SYKETTÄ SAVILAHDELLA. Hanke Kuopion korkeakoululiikunnan yhteensovittamiseksi Saara Hanhela

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYKETTÄ SAVILAHDELLA. Hanke Kuopion korkeakoululiikunnan yhteensovittamiseksi 2013-2014 20.9.2013. Saara Hanhela"

Transkriptio

1 Liite 1 Hankehakemukseen Sykettä Savilahdella Hanke Kuopion korkeakoululiikunnan yhteensovittamiseksi Opetus- ja kulttuuriministeriö Erityisavustus: Aikuisten terveyttä edistävän liikunnan valtakunnallinen kehittäminen SYKETTÄ SAVILAHDELLA Hanke Kuopion korkeakoululiikunnan yhteensovittamiseksi Saara Hanhela Korkeakoululiikunnan suunnittelija Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta SAVOTTA sekä Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta ISYY 1

2 1 Johdanto Olemme tänä vuonna 2013 aloittaneet Kuopion korkeakoululiikunnan kehittämishankkeen Sykettä Savilahdella. Hankkeemme on kaksivuotinen, ensimmäiseksi toimintavuodeksi 2013 OKM on myöntänyt meille rahoituksen. Tällä hankehakemuksen suunnitelmaosiolla avaamme tarpeitamme vuoden 2014 toiminnan tukemiseksi ja kehittämistyön jatkumiseksi. Hankesuunnitelma on alun perin kirjoitettu kaksivuotista hanketta varten, joten tässä suunnitelmassa pohjana toimii vuosille kirjoitettu hankesuunnitelma. Hankesuunnitelmaa on täydennetty kuvauksella hankkeen toteutuneista toiminnoista sekä vuoden 2014 toimintaa tarkentaen. Täydennykset ovat seuraavissa tekstiosuuksissa seuraavin sisällöin: Kohdassa 3.3 esitellään hankkeen tarkennetut tavoitteet vuodelle Suunnitelman tekstikohdassa 4, 4.1 ja 4.2 kerrotaan lyhyt kuvaus siitä, mitä olemme tehneet vuonna 2013 sekä kuvaus hankkeen tulevasta toiminnasta. Toimenpidesuunnitelmassa, tekstikohdassa 5.1 on päivitetty suunnitelma vuoden 2014 osalta. Hankehakemuksen liitteessä 2 on päivitetty talousarvio. 2 Tausta ja tarve hankkeelle Ympäri Suomea on alettu kiinnittää enemmän huomiota korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointiin ja liikkumiseen. Jo asemansa vahvistanut Oulun korkeakoululiikunta sekä vankan aloituksen saanut Saimaan korkeakoululiikunta ovat loistavia esimerkkejä siitä, miten pienemmässäkin kaupungissa voidaan tuottaa laadukkaita ja monipuolisia hyvinvointipalveluita korkeakouluyhteisölle. Valtion tasolla tehdyt linjaukset korkeakoululiikunnan suosituksista (2011) sekä periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista (2008) ovat osaltaan tukeneet korkeakoululiikunnan kehitystä ja näin puhuneet liikkuvamman korkeakoulun puolesta. Myös Kuopion korkeakoululiikunnassa on huomattu vajavaisuutta, yliopisto ja ammattikorkeakoulu tuottavat pienellä budjetilla pienimuotoisia palveluita omille opiskelijoilleen sekä henkilökunnalleen. Kuopion korkeakoulujen fyysiseen sijaintiin on tulossa suuria muutoksia. Vuosien välisenä aikana Savonia-ammattikorkeakoulun kaikki yksiköt yhtä lukuun ottamatta muuttavat yliopiston kanssa samalle kampusalueelle. Tällä hetkellä kampuksella on yliopisto-opiskelijoita n sekä yliopiston henkilökuntaa Lisäksi sinne on muuttanut jo 1000 ammattikorkeakoulun opiskelijaa ja työntekijää. Muuton seurauksena syksyllä 2015 kampuksella olisi kaikkiaan ammattikorkeakoulun opiskelijoita n ja henkilökuntaa 400. Yhteensä henkilömäärä tulee olemaan n opiskelijaa ja n työntekijää. Kampuksen nykyiset liikuntapalvelut ja -tilat eivät riitä tämän hetkisiin tarpeisiin, joten korkeakoululiikunnan yhdistymiseen ja järkevöittämiseen on suuri tarve. Yleinen tahtotila on, että Kuopion korkeakoululiikunnan on ensin yhdistyttävä, jonka jälkeen sitä voidaan kehittää ja monipuolistaa. Tästä syystä Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta (ISYY) sekä Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (SAVOTTA) ovat päättäneet aloittaa yhdessä projektin, jonka tavoitteena on tuottaa Kuopion korkeakouluyhteisölle yhteiset liikuntapalvelut. Työhyvinvoinnin asiantuntijayritys Odum on vastikään julkaissut selvityksen suomalaisen työntekijän hyvinvoinnista. Tutkimukset osoittavat, että terveyskäyttäytyminen vaikuttaa työntekijän kokemukseen hänen työkyvystään lähitulevaisuudessa. Selvityksen mukaan erityisesti nuorten ( vuotiaat) 2

3 terveyskäyttäytyminen on huolestuttavinta. Jopa kolmannes työkyvystään epävarmoista vuotiaista ei tutkimuksen mukaan harrasta liikuntaa viikoittain. Vaikka fyysisestä hyvinvoinnista suurin vastuu on ihmisellä itsellään, hyvinvointia tukevat, helposti saatavilla olevat ja edulliset liikuntapalvelut madaltavat liikkumisen kynnystä. Kuopiossa tärkein tavoite on toimivien palveluiden kautta edistää yksilön valmiuksia kokonaisvaltaisesti liikkuvamman elämäntavan luomiseksi ja tätä kautta tuottaa hyvinvointia opiskelijoille. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksessa (YTHS 2008) on selvitetty alle 35-vuotiaiden yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveyttä kokonaisvaltaisesti. Tutkimuksen tilastojen mukaan joka kymmenes (10%) opiskelija ei harrasta kuntoliikuntaa lainkaan, hieman yli kolmasosa (36%) harrastaa kaksi tai kolme kertaa viikossa sekä neljäsosa (24%) harrastaa ainakin neljä kertaa viikossa. Opiskeluterveys 2011 teoksessa esitellään korkeakoulu-opiskelijoiden liikuntatottumuksia. Teoksen mukaan korkeakouluopiskelijoilla on runsaasti terveysongelmia kuten ylipaino, ylä- ja alaselän oireet, astma sekä masennus. Näiden kehittymiseen tai hoitoon liikunnalla on suuri vaikutus. Liikunnalla on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kautta merkitys myös opiskeluissa jaksamiseen sekä tärkeä rooli sosiaalisten suhteiden ylläpidossa ja stressinhallinnassa. Yliopiston sekä ammattikorkeakoulun yhteistä liikuntapalvelujen suunnittelua tukee moni seikka. YTHS:n terveystutkimuksen mukaan yliopisto-opiskelijoista 45 % käyttää korkeakoulun liikuntatarjontaa, kun taas ammattikorkeakouluopiskelijoista niitä käyttää vain 15 %. Muiden tarjoamia ja omatoimisia liikuntapalveluita opiskelijat käyttävät tasavertaisesti. Ammattikorkeakouluopiskelijat liikkuvat täten vähemmän kuin yliopisto-opiskelijat. Liikkumattomuuteen vaikuttaa se, että ammattikorkeakouluopiskelijoille tarjotaan heikompia ja vähäisempiä korkeakoululiikunnan palveluita. Korkeakoululiikunnan suosituksissa (2011) kuvataan korkeakoulujen toimivia liikuntapalveluja sekä esityksiä niiden toteuttamiseksi ja arvioimiseksi. Suosituksissa kannustetaan tekemään yhteistyötä korkeakoulujen kesken. YTHS:n tutkija Kristina Kuntun mukaan opiskeluaika on hyvä aika vaikuttaa nuoren aikuisen terveystottumuksiin, sillä nuorena opitut tavat kantavat monesti koko loppuelämän ajan (mm. YTHS:n vuosikatsaus 2011). Myös valtioneuvoston liikunnan edistämisen linjoissa esitetään yhtenä tavoitteena, että nuoret aikuiset ylläpitävät liikunnallista elämäntapaa itsenäistymisen ja opiskeluvaiheen aikana. Tähän Opetus- ja kulttuuriministeriö on toimenpideohjelmassaan vastannut kannustamalla korkeakouluja lisäämään keskinäistä alueellista yhteistyötä liikunta- ja hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi. Sen lisäksi, että hanke toisi hyvinvointia Kuopion korkeakoulujen opiskelijoille sekä henkilökunnalle, siitä olisi hyötyä jo olemassa oleville palvelujen tarjoajille. Korkeakoululiikunnan mainostaessa liikuntaa ja aktivoidessa ihmisiä, koko Kuopion liikuntapalveluihin liittyvään järjestelmään virtaa enemmän käyttäjiä. Näin ollen hankkeemme myötä saadaan jo olemassa olevista palveluista enemmän irti, kun ne tuodaan näkyvämmäksi. Hankkeesta hyötyy palvelujen käyttäjien lisäksi moni muukin alueemme liikkuja ja liikuttaja. 2.1 Hankkeen valmistelusta Tämä hankesuunnitelma esittelee, mitä hankkeessa on tarkoitus tehdä ja mitkä ovat sen toiminnalliset edellytykset ja raamit. Hankkeen kohteena ovat kaikki Itä-Suomen yliopiston sekä Savoniaammattikorkeakoulun Kuopion kampuksella olevat opiskelijat sekä henkilökunta. Hankkeen avulla Kuopion korkeakoululiikunta saisi kipeästi tarvitsemansa sysäyksen, jonka jälkeen toiminta voi tulla osaksi korkeakoulujen arkea. Itä-Suomen yliopistossa Kuopion kampuksella on opiskelijoita n sekä henkilökuntaa Savonia-ammattikorkeakoulun Kuopion kampuksella opiskelijoita on n sekä henkilökuntaa 400. Kaikkiaan korkeakoululiikunta voisi Kuopiossa tavoittaa n ihmistä. Tavoite on, 3

4 että viiden vuoden kuluttua hankkeen aloittamisesta, vuonna 2018, 30% potentiaalisesta käyttäjämäärästä löytää korkeakoululiikunnan palvelut omakseen. Hankkeen valmistelu aloitettiin työryhmässä alkuvuodesta Työryhmä kokoontui keväällä kolmesti, ryhmässä on toiminut edustaja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnasta, Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnasta, Itä-Suomen yliopistosta, Savonia-ammattikorkeakoulusta sekä Opiskelijoiden Liikuntaliitosta. Keväällä tehdyn selvityksen pohjalta päädyttiin palkkaamaan projektisuunnittelija syksyksi Hänen tehtävänään on ollut korkeakoulujen nykyisten liikuntapalveluiden kartoittaminen, Kuopion liikuntatilojen ja niiden varaustilanteen kartoittaminen, yhteistyön kartoittaminen eri liikuntapalvelujen tuottajien kanssa sekä Kuopion korkeakoululiikunnan hankesuunnitelman valmistelu. Korkeakoulut ovat sitoutuneet hankkeeseen maksamalla projektisuunnittelijan palkan syksyn ajalta. Opiskelijoiden Liikuntaliitto on ollut koko ajan mukana suunnittelussa. OLL:stä on käyty Kuopiossa tapaamassa projektisuunnittelijaa, myös sähköpostien vaihto on ollut aktiivista. Opiskelijoiden Liikuntaliiton tuki on olemassa koko hankkeen toiminta-aikana, heillä on erityisosaamista, jota voimme hyödyntää hankkeessamme. Hanke tulisi todelliseen tarpeeseen Kuopiossa. Vallitsevassa tilanteessa korkeakoulut tuottavat ostopalveluna ylioppilas- sekä opiskelijakunnalta liikuntapalvelut niin opiskelijoille kuin henkilökunnalle, joita hoitaa molemmissa organisaatioissa yksi ihminen osa-aikaisesti muiden työtehtävien ohella. Kummallakaan ei ole resursseja kehittää monipuolisempia liikuntamahdollisuuksia tai tehdä yhteistyötä kaupungin sekä paikallisten liikuntaseurojen ja yrittäjien kanssa siinä laajuudessa, missä sitä voisi tehdä. Kuopiossa liikuntatilojen jakomalli noudattaa järjestystä, jossa työpaikkaliikunnalle sekä opiskelijoille suunnattu liikunta sijoittuvat huonosti. Esimerkiksi koulujen liikuntatilojen vakiovuoroja jaetaan seitsemän kategorian mukaan, jossa korkeakouluopiskelijat tulevat tärkeysjärjestyksessä vasta viidentenä. Neuvottelut sekä molemminpuolinen hyötyajattelu voisivat helpottaa tätä tilannetta. Edellä mainittujen, laajempien yhteistyökuvioiden lisäksi suunnitteilla on muun muassa liikuntatuutoroinnin levittäminen ylioppilaskunnasta myös opiskelijakuntaan, liikuntaa sisältävien opintojaksojen lisääminen korkeakoulujen opinto-ohjelmiin sekä korkeakoululiikunnan palautejärjestelmän kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto jakautuu kolmelle kampukselle, joista Joensuussa on kokoonsa nähden myös heikot korkeakoululiikunnan palvelut. Ajatuksena Kuopion hankkeessa on, että niiltä osin kuin on mahdollista ja tahtotilaa löytyy, hankkeen toimintamalleja voidaan siirtää Joensuuhun. Myös Savonia-ammattikorkeakoulu jakautuu kolmelle kampukselle, joista huomattavasti pienemmät ovat Varkaudessa ja Iisalmessa. Palveluiden kehittyessä voidaan pohtia, voisiko joitain rakenteita mallintaa myös näillä kampuksilla. Tavoitteena on kehittää yhdessä itäsuomalaista korkeakoululiikunnan kenttää toimivammaksi. 4

5 Lähteet: - (luettu ) - Korkeakoululiikunnan suositukset: (luettu ) - Kunttu, Kristina ja Huttunen, Teppo Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia nro 45. PunaMusta Oy, Helsinki. - Valtioneuvoston periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista: (luettu ) - Heiskanen, Jarmo; Kärkkäinen, Olli-Pekka; Hakonen, Harto; Lindholm, Harri; Eklund, Jyrki; Tammelin, Tuija; Havas, Eino Suomalaisen työikäisen kestävyyskunto. Nykyhetken tilanne ja ennusteita. LIKES-tutkimuskeskus. (luettu ) - Laakso, L Nuorten liikunta ja liikuntaan motivoiminen. Teoksessa Kunttu, K., Komulainen, A., Makkonen, K. & Pynnönen, P. (toim.) Opiskeluterveys. Porvoo: Duodecim, Kuopion kaupunki, koulujen liikuntatilojen ulkopuolinen käyttö: (luettu ) - Opiskelijan parempaa terveyttä. YTHS:n vuosikatsaus 2011: (luettu ) 3 Kokonaiskuva hankkeesta Hanketta varten suoritetaan liikuntasuunnittelijan ehdollinen rekrytointi alkuvuodesta Keväällä 2013 on tarkoitus suunnitella konseptin kokonaisuutta tarkemmin, kysyä opiskelijoilta ja henkilökunnalta heidän toiveitaan ja ajatuksiaan sekä luoda yhteistyösopimuksia. Syksyllä 2013 toiminnan on tarkoitus käynnistyä, liikuntatarrat otetaan käyntiin, lajimahdollisuudet monipuolistuvat ja liikuntatiloja pyritään saamaan laajemmin opiskelijoiden käyttöön. Kaksivuotisen hankkeen jälkeen liikuntatoiminnan on tarkoitus jatkua normaalina osana korkeakoulujen arkea. Hankerahoituksen on ajateltu ensimmäisenä vuonna kattavan liikuntasuunnittelijan palkan sekä markkinointikuluja. Toisena vuonna rahoituksen on tarkoitus tukea liikuntasuunnittelijan palkkaa sekä suunnittelukuluja, jotta voidaan kehitellä kauaskantoisempia ja pitkän aikavälin muotoja, joilla taataan toiminnan jatkuvuus. Ensimmäisenä vuonna hankesuunnittelija keskittyy vain uusien toimintamallien luomiseen, tämänhetkisen normaalin toiminnan on tarkoitus pyöriä taustalla ainakin ensimmäisen kevään ajan. Hankkeen päätyttyä tavoitteena on lisätä korkeakoulujen rahoitusosuutta sekä myydä enemmän liikuntapalveluita. Jo hankkeen käynnistyessä ruvetaan miettimään malleja ja vaihtoehtoja, joiden avulla taataan palveluiden jatkuvuus myös hankerahoituksen jälkeen. Alla olevassa taulukossa on esiteltynä Kuopion tulevan korkeakoululiikunnan palvelukonseptin kokonaisuus. Pohjalla on Johnstonin ja Grahamin Service operations management teoksen malli palvelun kokonaisuudesta. Taulukko esittelee palvelun idean, tiivistelmän, kokemuksen, vaikutuksen, toiminnot sekä arvon. Sen avulla hahmotetaan kokonaisuutta ja tehdään palvelun tuottajalle selväksi, mistä koko konseptin luomisessa on kyse. Taulukko 1. Korkeakoululiikunnan palvelukonseptikokonaisuus. (Lähde: Johnston, R., Graham, C., Service operations management. 3. painos. s.43) 5

6 Palvelun idea Monipuolisia liikunta- ja hyvinvointipalveluita korkeakouluopiskelijoille sekä korkeakoulujen henkilökunnalle Palvelukonseptin tiivistelmä Savonia-ammattikorkeakoulun sekä Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen korkeakoululiikunnan palvelukonsepti, joka tarjoaa käyttäjilleen helposti saavutettavia ja heidän tarpeitaan vastaavia palveluita. Palvelukokemus - Helppo tavoittaa - Monipuolinen - Informaatio helposti saatavilla - Edullinen Palvelutoiminnot - Liikuntapalvelut - Hyvinvointipalvelut Palvelun vaikutus - Hyvinvoinnin ja liikunnallisen elämän lisääntyminen - Opiskelu- ja työkyvyn lisääntyminen ja ylläpito - Yhteisöllisyyden lisääntyminen Palvelun arvo käyttäjälle - Kokonaisuus vastaa hintaa - Mahdollisuus vaikuttaa itse sisältöön Palvelun arvo tuottajalle - Lisää korkeakoulujen kilpailukykyä - Antaa imagollista arvoa kaupungille Palvelun vaikutusta arvioidessa on kiinnitettävä huomiota mittareihin, joilla vaikutusta mitataan. Tavoitteena on tehdä vaikuttavaa työtä, jossa mm. kyselytutkimusten avulla selvitetään asiakkaiden kokemuksia palvelun vaikutuksesta omaan elämään. Mittareista ja palvelukonseptin palautejärjestelmästä kerrotaan enemmän tavoitteen nro 3 asiakaslähtöisen liikuntapalvelukonseptin luominen alla. Palvelun arvo on jaettu kahteen osioon: palvelun arvo kuluttajalle sekä tuottajalle. Arvoa voi olla monenlaista, tässä on katsottu arvon olevan jotain, jonka kautta kuluttaja tai tuottaja arvioi palvelun tarvetta ja sen tärkeyttä. 3.1 Keskeiset tavoitteet Hankkeella on neljä ydintavoitetta, jotka on esitelty alla. Tavoitteita ei ole kirjattu tärkeysjärjestyksessä, niiden katsotaan olevan painoarvoltaan yhtä tärkeitä ja täydentävän toisiaan. Tavoitteita on avattu ja niihin on kirjattu alla myös erilaisia toimenpide-esityksiä. Hankkeen tavoitteiden avulla pyritään luomaan Kuopioon uusi, raikas korkeakoululiikunnan palvelukonsepti, jossa on laajasti ja asiakaslähtöisesti muodostettuja, kiinnostavia hyvinvointipalveluja. Kaikki palvelut on suunnattu korkeakoulujen opiskelijoille sekä henkilökunnalle. Hyvinvointipalveluilla voidaan tarkoittaa esimerkiksi terveyttä edistäviä kampanjoita, liikuntaneuvontaa sekä erilaisia kehon koostumukseen ja suorituskykyyn perustuvia mittauksia. 6

7 Taulukko 2. Sykettä Savilahdella Hanke Kuopion korkeakoululiikunnan yhteensovittamiseksi. hankkeen keskeisimmät tavoitteet. Saara Hanhela ) Edistää yhdenvertaisia ja saavutettavia liikunnan harrastusmahdollisuuksia 2) Kuopion korkeakoululiikunnan yhteistyömallien kehittäminen ja luominen 3) Asiakaslähtöisen liikuntapalvelukonseptin luominen 4) Kokonaisvaltaisen liikunnallisen elämän edistäminen 1) Edistää yhdenvertaisia ja saavutettavia liikunnan harrastusmahdollisuuksia Opiskelijahintaiset palvelut Kuten alla olevasta taulukosta on luettavissa, opiskelijoiden varallisuustaso on heikompi kuin missään muussa väestöryhmässä. Koska opiskelijat ovat yleisesti ottaen varallisuustasoltaan heikko ryhmittymä, on erityisen tärkeää saada kaikkia Kuopion korkeakouluopiskelijoita koskeva edullinen liikuntapalvelutarjonta. Edullisuus lisää myös tasa-arvoisten liikuntapalveluiden saavuttavuutta, kaikilla opiskelijoilla ei ole mahdollisuutta ostaa arvokkaiden kuntoklubien jäsenyyksiä. Taulukko 3. Kotitalouksien tulotaso vuonna Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot/kulutusyksikkö, mediaani. Vuoden 2010 rahassa. (Lähde: Tilastokeskus 2010) Kotitalous Tulotaso 2010, Ylempien toimihenkilöiden taloudet Muut yrittäjätaloudet Maatalousyrittäjätaloudet Alempien toimihenkilöiden taloudet Työntekijätaloudet Eläkeläistaloudet Muut taloudet Työttömien taloudet Opiskelijataloudet Kaikki kotitaloudet yhteensä Taulukossa kotitalouden sosioekonomisen aseman määrittää talouden viitehenkilön eli yleensä suurituloisimman henkilön asema. Tästä syystä kyseisen taulukon opiskelijataloudet eivät kata kaikkia opiskelijoita, vaan osa opiskelijoista on talouksissa, joihin kuuluu häntä suurempituloinen henkilö. Näin ollen taulukon summa on viitteellinen eikä anna absoluuttista totuutta tilanteesta. Kuopion korkeakoululiikunnalla on tarkoitus ottaa käyttöönsä liikuntatarra, jonka voi pienellä summalla ostaa lukukaudeksi tai vuodeksi kerrallaan. Tarra kiinnitetään opiskelija- tai henkilökuntakorttiin ja se toimii takeena siitä, että liikuntamaksu on maksettu. Ajatuksena on ottaa tarra käyttöön syksyllä 2013, kun uudet opiskelijat saapuvat kampukselle. Näin ollen keväällä 2013 aiomme selvittää opiskelijoiden ajatuksia maksullisesta korkeakoululiikunnasta. Tähän asti Kuopiossa palvelut ovat olleet maksuttomia tai niissä on ollut pieni kertamaksu. Joillain liikuntakursseilla on myös ollut opiskelijahintainen kurssimaksu. 7

8 Maksulliseen korkeakoululiikuntaan siirryttäessä täytyy ottaa huomioon kaikki muutokseen liittyvät seikat ja pyrkiä kaikin puolin tarjoamaan rahasummaa vastaavia palveluita. Palvelut lähellä korkeakouluopiskelijoita ja -henkilökuntaa Tasa-arvoisuuden näkökulmasta palvelukonseptissa tulee huomioida edullisuuden lisäksi myös palveluiden saavutettavuus ja läheisyys. Liikuntatilakysymys on suurin tämän hetkisistä Kuopion korkeakoulujen liikunnan suunnittelun haasteista. Kuopion kaupungin kanssa yhteistyön muodostaminen lisää toivottavasti liikuntatilojen ja sitä kautta liikunnan saavutettavuutta. Kaupungin liikuntatilavarauksia tehdessä tulee huomioida liikuntatilojen sijainti mahdollisimman lähellä kampusaluetta, johon korkeakoululiikunnan ydin sijoittuu. Palveluiden tasapuolisuuteen liittyy myös se, että vakiovuoroja jaettaessa pyritään noudattamaan tasapuolista, kaikkia huomioivaa jakomenetelmää. Saavutettavuuteen liittyy liikuntakalenterin suunnittelussa se, että sekä opiskelijoille että työntekijöille on suunnattu aikataulullisesti järkeviä ryhmäliikuntamuotoja. Jo olemassa olevia, kampuksella sijaitsevia liikuntapalveluita on pyrittävä kehittämään siten, että mahdollisimman moni korkeakouluyhteisön jäsen hyötyy niistä. Kampuksen yksi valttikortti on vesistön läheisyys (kampus osittain Savilahden rannassa), korkeakoululiikunnan resurssien lisäämisellä voitaisiin suunnitella erilaisia liikuntapalveluita, joissa hyödynnetään vesistöä. 2) Korkeakoululiikunnan yhteistyömallien kehittäminen ja luominen Ennen kuin esittelen mahdollisia tulevia yhteistyökuvioita, haluan mainita, että ylioppilaskunta ISYYllä sekä opiskelijakunta Savotalla on jo olemassa olevia hyviä toimintamalleja, jotka halutaan integroida osaksi lopullista palvelukonseptia. Hankkeessa kiinnitetään huomiota siihen, että jo olemassa oleva tieto siirtyy korkeakoululiikunnan uudelle työntekijälle sekä hyväksi havaitut toimintamallit jatkavat olemistaan ja kenties jopa kehittyvät uudelle tasolle. Ensimmäinen luonnollinen yhteistyökumppanuus hankkeessa on Itä-Suomen yliopiston ja Savoniaammattikorkeakoulun välillä. Luonnollisen tarpeen kautta syntyvä yhteistyö varmasti tiivistää alueen korkeakoulukumppanuutta ja luo uusia mahdollisuuksia muillekin yhteistyömuodoille. Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan sekä Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan välinen yhteistyö on jo tällaisenaan tiivistä ainakin työntekijöiden ja luottamustoimijoiden välillä, hankkeen myötä laajempi opiskelijamassa voi vahvemmin tuntea olevansa yksi, suuri korkeakouluopiskelijoiden yhteisö. Yhteistyö Kuopion kaupungin kanssa Kuten mainittua, Kuopion kaupungin tilavarausasiat ovat opiskelijoiden osalta heikoissa kantimissa. Yhteistyön kautta voisimme järkevöittää kaupungin tarjoamien liikuntatilojen saatavuutta opiskelijoille. Kuopion kanssa tehtävä yhteistyö voisi liittyä myös kaupungin tarjoamiin liikuntatapahtumiin, joihin opiskelijat saisivat tuntuvia etuuksia. Myös kohdennettu markkinointi vahvistuisi yhteistyön kautta. Tärkein yhteistyön muoto kaupungin kanssa on liikuntatila-asiat, jotka kampuksellamme ovat tiukoilla. Kuopion kaupungin kanssa voidaan selvittää myös uusia tilamahdollisuuksia, mikäli yhteisiä intressejä vain on. Kampusalueen lähellä on entinen asevarikko, luolastomainen iso sisätila, johon voisi suunnitella kattaviakin liikuntatiloja. Tässä kaupunki voisi tehdä molempia kannattavaa yhteistyötä korkeakoulujen kanssa, mikäli tahtotilaa ja taloudellisia resursseja löytyy. Kuopio panostaa tietoisesti rooliinsa yliopisto- ja opiskelukaupunkina ja haluaa painottaa opiskelijoiden palveluita. Kaupungin organisaatiossa toimii opiskelija-asioiden neuvottelukunta, jossa on edustus muiden muassa Itä-Suomen yliopistosta, Savoniaammattikorkeakoulusta, Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnasta sekä Savonia-ammattikorkeakoulun 8

9 opiskelijakunnasta. Uskomme vahvasti, että kaupunki haluaa panostaa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointiin sekä liikkumiseen, näin ollen tulevaisuuden näkymät yhteistyön tiimoilta ovat positiiviset. Yhteistyö YTHS:n sekä Kuopion opiskeluterveydenhuollon kanssa Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta on tuottanut monena vuonna hankkeita Kuopion YTHS:n kanssa. Yhteistyö on ollut luonnollista ja sujuvaa. Näin toivotaan myös tulevaisuudessa olevan. Vuodelle 2013 YTHS sekä ylioppilaskunta ovat suunnitelleet hyvinvointihanketta, jossa pääosassa olisi opiskelukykyyn ja sen ylläpitämiseen liittyvät teemat. YTHS:n mielenterveyspalveluihin hakeutuvista joka kolmannella on ahdistus- ja masennushäiriöitä. Yleisiä oireita ovat ahdistus ja paniikkioireet, stressi, väsymys ja uupumus (Opiskelijoiden mielenterveys & vaikea ohjaustilanne, Psykologi Minna Martin, YTHS ). YTHS:n ja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan syksyn 2013 yhteisen hankkeen tavoitteena on tuottaa yliopistoopiskelijoille opiskelukykyyn liittyvä opintojakso, johon sisältyy luennot elämän- ja ajanhallinnasta, toiminnallinen osuus liikuntapalveluiden tarjonnasta sekä mahdollisesti ohjattua työskentelyä esimerkiksi opintopsykologin johdolla. YTHS:n hankkeessa yhteistyöhenkilönä voisi toimia korkeakoululiikunnalle palkattu henkilö. Kuopion opiskeluterveydenhuollon resurssit ovat valitettavasti vähäisemmät. Alustavien tiedustelujen perusteella opiskeluterveydenhuollolla on kiinnostusta parantaa kokonaisvaltaisemmin ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia. Mikäli ammattikorkeakoulujen YTHS-pilotointi onnistuu, voinee olettaa että ennen pitkää myös amk-piskelijat siirtyvät YTHS:n palveluiden piiriin. Tällöin yhteiset terveyspalvelut sekä liikuntapalvelut tuottavat ainutlaatuisen yhtälön korkeakouluopiskelijan arjessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimenpidesuosituksissa, jotka liittyvät Valtioneuvoston periaatepäätökseen liikunnan edistämisen linjoista, todetaan että Opiskeluterveydenhuollon palveluissa lisätään opiskelijoiden tietoisuutta ehkäisevän toiminnan merkityksestä ja liikunnan osuudesta oman terveyden hoitamisessa. YTHS:ää ja Kuopion opiskeluterveydenhuoltoa pyydetään jakamaan tietouttaan mm. korkeakoululiikunnan hyvinvointipäivillä. Eräänlaista tiedon jakamista voi suorittaa myös osana liikuntatuutoroinnin konseptia. Hankkeen myötä olisi mahdollista pohtia kuinka Kuopiossa voisi kehittää korkeakoululiikunnan suositusten kohtaa G. Korkeakoulut rakentavat liikuntapalvelunsa siten, että uusien opiskelijoiden ja erityisesti uusien liikkujien kynnys mukaantulolle on mahdollisimman matala. Korkeakoululiikunta ja opiskeluterveydenhuolto rakentavat yhteisen liikunta- ja terveysneuvonta-palveluketjun erityisesti vähän liikuntaa harrastavien tueksi. Tällä hetkellä YTHS ohjaa vähän liikkuvia liikuntatuutorien ryhmiin. Lähitulevaisuudessa tätä toimintaa tehostetaan siten, että ISYY tuottaa YTHS:lle esitteitä, joita he voivat jakaa vähän liikkuville. Esitteissä on liikuntatuutorien yhteystiedot sekä lukukauden liikuntaohjelma. Yhteistyö paikallisten liikuntaseurojen ja yrittäjien kanssa Projektisuunnittelija on selvittänyt syksyllä lähetetyllä kyselylomakkeella paikallisten liikuntaseurojen ja yrittäjien kiinnostusta korkeakoululiikunnan yhteistyöstä. Tulokset ovat jo nyt hyvin suotuisia, monet yrittäjät ja seurat ovat kiinnostuneita kohdistamaan opiskelijoille liikuntakursseja sekä antamaan tuottamistaan palveluista opiskelija-alennuksia. Tiivis yhteistyö eri lajien seurojen sekä liikuntayrittäjien kanssa lisää liikunnan monipuolisuutta sekä kannustaa opiskelijoita kokeilemaan eri lajeja ja löytämään omansa laajasta kirjosta. Liikuntaseurojen ja yrittäjien kanssa tehdyn yhteistyön kautta pyritään saavuttamaan korkeakoululiikunnan suositus F. Korkeakoululiikunta sisältää monipuolisesti liikuntalajeja, jotta oman lajin tai liikuntamuodon löytäminen olisi helpompaa. Liikuntatarjonta huomioi erilaisten liikkujien ja liikkujaryhmien tarpeet. Liikuntaseurojen ja yrittäjien yhteistyön kautta voidaan helpottaa myös liikuntatilaongelmaa käyttämällä seurojen ja yrittäjien tiloja esimerkiksi opiskelijoille suunnatuilla kursseilla. Yhteistyö seurojen ja yrittäjien kanssa ei tulisi olla pelkästään rahallista sekä toiminnallista etua, 9

10 on tärkeää keskustella myös vaikuttavammasta, kokonaisvaltaisemmasta yhteistyöstä. Seurat voisivat tulla esittelemään toimintaansa liikuntatuutoroinnin ryhmille tuodakseen esille vaihtoehtoisia, matalan kynnyksen liikuntamuotoja sekä liikunnan riemua. Microkadulla, lähellä Savonia-ammattikorkeakoulun uusia tiloja, on myös paljon hyvinvointialan yrityksiä, jotka voisivat olla kiinnostuneita osallistumaan korkeakoululiikunnan projektiin. Uusien yhteistyömuotojen kautta voisimme luoda entistä vahvempaa korkeakoulua ja sen yhteisöä. Uskon, että tahdomme aidosti liikuttaa ihmisiä yhdessä. 3) Asiakaslähtöisen liikuntapalvelukonseptin luominen Asiakaslähtöisyys näkyy hankkeen käynnistysvaiheessa ennen kaikkea siten, että käyttäjille tiedotetaan muutoksista mahdollisimman avoimesti niin henkilökohtaisella kuin yleiselläkin tasolla. Erityisen tärkeää markkinoinnin kannalta on ajatus siitä, että nämä palvelut ovat puhtaasti vain ja ainoastaan korkeakouluyhteisön jäseniä varten. Korkeakoulujen opiskelijan tai henkilökunnan jäsenen tunne siitä, että hänen mielipidettään kuullaan ja hän pääsee vaikuttamaan, on erittäin tärkeä. Palautejärjestelmän kehittäminen Alusta lähtien Kuopion korkeakoululiikunnan kehittämiskeskusteluissa mukana on ollut näkemys siitä, että palautteen kerääminen ja sen analysointi tulee ottaa tärkeänä osana huomioon palveluita suunniteltaessa. Asiakkaiden toiveiden mukaiset palvelut ovat korkean käyttöasteen vaatimus. Suuri osa hanketta on toimivan palautejärjestelmän rakentaminen. Jo hankkeen alkuvaiheessa on tärkeää tehdä kartoittava kysely koko yhteisöltä, jossa kysytään nykyisistä palveluista sekä tulevaisuuden toiveista. Kun palveluita on laajennettu ja otettu eri tavalla käyttöön, on tärkeää saada tietoa korkeakouluyhteisön liikkumisasteen mahdollisesta kehityksestä sekä toiveiden muuttumisesta palveluiden monipuolistuessa. Tärkeää on tehdä myös seurantaa palveluiden käyttäjämääristä, näin saamme arvokasta tietoa toiminnan volyymista. Vielä ei ole selkeää suunnitelmaa siitä, miten arviointi tullaan toteuttamaan. Selvää kuitenkin on, että palautejärjestelmän kautta saadaan paljon informaatiota, jonka avulla voidaan kehittää palvelukonseptia yhä enemmän korkeakoululiikunnan asiakkaiden näköiseksi. Yksi esillä pidettävä vaihtoehto on myös pyytää korkeakoulujen opiskelijoita tekemään kurssityönä tai harjoitteluna markkinointitutkimusta. Yhdistymiseen liittyvien näkemyksien selvittäminen olisi yksi hyvä teema opiskelijatyönä tehtävään selvitykseen. Palautejärjestelmän kehittäminen on myös korkeakoululiikunnan suosituksissa: E. Korkeakoulut keräävät korkeakoululiikunnasta ja sen kehittämiskohteista säännöllisesti palautetta sekä suoraan palvelujen käyttäjiltä että koko korkeakouluyhteisöltä. Palautetta hyödynnetään suunnitelmallisesti korkeakoululiikunnan järjestämisessä. Liikuntajaoston perustaminen Kuopion korkeakoululiikunnalle on tarkoitus perustaa matalan kynnyksen osallistumisen liikuntajaosto. Muun muassa Saimaan korkeakoululiikunnalla on käytössään tällainen elin, joka käyttää nimeä liikuntatoimikunta, heillä on hyviä kokemuksia toiminnasta. Jaostoon voisi kuulua ylioppilaskunnan sekä opiskelijakunnan opiskelijayhdistysten liikuntavastaavat. Lisäksi jaostossa voisi olla mahdollisten opiskelijaurheiluseurojen jäseniä ja liikuntatuutoreita. Jaoston tehtävänä olisi ideoida uusia liikuntamuotoja ja lajeja korkeakoululiikunnalle, kommentoida sen hetkistä liikuntatarjontaa sekä mahdollisesti järjestää liikunnallisia koko kampusta yhdistäviä tapahtumia, kursseja ja retkiä. Jaoston kautta olisi mahdollista saada 10

11 suoraa palautetta korkeakoululiikunnan toimivuudesta. Tavoitteena on, että jaosto olisi helppo kanava vaikuttaa koko kampuksen liikunta- ja hyvinvointiasioihin. 4) Kokonaisvaltaisen liikunnallisen elämän edistäminen Liikuntatuutoroinnin jalkauttaminen ja konseptin levittäminen OKM:n toimenpideohjelmassa liittyen valtioneuvoston periaatepäätökseen liikunnan edistämisen linjoista, esitetään opiskelijalähtöisen liikunnallisen toimintakulttuurin kehittämistä opiskelijajärjestöjen johdolla. Itä- Suomen yliopiston ylioppilaskunta on vuonna 2011 aloittanut liikuntatuutoroinnin. Liikuntatuutorit ovat opiskelijoita, joiden tarkoitus on liikuttaa inaktiivisia liikkujia. Liikuntatuutorit saavat koulutusta toiminnan tueksi, Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta on vastuussa toiminnasta. Päätavoitteena on saavuttaa vähiten liikkuvat ja osallistaa heidät mukaan matalan kynnyksen liikuntaan. Tavoitteina on liikunnallisuuden tuominen lähemmäksi yliopistoarkea sekä yhteisöllisyyden lisääminen. Liikuntatuutoroinnin konsepti on tarkoitus siirtää hankkeen myötä osaksi korkeakoululiikuntaa ja laajentaa toimimaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoiden arjessa. Näin jokainen opiskelija voi saada vertaistukea liikunnan harrastamiseen. Konseptin tavoite on liikuttaa entistä laajempaa korkeakouluopiskelijoiden ryhmittymää. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden aktivointi Tärkeänä huomiona liikunnallisen elämän edistämisessä tulee nähdä ammattikorkeakouluopiskelijoiden aktivointi. Kuten todettu, korkeakouluopiskelijoista yliopisto-opiskelijat liikkuvat enemmän. On tärkeää saattaa korkeakoululiikunnan palvelut yhteen ja kannustaa ammattikorkeakoulun opiskelijoita liikkumaan monipuolisemmin ja useammin. Savonia-ammattikorkeakoulussa opiskellaan sosiaali- ja terveysalan yksikössä fysioterapiaa sekä musiikin ja tanssin yksikössä tanssinopettajiksi. Näistä opiskelijoista korkeakoululiikunta voi rekrytoida liikuntaohjaajia ryhmäliikuntatunneille. Vertaisohjaaja madaltaa liikkumisen kynnystä, kun ohjaaja on tutumpi ja usein samassa elämäntilanteessa oleva ihminen. Tämä voi olla merkittäväkin tekijä ammattikorkeakouluopiskelijoiden aktivoinnissa. Ammattikorkeakouluopiskelijat voisivat kokea palvelut paremmin omikseen, jos liikuntaohjaajana toimii oman korkeakoulun opiskelija. Opiskeluhyvinvointiin ja liikuntaan liittyvä opintojakso Korkeakoululiikunnan tuomiseen lähemmäksi opiskelijaa liittyy erinomaisesti myös korkeakouluissa toteutettavat erilaiset hyvinvointia edistävät opintojaksot. Vielä tällaisia opintojaksoja ei ole Kuopiossa, mutta hanke mahdollistaisi sellaisten järjestämisen. Muissa korkeakouluissa on toteutettu erilaisia opintojaksoja liittyen hyvinvointiin ja liikkumiseen, näistä voi ottaa mallia ja kehittää meille Kuopioon sopivat hyvinvointikurssit. Kurssit palvelisivat eniten vähän liikkuvia, mutta todella hyvin myös opiskelijoita, joilla on erilaisia terveyteen liittyviä ongelmia. Jossain vaiheessa ei ole mahdotonta suunnitella, että uusien opiskelijoiden orientaatioon kuuluisi opiskeluhyvinvointia koskeva opintojakso, jossa esitellään korkeakoululiikuntaa ja joka toteutettaisiin yhteistyössä korkeakoulujen terveysalan lehtoreiden kanssa. Kokonaisuuksiin voisi kuulua liikuntavuoroilla käyntejä, joitain luentoja sekä kirjallisia tuotoksia. Liikuntapiirakka opiskelijoiden avuksi Liikuntapalveluita pyritään hankkeen myötä tarjoamaan kattavasti siten, että opiskelijoiden ja henkilökunnan on mahdollista korkeakoululiikunnan palveluita käyttämällä liikkua UKK-instituutin vuonna 11

12 2009 lanseeraaman Liikuntapiirakka -mallin mukaisesti. Liikuntapiirakan avulla jaetaan korkeakouluyhteisölle tietoutta myös riittävästä terveysliikunnasta. Kuva 1: Liikuntapiirakka. Terveysliikunnan suositukset. (Lähde: UKK-instituutti 2009) 3.2 Tarkennetut tavoitteet vuodelle 2014 Taulukko 4. Sykettä Savilahdella Hanke Kuopion korkeakoululiikunnan yhteensovittamiseksi. hankkeen tarkennetut tavoitteet vuodelle Saara Hanhela ) Kuopion korkeakoululiikunnalle oman organisaation luominen 2) Uuden liikuntapalvelukonseptin Sykettä käytäntöön tuominen sekä tunnetuksi tekeminen 3) Matalan kynnyksen liikuntapalveluiden kehittäminen Hankkeen päätavoitteiden sekä vuoden 2014 tarkennettujen tavoitteiden lisäksi Kuopion korkeakoululiikunnalla on vakaa aikomus saavuttaa Opiskelijoiden liikuntaliiton (OLL) vuonna 2011 asettamat korkeakoululiikunnan suositukset vuoteen 2016 mennessä. Uskomme, että kaksi-kolme toimintavuotta auttavat meitä saamaan ymmärrystä konseptiamme kohtaan ja kehittämään sitä ahkerasti, jotta voimme ylpeinä sanoa saavuttaneemme korkeakoululiikunnan suositukset. Kuopiossa haasteena on tähän asti ollut korkeakoulujen rahoitus sekä siitä johtuvat tila- ja henkilöstöpuutteet. Näiden takia on erityisen tärkeää, että saamme hankkeen avulla Kuopion korkeakoululiikunnan asiaa nostettua esille ja tartuttua puutteisiin uudenlaisella intensiteetillä. 12

13 1) Kuopion korkeakoululiikunnalle oman organisaation luominen Tarkoituksena on saada Kuopioon korkeakoululiikunnalle oma, erillinen organisaatio, jonka hallinto olisi mahdollisimman kevyt ja joka olisi näin ollen helposti mukautuva. Alustavissa keskusteluissa järkevänä vaihtoehtona on nähty, että korkeakoululiikunta toimisi joko yhden yhteistyöorganisaation alla esim. erillislaitoksena (ISYY, SAVOTTA, UEF, Savonia) tai täysin omana organisaationa. Kaikkiaan järkevimpänä vaihtoehtona tällä hetkellä meille on näyttäytynyt oman yhdistyksen perustaminen. Tämä yhdistys tuottaisi kaikki Kuopion korkeakoululiikunnan palvelut ja korkeakoulut ostaisivat palvelut yhdistykseltä. Kaikki yhteistyöorganisaatiot olisivat yhdistyksen jäseniä. Meille tärkeää on, että näkisimme korkeakoululiikunnan omana, erillisenä yksikkönä, joka tuottaisi Sykettä konseptin ja jonka kautta kaikki rahaliikenne ja hallinto myös pyörisi. Tällä tavalla koemme, että saisimme yksinkertaistettua ja selkiinnytettyä Kuopion korkeakoululiikunnan rakennetta. Uskomme, että opiskelijat ja henkilöstö löytäisivät palvelumme paremmin, kun osaisimme markkinoida sitä selkeästi yhden organisaation muodostamaksi konseptiksi. 2) Uuden liikuntapalvelukonseptin Sykettä käytäntöön tuominen sekä tunnetuksi tekeminen Aloitamme tammikuussa 2014 uudella, monipuolisella ja edullisella liikuntapalvelukonseptilla. Kutsumme tätä konseptia nimellä Sykettä. Sykettä -nimeen liittyy myös liitännäiset kuten Sykettä Savilahdella, Sykettä kampuksilla, Sykettä Kuopion korkeakouluissa, Sykettä Savoniassa jne. Konseptin on muodostettu keväällä tehdyn liikuntakyselyn vastausten pohjalta sekä muista korkeakoululiikunnan konsepteista mallia ottaen. Konsepti on erittäin tuore ja sen tunnetuksi tekeminen tuleekin olemaan suuri haaste ensi vuodelle. Ensimmäisenä tulee saattaa opiskelijoiden ja henkilöstön tietoon, mikä Sykettä on ja mitä se tarjoaa meidän yhteisöllemme. Muutenkin haluamme tulla näkyväksi toimijaksi Kuopion alueen liikuntaseurojen ja yrittäjien silmissä. Haluamme nähdä, miten Sykettä brändi laajenee koko Kuopion ja sen lähialueiden yhteiseksi mielenkiinnon kohteeksi. 3) Matalan kynnyksen liikunnan lisääminen Liikuntatuutorointi Kuopion korkeakoululiikunnassa Korkeakoululiikunnan erityispiirteenä voidaan nähdä sen huomion kiinnittyminen matalan kynnyksen liikuntaan ja sen eri muotoihin. Liikuntatuutorointi, jota Oulun korkeakoululiikunta on hankkeellaan pilotoinut, on osoittautunut mainioksi tavaksi edistää vertaistuellista, matalan kynnyksen liikuntaa. Itä- Suomen yliopiston ylioppilaskunnassa liikuntatuutorointi konsepti on olemassa, mutta toimintaan ei ole voitu ohjata kovinkaan paljon resursseja. Hankkeemme on mainio tapa nostaa esille taas liikuntatuutoroinnin tärkeyttä ja luoda entistä vahvempi kokonaisuus. Vuoden 2014 aikana aiomme siirtää konseptin käytäntöön myös Savonia-amk:n opiskelijoiden keskuuteen. Kuopion korkeakoululiikunnan alla voimme pyörittää yhteistä liikuntatuutorointia, jossa yhteisiä ovat mm. koulutukset, puolivälitapaamiset ja kiitosillat. Liikuntatuutorointi on kiinnostanut korkeakoulujen johtoa ja ISYY onkin saanut UEF:lta toimintaavustusta liikuntatuutoroinnin kehittämiseksi ja laajentamiseksi. Opiskeluterveydenhuollon palveluketju sekä YTHS:n liikunnan mini-interventio 13

14 Ammattikorkeakoulujen YTHS-kokeilu on käynnissä vuosina Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vastikään väliraportin sekä toimenpide-ehdotukset kokeilusta. Väliraportin mukaan kokeilusta on todettu, että YTHS-malli soveltuu amk-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelumalliksi niin opiskelijoiden kuin palveluntuottajan näkökulmasta. Raportista käy ilmi, että YTHS on valmis laajentamaan kokeilumallin mukaista toimintaa kaikille ammattikorkeakoulupaikkakunnille tulevaisuudessa. Tieto ilahduttaa korkeakoululiikunnan järjestäjiä siinä mielessä, että YTHS:n palveluiden laajentuminen amk-opiskelijoille selventäisi korkeakoululiikunnan ja opiskeluterveydenhuollon yhteyttä entisestään sekä asettaisi korkeakouluopiskelijat yhdenvertaiseen asemaan. Olemme Kuopiossa pohtineet YTHS:n kanssa yhteistyön muotoja ja tarkoitus on keväällä Sykettä konseptin alkaessa luoda YTHS:n kanssa palveluketju, jossa YTHS ohjaa vähän liikkuvat opiskelijat korkeakoululiikunnan pariin. Kuopion YTHS testaa ensimmäisten joukossa Opiskelijoiden liikuntaliiton luomaa liikunnan mini-interventio mallia. Malli on vielä erittäin tuore ja sitä esitellään vasta lokakuussa YTHS:n hoitohenkilöstölle. Kuopion YTHS on ollut hyvin kiinnostunut korkeakoululiikunnan kehittämishankkeesta. YTHS:n laajentumisaikeita odotellessa neuvottelemme myös Kuopion opiskeluterveydenhuollon toimijoiden kanssa, jotta voisimme jollain tasolla luoda palveluketjua myös amk-opiskelijoiden terveydenhuoltoon. Lähteet: - Opiskelijoiden tulotaso: - Kuopion koulujen liikuntatilojen jakomalli: - Opiskelijoiden mielenterveys & vaikea ohjaustilanne, Psykologi Minna Martin: (luettu ) - Johnston, R., Graham, C., Service operations management: Improving service delivery. 3. painos. Pearson education, Harlow - Liikuntapiirakka: - Ammattikorkeakouluopiskelijoiden YTHS-kokeilu väliarviointi ja toimenpide-ehdotukset. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013: Kuvaus hankkeen vuosista 2013 sekä 2014 Alla seuraa lyhyt kuvaus siitä, mitä olemme tehneet hankkeessa tänä vuonna tähän asti. Tarkoituksena on luoda mielikuvaa siitä, missä vaiheessa olemme nyt ja millä perustein vuoden 2014 tavoitteet on määritelty. Tarkempi kuvaus 4.1 Konseptin muodostaminen 14

15 4.2 Yhteistyötahojen kontaktointi ja tapaaminen 5 Hankkeen toteutus Hanke on kaksivuotinen, jossa pääpaino on ensimmäisenä vuonna asiakaskunnan kuulemisessa ja markkinoinnissa sekä toisena vuonna palveluiden monipuolistamisessa sekä vakinaistamisessa. Hankkeessa pyritään hyödyntämään jo olemassa olevaa tietoa korkeakoululiikunnan suunnittelemisesta ja toteutuksesta. Hankkeen selvitysvaiheessa aiheen tiimoilta on oltu yhteydessä mm. Oulun korkeakoululiikuntaan, Jyväskylän korkeakoululiikuntaan sekä Saimaan korkeakoululiikuntaan. Kaikissa korkeakoululiikunnan malleissa on hyviä käytänteitä, joita Kuopiossa voidaan hyödyntää. Kuopion korkeakoululiikunnalle luodaan oma yksikkö, jonka toimintaa ohjaa ja valvoo ohjausryhmä. Ohjausryhmässä on edustajat molemmista korkeakouluista, näiden henkilöstöstä sekä opiskelija- ja ylioppilaskunnista. Ohjausryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Ohjausryhmä hyväksyy vuosittaisen budjetin ja vastaa seurannasta. Se hyväksyy kevään ja syksyn liikuntaohjelmat ja huolehtii yhdessä liikuntasuunnittelijan kanssa, että korkeakoululiikunta pysyy sille annetun budjetin puitteissa. Uuden organisaation luomiseen ja toteuttamiseen on erilaisia vaihtoehtoja. Se, mihin organisaatioon Kuopion korkeakoululiikunta sijoittuu, on vielä avoin. Tärkeää on, että taloudelliset vastuualueet ja toiminnan tavoitteellisuus on asetettu organisaatiolle järkevästi ja huomioonottavasti. Huomioitavia seikkoja yhteisen organisaation luomisessa on 1) yhden budjetin luominen, 2) pitkäjänteinen palvelujen kehittäminen, 3) kauaskantoisen näkökulman huomioiminen sekä 4) korkeakoulujen sitoutuminen. Esittelen seuraavana kaksi vaihtoehtoa. Vaihtoehto 1: Yhteinen organisaatio ja työntekijät korkeakoulun organisaatioon sisällytettynä Kyseisessä mallissa korkeakoululiikunta sijoittuu hallinnollisesti joko ammattikorkeakoulun tai yliopiston organisaation alle. Korkeakoululiikunta sijoitetaan joko valmiina oleviin yksiköihin tai sille luodaan oma pienempi organisaatio, esimerkiksi erillislaitos. Korkeakoululiikunnan mahdollistamiseksi korkeakoulut tekevät keskinäisen sopimuksen liikuntapalvelujen järjestämisestä yksikön kautta. Korkeakoululiikunnan yksikössä työskentelisi korkeakoulun palkkalistoilla yksi kokopäiväinen liikuntasuunnittelija. Hyvä puoli mallissa on, että kaikki on selkeästi yhteistä. Korkeakoululiikunta on integroitu osaksi korkeakoulun hallintoa, jolloin sen voi olla helpompi koordinoida ja markkinoida liikuntaa korkeakoulujen yhteisenä asiana. Jos korkeakoululiikunnalla on monta työntekijää, he ovat saman organisaation työntekijöitä mikä helpottaa heidän keskinäistä toimintaansa ja työnjakoa. Näin ollen ei synny negatiivissävytteistä seurantaa siitä paljonko toinen korkeakoulu maksaa tai tekee, eikä sysätä kustannuksia ja töitä toiselle. Toisaalta voidaan nähdä, että virallisesti korkeakoululiikunta sijoittuisi vain toisen korkeakoulun alle, jolloin voi herätä kysymys, ovatko palvelut tasa-arvoiset molempien korkeakoulujen välillä. Tärkeintä on, että molemmat korkeakoulut tuntevat liikuntapalvelut omakseen. Vaihtoehto 2: Korkeakoululiikunta on ylioppilas- tai opiskelijakunnan organisaatiossa 15

16 Tässä mallissa molemmat korkeakoulut tuottavat ostopalveluna ylioppilas- tai opiskelijakunnalta korkeakoululiikunnan palvelut. Korkeakoulut solmivat sopimuksen liikuntapalveluiden järjestämisestä ylioppilas- tai opiskelijakunnan kanssa. Sopimuksessa sovitaan palveluiden järjestämisestä, vuosittaisen budjetin suuruudesta sekä panostuksen tasapuolisuudesta. Vaihtoehtona voi olla joko laskennallinen kokonaissumma tai yhteisesti päätetty rahasumma opiskelijaa/henkilökunnan jäsentä kohti, jonka korkeakoulut maksavat palveluiden tuottamisesta. Mallissa kaikki palvelut ovat selkeästi yhteisiä. Mallissa työntekijä/työntekijät on ulkoistettu korkeakoulujen perinteisestä palkkausmenetelmästä. Vaihtoehdossa hyvää on, että korkeakoululiikunnan työntekijät ovat tiiviimmin mukana opiskelijoiden toiminnassa. Molemmat korkeakoulut ovat mallissa samalla viivalla siinä, ettei kummankaan organisaation sisällä ole korkeakoululiikunnan palveluita. Näin pyritään tavoittamaan palveluiden tasapuolisuus. Ylioppilas- tai opiskelijakunta voi olla myös puolueetonta maaperää. Mallin heikkous on siinä, että yhteistyö vaatii paljon sekä korkeakouluilta että ylioppilas- ja opiskelijakunnalta. Vaarana voi myös olla, että mallista on helpompi irtaantua, koska palvelut eivät ole niin tiukasti yhteen sidottuja. Herää kysymys myös siitä, tuntevatko korkeakoulut palvelua omakseen, jos se on ulkoistettu ylioppilas- tai opiskelijakunnalle? Muita mahdollisia vaihtoehtoja Yllä on esitetty kaksi eriävää vaihtoehtoa siitä, minkä organisaation alle korkeakoululiikunta voisi sijoittua. Yksi vaihtoehto on, että korkeakoululiikunnalle perustetaan kokonaan oma yhdistys, jonka kautta toiminta pyörii. Osakeyhtiö voi periaatteessa olla myös vaihtoehto, mutta yhtiöittäminen ei ainakaan tässä vaiheessa tunnu taloudellisesti järkevältä. Yhdistelmä, jossa toinen työntekijä on korkeakoulun ja toinen ylioppilas- tai opiskelijakunnan palkkalistoilla ei ole myöskään poissuljettu. Liikuntasuunnittelijan työstä Liikuntasuunnittelijan työtehtävät tulevat olemaan moninaiset, hänen on pidettävä kirjaa toimenkuvastaan asettaen ehdolliseksi sen, kykeneekö yksi ihminen pyörittämään koko korkeakoululiikunnan palettia. Suunnittelijan tehtäviin kuuluisi karkeasti jaoteltuna hallinnointi- ja kehittämistehtäviä, viestintää sekä palvelujen toimivuuteen liittyviä työtehtäviä. Alla olevaan taulukkoon on sijoiteltuna suunnittelijan työtehtäviä edellä esitetyn jaottelun mukaisesti. Taulukko 5. Kuopion korkeakoululiikunnan liikuntasuunnittelijan työtehtävät jaoteltuna neljään eri aihealueeseen. Saara Hanhela HALLINNOINTI hallinnon ja talouden ylläpito toimenkuvan kartoitus -yhteys korkeakoulujen hallintoon sekä ohjausryhmään hankintojen ja ohjaajien palkkioiden hyväksyminen hankintojen suunnittelu ohjaajien rekrytointi ja yhteydenpito VIESTINTÄ korkeakoululiikunnan esittely nettisivujen ylläpito muissa tiedotuskanavissa korkeakoululiikunnasta tiedottaminen KEHITTÄMINEN toiminnan jatkuva kehittäminen valtakunnallisiin korkeakoululiikunnan verkostotapaamisiin osallistuminen kyselyjen teettäminen palautteen koonti, käsittely ja tilastointi liikuntatuutoroinnin organisoinnissa mukana oleminen PALVELUJEN TOIMIVUUS ryhmäliikunnan sekä liikuntakurssien suunnittelu ja organisointi palloilu- ja vapaavuorojen suunnittelu ja organisointi 16

17 yhteydenpito liikuntaseuroihin ja yrittäjiin liikuntakalenterin tekeminen tilojen ja välineistön kunnon tarkastaminen 5.1 PÄIVITETTY Toimenpidesuunnitelma Alla on karkeasti aikataulutettuna hankkeen keskeisimmät toimenpiteet tulevan toimintavuoden 2014 aikana. Toimintavuoden 2013 toimenpidesuunnitelma on tästä suunnitelmasta poistettu, sillä siinä oli osin päällekkäisiä toimintoja vuoden 2014 suunnitelman kanssa. Korkeakoulujen vuosikalenteri toimii lukukausittain, joten tässäkin toimenpiteet on esitelty lukukausien mukaisesti. Kevät Sykettä konseptin käynnistäminen ja liikuntatarjonnan laajentaminen uudet käyttäjämaksut opiskelijoille ja henkilökunnalle liikuntakalenterin tarjoaminen korkeakouluyhteisölle - Opiskeluterveydenhuollon kanssa yhteistyö palveluketjun muodostamiseksi vähän liikkuvien mini-interventio -malli - Kuopion korkeakoululiikunnan organisaatiomallin vaihtoehtojen punnitseminen ja valinta toimet organisaation luomiseksi aloitetaan - Liikuntatuutoroinnin jalkauttaminen Savonia-AMK:n opiskelijoille - Yritys- ja seurayhteistyön laajentaminen - Kysely palveluiden käyttäjille palvelusisällöstä ja käyttäjäkokemuksesta Syksy Oma organisaatio, Kuopion korkeakoululiikunta, on perustettu ja Sykettä toimii organisaation liikuntapalvelukonseptina - Sykettä brändin vahvistaminen - Markkinoinnin tehostaminen tähtäimessä erityisesti uudet, 1. vuoden opiskelijat - Ryhmäliikunta- sekä lajitarjonnan laajentaminen - Kysely palveluista sekä korkeakoululiikunnan yhdistymisestä koko korkeakouluyhteisölle - Käyttöasteen kartoittaminen - Kulunvalvonnan järkevöittäminen - Korkeakouluihin opintojakso opiskelijan hyvinvoinnista, jossa osana korkeakoululiikunnan palveluihin tutustuminen - Kampusten elävöittäminen liikuntatempausten avulla 6 Hankkeen mahdolliset vaikutukset ja tuotokset Tavoitteiden toteuduttua hankkeen tuloksena on toimiva, väkimäärään suhteutettu korkeakoululiikunnan palvelukonsepti. Tarkoituksena on luoda paikallinen ja käyttäjälähtöinen kokonaisuus, joka innostaa niin 17

18 aktiiviurheilijoita, kuntoliikkujia kuin liikkumattomiakin lähtemään liikkeelle. Monipuolisten palveluiden tarkoitus on kaikessa yksinkertaisuudessaan lisätä opiskelija- sekä työyhteisöliikuntaa ja edistää korkeakouluyhteisön hyvinvointia. Toimiva korkeakoululiikunta edistää Kuopion korkeakouluopiskelijoiden opiskelukykyä, hyvinvointia, terveyttä ja yhteisöllisyyttä. Koska hankkeella on selviä tavoitteita, joilla haetaan vaikutuksia, on oltava mittareita joilla noita vaikutuksia arvioidaan. Tällaisista mittareista olen maininnut käyttäjäkyselyt sekä palautteen ja käyttäjämäärien seurannan. Yksi mittari on myös se, millä tavalla ja kuinka laajasti korkeakoulut ovat sitoutuneita projektiin. 6.1 Mahdollisia haasteita On selvää, että yhtäkkinen suuri muutos liikuntapalveluissa aiheuttaa jonkin verran muutosvastarintaan. Yliopistolla etenkin liikuntapalveluiden siirtyminen maksulliseksi sekä ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja henkilökunnan tuleminen samojen liikuntapalveluiden piiriin voi aiheuttaa negatiivista hämmennystä. Muutoksessa tärkeää on avoimesti viestittää käyttäjille mitä arvoa uusi järjestely tuo. Omarahoitusosuutta tulee perustella toiminnan kehittymisen ja monipuolistumisen näkökulmasta. Resurssit tulee jakaa niin, että liikuntamahdollisuudet paranisivat heti yhdistyneen korkeakoululiikunnan aloittaessa toimintansa. Näin vältetään tilanne, jossa tarjotaan käyttäjille vähemmän palveluita kuin he ennen muutosta saivat. Muissa kaupungeissa, joissa korkeakoululiikuntaa on lähdetty toteuttamaan hankkeen kautta, on ilmennyt ongelmia siinä, mitä tapahtuu, kun hankerahoitus päättyy. Kuopion on otettava oppia muista ja kehitettävä suunnitelma, joka takaa toiminnan jatkuvuuden ja volyymin lisääntymisen. Korkeakoulujen sitoutuminen on äärimmäisen tärkeä kysymys, taloudellisesti omavastuuosuuden lisääntyminen on merkittävä ehto korkeakoululiikunnan tulevaisuuden kannalta. 6.2 Hankkeen kohdentuminen ja vaikutukset eri sukupuolten kannalta Hankkeen kohdentumista eri sukupuolten kannalta on vaikea arvioida. YTHS:n tuottama korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus (2008) kertoo aiheesta seuraavaa: Kuntoilun harrastus vähenee vuotiaiden keskuudessa ikäluokkien vanhetessa, erityisesti miesopiskelijoilla kuntoliikunnan harrastus väheni voimakkaasti 24 ikävuoden jälkeen. Palveluja suunniteltaessa pyritään luomaan kynnys osallistumiseen mahdollisimman matalaksi. Tavoitteena on, ettei palveluissa luokitella miesten ja naisten lajeja, vaan kohderyhmänä ovat opiskelijat ilman sukupuolista jaottelua. Korkeakoululiikunnan palautejärjestelmässä huomioidaan, mikä on aktiivisten sekä potentiaalisten käyttäjien sukupuolijakauma. Palautejärjestelmässä kerätään tietoa myös siitä, millaiset liikuntamuodot kiinnostavat nais- ja miesopiskelijoita erikseen. Mikäli näistä tuloksista löytyy jotain huomionarvoista, pyritään löytämään keinoja liikuttaa kaikkein vähiten liikkuvaa ryhmää. 18

SYKETTÄ SAVILAHDELLA. Hanke Kuopion korkeakoululiikunnan yhteensovittamiseksi 3.10.2012. Saara Hanhela

SYKETTÄ SAVILAHDELLA. Hanke Kuopion korkeakoululiikunnan yhteensovittamiseksi 3.10.2012. Saara Hanhela Liite 1 hankehakemukseen Sykettä Savilahdella hanke Kuopion korkeakoululiikunnan yhteensovittamiseksi Opetus- ja kulttuuriministeriö Erityisavustus: Terveyttä edistävän liikunnan hanke SYKETTÄ SAVILAHDELLA

Lisätiedot

Yliopistoliikunta. Järjestökoulutus 11.2.2014

Yliopistoliikunta. Järjestökoulutus 11.2.2014 Yliopistoliikunta Järjestökoulutus 11.2.2014 Esittelykierros Mistä ainejärjestöstä / kerhosta tulet? Missä tehtävässä / roolissa toimit? Mitä odotat koulutukselta? Mitä odotat yliopistoliikunnalta tänä

Lisätiedot

Liikuntakyselyn yhteenveto, keva t 2013.

Liikuntakyselyn yhteenveto, keva t 2013. Saara Hanhela Liikuntakyselyn yhteenveto, keva t 2013. Itä-Suomen yliopiston sekä Savonia-ammattikorkeakoulun Kuopion kampusten opiskelijoille ja henkilöstölle tehtiin liikuntakysely keväällä 2013. Kysely

Lisätiedot

Liikuntatuutorointi vinkkejä järjestäjälle ja case Oulu. Ismo Miettinen liikuntasuunnittelija ismo.miettinen@oamk.fi Oulun korkekoululiikunta / Oamk

Liikuntatuutorointi vinkkejä järjestäjälle ja case Oulu. Ismo Miettinen liikuntasuunnittelija ismo.miettinen@oamk.fi Oulun korkekoululiikunta / Oamk Liikuntatuutorointi vinkkejä järjestäjälle ja case Oulu Ismo Miettinen liikuntasuunnittelija ismo.miettinen@oamk.fi Oulun korkekoululiikunta / Oamk Seinäjoki 20.4.2012 Liikuntatuutorointi (synty) www.opiskelijaliikunta.fi

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 MISSIO Edistää opiskelijoiden liikuntakulttuuria 1 ja hyvinvointia. VISIO Opiskelijat liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi.

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

LIIKUNTATUUTOROINTI PALA PALALTA koonti koulutusten keskusteluista. Seinäjoki ja Helsinki 20/23.4.2012

LIIKUNTATUUTOROINTI PALA PALALTA koonti koulutusten keskusteluista. Seinäjoki ja Helsinki 20/23.4.2012 LIIKUNTATUUTOROINTI PALA PALALTA koonti koulutusten keskusteluista Seinäjoki ja Helsinki 20/23.4.2012 Ydinajatus Liikuntakynnyksen madaltaminen ja vähän liikkuvien liikuttaminen Liikuntatuutori on helposti

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) lausunto Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) liittokokouksen ennakkomateriaaleista

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) lausunto Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) liittokokouksen ennakkomateriaaleista Lausunto Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) 4.10.2013 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) lausunto Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) liittokokouksen ennakkomateriaaleista Jyväskylän

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

JA SUOSITUKSET. Jussi Ansala Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmän sihteeri 30.5.2011, YTHS-koulutus, Helsinki

JA SUOSITUKSET. Jussi Ansala Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmän sihteeri 30.5.2011, YTHS-koulutus, Helsinki KORKEAKOULULIIKUNNAN VISIO 2020 JA SUOSITUKSET Jussi Ansala Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmän sihteeri 30.5.2011, YTHS-koulutus, Helsinki 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Vähän suositusten taustaa Suositusten

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi Opiskeluterveyspäivät 14.-15.11. 2011 Kristina Kunttu, LT, dos., yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden

Lisätiedot

Neuvoa-antava (palveluketju)

Neuvoa-antava (palveluketju) TAUSTAA Mallia yksityispuolelta Alusta lähtien yhteistyö eri toimijoiden kesken Suurin haaste asiakkaiden löytäminen Palvelu suunnattu erityisesti vähän liikkuville Yksilö- ja ryhmäohjausta saatavana Pyritään

Lisätiedot

TEEKKAREIDEN URHEILU- JA VOIMAILUKERHO RY

TEEKKAREIDEN URHEILU- JA VOIMAILUKERHO RY Sisällys 1. UUSI TOIMINTA VUONNA 2014... 3 1.1. Aiemmin käynnistyneet projektit... 3 1.2. Uudet projektit... 3 2. VAKIINTUNUT TOIMINTA VUONNA 2014... 4 2.1. TUrVoKe ry... 4 2.2. Hallinto... 4 2.3. Jäsenpalvelut...

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

Seuratuki 2013 haku ja arviointi

Seuratuki 2013 haku ja arviointi Seuratuki 2013 haku ja arviointi Seuratuki vuonna 2013 Valtiontalouden tarkastusviraston raportti (VTV 14/2012) OKM jakaa seuratuen eli vastaa koko prosessista Tuen suuruus 3 850 000 euroa (kasvu 2 350

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1 OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Heini Pietilä 11.4.2012 1 HYVINVOINTITYÖN TAVOITE Tavoitteena on edistää opiskelijan terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisöjen hyvinvointia

Lisätiedot

Seuratuen painopisteet

Seuratuen painopisteet Seuratuki 2013 Seuratuki Urheilu- ja liikuntaseurojen perustoiminnan kehittämiseen Seuratoiminnan laadun vahvistamiseen Perustoiminnan uudistamiseen ja kehittämiseen Liikunnan harrastamisen mahdollistamiseksi

Lisätiedot

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Talousarvion toiminnalliset tavoitteet (raportointi kaupunginvaltuustolle) 23.3.2015

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

JYY Liikuntavastaavien koulutus 2.2.2013. Hallitusvastaava Hanna Huumonen hanna.huumonen@hallitus.jyy.fi Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

JYY Liikuntavastaavien koulutus 2.2.2013. Hallitusvastaava Hanna Huumonen hanna.huumonen@hallitus.jyy.fi Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY Liikuntavastaavien koulutus 2.2.2013 Hallitusvastaava Hanna Huumonen hanna.huumonen@hallitus.jyy.fi Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Sisältö Liikuntatoiminta JYYssä Liikuntavastaavan tehtävät

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015 TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,

Lisätiedot

11 15-vuotiaiden harjoittelun edistäminen seurassa

11 15-vuotiaiden harjoittelun edistäminen seurassa 11 15-vuotiaiden harjoittelun edistäminen seurassa Kehityshanke yhteistyössä seurojen kanssa Hankkeen tavoitteita Painopiste tämän ikäluokan toiminnan kehittämiseen erityisesti hankeseuroissa, mutta viestinnän

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI HAKEMUS KKI-KEHITTMISHANKKEEKSI TIEDOT HAKIJASTA Hakijayhteisön nimi: Mallilan Yritys Hakijayhteisön rekisteritunnus: 123456-1 Hakijayhteisön osoite: Mallilankuja 11 a 1 Postinumero: 12340 Postitoimipaikka:

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

LIIKUNTATUUTOROINTI SUOMEN KORKEAKOULUISSA. Hanna Laakso Seinäjoki 20.4.2012

LIIKUNTATUUTOROINTI SUOMEN KORKEAKOULUISSA. Hanna Laakso Seinäjoki 20.4.2012 LIIKUNTATUUTOROINTI SUOMEN KORKEAKOULUISSA Hanna Laakso Seinäjoki 20.4.2012 SISÄLTÖ www.opiskelijaliikunta.fi Miksi liikuntatuutorointi Esimerkit 1. Case JAMKO 2. Case Turku www.opiskelijaliikunta.fi OPISKELIJALIIKUNNAN

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan toimintasuunnitelma 2012

Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan toimintasuunnitelma 2012 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan toimintasuunnitelma 2012 Numerot otsikoiden edessä tarkoitaa prioriteettiä 1 = tärkeä, 2 = melko tärkeä Edunvalvonta 1 Luodaan METKAlle poliittinen ohjelma

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin)

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin) Kuvaukset 1 (5) Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) Tavoite tunnistaa elintapojen vaikutukset omaan sä oman vastuunsa ja mahdollisuutensa vaikuttaa omaan sä hyvinvoinnista huolehtimisen osana ammattitaitoa

Lisätiedot

AKTIVAATTORIN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET

AKTIVAATTORIN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET T&K- TOIMINTA KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA- ALAN YKSIKÖSSÄ Kristiina Anttonen Aleksi Nyström AKTIVAATTORIN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Tavoitteena oli toimia yritysten, yhteisöjen

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan toimijakartoitus

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan toimijakartoitus Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan toimijakartoitus erikoissuunnittelija ja terveyden edistämisen asiantuntija Kaisa Koivuniemi LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15 A, 40720 Jyväskylä www.likes.fi

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Turku 16.9.2014 ohjelmakoordinaattori

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA Projekti on yhteistyöprojekti Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n sekä Karjalan tasavallan

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA Markkinatehdas on ryhmä nuoria markkinoijia, joiden tavoitteena on parantaa Keski-Suomen yritysten markkinoinnin suunnitelmallisuutta ja auttaa käytännön toteutuksessa.

Lisätiedot

Ikääntyneiden liikunta / Joensuun kaupungin toimintamalli. Jenni Raassina, Liikunnanohjaaja / Joensuun seudun kansalaisopisto

Ikääntyneiden liikunta / Joensuun kaupungin toimintamalli. Jenni Raassina, Liikunnanohjaaja / Joensuun seudun kansalaisopisto Ikääntyneiden liikunta / Joensuun kaupungin toimintamalli Jenni Raassina, Liikunnanohjaaja / Joensuun seudun kansalaisopisto Joensuun seudun kansalaisopisto Joensuun kaupungin organisaatio Joensuun seudun

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero. Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittelyt ja alkulämmittelyt o Katsaus ajankohtaisiin asioihin o Vuoden

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Sinettiseura uudistus etenee

Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseurojen uusien kriteerien osa-alueet Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa organisointi ja toimintaperiaatteet osaamisen kehittäminen viestintä

Lisätiedot

Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit

Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Kriteerit jakautuvat peruskriteereihin ja laatukriteereihin. Peruskriteerit luovat seuran tavoite- ja tahtotilan, jotka toteutuvat laatukriteerien toimenpiteiden

Lisätiedot

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä Molemmat avaavat ovia lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi KOULU JA SEURA Yhteisen kuvan ja tekemisen vahvistaminen Koulussa opitaan ja innostutaan

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen!

Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen! Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen! Aluesihteeri Veijo Kivistö Aivoliitto ry p. 040 5430 009 sp. veijo.kivisto@aivoliitto.fi Aivoliitto ry Suomen Parkinson-liitto ry Suomen Parkinson-liitto

Lisätiedot

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin Seppo Soine-Rajanummi 9.12.2015 Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Tavoitteena terveyserojen kaventaminen Työttömillä on tutkimusten

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012 Verkoston tavoitteet Verkoston työn päämääränä on saada aikaan valtakunnallinen liikunta/hyvinvointiohjelman suunnitelma

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikkeellä voimaa vuosiin Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan! Erityisliikunnan Päivät Jyväskylä 27.8.2014

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Mikä on keskeistä, mihin pyritään? Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Kunnan sisäinen yhteistyö luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Liikkuva koulu -ohjelma terveelliset elämäntavat oppimisvalmiudet osallisuus kouluviihtyvyys hyvinvointi

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Jyrki Komulainen Ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää (KKI) ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Maakunnallinen liikuntaneuvonta

Lisätiedot

Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä

Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä Katja Kurasto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu - Konsortiokoordinaattori, Oulun Erasmus-konsortio - Kansainvälisten asioiden

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON TERVEYSLIIKUNTARYHMÄT JA LIIKUNTANEUVONTA. Liikuntasuunnittelija Teija Hakala Yliopistoliikunta, Turun yliopisto

TURUN YLIOPISTON TERVEYSLIIKUNTARYHMÄT JA LIIKUNTANEUVONTA. Liikuntasuunnittelija Teija Hakala Yliopistoliikunta, Turun yliopisto TURUN YLIOPISTON TERVEYSLIIKUNTARYHMÄT JA LIIKUNTANEUVONTA Liikuntasuunnittelija Teija Hakala Yliopistoliikunta, Turun yliopisto Liikuntaryhmät Keväällä 2011 75 ohjattua viikoittaista liikuntaryhmää: Jumppaa,

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

LAPSET JA NUORET Tiia Murtonen Anna-Elina Pekonen HALISKO Tänä päivänä Halisko on paljon muutakin kuin vihreä lisko, Halisko on TUL:n nuorisotoiminnan näkyvin tunnus Se on nuorisotoiminnan lippulaiva yhdessä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

SEURATUKI 2014 SUL SEURAPALVELUT

SEURATUKI 2014 SUL SEURAPALVELUT SEURATUKI 2014 SUL SEURAPALVELUT Yleistä Laadukasta toimintaa mahdollisimman monelle kohtuukustannuksin Seuratukea jaetaan 5 miljoonaa euroa Pääpainotukset säilyvät samoina perustoiminnan kehittäminen

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot