinen luku lähestyy Riihimäen arvoja. Valtionosuus on kehittynyt seuraavasti: Kaavio: Valtionosuudet asukasta kohti Eniten valtionosuutta asukasta kohden selvitysalueen kunnista saa Loppi ja vähiten Riihimäki. Talousarviossa ja -suunnitelmissa on ennakoitu valtionosuuden vähenemä. Vuoden 2015 alusta voimaan astuneen valtionosuusuudistuksen kokonaisrakenteessa ikärakenne ja sairastavuuskriteerien painoarvo on laskennassa kaikkein merkittävin eli yhteensä 94,4 prosenttia. Selvitysalueen kunnille kohdistettavaan valtionosuuteen näyttäisi vaikuttavan myös verotulojen tasauksen muutos. Sosiaali- ja terveystoimen tuleva ratkaisu pienentää tämän hetkisen tiedon mukaan merkittävästi Lopen kunnan valtionosuuksien määrää. Riihimäen osalta vaikutus on merkittävästi myönteinen ja Hausjärven osalta neutraali. Talouden tasapaino ja kriisikuntatarkastelu Kuntatalouden tilaa voidaan seurata ns. kriisikuntakriteerein, joista on laadittu kooste vuoden 2014 tilinpäätöslukujen perusteella seuraavasti: 31

32 Hausjärvi Loppi Riihimäki Uusi kaupunki e 2014 raja-arvo Vuosikate /as. < Tulovero-% >19, ,5 n. 20,5 Lainamäärä /as. > Kertynyt alijäämä /as (ylijäämä) < Omavaraisuusaste % >50 % 36, ,5 Suhteellinen velkaantuminen % <50 % 63,1 39, Taulukko: Kriisikuntakriteerien täyttyminen, ennuste (lähde: kuntien tilinpäätökset 2014) Tarkastelu osoittaa, että kuntien taloudellisessa asemassa on eroja. Hausjärvellä ylittyi vuonna 2014 kolme kriteeriä: tuloverokriteeri, omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuminen eli vastaavat, kuin vuoden 2013 tarkastelussa. Lopen kriteereistä ei täyttynyt yksikään vuonna 2014 ja Lopen tuloveroprosentti on kuitenkin lähellä täyttymistä. Riihimäki täytti kolme kriteeriä (2013:3) eli veroprosentin, omavaraisuusasteen ja suhteellisen velkaantumisen. Riihimäen osalta vuonna 2013 täyttyi lainamääräkriteeri, joka nyt näyttäisi ennakkotiedon mukaan jäävän alle rajaarvon. Uuden kaupungin kriteereistä näyttäisi täyttyvän kolme eli tulovero-%, omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuminen. Millään kunnista ei ole taseeseen kertynyttä alijäämää. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yksikään kunta tai koko selvitysalue ei ole kriisiytymässä. Talouden tehostamispotentiaali Seudulla on säästöpotentiaalia, kun sen yhteiskustannuksia verrataan muihin kuntiin. Seuraavassa seutua vertaillaan ikärakenteeltaan samankaltaisiin kuntiin. Taulukko: Säästöpotentiaalin kuntavertailu Kuntien välisiä eroja voivat selittää erot palvelun sisällössä, laatuerot, palvelurakenteen erot, erot saatavuudessa, erilainen palvelutarve ja asiakasrakenne, paikalliset olosuhteet, maksutulojen erot tai tuottavuuserot. Tuottavuuserojen taustalla voivat olla esimerkiksi palveluprosessit, yksikkökoko, osaaminen, johtaminen, välineet tai tilat. Varauksina voidaan esittää se, että kustannuksia ei ole tarvevakioitu sekä se, että esimerkiksi tilakustannusten tai vyörytysten laskenta voi erota kuntien välillä. Kun tarkastellaan säästömahdollisuuksia henkilöstömenoissa, laskelmat ovat suuntaa-antavia ja riippuvaisia uuden kunnan toimintatavoista ja päätöksistä. Laskelmiin sisältyy myös sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö. Eläkepoistuman hyödyntämisen lähtökohtana oleva laskennallinen henkilöstömäärä vuonna 2013 on Tuottavuuden kasvun myötä laskennallinen henkilöstötarve nykyisellä toimintatavalla on 3150 henkilöä vuonna Mikäli tuottavuus kasvaa 0,5 prosenttia vuosittain, on vuoden

33 henkilöstömäärä Henkilöstömenoissa (palkkakulut työnantajamaksuineen) laskennallinen säästö on vuodessa noin 0,65 miljoonaa euroa ja viiden vuoden aikana (vuosina ) yhteensä noin kymmenen miljoonaa euroa. Kaupunkiseutujen kuntaliitoksissa joka neljäs vapautuva virka tai toimi on voitu jättää täyttämättä (mm. Kouvola ja Jyväskylä). Seudun kunnista jää vuosina eläkkeelle noin henkilöä vuosittain. Mikäli joka neljäs vapautuva vakanssi voidaan jättää täyttämättä, on laskennallinen säästö vuodessa noin miljoona euroa ja viiden vuoden aikana ( ) yhteensä noin 15 miljoonaa euroa. Painelaskelmat ja skenaariot Seudun ja kuntakohtaiset painelaskelmat ovat raportin liitteenä 3. Painelaskelmien mukaan kaikilla kunnilla on paine korottaa veroprosenttia tarkastelujakson aikana. Hausjärvellä korotuspaine alkaa jo vuodesta Kertaerät eli kuntayhtymien alijäämät on kohdistettu vuoteen 2017, mikä nostaa kyseisen vuoden painetta. Tosiasiallinen veronkorotuspaine on ollut kaikilla kunnilla jo vuonna 2012, jos terveydenhuollon menot olisi vuosittain kohdistettu kunnille täysimääräisenä. Tarkastelujakson aikana erityisesti Hausjärvi hyötyisi kuntaliitoksesta. Seuraavissa kuvissa on esitetty paine veroprosenttiin ja veroprosentti tasapainossa kuntakohtaisesti. Lisäksi selvitysalueen tarkastelu on laadittu kahdesta eri tuottavuusnäkökulmasta. Kaaviot: Veroprosentti Selvitysalueen painelaskelma on laadittu kahdella eri oletuksella: kunnan työn tuottavuus ei parane tai se paranee vuosittain 0,5 prosenttia. Työn tuottavuuskehityksen vaikutus tuloveroprosenttiin on ilmeinen. Selvitysalueen painelaskelma perustuu kuntien tilinpäätös- ja väestötietoihin. Ennustevuosien kehitykseen vaikuttaa ikärakenteen ja palvelutarpeen muutos, verotulojen ja valtionosuuden kehitys (ml. uudistuksen vaikutus). Painelaskelman oletuksena on, että selvitysalue ei rahoita toimintaansa vieraalla pääomalla, vaan kaikki talouden tasapainottamispaineet kohdistetaan tuloveroprosenttiin. Painelaskelmaa on oikaistu seuraavilla erillä: Sairaanhoitopiirin ja terveyskeskuskuntayhtymän kertyneet, selvitysalueelle kohdistuvat alijäämät Kuntarakenneuudistuksen vaikutukset: ICT-kustannukset, palkkojen harmonisointikustannukset, yhdistymisavustus Kuntarakenneuudistuksen seurauksena on oletettu, että uuden kunnan työn tuottavuus paranee vuosittain 0,5 prosenttia Oikaistu painelaskelma osoittaa, että kuntarakenneuudistuksella on myönteisiä vaikutuksia kunnan tuloveroprosentin kehitykseen. Yhdistymisavustus kattaa yhdistymisestä aiheutuvat kertaluontoiset erät. Erityisesti työn tuottavuuden paranemisen vaikutus on merkittävä ja pysyvä. Työn 33