60 Ikäsirkus virkistää Lempäälässä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "60 Ikäsirkus virkistää Lempäälässä."

Transkriptio

1 5 2012

2 Sisältö 5 / Lasten hyvän perushoidon tarve ei vähene. 43 Uusi sarja käsittelee ravitsemushoitoa. 16 Pirjo Pohja on ikuistettu sarjakuvaan. 60 Ikäsirkus virkistää Lempäälässä. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajaehdokas Silja Paavola esittäytyy 28 SuPerin ja Juhani Palomäen merkkipaaluja 29 Arvioita Palomäestä 32 Kun koti on tuttu ja vieras 52 Aika hyvä työpaikka Tampereelta 54 Asiaa ergonomiasta 56 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 6 Ikälakiehdotus ei sisällä mitoituksia 8 Kirjaamiseen yhteiset mallit 10 Vanhuksille perhehoitoa 11 Sähkösavuke puhuttaa 12 Toukokuun lyhyet 13 Näin vastattiin! 13 Lehtikatsaus 14 Lähi- ja perusruokaa: kaurapuuro kahdelle 16 Pirjo Pohjan monipuolinen työ 21 Oikea tutkinto nimineulaan 22 Juhani Palomäki jäähyväishaastattelussa 2 super Lasten perushoidon arvo säilyy 38 Hyvä hoitaja osaa rauhoittaa 39 LH Tuomo Tumppi Valokainen 40 Keitä ovat STTK-Opiskelijat? 41 Joukko sunuja kaipaa seuraa 43 Ruokavaliohoidon mahdollisuudet 44 Sydämen hyvä ravinto 47 Palasia sieltä täältä 48 Lääkkeiden annosjakelu 50 Ankkuri-projekti auttaa pudonneita 58 Superristikko 59 Lähihoitaja Kähönen 59 Paras juttu vastaa kyselyyn! 60 Sirkustemppuja Ehtookodossa 64 Jäsenrekisteri tiedottaa 65 Siskon pakina 66 Työttömyyskassan ajankohtaiset 71 Näkemiin liittohallitus 72 Kuulumisia 74 Luonnossa 75 P.S. Kurikasta 32 Muistisairauksien sarjan viimeisessä osassa pohditaan ympäristöä ja teknologiaa.

3 Pääkirjoitus Leena Lindroos super 59. vuosikerta Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax päätoimittaja Leena Lindroos taittava toimittaja Jukka Järvelä toimittajat Marjo Sajantola Sonja Kähkönen Henriikka Hakkala vierailevat kirjoittajat Anne Kärkkäinen, Mikko Rinta, Päivi Topo, Liisa Uusiniitty, Antti Vanas kannen kuva Juhani Palomäen kuvasi Elsa Vihmari-Henttonen ulkoasu Timo Numminen Joonas Väänänen Jukka Järvelä painos kpl ilmoitukset Sonja Kähkönen osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus Ketä olisi haitannut? Odotettu vanhuspalvelulakiesitys on saatu valmiiksi. Hoitohenkilöstön määrää linjaavaa mitoitusta esityksessä ei ole. Riittävän henkilöstön todetaan kyllä olevan palvelujen keskeinen laatutekijä, mutta esityksen mukaan se ei sellaisenaan takaa, että iäkäs henkilö todella saa tarpeitaan vastaavat laadukkaat palvelut. Lakiesityksessä vedotaan tuoreeseen tutkimustietoon, jonka perusteella henkilöstön määrä ei korreloi palvelun laadun kanssa. SuPerin tekemissä selvityksissä asia painottuu toisin: tekijöitä ei kerta kaikkiaan ole tarpeeseen nähden riittävästi ja hoidon laatu kärsii. Olettaisi, että lakiesitykseen mitoituksen vaihtoehdoksi kirjattu lauseke henkilöstöstä, jonka määrä, asiantuntemus ja tehtävärakenne vastaavat iäkkäiden asiakkaiden lukumäärää ja toimintakyvyn edellyttämää palvelun tarvetta, olisi jo nyt hoitotyön peruslähtökohta kaikkialla. Lakiehdotukseen sisältyy asetuksenantovaltuutus, jonka mukaan tarvittaessa voidaan antaa tarkempia säännöksiä muun muassa henkilöstöstä. Mitä pitäisikään tapahtua, että oltaisiin tarvittaessa-tilanteessa? Jo nyt hoitajat kiirehtivät kengännauhat auki kodista toiseen uteliaisuuskäynnille, kuten lähipiirissäni kotihoidon palvelujen avulla elävä henkilö sanoo: tulijoilla ei ole aikaa juuri mihinkään ja aina tiukemmaksi menee, vahvistavat hoitajat itse. Ketä siis olisi haitannut, jos mitoituksia olisi esitetty? Aikanaan eduskunta olisi ottanut kantaa ovatko ne tarpeen vaiko eivät. Kuten ottaa nytkin, kun laki syksyllä tulee eduskunnan käsiteltäväksi. Mitään siis ei ole vielä päätetty. Tässä vaiheessa kevättä voidaan muistella menneen margariinimainoksen tapaan, että mitä meillä oli ennen kuin oli Juhania? Puheenjohtaja Palomäki siirtyy eläkkeelle kesällä, lähes 40 vuotta jatkuneen vaikuttajauransa jälkeen. Hän kertoo tunnelmistaan tässä lehdessä. Ajatuksia puheenjohtajan työstä ja persoonasta kuullaan myös läheisiltä yhteistyökumppaneilta. Ehkäpä sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko on oivaltanut oleellisen sanoessaan, että Juhani Palomäki kuvittelee jäävänsä nyt oloneuvoksen päiville, mutta syksyn sateiden tullessa näemme taas, kuinka hän menee tuolla kuin arojänis! kirjapaino ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. super

4 Ajankohtaista Uusimmat kannanotot ja muistamisen arvoiset tapahtumat toukokuu kesäkuu Kalenteri Yhdistyksen taloudenhoidon peruskurssi, Mikkeli, SuPer Kotihoidon koulutuspäivät, Tampere, SuPer Yksityissektorin ABC, Helsinki, SuPer Kansainvälinen perheen päivä Kansainvälinen kulttuurin monimuotoisuuden päivä dialogin ja kehityksen hyväksi Luottamusmiestutkinto, 2. opintojakso, Helsinki, SuPer Puheenjohtajan valmennus, 2. jakso, Helsinki, SuPer Maailman MS-päivä Kansainvälinen tupakaton päivä Maailman ympäristöpäivä SuPerin liittokokous, Helsinki Yhteistoiminta kunnassa, Aktiivi-Instituutin koulutusta, Helsinki Kansainvälinen lapsityön vastainen päivä Toimiston ja kassan aukioloajat kesällä Liiton eri yksiköiden päivystysajat muuttuvat kesäkuukausien ajaksi. Toimisto päivystää kesäkuuta ja elokuuta kello Toimisto on suljettu 2. heinäkuuta 3. elokuuta. Tuolloin edunvalvontayksikkö ja kehittämisyksikkö päivystävät puhelimessa kello ja ja jäsenyksikkö kello Edunvalvontayksikön päivystysnumero on , kehittämisyksikön päivystysnumero on ja jäsenyksikön päivystysnumero on Super työttömyyskassa on avoinna kesä-elokuussa kello Kassan puhelinpalvelu päivystää tuon ajan kello numerossa Toukokuussa liiton toimisto ja työttömyyskassa ovat kiinni helatorstain jälkeisenä perjantaina.. Kuntoremontit uudistuivat Palkansaajalomajärjestöt sekä liikunnan ja terveyden edistämisen asiantuntijat ovat kehittäneet ja uudistaneet työikäisille suunnattua kuntoremonttia. Uudet hyvinvointijaksot starttaavat kesällä. Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT rakentaa parhaillaan 1askel-hyvinvointijaksoja työikäisille ja heidän perheilleen. 1askel korvaa aiemmin järjestetyn kuntoremontti- ja perhekuntolomatoiminnan. Ryhmämuotoisia 1askel-hyvinvointijaksoja työikäisille aikuisille järjestetään ympäri Suomea lähes 30 eri kohteessa. Jaksojen tavoitteena on tukea elämänhallintaa, työssäjaksamista sekä terveyttä ja toimintakykyä. Jakson aikana osallistujille tehdään kuntotestejä, pidetään tietoiskuja, keskustellaan ja liikutaan. Parhaimmillaan jaksolta löytyy kotiin viemisiksi intoa edistää omaa terveyttä ja hyvinvointia. Haku alkaa Hakutiedot löydät osoitteesta ingimage Kuopio Tanssii ja Soi Provinssirock, Törnävä, Seinäjoki Maailman pakolaisten päivä Juhannuspäivä nyt on aika tarkistaa omat jäsentiedot ja ilmoittaa muutoksista. Kirjaudu jäsensivuille ja sitä kautta Web- Lyytiin omiin jäsentietoihin. lähihoitajaksi valmistuvien liittyä SuPerin varsinaisiksi jäseniksi. vierailla SuPerin pisteellä Terve- Sos-messuilla Tampereella ja Maailma Kylässä -festivaaleilla Helsingissä lähettää liittoon ammattiosastojen vuosikertomukset ja tilinpäätökset. onnitella valmistuvia lähihoitajia. hakea Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry:n hyvinvointijaksoille. merkitä kalenteriin Lähihoitaja2012-tapahtuman ajankohta 7.9. kertoa lähialueesi SuPer-Nuorelle, millaiseen nuorten toimintaan sinä haluaisit osallistua. Yhteystiedot löydät tämän lehden Nuorten sivulta, sivu 41. tehdä kesälomasuunnitelmia. 4 super

5 Puheenvuoro Puheenjohtajaehdokas Silja Paavola Asiat muuttuvat, miten SuPer sinä ratkaiset SuPerin liittokokous valitsee uuden puheenjohtajan ja alkaa toisenlainen aikakausi. Millainen sen päättävät jäsenistön valitsemat liittokokousedustajat. Toimintatapani on ollut SuPerin ja superilaisten parhaaksi yhteistyössä muiden kanssa jo nykyisessä työssäni pääluottamusmiehenä. Jatkan sitä, jos tulen valituksi puheenjohtajaksi. Moniin muihin haasteisiin uusi puheenjohtaja joutuu hetimmiten. Nostan esille muutaman asian, jotka odottavat uutta puheenjohtajaa sekä SuPerin päättäviä elimiä, edustajistoa ja hallitusta. Olen valmis vastaamaan näihin ja moniin muihin superilaisille tärkeisiin haasteisiin. Olemme liittona suurien muutosten virrassa. Sen aiheuttajina ovat kuntarakenne-, hoidonrakenne- sekä muut yhteiskunnalliset muutokset. Heijasteet näistä ulottuvat koko maan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuisiin. Vielä ei tiedetä onko järjestäjänä kunta, sosiaali- ja terveysalue, maakunta tai jokin muu organisaation hallintomalli. Superilaisia tämä koskettaa paljon, olemme sitten töissä yksityisellä tai kunnalla, suurin osa superilaisista tuottaa työllään kunnan järjestämiä palveluja. SuPer on tehnyt ehdotuksen sosiaalija terveyspalveluiden organisaatio- ja rahoitusmalliksi, josta kiertueillakin on mielipidettä kyselty. Rahoitusmallista tullaan keskustelemaan pitkään, mutta uusi hoidonrakenne on käsillä. Olen sanonut olevani kunnan omien palveluiden tuottamisen kannalla, ainakin niin kauan kuin Suomen vuotava verojärjestelmä on voimassa. Monikansallinen yhtiö voi veronkierrollaan aiheuttaa ongelmia rahoitusjärjestelmään, tähän on vaikutettava. Haasteena on myös eri työehtosopimusten kehittäminen. Ei yksityinen ole huonompi työnantaja kuin kuntakaan. Yksityinen arvostaa superilais- ten laajaa ammatillista osaamista, mutta toisaalta jättää sen täysimääräisesti hyödyntämättä laajentaen työnkuvaa ruoanlaittoon ja pyykinpesuun. Tämä ei tarkoita, että kunnallisella puolella olisi kaikki hyvin, vaan kunta työnantajana joutuu katsomaan laajemmin kunnan työllisyyttä kuin pörssiyhtiöt. Eri ammattiryhmille on työtä erimuotoisissa hoito- ja hoivapaikoissa, se on tarpeellista ja lisää tuloksellisuutta, mutta hoitoa tarvitsevaa eri-ikäistä ihmistä ei saa unohtaa. Hoitotyöhön tarvitaan lähi- ja perushoitajia. SuPer on omalla työllään onnistunut keräämään luottamuspääomaa, jonka vuoksi sitä kuunnellaan ja kunnioitetaan. Tätä pääomaa tulee kasvattaa ja vahvistaa. Paikallistason asiantuntijuuden lisääminen kouluttamalla pää- ja luottamusmiehiä ja ammattiosaston puheenjohtajia lisää luottamusta ja osaamista. Kaikki superilaiset toimijat ovat liiton kannalta avainhenkilöitä, joita liiton toimistoväen ja puheenjohtajan tulee auttaa ja vahvistaa. Valtakunnan tasolla yhteistyö muiden organisaatioiden kanssa niiden mielipiteitä kunnioittaen ja kuitenkin superilaisuutta edistäen on oleva johtotähti edelleen. Liittona SuPer on rakentava ja ratkaisuja etsivä ammattiliitto, joka on ylpeä ammattitaitoisista jäsenistään. Liiton asiantuntijuuden tulee tulla tavasta tarkastella asioita lähi- ja perushoitajien työn kannalta. Olemme suuri ja kasvava liitto. Saamme mielipiteemme kuulumaan ja lisäämme vaikuttavuutta, kun elämme arvojemme mukaisesti; kunnioitten toisia, vieden rohkeasti superilaisuutta eteenpäin sekä toimien vastuullisesti niin itselle kuin muillekin. Suoraselkäisenä.. superin puheenjohtajaehdokkaat esittäytyvät tällä palstalla kevään lehdissä. mari niemi-saari kirjoitti helmikuussa, henna tuomikoski maaliskuussa, tiia rautpalo huhtikuussa ja silja paavola päättää sarjan. super

6 Uutiset Esillä juuri nyt Lakiluonnos vanhustenhoidosta oli SuPerille pettymys Henkilöstömitoitukset ohitettiin teksti ja kuvat sonja kähkönen SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäen mukaan huhtikuussa julkistettu esitys vanhuspalvelulaista ei turvaa vanhusten hyvää hoitoa. Lakiluonnos ei puutu lainkaan hoitohenkilöstön määrään. Syksyllä punnitaan se, ovatko kansanedustajat rehellisesti ikäihmisten asialla. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä luovutti luonnoksen vanhuspalvelulaista peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonille 19. huhtikuuta. Uusi lakiluonnos ei sisällä henkilöstömitoituksia eli sitovaa määräystä koulutetun henkilöstön määrästä työpaikoilla. Lukuisat selvitykset ovat antaneet tietoa pääongelmasta vanhustenhoidossa eli riittämättömästä hoitohenkilöstön määrästä. Lakiesityksessä olisi pitänyt olla määräys siitä, että kaikilla vanhuksilla on tarvittaessa oikeus hoitoon, Juhani Palomäki sanoo. Puheenjohtaja Juhani Palomäki puhui median edustajille SuPerin tiedotustilaisuudessa lakiluonnoksen luovutustilaisuuden jälkeen. Lakiluonnoksessa mainitaan, että iäkkäitä palvelevassa toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, kelpoisuus ja tehtävärakenne vastaavat iäkkäiden asiakkaiden lukumäärää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta. Mutta miten tämä turvataan käytännössä? Henkilöstömitoitusten sijaan lakiluonnoksessa ehdotetaan asetuksenantovaltuutusta. Se tarkoittaisi sitä, että asetuksella voitaisiin tarvittaessa antaa tarkempia säännöksiä toimintayksikön henkilöstön määrästä ja tehtävärakenteesta, jos palvelujen laadussa ilmenneet ongelmat eivät poistuisi uuden lain avulla. SuPerin mukaan mahdollisuus asetukseen ei ole riittävä toimenpide henkilöstömitoituksen kuntoon saattamiseksi. Lakiluonnoksessa sanotaan, että asetus voidaan säätää tarvittaessa. On selvää, ettei tällaista tarvetta käytännössä tule, kun vastustus mitoituksia kohtaan on niin suurta, sanoo SuPerin kehittämisyksikön johtaja Jussi Salo. Johtamisella ei korvata henkilöstöä SuPer on vaatinut sitovia määräyksiä koulutetun hoitohenkilökunnan määrästä laitos- ja kotihoidossa, jotta vanhuksille voidaan turvata inhimillinen hoito ja työntekijöille inhimilliset työolot. Lakiesityksen mukaan riittävä henkilöstö on palvelujen keskeinen laatutekijä, mutta ei yksin takaa ikäihmiselle laadukasta palvelua. Tätä perustellaan tutkimustiedolla, jonka mukaan henkilöstön määrä ei ole suoraan yhteydessä asiakkaan kokeman palvelun laadun kanssa. Työryhmä pitääkin tärkeänä taitavaa johtamista, töiden järkevää organisointia sekä henkilöstön osaamista ja asenteita. Juhani Palomäki huomauttaa, että johtamisella voidaan parantaa hoidon laatua ja työntekijöiden jaksamista, mutta hyvä johtaminenkaan ei poista riittävän henkilöstömäärän tarvetta. On mahdollista, ettei henkilökunnan lisääminen paranna laatua entisestään niissä tapauksissa, joissa hoitavia käsipareja on jo riittävästi. SuPerin kokemus on kuitenkin se, että kentällä on aivan liian vähän henkilökuntaa. Ilman mitoituksia lakiesityksen hyvät tavoitteet eivät tule toteutumaan ja uhkana on, että vanhusten asema ja vanhustenhoidon tila heikkenevät entisestään. Kotihoito kuormittuu yhä enemmän Lakiluonnoksen laatineen työryhmän lähtökohtana on ollut se, että vanhuk- 6 super

7 Seuraava lehti ilmestyy vasta 19. kesäkuuta Seuraava SuPer-lehti eli kesä-heinäkuun tuplanumero 6 7/12 ilmestyy poikkeuksellisesti normaalia myöhemmin eli vasta 19. kesäkuuta. Syynä on kesäkuuta pidettävä SuPerin liittokokous, jonka tapahtumista ja muun muassa uuden puheenjohtajan valinnasta haluamme kertoa lukijoillemme tuoreeltaan. Lehti 8/12 eli elokuun lehti ilmestyy normaaliin aikaan 3. elokuuta. Kansliapäällikkö ja ohjausryhmän puheenjohtaja Kari Välimäki luovutti lakiehdotuksen peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonille. set asuvat omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Juhani Palomäki yhtyy näkemykseen siitä, että ihmisen on hyvä olla kotona. Hän kuitenkin muistuttaa, että laitospaikkojen alasajon yhteydessä tulee lisätä resursseja kotihoitoon. Laitospaikkoja vähennetään hurjaa vauhtia. Kun päätöksiä niiden vähentämisestä tehdään, tulee samanaikaisesti tehdä päätös siitä, että kotihoitoon turvataan riittävästi henkilökuntaa. Palomäen mukaan paineet kotihoidossa ovat suuret. Hoitavia käsipareja on vähän ja kotihoidossa on yhä huonokuntoisempia vanhuksia. SuPerin selvitys kotihoidon tilasta viime syksyltä kertoo, että tilanne on huolestuttava. Ei ratkaisevia muutoksia Lakiluonnoksessa vanhusneuvostoa pidetään tärkeänä kanavana, jonka avulla ikääntyneen väestön ääni voidaan saada kuuluviin kunnan eri sektoreilla. Juhani Palomäen mukaan vanhusneuvostojen raportoinnit tulisi ohjata arvioitavaksi kuntien tarkastuslautakunnille, jotta niillä olisi painoarvoa palvelujen laadun valvonnassa. Nyt lakiehdotuksessa ei ole mainintaa tarkastuslautakunnan roolista, minkä seurauksena vanhusneuvoston raportointi menee lähinnä tiedoksi kunnan perusturvalautakunnalle ja voi jäädä täysin käsittelemättä. Palomäki huomauttaa, että lakiluonnoksesta jäi puuttumaan myös maininta hoitohenkilökunnan oikeudesta ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista. Ilmoitusvelvollisuutta ja epäkohtiin puuttuneen työntekijän työsuhteen turvaa tulisi korostaa laissa paremmin. Lakiluonnoksen julkistamistilaisuudessa ministeri Maria Guzenina- Richardson kiitteli työryhmää siitä, että se on onnistunut luomaan jotain aivan uutta. Juhani Palomäki näkee asian toisin: Lakiluonnoksessa on jaloja ajatuksia ikäihmisten hyvinvoinnista, terveydestä, toimintakyvystä ja itsenäisestä suoriutumisesta. En kuitenkaan näe työryhmän esityksessä mitään sellaista, mikä ratkaisevasti parantaisi hoitoa ja hoivaa tarvitsevien nykytilannetta. Hallituksen esitys vanhuspalvelulaista annetaan eduskunnalle syksyllä, ja lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2013 aikana. SuPer pyrkii yhä vaikuttamaan siihen, että tulevassa laissa säädettäisiin henkilöstömitoituksesta asetuksella. Jatkossa olemme yhteydessä kansanedustajiin. Toinen tärkeä vaikutuskanava ovat tiedotusvälineet. Asia on varmasti vahvasti esillä mediassa, Jussi Salo arvioi.. STTK ei hyväksy lakkooikeuden rajoittamista Palkansaajakeskusjärjestöt STTK, SAK ja Akava pitävät mahdottomana hyväksyä Euroopan komission julkistamaa ehdotusta, jolla puututtaisiin kansainvälisesti hyväksyttyyn työtaisteluoikeuteen. Palkansaajajärjestöjen näkökulmasta työtaisteluoikeus on perustavanlaatuinen, kansainvälisten sopimusten takaama perusoikeus, jota ei tule rajoittaa. Järjestöt myös muistuttavat, että työrauhaa ylläpidetään ja työtaisteluja vältetään tehokkaimmin työnantaja- ja työntekijäpuolen välisen toimivan vuoropuhelun ja yhteistyön kautta. Perushoitajalle elinkautinen tuomio Helsingin Hovioikeus on tuominnut perushoitaja Aino Nykopp-Kosken viidestä murhasta ja muun muassa murhan yrityksistä elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Nykopp-Koski myrkytti heikkokuntoisia vanhuksia ja anasti heiltä rahaa ja omaisuutta suunnitellusti. Hän käytti teoissaan hyväkseen hoitosuhteeseen liittyvää luottamusta. Nykopp-Koski ei ole SuPerin jäsen. super

8 Uutiset Esillä juuri nyt Tietokoneet varastavat aikaa terveydenhuollossa Tietojärjestelmissä on paljon parantamisen varaa teksti henriikka hakkala Kun tietojärjestelmä takkuaa ja joustaa heikosti erilaisissa käyttötilanteissa, puhutaan puutteista sen käytettävyydessä. Monia terveydenhuollon nykyisiä tietojärjestelmiä on hankala käyttää, mikä heikentää niiden tehokkuutta ja turhauttaa käyttäjiä. Palapelin osat olisi saatava istumaan paremmin yhteen. Tutkija peräänkuuluttaa lisää helppokäyttöisyyttä. Suomalaisessa terveydenhuollossa käytetään useita kymmeniä, jopa satoja erilaisia sähköisiä tietojärjestelmiä. Takeltelevat järjestelmät verottavat hoito- ja hoivatyön ammattilaisilta joka päivä potilaille ja asiakkaille kuuluvaa aikaa. Hankalia käyttökokemuksia rakennetaan silloin, kun käyttäjien näkökulma jätetään huomiotta tietojärjestelmän varhaisessa kehittämisvaiheessa. Hankinnat tehdään sen perusteella, mitä sovellus tai laite voidaan saada tekemään tai mikä olisi edullisinta. Tärkeintä olisi kuitenkin se, että järjestelmä tukisi käyttäjien päättelyketjua ja työprosessia hoitoketjun kaikissa vaiheissa, erilaisissa työympäristöissä ja vaihtelevissa käyttötilanteissa. Tiedon pitäisi liikkua, ei potilaan tai asiakkaan. Vajailla tiedoilla syntyy vaillinaista Terveydenhuollon tietojärjestelmien käytettävyyteen perehtynyt Aalto-yliopiston tutkija, tekniikan tohtori Johanna Kaipio näkee alan järjestelmissä useita ominaisuuksia, jotka lisäävät käyttämisen hankaluutta: Useat ongelmista ovat varsin perustavanlaatuisia ja rikkovat käytettävyyssuunnittelun peukalosääntöjä. Ikkunoita avautuu ja niitä joudutaan erikseen sulkemaan, käyttöliittymän termistö ei ole hoitajan näkökulmasta luontevaa, käyttöliittymissä on paljon ylimääräisiä ja turhia osia, joiden merkitys ja toiminta eivät ole hoitajille selviä. Tällaisella järjestelmällä kirjaamisesta tulee työlästä ja epäluontevaa. Lisäksi se vaatii paljon opettelua ja kuormittaa muistia. Mekaaninen ruudusta ja kentästä toiseen klikkailu turhauttaa. Perushoitaja Pirjo Muje tunnistaa ilmiön omassa työssään espoolaisella terveysasemalla. Eri toiminnot pitäisi avata koodeilla, joiden muistaminen on hankalaa, koska työssäni ajanvarauksessa en kirjaa kovin paljoa. Hakusanatkin antavat usein vääriä vaihtoehtoja. Siksi aika moni kirjaus tulee tehdyksi Muut syyt -luokkaan. Kirjaan juuri niin paljon kun tarvitaan, ja sitä vapaata tekstiä. Käytettävyysongelmat korostuvat entisestään, jos järjestelmän käyttöön ei tarjota riittävää koulutusta ja tukea. Monimutkaisista järjestelmistä on vaikea saada tehoa irti, jos opettelulle ei varata aikaa ja käyttäjä joutuu etsimään ratkaisuja omin voimin. Pahimpana ongelmana pidän ohjelman jatkuvaa tökkimistä. Kaikki vain odottelevat, eikä mitään pysty tekemään. Hulluja tilanteita syntyy myös ohjelmien yhteensopimattomuudesta. Esimerkiksi sairaalan laboratoriolähetteitä ei aina pystytä näkemään täällä terveysasemalla, Pirjo Muje kertoo. Johanna Kaipio arvioi, että ohjelmistokehittäjät eivät ole hahmottaneet riittävän hyvin keitä varten järjestelmiä tehdään ja millaisissa tilanteissa niitä käytetään. Kehitystyötä on tehty toinen silmä peitettynä. Näkisin, että nykytilanne juontaa juurensa käytettävyysosaamisen puutteesta ja osittain myös tahtotilasta. Kehitystyöhön tarvitaan mukaan henkilöitä, jotka osaavat toimia käyttäjien ja teknisten kehittäjien välimaastossa. Lisäksi tarvittaisiin avointa yhteistyötä eri ohjelmistotoimittajien kesken. Nyt samoja ongelmia yritetään ratkaista monessa eri paikassa, jolloin tuhlataan valtavasti resursseja. Käytettävyyssuunnittelu nähdään aivan liian usein ylimääräisenä kuluna, josta saadaan vain vähän käytännön hyötyä ja josta halutaan karsia. Monilla muilla toimialoilla käyttäjälähtöisyys ja hyvä käytettävyys ovat tänä päivänä keskeisimpiä kilpailuvaltteja. Toivon, että kansallisella tasolla koordinoitu kirjaamisjärjestelmien kehitystyö alkaisi mahdollisimman pian. Avoimempi yhteistyö nykyongelmien ratkomiseksi olisi tarpeen terveydenhuollon tietojärjestelmäkehityksessä laajemminkin. Tarvitaan lisää luontevuutta Palvellakseen käyttäjäänsä hyvin tietojärjestelmien, rekisterien ja luokitusten sekä niitä hyödyntävien käyttöliittymien pitäisi tukea ja seurailla käyttäjien ajatus- ja työprosesseja. Tutkimuksessamme huomasimme, että jopa samassa yksikössä työskentelevät hoitajat kirjaavat saman asian monella eri tavalla. Ohjelmiston kehittä- 8 super

9 paikasta riippumatta siellä, missä se on hoitajan arkityön näkökulmasta luontevinta. Tällöin kirjausten tekeminen veisi vähemmän aikaa pois ydintehtävältä eli potilaiden hoitamiselta. Erilaisille yksiköille räätälöidyt mallipohjat voisivat helpottaa kirjaamista. misen näkökulmasta ajateltuna ohjelmiston tulisi ohjata nykyistä paremmin kirjaamaan yhtenäisesti ja oikein, Johanna Kaipio pohtii. Esimerkiksi ohjetekstit tai kirjaamisen vaiheiden näyttäminen samaan tapaan kuin verkkokaupassa asioidessa, oletusarvojen näyttäminen tai pakollisten tietojen merkitseminen voisivat auttaa asiaa. Kansallista kirjaamismallia noudatettaessa hoitotyön prosessi puretaan yläkautta. Hoidon tarpeen ja toimenpiteiden luokituskokonaisuuden FinCC:n pääluokista edetään kohti konkreettisia toimenpiteitä ja tarpeita. Teknisten sovellusten ominaisuudet mahdollistaisivat toisenkinlaisen vaihtoehdon. Hoitajan näkökulmasta olisi luontevinta edetä konkreettisesta abstraktimpaan suuntaan luokituksessa. Käymiemme keskustelujen perusteella tuntumani on kuitenkin, että tämä olisi melko perinpohjainen muutos nykyiseen, Kaipio arvioi. SuPerin suunnittelija Johanna Rosenberg näkee, että helppokäyttöisyyttä ja luontevuutta voitaisiin lisätä kevyemmilläkin toimenpiteillä: Kirjaamisesta luennoidessani ohjaan aina käyttämään jo olemassa olevia yhteisesti sovittuja käytänteitä ja luokituksia. Silloin tieto pysyy informatiivisena kaikille käyttäjille, se on vaivatta käytettävissä myöhemmin ja kaikki tietävät, miten sitä etsitään järjestelmästä. Kirjaaja ei ole tietojärjestelmien ainoa tärkeä käyttäjä. Järjestelmistä saadaan tietoa myös hallinnon tarpeisiin, tilastollisiin tarkoituksiin sekä hoivatyön kehittämisen raaka-aineeksi. Tehokas järjestelmä palvelee kaikkia näitä tarpeita. Lisähaastetta tilanteeseen tuo vielä osin varsin vanhentunut laitekanta. Uudet ohjelmistot eivät aina pyöri kunnolla vanhoissa laitteissa. Johanna Kaipio näkisi mieluusti tulevaisuudessa enemmän kirjaamista mobiileilla päätelaitteilla: Kirjausta tulisi voida tehdä ajasta ja ingimage Kehitystyötä tarvitaan Työ sähköisten tietojärjestelmien kehittämiseksi jatkuu. Vain entistä avoimemmalla yhteistyöllä voidaan saavuttaa kansallisesti käytettävissä oleva, kaikkia hoitoketjun osia ja ennen kaikkea potilasta ja asiakasta palvelevia järjestelmiä. Emme valitettavasti enää ole edelläkävijöitä terveydenhuollon tietojärjestelmien hyödyntämisessä. Hoitotyön prosessiluonnetta ei ole otettu riittävästi huomioon. Hoitotyön koulutuksessa, yliopistoissa ja sairaanhoitopiireissä käytännön työssä on edetty omiin suuntiin yhteisen linjan sijasta, Johanna Rosenberg pahoittelee. Myös Johanna Kaipio muistuttaa yhteisen sopimisen tärkeydestä: Näkisin, että kirjaamisessa noudatettavista käytännöistä tulisi ainakin jollain tavalla sopia myös kansallisesti. Yhteisen näkemyksen tulisi olla perustana ohjelmiston kehittämiselle yhtenäisiä kirjauskäytänteitä ohjaavaan ja tukevaan suuntaan. Hoitotyön kirjaamisen kehittämistä on pohdittu asiantuntijatyöryhmässä, jonka raportti ilmestyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n julkaisuna tänä vuonna. Suositamme kansalliseen kirjaamismalliin sisältyvän FinCC-luokituksen yksinkertaistamista ja vapaan tekstin tuomista ylimmälle kirjaamistasolle. Suositusten tavoitteena on kehittää hoitotyön kirjaamista ja tehostaa kirjatun tiedon moniammatillista hyödynnettävyyttä, asiantuntijaryhmässä puhetta johtanut tietojenkäsittelytieteen professori Pirkko Nykänen kertoo. Toteutus olisi kaksivaiheinen. Ensiksi kokeillaan uutta kirjaamismallia ja toisessa vaiheessa toteutettaisiin tarvittavat muutokset. Saavutettavien hyötyjen ja positiivisen vaikuttavuuden arviointi liittyvät olennaisena ensimmäiseen vaiheeseen. lisätietoa hakusanalla fincc osoitteesta super

10 Uutiset Esillä juuri nyt Vanhusten perhehoitoa maaseudulle Ikääntyvien osuus kasvaa maaseudulla nopeammin kuin muualla Suomessa. Samalla kasvaa myös kysyntä erityyppisille vanhusten asumisvaihtoehdoille. Maa- ja kotitalousnaisten keskus tekee vanhusten perhehoitoa nyt tunnetuksi. Uuden hankkeen tavoitteena on lisätä perhehoidon tunnettavuutta maaseudulla ikäihmisten hoitomuotona, koota tietoa perhehoitajiksi aikoville sekä kannustaa ryhtymään perhehoitajiksi maaseudulle. Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan hoivan ja huolenpidon järjestämistä ympärivuorokautisesti perhehoitajan kodissa. Hoito voi olla jatkuvaa tai lyhytaikaista. Ikäihmisille perhehoito on hyvä ratkaisu siinä vaiheessa, kun he eivät vielä tarvitse laitoshoitoa, mutta eläminen omassa kodissa tuntuu turvattomalta istockphoto ja yksinäiseltä. Vanhusten perhehoidon järjestämisestä ja valvonnasta vastaa kunta. Kunta myös hyväksyy sekä perhehoitajan että kodin tilojen soveltuvuuden perhehoitotehtävään. Perhehoitajalta edellytetään ennakkovalmennus ja soveltuvuus tehtävään. Perhekodissa voi olla hoidossa enintään neljä ikäihmistä, mikäli perhehoitaja toimii tehtävässä yksin. Mikäli perhehoitajia on kaksi ja toisella heistä on tehtävään soveltuva ammatillinen sosiaali- tai terveysalan koulutus, esimerkiksi lähihoitajan tutkinto, voi perheessä olla hoidossa enintään seitsemän henkilöä.. Sosiaali- ja terveysala on naisten ala Useampi kuin joka neljäs Suomen työllisistä naisista, eli 28 prosenttia, työskenteli vuonna 2009 sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä. Vuonna 2000 työllisten naisten osuus samalla alalla oli 25 prosenttia. Ainoastaan 3,7 prosenttia työllisistä miehistä työskenteli sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kaikista työllisistä lähes joka kuudes eli 16 prosenttia oli sosiaalija terveyspalvelujen toimialalla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö on erittäin naisvaltaista. Koko alalla työskentelevistä naisten osuus oli lähes 89 prosenttia. Sosiaali- ja terveyspalveluissa työskenteli vuoden 2009 lopussa yhteensä henkilöä. Vuosina henkilöstömäärä kasvoi hengellä. Nopein kasvuvauhti oli yksityisissä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Vuonna 2009 sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstöstä valtaosa eli vajaa 74 prosenttia työskenteli julkisissa palveluissa. Yrityksissä oli yli 15 prosenttia ja järjestöissä hieman alle 11 prosenttia sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijöistä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön keski-ikä vuonna 2009 oli 43,5 vuotta sai potilasvahinkokorvauksen Viime vuonna myönnettiin potilasvahinkokorvaus noin 2200 tapaukselle. Yleisimmät korvattavat hoitovahingot olivat sattuneet lonkan ja polven tekonivelleikkauksissa sekä nilkan ja jalkaterän murtumien leikkauksen ja muun hoidon yhteydessä. Potilasvakuutuskeskukselle tehtiin viime vuonna lakisääteisen potilasvakuutuksen perusteella yhteensä 7708 va- hinkoilmoitusta. Määrä kasvoi edellisvuodesta viitisen prosenttia. Korvausratkaisun Potilasvakuutuskeskus teki 7803 tapauksesta. Niistä korvattaviksi potilasvahingoiksi todettiin 2190 tapausta. Korvausprosentti oli 28 prosentin tuntumassa, hieman alle edellisvuosien keskiarvon. Korvatuista vahingoista 92 prosenttia oli hoitovahinkoja. Infektiovahinkoja oli viisi prosenttia ja muita vahinkoja kolme prosenttia. Kaikista korvatuista vahingoista neljännes oli tapahtunut yksityisellä sektorilla ja muut julkisella sektorilla. Korvauksia potilasvakuutuksista suoritettiin viime vuonna kaikkiaan 33 miljoonaa euroa. Viime vuonna keskimääräinen käsittelyaika oli 5,2 kuukautta. Puolet tapauksista ratkaistiin 4,4 kuukaudessa. Suomen potilasvakuutusjärjestelmän aloittamisesta tulee toukokuussa kuluneeksi 25 vuotta.. 10 super

11 Sähkösavuke sumuttaa lainsäädäntöä ja viranomaisia teksti jukka järvelä Sähkösavuke on aiheutunut päänvaivaa valvoville viranomaisille. Muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Valvira odottavat sähkötupakasta lisää tutkimustuloksia ennen kuin ne luottavat tuotteen turvallisuuteen ja mahdollisiin hyötyihin. Toistaiseksi sähkösavukkeen hyödyistä tai haitoista on varsin niukasti tieteellistä näyttöä. 123rf Sähkösavuke on perinteistä savuketta muistuttava, imeskeltävä ja höyryä tuottava akullinen laite, jossa ei ole tupakkaa, mutta jonka nestepatruunassa voi olla nikotiinia. Joidenkin sähkösavukkeiden päässä on valo muistuttamassa oikean savukkeen palavaa päätä. Tieteellisiä todisteita sähkötupakan vaikutuksista terveyteen on vasta vähän. On väitetty, että tuote on turvallinen ja auttaisi tupakoinnin lopettamiseen. Tästä ei juuri ole tutkimusnäyttöjä. Maailman terveysjärjestön mukaan ei ole poissuljettua, että kattavien tutkimusten jälkeen sähkötupakkaa voitaisiin käyttää apuna tupakoinnin lopettamiseen. Toistaiseksi tuotteet ovat epätasalaatuisia ja niissä käytettävät monenlaiset nesteet eivät aina vastaa ilmoitettua. Sähkösavukkeen käyttö on Suomessa vielä vähäistä. Joissakin Euroopan maissa sähköinen savuke on kielletty. Sähkötupakan pelätään muun muassa toimivan porttina oikeaan tupakkaan. Sähköiseen savukkeeseen on suhtauduttu työpaikoilla eri tavoin. Työterveyslaitos on sitä mieltä, että sähkötupakkaa tulisi kohdella samoin kuin oikeaakin savuketta eli sen käyttöä tulisi rajoittaa samalla tavalla. Sähkösavuke on Suomessa lääke, joko reseptilääke tai itsehoitolääke riippuen nikotiinimäärästä. Suomessa yhdelläkään valmistajalla ei ole lupaa myydä tuotetta lääkkeenä, mutta itsehoitolääkkeenä sitä voi hankkia ja tuoda maahan. Sähkötupakka ei ole tupakkatuote, joten sitä eivät koske tupakka- ja tupakointisäädökset. Tupakkalain mukaan tupakkajäljitelmän ja tupakan vastikkeen mainonta, epäsuora mainonta ja muu myynninedistäminen on kuitenkin kiellettyä. Sähkötupakkaakaan ei siis saa mainostaa. Onko sähkösavuke merkittävä ongelma vai vain median esiin nostama asia, ylilääkäri Antero Heloma Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta? Aika paljon mukana on tuota mediajuttuakin. Sähkösavukkeen käyttäjämääristä ei ole tietoa, mutta uusimmissa kyselyissä sitäkin on jo kysytty. Oletettavasti käyttäjien määrä on samansuuruinen kuin nuuskankin eli yhdestä kolmeen prosenttia työikäisestä väestöstä. Eräässä artikkelissa on väitetty, että Saksassa käyttäjiä olisi yli miljoona, mutta en usko, että meillä sähkösavuke olisi suhteessa yhtä suosittu. Mitä sähkösavukkeen ominaisuuksista tiedetään? Haittavaikutukset todennäköisesti ovat pienempiä kuin perinteisellä savukkeella. Tarvittaisiin lisätutkimuksia siitä, soveltuuko se tupakoinnin lopettamiseen. Patruunoissa käytettävät nesteet ovat erilaisia, niiden koostumus vaihtelee ja niiden tuotetiedot on monessa tapauksessa todettu epäselviksi, joten on vaikea sanoa tarkkaan, miten iso sähkösavukkeen terveyshaitta on.. Käsitykset työkyvystä parantuneet Suomalaisten näkemys omasta työkyvystään on nyt valoisampi kuin kolme vuotta sitten. Epävarmuutta omasta työkyvystään kokevien työntekijöiden määrä on selvästi vähentynyt kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi yli 60-vuotiaissa. Suurimmaksi uhkaksi työkyvylleen suomalaiset kokevat liian kovan työtahdin ja työn vaatimukset. Alle 40-vuotiailla työn sisällöllä on suurempi merkitys kuin työyhteisöllä. Kolmen vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna kokonaan liikkumattomien osuus oli pudonnut kaikissa ikäryhmissä ja unitilanne parantunut. Riskiryhmien tupakointi oli myös vähentynyt. Yksityisten sairaanhoitopalvelujen hinnat vertailtavissa Kelan verkkosivuilla avatussa palvelussa voi nyt vertailla, kuinka suuria palkkioita eri kunnissa asuvat ovat keskimäärin maksaneet yksityisistä sairaanhoitopalveluista. Tietoja voi vertailla sekä kunnittain että laajempien aluejakojen mukaan ryhmiteltyinä. Tiedoista käy ilmi esimerkiksi, että vuonna 2011 kuopiolaiset maksoivat yleislääkärin 20 minuutin vastaanottokäynnistä keskimäärin 52 euroa ja helsinkiläiset 47 euroa. Gynekologin 20 minuutin vastaanottokäynnistä perittiin oululaisilta keskimäärin 75 euroa, kun taas tamperelaiset maksoivat samasta palvelusta keskimäärin 69 euroa. Polven röntgentutkimuksesta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella asuvat maksoivat keskimäärin 84 euroa ja Etelä-Pohjanmaan alueella asuvat 68 euroa. lisätietoa: super

12 Toukokuun lyhyet Koonnut Jukka Järvelä i n g i m a g e Liikunta ehkäisee pitkiä sairauslomia Rasittavaa liikuntaa harrastavilla on muita pienempi riski pitkiin eli yli kolmen kuukauden mittaisiin sairauspoissaoloihin työstä. Heillä esimerkiksi on muita vähemmän tukija liikuntaelimistön sairauksia sekä mielenterveysongelmia. Mitä rasittavampaa liikunta on, sitä pienempi on sairauspoissaolojen riski. Tiedot on kerätty noin 6000:lta yli 40-vuotiaalta Helsingin kaupungin työntekijältä runsaan viiden vuoden aikana. edilex Appelsiinin mehu on hyväksi verisuonille Päivittäinen appelsiinimehun juominen saattaa parantaa verisuonten toimintaa ja vähentää tulehdusta, tuore italialaistutkimus vihjaa. Tutkimuksessa tämä havaittiin aikuisilla, joilla oli sydänsairauksien riskitekijöitä, joten appelsiinimehu näyttäisi auttavan etenkin riskiryhmäläisiä. Hedelmien on pitkään tiedetty pienentävän sydän- ja verisuonitautien riskiä muun muassa laskemalla verenpainetta. duodecim Uni tehostaa uuden oppimista Uusien asioiden mieleen painaminen onnistuu paremmin, jos päälle nukkuu kunnon yöunet, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa. Näin ollen koululaisten kannattaisikin kerrata koealueensa vielä illalla ennen nukkumaanmenoa. Yhdysvaltalaisten havainnot perustuvat kokeeseen, jossa kaksisataa vapaaehtoista opiskelijaa sai opeteltavakseen sanapareja joko aamuyhdeksältä tai yhdeksältä illalla. Vuorokauden kuluttua sanaparien opettelusta, kun kummatkin ryhmät olivat nukkuneet yöunet sekä valvoneet yhtä paljon, testitulokset olivat selvästi parempia siinä ryhmässä, joka oli nukkunut yöunensa heti sanaparien opettelun jälkeen. duodecim Limu ja sokeri vievät kohti sydänvaivoja Paljon sokerilimuja ja huonoja hiilihydraatteja nauttivien lasten pienissä verisuonissa näkyy muutoksia, jotka aikuisilla ennustavat sydän- ja verisuonitautien kehittymistä. Muutokset nähdään silmien pikkuvaltimoissa ja pikkulaskimoissa. Huonoja hiilihydraatteja löytyy esimerkiksi vaaleasta leivästä, ranskalaisista perunoista ja valkoisesta sokerista. duodecim tiesitkö: 91 prosenttia suomalaisista kannattaa väkevien alkoholijuomien myymistä vain Alkon myymälöissä. Geenimuutos altistaa influenssalle Tutkijat ovat löytäneet ihmisen ja hiiren perimästä geenimuutoksen, joka kasvattaa riskiä sairastaa influenssa niin vakavana, että tarvitaan sairaalahoitoa. Puutteellisesti toimivan IFITM3-geenimuodon kantajien elimistö ei tuota lainkaan normaalia IFITM3-proteiinia, joka hillitsisi influenssaviruksen lisääntymistä. Tällaisia ihmisiä on väestöstä noin 0,3 prosenttia. nature online 12 super

13 huhtikuun kysymys oli: Mitä Mieltä Vastaus kuukauden kysymykseen. Äänestitkö SuPerin vaaleissa? kyllä 86 % en 14 % Kyllä, koska äänestäminen oli helppoa! ehdokas on tuttu ja luotettava. minulla on yksi ääni ja se voi olla ratkaiseva ääni. se on oikeus ja velvollisuus. kuuluu perusoikeuksiin demokratiassa. halusin olla mukana vaikuttamassa valintaan. halusin osallistua arpajaisiin. omien etujen käyttäminen on tärkeää äänestän aina, kun minulla on mahdollisuus. oman ehdokkaani kautta voin viedä asioita eteenpäin. haluan vaikuttaa ja olla aktiivinen. vaikuttaminen kannattaa. superilaisen velvollisuuteen kuuluu äänestäminen. En, koska en tunne ketään ehdokasta ja kuva ei kerro paljoa. tilaisuus meni ohitse huomaamatta. olen niin uusi jäsen, etten ehtinyt perehtyä. eipä löytynyt kiinnostavaa ehdokasta. en oikein osaa innostua näistä. uusi kuukauden kysymys löytyy liiton jäsensivuilta. kaikkien 1. kesäkuuta mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden pyyhe-saippuasetti. huhtikuussa setin voitti miia kallinen joensuusta. onnittelut! muut lehdet Suomalaisista jo yli puoli miljoonaa sairastaa diabetesta, ja tyypin 2 diabetes johtuu lähes aina liikunnan puutteesta. Tämä on valtava haaste kansantaloudelle. toimitusjohtaja mika flink apteekkari 4/2012 Harvemmin enää tapaa sellaista perusjuoppoa, jonka ainoa ongelma on runsas alkoholin käyttö. päihdetyötä tekevä sairaanhoitaja tiina hakala sairaanhoitaja 4/2012 Ei kukaan kieltolakia kaipaa, kohtuukäyttö on hyvä. sisäasiainministeri päivi räsänen sininen aalto 1/ vuotta sitten Liitto piti kevätkokouksensa Kuopiossa. Valtuusto hyväksyi liitolle kahdeksan piiriä, jotka toimivat ammattiosastojen yhteistyöeliminä. Pääkirjoituksessa pohdittiin ajan mukaisesti asevarustelun vaikutuksia. Sen otsikko oli Apuhoitajaliiton jäsenet rauhan puolesta. Sisäsivuilla haastateltiin liiton jäseniä, jotka olivat huolissaan suurvaltojen välisestä jännitteestä ja lastensa tulevaisuudesta tässä tilanteessa. Apuhoitajat kokevat rauhatyön tärkeänä, sillä jos maailmanrauha järkkyy, ei millään enää ole väliä. apuhoitajalehti 5 / 1982 super

14 Lähi- ja perusruokaa superilaiseen makuun Puurosta voimia koko päiväksi teksti ja kuva henriikka hakkala Mikropuurosta ei ole haastajaksi lähihoitaja Katja Katiskon hellästi hauduttelemalle puurolle. Sitä kehuvat niin oma poika, aviomies kuin esimieskin. Katja Katiskon työmatka punaisesta omakotitalosta vihtiläiseen Vanjärven päiväkotiin on viiden kilometrin mittainen. Pyöräkelejä tässä odotan, Katja sanoo ja silmäilee ikkunasta näkyvää peltomaisemaa. Tai yksinhän voisi jo mennäkin, mutta kun täytyy ottaa tuo meidän Tuomas myös mukaan. Hän käy siellä samassa päiväkodissa. Katja työskentelee päiväkodin alkuluokassa. Se on esikoululaisten ja ensimmäistä ja toista luokkaa käyvien yhteinen ryhmä. Työpäiviin mahtuu niin sekaryhmiä aamupäivisin, aikaa oman ryhmän kanssa iltapäivisin kuin toimintaa esikoululaisten kanssa päiväkodin puolella. Työ on minulle kyllä todella mieluisaa. Aloitin täällä erityisavustajana, sitten ylenin lastenhoitajaksi ja olen tehnyt myös lastentarhanopettajan sijaisuuksia. Se on ollut antoisaa. Samassa talossa toimii myös kyläkoulu, jonka kanssa tehdään paljon tiivistä yhteistyötä. Koululaiset ja päiväkotilaiset viettävät esimerkiksi yhteisiä ilmaisuaamuja ja joulujuhlia. On todella kivaa, että päiväkodista voi siirtyä samojen kavereiden kanssa tuohon koulun puolelle. Ruokailu töissä hoidetaan esimerkkiruokailuna, aikuiset ja lapset syövät yhdessä ja tomerat isommat auttavat pienempiä. Katja valmistui lähihoitajaksi jouluna 2005 ja suuntautui opinnoissaan vanhustyöhön. Vanhukset ovat edelleen lähellä Katjan sydäntä, mutta pienen pojan äidin piti ajatella myös arjen sujumista valitessaan yökön töiden ja päivätyön välillä. Kahdessa vuorossa tehtävä päivätyö mahdollistaa myös jatkoopiskelun, jota hän on aloittelemassa. Toukokuun alussa tulee oppisopimusopettaja käymään ja alan käydä sitä lasten ja nuorten suuntautumisvaihtoehtoa oppisopimuksella. Olen ehkä ajautumassa lapsuusaikaiseen unelma-ammattiini opettajaksi, vaikken ole siihen erityisesti hakeutunutkaan, Katja nauraa. Katja Katisko puuhaa mielellään myös ammattiosaston tehtävissä. Hän on sekä SuPerin Vihdin ammattiosaston jä- sen että varapääluottamusmies. Lisäksi olen mukana SuNu-toiminnassa, josta tykkään aivan älyttömästi. Meillä on mahtava työryhmä. Siellä vaihdetaan ideoita ja kokemuksia, pettymyksiä ja onnistumisia. Paljon on tietysti kiinni myös ammattiosastosta, että miten sitä toimintaa järjestetään. Pyrin kyllä kovasti olemaan aktiivisena. Se näkyykin, sillä Katjan esimerkki on houkutellut ammattiosastoon mukaan uusia nuoria jäseniä. Yksi heistä on hyvä ystäväni ja hän on ainakin aivan täpinöissään lähdössä mukaan Lähihoitajat laineilla -risteilylle nyt perjantaina. Hän työskentelee yksityisellä puolella ja on kiinnostunut myös ryhtymään luottamusmieheksi. Elämään on viime aikoina mahtunut myös paljon surua. Siksi on erityisen hienoa huomata, mitä kaikkea sitä onkaan saanut aikaan, Katja tuumii. Taloa on remontoitu, kokouksissa käyty, lasta kasvatettu ja töissä edetty vaativampiin tehtäviin. Kun siltä kannalta asiaa miettii, mitä kaikkea onkaan ollut, niin minähän olen ollut ihan super-aktiivinen! Työpaikallaan Katja Katisko on ohrapuuroasiantuntija. Minä olen ainoa, joka tykkää laittaa sitä. Päiväkotiin menen usein aikaisemmin, jos laitan puuroa kiehumaan. Esimieskin saattaa sanoa, että kerrankin on oikein hyvää. Kotona pöydän ääreen käyvät aviomies ja kohta neljävuotias Tuomas, joka syö puuroa miesmäisellä ruokahalulla aamuin illoin. Siitä kasvava poika saa energiaa. Eikä lapsen ennakkoluuloisuus estä syömästä erilaisia hiutaleita, kunhan ne on haudutettu hyvin. Toissailtana keitin Tuomakselle puuron ja ajattelin, että siitä jäisi itsellekin, mutta poika vetäisi sen kaiken melkein seitsemän desiä puuroa. Hän kyllä tykkää ja minä teen puuron mielelläni pitkän kaavan mukaan. Kun laitan mukaan lisäkuituja, niin ne eivät sitten maistu sieltä läpi. Mieskin kehaisee haudutettua puuroa. Yleensä aamulla töihin lähtiessä lautasella on mikropuuro, mutta Katjan hauduttama on kyllä tosi hyvää.. 14 super

15 Lisäkuidulla ryyditetty kaurapuuro kahdelle 7 dl vettä reilu 1 dl kaurahiutaleita reilu 1 dl ruishiutaleita 1 dl kauraleseitä Lisää puuroon lopuksi loraus maitoa, jolla puurosta tulee pehmeä ja tukevampi. Sekoita vielä joukkoon suola tuomaan maut esiin. Maukkaan ja mahalle hyvän puuron kaveriksi käyvät mainiosti niin sokeri, voisilmä, hillo kuin mehukeittokin. Loraus maitoa makua pyöristämään Suolaa maun mukaan Kiehauta raikas vesi kattilassa ja lisää siihen samalla hämmennellen hiutaleet ja leseet. Anna puuron hautua matalassa lämmössä 20 minuutista puoleen tuntiin, jotta erilaiset hiutaleet ehtivät kypsyä ja maut sekoittuvat. super

16 Hoitokodin ohjaaja on tuhattaituri teksti liisa uusiniitty kuvat esko soini Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten hoitokoti on rankka, mutta monipuolinen työpaikka. Ohjaaja Pirjo Pohja voi käyttää työssään kaiken osaamisensa intialaisesta päähieronnasta lääkkeiden annostukseen. Hänen työpäivänsä ei ole yksitoikkoinen. Kello on seitsemän ja Vehkoon hoitokoti alkaa heräillä työntäyteiseen aamuun. Yövuoroaan lopetteleva ohjaaja Arttu Koskela, hoitokodin johtaja Ritva Peräaho ja ohjaaja Pirjo Pohja pitävät toimistossa aamupalaveria. He vaihtavat tietoja yön kuulumisesta ja asukkaiden voinneista. Koskelan ja Peräahon poistuttua Pirjo Pohja vilkaisee tietokonetta, jonne edellispäivän tapahtumat on tallennettu. Hänestä yhtä tärkeä tietolähde on iso mustakantinen vihko. Tämä on tuuletusvihko. Merkitsemme ylös kaikki työvuorojen tapahtumat. Vasemmalle puolelle kirjoitamme, jos jokin oikein harmittaa. Helpottaa, kun asiat saa kirjoitettua ylös, Pirjo sanoo ja selaa vihkoa. Ovelle koputellaan. Talon 22 asukkaasta monet haluavat aamulääkkeensä mahdollisimman pian. Pirjo tunnistaa koputtajat eikä hoppuile. Aamuhetki on työntekijöiden omaa aikaa. Jokaisella asukkaallamme on mielenterveys- tai päihdeongelma. Työtäni auttaa paljon, kun lähihoitajan opinnoissani suuntauduin mielenterveystyöhön. Vehkoon 25-paikkainen hoitokoti toimii 1942 valmistuneessa vanhainkodissa. Kunnan vanhainkoti lakkautettiin 1986 ja vuosi sen jälkeen tiloihin muutti Vehkoon hoitokoti, josta 2003 tuli uuden omistuspohjan jälkeen Vehkoon Asu- 16 super

17 mis- ja koulutuspalveluyhdistys ry. Asukkaita tulee pääkaupunkiseutua myöten, eniten kuitenkin lähikaupungista Jyväskylästä. Hoitokoti elää omassa rauhassaan 13 kilometrin päässä Multian kirkonkylältä. Naapureita ei näy lähimailla. Lääkkeiden käyttöä valvotaan tarkkaan Kello 7.20 Pirjo avaa lukitun lääkekaapin oven. Jokaisella asukkaalla on kaapissa oma hylly ja hyllyn kohdalla ovessa varmuuden vuoksi valokuva, mikäli lääkkeitä sattuu jakamaan uusi työntekijä tai sijainen. Ensimmäinen tulija on ärtynyt. Hän moittii asukastoveriaan sadistiksi. Oletko saanut nukutuksi, Pirjo kysyy rauhallisesti. Asukas sanoo nukkuneensa aamuneljään. Seuraava asukas on paremmalla tuulella, vaikka Pirjo toruu tätä suihkun laistamisesta. Selkä on kipee, kaveri selittelee. Hän ottaa itsestään kokeen, jolla seurataan veren sokeriarvoja. Mies vaikuttaa omatoimiselta. Hän pistää itse myös insuliinipiikkinsä. Pirjo seuraa vieressä, että kaikki onnistuu ja sanoo, että asiakkaita kannustetaan mahdollisimman paljon omatoimisuuteen. super

18 Työnantaja koulutti Pirjo Pohjan intialaiseksi päähierojaksi. Rentouttavaan hierontaan riittää halukkaita. 2. Entiseltä ammattiompelijalta käy housunpuntin lyhennys sujuvasti. Erilaiset askareet saavat työvuoron kulumaan nopsaan. 3. Taiteellinen asukas ikuisti Pirjo Pohjan Kymmenkunta asukasta on käynyt ripeään tahtiin hakemassa aamulääkkeensä. Pirjo lukitsee kaapit ja lähtee herättelemään toisia. Unisia kasvoja ilmaantuu ovelle. Kahdeksaan mennessä ohjaaja on jakanut lääkkeet kaikille tarvitseville. Meillä on aika vähän fyysistä sairaanhoitoa. Jaamme lähinnä lääkkeitä ja tarkkailemme veren sokeria. Mielenterveyslääkitystä annetaan myös injektioina, koska se vaikuttaa pidemmän aikaa, Pirjo kertoo. Nollan promillen hoitokoti Heti kahdeksan jälkeen tulee yllättävä työtehtävä: osa asukkaista joudutaan seulomaan, koska on syytä epäillä, että taloon on kulkeutunut kiellettyjä aineita. Pirjo vetää hansikkaat käteensä ja lähtee oman seulottavansa perään. Pissakoe otetaan vessassa ohjaajan valvovan silmän alla. Tämä on nollapromillen talo. Se koskee kaikenlaisia päihteitä huumeista alkoholiin ja myös pelaamiseen. Puhelin soi ja lääkäri ilmoittaa sairastuneensa. Multian vastaanotto joudutaan perumaan. Se tietää sitä, että äkillisissä tapauksissa Pirjo ajelee asukkaan kanssa 32 kilometrin päähän Keuruun terveyskeskukseen. Tämä on nollapromillen talo. Se koskee kaikenlaisia päihteitä huumeista alkoholiin ja myös pelaamiseen. Lähin mielenterveyslääkäri on 70 kilometrin päässä Jyväskylässä. Kuljetamme asukkaita myös heidän kotikuntaansa, jos siellä on hyvin toiminut hoitosuhde. Talossa on viisi autoa ja joskus kaikki ovat menossa. Pirjo Pohja on viihtynyt Vehkoossa seitsemän vuotta. Hyväkuntoinen ja työstään kiinnostunut nainen ei haikaile eläkkeelle. Kulkeuduin tänne kotiavustajakurssin harjoittelujaksolla. Pyysin päästä kesätöihin ja minulle annettiin kaksi viikkoa aikaa näyttää, mihin pystyn. Sain jatkaa oppisopimuskoulutuksella lähihoitajaksi. Vehkoon hoitokodissa on toiminnanjohtaja ja kirjanpitäjä mukaan luettuna 15 työntekijää. Heistä kuusi on lähihoitajia. Lisäksi neljällä määräaikaisella työntekijällä on lähihoitajan koulutus. Pirjo siirtyy toisten päivävuorolaisten mukana aamupalalle ruokasaliin. Asukkaat ovat syöneet, mutta monella on asiaa. He eivät häiritse Pirjon ruokarauhaa. Emme eristäydy, vaan olemme asukkaiden saatavilla, hän vakuuttaa. Hyvä ruokakin on hoitotyötä Kello lähenee yhdeksää ja Pirjo siirtyy keittiöön. Hän kietaisee esiliinan eteensä. On se päivä viikosta, jolloin hän valvoo ruuanvalmistamista. Jokaiselle työntekijälle on annettu vastuualueet ja minä vastaan siitä, että talossa riittää syötävää. Laadin viikon ruokalistat ja hoidan tilaukset tukkuliikkeeseen. Kerran vuodessa tarkistetaan, että keittiön budjetti pysyy aisoissa. Pirjo hakee alakerran kellarista perunoita. Hän on koulutettu lähihoitaja, mutta hänelle ei tuota ongelmia pestä perunoita ja häärätä keittiössä. Päinvastoin: 18 super

19 3 4 sarjakuvaan. Rivakasti työstä toiseen paineleva malli on kuvaansa tyytyväinen. 4. Hoitokodissa muistetaan arjen keskellä myös juhlia. Syntymäpäivät kakkuineen ovat viikon kohokohta. Ajattelen tekeväni hoitotyötä myös silloin, kun teen hyvää ruokaa. Ne, jotka ovat tonkineet roskiksia, osaavat sitä arvostaa. Sitä paitsi yhdessä tekemällä voimme jutella aivan eri tavalla kuin pöydän ääressä. Keskustelu on osa hoitotyötämme. Monesti riittää, kun vain kuuntelen. Keittiö on selvästi suosittu paikka ja asukkaat hakeutuvat mielellään rauhallisen Pirjon seuraan. Hän pistää kulkijat nopeasti töihin. Joskus voitaisiin tehdä Pirjon kanssa karjalanpiirakoita, salaattiaineksia pilkkova nainen ehdottaa. Pirjon mielestä mielenterveyskuntoutujien kanssa pärjää pitkälle talonpoikaisjärjellä. Kirjatietoa tarvitaan silloin, kun täytyy tietää, miten sairaus vaikuttaa potilaan käyttäytymiseen. Voimia ja uskoa selviytymiseen Hellalla porisee 15 litran perunakattila ja kahdella paistinpannulla sulaa hiukan kohmeinen jauheliha. Pirjo Pohja hakee Harri Honkosen ruskistamaan jauhelihaa. Honkonen on viihtynyt Vehkoossa neljä vuotta. Olen saanut kasvaa ja vahvistua. Tämän vuoden puolella on tarkoitus siirtyä Keuruulle tukiasuntoon, täysraittiiksi selviytynyt Honkonen kertoo. Keittiöön tupsahtanut Veli-Pekka Perkiö kaappaa Pirjon kainaloonsa. Tämä se on meidän hyvä hengetär. Ollaan samaa ikäluokkaa ja meillä on samanlainen huumorintaju, Perkiö kehuu. Hän on ollut talossa kolmisen kuukautta ja kertoo saaneensa elämänhalunsa takaisin. Vankilat kolunnut mies käyttää aikaansa kuntoiluun ja lueskeluun. Asukkaiden taustat ovat usein rankkoja, mutta Pirjo vakuuttaa, ettei hän kuljettele niitä kotiinsa. Asukkaamme ovat herkkiä ja hienoja ihmisiä, mutta en voi ruveta murehtimaan heidän kohtaloaan. Asukkaamme ovat herkkiä ja hienoja ihmisiä, mutta en voi ruveta murehtimaan heidän kohtaloaan. Pidän myös kotiasiani poissa työpaikalta paitsi kerran, kun olin oikein iloisella mielellä. Kerroin kaikille, että jee, minusta on tullut mummo. Pirjo kehottaa keittiöön poikennutta miestä kantamaan lautaset ruokasaliin. Tämä tottelee kiltisti. Miehellä kävi hiukan huono säkä: Pelasin kuudella eurolla ja tuli kahden viikon kulkukielto. En pääse tukiasuntoon, hän selittää. Pirjo muistuttaa, ettei sääntöjen rikkoja pääse myöskään yhteisille retkille tai uima- ja keilahalliin. Emme tee ihmeitä Mies arvuuttelee Pirjolla, tietääkö tämä mikä erityinen päivä tänään on. Pirjo ei arvaa, koska miehellä ei voi olla syntymäpäiväkään. Mun poika täyttää 21 vuotta! Pirjo onnittelee ylpeää isää. Me emme paranna täällä ketään, mutta me autamme ihmisiä jaksamaan ja pääsemään eroon pelaamisesta, päihteistä ja ylimääräisistä lääkkeistä. Perussairauksia kuten skitsofreniaa emme paranna. Emme ole ihmeidentekijöitä, Pirjo sanoo ja super

20 voitelee isoa uunipannua. Ylihuomenna on erään asukkaan syntymäpäivä ja talo tarjoaa täytekakkukahvit. Puoli kahdentoista aikaan asukkaat ja henkilökunta siirtyvät ruokasaliin. Ateria kuuluu talon tarjoamiin työpaikkaetuihin. Vartissa Pirjo on syönyt ja hän palaa toimistolle. Hän selvittää asukkaan lääkärinlaskua ja lähettää sen edelleen tämän edunvalvojalle. Nämä ovat niitä pakollisia postituksia ja kirjaamisia, joita pitää hoitaa. Seuraavaksi Pirjo Pohja piipahtaa talon alakerran liinavaatehuoneeseen katsomaan, onko sinne tuotu korjattavaa. Yhdet housut löytyvät ompelukoneen vierestä. Entisenä ompelijana hän napsaisee tottuneesti saksilla liian pituuden ja ompelee saman tien lahkeiden suut. Asukkaat ostavat vaatteita kirpputorilta ja pyytävät minua korjaamaan niitä tai ompelemaan napin. En voi ajatella, että kello se ja se ompelen esimerkiksi napin. Teen eteen tulevat työt siinä järjestyksessä, kun on aikaa. Työni on toisinaan hyvin hektistä. Välillä on hienoa rauhoittua ompelukoneen ääreen. Päähieronta ja istumatanssia Pirjo palaa keittiöön katsomaan, miten uunissa oleva täytekakun pohja edistyy. Asukas tulee pyytämään lääkettä. Toisaalla Harri Honkonen odottaa malttamattomana ohjaajan lupaamaa intialaista päähierontaa. Pirjo tarkistaa asukkaan kansion, ottaa lukitusta kapista lääkkeen ja annostelee sen injektioruiskuun. Työ vaatii melkoista tarkkuutta. Lääkkeiden kanssa pitää varmistaa vielä varmistamasta päästyä, hän selittää. Kello lähenee puolta yhtä ja Pirjo kiirehtii Harri Honkosen huoneeseen. Mies asettuu tuolille kasvot ikkunaan päin. Hieronnan aikana ei keskustella, vaan hierottava voi rentoutua, kaksi vuotta sitten intialaisen päähierontakurssin käynyt Pirjo sanoo. Pirjon avuihin kuuluu myös leikata miesten hiukset. Työnantaja kustansi hänet lisäksi musiikin tahdissa toteutettavalle istumatanssikurssille. Erikoistaidoista ei makseta erikseen. Teen kaiken talon ajalla osana työtäni, Pirjo sanoo. Koulutusta tuetaan Työntekijämme ovat tosiaan tuhattaitureita. Ehkä meille valikoituu niitä, jotka pystyvät hyödyntämään taitojaan jokapäiväisessä työssään, hoitokodin johtaja Ritva Peräaho kiittää. Hän haluaa pitää kiinni hyvistä työntekijöistään tukemalla heidän koulutustaan. Kun Pirjo halusi kouluttautua intialaiseen päähierontaan, talo järjesti hänelle ajan. Asukkaamme ovat haasteellisia ja työntekijältä vaaditaan pitkäjänteisyyttä. Kun päihteiden käyttöä on jatkunut vuosia, ei muutosta pidä odottaa muutamassa kuukaudessa, Peräaho tähdentää. Kello kolmetoista on alkamassa koko talon yhteinen viikkopalaveri, johon kaikki asukkaat ja työntekijät osallistuvat. Hoitokodin toiminnan lähtökohta on yhteisöllisyys. Yhdessä pohditaan muun muassa arjesta selviämistä ja omaa mielialaa. Asukas pitää aluksi nimenhuudon. Jos joku puuttuu, hänet noudetaan. Joku valittaa lääkityksen vaikutusta, toinen ei osaa päättää, lähteäkö retkelle. Pari kaveria yrittää lähteä kävelemään, mutta Peräaho hakee heidät napakasti takaisin. V maista porukkaa, toinen ärisee, mutta kävelee kiltisti paikalleen. Palaveri kestää noin tunnin. Pirjolla on vielä tunti työaikaa. Hän haluaisi mennä asukkaiden kanssa ulos, mutta lähtijöitä ei ilmaannu. Ohjaaja vie suihkusta pinnanneen pesulle. Hän valvoo, että tämä pukeutuu puhtaisiin vaatteisiin ja vie likaiset vaatteensa pesuun. Työpäivä päättyy kello 15 ja Pirjo Pohja ajelee kotiinsa Multian keskustaan. Dex-koira kaipaa jo ulkoiluttajaa.. Tänään töissä kuka Multialainen Pirjo Pohja, 59, valmistui lähihoitajaksi 2007 Jyväskylän ammattioppilaitoksen Keuruun toimipisteestä. Opinnoissaan hän suuntautui mielenterveystyöhön. työ ja työura Koko hoitajauransa Pirjo on työskennellyt Vehkoon Hoitokodissa. Aikaisemmin hän ompeli Multialla 25 vuotta merkkifarkkuja ja kouluttautui työttömäksi jouduttuaan hotelli- ja ravintola-alalle sekä kotiavustajaksi. perhe Aviomies ja kolme poikaa, yksi lapsenlapsi, kääpiösnautseri Dex. harrastukset Liikunta, agility, hiihto, uinti, ravit. parasta työssä Monipuolisuus, mukavat ihmiset, ei kahta samanlaista työpäivää. haasteita työssä Nyt pitää oikein keksiä Raskasta on vastuu, jota meillä on tosi paljon. Muttei sekään ole mitenkään ikävää. 20 super

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry 1 Mitä toimeksiantosuhteinen perhehoito on? Perhehoito on henkilön hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

Yhteisöllinen toimeksiantosuhteinen perhehoito. Maria Kuukkanen, kehittämispäällikkö Perhehoitoliitto ry

Yhteisöllinen toimeksiantosuhteinen perhehoito. Maria Kuukkanen, kehittämispäällikkö Perhehoitoliitto ry Yhteisöllinen toimeksiantosuhteinen perhehoito Maria Kuukkanen, kehittämispäällikkö Perhehoitoliitto ry 1 Asiakasmaksu perhehoito on avohoitoa vuokrasopimussuhde, vuokra 510, 30 /kk mahdollisuus saada

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Talentum Helsinki 2013 Kirjoittajasta Kauppatieteiden tohtori Pekka Puustinen toimii vakuutustieteen yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen)

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) Verkostokysely (Digium-pohja) Seuraavassa on lueteltu eri organisaatioita ja yhteisöjä, jotka ovat mahdollisesti yhteystahojasi tässä hankkeessa. Arvioi

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Valtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja

Valtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja Valtorin hallituksen tehtävät Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja Valtorin virstanpylväät Jyrki Kataisen hallitusohjelma 6/2011 TORI- ja myös TUVE-hankkeet Laki valtion

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi Raskaana olevista naisista alkuraskaudessa

Lisätiedot

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen...

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen... 1) Luetko uutiskirjettä? 1. aina 66,3 % 2. useimmiten 28,2 % 3. joskus 3,9 % 4. harvemmin 1 % 5. en juuri koskaan 0,6% 2) Miten tarkoin luet läpi uutiskirjeen artikkelit? 1. Luen aina kaikki uutiset 19,4

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 19.4.2016 Markkula 1 Yhteenveto STM:n tervehdys: Ehkäisevää työtä

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 7 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta HEL 2016-009624

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot