HYVÄÄ ILMANVAIHTOA AMMATTIKEITTIÖIHIN.

Transkriptio

1 HYVÄÄ ILMANVAIHTOA AMMATTIKEITTIÖIHIN

2 Jeven Oy Keskittyy sisäilmastoon liittyvien tuotteiden tuotekehitykseen, markkinointiin ja myyntiin Tuoteryhmät: Ammattikeittiöiden ilmanvaihto Syrjäyttävät tuloilmalaitteet Ilman sisäänotto ja poisto rakennuksesta Kansainvälistyminen myymällä tietoa & taitoa Lisensointi Liiketoiminta perustuu verkostoitumiseen

3 Ammattikeittiöiden suunnittelu

4 Ammattikeittiöt Suomessa Keittiöitä Työntekijöitä Aterioita n. 800 miljoonaa Koulujen keittiöt annosmääriltään suurin ryhmä

5 Ammattikeittiöiden luokittelu Valmistuskeittiöt / Keskuskeittiöt Kaikki ruoat tehdään itse Käytetyt raaka-aineet esikäsiteltyjä Tuotetaan ruokaa muihin keittiöihin kuljetettavaksi Kuumennuskeittiöt Kuumennetaan einesvalmisteita, pakasteita tai keskuskeittiön tuotteita Käytetyt raaka-aineet esikäsiteltyjä Jakelukeittiöt Ei varsinaista ruoanvalmistusta Jakavat muualta tulevan lämpimän ruoan

6 Keittiösuunnittelun lähtökohdat Keittiön toimiala (ravintola, koulu jne.) Ruokapalvelujärjestelmä Ruokalista Ruokailijamäärät Laitteiden kuumat pinnat aiheuttavat konvektiivista lämpökuormaa sekä säteilylämpökuormaa keittiötilaan Peruskorjattavissa kohteissa käytetään suunnittelun pohjana aikaisempaa toimintaa ja huomioidaan mahdolliset muutokset Laitteiden käyttöaste voidaan selvittää käyttäjäseurannalla, jolloin suunnitelmien pohjana on todellinen toiminta Keittiöön vapautuu myös kosteuskuormaa erityisesti astianpesusta

7 Ammattikeittiöiden ilmanvaihto Poistetaan ruoanvalmistus- ja astianpesuprosesseissa syntyvät lämpö-, kosteus- ja epäpuhtauskuormat. Ruoanvalmistusprosessien aiheuttamat epäpuhtauskuormat eivät yleensä ole mitoittava tekijä ilmanvaihdon tarpeelle vaan mitoittavana tekijänä käytetään keittiölaitteiden aiheuttamaa lämpö- ja kosteuskuormaa. Mitoituksen tavoitteena on aikaansaada hyvät lämpöolot keittiöön.

8 Ammattikeittiöiden ilmanvaihto Vallitsevat lämpöolot vaikuttavat oleellisesti työtehoon. Liian korkea tai matala lämpötila aiheuttaa onnettomuustapausten määrän kasvua. Liian korkea lämpötila aiheuttaa mm. väsymystä ja unettomuutta. Lämpimämpi ilma myös tuntuu tunkkaisemmalta ja kuivemmalta kuin viileämpi ilma. Liian kylmä lämpötila taas lisää vedon tunnetta ja huonontaa mm. sorminäppäryyttä ja käsivoimia.

9 Ammattikeittiöiden ilmanvaihto Ammattikeittiöissä vältettävä ilman sekoittumista. Esimerkiksi paistamisessa syntyy terveydelle haitallisia yhdisteitä, joiden leviäminen työntekijöiden hengitysvyöhykkeelle on estettävä. Kohdepoistolaitteiden lisäksi yleispoisto tasainen ilmanlaatu koko keittiötilaan.

10

11 Ilmastoinnin suunnittelu Ilmastointisuunnittelijan tulee osallistua keittiön suunnitteluprosessiin: keittiösuunnittelijan, keittiön käyttäjän ja arkkitehdin kanssa riittävän aikaisessa vaiheessa, jotta kokonaisuuteen voitaisiin vaikuttaa muutenkin kuin ilmastointiteknisin keinoin. Suunnitteluvaiheen ratkaisut vaikuttavat merkittävästi energiankulutukseen ja käyttökustannuksiin. Nykyiset uudet rasvansuodattimet mahdollistavat lämmöntalteenoton keittiöstä ja muuttuvat ilmavirrat energian säästö.

12 Ilmastoinnin suunnittelu Ilmastointisuunnittelun alkuvaiheessa valitaan sisäilmastotavoitteet. Tavoitteiden mukaan ammattikeittiöiden sisäilmasto jaetaan luokkiin Sk1, Sk2 ja Sk3. Sisäilmastoluokituksen tavoitteena on osoittaa tilaajalle sisäilmaston vaihtoehtoisia tavoitearvoja kustannusvaikutuksineen ja suunnittelijalle järjestelmäratkaisuja, joilla valittu tavoitetaso saavutetaan. Suunnittelussa kannattaa muistaa myös tulevaisuuden tarpeet. Ammattikeittiöille on tyypillistä niiden toiminnan muuttuminen, mikä vaikuttaa laitteisiin, niiden sijoitteluun ja lämpökuormiin. Kanavien tilavaraukset ja riittävä huonekorkeus helpottavat jatkossa tehtäviä muutoksia.

13 Ammattikeittiöiden sisäilmastoluokittelu Sk1, yksilöllinen sisäilmasto, paras Sk2, nykyinen, hyvä suunnittelukäytäntö Sk3, viranomaismääräysten mukainen vähimmäistaso, tyydyttävä sisäilmasto Sisäilmastotavoitteiden valinta on LVI-suunnittelun keskeisin laatupäätös!

14 Sisäilmastoluokkien kuvaukset Sk1 Keittiö varustettava omalla ilmanvaihtojärjestelmällä. Erityyppiset työpisteet muodostavat omat säätövyöhykkeensä. Sk2 Keittiö varustettava omalla ilmanvaihtojärjestelmällä. Astianpesu- ja ruoanvalmistusosasto erotettava toisistaan erillisiksi säätövyöhykkeiksi Sk3 Keittiö varustettava omalla ilmanvaihtojärjestelmällä tai omalla säätövyöhykkeellä Keittiö tulee ensisijaisesti varustaa omalla ilmanvaihtojärjestelmällä

15 Sisäilmastoluokkien ohjeelliset lämpötilat Kuumakeittiö Sk1 Sk2 Sk3 Sisälämpötila, talvi C C C Sisälämpötila, kesä C C C Astianpesu Sisälämpötila, talvi C C C Sisälämpötila, kesä C C C Sisälämpötilalla tarkoitetaan työpisteen ilman lämpötilaa 1,1 m korkeudella. Sisäilmastoluokituksessa huomioidaan myös lämpötilan säädettävyys, hetkellinen poikkeama asetusarvosta, vertikaalinen lämpötilaero, ilman nopeus jne.

16 Ammattikeittiöiden suunnittelu Yksistään ilmanvaihtojärjestelmällä ei saada aikaiseksi laadukasta keittiötä, mikäli muut osa-alueet jäävät huomioimatta. Laadukkaan ammattikeittiön suunnittelussa on otettava huomioon myös seuraavat seikat: Keittiön pinta-ala Huonekorkeus Toiminnalliset tilaratkaisut Tulojen sijoittelu ja ryhmittely Keittiölaitekanta Ikkunat LVI-suunnittelija huolehtii sekä LVI-teknisten järjestelmien suunnittelusta, että keittiön sisäilmastosta, joka on keittiön toimivuuden kannalta keskeinen tekijä!

17 Lämpöolosuhteiden hallinta Ammattikeittiöiden lämpösuhteiden hallinta merkitsee sisälämpötilan pysymistä lähellä haluttua lämpötilaa kaikissa olosuhteissa. Laadukkaaseen sisäilmastoon pyrittäessä ammattikeittiöiden ilmastointikoneet varustetaan koneellisella jäähdytyksellä. Tallöin tuloilman lämpötila saadaan hallintaan myös kesäisin. Keittiölaitteiden aiheuttamaa paikallista säteilylämpöä voidaan vähentää esim. huuvassa sijaitsevien henkilökohtaisesti säädettävien tuloilmasuuttimien avulla.

18 Suunnittelun lähtökohdat Keittiölaitteista vapautuvat lämpö-, kosteus- ja epäpuhtauskuormat poistetaan välittömästi tehokkailla kohdepoistolaitteilla (ilmakruunu, huuva). Ilman lämpötilaa, nopeutta ja jäähdytysvaikutusta on voitava tarvittaessa muuttaa oleskeluvyöhykkeellä. Työntekijän altistuessa suurelle lämpösäteilylle, on tuloilman virtausnopeutta pystyttävä säätämään henkilökohtaisesti. Rasvanerottimien on oltava paloturvallisia, tehokkaita ja helposti pestäviä. Ilmavirtoja on pystyttävä säätämään vaivattomasti.

19 Tulo- ja poistoilmavirtojen mitoitus Mitoitus lämpö-, kosteus- ja epäpuhtauskuormien mukaan sekä valitun sisäilmastoluokan vaatimusten mukaisesti. Huomioidaan siis keittiölaite- ja keittiötyyppi sekä keittiölaitteiden liitäntäteho. Poistoilmavirta mitoitetaan 10-20% tuloilmavirtaa suuremmaksi, jotta epäpuhtaudet eivät leviä muualle rakennukseen, keittiö on alipaineinen.

20 Tuloilma Ammattikeittiöiden vaatimien suurien tuloilmavirtojen tuominen vedottomasti keittiöön edellyttää kehittynyttä ilmanjakotekniikkaa. Jotta ilman liikenopeus ei nousisi liian korkeaksi, ammattikeittiöiden tuloilmanjaossa käytetään piennopeuslaitteita. Nykyisin piennopeuslaitteet integroidaan yhteen kohdepoistolaitteen (huuva) kanssa.

21 Tuloilma 1. Tuloilmanpuhallus yhdelle sivulle 2. Tuloilmanjako piennopeuspuhalluksena 3. Tuloilman puhallus kahteen suuntaan

22 Poistoilmavirta Poistoilmavirtojen suuruus määräytyy keittiölaitteista vapautuvista lämpö-, kosteus- ja epäpuhtauskuormista. Erilaisten keittiölaitteiden luovuttamat lämmön- ja epäpuhtauksien määrien vaihtelut huomioidaan keittiölaitekertoimella Ke. Ilmavirtojen laskeminen perustuu keittiölaitteen liitäntätehoon P/kW. Keittiölaitteiden käyttöajasta ja laitetyypistä riippuu samanaikaisuuskerroin S. Jos keittiölaite on päällä koko ruuanlaittoajan täydellä teholla on samanaikaisuuskerroin S=1. Mitoituspoistoilmavirta Mp saadaan kertomalla keittiölaitekerroin Ke, keittiölaitteen liitäntäteholla P/kW ja samanaikaisuuskertoimella S. MM = KK P/kk S (l/s)

23 Poistoilmavirta Ravintolakeittiöissä samanaikaisuuskerroin 0,8-1,0. Laitoskeittiöissä samanaikaisuuskerroin 0,5-0,8. Astianpesussa käytetään samanaikaisuuskertoimena 1,0 Kohdepoistolaitteiden lisäksi keittiössä tulee olla myös yleispoisto, tasaisen ilmanlaadun saamiseksi koko keittiötilaan. Yleispoisto on yleensä n.10% kokonaispoistoilmavirrasta.

24 Tuloilmavirta Tuloilmavirran suuruus on yleensä 80-90% kokonaispoistoilmavirrasta (mitoituspoistoilmavirta + yleispoisto). Paikallisjäähdytys vähentää keittiölaitteiden aiheuttamaa säteilylämpökuormaa.

25 Huuvan mitoitus Huuvan koko määräytyy keittiölaitteiden sijoituksen ja koon perusteella. Huuvan on oltava mm leveämpi/pidempi kuin sen alla olevat keittiölaitteet. Astianpesukoneen huuvan tulee ulottua myös esipesun ja kuumien astioiden purkaustilan/radan yli. Kuumaa höyryä tulee alussa ja lopussa astioiden työntyessä koneeseen tai koneesta pois. Huuvan ollessa uunin yläpuolella, on reunaylityksen oltava vähintään 400mm uunin oven kohdalla, nyrkkisääntönä: ovi mahtuu aukeamaan huuvan sisällä. Huuvan on oltava riittävän suuri kyetäkseen poistamaan myös äkilliset suuret kuormat, kuten uunin oven aukaiseminen. Huuvan alareunan korkeus lattiasta mm. Tuloilmaa suunniteltaessa otetaan huomioon ilmavirtojen suurentamismahdollisuus.

26 Jeven - suunnittelijapalvelu Jeven tarjoaa suunnittelijapalvelua ammattikeittiöiden ilmanvaihtolaitteiden suunnitteluun MagiCAD, AutoCad, Revit ja CADS Planner ympäristöissä. Suunnittelijapalveluamme käyttämällä saat toimivat ja yksilölliset, projektikohtaiset tuoteratkaisut.

27 Asiakas toimittaa keittiön IVsuunnitelman pohjakuvan ja laitetiedot

28

29 Esimerkki ilmavirtojen laskemisesta Nro. 6 Yhdistelmäuuni 36kW Nro. 201 Yhdistelmäuuni 36kW Nro. 202 Yhdistelmäuuni 20,6kW Nro. 203 Liesi 12kW Nro. 25 Keittopata 30kW Nro. 26 Keittopata 30kW Nro. 25 Keittopata 17,75kW

30 Esimerkki ilmavirtojen laskemisesta Nro. 6 Yhdistelmäuuni 36kW x 10 x 0,9 = 324 l/s Nro. 201 Yhdistelmäuuni 36kW x 10 x 0,9 = 324 l/s Nro. 202 Yhdistelmäuuni 20,6kW x 10 x 0,9 = 185 l/s Nro. 203 Liesi 12kW x 30 x 0,9 = 324 l/s Nro. 25 Keittopata 30kW x 10 x 0,9 = 270 l/s Nro. 26 Keittopata 30kW x 10 x 0,9 = 270 l/s Nro. 25 Keittopata 17,75kW x 10 x 0,9 = 160 l/s Yhteensä l/s Tuloilma 0,9x l/s

31 JSI-R-UV-TURBO-5200x3200x540-14x250-12x l/s-1860l/s

32 Ilmakruunu 1 ja Kondenssi-Ilmakruunu 2 ja 3

33

34

35

36

37 Jeven huuvien edut Suunnittelu ja sijoittelu on helppoa ja joustavaa. - Tuotteet voidaan mitoittaa monimuotoisiksi kulmauksiin ja pilarien ympäri. - Tuloilman puhallus kaikilta sivuilta. - Poistot kohdennettavissa keittiölaitteiden yläpuolelle. - Isot huuvat kootaan moduuleista, joiden välissä ei ole seinää lisää avaruutta keittiöön. - Huuvat valmistetaan haluttuihin mittoihin.

38

39 TurboSwing-rasvansuodatin TurboSwing-suodatusratkaisu on kehitetty ammattikeittiöiden rasvanerotukseen. Pyörimisliikkeeseen perustuva TurboSwing erottaa tehokkaasti mekaanisesti rasvahiukkasia aina 2 μm alkaen. Nopeasti pyörivä erotuslevy erottaa pienetkin hiukkaset ja sinkoaa ne suurella nopeudella erotuskammion ulkoreunoille, josta rasva ja muut epäpuhtaudet valuvat keräysaltaaseen. TurboSwing soveltuu erittäin hyvin energiansäästökohteisiin, joissa on lämmöntalteenotto ja muuttuva ilmavirta, koska TurboSwingin erotusaste pysyy hyvin korkeana ilmavirrasta riippumatta. TurboSwing on 99,8% tiivis suodatusratkaisu. TurboSwingin erottama nestemäinen rasva ja epäpuhtaudet poistetaan tyhjennyshanan aukaisulla, joka tehdään keittiön kuormituksesta riippuen viikoittain tai harvemmin. Poistokanavien vuositarkistuksen/puhdistuksen yhteydessä TurboSwingin kupu ja erotuslevy irrotetaan ja pestään astianpesukoneessa. TurboSwing on saatavana kaikkiin Jevenin huuva-, ilmakruunu- ja kattoratkaisuihin.

40 UV-Turbo

41 UV-Turbo UV-Turbo koostuu tehokkaasta mekaanisesta TurboSwingrasvansuodattimesta ja UV-valosta. UV-Turbon rasvansuodatus pysyy tehokkaana myös muuttuvia ilmavirtoja käytettäessä. UV-Turbo suositellaankin liitettäväksi tarpeenmukaiseen ilmavirtojen säätöjärjestelmään ja/tai keittiön lämmöntalteenottojärjestelmään Näin saavutetaan huomattava energiansäästö, esim. tuloilman lämmityksessä ja keittiön poistoilman lämmöntalteenotossa.

42 UV-Turbo Otsonia tuottamattoman UV-valon ja katalyyttiaineen vaikutuksesta UV-Turbon rasvansuodatus poistaa tehokkaasti myös pienet hiukkaset ja kaasumaisen rasvan. UV-Turbo vähentää myös merkittävästi ruoanlaiton aiheuttamia hajuja. UV-valo on sijoitettu katalyyttiaineella (Ti02) pinnoitettuun TurboSwing-rasvansuodattimen kammioon. Katalyyttipinnoitetussa kammiossa, UV-valon vaikutuksesta, rasva polymerisoituu pulverimaiseksi hiiliyhdisteeksi, hiilidioksidiksi ja vedeksi. UV-Turbon käyttämä katalyyttiaine, Titaanioksidi, on turvallinen, luontoystävällinen katalyytti. Otsonia käyttävistä ratkaisuista poiketen Titaanioksidilla ei ole lainkaan terveyshaittoja. UV-Turboon on saatavissa valvontalaite UV- SwingControl, jonka avulla UV-valon ja TurboSwingsuodattimen tilatieto saadaan taloautomaatioon.

43 JTA-Turbo/JPT ilmanvaihtokatto Keittiöihin, joihin halutaan avointa ja avaraa ulkonäköä. Katon alapinta mm lattiasta, edellyttää n mm vapaata kerroskorkeutta. Soveltuu kohteisiin, joissa ei ole suuria paikallisia epäpuhtauskuormia, kuten parila, grilli tai paistinpannu.