Suomi voi hyväksyä komission ehdotuksen neuvoston päätökseksi. Luonnonsuojelulain piiriin kuuluvat rauhoitetut lajit

Transkriptio

1 Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM LYMO Hyvärinen Esko(YM) JULKINEN Asia Ehdotus neuvoston päätökseksi EU:n kannasta Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelusopimuksen (AEWA) 7. osapuolikokouksessa Durbanissa, sopimuksen liitteen muuttaminen Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta EU:n komissio antoi ehdotuksensa neuvoston päätökseksi EU:n kannan muodostamiseksi koskien sopimuksen liitteen 3 muuttamista. Asian käsittely on kiireinen. Neuvoston päätös on oltava tehty ennen osapuolikokouksen alkua ( ). Ehdotuksesta keskustellaan neuvoston kansainvälisten ympäristöasioiden työryhmässä (WPIEI) marraskuussa ja ympäristötyöryhmässä (WPE) Coreperkäsittely on Suomi voi hyväksyä komission ehdotuksen neuvoston päätökseksi. Luonnonsuojelulain piiriin kuuluvat rauhoitetut lajit Suomi tukee sopimuksen liitteeseen ehdotettuja muutoksia, koska ne perustuvat lajien tilanteessa joko huonompaan tai parempaan suuntaan tapahtuneisiin muutoksiin. Sopimuksen toiminnan ja toimeenpanon kannalta on oleellista, että liitettä muutetaan tuoreimman tiedon mukaiseksi, jotta kansainvälisten suojelutoimien taso on perusteltu. Ehdotetut muutokset koskevat 21:ta Suomessa joko pesivänä tai läpimuuttavana tavattavaa luonnonsuojelulain piiriin kuuluvaa rauhoitettua lajia, alalajia tai niiden populaatiota. Ehdotetuilla muutoksilla ei ole vaikutusta Suomen lainsäädäntöön tai lajien suojeluasemaan Suomessa. Metsästyslain piiriin kuuluvien punasotkan, haahkan, haapanan ja harmaalokin aseman muuttaminen Punasotka Suomi voi hyväksyä punasotkan metsästyksen kiellon.

2 2(9) Punasotkan luokitusta muutettaisiin siten, että mainittu laji muuttuisi metsästettävästä lajista lajiksi, jonka metsästys olisi kiellettävä. Suomen näkemyksen mukaan lajin muutos täydelliseen metsästyskieltoon ei kannustaisi metsästyksen säätelyn kehittämiseen ja eikä lajin elinympäristöjen hoitoon Euroopassa. Suomi pitää tärkeänä, että punasotkalle laadittaisiin kansainvälinen hoitosuunnitelma. Tämä edistäisi myös metsästäjäyhteisön sitoutumista lajin pitkäjänteiseen kannanhoitoon ja myös elinympäristöjen hoitoon. Metsästystä voitaisiin silti sallia EU:ssa komission ehdottaman varauman johdosta, kunnes muutokset saatetaan voimaan EU:n lintudirektiivissä. Haahka Suomi voi hyväksyä haahkan suojeluluokituksen muutoksen. Haahkan luokitusta muutettaisiin siten, että lähtökohtaisesti metsästys olisi kiellettävä, mutta poikkeuksena voitaisiin kyseisen lajin metsästys sallia kansainvälisen hoitosuunnitelman osana toteutettavan adaptiivisen metsästyssäätelyn puitteissa. Suomi pitää tärkeänä, että haahkalle laadittaisiin kansainvälinen hoitosuunnitelma, joka toteuttaisi sopeutuvaa metsästyksen säätelyä. Haahkan kokonaiskanta on edelleen melko suuri, joten rajoitettu metsästys voi olla mahdollista ilman negatiivista vaikutusta kannan kehitykselle. Metsästystä voitaisiin silti sallia ilman kansainvälistä hoitosuunnitelmaa EU:ssa komission ehdottaman varauman johdosta, kunnes kansainvälinen hoitosuunnitelma on valmisteltu ja sen toimeenpano aloitettu. Haapana ja harmaalokki Suomi voi tukea ehdotuksia haapanan ja harmaalokin luokitusten muuttamiseksi. Haapanan ja harmaalokin luokitusta muutettaisiin siten, että lajien metsästystä olisi säädeltävä. Säätelyn tarkoituksena tulee olla säilyttää lajien tilanne suotuisalla suojelun tasolla ja varmistaa, että lajien kaikki pyynti on kestävää. Varauma Suomi kannattaa komission ehdotusta varauman tekemisestä koskemaan mahdollisia osapuolikokouksen päätöksiä punasotkan ja haahkan luokituksen muuttamisesta. Varauman tulisi Suomen kannan mukaan olla voimassa haahkan osalta kunnes kansainvälinen hoitosuunnitelma on laadittu ja sen toimeenpano on aloitettu. Osapuolikokouksessa mahdollisesti tehtävä päätös punasotkan ja haahkan luokituksen muuttamisesta edellä kuvatulla tavalla edellyttäisi lintudirektiivin liitteen II muutosta, mikä ei olisi mahdollista nopealla aikataululla. Komissio on tästä syystä ehdottanut, että jos osapuolikokous tekee päätöksen luokituksen muuttamisesta, tulee EU:n tehdä päätöstä koskeva varauma, jolla estetään päätöksen voimaantuleminen EU:ssa. Pääasiallinen sisältö Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelusopimuksen seitsemäs osapuolikokous (AEWA MOP7) järjestetään Durbanissa, Etelä-Afrikassa

3 3(9) Uganda on tehnyt sopimuksen liitteen 3 taulukon 1 muuttamista koskevia ehdotuksia, joista on määrä päättää sopimuksen osapuolten kokouksessa. Muutosehdotukset perustuvat AEWAn teknisen komitean suosituksiin. Muutosehdotus koskee useiden lajien kategorian muuttamista tiukemmin tai väljemmin suojeltuun suuntaan AEWAn uusimman lajien suojelutasoa koskevan raportin ja AEWAn teknisen komitean suosituksen mukaisesti. Osa muutosehdotuksista koskee EU:ssa metsästettäviä lajeja, joista osa on Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettuja ja osa metsästyslain riistalajeja. Lisäksi muutosehdotukseen sisältyy sopimuksen liitteen 3 taulukon 1 keskeisten luokitteluperusteiden kuvausten muuttaminen poistamalla sana merkittävä sarakkeen A kriteeriluokasta 3c merkittävä pitkäaikainen väheneminen ja sana merkittävä sarakkeen B kriteeriluokasta 2c merkittävä pitkäaikainen väheneminen. Luokituksia lisättäisiin muodostamalla sarakkeeseen A uusi kriteeriluokka 3e ja sarakkeeseen B uusi kriteeriluokka 2e nopea lyhytaikainen väheneminen EU:n komissio ehdottaa, että EU tukisi liitteen muuttamista ehdotetulla tavalla. Myös EU on tehnyt neljää lajia koskevan muutosehdotuksen, joista ruokki on Suomessakin esiintyvä rauhoitettu merilintu. EU:n tekemillä muutosehdotuksilla ei ole vaikutusta Suomen lainsäädäntöön tai lajien suojeluasemaan Suomessa. Ugandan ehdottamat muutokset koskevat 21:ta Suomessa joko pesivänä tai läpimuuttavana tavattavaa luonnonsuojelulain piiriin kuuluvaa rauhoitettua lajia, alalajia tai niiden populaatiota. Lajit ovat lyhytnokkahanhi, luhtakana, luhtahuitti, härkälintu, kaakkuri, kaulushaikara, jalohaikara, meriharakka, töyhtöhyyppä, punakuiri, mustapyrstökuiri, karikukko, isosirri, kuovisirri, heinäkurppa, taivaanvuohi, mustaviklo, punajalkaviklo, uivelo, räyskä ja riskilä. Ehdotetuilla muutoksilla ei ole vaikutusta Suomen lainsäädäntöön tai lajien suojeluasemaan Suomessa. Lisäksi muutosehdotukset koskevat neljää metsästyslain piiriin kuuluvaa lajia, jotka ovat punasotka, haahka, haapana ja harmaalokki. Punasotkan luokitusta muutettaisiin metsästettävistä lajeista (sopimuksen liitteen 3 taulukon 1 kolumnin B kategoria 2c) lajeihin, joiden metsästys olisi kiellettävä (sopimuksen liiteen 3 taulukon 1 kolumnin A kategoria 1b). Muutoksen taustalla on se, että laji on määritelty IUCN:n punaisella listalla maailmanlaajuisesti vaarantuneeksi. Haahkan luokitusta muutettaisiin metsästettävistä lajeista (sopimuksen liitteen 3 taulukon 1 kolumnin B kategoriat 2c,2d) lajeihin, joiden metsästys olisi kiellettävä (sopimuksen liitteen 3 taulukon 1 kolumnin A kategoria 4), koska laji on määritelty IUCN:n punaisella listalla maailmanlaajuisesti silmälläpidettäväksi (Near Threatened, NT), eli se ei ole maailmanlaajuisesti uhanalainen. Jos ehdotetut muutokset hyväksytään, sillä on vaikutusta lajien metsästykseen. Punasotka ja haahka ehdotetaan siirrettäviksi kolumniin A. Kolumnissa A listattuja lajeja ei lähtökohtaisesti voi metsästää. Poikkeuksena voidaan kyseisen kolumnin kategorioissa 2, 3 ja 4 alaluokkineen olevien lajien metsästys sallia kansainvälisen hoitosuunnitelman osana toteutettavan adaptiivisen metsästyssäätelyn puitteissa. Punasotka on ehdotettu siirrettäväksi kategoriaan 1b ja haahka kategoriaan 4. Näin ollen punasotkan metsästys tulisi kieltää. Haahkan metsästystä voitaisiin kuitenkin poikkeuksena sallia kestävän käytön periaatteella, mikäli haahkalle valmistellaan kansainvälinen hoitosuunnitelma, joka toteuttaa adaptiivista metsästyksen säätelyä.

4 Adaptiivisella metsästyksen säätelyllä tarkoitetaan metsästyksen sovittamista metsästettävän lajin kannan vaihteluihin, kuten on toimittu muun muassa metsähanhen osalta. Suomen johdolla valmistelu taigametsähanhen kansainvälinen hoitosuunnitelma on ensimmäinen taantuvalle riistavesilinnulle laadittu suunnitelma, missä keskeisessä roolissa on muuttoreitin tason kestävä metsästys. Uraauurtava hoitosuunnitelma luo pohjaa Euroopassa toteuttavalle vesilintujen muuttoreitin tason metsästyssäätelylle, mikä on edellytys metsästyksen kokonaiskestävyydelle ja riistavesilintujen metsästyksen turvaamiselle. Osapuolikokousten välillä olisi mahdollista tarkastella käytännön edellytyksiä laajentaa adaptiivisen metsästyksen säätelyn soveltamista nykyistä laajempaan joukkoon metsästettäviä lajeja mm. hanhien kansainvälisten kannanhoitosuunnitelmien laatimisessa ja toteuttamisessa kertyneiden kokemusten pohjalta. Haapanan ja harmaalokin luokitusta muutettaisiin metsästettävistä lajeista (sopimuksen liitteen 3 taulukon 1 kolumnin C kategoria 1) lajeihin, joiden metsästystä olisi säädeltävä (sopimuksen liitteen 3 taulukon 1 kolumnin B kategoria 2c. Haapanan pitkäaikeinen kannankehitys on nouseva, mutta kansainvälisen vesilintulaskennan mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana väheneminen olisi noin 40 %, mikä johtuu todennäköisesti pesimäelinympäristöjen heikkenemisestä. Harmaalokin muutoksen taustalla on vuoden 1980 jälkeen pitkäaikainen laskennallinen kannan vähentyminen nopeudella, joka vastaa % vähentymistä 7,5 sukupolven aikana, mutta tätä on pidettävä vain laskennallinen arviona, koska kanta on kasvanut voimakkaasti ja kanta on palautumassa lähemmäs luonnollista tasoa. Punasotka ja haapana ovat lintudirektiivin (2009/147/EC) liitteen II A lajeja, joita voidaan metsästää koko yhteisössä. Haahka ja harmaalokki ovat lintudirektiivin liitteen II B lajeja, joten niitä voidaan metsästää vain niissä jäsenvaltioissa, joista on siinä merkintä. Haahkaa voidaan Suomen lisäksi metsästää Irlannissa, Ranskassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Virossa. Harmaalokkia voidaan metsästää Suomen lisäksi Belgiassa, Latviassa, Ruotsissa, Saksassa, Tanskassa ja Virossa. Komission ehdotus varaumasta Osapuolikokouksessa mahdollisesti tehtävä päätös punasotkan ja haahkan luokituksen muuttamisesta edellä kuvatulla tavalla edellyttäisi lintudirektiivin liitteen II muutosta, tai haahkan osalta kansainvälistä hoitosuunnitelmaa ja sen puitteissa toimeenpantavaa sopeutuvaa metsästyksen säätelyjärjestelmää, mitkä eivät olisi mahdollista nopealla aikataululla. Komissio on tästä syystä ehdottanut, että jos osapuolikokous tekee päätöksen luokituksen muuttamisesta, tulee EU:n tehdä päätöstä koskeva varauma, jolla estetään päätöksen voimaantuleminen EU:ssa. Suomi kannattaa varauman jättämistä. Punasotkakannan tila ja metsästys Punasotka on kansainvälisesti luokiteltu vaarantuneeksi voimakkaan taantumisen vuoksi. Euroopassa esiintyvän kannan arvioidaan olevan yksilöä. Kansallisesti punasotka on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Suomessa pesivä punasotkakanta on pieni, taantunut voimakkaasti ja sen sukupuolijakauma on voimakkaan koirasvoittoinen. Suomen lintujen uhanalaisuuden arvioinnissa vuonna 2015 arvioitiin, että punasotkakanta olisi arviolta lisääntyvää yksilöä. Suomessa pesivien punasotkien kirjallisuudessa esitetty yksilömäärä arvio on kuitenkin Suomen riistakeskuksen Kestävä metsästys tiimin asiantuntija-arvioihin perustuvan käsityksen mukaan yliarvio. Luonnonvarakeskuksen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon vuodesta 4(9)

5 1986 vuodesta lähtien tehtyjen vesilintulaskentojen mukaan punasotkakannan pitkäaikaissuuntaus on jyrkästi laskeva. 5(9) Luonnonvarakeskuksen saalistilaston mukaan metsästyssaalis vuosina on vaihdellut välillä, keskiarvon ollessa 800 yksilöä. Vuonna 2017 saalistilaston mukaan saalis oli 100 punasotkaa. Saalistiedustelun pienestä otoksesta johtuen vuotuinen vaihtelu saalismäärien arviossa on suurta. Punasotkan metsästys Suomessa on aiemmin kohdistunut pesimäkantaan. Siipinäytekeräysten aineiston perusteella Suomen riistakeskuksen Kestävä metsästys - tiimi on arvioinut, että metsästyssaalis koostuu lähes yksinomaan nuorista linnuista. Punasotkan talvikannan sukupuolijakauma on voimakkaasti koirasvoittoinen: noin 70 % talvikannasta on koiraita. Tämän arvioidaan todennäköisesti johtuvan naaraiden suhteellisen säilyvyyden pienenemisestä, johon on voinut vaikuttaa todennäköisimmin muutokset metsästyksen aiheuttamassa kuolleisuudessa muuttoreitin eri valtioissa sekä petojen saalistuksessa. Punasotkan taantuman taustalla on todennäköisesti ensisijaisesti elinympäristömuutokset ja lisääntynyt saalistus. Punasotkan kannanhoidon, poikastuoton ja pesinnän onnistumisen näkökulmasta riistanhoidolla voi olla merkittävä positiivinen vaikutus. Riittävän laajamittaisella elinympäristöjen kunnostamisella ja hoidolla sekä saalistuksen vähentämisellä olisi mahdollista vaikuttaa kannan kehitykseen. Lajin tilaa parantavien toimenpiteiden eli laaja-alaisen saalistuksen vähentämisen ja merkittävien elinympäristökunnostusten käynnistyminen riittävän suuressa mittakaavassa on nopealla aikataululla epätodennäköistä ja toimenpiteiden vaikuttavuus vie pitkän aikaa. Kosteikkoelinympäristöjen kunnostuksessa keskeistä on maanomistajien ja metsästäjien motivointi elinympäristöjen hoitotoimenpiteiseen, mitä kansainvälisessä sopimuksessa esitetty ehdoton metsästyskielto vaikeuttaisi. Metsästysmahdollisuudella, jos kannan puolesta mahdollista, voisi olla merkittävä positiivinen vaikutus elinympäristöjen kunnostamiseen ja pienpetopyyntiin ja siten kannan tulevaisuudelle. Metsästystä on kuitenkin tässä tilanteessa syytä rajoittaa merkittävästi kannan elvyttämiseksi. Suomen metsästyslainsäädäntö antaa mahdollisuuden toteuttaa adaptiivista metsästyksen säätelyä. Punasotkan metsästys on Suomessa kielletty kokonaan kolmen vuoden määräajaksi maa- ja metsätalousministeriön asetuksella (712/2018), joka on voimassa saakka. Haahkakannan tila ja metsästys Haahka on kansainvälisesti luokiteltu silmälläpidettäväksi (Near Threatened, NT) lajiksi, eli se ei ole maailmanlaajuisesti uhanalainen. Viimeisin tieto Itämerellä esiintyvän kannan koosta on vuodelta 2009, jolloin kannan arvioitiin olevan yksilöä ja olevan vakaa tai vaihteleva. Itämeren pesimäkanta on kuitenkin puolittunut vuosien 2000 ja 2009 välillä. Suomen lintujen uhanalaisuuden arvioinnissa vuonna 2015 arvioitiin, että Suomen haahkakanta olisi arviolta lisääntyvää yksilöä. Kansallisesti haahka on luokiteltu vaarantuneeksi. Pesimäkannan sukupuolijakauma on voimakkaan koirasvoittoinen, noin 70 % pesimäkannasta on koiraita. Luonnonvarakeskuksen saalistilaston mukaan metsästyssaalis vuosina on vaihdellut välillä, keskiarvon ollessa yksilöä. Vuonna 2017

6 6(9) saalistilaston mukaan saalis oli haahkaa. Saalistiedustelun pienestä otoksesta johtuen vuotuinen vaihtelu saalismäärän arviossa on suurta. Suomen riistakeskuksen Oma riista järjestelmään tallennettujen saalistietojen perusteella vuonna 2016 ammutuista linnuista 88 % oli kesällä ammuttuja koiraita ja vuonna 2017 koko saaliista 98 % oli kesämetsästyksessä saatuja koiraita. Koiraita on haahkakannassa runsaasti, eikä niiden nykyinen metsästyskuolleisuus ole uhka haahkapopulaatiolle. Haahkan kokonaiskanta on edelleen melko suuri, joten koiraiden rajoitettu metsästys voi olla mahdollista ilman negatiivista vaikutusta kannan kehitykselle. Suomi on rajoittanut uroshaahkan kesämetsästyksen aikaa ja aluetta maa- ja metsätalousministeriön asetuksella (1077/2015). EU:n komissio on käynnistänyt valvontamenettelyn koskien haahkan kesämetsästystä manner-suomessa ja haahkan kevätmetsästystä koskien Ahvenanmaalla. Valvontamenettelyn käynnissäolo vaikeuttaa olennaisesti sopimuksen liitteen muuttamisen vaikutusten arviointia. Itämerellä metsästetään n haahkaa vuodessa, näistä n Tanskassa (2012). Metsästyksen ei arvioida olevan syy kannan taantumiseen, vaan taantuman aiheuttaa todennäköisesti joukko muita syitä. Suomessa taantuman suurimpana syynä lienee voimakas naaraisiin ja poikasiin kohdistuva merikotkan ja pienpetojen saalistus. Ruotsissa on lisäksi osoitettu tiamiinin (B1-vitamiini) puutoksen kasvattavan selvästi poikasten kuolleisuutta. Myös haahkan ravinnossa tapahtuneiden muutosten, kuten sinisimpukan vähenemisen, on epäilty vaikuttaneen taantumaan Ruotsissa. Suomessa sinisimpukan esiintymisessä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelusopimus (AEWA) Sopimus Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemisesta (SopS 9/2000, AEWA-sopimus) on tehty Haagissa muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemiseksi tehdyn nk. CMS- yleissopimuksen (SopS 62/1988) tarkoittamaksi alueelliseksi sopimukseksi. Se on tullut Suomessa voimaan Sopimuksella on tällä hetkellä 77 osapuolta, joista 41 Euraasian (EU mukaan lukien) ja 36 Afrikan alueelta. AEWA -sopimuksen piiriin kuuluu yli muuttavaa 250 lintulajia, jotka ovat ekologisesti riippuvaisia kosteikoista ainakin osan vuodesta. Tällaisia lintuja ovat kuikat, uikut, pelikaanit, merimetsot, haikarat, rantakanat, flamingot, sorsat, hanhet ja joutsenet, kurjet, kahlaajat sekä lokit ja tiirat. Sopimuksen osapuolet kokoontuvat käsittelemään sopimuksen toimeenpanoon liittyviä asioita joka kolmas vuosi. Sopimuksen sihteeristö sijaitsee Bonnissa. Osapuolikokouksessa käsiteltävät tieteelliset asiat valmistelee sopimuksen tekninen komitea. Sopimuksen politiikkaan, hallintoon ja talouteen liittyvät asiat valmistelee sopimuksen pysyvä komitea. Sopimus tekee mahdolliseksi sopimusosapuolien koordinoidut ja yhteiset toimet kulloinkin kyseessä olevan lajin muuttoreitillä. Sopimuksen piiriin kuuluvat lintulajit on esitetty sopimuksen liitetaulukossa, jossa kunkin lajin sopimuksen kannalta tärkeät populaatiot on ryhmitelty niiden vaatimien suojelutoimien ja koon mukaan kolmeen ryhmään. Sopimuksen tekninen komitea seuraa säännöllisesti sopimusalueen muuttavien vesilintupopulaatioiden tilaa, jonka perusteella em. liitetaulukko tarvittaessa päivitetään. Suojelutoimet on tarkemmin määritelty sopimuksen liitteenä olevassa toimintasuunnitelmassa.

7 7(9) EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 218(9) SEUT 192(1) art (ympäristö) Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely - Ministeriöiden välinen koordinointi YM-MMM Ahvenanmaata on informoitu osapuolikokouksen valmisteluista sähköpostitse ja sekä koordinoitu kanta koskien komission ehdotusta. (EU23) Ympäristöjaoston (virkamieskokoonpano) kirjallinen menettely Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Luonnonsuojelulain (1996/1096) 38 :n mukaisesti Suomessa luonnonvaraisina esiintyvät linnut ovat rauhoitettuja lukuun ottamatta metsästyslain 5 :ssä tarkoitettuja riistaeläimiä ja rauhoittamattomia eläimiä sekä taloudellisesti hyödynnettäviä kalalajeja. Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 :n 10 kohdan mukaan maakunnalla on lainsäädäntövalta asioissa, jotka koskevat luonnonsuojelua. Suomessa metsästystä säädellään metsästyslailla (615/1993) ja metsästysasetuksella (666/1993). Metsästyslain 37 :ssä säädetään riistaeläinlajien rauhoittamisesta ja aina rauhoitetuista riistaeläinlajeista sekä 38 :ssä metsästyksen rajoittamisesta. Ahvenanmaan itsehallintolain perusteella Ahvenanmaan metsästystä säädellään Ahvenanmaan metsästyslailla (Jaktlag för landskapet Åland, 1985:31) ja metsästyksestä annetulla asetuksella (Landskapsförordning om jakt, 2006:70). Taloudelliset vaikutukset - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät - Asiakirjat COM(2018) 717 final

8 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot 8(9) Ympäristöneuvos Esko Hyvärinen, ympäristöministeriö, Erityisasiantuntija Janne Pitkänen, maa- ja metsätalousministeriö, EUTORI-tunnus Liitteet COM(2018) 717 Viite

9 9(9) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi