Uusi elintarviketutkimusstrategia mihin suuntaan nyt? Elintarvikepäivä 2011 Anu Kaukovirta-Norja VTT

Transkriptio

1 Uusi elintarviketutkimusstrategia mihin suuntaan nyt? Elintarvikepäivä 2011 Anu Kaukovirta-Norja VTT

2 Kansallinen elintarviketutkimusstrategia VISIO: Kestävä ja kannattava tuotanto ja hyvinvoiva kuluttaja luovat perustan suomalaisen elintarvikeketjun menestykselle

3 Strategiatyöhön ei lähdetty kylmiltään 1. ETP Food for Life: The Vision 2020 and Beyond 2. Strategic Research Agenda Implementation Action Plan 4. Kansallinen ruokastrategia 5. Suomi kilpailukykyinen terveellisen ravitsemuksen huippuosaaja

4 Lähtökohdat strategiatyölle tehty osana ETP Food for Life Finland yhteistyöfoorumin toimintaa Työpaja marraskuussa 2010, useita jatkotyöstökokouksia ja kommenttikierroksia Sitran ERA-ohjelmassa tehtiin laaja strategiatyö 2007 fokus vahvasti terveellisessä ravitsemuksessa toimenpide-ehdotuksena Food SHOKin perustaminen Esitys kansalliseksi ruokastrategiaksi (2010) tuo painotuksiin mukaan kestävän kehityksen, ympäristönäkökohtien ja turvallisuuden tuomat haasteet elintarvikeketjulle Tavoitteena Suomen ruokatuotannon kaksinkertaistumisen vuoteen 2030 mennessä Kasvu perustuu pienen maan ketteryysetuihin, runsaisiin luonnonvaroihin (vesi keskeinen), ilmastomuutoksen vaikutuksiin sekä korkean tason osaamiseen. Globaali kilpailukyky voidaan saavuttaa vain koko ketjun yhteistyöllä, huippuluokan tutkimuksella, tuotekehityksellä sekä markkinaosaamisella. Terveyttä ja ravitsemusta unohtamatta tavoitteena laajentaa tutkimustarpeiden arviointi muille osa-alueille

5 Kansallinen elintarviketutkimusstrategia: TAVOITTEET/Mihin strategiaa tarvitaan? : Tukemaan kotimaisen elintarvikeketjun toimijoiden liiketoimintaa ja kilpailukykyä Tukemaan uudenlaisten arvoketjujen ja uuden liiketoiminnan syntymistä elintarvikeketjun ja muiden alojen yhtymäkohtiin Varmistamaan osaavan ja pätevän henkilöstön riittävyys elintarvikealalla Varmistamaan tutkimusrahoitus strategian mukaisille painoalueille Välittämään paremmin Suomen tavoitteet EU:ssa ja parantamaan mahdollisuuksia sisällyttää aihealueet EUohjelmiin

6 Elintarviketeollisuus Vahva elintarvikeketju on Suomen hyvinvoinnin peruspilareita Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala metalli-, metsä- ja kemianteollisuuden jälkeen tuotannon bruttoarvo on 10,4 miljardia ja tuotannon jalostusarvo 2,4 miljardia euroa palveluksessa työskentelee runsaat henkeä Koko elintarvikeketju työllistää Suomessa noin henkeä eli noin 12 prosenttia työvoimasta Elintarviketeollisuuden käyttämistä raaka-aineista 80 prosenttia on kotimaisia. Kotimaisen alkutuotannon jatkuvuus ja kannattavuus ovat tärkeitä suomalaiselle elintarviketeollisuudelle. Elintarviketeollisuusliitto (ETL) on määritellyt suomalaisen elintarviketeollisuuden kriittisiksi menestystekijöiksi kotimaiset, laadukkaat ja turvalliset raaka-aineet osaavan ja ammattitaitoisen työvoiman kuluttajien vahvan luottamuksen elintarvikealaa ja brändejä kohtaan Strategia nostaa keskeisiksi asioiksi koko arvoketjun kannattavuuden sekä vastuullisesti tuotetut elintarvikkeet.

7 Suomalaisen elintarvikeketjun vahvuudet Kyky toimia yhtenäisenä ketjuna; luonteva yhteistyö ja yhteisistä tavoitteista sopiminen arkipäivää koko elintarvikeketjun kattava laatustrategia ja tähän pohjautuva, koko ketjun turvallisuuteen panostava tuotanto Suomessa korkea koulutustaso; Elintarvike- ja ravitsemustutkimus on hyvätasoista, valituilla alueilla kansainvälistä huippua Suomi on ollut hyvinvointia edistävien ja terveysvaikutteisten elintarvikeinnovaatioiden edelläkävijämaa

8 Suomalaisen elintarvikeketjun haasteet uudistumiskyvyn jatkuva ylläpitäminen perustoiminnan kannattavuuden parantaminen Rajalliset tutkimus- ja kehitysresurssit kohdistettava yritystoimintaa uudistaviin hankkeisiin Pk-sektorin tukeminen yleinen elintarvikealan imagon kohottaminen suomalaisen ruokakulttuurin ja elintarvikeketjun vahvuuksien tuominen paremmin näkyville Kaksi vahvaa keskusliikettä ohjaavat toimintaa vahvasti Jakelukanavien monimuotoisuuden kehittäminen tärkeää

9 Kansallinen innovaatiojärjestelmä elintarvikealalla MMM EU Pohjoismaiset rahoittajat TEM Rahoitusorganisaatiot: Tekes SA Kehittämis-, tiedonsiirto- ja neuvontaorganisaatiot Tutkimusohjelmat; SHOKit Elintarviketeollisuus Tiedonsiirtoohjelmat; OSKE Tutkimusohjelmat; SHOKit Tutkimusorganisaatiot, yliopistot OKM Tutkimustieto T&K-rahoitus STM

10 Kansallisen tutkimusstrategian painopistealueet Pääpainopistealueet: Kestävä ja kannattava tuotanto Hyvinvoiva kuluttaja Koko ketjun läpi kulkevat, uudistumista ja kilpailukykyä tukevat painopistealueet: Kuluttajan arvojen, tarpeiden ja valintojen ymmärtäminen Turvallisuus ja jäljitettävyys Logistiikka- ja tuotantoketjun järjestelmät Hyvinvoiva kuluttaja Kuluttajien arvot, tarpeet ja valinnat Turvallisuus ja jäljitettävyys Logistiset ja tuotannolliset järjestelmät Kestävä, kannattava ja kilpailukykyinen tuotanto

11 Pääpainopistealue 1: Kestävä ja kannattava tuotanto (1/2) Tavoite: kilpailukykyinen, kotimainen raaka-aine sekä tehokkaat, eettiset ja ympäristöystävälliset tuotantotavat ja prosessit korkealaatuinen tuote. Tutkimusaiheet: 1. Kilpailukykyinen, kotimainen raaka-aine; räätälöidyt raaka-aineet Suomessa menestyvien lajikkeiden ja rotujen valinta ja jalostus sekä viljelytekniikoiden ja ruokintatekniikoiden kehittäminen Valikoidusti ja tavoitteellisesti suomalaisten raaka-aineiden erityispiirteiden todentaminen (myös vesi); tavoitteena erityisesti Suomi-brändin kirkastaminen kotimaassa, lähialueilla ja valikoiduilla vientialueilla Kotimaisen, kasviperäisen proteiinilähteen varmistaminen Lisäarvoa tuottavien valmistusaineiden kehittäminen kotimaisista raaka-aineista

12 Pääpainopistelue 1: Kestävä ja kannattava tuotanto (2/2) 2. Tehokkaat, eettiset ja ympäristöystävälliset tuotantotavat ja prosessit Luomutuotannon potentiaalin ja kannattavuuden selvittäminen Tuotantoeläinten hyvinvoinnin parantaminen GMO:n ja nanoteknologian mahdollisuuksien selvittäminen (potentiaali, kannattavuus, hyväksyttävyys) Ekotehokkaiden prosessien kehittäminen Tuotantolinjojen joustavan käytön kehittäminen Hävikin vähentäminen prosessiaikaisen seurannan tehostamisella Sivuvirtojen hyödyntäminen ja vaihtoehtoiset käyttömuodot Ympäristövaikutusten mittariston kehittäminen ja standardointi (mm. elinkaarianalyysit) Bioteknisten prosessointikeinojen hyödyntäminen Luonnonmukaisuutta ja E-koodittomuutta tukevien tuotantomenetelmien kehittäminen Mallinnuksen ja simuloinnin tehokas hyödyntäminen prosessien kehityksessä; automaation hyödyntäminen prosessissa ja prosessien seurannassa Elintarvikkeiden ja raaka-aineiden tieto- ja tavaravirran kansallinen ja kansainvälinen kehittäminen ja tieto kulutuksesta takaisin valmistajalle

13 Pääpainopistealue 2: Hyvinvoiva kuluttaja (1/2) Tavoite: kuluttajan terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen ja sairauksien ennaltaehkäisy sekä ruoan tuoman nautinnon vahvistaminen ja suomalaisen ruokakulttuurin aseman nostaminen. Tutkimusaiheet: 1. Hyvinvointia edistävät elintarvikkeet Ruokavalion yhteisvaikutusten mittaaminen Terveyttä edistävien elintarvikkeiden kehittäminen; ml. terveysväitteet; Ravitsemuksellisen laadun ja fysiologisen vasteen ymmärtäminen ja parantaminen erityisesti hiilihydraattien laadun, tärkkelyksen tilan sekä proteiinien ja rasvan laadun merkitys ja yhteisvaikutukset Ateriarytmin merkitys, aterioiden laadun merkitys Painonhallintaa tukevat tuotteet Terveysvaikutuksen osoittamisessa tarvittavan kliinisen tutkimuksen tarve yleisesti

14 Pääpainopistelue 2: Hyvinvoiva kuluttaja (2/2) 2. Hyvinvoinnin ymmärtäminen ja mittaaminen Ruoan tuoman nautinnon mittaaminen ja ymmärtäminen Menetelmien kehittäminen hyvinvoinnin mittaamiseen ja arviointiin Ihmisen ymmärtäminen fyysisenä ja psyykkisenä kokonaisuutena; systeemibiologian hyödyntäminen Painonhallinnan psykologian ymmärtäminen Ruoan ja liikunnan yhteisvaikutukset hyvinvoinnille 3. Viestintä ja media hyvinvoinnin tukemisessa ja hyvinvointia edistävät palvelut Sosiaalisen median ja mobiiliratkaisujen hyödyntäminen 4. Joukkoruokailun hyödyntäminen eri kuluttajaryhmien hyvinvoinnin tukemisessa Minkälainen on hyvä, arjen ruokala-ateria Lasten/työikäisten/vanhusten joukkoruokailun tarpeet ja lisärahoituksen vaikutukset ruoan laatuun

15 Ketjua leikkaava painopistelue 1: Kuluttajien arvojen, tarpeiden ja valintojen ymmärtäminen Tavoite: Kuluttajien käyttäytymisen ymmärtäminen ja ennakointi sekä kuluttajatrendien ymmärrys Tutkimusaiheita: Kuluttajien toiveiden ja odotusten parempi ymmärtäminen Erityisesti ennakointia helpottavien menetelmien kehittäminen Kuluttajien suhtautuminen tuotantotekniikoihin (luomu, GMO, nanotekniikka, apu- ja lisäaineiden käyttö) Minkälainen on vastuullinen kuluttaja? Vastuullisen kuluttajan arvot ja valinnat Kuluttajat ja sosiaalinen media sosiaalinen media kuluttajien vaikutusvälineenä sosiaalinen media viestintäkanavana kuluttajalle

16 Ketjua leikkaava painopistealue 2: Turvallisuuden hallinta ja jäljitettävyys Tavoite: jäljitettävyyteen liittyvien ohjausjärjestelmien kehittäminen, uusien turvallisuusriskien hallinta raaka-aineketjussa ja prosesseissa sekä talousveden laadun hallintaan tähtäävien järjestelmien kehittäminen Tutkimusaiheet: Riskienhallinta Kemiallisten riskien tunnistaminen raaka-aineissa ja prosesseissa sekä niiden hallinta Ilmastomuutoksen tuomien haasteiden hallinta eläin- ja kasvitautien osalta Pidentyneiden tuotantoketjujen ja säilyvyysaikojen tuomien riskien hallinta ja mahdollisuudet Uusien teknologioiden riskien arviointi ja hallinta Vesihuoltoverkoston kunto ja elintarvikekäyttöön tulevan talousveden tuoteturvallisuusjärjestelmien kehittäminen Lisäaineiden yhteisvaikutukset Tavaravirtojen tarkastelu tuoteturvallisuuden näkökulmasta Seuranta- ja ohjausjärjestelmien kehittäminen jäljitettävyyteen esim. tietotekniikan ja elektroniikan sovellusten hyödyntäminen Kaupallistaminen: Suomalaisen elintarviketutkimusosaamisen kaupallistaminen

17 Ketjua leikkaava painopistealue 3: Tuotanto- ja logistiikkaketjun järjestelmät ja menetelmät Tavoite: Koko ketjun tehostaminen ja tuotteen nopea kulku läpi ketjun; ketterien, ketjun kaikkien osapuolten käytössä olevien, joustavaan tuotantoon sopivien ohjaus- ja tiedonkeruujärjestelmien kehittäminen Tutkimusaiheet: Tuotantolinjojen joustavan käytön kehittäminen, tuotannon ketjutus Tiedon joustava kulku, läpinäkyvyys ja jäljitettävyys läpi ketjun Tulevaisuuden jakelukanavat ja -ketjut; kansainväliset ja kansalliset Tietoteknisten ratkaisujen hyödyntäminen, esim. hävikin vähentämiseksi, kuluttajan toiveiden mukaisten ruokien tarjoilemiseksi Tieto- ja tavaravirtojen kehittäminen energiatehokkaammiksi ja kuluttajan arvoja paremmin vastaaviksi (tuoreus, luomu, lähiruoka) Uusien jakelukanavien merkitys ja toiminta, mm.nettitilaukset Kansallisen ruokaomavaraisuuden riskien hallinta

18 Pakkaus koko elintarvikeketjulle tärkeä elementti Tutkimustarpeet Pakkausmateriaalit Elintarvikekelpoisuus ja jäljitettävyys Biopohjaiset pakkausmateriaalit Hallitusti kaasuja läpäisevät materiaalit Rasvan, kosteuden ja kaasujen siirtymistä ehkäisevät kerrokset ja niiden materiaalit (bio-barrierit) Vaikutukset pakkaustekniikoihin Vaikutukset turvallisuuteen ja logistisiin ratkaisuihin Ympäristövaikutukset Muovimateriaalinen komponenttien migraatio vs tuoteturvallisuus o Pakkaus, viestintä ja kuluttaja uudet pakkausmerkinnät ja niiden ymmärrettävyys tiedon tuominen painetun älykkyyden avulla Pakkauksen keinot houkutella ja viihdyttää Kuluttajan odotukset pakkauksen suhteen Käytettävyys ja toiminnallisuus Pakkauksen avattavuus ja suljettavuus Sopiva pakkauskoko Pakkauksen sopivuus logistiikkaketjuun ja säilytykseen Uudet jakeluketjut ja haasteet pakkauksille

19 Toimenpide-ehdotukset 1 Elintarvikealan kansallisen innovaatiojärjestelmän toimijoiden yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisääminen Ministeriöiden välinen elintarvike- ja hyvinvointipoliittinen ohjelma hajanaisen hallinnon ja ohjauksen selkiyttämiseksi ; Ministeriötason (MMM/TEM/STM) ohjauksen yhtenäistäminen koko elintarvikeketjun kattavaksi toimintatavaksi perustetaan Elintarvikepoliittinen työryhmä, jossa eri ministeriöiden edustajat ja kutsutut asiantuntijat ohjaavat elintarvikeketjun alaan kuuluvia asioita kokonaisuutena Elintarvikepoliittinen työryhmä on myös tämän strategian toimeenpanoa valvova toimielin Osaamiskeskusohjelmien päättyessä vuonna 2013 elintarvikealan innovaatiojärjestelmän toimijoiden työnjaon ja tehtävien arviointi ja tutkimustulosten ja tiedon siirtoa entistä paremmin tukevan kehittämisorganisaatiomallin rakentaminen (vastuu elintarviketutkimuksen osalta: Elintarvikepoliittinen työryhmä ) Pk-sektorin neuvonnan ja tutkimusavun kehittäminen ja jatkaminen

20 Toimenpide-ehdotukset 2 Tiedonsiirron ja vuorovaikutuksen lisääntyminen teollisuuden, tutkimuksen ja tiedonsiirto-organisaatioiden kesken Tutkijoiden ja teollisuuden keskustelun ja vuorovaikutuksen lisääminen säännöllisillä tapaamisilla (vastuu ETP Food for Life Finland) tutkijoita teollisuuteen ja päinvastoin vaihtojärjestelmiä tehostettava (vastuu ETL:n tutkimustoimikunta) ETP Food for Life Finland platformin toiminnan jatkaminen ja kehittäminen (ETL) Kehittäjä- ja tiedonsiirto-organisaatioiden ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyön kehittäminen EUhankkeissa ja niiden valmistelussa (vastuu ETP Food for Life Finland)

21 Toimenpide-ehdotukset 3 Tutkimusrahoituksen turvaaminen valituille painopistealueille Rahoittajien välisten yhteisten elintarviketutkimusohjelmien rakentaminen ( Elintarvikepoliittinen toimikunta sekä rahoittajat (Tekes, MMM, SA)) Tekesin uusien rahoitustyökalujen hyödyntäminen: teollisuus ja tutkimuslaitokset yhteiset aloitteet esikilpailullisista tutkimusaiheista Tekesille elintarviketutkimus(ohjelma)kokonaisuuksien rahoittamiseksi Tekesin uudistuvan käytännön mukaisesti ja uusien arvoverkostojen rakentaminen niiden ympärille (ETL:n tutkimustoimikunta, yhdessä ETP Food for Life Finlandin ja tutkimuslaitosten kanssa) Mm. Pakkauksiin ja pakkaamiseen liittyvän laajan tutkimusohjelman rakentaminen (ETL:n tutkimustoimikunta, yhdessä ETP Food for Life Finlandin ja tutkimuslaitosten kanssa, pakkauksia valmistava teollisuus, lääketeollisuus) Keskustelu kliinisen tutkimuksen rahoitusmahdollisuuksista (ETL:n tutkimustoimikunta, ETP Food for Life Finland, rahoittajat yhdessä) Pk-sektorin tutkimusrahoituksen turvaaminen

22 Toimenpide-ehdotukset 4 Tulevaisuuden osaamisen varmistaminen elintarvikeketjussa Yliopistotasoisen elintarvikealaan liittyvän koulutuksen kehittäminen ja yhteistyön tiivistäminen tutkimuslaitosten kanssa sekä yhtenäistäminen ja koordinointi AMK-tasoisen koulutuksen kanssa (yliopistot ja tutkimuslaitokset sekä Elintarvikepoliittinen työryhmä ) Prosessiteknologian osaamisen kehittäminen (yliopistot ja tutkimuslaitokset) Strategian päivittäminen jatkossa (ETL:n tutkimustoimikunta ja ETP Food for Life Finland) Toteutumisen tarkastelu vuosittain ja tiedotteen laatiminen onnistumisista Toimintaympäristön muutosten tarkastelu ja tarvittaessa päivitys

23 Tutkimusstrategiaa ei piiloteta maton alle tutkimusstrategian viestintä Elintarviketeollisuudelle (ETL:n hallitus ja toimikunnat, yritysten vastuuhenkilöt yrityksissä) Koko ketjulle (ml. tutkimus ja rahoitus) (ETP Food for Life Finland) Vesihuoltosektorille Kansainvälisesti Strategian kääntäminen englanniksi (ETL) Strategian viestiminen (ETP Food for Life Finland)

24 Kommentteja tutkimusstrategiaan KERRO ajatuksesi 6.5. mennessä Koko dokumentti löytyy ETP Food for Life Finlandin wwwsivuilta

25 Ovi elintarviketutkimukseen Helppokäyttöinen internet-pohjainen palvelu suomalaisen elintarviketutkimustiedon hakuun ja välitykseen Tutkimustulokset helposti ymmärrettävässä muodossa suomeksi ja englanniksi Suomalaiset elintarviketutkijat tiedontuottajina ja helposti löydettävissä: jo yli 400 tutkijaa esillä palvelussa Kehittäjät ja rahoittajat: OSKE-ohjelma, VTT, Uudenmaan liitto, ETL Ylläpitäjä: VTT

26 Foodle-kilpailut: paras tutkimusyhteenveto ja aktiivisin ja laadukkain tutkimusorganisaatio Kilpailuun osallistuivat kaikki Foodleen lisätyt tulokset kriteereinä selkokielisyys, hyödynnettävyys ja ajankohtaisuus Valitsijaraati: Elintarvikekehityksen OSKEn edustajat (Salme Haapala, Eeva Heikkilä, Marja-Leena Laitinen, Jukka Lähteenkorva, Mari Norrdal, Erkki Vasara) Aktiivisin ja laadukkain tutkimuslaitos -kisassa palkinto jätettiin jakamatta, koska mikään tutkimusorganisaatio ei erottunut Foodle-aktiivisuudellaan Palkitut tukijat (200e/100e lahjakortit): 1. Raija-Liisa Heiniö (VTT): Viljan ja marjojen flavoria voidaan muokata hallitusti bioprosessoinnin keinoin 2. Riikka Järvinen (Turun yliopisto): Marjojen ja perunoiden kuoret - jätettä vai monien mahdollisuuksien raaka-aineita? 3. Maria Smolander (VTT): Nanoteknologiat elintarvikepakkauksissa Onnea voittajille!