KISKO Rautatiekuljetusten erikoistumisopinnot Rautatiekuljetuksiin perustuvat logistiset toimitusketjut ja intermodaaliset kuljetukset.

Transkriptio

1 1 TEKNIIKKA/LOGISTIIKAN KOULUTUSOHJELMA KOTKA KISKO Rautatiekuljetusten erikoistumisopinnot Rautatiekuljetuksiin perustuvat logistiset toimitusketjut ja intermodaaliset kuljetukset. OPETUSSUUNNITELMA 1. TAUSTAT 1.1 Erikoistumisopintojen asema Ammatilliset erikoistumisopinnot ovat ammattikorkeakoulututkintoon pohjautuvia ammatillisiin jatkotutkintoihin johtavia tai muita tutkintojärjestelmää täydentäviä, ammatillista kehittymistä edistäviä, laajoja täydennyskoulutusohjelmia, joita järjestetään korkeakoulututkinnon taikka ammatillisen opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneille ja muille riittävät opiskeluvalmiudet omaaville. (Ammattikorkeakouluopinnoista annettu asetus 256/1995) Erikoistumisopinnoissa syvennetään, laajennetaan ja kehitetään perustutkinnossa hankittuja tietoja, taitoja ja valmiuksia. Opinnot toteuttavat korkeakoulun aikuiskoulutusstrategiaa huomioon ottaen työelämäsuuntautuneisuus sekä valtakunnalliset ja alueelliset näkökannat. Erikoistumisopintojen laajuus on vähintään 30 opintopistettä (ECTS), mikä vastaa 20 opintoviikkoa eli 800 tuntia opiskelijan suorittamaa työtä. Erikoistumisopinnot voidaan hyväksyä mahdollisesti myöhemmin toteutettavaan logistiikan alan ylempään amktutkintoon. 1.2 Logistiikan ja kuljetusten merkitys Suomen teollisuuden, kaupan ja rakentamisen logistiikkakustannukset ovat liikenne- ja viestintäministeriön teettämän selvityksen mukaan noin % suhteutettuna bruttokansantuotteeseen, yritysten liikevaihdosta ne ovat keskimäärin %. Suomalaisten yritysten logistiikkakustannukset ovatkin liikevaihtoon suhteutettuna lähes kaksinkertaiset keskieurooppalaisiin maihin verrattuna. Syyt tähän ovat ensisijaisesti maantieteellisiä; syrjäinen sijainti, pitkät kuljetusmatkat, vesistöjen rikkoma maa, vuodenaikojen vaihtelut jne. Kuljetukset ovat suurin kustannuskomponentti, keskimäärin noin 45 % kaikista logistiikkakustannuksista.

2 2 1.3 Koulutustarve Logistiikan ja erityisesti kuljetusten merkitys yritysten kilpailukyvylle on jatkuvasti kasvanut. Logistiikan koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen on yksi keskeisimmistä painopistealueista myös Kymenlaakson ammattikorkeakoulun strategiassa. Teollisuus, satamat ja itärajan läheisyys ovat Kymenlaaksolle tunnusomaisia piirteitä, joille maakunnan menestyminen pohjautuu. Liikennetyöpaikkojen osuus Kymenlaaksossa on keskimääräistä suurempi, sillä maakunta on Suomen itäliikenteen keskus. Kotka ja Hamina ovat maan tärkeimmät vientisatamat, joiden kautta kulkee vuosittain % Suomen kautta kulkevasta transitoliikenteestä. Kouvola on maan suurin rautatieliikennekeskus ja Virolahden Vaalimaalla sijaitsee vilkkain ja modernein tulli- ja raja-asema Suomen ja Venäjän välillä. Logistiikkapalvelujen työllistävä vaikutus on Kymenlaaksossa maan keskiarvoa suurempi. Rautatiekuljetusten erikoistumisopintojen tarpeeseen vaikuttavat edellä mainittujen valtakunnallisten ja alueellisten näkökulmien lisäksi seuraavat seikat. Rautatiekuljetusten opetus Suomessa on tähän saakka ollut lähes kokonaan VR:n sisäistä koulutusta. Korkeakoulujen perustutkintoihin sisältyy joitakin opintojaksoja, joissa rautatiekuljetuksia käsitellään yleisellä tasolla. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun (KyAMK) logistiikkainsinöörien koulutuksessa suuntautumisvaihtoehtoina ovat merikuljetukset ja satamatoiminnot sekä logistiikan tietojärjestelmät. Rautatiekuljetusten aihepiiriä käsitellään suppeahkosti kuljetuslogistiikan opintojaksolla. Rautatiekuljetusten osuus kotimaan kuljetussuoritteista (tkm suorite) on noin 25 %, mistä Itä-Suomen rataverkolla kuljetetaan yli puolet. Rautatiekuljetukset ovat Itä- Suomessa raskaan metsä- ja metalliteollisuuden peruskuljetusmuoto. Kouvolan järjestelyratapiha ja ohjauskeskus on maamme suurin. Sen merkitys korostuu erityisesti itäisessä kansainvälisessä rautatieliikenteessä (Venäjän liikenne ja Trans-Siperian liikenne). Myös Venäjän transitokuljetuksilla ja Kaukoidän konttikuljetuksilla on kasvava merkitys. Tuotantotoiminnan globalisoituminen lisää pitkämatkaisia konttikuljetuksia ja intermodaalisten kuljetusten kehitystarvetta. Rataverkon raideleveys on Suomessa sama kuin Venäjällä ja muissa IVY-maissa, joten rautatiekuljetusten kehitysmahdollisuudet ja logistiikkapalvelujen laajeneminen itäsuuntaan on luonnollista. Rautatiekuljetusten merkitys EU:n liikennepolitiikassa kasvaa jatkuvasti (mm. maanteiden ruuhkautuminen, yhdistetyt kuljetukset, energiatehokkuus, ympäristöpäästöt, liikenneturvallisuus, rautatieliikenteen kilpailun vapautuminen, opastinjärjestelmät jne.). Rautatiekuljetusten keskeisiä kehittämiskohteita ovat nopeuden lisääminen, rataverkon sähköistys, automaattinen junien kulunvalvonta, akselipainojen korottaminen 25 tonniin, vaunuston kehittäminen (kunto ja saatavuus), kuljetusten seurantamenetelmien kehittäminen sekä yhdistettyjen kuljetusten terminaalien ja kaluston kehittäminen.

3 3 2. TAVOITTEET Rautatiekuljetusten tutkimukseen ja kehittämiseen on KyAMK:ssa panostettu mm. perustamalla Kouvolan liiketalouden toimialalle tutkimusjohtajan määräaikainen toimi. Tutkimuksen painopisteenä ovat rautatiekuljetuksia hyödyntävät liiketoimintaprosessit (INNORAIL) ja erityisesti Suomen asema Venäjälle/ltä suuntatuvassa rautatiekuljetuksissa. Tutkimustoiminta palvelee sekä perusopetusta että erikoistumisopintoja. KISKO Rautatiekuljetusten erikoistumisopintojen tavoitteet: Antaa laajan kokonaiskäsityksen rautatiekuljetusten käyttömahdollisuuksista ja kilpailukyvystä logistisissa toimitusketjuissa. Syventää rautatiekuljetusten erikoisosaamista, jota tarvitaan logististen lisäarvopalvelujen tuottamisessa. Antaa opiskelijalle valmiudet suunnitella rautatiekuljetuksiin perustuvia logistisia prosesseja ja toimitusketjuja. Perehdyttää intermodaalisten kuljetusten infrastruktuuriin, verkostoihin ja teknillistaloudellisiin toimintaedellytyksiin. KISKO Rautatiekuljetusten erikoistumisopinnot suoritettuaan opiskelijalla on erinomaiset valmiudet analysoida ja suunnitella rautatiekuljetuksiin perustuvia logistisia toimitusketjuja sekä toimia intermodaalisten kuljetusten asiantuntijana erilaisissa kehitysprojekteissa. MOTTO: VALSSIT = Pannaan valssit pyörimään Value Added Logistics Systems, Services and Information Technology 3. OPINTOJEN LAAJUUS JA RAKENNE KISKO Rautatiekuljetusten erikoistumisopintojen laajuus on 30 opintopistettä (ECTS). Opinnot jakautuvat kymmeneen opintojaksoon seuraavasti: I LOGISTINEN JÄRJESTELMÄ II VIRANOMAISTOIMINTA III RAUTATIEKULJETUKSET JA -OPERAATIOT IV LASTINKÄSITTELY V KANSAINVÄLINEN RAUTATIELIIKENNE VI INTERMODAALISET KULJETUKSET VII VAARALLISTEN AINEIDEN RAUTATIEKULJETUKSET VIII TIETOJÄRJESTELMÄT IX OPINTOMATKAT X PROJEKTITYÖ 6 op

4 4 4. TOTEUTUSTAPA Erikoistumisopinnot alkavat torstaina ja päättyvät Opintojaksot I-V (1) toteutetaan syksyllä 2005 ja opintojaksot VI-X (17 op) keväällä Projektityö voidaan käynnistää aikaisemminkin, mutta työn tulee olla valmis esitettäväksi keväällä 2006 järjestettävässä projektityöseminaarissa. Opiskelu on mahdollista suorittaa työn ohella. Lähiopetusta on yhtenä iltana viikossa, torstaisin klo (1,5 h + 0,5 h tauko + 1,5 h) ellei toisin ilmoiteta. Lähiopetusta järjestetään opintojaksosta riippuen KyAMK:n tekniikan ja liiketalouden toimipisteessä Kotkassa ja liiketalouden toimipisteessä Kouvolassa. 5. OPINTOJAKSOJEN SISÄLTÖ KISKO Rautatiekuljetusten erikoistumisopinnot Rautatiekuljetuksiin perustuvat logistiset toimitusketjut ja intermodaaliset kuljetukset. I. LOGISTINEN JÄRJESTELMÄ Lisäarvologistiikka (Value Added Logistics, VAL) Kysyntä-tarjontaketjun hallinta (Demand-Supply Chain Management, D-SCM) Logistisen kilpailukyvyn kriittiset menestystekijät Kuljetukset logistisessa järjestelmässä Logistiikan osaamisen kehittäminen II. VIRANOMAISTOIMINTA Viranomaisten rooli, tehtävät ja organisaatiot EU:n liikennepolitiikka: ns. valkoinen kirja ja rautatiepaketit I, II ja III Rautatieliikenteen lainsäädäntö: Suomi/EU, Venäjä/IVY-maat Rataverkko: ylläpito, kehittäminen ja rahoitus Rautatieliikenteen turvallisuus III. RAUTATIEKULJETUKSET JA -OPERAATIOT Kuljetusprosessi: markkinointi-, suunnittelu-, tuotanto-, asiakaspalvelu- ja käynnissäpitoprosessit Kuljetuskalusto Ratapihatoiminnot Kustannukset ja hinnoittelu Kuljetussopimukset Rautatieliikenteen ympäristövaikutukset IV. LASTINKÄSITTELY Kuljetettavien materiaalien ominaisuudet Pakkaukset ja yksiköinti Lastinkäsittelytekniikat Kuormaus ja kuorman kiinnittäminen Turvallisuus- ja vastuukysymykset

5 5 V. KANSAINVÄLINEN RAUTATIELIIKENNE Kansainväliset sopimukset, yhteydet ja organisaatiot Venäjän/Aasian rautatieliikenne (TSR) Venäjän rautatiehallinnon uudistaminen Euroopan rautatieliikenne (EU, Muu Eurooppa) Kuljetushuolinta VI. INTERMODAALISET KULJETUKSET Yhdistettyjen kuljetusten taloudelliset toimintaedellytykset Tekniikat ja menetelmät Terminaalit Yhdistettyjen kuljetusten operaattorit ja verkostot Vastuumääräykset VII. VAARALLISTEN AINEIDEN RAUTATIEKULJETUKSET VAK/RID-säädökset Onnettomuuksien ennalta ehkäiseminen Turvallisuusneuvonantaja VIII. TIETOJÄRJESTELMÄT Tunnistus- ja paikannustekniikat Junaliikenteen automaattinen kulunvalvonta Lähetysten ja vaunujen seurantajärjestelmä (RailTrace) Railnetti ekstranet-palvelut: asiakirjat, tilaus, seuranta, kirjasto, kuormausohjeet IX. OPINTOMATKAT Kouvolan järjestelyratapiha, ohjauskeskus ja Cargo East Terminal Vainikkalan raja-asema RailShip- ja SeaRail-liikenne (Turku) Pietarin rautatieyliopisto: koulutus- ja tutkimustoiminta Case: Kuljetusputki Siperian radalla (TSR) X. PROJEKTITYÖ 6 op Innorail-kehityshankkeet Kehitysprojektisuunnitelma Kehitysprojektin ohjaus ja toteutus Seminaariesitykset SUORITUSTAPA: Opinnot toteutetaan monimuotoperiaatteella (lähiopetus, virtuaaliopetus, etätehtävät, ekskursiot, projektityö). Osioiden I-X hyväksytty suoritus arvostellaan asteikolla 1-5. Erikoistumisopintojen hyväksytystä suorittamisesta annetaan todistus. RYHMÄ 20 opiskelijapaikkaa PÄÄSYVAATIMUKSET: Opiskelijat valitaan aikaisemmin suoritettujen tutkintojen ja työkokemuksen perusteella. Vähimmäisvaatimuksena on logistiikan alalla suoritettu opistoasteen, ammattikorkeakoulun tai yliopiston perustutkinto sekä 2 vuoden työkokemus tutkinnon suorittamisen jälkeen.