Sosiaali- ja terveydenhuollon tuottavuus ja ICT

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveydenhuollon tuottavuus ja ICT ICTexpo Toimitusjohtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja FCG Koulutus ja konsultointi Oy Page 1

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Kotimaan tytäryhtiöt alkaen FCG Koulutus ja konsultointi Oy tj Katrina Harjuhahto-Madetoja FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy tj Kim Jolkkonen FCG Tietojohtaminen Oy tj Aija Tuimala FCG International Oy tj Anette Vaini-Antila N. 700 työntekijää Liikevaihto 2012 n. 67 milj. Kv-liiketoiminnan osuus merkittävä Kehityskonsultointi Terveydenhuollon ICT Koulutusvienti Page 2

3 9,0 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen muutos, %, vuosina ,0 7,0 7,2 7,9 6,0 5,0 4,0 5,2 5,1 4,5 5,2 5,2 4,6 5,0 4,2 4,2 5,4 5,0 3,0 2,9 2,8 2,0 1,0 0, * Lähde: Tilastokeskus Kuntien toimintamenot kasvoivat keskimäärin 5,3% vuosina , verotulot 3,6% Page 3

4 2,5 Tulo- ja menokehitys epätasapainossa Kuntien ja kuntayhtymien verorahoitus ja toimintamenot, muutos edelliseen vuoteen verrattuna, mrd. euroa 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 0,5 0,7 1,0 1,5 0,6 0,9 1,3 1,4 1,9 0,6 1,3 0,9 0,8 0,9 1,0 1,2 0,9 1,0 0,5 0,0 0,3 0,2-0,2 0,0-0, ,5 Verorahoitus (verotulot + valtionosuudet) Toimintamenot Lähde: Vuodet Tilastokeskus, vuosien ennusteet PPB (Talousjaosto ).

5 3,5 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) , mrd. (käyvin hinnoin) Vuosikate Investoinnit, netto 1) Poistot 2) 3,5 3,0 2,5 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0, ,0 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet PPB (Talousjaosto ). 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot. 2) Vuoden 2013 poistotasoon on arvioitu poistojen yleisohjeen muutoksesta johtuva korotus (n. 350 milj. )

6 20 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet PPB (Talousjaosto )

7 Muuttuva väestörakenne lisää hyvinvointipalveluiden kysyntää - ja menoja euroa Ikäryhmät Lähde: Stakes; Miesten ja naisten terveysmenot ikäryhmittäin vuonna Page 7

8 Terveydenhuollon menot kasvaneet reaalisesti noin kolmanneksen 2000-luvulla Lähde: THL / MP Bruttokansantuote, 1990=100 Terveydenhuolto Page 8

9 Positiivisen väestönkehityksen kunnissa väkimäärä lisääntyy noin henkilöllä Väestöään menettävissä kunnissa väkimäärä vähenee noin henkilöllä Kuntarajat: Tilastokeskus Karttakuva Jaana Halonen/Kuntaliitto Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Muutos henkilöä Väestönmuutos , ennuste Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste Väestönmuutos , ennuste Page 9 Sähköiset palvelut Liikkuvat palvelut Etäpalvelut

10 Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen kysyntään Suomessa (indeksi 2010 = 100) Menoerä 2009 M SOSIAALIPALVELUT lasten päivähoito vanhainkodit kotipalvelut palveluasuminen (arvio) TERVEYSPALVELUT erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto KOULUTUSPALVELUT esiopetus perusopetus lukiokoulutus ammatillinen koulutus ammattikorkeakoulut Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö Page 10

11 Yksityisen ja julkisen sektorin laajuus 15 mrd. euron terveydenhuolto Lääkkeet 2,5 mrd. eresepti Vanhusten laitoshuolto 0,5 mrd. kotona asumisen tuki, tehokas kotihoito (vrt. kirjaaminen) Matkat yms. 1 mrd. logistiikka, kuljetusten yhdistely Työterveyshuolto 0,7 mrd. Yksityisen sektorin tuotanto n. 2 mrd. Julkisen sektorin tuotanto n. 8 mrd. Erittäin merkittävä: apteekit, silmälasit, työterveyshuolto, suun terveydenhuolto, ensihoito, erikoislääkärikäynnit, fysioterapia Merkittävä: laboratoriot ja kuvantaminen, yleislääkärikäynnit, vuokratyö Kasvava: toimenpiteet, sairaalahoito Lähde: HUS Page 11

12 Jos maamme terveydenhuolto olisi ollut vuonna 2009 suhteellisesti yhtä paljon BKT:sta kuin muissa Pohjoismaissa, niin menot verrattuna Tanskaan 4,0 Ruotsiin 1,4 Islantiin 0,9 Norjaan 0,7 mrd. toteutunutta suuremmat Jottei totuus unohtuisi Kansantaloutemme kasvu ratkaisee pitkälti myös terveydenhuollon rahoituksen ja toimintamahdollisuudet Henkilöstön saatavuus ja ammattitaito Talouden ohella terveydenhuollon tulevaisuuden kannalta keskeisimpiä kysymyksiä Page 12

13 Hoidetaanko terveyttä vai sairautta? Keskeinen kysymys: Miten ihmiset saadaan muuttamaan elämäntapojaan? Hyvinvointi aiheuttaa pahoinvointia ylipaino, lihavuus, vähäinen omin jaloin liikkuminen, ylensyönti ja ylenjuonti diabetes, sydän- ja verisuonitaudit, tuki- ja liikuntaelinsairaudet suora vaikutus myös työurien pituuteen Sosioekonomisten ryhmien väliset terveyserot suuria yli puolet selittyy tupakoinnin, alkoholin käytön, ravinnon ja liikkumisen eroilla Terveydenedistäminen ei ole tuottanut toivottuja tuloksia terveydenedistämisen menetelmät eivät samalla tasolla kuin sairauksien tutkimiset, hoidot, lääkitys, Väestö luottaa liikaa terveydenhuoltojärjestelmän kykyyn hoitaa terveysongelmat Uudet ongelmat, kuten masentuneisuus, kasvaneet merkittäviksi kansantaudeiksi suora vaikutus myös työurien pituuteen Väite: Kansan terveys paranee ensisijaisesti terveyskeskusten ja sairaaloiden ulkopuolella Page 13

14 ICT:n avulla tehokkuutta vaan kuka vastaa kokonaisuudesta? Page 14

15 Yhden luukun periaate? Page 15

16 Asiakas keskiöön? Monessa palvelussa reilusti alle puolet työajasta jää varsinaiseen asiakastyöhön. Tiedon prosessointiin, turhaan touhuamiseen ja virheiden korjaamiseen käytetään paljon enemmän aikaa. Merkittävästi parempia tuloksia saadaan vähemmällä ihmistyöllä tieto- ja viestintätekniikan avulla. Tämä onnistuu kuitenkin vasta, kun samanaikaisesti laitetaan kuntoon organisaatio- ja henkilöstörakenteet, palvelumallit, toimintatavat, johtaminen ja kannusteet. - Raili Mäkitalo, VM Tekniikka hoitakoon rutiinit Page 16

17 Lahden Palvelukonsepti -selvitys Kuntoutuksen jonohoitajan tehtäväkentän sähköistäminen Ajanvarauspalvelujen (varaukset, aikojen muuttaminen ja peruminen) sähköistäminen Nettiohjeita ja neuvontaa Palveluseteli ja maksusitoumus sähköisiksi Tiedonkulku (lab, rtg, sairauskertomus) YPK:een ja sieltä Lahteen E-terveyskioski ja Terveystaltio (ennaltaehkäisevää neuvontapalvelua mobiililaitteen välityksellä) Pitkäaikaisen sairauden (esim. diabeteksen ja astman) hoidon sähköinen seuranta ja omahoidon toteuttaminen (esim. hoitosuunnitelma) Omien perustietojen ja terveystietojen katselu ja muokkaus sähköisesti ja tiedon siirto suoraan sähköiseen sairauskertomukseen Teknologian laaja hyödyntäminen esim. uusissa sairaaloissa ja palvelutaloissa Videohoivapalvelut (SKYPE yms.) ja hyvinvointitelevisio (myös yksiköihin) Omaisten ja työntekijöiden välinen yhteistyö sähköisin menetelmin Jaksohoidon varaaminen ja yhteistyö osaston kanssa Asiakasmaksujen määrittely Sosiaaliset vertaisryhmät (sairaus, odottavat äidit, omaishoitajat yms. asiakaskohderyhmät) Tiedon integrointi ja uudenlainen yhdistely yli sektorirajojen (esim. karttapalvelun tiedot) Sähköiset esitietolomakkeet ja nekin jo osittain valmiiksi täytettynä Automaattiset ilmoitukset eri toimijoille sisäänkirjatessa ja kotiutuesssa sairaalaan / laitoksiin Asiakastyytyväisyyskyselyt Hakemusten seuraaminen vireillepanosta edelleen toimenpiteisiin Toimeentulotuen ennakkolaskenta Turvapuhelinhakemuksen teko ICT Lastensuojeluilmoitus Mielenterveystalo.fi; toimintakykyä arvioivat testit asiakkaiden ja omaisten käyttöön (esim. rava, audit, mmse) ja ohjeet jatkotyöskentelystä Oma terveyskansio Page 17

18

19 Yksi piste kaikki palvelut, oikea-aikaisesti, tarpeita vastaavasti Pahosu Kunta Määrittelee tavoitteet Kunnan järj. vastuu Sopimus & SLA Kotitori palveluluukku Tuottajaverkoston kokoaminen, ohjaus, seuranta ja kehittäminen Asiakaspalvelu Palvelutarpeen arviointi Loppuasiakas Käyttäjä ja hankkijja Sopimus & SLA Vuosittainen auditointi SLA = Service Level Agreement; palvelukuvaukset, laatuvaatimukset Tuottajaverkosto Palveluiden tuottaminen sovitulla laatutasolla Kaupungin oma tuotanto osana verkostoa Municipal home care Other producers T A M P E R E E N K A U P U N K I

20 Olemme matkalla kohti integroitua tulevaisuutta Vaihe 1: Erillinen hierarkia Vaihe 2: Hallinnollinen hierarkia Vaihe 3: Toiminnallinen hierarkia Vaihe 4: Ekosysteemi Strateginen siirtymä Eksote tänään Organisaation Kypsyystaso Toimintamalli Kunta 2 Kunta 1 Kunta 2 Kunta 1 Kunta 3 Toiminta 3 Toiminta 1 Toiminta 2 Kunta 3 ESH ESH Toiminta 4 Yrittäjät Kuntakohtaiset rakenteet ja hierarkiat Hallinnollisesti integroitu kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto sekä erityissairaanhoito Toiminnallisesti integroitu kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto sekä erityissairaanhoito Kolmas sektori Toiminnallisesti integroitu hyvinvoinnin ekosysteemi ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

21 Uusi palvelurakenne on muutakin - The Kansalaisen sähköinen terveysasema! Sähköinen asiointi Liikkuvat palvelut Kotona asumisen tuki Palveluneuvonta Palvelutarpeen arviointi, vastuuttaminen Tietojen tarkistus, itseilmottautuminen Ajanvaraus Omahoito Terveyskioskit ja sosiaalija terveysasemat Monitoimipisteet Konsultoiva tiimi ja etävastaanotto 3.Sektorin toimintamalli Yhteydensaanti 24h Tehostettu ja kuntouttava kotihoito Ennakointi ja toipilasajan tuki Vertaistuki Kodin ulkopuolella liikkuminen ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

22 Ja missä valtakunnan tila on tällä hetkellä? Missä keskustelu pyörii? Saatavuus Tehokkaissa, asiakaslähtöisissä prosesseissa vai iänikuisissa järjestäytymismuodoissa? Palvelukyky Kunta Rakenne Järjestäminen Rahoitus Demokratia Varmuus Laatu Tavallinen kansalainen kaipaa ennen muuta palveluita. Sanooko terveyskeskus, että tänään meillä ei ole lääkäriä eikä hoitajaa, mutta olisi demokratiaa tarjolla, kävisikö se? ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

23 Kun sen tekemisen pitäisi pyöriä!?! Ammattihenkilöiden työprosessien uudistuminen Tiedon laaja hyödyntäminen Robotiikka, ennusteet > 2013 Kansalaisen käyttäytymisen muutos Omatoiminen kansalainen Prosessien muutokset, Tuotannonohjaus jne. Omahoito, Itsepalvelu Integraatio Integraatio Tiedon kerääminen Sosiaali- ja terveys Sähköinen asiointi Kotona, työpaikalla, vapaa -aikana < 2013 ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

24 Apotti vai jotakin muuta till? Apotti? ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI On selvää, että yksi monoliittinen järjestelmä ei kykene hoitamaan kokonaisuutta, vaan toiminnan ja tehokkaan kehittämismallin täytyy perustua integraatioihin ja tiedon liikuteltavuuteen. APOTTI = Laadukas potilastietojärjestelmä?

25 Yhteenveto tuottavuutta ICT:n avulla Asiakaslähtöisyys toiminnan kehittämisen lähtökohdaksi Prosessi alkaa asiakkaasta ja päättyy asiakkaaseen esim. kotoutus- ja kuntoutusvaiheet vs. leikkaussalin tehokkuus Tietojohtaminen ja olemassa olevan tiedon hyödyntäminen myös yli sektori- ja organisaatiorajojen Omavastuun ja ennaltaehkäisevän toiminnan lisääminen esim. Terveystaltio, kuntoilua ja terveellistä ruokavaliota edistävät sovellukset Vertaistuen ja kolmannen sektorin hyödyntäminen verkossa tai livenä Tieto- ja viestintätekniikka arjen tukena mm. kotona asumisen tuki ja turvallisuuden tunne Monituottajamallit mm. sähköiset palvelusetelit Etäpalvelut ja liikkuvat palvelut Yhteispalvelupisteet, terveyskioskit yms. siellä, missä ihmiset liikkuvat Ja ne avoimet rajapinnat ja integroidut tietojärjestelmät!!! Page 25

26 Kiitoksia ja kysymyksiä! Muutosten tuulten puhaltaessa kannattaa rakentaa tuulimyllyjä ei tuulentupia Katrina Harjuhahto-Madetoja Page 26