04.042/209/2013 SÄKYLÄN KUNTA TILINPÄÄTÖS. Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Transkriptio

1 04.042/209/2013 SÄKYLÄN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2012 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 Sisällysluettelo TOIMINTAKERTOMUS Kunnanjohtajan katsaus Olennaiset tapahtumat taloudessa ja toiminnassa Hallinto Talouden kehitys Muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Sisäisen valvonnan järjestäminen Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kunnan kokonaistulot ja -menot Tuloksen käsittely ja talouden tasapainottaminen TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötalouden ja tavoitteiden toteutuminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Tekninen lautakunta Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta Koulutuslautakunta Kulttuuri- ja liikuntalautakunta Aikuisopiston johtokunta Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase LIITETIEDOT ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT... 99

3 TOIMINTAKERTOMUS 3

4 Toimintakertomus Kunnanjohtajan katsaus 1 Kunnanjohtajan katsaus Säkylä suurella sydämellä Vuosi 2012 oli maailmantalouden taantuman aikaa. Yleinen talouden epävarmuus heijastui myös Satakunnan ja Säkylän talouteen. Työllisyys Säkylässä oli edelleen Satakunnan paras, mutta samaan aikaan kunnan saamien verotulojen kokonaismäärä väheni euroa, josta seurasi tilinpäätöksen jääminen euroa alijäämäiseksi. Vuoden 2012 taloudellinen tulos oli odotuksiin nähden selkeä pettymys. Toiminnallisesti mennyt vuosi onnistui hyvin, sillä onnistuimme säilyttämään kaikki kunnan keskeiset palvelut hyvälaatuisina ja kattavina. Voidaankin arvioida, että selvisimme vuodesta kuivin jaloin eli hyvin. Vahva positiivinen tapahtuma taloudessamme oli investointeihin otettujen lainojen lyhentäminen joulukuussa ylimääräisellä euron erällä. Kunnan lainamäärä on tämän jälkeen ainoastaan e/asukas. Säkylän elinkeinoelämän tukipilarit vahvistuivat vuoden 2012 kuluessa. Elintarviketeollisuuden aktiivinen ote jatkui. Loppuvuodesta Kivikylä hankki omistukseen Broilertalon/HK:n tehtaan. Porin Prikaatin kehittäminen ja laajentuminen jatkui ja etenee. Kesko hankki liikealueelta 2 hehtaarin tontin ja aloitti supermarketin rakentamisen helmikuussa 2013; uusi market avaa ovensa marraskuussa Päätöksentekoamme ohjasi laaja yksimielisyys Säkylän linjasta. Kuntauudistuksen laineet eivät horjuttaneet omaa osaamistamme laadukkaiden palvelujen tuottajana. Asukkaamme ovat tyytyväisiä palveluvarustukseemme. Aktiivinen yhteistyö yrittäjien, elintarviketeollisuuden ja varuskunnan kanssa jatkui ja kantoi hedelmää. Keskusteluyhteydet ovat erittäin hyvät. Marraskuussa tehtiin merkittävä uusi avaus maankäytön suunnittelussa. Kunnanvaltuusto päätti käynnistää Säkylän yleiskaavan laadinnan. Tavoitteena on, että erittäin laajan valmistelun vaativa kaava olisi valmis jo vuoden 2014 lopussa. Palvelutuotannon yhteistyötä jatkettiin naapurikuntien kanssa. Ympäristötoimiston yhteistyöalue jatkaa laajentumistaan, kumppaneina ovat jo Säkylä, Köyliö, Eura, Huittinen ja Kokemäki. Laadukkaiden palvelujemme ja tasapainoisen taloudenhoidon edellytys on toimiva vuoropuhelu viranhaltijajohdon ja luottamushenkilöiden välillä. Samoin operatiivisen viranhaltijajohdon ja henkilöstön luottamukselliset suhteet ovat sujuvan toiminnan edellytys. Tärkein tekijä palvelutuotannon sujuvuudelle, laadulle ja tehokkuudelle on kuitenkin osaava ja motivoitunut henkilöstö; ja meillä on se voimavara olemassa! Kiitos jokaiselle panoksesta hyvinvointimme rakentamiseen. Yhteistyöllä menestymme myös tulevaisuuden haasteissa. Säkylässä Kunnanjohtaja Teijo Mäenpää 4

5 2 Olennaiset tapahtumat taloudessa ja toiminnassa Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat taloudessa ja toiminnassa 2.1 Hallinto Kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. Kunta voi sopimuksen nojalla ottaa hoitaakseen muitakin kuin itsehallintoonsa kuuluvia julkisia tehtäviä. Säkylän kunnan organisaatiota on kuvattu seuraavassa kuviossa. KUNNANVALTUUSTO TARKASTUS- LAUTAKUNTA KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS Hallinto Elinkeinojen kehittäminen Hallinnon ja talouden päävastuualue PERUSTURVA- LAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA PYHÄJÄRVISEUDUN YMPÄRISTÖ- LAUTAKUNTA KOULUTUS- LAUTAKUNTA KULTTUURI- JA LIIKUNTA- LAUTAKUNTA Säkylän yhteiskoulun ja Säkylän seudun lukion johtokunta Pyhäjärviseudun aikuisopiston johtokunta Vanhustenhuolto ja kotipalvelu Kiinteistötoimi Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Varhaiskasvatus Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Sosiaalityö ja toimeentuloturva Vesihuoltolaitos Ympäristöterveydenhuolto Perusopetus Liikunta- ja nuorisopalvelut Terveydenhuolto Yhdyskuntatekniikka Lukiokoulutus Pelastustoimi Perusturvan päävastuualue Teknisen toimen päävastuualue Ympäristötoimen päävastuualue Sivistystoimen päävastuualue KONSERNIYHTEISÖT Säkylän ja Köyliön terveydenhuollon kuntayhtymä Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Satakunnan koulutuskuntayhtymä Satakuntaliitto Kiinteistöosakeyhtiö Säkylän Talot Pyhäjärviseudun Jäähalli Oy Säkylä 5

6 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat taloudessa ja toiminnassa Kunnanvaltuusto Kunnan ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto, joka päättää kunnan toiminnasta ja taloudesta. Hallinnon järjestämiseksi valtuusto on hyväksynyt hallintosäännön, jossa määrätään kunnan eri viranomaisista sekä niiden toiminnasta, toimivallan jaosta ja tehtävistä. Valtuustoon on valittu vuoden 2008 kunnallisvaaleissa 27 valtuutettua vuosiksi SDP 26 % Poliittiset voimasuhteet Vas. 7 % Kesk. 37 % Kunnanvaltuuston poliittiset voimasuhteet: Kesk. 10 Kok. 8 SDP. 7 Vas. 2 Kok. 30 % Kunnanvaltuusto Puheenjohtaja Eela Esko, teollisuusneuvos Kesk. I varapuheenjohtaja Kinkku Pekka, majuri Kok. II varapuheenjohtaja Madekivi Kari, koulunjohtaja SDP Jäsenet: Aaltonen Jyrki, yrittäjä Kok. Muurinen Seija, terveydenhoitaja Kok. Alho Jarmo, yrittäjä SDP Mäki Timo, kenttäpäällikkö Kesk. Erkkilä Tuula, sairaanhoitaja SDP Nummela Juha, kunnallisneuvos SDP Heikkilä Mika, upseeri Kok. (sit.) Palmula Risto, veturinkuljettaja SDP Henriksson Irmeli, lähihoitaja SDP Puisto Timo, kunnossapitoinsinööri Vas. Jaspa Jarkko, suunnittelija Kok. Rautiainen Pekka, erityisluokanop. SDP Kaukinen Irina, kanttori - pastori Kok. Reko Jaakko, urakoitsija Kesk. Kiviranta Pertti, kotiseutuneuvos Kesk. Reko Sirkku, yrittäjä Kesk. Kuusisto Timo, yrittäjä Kesk. Salo Raimo, nuohooja Vas. Kuusrainen Anna, toimistosihteeri Kok. Saveljeff Silja, markkinointipääll. Kok. Kyllönen Jarmo, yrittäjä Kesk. Tietari Satu, toiminnanjohtaja Kesk. Luoto Tarmo, vanhempi konstaap. Kesk. Varhia Tauno, kapteeni evp. Kesk. Sihteeri: hallintojohtaja Päivi Österman saakka. Vt. hallintojohtaja, Kalevi Mäkipää alkaen Kokouksia 7 Käsiteltyjä asioita 68 Valtuustolla on 27 varajäsentä. Mikäli varsinainen valtuutettu ei voi osallistua kokoukseen, kutsutaan hänen tilalleen puolueen järjestyksessä ensimmäisenä oleva varajäsen. Puolueiden neljä ensimmäistä varajäsentä vuonna 2012 olivat seuraavat: Suomen Keskusta -puolueen varajäsenet Vartia Satu Peltonen Päivi Koivisto Jukka Lehtinen Katja Kansallinen Kokoomus -puolueen varajäsenet Mäntyranta Timo Virmavirta Reijo Antikainen Päivi Peltonen Harri Suomen Sosialidemokraattisen -puolueen varajäsenet Nieminen Ismo Kosunen Sirkka Valli Pasi Salonen Harri Vasemmistoliitto -puolueen varajäsenet Turunen Marko Hirvonen Ossi 6

7 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat taloudessa ja toiminnassa Valtuuston vaalilautakunta Kiviranta Pertti pj. Tietari Satu vjäs. Erkkilä Tuula vpj. Henriksson Irmeli vjäs. Reko Sirkku jäs. Reko Jaakko vjäs. Kuusrainen Anna jäs. Kaukinen Irina vjäs. Puisto Timo jäs. Salo Raimo vjäs. Tarkastuslautakunta Henkilökohtainen varajäsen: Mäki Timo (3) pj. Katavisto Sanna Kuusrainen Anna vpj. Paaso Ulla (3) Raittinen Suvi jäs. Mäkitalo Kari (1) Simula Erkki (1) jäs. Aalto Aulis (2) Salonen Harri (3) jäs. Sankala Urpo Laurila Hannu, tilintarkastaja, Oy Audiator Ab Esittelijä/sihteeri: Timo Mäki Kokouksia 3 Käsiteltyjä asioita Kunnanhallitus ja lautakunnat Hallinnon järjestämiseksi valtuusto hyväksyy tarpeelliset johtosäännöt, joissa määrätään kunnan eri viranomaisista. Kunnan toimielimiä ovat valtuuston lisäksi kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat. Valtuusto on lisäksi valinnut tarkastuslautakunnan. Luottamushenkilöorganisaatio jakautuu neljään päävastuualueeseen seuraavasti: 1. Hallinnon ja talouden päävastuualue kunnanhallitus keskusvaalilautakunta 2. Perusturvan päävastuualue perusturvalautakunta 3. Teknisen toimen päävastuualue tekninen lautakunta 4. Ympäristötoimen päävastuualue Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta 5. Sivistystoimen päävastuualue koulutuslautakunta Säkylän yhteiskoulun ja Säkylän seudun lukion johtokunta kulttuuri- ja liikuntalautakunta aikuisopiston johtokunta Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta, taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta. Kunnanhallitus edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa, jollei johtosäännössä toisin määrätä. Kunnassa on lisäksi viisi kunnanhallituksen alaisena toimivaa lautakuntaa: perusturvalautakunta, tekninen lautakunta, Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta, koulutuslautakunta, kulttuuri- ja liikuntalautakunta sekä aikuisopiston johtokunta. 7

8 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat taloudessa ja toiminnassa Kunnanhallitus (suluissa kuinka monta kertaa osallistunut kokoukseen) Puheenjohtaja Henkilökohtainen varajäsen: Nummela Juha, kunnallisneuvos (21) SDP Alho Jarmo (1) Varapuheenjohtaja Tietari Satu, toiminnanjohtaja (16) Kesk. Kyllönen Jarmo (2) Jäsenet: Erkkilä Tuula, sairaanhoitaja (21) SDP Henriksson Irmeli (1) Heikkilä Mika, upseeri (18) Kok. (sit.) Mäntyranta Timo (4) Kaukinen Irina, kanttori - pastori (15) Kok. Aaltonen Jyrki (6) Kuusisto Timo, yrittäjä (20) Kesk. Vartia Satu (1) Luoto Tarmo, vanhempi konstaapeli (20) Kesk. Eskola Riikka (2) Muurinen Seija, terveydenhoitaja (19) Kok. Saveljeff Silja (3) Puisto Timo, kunnossapitoinsinööri (20) Vas. Salo Raimo (1) Reko Sirkku, yrittäjä (16) Kesk. Koivisto Jukka (4) Varhia Tauno, kapteeni evp. (20) Kesk. Peltonen Päivi (2) Esittelijä: kunnanjohtaja Teijo Mäenpää (22) Sihteeri: hallintojohtaja Päivi Österman (11) saakka. Vt. hallintojohtaja, Kalevi Mäkipää (7) alkaen. Kokouksia 22 Käsiteltyjä asioita 281 Kaavoitustoimikunta Henk.koht. varajäsen Kuusisto Timo pj Niittymäki Susanna Saveljeff Silja vpj. Muurinen Seija Reko Sirkku jäs Reko Jaakko Aaltonen Jyrki jäs Heikkilä Mika Alho Jarmo jäs Madekivi Kari Virkansa puolesta kokouksiin osallistuvat: kunnanjohtaja Teijo Mäenpää ja tekninen johtaja Tarmo Saarinen. Esittelijä/sihteeri: tekninen johtaja Tarmo Saarinen Kokouksia 3 Käsiteltyjä asioita 20 Keskusvaalilautakunta Kankare Eija pj Ahoniemi Jari 1. vjäs Hietanen Simo vpj. Valli Asko (kuollut ) 2. vjäs Lehtola Matti jäs Peltola Kaisa-Kerttu ( alk.) 2. vjäs Jalonen Tuire jäs Rautiainen Pekka 3. vjäs Silver Esko jäs Salo Raimo 4. vjäs Vätti Saku 5. vjäs Ilomäki Juha 6. vjäs Henriksson Irmeli 7. vjäs Ukkonen Pauliina 8. vjäs Tuomola Sofia 9. vjäs Suutari Ilmi 10. vjäs Esittelijä/sihteeri: hallintojohtaja Päivi Österman (presidentinvaalit ja kunnallisvaalit) Kokouksia 10 Käsiteltyjä asioita 57 Huovinrinteen - Vähäsäkylän vaalilautakunta (äänestysalue 003) Presidentinvaalit Sääski Seija pj Mäkitalo Kirsi 1. vj Lindén Olli vpj. Suvanto Marjatta 2. vj Alho Marja-Liisa jäs Rautiainen Pekka 3. vj Nurmi Urho jäs Saarinen Seppo 4. vj Rannanmäki Arto jäs Riitinki Vappu 5. vj Isosäkylän vaalilautakunta (äänestysalue 002) Presidentinvaalit Alasmäki Anu pj Raittinen Suvi 1. vj Palmula Risto vpj. Laurila Hannu Tapani 2. vj Aalto Aulis jäs Kosunen Sirkka 3. vj Antikainen Päivi jäs Niemi Hannu 4. vj Kyllönen Jarmo jäs Heikkilä Mika 5. vj 8

9 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat taloudessa ja toiminnassa Karhusuon vaalilautakunta (äänestysalue 001) Presidentinvaalit Henriksson Seppo pj Ukkonen Pauliina 1. vj Saveljeff Silja vpj. Aalto-Setälä Päivi 2. vj Katavisto Sanna jäs Henriksson Irmeli 3. vj Peltonen Markku jäs Aromaa Jukka 4. vj Silver Esko jäs Kuusisto Timo 5. vj Pyhäjoen - Sydänmaan vaalilautakunta (äänestysalue 004) Presidentinvaalit Simula Erkki pj Linnemäki Leena 1. vj Mäkilä Kalevi vpj. Ilomäki Juha 2. vj Huhtamaa Seija jäs Mäkinen Jari 3. vj Lehtimäki Taru jäs Simula Marja 4. vj Reko Jouni jäs Vanha-Rauvola Juha 5. vj Vaalitoimikunta Presidentinvaalit Hoppendorff Hannu pj Nieminen Raija 1. vj Paloposki Jaakko vpj. Aalto-Setälä Jaakko 2. vj Helminen Paula jäs Jalava Sirpa 3. vj Salo Merja 4. vj Mäkelä Pertti 5. vj Huovinrinteen vaalilautakunta (äänestysalue 003) Kunnallisvaalit Sääski Seija pj Huhtamaa Seija 1. vj Simula Erkki vpj. Lehtimäki Taru 2. vj Mäkilä Kalevi jäs Lindén Olli 3. vj Alho Marja-Liisa jäs Nurmi Urho 4. vj Rannanmäki Arto jäs Reko Jouni 5. vj Isosäkylän vaalilautakunta (äänestysalue 002) Kunnallisvaalit Alasmäki Anu pj Raittinen Suvi 1. vj Palmula Risto vpj. Laurila Hannu Tapani 2. vj Aalto Aulis jäs Kosunen Sirkka 3. vj Antikainen Päivi jäs Niemi Hannu 4. vj Kyllönen Jarmo jäs Heikkilä Mika 5. vj Karhusuon vaalilautakunta (äänestysalue 001) Kunnallisvaalit Henriksson Seppo pj Ukkonen Pauliina 1. vj Saveljeff Silja vpj. Aalto-Setälä Päivi 2. vj Katavisto Sanna jäs Henriksson Irmeli 3. vj Peltonen Markku jäs Aromaa Jukka 4. vj Silver Esko jäs Kuusisto Timo 5. vj Vaalitoimikunta Kunnallisvaalit Hoppendorff Hannu pj Nieminen Raija 1. vj Paloposki Jaakko vpj. Aalto-Setälä Jaakko 2. vj Helminen Paula jäs Jalava Sirpa (myönnetty ero ) 3. vj Kuusela Marjo ( alk.) Salo Merja 4. vj Mäkelä Pertti 5. vj Hietanen Simo 6. vj Elinkeinoelämän neuvottelukunta Kunnanhallituksen edustajat Säkylän Yrittäjät ry:n edustajat Eela Esko jäs Perkola Juuso Nummela Juha jäs Aaltonen Jyrki Muurinen Seija jäs Reko Sirkku Mäenpää Teijo, asiantuntijajäsen Säkylän maataloustuottajat ry:n edustaja Porin Prikaati/Säkylän varuskunnan edustaja Mikola-Luoto Marja-Liisa Silmu Sami Elintarviketeollisuuden edustajat Jaakkola Riitta Kerttula Antti Yrityskehittäjä Virén Harri Rantanen Kirsi Esittelijä/sihteeri: kunnanjohtaja Teijo Mäenpää 9

10 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat taloudessa ja toiminnassa Perusturvalautakunta Henk. koht. varajäsen Käri Anna-Liisa (12) pj Tuominen Jarkko Antikainen Päivi (11) vpj. Lepistö Auli Kalliola Viljo (11) jäs Nieminen Raija (1) Kyllönen Jarmo (10) jäs Raski Tarja (1) Ranta-Peltonen Anne (9) jäs Peltonen Markku Ilomäki Juha (10) jäs Peltola Kaisa (1) Kuula Katja (12) jäs Hietanen Simo Kosunen Sirkka (10) jäs Salo Merja (1) Rautiainen Pekka (10) jäs Nieminen Ismo (1) Esittelijä/sihteeri: perusturvajohtaja Kalevi Mäkipää (12) Kokouksia 12 Käsiteltyjä asioita 89 Tekninen lautakunta Henk.koht. varajäsen Valli Asko (kuollut ) (0) pj Kuula Katja ( alk. myönnetty ero) (1) Haavisto Kari ( alkaen) (9) pj Aaltonen Jyrki (0) Henriksson Irmeli (9) vpj. Puumalainen Pia (0) Eskola Riikka (6) jäs Santala Kai (3) Helminen Jari (9) jäs Mäkitalo Kirsi (0) Katavisto Sanna (0) jäs Mäkitalo Kari (3) Helminen Pasi (6) jäs Seppä Sirkka-Liisa (0) Alasmäki Anu (8) jäs Kinkku Pekka ( alk. myönnetty ero) (0) Palmula Risto (8) jäs Lehtimäki Timo (0) Kinkku Pekka ( alkaen) (7) jäs Kuula Katja ( alkaen) (0) Esittelijä: tekninen johtaja Tarmo Saarinen (9) Sihteeri: kunnanrakennusmestari Markku Mäntyranta (7) Kokouksia 9 Käsiteltyjä asioita 93 Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta Säkylän kunnan jäsenet: Henk.koht. varajäsen Peltola Kaisa-Kerttu (7) vpj. Antikainen Päivi (1) Henriksson Seppo (9) jäs Salonen Harri Köyliön kunnan jäsenet: Markkula Maarit (8) jäs Kannisto Pirjo (1) Sulin Teuvo (8) jäs Laitinen Jarmo Euran kunnan jäsenet: Nurmi Veikko (8) pj Helander-Nieminen Eija Lammela Kalle (5) jäs Perttu Teemu (3) Vähä-Vahe Sanna jäs Mäki Eero (8) Tommila Sirkku (5) jäs Lainio Jarkko (2) Varjonen Seppo (7) jäs Mäenpää Raili Huittisten kaupungin jäsen: Isotalo Jouni (6) jäs Korpela Aarno (1) Esittelijä: ympäristöpääll. Jukka Reko (9), rakennustark. Mika Vainio (8) ja terveysvalvonnan joht. Olli Sjövall (9) Sihteeri: ympäristötarkastaja Johanna Thessler (8) Kokouksia 9 Käsiteltyjä asioita 198 Koulutuslautakunta Henk.koht. varajäsen Alho Jarmo (10) pj. Valli Pasi (0) Mäntyranta Timo (8) vpj. Haavisto Kari (2) Peltonen Päivi (9) jäs Isotuovola Tapio (0) Niittymäki Susanna (8) jäs. Nieminen Esa (0) Koivisto Kimmo (7) jäs. Mäki Maria (0) Kuusrainen Anna (6) jäs. Alasmäki Anu (3) Nieminen Ismo (10) jäs. Jalonen Tuire (0) Mäkipere Kirsi (8) jäs Sarka (Östberg) Marjut (1) Hietanen Simo (9) jäs. Virmavirta Reijo (0) Esittelijä: kasvatus- ja opetuspäällikkö Katriina Sulonen (4), Päivi Österman (5) alkaen Sihteeri: hallintopalvelusihteeri Hele Anttila (3) saakka, Satu Minkkinen (2) alkaen Kokouksia 10 Käsiteltyjä asioita 92 10

11 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat taloudessa ja toiminnassa Yhteiskoulun ja lukion johtokunta Henk.koht. varajäsen Salonen Harri pj Mäkinen Jari Reko Jouni vpj. Linnemäki Leena Tuomola Sofia jäs Kaukinen Irina Koulutuslautakunnan edustaja: Mäntyranta Timo ed. Kuusrainen Anna Esittelijä/sihteeri: rehtori Tapio Yli-Karro Kokouksia 1 Käsiteltyjä asioita 10 Kulttuuri- ja liikuntalautakunta Henk.koht. varajäsen Peltonen Harri (4) pj Mäntyranta Timo (0) Lehtinen Katja (2) vpj. Hüseyin Karatas (2) Tamminen Jere (4) jäs Santala Johanna (0) Mäkitalo Atte (0) jäs Ilola Minna (0) Salo Merja (2) jäs Siltanen Rami (0) Kaukinen Irina (3) jäs Kauppi Kullervo (0) Virmavirta Reijo (2) jäs Kuusrainen Anna (0) Lehtimäki Taru (2) jäs Puumalainen Pia (0) Silver Esko (1) jäs Aalto Heli (1) Esittelijä: liikuntasihteeri Jari Aaltonen (2) alk. Lauri Parviainen (2) ja kirjastotoimenjohtaja Sarianna Koivisto (3) Sihteeri: liikuntasihteeri Jari Aaltonen, alk. Lauri Parviainen Kokouksia 4 Käsiteltyjä asioita 22 Pyhäjärviseudun aikuisopiston johtokunta Henk.koht.varajäsen Saajoranta-Huitu Riitta pj Valli Asko (kuollut ) Hietanen Simo ( alkaen) Vanha-Rauvola Juha jäs Ilmonen Anri Hoppendorff Anita jäs Lainepää Jani Alho Jarmo jäs Puumalainen Pia Esittelijä/sihteeri: kasvatus- ja opetuspäällikkö Katriina Sulonen, Päivi Österman alkaen Kokouksia 4 Käsiteltyjä asioita Toimikunnat ja työryhmät Emma Loisen testamenttirahasto Mäenpää Teijo Nummela Juha Varhia Tauno Kunniamerkkitoimikunta Nummela Juha Tietari Satu Muurinen Seija Kunnanjohtaja Esittelijä/sihteeri: hallintojohtaja jäs (kokoonkutsuja) jäs jäs pj vpj. jäs asiantuntija Työsuojelujaosto Perkola Pentti pj Ääri Raija vpj Heinonen Arja jäs Pakula Anja jäs Työnantajan edustaja: Österman Päivi jäs työsuojelupäällikkö, hallintojohtaja ( saakka) Mäkipää Kalevi jäs työsuojelupäällikkö, vt. hallintojohtaja ( alkaen) 11

12 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat taloudessa ja toiminnassa Yhteistoimikunta Mäenpää Teijo pj kunnanjohtaja Heinonen Arja vpj työsuojeluvaltuutettu Koskinen Annukka jäs JHL:n ed. Lindfors Sanna jäs JUKO:n ed., plm Mäntyranta Markku jäs KTN:n ed, plm Tapio Leena jäs Jyty:n ed., plm Ääri Raija jäs työsuojeluvaltuutettu Österman Päivi siht. työsuojelupäällikkö, palkka-asiamies, hallintojohtaja ( saakka) Mäkipää Kalevi siht. työsuojelupäällikkö, vt. hallintojohtaja ( alkaen) Vartia Satu jäs khall:n edustaja Peltonen Päivi vjäs khall:n varaedustaja Valtion eri virastojen ja laitosten toimialaan kuuluvat Kiinteistötoimitusten uskotut miehet Satakunnan käräjäoikeuteen Luoto Mika Aaltonen Jyrki Helminen Paula, hallintopalvelusihteeri Simula Antti Ääri Juha Lepistö Auli Puumalainen Pia Reko Olli Hietanen Simo Seppä Sirkka-Liisa Kutsuntalautakunta, kunnan edustajat Muurinen Seija jäs Lehtinen Katja vjäs Maanmittaustoimituksiin kunnan edustajat Kunnanrakennusmestari ed Tekninen johtaja ved Poliisipiirin neuvottelukunta Varhia Tauno jäs Vähä-Piikkiö Ilkka vjäs Satakunnan käräjäoikeuden lautamiehet Reko Sirkku Hietanen Simo Kuntakonsernit Kunta voi hoitaa tehtäviään myös yhteistoiminnassa toisten kuntien kanssa. Tärkein kuntien yhteistoiminnan muoto on kuntayhtymä, joka voidaan perustaa kuntien yhteisten pysyväisluonteisten tehtävien hoitamista varten. Kuntayhtymällä on oma jäsenkunnista erillinen hallinto ja talous. Jäsenkuntien kunnanvaltuustot valitsevat kuntayhtymässä päätösvaltaa käyttävään liittovaltuustoon jäsenet ja kullekin näistä henkilökohtaisen varajäsenen valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Jäsenkunnat osallistuvat kukin omalta osaltaan myös kuntayhtymätoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin. Kunnan edustajat eri kuntayhtymissä vaalikaudella Satakunnan koulutuskuntayhtymän yhtymäkokoukset Varhia Tauno jäs Mikola-Luoto Marja-Liisa vjäs Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n yhtymäkokoukset Ahtola Vesa jäs Österman Päivi vjäs Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuusto Mäki Timo jäs Aaltonen Päivi vjäs Henriksson Irmeli jäs Palmula Risto vjäs Säkylän ja Köyliön terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymäkokoukset 2012 Madekivi Kari ed Alho Jarmo ved Suvanto Marjatta ed Antikainen Päivi ved Kuusisto Timo ed Peltonen Päivi ved Kunnan edustajat muissa konserniyhteisöissä Kiinteistö Oy Säkylän Talot, (yhtiökokoukset) Alho Jarmo Madekivi Kari ved Pyhäjärviseudun Jäähalli Oy, Säkylä, (yhtiökokoukset) Heikkilä Mika ed Mäki Timo ved 12

13 Edustajat eri yhtymissä ja kuntien yhteisissä toimikunnissa vaalikaudella Asunto Oy Helmisaari, Kyllönen Jarmo ed Kuusisto Timo ved Eura-Huittinen-Köyliö-Säkylä (EHKS) kuntayhteistyötoimikunta Eela Esko ed Mäenpää Teijo ed Nummela Juha ed Isosäkylän jakokunta Luoto Tarmo ed Kuusisto Timo ved Kalastuskunnat: Isosäkylän kalaveden osakaskunta Alho Jarmo ed Mäntyranta Timo ed Pyhäjoen kalaveden osakaskunta Mäki Anssi ed Jokinen Jouko ed Vähäsäkylän kalaveden osakaskunta Nurmi Tarmo ed Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä Säkylän kunnan edustajat: Sosiaalityöntekijä jäs Sosiaalityöntekijä jäs Koulujen edustaja: Yli-Karro Tapio jäs Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ja sen Eurajoen- Lapinjoen osa-alue Eela Esa ed Ilomäki Juha ed Länsi-Suomen Korkeakouluyhdistys Tietari Satu ed Kasvatus- ja opetuspäällikkö ved Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry Salonen Harri ed Fager Pertti ved Lännen Tehtaat Oyj, Nummela Juha jäs Reko Sirkku vjäs Mäntyranta Timo jäs Haavisto Kari vjäs Pyhäjärven Suojeluyhdistys ry. Alho Jarmo ed Pyhäjärvi-instituuttisäätiön hallitus Eela Esko jäs Kukonlehto Auli vjäs Pyhän Henrikin pyhiinvaelluksen neuvottelukunta Saveljeff Silja ed Käri Anna-Liisa ved Rauman Kauppakamari Tietari Satu ed Saveljeff Silja ed Aaltonen Jyrki ed Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat taloudessa ja toiminnassa Rauman Seudun Kehitys Oy:n yhtiökokoukset, Eela Esko ed Aaltonen Jyrki ved Rauman Seudun Matkailu ry Saveljeff Silja ed Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta Mäenpää Teijo ed Saveljeff Silja ved Mikola-Luoto Marja- Liisa ed Pyhäjärven suojelurahaston valtuuskunta Sosiaalijohtaja pj Virmavirta Reijo jäs Nummela Paavo vpj. Kosunen Sirkka jäs Tuominen Viljo jäs Kumlander Markku jäs Satakierto Oy:n yhtiökokoukset, Tekninen johtaja ed Kunnanrakennusmestari ved Satakunnan seutulipputyöryhmä Hallintojohtaja ed Seutuhallitus Tietari Satu jäs Eela Esko vjäs Kinkku Pekka jäs Muurinen Seija vjäs Madekivi Kari jäs Nummela Juha vjäs Kunnanjohtaja jäs Suomen Julkishankinta Oy 2012 Kunnanjohtaja ed Hallintojohtaja ved Säkylän Manttaalikunta Mäkitalo Juha ed Virmavirta Reijo ved Säkylän Vanhustenkotiyhdistys ry Erkkilä Tuula ed Talvi- ja jatkosotamuseon säätiön hallitus Eela Esko ed Turun seudun tekopohjavesihankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) seurantaryhmä Ympäristönsuojelusihteeri ed Kunnanjohtaja osallistuu tarvittaessa seurantaryhmän kokouksiin. Vammaisneuvosto Varhia Tauno jäs Reko Jaakko vjäs Antikainen Päivi jäs Kuula Katja vjäs Vanhusneuvosto Kyllönen Jarmo jäs Kuusisto Timo vjäs Vartia Satu jäs Raittinen Suvi vjäs Östberg Marjut jäs Henriksson Irmeli vjäs Valli Asko (kuollut) jäs Kuula Katja vjäs Saveljeff Silja ( alk.) jäs Vanhusasioiden työryhmä Perusturvajohtaja ed 13

14 Mrd. euroa Muutos, % Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat taloudessa ja toiminnassa 2.2 Talouden kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Sekä Euroalueen että EU:n talouden kasvu pysähtyi vuonna 2011 ja kääntyi lievään taantumaan vuonna Taantuma on seurausta pankki- ja velkakriisin aiheuttamasta epävarmuudesta, julkisten talouksien vakautustarpeista, teollisuusmaiden viennin heikkoudesta sekä työllisyyden hitaasta kehityksestä. Vaikka Suomen talous kasvoi melko nopeasti vuoden 2009 romahduksen jälkeen, hidastui se jälleen vuonna 2011 ja pysähtyi vuonna Talouden kasvu on Suomessa ollut viime vuosina yksityisen kulutuksen varassa. Kasvu jäi vuonna ,7 %:iin ja vuonna 2012 sen ennustetaan painuvan 0,1 %:ia negatiiviseksi. Valtionvarainministeriö kuitenkin ennustaa kasvun jälleen kiihtyvän vuoden 2012 jälkeen. Vuonna 2012 ansiotaso nousi inflaatiota enemmän, minkä seurauksena kuluttajien reaaliansioiden kehitys oli jälleen positiivista. Talouden kasvun hidastuntumisesta huolimatta työttömyysasteen ennustetaan edelleen laskevan vuonna Viereisissä kuvioissa on esitetty Kuntaliiton keräämiä yleisiä talouden tunnuslukuja vuosilta ja ennuste vuosilta ,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0-10,0 Suomen talouden yleinen kehitys * 2014* *Ennuste Tuotanto Ansiotaso Inflaatio Työttömyysaste Yleinen talouden heikentyminen vaikuttaa myös kuntien talouteen ja Kuntaliiton mukaan kuntatalous on ennakoituakin huonommassa kunnossa. Heikoimmassa kunnossa ovat asukkaan kunnat. Kokoluokan kunnista vuosikate oli negatiivinen joka neljännellä. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan mannersuomen kuntien ja kuntayhtymien vuosikatteet heikkenivät jopa 767 miljoonaa euroa (-37,3 %) vuonna Heikentyneet vuosikatteet eivät enää riitä kattamaan poistoja, vaan kattavat niistä enää 69,6 %. Vuosikatteiden heikkenemisen syynä on kuntien toimintakatteen alenemisen lisäksi verotulojen heikko kasvu. Verotulot kasvoivat vuonna 2012 ainoastaan 1,4 % eli 663 miljoonaa euroa. Samaan aikaan kuntien lainakanta kasvoi 12,5 % ja toimintakatteet huononivat 1,5 miljardia euroa. Tilastokeskuksen tietojen mukaan kuntien vuoden 2012 vuosikatteen ennustetaan 238 euroa asukasta kohden, mikä on 144 euroa vähemmän kuin vuonna Negatiivisen vuosikatteen kuntia ennustetaan olevan 63, kun niitä vuonna 2011 oli 36. Seuraavaan kuvioon on koottu kuntien talouden kehitystä kuvaavia tunnuslukuja vuosilta ,0 Kuntien talouden kehitys 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 Valtionosuudet Verotulot Vuosikate Lainakanta 0,

15 e/asukas e Säkylän talouden kehitys Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat taloudessa ja toiminnassa Säkylän kunnan talouden kehitys oli vuoden 2009 jälkeen myönteistä ja lähes kolmen miljoonan kertynyt alijäämä pystyttiin pienentämään alle puoleen kahdessa vuodessa. Kahden vuoden positiivisen tuloksen jälkeen kunnan tilinpäätös on kuitenkin jälleen alijäämäinen. Vuoden 2012 tilinpäätöksessä kertynyttä alijäämää on 1,4 miljoonaa euroa, eli 305 euroa asukasta kohden. Kunnan alijäämän kehitystä on kuvattu oheisessa kuviossa Kunnan kertyneen alijäämän kehitys Kertynyt alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä Säkylän verotulot laskivat 1,7 %:ia vuonna Kunnan verotulot asukasta kohden kuitenkin säilyivät maan keskiarvon yläpuolella. Asukasta kohden laskettuna verotulot olivat euroa, mikä on 29 euroa vähemmän kuin vuonna Koko maan keskimääräinen verotulo oli euroa asukasta kohden. Verotulojen heikkenemisen ja toimintamenojen 3,7 %:n kasvun seurauksena kunnan vuosikate huononi 46,1 %, mikä on selvästi enemmän kuin kuntien yhteenlasketut vuosikatteet (-37,3 %). Verotulojen laskun ja toimintamenojen kasvun yhteisvaikutus kunnan talouteen oli -1,3 miljoonaa euroa. Kunnan toimintatulojen ja valtionosuuksien kasvu ei riittänyt kääntämään kunnan tulosta positiiviseksi. Toimintatulojen ja valtionosuuksien kasvun yhteisvaikutus oli vain euroa. Kunnan heikentynyt vuosikate ei myöskään enää riittänyt kattamaan suunnitelman mukaisia poistoja, minkä seurauksena Säkylän kunnan tulos oli reilun euroa negatiivinen. Vuonna 2011 tulos oli euroa. Kunnan vuosikatteen ja poistojen välinen ero ei kuitenkaan ole läheskään niin merkittävä, kun kunnissa keskimäärin. Viereisessä kuviossa on kuvattu vuosikatteen ja verotulojen kehitystä asukasta kohden vuosina Vuosikate ja bruttoinvestoinnit * Vuosikate, keskim. Vuosikate, Säkylä Poistot, keskim. Poistot, Säkylä 15

16 Väestö Huoltosuhde Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat taloudessa ja toiminnassa Väestö ja työvoima Säkylän kunnan asukasmäärä oli vuoden 2012 alussa asukasta ja vuoden lopussa asukasta. Asukasmäärä vähentyi vuoden aikana 43 asukkaalla eli 0,9 %. Korkeimmillaan väkiluku oli vuonna 1995, jonka jälkeen väliluku on laskenut noin 40 asukkaan vuosivauhtia. Kunnan väestön ikärakenne on muuttunut merkittävästi viime vuosikymmeninä. Vuonna 1980 yli 65- vuotiaita oli vain 10,5 % % väestöstä, kun vuoden 2012 lopussa heitä oli 24,5 %. Samalla alle 14- vuotiaiden määrä on vähentynyt 20,9 %:sta 18,8 %:iin. Ikärakenteen muuttumisen myötä kunnan huoltosuhde on noussut. Vuoden lopulla se oli 65. Huoltosuhde kuvaa alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden määrää 100 työikäistä kohden. Säkylässä oli siten vuoden 2012 lopulla 0,65 alle 15- tai yli 65-vuotiasta jokaista työikäistä kohden. Vuonna 1980 vastaava luku oli 0,46. Väestö ikäryhmittäin (tilastokeskus/ Väestörekisterikeskus) v v. 65 v. - Yhteensä ,9 % ,6 % ,5 % ,9 % ,9 % ,2 % ,0 % ,2 % ,9 % ,7 % ,5 % ,8 % ,2 % ,5 % ,2 % ,7 % ,0 % ,3 % ,2 % ,5 % ,3 % ,8 % ,9 % ,3 % ,8 % ,6 % ,6 % ,6 % ,3 % ,1 % ,4 % ,5 % ,1 % ,6 % ,0 % ,4 % ,7 % ,7 % ,5 % Väestö ja huoltosuhde vuosina , v v v. Huoltosuhde 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Kunnan suurimmat työnantajat vuonna 2012 olivat (henkilökunnan määrä ): Säkylän varuskunta (686) (Por Pr 450, Leijona Catering 43, Sotilaslääketieteenkeskus 30, Vaatetuskorjaamo 100, Puolustushallinnon Rakennuslaitos 34, Sotilaskoti 16, Muut 13) / Kriisinhallintaoperaatiot (370) Lännen Tehtaat Oyj/Säkylä (3) Apetit Pakaste Oy/Säkylä (160) Sucros/Säkylä (82) Hankkija-Maatalous Oy/Säkylä (23) Apetit Suomi Oy/Säkylä (18) Säkylän kunta (223), (vakituisia 183 ja määräaikaisia 40) Säkylän ja Köyliön terveydenhuollon kuntayhtymä (158), (vakituisia 108 ja määräaikaisia 50) Länsi-Kalkkuna Oy (100) HK Säkylä (65) / HK Säkylän työntekijät siirtyivät alkaen Kivikylän Kotipalvaamo Oy:lle 16

17 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat taloudessa ja toiminnassa Työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi vuoden 2012 aikana jokaisen TE-toimiston alueella. Satakunnassa työttömien määrä kasvoi lähes 1.000:lla ja lomautettujen 200:lla. Myös avoimia työpaikkoja oli Satakunnassa tarjolla yli 100 vähemmän vuoteen 2011 verrattuna. Pyhäjärviseudun ja etenkin Säkylän osalta työllisyystilanne oli edelleen selvästi koko maan ja Satakunnan keskimääräistä työttömyystilannetta parempi, vaikka myös Säkylän työttömyysaste nousi vuonna Keskimääräistä työttömyysastetta vuosina on alla. 14,0 % 12,0 % 10,0 % Keskimääräinen työttömyysprosentti ,4 % 10,7 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % ,7 % Säkylä Satakunta Koko maa Vuosien osalta työttömyystilanne Säkylässä on ollut seuraavanlainen: Työttömyysaste, % Yht. Alle 25-v. Yli Työttömät työnhakijat (ml. lomautetut) Työvoima vuoden Avoimet työpaikat 12/ ,3 % / ,7 % / ,0 % / ,9 % / ,6 % / ,8 % / ,1 % / ,4 % / ,7 % Vuoden 2012 aikana työttömyys oli alhaisimmillaan lokakuussa (4,8 %). 2.3 Muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Tuloperusteet Kunnan verotulot olivat tilinpäätösvuonna yhteensä euroa, mikä on euroa (1,7 %) vähemmän kuin vuonna Yhteisöveron tuotto laski 30,2 % eli euroa. Sekä kiinteistöveron että kunnallisveron tuotto puolestaan kasvoi hieman vuodesta Kunnallisveron tuotto oli 1,3 % suurempi kuin vuonna Kiinteistöveron tuotto kasvoi 3,5 %. Valtionosuuksien tuotto vuonna 2012 oli euroa. Valtionosuuksien tuotto kasvoi 5,8 % eli euroa. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus oli euroa, eli 7,2 % enemmän kuin vuonna Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa Vuonna 2010 hyväksytyn talouden tasapainottamisohjelman linjauksen mukaisesti työtä käyttötalouden tasapainon ylläpitämiseksi ja ylijäämäisen tilinpäätöksen syntymiseksi jatkettiin. Tavoitteessa onnistuttiin, vaikkain alijäämää kertyi. Kunnanvaltuusto päätti toukokuussa, että Huittisten, Köyliön ja Säkylän sote -yhteistoiminta-aluetta ei toistaiseksi aktiivisesti valmistella, vaan asiassa odotetaan Paras -puitelain korvaavan kunnallishallinnon rakennelain valmistelun edistymistä. Säkylän ympäristötoimiston toimialue laajeni alkaen. Ympäristöterveydenhuollon palveluja ostavat jatkossa Säkylästä Euran, Köyliön ja Huittisten lisksi myös Kokemäki. 17

18 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat taloudessa ja toiminnassa Sopimus alueellisesta jätelautakunnasta hyväksyttiin marraskuussa. Säkylä toimii jätelautakunnan isäntäkuntana ja toimintaan osallistuvat lisäksi Eura, Köyliö ja Huittinen. Kunnanvaltuusto käynnisti Säkylän osayleiskaavan valmistelun marraskuussa Henkilöstö Kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen alaisena hallintoa, taloudenhoitoa sekä muuta toimintaa. Kunnan palveluksessa on virka- ja työsopimussuhteista henkilöstöä. Tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, hoidetaan virkasuhteessa. Henkilöstöhallinnon perustana on seuraava osastojako: hallinto- ja talousosasto, perusturvaosasto, sivistysosasto, tekninen osasto ja ympäristöosasto Osastot vastaavat päävastuualueidensa toimielimien ja henkilöstön työn yhteensovittamisesta sekä osaston sisäisestä työnjaosta ja henkilöstön työpanoksen käytöstä. Kunnan henkilöstömäärä oli vuoden 2012 lopulla 223, josta vakinaisia työntekijöitä oli 183 eli 82,3 %. Henkilöstön määrä lisääntyi kahdeksalla työntekijällä vuodesta Määräaikaisten virka- ja työsuhteiden määrä lisääntyi viidellä, vakinaisten kolmella. Oheisissa kuvioissa on kuvattu kunnan koko henkilöstömäärän kehitystä vuosina sekä henkilöstön jakautumista osastoittain Henkilöstön määrä Kokonaishenkilöstö osastoittain vuonna 2012 Hallinto- ja talousosasto 7 % Ympäristöosasto 8 % Tekninen osasto 11 % Sivistysosasto 58 % Vakinaisia Määräaikaisia Perusturvaosasto 16 % Henkilöstömäärässä mitattuna ylivoimaisesti suurin osasto on sivistysosasto. Sivistysosastoon kuuluvat koulutus-, kulttuuri- ja liikuntalautakunnat sekä Pyhäjärviseudun aikuisopiston johtokunta. Vuonna 2012 kunnan hallintopalveluyksikkö purettiin, minkä seurauksena hallintopalvelusihteerit siirtyivät hallinto- ja talousosastolta muille osastoille. Hallintopalvelusihteereitä siirtyi yksi perusturva- sekä yksi teknisen lautakunnan, kaksi ympäristölautakunnan, neljä koulutuslautakunnan ja 0,5 aikuisopiston johtokunnan alaisuuteen. Henkilöstömäärä sekä sen muutokset lautakunnittain on esitetty alla olevassa taulukossa. Henkilöstö Muutos Kunnanhallitus ,00 % Perusturvalautakunta ,5 6,5 21,67 % Tekninen lautakunta ,17 % Pyhäjärviseudun ympäristöltk ,43 % Koulutuslautakunta ,93 % Kulttuuri- ja liikuntalautakunta ,33 % Aikuisopiston johtokunta ,5 0,5 50,00 % Yhteensä ,72 % 18

19 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat taloudessa ja toiminnassa Henkilöstökulut ovat kasvaneet noin 3 % vuodessa viime vuosina. Vuonna 2012 henkilöstökulujen kokonaismäärä oli euroa, mikä on 3,0 % enemmän kuin vuonna Henkilöstösivukulujen osuus henkilöstökuluista on 23,6 % Henkilöstökulut vuosina Henkilöstösivukulut Palkat ja palkkiot Henkilöstön tilaa ja rakennetta on kuvattu tarkemmin vuoden 2012 henkilöstötilinpäätöksessä. 19

20 Toimintakertomus Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä 3 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston edellyttämän ohjeen mukaan kunnanhallitus esittää arvionsa merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja. Toiminnalliset riskit Säkylän kunnalla on laajat vesihuollon vastuut. Asukkaiden lisäksi kunnalla on isoja asiakkaita mm. varuskunta ja elintarviketeollisuus. Vastuita on vakuutettu, mutta toimitusvarmuuteen pitää panostaa ja poikkeustilanteisiin tulee varautua. Vedenottamoiden määrää ollaan lisäämässä. Asukkaiden ja henkilöstön turvallisuutta kehitetään osana muuta toimintaa. Ympäristöriskeihin varautuu ympäristötoimisto; kohteina mm. Säkylän Pyhäjärvi ja Säkylänharju ja sen pohjavesi. Palvelutuotannon toimintavarmuus on hyvä. Palvelutuotannon häiriöihin ja keskeytyksiin varaudutaan muun työskentelyn ohella. Ostopalvelujen keskeytyksiä ja riskejä tulee ennakoida. Tietojärjestelmiin ja tietoturvaan liittyvät riskit on huomioitu toiminnassa. Rahoitusriskit Kuntakonsernin lainamäärä kohosi vuosien investointien johdosta. Lainanhoitokuluihin ja korkotason mahdolliseen nousuun varauduttiin. Nyt kuntakonsernin lainamäärä on jo kääntynyt laskuun. Lainaa on vähemmän kuin kunnissa keskimäärin. Vero- ja valtionosuustulojen tasaiseen kasvuun ei voida tulevaisuudessakaan luottaa. Maailmantalouden heijastusvaikutuksia kuntatalouteen tapahtuu tulevaisuudessakin. Käyttötalouden tulee olla ylijäämäinen ja taseeseen on kerryttävä talouden puskuriksi ylijäämää. Samalla pystytään maksuvalmiutta parantamaan. Lainojen lyhentämiseen on varauduttava poistorahoituksen lisäksi muulla rahoituksella. Vahinkoriskit Kunnan omaisuus on vakuutettu. Arvoltaan hyvin vähäinen omaisuus on osin vakuuttamatonta. Vahinkojen syntymistä ennaltaehkäistään osana muuta toimintaa. Henkilöstö riskeihin varaudutaan työturvallisuuden ylläpitämisellä. 20

21 4 Sisäisen valvonnan järjestäminen Toimintakertomus Sisäisen valvonnan järjestäminen Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on asetettu vuosittain talousarviossa ja käyttösuunnitelmissa. Kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat ovat hyväksyneet käyttösuunnitelmansa. Niissä toimielimet ovat päättäneet omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käytöstä. Kunnanhallitus on antanut talousohjeen (talousarvion täytäntöönpano-ohjeet), joka sisältää yksityiskohtaisempia ohjeita mm. raportoinnista, vastuuhenkilöstöstä, maksuliikenteen hoitamisesta, hankinnoista, riskienhallinnasta sekä laskujen ja tositteiden hyväksymisestä. Talousohjeen liitteenä on erillinen arviointisuunnitelma. Hyvää hallinto- ja johtamistapaa koskeva suositus kuntakonsernissa (Corporate Governance) annettiin kunnanhallituksessa Sisäisestä valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Kaikki toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kunnan varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Toiminnassa ja päätöksenteossa tiedostetaan erilaisia toimintaan ja talouteen liittyviä riskejä. Tilivelvolliset viranhaltijat ja esimiehet ovat velvollisia johtamaan, suunnittelemaan ja ohjaamaan toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi ja riskien hallitsemiseksi toiminnan luonteen mukaisesti. Toiminnan ja talouden seurannan ja arvioinnin perusteella heidän tulee myös reagoida merkittäviin riskeihin ja poikkeamiin. Sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskien hallinta voi kuitenkin tuottaa vain kohtuullisen varmuuden yllä mainittujen sisäisen valvonnan tavoitteiden saavuttamisesta ja erilaisten riskien hallinnasta. Tavoitteiden toteutumista on seurattu säännöllisesti johtoryhmässä ja kunnanhallituksessa sekä lautakunnissa osastopäälliköiden ja kunnanjohtajan antamien selvitysten pohjalta. Olennaiset talousarviomuutokset on saatettu kunnanhallituksen ja valtuuston käsiteltäviksi. Tilivelvollisia ovat toimielimien jäsenten lisäksi kunkin toimielimen esittelijänä toimivat viranhaltijat. Heillä on ollut erityinen vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä ja toteuttamisesta tehtäväalueellaan. Kunkin toimielimen ja osaston on järjestettävä toimintansa sekä johtamis- ja ohjaamisjärjestelmänsä niin, että kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta. Sisäistä valvontaa on vuoden aikana toteutettu osana hallintoa ja toimintoja. Kukin toimielin, osastopäällikkö ja vastuualueen esimies ovat vastanneet oman tehtäväalueensa sisäisestä valvonnasta. Sisäinen valvonnan tarkoituksena on ollut myös tukea ja ohjata toiminnan tuloksellisuutta. Sisäisen valvonnan ja riskien ennaltaehkäisyn tärkeyttä on korostettu johtoryhmässä, vastuualueiden henkilöstöpalavereissa sekä osastopäällikön ja vastuuhenkilöiden palavereissa. Sisäinen tarkkailu on liittynyt tavanomaiseen toimintaan, kuten johtamisjärjestelmään, valta- ja vastuusuhteiden selkeyteen, ns. vaarallisten työyhdistelmien välttämiseen, tulosten ja tavoitteiden määrittämiseen ja näiden edellyttämiin toimiviin laskenta- ja raportointijärjestelmien hyväksikäyttöön. Sisäistä tarkastusta on tehty pistoluonteisesti mm. rahavarojen, varastojen, velkakirjojen, vakuuksien ja vastavakuuksien tarkastamisena. Kunnanhallitus hyväksyi uudistetun sisäisen valvonnan ohjeen kokouksessaan

22 Toimintakertomus Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 5 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 5.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut TULOSLASKELMA (ulkoinen) e Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate/jäämä Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 2 14 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut -2-2 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Poistoeron lisäys/vähennys 9 12 Tilikauden yli-/alijäämä Tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 18,9 % 18,9 % Vuosikate/Poistot, % 85,1 % 156,1 % Vuosikate /asukas Verotulot /asukas Valtionosuudet /asukas Asukasluku Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset Tuloslaskelman avulla kuvataan sitä, miten tilikauden tulos on muodostunut ja ovatko tulot riittäneet tilikauden menoihin. Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus. Toimintakate jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Kunnan toimintakate vuonna 2012 oli euroa. Toimintatuottojen % -osuus toimintakuluista kuvaa maksurahoituksen osuutta toimintamenoista. Kunnan toimintakuluista 18,9 % pystyttiin kattamaan toimintatuotoilla. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Kunnan tulorahoitus on riittävä, mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen. Kunnan vuosikate oli euroa vuonna Vuosikatteen % -osuus poistoista osoittaa, onko tulorahoitus ollut riittävä kattamaan käyttöomaisuuden poistot. Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Vuosikatteen osuus poistoista oli 85,1 %, eli kunnan vuosikate ei riitä kattamaan poistoja. Vuosikate euroa/asukas auttaa tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla keskimääräinen investointitaso asukasmäärällä. Vuosien keskimääräinen investointimäärä on euroa. Asukasta kohden keskimääräinen investointitaso on 384 euroa. Kunnan vuosikate asukasta kohden on 202 euroa, eli selvästi alle tavoitearvon. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat tuloksenkäsittelyeriä. Kunnan tulos vuonna 2012 oli euroa. Tilikauden yli-/alijäämä lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Vuonna 2012 kunnan alijäämä oli euroa. 22

23 1.000 e Vuosikate, yli-/alijäämä, e Kunnan tuloksen muodostuminen vuonna 2012 Toimintakertomus Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Säkylän talous oli alijäämäinen useana vuotena peräkkäin. Vuonna 2010 negatiivinen kehitys saatiin katkaistua ja myös vuosi 2011 oli ylijäämäinen. Vuoden 2012 tilinpäätös on jälleen alijäämäinen. Vuosikate säilyi edelleen positiivisena, vaikkakin euroa pienempänä kuin edeltävänä vuonna. Vuosikatetta kertyi euroa. Vuosikatteen tulisi kattaa vuosittaiset poistot. Vuonna 2012 kunnan poistojen määrä oli euroa, eli euroa vuosikatetta enemmän. Kunnan poistojen, vuosikatteen ja tilikauden yli-/alijäämän kehitystä on kuvattu seuraavassa kuviossa Poistot, vuosikate ja tilikauden yli-/alijäämä vuosina Poistot, e Vuosikate Tilikauden yli-/alijäämä Poistot Säkylän toimintatuotot olivat euroa, mikä on 3,9 % ( euroa) enemmän kuin vuonna Toimintatuotoista suurin osa muodostui myyntituotoista (55 %) ja maksutuotoista (16 %). Toimintatuottojen kasvua selittää käyttöomaisuuden myyntivoitot, joita kertyi vuonna 2012 yhteensä euroa enemmän kuin vuonna Lisäksi kunta sai testamenttivaroja euroa vuonna Verotuloja kertyi euroa, eli 1,7 % vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Verotulot muodostivat 60 % kunnan kokonaistuloista, seuraavaksi suurin erä oli valtionosuudet (21 %). Vuonna 2012 yhteisöveron tuotto laski 30,2 %, mutta kunnallisverotuotto oli 1,3 % ja kiinteistöverotuotto 3,5 % vuotta 2011 enemmän. Kunnallisverotulot vuonna 2012 olivat yhteensä euroa, mikä on 87,1 % koko verotuotosta. Kunnan osuus yhteisöveron tuotosta oli euroa. Kunta sai kiinteistöveroa euroa. Valtionosuuksien tuotto kasvoi 5,8 %. Valtionosuuksien tuotto oli euroa. Alla olevissa kaavioissa on kuvattu kunnan tulorakennetta ja verotulojen kehitystä vuosina Tulot vuonna Verotulot vuosina Valtionosuudet 21 % Myyntituotot 12 % Verotulot 60 % Muut 5 % Maksutuotot 3 % Kunnallisvero Kiinteistövero Osuus yhteisöverosta 23

24 Toimintakertomus Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Kunnan toimintakulut olivat euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 3,7 % ( euroa). Menojen kasvu hidastui vuodesta 2011, jolloin kasvuprosentti oli 5,2 %. Käyttötalouden menoja onnistui vuonna 2012 vähentämään Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta (-5,1 %), koulutuslautakunta (-1,6 %) sekä kulttuuri- ja liikuntalautakunta (-3,9 %). Sekä perusturvalautakunnan että teknisen lautakunnan toimintamenot kasvoivat 6,1 %. Euromääräisesti kasvoivat eniten perusturvalautakunnan toimintamenot ( euroa), prosentuaalisesti kunnanhallituksen (+28,0 %). Kunnanhallituksen toimintamenoissa on mukana ruokapalveluyksikön euron menot, jotka näkyvät vastaavasti kunnanhallituksen käyttötaloudessa sisäisinä tuloina. Mikäli ruokapalveluyksikköä ei oteta huomioon, nousivat kunnanhallituksen menot 6,8 % vuonna Kunnan toimintamenot koostuivat pääosin henkilöstökuluista ja palvelujen ostoista. Palvelujen ostojen suuri osuus kunnan menoista selittyy terveydenhuollon asiakaspalveluiden ostoilla. Toimintamenoista 52 % koostuu perusturvalautakunnan menoista. Seuraavaksi suurin on koulutuslautakunta (22 %). Menot vuonna 2012 Toimintamenot lautakunnittain Henkilöstökulut 34 % Perusturvaltk. 52 % Koulutusltk. 22 % Kulttuuri ja liikuntaltk. 2 % Aikuisopisto 1 % Poistot 4 % Muut toimintamenot 5 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 5 % Palvelujen ostot 52 % Kunnanhallitus 10 % Tekninen ltk. 10 % Ympäristöltk. 3 % Tarkastusltk 0 % 24