Oppiva organisaatio, hiljainen tieto ja kollektiivinen osaaminen

Transkriptio

1 Oppiva organisaatio, hiljainen tieto ja kollektiivinen osaaminen

2 Seppo Helakorpi Organisaation tulevaisuusorientaatioita - ennakointia ja proaktiivisuutta ajautumisen sijaan Tulevaisuuteen sopeutuminen SUHTAU- TUMINEN TULEVAI- SUUTEEN Aktiivinen Passiivinen Reaktiivinen Tulevaisuuden tekeminen Tulevaisuuteen ajautuminen Aktiivinen Ennakoiva TOIMINTATAPA Suuri STRATE- GISEN LIIKKUMA- VARAN TARVE Vähäinen

3 Seppo Helakorpi Organisaation toimintakulttuurin elementit = oppivan organisaation kulmakivet

4 Oppiva organisaatio Perusideana kaksisilmukkainen oppiminen onnistuminen Ohjaavat tekijat Toiminta Seuraukset ristiriita Yksisilmukkainen oppiminen Kaksisilmukkainen oppiminen Seppo Helakorpi Argyris & Schön 1996

5 Seppo Helakorpi

6 Organisaation voimavarat 2 FYYSINEN PÄÄOMA - raha, kiinteistöt - tietojärjestelmät - teknologia, laitteet - raaka-aineet 1 INHIMILLLINEN PÄÄOMA - osaaminen - työmotivaatio, sitoutuminen - työkyky 3 SOSIAALINEN PÄÄOMA Seppo Helakorpi - ihmisten väliset suhteet - johtamisjärjestelmä - organisaatiokulttuuri: toimintatavat, arvot, yms

7 Oppiva organisaatio Oppiva organisaatio on sellainen organisaatio, jossa ihmiset koko ajan kehittävät kapasiteettiaan saadakseen aikaan haluamiaan asioita (Senge 2000) Kun perinteisesti organisaatio on ymmärretty yhteisiä tavoitteita toteuttavaksi yhdenmukaistavaksi systeemiseksi rakenteeksi ja välineeksi, niin nyt korostuu sen rooli ihmisten suhteiden joustavana ja innovatiivisena avoimena verkostona, jossa jatkuvasti tieto uusiutuu ja virtaa toimijoiden kesken (ks. Ståhle 2004). (Sarala & Sarala 1996) Seppo Helakorpi

8 Oppiva organisaatio - viisi perusperiaatetta (Senge 2000) Seppo Helakorpi Systeeminen ajattelu (ST); jokainen on osa kokonaisuutta ja vaikuttaa omalta osaltaan sen toimintaan ja tuloksiin. Tärkein perusperiaate. Todellisuus ei koostu vain lineaarisista vaikutussuhteista, vaan toisiinsa liittyvistä ja toisiinsa vaikuttavista prosesseista myös epävirallisista. Itsehallinta (PM), jolloin tavoitteena on henkilökohtaisten ominaisuuksien hyödyntäminen osaksi organisaatiota ja sen oppimista, organisaatio oppii oppivien yksilöiden avulla Sisäiset mallit (MM) ohjaavat ja usein myös rajoittavat toimintaamme ja siksi niiden tulisi oppivassa organisaatiossa tulla julki keskustelujen ja avoimen toimintakulttuurin kautta Yhteisen vision (SV) rakentaminen, jossa korostetaan, että organisaatiolla tulee olla säilyäkseen yhteiset tavoitteet ja päämäärät. Yhteiseen käsitykseen voidaan päästä avoimen keskustelun ja yhteisen työstämisen avulla. Tiimioppiminen (TL), joka on tulosta yhteisestä innovaatiosta ja koordinoidusta toiminnasta ja seurausta yhteisestä kielestä ja ymmärryksestä. Ihmisellä on luonnollinen tarve innovatiiviseen ja kollaboratiiviseen työskentelyyn. Yhteistyö ei noudata vain organisatorisia rajoja, vaan yksilöllisiä valintoja eri kontakteissa ja sosiaalisissa

9 Seppo Helakorpi Käytäntöyhteisö (Wenger 1998)

10 Käytäntöyhteisö ja kollektiivinen asiantuntijuus Kollektiivisella asiantuntijuudella tarkoitetaan osaamista yhdessä. Se tarkoittaa tiedon muodostamista, jakamista, käsittelemistä ja yhdistämistä toisen tai useamman ihmisen kanssa siten, että yksittäiset osaamisalueet ovat enemmän kuin osiensa summa. Asiantuntijan pätevyydestä riippumatta hän ei voi hankkia tietoa kaikesta siitä, mitä yhdessä osaaminen voi tarjota. Helppoa kollektiivinen asiantuntijuuden muodostaminen ei kuitenkaan ole. Asiantuntijuus on liitetty vahvasti huippuosaajiin, jotka eivät toimiakseen tarvitse tai kaipaa muita. Monien asiantuntijoiden on vaikeaa myöntää itselleen etteivät tiedä tai osaa jotakin ja pyytää apua kollegoiltaan. Myöntäminen, että oma kompetenssi koskee vain suppeaa aluetta ja sen voisi yrittää suhteuttaa ja yhdistää toisten asiantuntijoiden tietoon, on avain muodostaa tietoa yhdessä. kollektiivinen asiantuntijuus perustuu avoimuuteen, vastavuoroisuuteen ja luottamukseen. Se edellyttää yhteisten asioiden hoidon asettamista pelkän oman edun tavoittelun edelle. (Parviainen-Koivunen 2004) Seppo Helakorpi

11 Kokemuksellinen oppiminen (Kolbin kehä) VÄLITÖN, OMAKOHTAINEN KOKEMUS TIEDOSTAMATON AKTIIVINEN TOIMINTA Kokemusten muuntaminen POHDISKELEVA HAVAINNOINTI TIEDOSTETTU YMMÄRTÄMINEN ILMIÖN ABSTRAKTI KÄSITTEELLISTÄMINEN

12 Tiimioppiminen Tiimioppiminen on oppivan organisaation kulmakivi. Vain suhteellisen pienen(5+2 hengen tiimi) ja tiiviin dialogimaisen yhteistyön kautta tapahtuu tiimioppimista myös ns. hiljaisen tiedon osalta. Kuvion mukaisesti voidaan vertailla tiimioppimista tiimalasiin, jossa oppimisen aines, "hiekka", valuu yksilön oppimisesta organisaation oppimiseksi. Tiimityö on päivittäistä yhteistä suunnittelua, jopa yhdessä ajattelemista, yhdessä tekemistä sekä yhdessä arviointia ja kehittämistä. Tiedon ja ajatusten jakaminen on oleellista, koska siten syntyy yhteinen käsitteistö, joka antaa pohjaa yhteiselle kehittämiselle ja pohjaa synergiselle uudelle tiedolle.

13 Yhteisöllinen oppiminen Hiljaisen tiedon spiraali (Nonaka) Hiljaisen tiedon kerääminen ja kokemusten jakaminen työn sosiaalisissa konteksteissa Hiljaisen tiedon ulkoistaminen puhumalla mm. tiimissä (dialogi, reflektio) Hiljaisen tiedon yksilöllinen sisäistäminen käytännön tilanteissa, oppiminen Hiljaisen tiedon yhdistäminen ja vaihto tiimissä, muuntuminen yhteiseksi tiedoksi

14 TIEDON LUOMINEN (Nonaka) Yksilön tiedonmuodostamisprosessissa tulkitaan saatavilla olevaa informaatiota muuttaen spiraalimaisen reflektion avulla. Yksilössä tapahtuu äänettömän tiedon ja eksplisiittisen tiedon vuorovaikutusta. Ihmisen tiedonkäsittelyjärjestelmän tietoinen osa pystyy työstämään bittiä sekunnissa, mutta tiedostamaton kerrassaan 11 miljoonaa bittiä!

15 Reaalimaailma, ajattelun maailma ja kielen maailma (Nurmi 1986)

16 Tiimioppiminen MOTIVOINTI ESIMIESTEN ROOLI RYHMÄ- DYNAMIIKKA TYÖN KOHDE TYÖYHTEISÖ ORGANISAA- TIORAKENNE JA TYÖNJAKO OPPIMINEN TIIMIOPPIMISTA EDISTÄVÄT Tiimin tulosvastuullisuus ja aikaansaannokset Esimiehet seuraavat ja tukevat aktiivisesti Tiimin koko 4-7 henkeä, yhteistyö sujuu, säännölliset kokoukset, innostunut vetäjä Tiimillä yhteinen työn kohde, työyhteisö mukana ja tukee Tiimillä suunnittelu- ja kehittämisvastuu ja -vapaus, ohut organisaatio, monitaitoisuus Kehittäminen johtaa tiedon hankintaan ja reflektoivaan työotteeseen, syntyy halu laaja-alaisempaan asioiden oppimiseen ja hallintaan TIIMIOPPIMISTA ESTÄVÄT Esimies yksin vastuussa, kehittämishankkeet jäävät kesken Esimiehet passiivisia tai vastaan haraavia Tiimin kiinteys ja yhteistyökyky heikko, ei yhteistä kokousaikaa, toiminta epäsäännöllistä Luontevaa yhteistä kehittämiskohdetta ei löydy Työn suunnittelu ja tekeminen erotettu toisistaan. Koulutus nähdään palkintona Oppiminen satunnaista ja pelkästään arkikokemukseen perustuvaa, tietoinen oppimisnäkökulma puuttuu

17 TIIMIN MUOTOUTUMISPROSESSI

18 Yhteisöllinen oppiminen (Collaborative learning)

19 Tiimityö käytännössä Paljon aikaa keskusteluille yhteisistä lähtökohdista, perusperiaatteista ja uudesta toimintakulttuurista Tiimien muodostus mahdollisimman vapaasti, mieluimmin jonkin yhteisen intressin pohjalta, esim. kehittämistehtävä Tiimi valitsee itse johtajansa Tiimityöhön varattava riittävästi aikaa, ei kiirettä omiin töihin, edellytyksenä avoin työyhteisö ja luottamus Tiimityö on enemmänkin muuta yhteistyötä kuin tiimipalavereja, tiimillä aito päätösvalta Tiimi on pitkäkestoinen tehtävä, jossa kunkin jäsenen erityisosaaminen on käytössä, empowerment-kokemus Tiimikokoukset säännöllisesti, kaikki jäsenet mukana Tiimijohtajien kautta koko organisaatio tiimiytynyt Tiimioppiminen, jatkuva dialoginen vuorovaikutus, joka johtaa synergisiin yhteisiin ideoihin ja toimintoihin

20 Seppo Helakorpi JOHDON JA TIIMIN DIALOGI

21

22 Seppo Helakorpi Tiimityön perustaa, tiimihallinta Tiimityöllä tavoitellaan tuloksia seuraavilla kehittymisalueilla 1. Tiimin aikaansaannokset eli tulokset 2. Sitoutuminen ja toiminnan lähtökohdat 3. Yhteistyö eli tiimin sisäinen toimivuus 4. Jäsenten erilaisuuden huomioiminen eli yksilöllisyys

23 T I I M I H A L L I N T A Seppo Helakorpi

24 Seppo Helakorpi Pohdittavaa Kokemuksesi tiimityöstä? Mitä ajatuksia tämä kokonaisuus herätti sinussa?