SYKETTÄ SAVILAHDELLA. Hanke Kuopion korkeakoululiikunnan yhteensovittamiseksi Saara Hanhela

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYKETTÄ SAVILAHDELLA. Hanke Kuopion korkeakoululiikunnan yhteensovittamiseksi 2013-2014 20.9.2013. Saara Hanhela"

Transkriptio

1 Liite 1 Hankehakemukseen Sykettä Savilahdella Hanke Kuopion korkeakoululiikunnan yhteensovittamiseksi Opetus- ja kulttuuriministeriö Erityisavustus: Aikuisten terveyttä edistävän liikunnan valtakunnallinen kehittäminen SYKETTÄ SAVILAHDELLA Hanke Kuopion korkeakoululiikunnan yhteensovittamiseksi Saara Hanhela Korkeakoululiikunnan suunnittelija Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta SAVOTTA sekä Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta ISYY 1

2 1 Johdanto Olemme tänä vuonna 2013 aloittaneet Kuopion korkeakoululiikunnan kehittämishankkeen Sykettä Savilahdella. Hankkeemme on kaksivuotinen, ensimmäiseksi toimintavuodeksi 2013 OKM on myöntänyt meille rahoituksen. Tällä hankehakemuksen suunnitelmaosiolla avaamme tarpeitamme vuoden 2014 toiminnan tukemiseksi ja kehittämistyön jatkumiseksi. Hankesuunnitelma on alun perin kirjoitettu kaksivuotista hanketta varten, joten tässä suunnitelmassa pohjana toimii vuosille kirjoitettu hankesuunnitelma. Hankesuunnitelmaa on täydennetty kuvauksella hankkeen toteutuneista toiminnoista sekä vuoden 2014 toimintaa tarkentaen. Täydennykset ovat seuraavissa tekstiosuuksissa seuraavin sisällöin: Kohdassa 3.3 esitellään hankkeen tarkennetut tavoitteet vuodelle Suunnitelman tekstikohdassa 4, 4.1 ja 4.2 kerrotaan lyhyt kuvaus siitä, mitä olemme tehneet vuonna 2013 sekä kuvaus hankkeen tulevasta toiminnasta. Toimenpidesuunnitelmassa, tekstikohdassa 5.1 on päivitetty suunnitelma vuoden 2014 osalta. Hankehakemuksen liitteessä 2 on päivitetty talousarvio. 2 Tausta ja tarve hankkeelle Ympäri Suomea on alettu kiinnittää enemmän huomiota korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointiin ja liikkumiseen. Jo asemansa vahvistanut Oulun korkeakoululiikunta sekä vankan aloituksen saanut Saimaan korkeakoululiikunta ovat loistavia esimerkkejä siitä, miten pienemmässäkin kaupungissa voidaan tuottaa laadukkaita ja monipuolisia hyvinvointipalveluita korkeakouluyhteisölle. Valtion tasolla tehdyt linjaukset korkeakoululiikunnan suosituksista (2011) sekä periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista (2008) ovat osaltaan tukeneet korkeakoululiikunnan kehitystä ja näin puhuneet liikkuvamman korkeakoulun puolesta. Myös Kuopion korkeakoululiikunnassa on huomattu vajavaisuutta, yliopisto ja ammattikorkeakoulu tuottavat pienellä budjetilla pienimuotoisia palveluita omille opiskelijoilleen sekä henkilökunnalleen. Kuopion korkeakoulujen fyysiseen sijaintiin on tulossa suuria muutoksia. Vuosien välisenä aikana Savonia-ammattikorkeakoulun kaikki yksiköt yhtä lukuun ottamatta muuttavat yliopiston kanssa samalle kampusalueelle. Tällä hetkellä kampuksella on yliopisto-opiskelijoita n sekä yliopiston henkilökuntaa Lisäksi sinne on muuttanut jo 1000 ammattikorkeakoulun opiskelijaa ja työntekijää. Muuton seurauksena syksyllä 2015 kampuksella olisi kaikkiaan ammattikorkeakoulun opiskelijoita n ja henkilökuntaa 400. Yhteensä henkilömäärä tulee olemaan n opiskelijaa ja n työntekijää. Kampuksen nykyiset liikuntapalvelut ja -tilat eivät riitä tämän hetkisiin tarpeisiin, joten korkeakoululiikunnan yhdistymiseen ja järkevöittämiseen on suuri tarve. Yleinen tahtotila on, että Kuopion korkeakoululiikunnan on ensin yhdistyttävä, jonka jälkeen sitä voidaan kehittää ja monipuolistaa. Tästä syystä Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta (ISYY) sekä Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (SAVOTTA) ovat päättäneet aloittaa yhdessä projektin, jonka tavoitteena on tuottaa Kuopion korkeakouluyhteisölle yhteiset liikuntapalvelut. Työhyvinvoinnin asiantuntijayritys Odum on vastikään julkaissut selvityksen suomalaisen työntekijän hyvinvoinnista. Tutkimukset osoittavat, että terveyskäyttäytyminen vaikuttaa työntekijän kokemukseen hänen työkyvystään lähitulevaisuudessa. Selvityksen mukaan erityisesti nuorten ( vuotiaat) 2

3 terveyskäyttäytyminen on huolestuttavinta. Jopa kolmannes työkyvystään epävarmoista vuotiaista ei tutkimuksen mukaan harrasta liikuntaa viikoittain. Vaikka fyysisestä hyvinvoinnista suurin vastuu on ihmisellä itsellään, hyvinvointia tukevat, helposti saatavilla olevat ja edulliset liikuntapalvelut madaltavat liikkumisen kynnystä. Kuopiossa tärkein tavoite on toimivien palveluiden kautta edistää yksilön valmiuksia kokonaisvaltaisesti liikkuvamman elämäntavan luomiseksi ja tätä kautta tuottaa hyvinvointia opiskelijoille. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksessa (YTHS 2008) on selvitetty alle 35-vuotiaiden yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveyttä kokonaisvaltaisesti. Tutkimuksen tilastojen mukaan joka kymmenes (10%) opiskelija ei harrasta kuntoliikuntaa lainkaan, hieman yli kolmasosa (36%) harrastaa kaksi tai kolme kertaa viikossa sekä neljäsosa (24%) harrastaa ainakin neljä kertaa viikossa. Opiskeluterveys 2011 teoksessa esitellään korkeakoulu-opiskelijoiden liikuntatottumuksia. Teoksen mukaan korkeakouluopiskelijoilla on runsaasti terveysongelmia kuten ylipaino, ylä- ja alaselän oireet, astma sekä masennus. Näiden kehittymiseen tai hoitoon liikunnalla on suuri vaikutus. Liikunnalla on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kautta merkitys myös opiskeluissa jaksamiseen sekä tärkeä rooli sosiaalisten suhteiden ylläpidossa ja stressinhallinnassa. Yliopiston sekä ammattikorkeakoulun yhteistä liikuntapalvelujen suunnittelua tukee moni seikka. YTHS:n terveystutkimuksen mukaan yliopisto-opiskelijoista 45 % käyttää korkeakoulun liikuntatarjontaa, kun taas ammattikorkeakouluopiskelijoista niitä käyttää vain 15 %. Muiden tarjoamia ja omatoimisia liikuntapalveluita opiskelijat käyttävät tasavertaisesti. Ammattikorkeakouluopiskelijat liikkuvat täten vähemmän kuin yliopisto-opiskelijat. Liikkumattomuuteen vaikuttaa se, että ammattikorkeakouluopiskelijoille tarjotaan heikompia ja vähäisempiä korkeakoululiikunnan palveluita. Korkeakoululiikunnan suosituksissa (2011) kuvataan korkeakoulujen toimivia liikuntapalveluja sekä esityksiä niiden toteuttamiseksi ja arvioimiseksi. Suosituksissa kannustetaan tekemään yhteistyötä korkeakoulujen kesken. YTHS:n tutkija Kristina Kuntun mukaan opiskeluaika on hyvä aika vaikuttaa nuoren aikuisen terveystottumuksiin, sillä nuorena opitut tavat kantavat monesti koko loppuelämän ajan (mm. YTHS:n vuosikatsaus 2011). Myös valtioneuvoston liikunnan edistämisen linjoissa esitetään yhtenä tavoitteena, että nuoret aikuiset ylläpitävät liikunnallista elämäntapaa itsenäistymisen ja opiskeluvaiheen aikana. Tähän Opetus- ja kulttuuriministeriö on toimenpideohjelmassaan vastannut kannustamalla korkeakouluja lisäämään keskinäistä alueellista yhteistyötä liikunta- ja hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi. Sen lisäksi, että hanke toisi hyvinvointia Kuopion korkeakoulujen opiskelijoille sekä henkilökunnalle, siitä olisi hyötyä jo olemassa oleville palvelujen tarjoajille. Korkeakoululiikunnan mainostaessa liikuntaa ja aktivoidessa ihmisiä, koko Kuopion liikuntapalveluihin liittyvään järjestelmään virtaa enemmän käyttäjiä. Näin ollen hankkeemme myötä saadaan jo olemassa olevista palveluista enemmän irti, kun ne tuodaan näkyvämmäksi. Hankkeesta hyötyy palvelujen käyttäjien lisäksi moni muukin alueemme liikkuja ja liikuttaja. 2.1 Hankkeen valmistelusta Tämä hankesuunnitelma esittelee, mitä hankkeessa on tarkoitus tehdä ja mitkä ovat sen toiminnalliset edellytykset ja raamit. Hankkeen kohteena ovat kaikki Itä-Suomen yliopiston sekä Savoniaammattikorkeakoulun Kuopion kampuksella olevat opiskelijat sekä henkilökunta. Hankkeen avulla Kuopion korkeakoululiikunta saisi kipeästi tarvitsemansa sysäyksen, jonka jälkeen toiminta voi tulla osaksi korkeakoulujen arkea. Itä-Suomen yliopistossa Kuopion kampuksella on opiskelijoita n sekä henkilökuntaa Savonia-ammattikorkeakoulun Kuopion kampuksella opiskelijoita on n sekä henkilökuntaa 400. Kaikkiaan korkeakoululiikunta voisi Kuopiossa tavoittaa n ihmistä. Tavoite on, 3

4 että viiden vuoden kuluttua hankkeen aloittamisesta, vuonna 2018, 30% potentiaalisesta käyttäjämäärästä löytää korkeakoululiikunnan palvelut omakseen. Hankkeen valmistelu aloitettiin työryhmässä alkuvuodesta Työryhmä kokoontui keväällä kolmesti, ryhmässä on toiminut edustaja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnasta, Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnasta, Itä-Suomen yliopistosta, Savonia-ammattikorkeakoulusta sekä Opiskelijoiden Liikuntaliitosta. Keväällä tehdyn selvityksen pohjalta päädyttiin palkkaamaan projektisuunnittelija syksyksi Hänen tehtävänään on ollut korkeakoulujen nykyisten liikuntapalveluiden kartoittaminen, Kuopion liikuntatilojen ja niiden varaustilanteen kartoittaminen, yhteistyön kartoittaminen eri liikuntapalvelujen tuottajien kanssa sekä Kuopion korkeakoululiikunnan hankesuunnitelman valmistelu. Korkeakoulut ovat sitoutuneet hankkeeseen maksamalla projektisuunnittelijan palkan syksyn ajalta. Opiskelijoiden Liikuntaliitto on ollut koko ajan mukana suunnittelussa. OLL:stä on käyty Kuopiossa tapaamassa projektisuunnittelijaa, myös sähköpostien vaihto on ollut aktiivista. Opiskelijoiden Liikuntaliiton tuki on olemassa koko hankkeen toiminta-aikana, heillä on erityisosaamista, jota voimme hyödyntää hankkeessamme. Hanke tulisi todelliseen tarpeeseen Kuopiossa. Vallitsevassa tilanteessa korkeakoulut tuottavat ostopalveluna ylioppilas- sekä opiskelijakunnalta liikuntapalvelut niin opiskelijoille kuin henkilökunnalle, joita hoitaa molemmissa organisaatioissa yksi ihminen osa-aikaisesti muiden työtehtävien ohella. Kummallakaan ei ole resursseja kehittää monipuolisempia liikuntamahdollisuuksia tai tehdä yhteistyötä kaupungin sekä paikallisten liikuntaseurojen ja yrittäjien kanssa siinä laajuudessa, missä sitä voisi tehdä. Kuopiossa liikuntatilojen jakomalli noudattaa järjestystä, jossa työpaikkaliikunnalle sekä opiskelijoille suunnattu liikunta sijoittuvat huonosti. Esimerkiksi koulujen liikuntatilojen vakiovuoroja jaetaan seitsemän kategorian mukaan, jossa korkeakouluopiskelijat tulevat tärkeysjärjestyksessä vasta viidentenä. Neuvottelut sekä molemminpuolinen hyötyajattelu voisivat helpottaa tätä tilannetta. Edellä mainittujen, laajempien yhteistyökuvioiden lisäksi suunnitteilla on muun muassa liikuntatuutoroinnin levittäminen ylioppilaskunnasta myös opiskelijakuntaan, liikuntaa sisältävien opintojaksojen lisääminen korkeakoulujen opinto-ohjelmiin sekä korkeakoululiikunnan palautejärjestelmän kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto jakautuu kolmelle kampukselle, joista Joensuussa on kokoonsa nähden myös heikot korkeakoululiikunnan palvelut. Ajatuksena Kuopion hankkeessa on, että niiltä osin kuin on mahdollista ja tahtotilaa löytyy, hankkeen toimintamalleja voidaan siirtää Joensuuhun. Myös Savonia-ammattikorkeakoulu jakautuu kolmelle kampukselle, joista huomattavasti pienemmät ovat Varkaudessa ja Iisalmessa. Palveluiden kehittyessä voidaan pohtia, voisiko joitain rakenteita mallintaa myös näillä kampuksilla. Tavoitteena on kehittää yhdessä itäsuomalaista korkeakoululiikunnan kenttää toimivammaksi. 4

5 Lähteet: - (luettu ) - Korkeakoululiikunnan suositukset: (luettu ) - Kunttu, Kristina ja Huttunen, Teppo Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia nro 45. PunaMusta Oy, Helsinki. - Valtioneuvoston periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista: (luettu ) - Heiskanen, Jarmo; Kärkkäinen, Olli-Pekka; Hakonen, Harto; Lindholm, Harri; Eklund, Jyrki; Tammelin, Tuija; Havas, Eino Suomalaisen työikäisen kestävyyskunto. Nykyhetken tilanne ja ennusteita. LIKES-tutkimuskeskus. (luettu ) - Laakso, L Nuorten liikunta ja liikuntaan motivoiminen. Teoksessa Kunttu, K., Komulainen, A., Makkonen, K. & Pynnönen, P. (toim.) Opiskeluterveys. Porvoo: Duodecim, Kuopion kaupunki, koulujen liikuntatilojen ulkopuolinen käyttö: (luettu ) - Opiskelijan parempaa terveyttä. YTHS:n vuosikatsaus 2011: (luettu ) 3 Kokonaiskuva hankkeesta Hanketta varten suoritetaan liikuntasuunnittelijan ehdollinen rekrytointi alkuvuodesta Keväällä 2013 on tarkoitus suunnitella konseptin kokonaisuutta tarkemmin, kysyä opiskelijoilta ja henkilökunnalta heidän toiveitaan ja ajatuksiaan sekä luoda yhteistyösopimuksia. Syksyllä 2013 toiminnan on tarkoitus käynnistyä, liikuntatarrat otetaan käyntiin, lajimahdollisuudet monipuolistuvat ja liikuntatiloja pyritään saamaan laajemmin opiskelijoiden käyttöön. Kaksivuotisen hankkeen jälkeen liikuntatoiminnan on tarkoitus jatkua normaalina osana korkeakoulujen arkea. Hankerahoituksen on ajateltu ensimmäisenä vuonna kattavan liikuntasuunnittelijan palkan sekä markkinointikuluja. Toisena vuonna rahoituksen on tarkoitus tukea liikuntasuunnittelijan palkkaa sekä suunnittelukuluja, jotta voidaan kehitellä kauaskantoisempia ja pitkän aikavälin muotoja, joilla taataan toiminnan jatkuvuus. Ensimmäisenä vuonna hankesuunnittelija keskittyy vain uusien toimintamallien luomiseen, tämänhetkisen normaalin toiminnan on tarkoitus pyöriä taustalla ainakin ensimmäisen kevään ajan. Hankkeen päätyttyä tavoitteena on lisätä korkeakoulujen rahoitusosuutta sekä myydä enemmän liikuntapalveluita. Jo hankkeen käynnistyessä ruvetaan miettimään malleja ja vaihtoehtoja, joiden avulla taataan palveluiden jatkuvuus myös hankerahoituksen jälkeen. Alla olevassa taulukossa on esiteltynä Kuopion tulevan korkeakoululiikunnan palvelukonseptin kokonaisuus. Pohjalla on Johnstonin ja Grahamin Service operations management teoksen malli palvelun kokonaisuudesta. Taulukko esittelee palvelun idean, tiivistelmän, kokemuksen, vaikutuksen, toiminnot sekä arvon. Sen avulla hahmotetaan kokonaisuutta ja tehdään palvelun tuottajalle selväksi, mistä koko konseptin luomisessa on kyse. Taulukko 1. Korkeakoululiikunnan palvelukonseptikokonaisuus. (Lähde: Johnston, R., Graham, C., Service operations management. 3. painos. s.43) 5

6 Palvelun idea Monipuolisia liikunta- ja hyvinvointipalveluita korkeakouluopiskelijoille sekä korkeakoulujen henkilökunnalle Palvelukonseptin tiivistelmä Savonia-ammattikorkeakoulun sekä Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen korkeakoululiikunnan palvelukonsepti, joka tarjoaa käyttäjilleen helposti saavutettavia ja heidän tarpeitaan vastaavia palveluita. Palvelukokemus - Helppo tavoittaa - Monipuolinen - Informaatio helposti saatavilla - Edullinen Palvelutoiminnot - Liikuntapalvelut - Hyvinvointipalvelut Palvelun vaikutus - Hyvinvoinnin ja liikunnallisen elämän lisääntyminen - Opiskelu- ja työkyvyn lisääntyminen ja ylläpito - Yhteisöllisyyden lisääntyminen Palvelun arvo käyttäjälle - Kokonaisuus vastaa hintaa - Mahdollisuus vaikuttaa itse sisältöön Palvelun arvo tuottajalle - Lisää korkeakoulujen kilpailukykyä - Antaa imagollista arvoa kaupungille Palvelun vaikutusta arvioidessa on kiinnitettävä huomiota mittareihin, joilla vaikutusta mitataan. Tavoitteena on tehdä vaikuttavaa työtä, jossa mm. kyselytutkimusten avulla selvitetään asiakkaiden kokemuksia palvelun vaikutuksesta omaan elämään. Mittareista ja palvelukonseptin palautejärjestelmästä kerrotaan enemmän tavoitteen nro 3 asiakaslähtöisen liikuntapalvelukonseptin luominen alla. Palvelun arvo on jaettu kahteen osioon: palvelun arvo kuluttajalle sekä tuottajalle. Arvoa voi olla monenlaista, tässä on katsottu arvon olevan jotain, jonka kautta kuluttaja tai tuottaja arvioi palvelun tarvetta ja sen tärkeyttä. 3.1 Keskeiset tavoitteet Hankkeella on neljä ydintavoitetta, jotka on esitelty alla. Tavoitteita ei ole kirjattu tärkeysjärjestyksessä, niiden katsotaan olevan painoarvoltaan yhtä tärkeitä ja täydentävän toisiaan. Tavoitteita on avattu ja niihin on kirjattu alla myös erilaisia toimenpide-esityksiä. Hankkeen tavoitteiden avulla pyritään luomaan Kuopioon uusi, raikas korkeakoululiikunnan palvelukonsepti, jossa on laajasti ja asiakaslähtöisesti muodostettuja, kiinnostavia hyvinvointipalveluja. Kaikki palvelut on suunnattu korkeakoulujen opiskelijoille sekä henkilökunnalle. Hyvinvointipalveluilla voidaan tarkoittaa esimerkiksi terveyttä edistäviä kampanjoita, liikuntaneuvontaa sekä erilaisia kehon koostumukseen ja suorituskykyyn perustuvia mittauksia. 6

7 Taulukko 2. Sykettä Savilahdella Hanke Kuopion korkeakoululiikunnan yhteensovittamiseksi. hankkeen keskeisimmät tavoitteet. Saara Hanhela ) Edistää yhdenvertaisia ja saavutettavia liikunnan harrastusmahdollisuuksia 2) Kuopion korkeakoululiikunnan yhteistyömallien kehittäminen ja luominen 3) Asiakaslähtöisen liikuntapalvelukonseptin luominen 4) Kokonaisvaltaisen liikunnallisen elämän edistäminen 1) Edistää yhdenvertaisia ja saavutettavia liikunnan harrastusmahdollisuuksia Opiskelijahintaiset palvelut Kuten alla olevasta taulukosta on luettavissa, opiskelijoiden varallisuustaso on heikompi kuin missään muussa väestöryhmässä. Koska opiskelijat ovat yleisesti ottaen varallisuustasoltaan heikko ryhmittymä, on erityisen tärkeää saada kaikkia Kuopion korkeakouluopiskelijoita koskeva edullinen liikuntapalvelutarjonta. Edullisuus lisää myös tasa-arvoisten liikuntapalveluiden saavuttavuutta, kaikilla opiskelijoilla ei ole mahdollisuutta ostaa arvokkaiden kuntoklubien jäsenyyksiä. Taulukko 3. Kotitalouksien tulotaso vuonna Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot/kulutusyksikkö, mediaani. Vuoden 2010 rahassa. (Lähde: Tilastokeskus 2010) Kotitalous Tulotaso 2010, Ylempien toimihenkilöiden taloudet Muut yrittäjätaloudet Maatalousyrittäjätaloudet Alempien toimihenkilöiden taloudet Työntekijätaloudet Eläkeläistaloudet Muut taloudet Työttömien taloudet Opiskelijataloudet Kaikki kotitaloudet yhteensä Taulukossa kotitalouden sosioekonomisen aseman määrittää talouden viitehenkilön eli yleensä suurituloisimman henkilön asema. Tästä syystä kyseisen taulukon opiskelijataloudet eivät kata kaikkia opiskelijoita, vaan osa opiskelijoista on talouksissa, joihin kuuluu häntä suurempituloinen henkilö. Näin ollen taulukon summa on viitteellinen eikä anna absoluuttista totuutta tilanteesta. Kuopion korkeakoululiikunnalla on tarkoitus ottaa käyttöönsä liikuntatarra, jonka voi pienellä summalla ostaa lukukaudeksi tai vuodeksi kerrallaan. Tarra kiinnitetään opiskelija- tai henkilökuntakorttiin ja se toimii takeena siitä, että liikuntamaksu on maksettu. Ajatuksena on ottaa tarra käyttöön syksyllä 2013, kun uudet opiskelijat saapuvat kampukselle. Näin ollen keväällä 2013 aiomme selvittää opiskelijoiden ajatuksia maksullisesta korkeakoululiikunnasta. Tähän asti Kuopiossa palvelut ovat olleet maksuttomia tai niissä on ollut pieni kertamaksu. Joillain liikuntakursseilla on myös ollut opiskelijahintainen kurssimaksu. 7

8 Maksulliseen korkeakoululiikuntaan siirryttäessä täytyy ottaa huomioon kaikki muutokseen liittyvät seikat ja pyrkiä kaikin puolin tarjoamaan rahasummaa vastaavia palveluita. Palvelut lähellä korkeakouluopiskelijoita ja -henkilökuntaa Tasa-arvoisuuden näkökulmasta palvelukonseptissa tulee huomioida edullisuuden lisäksi myös palveluiden saavutettavuus ja läheisyys. Liikuntatilakysymys on suurin tämän hetkisistä Kuopion korkeakoulujen liikunnan suunnittelun haasteista. Kuopion kaupungin kanssa yhteistyön muodostaminen lisää toivottavasti liikuntatilojen ja sitä kautta liikunnan saavutettavuutta. Kaupungin liikuntatilavarauksia tehdessä tulee huomioida liikuntatilojen sijainti mahdollisimman lähellä kampusaluetta, johon korkeakoululiikunnan ydin sijoittuu. Palveluiden tasapuolisuuteen liittyy myös se, että vakiovuoroja jaettaessa pyritään noudattamaan tasapuolista, kaikkia huomioivaa jakomenetelmää. Saavutettavuuteen liittyy liikuntakalenterin suunnittelussa se, että sekä opiskelijoille että työntekijöille on suunnattu aikataulullisesti järkeviä ryhmäliikuntamuotoja. Jo olemassa olevia, kampuksella sijaitsevia liikuntapalveluita on pyrittävä kehittämään siten, että mahdollisimman moni korkeakouluyhteisön jäsen hyötyy niistä. Kampuksen yksi valttikortti on vesistön läheisyys (kampus osittain Savilahden rannassa), korkeakoululiikunnan resurssien lisäämisellä voitaisiin suunnitella erilaisia liikuntapalveluita, joissa hyödynnetään vesistöä. 2) Korkeakoululiikunnan yhteistyömallien kehittäminen ja luominen Ennen kuin esittelen mahdollisia tulevia yhteistyökuvioita, haluan mainita, että ylioppilaskunta ISYYllä sekä opiskelijakunta Savotalla on jo olemassa olevia hyviä toimintamalleja, jotka halutaan integroida osaksi lopullista palvelukonseptia. Hankkeessa kiinnitetään huomiota siihen, että jo olemassa oleva tieto siirtyy korkeakoululiikunnan uudelle työntekijälle sekä hyväksi havaitut toimintamallit jatkavat olemistaan ja kenties jopa kehittyvät uudelle tasolle. Ensimmäinen luonnollinen yhteistyökumppanuus hankkeessa on Itä-Suomen yliopiston ja Savoniaammattikorkeakoulun välillä. Luonnollisen tarpeen kautta syntyvä yhteistyö varmasti tiivistää alueen korkeakoulukumppanuutta ja luo uusia mahdollisuuksia muillekin yhteistyömuodoille. Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan sekä Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan välinen yhteistyö on jo tällaisenaan tiivistä ainakin työntekijöiden ja luottamustoimijoiden välillä, hankkeen myötä laajempi opiskelijamassa voi vahvemmin tuntea olevansa yksi, suuri korkeakouluopiskelijoiden yhteisö. Yhteistyö Kuopion kaupungin kanssa Kuten mainittua, Kuopion kaupungin tilavarausasiat ovat opiskelijoiden osalta heikoissa kantimissa. Yhteistyön kautta voisimme järkevöittää kaupungin tarjoamien liikuntatilojen saatavuutta opiskelijoille. Kuopion kanssa tehtävä yhteistyö voisi liittyä myös kaupungin tarjoamiin liikuntatapahtumiin, joihin opiskelijat saisivat tuntuvia etuuksia. Myös kohdennettu markkinointi vahvistuisi yhteistyön kautta. Tärkein yhteistyön muoto kaupungin kanssa on liikuntatila-asiat, jotka kampuksellamme ovat tiukoilla. Kuopion kaupungin kanssa voidaan selvittää myös uusia tilamahdollisuuksia, mikäli yhteisiä intressejä vain on. Kampusalueen lähellä on entinen asevarikko, luolastomainen iso sisätila, johon voisi suunnitella kattaviakin liikuntatiloja. Tässä kaupunki voisi tehdä molempia kannattavaa yhteistyötä korkeakoulujen kanssa, mikäli tahtotilaa ja taloudellisia resursseja löytyy. Kuopio panostaa tietoisesti rooliinsa yliopisto- ja opiskelukaupunkina ja haluaa painottaa opiskelijoiden palveluita. Kaupungin organisaatiossa toimii opiskelija-asioiden neuvottelukunta, jossa on edustus muiden muassa Itä-Suomen yliopistosta, Savoniaammattikorkeakoulusta, Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnasta sekä Savonia-ammattikorkeakoulun 8

9 opiskelijakunnasta. Uskomme vahvasti, että kaupunki haluaa panostaa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointiin sekä liikkumiseen, näin ollen tulevaisuuden näkymät yhteistyön tiimoilta ovat positiiviset. Yhteistyö YTHS:n sekä Kuopion opiskeluterveydenhuollon kanssa Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta on tuottanut monena vuonna hankkeita Kuopion YTHS:n kanssa. Yhteistyö on ollut luonnollista ja sujuvaa. Näin toivotaan myös tulevaisuudessa olevan. Vuodelle 2013 YTHS sekä ylioppilaskunta ovat suunnitelleet hyvinvointihanketta, jossa pääosassa olisi opiskelukykyyn ja sen ylläpitämiseen liittyvät teemat. YTHS:n mielenterveyspalveluihin hakeutuvista joka kolmannella on ahdistus- ja masennushäiriöitä. Yleisiä oireita ovat ahdistus ja paniikkioireet, stressi, väsymys ja uupumus (Opiskelijoiden mielenterveys & vaikea ohjaustilanne, Psykologi Minna Martin, YTHS ). YTHS:n ja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan syksyn 2013 yhteisen hankkeen tavoitteena on tuottaa yliopistoopiskelijoille opiskelukykyyn liittyvä opintojakso, johon sisältyy luennot elämän- ja ajanhallinnasta, toiminnallinen osuus liikuntapalveluiden tarjonnasta sekä mahdollisesti ohjattua työskentelyä esimerkiksi opintopsykologin johdolla. YTHS:n hankkeessa yhteistyöhenkilönä voisi toimia korkeakoululiikunnalle palkattu henkilö. Kuopion opiskeluterveydenhuollon resurssit ovat valitettavasti vähäisemmät. Alustavien tiedustelujen perusteella opiskeluterveydenhuollolla on kiinnostusta parantaa kokonaisvaltaisemmin ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia. Mikäli ammattikorkeakoulujen YTHS-pilotointi onnistuu, voinee olettaa että ennen pitkää myös amk-piskelijat siirtyvät YTHS:n palveluiden piiriin. Tällöin yhteiset terveyspalvelut sekä liikuntapalvelut tuottavat ainutlaatuisen yhtälön korkeakouluopiskelijan arjessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimenpidesuosituksissa, jotka liittyvät Valtioneuvoston periaatepäätökseen liikunnan edistämisen linjoista, todetaan että Opiskeluterveydenhuollon palveluissa lisätään opiskelijoiden tietoisuutta ehkäisevän toiminnan merkityksestä ja liikunnan osuudesta oman terveyden hoitamisessa. YTHS:ää ja Kuopion opiskeluterveydenhuoltoa pyydetään jakamaan tietouttaan mm. korkeakoululiikunnan hyvinvointipäivillä. Eräänlaista tiedon jakamista voi suorittaa myös osana liikuntatuutoroinnin konseptia. Hankkeen myötä olisi mahdollista pohtia kuinka Kuopiossa voisi kehittää korkeakoululiikunnan suositusten kohtaa G. Korkeakoulut rakentavat liikuntapalvelunsa siten, että uusien opiskelijoiden ja erityisesti uusien liikkujien kynnys mukaantulolle on mahdollisimman matala. Korkeakoululiikunta ja opiskeluterveydenhuolto rakentavat yhteisen liikunta- ja terveysneuvonta-palveluketjun erityisesti vähän liikuntaa harrastavien tueksi. Tällä hetkellä YTHS ohjaa vähän liikkuvia liikuntatuutorien ryhmiin. Lähitulevaisuudessa tätä toimintaa tehostetaan siten, että ISYY tuottaa YTHS:lle esitteitä, joita he voivat jakaa vähän liikkuville. Esitteissä on liikuntatuutorien yhteystiedot sekä lukukauden liikuntaohjelma. Yhteistyö paikallisten liikuntaseurojen ja yrittäjien kanssa Projektisuunnittelija on selvittänyt syksyllä lähetetyllä kyselylomakkeella paikallisten liikuntaseurojen ja yrittäjien kiinnostusta korkeakoululiikunnan yhteistyöstä. Tulokset ovat jo nyt hyvin suotuisia, monet yrittäjät ja seurat ovat kiinnostuneita kohdistamaan opiskelijoille liikuntakursseja sekä antamaan tuottamistaan palveluista opiskelija-alennuksia. Tiivis yhteistyö eri lajien seurojen sekä liikuntayrittäjien kanssa lisää liikunnan monipuolisuutta sekä kannustaa opiskelijoita kokeilemaan eri lajeja ja löytämään omansa laajasta kirjosta. Liikuntaseurojen ja yrittäjien kanssa tehdyn yhteistyön kautta pyritään saavuttamaan korkeakoululiikunnan suositus F. Korkeakoululiikunta sisältää monipuolisesti liikuntalajeja, jotta oman lajin tai liikuntamuodon löytäminen olisi helpompaa. Liikuntatarjonta huomioi erilaisten liikkujien ja liikkujaryhmien tarpeet. Liikuntaseurojen ja yrittäjien yhteistyön kautta voidaan helpottaa myös liikuntatilaongelmaa käyttämällä seurojen ja yrittäjien tiloja esimerkiksi opiskelijoille suunnatuilla kursseilla. Yhteistyö seurojen ja yrittäjien kanssa ei tulisi olla pelkästään rahallista sekä toiminnallista etua, 9

10 on tärkeää keskustella myös vaikuttavammasta, kokonaisvaltaisemmasta yhteistyöstä. Seurat voisivat tulla esittelemään toimintaansa liikuntatuutoroinnin ryhmille tuodakseen esille vaihtoehtoisia, matalan kynnyksen liikuntamuotoja sekä liikunnan riemua. Microkadulla, lähellä Savonia-ammattikorkeakoulun uusia tiloja, on myös paljon hyvinvointialan yrityksiä, jotka voisivat olla kiinnostuneita osallistumaan korkeakoululiikunnan projektiin. Uusien yhteistyömuotojen kautta voisimme luoda entistä vahvempaa korkeakoulua ja sen yhteisöä. Uskon, että tahdomme aidosti liikuttaa ihmisiä yhdessä. 3) Asiakaslähtöisen liikuntapalvelukonseptin luominen Asiakaslähtöisyys näkyy hankkeen käynnistysvaiheessa ennen kaikkea siten, että käyttäjille tiedotetaan muutoksista mahdollisimman avoimesti niin henkilökohtaisella kuin yleiselläkin tasolla. Erityisen tärkeää markkinoinnin kannalta on ajatus siitä, että nämä palvelut ovat puhtaasti vain ja ainoastaan korkeakouluyhteisön jäseniä varten. Korkeakoulujen opiskelijan tai henkilökunnan jäsenen tunne siitä, että hänen mielipidettään kuullaan ja hän pääsee vaikuttamaan, on erittäin tärkeä. Palautejärjestelmän kehittäminen Alusta lähtien Kuopion korkeakoululiikunnan kehittämiskeskusteluissa mukana on ollut näkemys siitä, että palautteen kerääminen ja sen analysointi tulee ottaa tärkeänä osana huomioon palveluita suunniteltaessa. Asiakkaiden toiveiden mukaiset palvelut ovat korkean käyttöasteen vaatimus. Suuri osa hanketta on toimivan palautejärjestelmän rakentaminen. Jo hankkeen alkuvaiheessa on tärkeää tehdä kartoittava kysely koko yhteisöltä, jossa kysytään nykyisistä palveluista sekä tulevaisuuden toiveista. Kun palveluita on laajennettu ja otettu eri tavalla käyttöön, on tärkeää saada tietoa korkeakouluyhteisön liikkumisasteen mahdollisesta kehityksestä sekä toiveiden muuttumisesta palveluiden monipuolistuessa. Tärkeää on tehdä myös seurantaa palveluiden käyttäjämääristä, näin saamme arvokasta tietoa toiminnan volyymista. Vielä ei ole selkeää suunnitelmaa siitä, miten arviointi tullaan toteuttamaan. Selvää kuitenkin on, että palautejärjestelmän kautta saadaan paljon informaatiota, jonka avulla voidaan kehittää palvelukonseptia yhä enemmän korkeakoululiikunnan asiakkaiden näköiseksi. Yksi esillä pidettävä vaihtoehto on myös pyytää korkeakoulujen opiskelijoita tekemään kurssityönä tai harjoitteluna markkinointitutkimusta. Yhdistymiseen liittyvien näkemyksien selvittäminen olisi yksi hyvä teema opiskelijatyönä tehtävään selvitykseen. Palautejärjestelmän kehittäminen on myös korkeakoululiikunnan suosituksissa: E. Korkeakoulut keräävät korkeakoululiikunnasta ja sen kehittämiskohteista säännöllisesti palautetta sekä suoraan palvelujen käyttäjiltä että koko korkeakouluyhteisöltä. Palautetta hyödynnetään suunnitelmallisesti korkeakoululiikunnan järjestämisessä. Liikuntajaoston perustaminen Kuopion korkeakoululiikunnalle on tarkoitus perustaa matalan kynnyksen osallistumisen liikuntajaosto. Muun muassa Saimaan korkeakoululiikunnalla on käytössään tällainen elin, joka käyttää nimeä liikuntatoimikunta, heillä on hyviä kokemuksia toiminnasta. Jaostoon voisi kuulua ylioppilaskunnan sekä opiskelijakunnan opiskelijayhdistysten liikuntavastaavat. Lisäksi jaostossa voisi olla mahdollisten opiskelijaurheiluseurojen jäseniä ja liikuntatuutoreita. Jaoston tehtävänä olisi ideoida uusia liikuntamuotoja ja lajeja korkeakoululiikunnalle, kommentoida sen hetkistä liikuntatarjontaa sekä mahdollisesti järjestää liikunnallisia koko kampusta yhdistäviä tapahtumia, kursseja ja retkiä. Jaoston kautta olisi mahdollista saada 10

11 suoraa palautetta korkeakoululiikunnan toimivuudesta. Tavoitteena on, että jaosto olisi helppo kanava vaikuttaa koko kampuksen liikunta- ja hyvinvointiasioihin. 4) Kokonaisvaltaisen liikunnallisen elämän edistäminen Liikuntatuutoroinnin jalkauttaminen ja konseptin levittäminen OKM:n toimenpideohjelmassa liittyen valtioneuvoston periaatepäätökseen liikunnan edistämisen linjoista, esitetään opiskelijalähtöisen liikunnallisen toimintakulttuurin kehittämistä opiskelijajärjestöjen johdolla. Itä- Suomen yliopiston ylioppilaskunta on vuonna 2011 aloittanut liikuntatuutoroinnin. Liikuntatuutorit ovat opiskelijoita, joiden tarkoitus on liikuttaa inaktiivisia liikkujia. Liikuntatuutorit saavat koulutusta toiminnan tueksi, Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta on vastuussa toiminnasta. Päätavoitteena on saavuttaa vähiten liikkuvat ja osallistaa heidät mukaan matalan kynnyksen liikuntaan. Tavoitteina on liikunnallisuuden tuominen lähemmäksi yliopistoarkea sekä yhteisöllisyyden lisääminen. Liikuntatuutoroinnin konsepti on tarkoitus siirtää hankkeen myötä osaksi korkeakoululiikuntaa ja laajentaa toimimaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoiden arjessa. Näin jokainen opiskelija voi saada vertaistukea liikunnan harrastamiseen. Konseptin tavoite on liikuttaa entistä laajempaa korkeakouluopiskelijoiden ryhmittymää. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden aktivointi Tärkeänä huomiona liikunnallisen elämän edistämisessä tulee nähdä ammattikorkeakouluopiskelijoiden aktivointi. Kuten todettu, korkeakouluopiskelijoista yliopisto-opiskelijat liikkuvat enemmän. On tärkeää saattaa korkeakoululiikunnan palvelut yhteen ja kannustaa ammattikorkeakoulun opiskelijoita liikkumaan monipuolisemmin ja useammin. Savonia-ammattikorkeakoulussa opiskellaan sosiaali- ja terveysalan yksikössä fysioterapiaa sekä musiikin ja tanssin yksikössä tanssinopettajiksi. Näistä opiskelijoista korkeakoululiikunta voi rekrytoida liikuntaohjaajia ryhmäliikuntatunneille. Vertaisohjaaja madaltaa liikkumisen kynnystä, kun ohjaaja on tutumpi ja usein samassa elämäntilanteessa oleva ihminen. Tämä voi olla merkittäväkin tekijä ammattikorkeakouluopiskelijoiden aktivoinnissa. Ammattikorkeakouluopiskelijat voisivat kokea palvelut paremmin omikseen, jos liikuntaohjaajana toimii oman korkeakoulun opiskelija. Opiskeluhyvinvointiin ja liikuntaan liittyvä opintojakso Korkeakoululiikunnan tuomiseen lähemmäksi opiskelijaa liittyy erinomaisesti myös korkeakouluissa toteutettavat erilaiset hyvinvointia edistävät opintojaksot. Vielä tällaisia opintojaksoja ei ole Kuopiossa, mutta hanke mahdollistaisi sellaisten järjestämisen. Muissa korkeakouluissa on toteutettu erilaisia opintojaksoja liittyen hyvinvointiin ja liikkumiseen, näistä voi ottaa mallia ja kehittää meille Kuopioon sopivat hyvinvointikurssit. Kurssit palvelisivat eniten vähän liikkuvia, mutta todella hyvin myös opiskelijoita, joilla on erilaisia terveyteen liittyviä ongelmia. Jossain vaiheessa ei ole mahdotonta suunnitella, että uusien opiskelijoiden orientaatioon kuuluisi opiskeluhyvinvointia koskeva opintojakso, jossa esitellään korkeakoululiikuntaa ja joka toteutettaisiin yhteistyössä korkeakoulujen terveysalan lehtoreiden kanssa. Kokonaisuuksiin voisi kuulua liikuntavuoroilla käyntejä, joitain luentoja sekä kirjallisia tuotoksia. Liikuntapiirakka opiskelijoiden avuksi Liikuntapalveluita pyritään hankkeen myötä tarjoamaan kattavasti siten, että opiskelijoiden ja henkilökunnan on mahdollista korkeakoululiikunnan palveluita käyttämällä liikkua UKK-instituutin vuonna 11

12 2009 lanseeraaman Liikuntapiirakka -mallin mukaisesti. Liikuntapiirakan avulla jaetaan korkeakouluyhteisölle tietoutta myös riittävästä terveysliikunnasta. Kuva 1: Liikuntapiirakka. Terveysliikunnan suositukset. (Lähde: UKK-instituutti 2009) 3.2 Tarkennetut tavoitteet vuodelle 2014 Taulukko 4. Sykettä Savilahdella Hanke Kuopion korkeakoululiikunnan yhteensovittamiseksi. hankkeen tarkennetut tavoitteet vuodelle Saara Hanhela ) Kuopion korkeakoululiikunnalle oman organisaation luominen 2) Uuden liikuntapalvelukonseptin Sykettä käytäntöön tuominen sekä tunnetuksi tekeminen 3) Matalan kynnyksen liikuntapalveluiden kehittäminen Hankkeen päätavoitteiden sekä vuoden 2014 tarkennettujen tavoitteiden lisäksi Kuopion korkeakoululiikunnalla on vakaa aikomus saavuttaa Opiskelijoiden liikuntaliiton (OLL) vuonna 2011 asettamat korkeakoululiikunnan suositukset vuoteen 2016 mennessä. Uskomme, että kaksi-kolme toimintavuotta auttavat meitä saamaan ymmärrystä konseptiamme kohtaan ja kehittämään sitä ahkerasti, jotta voimme ylpeinä sanoa saavuttaneemme korkeakoululiikunnan suositukset. Kuopiossa haasteena on tähän asti ollut korkeakoulujen rahoitus sekä siitä johtuvat tila- ja henkilöstöpuutteet. Näiden takia on erityisen tärkeää, että saamme hankkeen avulla Kuopion korkeakoululiikunnan asiaa nostettua esille ja tartuttua puutteisiin uudenlaisella intensiteetillä. 12

13 1) Kuopion korkeakoululiikunnalle oman organisaation luominen Tarkoituksena on saada Kuopioon korkeakoululiikunnalle oma, erillinen organisaatio, jonka hallinto olisi mahdollisimman kevyt ja joka olisi näin ollen helposti mukautuva. Alustavissa keskusteluissa järkevänä vaihtoehtona on nähty, että korkeakoululiikunta toimisi joko yhden yhteistyöorganisaation alla esim. erillislaitoksena (ISYY, SAVOTTA, UEF, Savonia) tai täysin omana organisaationa. Kaikkiaan järkevimpänä vaihtoehtona tällä hetkellä meille on näyttäytynyt oman yhdistyksen perustaminen. Tämä yhdistys tuottaisi kaikki Kuopion korkeakoululiikunnan palvelut ja korkeakoulut ostaisivat palvelut yhdistykseltä. Kaikki yhteistyöorganisaatiot olisivat yhdistyksen jäseniä. Meille tärkeää on, että näkisimme korkeakoululiikunnan omana, erillisenä yksikkönä, joka tuottaisi Sykettä konseptin ja jonka kautta kaikki rahaliikenne ja hallinto myös pyörisi. Tällä tavalla koemme, että saisimme yksinkertaistettua ja selkiinnytettyä Kuopion korkeakoululiikunnan rakennetta. Uskomme, että opiskelijat ja henkilöstö löytäisivät palvelumme paremmin, kun osaisimme markkinoida sitä selkeästi yhden organisaation muodostamaksi konseptiksi. 2) Uuden liikuntapalvelukonseptin Sykettä käytäntöön tuominen sekä tunnetuksi tekeminen Aloitamme tammikuussa 2014 uudella, monipuolisella ja edullisella liikuntapalvelukonseptilla. Kutsumme tätä konseptia nimellä Sykettä. Sykettä -nimeen liittyy myös liitännäiset kuten Sykettä Savilahdella, Sykettä kampuksilla, Sykettä Kuopion korkeakouluissa, Sykettä Savoniassa jne. Konseptin on muodostettu keväällä tehdyn liikuntakyselyn vastausten pohjalta sekä muista korkeakoululiikunnan konsepteista mallia ottaen. Konsepti on erittäin tuore ja sen tunnetuksi tekeminen tuleekin olemaan suuri haaste ensi vuodelle. Ensimmäisenä tulee saattaa opiskelijoiden ja henkilöstön tietoon, mikä Sykettä on ja mitä se tarjoaa meidän yhteisöllemme. Muutenkin haluamme tulla näkyväksi toimijaksi Kuopion alueen liikuntaseurojen ja yrittäjien silmissä. Haluamme nähdä, miten Sykettä brändi laajenee koko Kuopion ja sen lähialueiden yhteiseksi mielenkiinnon kohteeksi. 3) Matalan kynnyksen liikunnan lisääminen Liikuntatuutorointi Kuopion korkeakoululiikunnassa Korkeakoululiikunnan erityispiirteenä voidaan nähdä sen huomion kiinnittyminen matalan kynnyksen liikuntaan ja sen eri muotoihin. Liikuntatuutorointi, jota Oulun korkeakoululiikunta on hankkeellaan pilotoinut, on osoittautunut mainioksi tavaksi edistää vertaistuellista, matalan kynnyksen liikuntaa. Itä- Suomen yliopiston ylioppilaskunnassa liikuntatuutorointi konsepti on olemassa, mutta toimintaan ei ole voitu ohjata kovinkaan paljon resursseja. Hankkeemme on mainio tapa nostaa esille taas liikuntatuutoroinnin tärkeyttä ja luoda entistä vahvempi kokonaisuus. Vuoden 2014 aikana aiomme siirtää konseptin käytäntöön myös Savonia-amk:n opiskelijoiden keskuuteen. Kuopion korkeakoululiikunnan alla voimme pyörittää yhteistä liikuntatuutorointia, jossa yhteisiä ovat mm. koulutukset, puolivälitapaamiset ja kiitosillat. Liikuntatuutorointi on kiinnostanut korkeakoulujen johtoa ja ISYY onkin saanut UEF:lta toimintaavustusta liikuntatuutoroinnin kehittämiseksi ja laajentamiseksi. Opiskeluterveydenhuollon palveluketju sekä YTHS:n liikunnan mini-interventio 13

14 Ammattikorkeakoulujen YTHS-kokeilu on käynnissä vuosina Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vastikään väliraportin sekä toimenpide-ehdotukset kokeilusta. Väliraportin mukaan kokeilusta on todettu, että YTHS-malli soveltuu amk-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelumalliksi niin opiskelijoiden kuin palveluntuottajan näkökulmasta. Raportista käy ilmi, että YTHS on valmis laajentamaan kokeilumallin mukaista toimintaa kaikille ammattikorkeakoulupaikkakunnille tulevaisuudessa. Tieto ilahduttaa korkeakoululiikunnan järjestäjiä siinä mielessä, että YTHS:n palveluiden laajentuminen amk-opiskelijoille selventäisi korkeakoululiikunnan ja opiskeluterveydenhuollon yhteyttä entisestään sekä asettaisi korkeakouluopiskelijat yhdenvertaiseen asemaan. Olemme Kuopiossa pohtineet YTHS:n kanssa yhteistyön muotoja ja tarkoitus on keväällä Sykettä konseptin alkaessa luoda YTHS:n kanssa palveluketju, jossa YTHS ohjaa vähän liikkuvat opiskelijat korkeakoululiikunnan pariin. Kuopion YTHS testaa ensimmäisten joukossa Opiskelijoiden liikuntaliiton luomaa liikunnan mini-interventio mallia. Malli on vielä erittäin tuore ja sitä esitellään vasta lokakuussa YTHS:n hoitohenkilöstölle. Kuopion YTHS on ollut hyvin kiinnostunut korkeakoululiikunnan kehittämishankkeesta. YTHS:n laajentumisaikeita odotellessa neuvottelemme myös Kuopion opiskeluterveydenhuollon toimijoiden kanssa, jotta voisimme jollain tasolla luoda palveluketjua myös amk-opiskelijoiden terveydenhuoltoon. Lähteet: - Opiskelijoiden tulotaso: - Kuopion koulujen liikuntatilojen jakomalli: - Opiskelijoiden mielenterveys & vaikea ohjaustilanne, Psykologi Minna Martin: (luettu ) - Johnston, R., Graham, C., Service operations management: Improving service delivery. 3. painos. Pearson education, Harlow - Liikuntapiirakka: - Ammattikorkeakouluopiskelijoiden YTHS-kokeilu väliarviointi ja toimenpide-ehdotukset. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013: Kuvaus hankkeen vuosista 2013 sekä 2014 Alla seuraa lyhyt kuvaus siitä, mitä olemme tehneet hankkeessa tänä vuonna tähän asti. Tarkoituksena on luoda mielikuvaa siitä, missä vaiheessa olemme nyt ja millä perustein vuoden 2014 tavoitteet on määritelty. Tarkempi kuvaus 4.1 Konseptin muodostaminen 14

15 4.2 Yhteistyötahojen kontaktointi ja tapaaminen 5 Hankkeen toteutus Hanke on kaksivuotinen, jossa pääpaino on ensimmäisenä vuonna asiakaskunnan kuulemisessa ja markkinoinnissa sekä toisena vuonna palveluiden monipuolistamisessa sekä vakinaistamisessa. Hankkeessa pyritään hyödyntämään jo olemassa olevaa tietoa korkeakoululiikunnan suunnittelemisesta ja toteutuksesta. Hankkeen selvitysvaiheessa aiheen tiimoilta on oltu yhteydessä mm. Oulun korkeakoululiikuntaan, Jyväskylän korkeakoululiikuntaan sekä Saimaan korkeakoululiikuntaan. Kaikissa korkeakoululiikunnan malleissa on hyviä käytänteitä, joita Kuopiossa voidaan hyödyntää. Kuopion korkeakoululiikunnalle luodaan oma yksikkö, jonka toimintaa ohjaa ja valvoo ohjausryhmä. Ohjausryhmässä on edustajat molemmista korkeakouluista, näiden henkilöstöstä sekä opiskelija- ja ylioppilaskunnista. Ohjausryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Ohjausryhmä hyväksyy vuosittaisen budjetin ja vastaa seurannasta. Se hyväksyy kevään ja syksyn liikuntaohjelmat ja huolehtii yhdessä liikuntasuunnittelijan kanssa, että korkeakoululiikunta pysyy sille annetun budjetin puitteissa. Uuden organisaation luomiseen ja toteuttamiseen on erilaisia vaihtoehtoja. Se, mihin organisaatioon Kuopion korkeakoululiikunta sijoittuu, on vielä avoin. Tärkeää on, että taloudelliset vastuualueet ja toiminnan tavoitteellisuus on asetettu organisaatiolle järkevästi ja huomioonottavasti. Huomioitavia seikkoja yhteisen organisaation luomisessa on 1) yhden budjetin luominen, 2) pitkäjänteinen palvelujen kehittäminen, 3) kauaskantoisen näkökulman huomioiminen sekä 4) korkeakoulujen sitoutuminen. Esittelen seuraavana kaksi vaihtoehtoa. Vaihtoehto 1: Yhteinen organisaatio ja työntekijät korkeakoulun organisaatioon sisällytettynä Kyseisessä mallissa korkeakoululiikunta sijoittuu hallinnollisesti joko ammattikorkeakoulun tai yliopiston organisaation alle. Korkeakoululiikunta sijoitetaan joko valmiina oleviin yksiköihin tai sille luodaan oma pienempi organisaatio, esimerkiksi erillislaitos. Korkeakoululiikunnan mahdollistamiseksi korkeakoulut tekevät keskinäisen sopimuksen liikuntapalvelujen järjestämisestä yksikön kautta. Korkeakoululiikunnan yksikössä työskentelisi korkeakoulun palkkalistoilla yksi kokopäiväinen liikuntasuunnittelija. Hyvä puoli mallissa on, että kaikki on selkeästi yhteistä. Korkeakoululiikunta on integroitu osaksi korkeakoulun hallintoa, jolloin sen voi olla helpompi koordinoida ja markkinoida liikuntaa korkeakoulujen yhteisenä asiana. Jos korkeakoululiikunnalla on monta työntekijää, he ovat saman organisaation työntekijöitä mikä helpottaa heidän keskinäistä toimintaansa ja työnjakoa. Näin ollen ei synny negatiivissävytteistä seurantaa siitä paljonko toinen korkeakoulu maksaa tai tekee, eikä sysätä kustannuksia ja töitä toiselle. Toisaalta voidaan nähdä, että virallisesti korkeakoululiikunta sijoittuisi vain toisen korkeakoulun alle, jolloin voi herätä kysymys, ovatko palvelut tasa-arvoiset molempien korkeakoulujen välillä. Tärkeintä on, että molemmat korkeakoulut tuntevat liikuntapalvelut omakseen. Vaihtoehto 2: Korkeakoululiikunta on ylioppilas- tai opiskelijakunnan organisaatiossa 15

16 Tässä mallissa molemmat korkeakoulut tuottavat ostopalveluna ylioppilas- tai opiskelijakunnalta korkeakoululiikunnan palvelut. Korkeakoulut solmivat sopimuksen liikuntapalveluiden järjestämisestä ylioppilas- tai opiskelijakunnan kanssa. Sopimuksessa sovitaan palveluiden järjestämisestä, vuosittaisen budjetin suuruudesta sekä panostuksen tasapuolisuudesta. Vaihtoehtona voi olla joko laskennallinen kokonaissumma tai yhteisesti päätetty rahasumma opiskelijaa/henkilökunnan jäsentä kohti, jonka korkeakoulut maksavat palveluiden tuottamisesta. Mallissa kaikki palvelut ovat selkeästi yhteisiä. Mallissa työntekijä/työntekijät on ulkoistettu korkeakoulujen perinteisestä palkkausmenetelmästä. Vaihtoehdossa hyvää on, että korkeakoululiikunnan työntekijät ovat tiiviimmin mukana opiskelijoiden toiminnassa. Molemmat korkeakoulut ovat mallissa samalla viivalla siinä, ettei kummankaan organisaation sisällä ole korkeakoululiikunnan palveluita. Näin pyritään tavoittamaan palveluiden tasapuolisuus. Ylioppilas- tai opiskelijakunta voi olla myös puolueetonta maaperää. Mallin heikkous on siinä, että yhteistyö vaatii paljon sekä korkeakouluilta että ylioppilas- ja opiskelijakunnalta. Vaarana voi myös olla, että mallista on helpompi irtaantua, koska palvelut eivät ole niin tiukasti yhteen sidottuja. Herää kysymys myös siitä, tuntevatko korkeakoulut palvelua omakseen, jos se on ulkoistettu ylioppilas- tai opiskelijakunnalle? Muita mahdollisia vaihtoehtoja Yllä on esitetty kaksi eriävää vaihtoehtoa siitä, minkä organisaation alle korkeakoululiikunta voisi sijoittua. Yksi vaihtoehto on, että korkeakoululiikunnalle perustetaan kokonaan oma yhdistys, jonka kautta toiminta pyörii. Osakeyhtiö voi periaatteessa olla myös vaihtoehto, mutta yhtiöittäminen ei ainakaan tässä vaiheessa tunnu taloudellisesti järkevältä. Yhdistelmä, jossa toinen työntekijä on korkeakoulun ja toinen ylioppilas- tai opiskelijakunnan palkkalistoilla ei ole myöskään poissuljettu. Liikuntasuunnittelijan työstä Liikuntasuunnittelijan työtehtävät tulevat olemaan moninaiset, hänen on pidettävä kirjaa toimenkuvastaan asettaen ehdolliseksi sen, kykeneekö yksi ihminen pyörittämään koko korkeakoululiikunnan palettia. Suunnittelijan tehtäviin kuuluisi karkeasti jaoteltuna hallinnointi- ja kehittämistehtäviä, viestintää sekä palvelujen toimivuuteen liittyviä työtehtäviä. Alla olevaan taulukkoon on sijoiteltuna suunnittelijan työtehtäviä edellä esitetyn jaottelun mukaisesti. Taulukko 5. Kuopion korkeakoululiikunnan liikuntasuunnittelijan työtehtävät jaoteltuna neljään eri aihealueeseen. Saara Hanhela HALLINNOINTI hallinnon ja talouden ylläpito toimenkuvan kartoitus -yhteys korkeakoulujen hallintoon sekä ohjausryhmään hankintojen ja ohjaajien palkkioiden hyväksyminen hankintojen suunnittelu ohjaajien rekrytointi ja yhteydenpito VIESTINTÄ korkeakoululiikunnan esittely nettisivujen ylläpito muissa tiedotuskanavissa korkeakoululiikunnasta tiedottaminen KEHITTÄMINEN toiminnan jatkuva kehittäminen valtakunnallisiin korkeakoululiikunnan verkostotapaamisiin osallistuminen kyselyjen teettäminen palautteen koonti, käsittely ja tilastointi liikuntatuutoroinnin organisoinnissa mukana oleminen PALVELUJEN TOIMIVUUS ryhmäliikunnan sekä liikuntakurssien suunnittelu ja organisointi palloilu- ja vapaavuorojen suunnittelu ja organisointi 16

17 yhteydenpito liikuntaseuroihin ja yrittäjiin liikuntakalenterin tekeminen tilojen ja välineistön kunnon tarkastaminen 5.1 PÄIVITETTY Toimenpidesuunnitelma Alla on karkeasti aikataulutettuna hankkeen keskeisimmät toimenpiteet tulevan toimintavuoden 2014 aikana. Toimintavuoden 2013 toimenpidesuunnitelma on tästä suunnitelmasta poistettu, sillä siinä oli osin päällekkäisiä toimintoja vuoden 2014 suunnitelman kanssa. Korkeakoulujen vuosikalenteri toimii lukukausittain, joten tässäkin toimenpiteet on esitelty lukukausien mukaisesti. Kevät Sykettä konseptin käynnistäminen ja liikuntatarjonnan laajentaminen uudet käyttäjämaksut opiskelijoille ja henkilökunnalle liikuntakalenterin tarjoaminen korkeakouluyhteisölle - Opiskeluterveydenhuollon kanssa yhteistyö palveluketjun muodostamiseksi vähän liikkuvien mini-interventio -malli - Kuopion korkeakoululiikunnan organisaatiomallin vaihtoehtojen punnitseminen ja valinta toimet organisaation luomiseksi aloitetaan - Liikuntatuutoroinnin jalkauttaminen Savonia-AMK:n opiskelijoille - Yritys- ja seurayhteistyön laajentaminen - Kysely palveluiden käyttäjille palvelusisällöstä ja käyttäjäkokemuksesta Syksy Oma organisaatio, Kuopion korkeakoululiikunta, on perustettu ja Sykettä toimii organisaation liikuntapalvelukonseptina - Sykettä brändin vahvistaminen - Markkinoinnin tehostaminen tähtäimessä erityisesti uudet, 1. vuoden opiskelijat - Ryhmäliikunta- sekä lajitarjonnan laajentaminen - Kysely palveluista sekä korkeakoululiikunnan yhdistymisestä koko korkeakouluyhteisölle - Käyttöasteen kartoittaminen - Kulunvalvonnan järkevöittäminen - Korkeakouluihin opintojakso opiskelijan hyvinvoinnista, jossa osana korkeakoululiikunnan palveluihin tutustuminen - Kampusten elävöittäminen liikuntatempausten avulla 6 Hankkeen mahdolliset vaikutukset ja tuotokset Tavoitteiden toteuduttua hankkeen tuloksena on toimiva, väkimäärään suhteutettu korkeakoululiikunnan palvelukonsepti. Tarkoituksena on luoda paikallinen ja käyttäjälähtöinen kokonaisuus, joka innostaa niin 17

18 aktiiviurheilijoita, kuntoliikkujia kuin liikkumattomiakin lähtemään liikkeelle. Monipuolisten palveluiden tarkoitus on kaikessa yksinkertaisuudessaan lisätä opiskelija- sekä työyhteisöliikuntaa ja edistää korkeakouluyhteisön hyvinvointia. Toimiva korkeakoululiikunta edistää Kuopion korkeakouluopiskelijoiden opiskelukykyä, hyvinvointia, terveyttä ja yhteisöllisyyttä. Koska hankkeella on selviä tavoitteita, joilla haetaan vaikutuksia, on oltava mittareita joilla noita vaikutuksia arvioidaan. Tällaisista mittareista olen maininnut käyttäjäkyselyt sekä palautteen ja käyttäjämäärien seurannan. Yksi mittari on myös se, millä tavalla ja kuinka laajasti korkeakoulut ovat sitoutuneita projektiin. 6.1 Mahdollisia haasteita On selvää, että yhtäkkinen suuri muutos liikuntapalveluissa aiheuttaa jonkin verran muutosvastarintaan. Yliopistolla etenkin liikuntapalveluiden siirtyminen maksulliseksi sekä ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja henkilökunnan tuleminen samojen liikuntapalveluiden piiriin voi aiheuttaa negatiivista hämmennystä. Muutoksessa tärkeää on avoimesti viestittää käyttäjille mitä arvoa uusi järjestely tuo. Omarahoitusosuutta tulee perustella toiminnan kehittymisen ja monipuolistumisen näkökulmasta. Resurssit tulee jakaa niin, että liikuntamahdollisuudet paranisivat heti yhdistyneen korkeakoululiikunnan aloittaessa toimintansa. Näin vältetään tilanne, jossa tarjotaan käyttäjille vähemmän palveluita kuin he ennen muutosta saivat. Muissa kaupungeissa, joissa korkeakoululiikuntaa on lähdetty toteuttamaan hankkeen kautta, on ilmennyt ongelmia siinä, mitä tapahtuu, kun hankerahoitus päättyy. Kuopion on otettava oppia muista ja kehitettävä suunnitelma, joka takaa toiminnan jatkuvuuden ja volyymin lisääntymisen. Korkeakoulujen sitoutuminen on äärimmäisen tärkeä kysymys, taloudellisesti omavastuuosuuden lisääntyminen on merkittävä ehto korkeakoululiikunnan tulevaisuuden kannalta. 6.2 Hankkeen kohdentuminen ja vaikutukset eri sukupuolten kannalta Hankkeen kohdentumista eri sukupuolten kannalta on vaikea arvioida. YTHS:n tuottama korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus (2008) kertoo aiheesta seuraavaa: Kuntoilun harrastus vähenee vuotiaiden keskuudessa ikäluokkien vanhetessa, erityisesti miesopiskelijoilla kuntoliikunnan harrastus väheni voimakkaasti 24 ikävuoden jälkeen. Palveluja suunniteltaessa pyritään luomaan kynnys osallistumiseen mahdollisimman matalaksi. Tavoitteena on, ettei palveluissa luokitella miesten ja naisten lajeja, vaan kohderyhmänä ovat opiskelijat ilman sukupuolista jaottelua. Korkeakoululiikunnan palautejärjestelmässä huomioidaan, mikä on aktiivisten sekä potentiaalisten käyttäjien sukupuolijakauma. Palautejärjestelmässä kerätään tietoa myös siitä, millaiset liikuntamuodot kiinnostavat nais- ja miesopiskelijoita erikseen. Mikäli näistä tuloksista löytyy jotain huomionarvoista, pyritään löytämään keinoja liikuttaa kaikkein vähiten liikkuvaa ryhmää. 18

Kuraattoripalvelut ja korkeakouluopintojen ohjaajan palvelut

Kuraattoripalvelut ja korkeakouluopintojen ohjaajan palvelut Hyvinvointipalvelut LUC Hyvinvointipalveluiden tehtävänä on opiskelijoiden ja opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen. Tavoitteena on tukea opintojen etenemistä, vähentää opinnoista syrjäytymistä

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin 15.4.2016 10.30 Valtakunnallinen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma palkitsi tänä vuonna Kajaanin ammattikorkeakoulun Liiku Myötätuulta

Lisätiedot

Tervetuloa liikuntatuutorointikoulutukseen! Helsinki

Tervetuloa liikuntatuutorointikoulutukseen! Helsinki Tervetuloa liikuntatuutorointikoulutukseen! Helsinki 26.11.2012 OHJELMA 10:00 Tervetuloa ja esittäytymiset 10:30 Missä mennään? Liikuntatuutoroinnin tila eri paikkakunnilla asiantuntija Hanna Laakso, Opiskelijoiden

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Lähtenyt liikkumaan hanke ( ) TAUSTAA

Lähtenyt liikkumaan hanke ( ) TAUSTAA Lähtenyt liikkumaan hanke (2009 2011) TAUSTAA Valtioneuvoston periaatepäätös (12.6.2008) pysyviin liikunta- ja painonhallintamuutoksiin tähtäävät mallit opiskeluyhteisöissä Kansallinen liikuntaohjelma

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA SUOMALAISESSA KORKEAKOULULIIKUNNASSA. Jussi Ansala Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry , Opiskeluterveyspäivät, Oulu

AJANKOHTAISTA SUOMALAISESSA KORKEAKOULULIIKUNNASSA. Jussi Ansala Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry , Opiskeluterveyspäivät, Oulu AJANKOHTAISTA SUOMALAISESSA KORKEAKOULULIIKUNNASSA Jussi Ansala Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry 15.11.2011, Opiskeluterveyspäivät, Oulu 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Korkeakoululiikunta valtionhallinnon ohjelmissa

Lisätiedot

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli Terveempi Itä-Suomihanke Ilomantsin malli Vikkelä-hanke Terveempi Itä-Suomi- hankkeen (TERVIS) pohjalta toteutettava Ilomantsin malli, VIKKELÄ- hanke. Painottuu Ilomantsin kunnan alueella lapsiperheiden

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1 OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Heini Pietilä 11.4.2012 1 HYVINVOINTITYÖN TAVOITE Tavoitteena on edistää opiskelijan terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisöjen hyvinvointia

Lisätiedot

Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku ylitarkastaja Sari Virta

Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku ylitarkastaja Sari Virta Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku 2015 ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omaehtoinen liikunta

Lisätiedot

SALLI Salon liikkuvat lapset -kehittämishanke

SALLI Salon liikkuvat lapset -kehittämishanke SALLI Salon liikkuvat lapset -kehittämishanke Anna Karlsson varhaiskasvatuspalveluiden esimies 4.10.2016 Salo lukuina: Asukkaita 53 656 Kunnallisia päiväkoteja ~40 ja niissä hoitopaikkoja 2233 Perhepäivähoitajia

Lisätiedot

KORKEAKOULULIIKUNNAN BAROMETRI

KORKEAKOULULIIKUNNAN BAROMETRI KORKEAKOULULIIKUNNAN BAROMETRI 22.5.2014 AGENDA Keskeiset tulokset aihepiireittäin Osa 1: korkeakoululiikunnan suositusten toteutuminen Osa 2: Korkeakouluopiskelijoiden liikuntasuhde Huomioita prosessin

Lisätiedot

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Paikallinen Voimaa vanhuuteen -hanke Kehittämistyön päämäärä kunnassa Iäkkäiden liikkumiskyky ja kotikuntoisuus säilyy, kun toimintakykyä

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi , ja Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja

Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi , ja Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi 2016-2017, 2017-2018 ja 2018-2019 Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja strategiset painopisteet Strategian osana on määritelty myös seuran

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI 2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten

Lisätiedot

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin)

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin) Kuvaukset 1 (5) Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) Tavoite tunnistaa elintapojen vaikutukset omaan sä oman vastuunsa ja mahdollisuutensa vaikuttaa omaan sä hyvinvoinnista huolehtimisen osana ammattitaitoa

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin Seppo Soine-Rajanummi 9.12.2015 Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Tavoitteena terveyserojen kaventaminen Työttömillä on tutkimusten

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 SAVONLINNAN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ Paula Vilpponen YTHS, Savonlinnan toimipiste Kuninkaankartanonkatu 7 57100 Savonlinna LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 LÄHDE LIIKKUMAAN

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4. Metropolialueen alueellisen palvelukeskuksen pilottihanke Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.2015 Päivän

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Lausunto Opiskelijoiden Liikuntaliiton liittokokousmateriaalien ennakkomateriaaleista

Lausunto Opiskelijoiden Liikuntaliiton liittokokousmateriaalien ennakkomateriaaleista Lausunto Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) 18.10.2010 Lausunto Opiskelijoiden Liikuntaliiton liittokokousmateriaalien ennakkomateriaaleista Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta lausuu Opiskelijoiden

Lisätiedot

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Kasva Urheilijaksi aamukahvit 11.3.2015 Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Urheileva lapsi tai nuori kaiken keskiössä Koti Liikunta- ja urheiluolosuhteet - kuntataho Innostus

Lisätiedot

Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta?

Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta? Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta? Tunti liikettä koulupäivään/lisää liikettä Monipuoliset liikuntamahdollisuudet

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Uusi vaikuttamispalvelu: Nuortenideat.fi Demokraattinen vaikuttamiskanava Nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukeva Matalan kynnyksen palvelu, näkyvä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Valtakunnalliset linjaukset Kuntatason linjaukset Yksikkötason suunnitelmat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) 153 Kaupunginhallitukselle annettava lausunto kuntalaisaloitteesta, joka koskee maksuttoman sporttikortin myöntämistä yli 68-vuotiaille HEL 2012-008118 T 12 03

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Aikuisliikunta seuroissa. Aikuisliikunnan kysely seuroille kesällä 2015

Aikuisliikunta seuroissa. Aikuisliikunnan kysely seuroille kesällä 2015 Aikuisliikunta seuroissa Aikuisliikunnan kysely seuroille kesällä 2015 Kyselyyn vastanneet Vastanneita kaikilta alueilta, yhteensä 276 kpl Suurin jäsenmäärä vastanneiden edustamissa seuroissa Millaista

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Hyvien käytäntöjen levittäminen kentälle Kunta- ja koulukohtaisen kehittämistyön tukeminen Osaamisen lisääminen Oppilaiden = vertaisohjaajien koulutus

Lisätiedot

Jyväskylän Yliopiston opiskelijoille suunnattu Liikkumisen startti-ryhmä, syksy 2005 (hanke 0517)

Jyväskylän Yliopiston opiskelijoille suunnattu Liikkumisen startti-ryhmä, syksy 2005 (hanke 0517) Jyväskylän Yliopiston opiskelijoille suunnattu Liikkumisen startti-ryhmä, syksy 2005 (hanke 0517) Ryhmän tarkoitus ja tavoitteet Jyväskylän Yliopiston Yliopistoliikunta ja YTHS toteuttavat yhteistyössä

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET Järjestöpäivät Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala 24.9.2008 Opetusministeriön liikuntayksikkö OPETUSMINISTERIÖ 1 ESR VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA

Lisätiedot

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA 25.10.2016 Arttu Haapalainen taiteen ja hyvinvoinnin läänintaiteilija Taiteen edistämiskeskus / Pirkanmaa Kun tanssin, tunnen oloni normaaliksi

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet

Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa Yleisesti Liikkuvasta koulusta Kärkihankkeen toteutukseen liittyvät toimenpiteet Toimenpiteitä

Lisätiedot

LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA

LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA 12.10.2016 Kuntalaisten mielipiteiden huomiointi Kiteen kuntakysely: Mitkä seikat vaikuttavat liikunnan

Lisätiedot

Työn kehittäminen vertaisryhmässä Informaatikkotiimi. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät Elina Kauppila

Työn kehittäminen vertaisryhmässä Informaatikkotiimi. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät Elina Kauppila Työn kehittäminen vertaisryhmässä Informaatikkotiimi Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät 30.11.2016 Elina Kauppila Tiimin lähtötilanne toimeksianto kirjaston johdolta tavoitteena luoda pohja systemaattiseen

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana

Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana KKI PÄIVÄT, FINLANDIA TALO 22.3.2017 Saku Nikkanen pj. Sosiaali- ja terveyslautakunta Saku Nikkanen Terveisiä Salosta 20 Asukkaita 53 556 alle 25-vuotiaita

Lisätiedot

MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN

MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN RANTAKYLÄN HYVINVOINTIASEMA pilotti 2016 MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN - Joensuun palveluohjelmat ja hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kuntakokeilu * asiakaslähtöiset ja moniammatilliset toimintamallit

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Liikuntalautakunta LIOS/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Liikuntalautakunta LIOS/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2011 1 (5) 205 Lausunto lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa koskevasta toivomusponnesta (hallintokuntien yhteiset matalan kynnyksen palvelut) HEL 2011-001645 T 05

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen Minna Tainio, sosionomi AMK, projektisuunnittelija Juho Lempinen, yhteisöpedagogi AMK, projektisuunnittelija, seikkailuohjaaja Seikkailukasvatus

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Lark työpaja

Lark työpaja Lark työpaja 21.11.2016 Osallistaminen Palautejärjestelmän kehittäminen jaksopalaute Tuuli Ovaska Hanna-Liisa Ollila Kerätyn tiedon läpikäynti KEHITTÄMISKOHTA JA OSATAVOITTEET 3.3.2015 Mitä tietoa pitäisi

Lisätiedot

Tarinan strategia 2020

Tarinan strategia 2020 Tarinan strategia 2020 Suomen golfin strategia Visio Parasta vapaa aikaa Missio Golf yhdistää terveysvaikutukset ja yhdessä luonnossa liikkumisen Strateginen tahtotila Golfyhteisöjen toimintatapoja uudistamalla

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 Kasva urheilijaksi tilaisuus 2.2.2016 Jukka Karvinen Liikunnallisen elämäntavat

Lisätiedot

OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA. Teija Felt Työmarkkinaneuvos

OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA. Teija Felt Työmarkkinaneuvos OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA Teija Felt Työmarkkinaneuvos 15.4.2016 Yhteiskunta muuttuu, Ohjaamo tukee Työelämä ja työurat pirstaloituvat, statukset vaihtelevat: työntekijä -> opiskelija

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Urheiluseuran kehittäminen

Urheiluseuran kehittäminen Urheiluseuran kehittäminen seuratuen avulla Havaintoja vuosilta 2013 2016: Hankkeeseen valmistautuminen Janne Pyykönen, Johanna Hentunen, Salla Turpeinen, Miitta Riekki, Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyöllä. Liikunnan palveluketju. Järvenpään kaupunki

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyöllä. Liikunnan palveluketju. Järvenpään kaupunki Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyöllä Liikunnan palveluketju Järvenpään kaupunki 5.1.2017 Liikunnan palveluketju Järvenpäässä Liikunta osana hoitopolkua -prosessi Asiakkaan ohjaus palveluketjussa

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot