MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Dnro 1346/13/2013 Janne Pitkänen
|
|
- Johannes Ahonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Dnro 1346/13/2013 Janne Pitkänen MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS METSÄHANHEN METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ METSÄSTYSVUONNA Pääasiallinen sisältö Metsähanhen Anser fabalis fabalis -alalajin eli taigametsähanhen kanta osoittaa voimakasta vähenemistä. Suomessa pesivän metsähanhikannan suojelemiseksi maa- ja metsätalousministeriön asetuksella kiellettäisiin metsähanhen metsästys osittain siten, että lajin metsästyksen aloitusta siirrettäisiin myöhäisemmäksi. Metsästyksen aloitus siirrettäisiin alkamaan maan eri osissa porrastetusti 1.9. ja välisenä aikana valmisteilla olevan Suomen metsähanhikannan hoitosuunnitelman luonnoksessa esitetyn aluejaon mukaisesti. Asetuksella kiellettäisiin metsähanhen metsästys lajin Pohjois-Lapin pesimäalueella välisenä aikana. Metsästyksen aloitus siirtyisi tällä alueella 12 päivää myöhäisemmäksi, jolloin metsästys olisi sallittua 1.9. alkaen. Tähän alueeseen kuuluisivat Lapin maakuntaan kuuluvat Enontekiön, Inarin, Kittilän, Muonion, Pelkosenniemen, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen kunnat. Etelä-Lapin ja Pohjois-Karjalan välisellä pesimä-alueella metsästys kiellettäisiin välisenä aikana. Metsästyksen aloitus siirtyisi tällä alueella 21 päivää myöhemmäksi, jolloin metsästys olisi sallittua alkaen. Tähän alueeseen kuuluisivat Kainuun maakunta, Lapin maakunta lukuun ottamatta Enontekiön, Inarin, Kittilän, Muonion, Pelkosenniemen, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen kuntia, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvat Iin, Kuusamon, Pudasjärven, Taivalkosken ja Utajärven kunnat sekä Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluvat Ilomantsin, Juuan, Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon kunnat. Kaakkois-Suomen tundrametsähanhialueella metsästys kiellettäisiin välisenä aikana. Metsästyksen aloitus siirtyisi tällä alueella 42 päivää myöhemmäksi, jolloin metsästys olisi sallittua alkaen. Tähän alueeseen kuuluisivat Etelä-Karjalan maakuntaan kuuluva Lappeenrannan kunta, Kymenlaakson maakunta, Päijät-Hämeen maakuntaan kuuluva Orimattilan kunta sekä Uudenmaan maakuntaan kuuluvat Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon ja Pukkilan kunnat. Muualla maassa metsästys kiellettäisiin välisenä aikana, jolloin metsästyksen aloitus siirtyisi muualla maassa 51 päivää myöhemmäksi, ja metsästys olisi sallittua alkaen. Maa- ja metsätalousministeriö pyrkii tämän asetuksen avulla rajoittamaan metsähanhen metsästystä siten, että metsähanhen metsästystä harjoitetaan metsästyslaissa säädetyn kestävän käytön periaatteen mukaisesti, ottaen huomioon taigametsähanhen Anser fabalis fabalis Koillis- ja Luoteis-Euroopan populaation voimakas väheneminen 1990-luvulta alkaen. Metsästyksen aloituksen siirtämisellä myöhemmäksi on tarkoituksena vähentää Suomen pesimäkantaan sekä Suomen kautta muuttavaan muuhun Luoteis- ja Koillis-Euroopan metsähanhikantaan kohdistuvaa metsästyspainetta kannan vähenemisen pysäyttämiseksi. 1 Nykytila Metsästyslain (615/1993) 20 :n 1 momentin mukaan metsästystä on harjoitettava kestävän käytön periaatteiden mukaisesti ja siten, että riistaeläinkannat eivät vaarannu, luontoa ei tarpeettomasti vahingoiteta, riistakantaa ei vaaranneta eikä eläimille tuoteta tarpeetonta kärsimystä. Metsästyslain järjestelmässä riistaeläinlajien metsästämistä rajoitetaan ensisijaisesti metsästyslain 37 :n nojalla valtioneuvoston asetuksella säädetyllä vuosittaisella yleisellä rauhoitusajalla. Metsästysasetuksen (666/1993) 24 :n 1 momentin 12 kohdassa on säädetty metsähanhen yleinen rauhoitusaika kello saakka. Lisäksi metsästyslain 38 :ssä on säädetty maa- ja metsätalousministeriölle toimivalta kieltää tai rajoittaa metsästys tilapäisesti enintään kolmen vuoden määräajaksi maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.
2 2 Metsähanhen metsästystä säätelee myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY luonnonvaraisten lintujen suojelusta, jäljempänä lintudirektiivi. Metsähanhi Anser fabalis kuuluu lintudirektiivin 1 artiklassa tarkoitettuihin lajeihin ja liitteen II A-osan lajeihin. Lintudirektiivin 2 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet 1 artiklassa tarkoitettujen lintulajien kantojen ylläpitämiseksi sellaisella tasolla, joka vastaa erityisesti ekologisia, tieteellisiä ja sivistyksellisiä vaatimuksia ottaen huomioon taloudelliset ja virkistykseen liittyvät vaatimukset, taikka näiden kantojen mukauttamiseksi tähän tasoon. Lintudirektiivin 7 artiklan mukaan liitteessä II lueteltujen lajien kantojen koon, maantieteellisen levinneisyyden ja lisääntymisnopeuden takia koko yhteisössä niitä voidaan metsästää kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Liitteessä II olevassa A-osassa lueteltuja lajeja saa metsästää koko yhteisön alueella. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lajien metsästys ei vaaranna suojelutoimenpiteitä niiden levinneisyysalueella. Edelleen 7 artiklan mukaan jäsenvaltion on varmistettava, että metsästys harjoitettuna voimassa olevien kansallisten toimenpiteiden mukaisesti vastaa kyseisten lintulajien järkevän hyödyntämisen ja ekologisesti tasapainoisen sääntelyn periaatteita ja että tämä käytäntö näiden lajien ja etenkin muuttavien lajien kantojen osalta on sopusoinnussa 2 artiklasta seuraavien toimenpiteiden kanssa. Metsähanhi kuuluu Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelusta tehdyn sopimuksen (SopS 9/2000), jäljempänä AEWA-sopimus, piiriin. AEWA-sopimuksen liitteen 3 toimintasuunnitelman taulukossa 1 on erilliset suojeluluokitukset taigametsähanhen Anser fabalis fabalis ja tundrametsähanhen Anser fabalis rossicus populaatioille. AEWA-sopimusta muutettiin 5. osapuolikokouksessa valtioneuvoston selvityksen E 38/2012 vp ja eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunnon MmVL 8/2012 vp kantojen mukaisesti siten, että taigametsähanhen Koillis- ja Luoteis-Euroopan populaation suojeluluokitus muutettiin A-sarakkeen 3c* -luokitukseen. Sarakkeen A lajien metsästys on kiellettyä, ellei luokitukseen ole liitetty poikkeuksen sallivaa asteriskia (*). Taigametsähanhen Anser fabalis fabalis populaation uudessa luokituksessa on asteriski, joten sen osalta voidaan sallia kestävä metsästys kansainvälisen hoitosuunnitelman puitteissa, joka toteuttaa adaptiivista metsästyksen säätelyä. Suomi on kannattanut EU:n varauman asettamista muutoksen johdosta kunnes kansainvälinen hoitosuunnitelman on saatu laadittua. EU:n komissio on jättänyt taigametsähanhen suojeluluokituksen muutokseen varauman Euroopan unionin puolesta. EU:n jättämä varauma merkitsee sitä, että EU:n lintudirektiivissä metsähanhen metsästys pysyy toistaiseksi sallittuna entiseen tapaan. Tasavallan presidentti on päättänyt, että Suomi jättää edellä mainittua taigametsähanhea koskevan koskevaa sopimuksen liitteen muutosta koskevan varauman sopimuksen X artiklan 6 kappaleen mukaisesti. Maa- ja metsätalousministeriön tarkoituksena on toistaiseksi rajoittaa metsästystä vuosittain annettavilla maa- ja metsätalousministeriön asetuksilla metsästysaikaa lyhentämällä siihen saakka kunnes kansallinen ja kansainvälinen hoitosuunnitelma on saatu laadittua. Maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt metsähanhikannan kansallisen hoitosuunnitelman valmistelun (HARE MMM011:00/2012). Ministeriö on lisäksi esittänyt AEWA-sopimuksen sihteeristölle kansainvälisen hoitosuunnitelman valmistelemista taigametsähanhelle ja tarjoutunut tukemaan kansainvälisen hoitosuunnitelman valmistelua ohjaamalla Suomen riistakeskuksen asiantuntijoiden resursseja prosessin tekniseen avustamiseen, koordinaatioon sekä valmistelutyöpajan järjestämiseen. Maa- ja metsätalousministeriö on osoittanut Suomen riistakeskukselle erityisavustusta vuodelle 2013 metsähanhen kansallisen ja kansainvälisen hoitosuunnitelman valmistelemiseen. Metsähanhen metsästysaikaa lyhennettiin ensimmäisen kerran vuonna 2010 tuolloin voimassa olleen lainsäädännön mukaisilla riistanhoitopiirien päätöksillä voimaan tulleessa riistahallintouudistuksessa metsästyslain 38 :n metsästyskiellon tai -rajoituksen asettamisen toimivalta siirrettiin maa- ja metsätalousministeriölle. Voimassa olevan metsästyslain 38 :n 1 momentin mukaan, jos riistaeläinlajin kanta vaarantuu sen esiintymisalueella tai osalla esiintymisaluetta, voidaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella kyseisen riistaeläinlajin metsästys kieltää tai rajoittaa sitä. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa rajataan alue, jolla kielto tai rajoitus on voimassa. Kielto tai rajoitus voidaan antaa enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Kielto tai rajoitus voi tulla voimaan aikaisintaan kahden viikon kuluttua asetuksen antamisesta. Maa- ja metsätalousministeriön on kuultava ennen asetuksen antamista Suomen riistakeskusta sekä niitä riistanhoitoyhdistyksiä, joiden toiminta-aluetta kielto tai rajoitus koskee. Metsästyslain 38 :n 2 momentin mukaan, jos riistaeläinkanta voimistuu elinvoimaiseksi, kielto tai rajoitus tulee kumota ennen määräajan päättymistä.
3 3 Kielto tai rajoitus voidaan asettaa joustavasti ympäri vuoden kuitenkin niin, että maa- ja metsätalousministeriön asetus, jossa kielto tai rajoitus säädetään, on annettava viimeistään kahta viikkoa ennen kiellon tai rajoituksen alkamista. Kysymyksessä on siten erityisesti vuosittaisten kannanvaihteluiden perusteella tapahtuvan tilapäisen metsästyksen säätelyn mahdollistamiseksi säädetty toimivalta, jota korostaa toisaalta velvoite kumota kielto tai rajoitus ennen määräajan päättymistä, jos riistaeläinkanta voimistuu elinvoimaiseksi. Käytännössä alueelliset rajaukset tulee toteuttaa selkeästi siten, ettei niiden alueellisesta ulottuvuudesta synny epäselvyyttä. Kysymyksessä ei siis ole mihinkään tiettyyn uhanalaisuusarviointiin sidottu toimivalta, vaan riistakantojen vuotuisen vaihtelun seurannan perusteella sovellettu toimivalta. Tältä osin aiempaa käytäntöä ei ole ollut tarkoitus muuttaa riistahallintouudistuksen yhteydessä. Maa- ja metsätalousministeriö antoi asetuksen (941/2011) metsähanhen metsästyksen kieltämisestä metsästysvuonna Metsästysvuonna metsästys kiellettiin välisenä aikana Kainuun maakunnassa, Lapin maakuntaan kuuluvissa Posion, Ranuan ja Simon kunnissa, Pohjois- Karjalan maakuntaan kuuluvissa Ilomantsin, Juuan, Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon kunnissa sekä Pohjois- Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Kuusamon, Pudasjärven ja Taivalkosken kunnissa. Lisäksi muualla maassa lukuun ottamatta Lapin maakuntaan kuuluvia kuntia metsästys kiellettiin välisenä aikana. Metsästysvuonna Lapin maakunnassa metsästystä ei kielletty asetuksella lukuun ottamatta edellä mainittuja kieltoja Posion, Ranuan ja Simon kunnissa. Maa- ja metsätalousministeriö antoi asetuksen (455/2012) metsähanhen metsästyksen kieltämisestä metsästysvuonna Metsästysvuonna metsästys kiellettiin välisenä aikana Kainuun ja Lapin maakunnissa, Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluvissa Ilomantsin, Juuan, Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon kunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Kuusamon, Pudasjärven ja Taivalkosken kunnissa. Muualla maassa asetuksella kiellettiin välisenä aikana. Suomessa pesivä metsähanhikanta kuuluu lähes kokonaisuudessaan taigametsähanhen populaatioon. Suomen pesimäkannan suuruudeksi arvioidaan noin paria (Suomen lintuatlas 2010). Merkittävin osa kannan pesimäalueesta sijaitsee Pohjois-Venäjällä. Kyseisen kannan arvioidaan taantuneen 1990-luvun noin linnusta vuoden 2009 julkaistun arvion noin lintuun. Tämän lisäksi vuoden 2011 laskentatiedot viittaavat siihen, että väheneminen on jatkunut. Tundrametsähanhen kanta sitä vastoin on ollut vakaa. Viime vuosikymmenellä metsähanhia on metsästetty Suomessa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) saalistilaston mukaan keskimäärin lintua vuodessa. Vuonna 2009 metsähanhisaalis oli lintua. Vuonna 2010, jolloin metsästysaikaa lyhennettiin ensimmäisen kerran, saalis pieneni lintuun. Edelleen vuonna 2011, jolloin metsästystä rajoitettiin ensimmäisen kerran maa- ja metsätalousministeriön asetuksella, saalis pieneni lintuun. Vuonna 2012 metsästystä rajoitettiin edellistä vuotta pidemmän aikaa eri osissa maata, mutta saalis nousi lintuun. Suomessa tapahtuva metsähanhien metsästys kohdistuu sekä kotimaan pesivään taigametsähanhikantaan että Pohjois-Venäjällä pesiviin taigametsähanhen ja tundrametsähanhen kantoihin. Eri kantojen lintujen alueellista ja ajallista esiintymistä metsähanhisaaliissa on aloitettu selvittää syksyllä 2011 aloitetulla siipinäytekeräyksellä avulla. Syksyn 2011 metsästyksen vapaaehtoisen siipinäytekeräyksen tuloksena saadusta siipinäytteiden riittämättömästä määrästä johtuen ei metsästyksen kohdistumisesta eri alalajeihin ole toistaiseksi saatu luotettavasti selvitettyä, joten varovaisuusperiaatteen mukaisesti voimakkaasti vähentyneen taigametsähanhen populaation vähenemisen pysäyttämiseksi on tarpeen vähentää edelleen kantoihin kohdistuvaa metsästyspainetta lyhentämällä metsästysaikaa maa- ja metsätalousministeriön asetuksella pääosassa maata merkittävästi edellistä vuotta myöhemmin alkavaksi. 2 Metsästyksen rajoittaminen ja kieltäminen metsästysvuonna Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella kiellettäisiin metsähanhen metsästys osittain siten, että metsästyksen aloitus siirtyisi Pohjois-Lapin pesimäalueella 12 päivää myöhäisemmäksi, jolloin metsästys olisi sallittua 1.9. alkaen. Etelä-Lapin ja Pohjois-Karjalan välisellä pesimä-alueella metsästyksen aloitus siirtyisi 21 päivää myöhemmäksi, jolloin metsästys olisi sallittua alkaen. Kaakkois-Suomen tundrametsähanhialu-
4 4 eella metsästyksen aloitus siirtyisi tällä alueella 42 päivää myöhemmäksi, jolloin metsästys olisi sallittua alkaen. Alueen rajaus perustuu metsähanhen hoitosuunnitelman valmistelussa lintuharrastajilta saatuihin taiga- ja tundrametsähanhien havaintotietoihin alalajien esiintymisestä Kaakkois-Suomen alueella syysja lokakuussa. Muualla maassa metsästyksen aloitus siirtyisi muualla maassa 52 päivää myöhemmäksi, ja metsästys olisi sallittua alkaen. Asetuksella rajoitetaan metsästystä siten, että metsähanhen metsästystä harjoitetaan metsästyslaissa säädetyn kestävän käytön periaatteen mukaisesti, ja varovaisuusperiaatteen mukaisesti merkittävästi vähentyneen taigametsähanhen kantaan kohdistuvaa metsästyspainetta vähennettäisiin lyhentämällä metsästysaikaa siirtämällä metsästyksen aloitusta myöhemmäksi. Asetuksen tarkoituksena on vähentää Suomen pesimäkantaan sekä Suomen kautta muuttavaan muuhun Luoteis- ja Koillis-Euroopan metsähanhikantaan kohdistuvaa metsästyspainetta kannan vähenemisen pysäyttämiseksi. Kuva 1. Esitetty metsästysajan rajoittamisen aluejako ja metsästyksen alkamisajat: 1 = Pohjois-Lapin pesimäalue, metsästyksen alkamisaika 1.9.-; 2 = Etelä-Lapin ja Pohjois-Karjalan välinen pesimäalue, metsästyksen alkamisaika = muu Suomi, metsästyksen alkamisaika = Kaakkois-Suomen tundrametsähanhialue, metsästyksen alkamisaika Metsähanhen metsästys Asetuksen 1 :n 1 momentissa kiellettäisiin metsähanhen metsästys välisenä aikana Lapin maakuntaan kuuluvissa Enontekiön, Inarin, Kittilän, Muonion, Pelkosenniemen, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen kunnissa. Siten tällä alueella metsähanhea voitaisiin metsästää välisenä aikana. Asetuksen 1 :n 2 momentissa kiellettäisiin metsähanhen metsästys välisenä aikana Kainuun maakunnassa, Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Enontekiön, Inarin, Kittilän, Muonion, Pelkosenniemen, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen kuntia, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Iin, Kuusamon, Pudasjärven, Taivalkosken ja Utajärven kunnissa sekä Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluvissa Ilomantsin, Juuan, Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon kunnissa. Siten tällä alueella metsähanhea voitaisiin metsästää välisenä aikana. Asetuksen 1 :n 3 momentissa kiellettäisiin metsähanhen metsästys välisenä aikana Etelä- Karjalan maakuntaan kuuluvassa Lappeenrannan kunnassa, Kymenlaakson maakunnassa, Päijät-Hämeen maakuntaan kuuluvassa Orimattilan kunnassa sekä Uudenmaan maakuntaan kuuluvissa Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon ja Pukkilan kunnissa. Siten tällä alueella metsähanhea voitaisiin metsästää välisenä aikana. Asetuksen 1 :n 4 momentissa kiellettäisiin metsähanhen metsästys välisenä aikana muualla maassa. Siten tällä alueella metsähanhea voitaisiin metsästää välisenä aikana.
5 5 Asetuksen 1 :n 5 momentissa viitattaisiin informatiivisuuden parantamiseksi metsästysasetuksen 24 :n 12 kohdassa säädettyyn metsähanhen yleiseen rauhoitusaikaan kello 12 saakka. 3 Esityksen vaikutukset Vuosina metsähanhen saalismäärien vaihteluväli on ollut lintua. Vuonna 2011 metsästyksen alkamisen siirtäminen myöhemmäksi ministeriön asetuksella lähes koko maassa lukuun ottamatta pääosaa Lapista arvioidaan vaikuttaneen saalismäärää vähentävästi, koska RKTL:n saalistilaston mukaan vuonna 2011 saalismäärä väheni metsähanheen. Vuonna 2012 säädetyn pidemmän metsästysrajoituksen arvioitiin vähentävän edelleen merkittävästi verrattuna edelliseen vuoteen, mutta RKTL:n saalistilaston mukaan saalis nousikin vuonna 2012 hieman ollen metsähanhea. Metsästysvuodelle 2013 esitettävä metsähanhen metsästyksen kieltäminen arvioidaan vähentävän saalismäärää merkittävästi verrattuna edellisen vuoden saalismäärään. Asetuksen 1 :n 1 momentissa mainittuun alueeseen kuuluvissa kunnissa Pohjois-Lapin pesimäalueella metsähanhen metsästys voidaan aloittaa 12 päivää myöhemmin kuin yleinen rauhoitusaika päättyy, minkä arvioidaan vähentävän saalismäärää näillä alueilla merkittävästi verrattuna siihen, että metsästysaikaa ei lyhennettäisi. Esitetty metsästyksen rajoitus kyseisellä alueella on 10 päivää lyhyempi kuin edellisenä vuonna 2012 annetussa asetuksessa (455/2012). Tällä alueella metsähanhen metsästystä arvioidaan tarvittavan rajoittaa vähiten johtuen alueen maantieteellisistä olosuhteista, laajoista suoalueista, niiden vaikeasta tavoitettavuudesta ja arvioidusta alhaisesta metsästyspaineesta. Esitetyn metsästysrajoituksen arvioidaan voivan vähäisesti lisätä metsästyssaalista tällä alueella verrattuna edelliseen vuoteen. Asetuksen 1 :n 2-4 momenteissa mainituilla alueilla metsähanhen metsästys voidaan aloittaa porrastetusti päivää myöhemmin kuin yleinen rauhoitusaika päättyy, minkä arvioidaan vähentävän saalismäärää näillä alueilla merkittävästi verrattuna siihen, että metsästysaikaa ei lyhennettäisi. Esitetty metsästyksen rajoitus on pääosassa aluetta merkittävästi pidempi kuin edellisenä vuonna 2012 annetussa asetuksessa (455/2012). Esitetyn metsästysrajoituksen arvioidaan merkittävästi vähentävän metsästyssaalista näillä alueilla verrattuna edelliseen vuoteen. 4 Asian valmistelu Maa- ja metsätalousministeriössä on valmisteltu virkatyönä ehdotus maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi metsähanhen metsästyksen kieltämisestä metsästysvuonna Maa- ja metsätalousministeriö on neuvotellut valmisteluvaiheessa Suomen riistakeskuksen sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen asiantuntijoiden kanssa esitetyistä metsästyksen kielloista. Asetusluonnoksesta pyydettiin lausuntoja seuraavilta tahoilta: ympäristöministeriö, MMM/ruokaosasto, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL), Suomen riistakeskus, riistanhoitoyhdistykset, Metsähallitus, Saamelaiskäräjät, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK), Svenska lantbruksproducenternas centralförbund (SLC), Suomen Luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi, Bird-Life Suomi ry, Suomen Metsästäjäliitto ry, Natur och Miljö r.f., Lisäksi Suomen riistakeskus järjestää riistanhoitoyhdistysten kuulemista varten internetkyselyn, jonka kautta riistanhoitoyhdistykset voivat antaa lausuntonsa sähköisesti koskien metsästyslain 38 :n nojalla annettavaa metsästyksen kieltämistä. Lausuntoja asetusluonnoksesta annettiin valtakunnallisilta tahoilta yhteensä 10 ja niissä todettiin seuraavaa: Ympäristöministeriö kannattaa asetusluonnosta. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos toteaa, että esitys lyhentää metsästysaikoja tuntuvasti on taigametsähanhen suojelemiseksi oikeaan osunut. Esitetyt muutokset todennäköisesti pienentävät metsähanheen kohdistuvaa metsästyspainetta kokonaisuudessaan ja painottavat metsästystä enemmän muuttavaan populaation paikallisen pesimäkannan sijaan. tämä oletettavasti pienentää pesimäalueille kohdistuvaa metsästyspainetta. Metsästyksen aloituksen alueellinen porrastuksen ajatus on biologisesti hyvin perusteltu. Esitys Pohjois-
6 6 Lapin pesimäalueen metsästysajan pidentämisestä viime vuoteen verrattuna kuitenkin poikkeaa ehdotuksesta muun maan osalta, jossa metsästysaika on ennallaan tai lyhentynyt. Metsästysajan pidentymisen lisäksi metsästyksen aloitus pohjoisimmassa Lapissa muuta maata aiemmin voi houkutella alueelle aiempaa enemmän metsästäjiä, mikä edelleen lisäisi metsähanheen kohdistuvaa metsästyspainetta. Pohjoisimmassa Suomessa metsähanhen poikaset myös kuoriutuvat muuta maata myöhemmin. Kaakkois-Suomen tundrametsähanhialueella metsästyksen aloitus on viime vuotta myöhemmin, mutta ympäröiviä alueita aiemmin. Tarkempia perusteluita alueen rajaamiselle ja metsästysajan määräytymiselle ei muistiossa ole esitetty. Suomen riistakeskus esittää metsästysaikavyöhykkeiden rajauksiin ja metsästysaikojen alkamisajankohtiin muutoksia. Riistakeskus tuo lausunnossaan esille metsähanhen saalistilastointiin liittyviä epävarmuustekijöitä ja toteaa, metsästyksen säätely on tämän lajin kohdalla vaikeaa, koska tiedot sekä kannasta että metsästyksestä ovat puutteellisia. Suomen riistakeskus esittää, että pohjoisella pesimäalueella (1-alue) metsästyksen aloituksen tulisi olla esitystä aiemmin alkaen, ja alueesta tulisi rajata pois Pelkosenniemen ja Savukosken kunnat. Eteläisellä pesimäaluella (2-alue) metsästyksen aloituksen tulisi olla esitystä aiemmin 1.9. ja Oulun alue merkittävine Liminganlahden levähdysalueineen ei tulisi kuulua pesimäalueen metsästysaikavyöhykkeeseen, kun taas Utajärven ja Iin kunnat tulisi kuulua pesimäalueeseen. Tundrametsähanhienalueella (3-alue) tulisi metsästyksen aloitus olla Alueen rajaus perustuu niihin syyshavaintoihin, joita alalajista on tehty viime vuosina lintuharrastajien toimesta. Lisäksi rajauksessa on käytetty alueen riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajilta saatuja tietoja, jotka perustuvat metsästäjien hanhihavaintoihin ja saaliisiin. Riistakeskus esittää 3-aluetta laajennettavaksi Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluviin Tohmajärven ja Kiteen kuntiin, Lappeenrannan lisäksi koko muuhun Etelä-Karjalan maakuntaan, kuitenkin niin, ettei siihen kuuluisi Myrskylän kunta. 4-alueen osalta riistakeskus ei esitä muutosta metsästyksen aloituksen ajankohtaan, mutta esittää alueen rajaukseen edellä olevat muutokset. Metsähallitus esittää, että Etelä-Lapin ja Pohjois-Karjalan välisellä pesimäalueella metsästyksen aloituksen tulisi olla esitystä aiemmin 1.9. alkaen, ja Oulun alue tulisi siirtää pesimäalueen ulkopuolelle osaksi muun Suomen metsästysaluetta. Metsähallituksen mukaan pääosa metsähanhista lähtee muuttamaan jo elokuun puolella. Saalistilastot ym. havainnot osoittavat metsästyspaineen pienentyneen voimakkaasti ja asetuksen tavoitteet huomioiden riittävästi, kun pyynti on ollut kiellettyä elokuussa. Tällöin metsähanhen metsästys olisi myös Etelä-Lapin ja Pohjois-Karjalan välisellä pesimäalueella kestävän käytön periaatteen mukaista ja tapahtuu perinteisillä menetelmillä vaikeakulkuisilla soilla missä metsästäjäkohtaiset saaliit ovat pieniä. Näin turvattaisiin perinteisen metsähanhenpyyntikulttuurin säilyminen Etelä-Lapin ja Pohjois-Karjalan välisellä alueella. Jos hanhen metsästys alkaa vasta tarkoittaa se käytännössä metsähanhen metsästyksen loppumista Etelä-Lapin ja Pohjois-Karjalan välisellä pesimäalueella, lukuun ottamatta Oulun aluetta, joka tulisi kuulua pesimäalueen ulkopuoliseen alueeseen. Jos Oulun alueen metsähanhen metsästys on sallittu alkaen, jatkuu Oulun ympäristön tehokas peltometsästys metsähanhen osalta. BirdLife Suomi toteaa asetusluonnoksen olevan lähtökohtaisesti oikeanlainen ja perusteltu. BirdLife esittää asetusta kuitenkin muutettavaksi siten, että metsähanhen metsästys olisi kielletty Enontekiön, Inarin, Kittilän, Muonion, Pelkosenniemen, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen kunnissa esitystä myöhemmin edellisen metsästyskauden tapaan 9.9. saakka. BirdLife pitää ilmeisenä, että keskimääräisenä vuonna edellä mainituista kunnista on mahdollista saada kohtuullisesti hanhisaalista siten kuin viime vuonna oli säädetty. Viime vuosi oli hyvin poikkeuksellinen, minkä seurauksena Pohjois-Suomessa oli poikkeuksellisen vähän metsähanhia syyskuussa (ja elokuussa), minkä vuoksi metsästyspiireissä asetusta pidettiin yleisesti epäonnistuneena, koska metsästyskauden alkaessa hanhia oli hyvin vähän. Keskivertovuonna tilanne on kuitenkin viime vuodesta poikkeava ja alueella on enemmän poikueita sekä aikuislintuja, koska ne eivät lähde pesimäalueen ulkopuolelle sulkimaan. Tämän hetkisten tietojen mukaan metsähanhipoikueita on pohjoisilla pesimäalueilla viimevuotista enemmän. Täten emme näe mitään syytä, miksi asetusta muutettaisiin tältä osin. Tehtyjen selvitysten mukaan metsästäjät ovat pohjoisessa valmiita jopa metsähanhen väliaikaiseen täysrauhoitukseen lajin pesimäkannan pelastamiseksi. Pidämme tässä yhteydessä vääränä signaalina sitä, että metsästyskautta pidennettäisiin viime vuodesta millään alueella. Mitään näyttöä siitä, että metsähanhikannassa olisi tapahtunut muutosta parempaan, ei ole - vaan päin vastoin väheneminen on jatkunut ja metsähanhisaalis kasvoi vuodesta 2011 vuoteen 2012, vaikka metsästyskautta oli lyhennetty.
7 7 WWF Suomi toteaa, että metsähanhi arvioitiin tuoreimmassa uhanalaisuusarvioinnissa silmälläpidettäväksi lajiksi, mutta samalla todettiin että metsähanhen pesimäkannan seurantatiedot ovat puutteelliset. Tuoreimmat tiedot niin pesimä- kuin talvehtimisalueiltakin viittaavat pesivän metsähanhikantamme (taigametsähanhi) hyvin huolestuttavaan taantumiseen. Talvehtimisalueilla taigametsähanhikanta on taantunut lyhyellä aikavälillä jopa %. Tiedot metsähanhikannan tarkasta koosta ja trendistä ovat edelleen puutteelliset ja sen takia on noudatettava varovaisuusperiaatetta. Erityisesti on huomattava, että kesä 2012 oli poikastuotoltaan pohjoisilla lintulajeilla yleisesti (ja myös metsähanhella) erittäin huono, mutta metsähanhisaalis oli toteutetuista metsästyksen rajoituksista huolimatta vuonna 2012 jopa suurempi kuin vuonna MMM:n esittämät rajoitukset ovat WWF:n mielestä kannatettavia ja oikeansuuntaisia, mutta edellä esitetyistä syistä johtuen riittämättömiä. Metsähanhikannan tilanne ei ole sittemmin kehittynyt suotuisampaan suuntaan, joten paras ratkaisu olisi WWF:n mielestä edelleenkin taigametsähanhen määräaikainen rauhoittaminen metsästykseltä kokonaan, kunnes lajin kansallinen ja kansainvälinen hoitosuunnitelma on saatu laadittua. Vähintäänkin olisi syytä pitäytyä viimevuotisissa käytännöissä ja aloittaa metsähanhen metsästys koko Pohjois-Suomessa vasta Suomen luonnonsuojeluliitto toteaa, että taigametsähanhi olisi varovaisuusperiaatteen mukaan syytä rauhoittaa toistaiseksi kokonaan. Näin tulisi menetellä kunnes kotimainen ja kansainvälinen hoitosuunnitelma on valmis, niiden toimeenpano aloitettu ja kannan lasku saatu pysähtymään. Koska metsähanhen alalajien määrittäminen on metsästystilanteessa hankalaa, olisi selvintä rauhoittaa metsähanhi toistaiseksi. Toissijaisesti olisi yksinkertaisinta säätää koko maahan sama metsähanhen metsästysaika, joka voisi alkaa Silloin valtaosa taigametsähanhista on normaalivuotena ehtinyt muuttaa Suomesta pois. Lapin luonnonsuojelupiiri esittää, että metsästys on kiellettävä kokonaan kunnes laji elpyy pesimäalueillaan. Vaihtoehtoisesti piiri vaatii metsästyksen sallimista asetuksen mukaisesti ainoastaan esityksen mukaisesti alueella 1. Saamelaiskäräjät toteaa, että saamelaisten kotiseutualueella on tehty myös valitettava huomio siitä, että metsähanhikanta on pienentynyt lähes olemattomiin. Nykyään tehdään harvoin metsähanhihavaintoja. Saamelaiskäräjien mielestä Suomen tulisi neuvotella samankaltaisista metsästyksen porrastus- tai kieltotoimenpiteistä niiden valtioiden kanssa, joissa metsästetään metsähanhea. Tosiasiassa suurin osa hanhikannoista metsästetään Etelä-Suomessa sekä muissa valtioissa. Saamelaiskäräjät pitää myönteisenä, että Suomen metsähanhikantojen elvyttämiseksi tehdään jo toimenpiteitä. Saamelaiskäräjät esittää kuitenkin huolensa siitä, että onko metsähanhikanta laskenut jo niin alas, että sitä on vaikea saada elpymään esitetyillä porrastetuilla metsästysajankohdilla. Suomen metsästäjäliitto toteaa, että taigametsähanhikannan suotuisan suojelun tason palauttamiseksi esitetyt huomiot ovat oikean suuntaisia. Esitetty metsästysaikarajoitus lopettaa metsähanhijahdin käytännössä kokonaan. Suomen metsästäjäliitto ei hyväksy esitettyä aluejakoa, vaan pitää sitä keinotekoisena ja perusteettomana ja varsinkin Pohjois-Pohjanmaan osalta kohtuuttomana. Esitys on monimutkainen ja siihen tehdyt aikajaot eivät vastaa metsästäjien kuvaa oikeudenmukaisesta menettelystä. Esitettyjen rajoituksien toimeenpanosta seuraa väistämättä, että metsästäjien yhteistyö Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) kanssa vähenee, ja siipinäytteiden tarpeen tyydyttäminen ei toteudu. Tämä on erityisen huolestuttavaa, sillä siipinäytteet ovat tutkimuksessa oleellisen tärkeässä osassa. Siipinäytteitä tarvitaan etenkin nykyisessä tilanteessa tuottamaan tietoa hanhisaaliin rakenteesta. Myös metsästäjien motivaatio olla mukana kartoittamassa metsähanhien pesimäalueita pienenee merkittävästi aikarajoitusten takia. Metsästäjäliitto tuo lausunnossaan esille saalistilastointiin liittyviä epävarmuustekijöitä, ja esittää, että vähän saaliiksi saatavien lajien saalismääriä tällä tavalla arvioituna ei pitäisi käyttää säädösvalmistelun perusteena, vaan lainsäätäjällä pitää olla käytössään täsmällisempi menetelmä. Metsästäjäliitto esittää, että metsähanhen metsästystä ei pitäisi rajoittaa varovaisuusperiaatteen perusteella. Metsästäjäliitto esittää, että saalismäärien rajoittamisessa voidaan käyttää apuna saaliskiintiöintiä. Saaliskiintiö tulisi ottaa metsähanhen osalta kokeiluun. Näin toimien ei tarvittaisi jatkossa puuttua käytössä oleviin metsästysmuotoihin, vaan kaikki käytössä olevat sallitut jahtimuodot voisivat jatkua ja mahdollisimman moni metsästäjä voisi tasapuolisesti osallistua metsästykseen normaalin metsästysajan puitteissa, kantoja kuitenkaan vaarantamatta. Metsähanhisaaliin saajalle voitaisiin asettaa ilmoitusvelvollisuus sekä velvoite lähettää siipinäyte metsähanhitutkimuksen käyttöön. Näin avustettaisiin merkittävällä tavalla tutkimusta ja saalistilastoinnin huomattavaa tarkentumista. Saaliskiintiöinnin ja aikaisempaa paremman saaliin rakenteen tuntemuksen kautta Suomi toimisi merkittävällä tavalla edelläkävijänä euroop-
8 8 palaisessa muuttavan vesilinturiistan flyway management -ajattelussa. Mahdollisuuksien mukaan saalistuspainetta tulisikin painottaa enemmän tundrametsähanheen. Riistanhoitoyhdistyksien lausuntoja annettiin yhteensä 41. Lausunnon antaneista 17 riistanhoitoyhdistyksellä ei ollut huomautettavaa esityksestä. Lausunnon antaneista 24 riistanhoitoyhdistyksellä oli esityksestä huomautettavaa, esitti esitykseen muutoksia tai vastusti esitystä. Huomautettavaa tai muutoksia esittäneiden tai vastustaneiden riistanhoitoyhdistysten lausunnot ovat muistion liitteenä. Lausuntojen johdosta asetusesitystä muutettiin siten, että Utajärven ja Iin kuntien alueella metsästys alkaisi alkaen ja Oulun alueella metsähanhen metsästys alkaisi alkaen, sekä täydennettiin perustelumuistiota. 5 Voimaantulo Maa- ja metsätalousministeriön asetus ehdotetaan tulevaksi voimaan
9 9 LIITE Riistanhoitoyhdistyksien lausunnot, joissa esitetty huomautettavaa, muutoksia tai vastustettu asetusesitystä (24 riistanhoitoyhdistystä) RHY nimi Onko huomautettavaa asetusluonnokseen? Lausunto perusteluineen Ruovesi Kyllä/ Ja Perusteita metsästyksen rajoittamiseen ei ole, koska RKTL:n tilastot todettiin viime VRN:n kokouksessa virheelliseksi ja metsähanhien muutto on aikaistunut, joten rajoittamisella ei saavuteta haluttua vaikutusta. Jurva Kyllä/ Ja Metsähanhien metsästys alueellamme on ollut huomattavaa aina 2010 asti 2011 ensimmäinen rauhoitus pudotti saalismääriä 2012 siirto syyskuun 20 pv rauhoitus ajassa pudotti kokonaissaalis määrän 18 kpl. Suurin osa metsästäjistä jotka harrastaa hanhen metsästystä siirty päämuuton perässä viroo ja Etelä ruotsiin jossa he olivat viikon - kaksi ja saalis määrä oli huomattavan paljon suurempi kuin Tälläkin hetkellä metsästys seuroilla on saalis kiintiö metsähanhille. Siksi katsomme että rauhoitus aika olisi kohtuullinen aika metsähanhelle. Ähtäri Kyllä/ Ja Metsähanhi arvokas riistalaji, metsästystä ei tulisi kokonaan kieltää. Vuoden rauhoituksesta seuraa helpommin pidempi rauhoitus. yritetään säilyttää metsästysmahdollisuuksia, kantaa kuitenkaan vaarantamatta. Sievi Kyllä/ Ja Sievissä ja muuallakin täällä "vähän veden" alueella voisi olla pyyntiaika joka alkaisi 20.8, tai 1.9Sievissä ammutaan niin mitätön määrä hanhia (n.10kpl vuodessa), että sillä ei ole mitään merkitystä. Jalasjärvi Kyllä/ Ja Keskustelimme vain Pohjanmaan "omista" metsähanhista. Suosittelemme, että lakeuksien hanhet rauhoitettaisiin aina syyskuun 20 päivän loppuun, jolloin ovat ehtineet jo muuttaa. Kauhajoki Kyllä/ Ja Nykytilassa tieto metsästyssaaliin määrästä perustuu metsästysseurojen ilmoituksiin. Kentällä on kuitenkin hyvin erilaisia kulttuureja ilmoitusten tekemiseen. Näkemykseni mukaan on ensiarvoisen tärkeää saada huomattavasti tarkempaa tietoa kentältä hanhisaaliista, ennen kuin toimintaa ryhdytään summittaisesti rajoittamaan. Hanhesta tulisi tehdä saalisilmoitus tapahtumatietoineen aivan kuten kauriista. On otettava huomioon myös mahdollinen pyyntilupakäytäntö. Metsästyksen ajallinen rajoittaminen alueellisesti jopa 6 viikkoa myöhemmäksi neljässä portaassa saattaa aiheuttaa jopa käänteisen reaktion suojelutoimenpiteissä, metsästyksen aiheuttaman muuttopaineen katketessa alueittain. Ajallisen metsästysrajoituksen aluejako tulisi olla korkeintaan kahdessa osassa valtakunnan tasolla, tasaisen muuttopaineen takaamiseksi. Metsästys tulee sallia koko suomen alueella viimeistään 10.9 alkaen Paltamo Kyllä/ Ja Metsähanhen metsästys tulee sallia kahden viikon ajalle 20.8 lähtien. Metsästyksen rajoituksilla ei tässä muodossa ole vaikutusta kantaan. Rajoitukset on saatava koko muuttoreitille ja varsinkin hanhien talvehtimisalueille, tämän jälkeen voidaan rajoituksia asettaa myös pesimäalueille. Teuva Kyllä/ Ja Rhy:n hallitus esitti kesäkokouksessaan , että metsähanhen osalta pysyttäisiin entisessä käytännössä. Perusteluna esitettiin Ruotsin käytäntö metsähanhen kohdalla. Jos siellä ei ole samat metsästysajat kuin meillä, niin meidän rauhoituksilla ei ole kannan suhteen paljoakaan merkitystä. Laihia Kyllä/ Ja Metsähanhen metsästyksen aloitus elokuun 20 päivä, kiintiö 1-3 per metsästäjä josta ilmoitus velvollisuus Suomen riistakeskukselle. Perustelut lokakuun 10 päivä aloitus tarkoittaa meidän alueella täysrauhoitusta koska muutto on ohi. Kajaani Kyllä/ Ja Kajaanin riistanhoitoyhdistys alueensa paikallistuntijana edellyttää, että metsähanhen metsästys on sallittava Kainuussa alkaen. Perustelut: Maakunnassa pesivästä kannasta noin 90% muuttaa jo elokuun aikana etelämmäksi. Jos metsästys sallitaan vasta alkaen, ovat jo loputkin pesivästä kannasta muuttaneet etelään. Tämä vaihtoehto tarkoittaa samaa kuin Kainuuseen julistettu metsähanhen metsästyskielto! Kun metsästys sallitaan 1.9. alkaen, on hanhimiehillä edes teoreettinen mahdollisuus päästä näkemään Kainuussa pesinyt metsähanhi!
10 Salla Kyllä/ Ja Sallan riistanhoitoyhdistys esittää metsähanhen metsästysajaksi seuraavaa: Sallan riistanhoitoyhdistyksen tulisi kuulua ehdottomasti lohko 1 ja hanhen metsästys alkaisi meillä , mieluimmin jo Jos metsästysaikaa myöhennetään alkavaksi 10.9 tarkoittaa se käytännössä, että suurimmaksi osaksi hanhet ovat jo lähteneet muuttomatkalle. Saaliiksi saataisiin ainoastaan satunnaisesti pohjoisempaa muuttavia hanhia.vaikka metsähanhikanta on viime vuosina selvästi pienentynyt, niin täältä saatavalla vähäisellä saaliilla ei ole merkitystä kannan pienentymiseen. Sitä vastoin metsästysrajoituksia tulee tehdä metsähanhen muuttomatkojen levähdysalueilla, koska siellä saaliiksi joutuu tehokkaan kuvametsästyksen vuoksi huomattavasti enemmän hanhia kuin pesimisalueilla Lapissa.Esitysluonnoksessa oleva lohkojako on epäoikeudenmukainen ja suosii entisestään rannikkoseudulla ja keski-suomessa tapahtuvaa peltometsästystä kuvien avulla. Kärsijänä sitä vastoin on Lapin maakunta, missä saaliit ovat minimaaliset verrattuna muuttomatkojen levähdysalueiden saaliiseen. Vuonna 2012 saaliiksi on saatu hanhia. Mistä ne on saatu? Ei ainakaan lapista. Koko lapin maakunnassa saaliiksi saadaan syksyn aikana korkeintaan muutama satoja hanhia.metsähanhen hyväksi tehtävä arvokas riistanhoitotyö(kevätruokinta) tapahtuu pääasiassa täällä pesimisalueilla, lapissa. On väärin, että meidän lappilaisten tekemän riistanhoitotyön hedelmät korjaavat muut.hanhen metsästys on meillä muutenkin huomattavasti vähentynyt. Nykyisin hanhen pyyntiä harjoittavat lähinnä nuoret, vasta muutaman vuoden metsällä kulkeneet. Nuorten metsästysinnostuksen säilymisen takia on hyvä antaa niille myös mahdollisuus metsästää arvokasta, mutta myös hyvin arkaa ja vaikeasti saaliiksi saatavaa hanhea.metsästysaikarajoituksen sijaan voisi määrätä saaliskiintiön. Kiintiö voisi olla 1-2 lintua/metsästäjä. Kiintiön noudattamisen valvominen olisi tietysti hankalaa, mutta suurin osa metsästäjistä on lainkuuliaisia, jotka noudattaisivat sitä.myös joutsenen vaikutusta hanhikannan pienenemiseen pitäisi tutkia. Täällä pohjoisessa on ainakin vankka mielipide siitä, että lisääntynyt joutsenkanta on vähentänyt hanhikantaa.jos metsästysajan rajoituksia päätetään tehdä, niin hanhen metsästyksen täysrauhoitus on myöhäisemmän metsästysajan sijasta parempi ratkaisu, mutta silloin rauhoitus pitäisi koskea myös koko Suomea. Sallassa Kari Hänninen Toiminnanohjaaja Inari Kyllä/ Ja Inarin riistanhoitoyhdistys pitää Pohjois-Lapin pesimäalueelle annettua metsästyskieltoehdotusta käsittämättömänä ja vailla suojelullisia perusteita. Viime vuoden rajoituksista huolimatta saaliiksi saatiin 3900 metsähanhea, joista kyseisen pesimäalueen osuus oli minimaalinen. Näin ollen metsähanhen suojelun kannalta pohjoisen pesimäalueiden nuoriin yksilöihin kohdistuvalla pyynnillä ei ole suurta suojelullista merkitystä. Tutkimuksien mukaan pääosa metsähanhista ammutaan muuttolevähdysalueilla, jossa verotus kohdistuu aikuisiin lintuihin. Pohjoisen pesimäalueilla verotus on vähäistä kohdistuen oikeaoppisesti nuoriin lintuihin millä ei ole suojelun kannalta suurta vaikuttavaa merkitystä. Annetulla metsästyskieltoehdotuksella syrjitään pohjoisen asukkaita, joilta viedään metsähanhen metsästysmahdollisuus lähes kokonaan pois. Pohjois-Suomen perinteinen hanhen metsästys tapahtuu haasteellisissa oloissa keskittyen lähinnä suopyyntiin, jossa saalismäärät jäävät vähäiseksi. Metsästyksen aloittaminen 1.9. antaisi näillä alueilla säistä riippuen arviolta reilun viikon metsähanhen metsästysaikaa ennen syysmuuttoa. Tähän aikaan sisältyy vain yksi täysi viikonloppu, jolloin metsälle ehtisivät lähinnä eläkeläiset ja muutamat lomalaiset. Samaan aikaan alkava hirvenpyyntikin osaltaan vähentää hanheen kohdistuvaa pyyntipainetta. Lisäksi on herännyt epäilyksiä, että hanhien muutto on hidastunut ja ajoittunut pidemmälle aikavälille rajoitusten myötä, kun metsästyspaine ei ole ajanut hanhia syysmuuttoon metsästyspaineen puuttumisen vuoksi. Tosiasia on, että pelkästään Suomen toimet eivät yksin riitä. Hanhen suojelemiseksi rajoitustalkoisiin on saatava tärkeimmät levinneisyysalueen maat, jotka ovat Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, Puola ja ennen kaikkea Venäjä. Pohjois-Lapin pesimäalueen kahdentoista päivän rajoituksella on promilleluokan merkitys hanhen suojelun kokonaisuuteen, mutta mittaamaton merkitys paikallisille metsästäjille menetettyjen päivien osalta. Johtopäätös: Inarin riistanhoitoyhdistys esittää Pohjoisen pesimäalueen metsästyskiellon poistamista alueeltaan edellä olevaan tekstiin perustuen. Toinen vaihtoehto on rauhoittaa kokonaan metsähanhi Suomessa kolmeksi vuodeksi. Tällöin rauhoitus olisi tasapuolinen kaikille eikä syrjisi pohjoisen metsästäjiä. Rauhoituksen jälkeen voisimme todeta, oliko Suomen tekemällä rauhoituksella merkitystä metsähanhikantaan. Jari Huhtamella Pertti Vikeväkorva Inarin rhy:n puheenjohtaja Inarin rhy:n 10
11 Kolari Kyllä/ Ja Kolarin riistanhoitoyhdistyksen hallitus on päättänyt kokouksessaan esittää lausuntonaan luonnoksista MMM:n asetuksiksi koskien metsähanhen ja merihanhen metsästyksen kieltämistä seuraavaa: METSÄHANHI Lappiin täysi pyyntiaika ja muutoin pyyntiaikarajoitukset MMM:n esityksen mukaisesti Pohjois-Pohjanmaalta alkaen, missä syysmuuton pääasialliset levähdyspaikat ja niiden myötä suurin metsästyspaine on. Suomalaisessa metsähanhen pyynnissä Lapissa pyydettyjen lintujen osuus vuotuisesta kokonaissaaliista ei ole vuosikymmeneen ollut merkittävä, eivätkä viime vuoden metsästysajan rajoitukset pienentäneet kokonaissaalista edellisvuodesta, päinvastoin se nousi tilastojen mukaan muutamalla sadalla. Sen sijaan kahtena edellisenä metsästyskautena, kun pyyntiaikarajoitukset kohdistuivat muualle maahan kuin Lappiin, kokonaissaalismäärä putosi tuntuvasti aiemmasta. Tämä kehitys ei millään tavalla tue nyt esitettyä pyyntiajan lyhentämistä Lapin osalta. Ilman metsästysajan rajoitus-takin suurimmat metsähanhisaaliit on 2000-luvun aikana saatu muualta kuin maamme pohjoisosista. Rajoittamalla metsästysaikaa Pohjois-Pohjanmaalta alkaen, säilytetään metsästysmahdollisuus muuttoreittien lisäksi myös pohjoisen pesimäalueilla.jos Lapin metsästysaikaa päätetään kuitenkin rajoittaa MMM:n esityksen pohjalta, Kolarin riistanhoitoyhdistys tulee siirtää Pohjois-Lapin pyyntiaikarajoituslohkoon (pyynnin aloitus 1.9.), jossa metsähanhen elinympäristöt ja saalismäärät ovat Kolarin kanssa yhtenevämmät kuin Etelä-Lapissa.Lisäksi Lapin metsästysaikoja rajoitettaessa Etelä-Lappi tulee erottaa omaksi pyyntiaikarajoituslohkokseen (aloitus esityksen mukaisesti 10.9.) erilleen Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan lohkosta, jonne pyynnin aloitus Näin rajoitettu metsästysmahdollisuus jakaantuu tasapuolisemmin pesimäalueille ja muuttoreitin varrelle kuin MMM:n neljän lohkon esityksessä ja lisäporrastus säästää tehokkaammin lintuja myös muuttoreitin levähdyspaikoilla.tällä hetkellä metsähanhikannan taantumisen syyt ovat pitkälti arvailujen varassa. Metsästyksen säätely pyyntiaikoja rajoittamalla on helppo ja näkyvä toimi hanhikannan suojelemiseksi. Mutta koska metsästys on vain yksi tekijä muiden oletettujen syiden joukossa ja sitä ollaan siitä huolimatta valmiita voimakkaasti rajoittamaan, samanaikaisesti pitää aktiivisesti ottaa tarkasteluun ja toimenpiteiden kohteeksi myös muut mahdolliset osatekijät, kuten joutsenen vaikutus hanhien elintilaan ja pesintään. Viimeistään nyt metsähanhikannan elvyttämisen yhteydessä laulujoutsen tulee saada vähintäänkin kokeiluluonteisesti pyyntiluvanvaraiseksi.jos metsästys on ainoa oletetuista metsähanhikannan ahdinkoon johtaneista syistä, johon ollaan valmiita puuttumaan, on sama rauhoittaa hanhikanta metsästykseltä kokonaan kolmeksi vuodeksi. Täysrauhoituksen aikana voidaan arvailujen sijasta kerätä tutkimustietoa metsästyksen todellisesta vaikutuksesta metsähanhikannan nykytilanteeseen.huomattava on myös se, että Suomi ei yksin omilla toimillaan voi kääntää metsähanhikantaa nousuun. Jos muut metsähanhen esiintymisalueen maat eivät lähde osaltaan mukaan elvytystoimiin, minkäänlaiset Suomessa asetetut metsästysrajoitukset eivät tule hanhikantaa pelastamaan. Tervola Kyllä/ Ja Lappiin täysi pyyntiaika ja muutoin pyyntiaikarajoitukset MMM:n esityksen mukaisesti Pohjois-Pohjanmaalta alkaen, missä syysmuuton pääasialliset levähdyspaikat ja niiden myötä suurin metsästyspaine on.suomalaisessa metsähanhen pyynnissä Lapissa pyydettyjen lintujen osuus vuotuisesta kokonaissaaliista ei ole vuosikymmeneen ollut merkittävä, eivätkä viime vuoden metsästysajan rajoitukset pienentäneet kokonaissaalista edellisvuodesta, päinvastoin se nousi tilastojen mukaan muutamalla sadalla. Sen sijaan kahtena edellisenä metsästyskautena, kun pyyntiaikarajoitukset kohdistuivat muualle maahan kuin Lappiin, kokonaissaalismäärä putosi tuntuvasti aiemmasta. Tämä kehitys ei millään tavalla tue nyt esitettyä pyyntiajan lyhentämistä Lapin osalta. Ilman metsästysajan rajoitustakin suurimmat metsähanhisaaliit on 2000-luvun aikana saatu muualta kuin maamme pohjoisosista. Rajoittamalla metsästysaikaa Pohjois-Pohjanmaalta alkaen, säilytetään metsästysmahdollisuus muuttoreittien lisäksi myös pohjoisen pesimäalueilla.jos Lapin metsästysaikaa päätetään kuitenkin rajoittaa MMM:n esityksen pohjalta, tulee Etelä-Lappi erottaa omaksi pyyntiaikarajoituslohkokseen (aloitus esityksen mukaisesti 10.9.) erilleen Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan lohkosta, jonne pyynnin aloitus Näin rajoitettu metsästysmahdollisuus jakaantuu tasapuolisemmin pesimäalueille ja muuttoreitin varrelle kuin MMM:n neljän lohkon esityksessä ja lisäporrastus säästää tehokkaammin lintuja myös muuttoreitin levähdyspaikoilla.tällä hetkellä metsähanhikannan taantumisen syyt ovat täysin arvailujen varassa. Metsästyksen säätely pyyntiaikoja rajoittamalla on helppo ja näkyvä toimi hanhikannan suojelemiseksi. Mut- 11
12 12 Limingan seutu Kyllä/ Ja ta koska metsästys on vain yksi tekijä muiden oletettujen syiden joukossa ja sitä ollaan siitä huolimatta valmiita voimakkaasti rajoittamaan, samanaikaisesti pitää aktiivisesti ottaa tarkasteluun ja toimenpiteiden kohteeksi myös muut mahdolliset osatekijät, kuten joutsenen vaikutus hanhien elintilaan, pesintään ja poikastuotantoon. Viimeistään nyt metsähanhikannan elvyttämisen yhteydessä laulujoutsen tulee saada vähintäänkin kokeiluluonteisesti pyyntiluvanvaraiseksi. Jos metsästys on ainoa oletettavista metsähanhikannan ahdinkoon johtaneista syistä, johon ollaan valmiita puuttumaan, on sama rauhoittaa hanhikanta metsästykseltä kokonaan kolmeksi vuodeksi. Täysrauhoituksen aikana voidaan arvailujen sijasta kerätä tutkimustietoa metsästyksen todellisesta vaikutuksesta metsähanhikannan nykytilanteeseen. Metsästys aika muutos ehdoitukset merkitsisi sitä että käytännössä metsähanhi olisi rauhoitettu koko maassa. Mieluummin pitäisi puuttua pyynti menetelmiin. esim luotiaseella metsästäminen sallittaisiin nevoilla ja jängillä. pelto kuvastus kiellettäisiin ja määriteltäisiin metsähanhelle saalis kiintiö. Lapinjärvi Kyllä/ Ja Ihmettelemme metsähanhen rauhoittamista vain syyskyyn loppuun saakka. Pääasiallinen metsähanhen metsästys tapahtuu kuitenkin muuttoaikaan, vasta kyseisen rauhoitusajan jälkeen, näin ollen rauhoituksella ei ole kovin suurta merkitystä metsähanhikannalle. Esittäisimme mieluummin metsähanhen rauhoittamista kokonaan 1-2 vuodeksi ja sen sijaan valkoposkihanhen rauhoituksen lopettamista. Valkoposkihanhikanta on jo tällä hetkellä erittäin runsas ja kestäisi mielestämme metsästystä. Sodankylä Kyllä Sodankylän riistanhoitoyhdistys esittää maa- ja metsätalousministeriön asetusluonnoksen metsähanhen metsästysajaksi seuraavaa: Asetusluonnoksen 1 :n 1 mom. teksti muutetaan seuraavanlaiseen muotoon: Metsähanhen metsästys on sallittu elokuun 20. päivästä joulukuun 31. päivään Lapin maakuntaan kuuluvissa Enontekiön, Inarin, Kittilän, Muonion, Pelkosenniemen, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen kunnissa. Perustelut: Jos metsästysaika muutetaan asetusluonnoksen mukaiseksi, tarkoittaisi se käytännössä sitä, että luonnoksessa mainituissa Lapin maakuntaan kuuluvissa kunnissa metsähanhi olisi lähes rauhoitettu, koska elokuun 20. päivään mennessä metsähanhet ovat jo parveutuneet ja lähdössä muuttomatkalle. Vaikka metsähanhikanta on viime vuosina selvästi pienentynyt, niin 1 1 mom. alueelta saatavalla vähäisellä saaliilla ei ole merkitystä metsähanhikannan pienentymiseen. Metsästyskaudella 2012 Sodankylän Rhy:n alueella tietoon tullut saalismäärä oli hanhea, joista suurin osa oli nuoria yksilöitä, ja pyyntialuetta on n ,000 ha. Metsästysrajoitukset tulee painottaa asetusluonnoksen mukaisesti muuttomatkan levähdysalueille, koska siellä saaliiksi joutuu tehokkaan kuvametsästyksen ja pelloilta tapahtuvan metsästyksen vuoksi huomattavasti enemmän hanhia, kuin pesimisalueilla Lapissa, missä metsästys on lähinnä rämemetsästystä kyttäämällä syrjäisillä rämeillä. MMM:n on harkittava rajoituksia millaiselta alueelta ja millä keinoin hanhea saa metsästää. Pesimäalueella (1 1 mom.) tehdään metsähanhen hyväksi myös arvokasta riistanhoitotyötä, joka toteutetaan pääasiassa talkoovoimin metsästysseuroissa. On väärin, että pesimäalueilla tehdyn riistanhoitotyön tulokset pyydetään muuttomatkan levähdyspaikoilta. Hanhen metsästys on pesimäalueilla vähentynyt, mikä johtunee vanhojen kokeneiden metsästäjien poismenosta ja uusien ikäluokkien pienuudesta. Nuorten metsästysinnostuksen säilymisen vuoksi on hyvä antaa heille myös mahdollisuus metsästää arvokasta, mutta myös hyvin arkaa ja vaikeasti saaliiksi saatavaa riistaa, hanhea. Metsästysaikarajoituksen sijaan voisi määrätä saaliskiintiön, mutta tämä pitäisi koskea myös Metsähallituksen luvanmyyntiä. Sodankylässä Kaarlo Kuusela Sodankylän riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Ilmajoki Kyllä Esitämme: Ensi töiksi sovitaan yhteisistä pelisäännöistä hanhien muuttoalueen valtioiden kesken - sovitaan valtioiden kesken samanlaiset säännöt sekä saaliskiintiöt ja metsästys sovitaan täällä sen mukaan - selvitetään perinteisten hanhien pesimäpaikat - sallitaan pesimäalueella Saukkojen metsästys sekä tehostetaan muidenkin petojen pyyntiä - Joutsen ja hanhet eivät mahdu samalle pesimäalueelle. Kartoitetaan mahdollisuudet hoitaa asia, karkottamalla tai muuten Perustelut: Tämän alueen hanhenmetsästäjät käyvät nykyään eteläruotsissa hanhijahdissa, siellä hanhia hävitetään vahinkoeläiminä! Siellä metsästäjä saa parhaan muuton ai-
13 kana lähes 100 hanhea saaliiksi illassa. Illan päätteeksi raadot kerätään traktorin kärryille ja viedään kaatopaikoille, vain harva ottaa täkkälihat talteen. Siellä saa saman kohtelun myös kiljuhanhi, samoin kuin myös Virossa. Kiljuhanhi on ollut Suomessa uhanalainen laji jo pitkään. Virossa sentään hanhia arvostetaan ja lihat otetaan talteen. Suomen ministeriön viimevuotiset metsästysrajoitukset ovat pidentäneet turistimetsästyksen sesonkia Ruotsissa ja Virossa. Myös ilmaston lämpiämisen takia muuttohanhet talvehtivat tai ainakin viihtyvät pidempään Ruotsin alueella. Eu:n myötä viljely on muuttunut siellä kannattavammaksi (suurin piirtein sama hinta ja tuet kuin täällä Suomessa, eikä viljoja tarvitsi juurikaan kuivata) ja pellolle saapuvia hanhia vihataan kuin ruttoa. Turistimetsästäjät ovatkin enemmänkuin kuin tervetulleita sinne Suomesta ja Euroopasta. Eteläruotsissa ei ole metsästysseuroja jotka valvoisivat toimintaa, vaan viljelijät hoitavat itsenäisesti vahinkoeläinten poiston ja saavat lisätuloja turistimetsästäjistä. Samoin myös saukkokannat ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti Suomessa pesimäalueilla. Saukoista kärsii myös muut vesilinnut sekä madekannat. Missä saukkopariskunta asustaa, siellä ei tavata madetta eikä vesilintuja joutsenta lukuun ottamatta. Myös joutsen vie elintilaa hanhilta. Nykyiset toimenpiteet eivät enää riitä yksin Suomessa, vaikka metsästys kiellettäisiin kokonaan. Eteläpohjanmaan alueella noin myöhäiseen ajankohtaan ei liiku muuttomatkalla enää kuin rauhoitettuja arktisia hanhia. Metsästäjiä harmittaa päättäjien suoranainen asiantuntemuksen tai ammattitaidon puute! Kokonaan rauhoitus olisikin paljastanut tässä tilanteessa ministeriön taitamattomuuden asioiden hoidossa, tavallisen metsästäjän silmissä. Riistakeskuksen perustamiselle, yksi peruste oli, yhteistyö naapurivaltioiden kanssa. Mitä metsästäjät saivat vastineeksi metsästäjäin keskusjärjestön lopettamisesta. Metsästyskortin hinta nousi ja aina vain tulee lähes tietämättömiä päätöksiä ja rajoituksia. Kun tätä asiaa katsoo tavallisen rivimetsästäjän silmin, ministeriö ei ole saanut aikaan kuin oikeastaan kuin riitoja petomääristä. Kestävän talouden periaate on kaksiteräinen miekka, jota pitää osata käyttää. Se leikkaa molemmin puolin, taitamattomissa käsissä voi myös satuttaa itseäkin. Sanottakoon vielä, että ministeriöltä on jäänyt tässä tapauksessa toinen reuna kokonaan käyttämättä ja toista reunaa käytetty tarpeettoman paljon väärään kohteeseen. Närää herättää. Ilmajoen Riistanhoitoyhdistys Markku Ylinen varapuheenjohtaja Utajärvi Kyllä Metsähanhen metsästysaika Utajärven Riistanhoitoyhdistyksen alueella tulee olla sama kuin Pohjois-Pohjanmaalla. Jos esitys menee läpi tässä muodossa, jäädään Utajärvellä pussin pohjaan. Oulussa ja Kainuussa metsästys on sallittu alkaen olemme eriarvoisessa asemassa Oulun, Pudasjärven, Taivalkosken ja Kainuun metsästäjien kanssa. Metsästäjät ovat erittäin tuohtuneita, estyksestä riistanhoito talkootyö aijotaan lopettaa kokonaan. Merihanhen rauhoitus on eri asia Utajärvellä niitä ei ole esiintynyt lainkaan. Toivomme että asiat tarkistetaan ennen virallista päätöstä ja Utajärvellä aloitetaan metsästys kuten " Oulussa". Utajärven Riistanhoitoyhdistys ry Puheenjohtaja Reijo Palo-oja Savukoski Kyllä Metsähanhikannat ovat hiipuneet olemattomaksi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Luonto on rauhoittanut lajin, joten metsästysajan lyhentämisellä ei ole merkitystä mahdollisesti muutamat yksilöt ovat jo muuttaneet. Kunnassamme on vähän sellaisia suoalueita, jossa pesintä onnistuisi. Joutsenet kylläkin voivat hyvin. Savukosken riistanhoitoyhdistyksen mielestä tulee metsästysaika kuitenkin olla yhtenäinen Itä-Lapissa. Somero Kyllä Metsähanhen metsästyksen rajoittaminen katsotaan aiheuttavan täydellisen rauhoituksen, koska aikarajat on suunniteltu niin, että kaikki metsähanhet ovat muuttaneet Suomesta. Näin ollen olemme tätä asetusluonnosta vastaan. Molempien hanhien tulevaisuuden turvaamiseksi olisi erittäin tärkeää saada varsinkin Viro mukaan, koska hanhet, jotka Suomessa säästetään, ammutaan Virossa. Lieksa Kyllä Olen kuullut metsästäjiä ja muita luonnossa liikkujia Metsähanhen metsästys kiellosta tulevana metsästysvuonna Lieksan riistanhoitoyhdistyksen alueella. Molemmat tahot ovat yksimielisiä siitä että metsästyskielto pitää kumota kokonaisuudessaan Lieksan riistanhoitoyhdistyksen alueella. Perustelut: Metsästys paine Metsähanhen metsästykseen RHY:n alueella on todella pieni, yksittäiset linnut jotka saadaan saaliiksi ei ole minkäänlaista vaikutusta kannan heikkenemiseen. Lieksan riistanhoitoyhdistys Matti Törrönen Toiminnanohjaaja Kemijärvi Kyllä Kemijärven riistanhoitoyhdistys on huolissaan metsähanhikannasta alueellaan ja ymmärtää rauhoitustarpeen ja on porrastetun aloituksen kannalla, mutta katsoo jäävänsä eriarvoiseen asemaan naapurikuntiin (Sodankylä-Pelkosenniemi-Savukoski) nähden, 13
14 jos pyynti aloitetaan meillä vasta Ko.ajankohta tarkoittaa käytännössä hanhen(fabalis) täysrauhoitusta Kemijärvellä. Sorsastuksen aloitus 20.8 ja paukuttelu metsälammeilla on aina aloittanut myös hanhien muuttopuuhat. Jos pyynti aloitetaan 10.9, ovat hanhet aavoilta ja rimmeiltä jo lähteneet (myös naapurikunnista). Metsähanhi on kuitenkin ainoa metsästettävä hanhi, jota tavataan Kemijärvellä, poislukien rossicus jota tavataan harvoin, ja on ilmavirtauksien tänne tuoma jälkeen tavatut hanhet ovat pääasiassa alueen yli lentäviä ( metrissä) lintuja. Kemijärven riistanhoitoyhdistys on myös huolissaan perinteisen, kulttuurisesti merkittävän ja arvostetun aapapyynnin hiipumisesta Lapissa. Kemijärven riistanhoitoyhdistyksen näkemys on, että pyyntiaika tulisi olla yhdenmukainen myös Kemijärven osalta verrattuna pohjoisiin naapurikuntiin. Jos hanhenpyyntiä on tarpeen rajoittaa, tulisi metsästys sallia Kemijärvellä kuitenkin jo 1.9 alkaen. Rainer Vihriälä, puheenjohtaja / Kemijärven riistanhoitoyhdistys Enontekiö Kyllä Enontekiön riistanhoitoyhdistyksen alueella metsähanhen metsästyspaine on hyvin vähäinen. Metsästäjiä on hyvin vähän ja saalismäärä vuodessa on vain muutama yksilö. Pyynti on kuitenkin hyvin tärkeää näille henkilöille ja erinomainen keino saada metsästyskoirat kuntoon ennen riekonpyynnin alkua. Metsähanhikanta on meidänkin alueellamme ollut heikko jo usean vuoden ajan. Kannanvaihteluja on tosin ollut ennenkin, koska pesimään jäävien hanhien määrä näyttäisi olevan paljon riippuvainen kesän tulosta. Myöhäinen kesä saa nähdäksemme hanhet siirtymään muualle pesimään. Yhdistyksemme pitää suunniteltua asetusmuutosta käytännössä tarpeettomana alueellamme, mutta koska kannan romahduksen ja metsästyksen säilyttämiseksi jotain täytyy tehdä, niin pidämme esittämiänne metsästysaikoja meille välttävinä. 14
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja Dnro 1401/01.03/2017
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 18.8.2017 Dnro 1401/01.03/2017 Janne Pitkänen LUONNOS MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS METSON, TEEREN, PYYN JA RIE- KON METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Dnro 948/13/2015 Janne Pitkänen
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 23.6.2015 Dnro 948/13/2015 Janne Pitkänen MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS METSÄHANHEN METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ METSÄSTYSVUONNA 2015 2016 Pääasiallinen
LisätiedotLUONNOS MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS METSÄHANHEN METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ METSÄSTYSVUOSINA
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Ylitarkastaja Janne Pitkänen Muistio 21.6.2017 LUONNOS Dnro 1209/01.03/2017 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS METSÄHANHEN METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ METSÄSTYSVUOSINA 2017
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 3.5.2016 Dnro 649/01.03/2016 Janne Pitkänen LUONNOS
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 3.5.2016 Dnro 649/01.03/2016 Janne Pitkänen LUONNOS MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS METSÄHANHEN METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ METSÄSTYS VUONNA 2016-2017
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Erityisasiantuntija Dnro 1370/01.03/2018 Janne Pitkänen
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Erityisasiantuntija 14.8.2018 Dnro 1370/01.03/2018 Janne Pitkänen MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS METSON, TEEREN, PYYN JA RIE- KON METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Dnro 1346/13/2013 Janne Pitkänen
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 29.7.2013 Dnro 1346/13/2013 Janne Pitkänen MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS MERIHANHEN METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ METSÄSTYSVUOSINA 2013 2016 Pääasiallinen
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS MERIHANHEN METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ METSÄSTYSVUOSINA
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Ylitarkastaja Janne Pitkänen Ylitarkastaja Jussi Laanikari Muistio 21.6.2016 Dnro 648/01.03/2016 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS MERIHANHEN METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Erityisasiantuntija Dnro 1221/01.03/2019
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Erityisasiantuntija 13.8.2019 Dnro 1221/01.03/2019 Janne Pitkänen LUONNOS MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS METSON, TEEREN, PYYN JA RIE- KON METSÄSTYKSEN
LisätiedotMetsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET
Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET 2 Suomessa esiintyy kaksi metsähanhen alalajia; taigametsähanhi (Anser fabalis fabalis) ja tundrametsähanhi (Anser fabalis rossicus). Taigametsähanhi esiintyy meillä
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja Dnro 1401/01.03/2017 Janne Pitkänen
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 28.8.2017 Dnro 1401/01.03/2017 Janne Pitkänen MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS METSON, TEEREN, PYYN JA RIE- KON METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ
LisätiedotMetsähanhen hoitosuunnitelmat. Photo Asko Kettunen
Metsähanhen hoitosuunnitelmat Photo Asko Kettunen Metsähanhen kaksi alalajia Suomessa liikkuu syksyllä metsähanhen kahta eri alalajia. Suomessa pesii taigametsähanhi, joka taantui merkittävästi viime vuosikymmenien
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Dnro 649/01.03/2016
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio 20.6.2016 Dnro 649/01.03/2016 Ylitarkastaja Janne Pitkänen Ylitarkastaja Jussi Laanikari MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS METSÄHANHEN METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja Dnro 1209/01.03/2017 Janne Pitkänen
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 1.8.2017 Dnro 1209/01.03/2017 Janne Pitkänen MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS METSÄHANHEN METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ METSÄSTYSVUOSINA 2017
LisätiedotBirdLife Suomi kiittää maa- ja metsätalousministeriötä lausuntopyynnöstä. Olemme tutustuneet asetusluonnokseen ja lausumme siitä seuraavasti:
BirdLife Suomi ry BirdLife Finland rf Annankatu 29 A 16, 00100 HELSINKI Puh. (09) 4135 3300, fax (09) 4135 3322 toimisto@birdlife.fi - www.birdlife.fi Vastaanottaja: Maa- ja metsätalousministeriö kirjaamo@mmm.fi
LisätiedotVoimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ PL 30 (Hallituskatu 3 A) 00023 VALTIONEUVOSTO MÄÄRÄYS Päivämäärä 2.6.2000 2180/722/2000 Riistanhoitopiirit Pyyntiluvan nojalla tai alueellisen kiintiön puitteissa sallittava
LisätiedotKoordinaatit: Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa
Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 250, 251, 253 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Erityisasiantuntija Dnro 884/01.03/2019 Janne Pitkänen
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Erityisasiantuntija 6.8.2019 Dnro 884/01.03/2019 Janne Pitkänen MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS MERIHANHEN METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ METSÄSTYSVUONNA 2019 2020
LisätiedotSuomen riistakeskuksen esitys metsäkanalintujen metsästysajoiksi metsästysvuonna
14082018 ESITYS Maa- ja metsätalousministeriö 157/00.01.00.00.00/2018 Luonnonvaraosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Asia: Suomen riistakeskuksen esitys metsäkanalintujen metsästysajoiksi metsästysvuonna
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Erityisasiantuntija Dnro 1370/01.03/2018 Janne Pitkänen
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Erityisasiantuntija 24.8.2018 Dnro 1370/01.03/2018 Janne Pitkänen MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS METSON, TEEREN, PYYN JA RIE- KON METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ
LisätiedotVesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006
1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden
LisätiedotMetsähanhen hoitosuunnitelmat
Metsähanhen hoitosuunnitelmat Arto Marjakangas Taigametsähanhi (kuva: Markus Varesvuo) Taiga- ja tundrametsähanhien levinneisyys Tundrametsähanhi 2 22.1.2016 Esityksen sisältö Taigametsähanhen kansainvälinen
LisätiedotAsia Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemisesta tehdyn sopimuksen (AEWA) muuttaminen
Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM201500313 LYMO Osara Matti(YM) 22.10.2015 Asia Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemisesta tehdyn sopimuksen (AEWA) muuttaminen Kokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja Dnro 1256/01.03/2016 Janne Pitkänen
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 19.8.2016 Dnro 1256/01.03/2016 Janne Pitkänen MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS METSON, TEEREN, PYYN JA RIE- KON METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Jussi Laanikari Dnro 1127/01.03/2017 Neuvotteleva virkamies Sami Niemi
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Jussi Laanikari 11.7.2017 Dnro 1127/01.03/2017 Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS POIKKEUSLUVALLA SALLITTA- VASTA
LisätiedotSuurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Savonlinna Reijo Kotilainen
Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat Savonlinna 20.9.2012 Reijo Kotilainen Ministeriön asetus poikkeusluvan ja alueellisen kiintiön nojalla sallittavasta karhun metsästyksestä
LisätiedotRiistatalouden ekosysteemipalvelut - Flywayta ja luonnonhoitoa
Riistatalouden ekosysteemipalvelut - Flywayta ja luonnonhoitoa Ympäristöakatemia 3-4.9.2015 Jarkko Nurmi, riistatalouspäällikkö, Suomen riistakeskus Taiga- ja tundrametsähanhien levinneisyys Tundrametsähanhi
LisätiedotValtioneuvoston asetuksella perustettavat YLI 100 HEHTAARIN KOKOISET LUONNONSUOJELUALUEET (LSA)
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry PL 3000 90014 Oulun yliopisto Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry PL 326 90101 Oulu pohjois-pohjanmaa@sll.fi Metsähallitus / luontopalvelut Ari Meriruoko
LisätiedotTaigametsähanhen kansainvälisen hoitosuunnitelmien toimeenpano. Photo Asko Kettunen
Taigametsähanhen kansainvälisen hoitosuunnitelmien toimeenpano Photo Asko Kettunen Euroopan hanhitoimintaohjelma European Multispecies Goose Management Platform on AEWAn uusi toimintaohjelma koordinoituun
LisätiedotOnko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?
Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta
LisätiedotRiistakolmiot ja metsäkanalintujen metsästysajat Riistapäällikkö Jukka Keränen Suomen riistakeskus Riistapäivät Kuva: H.
Riistakolmiot ja metsäkanalintujen metsästysajat Riistapäällikkö Jukka Keränen Suomen riistakeskus Riistapäivät 2013 Kuva: H. Hutt Suomen riistakeskus Kestävä riistatalous-prosessi Kestävä metsästys-tiimi
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Ylitarkastaja Jussi Laanikari Dnro 1109/01.03/2016
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Jussi Laanikari 22.6.2016 Dnro 1109/01.03/2016 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS PYYNTILUVALLA SALLITTAVAS- TA EUROOPANMAJAVAN METSÄSTYKSESTÄ METSÄSTYSVUONNA
LisätiedotLUONNOS OIKEUSMINISTERIÖN ASETUKSEKSI OIKEUSAPUPIIREISTÄ SEKÄ OI- KEUSAPUTOIMISTOJEN TOIMIPAIKOISTA JA EDUNVALVONTA-ALUEISTA
LUONNOS MUISTIOKSI Oikeushallinto-osasto Oikeusapu- ja ulosottoyksikkö Kirta Heine 5.4.2012 OM 2/33/2012 OM009:00/2012 LUONNOS OIKEUSMINISTERIÖN ASETUKSEKSI OIKEUSAPUPIIREISTÄ SEKÄ OI- KEUSAPUTOIMISTOJEN
Lisätiedot1993 vp - HE 245 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
1993 vp - HE 245 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi metsästysaseen kuljettamista, vierasperäisen eläimen
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Ylitarkastaja Jussi Laanikari 3.8.2015 Dnro 1088/13/2015
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Jussi Laanikari 3.8.2015 Dnro 1088/13/2015 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS PYYNTILUVALLA SALLITTAVAS- TA EUROOPANMAJAVAN METSÄSTYKSESTÄ METSÄSTYSVUONNA
LisätiedotHE 128/2018 vp. Esityksessä ehdotetaan alle 18-vuotiaiden riistanhoitomaksua alennettavaksi nykyisestä 39 eurosta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan alle 18-vuotiaiden riistanhoitomaksua
LisätiedotMetsästysasetuksen muuttaminen
Valtioneuvoston päätös 1.9.2016 1 10.09.16 Muutokset tiivistettynä: Voimaan syksyllä 2016 (6.9.2016): Hirvieläinten vasallisten naaraiden rauhoitusta koskeva muutos Hirvieläinten metsästyksenjohtajan tehtävien
LisätiedotAlueelliset vastuumuseot 2020
Alueelliset vastuumuseot 2020 Nelimarkka-museo Porvoon museo HAM Helsingin taidemuseo Helsingin kaupunginmuseo Hämeenlinnan kaupunginmuseo Hämeenlinnan taidemuseo Joensuun museot Jyväskylän museot Kainuun
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Pallas- Yllästunturin kansallispuistosta annetun lain :n muuttamisesta Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009
1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 Riistanhoitoyhdistyksen no ja nimi: 279 Taivalkoski TOIMINTA AJATUS: Riistanhoitoyhdistys on metsästäjäorganisaation paikallistason metsästysviranomainen, jonka tehtävänä
LisätiedotKultasakaali riistalajiksi - perustelut. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk
Kultasakaali riistalajiksi - perustelut Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk 29.2.2019 Kultasakaali on jo nyt vieraslaji Kultasakaali on vieraslajiasetuksella säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ Maa- ja metsätalousministeriö
LAUSUNTOPYYNTÖ 260857 Maa- ja metsätalousministeriö 1 (2) Jord- och skogsbruksministeriet Ministry of Agriculture and Forestry 5.11.2018 1795/01.02/2018 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON
Lisätiedot/01.02/2017
A mmm.fi LAUSUNTOPYYNTÖ 227239 1(2) 1.2.2017 197/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI PERUSTUESTA, VIHERRYTTÄMISTUESTA JA NUOREN VILJELIJÄN TUESTA ANNETUN
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 132/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Helvetinjärven kansallispuiston laajentamisesta Esityksen tarkoitus on laajentaa vuonna 1982 perustettua Helvetinjärven kansallispuistoa liittämällä
LisätiedotHE 105/2012 vp. Esitys tulisi käsitellä yhdessä valtion vuoden 2013 talousarvion kanssa. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013.
HE 105/2012 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan korotettavaksi riistanhoitomaksua
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0305/4. Tarkistus. Mireille D'Ornano ENF-ryhmän puolesta
21.10.2015 A8-0305/4 4 Johdanto-osan 7 kappale 7) Syyt, joiden perusteella direktiivillä (EU) 2015/412 muutettiin direktiiviä 2001/18/EY viljelyyn tarkoitettujen muuntogeenisten organismien osalta, pätevät
LisätiedotDnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO
9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio
LisätiedotKUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä:
KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä: Reijo Orava 6.6.2013 5.6.2013 Suomen riistakeskus 1 Metsästäjät, riistahallinto ja tutkimus yhteistyössä suurpetokantojen
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TUOTTAJAORGANISAATIOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 2 :N MUUTTAMISESTA
Lisätiedot/01.02/2017
Jt\ mmm.pi LAUSUNTOPYYNTÖ 244207 1(2) 23.11.2017 1881/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI LUONNON HAITTAKORVAUKSESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN
LisätiedotHirvikannan koko ja vasatuotto pienenivät vuonna 2003
Riistantutkimuksen tiedote :-. Helsinki 0..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto pienenivät vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Samuli Heikkinen, Arto Karhapää, Riitta Tykkyläinen ja Maija Wallén Suomen
LisätiedotMuistio EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TEURASRUHOJEN LUOKITTE LUSTA
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Vanhempi hallitussihteeri Jukka Ränkimies Muistio 27.3.2018 Liite 1 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TEURASRUHOJEN LUOKITTE LUSTA Ruhonluokitusta koskeva lainsäädäntö on
LisätiedotMetsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa
Metsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa Erikoissuunnittelija Marko Paasimaa Suomen riistakeskus Asiantuntijalausunto Eduskunnan ympäristövaliokunta 22.3.2017 Aloite Hossan kansallispuistosta
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ (2) mmm.fi
LAUSUNTOPYYNTÖ 251757 1(2) mmm.fi 9.4.2018 730/01.02/2018 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI PERUSTUESTA, VIHERRYTTÄMISTUESTA JA NUOREN VILJELIJÄN TUESTA ANNETUN
LisätiedotEhdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o xxxx/ annettu
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.6.2010 KOM(2010)336 lopullinen 2010/0183 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o xxxx/20010 annettu asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (yhteisiä markkinajärjestelyjä
LisätiedotPoikkeusluvat lintujen tappamiseksi
Poikkeusluvat lintujen tappamiseksi Mikä mättää, mistä valittaa ja miten? Tero Toivanen, suojeluasiantuntija Millä perusteilla rauhoituksesta voidaan poiketa? Lintudirektiivin 9. artiklan mukaiset poikkeamisperusteet
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ (2) mmm.fi
LAUSUNTOPYYNTÖ 258499 1(2) mmm.fi 2.10.2018 1593/01.02/2018 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TÄYDENTÄ VIEN EHTOJEN LAKISÄÄTEISISTÄ HOITOVAATIMUKSISTA SEKÄ NIIDEN
LisätiedotMinisteriön lausuntopyynnöt liitteineen löytyvät MMM:n internet-sivustolta
Maa- ja metsätalousministeriö Jord- och skogsbruksministeriet Ministry of Agriculture and Forestry 2.5.2019 LAUSUNTOPYYNTÖ 269377 730/01.02/2019 1 (2) Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON
LisätiedotVesilinnut vuonna 2012
Vesilinnut vuonna 2012 Runsaus ja poikastuotto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Luonnontieteellinen keskusmuseo käynnistivät vesilintujen laskennan vuonna 1986. Maastolaskennat on nyt tehty 27
LisätiedotDnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO
31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio
LisätiedotVillisikakanta-arvio tammikuussa
Villisikakanta-arvio tammikuussa 2019 4.3.2019 Luonnonvarakeskus (Luke) Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki Puhelin 0295 326 000 Y-tunnus 0244629-2 Tiivistelmä Suomessa oli tammikuun 2019 alussa arviolta
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta /2014 Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014 777/2014 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2014 maksettavasta lihan ja vuodelta 2013 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä eräiden
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2000 N:o Laki. N:o 512. Syötteen kansallispuistosta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2000 N:o 512 515 SISÄLLYS N:o Sivu 512 Laki Syötteen kansallispuistosta... 1263 513 Laki Jonkerinsalon, Siikavaaran, Jaaskamonvaaran,
LisätiedotOlkkajärven Metsästys- ja Kalastusseuran toimitalo Olkkajärvellä
ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 4.9.2001 RIISTANHOITOYHDISTYS JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA SAAPUVILLA Olkkajärven Metsästys- ja Kalastusseuran toimitalo Olkkajärvellä Juha Seurujärvi
LisätiedotHE 135/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain 30 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) muuttamista siten,
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Luonnonvaraosasto Dnro 1217/13/2015 Ylitarkastaja Janne Pitkänen
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Luonnonvaraosasto 20.8.2015 Dnro 1217/13/2015 Ylitarkastaja Janne Pitkänen MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS METSON, TEEREN, PYYN JA RIEKON METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Ylitarkastaja Jussi Laanikari Dnro 1186/01.03/2018
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Jussi Laanikari 4.7.2018 Dnro 1186/01.03/2018 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS PYYNTILUVALLA SALLITTA- VASTA EUROOPANMAJAVAN METSÄSTYKSESTÄ METSÄSTYSVUONNA
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus vuodelta 2017 maksettavasta lihan ja vuodelta 2016 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä vuodelta 2017 maksettavasta eräiden kotieläintalouden palvelujen tuesta Valtioneuvoston
LisätiedotHirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005
Riistantutkimuksen tiedote :. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikannassa ei tapahtunut syksyn
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Erityisasiantuntija Jussi Laanikari Dnro xxx/01.03/2019
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Erityisasiantuntija Jussi Laanikari 7.6.2019 Dnro xxx/01.03/2019 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS PYYNTILUVALLA SALLITTA- VASTA EUROOPANMAJAVAN METSÄSTYKSESTÄ
LisätiedotHE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-
HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 30.6.2015 Dnro 1088/13/2015 Jussi Laanikari
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 30.6.2015 Dnro 1088/13/2015 Jussi Laanikari MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS PYYNTILUVALLA SALLITTAVASTA ITÄMEREN NORPAN METSÄSTYKSESTÄ METSÄSTYSVUONNA
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Vanhempi hallitussihteeri 26.5.2014 Rami Sampalahti
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Vanhempi hallitussihteeri 26.5.2014 Rami Sampalahti VALTIONEUVOSTON ASETUS METSÄSTYSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Nykytila Hallin metsästys päätettiin aloittaa uudelleen
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
HE 193/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi nimilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nimilakia. Lainmuutoksella ehdotetaan henkilön suku- ja
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ (2) mmm.fi
LAUSUNTOPYYNTÖ 242844 1(2) mmm.fi 24.10.2017 1726/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI PERUSTUKI- JÄRJESTELMÄN KANSALLISEN VARANNON KÄYTÖSTÄ ANNETUN VALTIONEUVOSTON
LisätiedotHE 37/2016 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan niin pian kuin mahdollista.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan yhteisen kalastuspolitiikan
LisätiedotHIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2013
HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2013 SALLAN RIISTANHOITOYHDISTYS 213 HIRVEN HOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA 2013 A. LASKENTAOSA 2013 2012 2011 2010 2009
LisätiedotSote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja
Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen 8.12.2014 Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotRAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009
RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 Muuttohaukan pesäpaikka: Kuva Tuomo Ollila 11.11.2009 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut
LisätiedotLapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus
Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ Maa- ja metsätalousministeriö
LAUSUNTOPYYNTÖ 262812 Maa- ja metsätalousministeriö 1 (2) Jord- och skogsbruksministeriet Ministry of Agriculture and Forestry 17.1.2019 66/01.02/2019 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON
LisätiedotEsityksen tarkoituksena on toteuttaa Euroopan
HE 125/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 2 ja 11 f :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksen tarkoituksena on toteuttaa Euroopan
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LisätiedotMMM:n ajankohtaista. Sami Niemi Neuvotteleva virkamies
MMM:n ajankohtaista Sami Niemi Neuvotteleva virkamies 3.3.2016 1 Suden kannanhoidollinen metsästys Alustava arvio onnistumisesta ennen kesää Talven kanta-arvio Luken arvio saaliin rakenteesta (naaraat,
LisätiedotPyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästys vahtimalla. Suomen riistakeskus (v )
Pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästys vahtimalla Suomen riistakeskus (v.16.8.2017) 1 16.8.2017 Hirvieläinten metsästys vahtimalla Valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen muuttamisesta (759/2016)
LisätiedotITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1
ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1 Antopäivä Diaarinumero 30.10.2014 11293/14/7305 ASIA Kalastuslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja kalastusalue, Päätös, johon on haettu muutosta
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
LisätiedotVieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä
Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien
LisätiedotRiista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta
15.2.2010 Dnro 85/301/2010 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 513/444/2010 Lausuntopyyntö 4.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 171/2011 Valtioneuvoston asetus. riistahallinnosta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2011 171/2011 Valtioneuvoston asetus riistahallinnosta Annettu Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti,
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1994 vp - HE 144 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi hevostalouslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi hevostalouslakia siltä osin kuin se koskee hevosten
LisätiedotSuomi voi hyväksyä komission ehdotuksen neuvoston päätökseksi. Luonnonsuojelulain piiriin kuuluvat rauhoitetut lajit
Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM2018-00283 LYMO Hyvärinen Esko(YM) 06.11.2018 JULKINEN Asia Ehdotus neuvoston päätökseksi EU:n kannasta Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelusopimuksen
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ (2) mmm.fi
LAUSUNTOPYYNTÖ 233673 1(2) mmm.fi 25.4.2017 872/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI PERUSTUESTA, VIHERRYTTÄMISTUESTA JA NUOREN VILJELIJÄN TUESTA ANNETUN
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.
LisätiedotVesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2005
1 Riistantutkimuksen tiedote 202:1-7. Helsinki 16.8.2005 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2005 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime
LisätiedotHE 14/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain 15 :n ja tieliikennelain 105 b :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain 15 :n ja tieliikennelain 105 b :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi ajoneuvoliikennerekisteristä
LisätiedotV u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
Lapin liitto 26.1.2012 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-2011
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.4.2017 COM(2017) 166 final 2017/0077 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta omaksuttavasta kannasta muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemista koskevan
LisätiedotSuomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia
Suomen Metsästäjäliiton :n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton :n jäsentiedote. Julkaisija: Piiritoimisto, osoite: 04600 Mäntsälä Puhelin 019 6871 300 Numero 10 / 2014 3.11.2014 Jäsenyhdistykset voivat
LisätiedotYhteistyömallien selvittäminen Pelkosenniemen kunnan kanssa
Kunnanhallitus ASIALISTA KOKOUSTIEDOT KÄSITELTÄVÄT ASIAT :t Aika Maanantai 20.6.2016 klo 12.00-12,35 Paikka Savukosken kunnanvirasto 108 109 110 Yhteistyömallien selvittäminen Pelkosenniemen kunnan kanssa
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010
Lapin liitto 19.8.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12
Lisätiedot