Kunnanjohtajien saatavuus
|
|
- Viljo Lehtilä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kunnanjohtajien saatavuus Tilastollinen selvitys kunnanjohtajien hakumenettelystä Helsinki 2009 ISBN (pdf)
2 TEKIJÄ Anni Jäntti 1. painos ISBN Suomen Kuntaliitto Helsinki 2009 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09)
3 Esipuhe Tämän selvityksen tehtävänä oli kartoittaa, kuinka paljon kunnanjohtajien virkoihin on riittänyt hakijoita vuosien välisenä ajanjaksona. Pohjana selvitykselle on käytetty vuonna 2003 tehtyä vastaavaa selvitystä, jossa tarkasteltiin hakumenettelyä vuosina ja vuonna 2007 tehtyä selvityksen päivitystä. Selvitys on tehty osana Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanteen asettaman Kuntajohtajien työn kehittämistä pohtivan työryhmän työtä. Selvityksen teosta on vastannut Kuntaliiton tutkija Anni Jäntti. Selvityksen tarkoituksena on seurata avoinna olevien kunnanjohtajan virkojen hakijamäärien ja uudelleenhakujulistusten kehitystä. Analyysia syventävänä selvitystehtävänä on sellaisen vertailevan aineiston valmistaminen, josta ilmenee, onko kunnanjohtajien saatavuus vaihdellut kuntakoon mukaisesti sekä onko kunnanjohtajien virantäytössä havaittavissa alueellisia eroavaisuuksia. Selvityksen perusaineistona käytettiin Kuntalehdessä julkistettuja viranhakuilmoituksia ja virantäyttöuutisia ajalla Lisäksi selvityksen pohja-aineistona hyödynnettiin hakijamäärien ja uudelleenhakujulistusten osalta kunnanhallitusten ja -valtuustojen kokouspöytäkirjoja sekä kohdennettua sähköpostitiedustelua kunnallishallinnolle eri puolille Suomea. Perusaineiston lähtökohtaisestikin puutteellinen kattavuus kaikkia viranhakuilmoituksia ja virantäyttöpäätöksiä ei ole julkistettu annetussa aineistossa tekee selvityksen luonteesta suuntaa-antavan. Tästä huolimatta selvityksen tärkeys ja paikka on puolustettavissa, koska se kykenee tarjoamaan tilastollista tietoa kunnanjohtajien saatavuuden yleisestä kehityskulusta. Helsingissä Kaija Majoinen kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuntajohtajien saatavuus 3
4 Sisältö Esipuhe 3 Tiivistelmä 6 1 Kunnanjohtajien virkojen hakijamäärät vuosina Kunnanjohtajien virkojen hakijamäärät maakunnittain Kunnanjohtajien virkojen hakijamäärät kuntakoon mukaan 10 2 Kunnanjohtajien virkojen hakuajan jatkaminen vuosina Kunnanjohtajien virkojen hakuajan jatkaminen maakunnittain Kunnanjohtajien virkojen hakuajan jatkaminen kuntakoon mukaan 15 3 Lopuksi 17 4
5 Tiivistelmä Tässä selvityksessä on tarkasteltu kunnanjohtajien saatavuutta vuosina Tilastollinen analyysi suoritettiin vertailemalla viranhaun ja virantäytön indikaattoreita suhteessa kuntien maantieteelliseen sijaintiin sekä kuntakokoon nähden. Selvityksessä tarkasteltiin kunnanjohtajien saatavuutta viranhakuun ilmoittautuneiden henkilöiden määriä ja uudelleenhakujulistusten määrää analysoiden. Keskimääräisesti jokaiseen kunnanjohtajan virkaan ilmoitti mielenkiintonsa 14 henkilöä. Hakijamäärät ovat kuitenkin pysytelleet pidemmän aikavälin keskiarvon alapuolella jo vuodesta 2001 lähtien. Vuonna 2008 hakijoita oli keskimäärin 12 yhtä virkaa kohti. Tarkasteluajanjaksolla selkeästi vähiten hakijoita oli Pohjanmaalla sekä Keski-Pohjanmaalla, joissa molemmissa viroista kiinnostuneita ilmoittautui keskimäärin vain noin 7-8 henkilöä yhtä kunnanjohtajan paikkaa kohden. Maan keskiarvoa selvästi enemmän viranhakuun ilmoittauduttiin Varsinais- Suomessa (keskimäärin 19 hakijaa/virka) sekä Etelä-Karjalassa (keskimäärin 17 hakijaa/virka) ja Kainuussa (keskimäärin 16 hakijaa/virka). Myös Pohjois- Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan kuntiin riitti hieman keskimääräistä enemmän hakijoita. Kuntakoko ei sen sijaan näytä olleen niinkään merkityksellinen tekijä tarkasteltaessa kunnanjohtajien viranhakuun ilmoittautuneiden henkilömääriä. Vähiten hakijoita (keskimäärin 11/virka) on suurimmassa, yli asukkaan kuntakokoluokassa. Eniten hakijoita on riittänyt asukkaan kuntiin, keskimäärin 15 yhtä virkaa kohti, tosin viime vuosina hakijamäärät ovat tässä kuntakokoluokassa tippuneet huomattavasti. Kunnanjohtajien virkoja jouduttiin julistamaan uudelleen haettavaksi selvityksen tarkastelemalla ajanjaksolla keskimäärin lähes joka neljännessä tapauksessa (23 %). Tarkasteluajanjakson viimeisenä vuonna, 2008, tapahtui merkittävä notkahdus uudelleenhakujulistusten määrässä, kun vain yksi virka (4 %) julistettiin uudelleenhaettavaksi. Selvityksessä esitettyjen todisteiden valossa näyttää siltä, että kunnanjohtajien saatavuus on korreloinut viran haettavaksi julistaneen kunnan maantieteellisen sijainnin kanssa. Kunnanjohtajien virantäyttö onnistui maan keskiarvoa helpommin Pohjanmaalla, jossa hakuaikaa ei tarvinnut jatkaa kertaakaan tarkasteluajanjak- Kuntajohtajien saatavuus 5
6 solla. Myös Kainuussa, Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä sopivia hakijoita riitti selvästi keskimääräistä paremmin heti ensimmäisellä kierroksella; virkoja julistettiin 13 vuoden aikana uudelleenhaettavaksi kussakin em. maakunnassa vain yhden kerran. Viranhaku osoittautui vaikeimmaksi Keski-Pohjanmaalla, jossa hakuaikaa jouduttiin jatkamaan peräti 56 % tapauksista, ja Itä-Uudellamaalla, jossa vastaava osuus oli 50 %. Keskimääräistä selvästi hankalampaa sopivien hakijoiden löytyminen oli myös Etelä- ja Pohjois-Savossa. Kuntakoon mukaisesti tehdyssä kunnanjohtajan virkojen uudelleenhakuanalyysissä paljastuu, että asukkaan kunnissa on päädytty uudelleenhakuun suhteellisesti muuta maata enemmän. Suuremmissa, yli asukkaan kunnissa hakuaikaa on jouduttu jatkamaan keskimääräistä harvemmin, esim. yli asukkaan kunnissa vain kerran kolmentoista vuoden aikana. Verrattaessa maakunnittaisia keskimääräisiä hakijamääriä ja hakuaikojen jatkamista, voidaan havaita, että korkeat hakijamäärät eivät suoraan korreloi siihen, että hakuaikaa ei jatkettaisi. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa ja Etelä- Karjalassa, joissa hakijoita riitti selvästi maan keskiarvoa enemmän, myös hakuaikaa jatkettiin hieman keskimääräistä useammin. Keski-Pohjanmaalla, jossa hakijoita oli toiseksi vähiten koko maassa, hakuaikaa jatkettiin useimmin, 56 % tapauksista. Sen sijaan Pohjanmaalla, jossa hakijoita oli vähiten koko maassa, hakuaikaa ei jatkettu kertaakaan. Itä-Uudellamaalla hakijoita oli hieman alle maan keskiarvon ja hakuaikaa jatkettiin 50 % tapauksista, eli yli kaksi kertaa useammin kuin maassa keskimäärin. 6
7 1 Kunnanjohtajien 1 virkojen hakijamäärät vuosina Tässä luvussa tarkastellaan kunnanjohtajien saatavuutta viranhakuihin ilmoittautuneiden henkilömäärien näkökulmasta. Analyysillä pyritään selvittämään, millä tavalla valinnanvara vaihtelee kunnanjohtajien virantäytön harkintavaiheessa suhteessa kuntien maantieteelliseen sijaintiin tai niiden kokoon nähden. Aineiston osalta on huomioitava, että kaikkien virantäyttöjen osalta aineistosta ei selvinnyt, kuinka monta hakijaa näihin virkoihin oli ilmoittautunut. Tällaisissa tapauksissa kuhunkin viranhakuun ilmoittautuneiden määrä on laskettu ilmoittautuneiden keskiarvon mukaan siten, että puutteellisesti tiedotettuja tapauksia ei ole huomioitu laskutoimituksissa 2. Selvityksen työhypoteesina ollut olettama siitä, että kunnanjohtajien virkoihin ilmaisee kiinnostuksensa yhä harveneva joukko hakijoita, näyttäisi tulosten pohjalta pitävän paikkansa. Kuten kuviosta 1 voidaan nähdä, trendit hakijamäärissä ovat olleet laskevia ja viimeisimmän kahdeksan vuoden ajalta ne ovat jo selkeästi olleet pidemmän aikavälin keskiarvon alapuolella. Kunnanjohtajien virkoihin ilmoittautuneet ,7 17,9 18,3 19,6 17,1 henkilöä/virka ,6 8 12, ,2 11,9 10,1 10, vuosi Kuvio 1. Kunnanjohtajien virkoihin ilmoittautuneiden määrät (kpl) (maan keskiarvo). 1 Kunnanjohtajista puhuttaessa tarkoitetaan samalla myös kaupunginjohtajia. 2 Lähdeaineiston kattavuus oli kuitenkin kaikissa maakunta- ja kuntakokoluokissa yli 50 %. Kuntajohtajien saatavuus 7
8 1.1 Kunnanjohtajien virkojen hakijamäärät maakunnittain Selvityksen tarkasteluajanjaksolla kunnanjohtajien paikkoja haki keskimäärin 13,9 henkilöä/virka. Selkeästi heikoimmin viranhakuihin vastattiin Pohjanmaalla sekä Keski-Pohjanmaalla, joissa molemmissa viroista kiinnostuneita ilmoittautui keskimäärin vain alle 8 henkilöä yhtä kunnanjohtajan paikkaa kohden. Maan keskiarvoa selvästi enemmän viranhakuun ilmoittauduttiin Varsinais-Suomessa (19 hakijaa/virka), Etelä-Karjalassa (17 hakijaa/virka) ja Kainuussa (16 hakijaa/virka). Myös Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan kuntiin riitti hieman keskimääräistä enemmän hakijoita. Seuraavassa taulukossa näkyy hakijamäärät maakunnittain ja vuosittain. Kuviossa 2 on esitetty kartta hakijamäärien keskiarvosta maakunnittain tarkasteluajanjaksolla. Taulukko 1. Kunnanjohtajien viranhakuihin ilmoittautuneet (kpl) maakunnittain (keskiarvo ilmoitettu). Maakunta/vuosi Yht. 1. Uusimaa ,5 7,5 10,5 12,5 13,4 2. Varsi-nais-Suomi , ,3 10,7 19,1 3. Itä-Uusimaa ,3 4. Sata-kunta 14, , , ,5 5. Kanta-Häme ,9 6. Pirkan-maa ,5-18, , ,3 7. Päijät-Häme 20, , ,5 8. Kymen-laakso ,5-13,5 9. Etelä-Karjala 11 13, , ,5 17,2 10. Etelä-Savo ,4 11. Poh-jois-Savo 34 13, , ,7 12. Poh-jois-Karjala ,9 13. Keski-Suomi , , , ,7 14. Etelä-Pohjanmaa ,5-8 10,5 6, ,8 15. Poh-janmaa , ,5 7,5 16. Keski-Pohjanmaa ,7 17. Pohj.-Pohjanmaa 19, , ,3 11,3 14,9 18. Kainuu ,5-15,5-13, ,5 16,2 19. Lappi ,5-5 10,3 Koko maa 18,7 17,9 18,3 19,6 17,1 12,6 8 12, ,2 10,1 10,6 11,9 13,9 8
9 Hakijoita keskimäärin 15-19, (5 kpl) 11-14, (11 kpl) 8-10, (3 kpl) Manner-Suomi, keskimäärin 14 hakijaa/virka Kuvio 2. Kartta keskimääräisistä kunnanjohtajan virkojen hakijamääristä maakunnittain Kunnanjohtajien virkojen hakijamäärät kuntakoon mukaan en välisellä ajanjaksolla kunnanjohtajien virkoja täytettiin 363. Kuten aiemmin ilmoitetuista tuloksista ilmeni, kunnanjohtajan virkoihin saatiin ko. ajanjaksolla keskimäärin 14 hakemusta. Taulukossa 2 esitetään viranhakuihin ilmoittautuneet henkilömäärät kunnan kokoluokkaan suhteutettuina. Kuntakokoa vertailtaessa aineistosta ei nouse selkeitä eroja hakijamäärissä suhteutettuna kuntakokoon. Kunnanjohtajien virkoja täytettäessä hakemuksia saatiin alle asukkaan sekä asukkaan kunnissa suunnilleen saman verran kuin maassa keskimäärin asukkaan kuntiin hakijoita riitti hieman keskiarvoa enemmän, asukkaan kuntiin yksi hakija vähemmän kuin maassa keskimäärin. Kuntajohtajien saatavuus 9
10 Suurimpaan kuntakokoluokkaan (> asukasta) hakijoita riitti vähiten, tosin vuosittaiset vaihtelut olivat erittäin suuria. Kunnanjohtajien virkoihin suurimmissa kaupungeissa ilmoitti kiinnostuksensa keskimäärin 11 hakijaa koko maan keskiarvon ollessa 14. On kuitenkin huomioitava, että tarkasteluajanjaksolla suurimmissa kaupungeissa virkoja oli haettavana vähän, keskimäärin 1,2 virkaa/vuosi. Käytännössä siis hakijamäärästä ei suurimman kuntakokoluokan kohdalla voida tehdä johtopäätöksiä, sillä voidaan olettaa, että hakijamäärään ovat kuntakokoa enemmän vaikuttaneet muut kaupunkiin liittyvät tekijät. Taulukko 2. Kunnanjohtajien viranhakuihin ilmoittautuneet (kpl) kuntakokoluokittain (maan keskiarvo ilmoitettu). Kuntakoko (as.)/vuosi < > ,67 21,5 21, , , , , ,8 19,5 23, , ,33 9,5 15,43 9, , , ,7 8,4 11,9 10, ,5 15 8, , ,6 11,2 9, ,8 9 7,8 14,6 8, , ,6 13,8 14,7 11 Yht. 13, ,5 12,9 13,9 11,1 10
11 2 Kunnanjohtajien virkojen hakuajan jatkaminen vuosina Tässä luvussa tarkastellaan kunnanjohtajien saatavuutta viranhaun näkökulmasta siten, että eroa tehdään ensimmäisellä hakukierroksella täytettyjen kunnanjohtajien virkojen sekä useammalle hakukierrokselle venyneiden viranhakumenettelyiden välillä. Analyysillä pyritään selvittämään, missä päin Suomea ja minkä kokoisissa kunnissa kunnanjohtajien virkojen täyttäminen on osoittautunut niin hankalaksi, että hakuvaiheessa on jouduttu turvautumaan virkojen uudelleen haettavaksi julistamiseen. Aineiston osalta mainittakoon, että vuoden 2008 loppupuolella haettavaksi julistettujen virkojen osalta mahdollinen uudelleenhaku on huomioitu myös, mikäli hakuprosessi on jatkunut vuodelle Selvityksen tarkastelussa olleella ajanjaksolla kunnanjohtajien virkoja julistettiin haettaviksi yhteensä 363. Määrällisesti eniten virkoja julistettiin haettaviksi vuonna 2001 (yhteensä 39) ja vähiten vuonna 1997 (yhteensä 18). Keskimäärin kunnanjohtajan virkoja julistettiin haettavaksi vuosittain 28. Kuviossa 3 on eritelty hakujulistukset ja uudelleenhaut vuosittain. Virkojen hakujulistukset ja uudelleenhaut vuosittain vuosi Hakujulistukset Uudelleenhaut kpl Kuvio 3. Virkojen hakujulistukset ja uudelleenhaut (kpl) vuosina Kuntajohtajien saatavuus 11
12 Virkoja päädyttiin julistamaan tarkastellulla ajanjaksolla uudelleen haettaviksi yhteensä 83 kertaa. Kunnallisen viranhaun näkökulmasta ongelmallisin vuosi oli 1999, jolloin 38 % kaikista avoimeen hakuun julistetuista viroista jouduttiin asettamaan uudelleen haettaviksi (10 virkaa kahdestakymmenestäkuudesta). Vuonna 2008 vain yksi virka 24 auki olevasta virasta laitettiin uudelleenhakuun (4 %). Keskimääräisesti vuosien välisenä ajanjaksona hakuaikaa päädyttiin jatkamaan noin joka neljännessä viranhaussa (23 %). Kuviossa 4 esitetään uudelleenhaun trendi tarkasteluajanjaksolla. Kunnanjohtajien virkojen uudelleenhakujen trendi % 35 % 30 % 25 % 27 % 38 % 26 % 29 % 26 % 29 % 31 % 32 % 20 % 21 % 15 % 10 % 12 % 11 % 10 % 5 % 4 % 0 % vuosi 2008 Kuvio 4. Kunnanjohtajien virkojen uudelleenhaun trendi (%) Kunnanjohtajien virkojen uudelleenhaun ajallisia trendejä etsittäessä ei yhtä yksiselitteisiä tuloksia voida esittää. Näyttäisi pikemminkin siltä, että uudelleenhaun tarve vaihtelee sykleittäin noin kahden vuoden nousu- ja laskuintervalleissa (ks. kuvio 4). Vuodesta 2004 lähtien suunta on kuitenkin ollut hienoisessa nousussa pysyen 30 %:n tuntumassa, selvästi yli tarkasteluajanjakson keskiarvon (23 %). Merkittävä muutos uudelleenhakujulistusten määrässä tapahtui viimeisen tarkasteluvuoden, vuoden 2008 aikana, kun vain yksi virka julistettiin uudelleenhaettavaksi. 2.1 Kunnanjohtajien virkojen hakuajan jatkaminen maakunnittain Kuten taulukosta 3 ja kuviosta 5 käy ilmi, kuntien maantieteellisellä sijainnilla näyttäisi olleen merkitsevää yhteyttä viranhaun onnistumiseen ensimmäisellä hakukierroksella. Selvästi maan keskiarvoa harvemmin viran uudelleenhakuun jouduttiin turvautumaan Pohjanmaalla (ei kertaakaan vuosien välisenä ajanjaksona) sekä Kainuussa, Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä, joissa hakuaikoja jatkettiin vain kerran, eli alle 10 % tapauksista. 12
13 Kunnanjohtajien virantäyttö näyttäisi olleen hankalinta Keski-Pohjanmaalla, jossa lähes 60 % viroista hakuaikaa jouduttiin jatkamaan ja Itä-Uudellamaalla, jonka osalta puolessa viranhauista päädyttiin toiselle kierrokselle. Myös Pohjois- ja Etelä-Savossa virantäyttö on ollut tässä suhteessa vaikeaa; hakuaikaa on jouduttu jatkamaan noin kolmanneksessa tapauksista. Taulukko 3. Hakujulistukset, uudelleenhaut ja uudelleenhakuprosentit maakunnittain vuosina Maakunta Hakujulistukset Uudelleenhaut Uudelleenhakuprosentti Etelä-Karjala % Etelä-Pohjanmaa % Etelä-Savo % Itä-Uusimaa % Kainuu % Kanta-Häme % Keski-Pohjanmaa % Keski-Suomi % Kymenlaakso % Lappi % Pirkanmaa % Pohjanmaa % Pohjois-Karjala % Pohjois-Pohjanmaa % Pohjois-Savo % Päijät-Häme % Satakunta % Uusimaa % Varsinais-Suomi % Yht % Kunnanjohtajan virkojen uudelleenhaku %, (2 kpl) %, (6 kpl) 9-24 %, (7 kpl) 0-8 %, (4 kpl) Manner-Suomi 23 % Kuvio 5. Kartta uudelleenhakuprosenteista maakunnittain Kuntajohtajien saatavuus 13
14 Verrattaessa maakunnittaisia keskimääräisiä hakijamääriä ja hakuaikojen jatkamista, voidaan havaita, että korkeat hakijamäärät eivät suoraan korreloi siihen, että hakuaikaa ei jatkettaisi. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa ja Etelä-Karjalassa, joissa hakijoita riitti selvästi maan keskiarvoa enemmän, myös hakuaikaa jatkettiin hieman keskimääräistä useammin. Keski-Pohjanmaalla, jossa hakijoita oli toiseksi vähiten koko maassa, hakuaikaa jatkettiin useimmin, 56 % tapauksista. Sen sijaan Pohjanmaalla, jossa hakijoita oli vähiten koko maassa, hakuaikaa ei jatkettu kertaakaan. Itä-Uudellamaalla hakijoita oli hieman alle maan keskiarvon ja hakuaikaa jatkettiin 50 % tapauksista, eli yli kaksi kertaa useammin kuin maassa keskimäärin. 2.2 Kunnanjohtajien virkojen hakuajan jatkaminen kuntakoon mukaan Myös kuntakoolla on merkitystä uudelleenhakuihin asukkaan kunnissa on jouduttu useimmiten kohtaamaan hankaluuksia etsittäessä sopivia kunnanjohtajia. Kun vuosien aikana keskimäärin lähes joka neljäs (23 %) kunnanjohtajan virka julistettiin uudelleen haettaviksi, niin asukkaan kunnissa sama luku oli 33 % ja asukkaan kunnissa 27 %. Suurimmissa, yli asukkaan kunnissa, hakuaikaa jouduttiin jatkamaan vain 6 % tapauksista (yhden kerran) ja asukkaan kunnissa 10 % tapauksista. Seuraavassa taulukossa on esitetty kuntakoon mukaan vuosina avoimeksi julistetut kunnanjohtajan virat, uudelleenhaut ja uudelleenhakuprosentit. Hakuajan jatkamisprosentit ilmenevät myös kuviosta 6. Taulukko 4. Hakujulistukset, uudelleenhaut ja uudelleenhakuprosentit kuntakoon mukaan vuosina Kuntakoko Hakujulistukset Uudelleenhaut Uudelleenhaku% Alle 3000 asukkaan kunnat asukkaan kunnat asukkaan kunnat asukkaan kunnat asukkaan kunnat Yli asukkaan kunnat Kaikki kunnat
15 Hakuajan jatkaminen kuntakokoluokittain yht. 22, alle 3000 asukkaan kunnat 17, asukkaan kunnat 32, Kuntakoko asukkaan kunnat asukkaan kunnat 18, , asukkaan kunnat 12, yli asukkaan kunnat 6, % Kuvio 6. Hakuajan jatkaminen kuntakokoluokittain (%) vuosina Kuntajohtajien saatavuus 15
16 3 Lopuksi Selvityksen työhypoteesina ollut olettama siitä, että kunnanjohtajan virkoihin ilmoittautuu yhä vähemmän kiinnostuneita, päteviä hakijoita, pitää tämän selvityksen tulosten perusteella paikkansa. Hakijamäärät ovat olleet jo useita vuosia laskussa ja virkojen hakuaikoja on jouduttu niin ikään jatkamaan entistä useammin. Vain tarkasteluajanjakson viimeisenä vuotena, vuonna 2008, hakijamäärä on hieman noussut edellisvuosiin verrattuna, ja virkoja on julistettu uudelleenhaettavaksi aiempaa huomattavasti harvemmin, vain kerran. Hakuaikojen jatkamisen kannalta kunnan maantieteellisellä sijainnilla ja kuntakoolla näyttää olevan merkitystä. Maakunnallinen sijainti vaikuttaa myös selvästi hakijamääriin. Tässä selvityksessä on pitäydytty tarkastelemaan hakijamääriä ja hakuaikojen jatkamista vain kahden indikaattorin, maakunnallisen sijainnin ja kuntakoon, suhteen. Selvityksen ulkopuolelle jää siis useita muita tekijöitä, jotka vaikuttavat pätevien hakijoiden määrään viranhaussa. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi kunnan maine ja johtamisilmapiiri, kunnan taloudellinen tilanne, toimintaympäristö, palvelut, asuntotilanne, palkkaus ja muut edut. Suomen Kuntaliitto on vuonna 2007 yhteistyökumppaneineen käynnistänyt useita toimenpiteitä pätevien kunnanjohtajien saatavuuden varmistamiseksi. Näistä mainittakoon kuntajohtamisen suosituksia sisältävä Kuntajohtaminen 2015 suunta, sisältö ja välineet -kehittämisasiakirja, hanke ja opas Hyvän hallitustyöskentelyn tueksi, johtajasopimusopas ja kuntajohdon palkkauksen ja urasuunnittelun kehittämishanke. Jatkossa kehittämistyötä suunnataan enenevässä määrin kuntajohdon ydintoimijoiden yhteistyöhön ja poliittisen johdon rooliin strategisessa johtamisessa. 16
Uutta kunnista. Kunnanjohtajan virkojen kiinnostavuus Selvitys hakijamääristä ja valituista KUNTALIITON JULKAISUSARJA NRO 2/2017
Uutta kunnista KUNTALIITON JULKAISUSARJA NRO 2/17 Kunnanjohtajan virkojen kiinnostavuus 1996 16 Selvitys hakijamääristä ja valituista Sirkka-Liisa Piipponen, Suomen Kuntaliitto KESKEISET TULOKSET Vuonna
LisätiedotKunnanjohtajien virkojen houkuttelevuus
Sirkka-Liisa Piipponen Kunnanjohtajien virkojen houkuttelevuus Selvitys kunnanjohtajien virkojen hakija määristä ja hakuaikojen jatkamisen yleisyydestä 1996 2011 KIRJOITTAJA Sirkka-Liisa Piipponen 1. painos
LisätiedotMAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain
MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain Suhdanteen alueellisia työllisyysennusteita voi tulkita tähän liitteeseen tuotettujen tietojen avulla. Prosenttimuutokset työllisyydestä voi suhteuttaa
LisätiedotKuntajohtamisen suunta 2017
Kuntajohtamisen suunta 2017 Teemasessio nro 3 Puheenjohtajana Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Teemana kuntajohtamisen tila ja tulevaisuus Kuntajohtajien johtamisen liikkumavaraan vaikuttavat
LisätiedotTerveyskeskusten hammaslääkäritilanne
Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2006 Anja Eerola Tauno Sinisalo 15.12.2006 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2006 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille
LisätiedotKaikki vastaajat maakunnan mukaan 1
3,05 3,07 3,14 3,02 2,94 3,35 3,21 3,27 3,29 3,18 3,33 3,14 3,49 3,49 3,61 3,57 3,59 3,57 3,27 3,39 3,27 3,14 3,32 3,06 3,26 3,18 3,25 3,18 3,09 3,17 3,11 3,07 3,15 3,44 3,61 3,58 3,58 3,51 3,59 3,43 3,32
LisätiedotKuntien taloustietoja kuntakoon mukaan
Kuntien taloustietoja kuntakoon mukaan Vuoden 2018 tilinpäätösarviotietojen mukaan Mikko Mehtonen 15.5.2019 Manner-Suomen kuntien talous kuntakoon mukaan 2017-2018 Vuosikate % poistoista Tilikauden tulos
LisätiedotSairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008
Tilastokatsaus Lisätietoja: 16.12.2009 Anu Valle, puh. 020 634 1389, etunimi.sukunimi@kela.fi Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008 Kela korvasi vuonna 2008 yhteensä 16,3 miljoonaa
LisätiedotTyöpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina
Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina 2011-2015 Vuosina 2010-2014 valmistuneet Suunnittelija Outi Suorsa Kaikkien vastavalmistuneiden työpaikkojen sijaintimaakunnat (f. = 2553) 25 20 21 19,2
LisätiedotIlmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016
Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437
LisätiedotKuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.
Tässä koottuna yleiskuva maakuntien tilanteesta vuonna 2014. Taulukko 1. Huono-osaisuutta kuvaavat osoittimet ja koko maan keskiarvot. Osoitin ikäryhmä Koko maan keskiarvo 1 Työkyvyttömyys.eläkkeet, (mielenterveydens
LisätiedotAlueraporttien yhteenveto Syksy 2007
Alueraporttien yhteenveto Syksy 2007 Suomen Yrittäjät ALUERAPORTTIEN YHTEENVETO Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat kaikilla tutkimusalueilla saldolukujen 1 mukaan
LisätiedotMaakuntavalmistelun poliittinen ohjaus ja linjaus (.2017 kyselyn pohjalta) Maakuntahallitus ohjaa Erillinen poliittinen ohjausryhmä ohjaa, maakuntahallitus tekee päätökset VATE-työryhmä tai muu ohjaa,
LisätiedotJäsenkysely Sote. uudistuksesta 2017
Jäsenkysely Sote uudistuksesta 2017 Työskentelen (N=1836) 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 Julkisella sektorilla n=1562, 85% Yksityisellä sektorilla n=215, 12% Kolmannella sektorilla n=28, 1
LisätiedotKuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto
Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot Suomen Kuntaliitto Kyselyn tiedot Kysely toteutettiin 10.12.-21.12.2012 välisenä aikana. Kysely lähetettiin kuntajohtajille. Yhteensä 124 vastaajaa vastasi kyselyyn.
LisätiedotAlueraporttien yhteenveto 2/2006
Alueraporttien yhteenveto 2/2006 Suomen Yrittäjät ALUERAPORTTIEN YHTEENVETO Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat kaikilla tutkimusalueilla saldolukujen 1 mukaan positiivisia
LisätiedotKoko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, %
Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, % Maakunta Osuus arvon- Arvonlisäys lisäyksestä, % mrd. euroa KOKO MAA 100,0 185,5 Uusimaa 39,0 72,3 Pirkanmaa 8,4 15,6 Varsinais-Suomi
LisätiedotEnnakkoäänestyspaikat kuntavaaleissa 2017
Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 9.2.2017 Ennakkoäänestyspaikat kuntavaaleissa 2017 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö marianne.pekola-sjoblom @ kuntaliitto.fi p. 050 337 5634 @M_PekolaSjöblom Sirkka-Liisa
LisätiedotValtuutetut: palvelujen yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen ovat tärkein sote-uudistuksen tavoite
Tutkimusosio Valtuutetut: palvelujen yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen ovat tärkein sote-uudistuksen tavoite Valtuutetut pitivät kaikkia valtioneuvoston sote-uudistukselle asettamia keskeisiä
LisätiedotMatkailun merkitys Kymenlaaksolle. Matkailuparlamentti Kuusankoski Jaakko Mikkola
Matkailun merkitys Kymenlaaksolle Matkailuparlamentti 17.10.2017 Kuusankoski Jaakko Mikkola Matkailun kokonaiskysyntä maakunnittain Alueellisesti matkailukysyntä painottuu Uudenmaan lisäksi erityisesti
LisätiedotPerustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla
Tilastokatsaus Lisätietoja: 30.1.2018 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Perustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla Kelan perustoimeentulotuen etuusmenot olivat 722,1
LisätiedotJärjestö 2.0: mukana muutoksessa valtakunnallinen koordinaatiohanke. Lähtötilannekartoituksesta
Järjestö 2.0: mukana muutoksessa valtakunnallinen koordinaatiohanke Lähtötilannekartoituksesta Verkostotapaaminen 13.3.2018, SOSTE Tarja Bergström Ritva Varamäki Järjestö 2.0: mukana muutoksessa avustusohjelma
LisätiedotKymenlaakso Väestö päivitetty
Kymenlaakso Väestö päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2018 Väkiluku yhteensä 175 456 ennakko (1.1.2018) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 175 511 (lopullinen) 3 Kymenlaakson
LisätiedotValtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä
Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä Käytännössä kaikki valtuutetut ( %) pitävät kunnan elinvoimaisuuden kehittämistä erittäin
LisätiedotKuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu
Kuntien vuoden 2016 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2016 Kuntien lkm 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5 18,0
LisätiedotAlueraporttien yhteenveto 1/2006
Alueraporttien yhteenveto 1/2006 Suomen Yrittäjät ALUERAPORTTIEN YHTEENVETO Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat kaikilla tutkimusalueilla saldolukujen 1 mukaan positiivisia
LisätiedotPk-yritysbarometri. Alueraporttien 1/2003 yhteenveto. Suomen Yrittäjät
Pk-yritysbarometri Alueraporttien 1/2003 yhteenveto Suomen Yrittäjät Alueraporttien yhteenveto Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana ovat koko maassa
LisätiedotCorine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain
Kohdentamiskeskustelun taustaksi JK Suomi on monessa mielessä hyvin heterogeeninen maa. Siksi yleiset, koko maata koskevat tilastot eivät kerro koko kuvaa Suomen tilanteesta. Verrattaessa Suomen maataloutta
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner-Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille
LisätiedotHenkilövahinkoririskit riskiluokan I ruuduissa vuosina
A B C D 0 1 Henkilövahinkoririskit riskiluokan I ruuduissa vuosina 2013 2016 Kuolleisuuden vuosittainen henkilövahinkoriski riskiluokan I riskiruudussa Vakavasti loukkantuneiden vuosittainen henkilövahinkoriski
LisätiedotLuomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia
Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö
LisätiedotVäestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus
Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennustekuviot perustuvat Tilastokeskuksen viimeisimpään väestöennusteeseen vuodelta 2012 http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/index.html Tilastokeskuksen
LisätiedotKymenlaakso Aluetilinpito päivitetty
Kymenlaakso Aluetilinpito päivitetty Bruttokansantuote vuonna 2016 euroa/asukas Uusimaa 51714 Ahvenanmaa - Åland 46634 KOKO MAA Pohjanmaa 39327 38285 Etelä-Karjala Lappi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Satakunta
LisätiedotPienyritykset taantumassa. Ville Koskinen
Pienyritykset taantumassa Suomalaiset yritykset vuosiliikevaihdon mukaan Kumulatiivinen osuus 100,00 % 90,00 % 80,00 % 70,00 % 60,00 % 50,00 % 40,0000 % 30,00 % 20,00 % 10,00 % 0,00 % Noin 95:llä prosentilla
LisätiedotHämeen liitto / AU Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala Kanta-Hämeessä k Lähde: Tilastokeskus
Hämeen liitto / AU 23.3.2011 Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala Kanta-Hämeessä k Lähde: Tilastokeskus Väestö ja maapinta-ala Väestönmuuto 1980 1990 2000 2010 1980-1990..Hämeenlinna
LisätiedotNoin 2500 valtuutettua lähdössä ehdokkaaksi maakuntavaaleihin Vasemmistoliitossa suurin, Keskustassa vähäisin kiinnostus
Noin 0 valtuutettua lähdössä ehdokkaaksi maakuntavaaleihin Vasemmistoliitossa suurin, Keskustassa vähäisin kiinnostus Noin 0 valtuutettua eli prosenttia ( % varmasti ja % todennäköisesti) kaupunkien ja
LisätiedotTerveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2007
Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 200 Hammaslääkärityövoimatutkimukset lokakuussa 200 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille (234 terveyskeskusta) yhden päivän poikkileikkaustilanne
LisätiedotKuntavaalikysely Jyty
Kuntavaalikysely 2017 Jyty 28.3.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kevään 2017 kuntavaaleissa ehdokkaaksi asettuvien parissa Tässä esityksessä yhteenveto yhdestä tutkimuksen
LisätiedotAmmattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään
Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma seminaari Paasitorni 2.8.213 Erityisasiantuntija Riku Honkasalo Opetushallitus Esityksen sisältö Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotAlueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista?
Lastensuojelun laatupäivä Tampereella 6.10.2010 Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista? Materiaali paneelia varten Erikoistutkija Tarja Heino, THL Asiantuntija Kaisu Muuronen,
LisätiedotTutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2006 www.tek.fi Tutkimus/ES Työllisyyden kasvu jatkuu suhdannenousun vauhdittamana Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT)
LisätiedotTerveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2008
Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2008 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2008 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille (232 terveyskeskusta) yhden päivän
LisätiedotTerveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2017
Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2017 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2017 Kysely kohdistettiin terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille, joilta tiedusteltiin terveyskeskusten
LisätiedotAjan trendit suomalaisessa liikuntapolitiikassa jatkuuko Liikkuvan koulun menestystarina?
Ajan trendit suomalaisessa liikuntapolitiikassa jatkuuko Liikkuvan koulun menestystarina? Tiina Kivisaari, johtaja Yhdessä innostuen liikkuva koulu verkostotapaaminen 6.10.2017 2 Ajankohtaista Valtionavustusuudistus-
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS
LASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS sekä pituus- ja painotietojen kattavuus Avohilmo-rekisterissä (kerätty lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa) 1 AINEISTO JA MENETELMÄT
LisätiedotKuntien vuoden 2019 veroprosentit
Kuntien vuoden 2019 veroprosentit Lähde: verohallinto % 20,5 20,0 19,5 19,0 18,5 18,0 17,5 17,0 16,5 38 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2019 56 79
LisätiedotMuseokäynnit jatkoivat kasvuaan vuonna ,3 TILASTOKORTTI 2/2017 MUSEOKÄYNTIEN KASVU. Ilmaiskäynnit
TILASTOKORTTI 2/2017 Museokäynnit jatkoivat kasvuaan vuonna 2017 MUSEOKÄYNTIEN KASVU Vuonna 2017 Suomen ammatillisesti hoidetuissa museoissa tehtiin jälleen kaikkien aikojen käyntiennätys. Museokäyntejä
LisätiedotMaakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia
Maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia 1 Maakunnallisia lapsiasiavaltuutettuja tarvitaan edistämään ja seuraamaan lasten oikeuksien toteutumista maakunnissa ja kunnissa Lastensuojelun
LisätiedotSote ja maakuntauudistus Kuinka maakuntien rahoitustarve muuttuu vuodesta ? HT Eero Laesterä KTM Tuomas Hanhela KTM Katja Pesonen
Sote ja maakuntauudistus Kuinka maakuntien rahoitustarve muuttuu vuodesta 2016-2030? HT Eero Laesterä KTM Tuomas Hanhela KTM Katja Pesonen Laskennan tavoite o Perlacon Oy on käynnistänyt laskentasarjan,
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa k 007 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (67 kpl,
LisätiedotTutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus. 2. vuosineljännes 2004
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2004 Tutkimus/PP KESÄKUU 2004 Rakennusalalla tilanne edelleen paranee, muilla aloilla ei Työttömien diplomi-insinöörien
LisätiedotSTM/VM Maakuntien rahoituksen määräytyminen ja lähtötiedot
Maakuntien rahoituksen määräytyminen ja lähtötiedot -Laskelma kuvaa maakuntien rahoituksen tasoa ja muutosta suhteessa lähtötasoon vuoden 2017 tasossa arvioituna. Lähtötasona käytetään kuntien yhteenlaskettuja
LisätiedotRuokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa
Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa Julkistustilaisuus 30.5.2017, Ravintola Loisteen Kaarre Marja Knuuttila ja Eero Vatanen #ruokatyötä340tuhannelle #ruokaketju Ruoka-ala (ruokaketju)
LisätiedotKuntakysely kohdistettiin kaikkien Manner-Suomen kuntien (295 kpl) johtaville viranhaltijoille, valtuutetuille ja hallitusten jäsenille.
2018 MDI toteutti marras-joulukuussa 2018 neljännen kerran valtakunnallisen kuntakyselyn, jolla kerättiin kuntien päättäjien ja ylimpien viranhaltijoiden näkemyksiä tulevaisuuden kunnasta. Kuntakysely
LisätiedotKunta- ja yrityspäättäjäkysely Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
Kunta- ja yrityspäättäjäkysely Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry 8.11.2018 Luottamuksellinen 1 Taustaa tutkimukselle Aula Research toteutti Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2008 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2282 kpl,
LisätiedotKymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty
Kymenlaakso Väestö Valokuvat Mika Rokka 30.1.2018 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 177 367 ennakko (1.1.2017) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2016 Väkiluku yhteensä
LisätiedotHoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa
Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008
LisätiedotNäkökulmia maakuntavaalien viestintään
Näkökulmia maakuntavaalien viestintään Pi Krogell-Magni, tiedotuspäällikkö, maakuntavaalit-projektipäällikkö Kuntamarkkinat Näkökulmia maakuntavaalien viestintään Mitä vaaleista nyt sanotaan? Yhteistyökonsepti
LisätiedotKymenlaakso Väestö päivitetty
Kymenlaakso Väestö päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2018 Väkiluku yhteensä 175 456 ennakko (1.1.2018) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 175 511 (lopullinen) 3 Kymenlaakson
LisätiedotTerveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2009
Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2009 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2009 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille (196 terveyskeskusta) yhden päivän
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Honkajoen kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Mauno Mäkiranta 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotMaakuntien ja seutukuntien suhdanteet
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2
LisätiedotLAPIN KUNTATALOUS
LAPIN KUNTATALOUS 2004-2005 LAPIN LIITTO Kuntataloustutkija Ella Rautio-Kuosku Heinäkuu 2006 Sisällysluettelo: Kuva 3-4 Manner-Suomen kuntien talous ja Lapin kuntien talous 04-05 Kuva 5 Maakuntien toimintakulujen
LisätiedotNuorisotyön laadun ja menetelmien kehittäminen Kunnallisen nuorisotyön kehittämisverkosto Osaamiskeskus Kanuuna
7.2.2018 www.nuorisokanuuna.fi 1 Nuorisotyön laadun ja menetelmien kehittäminen Kunnallisen nuorisotyön kehittämisverkosto Osaamiskeskus Kanuuna Digi-seminaari 7.-8.2.2018 Hotel Arthur 1. Kunnallisen nuorisotyön
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Soinin kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Stefan Sundberg 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 1/2002 Sirpa Alen 8.2.2002 Arava-korkotukikohteiden rakennuskustannukset vuonna 2001 Arava- ja korkotukihankkeiden rakennuskustannusten kehitys
LisätiedotKuntien vuoden 2018 veroprosentit
Kuntien vuoden 2018 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu 17.11.2017 % Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2018 Kuntien lkm 20,5 181 200 180 19,5 19,0
LisätiedotPohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme. Varsinais-Suomi
TYÖTTÖMYYDEN KASVU KIIHTYI TOUKOKUUSSA Varsinais-Suomen työttömyyden kasvu nousi toukokuussa selvästi viime kuukausia korkeammalle tasolle. Työttömyyden kasvun pieneneminen onkin ollut varsin hidasta.
LisätiedotTyöttömät insinöörit kuukausittain Lähde: Työ ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastot
INSINÖÖRILIITTO Tutkimus/Paula Pesonen 3.4.2018 Alkuvuonna työttömyydessä pientä laskua Insinöörien työttömyystietoja helmikuussa 2018 * Helmikuun 2018 lopussa työttömiä insinöörejä oli yhteensä 5132 henkilöä.
LisätiedotMitä data kertoo? Lukiodiplomit raportointitiedon valossa
Mitä data kertoo? Lukiodiplomit raportointitiedon valossa Mikko Hartikainen, opetusneuvos TÄYSI-IKÄINEN LUKIODIPLOMI UUDISTUU Opetushallituksen Lukiodiplomiseminaari 2017 3.4.2017, Helsinki Congress Paasitorni
LisätiedotMatkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2
Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotKuntien tilinpäätökset 2017
Kuntien tilinpäätökset 217 Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumi 8.2.218 Henrik Rainio, vs. johtaja Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Yhteenveto vuoden 217 tilinpäätösarvioista Kuntasektorin talous vahvistui
LisätiedotYhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen
Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon
LisätiedotMarita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten
LisätiedotKorjausavustukset vuosina
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Suunnittelija Pekka Pelvas Puh./tel +358 400 607 831 Ylitarkastaja Marja Kostiainen Puh./tel +358 40 517 3375 Selvityksiä 9/2010 Korjausavustukset vuosina 2007-2008 9.9.2010
LisätiedotM058, M059, M060, M068, M069
Taulukko 3. Reumahoidon alueelliset erot v. 1997, 2000 ja 2001 Kaikki nivelreumat M058, M059, M060, M068, M069 Hoitojaksot/10000as 01 Uudenmaan shp 12,8 12,8 0 % 0 15,6-18 % 02 Helsingin shp 13,0 13,3
LisätiedotOT-ASIAKKUUS TILASTOJEN VALOSSA
OT-ASIAKKUUS TILASTOJEN VALOSSA Martta Forsell, erikoissuunnittelija Tarja Heino, tutkimusprofessori 12.6.2018 Tarja Heino, Martta Forsell 1 LUPAUS: Alkusyksyllä tilastoraportti, jossa lasten ja nuorten
LisätiedotMitä tilastot kertovat Etelä-Savon taideja kulttuurielämästä? Taiteen edistämiskeskuksen alueprofiiliaineiston esittelyä Etelä-Savon näkökulmasta
Mitä tilastot kertovat Etelä-Savon taideja kulttuurielämästä? Taiteen edistämiskeskuksen alueprofiiliaineiston esittelyä Etelä-Savon näkökulmasta Kulttuurin tulevaisuuspöytä 3.5.218 Mikkeli Erityisasiantuntija
LisätiedotMaakuntien ja seutukuntien suhdanteet
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Huhtikuu 2017 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Pohjanmaan ELY-keskus Koko yritysliikevaihdon trendit Vuosi 2010=100 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Q1
LisätiedotHyväksyttekö, että lehdellä on julkihomo tai -lesbo päätoimittaja?
TALOUSTUTKIMUS OY 20081010 08:52:55 TYÖ 2341.12 TAULUKKO 3010 ss VER % Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti Ruokakunta nainen mies 15-24 25-34 35-49 50-79 työn toimi eläke muu aikuis lapsi vuotta vuotta vuotta
LisätiedotKuntapulssi-extra kysely: Rinteen hallituksen sote-rakenneuudistus
Kuntapulssi-extra kysely: Rinteen hallituksen sote-rakenneuudistus Elokuu 2019 www.kuntaliitto.fi/kuntapulssi MPS & MS 27.08.2019 Tietoa Kuntapulssi extra kyselyn 2019 toteutuksesta Kuntapulssi kyselyllä
LisätiedotELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut ja alueohjaus-ryhmä
ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2016 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut ja alueohjaus-ryhmä Vuonna 2016 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj.
LisätiedotESR YHTEENSÄ 2, , ,432 0 EU 1, , ,208 0 Valtio 0, , ,916 0 Kunta 0, , ,308 0
Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2018 ja 2019 19.10.2017 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:
LisätiedotMatkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi TEM aluetutkimusseminaari
Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset Ossi Nurmi TEM aluetutkimusseminaari 12.12.2017 Alueellinen matkailutilinpito - Matkailutilinpito on kansantalouden tilinpidon satelliitti, jota tuotetaan kansainvälisten
LisätiedotAlueellinen panos-tuotos tutkimus Iltapäiväseminaari Helsinki
Alueellinen panos-tuotos tutkimus 2002 Iltapäiväseminaari 4.10.2006 Helsinki Esityksen rakenne!1. Valmistuneet tiedot maakunnittain!2. Muutamia perustietoja!3. Tuloksia!4. Miten käsiksi tietoihin!5. Sovelluskohde:
LisätiedotTYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNITTAIN 5/2012 3/2017. Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen
TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNITTAIN 5/2012 Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen 29.6.2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA 2017 1 JOHDANTO Tässä raportissa tarkastellaan
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pyhännän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jouko Nissinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotKatoavat työpaikat. Pekka Myrskylä
Katoavat työpaikat Pekka Myrskylä 13-14.06.2017 Työpaikkamuutos 1987-2014 1987 % 2014 % Erotus Uudenmaan maakunta 675242 29,1 771293 33,9 96051 14,2 Pohjois-Pohjanmaan maakunt 142326 6,1 155246 6,8 12920
LisätiedotESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0
Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:
LisätiedotMUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA
TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA Tilastokeskus laatii noin kolme vuoden välein ns. trendilaskelman. Laskelmassa arvioidaan väestönkehitystä noin 30 vuotta eteenpäin. Tuoreimman
LisätiedotAlueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät
Pk-yritysbarometri Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Alueraporttien yhteenveto Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat koko maassa nyt selvästi paremmat
LisätiedotJärjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa
Tilanne 14.2.17 Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa OYS 1) Lappi: Sote-järjestöillä on edustus Sote-Savotan alatyöryhmissä. Työryhmissä on myös saamelaisedustus. 2) Kainuu:
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan järjestötoiminnan nykytila ja ehdotus kehittämistoimenpiteistä
n järjestötoiminnan nykytila ja ehdotus kehittämistoimenpiteistä Kuntajohtajafoorumi 10.10.2019 Miika Kataja KTM, YTM Järjestötalo / Järjestöt mukana muutoksessa -hanke STM/STEA:n Järjestö 2.0 -ohjelma
LisätiedotTyöttömät insinöörit. Huhtikuu 2019
Työttömät insinöörit Huhtikuu 2019 Työttömyystilanne huhtikuussa 2019 Työttömiä insinöörejä 4194 Määrä laski kuukauden aikana 173 henkilöllä (-4 %) Vuoden aikana laskua 590 henkilöä (-12 %) Työttömyysprosentti
LisätiedotSalaojitetut peltohehtaarit Suomessa
Salaojitetut peltohehtaarit Suomessa s. - ja uusintasalaojitukset 2003-2006... 1 Salaojitetut uudet- ja uusintahehtaarit 1991-2006... 2 Salaojitetut uudet hehtaarit 1920-2006... 2 Salaojitetut hehtaarit
LisätiedotKuntien veroprosentit 2019
Kuntien veroprosentit 2019 22.11.2018 Henrik Rainio, vs. johtaja Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö % 20,5 20,0 19,5 19,0 18,5 18,0 17,5 17,0 16,5 38 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia
LisätiedotTutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2005 www.tek.fi Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus Eero Siljander Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille
Lisätiedot