Viinivaaran pohjavedenottohankkeen tutkimuslupa ja päätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Oulu, Pudasjärvi ja Utajärvi

Transkriptio

1 1 PÄÄTÖS Nro 30/2016/2 Dnro PSAVI/2746/2015 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Viinivaaran pohjavedenottohankkeen tutkimuslupa ja päätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Oulu, Pudasjärvi ja Utajärvi HAKIJA Oulun kaupunki / Oulun Vesi liikelaitos PL Oulun kaupunki

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUKSEN VIREILLETULO... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 ASIAN TAUSTAA... 3 TUTKIMUSLUVAN TARVE... 6 TUTKIMUSLUPAHAKEMUS... 7 Lisätutkimusten tarve... 8 Tutkimussuunnitelma... 9 Tutkimusalueella kulkeminen Tutkimusten aikataulu ja kesto Tutkimuslupa-alueiden käyttö sekä ympäristön tila ja käyttö Luonnonsuojelukohteet Vesilain mukaiset kohteet Tutkimusten arvioidut vaikutukset Tiedotus ja raportointi Tutkimusluvan myöntämisen ja aloittamisen oikeudelliset edellytykset Neuvottelu Hakemuksen täydennykset HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN LAUSUNNOT MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET Merkintä HAKIJAN SELITYS JA HAKEMUKSEN MUUTOS Hakemuksen täydennys Hakemuksen täydennys ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Pääasiaratkaisu Lupamääräykset OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN EDUNMENETYKSEN VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Pääasiaratkaisun perustelut Lupamääräysten perustelut Lausuntoihin, muistutuksiin ja mielipiteisiin vastaaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN MUUTOKSENHAKU... 82

3 3 HAKEMUKSEN VIREILLETULO Oulun kaupunki/oulun Vesi liikelaitos, jäljempänä Oulun Vesi, on aluehallintovirastoon saapuneessa ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt vesilain 18 luvun 7 :n mukaista tutkimuslupaa Viinivaaran pohjavedenottohanketta varten. Tutkimuksia on tarkoitus tehdä maa- ja vesialueilla Pudasjärven kaupungin, Utajärven kunnan ja Oulun kaupungin Ylikiimingin alueella. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 18 luvun 7 ja 1 luvun 7 :n 1 momentti. ASIAN TAUSTAA Hanketta koskevat aiemmat päätökset 1. Viinivaara-Kälväsvaaran alueen ja Ylikiimingin harjujakson pohjavedenottamoiden rakentaminen ja pohjaveden ottaminen, Utajärvi, Oulu ja Pudasjärvi Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi antamallaan päätöksellä nro 57/10/2 luvan pohjavedenottamoiden rakentamiseen ja pohjaveden ottamiseen päätöksestä ilmenevin ehdoin. Vaasan hallinto-oikeus kumosi antamallaan päätöksellä nro 12/0363/1 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 57/10/2 ja palautti asian Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Korkeimman hallinto-oikeuden antamalla päätöksellä taltionumero 428 Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä nro 12/0363/1 tehdyt valitukset jätettiin tutkimatta ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset hylättiin. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston antamalla päätöksellä nro 78/2015/2 palautetun asian käsittely jätettiin sillensä, koska Oulun kaupunki/ Oulun Vesi liikelaitos perui hakemuksensa. Peruutuksen yhteydessä Oulun Vesi ilmoitti aloittaneensa uuden lupahakemuksen valmistelun. 2. Ison Olvasjärven säännöstely sekä Vainionsuon tekoaltaan rakentaminen ja säännöstely, Oulu, Pudasjärvi ja Utajärvi Pohjois-Suomen aluehallintovirasto hylkäsi hakemuksen antamallaan päätöksellä nro 13/11/2. Vaasan hallinto-oikeus kumosi antamallaan päätöksellä nro 12/0364/1 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 13/11/2 ja palautti asian Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan asia tuli ottaa käsiteltäväksi

4 4 ja ratkaistavaksi yhdessä Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä nro 12/0363/1 Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle palauttaman pohjavedenottohanketta koskevan asian kanssa. Korkeimman hallinto-oikeuden antamalla päätöksellä taltionumero 429 Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä nro 12/0364/1 tehdyt valitukset jätettiin tutkimatta ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset hylättiin. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston antamalla päätöksellä 79/2015/2 palautetun asian käsittely jätettiin sillensä, koska Oulun kaupunki/ Oulun Vesi liikelaitos perui hakemuksensa. 3. Viinivaaran pohjavesitutkimusten keskeyttäminen, Utajärvi ja Pudasjärvi Pohjois-Suomen aluehallintoviraston antamalla päätöksellä nro 71/2015/2 hallintopakkohakemus hylättiin. Hankekuvaus ja hankepäätöksen taustaa Tutkimukset liittyvät Oulun kaupungin vedenhankinnan varmistamishankkeeseen, jonka tarkoituksena on turvata kanta-oulun vedenhankintaa pitkällä aikavälillä. Oulun kantakaupungin vedenhankinta perustuu Oulujoesta otettavaan raakaveteen. Nykyisellään varajärjestelmä on riittämätön ja kanta-oulun alue kuuluu alhaiseen varmuusluokkaan (luokka III) ainoana suurena vesilaitoksena Suomessa. Vedenhankinnan varmistaminen on kaupungin ja vesilaitoksen kannalta ensisijaisen tärkeää. Oulun Vesi on aikaisemmin hakenut lupaa kokonaisuudessaan pohjaveden käyttöön siirtymiseen. Viinivaaran alueelta hyödynnettävä vesimäärä on tuolloin ollut m 3 /d. Oulun pohjavesihankkeen lupapäätös palautettiin edeltä ilmenevästi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan vedenottosuunnitelmaa tuli tarkistaa ja vaihtoehtoisia ratkaisuja tarkastella uudelleen vedenhankinnan turvaamiseksi. Vuoden 2013 lopulla valmistui Oulun Veden ja ELY-keskuksen tilaama selvitys Oulun vedenhankinnan varmistamisen vaihtoehdoista, jonka jälkeen Oulun Yliopiston toimesta ja sen omalla rahoituksella on tehty vedenhankinnan varmistamisen monitavoitearviointi helmi elokuun 2014 aikana. Monitavoitearvioinnin yhteydessä linjattiin, että riittävä varautumisen taso on kanta-oulun varmuusluokituksen nostaminen luokkaan II. Luokan II saavuttaminen edellyttää, että varavesilähteestä saatava vesimäärä on vähintään m 3 /d. Vedenhankinnan vaihtoehtoselvityksen ja Oulun yliopiston toteuttaman monitavoitearvioinnin pohjalta tehty hanke-esitys Oulun kaupungin vedenhankinnan varmistamiseksi käsiteltiin syksyllä 2014 liikelaitosten johtokunnassa, kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa. Päätöksessään ( ) kaupunginhallitus päätti teettää vaihtoehdoista (Viinivaara, Yli-Ii ja Arkala, Oulun alueet, hajautettu vaihtoehto) vielä tarkem-

5 5 pia selvityksiä vesimääristä ja vedenlaadusta sekä yksityiskohtaiset tarkennetut laskelmat kustannuksista. Vuoden 2015 aikana valittuja vedenottovaihtoehtoja tarkennettiin kaupunginvaltuuston päätösesityksen mukaisesti. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on lähettänyt kaupungille kehotuskirjeen vedenhankinnan varmistamiseksi. Kirjeen mukaan kaupungin on tullut tiedottaa ELY-keskusta päätöksestä ja toteutusaikataulusta mennessä. Oulun kaupunginvaltuuston kokouksessa kanta-oulun vedenhankinnan varmistamisratkaisuksi päätettiin Viinivaara-vaihtoehto, jolla kyetään parhaimmin ja varmimmin vedenhankinnan turvaamiseen pintaveden rinnalla ja ratkaisu on kokonaistaloudellisesti edullisin. Kaupunginvaltuuston päätöksestä on tehty valitus Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen on käynnistetty valitun vaihtoehdon suunnittelu ja lupavalmistelu. Oulun Vesi on päivätyillä kirjeillä ilmoittanut hankealueen maanomistajille kesälle ja syksylle 2015 suunnitelluista kasvillisuusseurannoista ja lähdekartoituksista sekä kalastusoikeuden haltijoille/vesialueen omistajille suunnitelluista koekalastuksista ja pintavesien näytteenotosta (hakemuksen liitteet 2 ja 3). Valtaosa alueen omistajista tai haltijoista on kieltänyt tutkimusten suorittamisen. Kesälle 2015 suunniteltuja maastotöitä on lähdekartoitusten ja kasvillisuusseurantojen osalta päästy osittain tekemään. Koekalastuksia ei ole päästy käynnistämään ollenkaan kesällä Samat tahot, jotka eivät ole antaneet lupaa tutkimusten suorittamiseen, ovat monessa yhteydessä kritisoineet hakijaa riittämättömistä selvityksistä. Esimerkiksi valituksessa, joka on tehty Oulun kaupunginvaltuuston päätöksestä, perusteena on mainittu muun muassa kalastoselvitysten puutteellisuus ja puutteelliset tiedot vesimuodostumien nykytilasta. Hankealue Tutkimuslupahakemuksessa tarkoitettu hankealue käsittää Viinivaaran pohjavesialueen ja Kälväsvaaran pohjavesialueen ympäristöineen. Tutkimus-alue sijoittuu Utajärven kunnan sekä Pudasjärven ja Oulun kaupunkien alueelle.

6 6 Kuva. Hankealueen sijainti TUTKIMUSLUVAN TARVE Aiemmat sopimukset ja luvat tutkimuksiin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella (entinen Oulun vesipiiri, Oulun vesi- ja ympäristöpiiri) oli alueella suoritettuihin pohjavesitutkimuksiin lupa ja 1990-luvuilla. Pohjavesitutkimuksista on ensisijaisesti sovittu maanomistajien kanssa. Niiden tilojen osalta, joiden osalta ei ole päästy sopimukseen tutkimusluvista, on haettu luvat Utajärven ja Pudasjärven kunnista. Edellä mainittuja tutkimuslupapäätöksiä ei ole enää ELYkeskuksen arkistossa. Kesälle 2015 suunnitelluista kasvillisuusseurannoista, lähdekartoituksista ja koekalastuksista on toimitettu asianomaisten alueen maanomistajille ja vesioikeuden/kalastusoikeuden haltijoille ilmoitukset heinäkuun alussa. Pääosa ilmoituksen saaneista kielsi maastotutkimusten suorittamisen. Metsähallitus on myöntänyt luvan kasvillisuusseurantoihin ja lähdekartoituksiin Olvassuon-Oravisuon-Näätäsuon suojeluohjelma-alueella sekä Leväsuon-Kärppäsuon soidensuojelualueella ja metsätalouden hallinnoimalla alueella Utajärven valtionmaa. Lupa koskee Oulun Veden johtajan Jouni Lähdemäen lisäksi Pöyry Finland Oy:stä Ella Kilpeläistä ja Tiina Sauvolaa (hakemuksen liite 7). Lupa on voimassa asti. Olvassuon luonnonpuistoon on saatu Metsähallitukselta tutkimus- ja liikkumislupa ajanjaksolle (hakemuksen liite 8). Sanottu lupa on saatu niin myöhään, että kesälle 2015 suunniteltuja kasvillisuuskartoituksia ei ehditty tekemään lupa-aikana. Hakijalla ei ole tällä hetkellä muita voimassa olevia tutkimuslupia suunnitellulla tutkimusalueella.

7 7 Aiemmat tutkimusalueella ja sen lähiympäristössä tehdyt tutkimukset Oulun vesipiirin vesitoimisto on 1970-luvulla suorittanut alueella lähdeselvityksiä; lähinnä vedenlaatu- ja virtaamaselvityksiä. Oulun vesi- ja ympäristöpiiri on tehnyt Viinivaaran alueella alustavia maaperä- ja pohjavesitutkimuksia vuosina Varsinaiset pohjavesitutkimukset Viinivaaran alueella on aloitettu vuonna Tutkimukset keskeytyivät 1980-luvulla kolmen vuoden ajaksi. Pohjavesitutkimuksia jatkettiin vuoden 1988 syksystä vuoteen Vuodesta 1998 alkaen alueella on suoritettu niin sanottuja suuritehoisia koepumppauksia, joilla on selvitetty mahdollisuutta hyödyntää muodostuva pohjavesi vähemmillä ottamoilla sekä tehty alueen pohjavesiolosuhteiden ja pintavesien seurantaa. Maa ja Vesi Oy on tehnyt vuosina täydentäviä tutkimuksia ja pohjavesimallinnusta kaivojen rakennuspaikkojen määritystä varten. Kälväsvaaran alueella on tehty pohjavesitutkimuksia vuosina , ja sen jälkeen 2000-luvulla vielä yksittäisiä koepumppauksia. Alueen pohjavesipintoja on havainnoitu koepumppausten aikana. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on tehnyt mittauksia vuodesta 2001 alkaen lähes joka vuosi. Vuonna 1998 Metsäntutkimuslaitos arvioi pohjavedenottohankkeen vaikutuksia Olvassuon Natura 2000-alueeseen. Vaikutusarviointia tarkennettiin vuonna Vuonna 2001 Viinivaaran ja Kälväsvaaran alueiden vesikasvillisuuden maastotutkimuksissa tarkasteltiin myös vesistöjen kasvillisuutta ja kasvilajistoa sekä havainnoitiin rantavyöhykkeiden luonnontilaisuutta. Vuonna 2001 alueen kalastoa selvitettiin koekalastuksin sekä otettiin pohjaeläinnäytteitä lähteistä ja niiden purkuojista sekä pienistä joista ja puroista. Vuonna 2009 selvitettiin vedenottoalueiden suuret ja muuttuvat lähdekohteet sekä vastaavankokoisten lähteiden esiintymistä lähialueella. TUTKIMUSLUPAHAKEMUS Oulun Vesi hakee tutkimuslupaa Viinivaaran pohjavedenottohankkeeseen liittyviin luontoselvityksiin, maastotutkimuksiin ja mittauksiin Utajärven kunnan, sekä Pudasjärven ja Oulun kaupunkien alueella mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, lupaa kulkea tutkimusalueeseen sisältyvillä maa- ja vesialueilla sekä pitää tutkimusalueella tutkimuksiin liittyvää välineistöä ja laitteita. Tutkimuslupaa haetaan siltä osin, kuin kiinteistönomistajat eivät ole antaneet suostumustaan tutkimuksiin, mukaan lukien kulkemiseen yksityisteillä. Tutkimusalue käsittää Viinivaaran pohjavesialueen ja Kälväsvaaran pohjavesialueen ympäristöineen. Vesilain (587/2011) 18 luvun 7 :n mukaan lupaviranomainen voi hakemuksesta antaa oikeuden toisen alueella tehtäviin maaperä-, vesimäärä-

8 8 tai muihin tutkimuksiin, jotka ovat tarpeen vesilaissa tarkoitetun hankkeen vaikutusten tai toteuttamismahdollisuuksien taikka pohjavesivarojen selvittämiseksi. Lupaa on haettu myös tutkimusalueella ja -alueelle kulkemiseen. Lisäksi hakija pyytää, että hakemuksessa tarkoitetut tutkimukset saadaan aloittaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Tutkimuslupaa haetaan siihen saakka, kunnes aluehallintovirastoon vireille tulevaan pohjavesihanketta koskevaan hakemukseen on saatu lainvoimainen päätös tai korkeintaan seitsemäksi vuodeksi. Hakijan mukaan tutkimukset ovat valtaosin luonteeltaan sellaisia, että ne vaativat tutkimuslupajaksolla useampia seurantakertoja. Lisätutkimusten tarve Tutkimusten tarkoituksena on Viinivaaran pohjavesihankkeeseen liittyen hankkia lisää tietoa alueen kasvillisuudesta, kalastosta, luontoarvoista, pintavesistä, lähteistä ja pohjavesiolosuhteista. Tiedot ovat tarpeen hankkeen jatkosuunnittelua varten. Tutkimuskohteet on esitetty hakemukseen liitteenä (2 6) olevissa piirustuksissa ja liitteissä (9 10). Suunnitellut tutkimukset ja selvitykset ovat välttämättömiä pohjavesihankkeen suunnittelun ja myöhemmin vireille tulevan lupakäsittelyn kannalta. Tutkimuksista saatava tieto auttaa minimoimaan alueen maankäytölle, ympäristölle ja maanomistajille aiheutuvaa haittaa mahdollisen pohjavedenoton aikana. Aiemmin lupakäsittelyssä olleelle vedenottoratkaisulle laadittiin tarkkailuohjelma vuonna Uusi tutkimussuunnitelma on laadittu uuden vedenottoratkaisun ja siihen liittyvän vaikutusarvioinnin pohjalta soveltaen lisäksi muun muassa aikaisemmin laadittua tarkkailuohjelmaa. Vesienhoitosuunnitelmat ovat mukana pohjavedenoton lupahakemuksen intressivertailussa. Vesien- ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaan vesilain mukaisissa asioissa on otettava huomioon valtioneuvoston hyväksymät vesienhoitosuunnitelmat. Vesistöjen osalta on keskeistä tarkastella, muuttaako uusi hanke vesimuodostumaa siten, ettei hyvää tilaa voida saavuttaa. Hakijan mukaan ELY:n kanssa käydyn yhteydenpidon perusteella on todettu, että hankealueella osa vesimuodostumien luokittelusta on tehty hyvin puutteellisten tietojen pohjalta ja nykytila-arviotkin ovat lähinnä suuntaa-antavia, jolloin on riski väärästä luokittelusta. Hankkeen jatkokäsittelyn kannalta on erityisen tärkeää saada lisätietoa näiden vesimuodostumien nykytilanteesta. Oulun Vesi voi tehdä osan tutkimuksista itse, mutta pääosin ne tehdään konsulttityönä kysymyksessä olevia palveluita tarjoavilla yrityksillä. Vireille tulevan lupakäsittelyn kuluessa voi ilmetä lisätutkimustarpeita, joita ei vielä voida ennakoida. Hakija on esittänyt, että tutkimussuunnitelmaan saadaan tehdä pieniä tarkennuksia ja muutoksia Oulun Vesi liike-

9 9 laitoksen, Utajärven kunnan sekä Oulun ja Pudasjärven kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisten ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kesken sovittavalla tavalla. Hakemuksen mukaan samaan aikaan hakijan selvitysten kanssa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tekee tai teettää tutkimusalueella vesienhoito-suunnitelman tarkentamiseen liittyviä viranomaisselvityksiä ja tutkimuksia, joista ELY-keskus sopii alueen omistajien kanssa erikseen. Tutkimussuunnitelma Kasvillisuusseurannat Kasvillisuusseurannalla havainnoidaan, tulisiko pohjaveden ottaminen ja pohjavedenpinnan aleneminen mahdollisesti vaikuttamaan hankealuetta ympäröivien soiden suoluontoon ja kasvilajistoon. Seurantakohteiksi valitaan alueita, joilla ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA) ja Natura-arviointien yhteydessä tehtyjen selvitysten perusteella on muun muassa lähdelajistoa. Seuranta-alueiksi valitaan harjumuodostumien reunojen pohjavedestä riippuvaisia ympäristöjä, joille vedenoton lisätarkastelun perusteella kohdistuu todennäköisesti vedenoton vaikutuksia. Näiltä alueilta valitaan maastossa suokohteita sekä lähteitä, joissa mahdolliset pohjavedenoton vaikutukset voivat olla havaittavissa. Seuranta on syytä aloittaa hyvissä ajoin ennen mahdollista vedenoton käynnistymistä, jotta saadaan riittävästi tietoa kasvillisuudesta vedenottoa edeltävältä ajalta. Lisäksi kasvillisuusseurantoja varten Kälväsvaaran itäpuolelle vedenoton vaikutusalueen ulkopuolelle perustetaan kolme suoaluetta vertailukohteeksi. Kasvillisuuden seurantakohteita perustetaan seitsemään kohteeseen ja vertailukohteita kolmeen kohteeseen. Sanotut kohteet on esitetty hakemuksessa (piirustus 2). Kasvillisuutta seurataan lähtökohtaisesti neliöruutumenetelmällä. Maastoon puupaaluin merkittävien koealojen sijainti kirjataan lisäksi koordinaattien perusteella. Edustavat koealat valitaan maastossa kesien 2015 ja 2016 aikana. Soveltuva seurantamenetelmä arvioidaan kohteittain. Koealojen perustaminen ja seuranta ajoittuu todennäköisemmin kesä elokuulle. Koealojen perustamisen jälkeen seurantaa jatketaan 2 3 vuoden välein ennen vedenoton mahdollista käynnistymistä. Kasvillisuuskartoitukset tehdään soveltaen Ympäristöopasta nro 109: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa (Söderman, T. 2003).

10 10 Kasvillisuuskartoituskohteet. Kasvillisuuskartoituskohteet Tila nro Nro KSE 1 ruutu KSE KSE 3, ruutu 1 ja KSE 4 ruutu KSE 4 ruutu 2 ja KSE 5 ruutu KSE 5 ruutu KSE KSE VRT VRT VRT 3, ruutu 1, 2 ja Lähdekartoitus ja -seuranta Lähdekartoitus on suunniteltu tehtäväksi lähteillä: Isohete Hanganvaara N Hanganvaara Viinivaara E Viinivaara N Viinilä Kälväsvaara W Pohjavesimallinnuksen perusteella mainitut lähteet ovat sellaisia, että ne ovat pohjavedenoton vaikutusarvioinnin kannalta hyvin keskeisiä. Hakija on viitannut lähteiden osalta myös Vaasan hallinto-oikeuden antaman päätöksen perustelujen kappaleeseen, joka kuuluu: Hallinto-oikeus katsoo, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei voida varmuudella arvioida, vaarantuuko lähteiden suojelutavoite. Selvityksissä ei ole tarkasteltu lähteiden kokoa ja ominaisuuksia niin, että olisi mahdollista arvioida toisiaan vastaavien lähteiden esiintymistä hankealueen sisällä ja alueen ulkopuolella. Hallinto-oikeuden palautusratkaisun jälkeen hakijan tulee, mikäli haluaa jatkaa hakemustaan, esittää uusi vedenottosuunnitelma. Koska tällöin vedenoton määrä ja kohdistuminen alueittain voi muuttua, on tarpeen arvioida uudelleen hankkeen vaikutuksia yksittäisiin lähteisiin ja lähteiden suojelutavoitteeseen. Hallinto-oikeus toteaa, että arviossa on otettava huomioon yksittäisten lähteiden vesimäärän lisäksi myös niiden ekologia, kasvillisuus ja luonnonsuojelullinen arvo.

11 11 Lähdekartoitus täydentää vuonna 2009 tehtyä lähdekartoitusta. Lähteiden ja lähdepuron ympäristön kasvilajisto inventoidaan ja tarkistetaan aikaisemmin kohteilta kerättyjen tietojen paikkansapitävyys, kuten ympäröivässä maankäytössä tapahtuneet muutokset. Maastotyöt ajoittuvat todennäköisesti heinä elokuulle. Lähdekartoitus on aloitettu heinä elokuussa vuonna Seurantaa jatketaan 2 3 vuoden välein ennen vedenoton mahdollista käynnistymistä. Lähdekartoituskohteet. Lähde Tila nro Nro Isohete Viinivaara N Hanganvaara N Hanganvaara Viinivaara E Viinilä Kälväsvaara W Taulukon lähteillä mitataan myös virtaamaa ja vesipintoja. Virtaamaa mitataan siivikolla. Edellä olevassa taulukossa mainittuja pienempiä lähteitä sijaitsee Katosharjun alueella ( , nro 4 ja , nro 6), Viinivaaran pohjoisosassa ( , nro 61), Hanganvaaran alueella ( nro 68), Iso Olvasjärven eteläpuolella ( nro 72) sekä Kälväsvaaran lounaispuolella ( , nro 69). Näillä lähteillä lähdekartoitukset tehdään tarvittaessa tutkimuskauden aikana. Koekalastukset Edellisen kerran hankealueella on koekalastettu vuonna Hakijan mukaan uudet koekalastukset ovat välttämättömiä ennen uuden lupakäsittelyn aloittamista, jotta saadaan ajantasaista tietoa alueen kalastosta. Tarkoituksena on selvittää muun muassa kalalajien esiintymistä, lajistosuhteita ja kalakantojen tilaa. Koekalastukset suorittavalla taholla on voimassa oleva viranomaisen lupa tutkimustarkoituksessa tehtäviin koekalastuksiin. Verkkokoekalastukset Hakijan mukaan ennen vedenoton mahdollista käynnistymistä verkkokoekalastuksia on tarpeen tehdä noin kolmen vuoden välein Kirkaslammella ja Ahvenlammella. Koekalastuksilla saadaan tietoa kalakannan rakenteesta ja sen mahdollisesta muuttumisesta pitkällä aikavälillä. Verkko-koekalastuksissa käytetään Nordic-yleiskatsausverkoja standardia SFS-EN soveltaen. Ensimmäiset kalastukset ajoittuvat heinä syyskuulle Sähkökoekalastukset Sähkökoekalastuksia tehdään Olvas-, Leppi-, Sorsuan- ja Timo-ojalla sekä Nuoritta-, Marttis- ja Kivijoella yhteensä 9 kohteella. Koealoja on Sorsuanojalla ja Nuorittajoella 2 ja muilla uomilla 1. Koealueilta kalastetaan mahdollisuuksien mukaan noin 200 m 2 :n suuruiset alueet tai pieniltä

12 12 puroilta uomaa noin 40 m pitkä matka standardia SFS-EN soveltaen. Koe-alojen tarkka sijainti määritellään GPS-laitteella. Sähkö- ja verkkokoekalastuskohteet. Sähkökoekalastukset on tarkoitus tehdä ensimmäisen kerran heinä-elokuussa 2016 ja sen jälkeen noin kolmen vuoden välein. Nuorittajoen koekalastuskohteet kuuluvat myös turvetuotannon tarkkailun koekalastuskohteisiin. Kohdetunnus Vesistö Tila nro Nro S1 Olvasoja S2 Leppioja S3 Sorsuanoja, yläosa S4 Sorsuanoja, alaosa S5 Nuorittajoki, Viinikoski S6 Nuorittajoki, Kalliokoski S7 Timo-oja S8 Marttisjoki S9 Kivijoki V1 Ahvenlampi V2 Kirkaslampi Sähkökoekalastusten yhteydessä voidaan ottaa myös pohjaeläinnäytteitä. Kohteet on esitetty hakemusasiakirjoissa (piirustus 2 sekä liitteet 9 ja 10). Koekalastusten tulokset tallennetaan koekalastusrekisteriin. Pintavesien näytteenotto Lupahakemuksen laatimista varten tarvitaan tietoa pintavesien nykytilasta, jonka pohjalta arvioidaan vaikutuksia ja muutoksia veden laadussa, käytössä ja vesienhoitotavoitteiden toteuttamisessa (luokittelu). Nykytilatiedot ovat tärkeitä sekä hankevastaavan oikeusturvan kannalta että mahdollisten korvausvaatimusten käsittelyssä. Näytteenottoon mukaanottokriteereineen valitut vesistöt on esitetty hakemuksessa (piirustus 2) sekä seuraavassa taulukossa.

13 13 Vesistöt, joille haetaan lupaa näytteenottoon. Vesistöt Tila nro Nro Vesistöalueet, joihin vaikutukset selvimmin kohdistuvat Virtavedet Olvasoja Leppioja Sorsuanoja Kivijoki Järvet ja lammet Iso Olvasjärvi Iso Leppilampi Pikku Leppilampi Tuomilampi Ahvenlampi Kirkaslampi Paskolampi Luokitteluperusteet ja siinä tapahtuvat muutokset (ekologinen tila) Marttisjärvi Ahvenlampi Iso-Timonen Pikku-Timonen Kivijoki-Kokkojoki-Marttisjoki-Timo-oja Vertailuvesistö Kivijärvi Näytteenoton tulokset tallennetaan Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ylläpitämään rekisteriin (Hertta-tietojärjestelmä). Näytteiden

14 14 otossa noudatetaan ympäristöhallinnon pintavesien biologisen seurannan yleisohjeita. Pohjavesipintojen korkeuden seuranta Hankealueelle on rakennettu pohjavesiputkiverkosto pääasiassa ja 1990-luvuilla suoritettujen pohjavesitutkimusten yhteydessä. Havaintoputkia on seurattu satunnaisesti vuodesta 2001 alkaen. Viinivaara Kälväsvaara -alueella pohjavesipintoja havainnoidaan olemassa olevista pohjavesiputkista. Ennen mahdollista rakentamista vesipinnat mitataan enintään 4 kertaa vuodessa suunniteltujen ottamoiden putkista sekä muista alueenpohjavesiputkista. Pohjavesiputket ja koepumppauspisteet on esitetty hakemuksessa (piirustus 2). Hankealueen pohjavesitasoja on syytä seurata säännöllisesti lupavalmistelun ja käsittelyn ajan, jotta saadaan riittävästi tietoa pohjavedenpinnan luontaisesta vaihtelusta ennen vedenoton mahdollista käynnistymistä. Tämän vuoksi on tarpeellista, että jo asennetut havaintoputket ja koepumppauskaivot voivat sijaita kiinteistöillä sekä että niistä voidaan seurata pohjavedenkorkeutta ja -laatua, kunnes aluehallintovirastossa vireille tulevassa pohjavesihanketta koskevassa hakemusasiassa on saatu lainvoimainen päätös. Hakijan mukaan jo asennettujen tutkimusputkien poistamisesta ja uudelleen asentamisesta aiheutuisi tarpeettomia kustannuksia ja haitallisia ympäristövaikutuksia. Pohjaveden korkeuden tarkkailupisteet, putket ja kaivot. Pohjavesialue Tarkkailuputki Tilan nro Nro Viinivaara (Katosharju) L TVL MV Por Por 41, Mv9/1, 9, Ak Viinivaara (muu osa) Por K / , 323, 311, Mv9/2, Por7, 11, 39, Por42, Por43, Por45, 12, 12 lisäk., III/6, Por9, 40, 16, Por

15 15 A14, Por44, Por11/4, , Por11/3, Por5/5, 20, V/ Kälväsvaara Por11, Por5/ Por23, Mv Por20, Por24, Mv6, Por27, Mv4, Ak49/4, L15, Por Talousvesikaivojen vedenlaadun ja pohjavedenkorkeuden seuranta Talousvesikaivoista otetaan tarvittaessa vesinäytteet ja mitataan vedenkorkeus. Talousvesikaivojen seuranta on tutkimusjaksolla todennäköisesti pääosin kertaluonteista, arviolta 1 2 kertaa. Talousvesikaivot on esitetty hakemuksessa (piirustukset 2 6). Tutkimusalueen talousvesikaivot. Kaivon tunnus Tila nro Nro Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka Ka

16 16 Pintavedenkorkeuden ja virtaamien seuranta Järvet ja lammet, joiden vedenkorkeutta seurataan ja ojat, joiden virtaamaa mitataan, on esitetty seuraavissa taulukossa. Järvissä, joissa vedenkorkeuden muutokset ovat suuria, tehdään tarvittaessa rantojen tilan seurantaa. Pintavesien vedenkorkeutta havainnoidaan enintään 3-4 kertaa/vuosi. Kohteissa olevat vedenkorkeusasteikot ja mittapadot on asentanut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Taulukko 7. Pintavesien korkeuden tarkkailupisteet. Pintaveden korkeus Tila nro Nro Iso Leppilampi Tuomilampi Ahvenlampi Iso Olvasjärvi Paskolampi Pikku Leppilampi Kirkaslampi Taulukko 8. Pintavesien virtaaman tarkkailupisteet. Virtaama Tila nro Nro Sorsuanoja Sorsuanoja Olvasoja Olvasoja Leppioja Tutkimusalueella kulkeminen Viinivaarantie (tienro 18736) on Hetekyläntien ja Kuikkalammen väliseltä osalta yleinen tie. Kuikkalammen kohdalta tie jatkuu yksityistienä. Tutkimuskohteisiin kulkeminen tapahtuu valtaosin yksityisteitä. Luettelo tutkimuksissa käytettävistä yksityisistä teistä tila numeroineen on esitetty hakemuksen liitteessä 6. Liitteen 6 numerot viittaavat liitteessä 5 esitettyihin kiinteistötietoihin. Maastotutkimuksissa käytettävät tieyhteydet on esitetty piirustuksessa 2 sekä liitteissä sinisillä viivoilla. Tutkimukset ajoittuvat valtaosin kesäaikaan. Kesäaikana liikkuminen moottoriajoneuvoilla tapahtuu vain olemassa olevia kulkuyhteyksiä pitkin. Kesällä maastossa liikutaan jalkaisin. Pohjavesiputkien mittaaminen talviaikana edellyttää liikkumista moottorikelkalla maastossa. Tutkimuksia tehdään klo 7 20 välisenä aikana.

17 17 Oulun Vesi on hakenut oikeutta kulkea tutkimusalueeseen kuuluvalla maa- ja vesialueella sekä pitää alueella tutkimuksiin liittyvää välineistöä ja laitteita. Hakemuksen täydennyksessä tutkimusalueella tai -alueelle liikkumisesta on todettu, että kesällä tutkimusalueella teiden ulkopuolella liikutaan jalkaisin. Talvella tutkimukset rajoittuvat pohjavesiputkien lukemiseen ja vesipintojen mittaamiseen. Talvella säännöllisesti aurattava tie tutkimusalueella on Viinivaarantie Kuikkaperälle asti. Lisäksi asianomainen kiinteistönomistaja on ilmeisesti pitänyt auki tieyhteyden Olvasjärventieltä Viinilään. Viinivaaran keskiosassa sijaitsevalle maa-ainestenottoalueelle tietä on pidetty talvella auki, kun maa-aineksia on otettu. Ahvenlammelle tieyhteyden ovat kevät-talvisin auranneet ilmeisesti alueen mökkiläiset. Muita alueen yksityisteitä on aurattu vain satunnaisesti esimerkiksi metsätöiden tekemistä varten. Etäisimmät tutkimuskohteet sijaitsevat noin 10 km:n etäisyydellä jatkuvasti aurattavista teistä. Umpihangessa hiihtonopeus on arvioilta 3 4 km/h. Pohjavesiputkien lukemisessa mukana kuljetettavia varusteita ovat muun muassa tehokas lamppu, GPS, mittanauha, järeät putkipihdit, vasara, lumikengät, eväät, juotava neste (2-3 l) sekä ensiapulaukku. Mukana kuljetettavien varusteiden kokonaispaino on luokkaa kg. Tutkimusalueilla valoisa aika on talvella hyvin lyhyt, jolloin hiihtäen liikkuen voidaan käydä lukemassa vain pari pohjavesiputkea päivässä. Lisäksi hiihtämällä liikkuminen on riski työturvallisuuden kannalta eikä tällöin voida järjestää työntekijälle mahdollisuutta ruokailuun tai taukojen pitämiseen asianmukaisissa tiloissa. Työturvallisuusnäkökohdat huomioiden työn tekemiseen tarvitaan kaksi henkilöä. Hakijan mukaan aurattavien teiden ulkopuolella olevia pohjavesiputkia ei sanotuista syistä ole mahdollista kulkea talvella mittaamassa jokamiehenoikeudella hiihtäen. Alue, jossa on tarvetta liikkua moottorikelkalla, on merkitty hakemuksen täydennyksenä toimitettuun karttaan vihreällä rajauksella. Moottorikelkalla liikutaan aina ensisijaisesti kullakin alueella olevia tieuria pitkin. Myös moottorikelkalla liikuttaessa mukana tulee aina olla sukset ja/tai lumi-kengät, jotta metsästä pääsee pois esimerkiksi moottorikelkan rikkoutuessa. Tutkimusten aikataulu ja kesto Lupahakemusta valmisteleva työ on käynnistynyt heti kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen jälkeen. Lupavalmisteluun liittyvät luontoselvitykset, koekalastukset ja vesinäytteenotto on ollut tarkoitus käynnistää kesän 2015 aikana. Koska lupia tutkimuksiin ei ole sopimusteitse saatu, maastotyöt tulevat jatkumaan vuonna Tutkimusten aikataulu on esitetty tutkimussuunnitelmassa kunkin osaalueen osalta erikseen. Kokonaisuutena tutkimuslupaa haetaan siihen saakka, kunnes aluehallintovirastoon vireille tulevaan pohjavedenottoa koskevaan hakemukseen on saatu lainvoimainen päätös tai korkeintaan seitsemäksi vuodeksi.

18 18 Perusteena tutkimusluvan hakemiseen maksimissaan seitsemäksi vuodeksi on hankkeen monitahoisuus ja laajuus sekä vedenottoa koskevan lupahakemuksen ennakoitavissa oleva pitkä käsittelyaika. Tutkimuslupa-alueiden käyttö sekä ympäristön tila ja käyttö Maankäyttö ja asutus Tutkimusalue sijaitsee Pudasjärven ja Oulun kaupunkien sekä Utajärven kunnan alueella. Alueella ei ole muita oikeusvaikutteisia kaavoja kuin Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja kaava on tullut lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden tekemällä päätöksellä. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaa ollaan uudistamassa. Maakuntavaltuusto hyväksyi 1. vaihemaakuntakaavan Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavasta on ollut luonnos nähtävillä keväällä Maakuntakaavojen yhdistelmäkartassa (hakemuksen kuva 2) on esitetty muun muassa lainvoimaisen Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan (2006) ja maakuntavaltuuston ( ) hyväksymän Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavan merkinnät sekä 2. vaihemaakunta-kaavaluonnoksen merkinnät. Maakuntakaavassa Viinivaaran ja Kälväsvaaran alueet on osoitettu laajoiksi pohjavesialueiksi, jotka soveltuvat pohjaveden ottamiseen maakunnallista tai seudullista tarvetta varten. Katosharjun ja Viinivaaran alueelle on osoitettu maa-ainestenottoalueita (eo). Kälväsvaara kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan (MY-hs). Osa Viinivaaran alueesta kuuluu myös valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Viinivaaran alueen läheisyydessä on luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä suoalueita (luo-1). Tutkimusalueella ja sen läheisyydessä on Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita sekä luonnonsuojelualue. Viinivaaraan on osoitettu myös tieyhteystarve. Maakuntakaavojen yhdistelmäkartta (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2015)

19 19 Viinivaaran ja Kälväsvaaran alue on pääasiassa asumatonta aluetta eikä vakinaisia asukkaita itse pohjavesialueella ole. Vakinaista asutusta on Iso Olvasjärven eteläpuolella sekä Kuikkaperässä. Vapaa-ajan asuntoja on lisäksi lähinnä Ahvenlammen, Pienen Leppilammen ja Nuorittajoen rannalla. Viinivaaran lähialueen yhdyskuntarakennetta on kuvattu Suomen ympäristökeskuksen yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän tietojen avulla. Viinivaaran lähialueen YKR:n mukainen yhdyskuntarakenne vuonna Yksittäinen asuinrakennus aiheuttaa halkaisijaltaan 2250 m maaseutuasutusympyrän. Maaseutuasutus sinisellä, pienkylät (20 39 asukasta) oranssilla, kylät (yli 39 asukasta) vihreällä ja taajamat punaisella. Hankealueen likimääräinen rajaus mustalla viivalla. (Ympäristöhallinto 2013: OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu ). Tutkimusalueen loma-asutus sijoittuu pääosin lähistöllä olevien lampien Ahvenlampi, Tuomilampi ja järvien Iso-Olvasjärvi ja Iso-Timonen rannoille ja osa muun muassa Nuorittajoen varrelle. Alueen taloudellisesti tärkein maankäyttömuoto on metsätalous. Alueet ovat valtaosiltaan mäntyvaltaisia kuivia kankaita. Suurimmat maanomistajat alueella ovat Metsähallitus ja Timosen yhteismetsä, jonka yhtenä osakkaana on Oulun kaupunki. Laajoja metsähakkuita yhteismetsän alueella on viime aikoina suoritettu Ahvenlampien välillä sekä Hanganvaaran ja Viini-vaaran länsilaidalla. Viinivaaran alueella toimii Pudasjärven paliskunta. Viinivaaran keskiosassa on yksi voimassa oleva maa-ainesten ottolupa, joka on myönnetty Rudus Oy:lle Oulunkaaren ympäristölautakunnan

20 20 päätöksellä , 7. Ottoalue sijaitsee Utajärven kunnan alueella kiinteistöllä Timosen yhteismetsä 889:874:1:0. Luvan mukainen ottoalue on 7,15 ha ja ottomäärä m 3. Lupa on voimassa asti. Kyseiselle alueelle on aiemmin myönnetty Rudus Oy:lle maa-ainestenottolupa vuonna 1995 ja sen laajentamiseen lupa vuosina 1998 ja Pohjavesialueet Tutkimusalue sijoittuu I-luokan pohjavesialueille Viinivaara ( ), Viinivaara ( ) ja Kälväsvaara ( ). Luonnonsuojelukohteet Luonnonsuojelu Tutkimusalueella ja sen lähistöllä sijaitsee Kiiminkijoki Natura-alueeseen (FI , SCI-alue) kuuluvia järviä, pieniä jokia ja puroja. Olvassuon Natura-alue (FI , SCI/SPA-alue) sijaitsee Pitäminmaan, Kokkomaan ja Kälväsvaaran välittömässä läheisyydessä. Alue on suojeltu soidensuojelualueena (Näätäsuon-Sammakkosuon soidensuojelualue SSA110082) ja on osin Olvassuon luonnonpuistoa (LPU110009). Alueen lounaisosassa on Ryömän luonnonsuojelualue (YSA200009). Natura-alue on monimuotoinen kokonaisuus. Olvassuon alueella on ollut vireillä kansallispuistohakemus, joka ei ole edennyt. Viinivaaran länsi- ja lounaispuolella olevien Hanganvaaran lähteiden ympäristöihin on rajattu yksityinen luonnonsuojelualue Osmo Paldaniuksen luonnonsuojelualue (YSA208035). Alue on suojeltu METSO-ohjelman puitteissa, turvaamaan metsätalousalueella sijaitsevan pienialaisen luonnontilaisen metsän säilyminen metsätaloustoimien ulkopuolella. Maakuntakaavaehdotuksessa luo-1 -alueita ovat Viinivaaran eteläpuolella sijaitseva Iso Särkisuo, Sarvivaaran eteläpuolella sijaitseva Sarvisuo ja Katosharjun itäpuolella sijaitseva Leppisuo. Iso Särkisuo luo-1 -alueen keskellä on havaittu lievää lähteisyyttä. Suolla on havaittu alueellisesti uhanalaisia kasvilajeja. Sarvisuon luo-1 -alueella on pohjavesipurkautumia ja lähteikköjä suon eteläreunalla. Alue on aapakeidassuo. Sirppisammalrimpinevoja esiintyy alueella. Pohjaveden virtaussuunta on Viinivaarasta Sarvisuon suuntaan. Leppisuo luo-1 -alueella ei esiinny aitoja lähteikköjä. Pohjavesipurkautuma on havaittu pohjavesialueen reunassa. Rauhoitettuja lajeja esiintyy alueella. Pohjaveden virtaussuunta on Viinivaarasta Leppilammen suuntaan. Uhanalaiset kasvit Muutamia huomioitavia lajiesiintymiä on pohjavesialueilla. Korkeamman statuksen omaavat lajit keskittyvät Natura-alueelle. Uhanalaisten kasvien esiintymät on merkitty hakemukseen liitettyyn piirustukseen (piirustus 1 kuva 4). Harjujensuojeluohjelma Suurin osa Kälväsvaarasta kuuluu valtakunnallisen harjujensuojeluohjelmaan.

21 21 Kiinteät muinaisjäännökset Asuinpaikka sekä mahdollisesti useampiakin hautapaikkoja sijaitsee Iso- Olvasjärven eteläpuolella Viinivaaran itäpäässä. Rakkakuoppia on löydetty Iso Olvasjärven kaakkoispuolelta Kälväsvaaran länsipäästä. Mahdollisia pyyntikuoppia on löydetty Kälväsvaaran keskiosasta. Vesilain mukaiset kohteet Lähteet eri osissa aluetta ovat vesilain mukaisia kohteita. Tutkimusten arvioidut vaikutukset Hakija on esittänyt seuraavan arvion tutkimusluvan nojalla tehtävien toimenpiteiden vaikutuksista. Maankäyttöön kohdistuvat vaikutukset Alueella suoritettavilla tutkimuksilla ei ole vaikutusta alueen maankäytölle eivätkä ne rajoita alueen nykyisentyyppistä maankäyttöä. Tutkimuksiin liittyvät vaikutukset ovat verrattavissa jokamiehenoikeudella tapahtuvaan liikkumiseen. Maa- ja kallioperään sekä pohjavesiin kohdistuvat vaikutukset Tutkimuksilla ei ole vaikutusta tutkimusalueen maa- ja kallioperään eikä pohjaveteen. Vaikutukset suojelukohteisiin Tutkimukset tulevat valtaosin ajoittumaan kesäaikaan, jolloin alueella liikutaan moottoriajoneuvoilla vain olemassa olevia kulkuyhteyksiä. Maastossa liikkuminen tapahtuu jalkaisin ja sen vaikutukset ovat verrattavissa jokamiehenoikeudella tapahtuvaan liikkumiseen. Kasvillisuuskartoituksessa havainnot kirjataan tai dokumentoidaan valokuvaamalla. Kasviruudut merkitään maastoon puukepeillä, jotka eivät aiheuta haittaa ympäristölle. Olvassuon luonnonpuistoon tullaan hakemaan erikseen liikkumislupa Metsähallitukselta. Vesikasvillisuus, pohjaeläimet Tutkimuksilla ei ole vaikutusta vesikasvillisuuteen tai pohjaeläimistöön. Kalasto Sähkökoekalastuksessa saalis kerätään haaviin, kirjataan ja päästetään vapaaksi, joten tutkimuksella ei ole vaikutuksia kalastoon. Verkkokoekalastuksissa saatua saalista ei voida kirjausten jälkeen palauttaa vesistöön. Verkkokoekalastus tehdään koeverkoilla yhden kerran tai korkeintaan muutaman kerran kussakin kohteessa, joten sillä ei ole vaikutusta vesistöjen kalakantoihin.

22 22 Kalastotutkimusten osalta hakija on lisäksi todennut, että Kirkas- ja Ahvenlammessa verkkokoekalastuksia on tarpeen tehdä pari kertaa tutkimusjaksolla. Verkkokoekalastuksissa yksi kalastuskerta käsittää noin 10:n verkon laskemisen lampeen yhden yön ajaksi. Verkkokoekalastettavat vesistöt ovat suhteellisen karuja. Aikaisempien koekalastustietojen perusteella kalansaalis painottuu pieniin särkiin ja ahveniin. Ahvenlampeen on aikaisemmin istutettu siikaa ja muikkua. Koekalastuksessa ei ole todennäköistä, että saaliiksi saadaan siikaa. Saaliin arvioidaan aikaisempien kokemusten perusteella olevan luokkaa 0,5 kg/verkko, jolloin kokonaissaalis kalastuskertaa kohti on muutaman kilon. Ahvenen käypä arvo vesistön rannalla on 2 /kg ja särki luokitellaan roskakalaksi, jonka arvo on 0 /kg. Tällöin kalansaaliin laskennallinen arvo on enintään 10 /kalastuskerta. Hakijan arvion mukaan verkkokoekalastuksilla ei ole vaikutusta vesistöjen kalakantoihin. Lisäksi kalansaaliin taloudellinen arvo on hyvin vähäinen. Yleisenä käytäntönä on ollut, ettei verkkokoekalastusten kalansaaliista ole maksettu korvauksia. Edellä mainituilla perusteella hakija on katsonut, että myöskään tässä tutkimuslupahakemuksessa tarkoitetuista koekalastuksista ei aiheudu perustetta kalansaaliin korvaamiseen vesialueiden haltijoille. Vesien ekologinen ja kemiallinen tila Tutkimuksilla ei ole vaikutusta vesistöjen ekologiseen tai kemialliseen tilaan. Yhteenveto vaikutuksista Hakijan mukaan alueella tehtävistä tutkimuksista ei ennalta arvioiden aiheudu haitallisia vaikutuksia ympäristölle eikä kalastolle, vesieliöstölle tai muulle vesiluonnolle. Tutkimuksista ei myöskään aiheudu puuston tai muun kasvuston turmeltumista. Arvio tutkimusten aiheuttamasta haitasta alueen omistajille ja alueen käytölle Tutkimuksista maanomistajille aiheutuva haitta on lyhytaikainen, ja ilmenee heidän alueensa käyttönä tai alueen läpi kulkemisena tutkimusten ajan. Tutkimustoiminnasta ei etukäteen arvioida aiheutuvan korvattavaa vahinkoa tai muuta edunmenetystä. Alueella on aikaisemmin tehty vastaavan tyyppisiä tutkimuksia eikä tiedossa ole, että ilmoituksia tutkimusten aiheuttamista haitoista olisi tehty. Tiedotus ja raportointi Tutkimusten käynnistyessä lähetetään kirje kaikille tutkimusalueen maanomistajille sekä vesialueen ja kalastusoikeuden haltijoille. Tutkimusten käynnistymisestä ilmoitetaan myös Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskukselle, Oulunkaaren ympäristöpalvelulle sekä Oulun kaupungin ympäristöpalvelulle. Tutkimusten alussa toimitettavassa kirjeessä ilmoitetaan, että tutkimusten yksityiskohtainen aikataulu ja tulokset löytyvät Oulun Veden nettisivuilta. Lisäksi kirjeessä informoidaan asianosaisia

23 23 siitä, mitkä tutkimustulokset tulevat olemaan luettavissa ympäristöhallinnon järjestelmästä. Tutkimusten tulokset tallennetaan ympäristöhallinnon Hertta-järjestelmään. Pintavesitulokset tallennetaan Hertan pintavesien tila -osion alla oleviin vedenlaatu-, pohjaeläimet- ja kasviplankton- ja koekalastusrekistereihin. Päällysleville ja vesikasveille on tulossa omat rekisterit, mutta mikäli ne eivät ole vielä käytettävissä, päällyslevätulokset toimitetaan prn-tiedostona ja vesi-kasvitulokset luokittelupohjille tallennettuina Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen (Mirja Heikkinen). Pohjavesitulokset tallennetaan Hertan pohjavesiosioon. Uhanalaiset eliölajitiedot toimitetaan ympäristöhallintoon siirrettäväksi Eliölajit-rekisteriin. Koekalastus- ja eliölajirekistereitä lukuun ottamatta Hertta-järjestelmään tallennetut tiedot ovat julkisia Oiva-palvelun kautta Oiva-palvelun käyttäjäksi pääsee rekisteröitymällä ja rekisteröitymisen jälkeen käyttäjälle toimitetaan sähköpostissa palvelussa tarvittava salasana. Tutkimusluvan myöntämisen ja aloittamisen oikeudelliset edellytykset Hakijan mukaan tutkimukset ovat välttämättömiä hankkeen suunnittelun kannalta sekä pohjavedenotosta ympäristölle ja maanomistajille aiheutuvien haittojen minimoimisen kannalta. Vedenhankinnan varmistamishanke on yleisen edun vaatima ja siitä saatava hyöty on siitä johtuvaa haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on kehotuskirjeessään todennut (hakemuksen liite 4), että vedenhankinnan varmistaminen tulee toteuttaa mahdollisimman pikaisesti nykyiseen yhteen päävesilähteeseen kohdistuvien riskien takia. Hakija on pyytänyt, että tutkimuslupalupahakemuksen mukaiset tutkimukset saadaan aloittaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakemuksen mukaisista tutkimuksista ei ole ennakoitavissa sellaista vahinkoa tai muutoksia luonnossa, jotka eivät ole oleellisilta osin palautettavissa siinä tapauksessa, että lupapäätös kumotaan tai sen määräyksiä muutetaan. Joten estettä töidenaloittamisluvan myöntämiselle ei ole. Tutkimusten välittömällä toteuttamisella on merkittäviä yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Tutkimusten lykkääntyminen viivästyttäisi hankkeen varsinaisen lupahakemuksen valmistelua. Neuvottelu Aluehallintovirastossa on pidetty aluehallintoviraston ja hakijan edustajien kesken neuvottelu hakemuksen täydentämiseen liittyvistä kysymyksistä.

24 24 Hakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty arviolla verkkokoekalastuksen vaikutuksista kalakannoille ja saaliin arvoon ja selvityksellä tutkimuslupaalueille kulkemisesta talvella. Hakemusta on täydennetty päivitetyllä kartalla tutkimuslupaalueista. Päivitetty kartta korvaa hakemuksen liitteenä 18 olleen kartan. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa sekä Oulun ja Pudasjärven kaupungeissa sekä Utajärven kunnassa sekä varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Kaleva-sanomalehdessä. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Lapin ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselta sekä Oulun kaupungilta ja kaupungin ympäristönsuojeluviranmaiselta, Pudasjärven kaupungilta ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Utajärven kunnalta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Kuulutus ja asiakirjat on julkaistu soveltuvin osin internetissä aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelussa. LAUSUNNOT 1) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualue on todennut tutkimuslupahakemuksesta, että tutkimusten tulosten perusteella voidaan nykyistä paremmin suunnitella vedenotto tapahtuvaksi siten, että ympäristö- ja luontovaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Vaikutukset pohjavesiolosuhteisiin on suurelta osin arvioitu aiempien koepumppausten yhteydessä. Lisäksi tutkimuksilla on tarkoitus tarkentaa Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjä Viinivaaran alueen pintavesimuodostumien luokittelua. Nykyinen luokittelu on tehty hyvin puutteellisten tietojen perusteella. Näistä syistä ELY-keskus on katsonut, että tutkimusten suorittaminen on tarpeellista ja yleisen edun vaatimaa. Tutkimussuunnitelman mukaisella toiminnalla ei ELY-keskuksen näkemyksen mukaan todennäköisesti ole haitallisia vaikutuksia Natura-alueeseen, eikä tutkimusten toteuttaminen edellytä luonnonsuojelulain mukaisia poikkeamislupia lajien rauhoitussäännöistä. Uhanalaisten lajien osalta sijaintitiedot puuttuvat suurten petolintujen pesäpaikkojen osalta. Alustavan tarkastelun perusteella tutkimukset eivät kuitenkaan sijoitu pesien lähialueille.

25 25 ELY-keskus on katsonut, että kasvillisuuden tarkkailua koskeva osio on suppea; esitetyn perusteella ei ole välttämättä mahdollista arvioida, saadaanko suunnitellun hankkeen vaikutuksista riittävä kuva. Esitettyjen seurantakohteiden valintaa, sijaintia ja määrää ei perustella millään tavalla eikä seurantakohteista ole kuvausta. Myöskään vireille tulevan vedenottohankkeen arvioituja vaikutusalueita ei ole kuvattu kartalla. Todennäköisesti hakijalla on tiedossaan suunnitellut vedenottopisteet ja ottomäärät. Arvioidut vedenoton vaikutusalueet tulisi kuvata kartalla nykyistä tarkemmin sisältäen myös vaikutuksenalaiset suoalueet, ei ainoastaan lähteikköalueet. Seurannasta ja kartoituksesta puhutaan sekaisin: onko tarkoitus tehdä vain neliökoealaseurantaa eikä kasvillisuuskartoituksia? Seurantamenetelmät jäävät epäselviksi; tehdäänkö neliökoealoja peittävyysmenetelmällä? Peittävyysmenetelmä on seurantamenetelmänä subjektiivinen; muutosten tulee olla melko suuria, ennen kuin ne näkyvät tuloksissa luotettavasti. Haitalliset vaikutukset voivat näkyä viiveellä ja poikkeukselliset olosuhteet (runsassateinen tai kuiva kesä) voivat vaikuttaa tuloksiin. Myös viittaus Södermanin oppaaseen jää epäselväksi. Miten sanottua opasta noudatetaan tutkimuksissa? Lähdelajisten kasvillisuusselvitys ei välttämättä anna riittävää tietoa niiden ekologisen arvon selvittämisestä. Selvityksessä tulisi inventoida myös pohjaeläimistö. Myös erityyppiset lähteet, lähdepurot ja yksittäisten lähteiden erityyppiset osat tulisi selvittää nykyistä tarkemmin. Tutkimusten suunnittelussa on huolehdittava, että nyt tehtävillä tutkimuksilla saadaan riittävällä tarkkuudella selvitettyä alueen lähteiden kokonaistilanne Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisun edellyttämällä tavalla. Pohjavesiputkien pinnankorkeuden mittaaminen ja näytteiden ottaminen niistä on vakiintunutta toimintaa, jota suoritetaan käytännössä jokaisella vedenhankintakäytössä olevalla pohjavesialueella säännöllisesti vuoden ympäri. Olemassa olevien pohjavesiputkien pinnankorkeuksien mittaaminen voidaan ELY-keskuksen näkemyksen mukaan suorittaa hakemuksen mukaisella tavalla. Pinnankorkeuksia havainnoitaessa ja erityisesti verrattaessa pintoja mahdollisiin aiempiin mittaustuloksiin, on huomioitava eri korkeusjärjestelmien väliset erot. ELY-keskuksen mukaan hakemuksen luvussa kuvatun pintavesien näytteenoton tulee kattaa sekä fysikaalis-kemialliset muuttujat että kohteen olosuhteista riippuen soveltuvat biologiset muuttujat. Ottamalla näytteet useana vuotena ja myös vertailuvesistöstä (Kivijärvi) voidaan vuosien väli-sen vaihtelun riski minimoida. Näytteenottoajankohdat ja -menetelmät tulee valita vesienhoidon seurannan kriteerien mukaisesti ja tulokset tulee tallentaa ympäristöhallinnon rekistereihin. Hakemuksen luvussa 8.3 kerrotaan Oiva-palvelusta. ELY-keskus on huomauttanut, että Oiva-palvelu on poistunut käytöstä ja kaikki avoin ympäristötieto löytyy Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) uudesta avoin tieto -palvelusta ELY-keskuksen mukaan tutkimuksille voidaan myöntää lupa tässä lausunnossa esitetyt tarkennukset huomioiden. Tutkimusten tarkoituksena on hakemuksen johdannon mukaan ''hankkia tietoa mm. alueen lähteistä,