ESITYKSIÄ. Sosialidemokraattisen Puolueen xxvii puoluekokoukselle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESITYKSIÄ. Sosialidemokraattisen Puolueen xxvii puoluekokoukselle"

Transkriptio

1 ESITYKSIÄ Sosialidemokraattisen Puolueen xxvii puoluekokoukselle 1966

2 I. Kansainvälisten asiain valiokuntaan: 1. Kansainvälinen avustustoiminta Suomen Ruotsalaisen Työväenliiton esitys 2. Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka Akateemisen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys 3. Aseriisunta Akateemisen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys 4. Vietnam Akateemisen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys 5. SDP ja Sosialistisen Internationaalin Oslon julistus 1962 Akateemisen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys 6. Espanja ja Portugali matkailuboikottiin Karjaan Sos.-dem. Yhdistyksen esitys

3 1. KANSAINVÄLINEN AVUSTUSTOIMINTA Suonien Ruotsalaisen Työväenliiton esitys Puolueohjelma asettaa päämääräksi, että yksi prosentti kansantulosta käytetään kansainvälisen avustustoiminnan hyväksi. Tällä hetkellä Suomi käyttää 0,04 % tähän tarkoitukseen, mikä on huomattavasti vähemmän kuin muiden pohjoismaiden osuudet. Ensinnäkin Suomen osuutta kehitysavusta on nostettava melkoisesti, jotta se suhteessa meidän voimavaroihimme olisi samalla tasolla kuin muiden maiden toiminta. Sitä paitsi itse avustustoiminnan suuntaus on sovellettava paremmin maamme oloihin. Koska Suomessa on vähän pääomaa, toiminta olisi suunnattava enemmän avustukseen asiantuntija-avun muodossa ja teknisten tietojen jakamiseen muissa muodoissa. Mitä asiantuntijatoimintaan tulee, olisi saatava aikaan asiantuntijoiden järjestelmällinen koulutus, jotta vähitellen hallintomme käytettävissä olisi eri tehtäviä varten kokeneitten ulkomaanasian tunti joiden joukko. Tämä päämäärä on saavutettavissa antamalla nuorille asiantuntijoille erikoiskoulutus, erityisesti ulkomaankomennuksien muodossa. Tämän pitää myös koskea tulevia tai nuoria avustustoimitsijoita, jotka tarvitsevat käytännön harjoitusta kentällä. On myöskin syytä kiinnittää huomiota Suomen avustustoiminnan puitteisiin. Tätä nykyä ulkoministeriön eräs osasto hoitaa suurimman osan tästä toiminnasta. Tämä paikallistaminen on epätyydyttävä avustustoiminnan välttämätöntä nopeata laajentamista ajatellen. Hallinnon laajentaminen avustusosuuden lisääntyessä lähemmä yhtä prosenttia kansantulosta tekisi koneistosta liian suuren eikä se enää mahtuisi ulkoministeriön hallinnon puitteisiin. Tämän lisäksi tehtävä on niin erikoisluontoinen, ettei voi pitää aiheellisena jättää ratkaisuja maamme ulkomaanhallinnossa tehtäviä hoitavalle viranomaiselle rutiiniratkaisujen varaan. Päämääränä on oltava, että avustushallinto on erillinen keskushallitustyyppinen virasto. Suomen Ruotsalainen Työväenliitto esittää, että Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen kansanedustajat eduskuntaryhmässä ja eduskunnassa sekä puoluetoimikunnassa toimisivat seuraavien toimenpiteiden hyväksi:

4 4 1. että Suomen avustusosuus 10 vuoden kuluessa nousisi vähintään yhteen prosenttiin kansantulosta; 2. vuodeksi 1966 budjetoidut määrärahat ( : ) kaksinkertaistettaisiin vuoden 1967 tulo- ja menoarviossa; 3. ensi vuoden tulo- ja menoarvio sisältäisi eriteltynä määrärahoja avustavaa asiantuntijatoimintaa varten ja sekä hallinnollisten että ammattikoulutuksen saaneiden nuorten asiantuntijoiden ulkomaankomennuksia varten, koulutustarkoituksessa; 4. suunnittelutoiminta pitkällä tähtäimellä pantaisiin alulle Suomen avustustoiminnan hallinnon tulevan laajentamisen kartoittamiseksi ja suunnittelemiseksi, erityisesti sitä seikkaa silmälläpitäen, että vastaisuudessa on tämän toiminnan laajennetussa muodossa tapahduttava erilliseltä pohjalta; 5. tarpeellinen määrä uusia virkoja järjestetään ulkoministeriön avustusosastollä laajennetun avustustoiminnan hallinnon mahdollistamiseksi. Puoluetoimikunta puoltaa esityksen hyväksymistä. 2. TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKKA Akateemisen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys Aseteknillinen kehitys, kilpavarustelu ja sotilasliittoutumien muodostuminen on asettanut sekä suurvaltojen että muiden maiden turvallisuuspolitiikalle uusia vaatimuksia. Pienten ja puolueettomien maiden kannalta kilpavarustelussa pysyminen on ollut taloudellisesti ja teknillisesti erittäin vaikeata. Tämä on pakottanut ne arvioimaan uudelleen aseellisen puolustuksensa mahdollisuuksia ja ryhtymään voimakkaampiin ponnistuksiin aseriisunnan edistämiseksi. Suomessa keskustelu turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta on ollut muihin maihin verrattuna vähäistä. Puolueet eivät ole olleet siitä sanottavasti kiinnostuneita eikä koulutettua asiantuntijavoimaa ole ollut riittävästi käytettävissä. Tästä huolimatta on katsottava, että turvallisuus- ja puolustuspolitiikan pysyttäminen ajan tasalla on demokratian luonteen mukaisesti ensi sijassa poliittisten päätöksentekijöiden velvollisuus.

5 Vastoin muiden Pohjoismaiden käytäntöä perusteellinen selvitys turvallisuus- ja puolustuspolitiikkamme nykytilasta, puolustusvoimiemme kehittämisestä ja asevelvollisuusjärjestelmämme tarkoituksenmukaisuudesta on Suomessa vielä tekemättä. Tähän tarvittavan tieteellisen tutkimuksen edellytykset ovat myös erittäin,heikot. Tehty tutkimus on osoittanut, että kansalaisten tiedot turvallisuuspolitiikastamme ovat riittämättömät. Esitämme, että Sosialidemokraattisen Puolueen puoluekokous kehottaisi hallitusta asettamaan komitean tutkimaan ja laatimaan selvityksen maamme turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Hallituksen olisi myös edistettävä turvallisuuspoliittista tutkimusta, ja lisättävä kansalaisille annettavaa turvallisuuspoliittista informaatiota. Puoluetoimikunta toteaa puolueen päätäntävaltaisten elinten aina antaneen tukensa ulkopoliittista ja turvallisuuspoliittista tutkimusta koskeville esityksille niin Suomessa kuin pohjoismaisissakin puitteissa. Puoluetoimikunta yhtyy esityksen perusteluihin ja ehdottaa puoluekokouksen hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: Puoluekokous velvoittaa, puoluetoimikuntaa, eduskuntaryhmää ja hallituksessa olevia puolueen edustajia toimimaan niin, että turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevaa tutkimustoimintaa sekä kansalaisille annettavaa turvallisuuspoliittista informaatiota tehostetaan ja laajennetaan viipymättä valtion varoin. s 3. ASERIISUNTA Akateemisen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys Kansainvälisen aseriisunnan tieltä poistettiin merkittävä este, kun saatiin aikaan lähes kaikkien suurvaltojen allekirjoittama sopimus maanpäällisten ydinkokeiden kieltämisestä. Tämä oli kuitenkin vain askel kohti yleistä aseriisuntaa. Tämän hetken polttavin aseriisuntaongelma on ydinaseiden leviämisen estäminen sekä kaikkien maiden saaminen maanpäälliset kokeet kieltävän sopimuksen allekirjoittajiksi. Ydinaseettomien vyöhykkeiden luominen edistäisi aseriisuntaa aineellisella tasolla. Esitämme seuraavaa: Sosialidemokraattisen Puolueen puoluekokous pitää tärkeänä

6 6 seuraavien osatavoitteiden saavuttamista yleisen aseriisunnan tiellä: 1) Ydinaseiden leviämisen estävä sopimus. 2) Kiinan Kansantasavallan ja Ranskan mukaantulo maanpäälliset ydinkokeet kieltävään sopimukseen sekä muihin mahdollisesti solmittaviin aseriisuntasopimuksiin. 3) Maanpäälliset kokeet kieltävän sopimuksen laajentaminen koskemaan myös maanalaisia kokeita. 4) Ydinaseettomien vyöhykkeiden luominen Euroopassa ja muualla maailmassa, erityisesti Pohjolassa. 5) Aseriisuntapoliittista yhteistyötä Pohjolassa. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Sosialidemokraattisen Puolueen puoluekokous kehottaa Suomen hallitusta aktiiviseen toimintaan ja uuteen aloitteellisuuteen. Puoluetoimikunta yhtyy esitykseen ja toivoo puoluekokouksen käsittelevän aseriisuntakysymystä myös erillisessä kansainvälispoliittisessa julkilausumassa. 4. VIETNAM Akateemisen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys Vietnamin sota on jo kauan kauhistuttanut maailman edistyksellisiä ja rauhantahtoisia voimia. Amerikkalaisten toistuneet sodan laajentamistoimet ovat saattamassa ihmiskunnan kolmannen maailmansodan partaalle. Pohjois-Vietnamin kansantasavallan alueiden ja kaupunkien pommitukset eivät ole himmentäneet sitä kuvaa, että Etelä-Vietnamissa käydään parhaillaan sosiaaliseen edistykseen ja oikeudenmukaisuuteen tähtäävää kansallista vapaustaistelua imperialistisia valtoja ja niiden tukemia nukkehallituksia vastaan onnellisemman tulevaisuuden luomiseksi Vietnamin kansalle. Esitämme, että Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puoluekokous vaatii sotatoimien ja erityisesti Pohjois-Vietnamin alueen pommitusten välitöntä lopettamista, vaatii Yhdysvaltain joukkojen välitöntä poistamista Vietnamista,

7 tuomitsee Yhdysvaltain Etelä-Vietnamin taantumuksellisille nukkehallituksille antaman tuen, vaatii sellaisen rauhankonferenssin koollekutsumista, johon osallistuisivat kaikki sodan osapuolet, Kansallinen vapautusrintama, Vietkong, mukaanluettuna, vaatii vapaiden vaalien toimeenpanemista Vietnamissa ja itsemääräämisoikeuden myöntämistä Vietnamin kansalle sisäisissä ja ulkoisissa asioissaan, ilmaisee tukevansa kaikkia Vietnamin edistyksellisiä voimia ja erityisesti Vietnamin Kansallista vapautusrintamaa, Vietkongia. Puoluetoimikunta ehdottaa, että esitys otetaan huomioon käsiteltäessä kansainvälistä tilannetta ja siitä annettavaa julkilausumaa SDP JA SOSIALISTISEN INTERNATIONAALIN OSLON JULISTUS 1962 Akateemisen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys Viime puoluekokouksessa 1963 hyväksyttiin ohjelma "Suomen Sosialidemokraattisen puolueen kanta kansainvälisiin kysymyksiin". Tämä ohjelma kokonaisuudessaan ei ole siinä määrin vanhentunut, että se kaipaisi muutosta. Tähän ohjelmaan sisältyy kuitenkin seuraava kohta: "Suomen Sosialidemokraattinen puolue yhtyy Sosialistisen Internationaalin Frankfurtissa 1951 ja Oslossa 1962 hyväksymiin julistuksiin, joissa esitetään sosialidemokraattisen työväenliikkeen kanta kansainvälisiin kysymyksiin." Koska nämä julistukset leimaavat useissa kohdissa itäryhmän maat ja erityisesti Neuvostoliiton syyllisiksi maailmassa vallitsevaan jännitystilaan ja arvostelevat länsimaista vain Yhdysvaltain Aasian-politiikan eräitä piirteitä, on SDP:n näkemystä kansainvälisissä kysymyksissä voitu väittää yksipuoliseksi. Edelleen Oslon julistus sisältää maininnan, jossa Natoa pidetään tosin vain liittolaismaissa rauhan vankkana paaluvarustuksena. Lisäksi julistuksessa väitetään rauhanomaisen rinnakkaiselon politiikkaa vain taktilliseksi muutokseksi Neuvostoliiton ulkopolitiikassa ja kiistetään rauhanomaisen rinnakkaiselon merkitys demokraattiselle sosialismille.

8 8 Täten on syytä todeta, että SDP on esimerkiksi Oslon julistuksen kautta yhteydessä käsityksiin, jotka ovat Suomen puolueettomuusasemalle haitallisia ja kansainvälisen kehityksen kannalta vanhentuneita eivätkä ole sopusoinnussa sen puolueemme omaksuman käsityksen kanssa, että rauhanomaisen rinnakkaiselon politiikka on tärkeä tekijä kansainvälisen yhteistyön maailman luomisessa kuten Neuvostoliiton ja Suomen naapurisuhteiden menestyksellinen kehittäminen kiistattomasti todistaa. Siksi esitämme, että puoluekokous sanoutuu irti Frankfurtin ja Oslon julistuksista ja että puoluekokous ilmaisee kantansa tämänhetkisiin kansainvälisiin kysymyksiin. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue tukee Sosialistisen Internationaalin toimintaa demokraattisen sosialismin, rauhan, ydinaseiden alueellisen rajoittamisen ja täydellisen kieltämisen sekä yleisen aseiden riisunnan aikaansaamiseksi, mutta pidättää edelleenkin itselleen vapaan päätöksenteko-oikeuden kansainvälisissä kysymyksissä. 6. ESPANJA JA POBTUGALI MATKAJXUBOIKOTTIIN Karjaan Sos.-dem. yhdistyksen esitys Espanjan ja Portugalin työväenliikkeen mahdollisuudet etenemiseen ovat pienet. Se tarvitsee ulkopuolista apua ja tunnustusta. Jo antamassaan julkilausumassa puolueneuvosto tuomitsi Espanjan ja Portugalin hallitusten toiminnan ja työväenliikettä vastaan tähdätyt toimenpiteet. Vuonna 1963 puoluekokous hyväksyi Espanjan ja Portugalin matkailuboikottia koskeneen esityksen ja yhtyi VAKL:n 1961 julistamaan matkailuboikottiin. Vuonna 1965 murhattiin portugalilainen oppositiojohtaja Humberto Delgado, ilman että ulkomaat olisivat siihen paljoakaan reagoineet. Sekä Espanjassa että Portugalissa toimeenpannaan poliittisia kuolemantuomioita, ja poliittisia vastustajia kidutetaan ja pidetään tuomioittakin vangittuna. Terrori toisin ajattelevia vastaan ei ole ainoa epäkohta työväestön köyhyys ja sivistyksellinen takapajuisuus ja ehkä Euroopan suurin lukutaidottomuus eivät voi herättää tehokkaaseen toimintaan vähään tyytyvää kansaa.

9 Turistien näihin maihin tuoma rahamäärä on näiden suurimpia tulonlähteitä. Koska eräiden puoluepiirien ja Työväen Matkailuliiton toimesta on järjestetty puolueen jäsenille seuramatkoja Espanjaan, ehdotamme, että puoluekokous julistaisi Espanjan ja Portugalin matkailuboikottiin uudelleen puolueen jäsenten osalta ja velvoittaisi perusjärjestöjä vaikuttamaan siten, että boikotti työväenliikkeen vaikutuspiirissä sekä muissa kansainvälistä solidaarisuutta tuntevissa kansalaispiireissä leviäisi. Puoluetoimikunta katsoo, että vuoden 1963 puoluekokouksen tekemä asiaa koskeva matkailuboikottipäätös on yhä voimassa eikä näin ollen pidä. tarpeellisena tehdä asiasta uutta päätöstä. 9

10 10 II. Talouspoliittiseen valiokuntaan: 7. Valtakunnan teollistamispolitiikan ohjelmointi Helsingin Sos.-dem. Killan esitys 8. Teollinen sunnittelu- ja tutkimuslaitos Tampereen Akateemisen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys 9. Lääketeollisuus ja apteekit valtion haltuun Tampereen Metallityöntekijäin Sos.-dem. Yhdistyksen esitys 10. Lääketeollisuus ja -kauppa yhteiskunnan omistukseen Harjamäen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys 11. Työryhmä tutkimaan maassamme harjoitettavaa vakuutustoimintaa Harjamäen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys 12. Uudenlaiseen asutustoimintaan Tampereen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys 13. Muutos maatalouspolitiikkaan Summan Työväenyhdistyksen esitys 14. Maatalouden avustaminen Monnin Sosialidemokraattisen Yhdistyksen esitys 15. Liikevaihtoverolaki Riihimäen Työväenyhdistyksen esitys 16. Liikevaihtoverolaki Sääksjärven Sos.-dem. Yhdistyksen esitys 17. Ns. puhvetti-myynnin vapauttaminen liikevaihtoverosta Seinäjoen Työväenyhdistyksen esitys 18. Tutkimus eräiden yhtiöiden vapauttamisesta kirkollisverosta Eiran Sos.-dem. Yhdistyksen esitys 19. Verojen kannon tehostaminen Akateemisen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys

11 11 7. VALTAKUNNAN TEOLLISTAMISPOLITIIKAN OHJELMOINTI Helsingin Sos.-dem. Killan esitys Helsingin Sos.-dem. Kilta ry toteaa, että maassamme viimeisimpien vuosikymmenien aikana tapahtunut asteittainen kehitys kohti teollistunutta hyvinvointivaltiota perustuu, lukuunottamatta yleisestä kansainvälisestä kehityksestä johtuvia syitä, niihin luontaisiin edellytyksiin, joita maallamme on ollut käytettävissä ja jotka on kehitetty käyttökelpoisiksi, sekä että teollisen tuotannon, kaupan ja palveluelinkeinojen nykyinen kehityssuunta ja alueellinen keskittyminen, toisin kuin muiden peruselinkeinojen, perustuu terveeseen ja todellisuudentajuiseen kokonaisajatteluun, yhdistys katsoo, että kaikkia elinkeinoaloja tasaveroisesti kehittämällä ja maamme eri osien luontaisia perusedellytyksiä oikein arvioimalla ja hyväksikäyttämällä voidaan järkevästi kehittää erikoistumista sekä elinkeinojen puitteissa että erityisesti alueellisesti. Edellä mainittuun viitaten yhdistys esittää puoluekokoukselle, että puoluekokous velvoittaisi asianomaiset puolueen elimet myötävaikuttamaan valtakunnan teollistamispolitiikkaa suunniteltaessa sellaisen täsmällisen teollistamisohjelmän aikaansaamiseksi, joka rakentuu maamme eri osien luontaisille aineellisille ja henkisille edellytyksille ja niiden edelleen kehittämiselle sekä sellaiselle eri osien elinkeinolliselle erikoistumiselle, joka valtakunnallisen kokonaisuuden pohjalta takaa elinkeinojärjestelmässä tasaveroisuuden sekä alueellisesti että taloudellisesti. Edelleen yhdistys kehottaa puoluekokousta kiinnittämään huomiota siihen, että valtakunnan teollistamispolitiikkaa suunniteltaessa ja sen toteuttamisvaiheita ohjelmoitaessa pääpaino olisi teollisuuden kannattavaisuudessa ja että maakunta- ja paikkakuntapoliittisten näkökohtien ei annettaisi vaikuttaa liiaksi ratkaisuihin.

12 12 Puoluetoimikunta yhtyy esitykseen korostaen valtakunnan kokonaiskehitykseen tähtäävän suunnittelun merkitystä. 8. TEOLLINEN SUUNNITTELU- JA TUTKIMUSLAITOS Tampereen Akateemisen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys Maataloutta tutkitaan erillisessä maataloustutkimuslaitoksessa. Vaikka teollisuus on suurempi ja tulevaisuudelle merkityksellisempi elinkeinoryhmä, ei sillä vielä ole omaa valtion tutkimuslaitosta. Yhteiskuntarakenteen muuttuessa tarvitaan entistä tehokkaampaa suunnitelmallisuutta, ja suunnitelmallisuus tarvitsee entistä tehokkaampia välineitä. Valtion teollinen suunnittelu- ja tutkimuslaitos takaisi sen, ettei teollisuus kehittyisi ainoastaan hitaalla ja kalliiksi tulevalla yrityksen ja erehdyksen menetelmällä. Valtioneuvoston maaliskuun 16. päivänä 1961 asettaman ns. sosiaalitutkimuskomitean mietinnössä todettiin, että maastamme puuttuu valtion toimesta tapahtuva teollisten suhteiden tutkimus. Tällainen tutkimus on tärkeätä työolosuhteiden kartoittajana ja parantajana. Sen avulla voidaan esim. välttää tai lieventää niitä vakavia yhteiskunnallisia häiriöitä, mitä työtaistelut nykyisin ovat. Nämä häiriöt useimmiten johtuvat siitä, ettei tunneta työolosuhteita, nimenomaan ihmisen osuutta työhön. Teollisten suhteiden tutkimus olisi valtion teollisen suunnittelu- ja tutkimuslaitoksen tehtävä, samoin työpaikkademokratian ja erilaisten tuotantomenetelmien suunnittelu ja kokeilu sekä tutkimus siitä, kuinka ne vaikuttavat ihmiseen. Tämä laitos myös huolehtisi teollisuuden tulevaisuuden pitkäjännitteisestä suunnittelusta. Tällaisella kokonaisvaltaisella tutkimuksella voidaan teollisuus suunnitella sellaiseksi, ettei se ole elinkeinona itsetarkoitus vaan ihmisen palvelija. Tampereen Akateeminen Sos.-dem. Yhdistys esittää, että SDP ottaa ohjelmaansa valtion teollisen suunnittelu- ja tutkimuslaitoksen perustamisen. Suunnitelmallinen talous- ja yhteiskuntapolitiikka on aina kuulunut SDP:n ohjelmaan. Tämän yleispolitiikan kulloinkin ajankohtaiset tavoitteet ja menetelmät ovat aikojen kuluessa jonkin verran.

13 vaihdelleet sekä nimeltään että sisällöltään. Vuoden 1957 puoluekokouksen hyväksymästä talouspoliittisesta ohjelmasta lähtien SDP «n selkeästi, korostetusti ja johdonmukaisesti esittänyt kantanaan nopean ja tehokkaan teollistamisen, maatalouden rationalisoinnin sekä tämän kehityksen vaatiman tutkimus- ja hallintotoiminnan välttämättömyyden talouspolitiikassa. On ilmeistä, että jo käytettävissä olleilla tutkimustuloksilla ja tutkimusorganisaatiolla olisi maassamme viime vuosina voitu luoda pohja paremmalle talous- ja yhteiskuntapolitiikalle. Vallinnut suuntaus on kuitenkin harjoittanut politiikkaansa välittämättä monista tutkimusten paljastamista tosiasioita ja välttämättömiksi osoitetuista tavoitteista. Uusi poliittinen tilanne avaa tässä suhteessa uusia mahdollisuuksia. Jotta tehokas talous- ja yhteiskuntapolitiikka voitaisiin pitkällä tähtäimellä koordinoida, on SDP ohjelmissaan ja tavoitteissaan esittänyt mm. talous- tai suunnitteluministeriön perustamista. Tämän ajatuksen toteuttamistapa on parhaillaan kehiteltävänä nykyisessä hallituksessa. Näyttää ilmeiseltä, että tämän uuden ministeriön toimialan tulisi olla esityksessä mainittua tavoitetta laajemman. Siksi puoluetoimikunta ehdottaa, että puoluekokous ei tyytyisi esityksessä mainittuun rajoitettuun tavoitteeseen vaan pitäisi edelleenkin talous- tai suunnitteluministeriön perustamista tarpeellisena LÄÄKETEOLLISUUS JA APTEEKIT VALTION HALTUUN Tampereen Metallityöntekijäin Sos.-dem. yhdistyksen esitys Sairaus on onnettomuus, joka saattaa kohdata ketä tahansa. Lyhytkin sairaus rasittaa huomattavasti sairastuneen henkilön ja hänen perheensä taloutta. Pitkäaikaisen sairauden aiheuttamista taloudellisista menetyksistä selviämiseen saattaa työläisperheeltä mennä vuosikausia. Näiden rasitusten tasaamiseksi kaikkien kansalaisten kesken laadittiin sairausvakuutuslaki, joka astuu täydessä laajuudessaan voimaan vuoden 1967 alussa. Maassamme on liikeyrityksiä, jotka hyötyvät ihmisten sairauden johdosta. Nämä liikeyritykset, lähinnä lääketeollisuus, apteekit ja lääkintäalan laboratoriot, ovat aina olleet hyvin tuottavia, sillä niiden perimät maksut ovat olleet kohtuuttoman korkeita. Mainittakoon vain alhaisemmat hinnat Helsingin Yliopiston apteekissa. Sairausvakuutuslain astuttua osittain voimaan vuoden 1965 alussa

14 14 on voitu todeta, että näiden liikeyritysten perimät maksut ovat nousseet huomattavasti, jopa enemmän kuin sairausvakuutus on asianomaiselle henkilölle korvausta maksanut. Sairausvakuutuksesta ovat hyötyneet liikeyritykset eivätkä sairastuneet henkilöt. Sairausvakuutuslaki, jonka kustannuksista huomattavan osan maksavat palkkatyöntekijät, on tarkoitettu auttamaan sairaita henkilöitä eikä liikeyrityksiä. Sairausvakuutuslain tullessa täydessä laajuudessaan voimaan vuoden 1967 alussa saattavat lääkintähuollosta perittävät maksut jälleen huomattavasti nousta, ellei ryhdytä tehokkaisiin toimenpiteisiin korotusten estämiseksi. Paras keino olisi ottaa lääketeollisuus ja apteekit valtion haltuun ja muut lääkintähuoltoon kuuluvat alat valtion valvontaan. Edellä olevilla perusteilla yhdistyksemme esittää, että puoluekokous velvoittaa puoluetoimikunnan ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin, että lääketeollisuus ja apteekit voidaan ottaa valtion haltuun ja muut lääkintähuoltoon kuuluvat liikeyritykset saadaan niin tehokkaan valvonnan alaisiksi, etteivät ne pääse kohtuuttomasti hyötymään sairaiden henkilöiden kustannuksella. Puoluetoimikunta yhtyy esitykseen ja toivoo, että puoluekokous uudistaisi aikaisemmat päätöksensä ja kehottaisi asianomaisia elimiä toimimaan entistä tehokkaammin asian hyväksi. 10. LÄÄKETEOLLISUUS JA -KAUPPA YHTEISKUNNAN OMISTUKSEEN Harjamäen Sos.-dem. yhdistyksen esitys Yhdistys esittää, että puoluekokous velvoittaisi toimeenpanevat elimet ryhtymään käytännön toimenpiteisiin lääketeollisuuden ja kaupan sosialisoimiseksi. Puoluetoimikunta viittaa edellisen esityksen johdosta antamaansa lausuntoon.

15 11. TYÖRYHMÄ TUTKIMAAN MAASSAMME HARJOITETTAVAA VAKUUTUSTOIMINTAA 15 Harjamäen Sos.-dem. yhdistyksen esitys Yhdistys esittää, että puoluekokous päättäisi asettaa työryhmän tutkimaan maassamme harjoitettavaa vakuutustoimintaa, päämäränään koko vakuutustoiminnan kansallistaminen. Puoluekokous velvoittanee puoluetoimikunnan asettamaan työryhmän tutkimaan maamme vakuutustoimintaa ja esittämään työnsä tulokset toimenpiteitä varten. 12. UUDENLAISEEN ASUTUSTOIMINTAAN Tampereen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys Tutkimusten mukaan on maamme maatalousyksiköistä 89,5 % alle 15 ha:n pientiloja, eikä kehityskuvassa näytä pikaista muutosta tapahtuvan ainakaan tilakoon suurenemisen suuaitaan. Peltopinta-alasta on pientiloilla hallussaan 64,9 %. Ihanteellisena tilakokona olisi maatalouden omavaraisuutta ajatellen pidettävä vähintään 20 ha:n tiloja, mutta tulevaisuutta ajatellen peltopinta-alassa olisi pyrittävä vielä tätäkin suurempiin perheviljelmiin. Järkevän asutusja maatalouspolitiikan tulisi tukea tällaista kehitystä. Pientalonpoika ruokitaan meillä kiinni turpeeseensa erilaisin muun kansantalouden tuotosta kustannettavin tukiaisin. Hän ei kykene mainittavasti osallistumaan valtion menojen rahoittamiseen tuloja omaisuusveroa maksamalla. Pahin pientilallista rasittava ilmiö on perinnönjaon yhteydessä tapahtuva velkaantuminen, joka johtuu siitä, että estääkseen tilan pirstomista tilan viljelijäksi jäävä perillinen ottaa lainaa muiden perintöosuuden lunastamiseen. Tätä lainaa hän joutuu koko työkelpoisuusikänsä lyhentämään. Kun perheen lapset aikanaan varttuvat aikuisiksi, on tilakin ehkä velaton, mutta uusi perinnönjako asettaa viljelijäksi jäävän edelleen saman kohtalon alaiseksi. Sukupolvi toisensa jälkeen jatkuu velkaorjuus samanlaisena.

16 16 Tähän ongelmaan on viime aikoina etsitty ratkaisua sisarosuuslainajärjestelmästä. Ollakseen merkittävä velkataakan huojentaja tulisi lainan olla käytännöllisesti katsoen ilmaista rahaa. Mikäli järjestelmä myös käytännössä toteutetaan pientilallista hyödyttävällä tavalla, se merkitsee, että valtio ja kansantalous ottavat velvoituksen lahjoittaa pientilalliselle jokaisen sukupolven vaihdoksen yhteydessä tilan arvoa vastaavan lahjan vähennettynä viljelijäksi jäävän omalla osuudella. Toinen käytetty kevennyskeino on valtion metsämaan luovuttaminen tilalliselle käytännöllisesti katsoen ilmaiseksi "lisämaan" nimellä. Tällainen asutustoiminta avaa keinottelulle pelottavia mahdollisuuksia, samalla kun se merkitsee puuraaka-aineen metsästäottoon nähden kohoavia kustannuksia valtion leimikoitten pienentyessä ja metsätöiden rationalisoinnin vaikeutuessa. Sosialidemokraattisen asutuspolitiikan tulee tähdätä tilakoon suurentamiseen, mutta ei siten, että muodostettavat tilat asetetaan alttiiksi sukupolvittain toistuvalle pirstomiselle. Sen vuoksi ehdotamme, että puolue hyväksyy periaatteessa uuden asutusjärjestelmän, jossa näitä puutteita ei ole. Asutusmäärärahat olisi suunnattava elinkelpoisten tilojen muodostamiseen yhdistämällä ja hankkimalla valtion omistukseen nykyisiä elinkelvottomia pientiloja, jotka sitten luovutettaisiin maanviljelijäsukujen hallintaan perintöoikeudella. Tilan haltijan omistusoikeus kohdistuisi vain rakennuksiin ja irtaimistoon, jonka parantamiseen annettaisiin halpakorkoisia lainoja. Tila siirtyisi seuraavalle sukupolvelle ilman perinnönjakorasitusta, ja muilla kuin tilalle jäävillä lapsilla olisi oikeus saada tilan tuotosta asianmukainen ammattikoulutus. Tiloja yhdistettäessä jätettäisiin niihin metsää vain kotitarvepuun saantia vastaava määrä muun metsäomaisuuden siirtyessä valtiolle. Tällainen tila olisi velkaorjuuden puristuksessa olevia tiloja huomattavasti paremmassa asemassa. Tilakokoa voitaisiin myöhemmin suurentaa yleistä ansio- ja elintason nousua vastaavasti. Riittävän suurena se ei kaipaisi varsinaista sosiaalipoliittista tukea, vaan tarjoaisi haltijalleen kohtuullisen elintason lasten koulutusmahdollisuuksineen. Rationalisointimahdollisuudet tekisivät tiloista ilmeisen haluttuja. Maanviljelijäin suhteellinen lukumäärä supistuisi. Maapohja pysyisi yhteiskunnan omistuksessa, mutta yrittäjätalouden myönteinen panos tulisi kuitenkin vaikuttavaksi tekijäksi tilaa viljeltäessä. Valtio säästäisi lisäksi sukupolvittain lankeavan perinnönjakorasituksen, ja tilan tuotto saattaisi myös tulla verotuksen kohteeksi kannattavuuden kohentuessa. Poliittisena seuraukse-

17 na olisi maatalousväestön suhteellisen osuuden supistuminen sekä tyytyväisen, kenties hieman konservatiivisen, mutta tuskin taantumuksellisen ryhmän kasvu maatalousväen sisällä. Keinottelumahdollisuudet, joita nykyinen asutusjärjestelmä sisältää koko tilan osalta, supistuisivat vain tilan rakennuksiin ja irtaimistoon, mutta tilanne paranisi joka tapauksessa merkittävästi. Samalla uudistus olisi siinä määrin aikaa vaativa, että se vastaisi tuottavien elinkeinojen mahdollisuuksia uusien työtilaisuuksien rakentamiseen maataloudesta vapautuvalle väestölle. Asutusmiljardit veisivät maatalouttamme koko ajan terveempään suuntaan, sen sijaan että niillä on koko sodanjälkeinen aika vain edistetty maataloutemme vinosuuntauksia. Edellä olevan nojalla ehdotamme, että puoluekokous kehottaisi puoluetoimikuntaa kiireellisesti tutkituttamaan aloitteemme mukaisen järjestelmän toteuttamista maatalouden rakenteen muuttamiseksi ja asutustoiminnan virheitten korjaamiseksi ja ryhtymään toimenpiteisiin aloitteen mukaisen lainsäädännön aikaansaamiseksi. Puoluetoimikunnan ehdotus päätökseksi: Puoluekokous kehottaa puoluetoimikuntaa toimeenpanemaan esityksen tarkoittaman tutkimuksen MUUTOS MAATALOUSPOLITIIKKAAN Summan Työväenyhdistyksen esitys Viime vuosien aikana on todettu, että massamme noudatettu maatalouspolitiikka ei ole ollut tarkoituksenmukaista. Koska se on vaikeuttanut maatalouden ja koko kansantalouden kehitystä, Summan Työväenyhdistys esittää, että puoluekokous päättäisi ryhtyä työskentelemään seuraavien uudistusten toteuttamiseksi: a) Verotus saatetaan viipymättä todellisten tulojen perusteella tapahtuvaksi. b) Pellonraivauspalkkiot lopetetaan. c) Tilojen pirstominen estetään. d) Maatalouden neuvonta järjestetään uudelleen niin, että maassa tulisi toimimaan vain yksi neuvontajärjestö. e) Nykyinen traktorien lisävero poistetaan ja vastaava veromäärä siirretään kannettavaksi polttoaineverona.

18 18 Puoluetoimikunta toteaa, että esityksen ponnet ovat puolue-elimien aikaisemmin tekemien päätösten mukaisia. Puoluetoimikunta esittää, että puoluekokous velvottaisi sos.-dem.eduskuntaryhmän ja hallituksessa olevat puoluetoverit toimimaan esityksessä mainittujen päämäärien saavuttamiseksi. Puoluetoimikunta ehdottaa lisäyksenään e-kohdan laajennettavaksi myös muita diesel-käyttöisiä moottoriajoneuvoja koskevaksi. 14. MAATALOUDEN AVUSTAMINEN Monnin Sosialidemokraattisen Yhdistyksen esitys Yhdistys esittää, että puoluekokous vaikuttaisi sellaisen lain aikaansaamiseksi, jolla yleisiä maatalousavustuksia jaettaessa ylärajana oleva palkkatulo muutettaisiin omaisuusrajaksi. Tällöin tulisi työmies-pienviljelijä näiden avustusten saajien piiriin.. Maatalousavustuksia määrättäessä on luopuminen tuloverorajasta ja pitäytyminen yksinomaan omaisuusveron määräämässä rajassa arveluttavaa. Uutta maataloustulolakia säädettäessä on sos.-dem. hallitus- ja eduskuntaryhmien mahdollisuuksiensa mukaan valvottava, että maatalousavustuksiin oikeuttavaa tulorajaa määrättäessä työmies-pienviljelijän edut tulevat oikeudenmukaisesti huomioon otetuiksi. 15. LIIKEVAIHTOVEROLAKI Riihimäen Työväenyhdistyksen esitys Joulukuun 5 päivänä 1963 annettiin uusi liikevaihtoverolaki, joka tuntuvasti laajensi liikevaihtoverovelvollisten piiriä. Vaikka tämä ilmeisesti olikin lainlaatijan tarkoitus, lienee toisaalta kuitenkin pidetty silmällä sitä, ettei lain liian ahdas tulkinta käytännössä tee kohtuuttomaksi toimintaa millään alalla.

19 Lainlaatija ilmeisesti on tarkoittanut, ettei lain piiriin kuuluisi aatteellisten yhdistysten toiminnassa tuttujen ja yleisesti käytössä olevien ns. "puhvettiravintoloiden" pito silloin kun ko. myyntipisteet ovat tilapäisiä yhdistysten omistamia, harjoittaen toimintaa seurataloissa järjestettävien kokouksien, suljettujen tilaisuuksien ja iltamayleisön osanottajille virvokkeiden, makeisten, tupakan ym. vastaavien myyntiä. Näin lienee tulkittu käytännössä asia mm. Kymen läänissä. Lain ja asetuksen säännökset eivät kuitenkaan ole täysin selvät. Esimerkkinä tästä on Korkeimman Hallinto-oikeuden päätös n:o 1805/66/AR päivämäärältä , jolla Riihimäen Tyväenyhdistys r.y. velvoitettiin maksamaan liikevaihtoveroa tällaisen myyntipisteen myynnistä sillä perusteella, että yhdistyksen iltamaravintolaa on harjoitettu ansaitsemismielessä. Käytännössä päätöksen noudattaminen johdattaa kohtuuttomuuteen. Yhdistyksemme, kuten monet muut yhdistykset joutuvat maksamaan liikevahtoveroa kaikesta myynnistä, mikä menee ko. myyntipisteiden kautta, myöskin silloin, kun myynti tapahtuu yhdistyksen, kokouksien ja suljettujen perhejuhlien yhteydessä. Perin hankalaksi ja vaikeaksi taas muodostuisi sellainen käytäntö, että pidettäisiin kahta myyntipistettä, jota paitsi tällainen menettely saisi lain kiertämisen sivuvivahteen. Edellä esitettyyn perustuen Riihimäen Työväenyhdistys r.y. esittää puoluekokoukselle, että puoluekokous velvoittaisi puolueen eduskuntaryhmän ja maan hallituksessa toimivat sosialidemokraattiset ministerit toimimaan siten, että liikevahtoverolainsäädäntö em. kohdiltaan niin muutettaisiin, että aatteellisten yhdistysten viranomaisille ilmoitettava edellä selostettu myyntitoiminta vapautuu liikevaihtoverolain alaisesta myynnistä. 19 Piiritoimikunnan lausunto: Etelä-Hämeen Sos.-dem. Piiri ry:n piiritoimikunta on kokouksessaan käsitellyt em. esityksen ja päättänyt puoltaa sitä. Puoluetoimikunta yhtyy esitykseen ja toteaa hallituksen jo valmistelevan eduskunnalle esitystä po. lainsäädännön muuttamisesta.

20 UIKEVAIHTOVEBOLAKI Sääksjärven Sos.-dem. Yhdistyksen esitys Useimmat puolueosastomme toimivat erittäin vaikeissa taloudellisissa olosuhteissa. Järjestöt pyrkivät parantamaan taloudellista asemaansa järjestämällä tanssi- ja iltamatilaisuuksia, mutta huonoin tuloksin. Tanssitilaisuuksista ansaitsevat ainoastaan soittajat järjestäjien saadessa useimmiten tappiota. Ohjelmatilaisuuksien yleisömenestys on erittäin heikkoa, ellei ohjelmansuorittajina ole korkeapalkkioisia tähtiesiintyjiä. Parantaakseen järjestämiensä tilaisuuksien taloudellista tulosta yhdistykset harjoittavat tilaisuuksiensa yhteydessä kioskimyyntiä. Mutta maaliskuun 4. päivänä 1966 antamallaan päätöksellä Korkein Hallinto-oikeus on katsonut tällaisenkin kioskimyynnin liikevaihtoverolain alaiseksi. Tämä merkitsee sitä, että aatteellisilla järjestöillä on entistä pienemmät mahdollisuudet saada järjestämänsä tilaisuudet tuloatuottaviksi. Edelläolevaan viitaten yhdistyksemme esittää, että puoluekokous kehottaisi uuden liikevaihtoverolain laadinnassa mukana olevia puoluetovereita ja eduskuntaryhmää toimimaan niin, etteivät aatteelliset järjestöt joutuisi tilaisuuksiensa yhteydessä harjoittamastaan kioskimyynnistä suorittamaan liikevaihtoveroa. Puoluetoimikunta yhtyy esitykseen ja viittaa Riihimäen Ty:n liikevaihtoveroa koskevasta esityksestä antamaansa lausuntoon. 17. NS. PUHVETTI-MYYNNIN VAPAUTTAMINEN LIIKEVAIHTO VEHOSTA Seinäjoen Työväenyhdistyksen esitys Tämän asian kohdalla meillä on ollut mahdollisimman sekava Ttäytäntö. Tehtyjen valitusten perusteella ovat eräitten läänien lii kevaihtoverotoimistot antaneet verovapautuksia sellaisille yhdistyksille, jotka esim. tanssitilaisuuksien yhteydessä harjoittavat kioskitoimintaa. Nyt kuitenkin Korkein Hallinto-oikeus on viimeaikoina antamillaan päätöksillä poikkeuksetta asettanut kaikki ns. puhvet-

21 ti-myyntiä harjoittavat yhdistykset liikevaihtoveron piiriin ja seuraamuksena tästä on ollut se, että läänien liikevaihtoverotoimistot ovat kumonneet aikaisemmin myönnettyjä verovapautuksia. Näin on tapahtunut mm. allekirjoittajayhdistyksen kohdalla. Kum käsityksemme mukaan tämänlaatuinen toiminta ei missään tapauksessa voi olla varsinaista liike- tai elinkeinotoimintaa, ja kun liikevaihtovero lisäkustannusten lisäksi aiheuttaa yhdistyksille tavattoman määrän ylimääräistä kirjanpitotyötä, olisi nyt kokoontuvan puoluekokouksen syytä käsitellä tätä kysymystä ja antaa niin puoluetoimikunnalle kuin puolueemme eduskuntaryhmälle velvoite, jonka mukaisesti liikevaihtoverolakia selvennettäisiin näin, että aatteellisten yhdistysten harjoittama ns. puhvetti^myynti tulisi liikevaihtoverosta vapaaksi. Puoluetoimikunta yhtyy esitykseen ja viittaa Riihimäen Ty:n liikevaihtoveroa koskevasta esityksestä antamaansa lausuntoon TUTKIMUS ERÄIDEN YHTIÖIDEN VAPAUTTAMISESTA KIRKOLLISVEROSTA Eiran Sos.dem. Yhdistyksen esitys Niistä ajoista, jolloin kirkon verotusoikeuden puitteet säädettiin, on kirkon merkitys yhteiskuntaa hyödyttävänä laitoksena tuntuvasti vähentynyt. Kirkko on menettänyt myös merkitystään kansalaisen jokapäiväiseen elämään vaikuttavana instituutiona. Kansansivistyksen ja opetustoimen alalla kirkon ja papiston toiminnan suotavuus nyky-yhteiskunnassa saattaa olla jopa kyseenalaista, koska koulutuksen painopiste ja tiedon tarve on siirtynyt ratkaisevasti muualle kuin sielunhoidollisiin ja sen lieveaineisiin. Yhteiskunnan jäsen fyysisenä henkilönä on oikeutettu eroamaan kirkosta. Kuitenkin kirkon verotusoikeus rasittaa myös kirkosta eronnutta henkilöä, jos tällainen henkilö hankkii elantonsa yrittäjänä. Siksi on aiheellista tutkia, mitä mahdollisuuksia on vapauttaa kirkollisverosta ainakin pienyrityksiksi katsottavat avoimet kommandiitti- ja osakeyhtiöt, joiden omistajat ja osakkaat eivät kuulu kirkkoon.

22 22 Puoluetoimikunta yhtyy esitykseen. 19. VEROJEN KANNON TEHOSTAMINEN Akateemisen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys Nykyisessä tilanteessa käy valtiovallalle yhä vaikeammaksi hallita verojen kantoon liittyvät tehtävät siten, että maksuvelvollisuuttaan pakeneville ei jäisi mahdollisuutta näin anastaa yhteiskunnan omaisuutta haltuunsa. Erityisen otolliseen asemaan ovat yltäneet yrittäjät ja itsenäisen ammatin harjoittajat. Koska porvariston keskuudessa veroilmoituspetosta ei useinkaan pidetä rikoksena vaan sankaritekona, on meillä valitettavasti syytä olettaa, että useat näihin ryhmiin kuuluvat henkilöt antavat erheellisen ilmoituksen. Kehitys onkin johtanut siihen, että raskaaksi väitetyn harkintaverotuksen taakan ;on joutunut kantamaan varsinainen käsityöläisväestö, jolla ei ole apunaan veroasiantuntijoita eikä todennäköisesti edes harrastusta valheellisen veroilmoituksen tekemiseen. Tilanne ei voi jatkua entisellään. Ehdotamme, että SDP velvoittaa edustajansa maan lainsäädäntöelimissä, tasavallan hallituksessa sekä kunnallisissa elimissä vakavasti syventymään tähän ongelmaan sekä valmistamaan sellaisen verojenkantomenettelyn uudistuksen, että yhteiskunnalle erittäin kalliita veroilmoituspetoksia ei ainakaan verohallinnon puutteellisten voimavarojen vuoksi päästä tekemään. Samalla olisi kehitettävä sellaista lainsäädäntötyötä, että yrittäjät eivät esimerkiksi säätiöjärjestelyin kykene estämään oikeudenmukaista verotusta kohdaltaan. Esitämme, että viimeisenä keinona olisi harkittava jopa sellaisten henkilöiden palkkaamista, jotka työkseen paljastavat veronkavalluksia, sekä yleisemminkin sellaisen menettelyn palkitsemista, joka paljastaa veronkavalluksia. Puoluetoimikunta toteaa hallituksen toimesta jo ryhdytyn toimenpiteisiin veronkantojärjestelmän tarkistamiseksi ja muuttamiseksi sekä säätiöiden verotuksen uudistamiseksi.

23 23 III. Sosiaalipoliittiseen valiokuntaan: 20. Asuntopoliittinen ohjelma Puoluetoimikunnan esitys 21. Eläkepoliittinen ohjelma Puoluetoimikunnan esitys 22. Teollinen demokratia Puoluetoimikunnan esitys 23. Vapaa-aika ja yhteiskunta Puoluetoimikunnan esitys 24. Yhteiskunnallisen asuntorakennustuotannon lisääminen Helsingin Sos.-dem. Killan esitys 25. Asuntopolitiikka Helsingin Sos.-dem. Killan esitys 26. Oma-asuntovaltuuskunnan perustaminen Sos.-dem. Maatalousmiehet ry:n esitys 27. Naisten asema yhteiskunnassa Sos.-dem. Naisten Keskusliiton esitys 28. Ikäkysymyksen merkitys työnsaantiin Hissialan Sos.-dem. Yhdistyksen esitys 29. Ammattiin uudelleenkoulutus Helsingin Sos.-dem. Killan esitys 30. Oppisopimusteitse tapahtuvan ammattikasvatuksen tehostaminen Etelä-Hämeen Sos.-dem. Piirin esitys 31. Avioliiittoneuvolaverkosto Akateemisen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys 32. Tuotantokomltealain uudistaminen Karjaan Sos.-dem. Yhdistyksen esitys 33. Ammattientarkastuslain uusiminen Outokummun Sos.-dem. Yhdistyksen esitys 34. Työaikalakiin sisältyvien epäkohtien ja puutteellisuuksien korjaaminen Tampereen Metallityöntekijäin Sosialidemokraattisen Yhdistyksen esitys 35. Kaikkien ammattiryhmien saattaminen työaikalain alaisuuteen Maunulan Sosialidemokraatit ry:n esitys

24 Sosiaalipäälliköstä sosiaaliasiamies Akateemisen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys 37. Menettelytapalain epäkohtien poistaminen Valtion Viran- ja Toimenhaltijaan H:gin Sosialidemokraattisen Yhdistyksen esitys 38. Oikeudenmukaisemman tulonjakopolitiikan tehokkaampi toteuttaminen Raholan Sosialidemokraattisen Yhdistyksen esitys 39. Sosiaalihuolto Tampereen Akateemisen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys 40. Koulukodit Tampereen Akateemisen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys 41. Suojatyöpaikkoja koskevan kohdan lisääminen puolueen sosiaalipoliittiseen ohjelmaan Harjamäen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys 42. Terveydenhuoltopolitiikan järjestely Akateemisen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys 43. Terveydenhoitoministeriön perustaminen Tampereen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys 44. Syöpäsairaiden hoidon järjestäminen Porin Sos.-dem. Toveriseuran esitys 45. Elintarvikevalvonnan keskittäminen Akateemisen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys 46. Keskivahvan oluen myynti Akateemisen Sos.-dem. Yhdistyksen esitys

25 ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA Puoluetoimikunnan esitys Jokaisella Suomen kansalaisella on oikeus saada itselleen ja perheelleen hinta- ja laatutasoltaan kohtuullinen, riittävän tilava ja sosiaalisesti turvallinen asunto. Yhteiskunnan on tunnustettava asunnon ensisijainen merkitys kansalaisten hyvinvoinnille ja omaksuttava vastuu asunto-olojemme saattamisessa tyydyttävälle tasolle. Sen on ryhdyttävä asunto-olojemme ja asumistasomme pitkäjänteiseen ja kokonaisvaltaiseen uudistamiseen ja kohottamiseen kohtuullisia vaatimuksia vastaavaksi niin väestökeskuksissa kuin maaseudullakin. Asuinpaikka, tulotaso, perhesuhteet, vammaisuus tai ikä eivät saa olla esteenä kohtuullisen asumistason saavuttamiselle. Maamme asunto-olot eivät nykyisellään täytä niitä vaatimuksia, joita teollistuneen Suomen kansalaisella on oikeus esittää. Asumistiheytemme on Euroopan korkeimpia, asuntomme pienimpiä, asumiskustannuksemme korkeimpia ja yhteiskunnan tuki vähäisimpiä. Ihmisen perustarpeen asumisen tyydyttämisestä on tehty monille keino vaurastua vielä useampien vaikeuksilla. Yhteiskunnan otetta on voimistettava. Kokonaisvaltaisen asuntopolitiikan toimenpiteet on suunnattava siten, että suomalaisen asumistaso nykyisestään olennaisesti paranee. Asuntopoliittisia toimenpiteitä punnittaessa ja mitoitettaessa niitä käytettävissä olevien taloudellisten voimavarojen puitteisiin on tehtävä ero tuotantopolitiikan eli yleistuen ja sosiaalipolitiikan eli perhekohtaisen tuen välillä. Tuotantopoliittisen linjan ensisijaisena tarkoituksena on kohtuuhintaisen tuotannon kohottaminen riittävälle tasolle ja tämän tason säilyttäminen. Sosiaalipoliittisen linjan keskeisenä tavoitteena on perhe- ja yksilökohtaisin tukitoimenpitein turvata kohtuulliseksi katsottu asumistaso kohtuulliseen hintaan. Ensimmäinen edellytys asunto-olojemme ratkaisevalle parantumiselle on riittävä asuntotuotanto asunnon tuottamista vuosittain on pidettävä vähimmäistavoitteena. Tuotantoa on tästä vaiheittain nostettava siten, että puolen miljoonan asunnon tuottamisen kymmenvuotisohjelma toteutetaan lain tarkoittamina vuosina "Vähintään puolet asuntotuotannosta tulee olla yhteiskunnan tukemaa ja valvomaa. Näin voidaan tehokkaasti vaikuttaa myös

26 26 muun asuntotuotannon hinta- ja laatutasoon. Pienasuntovaltaisen asuntokantamme rakenteen muuttamiseksi tulee vuosittain valmistuvien asuntojen keskipinta-alan olla vähintään 70 m2. Tuotantopoliittisen tavoitetason saavuttaminen edellyttää yhteiskunnan tuotantotuen tuntuvaa lisäämistä nykyisestään. Suunnitelmallisen asuntopolitiikan kannalta on välttämätöntä, että vuosittain suoritettavat budjettisiirrot sekä jo myönnettyjen lainojen korot ja kuoletukset kootaan pysyvään asuntorahastoon, josta ne voidaan viipymättä ohjata uusien asuntolainojen muodossa palvelemaan tuotantoa. Täten voidaan turvata tuotannon jatkuminen korkealla tasolla ja varmistaa rakennusalan tasainen työllisyys. Uutta asuntotuotantolakia on muutettava siten, että asuntorahaston perustaminen tulee mahdolliseksi. Uutta lakia on tarkistettava myös siten, että lainoitusmuotoina asunto-osakeyhtiötalojen kohdalla käytetään sekä yhtiökohtaisia että asunnon ostajalle myönnettäviä henkilökohtaisia lainoja. Tuotantopoliittiselta kannalta on tärkeää, että yhtiökohtaiset lainat säilytetään, koska tuotannon ja asuntojen myynnin valvonta voidaan siten säilyttää ja keinottelu estää. Sosiaalipoliittiselta kannalta on välttämätöntä, että yhtiökohtaista lainaa täydennetään henkilökohtaisilla lainoilla, jotka porrastetaan asunnon ostajan tulo- ja varallisuustason sekä perhesuhteitten ja asunnon koon mukaan. Näin voidaan toteuttaa myös omistusasuntoihin kohdistuvaa lapsiperheiden asumistukea vastaava järjestelmä. Asumistukijärjestelmää on muutoinkin määrätietoisesti kehitettävä. Omistusasuntojen tuotantoa on pidettävä tarpeellisena, koska kansalaiset saavat siten turvatun asunnon ja osallistuvat asuntotuotannon rahoitukseen keräämällä huomattavia säästöpääomia. On kuitenkin suuri määrä asunnontarvitsijoita, jotka eivät pysty hankkimaan riittävästi varoja oman asunnon ostamiseen. Heitä varten on tuotettava vuokra- ja osuuskunta-asuntoja. Tavoitteena on pidettävä, että vähintään puolet yhteiskunnan tukemasta tuotannosta tapahtuu tällä ns. vuokratalolinjalla. Vuokra-asuntojen tuotannon lisäämistä puoltavat myös kansantaloudelliset ja työvoimapoliittiset syyt. Vuokra-asunnoissa asuvien vähävaraisten ja pienituloisten lapsiperheiden asemaa voidaan jo nyt asumistuella helpottaa. Tätä sosiaalipoliittista tukimuotoa on kehitettävä edelleen lopullisen tavoitteen ollessa, että, kaikki perhekohtaisen tuen tarpeessa olevat voivat saada tätä tukea asunnon hallintaperusteesta ja perhesuhteista riippumatta.

27 Ensimmäisenä askeleena asumistuen laajentamiseksi lopullista tasoitetta kohti on myös yksilapsiset perheet saatettava tuen piiriin. Asumistukeen oikeuttavien tulojen ylärajaa on jatkuvasti tarkistettava siten, että yhä useammat todella sen tarpeessa olevat pääsevät osallisiksi asumistuesta. Riittävällä perheasuntojen tuotannolla ja riittävällä asumistuella on turvattava se, että tuen tarpeessa olevat asunnontarvitsijat voivat sijoittua tuen ehtona oleviin riittävän tilaviin ja kohtuullisesti varustettuihin asuntoihin. Yhteiskunnan on antamansa taloudellisen panoksen lisäksi huolehdittava siitä, että asuntotuotantoa varten on saatavissa riittä- -västi maata kohtuulliseen hintaan. Kuntien oikeutta asuntotonttimaan lunastamiseen on tehostettava. Yhteiskunnan omien toimenpiteiden kuten kaavoituksen aiheuttamaa maanomistajasta riippumatonta ja hänelle ansiotonta arvonnousua ei ole otettava lunastushintaa määrättäessä huomioon. Kunnille on annettava oikeus lunastaa maata kunnan alueella tarpeelliseksi katsotun asuntotuotannon toteuttamiseksi. Kuntien taloudellisia mahdollisuuksia pitkäjänteiseen maanhankintaan on valtion rahoitustuella parannettava. Asuntoihin kohdistuva verotus on nykyisin epäjohdonmukaista ja sattumanvaraista, eikä se nivelly asuntopolitiikan yleiseen tavoitekokonaisuuteen. Etenkin korkeasti lainoitettujen vuokratalojen kohdalla verotus on johtanut ilmeisiin epäkohtiin. Toisaalta jätetään käyttämättä asuntopoliittisesti ja sosiaalipoliittisesti tarkoituksenmukaisempia verotuslähteitä. Verotusta on tehokkaasti käytettävä asuntopoliittisten päämäärien edistämiseksi. Vuokralaiset ovat nykyisillä asuntomarkkinoilla vaikeassa asemassa. Sosiaalisen turvallisuuden oikeus on ulotettava myös heihin. Tästä syystä vuokralaisturvaa on nykyisestään lujitettava ja kohtuuttomien vuokrien periminen yhteiskunnan toimenpitein estettävä. Oikeudenmukaisen asuntopolitiikan onnistuminen edellyttää valtion, kuntien ja yleishyödyllisten asuntotuotantoyritysten kiinteää ja laaja-alaista yhteistyötä maanhankinnasta rahoitukseen ja kaavoituksesta rakentamiseen asti. Uusi asuntotuotantolaki asettaa kunnat tässä toimintakentässä entistä keskeisempään asemaan. Valtion on opastettava kuntia lain edellyttämien asuntotuotantosuunnitelmien laatimisessa ja toteuttamisessa. Suunnitelmalliseen asuntopolitiikkaan kuuluu olennaisena osana noudatetun asuntopolitiikan tulosten selvittäminen tutkimustyön avulla sekä mahdollisesti tarpeelliseksi havaittujen tarkistusten suorittaminen lainsäädäntöön. Tästä syystä on edistettävä etenkin käytännöllispohjaista tutkimustyötä, jonka tarkoituksena on asuntopoliittisen päämääränasettelun ja harjoitetun asuntopolitiikan tosi- 27

28 28 asiallisten seurausten selvittäminen päätöksenteon pohjaksi. Tutkimustyö on tähän mennessä jäänyt varsin vähäiseksi määrärahojen riittämättömyyden johdosta. Tästä syystä nykyisin tutkimustyöhön käytettävissä olevia varoja on olennaisesti lisättävä. 21. ELÄKEPOLIITTINEN OHJELMA Puoluetoimikunnan esitys Jokaisella kansalaisella on oikeus eläkkeeseen. Eläkkeen tarkoituksena on turvata viihtyisyys ja turvallinen toimeentulo vanhuuden, työkyvyttömyyden tai perheenhuoltajan kuoleman sattuessa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Suomen Sosialidemokraattinen Puolue pyrkii ensi sijassa niiden puutteiden poistamiseen, jotka vielä sisältyvät eläkejärjestelmäämme. Myöhempänä päämääränään puolue pyrkii takaamaan jokaiselle kansalaiselle eläkkeen, joka säilyttää työnteolla saavutetun toimeentulotason. Tämän hetken eläkepolitiikka on kohdistettava seuraavien tavoitteiden toteuttamiseen: Perhe-eläkkeet on toteutettava siten, että lapsiperheiden elfike kohoaa ainakin kuolleen perheenhuoltajan eläkkeen määrään. Työeläkelakien ulkopuolelle jääneiden vanhusten ja työkyvyttömien eläketurvaa on parannettava korottamalla kansaneläkkeen tukilisiä. Huoltajansa menettäneiden ja tuloa vailla olevien kansaneläkkeen ikäraja on alennettava 45 vuoteen. Orvoille maksettavia erityislapsilisiä on nostettava. Omaa työtään tekevien yrittäjien eläketurva on järjestettävä samojen perusteiden mukaan kuin työntekijäinkin eläketurva siten, että eläkkeiden rahoitus tapahtuu työn lähteeltä. Työkyvyttömyyseläkkeisiin on liitettävä erityinen lapsien luvusta riippuva perhelisä niille eläkkeensaajille, joilla on perhe huollettavanaan. Eläketurvaa yleisesti kehitettäessä on otettava huomioon seuraavat lähivuosien tavoitteet: Täyden eläkkeen määrä on nostettava 66 prosenttiin työansiosta ja ansainta-aika on lyhennettävä 30 vuoteen. Työeläkelakeja on täydennettävä niin, että kaikesta yhteiskunnalle hyödyllisestä työnteosta jokaisella on oikeus saada eläkettä. Eläkeikärajaa on työn laadusta ja olosuhteista riippuen alennettava nykyisestään erityisen raskailla ja rasittavilla tai muuten vaativilla työaloilla. Eläkejärjestelmän uudistamista nykyistä tehokkaammaksi on kiirehdittävä. Tavoitteena on luoda järjestelmä, joka takaa kaikille kansalaisille vähimmäiseläketurvan.

29 TEOLLINEN DEMOKBATIA Puoluetoimikunnan esitys Elintasomme ja suuressa määrin myös koko elämänsisältömme on Tiippuvainen kyvystämme saattaa inhimillset ja aineelliset voimavaramme tehokkaan organisaation avulla palvelemaan aineellisia ja henkisiä tarpeitamme. Teollistuneessa yhteiskunnassa tavarain ja palvelusten tuotanto tapahtua pääosiltaan yrityksissä, joiden toiminta pakostakin perustuu monipuoliseen yhteistyöhön. Tämän yhteistyön sisältö, työmenetelmien ja organisaation tehokkuus, kyky innoittaa ihmiset myönteiseen toimintaan, kyky uusimman tekniikan omaksumiseen ja siihen tarvittavan pääomanmuodostuksen turvaamiseen riippuvat suuresti yritysorganisaatioiden rakenteesta, johtamistavoista ja yhteistyössä aikaansaatujen tulosten jakomenetelmistä. Työelämässä vallitsevat taloudelliset ja sosiaaliset suhteet eri ihmisten ja ihmisryhmien kesken luovat perustan sille, mitkä ovat yritystoiminnan tulokset eri osapuolille. Näissä taloudellisissa ja sosiaalisissa suhteissa vallitsevat oikeudet ja epäoikeudenmukaisuudet sekä niistä johtuvat ihmisten käyttäytymistä koskevat lainalaisuudet vaikuttavat koko yritystoiminnan tehokkuuteen mitattakoon sitä kilpailutaloudellisin kannattavuusmitoin tai sellaisin kokonaisvaltaisin käsittein, joihin sisältyy myös ei markoin mitattavissa olevat inhimilliset tyydytyksen ja tyytymättömyyden aiheet. Yritysten omistajain, hallintoelinten, ylimmän johdon, teknillisen johdon, työnjohdon ja työntekijäin välillä vallitsevat taloudelliset ja muut sosiaaliset suhteet eivät rajoitu vaikutuksiltaan työelämään, vaan heijastuvat monin tavoin koko yhteiskuntaan. Tämä lähtökohta ei kiellä monien muiden perustavaa laatua olevain tekijäin merkitystä yksilöiden ja koko yhteiskunnan elämässä, vaan ainoastaan korostaa sitä keskeistä merkitystä, mikä on työelämällä ja siitä heijastuvilla tekijöillä. Historiallisesti katsoen teollistuminen loi yhteiskunnan, jolle on ollut ja on ominaista jatkuvat muutokset taloudellisesti, sosiaalisesti, teknillisesti ja poliittisesti. Käsitykset ja toimintatavat ovat muuttuneet ja muuttuvat alati kokemusten antamien oppien ja uuden tietämyksen työntäessä syrjään vanhoja uskomuksia. Tämä koskee kaikkia aloja, yhtä hyvin tuotannon tekniikkaa kuin teollisia suhteita. Teollisissa suhteissa on teollistumisen ensivuosikymmenten aikoina vallinneesta omistajain yksinvallasta siirrytty asteettain työmarkkinajärjestöjen välisten sopimusten ja työlainsää-

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta HE 56/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että vuokratalolainojen

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta HE 170/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 3/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi virallisista kääntäjistä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi virallisista kääntäjistä annettua

Lisätiedot

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta Liite 3 Avustusehdot Poliittinen toiminta Valtioneuvoston antamat puoluelain (10/1969) 9 :n 4 momentissa sekä valtionavustuslain 11 :n 3 ja 4 momentissa tarkoitetut valtionavustuksen maksamista, käyttöä,

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta Kirkkolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kirkkoneuvoston, seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan oikeudesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 89/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sähkölain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähkölain markkinavalvontaa koskevia säännöksiä. Esityksen

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TUTKIMUSSEURA R.Y:N SÄÄNNÖT Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. Tarkoitus 2 Seuran tarkoituksena on toimia Päijät-Hämeeseen kohdistuvan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sotilasvammalain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kuntien sosiaalihuoltolain ja kansanterveyslain mukaan sotainvalideille

Lisätiedot

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta.

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta. 1 (7) V9.12.2008 PRH:n hyväksymät FINPRO RY:N SÄÄNNÖT Sääntöjen muutos rekisteröity 18.9.2009. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Finpro ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista.

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista. Neuvoston direktiivi 85/577/ETY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1985, muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa neuvoteltuja sopimuksia koskevasta kuluttajansuojasta Virallinen lehti nro L 372,

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt 1 Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Äänekoski ja toiminta-alueena

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi taiteen edistämisen järjestelystä annetun lain 2 ja 5 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi taiteen edistämisen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI

EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Istuntoasiakirja 27.2.2015 B8-0210/2015 EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI työjärjestyksen 46 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 174/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain 2 ja :n sekä merimiesten palkkaturvalain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy LUONNOS OSAKASSOPIMUS 5.10.2016 Jykes Kiinteistöt Oy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Osapuolet... 3 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus... 3 3. Yleisvelvoite... 3 4. Yhtiön hallinto ja omistajaohjaus... 3 5. Osakkeiden

Lisätiedot

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 13/2000 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan pienituloisten rintamaveteraanien taloudellisen

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY, BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF

SÄÄNNÖT SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY, BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF 1 SÄÄNNÖT SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY, BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF 1. Nimi ja tarkoitus Yhdistyksen nimi on Suomen hautaustoiminnan keskusliitto, Begravningsverksamhetens

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp HE 200/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kera Oy -nimisestä

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Päiväys Datum Dnro Dnr 27.4.2011 YM 15/ 04 /2011 Oikeusministeriö Viite Hänvisning lausuntopyyntö Asia Ärende Lausunto Oikeusministeriö on pyytänyt ympäristöministeriöltä lausuntoa prosessityöryhmän ehdotuksesta

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D043528/02 Asia: Neuvoston

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

HE 107/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 107/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 107/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi varallisuusverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi omistajayrittäjien varallisuusverohuojennusta

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 IITIN KUNNAN MAAKUNNANVAIHTOESITYKSEN HYLKÄÄMINEN (VM/2013/00.01.01.00/2011) Iitin kunnan esitys Maakuntajakolaki

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0288 (NLE) 14521/1/14 REV 1 SC 163 ECON 944 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Lisätiedot

10517/11 HKE/tan DG C

10517/11 HKE/tan DG C EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 7. kesäkuuta 2011 (OR. en) 10517/11 Toimielinten välinen asia: 2011/0064 (NLE) ATO 48 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS yhteisyritykselle Hochtemperatur-

Lisätiedot

HE 106/2013 vp. 51 euroon ja veron enimmäismäärä 140 eurosta taisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014

HE 106/2013 vp. 51 euroon ja veron enimmäismäärä 140 eurosta taisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014 HE 106/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Esitys liittyy valtion vuoden

Lisätiedot

"4. Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdasta ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdasta

4. Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdasta ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdasta JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 22. lokakuuta 2007 (23.10) (OR. fr) CIG 3/1/07 REV 1 COR 2 OIKAISU ILMOITUKSEEN Lähettäjä: HVK:n puheenjohtajisto Päivämäärä: 22. lokakuuta 2007

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 24 ja 25 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakiin ehdotetaan tehtäviksi julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

HE 23/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan autoverolakia, ajoneuvoverolakia

HE 23/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan autoverolakia, ajoneuvoverolakia Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi autoverolain, ajoneuvoverolain 50 ja 53 :n ja polttoainemaksusta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan autoverolakia,

Lisätiedot

HE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron

HE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi verontilityslain ja tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron

Lisätiedot

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ 1994 vp - HE 133 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi veronkantolakia, jossa säädettäisiin avoimen yhtiön

Lisätiedot

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) 1, 2 :n 2 momentti, 4 :n

Lisätiedot

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta HE 276/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lääkelakia muutettavaksi

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1956 N:o 51 N:o 51. Kiertokirje Eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä on annettu seuraavat säännökset: I. Laki Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 219/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi aravarajoituslain, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 219/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi aravarajoituslain, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen. EDUSKUNNAN VASTAUS 219/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi aravarajoituslain, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeusasunnoista annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

TURUN SEUDUN PUHDISTAMO OY:N YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMINEN

TURUN SEUDUN PUHDISTAMO OY:N YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMINEN Kaupunginhallitus 260 19.10.2016 Kaupunginvaltuusto 57 16.11.2016 TURUN SEUDUN PUHDISTAMO OY:N YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMINEN 127/14/05/01/2016 KHALL 260 Taustaa Turun seudun puhdistamo Oy:n hallitus on

Lisätiedot

HE 164/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

HE 164/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Pohjoismaiden projektivientirahastosta annetun lain kumoamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Vuonna 2013 Pohjoismaiden

Lisätiedot

HE 214/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 214/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset HE 214/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain 39 ja 46 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilain opintotuen rahoitusta

Lisätiedot

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN 1 Avustusluonteisten lainojen säädöstausta Perusparannuslaki (34/1979) Avustusluonteisia

Lisätiedot

NEXSTIM OYJ / SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2016 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT

NEXSTIM OYJ / SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2016 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT Sivu 1/5 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT Nexstim Oyj:n nimitysvaliokunta on päättänyt esittää Nexstim Oyj:n (Yhtiön) varsinaiselle yhtiökokoukselle, joka pidetään 31.3.2016,

Lisätiedot

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 112/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistörekisterilakia siten, että kiinteistötunnuksen

Lisätiedot

ASUNTOPOLITIIKKA MUUTOKSESSA ARA-PÄIVÄ 15.1.2013, LAHTI. Hannu Ruonavaara Sosiaalitieteiden laitos/sosiologia

ASUNTOPOLITIIKKA MUUTOKSESSA ARA-PÄIVÄ 15.1.2013, LAHTI. Hannu Ruonavaara Sosiaalitieteiden laitos/sosiologia ASUNTOPOLITIIKKA MUUTOKSESSA ARA-PÄIVÄ 15.1.2013, LAHTI Hannu Ruonavaara Sosiaalitieteiden laitos/sosiologia PERIODISOINTI ASUNTOPOLIITTISEN REGIIMIN MUUTOKSEN TARKASTELUN LÄHTÖKOHTANA Bo Bengtsson (toim.):

Lisätiedot

SY:n Yksinyrittäjäohjelma

SY:n Yksinyrittäjäohjelma SY:n Yksinyrittäjäohjelma Yksinyrittäjiä lähes 140 000, yli puolet kaikista yrityksistä Yksinyrittäjän asema poikkeaa monessa suhteessa muista yrityksistä Yksinään toimivan yrittäjän ongelmiin on syytä

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

HE 152/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 :n muuttamisesta

HE 152/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eläkkeensaajan asumistuesta annettua

Lisätiedot

Henkilöstö ja koulutussuunnitelmat 2014

Henkilöstö ja koulutussuunnitelmat 2014 Henkilöstö ja koulutussuunnitelmat 2014 Osaamisen kehittämistä koskevien uusien lakiesitysten mukaisesti vuoden 2014 alusta lukien työnantaja voisi saada taloudellista tukea työntekijöidensä koulutukseen.

Lisätiedot

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia.

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia. HE 204/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi verohallintolain 3 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia. Verotuksen oikaisulautakunnan

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa:

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa: 1 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Helsinki 25.4.2006 Televisiodirektiivin uudistaminen Valtioneuvoston kirjelmä U 14/2006 vp Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2015 COM(2015) 501 final 2015/0240 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Maailman kauppajärjestön palvelukauppaneuvostossa hyväksynnän

Lisätiedot

HE 205/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia pian. Muutosta sovellettaisiin

HE 205/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia pian. Muutosta sovellettaisiin Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintö- ja lahjaverolain 14 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia muutettavaksi siten, että ensimmäidollisimman

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

HE 99/2015 vp. Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuulemistilaisuus

HE 99/2015 vp. Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuulemistilaisuus HE 99/2015 vp Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuulemistilaisuus 12.11.2015 Jouni Parkkonen toiminnanjohtaja Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry - KOVA Tiivistelmä lausunnosta Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 163/1999

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen sekä myöhemmin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen yhteydessä

Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen sekä myöhemmin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen yhteydessä HE 63/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkevakuutusyhtiöistä

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Hallitussihteeri 31.12.2015 Ville Koponen VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

HE 137/1997 vp PERUSTELUT

HE 137/1997 vp PERUSTELUT HE 137/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 4 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion eläkerahastosta

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 4.8.2016 JOIN(2016) 37 final 2016/0241 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Malesian hallituksen

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin

Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin Sote-uudistus ja sosiaaliset oikeudet Vapaus valita toisin seminaari 9.3.2015 Professori Juhani Lehto Kansalaisten oikeudet lainsäädännössä Julkisen vallan

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta 1991 vp - HE 20 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että liikevaihtovero korotettaisiin väliaikaisesti

Lisätiedot

I. Nordean rahastot Corporate governance -ohjeistus omistajaohjauksen suuntaviivat

I. Nordean rahastot Corporate governance -ohjeistus omistajaohjauksen suuntaviivat 2010 1 (5) I. Nordean rahastot Corporate governance -ohjeistus omistajaohjauksen suuntaviivat Nordean rahastot 1 ovat hyväksyneet seuraavat omistajaohjausta koskevat suuntaviivat, joita sovelletaan suomalaisilla

Lisätiedot

Laki. Lakivaliokunnan mietintö n:o 3 Suomen Kansanvaltunskunnan esityksen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi tieverosta ja sen käyttämisestä.

Laki. Lakivaliokunnan mietintö n:o 3 Suomen Kansanvaltunskunnan esityksen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi tieverosta ja sen käyttämisestä. Lakivaliokunnan mietintö n:o 3 Suomen Kansanvaltunskunnan esityksen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi tieverosta ja sen käyttämisestä. Työväen Pääneuvosto lähetti Lakivaliokunnan valmisteltavaksi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 65/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 ja 3

Lisätiedot

HE 126/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta

HE 126/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta HE 126/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi apteekkimaksusta annetun lain 1 a ja 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta annettua

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

Ajankohtaista Biopankkilaista

Ajankohtaista Biopankkilaista Ajankohtaista Biopankkilaista Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 29.10.2012 Lain tarkoitus Tarkoituksena on tukea tutkimusta, jossa hyödynnetään ihmisperäisiä näytteitä, edistää näytteiden käytön

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 16.9.2015 COM(2015) 463 final 2015/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 2 päivänä maaliskuuta 2015

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri.

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri. 1 ELÄKELIITTO RY:N PIIRIEN MALLISÄÄNTÖ Yhdistysrekisterin ennakkotarkastus 26.4.2012 Hyväksytty XVII liittokokouksessa 6.6.2012.piirin säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final 2016/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot