Metotreksaatin aiheuttamat maksamuutokset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metotreksaatin aiheuttamat maksamuutokset"

Transkriptio

1 Näin hoidan URPO NIEMINEN, JOHANNA HÖÖK-NIKANNE, PÄIVI KÄRKKÄINEN JA SEPPO NIEMELÄ Metotreksaatin aiheuttamat maksamuutokset Milloin maksabiopsia on aiheellinen hoidon seurannassa? Metotreksaatti on yleisesti käytetty immunosuppressiivinen lääke etenkin reumataudeissa ja psoriaasissa, ja sitä käytetään jonkin verran myös tulehduksellisissa suolistotaudeissa. Pelätyimpiä tämän lääkkeen lukuisista mahdollisista haittavaikutuksista on maksakirroosin kehittyminen. Potilaan riski saada lääkkeen aiheuttama vakava maksavaurio olisikin pyrittävä arvioimaan jo ennen lääkityksen aloittamista. Lääkityksen aikana potilaita on seurattava verikokein, jotta maksamuutosten kehittyminen voitaisiin estää. Jos potilaalla todetaan poikkeavan suuria maksa-arvoja, on usein aiheellista pienentää annosta tai lopettaa lääkkeen käyttö kokonaan. Jos maksa-arvot ovat toistuvasti suuret, on syytä ottaa maksasta biopsianäyte. Koska maksabiopsia on invasiivinen toimenpide, johon liittyy myös komplikaatioriskejä, olisi sen aiheellisuus arvioitava huolella. Maksavaurioita voidaan estää noudattamalla metotreksaattilääkityksessä suomalaisen hoitokäytännön mukaisia ohjeita. M etotreksaatti on antimetabolisten solunsalpaajien ryhmään kuuluva foolihappoanalogi, jolla on foolihappoa estävä vaikutus. Se estää solujen proliferaatiota. Vaikutus perustuu puriini- ja pyrimidiiniemästen synteesin estoon. Tärkein vaikutusmekanismi on jakautuvien solujen folaattidihydroreduktaasientsyymin inhibointi, joka johtaa tymidiinin synteesin ja DNA-synteesin S-vaiheen estymiseen. Metotreksaattia käytetään suurina annoksina mm. syöpien hoidossa ja pieninä annoksina immunosuppressiivisen ja anti-inflammatorisen vaikutuksensa vuoksi mm. psoriaasissa, reumasairauksissa ja tulehduksellisissa suolistosairauksissa (IBD) (Karvonen 2000, Niemelä 2001, Möttönen ym. 2002, Nivelreuman hoito: Käypä hoito -suositus 2003). Psoriaasissa metotreksaattilääkitykseen ja yleensäkin sisäiseen lääkitykseen katsotaan olevan aihetta, kun tavanomaisimpien paikallis- ja valohoitojen teho ei riitä (Karvonen 2000). Metotreksaatin käyttö reumasairauksissa on lisääntynyt, ja viime vuosien aikana tästä lääkkeestä on tullut käytetyin reumalääke. Sitä käytetään tähän tarkoitukseen joko yksinään tai yhdistelmissä (Klaukka ja Kaarela 2001, 2003). Tulehduksellisten suolistosairauksien osalta metotreksaattia käytetään jonkin verran Crohnin taudissa. Metotreksaattia annetaan näissä sairauksissa kerran viikossa tabletteina suun kautta tai ruiskeina joko ihon alle tai lihakseen. Veren lääkepitoisuus on huipussaan 1 1,5 tunnin kuluttua antotavan mukaan. Eri antotavoilla saavutettavat pitoisuudet eivät poikkea merkitsevästi toisistaan. Kun oraalinen annos on yli 10 mg ihoneliömetriä kohti (mg/m 2 ), lääkkeen biologinen hyötyosuus ei enää lisäänny, ja tällöin parenteraalinen anto voi tuottaa paremman tehon. Verenkierrossa metotreksaatti sitoutuu albumiiniin noin prosenttisesti. Tätä sitoutumista es- Duodecim 2005;121: U. Nieminen, ym.

2 Metotreksaatin aiheuttamat maksamuutokset TAULUKKO 1. Metotreksaattihoidon aiheuttamalle maksavauriolle altistavia riskitekijöitä. Tiedossa oleva krooninen maksasairaus (esim. autoimmuunitai virushepatiitti) Toistuvasti todetut merkittävästi suurentuneet maksa-arvot (ALAT tai ASAT yli kaksi kertaa viitealueen ylärajan) Aiempi ja nykyinen merkittävä alkoholinkäyttö Diabetes Ylipaino (painoindeksi yli 29 kg/m 2 ) Aikaisempi suonensisäisten huumeiden käyttö Sairastettu B- tai C-hepatiitti Maksaan vaikuttavien lääkeaineitten samanaikainen käyttö tai aikaisempi lääkeperäinen maksaan kohdistuva haitta Lähisukulaisen maksasairaus tävät mm. salisylaatit, sulfonamidit ja tetrasykliinit. Lääkeaine erittyy pääasiallisesti virtsaan, ja poistuma on % ensimmäisen vuorokauden aikana. Sappeen sitä erittyy alle 10 %. Steroideihin kuulumattomat tulehduskipulääkkeet (NSAID) heikentävät metotreksaatin eritystä munuaisista. Hoitokäytännöt sairaanhoidon eri yksiköissä saattavat poiketa toisistaan merkittävästikin, mutta yleensä psoriaasissa, reumasairauksissa ja IBD:ssä metotreksaattilääkitys aloitetaan pienellä annoksella (5 7,5 mg viikossa), jota suurennetaan asteittain (Karvonen 2000, Karvonen 2003, Nivelreuman hoito: Käypä hoito -suositus 2003). Ylläpitoannos määräytyy yksilöllisesti potilaan sietokyvyn ja saavutetun tehon mukaan. Yli 30 mg:n viikkoannosta ei kuitenkaan tulisi käyttää. Ylläpitoannoksen suuruuteen vaikuttavat veriarvomuutokset ja lääkkeen aiheuttamat haittavaikutusoireet. Yleisimmin käytetyt annokset ovat pso riaasipotilailla ja reumasairauksissa noin 15 mg ja IBD:ssä keskimäärin mg viikossa. Metotreksaatin yleisimmät haittavaikutukset ovat ruoansulatuskanavaan kohdistuvia, kuten ruokahaluttomuus, pahoinvointi, suun limakalvotulehdus (stomatiitti) ja ripuli. Vakavampia haittoja ovat maksavaikutukset, luuydinsuppressio, keuhkoreaktiot, infektioalttius (opportunistiset infektiot), anafylaktiset reaktiot ja kasvaimet. Maksaan kohdistuva toksinen vaikutus saattaa pahimmillaan johtaa maksakirroosiin. Metotreksaatin haittavaikutuksia mm. verenkuvaan ja ruoansulatuskanavaan voidaan vähentää antamalla potilaille samanaikaisesti foolihappoa (Griffith ym. 2000, Endresen ja Husby 2001). Maksaan kohdistuvia haittoja on tutkittu nimenomaan psoriaasi- ja reumapotilailla mutta vähemmän IBD:ssä (Te ym. 2000). Näiden tutkimusten pohjalta Yhdysvaltojen ihotautilääkäriyhdistys (American Academy of Dermatology, AAD) ja reumatologiyhdistys (American College of Rheumatology, ACR) ovat laatineet suosituksensa metotreksaattihoidon seurannasta (Kremer ym. 1994, ACR Guidelines 1996, Roenigk ym. 1998). Suomalaisten reumatologien konsensukseen perustuvat ohjeet on julkaistu v (Kaipiainen-Seppänen ym.). Vastaavia gastroenterologiyhdistysten seurantaohjeita ei ole julkaistu. Lääkkeen laaja ja lisääntyvä käyttö antaa aiheen tarkastella näitä julkaistuja suosituksia myös kriittisesti. Suosituksissa on otettu kanta maksaan kohdistuvien haittojen ennakoimiseen ja selvittämiseen. Koska haittojen luotettava toteaminen edellyttää maksabiopsiaa, näytteenoton aiheet ja hyöty on arvioitava huomioiden siihen liittyvät komplikaatiot ja kustannukset. On syytä arvioida myös kajoamattomien tutkimusmenetelmien merkitystä metotreksaatin aiheuttamien maksavaurioiden kehittymisessä. On aiheellista esittää yhtenäiset suomalaiseen hoitokäytäntöön soveltuvat ohjeet metotreksaattilääkityksen seurannasta. Metotreksaatti ja yleiset maksamuutosten riskitekijät Maksaan kohdistuvat haitat ovat pelätyimpiä metotreksaatin käyttöön liittyvistä vaaroista. Vaikeita maksamuutoksia ilmaantuu noin 5 %:lle pitkäaikaiskäytössä (Whiting-O Keefe ym. 1991). Psoriaasipotilaiden riski saada merkittäviä maksamuutoksia on arvioitu jopa viisinkertaiseksi verrattuna reumapotilaisiin (Whiting-O Keefe ym. 1991). Sen sijaan IBD-potilailla maksavaurion vaara metotreksaattihoidon aikana on vähäinen (Te ym. 2000). Lääkkeen aiheuttamien maksavaurioiden välttämiseksi tulisi jo ennen metotreksaattilääkityksen aloittamista selvittää potilaan mahdolliset muut maksamuutoksia aiheuttavat riskitekijät (taulukko 1). Jos 2681

3 tiedossa on aikaisemmin todettua maksa-arvojen suurentumista, olisi syy siihen selvitettävä ennen metotreksaattilääkityksen aloittamista. Alkoholinkäyttö on merkittävä maksavau rion riskitekijä metotreksaattia saavilla potilailla. Alkoholin suurkuluttajille ei lääkettä tulisi määrätä pitkäaikaiskäyttöön lainkaan. Arviointimenetelmiä alkoholinkäytön selvittämiseksi ovat mm. kysely, esimerkiksi AUDIT-kysely (Alcohol Use Identification Test) ja verikokeista seerumin glutamyylitransferaasin (GT), punasolujen keskimääräisen tilavuuden (MCV) ja niukkahiilihydraattisen transferriinin (CDT) tai disialotransferriinin (DST) määritykset. Koska seerumin GT:n ja DST:n määritykset ovat toisistaan riippumattomia tutkimuksia, niiden käyttö yhdessä saattaisi parantaa mahdollisuuksia havaita alkoholin suurkulutus (Conigrave ym. 2002). Menetelmien ominaisuuksia on esitetty taulukossa 2. Maksamuutosten diagnostiikka Merkittävimmät metotreksaattihoitoon liittyvät maksamuutokset ovat maksan rasvoittuminen ja fibroosi, joita voidaan arvioida kajoamattomasti laboratoriokokein ja eri kuvantamismenetelmin (Numminen ym. 2003). Maksabiopsia on kuitenkin usein tärkein diagnostinen tutkimus maksasairauksien lopullista diagnoosia määritettäessä. Tavanomaisissa laboratoriokokeissa todetut poikkeavat maksaentsyymiarvot paljastavat maksasairauksia myös muuten oireettomilla henkilöillä. Vaikka entsyymimääritykset eivät riitä lopullisen diagnoosin luotettavaan määrittämiseen, voidaan niiden perusteella tehdä päätelmiä maksavaurion syystä. Aminotransferaasiarvon kasvu heijastaa ensisijaisesti muutoksia maksasoluissa. Kolestaattisissa maksasairauksissa taas seerumin alkaalisen fosfataasin (AFOS) ja GT:n aktiivisuudet ovat lisääntyneet. Plasman alaniinitransferaasi- eli ALAT-arvon suureneminen saattaa johtua ylipainosta ja maksan rasvoittumisesta. Alkoholiperäiseen maksavaurioon viittaavana pidetään ASAT/ALAT-suhdeluvun arvoa yli 2. Lupaavimpia menetelmiä maksan fibroosin arvioimiseksi lienevät seerumin tyypin III prokollageenin aminoterminaalisen propeptidin (PIIINP) määritys (Frei ym. 1984) ja maksan dynaaminen isotooppikarttatutkimus (Kuijpers ja van de Kerkhof 2000). Viimeksi mainittu käyttö vaatii kuitenkin erityislaitteiston eikä ole vielä käytössä. Muista kuvantamismenetelmistä maksan magneetti-, kaiku-, tietokonetomografia- ja isotooppitutkimuksilla voidaan havaita maksan huomattavampi rasvoittuminen tai kirroosin merkit mutta ei sairauden alkuvaiheen muutoksia (Numminen ym. 2003). PIIINP on tyypin III kollageenin synteesin aikana verenkiertoon vapautuva peptidi. Maksafibroosissa tyypin III kollageenin synteesi on lisääntynyt. Seerumin PIIINP:n määritystä voidaankin käyttää kajoamattomana tutkimuksena maksafibroosin kehittymisen seuraamisessa TAULUKKO 2. Alkoholinkäytön mittausmenetelmiä ja niiden ominaisuuksia. Menetelmä Kyky osoittaa alkoholinkäytön määrä Menetelmän rajoituksia AUDIT-kyselylomake Punasolujen keskimääräinen tilavuus (MCV) Glutamyylitransferaasi (GT) Niukkahiilihydraattinen transferriini tai disialotransferriini (CDT/DST) (Turpeinen ym. 2001) Suurkulutuksen tunnistamisherkkyys noin 90 % (riskiraja 8 11 pistettä) Suurentunut %:lla alkoholisteista Arvo suurentunut %:lla alkoholin suurkuluttajista Suurentuneen DST-arvon (raja 1,8 %) spesifisyys 98 % ja CDT-arvon (raja 20 U/l) 84 % Kyselytutkimus, perustuu potilaan ilmoitukseen Monet muutkin tekijät voivat aiheuttaa MCVarvon suurentumista Suurentuneita pitoisuuksia myös maksasairauksissa, diabetespotilailla ja ylipainoisilla sekä eräiden lääkeaineiden käyttäjillä Menetelmien herkkyys osoittaa alkoholin suurkulutus (yli 210 g alkoholia viikossa) on vain 52 % ja 49 % 2682 U. Nieminen, ym.

4 (Goddard ym. 1998, Fabris ym. 1999). Verrattaessa PIIINP:tä ja maksan histologiaa metotreksaattihoidon pitkäaikaisseurannassa 70 ihopsoriaasipotilaalla kenelläkään ei todettu maksan fibroosia, jos PIIINP-arvo pysyi toistetusti määritettynä viitealueella (alle 4,2 µg/l) (Zachariae ym. 2001). Tässä tutkimuksessa seuranta-aika oli keskimäärin neljä vuotta ja kumulatiivinen metotreksaattiannos keskimäärin 3,5 g. Muissakin psoriaasipotilailla tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että maksafibroosin riskiä ei ole, jos PIIINP-arvo pysyy normaalina (Boffa ym. 1996, Zachariae ym. 1991, Maurice ym. 2005). PIIINP-pitoisuus ei kuitenkaan ole elinspesifinen. Se heijastaa kollageenin muodostusta ja hajoamista elimistössä ja voi olla suurentunut esimerkiksi nivelsairauksissa, kuten nivelrikossa (Garnero ym. 2001) ja niveltulehduksessa (Sharif ym. 1996). Tämä rajoittaa PIIINP:n käyttöä artriittipotilaiden maksafibroosin mittarina. Histologisen maksabiopsianäytteen tutkimus on luotettavin tapa määrittää maksakudoksen sairauksia. Maksabiopsiaan liittyy kuitenkin riskejä, joista merkittävin on verenvuoto maksakapselin alle tai muu verenvuoto (taulukko 3). Kylkipistoksesta aiheutuu potilaille usein pleuraärsytyksen vuoksi ohimenevää kipua. Verenvuodon tai muiden merkittävien komplikaatioiden riski on noin 1,5 %. Metotreksaatin aiheuttaman maksavaurion histologinen luokittelu Ensimmäisiä metotreksaattihoidon aiheuttamia havaittavia maksan histologisia muutoksia ovat rasvoittuminen sekä maksasolujen tumien koon ja muodon tavanomaista suurempi vaihtelu. TAULUKKO 3. Maksabiopsian mahdollisia komplikaatioita. Verenvuoto (noin 0,24 %:lla) Pistäminen muuhun elimeen (keuhko, haima, munuainen, lihas) Harvinaisempia Vaikea verenvuoto Arteriovenoosiset ja biliaariset fistelit Sappiperitoniitti Infektio Kertakäyttöneulan katkeaminen Metotreksaatin aiheuttamat maksamuutokset Vaurion edetessä ilmaantuu tulehdusta ja fibroosia, joka voi edetä maksakirroosiin saakka. Metotreksaatin aiheuttaman maksavaurion arvioinnissa käytetään luokittelua neljään vaikeusasteeseen AAD:n julkaiseman ns. Roenigkin luokituksen mukaisesti (Roenigk ym. 1998) (taulukko 4). Koska Suomessa käytetään nykyisin maksabiopsian arvioinnissa METAVIR-luokitusta kuvaamaan tulehduksen astetta ja fibroosin määrää, on taulukossa esitetty myös tämä luokitus (Bedossa ja Poynard 1996). Taulukko kuvaa myös sitä, miten histologinen löydös tulisi huomioida. Vaikeimmissa vaurioissa metotreksaattihoito tulee lopettaa. Metotreksaattia saaneiden potilaiden eriasteisia maksamuutoksia on esitetty kuvassa. Aikaisemmat seurantasuositukset maksavaikutuksen varalta AAD:n varsin yksityiskohtaisen suosituksen mukaan psoriaasipotilaita tulee seurata maksabiopsioin säännöllisesti (Roenigk ym. 1998). Suosituksen mukaan potilailta, joilla maksavaurion riskin arvioidaan olevan lisääntynyt, tulisi ottaa biopsianäyte jo ennen metotreksaattilääkityksen aloittamista tai aivan hoidon alkuvaiheessa. Koska suuri osa potilaista ei todennäköisesti tule käyttämään metotreksaattia kuitenkaan kovinkaan pitkään tehon puutteen tai lääkkeen soveltumattomuuden vuoksi, voitaisiin näyte ottaa vasta lääkityksen jatkuttua yli neljän kuukauden ajan. Riskiryhmään kuulumattomilta potilailta tulisi ottaa näyte, kun metotreksaatin annoskertymä on 1,0 1,5 g. Maksabiopsia uusitaan kaikille aina, kun metotreksaattia olisi kumulatiivisena annoksena käytetty 1,5 g. Niiltä potilailta, joilla maksa-arvot ovat pysyvästi suurentuneet, näyte tulisi ottaa aina annoskertymän saavutettua määrän 0,5 1,0 g. Laboratorioseurannaksi AAD suosittaa verenkuvan, munuaistoiminnan, maksa-arvojen ja seerumin albumiinin määrittämistä noin 1 2 kuukauden välein. Maksa-arvot tulisi tutkia aikaisintaan viikon kuluttua meto treksaattiannoksen jälkeen, koska lääke sinänsä aiheuttaa maksa-arvojen lyhytkestoisen suurenemisen. Lääkitystauko on aiheellinen, jos maksa-arvot ovat 2683

5 TAULUKKO 4. Metotreksaattihoidon aiheuttamien maksavaurioiden histologinen luokitus Roenigkin ym. (1998) mukaan ja sitä vastaava fibroosin asteen METAVIR-luokitus (Bedossa ja Poynard 1996) sekä histologisen löydöksen merkitys metotreksaattilääkityksen kannalta. Maksavaurion aste Histologinen löydös METAVIR-luokitus: fibroosin määrä Biopsialöydöksen merkitys metotreksaatin annoksen kannalta I Normaali maksa tai lievä rasvoittuminen, lievä tumapleomorfia, porttilaskimoalueiden tulehdus vähäistä II Kohtalainen tai runsas rasvoittuminen, kohta - lainen tai runsas tumapleomorfia, portaalialueiden laajeneminen ilman septamuodostusta, kohtalainen tai runsas portaalialueiden tulehdusinfiltraatio ja nekroosi III A Fibroosi lievä, portaalinen septamuodostus maksalobulukseen Rasva: alle 33 % Fibroosi: aste 0 Rasva: % Fibroosi: aste 1 Fibroosi: aste 2 Lääkitystä voidaan jatkaa Lääkitystä voidaan jatkaa Psoriaasipotilailta uusi biopsianäyte 6 kk:n kuluttua III B Fibroosia kohtalaisesti tai runsaasti Fibroosi: aste 3 Lääkitys lopetettava IV Kirroosi Fibroosi: aste 4 Lääkitys lopetettava merkittävästi suurentuneet, ja ne normaalistuvat yleensä 1 2 viikon tauon aikana. Jos normaalistumista ei tapahdu 2 3 kuukauden kuluessa, tulisi maksasta ottaa biopsianäyte. ACR:n suosituksissa (Kremer ym. 1994) on päädytty myös käyttämään Roenigkin luomaa maksavaurion asteen luokittelua. Hoitoa edeltävää maksabiopsiaa ei pidetä lainkaan aiheellisena potilaille, jotka eivät ole olleet alkoholin suurkuluttajia, B- tai C-hepatiittiviruksen kantajia tai joilla maksa-arvot eivät ole olleet suurentuneita yli kahden kuukauden ajan. Näihin riskiryhmiin kuuluvien maksabiopsiasta päättää suosituksen mukaan gastroenterologi. ACR:n suosituksissa lääkityksenaikaisen maksabiop sian aiheellisuus perustuu 1 2 kuukauden välein määritettäviin maksa-arvoihin. Maksabiopsia suositetaan tehtäväksi, jos ASAT tai ALAT on suurentunut yli puolessa tutkituista näytteistä tai jos seerumin albumiinipitoisuus pienenee viitealueen alapuolelle hyvässä hoitotasapainossa olevalla potilaalla. Molempien lääkäriyhdistysten (AAD, ACR) suosituksissa metotreksaatin käyttö olisi lopetettava, jos potilaalla on vaikea maksavaurio (aste III B tai IV). Psoriaasipotilailta uusintanäyte tulisi ottaa kuuden kuukauden kuluttua, jos maksamuutos on astetta III A (Roenigk ym. 1998, Kremer ym. 1994). Suomalaisissa reumapotilaita koskevissa suosituksissa (Kaipiainen-Seppänen ym. 1998, Nivelreuman hoito: Käypä hoito -suositus 2003) suhtaudutaan seurantatutkimusten taajuuteen liberaalimmin: maksa-arvojen (ALAT) seurantaan on hoidon alussa suositeltu määrityksiä kahden viikon välein kahden ensimmäisen hoitokuukauden ajaksi, ja myöhemminkin aina noin kahden viikon kuluttua annoksen suurentamisen jälkeen. Stabiilissa lääkehoidossa oleville myöhemmät seurantamääritykset voidaan tehdä 2 3 kuukauden välein. Lääkeannosta suositellaan vähennettäväksi, jos ALAT-arvo ylittää noin 2,5-kertaisesti viitealueen. Rutiinimaisista maksabiopsioista tietyn kumulatiivisen meto treksaattiannoksen jälkeen on reumaa koskevissa ohjeissa luovuttu. ACR:n ohjeiden tapaan suomalaisessa Käypä hoito -suosituksessa meto treksaattihoidon aikaista maksabiopsiaa pidetään aiheellisena reumapotilaille vain, jos todetaan toistuvasti suurentuneita seerumin aminotransferaasipitoisuuksia (Nivelreuman hoito: Käypä hoito -suositus 2003). Myöskään psoriaasipotilaiden seurannassa maksabiopsiaa ei ole katsottu aiheelliseksi, jos PIIINP-pitoisuus pysyy normaalina (Karvonen 2000, Maurice ym. 2005). Hoidettaessa metotreksaatilla tulehduksellisia suolistosairauksia ei seurantaa maksabiopsioin 2684 U. Nieminen, ym.

6 A ole katsottu aiheellisiksi pelkän kumulatiivisen lääkeannoksen perusteella (Te ym. 2000). IBD-potilailla poikkeavia maksa-arvoja todetaan usein ilman, että ne korreloisivat kumulatiiviseen metotreksaattiannokseen tai biopsiassa todetun maksavaurion asteeseen. IBD-potilaillakin maksanäytettä tulee harkita, jos heillä on muita taulukon 1 mukaisia riskitekijöitä tai pitkäaikainen glukokortikoidihoito. Kotimainen seurantasuositus B C Julkaistujen lääkehoidon seurantaa koskevien suositusten ja nykyisin käytettävissä olevien riskitekijöitä kartoittavien laboratoriomenetelmien perusteella olemme päätyneet ehdottamaan kaikille potilasryhmille (psoriaasi, reumasairaudet, IBD) soveltuvia yhtenäisiä seurantaohjeita metotreksaattihoidon aiheuttaman maksavaurion varalta (taulukko 5). Tavoitteena on riskitekijöiden tai laboratorioseurantakokeiden perusteella löytää ne potilaat, joille metotreksaattihoidon aikana saattaisi kehittyä merkittävä maksavaurio. Hoidon alkuvaiheessa määrityksiä tehdään TAULUKKO 5. Suositeltavat tutkimukset metotreksaatin aiheuttaman maksavaurion varalta ennen hoidon aloitusta ja hoidon aikana. Ennen hoidon aloitusta Riskitekijöiden kartoitus kaikilta potilailta anamneesi maksa-arvot (ALAT tai ASAT, AFOS ja GT) TVK, Krea PIIINP (psoriaasi- ja IBD-potilaat) DST tai CDT Jos edellä olevissa veriarvoissa poikkeavaa tai muuten epäillään maksasairautta maksan kaikututkimus KUVA. Metotreksaatin aiheuttamia maksan histologisia muutoksia: maksasolujen rasvoittumista ja maksakudoksen fibroosia. Fibroosin määrä METAVIR-luokituksen mukaisesti ja vastaava muutos Roenigkin luokituksen mukaan (Herovicin värjäys, x 200). A) Maksakudoksen lievä rasvoittuminen, ei fibroosia (aste 0), Roenigkin aste I. B) Laajentuneet porttilaskimoalueet, ei selvää septumimuodostusta mutta lievää kanaverkkomaista sidekudoslisää: fibroosiaste 1, Roenigkin aste II. C) Porttilaskimoalueita yhdistäviä fibroosijuosteita, fibroosiaste 3, Roenigkin aste III B. Metotreksaatin aiheuttamat maksamuutokset Hoidon aikana Noin 3 kk:n välein ALAT tai ASAT, TVK, Krea, GT Noin 6 12 kk:n välein PIIINP (psoriaasi- ja IBD-potilaat), DST tai CDT, kreatiniinipuhdistuma (iäkkäät, munuaispotilaat) ALAT = alaniiniaminotransferaasi, ASAT = aspartaattiaminotransferaasi, AFOS = alkalinen fosfataasi, GT = glutamyylitransferaasi, TVK = täydellinen verenkuva, Krea = kreatiniini, PIIINP = tyypin III prokollageenin aminoterminaalinen propeptidi, DST = disialotransferriini, CDT = niukkahiilihydraattinen transferriini, IBD = tulehduksellinen suolistosairaus 2685

7 kahden viikon välein kahden kuukauden ajan ja myöhemmin kolmen kuukauden välein sekä aina kahden viikon kuluttua lääkeannoksen suurentamisesta. Koska metotreksaatti kumuloituu herkästi munuaisten toiminnan häiriintymisen yhteydessä, on munuaisfunktion seuraaminen suositeltavaa varsinkin riskiryhmissä. Esitettyjen tavanomaisten seurantatutkimusten kustannukset ovat alle 100 vuodessa. Maksan rutiinimainen kaikututkimus ilman esimerkiksi todettuja laboratorioarvojen poikkeavuuksia ei liene aiheellinen. Maksabiopsian aiheet on esitetty taulukossa 6. Hoidon alkuvaiheessa on aiheellista selvittää maksan tila suuren riskin potilailta, koska metotreksaattihoidon aikana maksamuutosten riski heillä on lisääntynyt. Kaikille muille taulukon 1 riskiryhmiin kuuluville emme kuitenkaan suosita rutiinimaista maksabiopsiaa hoidon alussa kuten esimerkiksi AAD:n ohjeissa suositetaan, mutta mielestämme heille tulisi tehdä biopsia herkemmin kuin muille. Riskiryhmiin kuulumattomille rutiinimainen maksabiopsia ei sen sijaan ole välttämätön. Vakiintuneen lääkehoidon aikana maksabiopsia aiheellistuu seurannassa käytettävien laboratorioarvojen perusteella. Maksabiopsia on aiheellinen, jos potilaalla todetaan toistuvasti poikkeavan suuria ALAT-arvoja (yli kaksi kertaa viitealueen ylärajan suuruinen) PIIINP-, DST- tai CDT-määrityksissä. Biopsialöydöksen perusteella on arvioitava, jatketaanko potilaan metotreksaattilääkitystä (taulukko 3). Vähäinen rasvoittuminen on lievin histologisessa tutkimuksessa havaittava metotreksaatin aiheuttama muutos. Fibroosi taas katsotaan merkitseväksi maksamuutokseksi, jota metotreksaattilääkityksen jatkaminen saattaa lisätä. Mikäli fibrotisoitumisen taso on 3 tai 4 (prekirroosi tai kirroosi), lääkitys tulisi lopettaa. Jos psoriaasipotilaalla todetaan nykyisin käytössä olevan METAVIR-luokituksen mukaisesti TAULUKKO 6. Maksabiopsian aiheet metotreksaattihoidon aikana. Noin 3 6 kk:n kuluttua hoidon aloituksesta (suuren riskin potilaat) Aiheellinen kaikille, joilla on tiedossa oleva maksasairaus (esim. krooninen autoimmuuni- tai virushepatiitti) maksa-arvot (ALAT 1, ASAT 1, AFOS tai GT) ovat toistuvasti suurentuneet alkoholinkäyttö on runsasta (DST tai CDT suurentunut) Seurannan aikana (kaikki potilaat) Toistuvasti suurentuneiden laboratorioarvojen perusteella ALAT 1 tai ASAT 1 PIIINP (psoriaasi- ja IBD-potilailla) DST tai CDT 1 Merkitsevästi suurentuneena pidetään yli kaksi kertaa viitealueen ylärajan ylittävää arvoa Lyhenteet: ks. taulukko 5 tason 2 fibroosi, tulisi maksabiopsialöydös varmistaa uudella biopsialla, mikäli lääkitystä jatketaan. Muilla potilailla ja silloin, kun fibroosin määrä on vähäisempi, lääkitystä voidaan jatkaa. Y D I N A S I A T Metotreksaattiperäisten maksavaurioiden riskitekijöitä on aiheellista kartoittaa jo ennen lääkityksen aloittamista. Suuren riskin potilaille on syytä tehdä maksabiopsia hoidon alkuvaiheessa. Verikokeita ja tarvittaessa radiologisia tutkimuksia tulee tehdä metotreksaattihoidon aikana maksavaurion ennakoimiseksi, ja niiden perusteella päätetään maksabiopsian tekemisestä. Rutiinimainen maksabiopsia metotreksaatin kumulatiivisen kokonaisannoksen mukaan ei ole aiheellinen. Maksabiopsia on luotettavin tapa arvioida kehittyneen maksavaurion astetta, ja sen löydös tulee huomioida potilaan lääkityksestä päätettäessä U. Nieminen, ym.

8 On vaikeata määrittää ehdotonta rajaa sille, milloin tulisi ottaa uusi maksabiopsianäyte, jos veriarvot muuttuvat entisestään. Jos kuitenkin seurantakokeiden arvot muuttuvat huomattavasti aikaisemmista (esimerkiksi seerumin aminotransferaasi yli 3 4 kertaa viitealueen ylärajan) on uutta maksabiopsiaa aiheellista harkita. Metotreksaatin haittavaikutusten vähentämiseksi suositetaan yleensä käytettäväksi foolihappoa (Griffith ym. 2000, Endresen ja Husby 2001). Ei ole näyttöä siitä, estääkö foolihappo maksavaurion syntyä, mutta se vähentää kuitenkin maksaentsyymiarvojen kasvua (Hoekstra ym. 2003), verenkuvamuutoksia ja ruoansulatuskanavaan kohdistuvia haittavaikutuksia (van Ede 2001). Foolihapon annokseksi suositetaan 4 5 mg tablettina, jonka potilas voi ottaa noin 5 10 tuntia metotreksaattiannoksen jälkeen (Nivelreuman hoito: Käypä hoito -suositus 2003). Lopuksi Metotreksaattia käyttäviä potilaita tulee seurata säännöllisesti verikokein lääkkeen aiheuttamien pysyvien maksavaurioiden estämiseksi. Maksabiopsia on luotettavin tutkimus maksan tilan selvittämiseksi. Siihen liittyvien riskien vuoksi turhia biopsioita tulee kuitenkin välttää. Suosituksemme tarkoituksena on yhtenäistää metotreksaattia saavien potilaiden seurantakäytäntöä. Seurannassa suositamme tehtäväksi vain muutamia verikokeita, joilla maksavaurion syntyä voidaan ennakoida. Jos potilaalle tehdään niiden perusteella maksabiopsia, tulisi poikkeava biopsialöydös huomioida lääkitystä ohjaavana. Maksabiopsiassa todettu fibroosin määrän lisääntyminen on tärkein pysyvän maksavaurion riskin mittari. Runsas fibrotisoituminen (aste 3 tai 4) on suosituksen mukaan vasta-aihe metotreksaatin käytölle. *** Kiitämme reumatologian professori Marjatta Leirisalo-Repoa asiantuntija-avusta kirjoituksen valmistelussa. Kirjallisuutta ACR Guidelines. Guidelines for monitoring drug therapy in rheumatoid arthritis. American College of Rheumatology Ad Hoc Committee on Clinical Guidelines. Arthritis Rheum 1996;39: Bedossa P, Poynard T. An algorithm for the grading of activity in chronic hepatitis C. Hepatology 1996;24: Boffa MJ, Smith A, Chalmers RJ, ym. Serum type III procollagen aminopeptide for assessing liver damage in methotrexate-treated psoriatic patients. Br J Dermatol 1996;135: Conigrave KM, Degenhardt LJ, Whitfield JB, Saunders JB, Helander A, Tabakoff B, the WHO/ISBRA Study GroupCDT. CDT, GGT, and AST as markers of alcohol use: The WHO/ISBRA collaborative project. Alcohol Clin Exp Res 2002;26: Endresen GKM, Husby G. Folate supplementation during methotrexate treatment of patients with rheumatoid arthritis. An update and proposals for guidelines. Scand J Rheumatol 2001;30: Fabris P, Marranconi F, Bozzola L, ym. Fibrogenesis serum markers in patients with chronic hepatitis C treated with alpha-ifn. J Gastroenterol 1999;34: Frei A, Zimmermann A, Weigand K. The end-terminal propeptide of collagen type III in serum reflects activity and degree of fibrosis in patients with chronic liver disease. Hepatology 1984;4: Garnero P, Piperno M, Gineyts E, Christgau S, Delmas PD, Vignon E. Cross sectional evaluation of biochemical markers of bone, cartilage, and synovial tissue metabolism in patients with knee osteoarthritis: relations with disease activity and joint damage. Ann Rheum Dis 2001;60: Goddard CJ, Smith A, Hoyland JA, ym. Localisation and semiquantitative assessment of hepatic procollagen mrna in primary biliary cirrhosis. Gut 1998;43: Griffith SM, Fisher J, Clarke S, ym. Do patients with rheumatoid arthiritis established on methotrexate and folic acid 5mg daily need to continue folic acid supplements long term? Rheumatology 2000;39: Hoekstra M, van Ede AE, Haagsma CJ, ym. Factors associated with toxicity, final dose, and efficacy of methotrexate in patients with rheumatoid arthritis. Ann Rheum Dis 2003;62: Kaipiainen-Seppänen O, Martio J, Hakala M, Möttönen T. Nivelreuman peruslääkehoidon turvallisuuden seuranta avohoidossa. Suom Lääkäril 1998;53: Karvonen J. Psoriaasin nykyhoito. Duodecim 2000;116: Karvonen S-L. Psoriaasi. Kirjassa: Hannuksela M, Karvonen J, Reunala T, Suhonen R, toim. Ihotaudit. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, 2003, s Klaukka T, Kaarela K. Reumalääkkeiden käyttö vuonna Suom Lääkäril 2001;24: Klaukka T, Kaarela K. Methotrexate is the leading DMARD in Finland. Ann Rheum Dis 2003;62:494. Kremer JM, Alarcon GS, Lightfoot RW, ym. Methotrexate for rheumatoid arthritis. Suggested guidelines for monitoring liver toxicity. Arthritis Rheum 1994;37: Kuijpers ALA, van de Kerkhof PCM. Risk-benefit assessment of methotrexate in the treatment of severe psoriasis. Am J Clin Dermatol 2000;1: Maurice PDL, Maddox AJ, Green CA, Tatnall F, Schofield JK, Stott DJ. Monitoring patients on methotrexate: hepatic fibrosil not seen in patients with normal serum assays of aminoterminal peptide of type III procollagen. Br J Dermatol 2005;152: Möttönen T, Kaipainen-Seppänen O, Moilanen E. Antireumaattiset lääkkeet. Kirjassa: Leirisalo-Repo M, Hämäläinen M, Moilanen E, toim. Reumataudit. Vammala: Kustannus Oy Duodecim, 2002, s Niemelä S. Crohnin taudin lääkehoito. Duodecim 2001;117: Nivelreuma [online]. Käypä hoito -suositus. Suomen Reumatologinen Yhdistys ry. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2003 [päivitetty ]. Internetissä: Numminen K, Mäkisalo H, Tervahartiala P. Radiologia maksasairauksien Metotreksaatin aiheuttamat maksamuutokset 2687

9 diagnostiikassa. Duodecim 2003;119: Roenigk HH Jr, Auerbach R, Maibach H, Weinstein G, Lebwohl M. Methotrexate in psoriasis: Consensus conference. J Am Acad Dermatol 1998;38: Sharif M, George E, Dieppe PA. Synovial fluid and serum concentrations of aminoterminal propeptide of type III procollagen in healthy volunteers and patients with joint disease. Ann Rheum Dis 1996;55: Te HS, Schiano TD, Kuan SF, Hanauer SB, Conjeevaram HS, Baker AL. Hepatic effects of long-term methotrexate use in the treatment of inflammatory bowel disease. Am J Gastroenterol 2000;95: Turpeinen U, Methuen T, Alfthan H, Laitinen K, Salaspuro M, Stenman U-H. Comparison of HPLC and small column (CDTect) methods for disialotransferrin. Clin Chem 2001;47: van Ede AE, Laan RF, Rood MJ, ym. Effect of folic or folinic acid supplementation on the toxicity and efficacy of methotrexate in rheumatoid arthritis: a forty-eight week, multicenter, randomized, double-blind, placebo-controlled study. Arthritis Rheum 2001;44: Whiting-O Keefe QE, Fye KH, Sack KD. Methotrexate and histologic hepatic abnormalities: a meta-analysis. Am J Med 1991;90: Zachariae H, Heickendorff L, Sogaard H. The value of amino-terminal propeptide of type III procollagen in routine screening for methotrexate-induced liver fibrosis: a 10-year follow-up. Br J Dermatol 2001;143: URPO NIEMINEN, LKT, erikoislääkäri HUS, sisätaudit, gastroenterologian klinikka PL 340, HUS JOHANNA HÖÖK-NIKANNE, dosentti, erikoislääkäri, vs. ihotautien ylilääkäri Keskussotilassairaala PL 50, Helsinki ja HUS Iho- ja allergiasairaala HUS PÄIVI KÄRKKÄINEN, erikoislääkäri HUSLAB, patologia PL 740, HUS SEPPO NIEMELÄ, dosentti, erikoislääkäri, osastonylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja OYS:n sisätautien klinikka, gastroenterologian osasto PL 20, OYS 2688

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Alkoholi ja maksa Alkoholin vaikutukset elimistössä näkyvät herkästi maksan transaminaasiarvojen lievänä kohoamisena (n.10%:lla väestöstä)

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin

Lisätiedot

Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi?

Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi? Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi? Sisällysluettelo s. 3 Mikä on nivelpsoriaasi? s. 3 Mitkä ovat nivelpsoriaasin oireet? s. 4 Mitä oireita minun pitäisi tarkkailla? s. 5

Lisätiedot

Erityisturvallisuustiedote

Erityisturvallisuustiedote Erityisturvallisuustiedote Arava (leflunomidi) on tautiprosessia hidastava antireumaattinen lääke (DMARD), joka on tarkoitettu aikuisten aktiivista nivelreumaa tai aktiivista nivelpsoriaasia sairastavien

Lisätiedot

Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos. 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos. 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Maksakokeiden viiterajat

Maksakokeiden viiterajat Maksakokeiden viiterajat - ovatko ne kohdallaan? Päivikki Kangastupa erikoistuva kemisti, tutkija Mistä tulen? Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kliinisen kemian laboratorio Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Ulosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys

Ulosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys Ulosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys SKKYn ja Sairaalakemistit ry:n koulutuspäivät 16.11.2012 Dosentti, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Taina Sipponen 1 Kalprotektiinijulkaisut

Lisätiedot

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

- aktiivisen nivelreuman hoitoon aikuisille silloin, kun hoito sairauden kulkuun vaikuttavilla lääkkeillä (DMARD) on aiheellinen

- aktiivisen nivelreuman hoitoon aikuisille silloin, kun hoito sairauden kulkuun vaikuttavilla lääkkeillä (DMARD) on aiheellinen RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TREXAN 25 MG/ML, INJEKTIONESTE, LIUOS, ESITÄYTETTY RUISKU ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 12-01-2015, VERSIO 1.2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Metotreksaatti

Lisätiedot

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Nivelpsoriaasin hoito ja ennuste. Timo Yli-Kerttula, yl Reumasairauksien yksikkö 11.11.2015

Nivelpsoriaasin hoito ja ennuste. Timo Yli-Kerttula, yl Reumasairauksien yksikkö 11.11.2015 Nivelpsoriaasin hoito ja ennuste Timo Yli-Kerttula, yl Reumasairauksien yksikkö 11.11.2015 Nivelpsoriaasin hoitolinjat Kokonaisvaltainen sekä nivel- että ihosairauden hoito Tulehduksen kontrollointi, oireiden

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

ALKOHOLISAIRAUKSIEN LABORATORIO-MERKKIAINEET

ALKOHOLISAIRAUKSIEN LABORATORIO-MERKKIAINEET ALKOHOLISAIRAUKSIEN LABORATORIO-MERKKIAINEET Päivi Lakkisto, LT, EL Vs. kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Syksy 2012 SUURKULUTUS NAISET > 1-2 annosta päivässä MIEHET

Lisätiedot

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Potilaan opas VALDOXAN Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Tässä oppaassa kerrotaan suosituksista maksan haittavaikutusten

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

Luun aineenvaihdunnan biokemialliset mittarit: mitä, miksi ja milloin

Luun aineenvaihdunnan biokemialliset mittarit: mitä, miksi ja milloin Luun aineenvaihdunnan biokemialliset mittarit: mitä, miksi ja milloin Marja-Kaisa Koivula FT, dosentti, sairaalakemisti 22.5.2014 Esityksen sisältö Mitä luun aineenvaihdunnalla tarkoitetaan? Mitä ovat

Lisätiedot

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Laboratoriomarkkereiden käyttö alkoholin suurkulutuksen tunnistamisessa. FT Johanna Hietala 6.9.2007

Laboratoriomarkkereiden käyttö alkoholin suurkulutuksen tunnistamisessa. FT Johanna Hietala 6.9.2007 Laboratoriomarkkereiden käyttö alkoholin suurkulutuksen tunnistamisessa FT Johanna Hietala 6.9.2007 Alkoholi suomalaisessa yhteiskunnassa Alkoholi on kansanterveydellinen uhka Arviolta 15 30 %:lla kaikista

Lisätiedot

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/738120/2014 Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Ofev-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan, että

Lisätiedot

etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja

etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja Kyösti Nuorva 2011 etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja infektiot voivat laukaista (keuhkoklamydia)

Lisätiedot

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus

Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus Hepatiitti B on HB-viruksen (HBV) aiheuttama tulehdus maksassa. Virus tarttuu ihmisestä toiseen syljen, muiden kehon eritteiden tai infektoituneen veren kautta. Hepatiitti

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1/26 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Previcox 57 mg purutabletit koiralle Previcox 227 mg purutabletit koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi tabletti sisältää: Vaikuttava

Lisätiedot

ALL2000_Amendment_2014

ALL2000_Amendment_2014 ALL2000_Amendment_2014 Hoito-ohjelmaa voidaan käyttää yli 15-vuotiaiden T- tai B-ALL-potilaiden hoidossa. ALL2000_amendement_2014 koostuu induktiohoidosta, viidestä konsolidaatiohoidosta ja ylläpitohoidosta.

Lisätiedot

Suomessa lastenreumaa sairastaa noin 2 300 lasta. Perinteiset ja biologiset reumalääkkeet KOHTI YKSILÖLLISTETTYÄ LASTENREUMAN LÄÄKEHOITOA

Suomessa lastenreumaa sairastaa noin 2 300 lasta. Perinteiset ja biologiset reumalääkkeet KOHTI YKSILÖLLISTETTYÄ LASTENREUMAN LÄÄKEHOITOA PEKKA LAHDENNE Lastenreumatologi, lastentautien dosentti Lastenklinikka, Helsingin yliopisto ja Helsingin yliopistollinen keskussairaala Perinteiset ja biologiset reumalääkkeet KOHTI YKSILÖLLISTETTYÄ LASTENREUMAN

Lisätiedot

Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere

Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere Anne Räisänen-Sokolowski dosentti, oyl HUSLAB, Transplantaatiopatologian laboratorio Esityksen sisält ltö Maksan siirrot Suomessa ja maailmalla

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa PAKKAUSSELOSTE Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 25 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 40 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

ALKOHOLINKÄYTTÖ JA MAKSASAIRAUDET. Kalle Jokelainen Gastroenterologi, Peijaksen sairaala Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 11.2.

ALKOHOLINKÄYTTÖ JA MAKSASAIRAUDET. Kalle Jokelainen Gastroenterologi, Peijaksen sairaala Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 11.2. ALKOHOLINKÄYTTÖ JA MAKSASAIRAUDET Kalle Jokelainen Gastroenterologi, Peijaksen sairaala Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 11.2.2010 ALKOHOLINKULUTUS SUOMESSA Lähde: THL ALKOHOLINKULUTUS SUOMESSA

Lisätiedot

OSTEOPOROOSIN LÄÄKEHOITO. 18.11.2014 Anna-Mari Koski

OSTEOPOROOSIN LÄÄKEHOITO. 18.11.2014 Anna-Mari Koski OSTEOPOROOSIN LÄÄKEHOITO 18.11.2014 Anna-Mari Koski Luennon rakenne 1. Osteoporoosilääkityksen indikaatiot 2. Lääkehoidon valinta 3. Lääkehoidon kesto Osteoporoosin kokonaisvaltainen hoito Kalsium D- vitamiini

Lisätiedot

Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit

Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit Nivelreuman hoidon päämäärät Pitkäaikaisen elämänlaadun parantaminen oireiden väheneminen nivelvaurioiden jarruttaminen toimintakyvyn palauttaminen sosiaalisen

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Additions appear in italics and underlined deletions in italics and strikethrough

Additions appear in italics and underlined deletions in italics and strikethrough LIITE III 1 AMENDMENTS TO BE INCLUDED IN THE RELEVANT SECTIONS OF THE SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS OF NIMESULIDE CONTAINING MEDICINAL PRODUCTS (SYSTEMIC FORMULATIONS) Additions appear in italics

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Canidryl 50 mg tabletti koirille Karprofeeni. 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine:

VALMISTEYHTEENVETO. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Canidryl 50 mg tabletti koirille Karprofeeni. 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Canidryl 50 mg tabletti koirille Karprofeeni 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: Karprofeeni 50 mg/tabletti Apuaineet Täydellinen apuaineluettelo,

Lisätiedot

Alkoholin suurkulutuksen tunnistaminen laboratoriodiagnostiikalla. Onni Niemelä

Alkoholin suurkulutuksen tunnistaminen laboratoriodiagnostiikalla. Onni Niemelä Alkoholin suurkulutuksen tunnistaminen laboratoriodiagnostiikalla Onni Niemelä EPSHP Seinäjoki 7.9.2009 Tausta Jo 12 % aikuisväestöstä kuluttaa alkoholia niin paljon, että terveyshaittoja aiheuttavat rajat

Lisätiedot

Eläimiä koskevat erityiset varotoimet Jos haittavaikutuksia ilmenee, tulee hoito keskeyttää ja ottaa yhteys eläinlääkäriin.

Eläimiä koskevat erityiset varotoimet Jos haittavaikutuksia ilmenee, tulee hoito keskeyttää ja ottaa yhteys eläinlääkäriin. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Meloxoral 0,5 mg/ml oraalisuspensio kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml sisältää: Vaikuttava aine: Meloksikaami 0,5 mg Apuaine: Natriumbentsoaatti 1,75 mg Täydellinen

Lisätiedot

Lastenreuman lääkehoidossa ollaan jokseenkin

Lastenreuman lääkehoidossa ollaan jokseenkin Näin hoidan -kirjoituskilpailu Visa Honkanen ja Pekka Lahdenne Tehostuneen lääkehoidon ansiosta lastenreuman ennuste on huomattavasti parantunut. Nykyisen aktiivisen lääkehoitokäytännön perustana ovat

Lisätiedot

B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina:

B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: B12-vitamiini B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: solujen jakautumiseen kudosten muodostumiseen

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Sitä mukaan kuin tieto nivelreuman ennusteesta

Sitä mukaan kuin tieto nivelreuman ennusteesta Näin hoidan Dan C. Nordström ja Yrjö T. Konttinen Nivelreumassa lääkityksen myöhästyminen kuudella kuukaudella saattaa johtaa jopa korjaantumattomiin nivelvaurioihin. Perusterveydenhuollossa pystytään

Lisätiedot

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala LASTEN VIITEARVOISTA Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala Meites et al. 1989 Soldin et al. 1999 Lapset eivät ole pieniä aikuisia Lapsuuden aikana maksan, munuaisten ja keuhkojen toiminta

Lisätiedot

Terveydenhuollon ammattilaisen esite

Terveydenhuollon ammattilaisen esite Jinarc (tolvaptaani) Terveydenhuollon ammattilaisen esite Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

Selkärankareuman hoito. Riitta Tuompo 31.3.2012

Selkärankareuman hoito. Riitta Tuompo 31.3.2012 Selkärankareuman hoito Riitta Tuompo 31.3.2012 Sidonnaisuudet Osallistunut kotimaisiin ja ulkomaisiin koulutuksiin yrityksen tuella (Abbott, BMS, MSD, Mundipharma, Pfizer, Roche, UCB) Luentopalkkioita

Lisätiedot

Desialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla

Desialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla Desialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla Labqualityn Laaduntarkkailupäivät 12.2.2004 Annukka Mäki VITA Laboratorio CDT = Carbohydrate Deficient Transferrin alkoholin suurkulutuksen merkkiaine

Lisätiedot

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄILLÄ VÄLTETTÄVÄ LÄÄKEAINE 1. Haittavaikutusriski suurempi kuin kliininen hyöty 2. Liian suuri annos 3. Liian pitkä käyttöaika

Lisätiedot

Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit

Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 38-vuotias nainen Diabetes todettu 12 vuotiaana Monipistoshoito 16-vuotiaasta

Lisätiedot

Lääkeaineet ja toksiinit DILD. Johanna Arola Haartman-instituutti HY ja HUSLAB

Lääkeaineet ja toksiinit DILD. Johanna Arola Haartman-instituutti HY ja HUSLAB Lääkeaineet ja toksiinit DILD Johanna Arola Haartman-instituutti HY ja HUSLAB DILD - Sisältö Taustaa Mekanismia Morfologiaa Paljon esimerkkejä Miten selvitellä? Take home DILD Drug induced liver disease

Lisätiedot

AIH PSC. Autoimmuunimaksasairaudet. 9.2.2012 LT Henna Rautiainen Jorvin sairaala, HYKS 1.3.2012

AIH PSC. Autoimmuunimaksasairaudet. 9.2.2012 LT Henna Rautiainen Jorvin sairaala, HYKS 1.3.2012 Autoimmuunimaksasairaudet 9.2.2012 LT Henna Rautiainen Jorvin sairaala, HYKS AIH= Autoimmuunihepatiitti PBC= Primaari biliaari kirroosi PSC= Primaari sklerosoiva kolangiitti Tyyppi 1 AIH Tyyppi 2 5 19%

Lisätiedot

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen.

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Acticam 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml Acticam 5 mg/ml injektionesteliuosta sisältää: Vaikuttavat aineet Meloksikaami

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Alkoholin riskikäytön laboratoriomittarit

Alkoholin riskikäytön laboratoriomittarit Katsaus tieteessä Onni Niemelä LT, professori, ylilääkäri Tampereen yliopisto ja Seinäjoen keskussairaala, laboratorio onni.niemela@epshp.fi Alkoholin riskikäytön laboratoriomittarit Alkoholin haitallisen

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian

Lisätiedot

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tietoa KEYTRUDA - valmisteesta (pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Voit auttaa ilmoittamalla

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Lääkehoito ja lähihoitaja 10 1.1 Lääkkeet ja yhteiskunta 10 1.2 Lääkkeet ja yksilö 13 1.3 Lähihoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana 14

Lääkehoito ja lähihoitaja 10 1.1 Lääkkeet ja yhteiskunta 10 1.2 Lääkkeet ja yksilö 13 1.3 Lähihoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana 14 Sisällys Esipuhe 3 Lääkehoito ja lähihoitaja 10 1.1 Lääkkeet ja yhteiskunta 10 1.2 Lääkkeet ja yksilö 13 1.3 Lähihoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana 14 Lääke, APTEEKKI JA LÄÄKETIETO 16 2.1 Lääke ja

Lisätiedot

Munuaisen luovuttajan opas

Munuaisen luovuttajan opas Munuaisen luovuttajan opas Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen tai läheiselle henkilölle. Munuaissiirtoon elävältä luovuttajalta liittyy useita etuja. Munuaisen luovutus on turvallinen

Lisätiedot

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MIKÄ ON MONILÄÄKITYSTÄ? Tutkimukset 5 tai yli 10 tai yli runsas

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin

Lisätiedot

AUTOVASTA-AINEET NIVELREUMASSA. Marja-Kaisa Koivula Sairaalakemisti, FT, dosentti

AUTOVASTA-AINEET NIVELREUMASSA. Marja-Kaisa Koivula Sairaalakemisti, FT, dosentti AUTOVASTA-AINEET NIVELREUMASSA Marja-Kaisa Koivula Sairaalakemisti, FT, dosentti Esityksen sisältö Johdanto Mitä uudelta niveltulehduspotilaalta tutkitaan? Käypähoito-suositus ja ACR/EULAR:n kriteerit

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

potilaille, joilla on vaikea aktiivinen nivelreuma ja jotka eivät ole aikaisemmin saaneet metotreksaattihoitoa

potilaille, joilla on vaikea aktiivinen nivelreuma ja jotka eivät ole aikaisemmin saaneet metotreksaattihoitoa EMA/502328/2014 EMEA/H/C/000955 Julkinen EPAR-yhteenveto tosilitsumabi Tämä on yhteenveto Euroopan julkisesta arviointilausunnosta (EPAR), joka koskee lääkevalmistetta. Tekstissä selitetään, miten lääkevalmistekomitea

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP

Lisätiedot

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,

Lisätiedot

Ihopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka

Ihopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Ihopsoriaasin hoitaminen Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Hoidon tavoitteet 1. Oireiden minimointi 2. Elämänlaadun parantaminen 3. Työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Pakkausseloste: Tietoa potilaalle

Pakkausseloste: Tietoa potilaalle Pakkausseloste: Tietoa potilaalle Otezla tabletti, kalvopäällysteinen Otezla 20 mg tabletti, kalvopäällysteinen Otezla 30 mg tabletti, kalvopäällysteinen apremilasti Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta.

Lisätiedot

LÄÄKKEIDEN VAIKUTUSMEKANISMIT

LÄÄKKEIDEN VAIKUTUSMEKANISMIT TADEM-TALK: KOVETIOAALISTE LÄÄKKEIDE VAIKUTUSMEKAISMIT TAPAUSESIMERKEI Professori Janne Backman ja LT Pauliina Molander Post graduate -koulutus 12.-13.5.2016 ämeenlinna Tiopuriinit Atsatiopriini ja 6-merkaptopuriini

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot