PELLETTILÄMPÖKESKUKSEN PALOTURVALLISUUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PELLETTILÄMPÖKESKUKSEN PALOTURVALLISUUS"

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Määräykset ja ohjeet 3. Rakenteellinen paloturvallisuus 4. Lämpökattilan sijoittaminen kattilahuoneeseen 5. Pelletin varastointi 6. Pelletin siirtolaitteet 7. Turvajärjestelmät 8. Sähköasennukset ja -laitteet 9. Ohjausyksikkö ja hälytyslaitteet 10. Lämpökeskuksen muut laitteet 11. Tarkastukset 12. Vahingonteon ja vaaratilanteen estäminen 13. Tekniset tiedot, ohjeet ja koulutus 1. Johdanto Ohjeessa käsitellään pellettiä polttoaineena käyttävien lämpökeskusten paloturvallisuutta, joissa kattilan teho on alle 1 MW ja kattilaveden lämpötila on alle 110 o C. Pellettilämpökeskuksen paloturvallisuusohje täydentää viranomaismääräyksiä ja ohjeita. Muita kiinteitä polttoaineita käyttäviä lämpökeskuksia käsittelevä ohje on julkaistu SVK:ssa vuonna Enintään 25 kw:n teholuokan lämpökattiloissa ohjeen turvajärjestelmiä koskevia vaatimuksia voidaan noudattaa soveltuvin osin. 2. Määräykset ja ohjeet Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on annettu määräyksiä ja ohjeita kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuudesta. Ne käsittelevät lähinnä rakenteellista paloturvallisuutta. Tärkeimmät määräykset ja ohjeet ovat: - RakMK osa E1 Rakennusten paloturvallisuus - RakMK osa E2 Tuotanto- ja varastorakennusten paloturvallisuus - RakMK osa E3 Pienet savuhormit - RakMk osa E 7 Ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuus - RakMk osa E8 Muuratut tulisijat - RakMK osa E9 Kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuus Lämpökattilat, joissa on tai joihin voi kehittyä ylipainetta, ovat painelaitteita ja niitä käsittelee painelaitelainsäädäntö. Lämpökattilat, joissa kattilavesi kuumennetaan enintään 110 o C lämpötilaan, on suunniteltava ja valmistettava hyvän konepajakäytännön mukaisesti. Näitä painelaitteita ei rekisteröidä eikä niihin edellytetä tehtäväksi hyväksytyn tarkastuslaitoksen määräaikaistarkastuksia. Lämpökattila on siten suunniteltava ja valmistettava, ettei se vaaranna kenenkään terveyttä, turvallisuutta tai omaisuutta. Painelaitelainsäädäntöä vastaavia pienehköjä lämpökeskuksia koskevia standardeja ei ole, mutta suunnittelussa voidaan käyttää hyödyksi kumottuun paineastialakiin perustuvia standardeja SFS 3330, SFS 3331 ja SFS Tämä Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitossa laadittu suojeluohje ei ole vakuutusyhtiöitä sitova, vaan kukin vakuutusyhtiö voi poiketa vapaasti näistä ohjeista omissa vakuutusehdoissaan.

2 Nämä standardit edellyttävät, että lämpökattila varustetaan seuraavin laittein: lämpömittari kattilan lähtöjohdossa vallitsevan lämpötilan mittaamiseen kattilan lämmitystehoa automaattisesti säätävä laite. tyhjennysventtiili kattilan alimmassa osassa täyttölaite kattilaveden lisäämiseksi varolaiteet, jotka toimivat ylitettäessä suurin sallittu käyttöpaine paisuntasäiliö nestetilavuuden muutoksia varten painemittari kattilan paineen mittaamiseen laippa tarkastuspainemittarin kiinnitystä varten valmistuskilpi. Omistaja ja haltija vastaavat, että lämpökattila sijoitetaan, hoidetaan, käytetään ja tarkastetaan niin, ettei se vaaranna kenenkään terveyttä, turvallisuutta ja omaisuutta. Turvatekniikan keskus valvoo markkinoilla olevia painelaitteita ja antaa niistä tarvittaessa lisätietoja. Laitteistoja suunniteltaessa ja käyttöön otettaessa on otettava huomioon työsuojelua koskevat määräykset. Näistä tärkeimpiä ovat: - Työturvallisuuslaki (299/1958) ja sen muutokset, erityisesti suunnittelijan vastuu, pykälä 40 b. - Valtioneuvoston päätös koneiden turvallisuudesta (1314/1994), laitteiston tulee olla CEmerkitty ja siitä on oltava vaatimustenmukaisuusvakuutus, josta käyvät ilmi kaikki ne määräykset, jotka laitteisto täyttää. Lisäksi laitteistosta on oltava käyttöohjeet. - Valtioneuvoston päätös työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (856/1998). Laitteiston tulee täyttää sitä koskevat vaatimukset, laitteistoa on voitava käyttää turvallisuutta ja terveyttä vaarantamatta. Edellä mainittujen työsuojelumääräysten soveltaminen perustuu riskin arviointiin, jolloin arvioinnissa on otettava huomioon työpaikan olosuhteet. Arvioinnin apuna voidaan käyttää standardia SFS-EN 1050 Koneturvallisuus, riskin arvioinnin periaatteet sekä standardia SFS-EN 292 osat 1 ja 2, joka koskee koneiden yleisiä suunnitteluperiaatteita. Muista yhdenmukaistetuista standardeista (SFS-EN) saa hyvää lisätietoa. Rakennusvalvontaviranomaiselta on ennen lämpökeskuksen muutosta tai rakentamista selvitettävä, edellyttääkö hanke toimenpidelupaa tai rakennuslupaa. Luvan edellyttämät rakennusvalvonta- ja pelastusviranomaisen tarkastukset on tehtävä ennen käyttöönottoa. Lisäohjeita: Sisäasiainministeriö - Pelastustoimilaki Kauppa- ja teollisuusministeriö - Sähköturvallisuuslaki Ympäristöministeriö - D1 Kiinteistöjen vesi- viemärilaitteet - D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto - D5 Rakennuksen lämmityksen tehon- ja energiatarpeen laskenta - D7 Lämmityskattiloiden hyötysuhdevaatimukset Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto (SVK) - Kiinteitä polttoaineita käyttävät pienehköt lämpökeskukset - Pölyräjähdykset ja niiden torjuminen Seuraavat julkaisut - Kattilalaitosten turvallisuusohjeet (KLTK-ohjeet) - LVI Lämmönkehityslaitteiden mitoitus 3. Rakenteellinen paloturvallisuus Pellettilämpökeskuksen rakenteellinen paloturvallisuus toteutetaan vähintään RakMk:n osan E9 mukaisesti. Rakenteellista paloturvallisuutta on ylläpidettävä säännöllisillä tarkastuksilla ja huoltotoimilla. Pellettilämpökeskus on tehtävä tai sijoitettava erilliseen rakennukseen aina kun se on mahdollista, koska pelletin varastoinnissa ja käsittelyssä syntyy hienojakoista pölyä, joka voi muodostaa ilman kanssa räjähtävän tai herkästi syttyvän ja kiivaasti palavan seoksen. Erillisen pellettilämpökeskusrakennuksen on oltava P1-paloluokan rakennus, jos se on kaksi- tai useampikerroksinen vähintään P2-paloluokan rakennus, jos se on yksikerroksinen eikä pelletin varastoinnista ja käsittelystä syntyvän pölyn aiheuttamaa palovaaraa voida poistaa.

3 Rakenteellisessa paloturvallisuudessa erityistä huomiota on kiinnitettävä palo-osastoivien rakennusosien lävistykseen. Määräyksen E1 mukaan osastoivan rakennusosan (seinä, katto, lattia) läpi saa johtaa tarpeelliset putket, roilot, kanavat, johdot ja hormit edellyttäen, ettei olennaisesti heikennetä rakennusosan palo-osastointia. Polttoainevaraston ja lämpökattilahuoneen välinen polttoaineen syöttölaitteisto lävistää palo-osastoivan rakenteen ja muodostaa olennaisen vaaratekijän, koska ilman suojalaitteita olevassa syöttölaitteessa tapahtuva palo pääsee esteettä leviämään paloosastosta toiseen. Palon leviämisen estämiseksi pelletin siirto- ja syöttölaitteiden suojaus on toteutettava kohdan 7 Turvajärjestelmät mukaisesti. Palo-osastoivissa rakennusosissa palo-ovien, ikkunoiden ja muiden aukkojen palonkestoaikojen tulee olla sellaiset, että ne eivät oleellisesti heikennä rakennusosan osastoivuutta. Palo-osastoivissa rakennusosissa olevien palo-ovien ja paloluukkujen on oltava itsestään sulkeutuvia ja salpautuvia. Lämpökattilahuoneen ja pelletin varastotilan ilmanvaihdon toteuttamisessa tulee ottaa huomioon rakenteellisen paloturvallisuuden asettamat vaatimukset. 3.1 Lämpökeskus erillisinä rakennuksena Lämpökeskus on erillinen rakennus, jos sen uloimpien rakennusosien etäisyys muusta rakennuksesta on vähintään kahdeksan (8) metriä. Erillisessä lämpökeskusrakennuksessa lämpökattilahuone ja pellettivarastotila palo-osastoidaan toisistaan P1-paloluokan rakennuksessa EI 120 rakennusosin. Sisäpuoliset pintaosat seinissä ja katossa tulee olla B-s1, d0 (eli 1/I) luokkaa ja lattian A2 FL -s1 (eli palamaton) luokkaa. P2-paloluokan rakennuksessa EI 30 rakennusosin. Sisäpuoliset pintaosat seinissä ja katossa tulee olla B-s1, d0 (eli 1/I) luokkaa ja lattian A2 FL -s1 (eli palamaton) luokkaa. P3-paloluokan rakennuksessa EI 30 rakennusosin, vaikka ohje E9 mahdollistaa lämpökattilahuoneen ja pellettivarastotilan välille vain pölyn leviämistä estävän rakennusosan. Sisäpuoliset pintaosat seinissä ja katossa tehdään luokkaan D-s2, d2 (eli 2/-), lattialle ei aseteta vaatimuksia. Erillisessä lämpökeskusrakennuksessa saa olla vain lämpökeskuksen toimintaan liittyviä tiloja. Siihen saa kuitenkin sijoittaa pienehköjä (alle 10 m 2 ) EI 60 rakennusosin palo-osastoituja varasto- tai vastaavia tiloja. Lämpökeskusta palvelevat tilat, kuten sähköpääkeskus, hydrauliikkatila ja valvomo on palo-osastoitava vähintään EI 60 rakennusosin. Osastointivaatimus koskee kaikkia rakennuksia niiden paloluokasta riippumatta. 3.2 Lämpökeskus rakennuksen osana Lämpökeskus on rakennuksen osana silloin, kun se liittyy muussa käytössä olevaan rakennukseen tai lämpökeskusrakennuksen uloimpien rakenteiden etäisyys muusta rakennuksesta on alle kahdeksan (8) metriä. Rakennuksen osana olevan lämpökeskuksen lämpökattilahuone ja polttoainevarasto on paloosastoitava toisistaan ja rakennuksen muista tiloista. Osastointivaatimus koskee kaikkia tilaa rajoittavia rakennusosia, myös ulkoseiniä, räystäitä ja kattoa Lämpökattilahuoneen palo-osastointi Enintään 25 kw tehoinen lämpökattila voidaan sijoittaa asuintiloihin ilman osastointia, jos lämpökattila on tähän tarkoitukseen suunniteltu. muissa kohteissa lämpökattilahuone on osastoitava muista tiloista P1-paloluokan rakennuksissa EI 60 rakennusosin ja P2- tai P3- paloluokan rakennuksissa EI 30 rakennusosin. Lämpökattilahuoneen sisäpuoliset pintakerrokset on oltava luokkaa B-s1, d0 (eli 1/I). Paloosastoivien rakenteiden on oltava lisäksi palamattomia, jos lämpökattilahuone sijaitsee kellarissa. Yli 25 kw tehoinen lämpökattila on sijoitettava palo-osastoituun lämpökattilahuoneeseen. Osastointi on toteutettava muista tiloista EI 60 rakennusosin rakennuksen paloluokasta riippumatta. Osastoivien rakennusosien on oltava palamattomia.

4 3.2.2 Pellettivaraston palo-osastointi Muista tiloista osastoituun lämpökattilahuoneeseen saa sijoittaa pellettiä palamattomaan, tiiviillä kannella varustettuun varastosiiloon ja kattilassa olevaan varastopesään yhteensä enintään 0,5 m 3, kun pelletti on erillisessä varastosiilossa ja lämpökattilahuone on osastoitu EI 30 rakennusosin muista tiloista enintään 0,5 m 3, kun pelletti on kattilan yhteydessä olevassa varastosiilossa ja varastopesässä ja lämpökattilahuone on osastoitu EI 60 rakennusosin muista tiloista enintään 2,0 m 3, kun pelletti on erillisessä varastosiilossa, joka on pölyn leviämistä estävällä seinällä erotetussa tilassa ja lämpökattilahuone on osastoitu EI 60 rakennusosin muista tiloista. Pellettivarastotila on osastoitava muista tiloista, myös lämpökattilahuoneesta, kun säilytettävän pelletin määrä on yli 2,0 m 3. Palo-osastointi on toteutettava P1-paloluokan rakennuksessa EI 120 rakennusosin. Sisäpuoliset pintakerrokset seinissä ja katossa tulee olla B-s1, d0 (eli 1/I) luokkaa ja lattian A2 FL -s1 (eli palamaton) luokkaa. P2-paloluokan rakennuksessa EI 30 rakennusosin. Sisäpuoliset pintakerrokset seinissä ja katossa tulee olla B-s1, d0 (eli 1/I) luokkaa ja lattian A2 FL -s1 (eli palamaton) luokkaa. P3-paloluokan rakennuksessa EI 30 rakennusosin. Sisäpuoliset pintakerrokset seinissä ja katossa voivat olla D-s2, d2 (eli 2/-) luokkaa eikä lattian pintakerrokselle aseteta vaatimuksia. Mikäli pellettivarastotila sijaitsee pääasiallisesti maanpinnan alapuolella, osastointi on toteutettava palamattomilla rakennustarvikkeilla P1-paloluokan rakennuksessa EI 120 rakennusosin P2-paloluokan rakennuksessa EI 60 rakennusosin P3-paloluokan rakennuksessa EI 30 rakennusosin. 3.3 Siirrettävä lämpökeskus Siirrettävän lämpökeskuksen palo-osastoinnissa noudatetaan kohdan 3.1 Lämpökeskus erillisenä rakennuksena vaatimuksia, jos lämpökeskus sijoitetaan yli kahdeksan (8) metrin etäisyydelle muusta rakennuksesta. Siirrettävän lämpökeskuksen palo-osastoinnissa noudatetaan kohdan 3.2 Lämpökeskus rakennuksen osana vaatimuksia, jos lämpökeskus sijoitetaan alle kahdeksan (8) metrin etäisyydelle muusta rakennuksesta. Tällöin siirrettävän lämpökeskuksen osastoivien rakenteiden, myös ulkoseinärakenteiden, on oltava vähintään luokkaa EI 60. Ulkoseinässä muuta rakennusta kohti olevan oven tai ikkunan on oltava samaa luokkaa kuin ulkoseinän. 4. Lämpökattilan sijoittaminen kattilahuoneeseen Lämpökattilan, sen laitteiden ja polttoaineen syöttölaitteiden ympärillä tulee olla riittävästi vapaata tilaa puhdistusta, nuohousta, huoltoa ja korjausta varten. Pellettipoltin tulee saada käännettyä tai siirrettyä helposti huoltoasentoon. Vapaata tilaa on laitteiston ympärillä yleensä oltava vähintään yksi (1) metri. Kattiloiden, jotka joudutaan puhdistamaan myös kattilan päällä olevan luukun kautta, yläpuolelle on varattava huoltomahdollisuus. Kattilahuone on varustettava lattiakaivolla kattilan kiertovesien ja mahdollisten sammutusvesien varalta. Kuumien pintojen, joiden lämpötila voi nousta yli 80 o C, suojaetäisyydet syttyviin materiaaleihin ja rakenteisiin tulee olla vähintään 0,6 m tai kuumat pinnat on tehokkaasti eristettävä. Pintojen, joiden päälle voi kertyä pölyä, lämpötila on pysyttävä alle 80 o C, ja niiden on oltava helposti puhdistettavissa. 5. Pelletin varastointi Pellettivarasto on pidettävä aina lukittuna ja siellä saa varastoida vain pellettejä. Varastotilassa pelletit voivat olla pakattuina, irrallaan, siilossa tai säiliössä. Pelletin varastotila on palo-osastoitava kohdan 3 mukaisesti. Varastotilan oven, huolto- tai tarkastusluukun palonkestoajan on vastattava rakenteen palonkestoaikaa. Osastoivassa rakenteessa olevat läpiviennit (kuten pelletin siirtojärjestelmät, pai

5 neentasausaukot, tuuletusaukot, tarkistusikkunat) eivät saa oleellisesti heikentää rakenteen paloosastoivuutta. Varastotilan on oltava kuiva ja tiivis. Erityisesti tulee huolehtia siitä, että pölyä ei pääse purkautumaan tilan ulkopuolelle normaalissa käytössä eikä pellettivarastoa täytettäessä. Palo-osastoidussa varastotilassa oleva pelletin varastosiilo tai varastosäiliö voi olla rakennettu palavasta materiaalista. Pelletin siirto varastotilaan on järjestettävä siten, että pölyäminen on mahdollisimman vähäistä. Jos siilon täyttöputken korkeus maanpinnasta ylittää mm, tarvitaan portaat ja työskentelytaso, jotka on varustettava kaiteella, jos putoamiskorkeus on yli 700 mm. Täyttötilavuus tulee merkitä riittävän selkeästi täyttöpaikan läheisyyteen. Täyttöaukko tai putki on merkittävä selvästi ja varustettava lukittavalla kannella. Mikäli pelletti siirretään varastotilaan pneumaattisesti, on täyttö tehtävä alhaisella paineella suurta pellettien syöttömäärää käyttäen. Pelletin murskautumisen estämiseksi on törmäysvoimaa tarvittaessa pienennettävä käyttämällä esimerkiksi ohjaimia, vaimennusmattoa tai syklonia. Varastotilan on kestettävä pneumaattisessa siirrossa syntyvä suurin ylipaine tilanteessa, jossa paineen purkuaukko tukkeutuu. Paineen purkuaukko on varustettava suodattimella, joka estää pölyn leviämisen ympäristöön ja suodattimen kunto on tarkastettava aina ennen varastotilan täyttöä. Rakennuksen ulkoseinällä oleva suodatin on poistettava ja purkuaukko on suljettava täytön jälkeen. Purkuaukko tulee merkitä selvästi ja sen etäisyys täyttöputkesta tulee olla yli 500 mm. Varastotilan sähköasennuksissa tulee ottaa huomioon, että varastotilaa täytettäessä voi syntyä räjähdysvaarallinen pölypilvi. Pölyn aiheuttaman räjähdysvaaran arvioimiseksi varastotilan tilaluokitus on tehtävä ja sen perusteella tulee valita mahdollisten sähkölaitteiden kotelointiluokat. Lisäksi pelletin siirrossa voi tapahtua sähköstaattista varautumista, jonka aiheuttama vaara on poistettava riittävillä maadoituksilla ja potentiaalitasauksilla. Varsinkin pelletin siirto pneumaattisesti voi aiheuttaa voima kasta varautumista, ja varauksen purkautuminen voi aiheuttaa pölypilven räjähdyksen. 6. Pelletin siirtolaitteet 6.1. Siirtoputkistot Palo-osastoivan rakenteen läpi kulkeva sulava tai lämmön vaikutuksesta muotoaan muuttava putkisto ei saa heikentää rakenteen osastoivuutta. Putkisto on tarvittaessa potentiaalitasattava ja maadoitettava sähköstaattisten varausten estämiseksi. Lämpökattilan pelletin syöttöjärjestelmä on varustettava ohjauksella, joka keskeyttää pelletin syötön, mikäli sitä ei siirry lämpökattilaan saakka esimerkiksi pelletin siirtoputkiston vuodon takia Pneumaattinen siirto Pelletin varastotilan ja lämpökattilan välinen pneumaattisen siirtojärjestelmä on oltava tiivis. Siirtojärjestelmä on asennuksen jälkeen testattava koepaineella, joka on kolme kertaa siirtopuhaltimen antaman paineen suuruinen tilanteessa, jossa ilmavirtaus on pysähtynyt putkiston tukkeutumisen vuoksi. Suljetun siirtojärjestelmän koepaine ei saa alentua 10 minuutin aikana. Siirtoilmapuhaltimen tulee pysähtyä, jos putkisto tukkeutuu tai pellettejä ei muusta syystä siirry siirtoilman erotusyksikköön. Siirtoilman palautus varastotilaan tai varastosiiloon on toteutettava siten, että pölyämistä ei tapahdu. Takatulen sammutusjärjestelmä on asennettava siirtoilman erotusyksikön ja lämpökattilan väliseen pelletin syöttöputkeen. Pneumaattinen siirtojärjestelmä on tarvittaessa potentiaalitasattava ja maadoitettava sähköstaattisten varausten estämiseksi. Pneumaattisen siirron tulee pysähtyä, jos hälytysjärjestelmä antaa hälytyksen takatulesta. 7. Turvajärjestelmät Lämpökattilalaitos on varustettava vähintään kahdella turvajärjestelmällä, jotka pystyvät estämään takatulen ja kaasupalon leviämisen lämpökattilasta

6 pellettivarastotilaan polttoaineen syöttöjärjestelmän kautta. Turvajärjestelmiä ovat sammutusjärjestelmä, sulkusyötin, sulkulaitteella varustettu pudotuskuilu tai metallirakenteinen varastosiilo. Turvajärjestelmien on täytettävä kohdissa annetut vaatimukset. Yhden turvajärjestelmistä on oltava sammutusjärjestelmä, joka estää takapalon leviämisen ja toisen turvajärjestelmistä on estettävä myös kaasupalon leviäminen polttoaineen syöttöjärjestelmässä. Takapalovaaran ja hiilimonoksidikaasun aiheuttaman henkilövahinkovaaran pienentämiseksi lämpökattilan tulipesä on lisäksi varustettava alipaineanturilla, joka katkaisee palamisilman puhalluksen, jos tulipesässä ei ole riittävää alipainetta. Tulipesän liekinvalvojan on pysäytettävä polttoaineen syöttö lämpökattilaan ja hälytettävä, jos liekki on sammunut Sammutusjärjestelmä Sammutusjärjestelmän on estettävä takatulen leviäminen pelletin syöttöputkistossa. Sammutusjärjestelmä muodostuu sammutesäiliöstä, sammutusputkistosta, sammutussuuttimista, takapalon ilmaisujärjestelmästä, laukaisujärjestelmästä ja hälytyslaitteista. Sammutusjärjestelmän on kyettävä toimimaan myös sähkökatkoksen aikana. Sammutteena voidaan käyttää vettä tai jauhetta. Vesisammutusjärjestelmän sammutesäiliön tulee täyttyä automaattisesti. Vesisammutusjärjestelmän säiliö on varustettava pinnankorkeusvahdilla, joka antaa hälytyksen, jos vedenpinta laskee liikaa. Mikäli vesisammutusjärjestelmän sammutesäiliö on paineellinen, se on varustettava paineanturilla, joka antaa hälytyksen, jos sammutussäiliön paine laskee liikaa. Jauhesammutusjärjestelmän varasammutesäiliö on säilytettävä kattilahuoneessa, joka on heti asennettava käytetyn sammutesäiliön tilalle. Jauhesammutusjärjestelmän sähköinen laukaisu on oltava vikavalvottu. Mekaanista laukaisujärjestelmää ei saa käyttää. Sammutusputkisto ja sammutussuuttimet on asennettava kiinteästi. Sammutusputkisto tulee olla palamatonta ja sulamatonta materiaalia. Sammutteen tulee purkautua pelletin syöttöputkeen siten, että se ei aiheuta pölyn puhallusta kattilahuoneeseen. Syöttöputkiston on kestettävä sammutteen purkautumisesta aiheutuva mahdollinen ylipaine. Sammutusputkiston ja sammutussuuttimien toimivuus on voitava testata käsin avattavien venttiilien avulla (vesisammutusjärjestelmä) tai koestusventtiilin avulla, jonka kautta sammutusputkistoon voidaan syöttää paineilmaa (jauhesammutusjärjestelmä). Kaikissa käsiventtiileissä tulee olla merkinnät auki / kiinni -asennoista. Sammutteen laukaisua varten tulee olla kaksi lämpötila-anturia, jotka asennetaan polttoaineen syöttöjärjestelmään mahdollisimman lähelle tulipesää siten, että normaalikäyttö ei aiheuta sammutusjär jestelmän laukaisua. Lämpötila-anturit asennetaan kohtiin, joissa lämpötilan kohoaminen tapahtuu takapalon uhatessa ensimmäiseksi. Sammutteen tulee purkautua, jos toinen lämpötila-anturin havaitsee lämpötilan nousevan yli 30 o C:tta normaalia käyttöä korkeampaan lämpötilaan. Valvonta voidaan toteuttaa myös yhdellä lämpöilmaisukaapelilla, joka on asennettu syöttöputken ympäri Sulkusyötin Sulkusyöttimen on estettävä erityisesti kaasupalon leviäminen poltinlaitteesta pelletin syöttöputkiston kautta pelletin varastotilaan. Sulkusyöttimen rakenteen on oltava sellainen, että avointa yhteyttä kattilan tulipesän ja pelletin syöttöputkiston välille ei synny, vaikka polttoaineen syöttö on käynnissä. Sulkusyöttimen tulee olla tiivis ja havaitut vuodot tulee välittömästi korjata Sulkulaitteella varustettu pudotuskuilu Sulkulaitteen rakenteen on oltava sellainen, että avointa yhteyttä kattilan tulipesän ja pelletin varastotilan välille ei synny, vaikka polttoaineen syöttö on käynnissä. Pudotuskuilun sulkulaitteen tulee olla tiivis ja havaitut vuodot tulee välittömästi korjata.

7 7.4. Metallirakenteinen pellettisiilo Siilo, jossa pellettiä varastoidaan yli kaksi (2) m 3, on sijoitettava omaan palo-osastoonsa. Pellettisiilon tulee olla metallirakenteinen, tiivis ja kannen sulkulaitteiden on kestettävä palamisen aiheuttama ylipaine. Kattilahuoneessa tulee olla saatavissa paineellista vettä sammutusvesiletkua varten. Sammutusvesiletkun tulee ylettyä myös polttoainevarastoon. Pellettisiilossa on oltava seuraavat laitteet: polttoaineen alarajan hälytin lämpötila-anturi, joka antaa hälytyksen, jos varastosiilon lämpötila nousee yli 60 o C:een kannen aukiolon ilmaiseva anturi, joka antaa hälytyksen, jos kansi on jäänyt auki jos varastosiilon koko on yli 20 m 3, sen sisälle tulee olla kiinteästi asennettu kuiva sammutusvesiputkisto ja sammutussuuttimet. 8. Sähköasennukset ja laitteet Pellettilämpökeskuksiin liittyvässä sähköturvallisuudessa on huomioitava sekä palo- että henkilöturvallisuus. Lisäksi sähköasennuksissa on huomioitava pölystä aiheutuva palo- ja räjähdysvaara. Sähkötöitä saavat tehdä vain lain, asetusten ja viranomaismääräysten edellytykset täyttävät henkilöt ja yritykset annettujen viranomaisvaatimusten mukaisesti. Asennusten jälkeen ennen jännitteen kytkemistä on tehtävä tarkastukset ja mittaukset, jotka takaavat asennuksen paloturvallisuuden ja oikeellisuuden. Pellettilämpökeskusten sähkölaitteisto on pidettävä turvallisena koko käyttöikänsä. Ohjauskeskuksessa tulee olla säätöarvot erilaisten polttoaineiden käytölle, mikäli lämpökeskus on suunniteltu omaisuuksiltaan erilaisille polttoaineille. Hälytyslaitteiden tulee antaa kattilahuoneessa näkyvä ja kuuluva hälytys takapalon lämpötila-anturin ilmaisemasta lämpötilan noususta. Lämpökattilan ohjausjärjestelmän on hälytyksen jälkeen pysäytettävä pellettien syöttö varastosta polttimelle. Pelletin syöttöruuvi voi jäädä toimimaan niin kauan, että se tyhjenee. Savukaasupuhaltimien on toimittava, kunnes palaminen tulipesässä päättyy. Hälytysjärjestelmän on annettava valvontahälytys, jos tulipesässä liekki on sammunut vesisammutusjärjestelmän vedenpinnan alaraja on alittunut tai painesäiliön alarajapaine on alittunut jauhesammutusjärjestelmän sähköinen laukaisumekanismi on vioittunut tai irtikytketty hälytyslaitteiden tai sammutusjärjestelmän kaapeli on vikaantunut tulipesässä ei ole riittävää alipainetta Valvontahälytykset voidaan yhdistää yhdeksi hälytykseksi, jonka on oltava erillinen takapalon lämpötila-anturien antamasta hälytyksestä. Ohjausyksikön, hälytyslaitteiden ja sammutusjärjestelmien kaapeleiden tulee olla katkosvalvottuja. Laitteiston valmistajan on annettava turvallisuus- ja toimintaohjeet eri hälytystilanteiden varalle, hälytystilanteen poistamiseksi ja laitteiston normaalitilaan saattamiseksi. Ohjeiden tulee olla jatkuvasti saatavilla ohjauskeskuksen vieressä. 9. Ohjausyksikkö ja hälytyslaitteet Jos lämpökeskuksessa on laitteita ohjaava ohjausyksikkö, on sen toimivuus varmistettava akkukäytöllä sähkökatkojen varalle. Ohjausyksikön akkujen kapasiteetti on mitoitettava siten, että sammutus- ja hälytystoiminnat on varmistettu 12 tunnin ajaksi. Akkujen varaustilan riittämättömyydestä on saatava hälytys. 10. Lämpökeskuksen muut laitteet Tuhkan siirtolaitteet ja tuhkan säilytys Polttimissa, joissa tuhka ei automaattisesti poistu, tuhkan poisto on oltava helppoa ja yksinkertaista. Siirrettävän polttimen käsittely on oltava helppoa. Kaikkien koneellisesti tai käsin tuhkan käsittelyyn käytettävien laitteiden ja säiliöiden on oltava palamatonta rakennetta ja tiiviitä.

8 10.2. Palamisilmapuhallin ja savukaasupuhallin Tulipesän palamisilmapuhaltimien on pysähdyttävä takatulen ilmetessä; savukaasupuhaltimien tulee toimia. Savukaasupuhaltimen vikaantuessa ja pysähtyessä tulee myös palamisilmapuhaltimen pysähtyä Savuhormi ja nuohous Savuhormit on suunniteltava ja mitoitettava siten, että siihen liitettävän tulisijan ja polttoaineen perusteella saavutetaan riittävä veto, paloturvallisuus, käyttöturvallisuus, käyttöikä ja lujuus sekä ympäristöturvallisuus. Alle 120 kw:n lämpökattilan savuhormit rakennetaan RakMk osassa E3 annettujen määräysten mukaisesti. Yli 120 kw:n lämpökattilan savuhormit rakennetaan valmistajien ohjeiden mukaisesti, jolloin edellytetään pelastusviranomaisten hyväksyntää. Savuhormi voidaan rakentaa myös ympäristöministeriön tyyppihyväksynnän mukaisesti. Savuhormin on oltava halkaisijaltaan vähintään 100 mm. Savuhormin ulkopinnan lämpötila ei saa ylittää 80 o C ja palamiskaasujen lämpötila ei saa ylittää 350 o C. Mikäli savukaasun lämpötila on alle 150 o C, on tarkistettava, ettei savupiippu kostu lämmittämisen aikana. Kondenssiveden tiivistyminen on pellettilämmityksen yhteydessä melko harvinaista. Mikäli kondenssivettä esiintyy, on piippu vuorattava haponkestävällä putkella hormin rapautumisen estämiseksi. Muutosasennusten yhteydessä on huomioitava, että savuhormin korkeus ja sopivuus uudelle lämmityslaitteistolle on aina tarkistettava. Liian suuret hormit aiheuttavat suuren vetovastuksen tai lämpölukkoja. Vaakatasoliitännät lämpökattilaan aiheuttavat myös suuren vetovastuksen. Omistajan on huolehdittava, että pellettiä polttoaineena käyttävä lämpökattila ja savuhormi nuohotaan valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti. Tulisija hormeineen tulee tarkastaa ja nuohota sisäasianministeriön nuohousmääräyksen mukaisesti ainakin kerran vuodessa nuohoojan toimesta. Tulisijan ja hormien soveltuvuus käytettäville polttoaineille tulee varmistaa ennen käyttöönottoa. Jos rakennuksen tulisijan tai hormin käyttötarkoitus muuttuu esim. polttoaineen vaihdon takia, tulee nuohoojan tarkistaa ja tarvittaessa nuohottava ne ennen niiden käyttöönottoa Alkusammutuskalusto Kattilahuoneen välittömässä läheisyydessä on oltava vähintään yksi 27A 144BC teholuokan (6 kg AB III-E) käsisammutin ja pikapaloposti tai helposti käyttöön otettava vesiletku, joka on jatkuvasti kytketty vesijohtoverkkoon. Vesiletkun pituuden on oltava sellainen, että se ulottuu pellettivarastotilaan. Siirrettävä lämpökeskus on varustettava vähintään yhdellä käsisammuttimella 43A 183BC (12 kg AB III-E). 11. Tarkastukset Ennen käyttöönottoa on laitteiston toimittajan, asentajan tai käyttäjän testattava kattilan ja polttoaineen syöttölaiteiden toimintaan liittyvät ohjaukset ja hälytykset sekä turvalaitteiden toiminta. Testauksesta on laadittava pöytäkirja. Tilaajan on huolehdittava, että ennen laitteiston käyttöönottoa toimenpide- tai rakennusluvassa edellytetyt viranomaistarkastukset on tehty ja todetut puutteet korjattu. Lämpökeskuksen silmämääräinen tarkastus on tehtävä viikoittain. Ohjaus- ja hälytyslaitteiden toimintakokeet on tehtävä vähintään kaksi kertaa vuodessa ja aina muutosten jälkeen. Laitteen toimittajan antama tarkastusohje on säilytettävä kattilahuoneessa. Toimintakokeet ja tarkastukset on merkittävä käyttöpäiväkirjaan. 12. Vahingonteon ja vaaratilanteiden estäminen Lämpökeskustilat ja -rakennus sekä niihin liittyvät varastotilat tulee lukita huolellisesti aina kun niissä ei oleskella, lisäksi alue tulisi aidata. Pääsy polttoainevarastoihin, siiloihin ja vastaaviin on estettävä myös tapaturmavaaran vuoksi.

9 Rakennukseen ja lähiympäristöön on asetettava avotulenteon ja tupakoinnin osoittavat kiellot. Palovaaralliset työt on tehtävä tulityöohjeiden mukaisesti. Rakennusten ulkoseinustoilla ei saa säilyttää palavaa tavaraa, mikäli on olemassa palon leviämisen vaara rakennukseen. Kohteissa on oltava riittävä valaistus ja ulkoalueilla tulisi olla liiketunnistimilla varustettuja valaisimia. 13. Tekniset tiedot, ohjeet ja koulutus Laitteen valmistajalla on ns. ankara vastuu liikkeelle laskettujen tuotteiden osalta tuotevastuulain perusteella. Lämpökeskuksen toimittajan tai laitetoimittajien on annettava laitoksen käyttöä varten kaikki tarpeelliset tiedot ja ohjeet kirjallisessa muodossa sekä tarvittaessa järjestettävä riittävä käyttökoulutus. Käyttöohjeissa tulee olla pellettilämmityslaitteiden huolto- ja kunnossapito-ohjeet, joissa on oltava ohjeet valvonnasta, tarkastuksista, huoltotarpeesta ja kunnossapidosta. Käyttöohjeissa on kuvattava normaalikäytön lisäksi myös tyypilliset häiriötilanteet ja menettelyohjeet häiriön sattuessa. Mikäli kattilassa voidaan käyttää erilaisia polttoaineita, on kattilan ja sen laitteiden säädöistä ja käytöstä annettava tarpeelliset lisäoh jeet. Samoin, jos pääpolttoaineen seassa voi käyttää muuta polttoainetta, on tästä annettava ohjeet. Turvallisuusohjeet on annettava erillisenä painotuotteena, joka voidaan kiinnittää kattilahuoneen seinälle. Turvallisuusohjeessa on selvitettävä palotai tapaturmavaaraa aiheuttavat tekijät ja oikeat toimintatavat vaaran välttämiseksi sekä toimintaohjeet tulipalon uhatessa. Ohjeissa on mainittava myös tarpeelliset henkilökohtaiset suojaimet. Laitteiden toimituksen yhteydessä on laitetoimittajan annettava tarkastuslomakkeet, joiden mukaan lait teet tarkastetaan ja tarvittavat kokeilut voidaan tehdä sekä käyttöpäiväkirja, johon tarkastukset ja kokeilut merkitään. Ohjeet ja tarkastuspöytäkirjat tulee säilyttää ja tarvittaessa esittää kattilalaitoksen tarkastajalle, pelastusviranomaisille ja vakuutusyhtiölle. Toimintaan oleellisesti vaikuttavia muutoksia saa tehdä vain riittävän ammattitaidon omaava henkilö tai yritys. Muutokset on merkittävä teknisiin tietoihin ja ohjeisiin. Jos laitteistolla ei ole päätoimittajaa, joka vastaa koko laitoksen toimituksesta, on tilaajan koottava edellä olevat tiedot. Mikäli edellä lueteltuja tietoja ja ohjeita ei ole on ainakin turvallisuusohjeet hankittava tai teetettävä jälkikäteen myös vanhoihin laitoksiin.

Ympäristöministeriön asetus. kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuudesta

Ympäristöministeriön asetus. kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuudesta E9 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuus Ohjeet 2005 Ympäristöministeriön asetus kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuudesta Annettu

Lisätiedot

PELASTUSOPISTO KIINTEÄN POLTTOAINEEN LÄMPÖKESKUSTEN PALOTURVALLISUUS

PELASTUSOPISTO KIINTEÄN POLTTOAINEEN LÄMPÖKESKUSTEN PALOTURVALLISUUS PELASTUSOPISTO KIINTEÄN POLTTOAINEEN LÄMPÖKESKUSTEN PALOTURVALLISUUS Päällystöopetusyksikkö Onnettomuuksien ehkäisytiimi 1 18.12.2008 Lämpökeskusten paloturvallisuus YM; Rakentamismääräykset käsittelevät

Lisätiedot

Kiinteän polttoaineen lämpökeskuksen paloturvallisuus

Kiinteän polttoaineen lämpökeskuksen paloturvallisuus Ohje 2006 Kiinteän polttoaineen lämpökeskuksen paloturvallisuus SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Määräykset ja ohjeet 3. Määritelmiä 4. Kiinteän polttoaineen käyttöön liittyvät paloriskit 5. Rakenteellinen

Lisätiedot

Kiinteän polttoaineen lämpökeskuksen paloturvallisuus

Kiinteän polttoaineen lämpökeskuksen paloturvallisuus Sisältö... 1 1. Johdanto... 1 2. Määräykset ja ohjeet... 1 3. Määritelmiä... 2 4. käyttöön liittyvät paloriskit... 3 5. Rakenteellinen paloturvallisuus... 4 5.1 Lämpökeskus erillisenä rakennuksena... 5

Lisätiedot

Tulisijojen, savupiippujen ja -hormien aiheuttamien tulipalojen torjunta

Tulisijojen, savupiippujen ja -hormien aiheuttamien tulipalojen torjunta Turvaohje 6/2007 Tulisijojen, savupiippujen ja -hormien aiheuttamien tulipalojen torjunta SISÄLLYSLUETTELO 1. Turvaohjeen tarkoitus 2. Turvaohjeen velvoittavuus 3. Viranomaismääräykset 4. Määritelmiä 5.

Lisätiedot

Sähköpalojen torjunta

Sähköpalojen torjunta Sisältö 1. Suojeluohjeen tarkoitus... 1 2. Suojeluohjeen velvoittavuus... 1 3. Määritelmä... 1 4. Vaatimukset sähköpalojen torjumiseksi... 1 4.1 Sähkötöiden tekeminen... 1 4.2 Sähkölaitteiden tarkastukset...

Lisätiedot

KIRKKOJEN PALOTURVALLISUUS

KIRKKOJEN PALOTURVALLISUUS KIRKKOJEN PALOTURVALLISUUS Turvallisuusohje 2016 2016 1 Kirkkojen paloturvallisuus Sisällysluettelo 1 Turvallisuusohjeen tarkoitus... 2 2 Rakenteellinen paloturvallisuus... 2 3 Palontorjuntalaitteisto...

Lisätiedot

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu Nuolivirta 21.10.2011. Pelastustoimen ajankohtaispäivät 8-9. 11.2011

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu Nuolivirta 21.10.2011. Pelastustoimen ajankohtaispäivät 8-9. 11.2011 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu Nuolivirta 21.10.2011 Pelastustoimen ajankohtaispäivät 8-9. 11.2011 Painelaitteita koskevien säädösten vaikutus sammutuslaitteistoihin 21.10.2011 Hannu Nuolivirta

Lisätiedot

T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s -

T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s - T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s - l a i t t e i s t o t u r v a l l i s e s t i, e n e r g i a t e h o k k a a s t i j a y m pä r i s t ö ä s ä ä s tä e n? Ky s y n u o h o o j a l t a s i!

Lisätiedot

Seuraavat ohjeet on tarkoitettu vain pientalorakentamiseen.

Seuraavat ohjeet on tarkoitettu vain pientalorakentamiseen. 2 RAKENNUSTEN HENKILÖ- JA PALOTURVALLISUUS: Alaan liittyviä säädöksiä voi tiedustella rakennustyön valvojalta. Säädöksiä on myös internetissä mm. www.ymparisto.fi, www.spek.fi ja www.intermin.fi/pelastus.

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus. autosuojien paloturvallisuudesta

Ympäristöministeriön asetus. autosuojien paloturvallisuudesta E4 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Autosuojien paloturvallisuus Ohjeet 2005 Ympäristöministeriön asetus autosuojien paloturvallisuudesta Annettu Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2005 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Nuohoojan Tulikivi-uuniopas Nuohoojan Tulikivi-uuniopas Tässä nuohoojan oppaassa ovat tärkeimmät Tulikiviuunien paloturvallisuuteen liittyvät seikat sekä ohjeita nuohoojalle Tulikivi-uunien puhdistamiseen

Lisätiedot

HIKLU-ALUEEN OHJE KUIVA- JA MÄRKÄNOUSUJOHTOJEN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA

HIKLU-ALUEEN OHJE KUIVA- JA MÄRKÄNOUSUJOHTOJEN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA OHJE 35/13/RIHOS 1 (5) Ohje on laadittu yhteistyössä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa.

Lisätiedot

PALOTURVALLISET TULISIJAN JA SAVUHORMIN YHDISTELMÄT Osa 1: Perustietoa laitteiden hankkimiseen ja käyttöön 26.5.2014 1

PALOTURVALLISET TULISIJAN JA SAVUHORMIN YHDISTELMÄT Osa 1: Perustietoa laitteiden hankkimiseen ja käyttöön 26.5.2014 1 PALOTURVALLISET TULISIJAN JA SAVUHORMIN YHDISTELMÄT Osa 1: Perustietoa laitteiden hankkimiseen ja käyttöön 1 Paloturvalliset tulisijan ja savuhormin yhdistelmät Tässä ohjeistuksessa annetaan hyödyllistä

Lisätiedot

KIINTEÄN POLTTOAINEEN LÄMMITYS - KATTILOIDEN TURVALLISUUS

KIINTEÄN POLTTOAINEEN LÄMMITYS - KATTILOIDEN TURVALLISUUS KIINTEÄN POLTTOAINEEN LÄMMITYS - KATTILOIDEN TURVALLISUUS Sisältö Johdanto...2 Onnettomuustilastot...3 Eri kattilatyypit ja niihin liittyvät riskit...4 Klapikattilajärjestelmä...5 Hake- ja pellettilämmitysjärjestelmät...6

Lisätiedot

Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajalle ja uudisrakentajalle

Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajalle ja uudisrakentajalle Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajalle ja uudisrakentajalle Rakennusvalvonnan näkökulma Pekka Kaatrasalo, rakennustarkastaja Puh. 044 743 6398 1 Lupajärjestelmä Rakennuslupa (MRL 125

Lisätiedot

Eläinrakennuksen palo-osastointi

Eläinrakennuksen palo-osastointi 1.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään maatalouden tuotantorakennusten paloteknisiä määräyksiä. Maatalouden tuotantorakennusten suunnittelussa noudatetaan Suomen rakentamismääräyselman

Lisätiedot

kerrostaloasukkaalle Huolehdi paloturvallisuudesta!

kerrostaloasukkaalle Huolehdi paloturvallisuudesta! Paloturvallisuustietoa kerrostaloasukkaalle Huolehdi paloturvallisuudesta! Ohjeet asukkaalle Palovaroitin Asunnon jokainen kerros sekä niihin yhteydessä olevat kellarikerrokset ja ullakot on varustettava

Lisätiedot

PERINNERAKENTAMISEN PALOTURVALLISUUS. Palotarkastaja Raila Viljamaa. 24.4.2013 Pornainen

PERINNERAKENTAMISEN PALOTURVALLISUUS. Palotarkastaja Raila Viljamaa. 24.4.2013 Pornainen PERINNERAKENTAMISEN PALOTURVALLISUUS Palotarkastaja Raila Viljamaa 24.4.2013 Pornainen 1 KORJAUSRAKENTAMINEN Vanhan rakennuskannan moninaisuus ja eriaikaisten rakentamissäännösten vallitessa on aina tehnyt

Lisätiedot

Ajoneuvoliikkeiden omaisuusrikostentorjuntaohje

Ajoneuvoliikkeiden omaisuusrikostentorjuntaohje Ajoneuvoliikkeiden omaisuusrikostentorjuntaohje 2008 1 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. Liikkeiden omaisuusrikostentorjunta... 3 2. Rakenteellinen murtosuojaus ja ulkoalueet... 3 3. Valvontajärjestelmät... 3

Lisätiedot

28.3.2014 PALOTEKNINEN SELVITYS AS OY HAUKILAIVA, PALO-OSASTOINTI JUSSI SAARINEN. INERT OY Toinen Linja 3 00530 HELSINKI

28.3.2014 PALOTEKNINEN SELVITYS AS OY HAUKILAIVA, PALO-OSASTOINTI JUSSI SAARINEN. INERT OY Toinen Linja 3 00530 HELSINKI 28.3.2014 PALOTEKNINEN SELVITYS AS OY HAUKILAIVA, PALO-OSASTOINTI JUSSI SAARINEN INERT OY 00530 HELSINKI Sivu 1 5 1 YLEISTÄ 2 1.1 KOHTEEN TUNNISTETIEDOT 2 1.1.1 LAUSUNNON TARKOITUS 2 1.1.2 LAUSUNNON KATTAVUUS

Lisätiedot

AVAINTURVALLISUUSOHJE 2010

AVAINTURVALLISUUSOHJE 2010 AVAINTURVALLISUUSOHJE 2010 Avainturvallisuus on tärkeä osa lukituksella aikaansaatua suojausta. Avainturvallisuus muodostuu avainhallinnasta ja säilytyksestä, valitusta avainturvallisuustasosta sekä avaimen

Lisätiedot

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013)

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013) Pohjois-Savon pelastuslaitos Hyväksytyt poikkeamat Riskienhallinta 25.9.2014 1/6 Automaattisten sammutuslaitteistojen suunnitelussa hyväksyttävät poikkeamat. SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1

Lisätiedot

Korjausrakentamisen turvallisuus

Korjausrakentamisen turvallisuus Sisältö 1. Turvaohjeen tarkoitus... 1 2. Turvaohjeen velvoittavuus... 1 3. Paloturvallisuus... 1 3.1 Palo-osastointi ja palokuorma... 1 3.2 Uloskäytävä ja pelastustie... 1 3.3 Tuhopolttojen torjunta...

Lisätiedot

SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa

SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-08652-12 SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö Rakennusten paloturvallisuus Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö www.pelastustoimi.fi https://prontonet.fi/ Kaikki tulipalot 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2001-2003 keskiarvo

Lisätiedot

Automaattisten paloilmoittimien ilmoituksensiirtoyhteyden valvonta

Automaattisten paloilmoittimien ilmoituksensiirtoyhteyden valvonta Sisältö Sivu 1. Tarkoitus 1 2. Ilmoituksen siirtolaitteet 1 3. Rakennuksen pelastussuunnitelma 1 4. Ilmoituksensiirtoyhteys ja sen valvonta 1 Tämä on Finanssialan Keskusliiton Vahingontorjunta ja turvallisuus

Lisätiedot

NORMAALI ENERGIA-SYDÄN asennusohjeet

NORMAALI ENERGIA-SYDÄN asennusohjeet ENERGIA-sydämet Yleistä Energia-sydämmellä tehdyt tulisijat ovat tehokkaita ja vievät vähemmän tilaa kuin perinteisesti muuratut tulisijat. Energiasydän takka voidaan asentaa suoralle seinälle tai nurkkaan!

Lisätiedot

Mukana toiminnassa tällä hetkellä mm.

Mukana toiminnassa tällä hetkellä mm. Suomen Palokatkoyhdistys SPY Suomen Palokatkoyhdistys on aloittanut toimintansa vuoden 2003 alusta. Tarkoituksena edistää rakentamisen ja olemassa olevien rakennusten paloturvallisuutta Suomessa. Puheenjohtajana

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet SUOJAUKSET T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 19.3.2007 UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää

Lisätiedot

T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus. Harri Koskenranta 19.3.2007

T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus. Harri Koskenranta 19.3.2007 T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 19.3.2007 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää

Lisätiedot

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet SUOJAUKSET T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 14.3.2006 UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää

Lisätiedot

ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU

ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU Käyttötarkoitus: ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU Hormex T600 liekki piippu on lämpöä kestävä, kaksoisseinäinen savupiippujärjestelmä, joka on valmistettu 1.4828 lämpöä kestävästä teräksestä (ulkokuori - 1.4301)

Lisätiedot

Lähilämpöä Teiskossa. 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa

Lähilämpöä Teiskossa. 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Lähilämpöä Teiskossa 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Puulämpöä Pirkanmaalle Pirkanmaan metsäkeskus hallinnoi Hankeaika 1.12.2007 30.11.2012 Keskeisin tavoite on lisätä puun käyttöä maatilojen

Lisätiedot

ANTENNIALAN TEKNIIKKAPÄIVÄ Rantasipi Hyvinkää, 8.11.2012

ANTENNIALAN TEKNIIKKAPÄIVÄ Rantasipi Hyvinkää, 8.11.2012 ANTENNIALAN TEKNIIKKAPÄIVÄ Rantasipi Hyvinkää, 8.11.2012 KAAPELIEN PALOTURVALLISUUS JA PALOKATKOT Esityksen sisältö: paloturvallisuutta koskevat määräykset kaapelit palokatkot 1 RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS

Lisätiedot

Rakentamismääräyskokoelman uusi rakenne

Rakentamismääräyskokoelman uusi rakenne Rakentamismääräyskokoelman uusi rakenne Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Aila Korpivaara Rakentamisen säännökset muutostilassa 2010-luvulla Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarviointi 2011-2013 Perustuslaista

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA OULU

RAKENNUSVALVONTA OULU Pientalon laatu: PALOKORTTI, versio 12.02.2008 1 (8) Kortissa on Oulun rakennusvalvonnan ja alueen pientalotehtaiden (Kastelli, Jukka-talo, Finndomo ja Designtalo) sekä Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohjeet. SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R

Asennus- ja käyttöohjeet. SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R FI Asennus- ja käyttöohjeet SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R 00000000 00000000 0809 Misa-järjestelmäsavupiippu on testattu standardin EN 1856-1:2009 mukaisesti käytettäväksi

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3)

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3) 4.6.0 Parveke ja luhtikäytävä (max /P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan

Lisätiedot

WENDA-30kW KAMIINAN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET

WENDA-30kW KAMIINAN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET Sivu 1/8 WENDA-30kW KAMIINAN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET Puh: 02-4870258, Web: www.wenda.fi, E-Mail: sales@wenda.fi Sivu 2/8 Kamiinan perustiedot: Kamiina on valmistettu merivettä kestävästä alumiinista,

Lisätiedot

Kotitalouksien sähköpalojen torjunta

Kotitalouksien sähköpalojen torjunta Suojeluohje 3/2008 Sisältö 1. Suojeluohjeen tarkoitus... 1 2. Suojeluohjeen velvoittavuus... 1 3. Sähköasennusten määräaikaistarkastukset... 1 4. Sähköasennukset... 1 5. Sulakkeen palaminen tai johtosuojan

Lisätiedot

LIITE 1 (5) TYÖSUOJELUPIIRI Sosiaali- ja terveysministeriö / Työsuojeluosasto 16.1.2007

LIITE 1 (5) TYÖSUOJELUPIIRI Sosiaali- ja terveysministeriö / Työsuojeluosasto 16.1.2007 LIITE 1 (5) TORNINOSTUREIDEN OHJAAMOT JA NIILTÄ EDELLYTETTÄVÄ TURVALLISUUSTASO Torninostureiden ohjaamoiden tulee täyttää työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta

Lisätiedot

Palostandardoinnin tilanne

Palostandardoinnin tilanne Palostandardoinnin tilanne Tulisijat TC295 TC295 Standardien uusiminen Paloturvallisuuteen liittyviä seikkoja Paloturvallisuuteen liittyvät merkinnät Yhteenveto Standardien uusiminen Standardeja olla uudistamassa

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2)

Parveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2) 4.6.0.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan rakennuksen näkökulmasta.

Lisätiedot

AW C, AW D, AW Ex ja AW H Lämpöpuhaltimet lämpimälle vedelle raskaisiin ympäristöihin

AW C, AW D, AW Ex ja AW H Lämpöpuhaltimet lämpimälle vedelle raskaisiin ympäristöihin AW C, AW D, AW Ex ja AW H Lämpöpuhaltimet lämpimälle vedelle raskaisiin ympäristöihin LÄMPÖPUHALTIMET RASKAISIIN YMPÄRISTÖIHIN AW C, AW D, AW Ex ja AW H Lämpöpuhaltimet raskaisiin ympäristöihin AW-puhaltimet

Lisätiedot

Valmispiippu Kerastar on ainutlaatuinen yhdistelmä: teräksinen kuori, keraaminen hormi

Valmispiippu Kerastar on ainutlaatuinen yhdistelmä: teräksinen kuori, keraaminen hormi Asennusohjeet Valmispiippu Kerastar on ainutlaatuinen yhdistelmä: teräksinen kuori, keraaminen hormi Valmispiippu Kerastar on tarkoitettu lähtemään tulisijan päältä. Siinä on haponkestävä, keraaminen sisähormi.

Lisätiedot

AVAINTURVALLISUUSOHJE 2001

AVAINTURVALLISUUSOHJE 2001 SVK AVAINTURVALLISUUSOHJE 2001 Avainturvallisuus on tärkeä osa lukituksella aikaansaatua suojausta. Avainturvallisuus muodostuu avainhallinnasta ja säilytyksestä, valitusta avainturvallisuustasosta sekä

Lisätiedot

Pellettilämmitysjärjestelmän huolto ja kunnossapito

Pellettilämmitysjärjestelmän huolto ja kunnossapito Nuohooja-lehti 2/2007 Kirjoittajat: - Tytti Laitinen, Jyväskylä Innovation Oy / BENET Bioenergiaverkosto - Reine Piippo, Suomen Pellettienergiayhdistys ry Valokuvat: ks. erilliset kuvaselosteet Pellettilämmitysjärjestelmän

Lisätiedot

ASUINKIINTEISTÖN OMAVALVONTA

ASUINKIINTEISTÖN OMAVALVONTA Omavalvonnan lakitausta Omavalvonta on pelastuslain 379/2011 78 mukaista valvontaa. Tämän omavalvontalomakkeen täyttäminen ja palauttaminen annettujen ohjden mukaisesti on velvoittavaa. Vastaajan tulee

Lisätiedot

ASENNUSOHJE. ARIMAX BIO 300/3000 sarja lisävarusteet

ASENNUSOHJE. ARIMAX BIO 300/3000 sarja lisävarusteet ASENNUSOHJE ARIMAX BIO 300/3000 sarja lisävarusteet ja niiden asennus POLTINVARUSTUS Bio- tai muun polttimen asennuksen tarvitaan kattilan poltinsovite silloin kun polttimen koko poikkeaa poltinaukon mitoituksesta.

Lisätiedot

ASENNUSOHJE VPM120, VPM240 JA VPM 360

ASENNUSOHJE VPM120, VPM240 JA VPM 360 ASENNUSOHJE Sivu 1 / 5 ASENNUSOHJE VPM120, VPM240 JA VPM 360 YLEISTÄ Varmista, että seuraavat dokumentit ovat konetoimituksen mukana: asennusohje (tämä dokumentti) CTS 600 ohjausjärjestelmän käyttöohje

Lisätiedot

Asennuksen perusasioita

Asennuksen perusasioita tt Asennuksen perusasioita Ennen kuin liität takkaa hormiin, olisi hyvä tarkistaa seuraavat asiat: - Piipun kunto (nuohooja) - Piipun vetoisuus (nuohooja) - Tarvittava turvaväli (palotarkastaja) - Turvallisuus

Lisätiedot

PUULIEDEN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE

PUULIEDEN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE PUULIEDEN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE HUOMIO! Liesi on valurautaa. Materiaali vaatii "esilämmityksen" ennen varsinaista käyttöönottoa. Ensimmäinen lämmitys on tehtävä varoen, pienellä vedolla ja kovaa kuumuutta

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Tuuloksen seurakuntakeskus Pappilantie 15, 14820, Tuulos Raporttipäivä: 10.08.2015 Tarkastuspäivä: 05.06.2015 2 (10) Tuuloksen seurakuntakeskus sisällysluettelo

Lisätiedot

TULITYÖT. Tässä suojeluohjeessa annetaan vaatimukset tulityövahinkojen torjumiseksi.

TULITYÖT. Tässä suojeluohjeessa annetaan vaatimukset tulityövahinkojen torjumiseksi. SISÄLLYSLUETTELO 1. Suojeluohjeen tarkoitus 6.2 Tulityökortti 2. Suojeluohjeen velvoittavuus 7. Kattotulityöt 3. Määritelmät 7.1 Bitumikeitin 4. Tulitöiden valvontasuunnitelma 8. Tulityöstandardi 5. Vakituinen

Lisätiedot

EW-TULISIJA PAK ASENNUSOHJE

EW-TULISIJA PAK ASENNUSOHJE EW-TULISIJA PAK ASENNUSOHJE Kaukora Oy 2014 EW tulisija PAK Asennusohje 2 Sisällysluettelo 1 Tärkeää... 4 Turvallisuustiedot... 4 2 Yleistä... 4 Tuotekuvaus... 4 Takuu... 4 Kierrätys... 4 3 Putkiliitännät...

Lisätiedot

Kuivan polttopuun varastointiohjeita

Kuivan polttopuun varastointiohjeita Kuivan polttopuun varastointiohjeita...ei KAI VAAN ALA SATAA Poltettavaksi tarkoitettu puu kuivataan ennen käyttöä. Sopivaan kokoon pilkottu kuiva puu syttyy kosteaa puuta helpommin, palaminen on tehokkaampaa,

Lisätiedot

HAKE TP KOKU - Tankopurkainjärjestelmät 500-2000+ kw - Kuivatuhkaus - Kolakuljetin

HAKE TP KOKU - Tankopurkainjärjestelmät 500-2000+ kw - Kuivatuhkaus - Kolakuljetin KOTIMAISEN ENERGIAN LÄMPÖKESKUSJÄRJESTELMÄT HAKE TP KOKU - Tankopurkainjärjestelmät 500-2000+ kw - Kuivatuhkaus - Kolakuljetin HAKE TP KOKU - Tankopurkainjärjestelmät 500-2000+ kw - Märkätuhkaus - Kolakuljetin

Lisätiedot

UUDET MAJAT. Liite 1 Yleiset ohjeet. Majojen mittavaihtoehdot

UUDET MAJAT. Liite 1 Yleiset ohjeet. Majojen mittavaihtoehdot Liite 1 Yleiset ohjeet UUDET MAJAT Majojen mittavaihtoehdot Ohessa on majojen mittavaihtoehdot 1:100 kuvina. Vanhan majan mitat voivat poiketa näistä, mutta siinä tapauksessa pinta-ala on ratkaiseva majan

Lisätiedot

Lämpölaitostekniikkaa. Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke

Lämpölaitostekniikkaa. Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke Lämpölaitostekniikkaa Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke 1 Laiteratkaisut ja polttotekniikka Uusi vai vanha? Kontti vai kiinteä? Stokerin toimintaperiaate Polttoaineen varastointi ja siirto varastosta

Lisätiedot

Suomen Turvallisuusneuvonantajat. Laatu ja turvallisuus auditointi

Suomen Turvallisuusneuvonantajat. Laatu ja turvallisuus auditointi Suomen Turvallisuusneuvonantajat Laatu ja turvallisuus auditointi Yritys: Tarkastelun kohde: Auditoija: Päiväys: 1.1 Vastuuhenkilöt 1.1.1 Onko kemikaalien maakuljetuksille nimetty turvallisuusneuvonantaja?

Lisätiedot

LÄMMINILMAPUHALLIN HEL

LÄMMINILMAPUHALLIN HEL ASEUS- JA HUOLTO-OHJE 7.2.2012 LÄIILAPUHALLI HEL A. ASEUSOHJE...1 Yleistä...1 Toimitus ja varastointi...1 Laitteiden sijoitus...1 Puhallinmoottorit...1 Pyörimisnopeudensäädin...1 ittakuva...2 Kytkentäkaaviot...2

Lisätiedot

Tehdasvalmisteiset tulisijat - asetusvalmistelun tilanne ja standardit. Karoliina Meurman 11.11.2010 Pelastustoimen laitteiden ajankohtaispäivät

Tehdasvalmisteiset tulisijat - asetusvalmistelun tilanne ja standardit. Karoliina Meurman 11.11.2010 Pelastustoimen laitteiden ajankohtaispäivät Tehdasvalmisteiset tulisijat - asetusvalmistelun tilanne ja standardit Karoliina Meurman 11.11.2010 Pelastustoimen laitteiden ajankohtaispäivät Tukesin markkinavalvonta - tehdasvalmisteiset tulisijat -

Lisätiedot

JÄSPI OSAA LÄMMITYKSEN

JÄSPI OSAA LÄMMITYKSEN YLÄPALOKATTILA JÄSPI 40 STOKER ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE Valmistaja: Tuotekatu 11, PL 21, 21201 Raisio, Finland Puh. +358 2 4374 600 kaukora@kaukora.fi www.kaukora.fi 30.12.2008 JÄSPI OSAA LÄMMITYKSEN 1.

Lisätiedot

Annettu: 23.9.2008. Voimassa: 31.12.2010

Annettu: 23.9.2008. Voimassa: 31.12.2010 Dno: YM144/6221/2007 1 (6) Annettu: 23.9.2008 Voimassa: 31.12.2010 Ympäristöministeriö on maankäyttö- ja rakennuslain 148 :n (231/2003) nojalla sekä huomioon ottaen rakennustuotteiden hyväksynnästä annetun

Lisätiedot

Palo-osastointi ja palokatkot

Palo-osastointi ja palokatkot UUSIKAUPUNKI Rakennusvalvonta Palokatko-ohje Palo-osastoinneissa noudatetaan SRMKn E1 määräyksiä ja ohjeita. Rakennuksen korjaus ja muutostyössä näitä määräyksiä ja ohjeita sovelletaan maankäyttö-ja rakennuslain

Lisätiedot

VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Hannu Kononen, Turvallisuusinsinööri, Tukes 15.5.2008 STAHA ATEX työryhmän 6.

VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Hannu Kononen, Turvallisuusinsinööri, Tukes 15.5.2008 STAHA ATEX työryhmän 6. VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Turvallisuusinsinööri, Tukes työryhmän 6. kokoontuminen PL 123 (LÖNNROTINKATU 37) 00181 HELSINKI WWW.TUKES.FI PUHELIN 010 6052 000 ETUNIMI.SUKUNIMI@TUKES.FI

Lisätiedot

Asennusohje C 780. www.contura.eu

Asennusohje C 780. www.contura.eu Asennusohje C 780 www.contura.eu 74 SERTIFIKAATTI EC-vaatimustenmukaisuusvakuutus www.contura.eu Valmistaja Nimi Osoite Valmistuspaikka NIBE AB/NIBE STOVES Box 134, Skulptörvägen 10, SE-285 23 Markaryd

Lisätiedot

KERAVAN OMAKOTIYHDISTYS RY

KERAVAN OMAKOTIYHDISTYS RY KERAVAN OMAKOTIYHDISTYS RY OMAKOTITALON SYYSHUOLTO 22.9.2010 Rakennusmestari Esa Kinnarinen Rakennus NAVA Oy Miksi taloa kannattaa huoltaa? Säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla talo säilyy paremmassa

Lisätiedot

SFC-CARAVAN OULUN SEUTU R.Y.

SFC-CARAVAN OULUN SEUTU R.Y. TULITYÖSUUNNITELMA 1. VELVOITTAVUUS 2. TULITYÖN MÄÄRITTELY Työturvallisuuslaki ja pelastuslaki velvoittavat yhdistystä/työnantajaa järjestämään tulityöt siten, että palovaara on mahdollisimman vähäinen

Lisätiedot

Sähköpäivä 2009 Riskien hallinta

Sähköpäivä 2009 Riskien hallinta Sähköpäivä 2009 Riskien hallinta Sähkölaitetilojen suojaus Ari Ruohomäki Pohjola Vakuutus Oy Sähkölaitetilojen vahingot Kaikista palovahingoista noin 20-25% aiheutunut sähkölaitteista sähkölaitetilojen

Lisätiedot

YLEISTÄ RAKENNUSPALOISTA JA PALOMÄÄRÄYKSISTÄ

YLEISTÄ RAKENNUSPALOISTA JA PALOMÄÄRÄYKSISTÄ YLEISTÄ RAKENNUSPALOISTA JA PALOMÄÄRÄYKSISTÄ Rakennuspalot - Jakauma Tulipaloja Suomessa 6000-7000 vuodessa Tulisija- ja hormipalot n. 15 % Sähköpalot n. 30 % Tulisija- ja hormipalot Tulisija- ja hormipalot

Lisätiedot

www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita

www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita 1 Vähemmän päästöjä ja miellyttävää lämpöä tulisijasta 1. Käytä kuivaa polttopuuta 2. Hanki tutkittu, tehokas ja

Lisätiedot

Kirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus

Kirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus TUTKIMUSRAPORTTI 13.03.2009 Mittauksia hormittomalla takalla ( Type: HW Biotakka, tuotekehitysversio) Tilaaja: OY H & C Westerlund AB Kirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu

Lisätiedot

SERTIFIKAATTI Nro 143/00 Myöntämispäivä 15.12.2000 Päivitetty 25.10.2007 TUOTTEEN NIMI VALMISTAJA/EDUSTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY

SERTIFIKAATTI Nro 143/00 Myöntämispäivä 15.12.2000 Päivitetty 25.10.2007 TUOTTEEN NIMI VALMISTAJA/EDUSTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY SERTIFIKAATTI Nro 143/00 Myöntämispäivä 15.12.2000 Päivitetty 25.10.2007 TUOTTEEN NIMI MORDAX horminkorjausmassa VALMISTAJA/EDUSTAJA EsKon Oy Finnoonniitty 3 FIN 02270 ESPOO TUOTEKUVAUS MORDAX horminkorjausmassa

Lisätiedot

KULJETTAJAN KÄSIKIRJA

KULJETTAJAN KÄSIKIRJA KULJETTAJAN KÄSIKIRJA www.fogmaker.com Art. No. 8012-010 Edition 2.1 1 Yleinen kuvaus Tämä linja-auto on varustettu täysautomaattisella moottoritilan ja mahdollisen erillisen lisälämmitintilan sammutusjärjestelmällä.

Lisätiedot

Ranuan jäähalli LVI-työselostus LVI-TYÖSELOSTUS. IV-urakka KOHDE

Ranuan jäähalli LVI-työselostus LVI-TYÖSELOSTUS. IV-urakka KOHDE LVI-TYÖSELOSTUS IV-urakka KOHDE Ranuan jäähalli 24.4.2015 1 Sisältö LVI-TYÖSELOSTUS... 1 1. Yleistä rakennuskohteesta... 3 1.1 Rakennuskohteen tiedot... 3 1.1.1 Rakennuttaja... 3 1.1.2 Käyttäjän edustaja...

Lisätiedot

Karoliina Meurman 9.11.2011. Katsaus käsisammuttimien, tulisijojen ym. valvontaan

Karoliina Meurman 9.11.2011. Katsaus käsisammuttimien, tulisijojen ym. valvontaan Karoliina Meurman 9.11.2011 Katsaus käsisammuttimien, tulisijojen ym. valvontaan Käsisammuttimia koskeva lainsäädäntö Laki pelastustoimen laitteista (10/2007) Sisäasiainministeriön asetus käsisammuttimista

Lisätiedot

Savukaasupellit. Yleistä Savukaasupelti asennetaan ilmastointikanavaan estämään savukaasujen leviämistä tilasta toiseen. Savukaasupelti sulkeutuu RABC

Savukaasupellit. Yleistä Savukaasupelti asennetaan ilmastointikanavaan estämään savukaasujen leviämistä tilasta toiseen. Savukaasupelti sulkeutuu RABC E RABC Yleistä Savukaasupelti asennetaan ilmastointikanavaan estämään savukaasujen leviämistä tilasta toiseen. Savukaasupelti sulkeutuu saatuaan signaalin savuilmaisimelta tai palovaroitinjärjestelmästä.

Lisätiedot

6.1 Savunpoisto. Porraskäytävät ovat kerrostalokiinteistöissä ensisijaiset poistumistiet. Porraskäytävien kautta asukkaiden pitää päästä tarvittaessa

6.1 Savunpoisto. Porraskäytävät ovat kerrostalokiinteistöissä ensisijaiset poistumistiet. Porraskäytävien kautta asukkaiden pitää päästä tarvittaessa 6 ut P O R R A S K ÄY TÄVÄT es iv Porraskäytävät ovat kerrostalokiinteistöissä ensisijaiset poistumistiet. Porraskäytävien kautta asukkaiden pitää päästä tarvittaessa poistumaan turvallisesti asunnostaan.

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

TEOLLISUUSYRITYKSET PÄIVITTÄINEN PALONTORJUNTA

TEOLLISUUSYRITYKSET PÄIVITTÄINEN PALONTORJUNTA SUOJELUOHJE S410 2002 TEOLLISUUSYRITYKSET PÄIVITTÄINEN PALONTORJUNTA Voimassa 1.11.2002 alkaen SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. PÄIVITTÄINEN PALONTORJUNTA ON OSA YRITYKSEN TURVALLISUUTTA 3. JÄRJESTYS JA

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Kalvolan kirkko Iittalantie 300, 14500, Iittala Raporttipäivä: 05.09.2013 Tarkastuspäivä: 26.06.2013 Muokkauspäivä: 18.06.2014 2 (15) Kalvolan kirkko

Lisätiedot

Teollisuusinfralämmitin IR

Teollisuusinfralämmitin IR Sähkölämmitys 3000 6000 W Teollisuusinfralämmitin IR INFRALÄMMITIN YLI 4,5 METRIÄ KORKEISIIN TILOIHIN 3 mallia Teollisuusinfralämmitintä IR käytetään kohde- tai kokonaislämmitykseen, tiloissa joiden korkeus

Lisätiedot

GG 10 W/m -lämpökaapelin asennusohje

GG 10 W/m -lämpökaapelin asennusohje GG 10 W/m -lämpökaapelin asennusohje Lämmityskaapelin KIMA GG 10 W/m asennusohje Tuotetiedot: Kaksijohtiminen lämpökaapeli, sis. 2 m:n kylmäkaapelin. Teho 10 W/m, 230 V AC. Kaapeli on teräsarmeerattu

Lisätiedot

NOUSUJOHTO-OHJE. Päijät-Hämeen pelastuslaitos 7.12.2012

NOUSUJOHTO-OHJE. Päijät-Hämeen pelastuslaitos 7.12.2012 2012 NOUSUJOHTO-OHJE Päijät-Hämeen pelastuslaitos 7.12.2012 1 1 NOUSUJOHDON TARVE... 1 1.1 Perusteet... 1 1.2 Käytännöt Päijät-Hämeessä... 2 2 NOUSUJOHDON RAKENNE JA TYYPPI... 2 2.1 Kuivanousujohto...

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI RUUSUKVARTSINKATU, LUMIKVARTSINKATU TYÖTURVALLISUUSLIITE. No 53209 / 10

VANTAAN KAUPUNKI RUUSUKVARTSINKATU, LUMIKVARTSINKATU TYÖTURVALLISUUSLIITE. No 53209 / 10 VANTAAN KAUPUNKI 16UBS0001 1(5) VANTAAN KAUPUNKI TYÖTURVALLISUUSLIITE No 53209 / 10 25.05.2014 VANTAAN KAUPUNKI 16UBS0001 2(5) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Työturvallisuusliitteen tarkoitus... 3

Lisätiedot

Tulosyksikköohje 11 03 15.01.2014

Tulosyksikköohje 11 03 15.01.2014 Vahvistus pvm 08.11.2009 Sivu 1(5) Tämä ohje kumoaa aikaisemmat palo-ovien ja luukkujen hyväksyttämistä koskevat ohjeet ja ohje astuu voimaan välittömästi. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos; Vantaa, Nurmijärvi,

Lisätiedot

Taulukko 1. Laboratoriotoimintaa koskevat eristämis- ja muut suojatoimenpiteet

Taulukko 1. Laboratoriotoimintaa koskevat eristämis- ja muut suojatoimenpiteet 4748 N:o 1053 Liite Taulukko 1 Laboratoriotoimintaa koskevat eristämis- ja muut suojatoimenpiteet 1 Erillinen laboratoriotila ( 1 ) ei vaadita ei vaadita 2 Laboratorio suljettavissa ilmatiiviisti kaasudesinfioinnin

Lisätiedot

- Kanta-Hämeen pelastuslaitos, pelastusjohtaja Jouko Allinniemi -

- Kanta-Hämeen pelastuslaitos, pelastusjohtaja Jouko Allinniemi - Palo leviää alaspäin tunneissa, sivulle minuuteissa ja ylöspäin sekunneissa. - Kanta-Hämeen pelastuslaitos, pelastusjohtaja Jouko Allinniemi - - Kanta-Hämeen pelastuslaitos, pelastusjohtaja Jouko Allinniemi

Lisätiedot

PIENI ENERGIA-SYDÄN asennusohjeet

PIENI ENERGIA-SYDÄN asennusohjeet PIENI ENERGIA-SYDÄN asennusohjeet ENERGIA-sydämet Yleistä Energia-sydämmellä tehdyt tulisijat ovat tehokkaita ja vievät vähemmän tilaa kuin perinteisesti muuratut tulisijat. Energiasydän takka voidaan

Lisätiedot

Saneerauskaapelin PST 10 W/m asennusohje

Saneerauskaapelin PST 10 W/m asennusohje Saneerauskaapelin PST 10 W/m asennusohje Saneerauskaapelin PST 10 asennusohje Tuotetiedot: Kaksijohtiminen lämpökaapeli, sis. 3 m:n kylmäkaapelin. Teho 10 W/m, 230 V AC. Käyttökohteet: Osittain varaava

Lisätiedot

KYLPYHUONEEN LÄMMITIN

KYLPYHUONEEN LÄMMITIN KYLPYHUONEEN LÄMMITIN Mallit: ETG500, ETG700, ETG100 Kuvassa oleva lämmitin on malli, eikä välttämättä vastaa paketissa olevaa tuotetta. Lue käyttöohjeet huolellisesti ennen lämmittimen käyttöönottoa.

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo 2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ullakon yläpohjan palovaatimusten täyttyminen... 3 4 Yhteenveto...

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2013 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 76 08.08.2013. 76 Asianro 1749/10.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2013 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 76 08.08.2013. 76 Asianro 1749/10.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2013 1 (1) 76 Asianro 1749/10.03.00/2013 Lausunto Kuopion hallinto-oikeudelle / ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätös 13.6.2013 63 / rakennustyön keskeyttäminen / 11-6-1

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (3-8/P2)

Parveke ja luhtikäytävä (3-8/P2) .6.0 Parveke ja luhtikäytävä (-8/P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita 8-kerroksisen P-paloluokan asuin-

Lisätiedot

Maankäyttöpalvelut RAKENNUSTYÖN TARKASTUSASIAKIRJA Rakennusvalvonta 04600, Mäntsälä puh. (019) 264 5000 rakennusvalvonta@mantsala.

Maankäyttöpalvelut RAKENNUSTYÖN TARKASTUSASIAKIRJA Rakennusvalvonta 04600, Mäntsälä puh. (019) 264 5000 rakennusvalvonta@mantsala. Maankäyttöpalvelut RAKENNUSTYÖN TARKASTUSASIAKIRJA Rakennusvalvonta 04600, Mäntsälä puh. (019) 264 5000 rakennusvalvonta@mantsala.fi RAKENNUS- HANKKEEN TIEDOT Lupatunnukset Kiinteistötunnus Rakennuspaikan

Lisätiedot