JALASJÄRVEN KUNTA TALOUSARVIO 2014

Transkriptio

1 JALASJÄRVEN KUNTA TALOUSARVIO 2014 Taloussuunnitelma N

2 Sisällysluettelo Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma Kunnanvaltuusto O

3 Kunnanjohtajan katsaus Euroalueen tuotannon supistuminen on kääntynyt hitaasti kasvuun. Pääomia on alkanut virrata takaisin euroalueelle ja kriisiytyneiden valtioiden kansantaloudet ovat onnistuneet pysäyttämään velkaantumisen. Yleiset luottamusindikaattorit ennakoivat varovaista kasvua, vaikka koko euroalueen tilaa leimaa vielä epävarmuus. Tämä epävarmuus vaikuttaa eniten investointeihin, joiden määrä on alhainen suhteessa kokonaistuotantoon. Näköpiirissä kuitenkin on, että taloudet alkavat kasvaa, tosin lähivuosina varsin maltillisesti. Suomen BKT:n kasvu on arvioitu ensi vuodelle 1,5 prosenttiin. Ennustettu pieni talouden kasvu voi kuitenkin loppuvuoden aikana jopa alentaa työttömyyttä. Suomen talouden odotetaan kasvavan vientivetoisesti, sillä maltilliset palkkaratkaisut ja kasvanut verotus syövät kotitalouksien ostovoimaa. Viennin kasvu lisäisi työllisyyttä ja kasvattaisi verotuloja. Samalla myös tarve uusille investoinneille lisääntyisi. Kotitalouksien kysyntää hillitsee myös pelko mahdollisesta työttömyydestä. Kuntarakenne Jalasjärven kunta on tahtomattaan joutunut pelinappulaksi kuntarakenneuudistuksessa. JAKKliikelaitokselta takaisinperittävä valtionosuus ja siitä seurannut taseen kattamaton alijäämä on aiheuttanut kunnan nimeämisen kriisikunnaksi. Valtioneuvosto voi liittää kriisikunnan vastoin kunnan omaa tahtoaan toiseen kuntaan. Jalasjärvi teki kuntarakenneselvityksen yhdessä Kurikan ja Seinäjoen kanssa. Todennäköiseltä näyttääkin, että kaikkien kolmen kunnan liitos ei lähitulevaisuudessa tule toteutumaan, jolloin Jalasjärvi käy kahdenväliset neuvottelut sekä Kurikan että Seinäjoen kanssa. Samaan aikaan valtio käynnistää arviomenettelyn mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen. Selvittämistä siis riittää vuoden 2014 alkupuolella. Kuntatalous Kuntien taloudellinen tilanne on heikentynyt varsin voimakkaasti. Verotulojen laskeminen ja valtionosuuksien leikkaukset ovat aiheuttaneet kunnille valtavasti haasteita ja useat kunnat ovat joutuneet leikkaamaan tai heikentämään palveluitaan. Myös kuntien velkaantuminen on lisääntynyt. Valtion lupaamalle rakennepaketille on asetettu valtavasti odotuksia. Paketissa luvataan helpotusta kuntataloudelle noin miljardin euron verran. Arviot paketista ovat suhteellisen myönteisiä, vaikka velvoitteita saatiin purettua odotettua vähemmän. Kunta on tuottanut palveluitaan varsin kustannustehokkaasti, mutta silti menot ovat kasvaneet nopeammin kuin tulot. Kunta on laatinut talouden tasapainotusohjelman, jonka tulokset tähtäävät tuleville vuosille. Vaikka mahdollinen liitos jollain aikajänteellä tulisikin, niin taloutta on hoidettava vastuullisesti. JIK liikelaitoskuntayhtymä on toiminut erinomaisen tehokkaasti ja sen palveluihin ollaan tyytyväisiä. Ensi vuodelle budjetoidut kustannukset ovat kuitenkin odotettua isommat. Toimintaa on pakko tarkastella jatkuvasti ja reagoida siten, etteivät kustannukset pääse kohoamaan liian korkeiksi. Kunta on anonut Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, Ara:lta avustusta uuden vanhusten palveluyksikön rakentamiseen Iloniemen alueelle. Toteutuessaan hanke säästää kunnan kustannuksia satoja tuhansia euroja. Kunnassa toimii valtava määrä kansallisesti ja jopa kansainvälisesti tunnettuja ja arvostettuja brändiyrityksiä. Kunnan tehtävä on ylläpitää kunnassa toimivien yritysten toimintaympäristöä kilpailukykyisenä, houkuteltava kuntaan uusia yrittäjiä ja kannustettava yrittäjyyteen jo kouluelämässä. Yritysten kautta kansallinen hyvinvointi lisääntyy. Kunnan logistinen sijainti on varsin edullinen kahden valtatien risteyksessä. Tätä taustaa vasten Kivistönkylän alueen kaavoituksen eteneminen on varsin keskeistä kunnan tulevaisuuden kannalta. Haluan kiittää kaikkia kunnan työntekijöitä ja luottamusmiehiä kuluneesta, osittain jopa raskaasta vuodesta. Tapahtuipa tulevaisuudessa mitä tahansa, niin Jalasjärvi on ja pysyy paikoillaan. Voimme edelleen suurta ylpeyttä rinnassa kertoa olevamme anturajärvisiä. Juha Luukko kunnanjohtaja P

4 YLEISPERUSTELUT Kunnan alue, väestö ja työpaikat Jalasjärven kunta sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla, Länsi-Suomen läänissä. Kunnan kokonaispinta-ala on 829,9 km², josta maapinta-ala on 821,5 km². Maakuntajaossa kunta kuuluu Etelä-Pohjanmaan liittoon. Kunta kuuluu myös Suomenselän alueen kuntiin. Seinäjoen seutu on yhteistoiminta-alue, jonka muodostavat Seinäjoen, Kurikan ja Lapuan kaupungit sekä Ilmajoen ja Jalasjärven kunnat. Seinäjoen kaupunkiseutuun eli ns. K8 kuntiin kuuluvat lisäksi Alavus, Kauhava ja Kuortane. Kunnan väkiluku oli Työssä käyvän väestön määrä oli Työpaikkojen määrä kunnassa on n ja nettopendelöinti n Elinkeinojakauma (kuvio). 21 % 53 % Alkutuotanto Jalostus Palvelut 26 % Yleinen taloudellinen tilanne Lähes kaikki tutkimuslaitokset ennakoivat kokonaistuotannon laskevan kuluvana vuonna hieman. Muun muassa valtiovarainministeriö arvioi, että kokonaistuotanto laskee 0,5 prosenttiyksikköä. Kansainvälisestä taloudesta erityisesti euroalueella on nähty kuitenkin kesän aikana pieniä positiivisia merkkejä. Useimmat ennusteet sisältävätkin oletuksen, että talous pääsee hitaalle kasvu-uralle vuoden lopulla. Ensi vuodelle tutkimuslaitokset povaavat yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Näkemys on varsin yksituumainen, sillä lähes kaikki BKT-ennusteet pyörivät yhden ja kahden prosentin tuntumassa. Kasvu pohjautuu pitkälti kotimaisen kulutuksen ja vientikysynnän piristymiseen. Myös työmarkkinajärjestöjen syksyllä 2013 todennäköisesti saavuttama neuvottelutulos palkkaratkaisusta ja siihen liittyvät hallituksen tukitoimet vaikuttavat kasvuedellytyksiin myönteisesti. Vaikeasta suhdannetilanteesta ja eurokriisistä huolimatta työllisyystilanne pysyi Suomessa pitkään varsin vakaana. Viime vuoden loppupuolella työllisyys alkoi kuitenkin heikentyä. Myös työttömyyden kasvu on kiihtynyt kuluvana vuonna, ja työttömyysasteen arvioidaan nousevan 8,3 prosenttiin. Työllisyyslukujen ennakoidaan vielä heikentyvän jonkin aikaa, mutta vähitellen käynnistyvän talouskasvun odotetaan tasaavan tilanteen. Työllisten määrän odotetaan kuitenkin jäävän aikaisempaa matalammalle tasolle. Työllisyyden kasvunäkymät lähivuosille ovat vaimeat. Q

5 Kuntatalous vuonna 2014 Kuntaliiton ennusteen mukaan kuntatalous kiristyy entisestään. Kun tarkastellaan peruspalvelubudjetin yhteydessä laadittua painelaskelmaa vuoden 2013 kuntien kokonaistuloksesta on näkymä ollut n milj. euroa negatiivinen. Tulokseen on laskettu parantavina erinä verotulojen kertaerät n milj. euroa. Kunnat ovat sopeuttaneet toimintaansa tänä vuonna mutta vuodesta 2014 tulee todennäköisesti erittäin voimallinen sopeuttamisen vuosi. TALOUSARVION LAADINTAPERUSTEET Palkat ja henkilöstömenot Palkkakustannusten mitoitusperusteena on käytetty 1 %:n korotusta vuoden 2013 budjetin palkkamäärärahatasoon. Kunta-alalla on voimassa palkkaratkaisu ja sopimuskausi päättyy Sosiaaliturva- ja eläkevakuutusmaksut sekä muut henkilösivukustannukset ovat n. 36 %. Eläkemenoperusteiset maksut on varattu Kuntien eläkevakuutuksen luettelon mukaisina. Vuoden 2014 kokonaispalkkasumma on 18,8 milj. euroa ja sosiaalikustannukset 6,8 milj. euroa. Työllisyysvaroin palkattujen, koululaisten, kesätyöntekijöiden ja harjoittelijoiden palkkaamiseen on varattu määräraha palvelutoimintojen tulosalueelle työllisyyden hoidon tulosyksikköön. Kuntayhtymien menot Kuntayhtymien käyttötalouden menoihin sisältyvät seuraavat maksuosuudet: Ammatillisen koulutuksen kuntayhtymät saavat toimintaansa valtiolta täyden yksikköhinnan mukaisen rahoituksen lisättynä 10 %:n investointilisällä. Tämän ns. ylläpitäjä-mallin mukaan ei enää ole erikseen määräytyvää kotikuntaosuutta. Jäsenkuntien suoritusvelvollisuudesta kuntayhtymän menoihin on sovittu perussopimuksissa. Eskoon osalta jäsenkunnat hyväksyivät 2011 perussopimuksen muuttamisen siten, että eläkemenoperusteinen maksu kerätään KEVA:n kuntakohtaisen laskelman perusteella eikä enää lisäämällä sitä nykyisen palvelutuotannon suoritemenoihin. Tämä nosti Jalasjärven osuutta kustannuksista. R

6 Avustusmäärärahat Talousarviossa osa avustusmäärärahoista on sidottu tietyille avustusten saajille, osittain avustukset ovat toimielimen päätettävissä olevina yhteissummina. Lautakunnat päättävät avustusten jaosta myönnetyn euromäärän rajoissa. Maksut Vuonna 2014 maksuja ja myyntituloja arvioidaan kertyvän 14,9 milj. euroa, 1,7 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2013 talousarviossa. Lasku johtuu pääosin vesi- ja viemärilaitoksen yhtiöittämisestä. Maksut ja taksat kootaan hallinnonaloittain yhdeksi kirjaksi ja tuodaan päätettäväksi asianomaisille elimille. Talouden tasapainotus Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a :n mukaan, jos rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan talouden tunnusluvut ovat olennaisesti ja toistuvasti koko maan vastaavia tunnuslukuja heikommat ja ne ovat kahtena vuonna peräkkäin alittaneet valtioneuvoston asetuksella säädetyt raja-arvot, kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut sekä ryhtyä toimiin palvelujen edellytysten turvaamiseksi. Jalasjärven kunnan osalta mainitut raja-arvot ylittyvät 4 tunnusluvun osalta eli: 1. Vuosikate ilman harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta negatiivinen Taseessa on kertynyttä alijäämää. 4. Tuloveroprosentti vähintään 0,5 yksikköä korkeampi kuin maan painotettu keskiarvo. 5. Omavaraisuusaste alle 50% 6. - Lainakantaa ja suhteellista velkaantuneisuutta kuvaavat tunnusluvut eivät ylity. Valtiovarainministeriö on asettanut kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63a :n mukaisen Jalasjärven kuntaa koskevan arviointiryhmän, jonka tehtävänä on tehdä laissa tarkoitettu selvitys kunnan mahdollisuuksista turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut. Arviointiryhmän toimikausi on Arviointityöryhmä on päättänyt työnsä ja jättänyt loppuraportin. Kunnanvaltuusto käsittelee loppuraportin Kunnanhallitus on käynnistänyt talouden tarkastelutyön jo alkuvuodesta 2013 nimeämällä taloustyöryhmän valmistelemaan asiaa. Tavoitteena on ollut talouden saaminen tasapainoon suunnitelmakauden aikana. Taloustyöryhmän tehtävänä on ollut pohjatiedon kerääminen ja valmistelu kriisikunnan arviointimenettelytyölle. Taloustyöryhmä on valmistellut seuraavan säästöohjelman, joka on käsitelty arviointityöryhmässä. S

7 SANALLISET SELVITYKSET SÄÄSTÖOHJELMAAN 1. Elinkeinopäällikön tehtävä on ollut 2 vuoden määräaikaisella työsopimuksella täytettynä. Työsopimus päättyy lokakuun lopussa Työsuhdetta ei jatketa. Työt jaetaan muille. 2. Hallinto-osastolla siirtyy eläkkeelle kolmen vuoden sisällä osastosihteeri, toimistosihteeri ja hallintosihteeri. Tehtäväkokonaisuuksia tullaan yhdistämään. 3. Kuntamaisema on tilastotyökalu, jolla voidaan vertailla kunnan palvelutuotannon tehokkuutta muihin kuntiin. Kuntamaisema vaatii kuitenkin melko paljon työtä kunnassa ja siitä on ajateltu luopua. Toisaalta täyden hyödyn saaminen työkalusta tulisi vasta useamman vuoden käytön jälkeen. 4. Asiointiliikennettä ajetaan tällä hetkellä kolmea eri reittiä: Koskue-Yli-Koskue- Mustalammi-KK, Mäntykoski-Sanaskylä-Yli-Valli-Mäkelänperä-Samppala-Ala-Valli- Hirvijärvi-KK, Taivalmaa-Sikakylä-KK kahtena päivänä viikossa TI JA PE. Asiointiliikenteen avulla näiden sivukylien asukkaat pääsevät asioimaan kirkonkylään ja heidän asumisensa kotona mahdollisesti pitkittyy. Tätä asiointiliikennettä supistetaan 2015 alkaen. Kustannusvaikutus euroa. 5. Talousosastolla on vuoden 2013 talousarviossa määräaikainen laskentasihteeri, jonka toimenkuva muuttui kirjanpitäjän lähtiessä kirjanpitäjän toimeksi, eikä hänen tilalleen ole otettu uutta laskentasihteeriä. Vähennys on siis jo toteutunut. 6. Liikuntalisä on ollut henkilöstöä liikuntaan kannustava määräraha. Siitä luovutaan. 7. Ruokapalvelujen järjestelyt. Kaikki nykyiset keittiöt ovat valmistuskeittiöitä. Henkilökuntaa on 27 vakinaista ja ruokapalvelupäällikkö, lisäksi 1-2 määräaikaista. Osa työntekijöistä on osa-aikaisia. Uudessa mallissa olisi neljä valmistuskeittiötä: Palveluportin, terveyskeskuksen, koulukeskuksen ja Luopajärven keittiöt. Jakelu-/palvelukeittiöitä olisivat Koskuen, Hirvijärven ja Metsolan koulujen sekä Jokipiin ja Tenavatien päiväkotien keittiöt. Palveluportista kuljetettaisiin kotipalvelun annospakatut (JIK:n toimintaa) sekä Kotorantaan, Hirvijärven koululle, Koskuen koululle ja ryhmikseen, kunnantalolle, kirkonkylän ryhmiksille sekä Tenavatien päiväkodille. Terveyskeskukselta kuljetettaisiin Koskitien pienkodille, mahdolliselle Koskitien päiväkodille ja Iloniemenkotiin sekä iltaruuat ryhmiksiin ja pienkoteihin. Koulukeskukselta kuljetettaisiin Jokipiin päiväkodille, Metsolan koululle ja Kranniin. Mallissa ei ole huomioitu mahdollisia energiansäästöjä ja talonmiespalvelujen tarpeen vähentymistä. Henkilöstösäästöt euroa, jotka on arvioitu viiden henkilötyövuoden mukaan, kertyvät useamman vuoden aikana eläköitymisten tahdissa. Kuljetus jakelukeittiöille riittää kerran päivässä, mikäli vaunuja on kaksi. Kunnanhallitus on hyväksynyt suunnitelman periaatteellisesti. Kunnanhallitus : Tenavatien päiväkodin valmistuskeittiö siirtyy jakelukeittiöksi jo vuoden alusta ja muut syyslukukauden alusta 2014, lukuun ottamatta Koskuen koulun T

8 keittiötä, joka jatkaa valmistuskeittiönä toistaiseksi. 8. Siivouksessa työskentelee 23 siistijää, joista osa on työllistettyjä tai kuntouttavassa työtoiminnassa olevia, ja työnjohdossa 1 työntekijä. Siistijät kiertävät kiinteistöltä toiselle ja myös käyvät päivän aikana useammalla kiinteistöllä. Toiminta on tehokasta asiakkaan sallimissa rajoissa, mutta työskentelyä voitaisiin vielä tehostaa esimerkiksi sallimalla päiväkotikiinteistön siivoaminen päiväsaikaan. Säästöä siivouspalvelujen osalta: Puhtaanapito- ja pesulapalvelut , Puhdistusaineet ja tarvikkeet , Kalusto Kunnalla on 7 talonmiestä, joista koulukeskuksessa ja terveyskeskuksessa molemmissa kaksi, Palveluportilla ja JAKK-kiinteistöissä molemmissa yksi ja kirjastolla, kunnantalolla ja paloasemalla yhteisesti yksi. Talonmiespalveluissa on laskettu 2 henkilötyövuoden vähennys eläköitymisten myötä. Henkilöstötarpeeseen vaikuttaa valmistuskeittiöiden väheneminen ja Keskikylän koulun lakkautus. Uusien kohteiden osalta henkilöstömitoitus ratkaistaan sitten, kun kohteet valmistuvat. 10. Maaseutupalvelujen kehittämisrahasta vähennetään Jalasjärven kunnan osuus. 11. Iloniemen vanhuspalveluyksikön valmistumisen myötä JIK on ilmoittanut vuosisäästön olevan vähintään euroa vuodessa. Hoivan laitoshoidon hinta vuodelle 2014 on alustavasti 124,39 euroa/hoitopäivä ja tehostetun palveluasumisen 85,79 euroa/asumispäivä. Erotus siis 39 e/pv. Nyt hoivayksikössä on 28 hoidettavaa. Laskelman säästö 28 x 365 x 39 e/pv= e/vuosi. 12. Terveystoimen päivystyspalvelujen uudelleenorganisointi on tarkasteltavana. Jalasjärven palvelurakenteen osalta JIK on laskenut, että ma-to illan päivystyksen supistaminen siten, että päivystys loppuu klo 16 toisi säästöä euroa vuositasolla (6 h x 4 x 52 viikkoa x 150 e). ilta- ja viikonloppupäivystystunti maksaa noin 150 euroa. Kunnanhallitus on päättänyt ilmoittaa tilaajalautakunnalle, että Jalasjärven ma-to iltapäivystys lakkaa Aikaisemmin JIK:ltä saadun laskelman mukaan viikonloppupäivystyksen siirtäminen yhteen pisteeseen nykyisen kolmen sijasta säästäisi euroa, josta Jalasjärven osuus olisi euroa. Kunnanhallitus :ma-to iltapäivystysaikaa supistetaan 2 tunnilla, jolloin päivystys kestää kello saakka. Säästöä saadaan noin euroa. 13. Erikoissairaanhoidon kustannuksia on tarkasteltava kriittisesti. Uusi Sote malli toteutuessaan tuo muutoksia. U

9 14. Sosiaalipalvelut siirtynevät vuoden 2015 alussa JIK:n tuotettaviksi. Säästöjä on luvattu toiminnallisuuden kautta. Lisäksi tähän kohtaan on laskettu KEVA palvelun kuljetusten osalta mahdollisuus uudelleen organisoida kuljetukset yhteistyössä ruokahuollon kuljetusten kanssa. Työllisyydenhoidossa pyritään myös lisäsäästöihin, vaikka toiminta on jos nyt saatu Justeeri -työpajan avulla varsin tehokkaaksi. Vammaispalvelulain mukaisissa kuljetuspalveluissa on havaittavissa kasvava trendi ja kyse on merkittävästä kustannuksesta, esim. talousarvioon 2014 on varattu euron määräraha. Kyseinen palvelu kuuluu subjektiivisen oikeuden piiriin ja perustuu aina yksilöpäätöksiin. Mikäli henkilö on palveluun oikeutettu, kunnan on vammaispalvelulain mukaan myönnettävä hänelle 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa Jalasjärven asiointialueelle mm. virkistys-, harrastus- ja asiointimatkoihin. Osalla matkoja jää käyttämättä, mutta osalla määrä ylittyy. Taksimatkalaskujen tarkastaminen on siten erittäin työllistävää. 15. Keskikylän koulun lakkauttamisesta on kunnanvaltuuston päätös. Sen mukaisesti koulu lakkaa vuoden 2014 syksyllä oppilasmäärän ollessa alle 40 oppilasta. Kunnanhallitus : kunnanhallitus päätti yksimielisesti, että Keskikylän koulun lakkauttamisen säästö poistetaan talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. 16. Erityisopetuksen tuntikehyksestä otetaan 28 tuntia. Jalasjärvellä erityisopetuksen tuntikehys on tällä hetkellä 294 tuntia, koska erityiseen tukeen on haluttu antaa riittävä resurssi. Opetus on ollut pienluokkapainotteista. Säästöjen saamiseksi toimintaa tehostetaan lakkauttamalla yksi pienryhmä ja lisäämällä integraatiota. 17. Koulunkäyntiavustajien vähentäminen. Kunnassa on perusopetuksessa 10 vakinaista koulunkäyntiavustajaa (yksi henkilökohtaisen avustajan nimikkeellä ja yksi yhdistetty koulunkäyntiavustaja-koulusihteeri). Lisäksi määräaikaisia avustajia palkataan lukuvuosittaisen tarpeen mukaan. Edellisenä lukuvuonna määräaikaisia avustajia oli 20. Kuluvana lukukautena määräaikaisia avustajia palkattiin säästötoimena enää 14, joista yksi on jo vakinaisen sijainen. Kokonaismäärä on näin ollen 23. Osa säästöstä on siis jo toteutunut. Avustajien määrä on kuitenkin sivistystoimessa kokonaisuus, jossa on otettava huomioon myös esiopetus ja päivähoito, joista avustajia on pyritty myös jo vähentämään. Osalle lapsista henkilökohtainen avustaja tai ryhmäavustaja on kuitenkin heidän terveydentilastaan tai erityisen tuen tarpeestaan johtuen välttämätön. Avustajat on tähänkin saakka palkattu vuosittain lasten tarpeiden mukaisesti. Työaika on pääsääntöisesti 30 t/vko, mutta avustajia on myös muussa työajassa, jos tehtävään on yhdistetty aamu- ja iltapäivätoimintaa tai osapäivähoitoa. 18. AP-/IP- toiminnan muuttaminen kolmannen sektorin vastuulle Kunta antaisi tukea toimijalle valtionosuuden verran ja tilittäen osallistumismaksut toimijalle, jolloin säästöä tulisi n euroa. Palvelu on kunnalle vapaaehtoista, mutta siihen saadaan valtionosuutta. Mikäli palvelu järjestetään, sitä tulee tarjota ensimmäisellä ja toisella luokalla oleville sekä erityisoppilaille. Kyläkouluilla iltapäivätoimintaa toteutetaan, mikäli on vähintään kuusi osallistujaa joka päivä. Palvelua käyttää noin 100 lasta. Lautakunnassa on keskusteltu palvelujen järjestämisestä kolmannen sektorin kanssa. V

10 Valtionosuus on n euroa ja osallistumismaksut euroa, kun bruttomenot ovat noin euroa. Osallistumismaksu on 0-10 päivältä kuukaudessa 40 euroa ja yli 10 päivältä kuukaudessa 80 euroa Maksu on lakisääteinen ja käytössä oleva taksa on lain mahdollistama maksimisumma. Tämän lisäksi voitaisiin hinnoitella kuljetus, jota tällä hetkellä ei ole laskutettu asiakkaalta. Työntekijät ovat osa-aikaisesti aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja muun työajan esimerkiksi perusopetuksessa tai esiopetuksessa. Työntekijöitä on Luopajärvellä, Hirvijärvellä ja Keskikylällä kussakin yksi, kirkonkylällä kaksi ja lisäksi useita avustajia. Neuvottelutilaisuus kolmannen sektorin kanssa ei tuottanut tulosta eli kukaan ei ollut kiinnostunut toiminnan järjestämisestä. 19. Koulukuljetuksia rajataan. Kuljetusoppilaita syksyllä 2013 on Metsolan koulussa 24, Hirvijärven koululla 21, Keskikylän koululla 20, Koskuen koululla 58, Luopajärven koululla 37, kirkonkylän koululla 42, joista 21 on erityisoppilaita, yläasteella 152 ja lukiolla 41. Edellä mainituissa on mukana esioppilaat lukuun ottamatta Kerttulan ja päiväkotien esioppilaita. Kuljetusoppilaita ilman lukiolaisia oli vuonna 2011 yhteensä 334, 2012 yhteensä 352 ja 2013 yhteensä 340. Lakisääteinen kuljetusraja kaikille on 5 km, Jalasjärvellä kuljetusrajat ovat tällä hetkellä 1 km taajaman ulkopuolella asuville esioppilaille, 3 km taajama-alueen esioppilaille, 3 km 1-2 luokkalaisille, 5 km 3-luokkalaisille ja vanhemmille sekä autoon nousupaikoille 1 km esioppilaille ja 3 km peruskoululaisille. Pihasta haetaan vain erityisoppilaat. On myös mahdollista maksaa huoltajalle kuljetuskorvausta esim. autoon nousupaikalle tuomisesta, mutta tällä hetkellä ei tällaisia tapauksia ole. Yksittäisen koulun kuljetusmatkat voivat olla hyvin pitkiä, esimerkiksi Koskuelle Ilvesjoelta Karvian rajalta ja Ylivallin Taipalusperältä tai Luopajärvelle Taivalmaasta. Perusopetuksen kuljetuskustannukset olivat v. 2012, euroa ja erityisopetuksen euroa. Kunnille vapaaehtoista toimintaa on aamu- ja iltapäivätoiminnan kuljetukset, eikä niitä suurimmassa osassa lähikuntia olekaan. Apip -kuljetuksissa kuljetetaan pieniä lapsimääriä, jopa yksittäisiä oppilaita. Iltapäivätoimintaan kuljetetaan Metsolasta kirkonkylän koululle oppilaita ja Koskuelta Keskikylään, lisäksi aamupäivätoimintaa järjestetään vain kirkonkylällä, jonne kuljetetaan useammalta koululta oppilaita. Käytössä ei ole omavastuuta, mutta lain mukaan se olisi mahdollista ottaa käyttöön. Apip -kuljetuskustannukset olivat v. 2012, euroa. Säästövaihtoehtoina koulutoimi näkee iltapäivien kuljetusten vähentämisen ja apipkuljetusten lopettamisen tai niissä omavastuun käyttöönoton. Iltapäivien osalta kuljettaminen esim. vain klo 13 ja klo 15 säästäisi kuljetuskustannuksia, mutta on selvitettävä odotustuntien valvonnan kustannukset. Sen sijaan 3 km kuljetusrajasta luopumisen ei nähdä tuovan säästöjä, sillä siirtyminen lakisääteiseen 5 km rajaan vähentäisi kuljetusoppilaiden määrää marginaalisesti. Taajaman ulkopuolella asuvien esioppilaiden kuljetusrajan nostaminen taajamassa asuvien kanssa samalla tasolle kolmeen kilometriin saattaisi tuoda säästöjä, ja ainakin lisäisi tasavertaisuutta. NM

11 Paluukuljetuksia järkeistämällä voitaisiin saada säästöä, mutta tällöin oppilaille tulee lisää odotustunteja. Tulisi miettiä onko mahdollista muokata lukujärjestyksiä siten, että kuljetukset saadaan paremmin yhteen sovitettu. Myös asiointiliikenteen ja koululaiskuljetusten integrointia tulisi miettiä. 20. Joustavan perusopetuksen ryhmän lakkauttaminen. Joustavan perusopetuksen ryhmässä on ollut samanaikaisesti oppilaita vaihtelevasti 4-8. Toimintaa olisi joka tapauksessa merkittävästi kehitettävä ja organisoitava uudella tavalla. Koskee 8-9 luokan oppilaita. Kunnanhallitus : asiasta esitettävä vaihtoehtoinen malli. 21. Perusopetuksen tuntikehystä tarkastellaan vuosittain. 22. Kirjaston aineistomäärärahaa pienennetään. Nykyinen euroa, joten jää Kunnanvaltuusto : kirjaston aineistomäärärahaa karsitaan vain euroa. 23. Kirkonkylän päiväkodin perustaminen tuo säästöjä, mutta niitä ei vielä ole laskettu, koska asiassa on niin monta avointa kysymystä (aikataulu, tilat, henkilöstön koulutus jne.). 24. Kunnan omistama Jalasjärven Uimahalli Oy tarjoaa tällä hetkellä uimahallipalvelut ja tarvitsee siihen kunnalta vuosittain tukea, jonka määräraha on tänä vuonna euroa. Uimahallin henkilökunta on osoittanut kiinnostusta kehittää uimahallin toimintaa yritysmuotoisesti siten, että nykyinen osakeyhtiö osallistuisi vain kiinteistön ylläpitomenoihin. Uimahallin toiminnan yksityistäminen toisi säästöä euroa vuodessa. Yksityistäminen ei ole näillä näkymin toteutumassa. 25. Kulttuurisihteeri on virkavapaalla tammikuun loppuun ja viransijainen on irtisanoutunut. Uutta viransijaista ei ole palkattu. Tehtäväjärjestelyjen osalta on alustavasti suunniteltu, että osa tehtävistä osoitetaan nuoriso- ja liikuntasihteerille. On harkittava myös, löytyykö kuntoutuslistalta henkilöä joihinkin tehtäviin. Vaihtoehtoisia tapahtumien järjestämistapoja selvitetään. 26. Liikunnanohjaajan tointa ei täytetä. Palvelut hoidetaan muin järjestelyin. 27. Yksityistieavustuksia pienennetään. Avustuksia vuoden 2013 budjetissa oli noin euroa ja vuoden 2014 budjettiin jäisi siis noin euroa. Avustus % on enimmillään 80-85%. 28. Kunnan kiinteistöjen energian käyttöön kiinnitetään huomiota. Energiatehokkaita ratkaisuja otetaan käyttöön. NN

12 SÄÄSTÖT VIITE Elinkeinopäällikön toimi Hallinto-osaston eläköitymiset Kuntamaiseman tilaus Asiointiliikenteen karsiminen Talouspalvelujen henkilöstö Liikuntalisän poisto Ruokapalvelujen järjestelyt (-5 henk.tv.) Siivouspalvelut Talonmiespalvelut (-2 henk.tv.) Maaseutupalvelujen kehittämisraha JIK palvelut, Iloniemen koti JIK palvelut, päivystys JIK palvelut, erikoissairaanhoito 13 Sosiaalipalvelut kunnassa/työllisyydenhoito sis. Sos.palv.kuljetukset Keskikylän koulun lakkautus Erityisopetuksen tuntikehyksestä 28 tuntia Koulunkäyntiavustajien vähentäminen (6) Ap/Ip-toiminnan muuttaminen esim. 3 sekt. 18 Koulukuljetusten rajaus JOPO -ryhmän lakkauttaminen Perusopetuksen tuntikehys 21 Kirjasto (aineistomäärärahat) Päiväkodin perustaminen 23 Uimahallin yksityistäminen 0 24 Kulttuurisihteerin viran järjestelyt Liikunnanohjaajan toimen järjestelyt Yksityistieavustuksen pienentäminen Energian käytön säästöt YHTEENSÄ KUMUL NO

13 Konserni KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Omistajaohjaus Omistajaohjausmekanismiä kehitetään suunnittelukaudella. Tytäryhteisöt ja kuntayhtymät Konsernitilinpäätökseen yhdistetyt (kpl) Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 5 Muut yhtiöt 7 Kuntayhtymät 5 Yhteensä 17 Osakkuusyhteisöt As Oy Puskanrivi Jalasjärven Pankkitalo Yhteensä 2 kpl

14 KUNTAKONSERNI, tytäryhteisöjen tavoitteet Konserni Valtuuston talousarviossa tytäryhteisölle hyväksymät tavoitteet ja toiminnalliset laajuustiedot, jotka raportoidaan kunnanvaltuustolle osavuosikatsauksen 1-6 sekä tilinpäätöskertomuksen yhteydesssä. Jalasjärven Lämpö Oy Liikevaihto TP 2012 Tpe 2013 Tavoite TA 2014 Muutos/Kehitys ,00 Tilikauden tulos * ,00 Sij. pääoman tuotto % -4, ,00 Omavaraisuusaste % 21, Quick Ratio 0, ,50 Myyntisaamisten kierton. 69, Ostovelkojen kiertonop. 58, ,00 Henkilömäärä 6, ,00 *Tpe 2013 ja tavoite 2014 ennen veroja Perustelut: Radikaali siirtyminen pois fossiilisista polttoaineista ja silti positiivinen tuloskehitys ilman hinnankorotuksia 4,00 0,00 JAKK koulutus Oy Tunnusluvut Liikevaihto Liikevaihto /otp Tilikauden tulos Sij. pääoman tuotto % Omavaraisuusaste % Opiskelijatyöpäivät Henkilöstö yht. Tpe ,00 64, ,00 17,15 Tavoite TA ,00 77, ,00 29,42 Muutos/Kehitys ,00 12, ,00 12,27 0, ,00 71,00 74,00 3,00 7,00 7,00 0,00 Toimipaikkojen lkm Perustelut: JAKK koulutus Oy:n toiminta tilikaudella 2013 ollut 10 kuukautta. Luvanvaraisen koulutustoiminnan tunnusluvut ovat JAKK liikelaitoksen taulukossa. JAKK opetus Oy Tunnusluvut Liikevaihto Liikevaihto /otp Tilikauden tulos Sij. pääoman tuotto % Omavaraisuusaste % Opiskelijatyöpäivät Henkilöstö yht. Toimipaikkojen lkm Tavoite TA 2014 Tavoitteet 2014 Tavoitteena on, että JAKKin koulutustoiminta sulautetaan JAKK Koulutus Oy:öön alkaen. Mikäli Okm:n lupapäätöstä ei saada ennen , luvanvarainen koulutustoiminta jatkuu Jalasjärven kunnan alaisuudessa joko JAKK liikelaitoksessa tai suoraan kunnan järjestämänä. JAKK opetus Oy:n puolella toimintaa ei aloiteta. NQ

15 Konserni Jalasjärven Uimahalli Oy Jalasjärven Urheiluhalli Oy Kävijämäärä/v Tpe 2013 TA Tilikauden tulos Kunnalta saadut avustukset Tpe 2013 TA 2014 Tpe 2013 TA /- 0 +/ /-0 +/ Perustelut: Uimahallin ja urheiluhallin kävijämäärän uskotaan pysyvän samana, siihen ollaan tyytyväisiä vaikka toki kävijämäärän kasvu olisi aina toivottavaa. Lainamäärä Tpe 2013 TA 2014 Lainaa / Tpe 2013 asunto m2 TA 2014 Käyttöaste % Tpe 2013 TA 2014 Ki Oy Jalaspisnes 0 Ki Oy Liikerati % 100 % 0 Ki Oy Pentinlammi ,1 53, % As Oy Jokipiintie , % 100 % 100 % 100 % 99 % Perustelut: As Oy Jalasjärven Jokipiintien asunnotoja Jalasjärven Kunta on myymässä. Myymättä asuntoa, lainaa Kunnalle , , myymättä A1 ja A 2 lainaosuus 38258,16 ja c ,47. Ki Oy Jalasjärven vuokratalot Oy Jalasjärven Kuntakapiteeli Oy Lainamäärä Tpe 2013 TA 2014 Lainaa / Tpe , ,59 asunto m2 TA , ,27 Käyttöaste % Tpe 2013 TA ,00 93,00 0,40 40,00 Perustelut: Virastotalon remontti valmistuu , Luopajärven Päiväkoti ja paloasema kesäkuulla 2014, jonka jälkeen käyttöaste on 100 % tai lähellä sitä. NR

16 VESIHUOLTOLAITOKSEN YHTIÖITTÄMINEN Jalasjärven kunnanvaltuusto on päättänyt, että 1) Kunnan vesi- ja viemärilaitos yhtiöitetään perustamalla yhtiö, jonka toimialana on vesilaitoksen ja viemärilaitoksen toiminnasta vastaaminen sekä niihin liittyvien verkostojen ja muun infran omistaminen ja hallinta. Yhtiö vastaa vedenhankinnasta ja puhtaan veden johtamisesta asiakkaille sekä jätevesien keräilystä ja puhdistamisesta. 2) Kunta merkitsee 100 % yhtiön osakepääomasta. Vuoden 2013 talousarviossa on varaus euron suuruiseen osakemerkintään. 3) Kunta myy perustettavalle yhtiölle kunnan omistaman vesi- ja viemärilaitoksen kauppakirjalla ja sopimuksilla, jotka tuodaan valtuustoon erikseen päätettäväksi. Osa sijoituksesta voidaan tehdä apporttina. 4) Kunnanhallitukselle annetaan valtuudet valmistella ja viedä yhtiöittämistä eteenpäin siten, että toiminnot voisivat siirtyä yhtiölle alkaen Yhtiön perustamiskokous on pidetty Jalasjärven Vesi Oy:n perustamiskokous on pidetty ja siinä kokouksessa hallitukseen on varsinaisiksi jäseniksi valittu seuraavat: Erkki Hirsimäki, Hanna Kasari, Mari Pohjavaara, Ossi Sandvik ja Jaakko Ventelä. Ensimmäiseksi varajäseneksi on valittu Asko Koivula ja toiseksi varajäseneksi Tarja Saarinen. Perustamissopimuksessa on hallituksen puheenjohtajaksi nimetty Erkki Hirsimäki. Hallituksen jäsenten toimikausi jatkuu toistaiseksi. Liikkeenluovutuksesta on laadittu kauppakirja liitteineen. Liiketoiminnan kaupan kohteena on myyjän harjoittama vesihuoltoliiketoiminta mukaan lukien tähän liiketoimintaan liittyvä käyttöomaisuus, vaihto-omaisuus, henkilökunta, liiketoimintaan liittyvät sopimukset, ohjelmistot ja sähköliittymät, viranomaisluvat sekä immateriaalioikeudet kauppakirjassa esitetyn mukaisesti. Kauppakirjan mukaan osapuolet arvioivat kauppahinnaksi ,84 euroa Myyjän kirjanpitoajon per , vaihto-omaisuuden ja aineettomien oikeuksien arvioitujen arvojen ja Pöyry Environment Oy:n laatiman vesihuoltolaitoksen käyttöomaisuuden nykykäyttöarvoa koskevan raportin perusteella. Arvioidusta Kauppahinnasta käyttöomaisuuden osuus on ,30 euroa ja se muodostuu seuraavasti: - Pöyry Environment Oy:n laatiman raportin mukaan vesihuoltolaitoksen käyttöomaisuuden nykykäyttöarvo on euroa; NS

17 - Myyjän kirjanpitoajon per mukaan vuoden 2013 investointien määrä on ,30 euroa; ja - Pöyry Environment Oy:n raporttiin kuulumattomien ja liiketoimintaan liittyvien koneiden ja kaluston tasearvo per myyjän taseen mukaan on euroa. Arvioidusta Kauppahinnasta vaihto-omaisuuden arvioitu arvo on euroa. Arvioidusta Kauppahinnasta aineettomien oikeuksien arvioitu arvo on ,54 euroa. Arvioitua kauppahintaa tarkistetaan myyjän tilinpäätöksen per valmistuttua kauppakirjassa tarkemmin esitetyllä tavalla. Kauppahinta jää Ostajan velaksi erillisen velkakirjan mukaisin ehdoin. Liiketoiminnan luovutushetki on klo Omistus- ja hallintaoikeus kaupan kohteena olevaan Liiketoimintaan siirtyy ostajalle luovutushetkellä kaikista rasitteista vapaana. Liiketoimintaan kuuluvat työntekijät siirtyvät ostajan palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä liiketoiminnan luovutushetkellä. Henkilöstön kanssa on pidetty tilannekatsaus ja Yt ryhmässä asiaa on käsitelty viimeksi Liikkeenluovutus ei vaadi varsinaista yt menettelyä, mutta asiasta on tiedotettu Yhteistoimintalain 11 :n mukaisesti TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 Käyttötalous netto Investoinnit netto Menot Tulot NT

18 TALOUSARVIOASIAKIRJAT JA TALOUSARVION SITOVUUS Kunnanvaltuusto vahvistaa taloussuunnitelman ensimmäisen vuoden (2014) talousarviona noudatettavaksi ja taloussuunnitelman ohjeellisena noudatettavaksi. Talouden suunnittelujännettä on jatkettu kahdella vuodella erityisesti investointisuunnittelun parantamiseksi. Samalla on kuitenkin tiedostettu ne epävarmuustekijät, jotka 5 vuoden suunnitteluaikaan liittyvät. Kunnanvaltuusto päättää määrärahat tulosalueittain ja toiminnalliset tavoitteet toimielimittäin. Määrärahat myönnetään toimielimille, jotka jakavat edelleen käyttösuunnitelmien hyväksymispäätöksillä tulo- ja menomäärärahat ja toiminnalliset tavoitteet tulosalueilla ja tulosyksiköille. Talousarviossa ja -suunnitelmassa olevat *:llä merkityt määrä- ja laatutavoitteet on asetettu sitoviksi tavoitteiksi. Käyttötalouden määrärahat ovat i kunnanvaltuustoon nähden sitovia tulosaluetasoisina kokonaismenoina ja kokonaistuloina i tulosalueesta vastaavaan toimielimeen nähden sitovia tulosyksikön kokonaismenoina ja tuloina i JAKK (Jalasjärven Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus) sisältyy talousarviokirjaan Kuntalain mukaisena kunnallisena liikelaitoksena. Kunnanvaltuusto on asettanut aikuiskoulutuskeskukselle taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet, jotka on esitetty talousarviokirjan sivuilla Investointiosan määrärahat ovat sitovia kunnanvaltuustoon nähden i talonrakennuksen alueella kohteittain i kunnallistekniikan rakennuskohteet investointiryhmänä, paitsi euroa ja sitä suuremmat hankinnat kohteittain i irtain omaisuus talousarvion erittelytasoisena i arvopaperit investointiryhmänä, paitsi yli euron hankinnat hankkeittain. Investointiosan hankkeiden toteutuminen on valtionosuutta saavien kohteiden osalta ehdollinen niin, että toteuttamisen aloittaminen edellyttää valtionosuuspäätöksen. Sosiaali- ja terveystoimien sekä opetus- ja kulttuuritoimen (oppilaitosten, liikuntarakentamisen ja kirjaston) perustamishankkeisiin haetaan valtionosuutta. Valtionosuuden hakeminen edellyttää hankesuunnittelua ja kustannusarviota. NU

19 STRATEGIA NV

20 JALASJÄRVEN KUNNAN STRATEGIA Jalasjärven kunnan asukkaiden lakisääteiset palvelut turvataan. 2. Sopimuksista ja sitoumuksista vastataan sovitun mukaisesti. 3. Taloutta hoidetaan vastuullisesti pyrkien kokonaistaloudelliseen ja pitkäjänteiseen taloudenhoitoon tässäkin tilanteessa: 4. Kuntarakenne - lainantarve minimoidaan (vuosikate +:lle) - rakenteelliset ratkaisut etusijalla (tuovat pitkäaikaistesti säästöjä) - talouden säästötoimet toteutetaan suunnitellun mukaisesti - koko konsernilta vaaditaan osallistumista - käyttömenoja vähentävät investoinnit laitetaan etusijalle - virkojen ja toimien täyttökielto - tuottamattomasta omaisuudesta luovutaan Jalasjärven kunta selvittää Kuntarakennelain mukaisen SJK -vaiheen. Sen jälkeen kunta selvittää avoimesti muut vaihtoehdot. Tarkastelujakso vähintään kaksi valtuustokautta. Tarkastelu tehdään laaja-alaisesti koko palvelurakenne huomioiden. 5. Organisaatiorakenteet Palvelurakenteet analysoidaan läpi organisaation ja uusia malleja tarkastellaan avoimesti. Yhtiöittämällä haetaan läpinäkyvyyttä ja dynaamisuutta toimintoihin. Yksityistämisen mahdollisuudet kartoitetaan ja tutkitaan, otetaan varauksettomasti käyttöön. 6. Omistajanohjaus Omistajanohjausta terävöitetään konkreettisin toimin (Konserniohjeen konkretisointi) Tavoitteellisuus ja kannatettavuus oltava ehdoton vaatimus. 7. Kaavoitus ja maanhankinta Vetovoimaa rakennetaan viemällä tärkeitä kaavahankkeita voimakkaasti eteenpäin tarvittavin maanhankinnoin. OM

21 KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma ON

22 KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ TP TA (ei sis. muut.) TA Muutos- TS TS % YLEISHALLINTO-OSASTO Menot , Tulot , Netto , SIVISTYSOSASTO Menot , Tulot , Netto , TEKNINEN OSASTO Menot , Tulot , Netto , KAIKKI YHTEENSÄ Menot , Tulot , Netto , YLEISHALLINTO sisältää keskusjohdon, palvelutoimintojen, sosiaalipalvelujen jaoston, JIK-tilaajalautakunnan, JIK-palvelujen ostojen sekä maaseutupalvelujen tulosalueet. Palvelutoiminnot-tulosalue sisältää mm. lomitustoimen, hallintoosaston ja ruokapalvelujen tulosyksiköt. SIVISTYSOSASTO sisältää koulutuslautakunnan tulosalueet hallinto, varhaiskasvatus, peruskoulut, lukio, muut opetustoimi ja kuntayhtymä sekä vapaa-aikalautakunnan tulosalueen vapaa-aikapalvelut. TEKNINEN OSASTO sisältää hallinnon, tilapalvelujen, liikenne- ja yleisten alueiden, kaavateknisen suunnittelun ja maa- ja metsätilojen, pelastustoimen sekä kunnallisteknisten palvelujen tulosalueet. OO

23 YLEISHALLINTO valtuustoon nähden sitovat määrärahat Yleishallinto-osasto TA 2013 NIMI TA 2014 TS TS KESKUSJOHTO Menot Tulot Nettomenot Suunnitelmapoistot PALVELUTOIMINNOT Menot Tulot Nettomenot Suunnitelmapoistot SOSIAALIPALVELUJEN JAOSTO Menot Tulot Nettomenot Suunnitelmapoistot JIK-TILAAJALAUTAKUNTA Menot Tulot Nettomenot Suunnitelmapoistot OSTOT JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄLTÄ Menot Tulot Nettomenot Suunnitelmapoistot MAASEUTUPALVELUT Menot Tulot Nettomenot Suunnitelmapoistot YLEISHALLINNON OSASTO YHTEENSÄ M E N O T T U L O T N E T T O M E N O T Suunnitelmapoistot OP

24 YLEISHALLINTO valtuustolle tiedoksi olevia määrärahoja Yleishallinto-osasto TA 2013 NIMI TA 2014 TS TS LOMITUSPALVELUT Menot Tulot Nettomenot Suunnitelmapoistot HALLINTO-OSASTO Menot Tulot Nettomenot Suunnitelmapoistot TALOUSTOIMI Menot Tulot Nettomenot Suunnitelmapoistot RUOKAPALVELUT Menot Tulot Nettomenot Suunnitelmapoistot TYÖLLISYYDENHOITO Menot Tulot Nettomenot Suunnitelmapoistot ELINKEINOTOIMI Menot Tulot Nettomenot Suunnitelmapoistot OQ

25 TA 2013 YLEISHALLINTO valtuustolle tiedoksi olevia määrärahoja NIMI TA 2014 TS 2015 Yleishallinto-osasto TS SOSIAALITYÖ Menot Tulot Nettomenot KEVA-huolto Menot Tulot Nettomenot SOSIAALIPALVELUJEN JAOSTO YHTEENSÄ Menot Tulot Nettomenot Suunnitelmapoistot Kustannuspaikka JIK-peruspalveluiden järjestäminen Menot Tulot Nettomenot Kustannuspaikka Erikoissairaanhoito Menot Tulot Nettomenot OSTOT JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄLTÄ Menot Tulot Nettomenot OR

26 Yleishallinto-osasto Yleishallinnon palvelutoimintojen maksuosuudet = Elinkeinotoimi ( ) Jäsenmaksut (13211)(4935) E-P:n Kauppakamari ja E-P:n Uusyrityskeskus yhteensä Elinkeinotoiminnan kehittämisraha (13212)(4463) Muut palvelut (13212)(4470) Seinäjoen seudun yhteistoiminta (14111) * yhteistyö ja projektit (4451) * muut yhteistoimintaosuudet (4460) * Komia-markkinointi (4460) * maa- ja metsätalouden osuudet hankkeisiin (4464) * Seinäjoen seudun ilmastostrategiahankke Muu yhteistoiminta (14112) Osuudet keskusjärjestölle (4456) Suomen Kuntaliitto, Työmarkkinalaitos Muut palvelut (4470) Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy Etelä-Pohjanmaan liitto Korkeakoulusäätiö Avustukset (4740) Rengonharju-Säätiö Ostot kunnilta (4301) Kuluttajaneuvonta Jäsenmaksut (4935) E-P:n Korkeakouluyhdistys Muut yhteistoimintaosuudet (4460) Epanet-koordinaatio Seinäjoen seudun kehittämisyhdistys/hankkeet (14114) Kunnan osuudet, Liiveri: Luova ja oppiva maaseutu (4451) Kylien investointihankkeet (14115) Avustukset yhteisöille (4740) Muut projektit(14116) Omat kehittämisprojektit sekä muut kuntien yhteiset (4451) OS

27 Yleishallinto-osasto Yleishallinnon palvelutoimintojen avustukset Maksuosuudet Maaseutuelinkeinojen kehittämisraha (13311)(4463) Maaseutulautakunta määrittelee tarkemmat periaatteet kehittämisrahan myöntämiselle Kehittämisrahaa käytetään kunnan omien, maaseutulautakunnan ja maaseututoimen eri sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettaviin kehittämishankkeisiin sekä maaseutuelinkeinojen kehittämisen tukemiseen. Periaatteet hyväksytään ennakolta ja avustusta voi hakea koko vuoden Jalasjärven kunnan osuus on euroa. Lisäksi on budjetoitu Kurikan osuus euroa, jonka Kurikka korvaa täysimääräisesti. Avustukset Henkilökuntaneuvostolle henkilöstön virkistystoimintaan (13613)(4740) Kylätoimikunnat 500 /kylätoimikunta (14113)(4740) Jalasjärven Jalas historiikki (14113)(4740) Kunnan osuus seutulippujärjestelmään (13513)(4730) Vauva-lahja v syntyville, kustannukset kai (14113)(4730) Opiskelija-apuraha (200e/henkilö) (13514)(4730)

28 Yleishallinto-osasto YLEINEN HALLINTO / HALLINTO- JA TALOUSPALVELUT, RUOKAPALVELUT Perustehtävä Hallinto- ja talouspalvelut ovat palvelutoiminnot-tulosalueen tulosyksiköitä. Palveluihin kuuluvat talous-, henkilöstö- ja tietohallinto, hallinto-osaston palvelut, ruokapalvelut sekä työllisyydenhoito. Hallinto- ja talousjohtajan alaista toimintaa ovat myös sosiaalipalvelut, mutta ne muodostavat oman tulosalueensa Hallinto- ja talouspalvelut, painopisteet: Vuoden 2013 aikana painopistealueina ovat palvelutuotannon tuotteistaminen ja kehittäminen sekä kuntarakenneselvitys. Toiminnan laajuustiedot Perustelutietoina asetetut tavoitteet Tavoite TP 2012 Tavoite 2013 Tavoite 2014 TALOUSTOIMI - palkansaajien lukumäärä vakituiset virat ja toimet (+JA - laskutuksen määrä 576, kirjanpidon viive lainojen keskikorko %:a -maksuvalmius TYÖLLISYYDENHOITO - harkinnavaraisella tuella 1, , , nuorten kesätyöt (4 vkoa) - kesätyötuki (yritykset ja yhte RUOKAPALVELUT - ateriat/kpl - ateriat/ Perustelut Tehtävän palveluksessa oleva henkilöstö Ruokapalvelujen osalta on alkaen voimassa JIK-kuntien ruokalistat hinnastoineen. Tenavatien päiväkodin valmistuskeittiö muuttuu vuoden alusta palvelukeittiöksi. Syyslukukauden alusta Metsolan, Hirvijärven ja Keskikylän koulun sekä Jokipiin päiväkodin valmistuskeittiöt muuttuvat palvelukeittiöiksi. 26,5 Talous-, henkilöstö- ja it-palveluissa jatketaan palvelujen myyntiä JAKKille ja Jalasjärven Kuntakapiteeli Oy:lle. Palvelutuotannon yhtenäistäminen jatkuu vuonna 2014, kun talous- ja henkilöstöhallinnon työntekijät pääsevät yhteisiin tiloihin sosiaalitoimiston siirtyessä entiselle valtion virastotalolle. Työllisyyspalveluissa jatketaan Justeerin ja nuorten työpajan toimintaa. OU

29 Työllisyyden hoito OV

30 Perustehtävä: YLEISHALLINTO-OSASTO / MAASEUTULAUTAKUNTA Maaseututoimi luo edellytyksiä maaseudun ja sen elinkeinojen jatkuvalle kehittymiselle. Painopisteet: Yrittäjyyden vahvistaminen osaamista, yhteistyötä ja elinympäristöä kehittämällä. Yleishallinto-osasto Toiminnan laajuustiedot Perustelutietoina asetetut tavoitteet Tavoite TP 2012 Tavoite 2013 Tavoite 2014 MAASEUTUTOIMI - tukipäätökset - maksetut tuet M - asiakaskäynnit ,4 32, , Perustelut Tehtävän palveluksessa oleva henkilöstö Asiakkaiden neuvonta- ja hallintoprosessien kehittäminen jatkuu 2014, jolloin otetaan käyttöön uusia sähköisen asioinnin menetelmiä ja koko tukijärjestelmää koskevia muutoksia valmistellaan. Lautakunta käynnistää uusia kehittämishankkeita alkuvuodesta. PM

31 Perustehtävä: KUNNANHALLITUS / LOMITUSPALVELUYKSIKKÖ Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalveluista annetussa laissa tarkoitettujen lomituspalvelujen järjestäminen ja niitä koskevien hallinnollisten toimenpiteiden Painopisteet: Lomituspalvelujen painopistealueena on turvata paikallisyksikön alueella olevien maatalousyritysten toiminta yrittäjien vuosilomien ja sijaisapujen aikana sekä turkistilojen toiminta yrittäjien vuosilomien aikana Yleishallinto-osasto Toiminnan laajuustiedot Perustelutietoina asetetut tavoitteet Tavoite TP 2012 Tavoite 2013 Tavoite 2014 LOMITUSPALVELUT - lomituspäivät - päiväkustannus ,30 206,90 Tehtävän palveluksessa oleva henkilöstö Perustelut Jalasjärven paikallisyksikkö hallinnoi maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalveluja vuonna 2014 Jalasjärven kunnan lisäksi Ilmajoen, Isonkyrön ja Laihian kuntien sekä Lapuan ja Seinäjoen kaupunkien alueella. Vähänkyrön alueen 24 tilan 32 vuosilomaan oikeutettua maatalousyrittäjää siirtyy Pedersören paikallisyksikköön vuoden 2014 alusta. Paikallisyksikön alueella on arviolta 1000 vuosilomaan oikeutettua maatalousyrittäjää yhteensä 650 tilalta. Mela antaa vuosittain lomituksen paikallisyksiköille valtakunnallisen tuloskortin ja seuraa sen toteutumista. Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela) maksaa lomituspalvelujen järjestämisestä aiheutuneisiin kustannuksiin ennakkoa kuukausittain. Paikallisyksikön on annettava eläkelaitoselle tilitys kirjanpidon mukaisista kustannuksista. Jos tilityksen perusteella maksetut ennakot ei riitä Mela maksaa loppuerän seuraavan vuoden loppuun mennessä. Mikäli tilitys osoittaa, että maksetut ennakot ylittää lomituspalveluista aiheutuneet kustannukset, on liikaa maksetut ennakot palautettava Melalle. Paikallishallintokustannuksiin tarkoitetun korvauksen suuruus määräytyy paikallisyksikön toimialueella edellistä varainhoitovuotta edeltäneen vuoden aikana lomitettujen päivien määrän perusteella. PN

32 Yleishallinto-osasto YLEISHALLINTO / SOSIAALIPALVELUT Perustehtävä: Asiakkaiden muuttuviin, elämän eri vaiheissa syntyviin yksilöllisiin tarpeisiin ennakoivasti ja joustavasti vastaaminen yhteiskunnalliset muutokset huomioiden. Laadukkaan palvelun tuottaminen taloudellisesti ja tehokkaasti verkostoitumalla paikallisesti ja alueellisesti asiakkaiden osallisuutta korostaen. Painopisteet: Strategiset menestystekijät: asiakastyytyväisyys ja osallisuus, yhteistyö- ja viestintätaidot, johtaminen ja rekrytointi, ammattitaito ja osaaminen, arviointi ja palkitseminen, Arvot: kunnioitus, avoimuus, rehellisyys ja tasavertaisuus Tulosalueet: Sosiaalityö, kehitysvammahuolto. Toiminnan laajuustiedot Perustelutietoina asetetut tavoitteet Tavoite TP 2012 Tavoite 2013 Tavoite 2014 Laadukkaan palvelun tuottaminen taloudellisesti ja tehokkaasti Sosiaalitoimen nettomenot 1314 /as valtakunnan tason 1595 e/as alapuolella Sosiaalitoimen nettomenot valtakunnan tason alapuolella Sosiaalitoimen nettomenot valtakunnan tason alapuolella Perustelut Tehtävän palveluksessa oleva henkilöstö Sosiaalipalvelujen osalta ei voida osoittaa säätövelvoitteen mukaisia toimia vaan sosiaalipalvelut tuotetaan samoilla resursseilla kuin vuonna Sosiaalipäivystyksen kustannukset ovat vähentyneet vuoden 2013 tasosta. Syksyllä 2013 käyttöön otetun uuden atk-ohjelman käyttökustannukset ovat vähän korkeammat kuin aikaisemman käytössä olleen ohjelman. Kuntouttavan työtoiminnan kehittämisen ansiosta työmarkkinatuen kuntaosuus on vähentynyt ja vastaavasti valtion korvaus kuntouttavaan työtoimintaan on lisääntynyt. Toimeentulotuen tarve väheni vuoden 2013 aikana ja tämä on huomioitu vuoden 2014 määrärahavarauksessa Kuntouttavan työtoimintaa on pyritetty sen perustamisesta vuodesta 2006 lähtien määräaikaisen työntekijän turvin. Syksystä 2013 kuntouttavan työtoiminnan vetäjän palkkakustannukset on jaettu Justeerin työpajan ja kuntouttavan työtoiminnan kesken siten, että kuntouttavan työtoiminta vastaa 61,5 % ja Justeeri työpaja 38,5 %. Nykyisen vetäjän palkkatukioikeus päättyy helmikuussa Talousarviossa on huomioitu vetäjän palkkakustannukset kokonaisuudessa 100 % työajalla. Vuosi-tasolla kustannukset ovat yhteensä euroa. Lastensuojelun määrärahatarve on joiltain osin vähentynyt, erityisesti perhehoidon kustannukset ovat alentuneet vuoden 2013 tasosta. Lastensuojelun laitospalvelujen sekä perhekuntoutukseen on kuitenkin varattu euroa, joka vastaa vuoden 2013 tasoa. Vammaispalvelujen henkilökohtaisen avun ja kuljetuspalvelujen osalta on varauduttu palvelutarpeen kasvuun. Nuorisokuraattorin palkkakustannukset on siirretty kokonaisuudessaan sivistystoimen kustannuspaikalle. Kehitysvammahuollon asumispalveluiden vuokria on korotettu 2,5 % (6,32 euroa/kk). Kehitysvammahuollon ylläpitomaksut on yhdenmukaistettu Jik:n kuntien kanssa. 28 Avustukset Jalasjärven kehitysvammaisten tuki ry 1500 Ystävänkortti-toiminta 480 PO

33 Perustehtävä: YLEISHALLINTO / JIK-tilaajalautakunta JIK-yhteistoiminta-alueen terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen sekä vanhustenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon palvelujen järjestäminen. Yleishallinto-osasto Painopisteet: Vuoden 2014 aikana tilaajalautakunnan painopistealueena on lautakunnan roolin vakiinnuttaminen sekä tiedonkulun parantaminen. Palvelujen oston painopisteet ovat: ennaltaehkäisevä työ, varhainen puuttuminen, terveyden edistäminen ja kuntouttava työote; kattavat perusterveydenhuollon palvelut; kotona asumista tukevat palvelut; muistipotilaiden määrän kasvun ennakointi; vanhusten asumispalveluiden ja pitkäaikaishoivan rakennemuutos ikäihmisten laatusuosituksen mukaisesti. Toiminnan laajuustiedot Perustelutietoina asetetut tavoitteet Tavoite TP 2012 Tavoite 2013 Tavoite 2014 Jalasjärven kunnan ostot Perusth:n osuus % 55,9 % 55,9 % 56,1 % Ilmajoen kunnan ostot Perusth:n osuus % 51,1 % 52,3 % 52,4 % Kurikan kaupungin ostot Perusth:n osuus % 54,2 % 53,0 % 53,0 % Palvelua saavat yli 75-v * Kurikka ilman samanikäisistä % sos.toimea Omaishoidontuki Kotihoito Tehostettu palveluas. Pitkäaik.laitosh. Hoitojakson keskim. pituus vuodeosastoilla Lääk. vo:n hoitajien hoidon tarpeen arvio Laajojen terv.tarkastusten toteutuminen n. 8 % n. 8 % 11,3 % (2011) % n. 6-7 % 6-7 % 2,8 % 2-3 % alle 10 vrk 0-3 vrk 80 %:lle kohderyhmästä Perustelut Tehtävän palveluksessa oleva henkilöstö Yhteistoimintasopimuksen mukaisesti JIK-tilaajalautakunnan luottamushenkilökustannukset jaetaan tasan kuntien kesken ja muut vuosittaiset kustannuksen asukaslukujen suhteessa. Muut vuosittaiset kustannukset koostuvat lähinnä henkilöstökuluista. PP

34 Sivistysosasto Vapaa-aikalautakunta SIVISTYSOSASTO valtuustoon nähden sitovat määrärahat TA NIMI TA TS TS Hallinto Menot Tulot Nettomenot Varhaiskasvatus Menot Tulot Nettomenot Peruskoulut ja aamu- ja iltapäivätoiminta Menot Tulot Nettomenot Lukio Menot Tulot Nettomenot Muu opetustoimi Menot Tulot Nettomenot Kuntayhtymät/yhteistoiminta Menot Tulot Nettomenot KOULUTUSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ MENOT TULOT NETTOMENOT Suunnitelmapoistot VAPAA-AIKALAUTAKUNTA M E N O T T U L O T N E T T O M E N O T Suunnitelmapoistot SIVISTYSOSASTO YHTEENSÄ MENOT TULOT NETTOMENOT SUUNNITELMAPOISTOT PQ

35 Perustehtävä: Sivistysosasto Vapaa-aikalautakunta Painopisteet: Elinikäinen oppiminen. Verkostoitunut ja jatkuvasti kehittyvä oppimisympäristö. Osaava ja oppiva henkilöstö. Ennakoiva päätöksenteko. Joustava erityisopetus. Varhaiskasvatuksen painopisteet ovat toimiva yhteistyö, kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa, varhainen puuttuminen Tulosalueet: Koulutuslautakunnan tulosalueet ovat varhaiskasvatus (sis. esiopetus), perusopetus ja aamu- ja iltapäivätoiminta, lukio, kansalaisopisto sekä koulutuskuntayhtymät. Toiminnan laajuustiedot Kuljetusoppilaiden määrä Erityisopetus (jakajana kaikk SIVISTYSOSASTO/KOULUTUSLAUTAKUNTA Koulutuslautakunta tuottaa ja järjestää kuntalaisten oppimispalvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Varhaiskasvatus tuottaa päivähoidon palveluja niitä tarvitseville. Perustelutietoina asetetut tavoitteet Tavoite TP 2012 Tavoite 2013 Tavoite 2014 Opetuskustannukset/opp. Oppilaita /oppilas Oppilaita /oppilas Perusopetus luokat Oppilaita /oppilas luokat Lukio Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa osallistuvat Perhepäivähoito Ryhmäperhepäivähoito,sis.v Päiväkotihoito Perustelut Tehtävän palveluksessa oleva henkilöstö Keskitytään perustyöhön ja sen joustavien käytänteiden kehittämiseen. Aloitetaan toiminta uudessa päiväkotiyksikössä ja lakkautetaan mahdollisuuksien mukaan epätarkoituksenmukaisimmissa tiloissa toimivia ryhmiksiä. Tästä johtuen lapsikohtaisia kustannuksia ei ole laskettu vuodelle Tehostetaan erityisopetuksen koordinaatiota. Aloitetaan koulujen tieto- ja viestintästrategian mukainen ohjelma koulujen atk- ja av-laitteiden ajantasaistamiseksi. PR

36 Perustehtävä: Painopisteet: Toimialueeseen kuuluvien palvelujen strateginen suunnittelu. Harrastustoiminnan ylläpito ja kehittäminen painopistealueena lapset ja nuoret. Tapahtumien uudistaminen ja kehittäminen. Monipuoliset itsensä kehittämismahdollisuudet. Sivistysosasto Vapaa-aikalautakunta Toiminnan laajuustiedot Perustelutietoina asetetut tavoitteet Tavoite TP 2012 Tavoite 2013 Tavoite 2014 Perustelut SIVISTYSOSASTO/VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Vapaa-ajan lautakunta tuottaa ja järjestää monipuolisia ja koko väestön kattavia vapaa-ajan palveluja sekä luo mahdollisuuksia monipuoliselle harrastamiselle ja itsensä kehittämiselle. Liikuntaryhmien lukumäärä Kirjaston kävijämäärä (n.) käyntejä/asukas 8,8 8,3 8,3 -lainauksia/asukas 15,90 15,0 15,0 Nuorisotil.aukioloaika h/v Avustettuja järjestöjä Av.nuorisojärj.jäsenmäärä Kulttuuritapahtumiin osallist Avustetut kulttuurijärjestöt Tehtävän palveluksessa oleva henkilöstö Tarjotaan laadukkaita vapaa-ajan palveluita muiden palveluntarjoajien tarjontaa täydentäen. Terveyttä edistäviä palveluja uudistetaan ja kehitetään edelleen painopisteenä perheliikunta. Tiivistetään vapaa-ajanpalvelujen organisaatiota tavoitteena toiminnan tehostaminen ja lisääminen. Jarketaan etsivää nuorisotyötä keskeisenä työmuotona ja edesautetaan moniammatillista verkostotyötä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Perusnuorisotyössä otetaan huomioon nuoren sosiaalinen vahvistaminen ja elämäntaitojen tukeminen. Kirjastotoimintaa kehitetään ajan haasteita vastaavasti. 9 Avustukset Jalasjärven Uimahalli Oy Jalasjärven Urheiluhalli Oy Jalasjärvi Seura ry Liikuntatoimen vuosiavustukset Nuorisotoimen vuosiavustukset Kulttuuritoimen vuosiavustukset Yht PS

37 Tekninen osasto TEKNINEN LAUTAKUNTA valtuustoon nähden sitovat määrärahat TA NIMI TA TS TS HALLINTO Menot Tulot Nettomenot TILAPALVELUT Menot Tulot Nettomenot KUNNALLISTEKNISET PALVELUT Menot Tulot Nettomenot LIIKENNE- JA YLEISET ALUEET Menot Tulot Nettomenot KAAVATEKNINEN SUUNNITTELU SEKÄ MAA- JA METSÄTILAT Menot Tulot Nettomenot PELASTUSTOIMI Menot Tulot Nettomenot YHTEENSÄ: TEKNINEN LAUTAKUNTA M E N O T T U L O T N E T T O M E N O T SUUNNITELMAPOISTOT YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA Menot Tulot Nettomenot PT

38 Perustehtävä: Painopisteet: Kunnan koko alueen säilyttäminen asumiskelpoisena Hallittu rakennuttaminen Kestävä ympäristö Tulosalueet: Hallintotoimi, kiinteistöt, liikenneväylät sekä liikuntaja yleiset alueet, tekninen suunnittelu ja kunnan tilat, pelastustoimi Toiminnan laajuustiedot TEKNINEN LAUTAKUNTA Tyydytämme ihmisten perustarpeet tiestön, turvallisuuden ja yhdyskuntateknisen huollon avulla. Lisäksi luomme ja ylläpidämme edellytyksiä kunnan eri toiminnoille kiinteistöjen ylläpito- ja rakennuttamispalveluilla. Perustelutietoina asetetut tavoitteet Tekninen osasto Tavoite TP 2012 Tavoite 2013 Tavoite 2014 TILAPALVELU Kunnossapito+ylläpito Rakennukset m Kustannukset /m3 6,40 10,76 5,90 Kustannukset netto /m3-2,57-2,46-2,26 JAKKin kiinteistöt m3 Kustannukset /m3 Kustannukset netto /m3 Siivous ei vertailukelpoinen sis. yllä olevaan Siivousneliöt /m2 19,26 24,00 24,00 /työtunti 17,90 18,40 18,40 LIIKENNEVÄYLÄT JA YLEISET ALUEET Yksityistiet,kunnossapito avustettavat tiekm:t /km 261,22 240,75 270,00 /tienvarren asukas 39,55 35,53 41,00 Tehtävän palveluksessa oleva henkilöstö ,1 PU

39 Tekninen osasto Perustelut Talousarvion laadinnassa on toteutettu kunnanhallituksen antamaa laadintaohjetta ja raamia. Tavoitteena on ollut laatia talousarvio, joka tukee tuleville vuosille asetettua säästötavoitetta. Investointeihin on esitetty hankkeita, jotka parantavat kiinteistöjen energiatehokkuutta ja toteuttavat hyvän sisäilman laatutavoitetta. Hankkeet on esitetty toteutettavaksi vaiheittain suunnitelmakaudella. Merkittävimpiä hankkeita ovat Koskuen koulun öljylämmityksen muuttaminen maalämpöjärjestelmäksi ja katuvalojen saneerauksen loppuun saattaminen. Katuvalaistuksen uusimiseen on muönnetty ELY- keskuksesta euron avustus. Suunnitelmakaudella on tarkoitus parantaa kiinteistöjen taloteniikkaa käynnistämällä suunnittelu 2014 ja toteutus seuraavina vuosina kiinteistö kerrallaan. Kunnan omistama Jalasjärven Kuntakapiteeli Oy rakennuttaa uuden paloaseman, Luopajärven päiväkodin ja yhtiölle ostetun valtion virastotalon, joka tulee JIK Ky:n ja kunnan sosiaalitoimen käyttöön. Vanha paloasema on tarkoitus vuokrata vuodenvaihteeseen 2013/2014 mennessä yhtiöitettävälle vesi- ja viemärilaitokselle.jalasjärven Vuokratalot Oy rakennuttaa Pentilamminkodin korvaavan vanhusten palveluasumisyksikön Iloniemen kaava-aluelle. Hankkeelle haetaan ARA:n hankeavustusta. Yksityistieavustukset Kunnossapitoavustukset Perusparannusavustukset Siltojen rakennus- ja korjausavustukset Metsätieavustukset Muut avustukset Yht PV

40 Tekninen osasto Perustehtävä: YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA Rakentamisen ja ympäristönsuojelun neuvonta, luvitus ja laillisuusvalvonta. Painopisteet: Asiantunteva rakentamisen ja ympäristönsuojelun lupapalveluiden tuottaminen Kestävä ympäristö Kaavojen toteutuminen ja ja osallituminen tulevien kaavojen suunnitteluun Tulosalueet: Ympäristö- ja rakennusvalvonta Toiminnan laajuustiedot Perustelutietoina asetetut tavoitteet Tavoite TP 2012 Tavoite 2013 Tavoite 2014 RAKENNUSVALVONTA Rakennus- ja toimenpideluvat YMPÄRISTÖTOIMI Luvat ja päätökset sekä lausunnot ympäristöstä Maa-ainesluvat YSL:n mukaiset valvottavat luvat, ilmoitukset ja rekisteröinnit Valvottavat maa-ainesluvat Perustelut Tehtävän palveluksessa oleva henkilöstö Rakennusvalvonta kehittää toimintaansa, jotta se voi tuottaa asiakaslähtöisesti lisäarvoa rakentamisen laadun edistämisessä ja ylläpidossa. Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu järjestävät palvelut asiakkaille myönnetyn määrärahan puitteissa tehokkaasti ja laadukkaasti. Yleisenä tavoitteena on hoitaa lakisääteiset tehtävät asianmukaisesti. Lupamenettelyn nopeuttamiseksi tavoitteena on piirustusten laadun parantaminen. Kaavoituksessa on tulevaisuudessa tarve uudistaa useita kaavoja ja mahdollisesti myös kaavoittaa uusia alueita. Ympäristö- ja rakennusvalvonta on mukana kaavojen toteutumisessa ja osallistuu tulevien kaavojen suunnitteluun. Yhteistyö naapurikuntien välillä viranhaltijoiden kesken sekä erilaisissa yhteissä projekteissa tehostaa toimintaa sekä rakennusvalvonnan että ympäristönsuojelun osalta. Vuonna 2014 jatkuu edelleen Ilmastostrategian jatkohanke Kestävä Seinäjoen seutu, jonka toiminnassa ollaan mukana aktiivisesti. 2,9 QM

41 TULOSLASKELMAOSA Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma QN

42 SELVITYS SUUNNITELMAVUOSILLE TULOSLASKELMAN JA RAHOITUSLASKELMAN OSALTA Toimintatuloihin on laskettu 1% nousu vuosittain. Toimintamenoihin on laskettu tämän vuoden talousarvioon nähden haettu noin euron säästö. Toimintamenojen kasvu on laskettu 0% vuodesta 2015 eteenpäin. Se saavutetaan vain tarkastelemalla toimintamenoja joka vuosi ja lisäsäästöjä vuosittain hakemalla. Merkittäviä tulevien vuosien rakenteellisia ja säästöjä tuovia muutoksia ovat ruokahuollon valmistuskeittiöiden vähentäminen (KH periaatepäätös ) ja Iloniemen vanhuspalveluyksikön rakentuminen v Lisäksi valtuusto on päättänyt Keskikylän koulun lakkauttamisesta v syksyllä. Verotuloihin laskettu ensi vuodelle veroäyrin korotus 1,5% -yksikköä 22% :iin 2014 alkaen. Noston vaikutusta syö ennustettu veroäyrikertymän lasku ensivuonna -2%. Täysimääräisesti korotus näkyy vasta 3 vuoden päästä. Käytetyt verotuloennusteet pohjautuvat pitkälti verottajan ja kuntaliiton ennusteisiin vuoteen 2017 saakka. Vuodesta 2018 lähtien vuoteen 2023 on laskettu 4% verotulojen kasvu. Ennustetta on korjattu ylöspäin. On todennäköistä, että talouden saaminen kasvu-uralle vaatii veronkorotuksia jatkossa, mutta se on tulevina vuosina kunnissa yleinen trendi. Valtionosuudet on pidetty tämän vuoden tasolla. Korkotuottoihin on laskettu vuodesta 2014 lähtien perustettavan Jalasjärven Vesi Oy:n korko velaksi jäävälle osalle kauppahintaa. Tuotto-odotus 3% korolla p.a. Korkokuluissa on laskettu nykyisten vähäisten lainojen korot (maksetaan pois 2017 mennessä) sekä seuraavien uusien lainojen vuosikorot: JAKK takaisinperintään otettavat lainat ,5 milj. euroa kuntatodistuksilla (20 v. maksuajalla) ,5 milj. euroa 10 vuoden annuiteettilaina korolla 3% ,5 milj. euroa kuntatodistuksilla ( 20 v. maksuajalla) ,3 milj. euroa kuntatodistuksilla (30 v. maksuajalla). Lisäksi korkokuluihin on laskettu otettavaksi lisälainoja seuraavasti: v ,5 milj., ,5 milj., milj., v milj. ja v milj. Lainat laskettu keskikorolla 3 % ja 10 vuoden takaisinmaksuajalla. Lainojen käyttötarkoitus investointien kattaminen. Kaikkien lainojen lyhennykset ovat huomioitu rahoituslaskelmassa. QO

43 Hoiva, päiväkoti, paloasema budjetin ulkopuolella Talletukset ja kassavarat/asukas Lainat euroa/asukas Vuosikate saadaan kunnolla positiiviseksi näillä toimin vuonna Ylijäämäiseksi talous kääntyy vasta vuonna 2019 ja talouden tervehtyminen tapahtuu sitä seuraavien 5 vuoden aikana. Peruskunnan kumulatiivinen alijäämä kunnan kirjanpidollisten rahastojen vähentämisen jälkeen on noin 14 milj. v lopussa. Virallisen taseen vastaava on noin 10 milj. euroa. Alijäämä kasvaa vuoteen 2018 asti, mutta lähtee nopeassa tahdissa laskemaan, kun talous saadaan ylijäämäiseksi. JAKK liikelaitoksen osalta on laskelmaan otettu euron arvioitu tappiokirjaus tältä vuodelta ja tulevien vuosien osalta ennuste +-0. Edellä mainituissa luvuissa on mukana alulle pantu vesi- ja viemärilaitoksen yhtiöittäminen. Sen vaikutus kunnan kannalta on toimintatulojen ja toimintamenojen sekä korkokulujen ja korkotuottojen osalta tasapainossa 10 vuoden tarkasteluajanjaksolla. Merkittävintä on kuitenkin huomattava satunnaisen myyntivoiton kirjaus jo vuoden 2013 tilinpäätökseen ( 8,1 milj. euroa). Kunnan vuosittaiset investoinnit on laskelmissa noin 2,5 milj. lukuun ottamatta vuotta On huomattava, että vesi- ja viemärilaitoksen investointien siirtyminen perustettavaan yhtiöön helpottaa huomattavasti kunnan investointiohjelmaa. Suurimpana kunnan puolella tapahtuvana investointina on taloussuunnitelmassa terveyskeskuksen saneeraus vuosina noin 3 milj. euroa. Laskelmiin sisältyy luonnollisesti epävarmuustekijöitä molempiin suuntiin. Seuraavalla sivulla on talouden kokonaiskehitys vuoteen QP

44 QQ

45 Tuloslaskelmaosa Verotulot Verotulojen perustana oleva kunnan tuloveroprosentti on 22,00. Verotulot muodostuvat ansiotulon verotuksesta eli kunnallisveron tuotosta, yhteisöveron jako-osuudesta sekä kiinteistöverosta. Verotuloennuste perustuu Kuntaliiton kuntien verotulojen ennustekehikon tietoihin. Koko suunnitelmakauden osalta tuloverokehityksen arviointi on edelleenkin erittäin vaikeaa johtuen erityisesti euroalueen talouden ongelmista. Verovuonna 2014 maksuun pantavan kunnallisveron arvioidaan kasvavan veroprosentin korotuksen johdosta edellisestä vuodesta noin 6,9%. Kasvua laskee ennustettu veroäyrimäärän lasku -2%:lla. Kiinteistöveroprosentit on vahvistettu vuodelle 2014 edellisen vuoden tasoisina: vakituiset asunnot 0,50 % muut kuin vakituiset asunnot 1,00 % yleinen kiinteistövero 0,80 % yhdistys- ja seurantalot (Kiinteistöverolaki 13a ) 0,00 % Kiinteistöveron tuotto on euroa. Yhteisöveron tuotoksi on Jalasjärven kunnan osalta arvioitu euroa. Kokonaisuutena tilitettävät verotulot kasvavat noin 7 %. Efektiivinen veroprosentti nousee 13,53 %:sta 14,93%:iin. QR

46 Tuloslaskelmaosa Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmä muuttui vuoden 2010 alussa merkittävästi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä esi- ja perusopetuksen, kirjasto- ja kulttuuripalvelujen valtionosuudet maksetaan ns. yhden putken mallin valtionosuutena. Muut sivistystoimen valtionosuudet maksetaan yhden putken mallin ulkopuolisena valtionosuutena. Uudistus toteutettiin kustannusneutraalisti valtion ja kuntien kesken sekä myös kuntien kesken. Valtionosuusjärjestelmää on suunnitelmissa jälleen muuttaa, eikä muutosten vaikutuksia vielä tiedetä. Lisäksi peruspalvelujen valtionosuuksia leikataan ensi vuodelle ja opetus- Valtionosuudet ja kulttuuriministeriön vuosina 2010 ja valtionosuuksia 2011 jäädytetään. Kunnan valtionosuuksien arviointi on vaikeaa. Talousarvioon on valtionosuudet samansuuruisina kuin QS

47 TULOSLASKELMA TPA 2013 TA 2014 RA 2015 RA 2016 RA 2017 RA 2018 RA 2019 RA 2020 RA 2021 RA 2022 RA 2023 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut kulut Toimintakulut yhteensä Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yht Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Tilikauden yli-/alijäämä Virallisen taseen ali-/ylijäämä , , , , , , , , , , ,33 QT

48 QV QU

49 INVESTOINTIOSA Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma QV

50 Investoinnit INVESTOINNIT Investointiohjelmassa talonrakennuksen määrärahat ovat kohteittain sitovia. Kunnallistekniikan rakentamismenot ovat sitovia investointiryhmänä alittavien kohteiden osalta, tai suuremmat hankkeet ovat kohteittain sitovia. Alle hankinnat kuuluvat käyttötalouden puolelle. Investointien hankintamenon jaksottaminen voidaan tarkistaa tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä taikka erillisellä valtuuston päätöksellä. SUUNNITTELUKAUDEN INVESTOINTIOSA KUNTA Menot yhteensä Tulot yhteensä Nettomenot RM

51 Investoinnit KUNNANHALLITUS Kiinteä, aineeton ja irtain omaisuus * = uudelleenbudjetointi KIINTEÄ OMAISUUS, menot Maa-alueiden osto KIINTEÄ OMAISUUS, tulot Maa-alueiden myynti AINEETON KÄYTTÖOMAISUUS, menot Osakkeet ja osuudet IRTAIN OMAISUUS, menot Kunnanhallituksen irtain yhteensä, menot: Atk:n kehittäminen, palvelimia ym Ruokapalvelut Sivistyksen irtain yhteensä, menot: Luopajärven päiväkodin kalustaminen Teknisen toimen irtain yhteensä, menot: Ruohonleikkurit, trimmerit Latu / rinnekone, väliraha Siivoustoimen konehankinta Rakennusvalvonnan ohjelmistopäivitys KIINTEÄ, AINEETON JA IRTAIN OMAISUUS Menot yhteensä Tulot yhteensä Nettomenot RN

52 Investoinnit TEKNINEN LAUTAKUNTA TALONRAKENNUS * = uudelleenbudjetointi Kunnanhallitus Kunnantalon IV-suunnittelu Kunnantalon IV-saneeraus Kunnantalon sisätilamuutokset Kunnantalon ikkunat Paloaseman ikkunat Jikkylle vuokratut rakennukset, menot Tk:n saneeraus, suunnittelu, vanhan purku JIKKYN kiinteistöjen peruskorjaukset TK A saneeraus sis. myös IV TK vuodeosasto/ ulkoseinän puuosat Hammashoitolan muuttotyöt Palveluportin parkettilattia 300 m² Palveluportin nuohous TK1, TK3 ja keittiö Sosiaalitoimen rakennukset, menot Sivupellontien asuntola, sisä- ja ulkomaalaus, jätekatos Sivistystoimen rakennukset, menot Metsolan koulun julkisivun pinnoitus Jokipiin päiväkodin maalämpö Jokipiin päiväkoti keittiö ja nuohous Jokipiin päiväkoti räystäät, leikkivälineet TK C (päiväkodiksi muutos) sis. IV TK F (päiväkodiksi muutos) rakenne Hirvijärven koulun kivipintojen pinnoitus Hirvijärvi, putkiremontti ja kellarin vessat suunn Hirvijärvi, putkiremontti ja kellarin vessat Koskuen koulun maalämpö Koskuen koulun korjaukset Koskue, Luopajärvi, Metsola IV-suunnittelu Koskue, Luopajärvi, Metsola IV-saneeraus Luopajärven koulun maalaus Yläasteen luokkien ilmanvaihdon parannus Yläasteen vesikatteen maalaus Yläasteen piha, pyöräparkki ja viihtyisyys Koulukeskuksen kuulutuslaitteisto Koulukeskus, rakennekorjaukset/toimenpide-ehd Koulukeskus + muut, paloilmaisimien saneeraus Koulukeskus, ovihallinta ja murtohälytysjärjestelmä Tenavatien pk:n ja TOKE:n sadevesijärj KK Ala-asteen ulkomaalaus KK Ala-asteen nuohous Kirjaston IV- automatiikka, LVI-säädöt Kirjaston nuohous Ala-asteiden koulukorjaukset Vapaa-aikatoimen rakennukset, menot Hyvinvointikeskuksen suunnittelu Wilholan IV-automatiikka, tuulikaapin lisäpatteri liukuovet, kattovuodon jäljet, lattian korjaus ja lakkaus Vapaa-aikatoimen rakennukset, tulot Teknisen toimen rakennukset, menot Kunnan varaston pihan peruskorjaus Vanha paloasema, LVI ja rakenteet suunnittelu Vanha paloasema, LVI ja rakenteet saneeraus Teollisuuskiinteistöjen korjaukset JAKK kiinteistöjen korjaukset JAKK asfaltoinnin korjaus 1500 m² Kunnan kiinteistöjen kuntoarviot ja korjaussuunnittelu Muiden kunnan kiinteistöjen peruskorjaukset Teknisen toimen rakennukset, tulot TALONRAKENNUS Menot yhteensä Tulot yhteensä Nettomenot RO

53 Investoinnit TEKNINEN LAUTAKUNTA JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS * = uudelleenbudjetointi Kadut, menot Katujen peruskorjaus Kevytliikenteen tiet Liikenneturvallisuuskohteet Päällystekorjaukset (asfaltoinnit) Asfaltoinnit (Uusasfaltoinnit) Katujen valaistus Tievalaistuksen uusiminen Ilkankallio I, II ja III Katujen täyd.rakentaminen Lähdetie Jokipiin silta suunn ja toteutus Suunnitteluraha seuraavalle vuodelle Kivistönkylän risteyksen liikennejärjestelyt Kadut, tulot Tievalaistuksen uusiminen/hankeraha Ympäristötyöt ja yleiset alueet, menot Ympäristörakentaminen ja puistojen saneeraus Hirvijärven uimaranta Järvien niitto Keskustan kuivatusojat Liikuntapaikat, menot Liikuntareittien peruskunnostus Maankaatopaikka Kiuaskallio JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS Menot yhteensä Tulot yhteensä Nettomenot RP

54 Investoinnit INVESTOINNIT YHTEENSÄ KUNNANHALLITUS : KIINTEÄ, AINEETON JA IRTAIN OMAISUUS Menot yhteensä Tulot yhteensä Nettomenot TEKNINEN LAUTAKUNTA : TALONRAKENNUS Menot yhteensä Tulot yhteensä Nettomenot JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS Menot yhteensä Tulot yhteensä Nettomenot KAIKKI INVESTOINNIT: Menot yhteensä Tulot yhteensä Nettomenot RQ

55 RAHOITUSLASKELMAOSA Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma RR

56 Lainanottoperiaatteet ja maksuvalmiuden ylläpitäminen: *Kunnan lainakanta pidetään lainakustannusriskien minimoimiseksi mahdollisimman monipuolisena. *Pitkäaikaista lainaa otetaan kunnanvaltuuston talousarviossa tai erillisenä päätöksenä hyväksymä enimmäismäärä vuodessa. Lainanottovaltuudet näkyvät rahoituslaskelmassa kohdassa pitkäaikaisten lainojen lisäys. *Lainoista pyydetään pääsääntöisesti kirjalliset, vertailukelpoiset tarjoukset, joiden pohjalta päätökset tehdään. Mikäli käytettävissä on riittävän ajantasainen lainakustannus-vertailu, voi lainanottopäätöksen tehdä ilman erillistä, nimenomaan tätä lainanottoa varten toteutettua tarjouskierrosta. *Maksuvalmiuden ylläpitämiseksi kunnanhallitukselle tai kunnanhallituksen päättämälle viranhaltijalle annetaan valtuudet ottaa tilapäisluottoa enintään euroa. Lainakannan muutokset Talousarvioon sisältyy euron lainannostovaltuus kunnan peruspalveluiden ja investointien kattamiseen sekä lisävaltuus kuntatodistusohjelman käyttämiseen JAKK:n takaisinperinnän osalta 8,5 milj. euroa. RS

57 Tulorahoitus yhteensä RAHOITUSOSA TPA TA RA RA RA RA Varsinainen toiminta ja investoinnit Tulorahoitus Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Pakolliset varaukset JAKK Pysyvien vastaavien myyntitappiot/voitot Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyöd. Luov.tulot Pysyvien vastaavien varsinaiset tulot Pysyvien vastaavien voitot tai tappiot Investoinnit yhteensä nettona TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja po:n muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Pitkäaikaisten saamisten muutos Lyhytaikaisten saamisten muutos Korottomien pitkä- ja lyhytaik. velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Tulos ja rahoitus (2).xls 1 RT

58 RV RU

59 JAKK-liikelaitos RV

60 Konserni Valtuuston JAKKille asettamat tavoitteet Valtuuston talousarviossa kuntalain mukaiselle liikelaitokselle hyväksymät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, jotka raportoidaan kunnanvaltuustolle osavuosikatsauksen 1-6 sekä tilinpäätöskertomuksen yhteydesssä. Lisäksi suppeampi raportointi kunnanjohtajalle neljännesvuosittain. Henkilöstö tpe Vakituiset Määräaikaiset, sijaiset Yhteensä Muutos/kehitys +/ Perustelut: Henkilöstön muutos/kehitys JAKK liikelaitoksen henkilöstön määrä on vuoden 2013 aikana supistettu lähelle toimintaa vastaavaa tasoa JAKK Tunnusluvut Liikevaihto Liikevaihto /otp Tilikauden tulos Saadut valtionosuudet Sij. pääoman tuotto % Omavaraisuusaste % Opiskelijatyöpäivät Tp ,00 84, , ,00-37,00 68, Peruspääoman korko % 3 903,59 Toimipaikkojen lkm 8 Tpe 2013 TA ,00 68, , ,00-6, , ,00 95, , ,00 0, Muutos/ Kehitys ,00 26, , ,00 6,27 0, ,00 0,00 Perustelut: Toiminnan laajuuden muutos/kehitys JAKK liikelaitoksen toiminta on v aikana sopeutettu sellaiselle tasolle, että saatu tulorahoitus kattaa menot. Liikelaitoksen toiminta sulautetaan JAKK koulutus Oy:öön, mikäli OKM:ltä saadaan myönteinen koulutuslupapäätös JAKK koulutus Oy:lle. Muussa tapauksessa luvanvarainen koulutustoiminta jatkuu joko JAKK liikelaitoksessa tai suoraan kunnan alaisuudessa. Valtuuston hyväksymät sitovat erät JAKKin talousarviossa: JAKKin peruspääoma ,41 Jalasjärven kunnalle maksettava peruspääoman korko Euribor 12kk + 0,1 SM

61 JAKK Laatija: Erkki Ala-Välkkilä 2014 % lv:sta MYYNTITUOTOT Koulutusmyyntisopimukset Työtoiminnan tuotot Ravintolan myyntituotot 0 Tilojen vuokratuotot 0 PROJEKTIEN LASKUTTAMATON OS. 0 VÄHENNYSERÄT 0 MUUT TUOTOT LIIKEVAIHTO + MUUT TUOTOT ,0 % AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT ,2 % Työaineet ,4 % Raaka-aineet,Ravintola 0 0,0 % Muut aineet ja tarvikkeet ,9 % Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) 0 0,0 % MUUT VÄLITTÖMÄT ,4 % Palvelujen ostot ,4 % Muut 0 0,0 % SAADUT KÄT. ALET 0 0,0 % JALOSTUSARVO ,4 % PALKAT JA PALKKIOT ,7 % Käytetyt työtunnit 0,0 % HENKILÖSIVUKULUT ,7 % POISTOT ,8 % LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT ,0 % LIIKEYLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,2 % RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 0 0,0 % LIIKEYLIJÄÄMÄ ENNEN AV. JA SAT. ERIÄ ,2 % SATUNNAISET TUOTOT 480 0,0 % SATUNNAISET KULUT 0 0,0 % TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,2 % Korottomien velkojen muutos kunnalta/kuntayhtymältä Investoinnit Opiskelijatyöpäivät Henkilömäärä 18,00 SN

62 Rahoituslaskelma JAKK liikelaitos 2014 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 5 026,00 Poistot ja arvonalentumiset ,00 Rahoitustuotot ja -kulut 0,00 Satunnaiset erät 480,00 Tuloverot Tulorahoituksen korjauserät ,00 Investointien rahavirta Investointimenot 0,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ,00 Toiminnan ja investointien rahavirta ,00 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset kunnalle/kuntayhtymälle 0,00 Antolainasaamisten lisäykset muilta 0,00 Antolainasaamisten vähennykset kunnalta/kuntayhtymältä 0,00 Antolainasaamisten vähennykset muilta 0,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta/kuntayhtymältä 0,00 Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle/kuntayhtymälle 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta 0,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta/kuntayhtymältä 0,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta 0,00 Oman pääoman muutokset -480,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 0,00 Saamisten muutos kunnalta/kuntayhtymältä 0,00 Saamisten muutos muilta 0,00 Korottomien velkojen muutos kunnalta/kuntayhtymältä 0,00 Korottomien velkojen muutos muilta 0,00 Rahoituksen rahavirta -480,00 Rahavarojen muutos ,00 SO

63 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 Johdanto JAKKin toiminta- ja taloussuunnitelmaa vuodelle 2014 laadittaessa ei vielä tiedetä mitä Opetus- ja kulttuuriministeriö tulee päättämään JAKK koulutus Oy:n opetuslupien osalta. Tästä syystä talousarvio on laadittu siten, että JAKK liikelaitoksen talousarvio pitää sisällään luvanvaraisen koulutuksen (alv 0%) ja JAKK koulutus Oy:n talousarvio sisältää ei luvanvaraisen koulutuksen (alv 24 %). Talousarvion laadinta on tehty siten että pystymme joustavasti yhdistämään talousarviot ja toisaalta kykenemme seuraamaan erillään verollista ja verotonta koulutusta. OKM:n hallinnonalalla valtion vuoden 2014 talousarvioesityksessä jatketaan ammatillisen koulutuksen järjestäjä- ja oppilaitosverkoston kehittämistä. Aikuiskoulutuspolitiikan tehtävänä on työvoiman saatavuuden ja osaamisen turvaaminen, koko aikuisväestön koulutus- ja sivistysmahdollisuuksien huolehtiminen sekä yhteiskunnan eheyden ja tasa-arvon vahvistaminen. Aikuiskoulutuspolitiikalla tuetaan pyrkimyksiä työurien pidentämiseen, työllisyysasteen nostamiseen, tuottavuuden parantamiseen, aikuiskoulutuksen suhteen aliedustettujen ryhmien osallistumisen lisäämiseen, monikulttuurisuuden vahvistamiseen sekä elinikäisen oppimisen edellytysten toteutumiseen. Yhtenä keskeisenä painopistealueena on nuorten aikuisten osaamisohjelma ja nuorisotakuu. Aikuiskoulutuksen rahoitusesitys v opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla - niiltä osin kuin koskevat JAKKia: Valtionosuus näyttötutkintona suoritettava ammatilliseen perustutkintoon valmistava koulutus 89,6 M (91 M v. 2013), valtionosuus- ja avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen ja ammatillisille erikoisoppilaitoksille 154 M (161,5 M v. 2013), valtionosuus- ja avustus oppisopimuskoulutukseen 117,3 M (116,5 M v. 2013) ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 52 M (27 v. 2013). TEM:n talousarvioehdotuksessa vuodelle 2014 tavoitteena on vahva yritystoiminta ja korkea työllisyys. Talousarvioehdotus vastaa epävarmaan taloustilanteeseen ja hiipuneeseen vientiin. Erityisenä tavoitteena on vauhdittaa yritystoimintaa sekä vähentää pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyttä. Ammatillisen koulutuksen hankintaan talousarvioesitys on 146,5 M ja kotoutumiskoulutukseen 45 M. SP

64 Perustehtävä JAKKin perustehtävä on tukea koulutus- ja kehittämispalvelujensa avulla asiakkaidensa ja yhteistyökumppaneidensa menestymistä. JAKK toteuttaa aikuisten ammatillista koulutusta. Perustehtävän keskeiset elementit ovat toimialaerikoistuminen, valtakunnallisuus, laaja työelämäverkosto, vahva verkosto toimialojen kehittäjiin sekä asiakkaan tarpeiden ennakointi ja ymmärtäminen. JAKK tuottaa valtakunnallisesti kokonaisvaltaista aikuiskoulutus- ja konsultointipalvelua tekniikan ja liikenteen sekä infran ja rakentamisen aloille painopistealueenaan Länsi-Suomi. JAKKin käytännönläheinen koulutustarjonta kattaa kuljetus-, maarakennus-, talonrakennusja tekniikanalat. Opetuskieli on suomi. Asiakaslähtöisyys ja kumppanuus Vastuullisuus Aikuiskoulutus- ja konsultointipalvelut Osaaminen, jatkuva kehittyminen ja elinikäinen oppiminen Uudistuminen ja innovatiivisuus JAKKin valtakunnallisuus sekä keskittyminen valituille toimialoille mahdollistavat nopean reagoinnin ja tehokkaan toiminnan sekä toisaalta oman erikoisasiantuntijuuden ylläpitämisen. Osa asiakkaista on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti toimivia yrityksiä. Valtakunnallisen toimipaikkarakenteen avulla JAKK pystyy vastaamaan kokonaisvaltaisesti näiden yritysten toiminnan kehittämistarpeisiin eri alueilla. Toimipaikan vastuuhenkilöt organisoivat yhdessä osastopäällikön kanssa toimintaa alueellaan. Osastopäällikkö vastaa oman toimialansa toiminnasta ja kehittämisestä. Hallinto tukee osastoja ja vastaa JAKKin toiminnan, menetelmien ja välineiden kehittämisestä sekä toiminnan laadunvarmistuksesta. SQ

65 Toimipaikkaverkosto JAKK on valtakunnallisesti toimiva oppilaitos, painopistealueena Länsi-Suomi. Kiinteät toimipaikkamme ovat: Toimipaikkaverkosto on tavoite säilyttää nykyisellään, mutta Jalasjärvelle ja Tampereelle haetaan alivuokralaista ja pienennetään sillä tavoin kiinteiden kulujen osuutta. Organisaatio Organisaatiota muutetaan siten, että vuoden 2014 alusta on kolme kouluttavaa osastoa: kuljetus logistiikka, maarakennus ja tekniikka ja talonrakennus. Hallinto keskitetään yhdeksi kokonaisuudeksi joka pitää sisällään yleishallinnon lisäksi laadunhallinnan, pedagogiikan ja markkinoinnin. SR