MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Dnro 1346/13/2013 Janne Pitkänen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 29.7.2013 Dnro 1346/13/2013 Janne Pitkänen"

Transkriptio

1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Dnro 1346/13/2013 Janne Pitkänen MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS METSÄHANHEN METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ METSÄSTYSVUONNA Pääasiallinen sisältö Metsähanhen Anser fabalis fabalis -alalajin eli taigametsähanhen kanta osoittaa voimakasta vähenemistä. Suomessa pesivän metsähanhikannan suojelemiseksi maa- ja metsätalousministeriön asetuksella kiellettäisiin metsähanhen metsästys osittain siten, että lajin metsästyksen aloitusta siirrettäisiin myöhäisemmäksi. Metsästyksen aloitus siirrettäisiin alkamaan maan eri osissa porrastetusti 1.9. ja välisenä aikana valmisteilla olevan Suomen metsähanhikannan hoitosuunnitelman luonnoksessa esitetyn aluejaon mukaisesti. Asetuksella kiellettäisiin metsähanhen metsästys lajin Pohjois-Lapin pesimäalueella välisenä aikana. Metsästyksen aloitus siirtyisi tällä alueella 12 päivää myöhäisemmäksi, jolloin metsästys olisi sallittua 1.9. alkaen. Tähän alueeseen kuuluisivat Lapin maakuntaan kuuluvat Enontekiön, Inarin, Kittilän, Muonion, Pelkosenniemen, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen kunnat. Etelä-Lapin ja Pohjois-Karjalan välisellä pesimä-alueella metsästys kiellettäisiin välisenä aikana. Metsästyksen aloitus siirtyisi tällä alueella 21 päivää myöhemmäksi, jolloin metsästys olisi sallittua alkaen. Tähän alueeseen kuuluisivat Kainuun maakunta, Lapin maakunta lukuun ottamatta Enontekiön, Inarin, Kittilän, Muonion, Pelkosenniemen, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen kuntia, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvat Iin, Kuusamon, Pudasjärven, Taivalkosken ja Utajärven kunnat sekä Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluvat Ilomantsin, Juuan, Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon kunnat. Kaakkois-Suomen tundrametsähanhialueella metsästys kiellettäisiin välisenä aikana. Metsästyksen aloitus siirtyisi tällä alueella 42 päivää myöhemmäksi, jolloin metsästys olisi sallittua alkaen. Tähän alueeseen kuuluisivat Etelä-Karjalan maakuntaan kuuluva Lappeenrannan kunta, Kymenlaakson maakunta, Päijät-Hämeen maakuntaan kuuluva Orimattilan kunta sekä Uudenmaan maakuntaan kuuluvat Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon ja Pukkilan kunnat. Muualla maassa metsästys kiellettäisiin välisenä aikana, jolloin metsästyksen aloitus siirtyisi muualla maassa 51 päivää myöhemmäksi, ja metsästys olisi sallittua alkaen. Maa- ja metsätalousministeriö pyrkii tämän asetuksen avulla rajoittamaan metsähanhen metsästystä siten, että metsähanhen metsästystä harjoitetaan metsästyslaissa säädetyn kestävän käytön periaatteen mukaisesti, ottaen huomioon taigametsähanhen Anser fabalis fabalis Koillis- ja Luoteis-Euroopan populaation voimakas väheneminen 1990-luvulta alkaen. Metsästyksen aloituksen siirtämisellä myöhemmäksi on tarkoituksena vähentää Suomen pesimäkantaan sekä Suomen kautta muuttavaan muuhun Luoteis- ja Koillis-Euroopan metsähanhikantaan kohdistuvaa metsästyspainetta kannan vähenemisen pysäyttämiseksi. 1 Nykytila Metsästyslain (615/1993) 20 :n 1 momentin mukaan metsästystä on harjoitettava kestävän käytön periaatteiden mukaisesti ja siten, että riistaeläinkannat eivät vaarannu, luontoa ei tarpeettomasti vahingoiteta, riistakantaa ei vaaranneta eikä eläimille tuoteta tarpeetonta kärsimystä. Metsästyslain järjestelmässä riistaeläinlajien metsästämistä rajoitetaan ensisijaisesti metsästyslain 37 :n nojalla valtioneuvoston asetuksella säädetyllä vuosittaisella yleisellä rauhoitusajalla. Metsästysasetuksen (666/1993) 24 :n 1 momentin 12 kohdassa on säädetty metsähanhen yleinen rauhoitusaika kello saakka. Lisäksi metsästyslain 38 :ssä on säädetty maa- ja metsätalousministeriölle toimivalta kieltää tai rajoittaa metsästys tilapäisesti enintään kolmen vuoden määräajaksi maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.

2 2 Metsähanhen metsästystä säätelee myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY luonnonvaraisten lintujen suojelusta, jäljempänä lintudirektiivi. Metsähanhi Anser fabalis kuuluu lintudirektiivin 1 artiklassa tarkoitettuihin lajeihin ja liitteen II A-osan lajeihin. Lintudirektiivin 2 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet 1 artiklassa tarkoitettujen lintulajien kantojen ylläpitämiseksi sellaisella tasolla, joka vastaa erityisesti ekologisia, tieteellisiä ja sivistyksellisiä vaatimuksia ottaen huomioon taloudelliset ja virkistykseen liittyvät vaatimukset, taikka näiden kantojen mukauttamiseksi tähän tasoon. Lintudirektiivin 7 artiklan mukaan liitteessä II lueteltujen lajien kantojen koon, maantieteellisen levinneisyyden ja lisääntymisnopeuden takia koko yhteisössä niitä voidaan metsästää kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Liitteessä II olevassa A-osassa lueteltuja lajeja saa metsästää koko yhteisön alueella. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lajien metsästys ei vaaranna suojelutoimenpiteitä niiden levinneisyysalueella. Edelleen 7 artiklan mukaan jäsenvaltion on varmistettava, että metsästys harjoitettuna voimassa olevien kansallisten toimenpiteiden mukaisesti vastaa kyseisten lintulajien järkevän hyödyntämisen ja ekologisesti tasapainoisen sääntelyn periaatteita ja että tämä käytäntö näiden lajien ja etenkin muuttavien lajien kantojen osalta on sopusoinnussa 2 artiklasta seuraavien toimenpiteiden kanssa. Metsähanhi kuuluu Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelusta tehdyn sopimuksen (SopS 9/2000), jäljempänä AEWA-sopimus, piiriin. AEWA-sopimuksen liitteen 3 toimintasuunnitelman taulukossa 1 on erilliset suojeluluokitukset taigametsähanhen Anser fabalis fabalis ja tundrametsähanhen Anser fabalis rossicus populaatioille. AEWA-sopimusta muutettiin 5. osapuolikokouksessa valtioneuvoston selvityksen E 38/2012 vp ja eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunnon MmVL 8/2012 vp kantojen mukaisesti siten, että taigametsähanhen Koillis- ja Luoteis-Euroopan populaation suojeluluokitus muutettiin A-sarakkeen 3c* -luokitukseen. Sarakkeen A lajien metsästys on kiellettyä, ellei luokitukseen ole liitetty poikkeuksen sallivaa asteriskia (*). Taigametsähanhen Anser fabalis fabalis populaation uudessa luokituksessa on asteriski, joten sen osalta voidaan sallia kestävä metsästys kansainvälisen hoitosuunnitelman puitteissa, joka toteuttaa adaptiivista metsästyksen säätelyä. Suomi on kannattanut EU:n varauman asettamista muutoksen johdosta kunnes kansainvälinen hoitosuunnitelman on saatu laadittua. EU:n komissio on jättänyt taigametsähanhen suojeluluokituksen muutokseen varauman Euroopan unionin puolesta. EU:n jättämä varauma merkitsee sitä, että EU:n lintudirektiivissä metsähanhen metsästys pysyy toistaiseksi sallittuna entiseen tapaan. Tasavallan presidentti on päättänyt, että Suomi jättää edellä mainittua taigametsähanhea koskevan koskevaa sopimuksen liitteen muutosta koskevan varauman sopimuksen X artiklan 6 kappaleen mukaisesti. Maa- ja metsätalousministeriön tarkoituksena on toistaiseksi rajoittaa metsästystä vuosittain annettavilla maa- ja metsätalousministeriön asetuksilla metsästysaikaa lyhentämällä siihen saakka kunnes kansallinen ja kansainvälinen hoitosuunnitelma on saatu laadittua. Maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt metsähanhikannan kansallisen hoitosuunnitelman valmistelun (HARE MMM011:00/2012). Ministeriö on lisäksi esittänyt AEWA-sopimuksen sihteeristölle kansainvälisen hoitosuunnitelman valmistelemista taigametsähanhelle ja tarjoutunut tukemaan kansainvälisen hoitosuunnitelman valmistelua ohjaamalla Suomen riistakeskuksen asiantuntijoiden resursseja prosessin tekniseen avustamiseen, koordinaatioon sekä valmistelutyöpajan järjestämiseen. Maa- ja metsätalousministeriö on osoittanut Suomen riistakeskukselle erityisavustusta vuodelle 2013 metsähanhen kansallisen ja kansainvälisen hoitosuunnitelman valmistelemiseen. Metsähanhen metsästysaikaa lyhennettiin ensimmäisen kerran vuonna 2010 tuolloin voimassa olleen lainsäädännön mukaisilla riistanhoitopiirien päätöksillä voimaan tulleessa riistahallintouudistuksessa metsästyslain 38 :n metsästyskiellon tai -rajoituksen asettamisen toimivalta siirrettiin maa- ja metsätalousministeriölle. Voimassa olevan metsästyslain 38 :n 1 momentin mukaan, jos riistaeläinlajin kanta vaarantuu sen esiintymisalueella tai osalla esiintymisaluetta, voidaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella kyseisen riistaeläinlajin metsästys kieltää tai rajoittaa sitä. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa rajataan alue, jolla kielto tai rajoitus on voimassa. Kielto tai rajoitus voidaan antaa enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Kielto tai rajoitus voi tulla voimaan aikaisintaan kahden viikon kuluttua asetuksen antamisesta. Maa- ja metsätalousministeriön on kuultava ennen asetuksen antamista Suomen riistakeskusta sekä niitä riistanhoitoyhdistyksiä, joiden toiminta-aluetta kielto tai rajoitus koskee. Metsästyslain 38 :n 2 momentin mukaan, jos riistaeläinkanta voimistuu elinvoimaiseksi, kielto tai rajoitus tulee kumota ennen määräajan päättymistä.

3 3 Kielto tai rajoitus voidaan asettaa joustavasti ympäri vuoden kuitenkin niin, että maa- ja metsätalousministeriön asetus, jossa kielto tai rajoitus säädetään, on annettava viimeistään kahta viikkoa ennen kiellon tai rajoituksen alkamista. Kysymyksessä on siten erityisesti vuosittaisten kannanvaihteluiden perusteella tapahtuvan tilapäisen metsästyksen säätelyn mahdollistamiseksi säädetty toimivalta, jota korostaa toisaalta velvoite kumota kielto tai rajoitus ennen määräajan päättymistä, jos riistaeläinkanta voimistuu elinvoimaiseksi. Käytännössä alueelliset rajaukset tulee toteuttaa selkeästi siten, ettei niiden alueellisesta ulottuvuudesta synny epäselvyyttä. Kysymyksessä ei siis ole mihinkään tiettyyn uhanalaisuusarviointiin sidottu toimivalta, vaan riistakantojen vuotuisen vaihtelun seurannan perusteella sovellettu toimivalta. Tältä osin aiempaa käytäntöä ei ole ollut tarkoitus muuttaa riistahallintouudistuksen yhteydessä. Maa- ja metsätalousministeriö antoi asetuksen (941/2011) metsähanhen metsästyksen kieltämisestä metsästysvuonna Metsästysvuonna metsästys kiellettiin välisenä aikana Kainuun maakunnassa, Lapin maakuntaan kuuluvissa Posion, Ranuan ja Simon kunnissa, Pohjois- Karjalan maakuntaan kuuluvissa Ilomantsin, Juuan, Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon kunnissa sekä Pohjois- Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Kuusamon, Pudasjärven ja Taivalkosken kunnissa. Lisäksi muualla maassa lukuun ottamatta Lapin maakuntaan kuuluvia kuntia metsästys kiellettiin välisenä aikana. Metsästysvuonna Lapin maakunnassa metsästystä ei kielletty asetuksella lukuun ottamatta edellä mainittuja kieltoja Posion, Ranuan ja Simon kunnissa. Maa- ja metsätalousministeriö antoi asetuksen (455/2012) metsähanhen metsästyksen kieltämisestä metsästysvuonna Metsästysvuonna metsästys kiellettiin välisenä aikana Kainuun ja Lapin maakunnissa, Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluvissa Ilomantsin, Juuan, Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon kunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Kuusamon, Pudasjärven ja Taivalkosken kunnissa. Muualla maassa asetuksella kiellettiin välisenä aikana. Suomessa pesivä metsähanhikanta kuuluu lähes kokonaisuudessaan taigametsähanhen populaatioon. Suomen pesimäkannan suuruudeksi arvioidaan noin paria (Suomen lintuatlas 2010). Merkittävin osa kannan pesimäalueesta sijaitsee Pohjois-Venäjällä. Kyseisen kannan arvioidaan taantuneen 1990-luvun noin linnusta vuoden 2009 julkaistun arvion noin lintuun. Tämän lisäksi vuoden 2011 laskentatiedot viittaavat siihen, että väheneminen on jatkunut. Tundrametsähanhen kanta sitä vastoin on ollut vakaa. Viime vuosikymmenellä metsähanhia on metsästetty Suomessa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) saalistilaston mukaan keskimäärin lintua vuodessa. Vuonna 2009 metsähanhisaalis oli lintua. Vuonna 2010, jolloin metsästysaikaa lyhennettiin ensimmäisen kerran, saalis pieneni lintuun. Edelleen vuonna 2011, jolloin metsästystä rajoitettiin ensimmäisen kerran maa- ja metsätalousministeriön asetuksella, saalis pieneni lintuun. Vuonna 2012 metsästystä rajoitettiin edellistä vuotta pidemmän aikaa eri osissa maata, mutta saalis nousi lintuun. Suomessa tapahtuva metsähanhien metsästys kohdistuu sekä kotimaan pesivään taigametsähanhikantaan että Pohjois-Venäjällä pesiviin taigametsähanhen ja tundrametsähanhen kantoihin. Eri kantojen lintujen alueellista ja ajallista esiintymistä metsähanhisaaliissa on aloitettu selvittää syksyllä 2011 aloitetulla siipinäytekeräyksellä avulla. Syksyn 2011 metsästyksen vapaaehtoisen siipinäytekeräyksen tuloksena saadusta siipinäytteiden riittämättömästä määrästä johtuen ei metsästyksen kohdistumisesta eri alalajeihin ole toistaiseksi saatu luotettavasti selvitettyä, joten varovaisuusperiaatteen mukaisesti voimakkaasti vähentyneen taigametsähanhen populaation vähenemisen pysäyttämiseksi on tarpeen vähentää edelleen kantoihin kohdistuvaa metsästyspainetta lyhentämällä metsästysaikaa maa- ja metsätalousministeriön asetuksella pääosassa maata merkittävästi edellistä vuotta myöhemmin alkavaksi. 2 Metsästyksen rajoittaminen ja kieltäminen metsästysvuonna Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella kiellettäisiin metsähanhen metsästys osittain siten, että metsästyksen aloitus siirtyisi Pohjois-Lapin pesimäalueella 12 päivää myöhäisemmäksi, jolloin metsästys olisi sallittua 1.9. alkaen. Etelä-Lapin ja Pohjois-Karjalan välisellä pesimä-alueella metsästyksen aloitus siirtyisi 21 päivää myöhemmäksi, jolloin metsästys olisi sallittua alkaen. Kaakkois-Suomen tundrametsähanhialu-

4 4 eella metsästyksen aloitus siirtyisi tällä alueella 42 päivää myöhemmäksi, jolloin metsästys olisi sallittua alkaen. Alueen rajaus perustuu metsähanhen hoitosuunnitelman valmistelussa lintuharrastajilta saatuihin taiga- ja tundrametsähanhien havaintotietoihin alalajien esiintymisestä Kaakkois-Suomen alueella syysja lokakuussa. Muualla maassa metsästyksen aloitus siirtyisi muualla maassa 52 päivää myöhemmäksi, ja metsästys olisi sallittua alkaen. Asetuksella rajoitetaan metsästystä siten, että metsähanhen metsästystä harjoitetaan metsästyslaissa säädetyn kestävän käytön periaatteen mukaisesti, ja varovaisuusperiaatteen mukaisesti merkittävästi vähentyneen taigametsähanhen kantaan kohdistuvaa metsästyspainetta vähennettäisiin lyhentämällä metsästysaikaa siirtämällä metsästyksen aloitusta myöhemmäksi. Asetuksen tarkoituksena on vähentää Suomen pesimäkantaan sekä Suomen kautta muuttavaan muuhun Luoteis- ja Koillis-Euroopan metsähanhikantaan kohdistuvaa metsästyspainetta kannan vähenemisen pysäyttämiseksi. Kuva 1. Esitetty metsästysajan rajoittamisen aluejako ja metsästyksen alkamisajat: 1 = Pohjois-Lapin pesimäalue, metsästyksen alkamisaika 1.9.-; 2 = Etelä-Lapin ja Pohjois-Karjalan välinen pesimäalue, metsästyksen alkamisaika = muu Suomi, metsästyksen alkamisaika = Kaakkois-Suomen tundrametsähanhialue, metsästyksen alkamisaika Metsähanhen metsästys Asetuksen 1 :n 1 momentissa kiellettäisiin metsähanhen metsästys välisenä aikana Lapin maakuntaan kuuluvissa Enontekiön, Inarin, Kittilän, Muonion, Pelkosenniemen, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen kunnissa. Siten tällä alueella metsähanhea voitaisiin metsästää välisenä aikana. Asetuksen 1 :n 2 momentissa kiellettäisiin metsähanhen metsästys välisenä aikana Kainuun maakunnassa, Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Enontekiön, Inarin, Kittilän, Muonion, Pelkosenniemen, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen kuntia, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Iin, Kuusamon, Pudasjärven, Taivalkosken ja Utajärven kunnissa sekä Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluvissa Ilomantsin, Juuan, Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon kunnissa. Siten tällä alueella metsähanhea voitaisiin metsästää välisenä aikana. Asetuksen 1 :n 3 momentissa kiellettäisiin metsähanhen metsästys välisenä aikana Etelä- Karjalan maakuntaan kuuluvassa Lappeenrannan kunnassa, Kymenlaakson maakunnassa, Päijät-Hämeen maakuntaan kuuluvassa Orimattilan kunnassa sekä Uudenmaan maakuntaan kuuluvissa Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon ja Pukkilan kunnissa. Siten tällä alueella metsähanhea voitaisiin metsästää välisenä aikana. Asetuksen 1 :n 4 momentissa kiellettäisiin metsähanhen metsästys välisenä aikana muualla maassa. Siten tällä alueella metsähanhea voitaisiin metsästää välisenä aikana.

5 5 Asetuksen 1 :n 5 momentissa viitattaisiin informatiivisuuden parantamiseksi metsästysasetuksen 24 :n 12 kohdassa säädettyyn metsähanhen yleiseen rauhoitusaikaan kello 12 saakka. 3 Esityksen vaikutukset Vuosina metsähanhen saalismäärien vaihteluväli on ollut lintua. Vuonna 2011 metsästyksen alkamisen siirtäminen myöhemmäksi ministeriön asetuksella lähes koko maassa lukuun ottamatta pääosaa Lapista arvioidaan vaikuttaneen saalismäärää vähentävästi, koska RKTL:n saalistilaston mukaan vuonna 2011 saalismäärä väheni metsähanheen. Vuonna 2012 säädetyn pidemmän metsästysrajoituksen arvioitiin vähentävän edelleen merkittävästi verrattuna edelliseen vuoteen, mutta RKTL:n saalistilaston mukaan saalis nousikin vuonna 2012 hieman ollen metsähanhea. Metsästysvuodelle 2013 esitettävä metsähanhen metsästyksen kieltäminen arvioidaan vähentävän saalismäärää merkittävästi verrattuna edellisen vuoden saalismäärään. Asetuksen 1 :n 1 momentissa mainittuun alueeseen kuuluvissa kunnissa Pohjois-Lapin pesimäalueella metsähanhen metsästys voidaan aloittaa 12 päivää myöhemmin kuin yleinen rauhoitusaika päättyy, minkä arvioidaan vähentävän saalismäärää näillä alueilla merkittävästi verrattuna siihen, että metsästysaikaa ei lyhennettäisi. Esitetty metsästyksen rajoitus kyseisellä alueella on 10 päivää lyhyempi kuin edellisenä vuonna 2012 annetussa asetuksessa (455/2012). Tällä alueella metsähanhen metsästystä arvioidaan tarvittavan rajoittaa vähiten johtuen alueen maantieteellisistä olosuhteista, laajoista suoalueista, niiden vaikeasta tavoitettavuudesta ja arvioidusta alhaisesta metsästyspaineesta. Esitetyn metsästysrajoituksen arvioidaan voivan vähäisesti lisätä metsästyssaalista tällä alueella verrattuna edelliseen vuoteen. Asetuksen 1 :n 2-4 momenteissa mainituilla alueilla metsähanhen metsästys voidaan aloittaa porrastetusti päivää myöhemmin kuin yleinen rauhoitusaika päättyy, minkä arvioidaan vähentävän saalismäärää näillä alueilla merkittävästi verrattuna siihen, että metsästysaikaa ei lyhennettäisi. Esitetty metsästyksen rajoitus on pääosassa aluetta merkittävästi pidempi kuin edellisenä vuonna 2012 annetussa asetuksessa (455/2012). Esitetyn metsästysrajoituksen arvioidaan merkittävästi vähentävän metsästyssaalista näillä alueilla verrattuna edelliseen vuoteen. 4 Asian valmistelu Maa- ja metsätalousministeriössä on valmisteltu virkatyönä ehdotus maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi metsähanhen metsästyksen kieltämisestä metsästysvuonna Maa- ja metsätalousministeriö on neuvotellut valmisteluvaiheessa Suomen riistakeskuksen sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen asiantuntijoiden kanssa esitetyistä metsästyksen kielloista. Asetusluonnoksesta pyydettiin lausuntoja seuraavilta tahoilta: ympäristöministeriö, MMM/ruokaosasto, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL), Suomen riistakeskus, riistanhoitoyhdistykset, Metsähallitus, Saamelaiskäräjät, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK), Svenska lantbruksproducenternas centralförbund (SLC), Suomen Luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi, Bird-Life Suomi ry, Suomen Metsästäjäliitto ry, Natur och Miljö r.f., Lisäksi Suomen riistakeskus järjestää riistanhoitoyhdistysten kuulemista varten internetkyselyn, jonka kautta riistanhoitoyhdistykset voivat antaa lausuntonsa sähköisesti koskien metsästyslain 38 :n nojalla annettavaa metsästyksen kieltämistä. Lausuntoja asetusluonnoksesta annettiin valtakunnallisilta tahoilta yhteensä 10 ja niissä todettiin seuraavaa: Ympäristöministeriö kannattaa asetusluonnosta. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos toteaa, että esitys lyhentää metsästysaikoja tuntuvasti on taigametsähanhen suojelemiseksi oikeaan osunut. Esitetyt muutokset todennäköisesti pienentävät metsähanheen kohdistuvaa metsästyspainetta kokonaisuudessaan ja painottavat metsästystä enemmän muuttavaan populaation paikallisen pesimäkannan sijaan. tämä oletettavasti pienentää pesimäalueille kohdistuvaa metsästyspainetta. Metsästyksen aloituksen alueellinen porrastuksen ajatus on biologisesti hyvin perusteltu. Esitys Pohjois-

6 6 Lapin pesimäalueen metsästysajan pidentämisestä viime vuoteen verrattuna kuitenkin poikkeaa ehdotuksesta muun maan osalta, jossa metsästysaika on ennallaan tai lyhentynyt. Metsästysajan pidentymisen lisäksi metsästyksen aloitus pohjoisimmassa Lapissa muuta maata aiemmin voi houkutella alueelle aiempaa enemmän metsästäjiä, mikä edelleen lisäisi metsähanheen kohdistuvaa metsästyspainetta. Pohjoisimmassa Suomessa metsähanhen poikaset myös kuoriutuvat muuta maata myöhemmin. Kaakkois-Suomen tundrametsähanhialueella metsästyksen aloitus on viime vuotta myöhemmin, mutta ympäröiviä alueita aiemmin. Tarkempia perusteluita alueen rajaamiselle ja metsästysajan määräytymiselle ei muistiossa ole esitetty. Suomen riistakeskus esittää metsästysaikavyöhykkeiden rajauksiin ja metsästysaikojen alkamisajankohtiin muutoksia. Riistakeskus tuo lausunnossaan esille metsähanhen saalistilastointiin liittyviä epävarmuustekijöitä ja toteaa, metsästyksen säätely on tämän lajin kohdalla vaikeaa, koska tiedot sekä kannasta että metsästyksestä ovat puutteellisia. Suomen riistakeskus esittää, että pohjoisella pesimäalueella (1-alue) metsästyksen aloituksen tulisi olla esitystä aiemmin alkaen, ja alueesta tulisi rajata pois Pelkosenniemen ja Savukosken kunnat. Eteläisellä pesimäaluella (2-alue) metsästyksen aloituksen tulisi olla esitystä aiemmin 1.9. ja Oulun alue merkittävine Liminganlahden levähdysalueineen ei tulisi kuulua pesimäalueen metsästysaikavyöhykkeeseen, kun taas Utajärven ja Iin kunnat tulisi kuulua pesimäalueeseen. Tundrametsähanhienalueella (3-alue) tulisi metsästyksen aloitus olla Alueen rajaus perustuu niihin syyshavaintoihin, joita alalajista on tehty viime vuosina lintuharrastajien toimesta. Lisäksi rajauksessa on käytetty alueen riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajilta saatuja tietoja, jotka perustuvat metsästäjien hanhihavaintoihin ja saaliisiin. Riistakeskus esittää 3-aluetta laajennettavaksi Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluviin Tohmajärven ja Kiteen kuntiin, Lappeenrannan lisäksi koko muuhun Etelä-Karjalan maakuntaan, kuitenkin niin, ettei siihen kuuluisi Myrskylän kunta. 4-alueen osalta riistakeskus ei esitä muutosta metsästyksen aloituksen ajankohtaan, mutta esittää alueen rajaukseen edellä olevat muutokset. Metsähallitus esittää, että Etelä-Lapin ja Pohjois-Karjalan välisellä pesimäalueella metsästyksen aloituksen tulisi olla esitystä aiemmin 1.9. alkaen, ja Oulun alue tulisi siirtää pesimäalueen ulkopuolelle osaksi muun Suomen metsästysaluetta. Metsähallituksen mukaan pääosa metsähanhista lähtee muuttamaan jo elokuun puolella. Saalistilastot ym. havainnot osoittavat metsästyspaineen pienentyneen voimakkaasti ja asetuksen tavoitteet huomioiden riittävästi, kun pyynti on ollut kiellettyä elokuussa. Tällöin metsähanhen metsästys olisi myös Etelä-Lapin ja Pohjois-Karjalan välisellä pesimäalueella kestävän käytön periaatteen mukaista ja tapahtuu perinteisillä menetelmillä vaikeakulkuisilla soilla missä metsästäjäkohtaiset saaliit ovat pieniä. Näin turvattaisiin perinteisen metsähanhenpyyntikulttuurin säilyminen Etelä-Lapin ja Pohjois-Karjalan välisellä alueella. Jos hanhen metsästys alkaa vasta tarkoittaa se käytännössä metsähanhen metsästyksen loppumista Etelä-Lapin ja Pohjois-Karjalan välisellä pesimäalueella, lukuun ottamatta Oulun aluetta, joka tulisi kuulua pesimäalueen ulkopuoliseen alueeseen. Jos Oulun alueen metsähanhen metsästys on sallittu alkaen, jatkuu Oulun ympäristön tehokas peltometsästys metsähanhen osalta. BirdLife Suomi toteaa asetusluonnoksen olevan lähtökohtaisesti oikeanlainen ja perusteltu. BirdLife esittää asetusta kuitenkin muutettavaksi siten, että metsähanhen metsästys olisi kielletty Enontekiön, Inarin, Kittilän, Muonion, Pelkosenniemen, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen kunnissa esitystä myöhemmin edellisen metsästyskauden tapaan 9.9. saakka. BirdLife pitää ilmeisenä, että keskimääräisenä vuonna edellä mainituista kunnista on mahdollista saada kohtuullisesti hanhisaalista siten kuin viime vuonna oli säädetty. Viime vuosi oli hyvin poikkeuksellinen, minkä seurauksena Pohjois-Suomessa oli poikkeuksellisen vähän metsähanhia syyskuussa (ja elokuussa), minkä vuoksi metsästyspiireissä asetusta pidettiin yleisesti epäonnistuneena, koska metsästyskauden alkaessa hanhia oli hyvin vähän. Keskivertovuonna tilanne on kuitenkin viime vuodesta poikkeava ja alueella on enemmän poikueita sekä aikuislintuja, koska ne eivät lähde pesimäalueen ulkopuolelle sulkimaan. Tämän hetkisten tietojen mukaan metsähanhipoikueita on pohjoisilla pesimäalueilla viimevuotista enemmän. Täten emme näe mitään syytä, miksi asetusta muutettaisiin tältä osin. Tehtyjen selvitysten mukaan metsästäjät ovat pohjoisessa valmiita jopa metsähanhen väliaikaiseen täysrauhoitukseen lajin pesimäkannan pelastamiseksi. Pidämme tässä yhteydessä vääränä signaalina sitä, että metsästyskautta pidennettäisiin viime vuodesta millään alueella. Mitään näyttöä siitä, että metsähanhikannassa olisi tapahtunut muutosta parempaan, ei ole - vaan päin vastoin väheneminen on jatkunut ja metsähanhisaalis kasvoi vuodesta 2011 vuoteen 2012, vaikka metsästyskautta oli lyhennetty.

7 7 WWF Suomi toteaa, että metsähanhi arvioitiin tuoreimmassa uhanalaisuusarvioinnissa silmälläpidettäväksi lajiksi, mutta samalla todettiin että metsähanhen pesimäkannan seurantatiedot ovat puutteelliset. Tuoreimmat tiedot niin pesimä- kuin talvehtimisalueiltakin viittaavat pesivän metsähanhikantamme (taigametsähanhi) hyvin huolestuttavaan taantumiseen. Talvehtimisalueilla taigametsähanhikanta on taantunut lyhyellä aikavälillä jopa %. Tiedot metsähanhikannan tarkasta koosta ja trendistä ovat edelleen puutteelliset ja sen takia on noudatettava varovaisuusperiaatetta. Erityisesti on huomattava, että kesä 2012 oli poikastuotoltaan pohjoisilla lintulajeilla yleisesti (ja myös metsähanhella) erittäin huono, mutta metsähanhisaalis oli toteutetuista metsästyksen rajoituksista huolimatta vuonna 2012 jopa suurempi kuin vuonna MMM:n esittämät rajoitukset ovat WWF:n mielestä kannatettavia ja oikeansuuntaisia, mutta edellä esitetyistä syistä johtuen riittämättömiä. Metsähanhikannan tilanne ei ole sittemmin kehittynyt suotuisampaan suuntaan, joten paras ratkaisu olisi WWF:n mielestä edelleenkin taigametsähanhen määräaikainen rauhoittaminen metsästykseltä kokonaan, kunnes lajin kansallinen ja kansainvälinen hoitosuunnitelma on saatu laadittua. Vähintäänkin olisi syytä pitäytyä viimevuotisissa käytännöissä ja aloittaa metsähanhen metsästys koko Pohjois-Suomessa vasta Suomen luonnonsuojeluliitto toteaa, että taigametsähanhi olisi varovaisuusperiaatteen mukaan syytä rauhoittaa toistaiseksi kokonaan. Näin tulisi menetellä kunnes kotimainen ja kansainvälinen hoitosuunnitelma on valmis, niiden toimeenpano aloitettu ja kannan lasku saatu pysähtymään. Koska metsähanhen alalajien määrittäminen on metsästystilanteessa hankalaa, olisi selvintä rauhoittaa metsähanhi toistaiseksi. Toissijaisesti olisi yksinkertaisinta säätää koko maahan sama metsähanhen metsästysaika, joka voisi alkaa Silloin valtaosa taigametsähanhista on normaalivuotena ehtinyt muuttaa Suomesta pois. Lapin luonnonsuojelupiiri esittää, että metsästys on kiellettävä kokonaan kunnes laji elpyy pesimäalueillaan. Vaihtoehtoisesti piiri vaatii metsästyksen sallimista asetuksen mukaisesti ainoastaan esityksen mukaisesti alueella 1. Saamelaiskäräjät toteaa, että saamelaisten kotiseutualueella on tehty myös valitettava huomio siitä, että metsähanhikanta on pienentynyt lähes olemattomiin. Nykyään tehdään harvoin metsähanhihavaintoja. Saamelaiskäräjien mielestä Suomen tulisi neuvotella samankaltaisista metsästyksen porrastus- tai kieltotoimenpiteistä niiden valtioiden kanssa, joissa metsästetään metsähanhea. Tosiasiassa suurin osa hanhikannoista metsästetään Etelä-Suomessa sekä muissa valtioissa. Saamelaiskäräjät pitää myönteisenä, että Suomen metsähanhikantojen elvyttämiseksi tehdään jo toimenpiteitä. Saamelaiskäräjät esittää kuitenkin huolensa siitä, että onko metsähanhikanta laskenut jo niin alas, että sitä on vaikea saada elpymään esitetyillä porrastetuilla metsästysajankohdilla. Suomen metsästäjäliitto toteaa, että taigametsähanhikannan suotuisan suojelun tason palauttamiseksi esitetyt huomiot ovat oikean suuntaisia. Esitetty metsästysaikarajoitus lopettaa metsähanhijahdin käytännössä kokonaan. Suomen metsästäjäliitto ei hyväksy esitettyä aluejakoa, vaan pitää sitä keinotekoisena ja perusteettomana ja varsinkin Pohjois-Pohjanmaan osalta kohtuuttomana. Esitys on monimutkainen ja siihen tehdyt aikajaot eivät vastaa metsästäjien kuvaa oikeudenmukaisesta menettelystä. Esitettyjen rajoituksien toimeenpanosta seuraa väistämättä, että metsästäjien yhteistyö Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) kanssa vähenee, ja siipinäytteiden tarpeen tyydyttäminen ei toteudu. Tämä on erityisen huolestuttavaa, sillä siipinäytteet ovat tutkimuksessa oleellisen tärkeässä osassa. Siipinäytteitä tarvitaan etenkin nykyisessä tilanteessa tuottamaan tietoa hanhisaaliin rakenteesta. Myös metsästäjien motivaatio olla mukana kartoittamassa metsähanhien pesimäalueita pienenee merkittävästi aikarajoitusten takia. Metsästäjäliitto tuo lausunnossaan esille saalistilastointiin liittyviä epävarmuustekijöitä, ja esittää, että vähän saaliiksi saatavien lajien saalismääriä tällä tavalla arvioituna ei pitäisi käyttää säädösvalmistelun perusteena, vaan lainsäätäjällä pitää olla käytössään täsmällisempi menetelmä. Metsästäjäliitto esittää, että metsähanhen metsästystä ei pitäisi rajoittaa varovaisuusperiaatteen perusteella. Metsästäjäliitto esittää, että saalismäärien rajoittamisessa voidaan käyttää apuna saaliskiintiöintiä. Saaliskiintiö tulisi ottaa metsähanhen osalta kokeiluun. Näin toimien ei tarvittaisi jatkossa puuttua käytössä oleviin metsästysmuotoihin, vaan kaikki käytössä olevat sallitut jahtimuodot voisivat jatkua ja mahdollisimman moni metsästäjä voisi tasapuolisesti osallistua metsästykseen normaalin metsästysajan puitteissa, kantoja kuitenkaan vaarantamatta. Metsähanhisaaliin saajalle voitaisiin asettaa ilmoitusvelvollisuus sekä velvoite lähettää siipinäyte metsähanhitutkimuksen käyttöön. Näin avustettaisiin merkittävällä tavalla tutkimusta ja saalistilastoinnin huomattavaa tarkentumista. Saaliskiintiöinnin ja aikaisempaa paremman saaliin rakenteen tuntemuksen kautta Suomi toimisi merkittävällä tavalla edelläkävijänä euroop-

8 8 palaisessa muuttavan vesilinturiistan flyway management -ajattelussa. Mahdollisuuksien mukaan saalistuspainetta tulisikin painottaa enemmän tundrametsähanheen. Riistanhoitoyhdistyksien lausuntoja annettiin yhteensä 41. Lausunnon antaneista 17 riistanhoitoyhdistyksellä ei ollut huomautettavaa esityksestä. Lausunnon antaneista 24 riistanhoitoyhdistyksellä oli esityksestä huomautettavaa, esitti esitykseen muutoksia tai vastusti esitystä. Huomautettavaa tai muutoksia esittäneiden tai vastustaneiden riistanhoitoyhdistysten lausunnot ovat muistion liitteenä. Lausuntojen johdosta asetusesitystä muutettiin siten, että Utajärven ja Iin kuntien alueella metsästys alkaisi alkaen ja Oulun alueella metsähanhen metsästys alkaisi alkaen, sekä täydennettiin perustelumuistiota. 5 Voimaantulo Maa- ja metsätalousministeriön asetus ehdotetaan tulevaksi voimaan

9 9 LIITE Riistanhoitoyhdistyksien lausunnot, joissa esitetty huomautettavaa, muutoksia tai vastustettu asetusesitystä (24 riistanhoitoyhdistystä) RHY nimi Onko huomautettavaa asetusluonnokseen? Lausunto perusteluineen Ruovesi Kyllä/ Ja Perusteita metsästyksen rajoittamiseen ei ole, koska RKTL:n tilastot todettiin viime VRN:n kokouksessa virheelliseksi ja metsähanhien muutto on aikaistunut, joten rajoittamisella ei saavuteta haluttua vaikutusta. Jurva Kyllä/ Ja Metsähanhien metsästys alueellamme on ollut huomattavaa aina 2010 asti 2011 ensimmäinen rauhoitus pudotti saalismääriä 2012 siirto syyskuun 20 pv rauhoitus ajassa pudotti kokonaissaalis määrän 18 kpl. Suurin osa metsästäjistä jotka harrastaa hanhen metsästystä siirty päämuuton perässä viroo ja Etelä ruotsiin jossa he olivat viikon - kaksi ja saalis määrä oli huomattavan paljon suurempi kuin Tälläkin hetkellä metsästys seuroilla on saalis kiintiö metsähanhille. Siksi katsomme että rauhoitus aika olisi kohtuullinen aika metsähanhelle. Ähtäri Kyllä/ Ja Metsähanhi arvokas riistalaji, metsästystä ei tulisi kokonaan kieltää. Vuoden rauhoituksesta seuraa helpommin pidempi rauhoitus. yritetään säilyttää metsästysmahdollisuuksia, kantaa kuitenkaan vaarantamatta. Sievi Kyllä/ Ja Sievissä ja muuallakin täällä "vähän veden" alueella voisi olla pyyntiaika joka alkaisi 20.8, tai 1.9Sievissä ammutaan niin mitätön määrä hanhia (n.10kpl vuodessa), että sillä ei ole mitään merkitystä. Jalasjärvi Kyllä/ Ja Keskustelimme vain Pohjanmaan "omista" metsähanhista. Suosittelemme, että lakeuksien hanhet rauhoitettaisiin aina syyskuun 20 päivän loppuun, jolloin ovat ehtineet jo muuttaa. Kauhajoki Kyllä/ Ja Nykytilassa tieto metsästyssaaliin määrästä perustuu metsästysseurojen ilmoituksiin. Kentällä on kuitenkin hyvin erilaisia kulttuureja ilmoitusten tekemiseen. Näkemykseni mukaan on ensiarvoisen tärkeää saada huomattavasti tarkempaa tietoa kentältä hanhisaaliista, ennen kuin toimintaa ryhdytään summittaisesti rajoittamaan. Hanhesta tulisi tehdä saalisilmoitus tapahtumatietoineen aivan kuten kauriista. On otettava huomioon myös mahdollinen pyyntilupakäytäntö. Metsästyksen ajallinen rajoittaminen alueellisesti jopa 6 viikkoa myöhemmäksi neljässä portaassa saattaa aiheuttaa jopa käänteisen reaktion suojelutoimenpiteissä, metsästyksen aiheuttaman muuttopaineen katketessa alueittain. Ajallisen metsästysrajoituksen aluejako tulisi olla korkeintaan kahdessa osassa valtakunnan tasolla, tasaisen muuttopaineen takaamiseksi. Metsästys tulee sallia koko suomen alueella viimeistään 10.9 alkaen Paltamo Kyllä/ Ja Metsähanhen metsästys tulee sallia kahden viikon ajalle 20.8 lähtien. Metsästyksen rajoituksilla ei tässä muodossa ole vaikutusta kantaan. Rajoitukset on saatava koko muuttoreitille ja varsinkin hanhien talvehtimisalueille, tämän jälkeen voidaan rajoituksia asettaa myös pesimäalueille. Teuva Kyllä/ Ja Rhy:n hallitus esitti kesäkokouksessaan , että metsähanhen osalta pysyttäisiin entisessä käytännössä. Perusteluna esitettiin Ruotsin käytäntö metsähanhen kohdalla. Jos siellä ei ole samat metsästysajat kuin meillä, niin meidän rauhoituksilla ei ole kannan suhteen paljoakaan merkitystä. Laihia Kyllä/ Ja Metsähanhen metsästyksen aloitus elokuun 20 päivä, kiintiö 1-3 per metsästäjä josta ilmoitus velvollisuus Suomen riistakeskukselle. Perustelut lokakuun 10 päivä aloitus tarkoittaa meidän alueella täysrauhoitusta koska muutto on ohi. Kajaani Kyllä/ Ja Kajaanin riistanhoitoyhdistys alueensa paikallistuntijana edellyttää, että metsähanhen metsästys on sallittava Kainuussa alkaen. Perustelut: Maakunnassa pesivästä kannasta noin 90% muuttaa jo elokuun aikana etelämmäksi. Jos metsästys sallitaan vasta alkaen, ovat jo loputkin pesivästä kannasta muuttaneet etelään. Tämä vaihtoehto tarkoittaa samaa kuin Kainuuseen julistettu metsähanhen metsästyskielto! Kun metsästys sallitaan 1.9. alkaen, on hanhimiehillä edes teoreettinen mahdollisuus päästä näkemään Kainuussa pesinyt metsähanhi!

10 Salla Kyllä/ Ja Sallan riistanhoitoyhdistys esittää metsähanhen metsästysajaksi seuraavaa: Sallan riistanhoitoyhdistyksen tulisi kuulua ehdottomasti lohko 1 ja hanhen metsästys alkaisi meillä , mieluimmin jo Jos metsästysaikaa myöhennetään alkavaksi 10.9 tarkoittaa se käytännössä, että suurimmaksi osaksi hanhet ovat jo lähteneet muuttomatkalle. Saaliiksi saataisiin ainoastaan satunnaisesti pohjoisempaa muuttavia hanhia.vaikka metsähanhikanta on viime vuosina selvästi pienentynyt, niin täältä saatavalla vähäisellä saaliilla ei ole merkitystä kannan pienentymiseen. Sitä vastoin metsästysrajoituksia tulee tehdä metsähanhen muuttomatkojen levähdysalueilla, koska siellä saaliiksi joutuu tehokkaan kuvametsästyksen vuoksi huomattavasti enemmän hanhia kuin pesimisalueilla Lapissa.Esitysluonnoksessa oleva lohkojako on epäoikeudenmukainen ja suosii entisestään rannikkoseudulla ja keski-suomessa tapahtuvaa peltometsästystä kuvien avulla. Kärsijänä sitä vastoin on Lapin maakunta, missä saaliit ovat minimaaliset verrattuna muuttomatkojen levähdysalueiden saaliiseen. Vuonna 2012 saaliiksi on saatu hanhia. Mistä ne on saatu? Ei ainakaan lapista. Koko lapin maakunnassa saaliiksi saadaan syksyn aikana korkeintaan muutama satoja hanhia.metsähanhen hyväksi tehtävä arvokas riistanhoitotyö(kevätruokinta) tapahtuu pääasiassa täällä pesimisalueilla, lapissa. On väärin, että meidän lappilaisten tekemän riistanhoitotyön hedelmät korjaavat muut.hanhen metsästys on meillä muutenkin huomattavasti vähentynyt. Nykyisin hanhen pyyntiä harjoittavat lähinnä nuoret, vasta muutaman vuoden metsällä kulkeneet. Nuorten metsästysinnostuksen säilymisen takia on hyvä antaa niille myös mahdollisuus metsästää arvokasta, mutta myös hyvin arkaa ja vaikeasti saaliiksi saatavaa hanhea.metsästysaikarajoituksen sijaan voisi määrätä saaliskiintiön. Kiintiö voisi olla 1-2 lintua/metsästäjä. Kiintiön noudattamisen valvominen olisi tietysti hankalaa, mutta suurin osa metsästäjistä on lainkuuliaisia, jotka noudattaisivat sitä.myös joutsenen vaikutusta hanhikannan pienenemiseen pitäisi tutkia. Täällä pohjoisessa on ainakin vankka mielipide siitä, että lisääntynyt joutsenkanta on vähentänyt hanhikantaa.jos metsästysajan rajoituksia päätetään tehdä, niin hanhen metsästyksen täysrauhoitus on myöhäisemmän metsästysajan sijasta parempi ratkaisu, mutta silloin rauhoitus pitäisi koskea myös koko Suomea. Sallassa Kari Hänninen Toiminnanohjaaja Inari Kyllä/ Ja Inarin riistanhoitoyhdistys pitää Pohjois-Lapin pesimäalueelle annettua metsästyskieltoehdotusta käsittämättömänä ja vailla suojelullisia perusteita. Viime vuoden rajoituksista huolimatta saaliiksi saatiin 3900 metsähanhea, joista kyseisen pesimäalueen osuus oli minimaalinen. Näin ollen metsähanhen suojelun kannalta pohjoisen pesimäalueiden nuoriin yksilöihin kohdistuvalla pyynnillä ei ole suurta suojelullista merkitystä. Tutkimuksien mukaan pääosa metsähanhista ammutaan muuttolevähdysalueilla, jossa verotus kohdistuu aikuisiin lintuihin. Pohjoisen pesimäalueilla verotus on vähäistä kohdistuen oikeaoppisesti nuoriin lintuihin millä ei ole suojelun kannalta suurta vaikuttavaa merkitystä. Annetulla metsästyskieltoehdotuksella syrjitään pohjoisen asukkaita, joilta viedään metsähanhen metsästysmahdollisuus lähes kokonaan pois. Pohjois-Suomen perinteinen hanhen metsästys tapahtuu haasteellisissa oloissa keskittyen lähinnä suopyyntiin, jossa saalismäärät jäävät vähäiseksi. Metsästyksen aloittaminen 1.9. antaisi näillä alueilla säistä riippuen arviolta reilun viikon metsähanhen metsästysaikaa ennen syysmuuttoa. Tähän aikaan sisältyy vain yksi täysi viikonloppu, jolloin metsälle ehtisivät lähinnä eläkeläiset ja muutamat lomalaiset. Samaan aikaan alkava hirvenpyyntikin osaltaan vähentää hanheen kohdistuvaa pyyntipainetta. Lisäksi on herännyt epäilyksiä, että hanhien muutto on hidastunut ja ajoittunut pidemmälle aikavälille rajoitusten myötä, kun metsästyspaine ei ole ajanut hanhia syysmuuttoon metsästyspaineen puuttumisen vuoksi. Tosiasia on, että pelkästään Suomen toimet eivät yksin riitä. Hanhen suojelemiseksi rajoitustalkoisiin on saatava tärkeimmät levinneisyysalueen maat, jotka ovat Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, Puola ja ennen kaikkea Venäjä. Pohjois-Lapin pesimäalueen kahdentoista päivän rajoituksella on promilleluokan merkitys hanhen suojelun kokonaisuuteen, mutta mittaamaton merkitys paikallisille metsästäjille menetettyjen päivien osalta. Johtopäätös: Inarin riistanhoitoyhdistys esittää Pohjoisen pesimäalueen metsästyskiellon poistamista alueeltaan edellä olevaan tekstiin perustuen. Toinen vaihtoehto on rauhoittaa kokonaan metsähanhi Suomessa kolmeksi vuodeksi. Tällöin rauhoitus olisi tasapuolinen kaikille eikä syrjisi pohjoisen metsästäjiä. Rauhoituksen jälkeen voisimme todeta, oliko Suomen tekemällä rauhoituksella merkitystä metsähanhikantaan. Jari Huhtamella Pertti Vikeväkorva Inarin rhy:n puheenjohtaja Inarin rhy:n 10

11 Kolari Kyllä/ Ja Kolarin riistanhoitoyhdistyksen hallitus on päättänyt kokouksessaan esittää lausuntonaan luonnoksista MMM:n asetuksiksi koskien metsähanhen ja merihanhen metsästyksen kieltämistä seuraavaa: METSÄHANHI Lappiin täysi pyyntiaika ja muutoin pyyntiaikarajoitukset MMM:n esityksen mukaisesti Pohjois-Pohjanmaalta alkaen, missä syysmuuton pääasialliset levähdyspaikat ja niiden myötä suurin metsästyspaine on. Suomalaisessa metsähanhen pyynnissä Lapissa pyydettyjen lintujen osuus vuotuisesta kokonaissaaliista ei ole vuosikymmeneen ollut merkittävä, eivätkä viime vuoden metsästysajan rajoitukset pienentäneet kokonaissaalista edellisvuodesta, päinvastoin se nousi tilastojen mukaan muutamalla sadalla. Sen sijaan kahtena edellisenä metsästyskautena, kun pyyntiaikarajoitukset kohdistuivat muualle maahan kuin Lappiin, kokonaissaalismäärä putosi tuntuvasti aiemmasta. Tämä kehitys ei millään tavalla tue nyt esitettyä pyyntiajan lyhentämistä Lapin osalta. Ilman metsästysajan rajoitus-takin suurimmat metsähanhisaaliit on 2000-luvun aikana saatu muualta kuin maamme pohjoisosista. Rajoittamalla metsästysaikaa Pohjois-Pohjanmaalta alkaen, säilytetään metsästysmahdollisuus muuttoreittien lisäksi myös pohjoisen pesimäalueilla.jos Lapin metsästysaikaa päätetään kuitenkin rajoittaa MMM:n esityksen pohjalta, Kolarin riistanhoitoyhdistys tulee siirtää Pohjois-Lapin pyyntiaikarajoituslohkoon (pyynnin aloitus 1.9.), jossa metsähanhen elinympäristöt ja saalismäärät ovat Kolarin kanssa yhtenevämmät kuin Etelä-Lapissa.Lisäksi Lapin metsästysaikoja rajoitettaessa Etelä-Lappi tulee erottaa omaksi pyyntiaikarajoituslohkokseen (aloitus esityksen mukaisesti 10.9.) erilleen Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan lohkosta, jonne pyynnin aloitus Näin rajoitettu metsästysmahdollisuus jakaantuu tasapuolisemmin pesimäalueille ja muuttoreitin varrelle kuin MMM:n neljän lohkon esityksessä ja lisäporrastus säästää tehokkaammin lintuja myös muuttoreitin levähdyspaikoilla.tällä hetkellä metsähanhikannan taantumisen syyt ovat pitkälti arvailujen varassa. Metsästyksen säätely pyyntiaikoja rajoittamalla on helppo ja näkyvä toimi hanhikannan suojelemiseksi. Mutta koska metsästys on vain yksi tekijä muiden oletettujen syiden joukossa ja sitä ollaan siitä huolimatta valmiita voimakkaasti rajoittamaan, samanaikaisesti pitää aktiivisesti ottaa tarkasteluun ja toimenpiteiden kohteeksi myös muut mahdolliset osatekijät, kuten joutsenen vaikutus hanhien elintilaan ja pesintään. Viimeistään nyt metsähanhikannan elvyttämisen yhteydessä laulujoutsen tulee saada vähintäänkin kokeiluluonteisesti pyyntiluvanvaraiseksi.jos metsästys on ainoa oletetuista metsähanhikannan ahdinkoon johtaneista syistä, johon ollaan valmiita puuttumaan, on sama rauhoittaa hanhikanta metsästykseltä kokonaan kolmeksi vuodeksi. Täysrauhoituksen aikana voidaan arvailujen sijasta kerätä tutkimustietoa metsästyksen todellisesta vaikutuksesta metsähanhikannan nykytilanteeseen.huomattava on myös se, että Suomi ei yksin omilla toimillaan voi kääntää metsähanhikantaa nousuun. Jos muut metsähanhen esiintymisalueen maat eivät lähde osaltaan mukaan elvytystoimiin, minkäänlaiset Suomessa asetetut metsästysrajoitukset eivät tule hanhikantaa pelastamaan. Tervola Kyllä/ Ja Lappiin täysi pyyntiaika ja muutoin pyyntiaikarajoitukset MMM:n esityksen mukaisesti Pohjois-Pohjanmaalta alkaen, missä syysmuuton pääasialliset levähdyspaikat ja niiden myötä suurin metsästyspaine on.suomalaisessa metsähanhen pyynnissä Lapissa pyydettyjen lintujen osuus vuotuisesta kokonaissaaliista ei ole vuosikymmeneen ollut merkittävä, eivätkä viime vuoden metsästysajan rajoitukset pienentäneet kokonaissaalista edellisvuodesta, päinvastoin se nousi tilastojen mukaan muutamalla sadalla. Sen sijaan kahtena edellisenä metsästyskautena, kun pyyntiaikarajoitukset kohdistuivat muualle maahan kuin Lappiin, kokonaissaalismäärä putosi tuntuvasti aiemmasta. Tämä kehitys ei millään tavalla tue nyt esitettyä pyyntiajan lyhentämistä Lapin osalta. Ilman metsästysajan rajoitustakin suurimmat metsähanhisaaliit on 2000-luvun aikana saatu muualta kuin maamme pohjoisosista. Rajoittamalla metsästysaikaa Pohjois-Pohjanmaalta alkaen, säilytetään metsästysmahdollisuus muuttoreittien lisäksi myös pohjoisen pesimäalueilla.jos Lapin metsästysaikaa päätetään kuitenkin rajoittaa MMM:n esityksen pohjalta, tulee Etelä-Lappi erottaa omaksi pyyntiaikarajoituslohkokseen (aloitus esityksen mukaisesti 10.9.) erilleen Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan lohkosta, jonne pyynnin aloitus Näin rajoitettu metsästysmahdollisuus jakaantuu tasapuolisemmin pesimäalueille ja muuttoreitin varrelle kuin MMM:n neljän lohkon esityksessä ja lisäporrastus säästää tehokkaammin lintuja myös muuttoreitin levähdyspaikoilla.tällä hetkellä metsähanhikannan taantumisen syyt ovat täysin arvailujen varassa. Metsästyksen säätely pyyntiaikoja rajoittamalla on helppo ja näkyvä toimi hanhikannan suojelemiseksi. Mut- 11

12 12 Limingan seutu Kyllä/ Ja ta koska metsästys on vain yksi tekijä muiden oletettujen syiden joukossa ja sitä ollaan siitä huolimatta valmiita voimakkaasti rajoittamaan, samanaikaisesti pitää aktiivisesti ottaa tarkasteluun ja toimenpiteiden kohteeksi myös muut mahdolliset osatekijät, kuten joutsenen vaikutus hanhien elintilaan, pesintään ja poikastuotantoon. Viimeistään nyt metsähanhikannan elvyttämisen yhteydessä laulujoutsen tulee saada vähintäänkin kokeiluluonteisesti pyyntiluvanvaraiseksi. Jos metsästys on ainoa oletettavista metsähanhikannan ahdinkoon johtaneista syistä, johon ollaan valmiita puuttumaan, on sama rauhoittaa hanhikanta metsästykseltä kokonaan kolmeksi vuodeksi. Täysrauhoituksen aikana voidaan arvailujen sijasta kerätä tutkimustietoa metsästyksen todellisesta vaikutuksesta metsähanhikannan nykytilanteeseen. Metsästys aika muutos ehdoitukset merkitsisi sitä että käytännössä metsähanhi olisi rauhoitettu koko maassa. Mieluummin pitäisi puuttua pyynti menetelmiin. esim luotiaseella metsästäminen sallittaisiin nevoilla ja jängillä. pelto kuvastus kiellettäisiin ja määriteltäisiin metsähanhelle saalis kiintiö. Lapinjärvi Kyllä/ Ja Ihmettelemme metsähanhen rauhoittamista vain syyskyyn loppuun saakka. Pääasiallinen metsähanhen metsästys tapahtuu kuitenkin muuttoaikaan, vasta kyseisen rauhoitusajan jälkeen, näin ollen rauhoituksella ei ole kovin suurta merkitystä metsähanhikannalle. Esittäisimme mieluummin metsähanhen rauhoittamista kokonaan 1-2 vuodeksi ja sen sijaan valkoposkihanhen rauhoituksen lopettamista. Valkoposkihanhikanta on jo tällä hetkellä erittäin runsas ja kestäisi mielestämme metsästystä. Sodankylä Kyllä Sodankylän riistanhoitoyhdistys esittää maa- ja metsätalousministeriön asetusluonnoksen metsähanhen metsästysajaksi seuraavaa: Asetusluonnoksen 1 :n 1 mom. teksti muutetaan seuraavanlaiseen muotoon: Metsähanhen metsästys on sallittu elokuun 20. päivästä joulukuun 31. päivään Lapin maakuntaan kuuluvissa Enontekiön, Inarin, Kittilän, Muonion, Pelkosenniemen, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen kunnissa. Perustelut: Jos metsästysaika muutetaan asetusluonnoksen mukaiseksi, tarkoittaisi se käytännössä sitä, että luonnoksessa mainituissa Lapin maakuntaan kuuluvissa kunnissa metsähanhi olisi lähes rauhoitettu, koska elokuun 20. päivään mennessä metsähanhet ovat jo parveutuneet ja lähdössä muuttomatkalle. Vaikka metsähanhikanta on viime vuosina selvästi pienentynyt, niin 1 1 mom. alueelta saatavalla vähäisellä saaliilla ei ole merkitystä metsähanhikannan pienentymiseen. Metsästyskaudella 2012 Sodankylän Rhy:n alueella tietoon tullut saalismäärä oli hanhea, joista suurin osa oli nuoria yksilöitä, ja pyyntialuetta on n ,000 ha. Metsästysrajoitukset tulee painottaa asetusluonnoksen mukaisesti muuttomatkan levähdysalueille, koska siellä saaliiksi joutuu tehokkaan kuvametsästyksen ja pelloilta tapahtuvan metsästyksen vuoksi huomattavasti enemmän hanhia, kuin pesimisalueilla Lapissa, missä metsästys on lähinnä rämemetsästystä kyttäämällä syrjäisillä rämeillä. MMM:n on harkittava rajoituksia millaiselta alueelta ja millä keinoin hanhea saa metsästää. Pesimäalueella (1 1 mom.) tehdään metsähanhen hyväksi myös arvokasta riistanhoitotyötä, joka toteutetaan pääasiassa talkoovoimin metsästysseuroissa. On väärin, että pesimäalueilla tehdyn riistanhoitotyön tulokset pyydetään muuttomatkan levähdyspaikoilta. Hanhen metsästys on pesimäalueilla vähentynyt, mikä johtunee vanhojen kokeneiden metsästäjien poismenosta ja uusien ikäluokkien pienuudesta. Nuorten metsästysinnostuksen säilymisen vuoksi on hyvä antaa heille myös mahdollisuus metsästää arvokasta, mutta myös hyvin arkaa ja vaikeasti saaliiksi saatavaa riistaa, hanhea. Metsästysaikarajoituksen sijaan voisi määrätä saaliskiintiön, mutta tämä pitäisi koskea myös Metsähallituksen luvanmyyntiä. Sodankylässä Kaarlo Kuusela Sodankylän riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Ilmajoki Kyllä Esitämme: Ensi töiksi sovitaan yhteisistä pelisäännöistä hanhien muuttoalueen valtioiden kesken - sovitaan valtioiden kesken samanlaiset säännöt sekä saaliskiintiöt ja metsästys sovitaan täällä sen mukaan - selvitetään perinteisten hanhien pesimäpaikat - sallitaan pesimäalueella Saukkojen metsästys sekä tehostetaan muidenkin petojen pyyntiä - Joutsen ja hanhet eivät mahdu samalle pesimäalueelle. Kartoitetaan mahdollisuudet hoitaa asia, karkottamalla tai muuten Perustelut: Tämän alueen hanhenmetsästäjät käyvät nykyään eteläruotsissa hanhijahdissa, siellä hanhia hävitetään vahinkoeläiminä! Siellä metsästäjä saa parhaan muuton ai-

13 kana lähes 100 hanhea saaliiksi illassa. Illan päätteeksi raadot kerätään traktorin kärryille ja viedään kaatopaikoille, vain harva ottaa täkkälihat talteen. Siellä saa saman kohtelun myös kiljuhanhi, samoin kuin myös Virossa. Kiljuhanhi on ollut Suomessa uhanalainen laji jo pitkään. Virossa sentään hanhia arvostetaan ja lihat otetaan talteen. Suomen ministeriön viimevuotiset metsästysrajoitukset ovat pidentäneet turistimetsästyksen sesonkia Ruotsissa ja Virossa. Myös ilmaston lämpiämisen takia muuttohanhet talvehtivat tai ainakin viihtyvät pidempään Ruotsin alueella. Eu:n myötä viljely on muuttunut siellä kannattavammaksi (suurin piirtein sama hinta ja tuet kuin täällä Suomessa, eikä viljoja tarvitsi juurikaan kuivata) ja pellolle saapuvia hanhia vihataan kuin ruttoa. Turistimetsästäjät ovatkin enemmänkuin kuin tervetulleita sinne Suomesta ja Euroopasta. Eteläruotsissa ei ole metsästysseuroja jotka valvoisivat toimintaa, vaan viljelijät hoitavat itsenäisesti vahinkoeläinten poiston ja saavat lisätuloja turistimetsästäjistä. Samoin myös saukkokannat ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti Suomessa pesimäalueilla. Saukoista kärsii myös muut vesilinnut sekä madekannat. Missä saukkopariskunta asustaa, siellä ei tavata madetta eikä vesilintuja joutsenta lukuun ottamatta. Myös joutsen vie elintilaa hanhilta. Nykyiset toimenpiteet eivät enää riitä yksin Suomessa, vaikka metsästys kiellettäisiin kokonaan. Eteläpohjanmaan alueella noin myöhäiseen ajankohtaan ei liiku muuttomatkalla enää kuin rauhoitettuja arktisia hanhia. Metsästäjiä harmittaa päättäjien suoranainen asiantuntemuksen tai ammattitaidon puute! Kokonaan rauhoitus olisikin paljastanut tässä tilanteessa ministeriön taitamattomuuden asioiden hoidossa, tavallisen metsästäjän silmissä. Riistakeskuksen perustamiselle, yksi peruste oli, yhteistyö naapurivaltioiden kanssa. Mitä metsästäjät saivat vastineeksi metsästäjäin keskusjärjestön lopettamisesta. Metsästyskortin hinta nousi ja aina vain tulee lähes tietämättömiä päätöksiä ja rajoituksia. Kun tätä asiaa katsoo tavallisen rivimetsästäjän silmin, ministeriö ei ole saanut aikaan kuin oikeastaan kuin riitoja petomääristä. Kestävän talouden periaate on kaksiteräinen miekka, jota pitää osata käyttää. Se leikkaa molemmin puolin, taitamattomissa käsissä voi myös satuttaa itseäkin. Sanottakoon vielä, että ministeriöltä on jäänyt tässä tapauksessa toinen reuna kokonaan käyttämättä ja toista reunaa käytetty tarpeettoman paljon väärään kohteeseen. Närää herättää. Ilmajoen Riistanhoitoyhdistys Markku Ylinen varapuheenjohtaja Utajärvi Kyllä Metsähanhen metsästysaika Utajärven Riistanhoitoyhdistyksen alueella tulee olla sama kuin Pohjois-Pohjanmaalla. Jos esitys menee läpi tässä muodossa, jäädään Utajärvellä pussin pohjaan. Oulussa ja Kainuussa metsästys on sallittu alkaen olemme eriarvoisessa asemassa Oulun, Pudasjärven, Taivalkosken ja Kainuun metsästäjien kanssa. Metsästäjät ovat erittäin tuohtuneita, estyksestä riistanhoito talkootyö aijotaan lopettaa kokonaan. Merihanhen rauhoitus on eri asia Utajärvellä niitä ei ole esiintynyt lainkaan. Toivomme että asiat tarkistetaan ennen virallista päätöstä ja Utajärvellä aloitetaan metsästys kuten " Oulussa". Utajärven Riistanhoitoyhdistys ry Puheenjohtaja Reijo Palo-oja Savukoski Kyllä Metsähanhikannat ovat hiipuneet olemattomaksi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Luonto on rauhoittanut lajin, joten metsästysajan lyhentämisellä ei ole merkitystä mahdollisesti muutamat yksilöt ovat jo muuttaneet. Kunnassamme on vähän sellaisia suoalueita, jossa pesintä onnistuisi. Joutsenet kylläkin voivat hyvin. Savukosken riistanhoitoyhdistyksen mielestä tulee metsästysaika kuitenkin olla yhtenäinen Itä-Lapissa. Somero Kyllä Metsähanhen metsästyksen rajoittaminen katsotaan aiheuttavan täydellisen rauhoituksen, koska aikarajat on suunniteltu niin, että kaikki metsähanhet ovat muuttaneet Suomesta. Näin ollen olemme tätä asetusluonnosta vastaan. Molempien hanhien tulevaisuuden turvaamiseksi olisi erittäin tärkeää saada varsinkin Viro mukaan, koska hanhet, jotka Suomessa säästetään, ammutaan Virossa. Lieksa Kyllä Olen kuullut metsästäjiä ja muita luonnossa liikkujia Metsähanhen metsästys kiellosta tulevana metsästysvuonna Lieksan riistanhoitoyhdistyksen alueella. Molemmat tahot ovat yksimielisiä siitä että metsästyskielto pitää kumota kokonaisuudessaan Lieksan riistanhoitoyhdistyksen alueella. Perustelut: Metsästys paine Metsähanhen metsästykseen RHY:n alueella on todella pieni, yksittäiset linnut jotka saadaan saaliiksi ei ole minkäänlaista vaikutusta kannan heikkenemiseen. Lieksan riistanhoitoyhdistys Matti Törrönen Toiminnanohjaaja Kemijärvi Kyllä Kemijärven riistanhoitoyhdistys on huolissaan metsähanhikannasta alueellaan ja ymmärtää rauhoitustarpeen ja on porrastetun aloituksen kannalla, mutta katsoo jäävänsä eriarvoiseen asemaan naapurikuntiin (Sodankylä-Pelkosenniemi-Savukoski) nähden, 13

14 jos pyynti aloitetaan meillä vasta Ko.ajankohta tarkoittaa käytännössä hanhen(fabalis) täysrauhoitusta Kemijärvellä. Sorsastuksen aloitus 20.8 ja paukuttelu metsälammeilla on aina aloittanut myös hanhien muuttopuuhat. Jos pyynti aloitetaan 10.9, ovat hanhet aavoilta ja rimmeiltä jo lähteneet (myös naapurikunnista). Metsähanhi on kuitenkin ainoa metsästettävä hanhi, jota tavataan Kemijärvellä, poislukien rossicus jota tavataan harvoin, ja on ilmavirtauksien tänne tuoma jälkeen tavatut hanhet ovat pääasiassa alueen yli lentäviä ( metrissä) lintuja. Kemijärven riistanhoitoyhdistys on myös huolissaan perinteisen, kulttuurisesti merkittävän ja arvostetun aapapyynnin hiipumisesta Lapissa. Kemijärven riistanhoitoyhdistyksen näkemys on, että pyyntiaika tulisi olla yhdenmukainen myös Kemijärven osalta verrattuna pohjoisiin naapurikuntiin. Jos hanhenpyyntiä on tarpeen rajoittaa, tulisi metsästys sallia Kemijärvellä kuitenkin jo 1.9 alkaen. Rainer Vihriälä, puheenjohtaja / Kemijärven riistanhoitoyhdistys Enontekiö Kyllä Enontekiön riistanhoitoyhdistyksen alueella metsähanhen metsästyspaine on hyvin vähäinen. Metsästäjiä on hyvin vähän ja saalismäärä vuodessa on vain muutama yksilö. Pyynti on kuitenkin hyvin tärkeää näille henkilöille ja erinomainen keino saada metsästyskoirat kuntoon ennen riekonpyynnin alkua. Metsähanhikanta on meidänkin alueellamme ollut heikko jo usean vuoden ajan. Kannanvaihteluja on tosin ollut ennenkin, koska pesimään jäävien hanhien määrä näyttäisi olevan paljon riippuvainen kesän tulosta. Myöhäinen kesä saa nähdäksemme hanhet siirtymään muualle pesimään. Yhdistyksemme pitää suunniteltua asetusmuutosta käytännössä tarpeettomana alueellamme, mutta koska kannan romahduksen ja metsästyksen säilyttämiseksi jotain täytyy tehdä, niin pidämme esittämiänne metsästysaikoja meille välttävinä. 14

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 3.5.2016 Dnro 649/01.03/2016 Janne Pitkänen LUONNOS

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 3.5.2016 Dnro 649/01.03/2016 Janne Pitkänen LUONNOS MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 3.5.2016 Dnro 649/01.03/2016 Janne Pitkänen LUONNOS MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS METSÄHANHEN METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ METSÄSTYS VUONNA 2016-2017

Lisätiedot

Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET

Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET 2 Suomessa esiintyy kaksi metsähanhen alalajia; taigametsähanhi (Anser fabalis fabalis) ja tundrametsähanhi (Anser fabalis rossicus). Taigametsähanhi esiintyy meillä

Lisätiedot

Koordinaatit: Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa

Koordinaatit: Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 250, 251, 253 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

Asia Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemisesta tehdyn sopimuksen (AEWA) muuttaminen

Asia Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemisesta tehdyn sopimuksen (AEWA) muuttaminen Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM201500313 LYMO Osara Matti(YM) 22.10.2015 Asia Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemisesta tehdyn sopimuksen (AEWA) muuttaminen Kokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetuksella perustettavat YLI 100 HEHTAARIN KOKOISET LUONNONSUOJELUALUEET (LSA)

Valtioneuvoston asetuksella perustettavat YLI 100 HEHTAARIN KOKOISET LUONNONSUOJELUALUEET (LSA) Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry PL 3000 90014 Oulun yliopisto Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry PL 326 90101 Oulu pohjois-pohjanmaa@sll.fi Metsähallitus / luontopalvelut Ari Meriruoko

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Ylitarkastaja Jussi Laanikari 3.8.2015 Dnro 1088/13/2015

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Ylitarkastaja Jussi Laanikari 3.8.2015 Dnro 1088/13/2015 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Jussi Laanikari 3.8.2015 Dnro 1088/13/2015 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS PYYNTILUVALLA SALLITTAVAS- TA EUROOPANMAJAVAN METSÄSTYKSESTÄ METSÄSTYSVUONNA

Lisätiedot

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 Riistanhoitoyhdistyksen no ja nimi: 279 Taivalkoski TOIMINTA AJATUS: Riistanhoitoyhdistys on metsästäjäorganisaation paikallistason metsästysviranomainen, jonka tehtävänä

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Vanhempi hallitussihteeri 26.5.2014 Rami Sampalahti

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Vanhempi hallitussihteeri 26.5.2014 Rami Sampalahti MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Vanhempi hallitussihteeri 26.5.2014 Rami Sampalahti VALTIONEUVOSTON ASETUS METSÄSTYSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Nykytila Hallin metsästys päätettiin aloittaa uudelleen

Lisätiedot

KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä:

KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä: KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä: Reijo Orava 6.6.2013 5.6.2013 Suomen riistakeskus 1 Metsästäjät, riistahallinto ja tutkimus yhteistyössä suurpetokantojen

Lisätiedot

Vesilinnut vuonna 2012

Vesilinnut vuonna 2012 Vesilinnut vuonna 2012 Runsaus ja poikastuotto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Luonnontieteellinen keskusmuseo käynnistivät vesilintujen laskennan vuonna 1986. Maastolaskennat on nyt tehty 27

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TUOTTAJAORGANISAATIOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 2 :N MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 30.6.2015 Dnro 1088/13/2015 Jussi Laanikari

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 30.6.2015 Dnro 1088/13/2015 Jussi Laanikari MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 30.6.2015 Dnro 1088/13/2015 Jussi Laanikari MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS PYYNTILUVALLA SALLITTAVASTA ITÄMEREN NORPAN METSÄSTYKSESTÄ METSÄSTYSVUONNA

Lisätiedot

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta HE 38/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain pykälä, jonka mukaan alkoholijuomien pakkauksissa

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton :n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton :n jäsentiedote. Julkaisija: Piiritoimisto, osoite: 04600 Mäntsälä Puhelin 019 6871 300 Numero 10 / 2014 3.11.2014 Jäsenyhdistykset voivat

Lisätiedot

2013/00153 1. SUOMEN RIISTAKESKUS Varsinais-Suomi Hadvalantie 8, 7 B 21500 Piikkiö 029 431 2001 PÄÄTÖS 13.08.2013 2013/00153

2013/00153 1. SUOMEN RIISTAKESKUS Varsinais-Suomi Hadvalantie 8, 7 B 21500 Piikkiö 029 431 2001 PÄÄTÖS 13.08.2013 2013/00153 SUOMEN RIISTAKESKUS Varsinais-Suomi Hadvalantie 8, 7 B 21500 Piikkiö 029 431 2001 Jarmo Laaksonen Telkkäkuja 8 23500 UUSIKAUPUNKI PÄÄTÖS Pvm Nro 13.08.2013 2013/00153 2013/00153 1 METSÄSTYSLAIN 10 :N MUKAINEN

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1

ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1 ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1 Antopäivä Diaarinumero 30.10.2014 11293/14/7305 ASIA Kalastuslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja kalastusalue, Päätös, johon on haettu muutosta

Lisätiedot

Lounais-Suomen saariston saalisselvitys 2012

Lounais-Suomen saariston saalisselvitys 2012 Lounais-Suomen saariston saalisselvitys 2012 Eija Nylander, Pekka Korhonen ja Jörgen Hermansson Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

METSÄSTÄJIEN NÄKEMYS METSÄHAN- HIKANNASTA JA METSÄHANHEN MET- SÄSTYKSESTÄ SUOMEN RIISTAKESKUS KAINUUN JA OULUN TOIMIALUEILLA

METSÄSTÄJIEN NÄKEMYS METSÄHAN- HIKANNASTA JA METSÄHANHEN MET- SÄSTYKSESTÄ SUOMEN RIISTAKESKUS KAINUUN JA OULUN TOIMIALUEILLA OPINNÄYTETYÖ Samuli Karppinen 2012 METSÄSTÄJIEN NÄKEMYS METSÄHAN- HIKANNASTA JA METSÄHANHEN MET- SÄSTYKSESTÄ SUOMEN RIISTAKESKUS KAINUUN JA OULUN TOIMIALUEILLA METSÄTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA ROVANIEMEN

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista jauhelihaa... Ei lintusilppureita Siipyyhyn Ihmisen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 17.3.2016 Markus Tarasti

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 17.3.2016 Markus Tarasti YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 17.3.2016 Markus Tarasti VALTIONEUVOSTON ASETUS VIRANOMAISTEN SUUNNITELMIEN JA OHJELMIEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASE- TUKSEN

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013. 695/2013 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013. 695/2013 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013 695/2013 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2013 maksettavasta lihan ja vuodelta 2012 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä eräiden

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen. esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava. Kaarina Kauhala Luke

Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen. esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava. Kaarina Kauhala Luke Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen hallinnassa: esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava Kaarina Kauhala Luke Euroopanmajava Metsästettiin sukupuuttoon 1800-luvulla (1868). Takaisinistutettu

Lisätiedot

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite Karttaliite Tero Toivanen, Timo Metsänen ja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry 14.5.2014 Sisällys Karttojen selite ja tulkintaohje... 3 Yhdistelmäkartat kaikkien lajien muuttoreiteistä... 4 Kevätmuutto...

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 312/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 33 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi metsästyslain pyyntivälineitä ja pyyntimenetelmiä

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 159/2011 Laki. metsästyslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 159/2011 Laki. metsästyslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 2011 159/2011 Laki metsästyslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Rajavartiolaitoksen tilat, Rovaniemi

Rajavartiolaitoksen tilat, Rovaniemi ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 27.3.2001 RIISTANHOITOYHDISTYS JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA SAAPUVILLA Rajavartiolaitoksen tilat, Rovaniemi Hannu Lukkarila Juha Seurujärvi Pentti Hyvärinen

Lisätiedot

Päivitetty 04.08.2011 KYMEN SUURPETOJEN METSÄSTYKSEN JA YHTEISLUPASÄÄNNÖT METSÄSTYSVUODELLE 2011 2012

Päivitetty 04.08.2011 KYMEN SUURPETOJEN METSÄSTYKSEN JA YHTEISLUPASÄÄNNÖT METSÄSTYSVUODELLE 2011 2012 Päivitetty 04.08.2011 KYMEN SUURPETOJEN METSÄSTYKSEN JA YHTEISLUPASÄÄNNÖT METSÄSTYSVUODELLE 2011 2012 1 YHTEISLUPA Tämän suurpetojen metsästyksen yhteisluvan muodostavat siihen erikseen ilmoittautuneet

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 Muuttohaukan pesäpaikka: Kuva Tuomo Ollila 11.11.2009 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

EU-perusmuistio kadmiumin enimmäismäärän rajoittamisesta lannoitteissa

EU-perusmuistio kadmiumin enimmäismäärän rajoittamisesta lannoitteissa Eduskunnan Suurelle valiokunnalle Lannoitteiden kadmiumpitoisuuden rajoittaminen Maa- ja metsätalousministeriö lähettää kunnioittavasti eduskunnan Suurelle valiokunnalle oheisen muistion Suomen lannoitteiden

Lisätiedot

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa, HE 217/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN JA EI- TUOTANNOLLISIA

Lisätiedot

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta HE 170/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.10.2002 KOM(2002) 561 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 557. Laki. Moldovan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 557. Laki. Moldovan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1997 N:o 557 563 SISÄLLYS N:o Sivu 557 Laki Moldovan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden

Lisätiedot

METSÄSTYSLAIN 41 B :N MUKAINEN POIKKEUSLUPA RAUHOITTAMATTOMILLE LINNUILLE. Hakija on hakenut Suomen riistakeskukselta lupaa seuraavasti:

METSÄSTYSLAIN 41 B :N MUKAINEN POIKKEUSLUPA RAUHOITTAMATTOMILLE LINNUILLE. Hakija on hakenut Suomen riistakeskukselta lupaa seuraavasti: 2011/00029 Suomen riistakeskus Etelä -Häme Julkiset hallintotehtävät Lukiokatu 14 13100 HÄMEENLINNA (03) 644650 Pvm Nro 22.3.2011 2011/00029 PÄÄTÖS Ypäjän Riistamiehet ry Jani Nurminen Hyrsynkulmantie

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

WWF pitää hyvän hallintotavan vastaisena kolmen viikon lausuntoaikaa keskellä hiljaisinta kesälomakautta.

WWF pitää hyvän hallintotavan vastaisena kolmen viikon lausuntoaikaa keskellä hiljaisinta kesälomakautta. WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org MMM Luonnonvaraosasto Osastopäällikkö Juha Ojala (juha.ojala@mmm.fi) Ylitarkastaja Janne Pitkänen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 06.01.2005 KOM(2004) 854 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Alankomaiden kuningaskunnalle soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta

Lisätiedot

Liite / Bilaga. Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran om utlåtande. Kunnat Kommuner Gieldat. Akaa Alajärvi Asikkala Askola Aura

Liite / Bilaga. Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran om utlåtande. Kunnat Kommuner Gieldat. Akaa Alajärvi Asikkala Askola Aura Liite / Bilaga Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi / Uppdaterande inventering av nationellt värdefulla landskapsområden Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta

HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta Ympäristövaliokunta Kuuleminen 10.11.2015 HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

HE 18/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 40 :n muuttamisesta

HE 18/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 40 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi henkilötietojen käsittelystä

Lisätiedot

Mattila-Harjan kyläosasto. Kauriin ja Peuran metsästys

Mattila-Harjan kyläosasto. Kauriin ja Peuran metsästys Mattila-Harjan kyläosasto Kauriin ja Peuran metsästys Metsäkauris : Ei kesäjahtia. Metsästysaika 1.9.2014 31.1.2015. Ajavaa koiraa käyttäen 28.9.2014 31.1.2015. Mattila-Harjan kyläosaston yhteinen saaliskiintiö

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

Rauhoitettujen lintujen aiheuttamat vahingot. Mika Pirinen

Rauhoitettujen lintujen aiheuttamat vahingot. Mika Pirinen Rauhoitettujen lintujen aiheuttamat vahingot Mika Pirinen Luonnonsuojelulailla rauhoitetuista linnuista vahinkoa viljelyksille ja muulle toiminnalle ovat aiheuttaneet varpunen, naakka, korppi, kurki, hanhet

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT Näilta tahoilta on pyydetty lausuntoa 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Lausuntoaikaa on 20.3.2015 saakka. Uudenmaan Jäsenkunnat Askolan

Lisätiedot

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 26.3.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 26.3.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 26.3.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA PAIKALLA PUHEENJOHTAJA ESITTELIJÄ PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Sky-hotelli Ounasvaara Juha Seurujärvi

Lisätiedot

Koirakokeisiin ja koirien kouluttamiseen tarvittavat luvat SUOMEN RIISTAKESKUS Julkiset hallintotehtävät 19.2.2013

Koirakokeisiin ja koirien kouluttamiseen tarvittavat luvat SUOMEN RIISTAKESKUS Julkiset hallintotehtävät 19.2.2013 Koirakokeisiin ja koirien kouluttamiseen tarvittavat luvat SUOMEN RIISTAKESKUS Julkiset hallintotehtävät 19.2.2013 1 Keskeiset säännökset METSÄSTYSLAKI 51 : Koiran kiinnipitovelvollisuus Maaliskuun 1 päivästä

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013,

KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.10.2013 C(2013) 6835 final KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/65/EU liitteen IV muuttamisesta sen

Lisätiedot

Koordinaatit: Alue on rajattu liitteenä olevalle kartalle tai esitetty muussa selvityksessä.

Koordinaatit: Alue on rajattu liitteenä olevalle kartalle tai esitetty muussa selvityksessä. Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti Koordinaatit:

Lisätiedot

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.9.2013 COM(2013) 633 final 2013/0312 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus vuodelta 2015 maksettavasta lihan ja vuodelta 2014 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä eräiden kotieläintalouden palvelujen tuesta vuodelta 2015 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 344. Laki. lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 344. Laki. lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2001 N:o 344 349 SISÄLLYS N:o Sivu 344 Laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain

Lisätiedot

TUNNUKSET, SUORITUSMERKIT, KUNNIAKIRJAT JA ANSIOMERKIT

TUNNUKSET, SUORITUSMERKIT, KUNNIAKIRJAT JA ANSIOMERKIT Suomen riistakeskuksen hallitus on kokouksessaan 4.10.2012 tekemällään päätöksellä vahvistanut Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten ansiomerkkiohjesäännön seuraavasti: TUNNUKSET, SUORITUSMERKIT,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015. 7/2015 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015. 7/2015 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015 7/2015 Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Etelä-Suomen hirvikanta pieneni Pohjois- Suomessa kasvu jatkui

Etelä-Suomen hirvikanta pieneni Pohjois- Suomessa kasvu jatkui 1 Riistantutkimuksen tiedote 187:1-11. Helsinki 8.8.2003 Etelä-Suomen hirvikanta pieneni Pohjois- Suomessa kasvu jatkui Vesa Ruusila, Ilkka Aaltonen, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen ja Maija Wallén Hirvien

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset Metsähallitus Laatumaa 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Metsähallitus Laatumaa Metsähallitus Laatumaa 3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuvasta FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.6.2001 KOM(2001) 332 lopullinen 2001/0132 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA

LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA Lausuntopyyntö 1 (5) Dnro: 5.11.2014 1236-1317/940/2014 Teleyritykset LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA Seuraavat maakuntaliitot käynnistävät laajakaistarakentamisen

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat ja linnut ovat otsikoissa Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 204. Maa- ja metsätalousministeriön asetus. peltokasvien tuen vuoden 1991 viljelyvaatimuksesta poikkeamisesta vuonna 2001

SISÄLLYS. N:o 204. Maa- ja metsätalousministeriön asetus. peltokasvien tuen vuoden 1991 viljelyvaatimuksesta poikkeamisesta vuonna 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2001 N:o 204 212 SISÄLLYS N:o Sivu 204 Maa- ja metsätalousministeriön asetus peltokasvien tuen vuoden 1991 viljelyvaatimuksesta poikkeamisesta

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,

Lisätiedot

LINTUJEN METSÄSTYS SUOMESSA

LINTUJEN METSÄSTYS SUOMESSA BirdLife Suomi 2010 LINTUJEN METSÄSTYS SUOMESSA BirdLife Suomi hyväksyy lintujen kestävän metsästyksen. Luonnon hyvinvointi ja runsaat lintukannat ovat tärkeitä sekä metsästysharrastuksen edellytysten

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 32/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle metallirahalain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metallirahalakiin lisättäväksi säännös valtiovarainministeriön oikeudesta

Lisätiedot

LUPAHAKEMUS KOIRAKOKEEN PITÄMISEKSI TAI KOIRAN KOULUTTAMISEKSI (metsästyslain 52 :n 1 momentti)

LUPAHAKEMUS KOIRAKOKEEN PITÄMISEKSI TAI KOIRAN KOULUTTAMISEKSI (metsästyslain 52 :n 1 momentti) Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 700 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja Sähköposti Koordinaatit: P

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 906. Asetus. puolustushallinnon rakennuslaitoksesta annetun asetuksen 4 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1997

SISÄLLYS. N:o 906. Asetus. puolustushallinnon rakennuslaitoksesta annetun asetuksen 4 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1997 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1997 N:o 906 912 SISÄLLYS N:o Sivu 906 Asetus puolustushallinnon rakennuslaitoksesta annetun asetuksen 4 :n muuttamisesta... 3579 907

Lisätiedot

HE 95/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion taiteilija-apurahoista annetun lain muuttamisesta

HE 95/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion taiteilija-apurahoista annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion taiteilija-apurahoista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion taiteilija-apurahoista annettua

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014. 1121/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014. 1121/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014 1121/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus Euroopan unionin ulkopuolisista maista tuotavien lemmikkieläinten, eläimistä saatavia

Lisätiedot

Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 03.08.2014 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 18 Jäsentä

Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 03.08.2014 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 18 Jäsentä Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 03.08.2014 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 18 Jäsentä 2. 1 Kesäkokouksen avaus: Puheenjohtaja avasi kokouksen klo: 18.00 2 Kokouksen puheenjohtajan

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 600, 601, 610 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti

Lisätiedot

Lu8. vit vaikuttaa yleison kiinnostus ilmoittaa havaintoja jaltai median kiinnostus suurpetoasioihin.

Lu8. vit vaikuttaa yleison kiinnostus ilmoittaa havaintoja jaltai median kiinnostus suurpetoasioihin. Lu8 LUONNONVARAKESKUS 16.2.2015 Luke 251100 04 05/2015 Maa- ja metsitalousministerio Luonnonvaraosasto Kirjaamo kiriaamo@mmm.fi Viite: Maa- ja metsfitalousministeridn ja Luonnonvarakeskuksen tulossopimus2ol*2019,

Lisätiedot