ESITYKSIÄ. Sosialidemokraattisen Puolueen xxvii puoluekokoukselle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESITYKSIÄ. Sosialidemokraattisen Puolueen xxvii puoluekokoukselle"

Transkriptio

1 ESITYKSIÄ Sosialidemokraattisen Puolueen xxvii puoluekokoukselle 1966

2 I. Kansainvälisten asiain valiokuntaan: 1. Kansainvälinen avustustoiminta Suomen Ruotsalaisen Työväenliiton esitys 2. Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka Akateemisen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys 3. Aseriisunta Akateemisen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys 4. Vietnam Akateemisen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys 5. SDP ja Sosialistisen Internationaalin Oslon julistus 1962 Akateemisen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys 6. Espanja ja Portugali matkailuboikottiin Karjaan Sos.-dem. Yhdistyksen esitys

3 1. KANSAINVÄLINEN AVUSTUSTOIMINTA Suonien Ruotsalaisen Työväenliiton esitys Puolueohjelma asettaa päämääräksi, että yksi prosentti kansantulosta käytetään kansainvälisen avustustoiminnan hyväksi. Tällä hetkellä Suomi käyttää 0,04 % tähän tarkoitukseen, mikä on huomattavasti vähemmän kuin muiden pohjoismaiden osuudet. Ensinnäkin Suomen osuutta kehitysavusta on nostettava melkoisesti, jotta se suhteessa meidän voimavaroihimme olisi samalla tasolla kuin muiden maiden toiminta. Sitä paitsi itse avustustoiminnan suuntaus on sovellettava paremmin maamme oloihin. Koska Suomessa on vähän pääomaa, toiminta olisi suunnattava enemmän avustukseen asiantuntija-avun muodossa ja teknisten tietojen jakamiseen muissa muodoissa. Mitä asiantuntijatoimintaan tulee, olisi saatava aikaan asiantuntijoiden järjestelmällinen koulutus, jotta vähitellen hallintomme käytettävissä olisi eri tehtäviä varten kokeneitten ulkomaanasian tunti joiden joukko. Tämä päämäärä on saavutettavissa antamalla nuorille asiantuntijoille erikoiskoulutus, erityisesti ulkomaankomennuksien muodossa. Tämän pitää myös koskea tulevia tai nuoria avustustoimitsijoita, jotka tarvitsevat käytännön harjoitusta kentällä. On myöskin syytä kiinnittää huomiota Suomen avustustoiminnan puitteisiin. Tätä nykyä ulkoministeriön eräs osasto hoitaa suurimman osan tästä toiminnasta. Tämä paikallistaminen on epätyydyttävä avustustoiminnan välttämätöntä nopeata laajentamista ajatellen. Hallinnon laajentaminen avustusosuuden lisääntyessä lähemmä yhtä prosenttia kansantulosta tekisi koneistosta liian suuren eikä se enää mahtuisi ulkoministeriön hallinnon puitteisiin. Tämän lisäksi tehtävä on niin erikoisluontoinen, ettei voi pitää aiheellisena jättää ratkaisuja maamme ulkomaanhallinnossa tehtäviä hoitavalle viranomaiselle rutiiniratkaisujen varaan. Päämääränä on oltava, että avustushallinto on erillinen keskushallitustyyppinen virasto. Suomen Ruotsalainen Työväenliitto esittää, että Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen kansanedustajat eduskuntaryhmässä ja eduskunnassa sekä puoluetoimikunnassa toimisivat seuraavien toimenpiteiden hyväksi:

4 4 1. että Suomen avustusosuus 10 vuoden kuluessa nousisi vähintään yhteen prosenttiin kansantulosta; 2. vuodeksi 1966 budjetoidut määrärahat ( : ) kaksinkertaistettaisiin vuoden 1967 tulo- ja menoarviossa; 3. ensi vuoden tulo- ja menoarvio sisältäisi eriteltynä määrärahoja avustavaa asiantuntijatoimintaa varten ja sekä hallinnollisten että ammattikoulutuksen saaneiden nuorten asiantuntijoiden ulkomaankomennuksia varten, koulutustarkoituksessa; 4. suunnittelutoiminta pitkällä tähtäimellä pantaisiin alulle Suomen avustustoiminnan hallinnon tulevan laajentamisen kartoittamiseksi ja suunnittelemiseksi, erityisesti sitä seikkaa silmälläpitäen, että vastaisuudessa on tämän toiminnan laajennetussa muodossa tapahduttava erilliseltä pohjalta; 5. tarpeellinen määrä uusia virkoja järjestetään ulkoministeriön avustusosastollä laajennetun avustustoiminnan hallinnon mahdollistamiseksi. Puoluetoimikunta puoltaa esityksen hyväksymistä. 2. TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKKA Akateemisen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys Aseteknillinen kehitys, kilpavarustelu ja sotilasliittoutumien muodostuminen on asettanut sekä suurvaltojen että muiden maiden turvallisuuspolitiikalle uusia vaatimuksia. Pienten ja puolueettomien maiden kannalta kilpavarustelussa pysyminen on ollut taloudellisesti ja teknillisesti erittäin vaikeata. Tämä on pakottanut ne arvioimaan uudelleen aseellisen puolustuksensa mahdollisuuksia ja ryhtymään voimakkaampiin ponnistuksiin aseriisunnan edistämiseksi. Suomessa keskustelu turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta on ollut muihin maihin verrattuna vähäistä. Puolueet eivät ole olleet siitä sanottavasti kiinnostuneita eikä koulutettua asiantuntijavoimaa ole ollut riittävästi käytettävissä. Tästä huolimatta on katsottava, että turvallisuus- ja puolustuspolitiikan pysyttäminen ajan tasalla on demokratian luonteen mukaisesti ensi sijassa poliittisten päätöksentekijöiden velvollisuus.

5 Vastoin muiden Pohjoismaiden käytäntöä perusteellinen selvitys turvallisuus- ja puolustuspolitiikkamme nykytilasta, puolustusvoimiemme kehittämisestä ja asevelvollisuusjärjestelmämme tarkoituksenmukaisuudesta on Suomessa vielä tekemättä. Tähän tarvittavan tieteellisen tutkimuksen edellytykset ovat myös erittäin,heikot. Tehty tutkimus on osoittanut, että kansalaisten tiedot turvallisuuspolitiikastamme ovat riittämättömät. Esitämme, että Sosialidemokraattisen Puolueen puoluekokous kehottaisi hallitusta asettamaan komitean tutkimaan ja laatimaan selvityksen maamme turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Hallituksen olisi myös edistettävä turvallisuuspoliittista tutkimusta, ja lisättävä kansalaisille annettavaa turvallisuuspoliittista informaatiota. Puoluetoimikunta toteaa puolueen päätäntävaltaisten elinten aina antaneen tukensa ulkopoliittista ja turvallisuuspoliittista tutkimusta koskeville esityksille niin Suomessa kuin pohjoismaisissakin puitteissa. Puoluetoimikunta yhtyy esityksen perusteluihin ja ehdottaa puoluekokouksen hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: Puoluekokous velvoittaa, puoluetoimikuntaa, eduskuntaryhmää ja hallituksessa olevia puolueen edustajia toimimaan niin, että turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevaa tutkimustoimintaa sekä kansalaisille annettavaa turvallisuuspoliittista informaatiota tehostetaan ja laajennetaan viipymättä valtion varoin. s 3. ASERIISUNTA Akateemisen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys Kansainvälisen aseriisunnan tieltä poistettiin merkittävä este, kun saatiin aikaan lähes kaikkien suurvaltojen allekirjoittama sopimus maanpäällisten ydinkokeiden kieltämisestä. Tämä oli kuitenkin vain askel kohti yleistä aseriisuntaa. Tämän hetken polttavin aseriisuntaongelma on ydinaseiden leviämisen estäminen sekä kaikkien maiden saaminen maanpäälliset kokeet kieltävän sopimuksen allekirjoittajiksi. Ydinaseettomien vyöhykkeiden luominen edistäisi aseriisuntaa aineellisella tasolla. Esitämme seuraavaa: Sosialidemokraattisen Puolueen puoluekokous pitää tärkeänä

6 6 seuraavien osatavoitteiden saavuttamista yleisen aseriisunnan tiellä: 1) Ydinaseiden leviämisen estävä sopimus. 2) Kiinan Kansantasavallan ja Ranskan mukaantulo maanpäälliset ydinkokeet kieltävään sopimukseen sekä muihin mahdollisesti solmittaviin aseriisuntasopimuksiin. 3) Maanpäälliset kokeet kieltävän sopimuksen laajentaminen koskemaan myös maanalaisia kokeita. 4) Ydinaseettomien vyöhykkeiden luominen Euroopassa ja muualla maailmassa, erityisesti Pohjolassa. 5) Aseriisuntapoliittista yhteistyötä Pohjolassa. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Sosialidemokraattisen Puolueen puoluekokous kehottaa Suomen hallitusta aktiiviseen toimintaan ja uuteen aloitteellisuuteen. Puoluetoimikunta yhtyy esitykseen ja toivoo puoluekokouksen käsittelevän aseriisuntakysymystä myös erillisessä kansainvälispoliittisessa julkilausumassa. 4. VIETNAM Akateemisen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys Vietnamin sota on jo kauan kauhistuttanut maailman edistyksellisiä ja rauhantahtoisia voimia. Amerikkalaisten toistuneet sodan laajentamistoimet ovat saattamassa ihmiskunnan kolmannen maailmansodan partaalle. Pohjois-Vietnamin kansantasavallan alueiden ja kaupunkien pommitukset eivät ole himmentäneet sitä kuvaa, että Etelä-Vietnamissa käydään parhaillaan sosiaaliseen edistykseen ja oikeudenmukaisuuteen tähtäävää kansallista vapaustaistelua imperialistisia valtoja ja niiden tukemia nukkehallituksia vastaan onnellisemman tulevaisuuden luomiseksi Vietnamin kansalle. Esitämme, että Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puoluekokous vaatii sotatoimien ja erityisesti Pohjois-Vietnamin alueen pommitusten välitöntä lopettamista, vaatii Yhdysvaltain joukkojen välitöntä poistamista Vietnamista,

7 tuomitsee Yhdysvaltain Etelä-Vietnamin taantumuksellisille nukkehallituksille antaman tuen, vaatii sellaisen rauhankonferenssin koollekutsumista, johon osallistuisivat kaikki sodan osapuolet, Kansallinen vapautusrintama, Vietkong, mukaanluettuna, vaatii vapaiden vaalien toimeenpanemista Vietnamissa ja itsemääräämisoikeuden myöntämistä Vietnamin kansalle sisäisissä ja ulkoisissa asioissaan, ilmaisee tukevansa kaikkia Vietnamin edistyksellisiä voimia ja erityisesti Vietnamin Kansallista vapautusrintamaa, Vietkongia. Puoluetoimikunta ehdottaa, että esitys otetaan huomioon käsiteltäessä kansainvälistä tilannetta ja siitä annettavaa julkilausumaa SDP JA SOSIALISTISEN INTERNATIONAALIN OSLON JULISTUS 1962 Akateemisen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys Viime puoluekokouksessa 1963 hyväksyttiin ohjelma "Suomen Sosialidemokraattisen puolueen kanta kansainvälisiin kysymyksiin". Tämä ohjelma kokonaisuudessaan ei ole siinä määrin vanhentunut, että se kaipaisi muutosta. Tähän ohjelmaan sisältyy kuitenkin seuraava kohta: "Suomen Sosialidemokraattinen puolue yhtyy Sosialistisen Internationaalin Frankfurtissa 1951 ja Oslossa 1962 hyväksymiin julistuksiin, joissa esitetään sosialidemokraattisen työväenliikkeen kanta kansainvälisiin kysymyksiin." Koska nämä julistukset leimaavat useissa kohdissa itäryhmän maat ja erityisesti Neuvostoliiton syyllisiksi maailmassa vallitsevaan jännitystilaan ja arvostelevat länsimaista vain Yhdysvaltain Aasian-politiikan eräitä piirteitä, on SDP:n näkemystä kansainvälisissä kysymyksissä voitu väittää yksipuoliseksi. Edelleen Oslon julistus sisältää maininnan, jossa Natoa pidetään tosin vain liittolaismaissa rauhan vankkana paaluvarustuksena. Lisäksi julistuksessa väitetään rauhanomaisen rinnakkaiselon politiikkaa vain taktilliseksi muutokseksi Neuvostoliiton ulkopolitiikassa ja kiistetään rauhanomaisen rinnakkaiselon merkitys demokraattiselle sosialismille.

8 8 Täten on syytä todeta, että SDP on esimerkiksi Oslon julistuksen kautta yhteydessä käsityksiin, jotka ovat Suomen puolueettomuusasemalle haitallisia ja kansainvälisen kehityksen kannalta vanhentuneita eivätkä ole sopusoinnussa sen puolueemme omaksuman käsityksen kanssa, että rauhanomaisen rinnakkaiselon politiikka on tärkeä tekijä kansainvälisen yhteistyön maailman luomisessa kuten Neuvostoliiton ja Suomen naapurisuhteiden menestyksellinen kehittäminen kiistattomasti todistaa. Siksi esitämme, että puoluekokous sanoutuu irti Frankfurtin ja Oslon julistuksista ja että puoluekokous ilmaisee kantansa tämänhetkisiin kansainvälisiin kysymyksiin. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue tukee Sosialistisen Internationaalin toimintaa demokraattisen sosialismin, rauhan, ydinaseiden alueellisen rajoittamisen ja täydellisen kieltämisen sekä yleisen aseiden riisunnan aikaansaamiseksi, mutta pidättää edelleenkin itselleen vapaan päätöksenteko-oikeuden kansainvälisissä kysymyksissä. 6. ESPANJA JA POBTUGALI MATKAJXUBOIKOTTIIN Karjaan Sos.-dem. yhdistyksen esitys Espanjan ja Portugalin työväenliikkeen mahdollisuudet etenemiseen ovat pienet. Se tarvitsee ulkopuolista apua ja tunnustusta. Jo antamassaan julkilausumassa puolueneuvosto tuomitsi Espanjan ja Portugalin hallitusten toiminnan ja työväenliikettä vastaan tähdätyt toimenpiteet. Vuonna 1963 puoluekokous hyväksyi Espanjan ja Portugalin matkailuboikottia koskeneen esityksen ja yhtyi VAKL:n 1961 julistamaan matkailuboikottiin. Vuonna 1965 murhattiin portugalilainen oppositiojohtaja Humberto Delgado, ilman että ulkomaat olisivat siihen paljoakaan reagoineet. Sekä Espanjassa että Portugalissa toimeenpannaan poliittisia kuolemantuomioita, ja poliittisia vastustajia kidutetaan ja pidetään tuomioittakin vangittuna. Terrori toisin ajattelevia vastaan ei ole ainoa epäkohta työväestön köyhyys ja sivistyksellinen takapajuisuus ja ehkä Euroopan suurin lukutaidottomuus eivät voi herättää tehokkaaseen toimintaan vähään tyytyvää kansaa.

9 Turistien näihin maihin tuoma rahamäärä on näiden suurimpia tulonlähteitä. Koska eräiden puoluepiirien ja Työväen Matkailuliiton toimesta on järjestetty puolueen jäsenille seuramatkoja Espanjaan, ehdotamme, että puoluekokous julistaisi Espanjan ja Portugalin matkailuboikottiin uudelleen puolueen jäsenten osalta ja velvoittaisi perusjärjestöjä vaikuttamaan siten, että boikotti työväenliikkeen vaikutuspiirissä sekä muissa kansainvälistä solidaarisuutta tuntevissa kansalaispiireissä leviäisi. Puoluetoimikunta katsoo, että vuoden 1963 puoluekokouksen tekemä asiaa koskeva matkailuboikottipäätös on yhä voimassa eikä näin ollen pidä. tarpeellisena tehdä asiasta uutta päätöstä. 9

10 10 II. Talouspoliittiseen valiokuntaan: 7. Valtakunnan teollistamispolitiikan ohjelmointi Helsingin Sos.-dem. Killan esitys 8. Teollinen sunnittelu- ja tutkimuslaitos Tampereen Akateemisen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys 9. Lääketeollisuus ja apteekit valtion haltuun Tampereen Metallityöntekijäin Sos.-dem. Yhdistyksen esitys 10. Lääketeollisuus ja -kauppa yhteiskunnan omistukseen Harjamäen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys 11. Työryhmä tutkimaan maassamme harjoitettavaa vakuutustoimintaa Harjamäen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys 12. Uudenlaiseen asutustoimintaan Tampereen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys 13. Muutos maatalouspolitiikkaan Summan Työväenyhdistyksen esitys 14. Maatalouden avustaminen Monnin Sosialidemokraattisen Yhdistyksen esitys 15. Liikevaihtoverolaki Riihimäen Työväenyhdistyksen esitys 16. Liikevaihtoverolaki Sääksjärven Sos.-dem. Yhdistyksen esitys 17. Ns. puhvetti-myynnin vapauttaminen liikevaihtoverosta Seinäjoen Työväenyhdistyksen esitys 18. Tutkimus eräiden yhtiöiden vapauttamisesta kirkollisverosta Eiran Sos.-dem. Yhdistyksen esitys 19. Verojen kannon tehostaminen Akateemisen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys

11 11 7. VALTAKUNNAN TEOLLISTAMISPOLITIIKAN OHJELMOINTI Helsingin Sos.-dem. Killan esitys Helsingin Sos.-dem. Kilta ry toteaa, että maassamme viimeisimpien vuosikymmenien aikana tapahtunut asteittainen kehitys kohti teollistunutta hyvinvointivaltiota perustuu, lukuunottamatta yleisestä kansainvälisestä kehityksestä johtuvia syitä, niihin luontaisiin edellytyksiin, joita maallamme on ollut käytettävissä ja jotka on kehitetty käyttökelpoisiksi, sekä että teollisen tuotannon, kaupan ja palveluelinkeinojen nykyinen kehityssuunta ja alueellinen keskittyminen, toisin kuin muiden peruselinkeinojen, perustuu terveeseen ja todellisuudentajuiseen kokonaisajatteluun, yhdistys katsoo, että kaikkia elinkeinoaloja tasaveroisesti kehittämällä ja maamme eri osien luontaisia perusedellytyksiä oikein arvioimalla ja hyväksikäyttämällä voidaan järkevästi kehittää erikoistumista sekä elinkeinojen puitteissa että erityisesti alueellisesti. Edellä mainittuun viitaten yhdistys esittää puoluekokoukselle, että puoluekokous velvoittaisi asianomaiset puolueen elimet myötävaikuttamaan valtakunnan teollistamispolitiikkaa suunniteltaessa sellaisen täsmällisen teollistamisohjelmän aikaansaamiseksi, joka rakentuu maamme eri osien luontaisille aineellisille ja henkisille edellytyksille ja niiden edelleen kehittämiselle sekä sellaiselle eri osien elinkeinolliselle erikoistumiselle, joka valtakunnallisen kokonaisuuden pohjalta takaa elinkeinojärjestelmässä tasaveroisuuden sekä alueellisesti että taloudellisesti. Edelleen yhdistys kehottaa puoluekokousta kiinnittämään huomiota siihen, että valtakunnan teollistamispolitiikkaa suunniteltaessa ja sen toteuttamisvaiheita ohjelmoitaessa pääpaino olisi teollisuuden kannattavaisuudessa ja että maakunta- ja paikkakuntapoliittisten näkökohtien ei annettaisi vaikuttaa liiaksi ratkaisuihin.

12 12 Puoluetoimikunta yhtyy esitykseen korostaen valtakunnan kokonaiskehitykseen tähtäävän suunnittelun merkitystä. 8. TEOLLINEN SUUNNITTELU- JA TUTKIMUSLAITOS Tampereen Akateemisen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys Maataloutta tutkitaan erillisessä maataloustutkimuslaitoksessa. Vaikka teollisuus on suurempi ja tulevaisuudelle merkityksellisempi elinkeinoryhmä, ei sillä vielä ole omaa valtion tutkimuslaitosta. Yhteiskuntarakenteen muuttuessa tarvitaan entistä tehokkaampaa suunnitelmallisuutta, ja suunnitelmallisuus tarvitsee entistä tehokkaampia välineitä. Valtion teollinen suunnittelu- ja tutkimuslaitos takaisi sen, ettei teollisuus kehittyisi ainoastaan hitaalla ja kalliiksi tulevalla yrityksen ja erehdyksen menetelmällä. Valtioneuvoston maaliskuun 16. päivänä 1961 asettaman ns. sosiaalitutkimuskomitean mietinnössä todettiin, että maastamme puuttuu valtion toimesta tapahtuva teollisten suhteiden tutkimus. Tällainen tutkimus on tärkeätä työolosuhteiden kartoittajana ja parantajana. Sen avulla voidaan esim. välttää tai lieventää niitä vakavia yhteiskunnallisia häiriöitä, mitä työtaistelut nykyisin ovat. Nämä häiriöt useimmiten johtuvat siitä, ettei tunneta työolosuhteita, nimenomaan ihmisen osuutta työhön. Teollisten suhteiden tutkimus olisi valtion teollisen suunnittelu- ja tutkimuslaitoksen tehtävä, samoin työpaikkademokratian ja erilaisten tuotantomenetelmien suunnittelu ja kokeilu sekä tutkimus siitä, kuinka ne vaikuttavat ihmiseen. Tämä laitos myös huolehtisi teollisuuden tulevaisuuden pitkäjännitteisestä suunnittelusta. Tällaisella kokonaisvaltaisella tutkimuksella voidaan teollisuus suunnitella sellaiseksi, ettei se ole elinkeinona itsetarkoitus vaan ihmisen palvelija. Tampereen Akateeminen Sos.-dem. Yhdistys esittää, että SDP ottaa ohjelmaansa valtion teollisen suunnittelu- ja tutkimuslaitoksen perustamisen. Suunnitelmallinen talous- ja yhteiskuntapolitiikka on aina kuulunut SDP:n ohjelmaan. Tämän yleispolitiikan kulloinkin ajankohtaiset tavoitteet ja menetelmät ovat aikojen kuluessa jonkin verran.

13 vaihdelleet sekä nimeltään että sisällöltään. Vuoden 1957 puoluekokouksen hyväksymästä talouspoliittisesta ohjelmasta lähtien SDP «n selkeästi, korostetusti ja johdonmukaisesti esittänyt kantanaan nopean ja tehokkaan teollistamisen, maatalouden rationalisoinnin sekä tämän kehityksen vaatiman tutkimus- ja hallintotoiminnan välttämättömyyden talouspolitiikassa. On ilmeistä, että jo käytettävissä olleilla tutkimustuloksilla ja tutkimusorganisaatiolla olisi maassamme viime vuosina voitu luoda pohja paremmalle talous- ja yhteiskuntapolitiikalle. Vallinnut suuntaus on kuitenkin harjoittanut politiikkaansa välittämättä monista tutkimusten paljastamista tosiasioita ja välttämättömiksi osoitetuista tavoitteista. Uusi poliittinen tilanne avaa tässä suhteessa uusia mahdollisuuksia. Jotta tehokas talous- ja yhteiskuntapolitiikka voitaisiin pitkällä tähtäimellä koordinoida, on SDP ohjelmissaan ja tavoitteissaan esittänyt mm. talous- tai suunnitteluministeriön perustamista. Tämän ajatuksen toteuttamistapa on parhaillaan kehiteltävänä nykyisessä hallituksessa. Näyttää ilmeiseltä, että tämän uuden ministeriön toimialan tulisi olla esityksessä mainittua tavoitetta laajemman. Siksi puoluetoimikunta ehdottaa, että puoluekokous ei tyytyisi esityksessä mainittuun rajoitettuun tavoitteeseen vaan pitäisi edelleenkin talous- tai suunnitteluministeriön perustamista tarpeellisena LÄÄKETEOLLISUUS JA APTEEKIT VALTION HALTUUN Tampereen Metallityöntekijäin Sos.-dem. yhdistyksen esitys Sairaus on onnettomuus, joka saattaa kohdata ketä tahansa. Lyhytkin sairaus rasittaa huomattavasti sairastuneen henkilön ja hänen perheensä taloutta. Pitkäaikaisen sairauden aiheuttamista taloudellisista menetyksistä selviämiseen saattaa työläisperheeltä mennä vuosikausia. Näiden rasitusten tasaamiseksi kaikkien kansalaisten kesken laadittiin sairausvakuutuslaki, joka astuu täydessä laajuudessaan voimaan vuoden 1967 alussa. Maassamme on liikeyrityksiä, jotka hyötyvät ihmisten sairauden johdosta. Nämä liikeyritykset, lähinnä lääketeollisuus, apteekit ja lääkintäalan laboratoriot, ovat aina olleet hyvin tuottavia, sillä niiden perimät maksut ovat olleet kohtuuttoman korkeita. Mainittakoon vain alhaisemmat hinnat Helsingin Yliopiston apteekissa. Sairausvakuutuslain astuttua osittain voimaan vuoden 1965 alussa

14 14 on voitu todeta, että näiden liikeyritysten perimät maksut ovat nousseet huomattavasti, jopa enemmän kuin sairausvakuutus on asianomaiselle henkilölle korvausta maksanut. Sairausvakuutuksesta ovat hyötyneet liikeyritykset eivätkä sairastuneet henkilöt. Sairausvakuutuslaki, jonka kustannuksista huomattavan osan maksavat palkkatyöntekijät, on tarkoitettu auttamaan sairaita henkilöitä eikä liikeyrityksiä. Sairausvakuutuslain tullessa täydessä laajuudessaan voimaan vuoden 1967 alussa saattavat lääkintähuollosta perittävät maksut jälleen huomattavasti nousta, ellei ryhdytä tehokkaisiin toimenpiteisiin korotusten estämiseksi. Paras keino olisi ottaa lääketeollisuus ja apteekit valtion haltuun ja muut lääkintähuoltoon kuuluvat alat valtion valvontaan. Edellä olevilla perusteilla yhdistyksemme esittää, että puoluekokous velvoittaa puoluetoimikunnan ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin, että lääketeollisuus ja apteekit voidaan ottaa valtion haltuun ja muut lääkintähuoltoon kuuluvat liikeyritykset saadaan niin tehokkaan valvonnan alaisiksi, etteivät ne pääse kohtuuttomasti hyötymään sairaiden henkilöiden kustannuksella. Puoluetoimikunta yhtyy esitykseen ja toivoo, että puoluekokous uudistaisi aikaisemmat päätöksensä ja kehottaisi asianomaisia elimiä toimimaan entistä tehokkaammin asian hyväksi. 10. LÄÄKETEOLLISUUS JA -KAUPPA YHTEISKUNNAN OMISTUKSEEN Harjamäen Sos.-dem. yhdistyksen esitys Yhdistys esittää, että puoluekokous velvoittaisi toimeenpanevat elimet ryhtymään käytännön toimenpiteisiin lääketeollisuuden ja kaupan sosialisoimiseksi. Puoluetoimikunta viittaa edellisen esityksen johdosta antamaansa lausuntoon.

15 11. TYÖRYHMÄ TUTKIMAAN MAASSAMME HARJOITETTAVAA VAKUUTUSTOIMINTAA 15 Harjamäen Sos.-dem. yhdistyksen esitys Yhdistys esittää, että puoluekokous päättäisi asettaa työryhmän tutkimaan maassamme harjoitettavaa vakuutustoimintaa, päämäränään koko vakuutustoiminnan kansallistaminen. Puoluekokous velvoittanee puoluetoimikunnan asettamaan työryhmän tutkimaan maamme vakuutustoimintaa ja esittämään työnsä tulokset toimenpiteitä varten. 12. UUDENLAISEEN ASUTUSTOIMINTAAN Tampereen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys Tutkimusten mukaan on maamme maatalousyksiköistä 89,5 % alle 15 ha:n pientiloja, eikä kehityskuvassa näytä pikaista muutosta tapahtuvan ainakaan tilakoon suurenemisen suuaitaan. Peltopinta-alasta on pientiloilla hallussaan 64,9 %. Ihanteellisena tilakokona olisi maatalouden omavaraisuutta ajatellen pidettävä vähintään 20 ha:n tiloja, mutta tulevaisuutta ajatellen peltopinta-alassa olisi pyrittävä vielä tätäkin suurempiin perheviljelmiin. Järkevän asutusja maatalouspolitiikan tulisi tukea tällaista kehitystä. Pientalonpoika ruokitaan meillä kiinni turpeeseensa erilaisin muun kansantalouden tuotosta kustannettavin tukiaisin. Hän ei kykene mainittavasti osallistumaan valtion menojen rahoittamiseen tuloja omaisuusveroa maksamalla. Pahin pientilallista rasittava ilmiö on perinnönjaon yhteydessä tapahtuva velkaantuminen, joka johtuu siitä, että estääkseen tilan pirstomista tilan viljelijäksi jäävä perillinen ottaa lainaa muiden perintöosuuden lunastamiseen. Tätä lainaa hän joutuu koko työkelpoisuusikänsä lyhentämään. Kun perheen lapset aikanaan varttuvat aikuisiksi, on tilakin ehkä velaton, mutta uusi perinnönjako asettaa viljelijäksi jäävän edelleen saman kohtalon alaiseksi. Sukupolvi toisensa jälkeen jatkuu velkaorjuus samanlaisena.

16 16 Tähän ongelmaan on viime aikoina etsitty ratkaisua sisarosuuslainajärjestelmästä. Ollakseen merkittävä velkataakan huojentaja tulisi lainan olla käytännöllisesti katsoen ilmaista rahaa. Mikäli järjestelmä myös käytännössä toteutetaan pientilallista hyödyttävällä tavalla, se merkitsee, että valtio ja kansantalous ottavat velvoituksen lahjoittaa pientilalliselle jokaisen sukupolven vaihdoksen yhteydessä tilan arvoa vastaavan lahjan vähennettynä viljelijäksi jäävän omalla osuudella. Toinen käytetty kevennyskeino on valtion metsämaan luovuttaminen tilalliselle käytännöllisesti katsoen ilmaiseksi "lisämaan" nimellä. Tällainen asutustoiminta avaa keinottelulle pelottavia mahdollisuuksia, samalla kun se merkitsee puuraaka-aineen metsästäottoon nähden kohoavia kustannuksia valtion leimikoitten pienentyessä ja metsätöiden rationalisoinnin vaikeutuessa. Sosialidemokraattisen asutuspolitiikan tulee tähdätä tilakoon suurentamiseen, mutta ei siten, että muodostettavat tilat asetetaan alttiiksi sukupolvittain toistuvalle pirstomiselle. Sen vuoksi ehdotamme, että puolue hyväksyy periaatteessa uuden asutusjärjestelmän, jossa näitä puutteita ei ole. Asutusmäärärahat olisi suunnattava elinkelpoisten tilojen muodostamiseen yhdistämällä ja hankkimalla valtion omistukseen nykyisiä elinkelvottomia pientiloja, jotka sitten luovutettaisiin maanviljelijäsukujen hallintaan perintöoikeudella. Tilan haltijan omistusoikeus kohdistuisi vain rakennuksiin ja irtaimistoon, jonka parantamiseen annettaisiin halpakorkoisia lainoja. Tila siirtyisi seuraavalle sukupolvelle ilman perinnönjakorasitusta, ja muilla kuin tilalle jäävillä lapsilla olisi oikeus saada tilan tuotosta asianmukainen ammattikoulutus. Tiloja yhdistettäessä jätettäisiin niihin metsää vain kotitarvepuun saantia vastaava määrä muun metsäomaisuuden siirtyessä valtiolle. Tällainen tila olisi velkaorjuuden puristuksessa olevia tiloja huomattavasti paremmassa asemassa. Tilakokoa voitaisiin myöhemmin suurentaa yleistä ansio- ja elintason nousua vastaavasti. Riittävän suurena se ei kaipaisi varsinaista sosiaalipoliittista tukea, vaan tarjoaisi haltijalleen kohtuullisen elintason lasten koulutusmahdollisuuksineen. Rationalisointimahdollisuudet tekisivät tiloista ilmeisen haluttuja. Maanviljelijäin suhteellinen lukumäärä supistuisi. Maapohja pysyisi yhteiskunnan omistuksessa, mutta yrittäjätalouden myönteinen panos tulisi kuitenkin vaikuttavaksi tekijäksi tilaa viljeltäessä. Valtio säästäisi lisäksi sukupolvittain lankeavan perinnönjakorasituksen, ja tilan tuotto saattaisi myös tulla verotuksen kohteeksi kannattavuuden kohentuessa. Poliittisena seuraukse-

17 na olisi maatalousväestön suhteellisen osuuden supistuminen sekä tyytyväisen, kenties hieman konservatiivisen, mutta tuskin taantumuksellisen ryhmän kasvu maatalousväen sisällä. Keinottelumahdollisuudet, joita nykyinen asutusjärjestelmä sisältää koko tilan osalta, supistuisivat vain tilan rakennuksiin ja irtaimistoon, mutta tilanne paranisi joka tapauksessa merkittävästi. Samalla uudistus olisi siinä määrin aikaa vaativa, että se vastaisi tuottavien elinkeinojen mahdollisuuksia uusien työtilaisuuksien rakentamiseen maataloudesta vapautuvalle väestölle. Asutusmiljardit veisivät maatalouttamme koko ajan terveempään suuntaan, sen sijaan että niillä on koko sodanjälkeinen aika vain edistetty maataloutemme vinosuuntauksia. Edellä olevan nojalla ehdotamme, että puoluekokous kehottaisi puoluetoimikuntaa kiireellisesti tutkituttamaan aloitteemme mukaisen järjestelmän toteuttamista maatalouden rakenteen muuttamiseksi ja asutustoiminnan virheitten korjaamiseksi ja ryhtymään toimenpiteisiin aloitteen mukaisen lainsäädännön aikaansaamiseksi. Puoluetoimikunnan ehdotus päätökseksi: Puoluekokous kehottaa puoluetoimikuntaa toimeenpanemaan esityksen tarkoittaman tutkimuksen MUUTOS MAATALOUSPOLITIIKKAAN Summan Työväenyhdistyksen esitys Viime vuosien aikana on todettu, että massamme noudatettu maatalouspolitiikka ei ole ollut tarkoituksenmukaista. Koska se on vaikeuttanut maatalouden ja koko kansantalouden kehitystä, Summan Työväenyhdistys esittää, että puoluekokous päättäisi ryhtyä työskentelemään seuraavien uudistusten toteuttamiseksi: a) Verotus saatetaan viipymättä todellisten tulojen perusteella tapahtuvaksi. b) Pellonraivauspalkkiot lopetetaan. c) Tilojen pirstominen estetään. d) Maatalouden neuvonta järjestetään uudelleen niin, että maassa tulisi toimimaan vain yksi neuvontajärjestö. e) Nykyinen traktorien lisävero poistetaan ja vastaava veromäärä siirretään kannettavaksi polttoaineverona.

18 18 Puoluetoimikunta toteaa, että esityksen ponnet ovat puolue-elimien aikaisemmin tekemien päätösten mukaisia. Puoluetoimikunta esittää, että puoluekokous velvottaisi sos.-dem.eduskuntaryhmän ja hallituksessa olevat puoluetoverit toimimaan esityksessä mainittujen päämäärien saavuttamiseksi. Puoluetoimikunta ehdottaa lisäyksenään e-kohdan laajennettavaksi myös muita diesel-käyttöisiä moottoriajoneuvoja koskevaksi. 14. MAATALOUDEN AVUSTAMINEN Monnin Sosialidemokraattisen Yhdistyksen esitys Yhdistys esittää, että puoluekokous vaikuttaisi sellaisen lain aikaansaamiseksi, jolla yleisiä maatalousavustuksia jaettaessa ylärajana oleva palkkatulo muutettaisiin omaisuusrajaksi. Tällöin tulisi työmies-pienviljelijä näiden avustusten saajien piiriin.. Maatalousavustuksia määrättäessä on luopuminen tuloverorajasta ja pitäytyminen yksinomaan omaisuusveron määräämässä rajassa arveluttavaa. Uutta maataloustulolakia säädettäessä on sos.-dem. hallitus- ja eduskuntaryhmien mahdollisuuksiensa mukaan valvottava, että maatalousavustuksiin oikeuttavaa tulorajaa määrättäessä työmies-pienviljelijän edut tulevat oikeudenmukaisesti huomioon otetuiksi. 15. LIIKEVAIHTOVEROLAKI Riihimäen Työväenyhdistyksen esitys Joulukuun 5 päivänä 1963 annettiin uusi liikevaihtoverolaki, joka tuntuvasti laajensi liikevaihtoverovelvollisten piiriä. Vaikka tämä ilmeisesti olikin lainlaatijan tarkoitus, lienee toisaalta kuitenkin pidetty silmällä sitä, ettei lain liian ahdas tulkinta käytännössä tee kohtuuttomaksi toimintaa millään alalla.

19 Lainlaatija ilmeisesti on tarkoittanut, ettei lain piiriin kuuluisi aatteellisten yhdistysten toiminnassa tuttujen ja yleisesti käytössä olevien ns. "puhvettiravintoloiden" pito silloin kun ko. myyntipisteet ovat tilapäisiä yhdistysten omistamia, harjoittaen toimintaa seurataloissa järjestettävien kokouksien, suljettujen tilaisuuksien ja iltamayleisön osanottajille virvokkeiden, makeisten, tupakan ym. vastaavien myyntiä. Näin lienee tulkittu käytännössä asia mm. Kymen läänissä. Lain ja asetuksen säännökset eivät kuitenkaan ole täysin selvät. Esimerkkinä tästä on Korkeimman Hallinto-oikeuden päätös n:o 1805/66/AR päivämäärältä , jolla Riihimäen Tyväenyhdistys r.y. velvoitettiin maksamaan liikevaihtoveroa tällaisen myyntipisteen myynnistä sillä perusteella, että yhdistyksen iltamaravintolaa on harjoitettu ansaitsemismielessä. Käytännössä päätöksen noudattaminen johdattaa kohtuuttomuuteen. Yhdistyksemme, kuten monet muut yhdistykset joutuvat maksamaan liikevahtoveroa kaikesta myynnistä, mikä menee ko. myyntipisteiden kautta, myöskin silloin, kun myynti tapahtuu yhdistyksen, kokouksien ja suljettujen perhejuhlien yhteydessä. Perin hankalaksi ja vaikeaksi taas muodostuisi sellainen käytäntö, että pidettäisiin kahta myyntipistettä, jota paitsi tällainen menettely saisi lain kiertämisen sivuvivahteen. Edellä esitettyyn perustuen Riihimäen Työväenyhdistys r.y. esittää puoluekokoukselle, että puoluekokous velvoittaisi puolueen eduskuntaryhmän ja maan hallituksessa toimivat sosialidemokraattiset ministerit toimimaan siten, että liikevahtoverolainsäädäntö em. kohdiltaan niin muutettaisiin, että aatteellisten yhdistysten viranomaisille ilmoitettava edellä selostettu myyntitoiminta vapautuu liikevaihtoverolain alaisesta myynnistä. 19 Piiritoimikunnan lausunto: Etelä-Hämeen Sos.-dem. Piiri ry:n piiritoimikunta on kokouksessaan käsitellyt em. esityksen ja päättänyt puoltaa sitä. Puoluetoimikunta yhtyy esitykseen ja toteaa hallituksen jo valmistelevan eduskunnalle esitystä po. lainsäädännön muuttamisesta.

20 UIKEVAIHTOVEBOLAKI Sääksjärven Sos.-dem. Yhdistyksen esitys Useimmat puolueosastomme toimivat erittäin vaikeissa taloudellisissa olosuhteissa. Järjestöt pyrkivät parantamaan taloudellista asemaansa järjestämällä tanssi- ja iltamatilaisuuksia, mutta huonoin tuloksin. Tanssitilaisuuksista ansaitsevat ainoastaan soittajat järjestäjien saadessa useimmiten tappiota. Ohjelmatilaisuuksien yleisömenestys on erittäin heikkoa, ellei ohjelmansuorittajina ole korkeapalkkioisia tähtiesiintyjiä. Parantaakseen järjestämiensä tilaisuuksien taloudellista tulosta yhdistykset harjoittavat tilaisuuksiensa yhteydessä kioskimyyntiä. Mutta maaliskuun 4. päivänä 1966 antamallaan päätöksellä Korkein Hallinto-oikeus on katsonut tällaisenkin kioskimyynnin liikevaihtoverolain alaiseksi. Tämä merkitsee sitä, että aatteellisilla järjestöillä on entistä pienemmät mahdollisuudet saada järjestämänsä tilaisuudet tuloatuottaviksi. Edelläolevaan viitaten yhdistyksemme esittää, että puoluekokous kehottaisi uuden liikevaihtoverolain laadinnassa mukana olevia puoluetovereita ja eduskuntaryhmää toimimaan niin, etteivät aatteelliset järjestöt joutuisi tilaisuuksiensa yhteydessä harjoittamastaan kioskimyynnistä suorittamaan liikevaihtoveroa. Puoluetoimikunta yhtyy esitykseen ja viittaa Riihimäen Ty:n liikevaihtoveroa koskevasta esityksestä antamaansa lausuntoon. 17. NS. PUHVETTI-MYYNNIN VAPAUTTAMINEN LIIKEVAIHTO VEHOSTA Seinäjoen Työväenyhdistyksen esitys Tämän asian kohdalla meillä on ollut mahdollisimman sekava Ttäytäntö. Tehtyjen valitusten perusteella ovat eräitten läänien lii kevaihtoverotoimistot antaneet verovapautuksia sellaisille yhdistyksille, jotka esim. tanssitilaisuuksien yhteydessä harjoittavat kioskitoimintaa. Nyt kuitenkin Korkein Hallinto-oikeus on viimeaikoina antamillaan päätöksillä poikkeuksetta asettanut kaikki ns. puhvet-

21 ti-myyntiä harjoittavat yhdistykset liikevaihtoveron piiriin ja seuraamuksena tästä on ollut se, että läänien liikevaihtoverotoimistot ovat kumonneet aikaisemmin myönnettyjä verovapautuksia. Näin on tapahtunut mm. allekirjoittajayhdistyksen kohdalla. Kum käsityksemme mukaan tämänlaatuinen toiminta ei missään tapauksessa voi olla varsinaista liike- tai elinkeinotoimintaa, ja kun liikevaihtovero lisäkustannusten lisäksi aiheuttaa yhdistyksille tavattoman määrän ylimääräistä kirjanpitotyötä, olisi nyt kokoontuvan puoluekokouksen syytä käsitellä tätä kysymystä ja antaa niin puoluetoimikunnalle kuin puolueemme eduskuntaryhmälle velvoite, jonka mukaisesti liikevaihtoverolakia selvennettäisiin näin, että aatteellisten yhdistysten harjoittama ns. puhvetti^myynti tulisi liikevaihtoverosta vapaaksi. Puoluetoimikunta yhtyy esitykseen ja viittaa Riihimäen Ty:n liikevaihtoveroa koskevasta esityksestä antamaansa lausuntoon TUTKIMUS ERÄIDEN YHTIÖIDEN VAPAUTTAMISESTA KIRKOLLISVEROSTA Eiran Sos.dem. Yhdistyksen esitys Niistä ajoista, jolloin kirkon verotusoikeuden puitteet säädettiin, on kirkon merkitys yhteiskuntaa hyödyttävänä laitoksena tuntuvasti vähentynyt. Kirkko on menettänyt myös merkitystään kansalaisen jokapäiväiseen elämään vaikuttavana instituutiona. Kansansivistyksen ja opetustoimen alalla kirkon ja papiston toiminnan suotavuus nyky-yhteiskunnassa saattaa olla jopa kyseenalaista, koska koulutuksen painopiste ja tiedon tarve on siirtynyt ratkaisevasti muualle kuin sielunhoidollisiin ja sen lieveaineisiin. Yhteiskunnan jäsen fyysisenä henkilönä on oikeutettu eroamaan kirkosta. Kuitenkin kirkon verotusoikeus rasittaa myös kirkosta eronnutta henkilöä, jos tällainen henkilö hankkii elantonsa yrittäjänä. Siksi on aiheellista tutkia, mitä mahdollisuuksia on vapauttaa kirkollisverosta ainakin pienyrityksiksi katsottavat avoimet kommandiitti- ja osakeyhtiöt, joiden omistajat ja osakkaat eivät kuulu kirkkoon.

22 22 Puoluetoimikunta yhtyy esitykseen. 19. VEROJEN KANNON TEHOSTAMINEN Akateemisen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys Nykyisessä tilanteessa käy valtiovallalle yhä vaikeammaksi hallita verojen kantoon liittyvät tehtävät siten, että maksuvelvollisuuttaan pakeneville ei jäisi mahdollisuutta näin anastaa yhteiskunnan omaisuutta haltuunsa. Erityisen otolliseen asemaan ovat yltäneet yrittäjät ja itsenäisen ammatin harjoittajat. Koska porvariston keskuudessa veroilmoituspetosta ei useinkaan pidetä rikoksena vaan sankaritekona, on meillä valitettavasti syytä olettaa, että useat näihin ryhmiin kuuluvat henkilöt antavat erheellisen ilmoituksen. Kehitys onkin johtanut siihen, että raskaaksi väitetyn harkintaverotuksen taakan ;on joutunut kantamaan varsinainen käsityöläisväestö, jolla ei ole apunaan veroasiantuntijoita eikä todennäköisesti edes harrastusta valheellisen veroilmoituksen tekemiseen. Tilanne ei voi jatkua entisellään. Ehdotamme, että SDP velvoittaa edustajansa maan lainsäädäntöelimissä, tasavallan hallituksessa sekä kunnallisissa elimissä vakavasti syventymään tähän ongelmaan sekä valmistamaan sellaisen verojenkantomenettelyn uudistuksen, että yhteiskunnalle erittäin kalliita veroilmoituspetoksia ei ainakaan verohallinnon puutteellisten voimavarojen vuoksi päästä tekemään. Samalla olisi kehitettävä sellaista lainsäädäntötyötä, että yrittäjät eivät esimerkiksi säätiöjärjestelyin kykene estämään oikeudenmukaista verotusta kohdaltaan. Esitämme, että viimeisenä keinona olisi harkittava jopa sellaisten henkilöiden palkkaamista, jotka työkseen paljastavat veronkavalluksia, sekä yleisemminkin sellaisen menettelyn palkitsemista, joka paljastaa veronkavalluksia. Puoluetoimikunta toteaa hallituksen toimesta jo ryhdytyn toimenpiteisiin veronkantojärjestelmän tarkistamiseksi ja muuttamiseksi sekä säätiöiden verotuksen uudistamiseksi.

23 23 III. Sosiaalipoliittiseen valiokuntaan: 20. Asuntopoliittinen ohjelma Puoluetoimikunnan esitys 21. Eläkepoliittinen ohjelma Puoluetoimikunnan esitys 22. Teollinen demokratia Puoluetoimikunnan esitys 23. Vapaa-aika ja yhteiskunta Puoluetoimikunnan esitys 24. Yhteiskunnallisen asuntorakennustuotannon lisääminen Helsingin Sos.-dem. Killan esitys 25. Asuntopolitiikka Helsingin Sos.-dem. Killan esitys 26. Oma-asuntovaltuuskunnan perustaminen Sos.-dem. Maatalousmiehet ry:n esitys 27. Naisten asema yhteiskunnassa Sos.-dem. Naisten Keskusliiton esitys 28. Ikäkysymyksen merkitys työnsaantiin Hissialan Sos.-dem. Yhdistyksen esitys 29. Ammattiin uudelleenkoulutus Helsingin Sos.-dem. Killan esitys 30. Oppisopimusteitse tapahtuvan ammattikasvatuksen tehostaminen Etelä-Hämeen Sos.-dem. Piirin esitys 31. Avioliiittoneuvolaverkosto Akateemisen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys 32. Tuotantokomltealain uudistaminen Karjaan Sos.-dem. Yhdistyksen esitys 33. Ammattientarkastuslain uusiminen Outokummun Sos.-dem. Yhdistyksen esitys 34. Työaikalakiin sisältyvien epäkohtien ja puutteellisuuksien korjaaminen Tampereen Metallityöntekijäin Sosialidemokraattisen Yhdistyksen esitys 35. Kaikkien ammattiryhmien saattaminen työaikalain alaisuuteen Maunulan Sosialidemokraatit ry:n esitys

24 Sosiaalipäälliköstä sosiaaliasiamies Akateemisen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys 37. Menettelytapalain epäkohtien poistaminen Valtion Viran- ja Toimenhaltijaan H:gin Sosialidemokraattisen Yhdistyksen esitys 38. Oikeudenmukaisemman tulonjakopolitiikan tehokkaampi toteuttaminen Raholan Sosialidemokraattisen Yhdistyksen esitys 39. Sosiaalihuolto Tampereen Akateemisen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys 40. Koulukodit Tampereen Akateemisen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys 41. Suojatyöpaikkoja koskevan kohdan lisääminen puolueen sosiaalipoliittiseen ohjelmaan Harjamäen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys 42. Terveydenhuoltopolitiikan järjestely Akateemisen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys 43. Terveydenhoitoministeriön perustaminen Tampereen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys 44. Syöpäsairaiden hoidon järjestäminen Porin Sos.-dem. Toveriseuran esitys 45. Elintarvikevalvonnan keskittäminen Akateemisen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys 46. Keskivahvan oluen myynti Akateemisen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys

25 ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA Puoluetoimikunnan esitys Jokaisella Suomen kansalaisella on oikeus saada itselleen ja perheelleen hinta- ja laatutasoltaan kohtuullinen, riittävän tilava ja sosiaalisesti turvallinen asunto. Yhteiskunnan on tunnustettava asunnon ensisijainen merkitys kansalaisten hyvinvoinnille ja omaksuttava vastuu asunto-olojemme saattamisessa tyydyttävälle tasolle. Sen on ryhdyttävä asunto-olojemme ja asumistasomme pitkäjänteiseen ja kokonaisvaltaiseen uudistamiseen ja kohottamiseen kohtuullisia vaatimuksia vastaavaksi niin väestökeskuksissa kuin maaseudullakin. Asuinpaikka, tulotaso, perhesuhteet, vammaisuus tai ikä eivät saa olla esteenä kohtuullisen asumistason saavuttamiselle. Maamme asunto-olot eivät nykyisellään täytä niitä vaatimuksia, joita teollistuneen Suomen kansalaisella on oikeus esittää. Asumistiheytemme on Euroopan korkeimpia, asuntomme pienimpiä, asumiskustannuksemme korkeimpia ja yhteiskunnan tuki vähäisimpiä. Ihmisen perustarpeen asumisen tyydyttämisestä on tehty monille keino vaurastua vielä useampien vaikeuksilla. Yhteiskunnan otetta on voimistettava. Kokonaisvaltaisen asuntopolitiikan toimenpiteet on suunnattava siten, että suomalaisen asumistaso nykyisestään olennaisesti paranee. Asuntopoliittisia toimenpiteitä punnittaessa ja mitoitettaessa niitä käytettävissä olevien taloudellisten voimavarojen puitteisiin on tehtävä ero tuotantopolitiikan eli yleistuen ja sosiaalipolitiikan eli perhekohtaisen tuen välillä. Tuotantopoliittisen linjan ensisijaisena tarkoituksena on kohtuuhintaisen tuotannon kohottaminen riittävälle tasolle ja tämän tason säilyttäminen. Sosiaalipoliittisen linjan keskeisenä tavoitteena on perhe- ja yksilökohtaisin tukitoimenpitein turvata kohtuulliseksi katsottu asumistaso kohtuulliseen hintaan. Ensimmäinen edellytys asunto-olojemme ratkaisevalle parantumiselle on riittävä asuntotuotanto asunnon tuottamista vuosittain on pidettävä vähimmäistavoitteena. Tuotantoa on tästä vaiheittain nostettava siten, että puolen miljoonan asunnon tuottamisen kymmenvuotisohjelma toteutetaan lain tarkoittamina vuosina "Vähintään puolet asuntotuotannosta tulee olla yhteiskunnan tukemaa ja valvomaa. Näin voidaan tehokkaasti vaikuttaa myös

26 26 muun asuntotuotannon hinta- ja laatutasoon. Pienasuntovaltaisen asuntokantamme rakenteen muuttamiseksi tulee vuosittain valmistuvien asuntojen keskipinta-alan olla vähintään 70 m2. Tuotantopoliittisen tavoitetason saavuttaminen edellyttää yhteiskunnan tuotantotuen tuntuvaa lisäämistä nykyisestään. Suunnitelmallisen asuntopolitiikan kannalta on välttämätöntä, että vuosittain suoritettavat budjettisiirrot sekä jo myönnettyjen lainojen korot ja kuoletukset kootaan pysyvään asuntorahastoon, josta ne voidaan viipymättä ohjata uusien asuntolainojen muodossa palvelemaan tuotantoa. Täten voidaan turvata tuotannon jatkuminen korkealla tasolla ja varmistaa rakennusalan tasainen työllisyys. Uutta asuntotuotantolakia on muutettava siten, että asuntorahaston perustaminen tulee mahdolliseksi. Uutta lakia on tarkistettava myös siten, että lainoitusmuotoina asunto-osakeyhtiötalojen kohdalla käytetään sekä yhtiökohtaisia että asunnon ostajalle myönnettäviä henkilökohtaisia lainoja. Tuotantopoliittiselta kannalta on tärkeää, että yhtiökohtaiset lainat säilytetään, koska tuotannon ja asuntojen myynnin valvonta voidaan siten säilyttää ja keinottelu estää. Sosiaalipoliittiselta kannalta on välttämätöntä, että yhtiökohtaista lainaa täydennetään henkilökohtaisilla lainoilla, jotka porrastetaan asunnon ostajan tulo- ja varallisuustason sekä perhesuhteitten ja asunnon koon mukaan. Näin voidaan toteuttaa myös omistusasuntoihin kohdistuvaa lapsiperheiden asumistukea vastaava järjestelmä. Asumistukijärjestelmää on muutoinkin määrätietoisesti kehitettävä. Omistusasuntojen tuotantoa on pidettävä tarpeellisena, koska kansalaiset saavat siten turvatun asunnon ja osallistuvat asuntotuotannon rahoitukseen keräämällä huomattavia säästöpääomia. On kuitenkin suuri määrä asunnontarvitsijoita, jotka eivät pysty hankkimaan riittävästi varoja oman asunnon ostamiseen. Heitä varten on tuotettava vuokra- ja osuuskunta-asuntoja. Tavoitteena on pidettävä, että vähintään puolet yhteiskunnan tukemasta tuotannosta tapahtuu tällä ns. vuokratalolinjalla. Vuokra-asuntojen tuotannon lisäämistä puoltavat myös kansantaloudelliset ja työvoimapoliittiset syyt. Vuokra-asunnoissa asuvien vähävaraisten ja pienituloisten lapsiperheiden asemaa voidaan jo nyt asumistuella helpottaa. Tätä sosiaalipoliittista tukimuotoa on kehitettävä edelleen lopullisen tavoitteen ollessa, että, kaikki perhekohtaisen tuen tarpeessa olevat voivat saada tätä tukea asunnon hallintaperusteesta ja perhesuhteista riippumatta.

27 Ensimmäisenä askeleena asumistuen laajentamiseksi lopullista tasoitetta kohti on myös yksilapsiset perheet saatettava tuen piiriin. Asumistukeen oikeuttavien tulojen ylärajaa on jatkuvasti tarkistettava siten, että yhä useammat todella sen tarpeessa olevat pääsevät osallisiksi asumistuesta. Riittävällä perheasuntojen tuotannolla ja riittävällä asumistuella on turvattava se, että tuen tarpeessa olevat asunnontarvitsijat voivat sijoittua tuen ehtona oleviin riittävän tilaviin ja kohtuullisesti varustettuihin asuntoihin. Yhteiskunnan on antamansa taloudellisen panoksen lisäksi huolehdittava siitä, että asuntotuotantoa varten on saatavissa riittä- -västi maata kohtuulliseen hintaan. Kuntien oikeutta asuntotonttimaan lunastamiseen on tehostettava. Yhteiskunnan omien toimenpiteiden kuten kaavoituksen aiheuttamaa maanomistajasta riippumatonta ja hänelle ansiotonta arvonnousua ei ole otettava lunastushintaa määrättäessä huomioon. Kunnille on annettava oikeus lunastaa maata kunnan alueella tarpeelliseksi katsotun asuntotuotannon toteuttamiseksi. Kuntien taloudellisia mahdollisuuksia pitkäjänteiseen maanhankintaan on valtion rahoitustuella parannettava. Asuntoihin kohdistuva verotus on nykyisin epäjohdonmukaista ja sattumanvaraista, eikä se nivelly asuntopolitiikan yleiseen tavoitekokonaisuuteen. Etenkin korkeasti lainoitettujen vuokratalojen kohdalla verotus on johtanut ilmeisiin epäkohtiin. Toisaalta jätetään käyttämättä asuntopoliittisesti ja sosiaalipoliittisesti tarkoituksenmukaisempia verotuslähteitä. Verotusta on tehokkaasti käytettävä asuntopoliittisten päämäärien edistämiseksi. Vuokralaiset ovat nykyisillä asuntomarkkinoilla vaikeassa asemassa. Sosiaalisen turvallisuuden oikeus on ulotettava myös heihin. Tästä syystä vuokralaisturvaa on nykyisestään lujitettava ja kohtuuttomien vuokrien periminen yhteiskunnan toimenpitein estettävä. Oikeudenmukaisen asuntopolitiikan onnistuminen edellyttää valtion, kuntien ja yleishyödyllisten asuntotuotantoyritysten kiinteää ja laaja-alaista yhteistyötä maanhankinnasta rahoitukseen ja kaavoituksesta rakentamiseen asti. Uusi asuntotuotantolaki asettaa kunnat tässä toimintakentässä entistä keskeisempään asemaan. Valtion on opastettava kuntia lain edellyttämien asuntotuotantosuunnitelmien laatimisessa ja toteuttamisessa. Suunnitelmalliseen asuntopolitiikkaan kuuluu olennaisena osana noudatetun asuntopolitiikan tulosten selvittäminen tutkimustyön avulla sekä mahdollisesti tarpeelliseksi havaittujen tarkistusten suorittaminen lainsäädäntöön. Tästä syystä on edistettävä etenkin käytännöllispohjaista tutkimustyötä, jonka tarkoituksena on asuntopoliittisen päämääränasettelun ja harjoitetun asuntopolitiikan tosi- 27

28 28 asiallisten seurausten selvittäminen päätöksenteon pohjaksi. Tutkimustyö on tähän mennessä jäänyt varsin vähäiseksi määrärahojen riittämättömyyden johdosta. Tästä syystä nykyisin tutkimustyöhön käytettävissä olevia varoja on olennaisesti lisättävä. 21. ELÄKEPOLIITTINEN OHJELMA Puoluetoimikunnan esitys Jokaisella kansalaisella on oikeus eläkkeeseen. Eläkkeen tarkoituksena on turvata viihtyisyys ja turvallinen toimeentulo vanhuuden, työkyvyttömyyden tai perheenhuoltajan kuoleman sattuessa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Suomen Sosialidemokraattinen Puolue pyrkii ensi sijassa niiden puutteiden poistamiseen, jotka vielä sisältyvät eläkejärjestelmäämme. Myöhempänä päämääränään puolue pyrkii takaamaan jokaiselle kansalaiselle eläkkeen, joka säilyttää työnteolla saavutetun toimeentulotason. Tämän hetken eläkepolitiikka on kohdistettava seuraavien tavoitteiden toteuttamiseen: Perhe-eläkkeet on toteutettava siten, että lapsiperheiden elfike kohoaa ainakin kuolleen perheenhuoltajan eläkkeen määrään. Työeläkelakien ulkopuolelle jääneiden vanhusten ja työkyvyttömien eläketurvaa on parannettava korottamalla kansaneläkkeen tukilisiä. Huoltajansa menettäneiden ja tuloa vailla olevien kansaneläkkeen ikäraja on alennettava 45 vuoteen. Orvoille maksettavia erityislapsilisiä on nostettava. Omaa työtään tekevien yrittäjien eläketurva on järjestettävä samojen perusteiden mukaan kuin työntekijäinkin eläketurva siten, että eläkkeiden rahoitus tapahtuu työn lähteeltä. Työkyvyttömyyseläkkeisiin on liitettävä erityinen lapsien luvusta riippuva perhelisä niille eläkkeensaajille, joilla on perhe huollettavanaan. Eläketurvaa yleisesti kehitettäessä on otettava huomioon seuraavat lähivuosien tavoitteet: Täyden eläkkeen määrä on nostettava 66 prosenttiin työansiosta ja ansainta-aika on lyhennettävä 30 vuoteen. Työeläkelakeja on täydennettävä niin, että kaikesta yhteiskunnalle hyödyllisestä työnteosta jokaisella on oikeus saada eläkettä. Eläkeikärajaa on työn laadusta ja olosuhteista riippuen alennettava nykyisestään erityisen raskailla ja rasittavilla tai muuten vaativilla työaloilla. Eläkejärjestelmän uudistamista nykyistä tehokkaammaksi on kiirehdittävä. Tavoitteena on luoda järjestelmä, joka takaa kaikille kansalaisille vähimmäiseläketurvan.

29 TEOLLINEN DEMOKBATIA Puoluetoimikunnan esitys Elintasomme ja suuressa määrin myös koko elämänsisältömme on Tiippuvainen kyvystämme saattaa inhimillset ja aineelliset voimavaramme tehokkaan organisaation avulla palvelemaan aineellisia ja henkisiä tarpeitamme. Teollistuneessa yhteiskunnassa tavarain ja palvelusten tuotanto tapahtua pääosiltaan yrityksissä, joiden toiminta pakostakin perustuu monipuoliseen yhteistyöhön. Tämän yhteistyön sisältö, työmenetelmien ja organisaation tehokkuus, kyky innoittaa ihmiset myönteiseen toimintaan, kyky uusimman tekniikan omaksumiseen ja siihen tarvittavan pääomanmuodostuksen turvaamiseen riippuvat suuresti yritysorganisaatioiden rakenteesta, johtamistavoista ja yhteistyössä aikaansaatujen tulosten jakomenetelmistä. Työelämässä vallitsevat taloudelliset ja sosiaaliset suhteet eri ihmisten ja ihmisryhmien kesken luovat perustan sille, mitkä ovat yritystoiminnan tulokset eri osapuolille. Näissä taloudellisissa ja sosiaalisissa suhteissa vallitsevat oikeudet ja epäoikeudenmukaisuudet sekä niistä johtuvat ihmisten käyttäytymistä koskevat lainalaisuudet vaikuttavat koko yritystoiminnan tehokkuuteen mitattakoon sitä kilpailutaloudellisin kannattavuusmitoin tai sellaisin kokonaisvaltaisin käsittein, joihin sisältyy myös ei markoin mitattavissa olevat inhimilliset tyydytyksen ja tyytymättömyyden aiheet. Yritysten omistajain, hallintoelinten, ylimmän johdon, teknillisen johdon, työnjohdon ja työntekijäin välillä vallitsevat taloudelliset ja muut sosiaaliset suhteet eivät rajoitu vaikutuksiltaan työelämään, vaan heijastuvat monin tavoin koko yhteiskuntaan. Tämä lähtökohta ei kiellä monien muiden perustavaa laatua olevain tekijäin merkitystä yksilöiden ja koko yhteiskunnan elämässä, vaan ainoastaan korostaa sitä keskeistä merkitystä, mikä on työelämällä ja siitä heijastuvilla tekijöillä. Historiallisesti katsoen teollistuminen loi yhteiskunnan, jolle on ollut ja on ominaista jatkuvat muutokset taloudellisesti, sosiaalisesti, teknillisesti ja poliittisesti. Käsitykset ja toimintatavat ovat muuttuneet ja muuttuvat alati kokemusten antamien oppien ja uuden tietämyksen työntäessä syrjään vanhoja uskomuksia. Tämä koskee kaikkia aloja, yhtä hyvin tuotannon tekniikkaa kuin teollisia suhteita. Teollisissa suhteissa on teollistumisen ensivuosikymmenten aikoina vallinneesta omistajain yksinvallasta siirrytty asteettain työmarkkinajärjestöjen välisten sopimusten ja työlainsää-

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta HE 56/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että vuokratalolainojen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokraasuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta sekä laiksi vuokra-asuntojen korkotukilainalla rahoitetuista osaomistusasunnoista

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta HE 170/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

ovat toistaiseksi siitä pidättyneet. Jokainen uusi ydinasevalta lisää vahingosta tai väärästä tilannearviosta johtuvan ydinsodan syttymisen

ovat toistaiseksi siitä pidättyneet. Jokainen uusi ydinasevalta lisää vahingosta tai väärästä tilannearviosta johtuvan ydinsodan syttymisen Hallituksen esitys Eduskunnalle ydinaseiden leviämisen estäm istä koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Syksyllä 1961 hyväksy mällään päätöslauselmalla Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/6 4.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/6 4.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) 6 Lausunto ympäristöministeriölle Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus -raportista HEL 2014-001484 T 00 01 06 Päätösehdotus Verotus päättää antaa

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5)

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖKUNTAYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimenä on Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistys ry. Yhdistyksen

Lisätiedot

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6. TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.2015) Yhdistyksen nimi on Tampereen teknillisen yliopiston henkilöstöyhdistys

Lisätiedot

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta.

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta. 1 (7) V9.12.2008 PRH:n hyväksymät FINPRO RY:N SÄÄNNÖT Sääntöjen muutos rekisteröity 18.9.2009. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Finpro ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista H allituksen esitys Eduskunnalle rangaistusm ääräysm enettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja eräiksi m uutoksiksi tieliikennerikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Rangaistusmääräysmenettely, joka

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt 1 Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Äänekoski ja toiminta-alueena

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

Lausunto 1 (5) 16.9.2013

Lausunto 1 (5) 16.9.2013 Lausunto 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO LAUSUNTO ESITYKSESTÄ TERVEYDENSUOJELULAIN MUUTTAMISEKSI JA ASETUKSESTA ASUNNON JA MUUN OLESKELUTILAN TERVEYDELLISISTÄ OLOSUHTEISTA

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ 1994 vp - HE 133 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi veronkantolakia, jossa säädettäisiin avoimen yhtiön

Lisätiedot

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 174/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain 2 ja :n sekä merimiesten palkkaturvalain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä.

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. 4 4.1 Yhtiökokous HALLINTO Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. Kokoustapa Osakkaat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, jossa päätökset

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS

NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS 1 NAKKILAN KUNNAN VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS, JONKA NAKKILAN KUNNANVAL- TUUSTO ON HYVÄKSYNYT 27. PÄIVÄNÄ TAMMIKUUTA 1992/4 1 VÄESTÖNSUOJELUN PERUSTEET Väestönsuojelun

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

HE 50/2015 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

HE 50/2015 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi takuueläkkeestä annetun lain 8 :n, vammaisetuuksista annetun lain ja kansaneläkelain 103 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset

7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset 7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset Yt-laissa olevan koulutussuunnitelman perussisältöä selkeytetään.

Lisätiedot

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi, tarkoitus ja toiminta Helsingin opettajien ammattiyhdistys ry:n SÄÄNNÖT

Lisätiedot

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN 1 Avustusluonteisten lainojen säädöstausta Perusparannuslaki (34/1979) Avustusluonteisia

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

ASUNTOPOLITIIKKA MUUTOKSESSA ARA-PÄIVÄ 15.1.2013, LAHTI. Hannu Ruonavaara Sosiaalitieteiden laitos/sosiologia

ASUNTOPOLITIIKKA MUUTOKSESSA ARA-PÄIVÄ 15.1.2013, LAHTI. Hannu Ruonavaara Sosiaalitieteiden laitos/sosiologia ASUNTOPOLITIIKKA MUUTOKSESSA ARA-PÄIVÄ 15.1.2013, LAHTI Hannu Ruonavaara Sosiaalitieteiden laitos/sosiologia PERIODISOINTI ASUNTOPOLIITTISEN REGIIMIN MUUTOKSEN TARKASTELUN LÄHTÖKOHTANA Bo Bengtsson (toim.):

Lisätiedot

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Uudistuneet EU:n julkista tukea koskevat säännöt - keskeiset muutokset kuntien näkökulmasta Kuopio 27.8.2015 Hallitussihteeri Ville Koponen Sisältö Mitä

Lisätiedot

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp HE 200/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kera Oy -nimisestä

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet

Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet 1. Johdanto 1.1. Tässä eturistiriitoja koskevassa käytännössä määritetään, kuinka Plus500CY Ltd.

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna.

Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. Aulangon Golfklubi ry SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja edistää golfpelin

Lisätiedot

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09 Työeläkepäivät Markku Lehto 17.11.09 Mitä on perustoimeentulo Perustuslaki 19 Oikeus sosiaaliturvaan. Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

HE 107/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 107/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 107/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi varallisuusverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi omistajayrittäjien varallisuusverohuojennusta

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki.

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. Asunto Oy Kahisevanrinteen Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S 1 Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. 2 Yhtiön tarkoituksena on omistaa ja hallita tonttia n:o 10 Espoon kaupungin

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Seminaari Kelassa 10.11.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,

Lisätiedot

SÄÄNNÖT SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY, BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF

SÄÄNNÖT SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY, BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF 1 SÄÄNNÖT SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY, BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF 1. Nimi ja tarkoitus Yhdistyksen nimi on Suomen hautaustoiminnan keskusliitto, Begravningsverksamhetens

Lisätiedot

Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi

Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi 23.1.2003 Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi Vihreälle eduskuntaryhmälle asuntopolitiikan parantaminen on ollut tärkeä perhe- ja kaupunkipoliittinen tavoite koko vaalikauden. Hallitusohjelmassa

Lisätiedot

SY:n Yksinyrittäjäohjelma

SY:n Yksinyrittäjäohjelma SY:n Yksinyrittäjäohjelma Yksinyrittäjiä lähes 140 000, yli puolet kaikista yrityksistä Yksinyrittäjän asema poikkeaa monessa suhteessa muista yrityksistä Yksinään toimivan yrittäjän ongelmiin on syytä

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 :n muuttamisesta Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi esityksessä ehdotetaan, että

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1956 N:o 51 N:o 51. Kiertokirje Eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä on annettu seuraavat säännökset: I. Laki Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys ja jonka kotipaikka on

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Toinen kokouspäivä. 27. marraskuuta 1966

Toinen kokouspäivä. 27. marraskuuta 1966 Toinen kokouspäivä 27. marraskuuta 1966 33. Kokouksen jatkaminen. 34. Päätös talouspoliittisen valiokunnan käsiteltävänä olleista kysymyksistä. 35. Eduskuntaryhmän ohjesäännön hyväksyminen. 36. Päätös

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen Hyvä ylioppilaskuntatoimija, Liittokokousmateriaaleista järjestettiin lausuntokierros 21.9. 12.10. Lausunnot liittokokousmateriaaleista saatiin 15 jäsenyhteisöltä. Lausuntojen pohjalta liiton hallitus

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Hallitussihteeri 31.12.2015 Ville Koponen VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

NEXSTIM OYJ / SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2016 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT

NEXSTIM OYJ / SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2016 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT Sivu 1/5 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT Nexstim Oyj:n nimitysvaliokunta on päättänyt esittää Nexstim Oyj:n (Yhtiön) varsinaiselle yhtiökokoukselle, joka pidetään 31.3.2016,

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri.

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri. 1 ELÄKELIITTO RY:N PIIRIEN MALLISÄÄNTÖ Yhdistysrekisterin ennakkotarkastus 26.4.2012 Hyväksytty XVII liittokokouksessa 6.6.2012.piirin säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa:

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa: 1 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Helsinki 25.4.2006 Televisiodirektiivin uudistaminen Valtioneuvoston kirjelmä U 14/2006 vp Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet 2 Suuret kaupunki seudut ovat Suomen kasvun ja kansain välistymisen moottoreita Kaupungistuminen on globaali

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 219/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi aravarajoituslain, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 219/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi aravarajoituslain, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen. EDUSKUNNAN VASTAUS 219/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi aravarajoituslain, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeusasunnoista annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Henkilöstö ja koulutussuunnitelmat 2014

Henkilöstö ja koulutussuunnitelmat 2014 Henkilöstö ja koulutussuunnitelmat 2014 Osaamisen kehittämistä koskevien uusien lakiesitysten mukaisesti vuoden 2014 alusta lukien työnantaja voisi saada taloudellista tukea työntekijöidensä koulutukseen.

Lisätiedot

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Kuopio 29.3.2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Antti Pajula Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta

Lisätiedot

HE 214/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 214/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset HE 214/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain 39 ja 46 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilain opintotuen rahoitusta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Selvitys valtioneuvoston oikeuskanslerille

Selvitys valtioneuvoston oikeuskanslerille Selvitys 1 (5) VM/1405/03.04.01.00/2012 24.8.2012 Valtioneuvoston oikeuskansleri Selvityspyyntönne 13.8.2012 Selvitys valtioneuvoston oikeuskanslerille Valtioneuvoston oikeuskansleri on 13.8.2012 pyytänyt

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 IITIN KUNNAN MAAKUNNANVAIHTOESITYKSEN HYLKÄÄMINEN (VM/2013/00.01.01.00/2011) Iitin kunnan esitys Maakuntajakolaki

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot