FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ"

Transkriptio

1 0 FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ ALKAEN FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO 2014 Yhtymävaltuusto

2 Sisällysluettelo Sivu 1. JOHDANTO KUNTAYHTYMÄN ALUE JA TOIMIPISTEET KUNTAYHTYMÄN ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS VISIO STRATEGIA STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN PALVELUALUEKOHTAISET SUUNNITELMAT VUONNA YHTYMÄHALLINTO PERUSTERVEYDENHUOLLON PALVELUALUE ERIKOISSAIRAANHOIDON PALVELUALUE MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN PALVELUALUE AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUALUE VANHUSPALVELUJEN PALVELUALUE PERHEPALVELUJEN PALVELUALUE RAHOITUS SUORITESUUNNITTEET VUONNA TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT Talousarvion rakenne Tasapainotettu tuloskortti Toiminnan rakenteelliset muutokset Jäsenkuntien laskutus Kustannukset Lainanotto Talousarvion sitovuustaso LASKELMAT... 43

3 1 1. JOHDANTO Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä muuttuu 13 vuoden toiminnan jälkeen Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymäksi vuoden 2014 alussa. Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat yhtäpitävillä päätöksillä hyväksyneet perussopimuksen, jolla ne siirtävät sosiaalitoimen palvelut, päivähoitoa lukuun ottamatta, kuntayhtymän tehtäväksi. Myös kuntien palveluksessa oleva sosiaalitoimen henkilöstö siirtyy kuntayhtymän palvelukseen. Muutos on iso, ja kaikkea muutokseen vaadittavaa valmistelutyötä ei varmasti vuoden vaihteeseen mennessä saada tehdyksi. Asiakaspalvelut pystytään kuitenkin varmuudella tuottamaan entisessä laajuudessa ja entisen tasoisena. Hyvinvointikuntayhtymän valmistelu on alkanut jo vuonna 2007, kun Matti Vanhasen hallitus antoi Paras puitelain. Silloin määriteltiin, että perusterveydenhuolto ja siihen läheisesti liittyvä sosiaalitoimi on järjestettävä vähintään asukkaan väestöpohjan perusteella. Mari Kiviniemen hallitus täsmensi vielä Paras puitelakia niin, että koko sosiaalitoimi, lukuun ottamatta lasten päivähoitoa, ja perusterveydenhuolto on järjestettävä yhdessä vähintään asukkaan väestöpohjalla. Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa on ollut sote järjestämislain valmistelu, ja sitä tehdään ns. Orpon työryhmän linjausten mukaisesti. Forssan seudun kannalta näissä linjauksissa on keskeistä se, että sote alueen keskuskaupungin asukasluvun pitäisi olla ja perusalueen väestöpohja Järjestämisvastuu hoidettaisiin sote alueilla pääsääntöisesti vastuukuntamallilla ja perusalueella aina vastuukuntamallilla. Nämä linjaukset ovat Forssan seudun kannalta ongelmallisia, koska seudulla ei ole eikä asukkaan keskuskuntaa. Sen sijaan yhtenäisen työssäkäyntialueen väestöpohja ylittää tuon perustason alueen vaatimuksen, ja yhdessä Someron kanssa olisimme lähellä asukkaan väestöpohjaa. Neuvottelut siitä, miten palvelut Forssan seudulla ja mahdollisesti Someron ja Loimaan seudulla järjestetään, ja mikä voisi olla yhteistyön aste, ovat vielä tätä talousarviota ja toimintasuunnitelmaa kirjoitettaessa kesken, eikä myöskään sote - järjestämislain lopullisesta muodosta ole varmuutta. Forssan seudulla hyvinvointikuntayhtymän valmistelu on lähtenyt siitä, että seudun väestön palvelutarve tulee tulevina vuosina sosiaali- ja terveydenhuollossa kasvamaan, ja alueella on vaativia lasten ja nuorten psykososiaalisia ongelmia, päihde- ja mielenterveyspalveluiden suurta tarvetta, seudun sairastavuus on maan keskiarvoa suurempia ja väestörakenne muuttuu nopeasti vanhusvoittoiseksi. Tämän vuoksi seudun kunnat ovat katsoneet, että tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota, ja palvelut on järkevintä järjestää seudulla yhteistoiminnassa. Seudulla ollaan myös vahvasti oltu sitä mieltä, että kuntayhtymäpohjainen malli on ainoa järkevä tapa kuntien välisessä yhteistyössä, ja vastuukuntamallia on suuresti vieroksuttu. Seudulla ei ole myöskään haluttu sotkea sosiaali- ja terveyspalveluiden rakennetta kuntarakenteeseen ja sen mahdolliseen uudistamiseen. Hyvinvointikuntayhtymän valmistelu lähtee siis kahdesta perusasiasta: väestön sosiaali- ja terveys palveluiden turvaamisesta ja paikallisen päätöksenteon säilyttämisestä. Hyvinvointipalveluita suunniteltaessa ja päätettäessä on hyvinvointikuntayhtymällä tärkeä osuus palveluiden tuottamisessa. Hyvinvointikuntayhtymän valmistelulla pyritään turvaamaan myös Forssan seudun mahdollisuus saada uuden sote

4 järjestämislain voimaan tullessa poikkeuslupa perustason erikoissairaanhoidon palveluiden järjestämiseen ja niiden tuottamisen säilymiseen omalla seudulla ja omassa päätöksenteossa. Seudulla myös toivotaan, että ne voitaisiin tuottaa kuntayhtymän puitteissa. Orpon työryhmän linjauksissa on todettu, että jos seudulla on näyttöä toimivasta integraatiorakenteesta, on mahdollista saada poikkeuslupa perustason erikoissairaanhoidon palveluiden järjestämiseen. Kuntayhtymämallin säilyttäminen edellyttää, että Orpon työryhmän linjaukset muuttuvat perustuslakivaliokunnassa ja eduskunnan lopullisessa käsittelyssä. Tämän taloussuunnitelman ja arvion laatiminen on ollut haasteellista, koska hyvinvointikuntayhtymän valmisteluprosessi jakautuu nyt terveydenhuollon kuntayhtymään ja jäsenkuntien sosiaalitoimen harteille. Jäsenkuntien kanssa on sovittu, että kuntayhtymä laatii terveydenhuollon puolen oman talousarvionsa sekä tavoitteiden että kustannusten osalta normaalisti, niin kuin tähänkin asti, noudattaen sopimusohjauksen periaatteita. Myös strategiset tavoitteet on asetettu pääasiassa terveydenhuollon näkökulmasta, mutta niihin on pyritty kokoamaan myös keskeisimmät sosiaalitoimen tulevien vuosien strategiset painopisteet ja tavoitteet, sekä tulevien uusien palvelualueiden keskeiset tavoitteet, mutta tässä vaiheessa ei vielä talouslukuja. Kun kuntayhtymän valtuusto on hyväksynyt taloussuunnitelman ja arvion, liitetään käyttötaloussuunnitelmavaiheessa kuntien valmistelemat sosiaalitoimen talousarviot kuntayhtymän budjettiin, sekä tavoitteiden että menojen ja tulojen osalta. Kuntayhtymän hallitus vahvistaa sitten käyttötaloussuunnitelman, ja heti ensi vuoden alussa pidettävässä ensimmäisessä yhtymäkokouksessa vahvistetaan sitten virallisesti kuntayhtymän talousarvio ja sen jälkeen yhtymähallitus vielä uudelleen tarvittaessa käsittelee käyttötaloussuunnitelman. Kuntayhtymän jäsenkuntien vaikutusmahdollisuuksia kuntayhtymän toimintaan halutaan myös parantaa. Tämän takia kuntien kanssa käydyissä neuvotteluissa on sovittu, että uusi yhtymähallitus, joka valitaan tammikuun yhtymäkokouksessa, aloittaa uuden perussopimuksen valmistelun. Uusi perussopimus rakentuisi niin, että kuntayhtymän taloussuunnitelma ja arvio hyväksyttäisiin vuodelle 2015 peruskuntien valtuustoissa, niin kuin myös kuntayhtymän hallintosääntö. Yhtymäkokous kokoontuisi jatkossa vain, jos kuntien valtuustot eivät pääse taloussuunnitelmasta ja arviosta tai hallintosäännöstä yhtäpitäviin päätöksiin. Sosiaalitoimen keskeiset strategiset tavoitteet kirjataan myös käyttötaloussuunnitelman tulosyksikkökohtaiseen toimintaan heti alkuvuodesta. Samalla aloitetaan myös sosiaalipalveluiden tuotteistaminen ja koko kuntayhtymän sopimusohjausjärjestelmän uusiminen jollakin toiminnanohjausjärjestelmällä niin, että sopimusohjaus sekä terveydenhuollossa että sosiaalitoimessa muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden tulevina vuosina. Tällöin voidaan seurata tuotteiden hintoja, vertailla niitä valtakunnallisesti, ohjata toimintaa ja raportoida toiminnasta kunnille sekä tuotteistaa palvelut. Kuntien kesken käydyissä neuvotteluissa seudullisessa palvelurakenneohjausryhmässä on sovittu, että talousarvion seuranta ensi vuonna tapahtuu terveydenhuollon osalta vastaavalla tavalla kuin tähänkin asti, mutta sosiaalitoimen osalta seurataan menoja ja tuloja tiukasti kuntakohtaisesti, ja ne tasataan osavuosikatsauksittain niin, että sosiaalitoimen puolelta ei voi tulla kuntayhtymälle ali- tai ylijäämää. Ne menot, mitkä voidaan sitoa kuntalaisiin, tulevat kunnan maksettavaksi käytön perusteella, yleiset sosiaalitoimen hallintoon kuuluvat menot, joita ei voida laskuttaa käytön perusteella, laskutetaan asukaslukujen suhteessa. 2

5 Myös terveydenhuollon budjetissa on pyritty nyt sellaiseen kuntien maksuosuustasoon, jolla ilman suurempia yllätyksiä, tiukkaa talouskuria noudattaen päästäisiin 0- tulokseen. Kuntien taloudellinen tilanne on tulevina vuosina uhkaavasti heikentymässä, ja sen takia kuntayhtymän täytyy sitoutua myös kuntatalouden sopeutumisvaatimuksiin. Tämä edellyttää, että henkilökunnan eläköityessä, yhtymähallitus antaa luvan vain seudullisen palvelutuotannon kannalta aivan välttämättömien virkojen vakinaiseen täyttämiseen, sijaisten käyttö on koko kuntayhtymän sisällä niin tehokasta, että sijaisbudjeteissa pysytään, ja tulosvastuulliset viranhaltijat tästä myös vastaavat. Sopeutuminen kuntatalouden muutoksiin merkitsee myös sitä, että palvelutarjontaa, ja henkilömitoituksia joudutaan uudelleen tarkastelemaan ja kaikkia toimintoja uudelleen arvioimaan ja rationalisoimaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio antaa monissa palveluissa, kuten perhepalveluissa ja vanhustenhuollossa, mutta myös erikoissairaanhoidon palveluiden ostossa uusia mahdollisuuksia purkaa päällekkäisyyttä ja osaoptimointia, mikä takaa sen, että hyvinvointikuntayhtymän kuntakohtaiset ikä- ja tarvevakioidut kustannukset pysyvät reilusti alle maan keskiarvon. Kuntayhtymä organisoidaan siis ensi vuonna yhtymäkokousmallilla. Yhtymäkokous valitsee yhtymähallituksen, ja yhtymäkokous kokoontuu heti alkuvuodesta, koska yhtymähallituksen kokoonpano laajenee ja tarkastuslautakunta on valittava myös uudelleen. Hallituksen ja tarkastuslautakunnan jäsenten on oltava peruskuntien valtuutettuja. Jäsenkuntien kanssa on sovittu, että ne valitsevat yhtymäkokousedustajat koko loppuvaalikaudeksi ja yhtymäkokoukselle voidaan valita puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa, jotka voivat osallistua yhtymähallituksen kokouksiin. Sen lisäksi, että peruskunnat tulevat hyväksymään kuntayhtymän taloussuunnitelman ja arvion, järjestetään kaksi kertaa valtuustokaudessa yhteiset strategiakokoukset kuntien valtuustojen kanssa. Perussopimuksessa kuntayhtymä vastaa myös kuntien hyvinvointi- ja turvallisuussuunnittelusta. Kuntayhtymä organisoituu yhtymän hallituksen alaisuudessa kuuteen palvelualueeseen, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, mielenterveys- ja päihdetyön, aikuissosiaalityön, vanhustyön ja perhepalveluiden alueisiin. Yhtymähallituksen alaisuudessa kuntayhtymää johtaa yhtymäjohtaja, jonka alaisuudessa toimii yhtymähallinto, ja apuna johtoryhmä. Yhtymäjohtaja vastaa myös tukipalveluista, joihin kuuluvat tekniset palvelut ja materiaalihallinto. Yhtymähallitus päättää yhtymähallinnon kokoonpanosta ja tehtävistä. Yhtymävaltuusto hyväksyy myös uuden hyvinvointikuntayhtymän hallintosäännön ja yhtymähallitus delegointisäännön, siltä osin kuin monijäseninen elin voi delegoida lakisääteisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita viranhaltijoille. Hyvinvointikuntayhtymässä strategiset tavoitteet painottuvat hyvin pitkälle aikaisempien vuosien kokemusten perusteella. Keskeistä on pystyä hoitamaan lasten ja nuorten psykososiaaliset ongelmat sekä lastensuojelun tarpeet, mahdollisimman pitkälle avohoitopainotteisesti ja siten, että raskaimmilta toimenpiteiltä vältyttäisiin. Keskeistä on myös vähentää ja estää päihde- ja mielenterveysongelmien syntymistä, ja rationalisoida niiden hoitoa ja kuntoutusta, huolehtia kroonisista kansansairauksista ja erityisesti pitkäaikaissairaanhoidosta sekä aikuissosiaalityöstä ja pitkäaikaistyöttömyyden torjumisesta sekä pitkäaikaistyöttömien aktivoinnista. Erittäin haasteellista Forssan seudulla on myös vanhustenhuollon parantaminen, niin että laitosmaisuutta voidaan vähentää, kotona pärjäämistä lisätä, turvallisuuspalveluja parantaa ja hyvinvointiteknologian avulla korostaa kotona pärjäämistä helpottavia ratkaisuja. Haasteellista tulee myös oleman pyrkimykset lisätä yksilöiden autonomi- 3

6 aa, valita ikääntyessään hänelle tarkoituksenmukainen hoiva ja tarpeen niin vaatiessa sopiva asumisvaihtoehto. Hyvinvointikuntayhtymän muodostumisen jälkeen seudullisia asumisvaihtoehtoja asiakkaille on useampia ja tulevaisuudessa voidaan myös kehittää erilaisille asiakasryhmille ja tarpeille asumisyksiköitä joustavammin. Toimintatuottojen arvioidaan vuoden 2014 budjetissa lisääntyvän 0,9 %. Toimintakulut nousevat 0,9 %, henkilöstökulujen osuus on 1,1 %. Henkilöstömenoissa sijaispalkkoihin on varattu hiukan enemmän määrärahaa, myös muiden palveluiden ostomäärärahaa on korotettu. Kuntien maksuosuudet koko kuntayhtymän toiminnasta kasvavat 0,9 %. Kahden ja puolen vuoden aiemmasta käytöstä johtuen muutokset vaihtelevat kuntien kesken 9,9 %:sta aina 2,9 prosenttiin. FSTKY:n oman toiminnan osalta kuntien maksuosuudet nousevat 1,97 %. Kuntien maksuosuudet omaan toimintaan ovat 39,3 miljoonaa euroa ja koko terveydenhuollon palveluihin FSTKY:n kautta 59,9 miljoonaa. V investointimenot ovat poistoja pienemmät, jotta lainoja pystytään lyhentämään. Vuonna 2013 on aloitettu suunnittelu osaamiskeskuksen ja psykiatrian vuodeosaston tilojen saneerauksesta. Psykiatrian painopisteen siirtyminen avohoitoon, edellyttää myös uusia ratkaisuja vuodeosastojen, päiväsairaalan ja päiväkeskuksen toiminnassa ja koko psykiatrisen hoidon rakenteessa, jotta voidaan saavuttaa mahdollisimman suuri asiakastyytyväisyys ja lisätä mielenterveysongelmaisten itsenäistä selviytymistä. Yhtymähallinnon tiloja käyttää jatkossa os. 13, kun osaston ympärivuorokautinen toiminta päättyy. Yhtymähallinnon tilat ovat jatkossa ent. os. 13 tiloissa. Osaamiskeskuksen tilojen suunnittelussa käytetään asiakaslähtöistä, uusia innovaatioita hyödyntävää toimintamallia, jotta vanhusten ja muiden pitkäaikaissairaiden potilaiden kuntoutukselle saadaan mahdollisimman hyvät kuntoutukseen sopivat positiivisia asiakaskokemuksia antavat toimitilat. Luvuissa ei ole toistaiseksi huomioitu kuntien sosiaalitoimen lukuja. 4

7 5 2. KUNTAYHTYMÄN ALUE JA TOIMIPISTEET + Somero (ympäristöterveydenhuolto) Kuntayhtymän palveluja annetaan seuraavissa yksiköissä: FORSSA HUMPPILA Terveysasema/pääterveysasema Terveysasema Terveysasema/Korkeavaha Palvelukeskus Mäntyrinne Ympäristöterveysasema Kunnanvirasto A-klinikka - sosiaalihuollon palvelut Perheneuvola Siurilan eläinlääkäriasema JOKIOINEN Sairaala Terveysasema - ea-poliklinikka (ilta- ja yöpäivystys) Asumispalvelukeskus Intalankartano - poliklinikat ja osastot Virastotalo - radiologia - sosiaalihuollon palvelut - laboratorio Heikanrinteen palvelukeskus TAMMELA Niittyvilla Terveysasema Lastenkoti Kaarisilta Kehitysvamma-asuntola Ruiskoti Tuki- ja turva-asunnot Ruisluodon palvelukeskus Tyykihovi Kunnantalo Rimpikoto - sosiaalihuollon palvelut Ryhmäkoti Lupiini Kaupungintalo YPÄJÄ - sosiaalihuollon palvelut Terveysasema Palvelukeskus SOMERO Kunnanvirasto Ympäristöterveydenhuolto - sosiaalihuollon palvelut

8 6

9 7 3. KUNTAYHTYMÄN ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS ARVOT - Asukkaiden terveys ja sosiaalinen hyvinvointi Oppiva ja tehokas organisaatio Osaava ja motivoitunut henkilöstö Sitoudumme hyvinvointikuntayhtymänä tekemään kaikkemme väestön terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi tietäen, että parhaaseen tulokseen pystyy vain itseensä uskova, hyvin koulutettu ja motivoitunut henkilöstö. ARVOIHIN LIITTYVÄT TOIMINTAPERIAATTEET Palveluissa kuntalaiset ovat tasa-arvoisia Työn laatua kehitetään asiakaslähtöisesti ja sitä arvioidaan jatkuvasti Toiminta vastaa väestön todellisia sosiaalisia ja terveydellisiä tarpeita Organisaatiossa luodaan puitteet henkilöstön suoriutumiselle Henkilöstöpolitiikka on oikeudenmukaista Vaitiolovelvollisuus on toiminnan kulmakivi Työyhteisön toiminta perustuu avoimeen vuorovaikutukseen ja aitoon yhteiseen työhön PERUSTEHTÄVÄ Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän perustehtävänä on toimialueen asukkaiden ja ympäristön terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin/toimintakyvyn edistäminen ja sairauksien ja sosiaalisten ongelmien hoito, tutkimus ja kuntoutus, palveluita itse tuottamalla tai niitä ostamalla. 4. VISIO Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä on omalla toimialueellaan laadukas ja tehokas terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden toteuttaja ja edelläkävijä sekä maakunnallisesti joustava erikoissairaanhoidon tuottaja, jonka tilaajaosaaminen on Suomen huippua. Kuntayhtymällä on Forssan seudulla johtava ja koordinoiva rooli ympäristön ja väestön sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä, ja se käyttää sille annetut resurssit kansalaisten hyvinvoinnin kannalta vaikuttavasti. Sosiaalihuollon palvelut tuotetaan lakisääteisissä määräajoissa laadukkaasti, tasavertaisesti ja kustannustehokkaasti. Tässä taloussuunnitelmassa ja arviossa on kuitenkin palvelualueittain asetettu tavoitteet uudelle hyvinvointikuntayhtymälle, ja kuntayhtymän strategiana on tietenkin toteuttaa näitä palvelualueiden strategisia ja toiminnallisia tavoitteita mahdollisimman hyvin.

10 8 5. STRATEGIA Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän strategiana on ylläpitää palvelutuotantoa nykyisessä laajuudessa sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kehittää ja vahvistaa tilaajaosaamista julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin palveluntuottajien kanssa. Omaa toimintaa vahvistetaan valituilla painopistealueilla, sekä organisoidaan tukipalvelut kokonaistaloudellisesti tehokkaimmalla tavalla jäsenkuntien kesken. Tilaajaosaamisessa selvitetään palvelusetelin käyttöönotto, ja vuonna 2014 valmistellaan kuntayhtymälle henkilöstön ja toimivan johdon, sekä poliittisten luottamushenkilöiden ja kuntien valtuustojen kanssa yhteinen tavoitteellinen strategia, jolla voidaan toimintaa ohjata 2020 luvulle. 5.1 STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN Strategiaan on kirjattu ne kriittiset menestystekijät, joissa tulee onnistua tai ne tavoitteet, joihin tulee pyrkiä, jotta haluttuun suuntaan edettäisiin. Strategiset painopistealueet on jaettu neljään osaan, joissa menestystekijöitä on katsottu väestön ja asiakkaan, terveys- ja sosiaalipalvelujärjestelmän toimivuuden, henkilöstön uudistumisen ja osaamisen sekä talouden ja tiedonhallinnan näkökulmista. Keskeisiä menestystekijöitä ovat terveyden ja sosiaalisen turvallisuuden huomioiminen kaikessa poliittisessa päätöksenteossa, terveellinen ja turvallinen ympäristö, terveys- ja sosiaalisten erojen kaventaminen ja syrjäytymisen ehkäisy sekä terveyden ja mielenterveyden edistäminen Forssan seudulla. Kehitetään terveys- ja sosiaalipalvelujärjestelmää hyvinvoinnin tueksi ja väestön tarpeista lähtien. Strategiaa on toteutettu kehittämällä toimintoja käyttäen menetelmänä suunnitelmallista projektia (kehittämishanke) normaalin palvelutoiminnan tukena. Hyvin suunnitellun hankkeen avulla saadaan tehtävä kehittämistyö ajallisesti ja sisällöllisesti yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Kuntayhtymän tulee pystyä vastaamaan seudun ikääntyneiden ja suurten ikäluokkien lisääntyvään palvelutarpeeseen. Oleellista on myös taata lapsille ja nuorille laadukkaat ja riittävät psykososiaaliset palvelut sekä painottaa toimintaa ennalta ehkäisevään työhön. Suuriin kansansairauksiin, niiden ennaltaehkäisyyn, diagnostiikkaan ja hoitoon, tulee edelleen kiinnittää huomiota ja kehittää toimivat hoitomallit ja parantaa hoidon vaikuttavuutta ja väestön omaa osallistumista hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Mielenterveys- ja päihdeongelmat korostuvat Forssan seudulla. Tavoitteena on saavuttaa palveluilla paras terveyshyöty kustannustehokkaasti. Potilasturvallisuuden tehostamiseksi kuntayhtymässä toteutetaan hyväksyttyä potilasturvallisuussuunnitelmaa, jonka toteutumista tukee HaiPro vaaratapahtumien raportointiohjelma. Kuntayhtymässä seurataan HaiPro ilmoitusten määrää sekä ilmoitusten perusteella tehtyjä toimintatapamuutoksia. Potilasturvallisuussuunnitelmassa on määritelty seurantaindikaattorit, mittarit, seuranta-aikataulu ja vastuuhenkilöt. Mittareita ovat mm. sairaalainfektioiden määrä, potilaan tunnistusrannekkeiden käyttöprosentti osastoilla, käsihygienia (käsidesin kulutusmäärä) ja lokitietojen seuranta tietoturvan varmistamiseksi. Lisäksi potilasturvallisuutta seurataan potilasvahinkoilmoitusten ja päätösten, muistutusten sekä kantelujen määrinä. Toimintavuoden tavoitteena on potilasturvallisuusjärjestelmän ja HaiPro raportointiohjelman käytön laajentaminen soveltuvin osin sosiaalipalveluihin, erityisesti vanhuspalveluihin. Kansalliseen Kaste-ohjelmaan kuuluvan HämePotku hankkeen tukemana perusterveydenhuollon avosairaanhoidon toimintaa muokataan pitkäaikais- ja monisairaiden

11 potilaiden hoidossa terveys-hyötymallin mukaiseksi toimintatavaksi. Suunnitelmallista yksilöllistä hoitoa tuetaan potilaan ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden yhdessä laatimilla terveys- ja hoitosuunnitelmilla, joiden rakenteeseen lisätään Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta annetun lain mukaisen hoito- ja palvelusuunnitelman osat. Päivitykseen voivat hoidon eri vaiheissa osallistua kaikki potilaan/ asiakkaan hoitoon osallistuvat ammattihenkilöt perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa. Perusterveydenhuollossa painopisteinä ovat lisäksi avosairaanhoidon vastaanottoryhmien tiimityön kehittäminen ja vahvojen lähipalvelujen tuottaminen terveysasemilla ja palvelujen vienti koteihin ja palvelukeskuksiin yhteistyössä muiden kuntayhtymän palvelualueiden kanssa. Osaamiskeskuksessa jatkuu intensiivikuntoutuksen, kuntouttavan jaksohoidon, hyvinvointitekno-logian sekä saattohoidon tiimien työ. Yhteistyötä vanhuspalvelujen palvelualueen ja avosairaalan kanssa tiivistetään edelleen. Vuonna 2011 aloittaneen yksikön keskeiset tehtävät ovat asiakkaiden toimintakyvyn arviointi ja kohentaminen, aivotapahtumien, suurten leikkausten ja muiden vaikeiden ja toimintakykyä heikentävien sairauksien jälkeinen moniammatillinen kuntoutus, kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa selviytymistä uhkaavien riskitekijöiden kartoitus ja kotona asumista edistävien apuväline-, asumis- ja hyvinvointiteknologiaratkaisujen etsintä. Osaamiskeskuksen tilojen saneeraus alkaa v Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishankkeen toimintamalleja sovelletaan ja kehitetään aikuisneuvontatyössä. Yhteistyössä THL:n KOPPI-kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita hankkeella kehitetään ja mallinnetaan niiden asiakkaiden hoitoonohjaus- ja kuntoutuspolkuja, joilla on työllistymisen esteinä työ- ja toimintakyvyn alenemia. Hankkeen myötä selkiytetään paikallisia hoito- ja kuntoutuspalveluja ja verkostoja sekä pysyviä yhteistyörakenteita eri toimijoiden välillä. Nuorten syrjäytymiseen puututaan varhain. Seudullisella etsivän nuorisotyön kehittämishankkeen myötä saatiin seudullinen etsivän nuorisotyön hanketyöntekijä kuntien etsivien nuorisotyöntekijöiden työpariksi. Hankkeessa mallinnetaan etsivän nuorisotyön toimintakäytäntöjä. Ankkurityö tekee tiivistä yhteistyötä hankkeen kanssa. Erikoissairaanhoidossa painottuu edelleen elektiivinen ja avohoitopainotteinen hoito, jossa palvelut tuotetaan asiakkaille lähipalveluina. Neurologisten ja geriatristen potilaiden hoitoa ja kuntoutusta kehitetään erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä. Perusterveydenhuollon Osaamiskeskuksessa potilaalla on mahdollisuus intensiiviseen jatkokuntoutukseen. Tähän keskittymään liittyy myös avosairaalatoiminta ja seudullinen hyvinvointiteknologian kehittäminen. Avosairaalan toiminnan kehittämistä jatketaan tulevana toimintavuotena. Lähiostopalveluiden tarkoituksenmukaisuutta seurataan ja arvioidaan koko ajan tarkasti. Poliklinikan toiminta, vastaanotot ja yhteinen päivystys ovat keskeisiä palveluita seudun väestölle. Toiminnan kustannustehokkuutta pyritään parantamaan mm. operatiivisen toiminnan analyysin pohjalta. Mielenterveys- ja päihdetyön palvelualueella jatketaan työn kehittämistä kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman pohjalta seudulliset erityistarpeet huomioiden. Vuoden 2014 aikana toteutetaan DKT (dialektinen käyttäytymisterapia) -koulutus, jolla lisätään työntekijöiden osaamista tunne-elämältään epävakaiden potilaiden hoidossa. Aikuispsykiatrian vuodepaikat vähenevät, ja avohoito tehostuu, kun osaston 13 jaksokuntoutus päättyy, ja samalla avohoitotoimintaa lisätään ja monipuolistetaan. Seudullisen KUULAS -hankkeen kautta on kehitetty lastensuojelun seudullisia käytänteitä ja hanke jatkuu LASse projektina, jossa lastensuojelutyössä lapsen huomioimista ja kuulemista erilaisin menetelmin kehitetään. Tavoitteeksi on asetettu, että lasten kohtaaminen ja kuuleminen lastensuojelutarpeen selvitysprosessin yhteydes- 9

12 sä on vahvistunut ja asiakasperheiden osallistumista lastensuojelutarpeen selvitysprosessiin on mahdollista arvioida ja verrata selkeän tiedontuotannon avulla. Sosiaalityön sisäiset menettelytavat lastensuojelutarpeen selvittämisessä ovat tutkitusti tarkentuneet sekä päätöksenteko lastensuojeluasiakkuuden aloittamisesta ja palvelunohjauksesta on selkiytynyt. Projektin tavoitteena on löytää yksilöityjä tilanteita ja asioita, jotka lastensuojelun tarvetta selvitettäessä ovat osoittautuneet vaikeiksi ja etsitty niihin ratkaisuja. Lisäksi projektissa keskitytään ammatillisen verkoston rooleihin ja toimintatapoihin ennen lastensuojelutarpeen selvityksen käynnistymistä, selvityksenteon aikana ja selvityksen jälkeen ja ne ovat kehittyneet ja kirkastuneet sekä edelleen kehittämistä vaativat ongelmat dokumentoitu jatkotoimia varten. Sosiaalityöntekijöiden ja lastensuojelun muiden asiantuntijoiden vuoropuhelu on vahvistunut hankkeen aikana syntyneen tukirakenteen myötä. SOS II hankkeessa kehitetään erityisesti alle 30-vuotiaiden nuorten sekä lapsiperheiden parissa tehtävää aikuissosiaalityötä. Tarkoituksena on kehittää suunnitelmallinen ja asiakaslähtöinen työote, ottaa käyttöön uusia työmenetelmiä sekä saada asiakkaiden näkökulmasta tukiverkosto tekemään yhteistyötä tarkoituksenmukaisella tavalla. Kiti - hanke (kirjaamisen ja tilastoinnin kehittäminen Kanta-Hämeen sosiaalipalveluissa), hankkeen tarkoitus on yhdenmukaistaa kunnissa ja kuntayhtymissä tuotettujen lastensuojelun ja toimeentulotuen sosiaalipalvelujen kirjaamis- ja tilastointikäytäntöjä. Hanke on hakuvaiheessa ja toteutuu mikäli hankerahoitus myönnetään. MuTu hanke (Muutoksen tuki), hankkeen tavoitteena on tukea kuntia/kuntayhtymiä asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien kehittämiseen, luomiseen ja uudistamiseen liittyvissä muutosprosesseissa ja muutosjohtamisessa. Hyky osallistuu mielenterveyskuntoutujien ja perhepalveluiden palvelukokonaisuuksien kehittämiskokonaisuuksiin. Hanke on hakuvaiheessa oleva teemallinen Kaste hanke ja toteutuu mikäli hankerahoitus myönnetään. FSHKY käyttää vakinaisen hoitohenkilökunnan poissaolojen korvaamiseen varahenkilöiden (41) työpanosta. Varahenkilöistä kuusi on nimettynä kiertohoitajiksi, jotka sijaistavat äkillisiä poissaoloja. Varahenkilö- ja kiertohoitajatyöpanoksen lisäksi FSHKY ostaa sijaispalveluja Seuturekry Oy:ltä. Sijaistavan henkilöstön tarkoituksenmukaisen ja tehokkaan käytön varmistamista selvitetään vuoden 2014 aikana. Forssan kaupunki ja FSHKY hoitavat perustamansa Loimijoen Kuntapalvelut Oy:n kautta ruokapalvelun ja siivouksen. Kuntayhtymä on osakkaana myös Seuturekry Oy:ssä, joka tuottaa omistajilleen rekrytointi- ja sijaispalveluja. Toimintakäytäntöjen toimivuutta seurataan. Terveydenhuollon organisaatiot ryhtyvät käyttämään kansallista potilasarkistoa (KanTa) nykysuunnitelmien mukaan syksyyn 2014 mennessä. KanTa-hankkeen ensimmäisen vaiheen ereseptin käyttöönotto toteutui FSTKY:ssä joulukuussa 2011 ja vuonna 2013 ereseptin käyttö laajennettiin koko kuntayhtymään. Hyvinvointikuntayhtymää silmällä pitäen informaatioteknologian käytöstä ja mahdollisuuksista tehdään suunnitelma, jossa esitetään näkemys tulevista tarpeista. Suunnitelma kattaa toiminnan ja tiedonhallinnan kehittämisen kokonaisvaltainen näkemyksen ja antaa työkaluja prosessien edelleen kehittämiseen ja IT-strategian toteutumisen seurantaan. Potilastietojärjestelmää kehitetään yhdessä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kanssa. Aloite- ja palautetoimintaa seurataan ja kehitetään edelleen kannustavampaan ja innovatiivisuutta suosivampaan suuntaan. Työhyvinvoinnin edistämisessä tarvitaan sitoutumista koko henkilöstöltä. Työhyvinvointi näkyy työyhteisöissä toiminnan sujumisena, osaamisen kehittymisenä sekä myönteisinä kokemuksina ja asenteina. Työhy- 10

13 vinvointia ja osaamista kuvaavien tavoitteiden toteutumista voidaan seurata henkilöstöraportin tunnusluvuista. Asiakaslähtöisyys sen kaikkine ulottuvuuksineen nostetaan suunnittelukaudella kaiken toiminnan järjestämisen peruspilariksi, niin että FSHKY:n asiakkaaksi on helppo tulla ja tarjoamamme asiakaskokemukset ovat positiivisia. Tämä perusta koskee niin palvelukulttuuria kuin toimitilojakin. Kuntayhtymä on tehnyt hankehakemuksen Muutoksen tuki -osahankkeesta, jota koordinoi Väli-Suomen KASTE aluejohtoryhmä. Päätös hankkeen hyväksymisestä tehdään tammikuun 2014 lopulla. Hankkeen tavoitteena on luoda uudenlainen palvelukonsepti mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluiden seurantaan jatkuvan arvioinnin periaatteella. Tavoitteena on, että jokaisella tuetun asumisen asiakkaalla on säännöllisesti päivitettävä hoito- ja kuntoutussuunnitelma, jonka tekemiseen osallistuvat asukas itse, hänen läheisensä, asumisyksikön työntekijät ja FSHKY:n psykiatrisen esh:n edustajat. Keskitetyllä seurannalla ja arvioinnilla tavoitellaan parempaa asiakaslähtöistä laatua ja palvelun maksajan näkökulmasta eri asumispalveluyksiköiden vertailua samoilla kriteereillä. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy on seutukunnalla yhteisesti jaettu tavoite. Syrjäytymisen ehkäisy on laaja-alaista, moniammatillista ja hallintorajat ylittävää yhteistyötä, jota myös kunnat tahoillaan tekevät. Etsivän nuorisotyön koordinaattori jatkaa seudullisen työn kehittämistä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Keskiössä on nuorten arjen taitojen ja elämänhallinnan parantaminen, ja yksilöllisesti arvioidun riittävän nuorisotyön, oppilaitoksen, työhallinnon ja sosiaali- ja terveystoimen tuen tarjoaminen. 11

14 12 FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. FSTKY Strategiset päämäärät: Seudun väestön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen, sairauksien hyvä hoito ja kuntoutus, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen, taloudellinen ja vaikuttava toiminta, joka tuottaa käytettävissä olevilla resursseilla mahdollisimman suuren terveyshyödyn ja sosiaalisen hyvinvoinnin, palveluita itse tuottamalla tai niitä tilaamalla yhteistyössä julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin sekä omistajakuntien kanssa Kriittiset menestystekijät: Lasten ja nuorten psykososiaalisen hyvinvoinnin edistäminen, nuorten syrjäytymisuhan havaitseminen ja katkaisu. Lasten huomioiminen perheen jonkun jäsenen sairastuessa, kroonisten sairauksien hoidon vaikuttavuuden parantaminen, päihde- ja mielenterveysongelmien ehkäisy ja hoito, sekä sosiaalinen kuntoutus, vanhustenhoidon kehittäminen, niin että ikäihmiset voivat pärjätä paremmin kotona, sekä niin että heidän autonomiansa kansalaisina lisääntyy. Arviointi: Hyvinvointi- ja turvallisuusstrategian indikaattorit, palvelualuekohtaiset ja hankekohtaiset arviointimittarit, tarve- ja ikävakioidut kustannukset, tuloslaskelman toteutuminen. Koko kuntayhtymän tavoitetaso Tavoitteen toteutumisen seuranta 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraation lisääminen 1. Hyvinvointikuntayhtymälle on laadittu vuoden 2014 aikana uusi strategia, josta on sovittu jäsenkuntien kanssa Hyvinvointikuntayhtymälle on rakennettu toimiva organisaatio sekä sovittu sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevasta yhtenäisestä sopimusohjausjärjestelmästä ja tuotteistamisesta. Hyvinvointikuntayhtymän henkilöstö on sijoitettu uuteen organisaatioon, heidän koulutustaan ja osaamistaan mahdollisimman hyvin vastaaviin tehtäviin Kuntayhtymän raportointi, talousseuranta ja tuotteistus sekä palveluvalikoima on saatu sille tasolle, mikä vastaa kuntien kantokykyä 2. Perhepalvelujen palvelualueen palvelut on tuotteistettu. Moniammatillisten palveluprosessien kehittäminen on käynnistetty. 3. Vanhuspalveluiden palvelualueen palvelut on tuotteistettu 2. Lapsille, nuorille ja perheille tarjotaan lainmukaiset, joustavat, oikea-aikaiset ja riittävät palvelut, matalan kynnyksen ja varhaisen tukemisen periaatteella. 3. Palvelualueen kehittämisessä ja palveluiden toimeenpanossa on hyödynnetty vuoden 2013 laatusuositusta, minkä tuella palvelualue vastaa lainsäädännön ikäihmisten palveluille asettamiin vaatimuksiin

15 13 4. Aikuissosiaalityön palvelualueen palvelut on tuotteistettu. Palvelutarpeen arviointi ja toimintaohjeet on yhdenmukaistettu. 5. Potilasturvallisuuskulttuurin parantaminen 4. Sijaistusketjut on toimivia ja asiakkaat saavat palvelunsa lain asettamien vaatimusten mukaisissa määräajoissa. 5. HaiPro ilmoitusten perusteella puolet yksiköistä on tehnyt kehittämissuunnitelmia. Asiakastyytyväisyys pysyy vähintään aikaisemmalla tasolla. Potilasvahingot vähenevät. Läheltä piti tilanteista ilmoitetaan aikaisempaa tarkemmin. Potilasturvallisuussuunnitelman (s. 26) mukaiset mittarit käytössä Lääkehoidon ketju kuntoon hankkeen eteneminen, hankearviointi 6. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitotakuun toteutuminen 7. Työhyvinvoinnin parantaminen: a) hyvä johtaminen ja esimieskoulutus b) ITE c) työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmat d) kehityskeskustelut e) onnistunut rekrytointi ja vakituisen henkilöstön pysyvyys f) työhyvinvointia uhkaavien riskien kartoitus 8. Lasten tilanteen arviointi perheen aikuisen sairastuessa vakavasti. 9. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy - Ankkuri toiminta - KOPPI hanke - nuortenneuvojan työn vakiinnuttaminen osaksi viranomaisyhteistyötä - seudullinen etsivän nuorisotyön kehittäminen hanke 10. Kroonisten sairauksien hoidon ja avosairaanhoidon vaikuttavuuden parantaminen. - HämePotku II hanke 6. Pysyttävä jatkuvasti lainsäädännössä annetuissa aikarajoissa ja saavutettavuustavoitteissa. 7. Työhyvinvointibarometri tehty v. 2012, tulosten hyödyntäminen a) esimiesten jatkuva johtamiskoulutus, vähintään 4 päivää/vuosi b) arviointien määrä ja niistä nousevat parantamistoimenpiteet, 1-2/yksikkö c) suunnitelmassa sovittujen toimenpiteiden toteutus, 1-2/yksikkö d) kehityskeskustelut kaikille henkilöstöohjelman mukaan e) vakituisista vakansseista täytettynä vähintään 95 %, kaikkien uusien työntekijöiden arvio perehdyttämisestään ja opiskelijoilta kahdesti vuodessa. f) riskiarvio tehdään sovitulle joukolle työntekijöistä (määrä vahvistuu myöhemmin) 8. Arviointi:tilastoidut TL&P menetelmät (lapset puheeksi, neuvonpito, perheinterventio) Yhteistyön helpottuminen ja lisääntyminen ls -työhön ja muihin psykososiaalisen tuen palveluihin? 9. Hankearviointi: rahoittajien, oma arviointi. Seudullinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinta 10. Hankearviointi: sovitut arvioitavat tavoitteet toteutuneet.

16 Psykiatrisen tehostetun avohoidon yksikön toiminta toimintasuunnitelmien mukaan 11. Yksikön suoriteluvut, jaksohoitopotilaiden hoitosuunnitelman toteutuminen ja mahdollinen sairaalahoidon tarve Lyhyet selvitykset hankkeista (tarkemmin strategian toteuttaminen kohdassa ja vastuualuekohtaisissa teksteissä) HaiPro on terveydenhuollon vaaratapahtumien raportointijärjestelmä. KOPPI hanke: kuntouttavan työtoiminnan sisällön ja roolin selkiyttäminen ITE on työyksikön itsearviointi- ja laadunhallintamenetelmä. Ikä- ja tarvevakioinnilla tarkoitetaan ikärakenteen, sukupuolen ja sairastavuuden vaikutuksien poistamista kustannuksia esitettäessä, maan keskiarvoa kuvataan yleensä luvulla 100. Ankkuri toiminta tarkoittaa varhaista puuttumista alaikäisten rikolliseen käyttäytymiseen ja perheväkivaltaan. Seudullinen etsivän nuorisotyön kehittäminen Etsivän työn kehittäminen ja käytännön toteuttaminen ovat keskeisestä. Tämän toteuttaminen edellyttää panostusta seudullisen toimintamallin suunnitteluun ja koordinointiin sekä etsivän työparitoiminnan tulosten ja hyötyjen osoittamiseen Potku Potilas kuljettajan paikalle hankkeen tavoitteena on parantaa pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa terveyshyötymallin (Chronic Care Model) mukaisesti.

17 15 6. PALVELUALUEKOHTAISET SUUNNITELMAT VUONNA YHTYMÄHALLINTO Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymälle ei ole ehditty valmistella yhteistä strategiaa vuodelle 2014, vaan toiminta tulee perustumaan Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän ja kuntien sosiaalitoimien strategisille tavoitteille ja päämäärille. Yhtymähallinto valmistelee asiat yhtymähallitukselle. Yhtymähallitus vastaa asioiden valmistelusta yhtymäkokoukselle ja kuntayhtymän strategisesta johtamisesta. Se valmistelee myös kuntien valtuustojen kanssa pidettävät strategiakokoukset. Yhtymähallitus hyväksyy yhtymähallinnon rakenteen ja viranhaltijoiden ja työntekijöiden toimenkuvat. Palvelualuekohtaiset tavoitteet on kuvattu palvelualueiden tuloskorteissa. Yhtymähallinnon keskeisenä tehtävänä v on vastata sosiaali- ja terveydenhuollon integraation kehittämisestä, erilaisten sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehittävien hankkeiden toteuttamisesta ja valmistelusta, sosiaalitoimen palveluiden tuotteistamisesta, kuntalaskutuksen ja raportoinnin kehittämisestä ja sisäisestä tarkastuksesta. Kuntayhtymän on valmistauduttava myös taloudellisiin sopeuttamistoimenpiteisiin suunnittelukaudella, koska kuntien taloudellinen tilanne tulee heikkenemään. Tämä edellyttää, että eläköitymisen myötä vapautuvat vakanssit tarkastellaan suunnitelmallisesti uudelleen, samoin kuin mitoitukset ja sijaisten käytön periaatteet on uudistettava. Kuntayhtymä joutuu kuitenkin vastaamaan kuntien lakisääteisestä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä ja noudattamaan esim. hoitotakuulainsäädäntöä, sekä niitä normeja mitä sosiaalitoimelle on lainsäädännössä annettu. Niiden toteuttamisesta kuntayhtymä joutuu säännöllisesti neuvottelemaan omistajakuntien kanssa. Tarkastuslautakunta vastaa kuntayhtymän toiminnan ulkoisesta tarkastuksesta ja arvioinnista. Kukin kunta nimeää ehdokkaansa tarkastuslautakuntaan, jonka yhtymäkokous valitsee. Tarkastuslautakunnan jäsenten ja varajäsenten tulee olla kuntien valtuutettuja. Myös osajäsenkunnalla on jäsen tarkastuslautakunnassa. Kuntayhtymä tulee käymään jatkossa neuvotteluja myös Someron ja Loimaan kanssa yhteistyön kehittämisestä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa. Vuonna 2014 valmistellaan myös perussäännön muutos, jossa tarkoituksena on, että kuntayhtymän tulevat talous- ja toimintasuunnitelmat hyväksytään kuntien valtuustoissa, ja yhtymäkokous kutsutaan koolle ainoastaan niissä tapauksissa, jos kuntayhtymän talous- ja toimintasuunnitelmasta, hallintosäännöstä tai tilinpäätöksestä ei saada kuntien valtuustoissa yhtäpitäviä päätöksiä. Kuntien valtuustojen kanssa pidetään myös strategiakokoukset kaksi kertaa valtuustokaudessa, joissa täsmennetään kuntayhtymän toiminnan tavoitteet. Kuntayhtymä vastaa myös hyvinvointivaliokunnan toiminnasta, joka valmistelee kunnille hyvinvointi- ja turvallisuusstrategian sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman. Nämä asiakirjat päivitetään vähintään valtuustokausittain, mutta tilastoaineisto ja indikaattorit vuosittain, ja ne toimitetaan kuntien muiden hallintokuntien käyttöön. Heti alkuvuodesta pidetään yhtymäkokous, joka valitsee uuden yhtymähallituksen ja tarkastuslautakunnan, koska yhtymähallituksen jäsenmäärä kasvaa. Lisäksi yhtymähallituksen ja tarkastuslautakunnan jäsenien pitää olla kuntien valtuutettuja.

18 16 FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Yhtymähallinto Strategiset päämäärät: Koko FSHKY:n strategian uusiminen yhteistyössä jäsenkuntien kanssa Kriittiset menestystekijät: Uusitun strategian toteutus uudessa ja muuttuvassa toimintaympäristössä Arviointi: Toteutumisen arviointi eri foorumeilla Näkökulmat: 1) Asiakasnäkökulma (palvelukyky), 2) Sisäinen eli prosessien näkökulma (prosessit, rakenteet, palvelujärjestelmä) 3) Uudistumisen näkökulma (uudistuminen, osaaminen, työkyky) ja 4) Taloudellinen näkökulma (voimavarat, resurssit) TAVOITTEET MITTARIT/ ARVIOINTIKRITEERIT 1 Asiantunteva palvelu ja Asiakastyytyväisyys hyvä tavoitettavuus sisäisille ja ulkoisille asiakkaille hallinnossa/tukipalveluissa 2 Hankkeiden toteutus Hankeseuranta Hankkeiden taloudellinen seuranta Sisäinen tarkastus 3 Osaamisen ja tiedon kulun turvaaminen Johtamisen tukeminen Työhyvinvointi 4 Oikein mitoitettu henkilökunta huomioiden eläköitymiset hallinnossa/tukipalveluissa Talousarviossa pysyminen Investointien toteutuminen määrärahojen puitteissa Koulutus Yhteiset foorumit; esimiesfoorumi 4-6 kertaa vuodessa, johtoryhmän paneelit 2 kertaa vuodessa, koordinaatioryhmät, työpaikkakokoukset Yhtymäjohtajan ja palvelualuejohtajien ja muiden välittömien alaisten väliset kehityskeskustelut Sairauspoissaolojen seuranta Täyttöaste Tuloslaskelma Taloudelliset loppuselvitykset TAVOITETASO 2014 Kaikki asiakaspalaute johtaa toiminnan kehittämiseen. Hankkeet etenevät suunnitelman mukaisesti Hankkeiden tuottamat uudet toiminnat alkavat suunnitellusti Koulutuspäiviä vuodessa vähintään 3/työntekijä Aktiivinen osallistuminen eri foorumeihin Tuki- ja hallintopalveluiden koordinaatioryhmä ja työpaikkakokoukset toteutuvat 4-6 kertaa/vuosi Kaikkien kanssa käydään kehityskeskustelut Sairauspoissaolot eivät lisäänny Riittävä täyttöaste huomioiden talouden tasapainottmisen vaatimukset Ei alijäämää Budjetissa pysyminen ARVIOINTI

19 PERUSTERVEYDENHUOLLON PALVELUALUE Palvelualueen rakenne tulee muuttumaan hyvinvointikuntayhtymässä. Neuvolatyön sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon yksikkö siirtyy perhepalvelujen palvelualueelle ja fysioterapia ja lääkinnällinen kuntoutus siirtyvät perusterveydenhuollon palvelualueelle. Siirtyvien yksikköjen toiminta jatkuu sisällöltään, määrältään ja henkilöstöltään ennallaan. Muut aiemmat perusterveydenhuollon tulosyksiköt jatkavat edelleen perusterveydenhuollon palvelualueella. Perhekeskeinen työtapa neuvolatyössä ja kouluterveydenhuollossa jatkuu. Opiskeluterveydenhuollon toiminta on vuonna 2013 saatettu vastaamaan asetuksen mukaista sisältöä ja panostusta. Kuntoutuksen tulosyksikkö jakautuu fysioterapiaan ja lääkinnälliseen kuntoutukseen. Potilaiden kotona selviytymisen arvioinnin ja tukemisen tarve kasvaa edelleen ja asianmukaisten apuvälineiden arvioinnin ja ohjauksen sekä lääkinnällisen kuntoutuksen tarve lisääntyvät. Hammaslääkäripulan johdosta voimassa ollutta arkipäivien suun terveydenhuollon päivystyspalvelujen ja niiden jatkohoidon ulkoistusta on jatkettu vuoteen 2016 saakka. Arkipäivien ja viikonloppujen hammaslääkäripäivystyksessä on lokakuussa 2013 liitytty Varsinais-Suomen hammaslääkäripäivystysrenkaaseen. Kummassakin ratkaisussa tavoitteena on ollut turvata riittävä oman henkilöstön panos arkipäivinä päiväaikaisiin palveluihin hammashoitoloissa. Kansalliseen Kaste-ohjelmaan kuuluvalla HämePotku -hankkeella muokataan avosairaanhoidon toimintaa pitkäaikais- ja monisairaiden potilaiden hoidossa terveyshyötymallin mukaiseksi toimintatavaksi. Suunnitelmallista hoitoa tuetaan potilaan ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden yhdessä laatimilla terveys- ja hoitosuunnitelmilla. Potilasta kannustetaan ja autetaan uudenlaisin keinoin vastuunottoon omasta terveydestään ja hoidostaan. Vuonna 2012 päättyneessä avosairaanhoidon HP - Hyvästä parempi vastaanottotoiminnan kehittämishankkeessa kohteena olivat johtamisjärjestelmän, henkilöstön oppimisjärjestelmän ja koko vastaanottoprosessin kehittäminen. Tavoitteena oli asiakastyytyväisyyden, hoidon vaikuttavuuden sekä henkilöstön työtyytyväisyyden lisääminen. Hankkeessa sovittujen käytäntöjen juurruttaminen päivittäiseen työhön jatkuu. Työterveyshuollossa tavoitteena on säilyttää vakiintunut asema seudulla ja toiminnassa lisätään edelleen ennalta ehkäisevän työn osuutta. Kunta- ja kilpailulakien muutosten vuoksi yksikön yhtiöittämisen tarve ja mahdollisuus arvioidaan. Osaamiskeskuksessa jatkuu intensiivikuntoutuksen, kuntouttavan jaksohoidon, hyvinvointiteknologian sekä saattohoidon tiimien työ. Yhteistyötä vanhuspalvelujen palvelualueen tulosyksikköjen ja avosairaalan kanssa tiivistetään edelleen. Osaamiskeskuksen keskeisenä tehtävänä on arvioida ja kohentaa asiakkaiden toimintakykyä, kartoittaa kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa selviytymistä uhkaavat riskitekijät ja suunnitella kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa asumista edistäviä apuväline-, asumis- ja hyvinvointiteknologiaratkaisuja. Intensiivikuntoutuksen päiväsairaalatoiminta jatkuu edelleen, mutta muu, forssalaisille suunnattu jaksohoidon päivätoiminta siirtyy Tyykihoviin. Osaamiskeskuksen tilojen saneeraus alkaa v Sairaanhoitotarvikkeiden jakelussa varaudutaan edelleen käytön ja kustannusten nousuun. Syynä ovat hoitotarvikkeita ja laitteita käyttävien kotihoitopotilaiden määrän kasvu, materiaalihintojen nousu ja yhä monimuotoisempien hoitojen toteuttaminen avohoitona. Pitkäaikaisen haavanhoidon tuotteet tulivat uutena ryhmänä jakelun piiriin vuonna Ympäristöterveydenhuollossa valvontakohderekisteri- ja tarkastusohjelma vakiinnutetaan tarkastustoiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja raportointiin. Someron kaupunki on ollut kuntayhtymän osajäsenenä ympäristöterveydenhuollon järjestämisen osalta vuoden 2013 alusta lukien.

20 18 FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Yksikkö: Perusterveydenhuollon palvelualue Strategiset päämäärät: Seudun asukkaiden palvelujen saatavuuden turvaaminen muuttuvat palvelutarpeet huomioiden. Kriittiset menestystekijät: Osaava ja riittävä henkilöstö. Ajanmukaiset tilat ja laitteet. Arviointi: Asiakaspalutejärjestelmän tulokset. Hoitotulosten ja hoidon saatavuuden mittarit. Toteutetut toiminan ja rakenteen muutokset. Näkökulmat: 1) Asiakasnäkökulma (palvelukyky), 2) Sisäinen eli prosessien näkökulma (prosessit, rakenteet, palvelujärjestelmä) 3) Uudistumisen näkökulma (uudistuminen, osaaminen, työkyky) ja 4) Taloudellinen näkökulma (voimavarat, resurssit) TAVOITTEET 1 A. Yhteyden saanti ja kiireettömän hoidon tarpeen arviointi ja hoitoon pääsy avopalveluyksiköihin hoitotakuulainsäädännön edellyttämässä ajassa. 2 A. Osaamiskeskukseen hoitoon pääsy on joustavaa ja toiminta on tehokasta ja vaikuttavaa. 3 A. Pitkäaikais- ja monisairaiden avohoidon palvelujen uudistaminen. B. Väestövastuuryhmien tiimityön uudistaminen. MITTARIT/ ARVIOINTIKRITEERIT A. Puhelinyhteysaikojen seurannan raportit, odotus- ja jonoaikojen raportit. A. Hoitoon pääsyn seurantamittarit, kuntoutustuloksen mittarit. A. POTKU-hankkeen tavoitteiden toteutumisen seurantamittarit. B. Väestövastuuryhmien tiimityön kehittämisen seurantamittarit. TAVOITETASO 2014 A1. Puhelimitse yhteys terveyskeskukseen viimeistään 5 minuutissa. A2. Avopalveluyksiköihin yhteydensaanti ensimmäisellä soitolla väh 90 %:ssa soitoista. A3. Kiireettömään avohoitoon ja työterveyshuoltoon viimeistään 3 kk:ssa ja suun terveydenhuoltoon viimeistään 6 kk:ssa. A1. Kiireettömät viimeistään 7 vrk:ssa. A2. Kuntoutustulosmittarin (FIM) arvo jakson lopussa on 85%:lla potilaista keskimäärin 1½ kertaa parempi kuin jakson alussa. A. Terveys- ja hoitosuunnitelmia laadittu ja päivityksiä tehty enemmän kuin vuonna B. Säännönmukaiset tiimikokoukset kaikissa ryhmissä toteutuneet. Tiimikohtaiset ensimmäisen vapaan ajan ja puhelinyhteyden toteutumisen kattava seuranta ja toiminnan ohjaus tulosten perusteella toimivat. ARVIOINTI

21 19 4 A. Onnistunut rekrytointi ja henkilöstöpolitiikka. B. Hyvinvointikuntayhtymän toiminnan käynnistyminen vuoden 2014 alusta lukien. A. Henkilöstösuunnitelman toteutumisen seuranta. B. Suunnitelmat palvelualueiden rakenteiksi ja tarvittavat tulosyksikköjen siirrot. A. Kaikissa vakituisiksi suunnitelluissa budjetoiduissa viroissa ja toimissa on vakituiset työntekijät. B. Uudet palvelualueet uusilla rakenteilla ja tulosyksikkökokoonpanoilla toimivat vuoden 2014 alussa.

22 ERIKOISSAIRAANHOIDON PALVELUALUE Vuosi 2014 aloittaa Forssan seudulla uuden jakson sosiaali- ja terveydenhuollon historiassa, kun uusi hyvinvointikuntayhtymä aloittaa toimintansa. Suurin muutos erikoissairaanhoidon alueella on hoitopalvelujen vastuualueen siirtyminen kunkin palvelualueen alaisuuteen. Tämä tulee selkeyttämään johtamista ja tuo johtamisen lähemmäksi potilas- ja hoitotyötä. Lainsäädännön kannalta tilanne myös selkeytyy, sillä laissa todetaan, että kaikissa toimintayksiköissä tulee olla nimetty vastaava lääkäri, joka vastaa koko toiminnasta eikä vastuuta voi olla ellei vastaa myös kaikista resursseista. Muutos merkitsee myös, että palvelualueen osastonhoitajille tullaan delegoimaan päätösvaltaa asioissa, joissa he jo nyt tekevät tosiasialliset päätökset (esimerkiksi vuosilomat). Erikoissairaanhoidon palvelualueelle tullaan nimeämään vastaava osastonhoitaja, joka koordinoi hoitotyötä palvelualueen sisällä. Lisävalta tuo myös lisävastuuta. Vastaavan osastonhoitajan ja osastonhoitajien on toimittava määrärahojen puitteissa ja etenkin sijaisten käytössä on oltava hyvin tarkka. Lyhytaikaisiin poissaoloihin (1-3 päivää), sijaisten palkkaamiseen tulee suhtautua erittäin kriittisesti, sillä kuntien taloudellinen tilanne ei anna meille juuri liikkumavaraa. Varahenkilöjärjestelmää ja kiertohoitajatoimintaa tullaan kehittämään edelleen. Sisäisillä hauilla tullaan antamaan mahdollisuus nykyisten varahenkilöiden sijoittumiselle yksiköiden vapautuviin vakinaisiin toimiin. Erikoissairaanhoidon palvelualueella ei tapahdu merkittäviä toiminnallisia muutoksia talousarviovuonna mutta lääkehuolto, radiologia, laboratorio ja välinehuolto liitetään palvelualueeseen. Kanta-Hämeen keskussairaalassa on täytetty ihotautien erikoislääkärin vakanssi ja sopimuksen mukaan Forssan sairaalassa ihotaudeilla aloitetaan alkuvuonna vastaanottotoiminta kahtena päivänä viikossa. Ennen kaikkia taloudellisen tilanteen takia pyritään koko sairaanhoitopiirissä vähentämään piirin ulkopuolisten sairaaloiden käyttöä. Tämä edellyttää, että Kanta-Hämeen keskussairaalan palvelutarjontaa lisätään jolloin voimme ohjata alueemme potilaita enemmän sinne. Kanta-Hämeen keskussairaalassa pyritään esimerkiksi täyttämään kolmas urologian erikoislääkärin virka ja mikäli tässä onnistutaan, niin voimme hankkia urologian palvelut Kanta-Hämeen keskussairaalasta. Vuoden 2014 alussa laajenee myös potilaiden oikeus valita vapaasti hoitopaikkansa. Tämä tulee korostamaan lähettävän lääkärin asemaa asiantuntijana, joka voi ohjata potilaan valintaa. Tavoitteena tulee olla se, että käytämme omaa sairaalaamme ja mikäli täällä ei kyseisiä palveluita tuoteta, niin potilas lähetetään Kanta-Hämeen keskussairaalaan. Vielä ei ole mahdollista arvioida kuinka suuri osa potilasta haluaa hakeutua hoitoon piirin ulkopuolelle. Ruotsin kokemuksen mukaan arvioidaan, että noin viisi prosenttia potilaista hakeutuu muualle kuin lähimpään sairaalaan. Tällä saattaa kuitenkin pitkällä aikavälillä olla merkittävä vaikutus, ulkopuolisten sairaaloiden käyttö voi ratkaista meidänkin sairaalan tulevaisuuden. Kesällä 2013 potilasmäärät olivat kaikilla osastoilla selvästi keskimääräistä pienemmät, joten tällä perusteella tullaan ensi kesänä sulkemaan yksi sairaalan kolmesta vuodeosastosta. Myös avosairaalan toimintaa arvioidaan ja ainakin kesäsulun ajaksi avosairaalan "kotipaikka" tullaan siirtämään poliklinikalle, jolloin tarvittaessa henkilökunta voi toimia myös poliklinikalla tai osastoilla. Erikoissairaanhoidon kärkitavoitteita vuonna 2014 tulee olemaan uusien työntekijöiden hyvä perehdyttäminen. Hyvään perehdytykseen on kaikilla oikeus, niin hoitohenkilökunnalla kuin lääkäreilläkin. Hyvä perehdyttäminen sitouttaa työyhteisöön ja antaa valmiudet työtehtävien hoitamiseen, lisää työhyvinvointia, työssä viihtymistä ja työmotivaatiota. Hyvästä hoidon osaamisesta hyötyvät ennen kaikkea potilaat ja tyytyväiset potilaat takaavat meille työtä tulevaisuudessakin. Toinen kärkitavoite koskee palautteista ja potilasvahingoista oppimista. Potilasvahinkoja ja palautteita tullaan

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016 TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta. Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta. Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja 1 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi aloitti toimintansa 1.1.2012 Väestöpohja

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014

2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014 2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014 2.6 Sosiaalilautakunta 1 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; Sosiaalitoimen hallinto, Sosiaalityö, Vanhustyö/kotipalvelu sekä Vammais. Sitovuustasoihin

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet ERVAlaboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Kainuun Työterveys

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Hyve- johtamisen kartta

Hyve- johtamisen kartta Hyve- johtamisen kartta Johtamisen kehittämisverkoston johtoryhmän kokous 12.09.2012 Päivi Visuri Hankkeen toteutus Hanke koostuu koordinaatiohankkeesta ja kolmesta osahankkeesta. Osahankkeet muodostuvat:

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 4.12.2013 ja se on voimassa 1.1.2014 alkaen. Lisäykset (kursivoituna) johtokunta 5.2.2014 YLEISET

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL Sisältö

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän talousarvio vuodelle 2015 ja -suunnitelma vuosille 2015-2017

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän talousarvio vuodelle 2015 ja -suunnitelma vuosille 2015-2017 Omistajaohjausryhmä 23 09.06.2014 Yhtymähallitus 74 25.06.2014 Omistajaohjausryhmä 31 21.08.2014 Yhtymähallitus 87 27.08.2014 Omistajaohjausryhmä 38 24.09.2014 Yhtymähallitus 99 24.09.2014 Raahen seudun

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 /5 Organisaatiot Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2013 2015 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä 65 75 -vuotiaiden määrä kasvaa, huoltosuhde heikkenee

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2013 Terveydenhuolto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2013 Terveydenhuolto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Katariina Korhonen Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen hoito kaikille tarvitseville.

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2013 Nro 14

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2013 Nro 14 Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2013 Nro 14 TERVEYDENHUOLLON VASTUUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ (Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 28.8.2013, tulee voimaan 1.9.2013) YLEISTÄ 1 Soveltamisala 2 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot