60 Ikäsirkus virkistää Lempäälässä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "60 Ikäsirkus virkistää Lempäälässä."

Transkriptio

1 5 2012

2 Sisältö 5 / Lasten hyvän perushoidon tarve ei vähene. 43 Uusi sarja käsittelee ravitsemushoitoa. 16 Pirjo Pohja on ikuistettu sarjakuvaan. 60 Ikäsirkus virkistää Lempäälässä. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajaehdokas Silja Paavola esittäytyy 28 SuPerin ja Juhani Palomäen merkkipaaluja 29 Arvioita Palomäestä 32 Kun koti on tuttu ja vieras 52 Aika hyvä työpaikka Tampereelta 54 Asiaa ergonomiasta 56 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 6 Ikälakiehdotus ei sisällä mitoituksia 8 Kirjaamiseen yhteiset mallit 10 Vanhuksille perhehoitoa 11 Sähkösavuke puhuttaa 12 Toukokuun lyhyet 13 Näin vastattiin! 13 Lehtikatsaus 14 Lähi- ja perusruokaa: kaurapuuro kahdelle 16 Pirjo Pohjan monipuolinen työ 21 Oikea tutkinto nimineulaan 22 Juhani Palomäki jäähyväishaastattelussa 2 super Lasten perushoidon arvo säilyy 38 Hyvä hoitaja osaa rauhoittaa 39 LH Tuomo Tumppi Valokainen 40 Keitä ovat STTK-Opiskelijat? 41 Joukko sunuja kaipaa seuraa 43 Ruokavaliohoidon mahdollisuudet 44 Sydämen hyvä ravinto 47 Palasia sieltä täältä 48 Lääkkeiden annosjakelu 50 Ankkuri-projekti auttaa pudonneita 58 Superristikko 59 Lähihoitaja Kähönen 59 Paras juttu vastaa kyselyyn! 60 Sirkustemppuja Ehtookodossa 64 Jäsenrekisteri tiedottaa 65 Siskon pakina 66 Työttömyyskassan ajankohtaiset 71 Näkemiin liittohallitus 72 Kuulumisia 74 Luonnossa 75 P.S. Kurikasta 32 Muistisairauksien sarjan viimeisessä osassa pohditaan ympäristöä ja teknologiaa.

3 Pääkirjoitus Leena Lindroos super 59. vuosikerta Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax päätoimittaja Leena Lindroos taittava toimittaja Jukka Järvelä toimittajat Marjo Sajantola Sonja Kähkönen Henriikka Hakkala vierailevat kirjoittajat Anne Kärkkäinen, Mikko Rinta, Päivi Topo, Liisa Uusiniitty, Antti Vanas kannen kuva Juhani Palomäen kuvasi Elsa Vihmari-Henttonen ulkoasu Timo Numminen Joonas Väänänen Jukka Järvelä painos kpl ilmoitukset Sonja Kähkönen osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus Ketä olisi haitannut? Odotettu vanhuspalvelulakiesitys on saatu valmiiksi. Hoitohenkilöstön määrää linjaavaa mitoitusta esityksessä ei ole. Riittävän henkilöstön todetaan kyllä olevan palvelujen keskeinen laatutekijä, mutta esityksen mukaan se ei sellaisenaan takaa, että iäkäs henkilö todella saa tarpeitaan vastaavat laadukkaat palvelut. Lakiesityksessä vedotaan tuoreeseen tutkimustietoon, jonka perusteella henkilöstön määrä ei korreloi palvelun laadun kanssa. SuPerin tekemissä selvityksissä asia painottuu toisin: tekijöitä ei kerta kaikkiaan ole tarpeeseen nähden riittävästi ja hoidon laatu kärsii. Olettaisi, että lakiesitykseen mitoituksen vaihtoehdoksi kirjattu lauseke henkilöstöstä, jonka määrä, asiantuntemus ja tehtävärakenne vastaavat iäkkäiden asiakkaiden lukumäärää ja toimintakyvyn edellyttämää palvelun tarvetta, olisi jo nyt hoitotyön peruslähtökohta kaikkialla. Lakiehdotukseen sisältyy asetuksenantovaltuutus, jonka mukaan tarvittaessa voidaan antaa tarkempia säännöksiä muun muassa henkilöstöstä. Mitä pitäisikään tapahtua, että oltaisiin tarvittaessa-tilanteessa? Jo nyt hoitajat kiirehtivät kengännauhat auki kodista toiseen uteliaisuuskäynnille, kuten lähipiirissäni kotihoidon palvelujen avulla elävä henkilö sanoo: tulijoilla ei ole aikaa juuri mihinkään ja aina tiukemmaksi menee, vahvistavat hoitajat itse. Ketä siis olisi haitannut, jos mitoituksia olisi esitetty? Aikanaan eduskunta olisi ottanut kantaa ovatko ne tarpeen vaiko eivät. Kuten ottaa nytkin, kun laki syksyllä tulee eduskunnan käsiteltäväksi. Mitään siis ei ole vielä päätetty. Tässä vaiheessa kevättä voidaan muistella menneen margariinimainoksen tapaan, että mitä meillä oli ennen kuin oli Juhania? Puheenjohtaja Palomäki siirtyy eläkkeelle kesällä, lähes 40 vuotta jatkuneen vaikuttajauransa jälkeen. Hän kertoo tunnelmistaan tässä lehdessä. Ajatuksia puheenjohtajan työstä ja persoonasta kuullaan myös läheisiltä yhteistyökumppaneilta. Ehkäpä sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko on oivaltanut oleellisen sanoessaan, että Juhani Palomäki kuvittelee jäävänsä nyt oloneuvoksen päiville, mutta syksyn sateiden tullessa näemme taas, kuinka hän menee tuolla kuin arojänis! kirjapaino ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. super

4 Ajankohtaista Uusimmat kannanotot ja muistamisen arvoiset tapahtumat toukokuu kesäkuu Kalenteri Yhdistyksen taloudenhoidon peruskurssi, Mikkeli, SuPer Kotihoidon koulutuspäivät, Tampere, SuPer Yksityissektorin ABC, Helsinki, SuPer Kansainvälinen perheen päivä Kansainvälinen kulttuurin monimuotoisuuden päivä dialogin ja kehityksen hyväksi Luottamusmiestutkinto, 2. opintojakso, Helsinki, SuPer Puheenjohtajan valmennus, 2. jakso, Helsinki, SuPer Maailman MS-päivä Kansainvälinen tupakaton päivä Maailman ympäristöpäivä SuPerin liittokokous, Helsinki Yhteistoiminta kunnassa, Aktiivi-Instituutin koulutusta, Helsinki Kansainvälinen lapsityön vastainen päivä Toimiston ja kassan aukioloajat kesällä Liiton eri yksiköiden päivystysajat muuttuvat kesäkuukausien ajaksi. Toimisto päivystää kesäkuuta ja elokuuta kello Toimisto on suljettu 2. heinäkuuta 3. elokuuta. Tuolloin edunvalvontayksikkö ja kehittämisyksikkö päivystävät puhelimessa kello ja ja jäsenyksikkö kello Edunvalvontayksikön päivystysnumero on , kehittämisyksikön päivystysnumero on ja jäsenyksikön päivystysnumero on Super työttömyyskassa on avoinna kesä-elokuussa kello Kassan puhelinpalvelu päivystää tuon ajan kello numerossa Toukokuussa liiton toimisto ja työttömyyskassa ovat kiinni helatorstain jälkeisenä perjantaina.. Kuntoremontit uudistuivat Palkansaajalomajärjestöt sekä liikunnan ja terveyden edistämisen asiantuntijat ovat kehittäneet ja uudistaneet työikäisille suunnattua kuntoremonttia. Uudet hyvinvointijaksot starttaavat kesällä. Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT rakentaa parhaillaan 1askel-hyvinvointijaksoja työikäisille ja heidän perheilleen. 1askel korvaa aiemmin järjestetyn kuntoremontti- ja perhekuntolomatoiminnan. Ryhmämuotoisia 1askel-hyvinvointijaksoja työikäisille aikuisille järjestetään ympäri Suomea lähes 30 eri kohteessa. Jaksojen tavoitteena on tukea elämänhallintaa, työssäjaksamista sekä terveyttä ja toimintakykyä. Jakson aikana osallistujille tehdään kuntotestejä, pidetään tietoiskuja, keskustellaan ja liikutaan. Parhaimmillaan jaksolta löytyy kotiin viemisiksi intoa edistää omaa terveyttä ja hyvinvointia. Haku alkaa Hakutiedot löydät osoitteesta ingimage Kuopio Tanssii ja Soi Provinssirock, Törnävä, Seinäjoki Maailman pakolaisten päivä Juhannuspäivä nyt on aika tarkistaa omat jäsentiedot ja ilmoittaa muutoksista. Kirjaudu jäsensivuille ja sitä kautta Web- Lyytiin omiin jäsentietoihin. lähihoitajaksi valmistuvien liittyä SuPerin varsinaisiksi jäseniksi. vierailla SuPerin pisteellä Terve- Sos-messuilla Tampereella ja Maailma Kylässä -festivaaleilla Helsingissä lähettää liittoon ammattiosastojen vuosikertomukset ja tilinpäätökset. onnitella valmistuvia lähihoitajia. hakea Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry:n hyvinvointijaksoille. merkitä kalenteriin Lähihoitaja2012-tapahtuman ajankohta 7.9. kertoa lähialueesi SuPer-Nuorelle, millaiseen nuorten toimintaan sinä haluaisit osallistua. Yhteystiedot löydät tämän lehden Nuorten sivulta, sivu 41. tehdä kesälomasuunnitelmia. 4 super

5 Puheenvuoro Puheenjohtajaehdokas Silja Paavola Asiat muuttuvat, miten SuPer sinä ratkaiset SuPerin liittokokous valitsee uuden puheenjohtajan ja alkaa toisenlainen aikakausi. Millainen sen päättävät jäsenistön valitsemat liittokokousedustajat. Toimintatapani on ollut SuPerin ja superilaisten parhaaksi yhteistyössä muiden kanssa jo nykyisessä työssäni pääluottamusmiehenä. Jatkan sitä, jos tulen valituksi puheenjohtajaksi. Moniin muihin haasteisiin uusi puheenjohtaja joutuu hetimmiten. Nostan esille muutaman asian, jotka odottavat uutta puheenjohtajaa sekä SuPerin päättäviä elimiä, edustajistoa ja hallitusta. Olen valmis vastaamaan näihin ja moniin muihin superilaisille tärkeisiin haasteisiin. Olemme liittona suurien muutosten virrassa. Sen aiheuttajina ovat kuntarakenne-, hoidonrakenne- sekä muut yhteiskunnalliset muutokset. Heijasteet näistä ulottuvat koko maan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuisiin. Vielä ei tiedetä onko järjestäjänä kunta, sosiaali- ja terveysalue, maakunta tai jokin muu organisaation hallintomalli. Superilaisia tämä koskettaa paljon, olemme sitten töissä yksityisellä tai kunnalla, suurin osa superilaisista tuottaa työllään kunnan järjestämiä palveluja. SuPer on tehnyt ehdotuksen sosiaalija terveyspalveluiden organisaatio- ja rahoitusmalliksi, josta kiertueillakin on mielipidettä kyselty. Rahoitusmallista tullaan keskustelemaan pitkään, mutta uusi hoidonrakenne on käsillä. Olen sanonut olevani kunnan omien palveluiden tuottamisen kannalla, ainakin niin kauan kuin Suomen vuotava verojärjestelmä on voimassa. Monikansallinen yhtiö voi veronkierrollaan aiheuttaa ongelmia rahoitusjärjestelmään, tähän on vaikutettava. Haasteena on myös eri työehtosopimusten kehittäminen. Ei yksityinen ole huonompi työnantaja kuin kuntakaan. Yksityinen arvostaa superilais- ten laajaa ammatillista osaamista, mutta toisaalta jättää sen täysimääräisesti hyödyntämättä laajentaen työnkuvaa ruoanlaittoon ja pyykinpesuun. Tämä ei tarkoita, että kunnallisella puolella olisi kaikki hyvin, vaan kunta työnantajana joutuu katsomaan laajemmin kunnan työllisyyttä kuin pörssiyhtiöt. Eri ammattiryhmille on työtä erimuotoisissa hoito- ja hoivapaikoissa, se on tarpeellista ja lisää tuloksellisuutta, mutta hoitoa tarvitsevaa eri-ikäistä ihmistä ei saa unohtaa. Hoitotyöhön tarvitaan lähi- ja perushoitajia. SuPer on omalla työllään onnistunut keräämään luottamuspääomaa, jonka vuoksi sitä kuunnellaan ja kunnioitetaan. Tätä pääomaa tulee kasvattaa ja vahvistaa. Paikallistason asiantuntijuuden lisääminen kouluttamalla pää- ja luottamusmiehiä ja ammattiosaston puheenjohtajia lisää luottamusta ja osaamista. Kaikki superilaiset toimijat ovat liiton kannalta avainhenkilöitä, joita liiton toimistoväen ja puheenjohtajan tulee auttaa ja vahvistaa. Valtakunnan tasolla yhteistyö muiden organisaatioiden kanssa niiden mielipiteitä kunnioittaen ja kuitenkin superilaisuutta edistäen on oleva johtotähti edelleen. Liittona SuPer on rakentava ja ratkaisuja etsivä ammattiliitto, joka on ylpeä ammattitaitoisista jäsenistään. Liiton asiantuntijuuden tulee tulla tavasta tarkastella asioita lähi- ja perushoitajien työn kannalta. Olemme suuri ja kasvava liitto. Saamme mielipiteemme kuulumaan ja lisäämme vaikuttavuutta, kun elämme arvojemme mukaisesti; kunnioitten toisia, vieden rohkeasti superilaisuutta eteenpäin sekä toimien vastuullisesti niin itselle kuin muillekin. Suoraselkäisenä.. superin puheenjohtajaehdokkaat esittäytyvät tällä palstalla kevään lehdissä. mari niemi-saari kirjoitti helmikuussa, henna tuomikoski maaliskuussa, tiia rautpalo huhtikuussa ja silja paavola päättää sarjan. super

6 Uutiset Esillä juuri nyt Lakiluonnos vanhustenhoidosta oli SuPerille pettymys Henkilöstömitoitukset ohitettiin teksti ja kuvat sonja kähkönen SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäen mukaan huhtikuussa julkistettu esitys vanhuspalvelulaista ei turvaa vanhusten hyvää hoitoa. Lakiluonnos ei puutu lainkaan hoitohenkilöstön määrään. Syksyllä punnitaan se, ovatko kansanedustajat rehellisesti ikäihmisten asialla. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä luovutti luonnoksen vanhuspalvelulaista peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonille 19. huhtikuuta. Uusi lakiluonnos ei sisällä henkilöstömitoituksia eli sitovaa määräystä koulutetun henkilöstön määrästä työpaikoilla. Lukuisat selvitykset ovat antaneet tietoa pääongelmasta vanhustenhoidossa eli riittämättömästä hoitohenkilöstön määrästä. Lakiesityksessä olisi pitänyt olla määräys siitä, että kaikilla vanhuksilla on tarvittaessa oikeus hoitoon, Juhani Palomäki sanoo. Puheenjohtaja Juhani Palomäki puhui median edustajille SuPerin tiedotustilaisuudessa lakiluonnoksen luovutustilaisuuden jälkeen. Lakiluonnoksessa mainitaan, että iäkkäitä palvelevassa toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, kelpoisuus ja tehtävärakenne vastaavat iäkkäiden asiakkaiden lukumäärää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta. Mutta miten tämä turvataan käytännössä? Henkilöstömitoitusten sijaan lakiluonnoksessa ehdotetaan asetuksenantovaltuutusta. Se tarkoittaisi sitä, että asetuksella voitaisiin tarvittaessa antaa tarkempia säännöksiä toimintayksikön henkilöstön määrästä ja tehtävärakenteesta, jos palvelujen laadussa ilmenneet ongelmat eivät poistuisi uuden lain avulla. SuPerin mukaan mahdollisuus asetukseen ei ole riittävä toimenpide henkilöstömitoituksen kuntoon saattamiseksi. Lakiluonnoksessa sanotaan, että asetus voidaan säätää tarvittaessa. On selvää, ettei tällaista tarvetta käytännössä tule, kun vastustus mitoituksia kohtaan on niin suurta, sanoo SuPerin kehittämisyksikön johtaja Jussi Salo. Johtamisella ei korvata henkilöstöä SuPer on vaatinut sitovia määräyksiä koulutetun hoitohenkilökunnan määrästä laitos- ja kotihoidossa, jotta vanhuksille voidaan turvata inhimillinen hoito ja työntekijöille inhimilliset työolot. Lakiesityksen mukaan riittävä henkilöstö on palvelujen keskeinen laatutekijä, mutta ei yksin takaa ikäihmiselle laadukasta palvelua. Tätä perustellaan tutkimustiedolla, jonka mukaan henkilöstön määrä ei ole suoraan yhteydessä asiakkaan kokeman palvelun laadun kanssa. Työryhmä pitääkin tärkeänä taitavaa johtamista, töiden järkevää organisointia sekä henkilöstön osaamista ja asenteita. Juhani Palomäki huomauttaa, että johtamisella voidaan parantaa hoidon laatua ja työntekijöiden jaksamista, mutta hyvä johtaminenkaan ei poista riittävän henkilöstömäärän tarvetta. On mahdollista, ettei henkilökunnan lisääminen paranna laatua entisestään niissä tapauksissa, joissa hoitavia käsipareja on jo riittävästi. SuPerin kokemus on kuitenkin se, että kentällä on aivan liian vähän henkilökuntaa. Ilman mitoituksia lakiesityksen hyvät tavoitteet eivät tule toteutumaan ja uhkana on, että vanhusten asema ja vanhustenhoidon tila heikkenevät entisestään. Kotihoito kuormittuu yhä enemmän Lakiluonnoksen laatineen työryhmän lähtökohtana on ollut se, että vanhuk- 6 super

7 Seuraava lehti ilmestyy vasta 19. kesäkuuta Seuraava SuPer-lehti eli kesä-heinäkuun tuplanumero 6 7/12 ilmestyy poikkeuksellisesti normaalia myöhemmin eli vasta 19. kesäkuuta. Syynä on kesäkuuta pidettävä SuPerin liittokokous, jonka tapahtumista ja muun muassa uuden puheenjohtajan valinnasta haluamme kertoa lukijoillemme tuoreeltaan. Lehti 8/12 eli elokuun lehti ilmestyy normaaliin aikaan 3. elokuuta. Kansliapäällikkö ja ohjausryhmän puheenjohtaja Kari Välimäki luovutti lakiehdotuksen peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonille. set asuvat omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Juhani Palomäki yhtyy näkemykseen siitä, että ihmisen on hyvä olla kotona. Hän kuitenkin muistuttaa, että laitospaikkojen alasajon yhteydessä tulee lisätä resursseja kotihoitoon. Laitospaikkoja vähennetään hurjaa vauhtia. Kun päätöksiä niiden vähentämisestä tehdään, tulee samanaikaisesti tehdä päätös siitä, että kotihoitoon turvataan riittävästi henkilökuntaa. Palomäen mukaan paineet kotihoidossa ovat suuret. Hoitavia käsipareja on vähän ja kotihoidossa on yhä huonokuntoisempia vanhuksia. SuPerin selvitys kotihoidon tilasta viime syksyltä kertoo, että tilanne on huolestuttava. Ei ratkaisevia muutoksia Lakiluonnoksessa vanhusneuvostoa pidetään tärkeänä kanavana, jonka avulla ikääntyneen väestön ääni voidaan saada kuuluviin kunnan eri sektoreilla. Juhani Palomäen mukaan vanhusneuvostojen raportoinnit tulisi ohjata arvioitavaksi kuntien tarkastuslautakunnille, jotta niillä olisi painoarvoa palvelujen laadun valvonnassa. Nyt lakiehdotuksessa ei ole mainintaa tarkastuslautakunnan roolista, minkä seurauksena vanhusneuvoston raportointi menee lähinnä tiedoksi kunnan perusturvalautakunnalle ja voi jäädä täysin käsittelemättä. Palomäki huomauttaa, että lakiluonnoksesta jäi puuttumaan myös maininta hoitohenkilökunnan oikeudesta ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista. Ilmoitusvelvollisuutta ja epäkohtiin puuttuneen työntekijän työsuhteen turvaa tulisi korostaa laissa paremmin. Lakiluonnoksen julkistamistilaisuudessa ministeri Maria Guzenina- Richardson kiitteli työryhmää siitä, että se on onnistunut luomaan jotain aivan uutta. Juhani Palomäki näkee asian toisin: Lakiluonnoksessa on jaloja ajatuksia ikäihmisten hyvinvoinnista, terveydestä, toimintakyvystä ja itsenäisestä suoriutumisesta. En kuitenkaan näe työryhmän esityksessä mitään sellaista, mikä ratkaisevasti parantaisi hoitoa ja hoivaa tarvitsevien nykytilannetta. Hallituksen esitys vanhuspalvelulaista annetaan eduskunnalle syksyllä, ja lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2013 aikana. SuPer pyrkii yhä vaikuttamaan siihen, että tulevassa laissa säädettäisiin henkilöstömitoituksesta asetuksella. Jatkossa olemme yhteydessä kansanedustajiin. Toinen tärkeä vaikutuskanava ovat tiedotusvälineet. Asia on varmasti vahvasti esillä mediassa, Jussi Salo arvioi.. STTK ei hyväksy lakkooikeuden rajoittamista Palkansaajakeskusjärjestöt STTK, SAK ja Akava pitävät mahdottomana hyväksyä Euroopan komission julkistamaa ehdotusta, jolla puututtaisiin kansainvälisesti hyväksyttyyn työtaisteluoikeuteen. Palkansaajajärjestöjen näkökulmasta työtaisteluoikeus on perustavanlaatuinen, kansainvälisten sopimusten takaama perusoikeus, jota ei tule rajoittaa. Järjestöt myös muistuttavat, että työrauhaa ylläpidetään ja työtaisteluja vältetään tehokkaimmin työnantaja- ja työntekijäpuolen välisen toimivan vuoropuhelun ja yhteistyön kautta. Perushoitajalle elinkautinen tuomio Helsingin Hovioikeus on tuominnut perushoitaja Aino Nykopp-Kosken viidestä murhasta ja muun muassa murhan yrityksistä elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Nykopp-Koski myrkytti heikkokuntoisia vanhuksia ja anasti heiltä rahaa ja omaisuutta suunnitellusti. Hän käytti teoissaan hyväkseen hoitosuhteeseen liittyvää luottamusta. Nykopp-Koski ei ole SuPerin jäsen. super

8 Uutiset Esillä juuri nyt Tietokoneet varastavat aikaa terveydenhuollossa Tietojärjestelmissä on paljon parantamisen varaa teksti henriikka hakkala Kun tietojärjestelmä takkuaa ja joustaa heikosti erilaisissa käyttötilanteissa, puhutaan puutteista sen käytettävyydessä. Monia terveydenhuollon nykyisiä tietojärjestelmiä on hankala käyttää, mikä heikentää niiden tehokkuutta ja turhauttaa käyttäjiä. Palapelin osat olisi saatava istumaan paremmin yhteen. Tutkija peräänkuuluttaa lisää helppokäyttöisyyttä. Suomalaisessa terveydenhuollossa käytetään useita kymmeniä, jopa satoja erilaisia sähköisiä tietojärjestelmiä. Takeltelevat järjestelmät verottavat hoito- ja hoivatyön ammattilaisilta joka päivä potilaille ja asiakkaille kuuluvaa aikaa. Hankalia käyttökokemuksia rakennetaan silloin, kun käyttäjien näkökulma jätetään huomiotta tietojärjestelmän varhaisessa kehittämisvaiheessa. Hankinnat tehdään sen perusteella, mitä sovellus tai laite voidaan saada tekemään tai mikä olisi edullisinta. Tärkeintä olisi kuitenkin se, että järjestelmä tukisi käyttäjien päättelyketjua ja työprosessia hoitoketjun kaikissa vaiheissa, erilaisissa työympäristöissä ja vaihtelevissa käyttötilanteissa. Tiedon pitäisi liikkua, ei potilaan tai asiakkaan. Vajailla tiedoilla syntyy vaillinaista Terveydenhuollon tietojärjestelmien käytettävyyteen perehtynyt Aalto-yliopiston tutkija, tekniikan tohtori Johanna Kaipio näkee alan järjestelmissä useita ominaisuuksia, jotka lisäävät käyttämisen hankaluutta: Useat ongelmista ovat varsin perustavanlaatuisia ja rikkovat käytettävyyssuunnittelun peukalosääntöjä. Ikkunoita avautuu ja niitä joudutaan erikseen sulkemaan, käyttöliittymän termistö ei ole hoitajan näkökulmasta luontevaa, käyttöliittymissä on paljon ylimääräisiä ja turhia osia, joiden merkitys ja toiminta eivät ole hoitajille selviä. Tällaisella järjestelmällä kirjaamisesta tulee työlästä ja epäluontevaa. Lisäksi se vaatii paljon opettelua ja kuormittaa muistia. Mekaaninen ruudusta ja kentästä toiseen klikkailu turhauttaa. Perushoitaja Pirjo Muje tunnistaa ilmiön omassa työssään espoolaisella terveysasemalla. Eri toiminnot pitäisi avata koodeilla, joiden muistaminen on hankalaa, koska työssäni ajanvarauksessa en kirjaa kovin paljoa. Hakusanatkin antavat usein vääriä vaihtoehtoja. Siksi aika moni kirjaus tulee tehdyksi Muut syyt -luokkaan. Kirjaan juuri niin paljon kun tarvitaan, ja sitä vapaata tekstiä. Käytettävyysongelmat korostuvat entisestään, jos järjestelmän käyttöön ei tarjota riittävää koulutusta ja tukea. Monimutkaisista järjestelmistä on vaikea saada tehoa irti, jos opettelulle ei varata aikaa ja käyttäjä joutuu etsimään ratkaisuja omin voimin. Pahimpana ongelmana pidän ohjelman jatkuvaa tökkimistä. Kaikki vain odottelevat, eikä mitään pysty tekemään. Hulluja tilanteita syntyy myös ohjelmien yhteensopimattomuudesta. Esimerkiksi sairaalan laboratoriolähetteitä ei aina pystytä näkemään täällä terveysasemalla, Pirjo Muje kertoo. Johanna Kaipio arvioi, että ohjelmistokehittäjät eivät ole hahmottaneet riittävän hyvin keitä varten järjestelmiä tehdään ja millaisissa tilanteissa niitä käytetään. Kehitystyötä on tehty toinen silmä peitettynä. Näkisin, että nykytilanne juontaa juurensa käytettävyysosaamisen puutteesta ja osittain myös tahtotilasta. Kehitystyöhön tarvitaan mukaan henkilöitä, jotka osaavat toimia käyttäjien ja teknisten kehittäjien välimaastossa. Lisäksi tarvittaisiin avointa yhteistyötä eri ohjelmistotoimittajien kesken. Nyt samoja ongelmia yritetään ratkaista monessa eri paikassa, jolloin tuhlataan valtavasti resursseja. Käytettävyyssuunnittelu nähdään aivan liian usein ylimääräisenä kuluna, josta saadaan vain vähän käytännön hyötyä ja josta halutaan karsia. Monilla muilla toimialoilla käyttäjälähtöisyys ja hyvä käytettävyys ovat tänä päivänä keskeisimpiä kilpailuvaltteja. Toivon, että kansallisella tasolla koordinoitu kirjaamisjärjestelmien kehitystyö alkaisi mahdollisimman pian. Avoimempi yhteistyö nykyongelmien ratkomiseksi olisi tarpeen terveydenhuollon tietojärjestelmäkehityksessä laajemminkin. Tarvitaan lisää luontevuutta Palvellakseen käyttäjäänsä hyvin tietojärjestelmien, rekisterien ja luokitusten sekä niitä hyödyntävien käyttöliittymien pitäisi tukea ja seurailla käyttäjien ajatus- ja työprosesseja. Tutkimuksessamme huomasimme, että jopa samassa yksikössä työskentelevät hoitajat kirjaavat saman asian monella eri tavalla. Ohjelmiston kehittä- 8 super

9 paikasta riippumatta siellä, missä se on hoitajan arkityön näkökulmasta luontevinta. Tällöin kirjausten tekeminen veisi vähemmän aikaa pois ydintehtävältä eli potilaiden hoitamiselta. Erilaisille yksiköille räätälöidyt mallipohjat voisivat helpottaa kirjaamista. misen näkökulmasta ajateltuna ohjelmiston tulisi ohjata nykyistä paremmin kirjaamaan yhtenäisesti ja oikein, Johanna Kaipio pohtii. Esimerkiksi ohjetekstit tai kirjaamisen vaiheiden näyttäminen samaan tapaan kuin verkkokaupassa asioidessa, oletusarvojen näyttäminen tai pakollisten tietojen merkitseminen voisivat auttaa asiaa. Kansallista kirjaamismallia noudatettaessa hoitotyön prosessi puretaan yläkautta. Hoidon tarpeen ja toimenpiteiden luokituskokonaisuuden FinCC:n pääluokista edetään kohti konkreettisia toimenpiteitä ja tarpeita. Teknisten sovellusten ominaisuudet mahdollistaisivat toisenkinlaisen vaihtoehdon. Hoitajan näkökulmasta olisi luontevinta edetä konkreettisesta abstraktimpaan suuntaan luokituksessa. Käymiemme keskustelujen perusteella tuntumani on kuitenkin, että tämä olisi melko perinpohjainen muutos nykyiseen, Kaipio arvioi. SuPerin suunnittelija Johanna Rosenberg näkee, että helppokäyttöisyyttä ja luontevuutta voitaisiin lisätä kevyemmilläkin toimenpiteillä: Kirjaamisesta luennoidessani ohjaan aina käyttämään jo olemassa olevia yhteisesti sovittuja käytänteitä ja luokituksia. Silloin tieto pysyy informatiivisena kaikille käyttäjille, se on vaivatta käytettävissä myöhemmin ja kaikki tietävät, miten sitä etsitään järjestelmästä. Kirjaaja ei ole tietojärjestelmien ainoa tärkeä käyttäjä. Järjestelmistä saadaan tietoa myös hallinnon tarpeisiin, tilastollisiin tarkoituksiin sekä hoivatyön kehittämisen raaka-aineeksi. Tehokas järjestelmä palvelee kaikkia näitä tarpeita. Lisähaastetta tilanteeseen tuo vielä osin varsin vanhentunut laitekanta. Uudet ohjelmistot eivät aina pyöri kunnolla vanhoissa laitteissa. Johanna Kaipio näkisi mieluusti tulevaisuudessa enemmän kirjaamista mobiileilla päätelaitteilla: Kirjausta tulisi voida tehdä ajasta ja ingimage Kehitystyötä tarvitaan Työ sähköisten tietojärjestelmien kehittämiseksi jatkuu. Vain entistä avoimemmalla yhteistyöllä voidaan saavuttaa kansallisesti käytettävissä oleva, kaikkia hoitoketjun osia ja ennen kaikkea potilasta ja asiakasta palvelevia järjestelmiä. Emme valitettavasti enää ole edelläkävijöitä terveydenhuollon tietojärjestelmien hyödyntämisessä. Hoitotyön prosessiluonnetta ei ole otettu riittävästi huomioon. Hoitotyön koulutuksessa, yliopistoissa ja sairaanhoitopiireissä käytännön työssä on edetty omiin suuntiin yhteisen linjan sijasta, Johanna Rosenberg pahoittelee. Myös Johanna Kaipio muistuttaa yhteisen sopimisen tärkeydestä: Näkisin, että kirjaamisessa noudatettavista käytännöistä tulisi ainakin jollain tavalla sopia myös kansallisesti. Yhteisen näkemyksen tulisi olla perustana ohjelmiston kehittämiselle yhtenäisiä kirjauskäytänteitä ohjaavaan ja tukevaan suuntaan. Hoitotyön kirjaamisen kehittämistä on pohdittu asiantuntijatyöryhmässä, jonka raportti ilmestyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n julkaisuna tänä vuonna. Suositamme kansalliseen kirjaamismalliin sisältyvän FinCC-luokituksen yksinkertaistamista ja vapaan tekstin tuomista ylimmälle kirjaamistasolle. Suositusten tavoitteena on kehittää hoitotyön kirjaamista ja tehostaa kirjatun tiedon moniammatillista hyödynnettävyyttä, asiantuntijaryhmässä puhetta johtanut tietojenkäsittelytieteen professori Pirkko Nykänen kertoo. Toteutus olisi kaksivaiheinen. Ensiksi kokeillaan uutta kirjaamismallia ja toisessa vaiheessa toteutettaisiin tarvittavat muutokset. Saavutettavien hyötyjen ja positiivisen vaikuttavuuden arviointi liittyvät olennaisena ensimmäiseen vaiheeseen. lisätietoa hakusanalla fincc osoitteesta super

10 Uutiset Esillä juuri nyt Vanhusten perhehoitoa maaseudulle Ikääntyvien osuus kasvaa maaseudulla nopeammin kuin muualla Suomessa. Samalla kasvaa myös kysyntä erityyppisille vanhusten asumisvaihtoehdoille. Maa- ja kotitalousnaisten keskus tekee vanhusten perhehoitoa nyt tunnetuksi. Uuden hankkeen tavoitteena on lisätä perhehoidon tunnettavuutta maaseudulla ikäihmisten hoitomuotona, koota tietoa perhehoitajiksi aikoville sekä kannustaa ryhtymään perhehoitajiksi maaseudulle. Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan hoivan ja huolenpidon järjestämistä ympärivuorokautisesti perhehoitajan kodissa. Hoito voi olla jatkuvaa tai lyhytaikaista. Ikäihmisille perhehoito on hyvä ratkaisu siinä vaiheessa, kun he eivät vielä tarvitse laitoshoitoa, mutta eläminen omassa kodissa tuntuu turvattomalta istockphoto ja yksinäiseltä. Vanhusten perhehoidon järjestämisestä ja valvonnasta vastaa kunta. Kunta myös hyväksyy sekä perhehoitajan että kodin tilojen soveltuvuuden perhehoitotehtävään. Perhehoitajalta edellytetään ennakkovalmennus ja soveltuvuus tehtävään. Perhekodissa voi olla hoidossa enintään neljä ikäihmistä, mikäli perhehoitaja toimii tehtävässä yksin. Mikäli perhehoitajia on kaksi ja toisella heistä on tehtävään soveltuva ammatillinen sosiaali- tai terveysalan koulutus, esimerkiksi lähihoitajan tutkinto, voi perheessä olla hoidossa enintään seitsemän henkilöä.. Sosiaali- ja terveysala on naisten ala Useampi kuin joka neljäs Suomen työllisistä naisista, eli 28 prosenttia, työskenteli vuonna 2009 sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä. Vuonna 2000 työllisten naisten osuus samalla alalla oli 25 prosenttia. Ainoastaan 3,7 prosenttia työllisistä miehistä työskenteli sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kaikista työllisistä lähes joka kuudes eli 16 prosenttia oli sosiaalija terveyspalvelujen toimialalla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö on erittäin naisvaltaista. Koko alalla työskentelevistä naisten osuus oli lähes 89 prosenttia. Sosiaali- ja terveyspalveluissa työskenteli vuoden 2009 lopussa yhteensä henkilöä. Vuosina henkilöstömäärä kasvoi hengellä. Nopein kasvuvauhti oli yksityisissä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Vuonna 2009 sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstöstä valtaosa eli vajaa 74 prosenttia työskenteli julkisissa palveluissa. Yrityksissä oli yli 15 prosenttia ja järjestöissä hieman alle 11 prosenttia sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijöistä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön keski-ikä vuonna 2009 oli 43,5 vuotta sai potilasvahinkokorvauksen Viime vuonna myönnettiin potilasvahinkokorvaus noin 2200 tapaukselle. Yleisimmät korvattavat hoitovahingot olivat sattuneet lonkan ja polven tekonivelleikkauksissa sekä nilkan ja jalkaterän murtumien leikkauksen ja muun hoidon yhteydessä. Potilasvakuutuskeskukselle tehtiin viime vuonna lakisääteisen potilasvakuutuksen perusteella yhteensä 7708 va- hinkoilmoitusta. Määrä kasvoi edellisvuodesta viitisen prosenttia. Korvausratkaisun Potilasvakuutuskeskus teki 7803 tapauksesta. Niistä korvattaviksi potilasvahingoiksi todettiin 2190 tapausta. Korvausprosentti oli 28 prosentin tuntumassa, hieman alle edellisvuosien keskiarvon. Korvatuista vahingoista 92 prosenttia oli hoitovahinkoja. Infektiovahinkoja oli viisi prosenttia ja muita vahinkoja kolme prosenttia. Kaikista korvatuista vahingoista neljännes oli tapahtunut yksityisellä sektorilla ja muut julkisella sektorilla. Korvauksia potilasvakuutuksista suoritettiin viime vuonna kaikkiaan 33 miljoonaa euroa. Viime vuonna keskimääräinen käsittelyaika oli 5,2 kuukautta. Puolet tapauksista ratkaistiin 4,4 kuukaudessa. Suomen potilasvakuutusjärjestelmän aloittamisesta tulee toukokuussa kuluneeksi 25 vuotta.. 10 super

11 Sähkösavuke sumuttaa lainsäädäntöä ja viranomaisia teksti jukka järvelä Sähkösavuke on aiheutunut päänvaivaa valvoville viranomaisille. Muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Valvira odottavat sähkötupakasta lisää tutkimustuloksia ennen kuin ne luottavat tuotteen turvallisuuteen ja mahdollisiin hyötyihin. Toistaiseksi sähkösavukkeen hyödyistä tai haitoista on varsin niukasti tieteellistä näyttöä. 123rf Sähkösavuke on perinteistä savuketta muistuttava, imeskeltävä ja höyryä tuottava akullinen laite, jossa ei ole tupakkaa, mutta jonka nestepatruunassa voi olla nikotiinia. Joidenkin sähkösavukkeiden päässä on valo muistuttamassa oikean savukkeen palavaa päätä. Tieteellisiä todisteita sähkötupakan vaikutuksista terveyteen on vasta vähän. On väitetty, että tuote on turvallinen ja auttaisi tupakoinnin lopettamiseen. Tästä ei juuri ole tutkimusnäyttöjä. Maailman terveysjärjestön mukaan ei ole poissuljettua, että kattavien tutkimusten jälkeen sähkötupakkaa voitaisiin käyttää apuna tupakoinnin lopettamiseen. Toistaiseksi tuotteet ovat epätasalaatuisia ja niissä käytettävät monenlaiset nesteet eivät aina vastaa ilmoitettua. Sähkösavukkeen käyttö on Suomessa vielä vähäistä. Joissakin Euroopan maissa sähköinen savuke on kielletty. Sähkötupakan pelätään muun muassa toimivan porttina oikeaan tupakkaan. Sähköiseen savukkeeseen on suhtauduttu työpaikoilla eri tavoin. Työterveyslaitos on sitä mieltä, että sähkötupakkaa tulisi kohdella samoin kuin oikeaakin savuketta eli sen käyttöä tulisi rajoittaa samalla tavalla. Sähkösavuke on Suomessa lääke, joko reseptilääke tai itsehoitolääke riippuen nikotiinimäärästä. Suomessa yhdelläkään valmistajalla ei ole lupaa myydä tuotetta lääkkeenä, mutta itsehoitolääkkeenä sitä voi hankkia ja tuoda maahan. Sähkötupakka ei ole tupakkatuote, joten sitä eivät koske tupakka- ja tupakointisäädökset. Tupakkalain mukaan tupakkajäljitelmän ja tupakan vastikkeen mainonta, epäsuora mainonta ja muu myynninedistäminen on kuitenkin kiellettyä. Sähkötupakkaakaan ei siis saa mainostaa. Onko sähkösavuke merkittävä ongelma vai vain median esiin nostama asia, ylilääkäri Antero Heloma Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta? Aika paljon mukana on tuota mediajuttuakin. Sähkösavukkeen käyttäjämääristä ei ole tietoa, mutta uusimmissa kyselyissä sitäkin on jo kysytty. Oletettavasti käyttäjien määrä on samansuuruinen kuin nuuskankin eli yhdestä kolmeen prosenttia työikäisestä väestöstä. Eräässä artikkelissa on väitetty, että Saksassa käyttäjiä olisi yli miljoona, mutta en usko, että meillä sähkösavuke olisi suhteessa yhtä suosittu. Mitä sähkösavukkeen ominaisuuksista tiedetään? Haittavaikutukset todennäköisesti ovat pienempiä kuin perinteisellä savukkeella. Tarvittaisiin lisätutkimuksia siitä, soveltuuko se tupakoinnin lopettamiseen. Patruunoissa käytettävät nesteet ovat erilaisia, niiden koostumus vaihtelee ja niiden tuotetiedot on monessa tapauksessa todettu epäselviksi, joten on vaikea sanoa tarkkaan, miten iso sähkösavukkeen terveyshaitta on.. Käsitykset työkyvystä parantuneet Suomalaisten näkemys omasta työkyvystään on nyt valoisampi kuin kolme vuotta sitten. Epävarmuutta omasta työkyvystään kokevien työntekijöiden määrä on selvästi vähentynyt kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi yli 60-vuotiaissa. Suurimmaksi uhkaksi työkyvylleen suomalaiset kokevat liian kovan työtahdin ja työn vaatimukset. Alle 40-vuotiailla työn sisällöllä on suurempi merkitys kuin työyhteisöllä. Kolmen vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna kokonaan liikkumattomien osuus oli pudonnut kaikissa ikäryhmissä ja unitilanne parantunut. Riskiryhmien tupakointi oli myös vähentynyt. Yksityisten sairaanhoitopalvelujen hinnat vertailtavissa Kelan verkkosivuilla avatussa palvelussa voi nyt vertailla, kuinka suuria palkkioita eri kunnissa asuvat ovat keskimäärin maksaneet yksityisistä sairaanhoitopalveluista. Tietoja voi vertailla sekä kunnittain että laajempien aluejakojen mukaan ryhmiteltyinä. Tiedoista käy ilmi esimerkiksi, että vuonna 2011 kuopiolaiset maksoivat yleislääkärin 20 minuutin vastaanottokäynnistä keskimäärin 52 euroa ja helsinkiläiset 47 euroa. Gynekologin 20 minuutin vastaanottokäynnistä perittiin oululaisilta keskimäärin 75 euroa, kun taas tamperelaiset maksoivat samasta palvelusta keskimäärin 69 euroa. Polven röntgentutkimuksesta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella asuvat maksoivat keskimäärin 84 euroa ja Etelä-Pohjanmaan alueella asuvat 68 euroa. lisätietoa: super

12 Toukokuun lyhyet Koonnut Jukka Järvelä i n g i m a g e Liikunta ehkäisee pitkiä sairauslomia Rasittavaa liikuntaa harrastavilla on muita pienempi riski pitkiin eli yli kolmen kuukauden mittaisiin sairauspoissaoloihin työstä. Heillä esimerkiksi on muita vähemmän tukija liikuntaelimistön sairauksia sekä mielenterveysongelmia. Mitä rasittavampaa liikunta on, sitä pienempi on sairauspoissaolojen riski. Tiedot on kerätty noin 6000:lta yli 40-vuotiaalta Helsingin kaupungin työntekijältä runsaan viiden vuoden aikana. edilex Appelsiinin mehu on hyväksi verisuonille Päivittäinen appelsiinimehun juominen saattaa parantaa verisuonten toimintaa ja vähentää tulehdusta, tuore italialaistutkimus vihjaa. Tutkimuksessa tämä havaittiin aikuisilla, joilla oli sydänsairauksien riskitekijöitä, joten appelsiinimehu näyttäisi auttavan etenkin riskiryhmäläisiä. Hedelmien on pitkään tiedetty pienentävän sydän- ja verisuonitautien riskiä muun muassa laskemalla verenpainetta. duodecim Uni tehostaa uuden oppimista Uusien asioiden mieleen painaminen onnistuu paremmin, jos päälle nukkuu kunnon yöunet, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa. Näin ollen koululaisten kannattaisikin kerrata koealueensa vielä illalla ennen nukkumaanmenoa. Yhdysvaltalaisten havainnot perustuvat kokeeseen, jossa kaksisataa vapaaehtoista opiskelijaa sai opeteltavakseen sanapareja joko aamuyhdeksältä tai yhdeksältä illalla. Vuorokauden kuluttua sanaparien opettelusta, kun kummatkin ryhmät olivat nukkuneet yöunet sekä valvoneet yhtä paljon, testitulokset olivat selvästi parempia siinä ryhmässä, joka oli nukkunut yöunensa heti sanaparien opettelun jälkeen. duodecim Limu ja sokeri vievät kohti sydänvaivoja Paljon sokerilimuja ja huonoja hiilihydraatteja nauttivien lasten pienissä verisuonissa näkyy muutoksia, jotka aikuisilla ennustavat sydän- ja verisuonitautien kehittymistä. Muutokset nähdään silmien pikkuvaltimoissa ja pikkulaskimoissa. Huonoja hiilihydraatteja löytyy esimerkiksi vaaleasta leivästä, ranskalaisista perunoista ja valkoisesta sokerista. duodecim tiesitkö: 91 prosenttia suomalaisista kannattaa väkevien alkoholijuomien myymistä vain Alkon myymälöissä. Geenimuutos altistaa influenssalle Tutkijat ovat löytäneet ihmisen ja hiiren perimästä geenimuutoksen, joka kasvattaa riskiä sairastaa influenssa niin vakavana, että tarvitaan sairaalahoitoa. Puutteellisesti toimivan IFITM3-geenimuodon kantajien elimistö ei tuota lainkaan normaalia IFITM3-proteiinia, joka hillitsisi influenssaviruksen lisääntymistä. Tällaisia ihmisiä on väestöstä noin 0,3 prosenttia. nature online 12 super

13 huhtikuun kysymys oli: Mitä Mieltä Vastaus kuukauden kysymykseen. Äänestitkö SuPerin vaaleissa? kyllä 86 % en 14 % Kyllä, koska äänestäminen oli helppoa! ehdokas on tuttu ja luotettava. minulla on yksi ääni ja se voi olla ratkaiseva ääni. se on oikeus ja velvollisuus. kuuluu perusoikeuksiin demokratiassa. halusin olla mukana vaikuttamassa valintaan. halusin osallistua arpajaisiin. omien etujen käyttäminen on tärkeää äänestän aina, kun minulla on mahdollisuus. oman ehdokkaani kautta voin viedä asioita eteenpäin. haluan vaikuttaa ja olla aktiivinen. vaikuttaminen kannattaa. superilaisen velvollisuuteen kuuluu äänestäminen. En, koska en tunne ketään ehdokasta ja kuva ei kerro paljoa. tilaisuus meni ohitse huomaamatta. olen niin uusi jäsen, etten ehtinyt perehtyä. eipä löytynyt kiinnostavaa ehdokasta. en oikein osaa innostua näistä. uusi kuukauden kysymys löytyy liiton jäsensivuilta. kaikkien 1. kesäkuuta mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden pyyhe-saippuasetti. huhtikuussa setin voitti miia kallinen joensuusta. onnittelut! muut lehdet Suomalaisista jo yli puoli miljoonaa sairastaa diabetesta, ja tyypin 2 diabetes johtuu lähes aina liikunnan puutteesta. Tämä on valtava haaste kansantaloudelle. toimitusjohtaja mika flink apteekkari 4/2012 Harvemmin enää tapaa sellaista perusjuoppoa, jonka ainoa ongelma on runsas alkoholin käyttö. päihdetyötä tekevä sairaanhoitaja tiina hakala sairaanhoitaja 4/2012 Ei kukaan kieltolakia kaipaa, kohtuukäyttö on hyvä. sisäasiainministeri päivi räsänen sininen aalto 1/ vuotta sitten Liitto piti kevätkokouksensa Kuopiossa. Valtuusto hyväksyi liitolle kahdeksan piiriä, jotka toimivat ammattiosastojen yhteistyöeliminä. Pääkirjoituksessa pohdittiin ajan mukaisesti asevarustelun vaikutuksia. Sen otsikko oli Apuhoitajaliiton jäsenet rauhan puolesta. Sisäsivuilla haastateltiin liiton jäseniä, jotka olivat huolissaan suurvaltojen välisestä jännitteestä ja lastensa tulevaisuudesta tässä tilanteessa. Apuhoitajat kokevat rauhatyön tärkeänä, sillä jos maailmanrauha järkkyy, ei millään enää ole väliä. apuhoitajalehti 5 / 1982 super

14 Lähi- ja perusruokaa superilaiseen makuun Puurosta voimia koko päiväksi teksti ja kuva henriikka hakkala Mikropuurosta ei ole haastajaksi lähihoitaja Katja Katiskon hellästi hauduttelemalle puurolle. Sitä kehuvat niin oma poika, aviomies kuin esimieskin. Katja Katiskon työmatka punaisesta omakotitalosta vihtiläiseen Vanjärven päiväkotiin on viiden kilometrin mittainen. Pyöräkelejä tässä odotan, Katja sanoo ja silmäilee ikkunasta näkyvää peltomaisemaa. Tai yksinhän voisi jo mennäkin, mutta kun täytyy ottaa tuo meidän Tuomas myös mukaan. Hän käy siellä samassa päiväkodissa. Katja työskentelee päiväkodin alkuluokassa. Se on esikoululaisten ja ensimmäistä ja toista luokkaa käyvien yhteinen ryhmä. Työpäiviin mahtuu niin sekaryhmiä aamupäivisin, aikaa oman ryhmän kanssa iltapäivisin kuin toimintaa esikoululaisten kanssa päiväkodin puolella. Työ on minulle kyllä todella mieluisaa. Aloitin täällä erityisavustajana, sitten ylenin lastenhoitajaksi ja olen tehnyt myös lastentarhanopettajan sijaisuuksia. Se on ollut antoisaa. Samassa talossa toimii myös kyläkoulu, jonka kanssa tehdään paljon tiivistä yhteistyötä. Koululaiset ja päiväkotilaiset viettävät esimerkiksi yhteisiä ilmaisuaamuja ja joulujuhlia. On todella kivaa, että päiväkodista voi siirtyä samojen kavereiden kanssa tuohon koulun puolelle. Ruokailu töissä hoidetaan esimerkkiruokailuna, aikuiset ja lapset syövät yhdessä ja tomerat isommat auttavat pienempiä. Katja valmistui lähihoitajaksi jouluna 2005 ja suuntautui opinnoissaan vanhustyöhön. Vanhukset ovat edelleen lähellä Katjan sydäntä, mutta pienen pojan äidin piti ajatella myös arjen sujumista valitessaan yökön töiden ja päivätyön välillä. Kahdessa vuorossa tehtävä päivätyö mahdollistaa myös jatkoopiskelun, jota hän on aloittelemassa. Toukokuun alussa tulee oppisopimusopettaja käymään ja alan käydä sitä lasten ja nuorten suuntautumisvaihtoehtoa oppisopimuksella. Olen ehkä ajautumassa lapsuusaikaiseen unelma-ammattiini opettajaksi, vaikken ole siihen erityisesti hakeutunutkaan, Katja nauraa. Katja Katisko puuhaa mielellään myös ammattiosaston tehtävissä. Hän on sekä SuPerin Vihdin ammattiosaston jä- sen että varapääluottamusmies. Lisäksi olen mukana SuNu-toiminnassa, josta tykkään aivan älyttömästi. Meillä on mahtava työryhmä. Siellä vaihdetaan ideoita ja kokemuksia, pettymyksiä ja onnistumisia. Paljon on tietysti kiinni myös ammattiosastosta, että miten sitä toimintaa järjestetään. Pyrin kyllä kovasti olemaan aktiivisena. Se näkyykin, sillä Katjan esimerkki on houkutellut ammattiosastoon mukaan uusia nuoria jäseniä. Yksi heistä on hyvä ystäväni ja hän on ainakin aivan täpinöissään lähdössä mukaan Lähihoitajat laineilla -risteilylle nyt perjantaina. Hän työskentelee yksityisellä puolella ja on kiinnostunut myös ryhtymään luottamusmieheksi. Elämään on viime aikoina mahtunut myös paljon surua. Siksi on erityisen hienoa huomata, mitä kaikkea sitä onkaan saanut aikaan, Katja tuumii. Taloa on remontoitu, kokouksissa käyty, lasta kasvatettu ja töissä edetty vaativampiin tehtäviin. Kun siltä kannalta asiaa miettii, mitä kaikkea onkaan ollut, niin minähän olen ollut ihan super-aktiivinen! Työpaikallaan Katja Katisko on ohrapuuroasiantuntija. Minä olen ainoa, joka tykkää laittaa sitä. Päiväkotiin menen usein aikaisemmin, jos laitan puuroa kiehumaan. Esimieskin saattaa sanoa, että kerrankin on oikein hyvää. Kotona pöydän ääreen käyvät aviomies ja kohta neljävuotias Tuomas, joka syö puuroa miesmäisellä ruokahalulla aamuin illoin. Siitä kasvava poika saa energiaa. Eikä lapsen ennakkoluuloisuus estä syömästä erilaisia hiutaleita, kunhan ne on haudutettu hyvin. Toissailtana keitin Tuomakselle puuron ja ajattelin, että siitä jäisi itsellekin, mutta poika vetäisi sen kaiken melkein seitsemän desiä puuroa. Hän kyllä tykkää ja minä teen puuron mielelläni pitkän kaavan mukaan. Kun laitan mukaan lisäkuituja, niin ne eivät sitten maistu sieltä läpi. Mieskin kehaisee haudutettua puuroa. Yleensä aamulla töihin lähtiessä lautasella on mikropuuro, mutta Katjan hauduttama on kyllä tosi hyvää.. 14 super

15 Lisäkuidulla ryyditetty kaurapuuro kahdelle 7 dl vettä reilu 1 dl kaurahiutaleita reilu 1 dl ruishiutaleita 1 dl kauraleseitä Lisää puuroon lopuksi loraus maitoa, jolla puurosta tulee pehmeä ja tukevampi. Sekoita vielä joukkoon suola tuomaan maut esiin. Maukkaan ja mahalle hyvän puuron kaveriksi käyvät mainiosti niin sokeri, voisilmä, hillo kuin mehukeittokin. Loraus maitoa makua pyöristämään Suolaa maun mukaan Kiehauta raikas vesi kattilassa ja lisää siihen samalla hämmennellen hiutaleet ja leseet. Anna puuron hautua matalassa lämmössä 20 minuutista puoleen tuntiin, jotta erilaiset hiutaleet ehtivät kypsyä ja maut sekoittuvat. super

16 Hoitokodin ohjaaja on tuhattaituri teksti liisa uusiniitty kuvat esko soini Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten hoitokoti on rankka, mutta monipuolinen työpaikka. Ohjaaja Pirjo Pohja voi käyttää työssään kaiken osaamisensa intialaisesta päähieronnasta lääkkeiden annostukseen. Hänen työpäivänsä ei ole yksitoikkoinen. Kello on seitsemän ja Vehkoon hoitokoti alkaa heräillä työntäyteiseen aamuun. Yövuoroaan lopetteleva ohjaaja Arttu Koskela, hoitokodin johtaja Ritva Peräaho ja ohjaaja Pirjo Pohja pitävät toimistossa aamupalaveria. He vaihtavat tietoja yön kuulumisesta ja asukkaiden voinneista. Koskelan ja Peräahon poistuttua Pirjo Pohja vilkaisee tietokonetta, jonne edellispäivän tapahtumat on tallennettu. Hänestä yhtä tärkeä tietolähde on iso mustakantinen vihko. Tämä on tuuletusvihko. Merkitsemme ylös kaikki työvuorojen tapahtumat. Vasemmalle puolelle kirjoitamme, jos jokin oikein harmittaa. Helpottaa, kun asiat saa kirjoitettua ylös, Pirjo sanoo ja selaa vihkoa. Ovelle koputellaan. Talon 22 asukkaasta monet haluavat aamulääkkeensä mahdollisimman pian. Pirjo tunnistaa koputtajat eikä hoppuile. Aamuhetki on työntekijöiden omaa aikaa. Jokaisella asukkaallamme on mielenterveys- tai päihdeongelma. Työtäni auttaa paljon, kun lähihoitajan opinnoissani suuntauduin mielenterveystyöhön. Vehkoon 25-paikkainen hoitokoti toimii 1942 valmistuneessa vanhainkodissa. Kunnan vanhainkoti lakkautettiin 1986 ja vuosi sen jälkeen tiloihin muutti Vehkoon hoitokoti, josta 2003 tuli uuden omistuspohjan jälkeen Vehkoon Asu- 16 super

17 mis- ja koulutuspalveluyhdistys ry. Asukkaita tulee pääkaupunkiseutua myöten, eniten kuitenkin lähikaupungista Jyväskylästä. Hoitokoti elää omassa rauhassaan 13 kilometrin päässä Multian kirkonkylältä. Naapureita ei näy lähimailla. Lääkkeiden käyttöä valvotaan tarkkaan Kello 7.20 Pirjo avaa lukitun lääkekaapin oven. Jokaisella asukkaalla on kaapissa oma hylly ja hyllyn kohdalla ovessa varmuuden vuoksi valokuva, mikäli lääkkeitä sattuu jakamaan uusi työntekijä tai sijainen. Ensimmäinen tulija on ärtynyt. Hän moittii asukastoveriaan sadistiksi. Oletko saanut nukutuksi, Pirjo kysyy rauhallisesti. Asukas sanoo nukkuneensa aamuneljään. Seuraava asukas on paremmalla tuulella, vaikka Pirjo toruu tätä suihkun laistamisesta. Selkä on kipee, kaveri selittelee. Hän ottaa itsestään kokeen, jolla seurataan veren sokeriarvoja. Mies vaikuttaa omatoimiselta. Hän pistää itse myös insuliinipiikkinsä. Pirjo seuraa vieressä, että kaikki onnistuu ja sanoo, että asiakkaita kannustetaan mahdollisimman paljon omatoimisuuteen. super

18 Työnantaja koulutti Pirjo Pohjan intialaiseksi päähierojaksi. Rentouttavaan hierontaan riittää halukkaita. 2. Entiseltä ammattiompelijalta käy housunpuntin lyhennys sujuvasti. Erilaiset askareet saavat työvuoron kulumaan nopsaan. 3. Taiteellinen asukas ikuisti Pirjo Pohjan Kymmenkunta asukasta on käynyt ripeään tahtiin hakemassa aamulääkkeensä. Pirjo lukitsee kaapit ja lähtee herättelemään toisia. Unisia kasvoja ilmaantuu ovelle. Kahdeksaan mennessä ohjaaja on jakanut lääkkeet kaikille tarvitseville. Meillä on aika vähän fyysistä sairaanhoitoa. Jaamme lähinnä lääkkeitä ja tarkkailemme veren sokeria. Mielenterveyslääkitystä annetaan myös injektioina, koska se vaikuttaa pidemmän aikaa, Pirjo kertoo. Nollan promillen hoitokoti Heti kahdeksan jälkeen tulee yllättävä työtehtävä: osa asukkaista joudutaan seulomaan, koska on syytä epäillä, että taloon on kulkeutunut kiellettyjä aineita. Pirjo vetää hansikkaat käteensä ja lähtee oman seulottavansa perään. Pissakoe otetaan vessassa ohjaajan valvovan silmän alla. Tämä on nollapromillen talo. Se koskee kaikenlaisia päihteitä huumeista alkoholiin ja myös pelaamiseen. Puhelin soi ja lääkäri ilmoittaa sairastuneensa. Multian vastaanotto joudutaan perumaan. Se tietää sitä, että äkillisissä tapauksissa Pirjo ajelee asukkaan kanssa 32 kilometrin päähän Keuruun terveyskeskukseen. Tämä on nollapromillen talo. Se koskee kaikenlaisia päihteitä huumeista alkoholiin ja myös pelaamiseen. Lähin mielenterveyslääkäri on 70 kilometrin päässä Jyväskylässä. Kuljetamme asukkaita myös heidän kotikuntaansa, jos siellä on hyvin toiminut hoitosuhde. Talossa on viisi autoa ja joskus kaikki ovat menossa. Pirjo Pohja on viihtynyt Vehkoossa seitsemän vuotta. Hyväkuntoinen ja työstään kiinnostunut nainen ei haikaile eläkkeelle. Kulkeuduin tänne kotiavustajakurssin harjoittelujaksolla. Pyysin päästä kesätöihin ja minulle annettiin kaksi viikkoa aikaa näyttää, mihin pystyn. Sain jatkaa oppisopimuskoulutuksella lähihoitajaksi. Vehkoon hoitokodissa on toiminnanjohtaja ja kirjanpitäjä mukaan luettuna 15 työntekijää. Heistä kuusi on lähihoitajia. Lisäksi neljällä määräaikaisella työntekijällä on lähihoitajan koulutus. Pirjo siirtyy toisten päivävuorolaisten mukana aamupalalle ruokasaliin. Asukkaat ovat syöneet, mutta monella on asiaa. He eivät häiritse Pirjon ruokarauhaa. Emme eristäydy, vaan olemme asukkaiden saatavilla, hän vakuuttaa. Hyvä ruokakin on hoitotyötä Kello lähenee yhdeksää ja Pirjo siirtyy keittiöön. Hän kietaisee esiliinan eteensä. On se päivä viikosta, jolloin hän valvoo ruuanvalmistamista. Jokaiselle työntekijälle on annettu vastuualueet ja minä vastaan siitä, että talossa riittää syötävää. Laadin viikon ruokalistat ja hoidan tilaukset tukkuliikkeeseen. Kerran vuodessa tarkistetaan, että keittiön budjetti pysyy aisoissa. Pirjo hakee alakerran kellarista perunoita. Hän on koulutettu lähihoitaja, mutta hänelle ei tuota ongelmia pestä perunoita ja häärätä keittiössä. Päinvastoin: 18 super

19 3 4 sarjakuvaan. Rivakasti työstä toiseen paineleva malli on kuvaansa tyytyväinen. 4. Hoitokodissa muistetaan arjen keskellä myös juhlia. Syntymäpäivät kakkuineen ovat viikon kohokohta. Ajattelen tekeväni hoitotyötä myös silloin, kun teen hyvää ruokaa. Ne, jotka ovat tonkineet roskiksia, osaavat sitä arvostaa. Sitä paitsi yhdessä tekemällä voimme jutella aivan eri tavalla kuin pöydän ääressä. Keskustelu on osa hoitotyötämme. Monesti riittää, kun vain kuuntelen. Keittiö on selvästi suosittu paikka ja asukkaat hakeutuvat mielellään rauhallisen Pirjon seuraan. Hän pistää kulkijat nopeasti töihin. Joskus voitaisiin tehdä Pirjon kanssa karjalanpiirakoita, salaattiaineksia pilkkova nainen ehdottaa. Pirjon mielestä mielenterveyskuntoutujien kanssa pärjää pitkälle talonpoikaisjärjellä. Kirjatietoa tarvitaan silloin, kun täytyy tietää, miten sairaus vaikuttaa potilaan käyttäytymiseen. Voimia ja uskoa selviytymiseen Hellalla porisee 15 litran perunakattila ja kahdella paistinpannulla sulaa hiukan kohmeinen jauheliha. Pirjo Pohja hakee Harri Honkosen ruskistamaan jauhelihaa. Honkonen on viihtynyt Vehkoossa neljä vuotta. Olen saanut kasvaa ja vahvistua. Tämän vuoden puolella on tarkoitus siirtyä Keuruulle tukiasuntoon, täysraittiiksi selviytynyt Honkonen kertoo. Keittiöön tupsahtanut Veli-Pekka Perkiö kaappaa Pirjon kainaloonsa. Tämä se on meidän hyvä hengetär. Ollaan samaa ikäluokkaa ja meillä on samanlainen huumorintaju, Perkiö kehuu. Hän on ollut talossa kolmisen kuukautta ja kertoo saaneensa elämänhalunsa takaisin. Vankilat kolunnut mies käyttää aikaansa kuntoiluun ja lueskeluun. Asukkaiden taustat ovat usein rankkoja, mutta Pirjo vakuuttaa, ettei hän kuljettele niitä kotiinsa. Asukkaamme ovat herkkiä ja hienoja ihmisiä, mutta en voi ruveta murehtimaan heidän kohtaloaan. Asukkaamme ovat herkkiä ja hienoja ihmisiä, mutta en voi ruveta murehtimaan heidän kohtaloaan. Pidän myös kotiasiani poissa työpaikalta paitsi kerran, kun olin oikein iloisella mielellä. Kerroin kaikille, että jee, minusta on tullut mummo. Pirjo kehottaa keittiöön poikennutta miestä kantamaan lautaset ruokasaliin. Tämä tottelee kiltisti. Miehellä kävi hiukan huono säkä: Pelasin kuudella eurolla ja tuli kahden viikon kulkukielto. En pääse tukiasuntoon, hän selittää. Pirjo muistuttaa, ettei sääntöjen rikkoja pääse myöskään yhteisille retkille tai uima- ja keilahalliin. Emme tee ihmeitä Mies arvuuttelee Pirjolla, tietääkö tämä mikä erityinen päivä tänään on. Pirjo ei arvaa, koska miehellä ei voi olla syntymäpäiväkään. Mun poika täyttää 21 vuotta! Pirjo onnittelee ylpeää isää. Me emme paranna täällä ketään, mutta me autamme ihmisiä jaksamaan ja pääsemään eroon pelaamisesta, päihteistä ja ylimääräisistä lääkkeistä. Perussairauksia kuten skitsofreniaa emme paranna. Emme ole ihmeidentekijöitä, Pirjo sanoo ja super

20 voitelee isoa uunipannua. Ylihuomenna on erään asukkaan syntymäpäivä ja talo tarjoaa täytekakkukahvit. Puoli kahdentoista aikaan asukkaat ja henkilökunta siirtyvät ruokasaliin. Ateria kuuluu talon tarjoamiin työpaikkaetuihin. Vartissa Pirjo on syönyt ja hän palaa toimistolle. Hän selvittää asukkaan lääkärinlaskua ja lähettää sen edelleen tämän edunvalvojalle. Nämä ovat niitä pakollisia postituksia ja kirjaamisia, joita pitää hoitaa. Seuraavaksi Pirjo Pohja piipahtaa talon alakerran liinavaatehuoneeseen katsomaan, onko sinne tuotu korjattavaa. Yhdet housut löytyvät ompelukoneen vierestä. Entisenä ompelijana hän napsaisee tottuneesti saksilla liian pituuden ja ompelee saman tien lahkeiden suut. Asukkaat ostavat vaatteita kirpputorilta ja pyytävät minua korjaamaan niitä tai ompelemaan napin. En voi ajatella, että kello se ja se ompelen esimerkiksi napin. Teen eteen tulevat työt siinä järjestyksessä, kun on aikaa. Työni on toisinaan hyvin hektistä. Välillä on hienoa rauhoittua ompelukoneen ääreen. Päähieronta ja istumatanssia Pirjo palaa keittiöön katsomaan, miten uunissa oleva täytekakun pohja edistyy. Asukas tulee pyytämään lääkettä. Toisaalla Harri Honkonen odottaa malttamattomana ohjaajan lupaamaa intialaista päähierontaa. Pirjo tarkistaa asukkaan kansion, ottaa lukitusta kapista lääkkeen ja annostelee sen injektioruiskuun. Työ vaatii melkoista tarkkuutta. Lääkkeiden kanssa pitää varmistaa vielä varmistamasta päästyä, hän selittää. Kello lähenee puolta yhtä ja Pirjo kiirehtii Harri Honkosen huoneeseen. Mies asettuu tuolille kasvot ikkunaan päin. Hieronnan aikana ei keskustella, vaan hierottava voi rentoutua, kaksi vuotta sitten intialaisen päähierontakurssin käynyt Pirjo sanoo. Pirjon avuihin kuuluu myös leikata miesten hiukset. Työnantaja kustansi hänet lisäksi musiikin tahdissa toteutettavalle istumatanssikurssille. Erikoistaidoista ei makseta erikseen. Teen kaiken talon ajalla osana työtäni, Pirjo sanoo. Koulutusta tuetaan Työntekijämme ovat tosiaan tuhattaitureita. Ehkä meille valikoituu niitä, jotka pystyvät hyödyntämään taitojaan jokapäiväisessä työssään, hoitokodin johtaja Ritva Peräaho kiittää. Hän haluaa pitää kiinni hyvistä työntekijöistään tukemalla heidän koulutustaan. Kun Pirjo halusi kouluttautua intialaiseen päähierontaan, talo järjesti hänelle ajan. Asukkaamme ovat haasteellisia ja työntekijältä vaaditaan pitkäjänteisyyttä. Kun päihteiden käyttöä on jatkunut vuosia, ei muutosta pidä odottaa muutamassa kuukaudessa, Peräaho tähdentää. Kello kolmetoista on alkamassa koko talon yhteinen viikkopalaveri, johon kaikki asukkaat ja työntekijät osallistuvat. Hoitokodin toiminnan lähtökohta on yhteisöllisyys. Yhdessä pohditaan muun muassa arjesta selviämistä ja omaa mielialaa. Asukas pitää aluksi nimenhuudon. Jos joku puuttuu, hänet noudetaan. Joku valittaa lääkityksen vaikutusta, toinen ei osaa päättää, lähteäkö retkelle. Pari kaveria yrittää lähteä kävelemään, mutta Peräaho hakee heidät napakasti takaisin. V maista porukkaa, toinen ärisee, mutta kävelee kiltisti paikalleen. Palaveri kestää noin tunnin. Pirjolla on vielä tunti työaikaa. Hän haluaisi mennä asukkaiden kanssa ulos, mutta lähtijöitä ei ilmaannu. Ohjaaja vie suihkusta pinnanneen pesulle. Hän valvoo, että tämä pukeutuu puhtaisiin vaatteisiin ja vie likaiset vaatteensa pesuun. Työpäivä päättyy kello 15 ja Pirjo Pohja ajelee kotiinsa Multian keskustaan. Dex-koira kaipaa jo ulkoiluttajaa.. Tänään töissä kuka Multialainen Pirjo Pohja, 59, valmistui lähihoitajaksi 2007 Jyväskylän ammattioppilaitoksen Keuruun toimipisteestä. Opinnoissaan hän suuntautui mielenterveystyöhön. työ ja työura Koko hoitajauransa Pirjo on työskennellyt Vehkoon Hoitokodissa. Aikaisemmin hän ompeli Multialla 25 vuotta merkkifarkkuja ja kouluttautui työttömäksi jouduttuaan hotelli- ja ravintola-alalle sekä kotiavustajaksi. perhe Aviomies ja kolme poikaa, yksi lapsenlapsi, kääpiösnautseri Dex. harrastukset Liikunta, agility, hiihto, uinti, ravit. parasta työssä Monipuolisuus, mukavat ihmiset, ei kahta samanlaista työpäivää. haasteita työssä Nyt pitää oikein keksiä Raskasta on vastuu, jota meillä on tosi paljon. Muttei sekään ole mitenkään ikävää. 20 super

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Palveluvaliokunta Raija Inkala 15.10.2014 PERHEHOIDOSTA YLEISTÄ tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Infektio uhka potilasturvallisuudelle

Infektio uhka potilasturvallisuudelle Infektio uhka potilasturvallisuudelle JAANA INKILÄ POTILASASIAMIES HUS, HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUE 39. VALTAKUNNALLISET SAIRAALAHYGIENIAPÄIVÄT 12.3.2013 Potilasasiamiestyö 2 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1 OTA OTA TALTEEN! HYVINVOINTIISI. TUTUSTU JA HAE WWW.PHT.FI AIKUISILLE PERHEILLE Hyvinvointijaksot 1 VUODEN -HYVINVOINTIJAKSOJEN HAKU HAKU ALKAA 15.10.2013 TUTUSTU UUSIIN JAKSOIHIN JA TARJONTAAMME VERKKOSIVUILLAMME

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Lakiesityksen taustaa

Lakiesityksen taustaa Lakiesityksen taustaa Vanhuspalvelulaki ollut esillä vuosikymmenet (n.30) Väestön ikääntyminen - 65 vuotta täyttäneitä yli miljoona, - väestön keski-iän nousu - ikäpyramidin huippu huonokuntoisempi Lakiesityksen

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi 15.12.2009 1 (5) Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriön opas Turvallinen lääkehoito Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Attendo Oy turvallinen työnantaja Suomen suurimpia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työnantajia Osa Attendo-konsernia, joka on Pohjoismaiden suurin hoivapalveluiden

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Seudullinen ikäihmisten perhehoito. Satakunnan Vanhusneuvosto 3.12.2015. Maarit Haverinen

Seudullinen ikäihmisten perhehoito. Satakunnan Vanhusneuvosto 3.12.2015. Maarit Haverinen Seudullinen ikäihmisten perhehoito Satakunnan Vanhusneuvosto 3.12.2015 Maarit Haverinen Perhehoito Perhehoitoa säätelee Perhehoitolaki (2015) Käsittää kaikki perhehoidon asiakasryhmät: Lapset Henkilöt,

Lisätiedot

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012 Ajankohtaista päihdepolitiikasta Kristiina Hannula 24.3.2012 2 Kansanterveysjärjestöjen ja alkoholielinkeinon suhde Terveyden edistämisen keskuksen Päihde-ja mielenterveysfoorumin nimeämä työryhmä pohti

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Hoivaa ja huolenpitoa perheessä Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella LLKY:n valmentamassa ja hyväksymässä

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 Miten infektiontorjunnan laatua voidaan mitata ja arvioida pitkäaikaishoitolaitoksissa Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 NÄKÖKULMIA LAATUUN JA LAADUN

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, Ohjelma Johtaja Pirkko Nuolijärvi, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Avaussanat Saija Pyhäniemi & Ulla Tiililä, Kotus: Lastenhoitoa vai kirjaamista? Tuloksia kyselytutkimuksesta Puheenjohtaja Anne Liimola,

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Pepén tie uuteen päiväkotiin

Pepén tie uuteen päiväkotiin Pepén tie uuteen päiväkotiin Tämä on tarina kunnan päiväkodin rakentamisesta. Päättävistä aikuisista, kunnan sedistä ja tädeistä, päiväkotia odottavista lapsista sekä päiväkotien rakentajasta. MEIDÄN

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

A. VAKINAISET TOIMET:

A. VAKINAISET TOIMET: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 18.3.2013 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset ja määräaikaiset toimet:

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot