Metsähanhen hoitosuunnitelmat
|
|
- Aku Virtanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Metsähanhen hoitosuunnitelmat Arto Marjakangas Taigametsähanhi (kuva: Markus Varesvuo)
2 Taiga- ja tundrametsähanhien levinneisyys Tundrametsähanhi
3 Esityksen sisältö Taigametsähanhen kansainvälinen hoitosuunnitelma (International Single Species Action Plan for the Conservation of the Taiga Bean Goose Anser fabalis fabalis) Suomen metsähanhikannan hoitosuunnitelma 1. Tausta 2. Kansainvälinen hoitosuunnitelmahanke Kansainvälisen suunnitelman tavoitteet ja tärkeimmät toimenpiteet 4. Kansainvälisen suunnitelman toimeenpano 5. Kansallisen hoitosuunnitelman ydinkohdat 6. Tehoaako hoito?
4 1. Tausta Taigametsähanhen talvehtivan kokonaiskannan kehitys Euroopassa ? (Fox & Madsen 1999, Delany & Scott 2006, Fox et al. 2010; julkaisemattomat havainnot 2015)
5 Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelua koskevan sopimuksen (AEWA) osapuolikokous 2012: Euroopassa talvehtivan taigametsähanhikannan suojeluluokituksen tiukennus (B1 A3c*) *Metsästys mahdollista vain kansainvälisen hoitosuunnitelman puitteissa tarkasti säädeltynä AEWA:n tekninen komitea 2012 (Suomen aloitteesta): taigametsähanhelle laaditaan kansainvälinen kannanhoitosuunnitelma
6 2. Kansainvälinen hoitosuunnitelmahanke Suomen riistakeskus ja AEWA:n sihteeristö koordinoivat Seitsenhenkinen monikansallinen kirjoittajatiimi Suunnittelutyöpaja Tuusulassa marraskuussa 2013 Suunnitelman eri luonnosversiot työpajaosallistujien, levinneisyysalueen valtioiden sekä AEWA:n sihteeristön, teknisen komitean ja pysyvän komitean arvioitavina AEWA:n 6. osapuolikokous marraskuussa 2015 hyväksyi suunnitelman
7 Kannanhoitoyksiköt
8 3. Kansainvälisen suunnitelman tavoitteet ja tärkeimmät toimenpiteet Pitkän aikavälin yleistavoite: palauttaa ja säilyttää kannan suotuisa suojelutaso Yksityiskohtaisemmat tavoitteet: 1. Aikuisten säilyvyys paranee Pitkäikäisillä ja hitaasti lisääntyvillä lajeilla aikuisten säilyvyyden vaihtelu vaikuttaa kannanmuutoksiin paljon enemmän kuin poikastuoton vaihtelu 2. Poikastuotto paranee 3. Elinympäristöjen heikentyminen, pirstoutuminen ja häviäminen pysähtyy
9 Tärkeimmät yhteiset toimenpiteet Kehitetään sopeutuva metsästysverotuksen säätelyjärjestelmä Metsästys mitoitetaan metsästettävän kannan tilan ja hoitotavoitteen mukaiseksi tieteellisin keinoin Käyttökelpoinen, vaikka tiedot systeemistä puutteellisia Oppimisprosessi, olennaista on ennusteiden ja populaatiovasteiden vertailu Euroopassa käytössä Huippuvuorilla pesivän lyhytnokkahanhikannan säätelyssä Sopeutuva säätelyjärjestelmä
10 Sopeutuvan metsästysverotuksen säätelyn ensimmäinen laskuharjoitus taigametsähanhelle Fred A. Johnson, U.S. Geological Survey Paljonko on suurin kestävä saalis, kun taigametsähanhen kevätkanta on yksilöä? Huomioon mm. kannanhoidon tavoitteet, tiedon epävarmuus ja hyväksyttävä riskitaso Kaikissa skenaarioissa suurin kestävä saalis alle hanhea (myös ne joita ei saada talteen) Hyvin pienellä riskitasolla vain hanhea
11 Parannetaan metsästäjien tietoisuutta haavakoiden vähentämistarpeesta ja -tavoista Puolella aikuisista taigametsähanhista hauleja Tanskassa toimintasuunnitelma haulikkometsästyksen laadun parantamiseksi (1997): hauleja kantavien lyhytnokkahanhien osuus väheni n. 60 % Parannetaan metsästäjien lajintuntemustaitoja ja tietoisuutta eri hanhilajien kannantilasta Väärä lajinmääritys laillisen metsästyksen yhteydessä arvioitiin yhtä suureksi uhaksi taigametsähanhelle kuin salametsästys Pyyntiä ohjataan runsastuviin hanhilajeihin
12 Erityisesti Suomea koskevia toimenpiteitä Jatketaan metsähanhen elinympäristövaatimusten huomioon ottamista metsätaloudessa ja muussa maankäytössä Jatketaan (metsätaloudellisesti kannattamattomien) ojitettujen soiden ennallistamista pesimäalueilla Ylläpidetään ja voimistetaan erityisesti vieraspetojen rajoittamis- ja hävittämistoimia pesimis- ja sulkimisalueilla Kivineva, Lestijärvi
13 4. Kansainvälisen suunnitelman toimeenpano Hoitosuunnitelma määrittelee puitteet, yksityiskohdat sovitaan toimeenpanovaiheessa Kansainvälinen työryhmä ( AEWA Taiga Bean Goose International Working Group ) Koordinoi, ohjaa ja valvoo Kokoonpano (23 25 jäsentä): Levinneisyysalueiden hallitusten edustajat (14) Kansainvälisten järjestöjen edustajat (3) Asiantuntijayhteisön edustajat (5 7) AEWA:n sihteeristön edustaja (1)
14 5. Kansallisen hoitosuunnitelman ydinkohdat Suomi levinneisyysalueen ainoa maa, jossa tehty kansallinen hoitosuunnitelma metsähanhelle Luonnos Suomen metsähanhikannan hoitosuunnitelmaksi valmistui 2013 Lausuntokierros 2014 (Kuva: Asko Kettunen)
15 Tärkein metsästystä koskeva toimenpide: metsästys kielletään ministeriön asetuksella määräajaksi, jotta kannan taantuminen pysähtyy ja kanta kääntyy kasvuun Metsästyksen kestävyyden varmistamiseksi tarvittavat kiireelliset toimet: Säädetään saaliin ilmoitusvelvollisuus Tarkennetaan metsästyksen säätelyä Tehostetaan laskentoja talvehtimisalueilla Selvitetään pesimäalueet Suomessa Tarkennetaan poikastuoton arviointia Luodaan valmius ottaa käyttöön metsästäjäkohtainen saaliskiintiöjärjestelmä
16 6. Tehoaako hoito? Ajallisia ja alueellisia rajoituksia metsähanhen metsästykseen Metsästys kokonaan kielletty 2014 ja
17 Ruotsin etelä- ja keskiosissa kevätmuutolla lepäilevien taigametsähanhien lukumäärä kasvoi tilastollisesti merkitsevästi 2010 ja 2013 ei luotettavaa laskenta-aineistoa (Skyllberg 2015)
18 Kiitos mielenkiinnosta! Pesäneva, Sievi
Riistatalouden ekosysteemipalvelut - Flywayta ja luonnonhoitoa
Riistatalouden ekosysteemipalvelut - Flywayta ja luonnonhoitoa Ympäristöakatemia 3-4.9.2015 Jarkko Nurmi, riistatalouspäällikkö, Suomen riistakeskus Taiga- ja tundrametsähanhien levinneisyys Tundrametsähanhi
LisätiedotMetsähanhen hoitosuunnitelmat. Photo Asko Kettunen
Metsähanhen hoitosuunnitelmat Photo Asko Kettunen Metsähanhen kaksi alalajia Suomessa liikkuu syksyllä metsähanhen kahta eri alalajia. Suomessa pesii taigametsähanhi, joka taantui merkittävästi viime vuosikymmenien
LisätiedotLUONNOS MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS METSÄHANHEN METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ METSÄSTYSVUOSINA
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Ylitarkastaja Janne Pitkänen Muistio 21.6.2017 LUONNOS Dnro 1209/01.03/2017 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS METSÄHANHEN METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ METSÄSTYSVUOSINA 2017
LisätiedotMetsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET
Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET 2 Suomessa esiintyy kaksi metsähanhen alalajia; taigametsähanhi (Anser fabalis fabalis) ja tundrametsähanhi (Anser fabalis rossicus). Taigametsähanhi esiintyy meillä
LisätiedotTaigametsähanhen kansainvälisen hoitosuunnitelmien toimeenpano. Photo Asko Kettunen
Taigametsähanhen kansainvälisen hoitosuunnitelmien toimeenpano Photo Asko Kettunen Euroopan hanhitoimintaohjelma European Multispecies Goose Management Platform on AEWAn uusi toimintaohjelma koordinoituun
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Dnro 948/13/2015 Janne Pitkänen
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 23.6.2015 Dnro 948/13/2015 Janne Pitkänen MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS METSÄHANHEN METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ METSÄSTYSVUONNA 2015 2016 Pääasiallinen
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Dnro 649/01.03/2016
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio 20.6.2016 Dnro 649/01.03/2016 Ylitarkastaja Janne Pitkänen Ylitarkastaja Jussi Laanikari MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS METSÄHANHEN METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ
LisätiedotVesilintukantojen hoidon kehittäminen Euroopassa
Vesilintukantojen hoidon kehittäminen Euroopassa Riistapäivät, Tampere 20.1.2016 Mikko Alhainen Suomen riistakeskus Kannat taantuvat luokitus muuttui Alli IUCN luokassa vaarantunut AEWA: kolumni A kategoria
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja Dnro 1209/01.03/2017 Janne Pitkänen
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 1.8.2017 Dnro 1209/01.03/2017 Janne Pitkänen MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS METSÄHANHEN METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ METSÄSTYSVUOSINA 2017
LisätiedotSuomi voi hyväksyä komission ehdotuksen neuvoston päätökseksi. Luonnonsuojelulain piiriin kuuluvat rauhoitetut lajit
Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM2018-00283 LYMO Hyvärinen Esko(YM) 06.11.2018 JULKINEN Asia Ehdotus neuvoston päätökseksi EU:n kannasta Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelusopimuksen
LisätiedotAsia Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemisesta tehdyn sopimuksen (AEWA) muuttaminen
Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM201500313 LYMO Osara Matti(YM) 22.10.2015 Asia Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemisesta tehdyn sopimuksen (AEWA) muuttaminen Kokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 3.5.2016 Dnro 649/01.03/2016 Janne Pitkänen LUONNOS
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 3.5.2016 Dnro 649/01.03/2016 Janne Pitkänen LUONNOS MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS METSÄHANHEN METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ METSÄSTYS VUONNA 2016-2017
LisätiedotBirdLife Suomi kiittää maa- ja metsätalousministeriötä lausuntopyynnöstä. Olemme tutustuneet asetusluonnokseen ja lausumme siitä seuraavasti:
BirdLife Suomi ry BirdLife Finland rf Annankatu 29 A 16, 00100 HELSINKI Puh. (09) 4135 3300, fax (09) 4135 3322 toimisto@birdlife.fi - www.birdlife.fi Vastaanottaja: Maa- ja metsätalousministeriö kirjaamo@mmm.fi
LisätiedotSuomen metsähanhikannan hoitosuunnitelma
Suomen metsähanhikannan hoitosuunnitelma Luonnos 26.5.2014 1 Sisällys Tiivistelmä 4 1. Johdanto 4 1.1 Hankkeen tausta 4 1.2 Hoitosuunnitelman valmistelu 5 1.3 Hoitosuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet
LisätiedotOnko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?
Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta
LisätiedotLUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?
LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö? Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus, Oulu Luonnon monimuotoisuuden tavoitteet Suomessa vuoteen 2020 ja sen jälkeen Eduskunnan ympäristövaliokunnan
LisätiedotRIISTAN VUOKSI. Lokakuu 2012
RIISTAN VUOKSI Lokakuu 2012 Sisällys Kannanhoitosuunnitelmat riistapolitiikan työkalu 3 Hirvikannan hoidossa korostuvat paikallisuus ja yhteistyö 4 Metsähanhikannan hoidosta mallia eurooppalaiselle riistavesilintujen
LisätiedotSuurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Savonlinna Reijo Kotilainen
Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat Savonlinna 20.9.2012 Reijo Kotilainen Ministeriön asetus poikkeusluvan ja alueellisen kiintiön nojalla sallittavasta karhun metsästyksestä
LisätiedotSelkämeren merkitys lintujen muuttoväylänä. Ismo Nousiainen ja Hannu Tikkanen
Selkämeren merkitys lintujen muuttoväylänä Ismo Nousiainen ja Hannu Tikkanen Johdanto Pohjanmaan rannikkoa pidetään linnuille tärkeänä muuttoväylänä ja pesimäalueena. Selkämeren ja Merenkurkun merkitys
LisätiedotSuomen riistakeskuksen näkökannat ja odotukset soidensuojelun täydennysohjelman valmistelun suhteen
Suomen riistakeskuksen näkökannat ja odotukset soidensuojelun täydennysohjelman valmistelun suhteen Ympäristöministeriö 18.2.2014 Mikko Alhainen Erikoissuunnittelija Suomen riistakeskus Suomen riistakeskus
LisätiedotSuomen karhukannan hoitosuunnitelman päivittäminen. Marko Paasimaa Suomen riistakeskus
Suomen karhukannan hoitosuunnitelman päivittäminen Marko Paasimaa Suomen riistakeskus Juoksutusta Viikolla 47 toimenpidelinjausten esittelyä Suomen Metsästäjäliitossa ja valtakunnallisessa riistaneuvostossa
LisätiedotMETSÄSTÄJIEN NÄKEMYS METSÄHAN- HIKANNASTA JA METSÄHANHEN MET- SÄSTYKSESTÄ SUOMEN RIISTAKESKUS KAINUUN JA OULUN TOIMIALUEILLA
OPINNÄYTETYÖ Samuli Karppinen 2012 METSÄSTÄJIEN NÄKEMYS METSÄHAN- HIKANNASTA JA METSÄHANHEN MET- SÄSTYKSESTÄ SUOMEN RIISTAKESKUS KAINUUN JA OULUN TOIMIALUEILLA METSÄTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA ROVANIEMEN
LisätiedotRiistatiedon merkitys vieraslajitilanteen. esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava. Kaarina Kauhala Luke
Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen hallinnassa: esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava Kaarina Kauhala Luke Euroopanmajava Metsästettiin sukupuuttoon 1800-luvulla (1868). Takaisinistutettu
LisätiedotJulkisen riistakonsernin strategia
Julkisen riistakonsernin strategia SISÄLLYS JOHDANTO 3 JULKINEN RIISTAKONSERNI 4 TOIMINTA-AJATUS 5 VISIO 5 MUUTOSTEKIJÄT JA SIDOSRYHMÄT 6 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 7 HOITOSUUNNITELMAT 10 JOHDANTO Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 29.7.2013 Dnro 1346/13/2013 Janne Pitkänen
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 29.7.2013 Dnro 1346/13/2013 Janne Pitkänen MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS METSÄHANHEN METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ METSÄSTYSVUONNA 2013 2014 Pääasiallinen
LisätiedotLuonto- ja lintudirektiivien raportoinnit Ulla-Maija Liukko, SYKE Eliötyöryhmäseminaari, YM
Luonto- ja lintudirektiivien raportoinnit 2019 Ulla-Maija Liukko, SYKE Eliötyöryhmäseminaari, YM 8.11.2017 Raportoinneista yleistä EU:n jäsenmaat tuottavat luontodirektiivin artikla 17 ja lintudirektiivin
LisätiedotSUURPETOPOLITIIKAN SUUNNANMUUTOS OHJAILUSTA OMISTAJUUTEEN
SUURPETOPOLITIIKAN SUUNNANMUUTOS OHJAILUSTA OMISTAJUUTEEN MARI POHJA-MYKRÄ RURALIA-INSTITUUTTI, HELSINGIN YLIOPISTO RIISTAPÄIVÄT 21.-22.1.2014 Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä 21.1.2014 KEHITTÄMISARVIOINNIN
LisätiedotRIISTAKAMERAT TAIGAMETSÄHANHEN (ANSER FABALIS FABALIS) SEURANTAMENETELMÄNÄ SARI HAKKARAINEN
RIISTAKAMERAT TAIGAMETSÄHANHEN (ANSER FABALIS FABALIS) SEURANTAMENETELMÄNÄ SARI HAKKARAINEN Pro gradu -tutkielma Itä-Suomen yliopisto Ympäristö- ja biotieteiden laitos Biologia 2019 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO
LisätiedotRIISTAN VUOKSI. Maaliskuu 2012
RIISTAN VUOKSI Maaliskuu 2012 Sisällys Riistaneuvostot uuden riistapolitiikan keihäänkärkinä 4 Hoitosuunnitelmat jalkauttavat riistakonsernin strategian 6 Hoitosuunnitelma hirvelle 8 Hoitosuunnitelma taantuvalle
LisätiedotVesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006
1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden
LisätiedotUhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015
Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,
LisätiedotVesilinnut vuonna 2012
Vesilinnut vuonna 2012 Runsaus ja poikastuotto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Luonnontieteellinen keskusmuseo käynnistivät vesilintujen laskennan vuonna 1986. Maastolaskennat on nyt tehty 27
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen
LisätiedotEU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu
EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä Nunu Pesu 11.9.2018 EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevat päätavoitteet Luontodirektiivin yleisenä tavoitteena on edistää luonnon
LisätiedotVoimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ PL 30 (Hallituskatu 3 A) 00023 VALTIONEUVOSTO MÄÄRÄYS Päivämäärä 2.6.2000 2180/722/2000 Riistanhoitopiirit Pyyntiluvan nojalla tai alueellisen kiintiön puitteissa sallittava
LisätiedotHirvikannan koko ja vasatuotto pienenivät vuonna 2003
Riistantutkimuksen tiedote :-. Helsinki 0..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto pienenivät vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Samuli Heikkinen, Arto Karhapää, Riitta Tykkyläinen ja Maija Wallén Suomen
LisätiedotKUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä:
KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä: Reijo Orava 6.6.2013 5.6.2013 Suomen riistakeskus 1 Metsästäjät, riistahallinto ja tutkimus yhteistyössä suurpetokantojen
LisätiedotLuontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet
Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Luontotyyppien toinen uhanalaisuusarviointi esittelytilaisuus 08.04.2016 Suomen luontotyyppien
LisätiedotVesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2005
1 Riistantutkimuksen tiedote 202:1-7. Helsinki 16.8.2005 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2005 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime
LisätiedotMetsähanhen alalajien syysmuutonaikainen esiintyminen Suomessa
Metsähanhen alalajien syysmuutonaikainen esiintyminen Suomessa Riistaeläintieteen maisterin tutkielma maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkintoa varten Helsingin yliopisto, metsätieteiden laitos
LisätiedotEU-oikeuden vaatimukset Kuuleminen Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen, Ympäristöministeriö
EU-oikeuden vaatimukset Kuuleminen 15.5.2013 Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen, Ympäristöministeriö Natura 2000 -verkoston muodostamisesta suojelutoimenpiteisiin Luontodirektiivin 3 ja 4 artikla säätelevät
LisätiedotUhanalaisuusarvioinnin toteutus ja kattavuus
Uhanalaisuusarvioinnin toteutus ja kattavuus Esko Hyvärinen, ympäristöministeriö Suomen lajien uhanalaisuus 2019 8.3.2019 Säätytalo, Helsinki Arvioinnissa noudatettiin IUCN:n luokittelua, kriteerejä ja
LisätiedotKestävä riistatalous
Kestävä riistatalous Metsäakatemia 12.5.2016 Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund Finnish Hunters Association Metsästysharrastuksen kehittyminen Suomessa 1900-luvun alussa suuret nisäkkäät olivat
LisätiedotRiistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö
Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto
LisätiedotKalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT
Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Mihin tarvitaan kalastuksen säätelyä? Halutaan turvata (taloudellisesti tärkeiden)
LisätiedotOjitettujen soiden ennallistaminen
Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden
LisätiedotRamsar kosteikkotoimintaohjelma
Ramsar kosteikkotoimintaohjelma 2016-2020 Ramsar -kosteikkotoimintaohjelman valmistelu Tavoitteena kansainvälisen Ramsarin sopimuksen toimeenpanon eli kosteikkojen suojelun ja kestävän käytön edistäminen
LisätiedotLakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen
Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen Vesa Vanninen Varsinais-Suomen ELY-keskus Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Valtion alueellinen kalataloushallinto uudistui v. 2015 alusta lähtien 1.1.2020
LisätiedotKansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta
Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta Tero Toivanen, BirdLife Suomi, lintulaskijatapaaminen 11.3.2017 IBA = kansainvälisesti tärkeät lintualueet Maailmanlaajuinen biodiversiteetin seurantaverkosto
LisätiedotHELSINGIN SEUDUN KUNTIEN YHTEISTYÖSOPIMUS
1 LUONNOS 6.4.2005 Asia 1 / Liite 1 HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN YHTEISTYÖSOPIMUS 1. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET Sopimuskuntien yhteisenä tavoitteena on Helsingin seudun kansainvälisen kilpailukyvyn
LisätiedotSUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA. Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011
SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011 IHMISEN JA SUDEN VUOROVAIKUTUKSEN HISTORIAA ENNEN 1800-LUKUA KILPAILU RIISTAVARASTA (HIRVI, METSÄPEURA) 1800-LUVULLA VÄESTÖNKASVU LISÄSI KOTIELÄINTALOUTTA,
LisätiedotRiistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty
Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista
LisätiedotHirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005
Riistantutkimuksen tiedote :. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikannassa ei tapahtunut syksyn
LisätiedotIPBEStyöohjelmaluonnos. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Kansallinen IPBES-sidosryhmäseminaari Säätytalo
IPBEStyöohjelmaluonnos Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Kansallinen IPBES-sidosryhmäseminaari Säätytalo 18.11.2013 Työohjelman yleinen päämäärä Ensimmäinen IPBES työohjelma Valmisteltu Bureaun ja MEPin (Multidisciplinary
LisätiedotSkenaariot suurpetokantojen verotuksen suunnittelussa
Skenaariot suurpetokantojen verotuksen suunnittelussa Katja Holmala Riistapäivät 19.1.2016 Esityksen rakenne Tausta Mallit ilveksen populaatiokehityksestä Malli 1: populaatiomalli Malli 2: skenaario- eli
LisätiedotMetsästys ja riistanhoito saaristossa
Metsästys ja riistanhoito saaristossa KALVOSARJA 4 Haapana kuuluu metsästettäviin riistalajeihin. Metsästykseen kuuluu lajintunnistaminen. Sorsilla eri lajien naaraat muistuttavat usein toisiaan. Lisäksi
LisätiedotMuuttolintujen yhteisseurantaa ja yhteisvaikutusten arviointia Pohjois-Pohjanmaan suunnitelluilla tuulipuistoalueilla.
Muuttolintujen yhteisseurantaa ja yhteisvaikutusten arviointia Pohjois-Pohjanmaan suunnitelluilla tuulipuistoalueilla Ville Suorsa LTSS-seminaari Pori 26.3.2013 2.4.2013 Page 1 Lähtökohdat 2.4.2013 Page
LisätiedotLuonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen
Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Tavoitteena CBD:n 10. osapuolikokouksen päätösten kansallinen tulkinta ja toimeenpano
LisätiedotSuo metsäkanalinnun silmin
Suo metsäkanalinnun silmin Teerikana syö tupasvillan tähkiä Suomen riistakeskus Arto Marjakangas 18.12.2014 1 Soiden merkitys metsäkanalinnuille koko vuodenkierrossa: (metsä)riekko teeri metso pyy Esityksen
LisätiedotKiljuhanhen Ystävä. 2013 - No. 1. Toukokuu 2013
Kiljuhanhen Ystävä 2013 - No. 1 Toukokuu 2013 Toimittajan kynästä: Lauri Kahanpää 3 Norjan kiljuhanhien väheneminen ja sopulivuodet: Lauri Kahanpää 4 Suomen metsähanhi, uhanalainen alalaji: Thomas Heinicke
LisätiedotKansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö
Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten
LisätiedotHIRVIKANNAN HOITO JA METSÄSTYSSUUNNITELMA 2009
Riistanhoitoyhdistys: 162 Rautjärven Rhy Pinta ala: 35931,00 ha HIRVIKANNAN HOITO JA METSÄSTYSSUUNNITELMA 2009 1. TALVIKANTA 70 kpl Tiheys 1,95 hirveä/1000 ha 2. KEVÄTMUUTTO (lisäys + tai muutto alueelta
LisätiedotSuomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi
Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi Luonnonsuojeluvalvoja Ilkka Heikkinen Eduskunnan ympäristövaliokunta ja Suomen Biodiversiteettityöryhmä
LisätiedotKansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta ja IBA-verkoston päivitys
Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta ja IBA-verkoston päivitys Kuva: Margus Ellermaa Tero Toivanen, lintulaskijatapaaminen 9.2.2019 IBA = Important Bird and Biodiversity Areas Maailmanlaajuinen
LisätiedotVesilintukannat ennallaan poikastuotto parempi kuin viime vuonna
1 Riistantutkimuksen tiedote 174:1-6. Helsinki, 10.8.2001. Vesilintukannat ennallaan poikastuotto parempi kuin viime vuonna Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskannassa
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 30.6.2015 Dnro 1088/13/2015 Jussi Laanikari
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 30.6.2015 Dnro 1088/13/2015 Jussi Laanikari MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS PYYNTILUVALLA SALLITTAVASTA ITÄMEREN NORPAN METSÄSTYKSESTÄ METSÄSTYSVUONNA
LisätiedotAhvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä
Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä 4.1.216 9 8 Kuha saalis Ahven saalis 7 6 5 4 3 2 1 197 198 199 2 21 22 Ahvenen saalismäärät kasvaneet
LisätiedotMerilintujen lentokonelaskennat Selkämeren rannikkoalueella
Merilintujen lentokonelaskennat Selkämeren rannikkoalueella 2012-2013 Turun yliopisto, Brahea-keskus Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Asko Ijäs, Kimmo Nuotio, Juha Sjöholm 26.3.2014 1. Johdanto
LisätiedotELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö
ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta 11.10.2012 Matti Osara, Ympäristöministeriö Ympäristöministeriön näkökulma suurpetoihin Suurpetoja koskevat eräät luonnonsuojelulain
LisätiedotPohjois-Atlantilta Tyynelle valtamerelle
tutkimuksen ja seurannan tuloksia kolmen vuosikymmenen ajalta Jorma Pessa, Einari Väyrynen & Sami Timonen Pohjois-Atlantilta Tyynelle valtamerelle ulottuvalla metsähanhen levinneitemattomia. Pesivän metsähanhikannan
LisätiedotValtioneuvoston asetuksella perustettavat YLI 100 HEHTAARIN KOKOISET LUONNONSUOJELUALUEET (LSA)
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry PL 3000 90014 Oulun yliopisto Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry PL 326 90101 Oulu pohjois-pohjanmaa@sll.fi Metsähallitus / luontopalvelut Ari Meriruoko
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotIlmastonmuutoksen ja maankäytön luontovaikutukset. Linnut ympäristömuutosten indikaattoreina
Ilmastonmuutoksen ja maankäytön luontovaikutukset Linnut ympäristömuutosten indikaattoreina Aleksi Lehikoinen Luomus, HY aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Linnustonseuranta http://www.luomus.fi/seurannat/
LisätiedotHakeminen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin. Leena Marsio, Museovirasto
Hakeminen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin Leena Marsio, Museovirasto Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luettelo (The Representative List of the Intangible Cultural Heritage of
LisätiedotVillisian tuleminen hyödyt ja uhkat. Ohto Salo Suomen riistakeskus
Villisian tuleminen hyödyt ja uhkat Ohto Salo Suomen riistakeskus Villisika Suomessa Luulöydösten perusteella esiintynyt Suomessa yli 8000 vuotta sitten. Historiallisen ajan ensimmäiset havainnot 1950-1970
LisätiedotRIISTAN VUOKSI. Marraskuu 2016
RIISTAN VUOKSI Marraskuu 2016 SISÄLLYS 3 Kortteleista kansainvälisyyteen 4 Toivoa taantuneille? 6 Metsähanhien seurantaa rimmillä rämpimällä 8 Goose Platform toimeenpanon työpakkaus 10 Pohjoismainen liittouma
LisätiedotKARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS
KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS SYYSKUU 2011 täydennetty Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Yleistä... 2 3.2 Kuittila...
LisätiedotKalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus
Kalastuslain ja hallinnon uudistus Hämeen ELY-keskus Uuden lain tavoitteet Kalavaroja hyödynnetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi Elinkeinojen ja virkistyskäytön avulla syntyy
LisätiedotPitäisikö kaloja metsästää? vapaa-ajankalastuksen ja metsästyksen eroja
Pitäisikö kaloja metsästää? vapaa-ajankalastuksen ja metsästyksen eroja Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto ja Konneveden kalatutkimus ry Taimenseminaari, Konneveden tutkimusasema, 27.11.2014 Voiko vapaa-ajankalastusta
LisätiedotLumijälkilaskenta 2012-2013
Lumijälkilaskenta 2012-2013 Laskentapäälliköt Jälkitarkastajat 21.11.2012 Suomen riistakeskus 1 Riistalaskennat tietoa metsästyksen suunnitteluun Riistakolmiot Suurpetoseuranta Vesilintujen pistelaskenta
LisätiedotKOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 215 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa
LisätiedotHIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2016
HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2016 SALLAN RIISTANHOITOYHDISTYS 213 HIRVEN HOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA 2016 A. LASKENTAOSA 2016 2015 2014 2013 2012
LisätiedotVILLISIKAKANNAN HALLINTA/METSÄSTYS
VILLISIKAKANNAN HALLINTA/METSÄSTYS VILLISIKA RIISTALAJINA Maitse liikkuva riistalaji kohti vettä ja ravintoa Lisääntymispotentiaali laumakäyttäytyminen Villisika tunnista poliittisia rajoja ei viisumia
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS vuodelta (numerotiedot liitteenä, sivu 4)
Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS vuodelta (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet kunnassa/kunnissa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet Sihteeri Rahastonhoitaja
LisätiedotMetsäpeuran paluu Metsäpeuran EU LIFE hankkeen kuulumisia. Hanna-Maija Lahtinen
Metsäpeuran paluu Metsäpeuran EU LIFE hankkeen kuulumisia Hanna-Maija Lahtinen 6.4.2017 Mikä metsäpeura? Mistä peurasta on kyse? www.suomenluonto.fi Valkohäntäpeura eli -kauris www.maaseutumedia.fi Kuusipeura
LisätiedotKuva: Seppo Tuominen
Kuva: Seppo Tuominen ! Valtionmaiden soiden säilytyssuunnitelmat 1966 ja 1969 ja Metsähallituksen tekemät rauhoituspäätökset Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittäminen (VNp:t 1978 alkaen) Valtakunnallinen
LisätiedotSuomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014
Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014 Lähtökohdat ja tausta elinympäristöjen pirstoutuminen ja laadun heikkeneminen uhkaavat: yhteiskunnalle arvokkaita ekosysteemipalveluja luonnon
LisätiedotAhti Putaala Metsähallitus Riistapäivät
Ahti Putaala Metsähallitus Riistapäivät 19.01.2016 Euroopan maanomistajien järjestön (ELO) koordinoima ja EU:n komission tukema ohjelma Mukana ideoimassa ovat olleet mm. IUCN, CIC ja FACE Toimintaa vuodesta
LisätiedotRiistakolmiot ja metsäkanalintujen metsästysajat Riistapäällikkö Jukka Keränen Suomen riistakeskus Riistapäivät Kuva: H.
Riistakolmiot ja metsäkanalintujen metsästysajat Riistapäällikkö Jukka Keränen Suomen riistakeskus Riistapäivät 2013 Kuva: H. Hutt Suomen riistakeskus Kestävä riistatalous-prosessi Kestävä metsästys-tiimi
LisätiedotLIITE 8 Riistakysely (metsästyskysely) ja tulokset
LIITE 8 Riistakysely (metsästyskysely) ja tulokset RIISTASELVITYS OSANA JOKISUON TURVETUOTANTOALUEEN YVA-MENETTELYÄ Vapo Oy:n tarkoituksena on aloittaa turvetuotanto Kiuruveden Jokisuolla. Ensimmäisenä
LisätiedotTulevan kesän laskentojen tärkeys lintujen uhanalaisarvioinnille ja lintudirektiiviraportoinnille. Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus
Tulevan kesän laskentojen tärkeys lintujen uhanalaisarvioinnille ja lintudirektiiviraportoinnille Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Missä laskentatietoja käytetään? Lintudirektiivin ja meristrategiadirektiivin
LisätiedotWWF:n lausunto luonnoksesta Suomen susikannan hoitosuunnitelmaksi
WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Osastopäällikkö Juha Ojala (juha.ojala@mmm.fi) Neuvotteleva
LisätiedotVesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2004
1 Riistantutkimuksen tiedote 195:1-7. Helsinki 10.8.2004 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2004 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta laski viime
LisätiedotLintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite
Karttaliite Tero Toivanen, Timo Metsänen ja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry 14.5.2014 Sisällys Karttojen selite ja tulkintaohje... 3 Yhdistelmäkartat kaikkien lajien muuttoreiteistä... 4 Kevätmuutto...
LisätiedotSaarijärven rhy Hirvikanta
Saarijärven rhy Hirvikanta 1995 2012 Välissä parikymmentä vuotta ja useita kaatoja SAARIJÄRVEN RHY HIRVIHAVAINTOKORTTIEN YHTEENVETO SEUROITTAIN/SEURUEITTAIN 1995 2012 Tulokset eivät ole ns. tarkkoja lukuarvoja
LisätiedotSuden hoitosuunnitelman päivitys. Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus
Suden hoitosuunnitelman päivitys Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus 2008 2009 33 laumaa 2010 16 laumaa 2011 8 laumaa 2012 14 laumaa 2013 10 laumaa Lähde: RKTL Susikanta lähes puolittui
LisätiedotNäkökulmia radikalisoitumisen ehkäisyyn. Kriminologian ja rikosseuraamusalan tutkimuspäivät Juha Lavikainen, yliopettaja (PsT, AmO)
Näkökulmia radikalisoitumisen ehkäisyyn Kriminologian ja rikosseuraamusalan tutkimuspäivät 29.11.2018 Juha Lavikainen, yliopettaja (PsT, AmO) Sisältö 1. Aluksi 2. Kansainvälinen näkökulma 3. Kansallinen
LisätiedotMiksi vesilinnut taantuvat? Rannalta pintaa syvemmälle
Miksi vesilinnut taantuvat? Rannalta pintaa syvemmälle Hannu Pöysä Luonnonvarakeskus 1 Vesilintujen pesimäkantojen kehitys 1986-2015 valtakunnallisen seuranta-aineiston mukaan Rintala & Lehikoinen 2015,
LisätiedotLupaviranomaisen tehtävät petovahinkotilanteessa
Lupaviranomaisen tehtävät petovahinkotilanteessa Suomen riistakeskus riistapäällikkö Keijo Kapiainen 5.9.2012 10.9.2012 Suomen riistakeskus 1 ML 41 a :n 1 momentti: Edellytykset eräiden riistaeläinlajien
Lisätiedot