5 R 2009 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti

Transkriptio

1 5 R 2009 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Rusnanon pääjohtaja Anatoli Tšubais innovaatiotalouden arkkitehtina Venäjän pk-sektori ja uudistusten haasteet Novosibirsk kasvaa korkean teknologian keskukseksi 1

2 Rusnanon pääjohtaja Anatoli Tšubais innovaatiotalouden arkkitehtina Venäjän pk-sektori ja uudistusten haasteet Novosibirsk kasvaa korkean teknologian keskukseksi 1 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Sisällys Suomen ja Venäjän välinen kauppa 4 Vieraana Rusnanon pääjohtaja Anatoli Tšubais 7 Innovaatiot liikkeelle FinNoden kautta 8 Vieraskynä: Marja-Liisa Peltola, Keskuskauppakamari 10 Asiantuntija tutuksi: Juristi Jelena Žuravleva Talous, laki, tulli Lakiuutisia 11 Juristin palsta: Pk-yritykset Venäjällä 13 Venäjän talouskatsaus 14 Talousuutisia 16 Pk-sektori ja Venäjän talouden uudistamisen haasteet 20 Tulliuutisia 25 Mahdollisuuksien Venäjä 26 Kuulumisia Nižni Novgorodista 28 Novosibirsk on monipuolistanut talouttaan 30 Bisnesuutisia 33 Vaijerirata ilmojen halki 34 Ladan vaikea tie kohti uudistuksia 36 Suomi-päivät 2010 Donin Rostovissa 38 Venäjän IT-alan kilpailukyky SVKK:n toimintaa Kolumni: Kärsivällisyyttä 40 Uudet jäsenet 41 Uutisia SVKK:n toiminnasta 42 Vienninedistämismatkat SVKK:n koulutustapahtumat, kevät R 2009 S u o m a l a i s - Ve n ä l ä i s e n k a u p p a k a m a r i n j ä s e n l e h t i Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Ilmestyy 5 kertaa vuodessa, seuraava numero vko 8/2010 Etukannen kuva: Laura Pohjavirta Julkaisija Suomalais-Venäläinen kauppakamariyhdistys ry käyntiosoite: World Trade Center, Aleksanterinkatu 17, Helsinki postiosoite: PL Helsinki puhelin (09) Päätoimittaja Pirjo Peltola Toimitus Einari Lumijärvi Maisa Moijanen Virpi Suoninen Layout Pirkko Sipilä Ilmoitusmyynti Annika Peitsara p. (09) , annika.peitsara@finruscc.fi Mediakortti: mediakortti Toimituksen sähköposti venla@finruscc.fi Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy ISSN

3 Pirjo Peltola, päätoimittaja Päätoimittajankatsaus Mikä on innovaatio? M Uusi tapa tienata, vastaa jo 70-luvulla kotimaista huipputekniikkaa kehittämässä ollut konkari. Ei siis välttämättä avaruustiedettä, vaan uusia tuotteita ja palveluita, joille löytyy kysyntää ja mieluiten globaalisti. Meillä innovaatioiden luvatussa maassa on kauhulla havahduttu yleisen laman rinnalla myös innovatiivisuuden hiljaiseen taantumiseen. Nyt peräänkuulutetaan uusia villejä ideoita estämään muun muassa metsäsektorin kotimaisen jalostustoiminnan karkaaminen ulottumattomiin. Naapuri- Venäjällä haaste on hurjempi on tullut nimittäin aika kääntää raskasliikkeisen jättiläisen teknistaloudelliset ja poliittiset rakenteet kohti ketterää innovaatiotaloutta. Paljon on vettä virrattava Siperian joissa, ennen kuin valtionpäämiesten kiihkeät sanat muuttuvat teoiksi. Venäjällä innovaatioista puhuttaessa katse nousee korkeuksiin, kuulee nanoalkuisia sanoja ja esitellään korkeimmasta korkeimman teknologian laboratorioita. Homma tapahtuu pitkälti valtio-ohjatusti tieteellisten tutkimuslaitosten kanssa. Tällä formaatilla törmätään kuitenkin tuttuun ongelmaan eli kuilu on vielä syvä keksinnön ja tuotteistamisen välillä. Innovaatiolla pitäisi tienata, sille pitäisi olla riittävän isot markkinat, jotka toisivat rahaa. Tässä Venlassa vieraana on Venäjän innovaatiotalouden pelastajaksi pestattu tunnettu uudistaja Anatoli Tšubais, joka johtaa nanoteknologiakorporaatio Rusnanoa. Tšubaisin haltuun on uskottu isot määrät ruplia, joiden avulla Venäjästä pitäisi rakentaa nanoinnovaatioiden mallimaa. Tšubais on realisti ja kahden vuoden työn jälkeen toteaa, että nyt on vasta otettu ensimmäiset haparoivat askeleet. Tähän mennessä Rusnanon rahoitusseulan on läpäissyt kaikkiaan 36 kehittämishanketta, joista peräti 20 hanketta tulee ulkomailta. Tarvittaisiinko aidon innovaatiotalouden rakentamiseksi myös muita keinoja? Monet todelliset innovaatiotuotteet tai -palvelut eivät vaadi isoja laboratorioita, eivätkä synny pakottamalla. Toimiva konsepti voi olla yhtälailla menestystarinoista tuttu autotalli tai keittiön pöytä ja parit tuotteliaat ja bisnesvainuiset aivot. Venäjällä pk-yritykset ja -yrittäjät ovat jääneet usein isojen jalkoihin ja lainsäädännöllinen yms. toimintaympäristö ei aidosti tue pienyrittäjyyttä. Tässä lehdessä tutkaillaan myös sitä, voisiko pk-sektori olla Venäjän taloudellisen uudistuksen moottori. Ja ihan pakko on vielä siirtyä toiseen aiheeseen, SVKK:n syksyn 2009 Venäjänkaupan barometrin uunituoreisiin tuloksiin, joissa kaikki käppyrät näyttävät iloisesti ylöspäin. Barometriin haastateltiin yli kolmeasataa yritystä. Venäjällä liiketoimintaa harjoittavista yrityksistä 26 %:lla liiketoiminta kasvoi viimeisten kuuden kuukauden aikana ja 37 %:lla pysyi ennallaan. Viennin lukemat olivat samaa luokkaa. 27 %:lla vienti kasvoi ja 43 %:lla pysyi ennallaan. Keväällä kasvusta kertoi vain 10 % vastanneista, kun laskusta raportoi 66 %. Sekä liiketoiminnan että viennin kasvua seuraavalla puolivuotiskaudella odottaa 55 % yrityksistä. Tutkimuksessa kysyttiin myös, millaiset odotukset yrityksillä on toimintansa kehittymisestä seuraavan 12 kuukauden aikana. Vastaukset todistavat, että Venäjän markkinoiden vahvistumiseen uskotaan: 174:stä Venäjällä liiketoimintaa harjoittavasta yrityksestä 77 % odottaa toiminnan kasvua ja vain 4 % ennustaa supistumista. Myös vientiyrityksillä on positiivinen mieli. 74 % uskoo viennin Venäjälle kasvavan ja 4 % odottaa sen supistuvan. Myös Venäjältä tuonti on lisääntynyt viime kevään toteutumasta. Keväällä edellisen puolivuotiskauden tuonti oli kasvanut 17 %:lla ja laskenut 30 %:lla. Nyt tuonnin kasvua verrattuna tilanteeseen 6 kuukautta sitten on ollut 35 %:lla ja supistumista 24 %:lla. Tuonnin arvelee nousevan seuraavien 6 kuukauden aikana 45 % vastaajista ja yli puolet odottaa kasvua seuraavan 12 kuukauden aikana. Investoinneissa ollaan edelleen varovaisia. Seuraavien 6 kuukauden aikana entistä harvempi yritys suunnittelee investoivansa Venäjälle. Kuitenkin jo vuoden tähtäimellä 31 % aikoo investoida Venäjälle. 3

4 VieraanaAnatoli Tšubais Tekojen mies Teksti: Pirjo Peltola Kuva: Lehtikuva Vihattu, rakastettu ja arvostettu Anatoli Tšubais on viimeiset 20 vuotta ollut Venäjän muutosmyrskyjen keskipisteessä. Tehtävät vallan huipulla ovat vaihtuneet, mutta keskeisenä teemana on aina ollut uudistaminen. Nykyään Venäjän nanoteknologian valtionkorporaatio Rusnanoa johtavan Anatoli Tšubaisin elämäkerran suomennoksen julkistustilaisuus syyskuun lopulla keräsi WSOY:n salin täpötäyteen. Toki kirja oli se juttu, onhan se kiinnostava avaus lähihistoriaan, mutta ehkä vielä enemmän kiinnosti päästä tapaamaan kiistelty venäläisen politiikan ja talouselämän vaikuttaja. Venäjällä se ei näin helposti onnistuisi. Tšubais on ollut näkyvä hahmo uuden Venäjän synnyssä. Välillä näpit ovat palaneet poliittisissa peleissä, mutta aina hän on tullut takaisin. Hän on ollut muun muassa finanssiministeri, varapääministeri, presidentin hallinnon päällikkö, valtiollisen sähkölaitoksen pääjohtaja ja yksi Venäjän liberaalis-demokraattisen liikkeen johtohenkilöistä. Syyskuun tilaisuuden keskeisiksi keskustelunaiheiksi nousivat uudistukset ja yksityistäminen eli miten toteutettiin siirtyminen lähes kertarysäyksellä suunnitelmataloudesta markkinatalouteen ja mitä siitä sitten seurasi. Tai kiteytettynä: Miten mahdottomasta tuli mahdollinen ja mitä se maksoi? Venäjällä uudistajan tie ei ole helppo, saankin olla onnellinen siitä, että olen vielä hengissä, Tšubais toteaa. Uudistamiseen tarvitaan näkemystä, tahtoa, peräänantamattomuutta, johtamistaitoja ja usein myös rohkeutta suoraan toimintaan. Tšubais tunnustautuukin ennen kaikkia tekijäksi. Kun kansalaisilta 90-luvun alussa kysyttiin, onko yksityinen omistaminen mahdollista Venäjällä, niin 95 prosenttia vakuutti, että ei missään tapauksessa. No, minä kuitenkin tein sen, hymyilee Tšubais ja määrittelee selkeästi toimintatapansa. En pidä puhumisesta, pidän tekemisestä. Valitettavasti yksityistämisprosessin alkuvaiheen maksumiehiksi joutui, kuten usein käy, tavallinen kansa. Luottavaisina ihmiset sijoittivat voucherinsa eli yksityistämissetelinsä rahastoihin, jotka katosivat harmaiden saalistajien käsiin muutamassa kuukaudessa. Rahastoja ja kansalaisten sijoituksia ei enää ollut, mutta jostain hämäristä alkoi pinnalle pulpahdella uudenlaisia liikemiehiä, joista mahtavimpia alettiin kutsua oligarkeiksi. Siinä yksi syy siihen, miksi Tšubaisia vihataan. Oligarkkien syntyä Tsubais ei kuitenkaan katso rikkeekseen, sillä markkinatalous tarvitsee markkinamiehiä. Tosin monilta mopo karkasi rahavirtojen myötä käsistä. Mutta kansalaisten taloudellisia menetyksiä ja luottamuksen pettämistä Tšubais katuu tai ainakin haluaisi tehdä asiat toisin, jos voisi. Innovaatiotalouden johtotähti Kahdenkeskisessä keskustelussa Tšubaisin kanssa keskitymme tämän päivän haasteisiin. Aika on rajallinen, sillä noin puolen tunnin kuluttua pitäisi olla puhemies Niinistön luona. Aloitamme nanoteknologiasta, johon Venäjän innovaatiotoiminta näyttää laittavan suurimman toivonsa ja runsaat rahalliset panostuksensa. Lähes kaksi vuotta sitten nanoinnovaatiota vauhdittamaan perustettiin valtionkorporaatio Rusnano ja valtion sähköyhtiön johdosta vapautettu Tšubais nimitettiin sen pääjohtajaksi. Edessä oli taas mahdottomalta tuntuva tehtävä - synnyttää innovaatioita Venäjälle. Mutta miten se tehdään? Miltä näyttää Rusnanon ja Venäjän nanoinnovaatioiden lähitulevaisuus? Miltä aloilta voi odottaa konkreettisia tuloksia eli oikeasti kaupallistettavia, kysyntään vastaavia innovaatioita? Nyt olemme siinä vaiheessa, että täytyy valita ne asiat, jotka on realistista toteuttaa. Ja tässä on tärkeämpää enemmän reagoida kysyntään kuin yrittää luoda aivan uusia kehittämissuuntia. Koska on vielä liian varhaista päättää, mitä meidän pitäisi tehdä, onkin parempi puhua siitä, mitä teemme eniten tällä hetkellä, toteaa Tšubais realistisesti. Meillä on käynnissä hankkeita aurinkoenergian hyödyntämiseksi. Ja mielestäni teknologioilla, joita nyt aktiivisesti kehitämme, on erittäin hyvät tulevaisuuden mahdollisuudet. Toinen aktiivinen alamme on optoelektroniikka. Ja tässä näen valtavat mahdollisuudet ja kaupalliset markkinat erityisesti erilaisille LEDtekniikoihin pohjatuville hankkeille. Kolmas tärkeä linja ovat koneenrakennukseen liittyvät innovaatiot kuten nanopinnoitteet ja itse metallin pintakäsittely nanotekniikoilla. Meillä on esimerkiksi käynnissä hanke, jossa kehitämme leikkausinstrumenttia, jonka käyttöikä lisääntyy aivan maagisesti nanotekniikan avulla. Neljäs keskeinen tehtäväalueemme on lääketiede farmakologiasta laiteteknologiaan. 4

5 Esimerkiksi lääketieteessä nanoteknologian mahdollisuudet Venäjällä ovat todella valtavat. 5

6 VieraanaAnatoli Tšubais Lääketieteessä nanoteknologian mahdollisuudet Venäjällä ovat Rusnanon pääjohtajan mukaan todella valtavat. Lääketieteen innovaatioihin liittyy paljon odotuksia ja siksi Tšubais haluaakin korostaa, että tutkimus- ja kehittämistyössä ollaan vielä alkutaipaleella. Olemme jo ottaneet ensimmäiset varovaiset askeleet esimerkiksi nanorokotteiden kehittämisessä, menetelmissä diagnostoida vaikeita sairauksia varhaisessa vaiheessa sekä verensiirtoteknologioiden kehittämisessä. Nämä askeleet ovat oikeita ja viisaita, mutta vielä hyvin, hyvin pieniä. Suomalaisten kanssa Tšubais on vakuuttunut siitä, että suomalaisten kanssa tullaan tekemään vielä paljon yhteistyötä. Hän pitääkin Suomea yhtenä innovaatiotoiminnan mallimaana. Suomen innovaatiomalli on kehitetty viimeisten 20 vuoden aikana ja se on yksi maailman moderneimmista malleista. Suomen innovaatiomalli eroaa edukseen Yhdysvaltojen piilaakson tai Etelä-Korean ja Israelin innovaatiomalleista. Kaikki se, mitä olette tehneet esimerkiksi Tekesissä, Sitrassa ja kaikki, mitä hallituksenne tekee innovaatiotoiminnan edistämiseksi, on erittäin mielenkiintoista. Me tutkimme käytäntöjänne vakavissamme, emmekä pelkästään tutki vaan ihan oikeasti haluaisimme siirtää kokemustanne Venäjälle. Toimintamallin lisäksi Tšubais näkee yhteistyömahdollisuuksia konkreettisissa projekteissa. Rusnano voisi esimerkiksi osainvestointituellaan vauhdittaa suomalaisyritysten kehittämien kiinnostavien suomalaisten nanoteknologioiden vientiä Venäjälle. Joitakin yhteistyöhankkeita on jo käynnissä suomalaisten kanssa, yhdeksi yhteistyökumppaniksi Tšubais mainitsee UPM:n. Meitä kiinnostaa muukin kuin vain houkutella yrityksiä investoimaan Venäjälle. Venäjällä on aina toistettu, että tulkaa tänne, investoikaa tänne ja piste. Me puolestaan sanomme: Hei kaverit, me olemme valmiita antamaan rahaa, olemme valmiita investoimaan ja lisäksi hyvillä ehdoilla. Ne osainvestointiehdot, joita tarjoamme, eroavat selvästi minkä tahansa muun instituution ehdoista, Tšubais vakuuttaa. Tšubaisin mukaan yksikään kaupallinen pankki tai yhteistyökumppani ei voi tarjoa vastaavia ehtoja. Ja siihen on selkeä syy. Koska olemme valtion yritys, niin tavoitteenamme ei ole maksimaalisen riskipääoman kerääminen. Sellaista tehtävää meillä ei ole. Tehtävämme ei ole myöskään saada maksimaalista tuottoa investoinneistamme. Sen sijaan tehtävämme on luoda maksimaalinen nanoteollisuus Venäjälle. Siksi rahoitusehtomme ovat edullisempia kuin esimerkiksi pankkien ehdot. Voimme antaa 10 vuoden lainan nollakorolla. Tšubais selvittää, että avokätinen rahoitusapparaatti on jossain mielessä pyrkimys tukea pk-yritysten innovaatiotoimintaa samaan tapaan kuin Suomessa ovat tehneet esimerkiksi Sitra ja Tekes. Suomalaismallissa on pk-yrityksille tarkoitettuja apurahoja ja tutkimusrahoitusta, jota ei tarvitse maksaa takaisin. Tätä ideaa yritämme soveltaa sekä pkyrityksiin että suuryrityksiin. Erityisesti nyt, kun pääoman saanti maailmassa on vaikeaa, ehtomme voivat osoittautua erittäin houkutteleviksi. Tavoitteemme on sijoittaa puolitoista miljardia dollaria vuodessa vuoteen 2015 asti ja pysytellä aina vähemmistöosakkaana. Tarvitsemme aina kumppanin, jolla on enemmistösosuus. Me emme halua korvata yksityisyrittäjyyttä, vaan haluamme tukea sitä, Tšubais sanoo. Esteet Kun tulee puhe uudistamisen esteistä Venäjällä, Tšubais toteaa naurahtaen, että sen pohtimisessa olisi aihetta vähintään kahdeksan tunnin keskustelulle alkaen historiallisista taustasta ja päätyen lainsäädännön erikoisuuksiin. Esteitä tutkimus- ja kehittämistoiminnalle on erittäin paljon ja monenlaisia. Ja Venäjän valtio on itse luonut innovaatiotalouden syntymisen esteet. Se on luonut esteet näkemättä ja ymmärtämättä sitä, mitä itse asiassa tuli tehtyä. Venäjän toimintaympäristö tekee Rusnanon työn poikkeuksellisen haastavaksi. Sillä onkin pääjohtajansa mukaan kaksi päätehtävää, joista ensimmäinen on luoda maahan 30 miljardin dollarin arvoinen nanoteollisuus ja toinen tehtävä on saada aikaan muutoksia erilaisissa Venäjän talouden instituutioissa, jotka hankaloittavat innovaatiotalouden kehittymistä. On uudistettava verolainsäädäntöä, yrityslainsäädäntöä, henkistä omaisuutta suojaavaa lainsäädäntöä, teknistä sääntelyä, Tšubais luettelee. Pikaista parannusta Tšubaisin mukaan olisi saatava myös maahanmuuttolakeihin ja työlupien myöntämiseen. Hänen mukaansa ei ole oikein kohtuullista, että Nokian tekniselle huippuasiantuntijalle, joka olisi tulossa valvomaan projektin toteutusta, työlupaproseduuri on sama kuin lapiohommiin tulevalle turkmenistanilaiselle, silti hänenkään työtään väheksymättä. Kaikki nämä lait, verotuksesta maahanmuuttoasioihin, on tehty teollista taloutta varten, mutta meidän tehtävämme on luoda jälkiteollinen talous. Uudenlainen taloudellinen mekanismi vaatii uusia lainsäädännöllisiä ratkaisuja. Sähköalan uudistus Mitä ajattelee Venäjän sähköenergiasektorin uudistaja tämän päivän tilanteesta? Onko kehitys jatkunut viitoitettuun suuntaan? Tämä on minulle vaikea aihe, sillä en halua arvostella niitä, jotka tänään johtavat sähköenergiasektoria, Tšubais vastaa diplomaattisesti suoraan kysymykseen ja ryhtyy tarkastelemaan asiaa toisesta näkökulmasta. Sähköreformi, joka saatiin valmiiksi viime vuoden puolivälissä, kärsi pahasti maailman rahoituskriisistä. Monet energia-alaan ja markkinoihin liittyvät elementit, niiden joukossa myös investointiohjelmat, jouduttiin tarkistamaan uudelleen kriisin takia. Siinä vaiheessa monet jo ajattelivat, että tällaisessa tilanteessa valtio luopuu uudistuksen perustavoitteesta eli sähköenergian vapaasta yksityisestä tuotannosta ja vapaista markkinoista. Kuluneen vuoden aikana on kuitenkin selvinnyt, että valtio ei sittenkään ole luopunut uudistamisesta, vaan jatkaa eteenpäin aloitettuun suuntaan, entinen sähkömies toteaa ja kertoo ainakin yhden asian, johon on vilpittömän tyytyväinen. Tämän vuoden heinäkuun alussa, kriisin polttavimmassa ja dramaattisimmassa vaiheessa Venäjän valtio teki päätöksen, jonka lupasi jo kaksi vuotta sitten. Hallitus päätti laajentaa vapautettujen sähkömarkkinoiden osuuden yli 50 %:n. Tämä on erittäin tärkeä päätös ja tämä on samalla myös asia, josta ollaan oltu kovin huolissaan. Kaiken kaikkiaan on positiivista, että valtio todella teki, mitä oli luvannut.! 6

7 Innovaatiot liikkeelle FinNoden kautta Teksti: Virpi Suoninen Kuva: istockphoto Suomen ja Venäjän välistä innovaatioyhteistyötä edistämään perustettiin keväällä 2008 FinNode Venäjä-innovaatiokeskus. FinNode Venäjä on osa työ- ja elinkeinoministeriön aloitteesta perustettua suomalaisten innovaatiokeskusten verkostoa maailmalla. Verkoston tavoitteena on edistää Suomen teollisuuden kilpailukykyä nopeasti kehittyvillä markkinoilla. Innovaatiokeskukset toimivat linkkeinä suomalaisten yritysklusterien (SHOK, OSKE) ja yritysten sekä kohdemaidensa osaamiskeskittymien välillä. Tällä hetkellä FinNode toimii Venäjä lisäksi Japanissa, USA:ssa ja Kiinassa. Yhteistyöverkostoa Suomen ja Venäjän välille rakentaa FinNode Venäjän johtaja Timo Koponen. Koposen tehtävänä on etsiä innovaatioyhteistyölle potentiaalisimpia toimialoja ja yhteistyökumppaneita puolin ja toisin rajaa. Uusien toimijoiden, trendien ja tutkimusten ilmaantumista Koponen ennakoi ja tarkkailee yhdessä Moskovassa ja Pietarissa toimivien suomalaisten asiantuntijoiden kanssa. Asiantuntijaryhmien kanssa etsitään maiden välisen yhteistyön kannalta potentiaalisimpia toimialoja. Oman panoksen FinNoden toimintaan tuovat myös verkoston perustajajäsenet Finpro, Sitra, Suomen Akatemia, Tekes ja VTT. Tutkimus- ja kehitysyhteistyöalojen lisäksi FinNode Venäjän tavoitteena on löytää nimenomaan konkreettisia yhteistyömahdollisuuksia yrityksille, kertoo Koponen. Toiminta suuntautuu luonnostaan niille aloille, joilla yhteistyöhön löytyy intressejä molemmilta puolista rajaa. Tänä vuonna selvityksiä teetettiin autoklusterin, Dostupnoje Žiljo-ohjelman (yksi neljästä kansallisesta prioriteettiohjelmasta, joka tähtää asumisen laadun parantamiseen) ja ICTsektorin mahdollisuuksista sekä yksityisen terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen uusista liiketoimintamalleista. Selvitysten tulokset esitellään syksyn aikana ja ensi vuoden painopisteet ovat työn alla. FinNoden toimintaa ohjaa koko ajan myös kaksi laajempaa ja erittäin ajankohtaista teemaa nanoteknologia ja energiatehokkuus. Suomalaisten vahvuus, johon Venäjällä kiinnitetään yhä enemmän huomiota, on energiatehokas rakentaminen. Nanoteknologia puolestaan on noussut Venäjällä pinnalle ja siihen panostetaan, sanoo Koponen. Valtio on antanut Rosnano-korporaatiolle mittavat määrärahat jaettavaksi nanoteknologiahankkeiden tukemiseen. Rosnano tukee myös ulkomaisten toimijoiden hankkeita Venäjän maaperällä. Osaamista ja ideoita on tarkoitus saada liikkeelle molempiin suuntiin. Venäjällä tarvitaan osaamista innovaatioiden kaupallistamisessa. Ideoita Venäjältä kyllä löytyisi, mutta järjestelmä jolla ne jalostettaisiin liiketoiminnaksi puuttuu, sanoo Koponen. IT-sektori on yksi potentiaalinen ala, jolla voisi olla jotain annettavaa suomalaiselle tutkimukselle ja tuotekehitykselle. FinNode Venäjä toimisto sijaitsee Pietarissa yhteisissä tiloissa Lappeenrannan ja Imatran seutujen elinkeinoelämää edustavan Lappeenranta Groupin kanssa. Koposen mukaan Pietari on innovaatiokeskukselle luonteva sijaintipaikka. Suomalaiset yritykset ja innovaatiot tunnetaan lähialueilla ennestään. Alueella toimii valmiiksi paljon suomalaisia yrityksiä ja muita organisaatioita, joiden perässä uusien tulokkaiden on helpompi aloittaa toiminta. Toimiston paikkaa valittaessa Pietarin puolesta puhui myös vahvasti viime vuosina kehittynyt ohjelmistoala, sillä kaupunki on Venäjän ehkä kansainvälisin software keskittymä. FinNoden toiminta ei suinkaan rajoitu pelkästään toimiston sijaintikaupunkiin vaan kattaa koko Venäjän.! 7

8 Vieraskynä Miten säästää aikaa ja rahaa Vinkkejä kulujen karsimiseksi Venäjällä ATA carnet on kansainvälisesti hyväksytty tulliasiakirja, jolla voi viedä tavaroita väliaikaisesti maasta toiseen tullija verovapaasti. ATA carnet ta on voinut käyttää Venäjällä kymmenisen vuotta. Useimmiten Suomesta Venäjälle ATA carnet lla on viety ammatinharjoittamisvälineitä. ATA carnet ta voi esimerkiksi hyödyntää Barentsinmeren kaasukenttien suunnittelu- ja rakennushankkeissa. ATA carnet ta voi käyttää Venäjällä, kun osallistutaan näyttelyihin tai messuille, käydään esittelemässä tavaroita potentiaalisille ostajille tai otetaan matkalle mukaan ammatinharjoittamisvälineitä esimerkiksi huoltotöitä varten. Edellytyksenä on, että tavaran arvo pysyy samana matkan ajan ja että tavara palautuu takaisin Suomeen määräajan sisällä. Esimerkkeinä mahdollisista ATA carnet -käyttökohteista Venäjällä voi mainita Sotšin olympiahankkeet, joiden suunnittelussa ja testauksessa väliaikaisesti tarvittavia tavaroita on mahdollista viedä ATA carnet ta käyttäen. Vuonna 2014 ATA carnet tulee ajankohtaiseksi erityisesti vietäessä TV-yhtiöiden kuvauskalustoja ja toimittajien työvälineitä. Myös Barentsinmeren kaasukenttien suunnittelu- ja rakennushankkeissa on mahdollista hyödyntää ATA carnet ta. Väliaikainen vienti onnistuu Kuva: Jari Härkönen ATA carnet n käyttö kattaa kaupalliset tavaranäytteet, ammatinharjoittamisvälineet ja näyttely- ja messutavarat. Käyttöskaala on varsin laaja jalokivistä ja testauslaitteista tietokoneisiin sekä soittimiin ja laitteistoihin, joita kiertueilla olevilla orkestereilla ja yhtyeillä on matkassa mukanaan. Tavallisia ATA canet lla vietäviä tavaroita ovat esimerkiksi lääketieteelliset laitteet, konepajateollisuuden koneet ja laitteet, taideteokset, tietokoneet, korjaus- ja huoltotarvikkeet, kuvauskalustot sekä turkikset ja vaatteet. ATA carnet n epätavallisempia käyttökohteita ovat muun muassa arvokkaat antiikkiesineet, harvinaiset jalokivet sekä erikoiset soittimet. Suomesta Venäjälle ATA carnet lla on viety eniten tavaroita nimikkeellä amma- 8

9 tinharjoittamisvälineet, toiseksi eniten messu- ja näyttelytavaroita ja vähäisessä määrin kaupallisia tavaranäytteitä. ATA carnet on todellisuudessa yksi ainoa asiakirja tullin kaikkia menettelyjä varten ja se on voimassa pääsääntöisesti yhden vuoden. Yhtä ja samaa asiakirjaa voi käyttää useamman kerran, kun matkaan lähtevät tavarat eli ATA carnet n tavaraluetteloon listatut tavarat pysyvät muuttumattomina. Tavarat palautetaan Venäjältä Suomeen tai johonkin muuhun EU-jäsenmaahan ATA carnet n voimassaoloaikana. ATA carnet in käyttäjä välttää kurssiriskit ATA carnet -tulliasiakirjaa käyttämällä vältetään väliaikaiset tullimaksut maahan tultaessa ja myös rahojen takaisin anominen, kun palataan matkalta. Suomesta lähtevät ATA carnet -tulliasiakirjat maksetaan kokonaisuudessaan aina euroissa, väliaikaisesti lähtevien tavaroiden kaupallinen arvo ilmoitetaan euroissa. Matkan aikana tulliviranomaisten ei kuulu vaatia lisämaksuja. Vaihtoehtoinen väliaikainen tullimenettelyhän edellyttää ulkomaisen tullin vaatimien verojen ja tullien maksamista. Jälleenviennin yhteydessä joudutaan usein täydentämään asiakirjoja, jotta rahojen palautuminen toteutuisi aikanaan. Palautussummat maksetaan kohdemaan valuutassa, ei euroissa, mistä aiheutuu myöhemmin valuutanvaihtokustannuksia. Lisäksi maksettavat tullit ja verot voivat maittain vaihdella paljonkin. Tavaraluettelo kannattaa kääntää venäjäksi ATA carnet -hakemuksen tekee aina tavaroiden haltija, mutta käyttäjänä voi olla haltijan edustaja tai valtakirjalla huolintaliike, kuljetusliike tai joku muu kolmas osapuoli. Sähköinen ATA carnet -hakemuslomake ( täytetään yleensä englanniksi, vain muutama maa voi edellyttää tavaraluettelon muulla kielellä. Venäjän tulli on ilmoittanut virallisiksi ATA carnet -kieliksi englannin ja ranskan, mutta käytännössä suositellaan tavaraluettelon kääntämistä myös venäjäksi. ATA carnet in saa kauppakamarista Suomessa kauppakamarit muuntavat yritykseltä tulevan hakemuksen ATA carnet n muotoon. Kauppakamarit antavat myös tarkempia ja yksityiskohtaisia neuvoja käytöstä ja kohdemaista. ATA carnet ta hakevan yrityksen on tarpeen tarkistaa esimerkiksi Suomalais-Venäläisestä kauppakamarista, Finpron Laivauskäsikirjasta tai EU:n markkinoillepääsy tietokannasta ( edellyttääkö esimerkiksi Venäjä tavaroille vienti- tai tuontilisenssin. Venäjälle ATA carnet ta käytettiin 90 kertaa vuonna Määrä laski edellisistä vuosista hieman, mikä heijastaa Venäjän kaupan yleistä kehitystä. Venäjällä 150 tullitoimipaikkaa hyväksyy ATA carnet in Venäjällä on 150 tullitoimipaikkaa, jotka käsittelevät ja hyväksyvät ATA carnet n väliaikaisessa tuonnissa. Näistä Suomen ja Venäjän rajalla olevia tullitoimipaikkoja ovat Vaalimaa-Torfjanovka, Nuijamaa-Brusnitshnoje, Niirala-Värtsilä, Imatra-Svetogorsk, Vartius-Lyttä, Kostamus, Salla ja Raja-Jooseppi-Lotta. Valitettavasti rautateitse Suomesta vietäville tavaroille ATA carnet ei käy. Venäjällä on käytössä ns. sisäinen passitus eli ATA carnet lla liikuttaessa on uudelle tullialueelle saavuttaessa käytävä myös tullissa. ATA carnet-järjestelmä on voimassa koko Venäjän tullialueella, lukuun ottamatta Venäjän ja Valko-Venäjän välisen tulliliiton ulkorajoja. Marja-Liisa Peltola osastopäällikkö Keskuskauppakamari Venäjä on ollut ATA carnet -maa jo vuodesta ATA carnet -järjestelmä on käytössä nykyisin 66 maassa, joissa tulliviranomaiset hyväksyvät ATA carnet n väliaikaisena maahantuontiasiakirjana luvulla luotuun verkostoon liittyy jatkuvasti uusia maita, tuoreimpina tulokkaina ovat Pakistan, Ukraina ja Montenegro. Verkosto tarjoaa valmiin pääsyreitin tärkeimmille markkinoille, yksinkertaistaa tullimenettelyjä ja alentaa kauppamenettelyihin liittyviä kuluja. Lisätietoja ATA carnet -järjestelmästä saa 9

10 Asiantuntijatutuksi Oppaamme Venäjän pykäläviidakossa Teksti ja kuva: Virpi Suoninen Suomalais-Venäläisen kauppakamarin Moskovan toimiston juristi Jelena Žuravleva auttaa yrityksiä selviytymään Venäjän lainsäädännön kiemuroista. M Jelenan tehtäviin kuuluvat kaikki juridiset palvelut, joita yritykset tarvitsevat Venäjän kaupassa ja etabloitumisprosessin kaikissa vaiheissa. Kun lainopilliset asiat hoitaa ammattilainen, yritys pääsee keskittymään olennaisimpaan, liiketoimintaansa. Tämä ei liene vähiten tärkeää juuri Venäjän markkinoilla. Kansainvälisyydestä Jelena kiinnostui opintojen aikana Valtiollisessa humanistisessa yliopistossa Moskovassa ja suoritti samaan aikaan juristin tutkinnon kanssa ylimääräisen Ulkomaankauppaministeriön bisnesenglannin tutkinnon. Diplomityön aiheeksi valikoitui edelleen hyvin ajankohtaiset aineettomien oikeuksien suojaamiskeinot Venäjällä. Lainsäädäntöä on viime vuosina pyritty kovasti uudistamaan ja ulkomaiset yritykset törmäävät näihin kysymyksiin koko ajan. Venäjä oli juuri liittynyt useisiin kansainvälisiin sopimuksiin, jotka velvoittavat tehostamaan immateriaalioikeuksien suojaa ja siksi aihe kiinnosti minua, kertoo Jelena. Käytännön kokemusta patenttien, tavaramerkkien ym. immateriaalioikeuksien suojaamisesta Jelena sai työskentelemällä Rospatentissa (Federatiivinen aineettoman omaisuuden, patenttien ja tavaramerkkien virasto) patenttiasiantuntijana sopimusasioista vastaavalla osastolla. Opin soveltamaan käytännössä sekä Venäjän lainsäädäntöä, erityisesti sopimuksia ja aineettomia oikeuksia koskevissa asioissa, että kansainvälistä lainsäädäntöä. Tein töitä useiden suurten ulkomaisten yritysten kanssa. Työhöni kuului esimerkiksi pitää huoli siitä, että sopimukset ja muut asiakirjat vastaavat kansainvälisten sopimusten vaatimuksia, muistelee Jelena. Kaikki tavaramerkkien, keksintöjen ym. oikeuksia ja niiden käyttöä koskevat yritysten väliset sopimukset on rekisteröitävä Rospatentissa. Vuodesta 2006 Jelena on vahvistanut SVKK:n rivejä Moskovan toimistolla. Työnkuvaan kuuluvat juridiset palvelupaketit kaikissa yritystoiminnan vaiheissa. Minuun otetaan yleensä yhteyttä jo siinä vaiheessa, kun aletaan suunnitella Venäjän toimintoja. Kerron minkälainen Venäjä on liiketoimintaympäristönä ja mitä asiakkaan tulee ottaa huomioon. Selvitän asiakkaan tarpeet, suunnittelen ja toteutan tarvittavat lainopilliset palvelut, kertoo Jelena. Jos yrityksellä ei ole omaa edustusta Venäjällä, apua tarvitaan yleensä neuvotteluissa ja sopimusten laatimisessa venäläisten kumppanien kanssa. Kun päätetään perustaa Venäjälle tytäryhtiö tai edustusto, eteen tulee monimutkaisempia kysymyksiä kuten mikä yhtiömuoto valitaan, kuinka omalle tavaramerkille saa suojan tai miten rekisteröidä domain-nimi. Yritystoiminnan käynnistyttyä vastassa on taas uusia kysymyksiä, esimerkiksi tällä hetkellä ajankohtainen on rajavastuuyhtiöiden uudelleenrekisteröinti. Ulkomaalaisten oleskeluun Venäjällä liittyvä lainsäädäntö ja työlupien hankkiminen kuuluu myös olennaisena osana palveluihin. Jelena käy myös Suomessa luennoimassa ja pitää jäsenistön ajan tasalla lainsäädännön muutoksista. Suomalaiset yritykset ovat Jelenan mukaan harkitsevaisia ja suunnittelevat tarkkaan toimintansa. Yritykset ovat valmistautuneet hyvin Venäjän markkinoille lähtöön ja suomalaiset noudattavat aina täsmällisesti annettuja sääntöjä, kehuu Jelena. Työskentely SVKK:ssa tuo juristin työnkuvaan kansainvälisyyttä. Yritysten tukeminen kahden maan välillä on ammatillisesti erittäin mielenkiintoista ja siksi tykkään tehdä töitä suomalaisten kanssa. Ja on aina mukava huomata miten oma työ auttaa yrityksiä toteuttamaan suunnitelmiaan. Vastuullisten työtehtävien vastapainoksi Jelena harrastaa vapaa-aikanaan liikuntaa ja kulttuuria eri muodoissa. Lapsena käyty taidekoulu on jättänyt kiinnostuksen taide- ja design-näyttelyihin. Vapaa-ajan ohjelmistoon kuuluvat myös baletti, teatteri ja kirjallisuus. Seuraavaksi vuorossa on kolmen suomalaisten taiteilijan näyttely Moskovan modernin taiteen biennaalin yhteydessä.! 10

11 Lakiuutisia Lue uusimmat uutiset nettisivuiltamme Hyväksytyt lait ja määräykset Medvedev lakkautti erityistalousalueviraston Presidentti Medvedev lakkautti Federatiivisen erityistalousalueviraston lokakuun alussa. Presidentti ei ole tyytyväinen erityistalousalueiden toimintaan. Talouskehitysministeri Elvira Nabiullina puolusti ministeriönsä alaisuudessa toimivien erityistalousalueiden ja niistä vastaavan viraston toimintaa muistuttamalla, että muiden maiden kokemusten perusteella erityistalousalueiden kehitys täyteen kukoistukseen vie 7 10 vuotta. Medvedevin mukaan Venäjällä ei kuitenkaan ole aikaa odotella, vaan kehitystä on jotenkin nopeutettava ja erityistalousalueiden hallintoa tehostettava. Erityistalousalueviraston toimivaltuudet siirretään talouskehitysministeriölle. Ministeriöön perustetaan uusi erityistalousalueosasto. Medevedevin ja Nabiullinan keskusteluissa nousi esille alueiden roolin vahvistaminen erityistalousalueiden kehityksessä. Tällä hetkellä erityistalousalueiden infrastruktuuri ja hallinto rahoitetaan täysin valtion budjetista. Alueiden haluttaisiin osallistuvan aktiivisemmin infrastruktuurin rakentamiseen. Jos aluehallinto investoi paikallisen erityistalousalueen infrastruktuurin rakentamiseen ja noudattaa kaikkia vaatimuksia, erityistalousalueen asema veroetuineen voitaisiin ulottaa koskemaan koko aluetta ja sinne investoivia yrityksiä. Vuodesta 2006 alkaen Venäjälle on perustettu kaksi teollis-tuotannollista, neljä uusiin teknologioihin keskittyvää ja seitsemän turismiin ja virkistyspalveluihin erikoistunutta erityistalousaluetta. Lisäksi satama-erityistalousalueista on järjestetty kilpailu, jonka pohjalta perustetaan vielä kolme erityistalousaluetta satamiin tai lentokentille. Erityistalousaluille on rekisteröitynyt yhteensä 207 yritystä. Erityistalousvirastossa on noin 200 työntekijää. /Vedomosti, Kremlin.ru/VS/ Yhtenäisen sosiaaliveron uudistus kaipaa hienosäätöä Rossiiskaja Gazeta-lehden mukaan yhtenäisen sosiaaliveron uudistus saattaa viivästyä. Kaikki muutokseen liittyvät alemman tason lakien ja normien muutokset ovat vielä tekemättä, mikä asiantuntijoiden mukaan saattaa aiheuttaa vaikeuksia ja viivästyksiä sosiaalimaksujen maksamisessa käytännössä vuoden alussa. Tällä hetkellä sovellettavaa yhtenäistä sosiaaliveroa muutetaan ensi vuoden alusta niin, että työnantaja maksaa eläke- ja vakuutusmaksut erikseen jokaiseen rahastoon yhden maksun sijaan. Uuden maksutavan toteutus vaatii käytännössä vielä noin 150 säädöksen ja määräyksen muuttamista. Vuoden 2011 alusta alkaen maksujen määrä nousee 34 %:iin nykyisestä 26 %:sta. Ankarimmin muutos kohtelee yrityksiä, jotka soveltavat yksinkertaistettua verotusmenettelyä, sillä niiden sosiaalimaksuprosentti on tällä hetkellä 14 %. Toisaalta muutosten myötä sosiaalimaksuja ei tarvitse maksaa sen jälkeen, kun työntekijän palkkakertymä vuoden alusta ylittää ruplaa (n ). /RG/ VS/ Valmisteilla olevat lait ja määräykset Energiansäästö aloitetaan lampuista ja valtion omista virastoista Venäjän duuma ja hallitus ovat jatkaneet energiansäästöä koskevan lain työstämistä. Lakiehdotuksen ensimmäinen versio sisälsi radikaaleja muutoksia, joita mm. energiantuottajat vastustivat. Duuman energiakomitean mukaan tämänhetkisellä versiolla, josta suurin osa suorista kielloista on poistettu, on edellytykset tulla hyväksytyksi seuraavassa käsittelyssä. Ainoa lakiehdotukseen jätetty kielto koskee yli 100 W:n tehoisten hehkulamppujen myynnin kieltämistä vuodesta 2011 alkaen. Suurin osa lakiehdotuksen sisältämistä vaatimuksista energiansäästöstä koskee lähinnä valtion omia virastoja ja laitoksia. Budjettirahoitteiset toimijat velvoitetaan lailla vähentämään energiankulutustaan 15 % viiden vuoden kuluessa. Voimassaoleva energiansäästöä koskeva laki vuodelta 1996 sisältää lähinnä suosituksia. Presidentin avustajan Arkadi Dvorkovitšin mukaan lakiin aiotaan sisällyttää vaatimus kaikkien talojen varustamisesta sähkö-, kaasu- ja vesimittareilla. Federaation toimielinten, paikallishallinnon ja yritysten hallussa olevat tilat ja rakennukset olisi varustettava mittareilla vuoden 2011 alkuun mennessä. Kotitaloudet saisivat vuoden enemmän siirtymäaikaa. Samalla hinnoittelujärjestelmää kehitetään joustavammaksi, jotta yritykset ja kotitaloudet voisivat valita tarpeisiinsa sopivan hinnoittelujärjestelmän. Energiansäästö on lakiehdotuksen lisäksi muutenkin näkynyt otsikoissa syksyn aikana. Esimerkiksi Moskovan kaupunki aikoo säästää miljardi ruplaa vuodessa ottamalla käyttöön energiansäästölamput. Pormestari Juri Luzhkov antoi määräyksen, jonka mukaan palaneiden hehkulamppujen tilalle kaupungin virastoissa, laitoksissa, kouluissa ym. vaihdetaan tästä lähtien vain energiansäästölamppuja. Kaupungin energiataloudesta vastaavan johtajan Evgeni Skljarovin laskujen mukaan kaupunki voi alentaa energiamenojaan lamppujen vaihdon myötä yli miljardi ruplaa vuodessa. Luzhkovin määräyksestä hyötyvät myös paikalliset energiansäästölamppujen valmistajat. Toistaiseksi missään Venäjällä energiansäästölamppujen hävittäminen asianmukaisesti ei ole mahdollista, mutta Moskovan ympäristöviranomaiset ovat luvanneet viedä asian pikaisesti kaupunginhallituksen käsittelyyn. Lamppujen lisäksi huomioita on kiinnitetty energiansäästön tuotannossa. Talouskehitysministeri Elvira Nabiullina ilmoitti syyskuun lopussa, että ministeriö valmistelee verohelpotuksia energiatehokkaille tuotantomenetelmille. Nabiullinan mukaan tuotantolaitos, jossa otetaan käyttöön uusia energiatehokkaita koneita tai laitteita vapautettaisiin omaisuusverosta vuodeksi. Omaisuusvero on alueellinen vero, jonka taso on aluehallintojen päätettävissä. Veroprosentti ei kuitenkaan saa ylittää 2,2 %. /RG/VS/ /RG/ VS/ /Kommersant/VS/ / Ria-Novosti/VS/ Arbitraatiotuomioistuimissa ruuhkaa Venäjän arbitraatiotuomioistuinjärjestelmän sisälle suunnitellaan perustettavaksi erityistuomioistuimia vero-, yritys-, ja saatavien perintää koskeville asioille. Korkeimman arbitraatio-oikeuden johtajan Anton Ivanovin mukaan samalla saatetaan ottaa käyttöön yksinkertaistettu käsittely esim. alle ruplan veroriidoille. Yksinkertaistetun menettelyn päätöksestä ei olisi valitusoikeutta ylempään oikeusasteeseen. Arbitraatio-oikeuksissa käsiteltävien veroriitojen määrä on kasvanut puolitoistakertaiseksi alkuvuoden aikana. Käsiteltävien asioiden määrä on kas- 11

12 Lakiuutisia Lue uusimmat uutiset nettisivuiltamme vanut huomattavasti erityisesti alueilla, joilla on paljon teollisuutta ja käsittelyajat saattavat venyä. Ivanovin mukaan ongelmallista arbitraatiotuomioistuinten kannalta on se, että tuomioistuinkäsittelyn kustannukset ovat niin pienet, ettei yrityksillä ole kannustinta yrittää ratkaista riitojaan muulla tavoin tuomioistuinten ulkopuolella. /RBK/VS/ Keskustelu kaupan alan laista ei laannu Kaupan alan lakiesityksiin toista käsittelyä varten tehdyistä muutoksista käydään vilkasta keskustelua duumassa. Rossijskaja Gazeta-lehden mukaan lakiehdotukseen on tehty yli 250 muutosta ensimmäisen käsittelyn jälkeen. Kiivainta keskustelua on herättänyt lakiehdotuksen 16. pykälä, jossa määritellään vähittäiskauppaketjun määräävä markkinaasema. Määräävässä asemassa olisi ehdotuksen mukaan kauppaketju, jonka liikevaihto ylittää miljardi ruplaa ja jonka osuus elintarvikkeiden kokonaismyynnistä kaupungin tai kunnan alueella ylittää 25 %. Kriteerit täyttävä kauppaketju menettäisi oikeuden hankkia lisää liiketilaa. Vähittäiskauppiaat ovat vastustaneet voimakkaasti kyseisen pykälän asettamia rajoja, koska ne rajoittaisivat myös tervettä kilpailua. Pykälän voimaantuloa on myös ehdotettu lykättäväksi, sillä määräävää asemaa ei tällä hetkellä pystyttäisi laskemaan, koska kriteereiden edellyttämistä luvuista ei kunta- tai kaupunkitasolla ole virallisia tilastoja. Toinen kiistanalainen kysymys koskee valtiovallan oikeutta puuttua elintarvikkeiden hintojen nousuun. Ehdotukseen sisältyy esimerkiksi pykälä, jonka nojalla valtio voi rajoittaa elintarvikkeiden hintoja esimerkiksi tilanteessa, jossa tietyn tuotteen hinta tietyllä alueella nousee kuukaudessa kaksinkertaiseksi. Hinnan nousua rajoittavat toimet olisivat voimassa korkeintaan 90 päivää. Duuman on tarkoitus käsitellä lakiesitystä toisen kerran marraskuun aikana, jotta se voisi astua voimaan jo ensi vuoden alusta. Eri arvioiden mukaan kauppaketjujen osuus elintarvikkeiden kokonaismyynnistä Venäjällä vaihtelee 15 % 30 % välillä. Suurissa kaupungeissa osuus on kuitenkin paljon suurempi ja siksi ehdotus on herättänyt suurta huomiota. Esimerkkinä käytetään usein Pietaria, jossa kauppaketjujen osuus elintarvikemarkkinoista on 80 %. /RG/VS/ Yleistä lainsäädännöstä Erimielisyydet veroista lisääntyvät Riitojen määrä isojen yritysten ja veroviranomaisten välillä on kasvussa. Ernst & Youngin analyytikoiden vuosittain tekemään tutkimukseen osallistui 55 suurta venäläistä ja ulkomaista yritystä. Viime vuonna 56 % yrityksistä ilmoitti, että niillä on erimielisyyksiä veroviranomaisten kanssa, tänä vuonna veroista on kiistelty 72 % yrityksistä. Analyytikoiden mukaan erimielisyyksien lisääntyminen johtuu paljolti Federatiivisen veroviraston yrityksistä pysyä sille annetuissa verojen keruutavoitteissa, samalla kun yritysten verotettavat tulot vähenevät. Veroviranomaisten toiminnasta löytyi myös yritysten kannalta positiivisia kehityssuuntia. Yrityksissä paikan päällä tehtävät verotarkastukset ovat vähentyneet. Alv-palautusten maksuaika on lyhentynyt 12 kuukaudesta 3 4 kuukauteen tänä vuonna. Kiistanalaisin vero on edelleen arvonlisävero. Yhä enemmän erimielisyyksiä aiheuttaa voittovero, joka vuoden alussa laskettiin 20 %:iin. Tuomioistuimet päätyivät 89 % veroriidoista tutkimukseen osallistuneiden yritysten puolelle, kun vastaava luku kaikkien veronmaksajien kohdalla on 68 %. Vuoden alusta lähtien veroviranomaisten verotuspäätökseen tyytymättömien yritysten on ennen kanteen nostamista tuomioistuimessa, pitänyt tehdä valitus ylemmälle veroviranomaistaholle. Analyytikoiden mukaan uudistus ei käytännössä toimi. Summat, joista yleensä kiistellään, ovat suuruutensa vuoksi yleensä jo saaneet ylemmän veroviranomaisen hyväksynnän, eikä niihin sen vuoksi juuri puututa. Uudistus on vain pidentänyt veroriitojen kokonaiskäsittelyaikoja. /Kommersant/ VS/ Rajavastuuyhtiöt huolissaan uudelleenrekisteröinnistä myöhästymisestä Federatiivisen veroviraston varajohtaja Nikolai Melnikov selventää rajavastuuyhtiölain muutosten edellyttämän uudelleenrekisteröinnin määräaikoja tai pikemmin niiden noudattamatta jättämisen seuraamuksia Rossijskaja Gazetan haastattelussa. Rajavastuuyhtiöiden uudelleenrekisteröinnin määräaika umpeutuu 1. tammikuuta Yritysten edustajat ovat olleet epätietoisia ja huolissaan siitä mitä niille ja niiden toiminnalle tapahtuu, jos perustamisasiakirjoja ei ehditä rekisteröidä uusien vaatimusten mukaisesti. Monissa rajavastuuyhtiössä ollaan siinä käsityksessä, että yhtiö suljetaan lähes saman tien eikä toimintaa voi jatkaa. Jos yritys ei ole ehtinyt hoitaa rekisteröintiään määräajan puitteissa, se ei automaattisesti tarkoita sitä, että se poistettaisiin kaupparekisteristä eikä liiketoimintaa voisi enää harjoittaa, selventää Melnikov. Yritysten vanhat perustamisasiakirjat ovat voimassa siltä osin kun ne eivät ole ristiriidassa uuden lain kanssa. Verovirasto rekisteröi yrityksiä vielä määräajan umpeutumisen jälkeen, lupaa Melnikov. Rossijskaja Gazetan mukaan rajavastuuyhtiöiden edustajia ovat huolestuttaneet pankkien lähettämät tiedotteet. Pankit ilmoittavat, että operaatiot yhtiöiden tileillä lopetetaan tammikuun 1. päivän jälkeen, elleivät yhtiöt ole hoitaneet uudelleenrekisteröintiä. Verovirasto on pyytänyt Venäjän keskuspankkia informoimaan muita pankkeja siitä, ettei yhtiöiden pankkitoimintoja tarvitse keskeyttää, vaikka ne eivät olisi ehtineet uudelleenrekisteröityä. Verovirasto on Melnikovin mukaan seurannut uudelleenrekisteröimispalveluja tarjoavien yritysten toimintaa. Palvelujen hinnat nousevat koko ajan määräajan lähestyessä. Yritysten huolestuneisuus johtuu osaltaan siitä, että nämä välikäsinä toimivat yritykset antavat väärän kuvan siitä, mitä tapahtuu, jos perustamisasiakirjat eivät vuodenvaihteen jälkeen ole lain edellyttämässä muodossa. Niihin uhkakuviin ei kannata luottaa, mitään katastrofaalista ei tapahdu, rauhoittelee Melnikov. Tällä hetkellä suurin ongelma ovat pitkät jonot verotoimistoissa, varsinkin Moskovan ja Pietarin alueilla, jonne on rekisteröinyt suuri määrä yrityksiä. Vaikka määräajan ylittäminen ei aiheuttaisi vakavia seuraamuksia, Melnikov ei kehota jättämään rekisteröintiä viime tippaan. Mikäli yritys on selvitystilassa tai käy läpi uudelleenjärjestelyä, veroviranomaiset eivät vaadi uudelleenrekisteröinnin tekemistä. Toisaalta, jos yhtiöstä ollaan esim. myymässä osuutta, uudelleenrekisteröinnin hoitaminen on ehdottoman tärkeää. Syyskuun loppuun mennessä 2 % rajavastuuyhtiöistä oli rekisteröinyt uusien vaatimusten mukaisesti. /RG/VS/

13 Juristi Petri Kekki, SVKK, Helsinki JURISTINpalsta Pk-yritystoiminta Venäjällä Venäjällä pk-yritystoimintaa voi harjoittaa erillisen oikeushenkilön tai yrityksen muodossa sekä myös kaikkein pienintä eli yhden henkilön harjoittamaa liiketoimintaa, rekisteröitynä elinkeinonharjoittajana. Yksityinen elinkeinonharjoittaja ja rekisteröityminen Yksityisen elinkeinonharjoittajan asemaa säätelee Venäjällä siviilikoodeksi sekä verokoodeksi. Siviilikoodeksin 23 artiklan mukaan kansalaisilla on oikeus harjoittaa yrittäjätoimintaa ilman erillisen oikeushenkilön (kuten osakeyhtiön) perustamista. Oikeus tällaisen toiminnan käytännön harjoittamiseen alkaa siitä, kun yrittäjä on rekisteröitynyt kaupparekisteriin yksityiseksi elinkeinonharjoittajaksi. Elinkeinonharjoittajan toimintaan sovelletaan soveltuvin osin juridisia henkilöitä koskevia siviilikoodeksin määräyksiä. Jos yrittäjä toimii ilman rekisteröintiä, hän ei voi vedota sopimussuhteissaan pätemättömyysperusteena siihen, ettei rekisteröintiä ole suoritettu. Tuomioistuin voi myös soveltaa siviililain velvoitteita yrittäjään riippumatta siitä, onko tämä rekisteröitynyt asianmukaisesti vai ei. Rekisteröimisen laiminlyönnistä on säädetty myös hallinnollinen sakkorangaistus. Eli lainsäädännöllisesti on estetty mahdollisuudet vetäytyä yrittäjän sopimusvastuusta vetoamalla rekisteröimisen laiminlyöntiin. Yksityinen elinkeinonharjoittaja vastaa sitoumuksistaan kaikella omaisuudellaan. sa. Lain mukaan mikroyrityksenä pidetään yritystä jonka henkilöstömäärä edellisen kalenterivuoden aikana on enintään 15 henkeä, pienyrityksen henkilöstö voi vaihdella välillä ja keskisuuren yrityksen henkilöstö välillä Pienyrityksessä saa olla enintään 25 % sellaisten oikeushenkilöiden omistusta, joita ei voi pitää pkt-yrityksinä tämän lain määrittelemin tavoin. Tällaisen oikeushenkilön yksittäinen sijoitus saa olla enintään 25 % tämän lain tarkoittaman pk-yrityksen yhtiöpääomasta. Tämä rajoitus ei lain mukaan koske erityyppisiä osakesijoitusrahastoja. Myyntikate edelliseltä vuodelta ei mikroyrityksessä saa ylittää 60 miljoonaa ruplaa, pienyrityksessä 400 miljoonaa ruplaa eikä keskisuuressa yrityksessä miljardia ruplaa. Yksinkertaistettu veromenettely Venäjän verokoodeksin mukaan tietyt kriteerit omaavat yritykset ja yksityiseksi elinkeinonharjoittajaksi rekisteröityneet henkilöt voivat siirtyä yksinkertaistettuun verotusmenettelyyn. Laissa on luetteloitu ne edellytykset, joiden vallitessa yritys tai yksityinen elinkeinonharjoittaja voi päästä menettelyn piiriin. Muun muassa seuraavat ehdot tulee täyttää: 9 kuukauden tulos hakemuksen jättämisvuodelta määriteltynä verokoodeksin 248 artiklan perusteella, ei saa ylittää 15 miljoonaa ruplaa. Mikäli yrityksen käyttöomaisuuden jäännösarvo lisättynä yrityksen kirjanpidollisella goodwill-arvolla ylittää 100 miljoonaa ruplaa, muodostaa tämä esteen päästä yksinkertaistettuun verotusmenettelyyn. Yksinkertaistetun menettelyn ulkopuolelle on rajattu kaikki ne oikeushenkilöt joilla on sivutoimipisteitä tai edustustoja. Oikeushenkilöllä ei myöskään saa olla ulkopuolista toisen organisaation omistusta yli 25 %. Eli jos Pk-yrityksen määritelmä Venäjällä Venäjällä pk-sektori määritellään muun muassa voimaan tulleessa laissa nro 209-FZ Pienen ja keskisuuren yrittäjyyden kehityksestä Venäjän Federaatiossuomalainen emoyhtiö omistaa venäläisestä tytäryhtiöstään yli 25 % yksinkertaistettuun verotusmenettelyyn siirtyminen ei ole mahdollista. Yritys, jonka keskimääräinen työntekijämäärä per kvartaali ylittää sata henkeä, ei voi myöskään siirtyä yksinkertaistettuun verotusmenettelyyn. Nämä vero-oikeudesta löytyvät määritelmät raamittavat osaltaan PK-yritystoiminnan käsitettä Venäjällä. Venäläisessä vero-oikeudellisessa kirjallisuudessa on katsottu, että yksinkertaistettu verotusmenettely on nimenomaan tarkoitettu keventämään pienimuotoisemman yritystoiminnan verotusmenettelystä aiheutuvaa taakkaa. Edelleen on katsottu, että kevyemmän verorakenteen muodostaminen markkinataloutta kehitettäessä on tärkeää siinä mielessä, että se lisää osaltaan pienimuotoisempaa yritystoimintaa. Yleensä pk-sektorin yritystoiminta luo valtiolle riittävän yritysverotuksen veropohjan. Huomiota on venäläisten asiantuntijoiden taholta kiinnitetty myös siihen, että pk-sektorin toimijoilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia verosuunnitteluun siinä määrin kuin suuremmilla yrityksillä ja siksi on pienimuotoisemmalle yritystoiminnalle luotava yksinkertaisempia verojärjestelmiä. 13

14 VenäjäNtalous Venäjän talouskatsaus Teksti: Maisa Moijanen Venäjän taloudessa näkyy positiivisia merkkejä, mutta toistaiseksi vain väläyksittäin. Vielä kasvusuunta ei ole ollut yhtenäistä. Kesällä reaalitalous kasvoi edellisiin kuukausiin verrattuna, elokuussa kasvu pysähtyi, mutta syyskuussa kasvu käynnistyi uudelleen. Tällä hetkellä reaalitalouden pudotuksen toivotaan pysähtyneen ja odotetaan varovaista yhtenäisempää kasvua. Kasvava työttömyys ja kuluttajien varovaisuus vaikuttaa kuitenkin vielä pitkään koko talouteen. Maailmanpankki ennustaa vuonna 2010 Venäjän talouskasvuksi 2,5 % ja EBRD 3 % kasvua. Oheisessa taulukossa EIU ennustaa kasvuksi 2,5 % ja BMI 2 %. Tänä vuonna Venäjän BKT:n arvioidaan kuitenkin kokonaisuudessaan putoavan noin 8 % vuoteen 2008 verrattuna. Huolimatta siitä, että Venäjän teollisuustuotanto kasvoi syyskuussa 2009 heinäkuuhun 2009 verrattuna 5,1 %, niin edellisvuoden tammi-syyskuuhun verrattuna teollisuustuotanto vuoden 2009 tammi-syyskuussa on pudonnut 13,5 %. Suurinta pudotus on ollut koneiden ja laitteiden valmistuksessa, joka on supistunut noin 33 %. Sekä kulutusettä investointihyödykkeiden kysyntä on pudonnut. Kiinteät investoinnit olivat tammi-elokuussa vain 81,1 % edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Investointien jyrkkä supistuminen vaikeuttaa vielä pitkään talouden nousua uudelle kasvuuralle. Toisaalta inflaation vuositaso-odotusten supistuminen 11 % -tasolle on antanut keskuspankille mahdollisuuden löysätä rahapolitiikkaansa ja laskea keskeisen ohjauskorkonsa 9,5 %:iin. Myös yritysten pitkäaikaisten investointilainojen saantia valtioomisteisilta liikepankeilta on pyritty tukemaan korkopolitiikalla. Parhaille asiakkaille on lupailtu lainaa jopa 10,5 % vuosikorolla eli alle inflaatiotason. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten lainansaantia pyritään helpottamaan valtion tukitoimin. Pk-sektorilta odotetaan paljon myös innovaatiopolitiikan toteuttajana. Vähittäiskaupan liikevaihto supistui tammi-elokuussa 4,7 % ja palvelujen myynti väestölle 3,5 %. Elintarvikkeiden myynti putosi 2,4 % ja kulutustavaroiden 6,9 %. Henkilöautojen myynnin romahtamisella on ollut suuri vaikutus kulutustavaroiden myynnin supistumiseen. Tilanteen odotetaan huonontuvan edelleen työttömyyslukujen noustessa. Työttömyyslukujen arvioidaan nousevan vuoden loppuun mennessä syyskuun 8,6 %:sta 9,3 %:iin eli 6,8 miljoonaan henkilöön. Vuonna 2008 työttömien määrä oli 4,5 miljoonaa. Aktiivisen työväestön lukumääräksi Venäjällä arvioidaan n. 70 miljoonaa. Kesän mittaan on useita isoja yrityksiä pelastettu konkurssilta erilaisilla omistusjärjestelyillä. Muun muassa autojen myynnin romahtaminen on vaikuttanut myös venäläisten autotehtaiden toiminnan kannattavuuteen. AutoVazin rajuista irtisanomisista ensi vuoden alusta on jo tehty päätös. Huolimatta talouden jyrkästä putoamisesta väestön reaalipalkkataso on supistunut 3,3 % ja reaalitulot vain 0,7 %. Vuoden loppuun mennessä minimitoimeentulotason alapuolella elävien määrän arvioidaan kuitenkin nousevan 14 %:iin. Vuonna 2008 osuus oli 13 %. Toisaalta yritysten palkanmaksurästit ovat alkaneet syksyn mittaan supistua, mikä ennakoi yritysten likviditeettitilanteen paranemista. Suurimmillaan palkkarästit olivat toukokuussa Venäjän hallitus ei ole käyttänyt kaikkia tälle vuodelle varattuja kriisirahastojaan. Osa niistä siirretään ensivuodelle budjettivajeen paikkaamiseen. Tämän vuoden budjettivajeen arvioitiin pitkään nousevan jopa 8 %:iin BKT:stä. Maailmanmarkkinoiden nouseva öljynhinta on kuitenkin parantanut budjettitilannetta ja vaje jäänee 7,4 %:iin. Ensi vuoden budjettivajeen paikkaamiseksi Venäjän hallitus on myös keskustellut ulkomaisen lainan ottamisesta ja muutamien valtio-omisteisten yhtiöitten myynnistä tai valtion liikelaitosten yhtiöittämisestä ja osuuksien myynnistä ulkopuolisille tahoille. Talousministeriön myyntilistalla on muun muassa 13,1 % Rosgosstrahin osakkeista, 20 % Sovkomflotin osakkeista, Rosagrolizingin omistusta sekä tarkemmin määrittelemättömien lentokenttien ja satamien omistusta. Omistustensa myynnillä valtio pyrkii myös pienentämään osuuttaan taloudessa, joka on kasvanut kriisipakettien myötä. Tällä hetkellä valtion arvioidaan kontrolloivan omistuksillaan jo 50 % taloudesta. Syksyn mittaan on politiikan sektorilla käyty spekulaatiota seuraavien presidentin vaalien (vuoden 2012) ehdokkaista. Istuva presidentti Medvedev aikoo haastaa pääministeri Putinin, joka on ilmaissut valmiutensa asettua ehdokkaaksi seuraavissa vaaleissa. Presidentti Medvedev ajaa voimakkaasti yhteiskunnan modernisaatioideaa ja peräänkuuluttaa kansalaisten omaa vastuunkantoa Putinin ylhäältä säädellyn demokratian sijaan. Venäjän pienet oppositiopuolueet pitävät kuitenkin molempia leimallisesti Yhtenäinen Venäjä-puolueen edustajina eivätkä toistaiseksi ole antaneet tukeaan eivät Putinille eivätkä haastajalle, Medvedeville. Oppositio on lanseerannut uuden termin kuvaamaan Venäjän demokratiaa tandemokratia. On siis myös mahdollista, että Medvedevin ulostulo omalla linjalla juuri ennen alkusyksyn 2009 aluetason vaaleja, oli taktiikkaa, jolla kalastettiin kriisin aikana syntynyttä tyytymättömyyttä Yhtenäinen Venäjä-puolueen kannatuksen taakse. Mutta duuman- ja presidentinvaaleihin on vielä aikaa ja tunnetusti Venäjän politiikka on yllätyksiä täynnä.! 14

15 Alla oleva ennustetaulukossa Ennusteita Venäjän talouden kehityksestä EIU:n ennuste on lokakuulta ja BMI:n ennuste syyskuulta (Vuositasolla hinnat käypinä hintoina, ellei toisin mainittu. * ennuste) Tunnusluku Lähde * 2010* 2011* 2012* 2013* 2014* BKT mrd. USD (päivän vaihtokurssi) BMI 1 671, , , , , ,1 EIU BKT/henk. USD (päivän vaihtokurssi) BMI EIU BKT:n kasvu-% vrt. ed. vuoteen BMI 5,6-7,8 2,0 3,2 4,2 4,9 (reaali kasvu) EIU 5,6-7,4 2,5 4,0 4,5 4,5 4,4 Teollisuustuot. Kasvu-% ed. vuot. BMI -10,3-5,0 4,0 5,0 4,5 4,0 EIU 3,5-9,0 2,0 4,0 4,2 4,3 4,5 Inflaatio % (kuluttajahin. keskimr. BMI 14,1 11,7 10,0 9,0 7,3 6,3 muutos ed.vuoteen) EIU 14,1 11,9 8,6 8,2 7,5 6,7 6,2 Työttömyys % BMI 7,7 14,0 13,0 10,0 9,0 8,0 EIU 6,4 8,6 8,4 7,7 6,8 6,1 5,8 Budjetin yli-/alijäämä (% BKT:stä) BMI 4,1-9,4-6,7-4,3-1,9-0,2 EIU 3,8-7,7-6,0-5,5-4,1-3,6-3,1 Kiinteät brutto-investoinnit BMI (% BKT:stä) EIU 21,9 20,0 19,2 19,4 19,4 20,0 20,7 Kiinteät bruttoinves toinnit mrd. $ EIU Julkinen kulutus mrd.usd EIU Yksityinen kulutus mrd USD BMI EIU Raakaöljyn hinta (Brent USD/b) BMI 96,99 56,0 61,0 67,0 72,0 72,0 EIU 97,7 62,0 74,0 67,0 80,0 82,5 89,5 Raakaöljyn tuotanto milj.tn EIU milj.t Vienti ( fob mrd USD) BMI 469,0 267,33 294,06 346,99 402,51 442,76 EIU 471,6 295,6 332,4 342,2 392,9 425,1 466,1 Tuonti (fob, mrd USD) BMI 292,5 175,5 184,28 217,44 243,54 272,76 EIU 291,9 196,8 218,4 232,9 260,7 291,1 326,4 Vaihtokurssi RUR/USD keskikurssi BMI 24,86 30,20 30,75 29,25 27,00 26,00 EIU 24,9 32,0 31,5 31,5 31,3 31,2 31,5 Vaihtokurssi RUR/ keskikurssi BMI EIU 36,5 43,6 43,7 44,6 45,3 46,1 47,7 Ulkomainen velka (% BKT:stä, BMI kauden lopussa) EIU 24,3 28,2 25,9 25,3 23,7 22,4 21,3 Venäjän ulkoinen velka mrd USD BMI EIU 407,2 369,2 389,0 418,1 448,1 476,4 505,4 Vaihtotase mrd USD BMI 98,80 31,29 24,70 45,63 60,27 66,99 EIU 102,4 42,1 45,5 37,1 57,1 60,0 63,5 Valuuttavaranto pl. kulta (mrd.usd) BMI 438,2 328,65 312,22 343,44 394,96 442,35 Lähteet: BMI, EIU, ME, MTP, GKS, IEPP, Vlast, Ekspert, Itogi, Dengi, SVKK:n nettiuutiset SVKK ei ota kantaa taulukossa esitettyjen ennustajien käyttämien metodien keskinäiseen vertailukelpoisuuteen. Mukaan otetut luvut on esitetty eri lähteissä muodollisesti yhtenevinä. 15

16 TALOUSuutisia Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme Rostehnologia uusiksi Talouskehitysministeri Elvira Nabiullina johtaa Rostehnologian Akehitysstrategiaa. Apunaan hänellä on 15 hengen työryhmä, johon kuuluu seitsemän virkamiestä talousministeriöstä, presidentin hallinnosta ja puolustusministeriöstä. Näiden lisäksi työryhmässä on kaksi Rostehnologian edustajaa sekä viisi puolueetonta jäsentä eri tutkimuslaitoksista ja organisaatioista: Sergei Gurniev, REŠ:n rehtori, ANH:n rehtori Vladimir Mau, TPP:n investointipoltiikkakomitean johtaja Anton Danilov-Daniljan, VrAVT:n vararehtori Pavel Kadotšnikov ja MvATs:n pääjohtaja Aleksei Ponomaev. Nabiullinan työryhmällä voi parhaimmillaan olla erittäin suuri vaikutusvalta. Työryhmän päätökset ovat kuitenkin vain suositusluonteisia. Kaikki työryhmän jäsenet eivät haluaisi tyytyä tähän vaan haluaisivat suurempia oikeuksia korporaation strategisten päätösten valmisteluun. Erimielisyys kiteytyy kysymykseen koskeeko työryhmän toiminta Rostehnologian itsensä strategista uudistumista vai Rostehnologian koko toiminta-alaan kohdistuvaa strategiaa. /Vedomosti/ MM, Hallitus ja liike-elämän edustajat pyöreän pöydän neuvotteluissa Venäjän 1. varapääministeri Igor Šuvalov kutsui liike-elämän Aedustajia keskustelemaan tavoista, jolla Venäjän taloutta modernisoidaan. Keskusteluun osallistui edustajia RSPP:stä (Teollisuuden ja yrittäjien liitto), TPP:stä (kauppa-ja teollisuuskamari), Oporasta (pienten ja keskisuurten yritysten liitto) sekä Delovoi Rossii-liitosta (liike-elämää edustava liitto). Ajatus talouden modernisoinnista nousi voimakkaasti esiin presidentti Medvedevin alkusyksystä pitämässä puheessa. Pyöreän pöydän keskustelun tarkoituksena oli kuunnella liike-elämän edustajien ideoita talouden modernisoinnista taustatiedoksi presidentin valmistautuessa marraskuun federaationeuvostossa pidettävään vuosittaiseen linjapuheeseensa. Puheen keskeinen teema tullee olemaan modernisaatio. Oporan presidentti Sergei Borisov kertoi organisaationsa tehneen jo esityksen, joka mahdollistaisi pienyritysten perustamisen yliopistojen yhteyteen. Delovoi Rossiin asiantuntijaneuvoston johtaja Anton Danilov-Daniljan totesi myös innovaatioiden tukemisen olevan elintärkeää liike-elämälle. Alfa-groupin hallituksen jäsen Mihail Fridman sai presidentiltä pyynnön valmistella analyysi siitä miten kriisistä siirrytään kasvun vaiheeseen suuryritysten näkökulmasta tarkasteltuna. Presidentin syyskuussa kirjoittaman julkisen vetoomuksen Rossija vperiod (Venäjä eteenpäin) seurauksena hän on saanut jo yli kansalaisehdotusta, joista suuri osa käsittelee taloutta. /Vedomosti/MM, Valtio kontrolloi 50 % taloudesta Venäjän finanssiministeri Kudrinin mukaan Venäjän valtio kont- lähes 50 % maan taloudesta. Tilanteesta pyritään eroon Arolloi lähimpien viiden vuoden aikana. Konkreettisten valtio-omisteisten yritysten myynnistä Kudrin on varovainen kommenteissaan. Rosneftistä hän tyytyy toteamaan, että keskusteluja käydään parhaillaan, päätöksiä ei ole tehty. Vaikka yhtiöstä myytäisiin vähemmistöosuus, nyt ei ole paras aika myydä omaisuutta. Massiivinen valtion omaisuuden yksityistäminen ei välttämättä ala ensi vuonna. Ehkä jotain voidaan myydä jo ensi vuonna ja jotain vasta 2 3 vuoden kuluttua, hän toteaa. Parhaimmat palat on jo yksityistetty ja loput kuuluvat joko strategisten yritysten listalle tai eivät kiinnosta investoijia. Kriisitoimenpiteet ovat kuluttaneet valtion rahakirstun varoja vuoteen 2010 mennessä reservirahaston varat on kulutettu ja vuoteen 2013 mennessä kansallisen hyvinvointirahaston varat loppuvat ja hallitus joutuu miettimään mistä löytää uusia rahoituslähteitä. Yksi lähde voi olla valtion omaisuuden yksityistäminen. Pääministerin pressitilaisuudessa alkuviikosta tuli esiin suunnitelmat noin 250 valtion liikelaitoksen yksityistämisestä. Samoin strategisten yritysten listalta otetaan hallituksen päätöksellä yrityksiä yksityistettäväksi. Myyntiin laitetaan myös osakkeita 462 osakeyhtiöstä, joissa valtiolla on omistusta. Kriteereitä ovat mm. yrityksen taloudellisen tilanteen heikkeneminen, valtion osuus, joka ei anna riittävää päätösvaltaa yhtiössä, markkinoiden kiinnostus osakkeita kohtaan. Igor Šuvalovin, 1. varapääministerin arvion mukaan lähes yritystä saatetaan yhtiöittää ja myydä. Tänä vuonna hänen mukaansa myyntiin saattaa tulla 20 % Sovkomflotin (öljytuotteita kuljettava laivayhtiö) osakkeista. /Interfax/MM, Ulkomaisille investoijille tarjottu valtion omaisuutta A Kommersant-lehti kertoo Venäjän 1.varapääministeri Igor Šuvalovin jo alkaneen esitellä yksityistettäviä kohteita potentiaalisille ulkomaisille investoijille mm. Singaporen hallitukselle. Yksityistettävien kohteiden listaa ei toistaiseksi ole annettu julkisuuteen. Vuoden 2010 budjettiin arvioitiin alunperin tuloja yksityistettävistä kohteista vain seitsemän mrd ruplaa. Nyt summa on kymmenkertaistumassa, toteaa talousministeri Elvira Nabiullina. Suurin yksityistämisaalto ajoittuu kuitenkin myöhemmäksi. Valtion kontrolloiva osuus taloudessa, joka on nyt n. 50 %, tullaan pudottamaan kriisiä edeltävälle tasolle %:iin, mutta se vaatii vähintään viisi vuotta, arvioi finanssiministeri Aleksei Kudrin. Talousministeri Elvira Nabiullinan mukaan vuoden 2010 yksityistämislistalla ei ole valtion osakkeita sellaisista yrityksistä kuin Sberbank, VTB, RŽD, Aeroflot, Rosneft ja Gazpromneft. Sen sijaan listalla on 13,1 % Rosgosstrahin osakkeista, 20 % Sovkomflotin osakkeista, Rosagrolizingin omistusta, määrittelemättömien lentokenttien ja satamien omistus. Vuoden loppuun mennessä saatetaan julistaa 16

17 tarjouskilpailu Šeremetevon lentokentän yhteisomistuksesta, arvioi Nabiullina. /Kommersant/MM, Medvedev kritiikin kohteena Venäjän mediassa viime viikkoina julkaistut puheenvuorot pre- Medvedevin julkisia puheenvuoroja vastaan osoittavat, Asidentti että Medvedevin pyrkimykset haastaa pääministeri Putin seuraavissa presidentin vaaleissa eivät, ainakaan vielä, saa tukea Venäjän pieniltä oppositiovoimilta. Medevedev on leimallisesti Yhtenäinen Venäjä-puolueen edustaja oppositiovoimien silmissä. Eikä tilannetta suinkaan helpottanut opposition taholta kyseenalaistetut aluevaalien tulokset. Oikeistovoimien koalitiota aikanaan edustaneen Jegor Gaidarin instituutista Žavoronkov käsittelee suurennuslasilla presidentti Medvedevin puheiden sisältöä valtion ja kansalaisyhteiskunnan roolin näkökulmasta (nykyään Gaidar edustaa liberaaleja). Vastikään julkaistu Hodorkovskin julkinen kirje kysyy oikeutetusti kuka voisi olla modernisaation liikkeellepaneva voima. Myös Sergei Aleksašenko, VŠE:n kriittinen kolumnisti käsittelee ekonomistin näkökulmasta pikkutarkasti Medvedevin puheita. Jos Medvedev päättää haastaa Putinin ja ei saa oppositiovoimilta tukea pyrkimyksilleen, jää kannatus Yhtenäinen Venäjä -puolueen varaan tai nukkuvien puolueen edustajien heräämiseen. Yhtenäinen Venäjä-kannattajien äänestäjien siirtyminen Putinin kannattajista Medvedevin taakse on vaikeaa huolimatta siitä, että talouskriisi ja työttömyyden kasvu syö Putinin kannatusta tavallisen väestön keskuudessa. Uhrataanko kohta seuraava oligarkki? Jos näin käy, ei liene vaikea arvata kuka se on. Medvedeviä on käsitelty mediassa tähän asti silkkihansikkain, pehmeänä vaihtoehtona Putinin kovalle linjalle. Julkisilla aloitteillaan ja varsinkin avoimella haasteellaan Putinin suuntaan, Medvedev asetti itsensä avoimeksi julkiselle kritiikille. Medvedev joutuu toimineen ja puheineen todennäköisesti aivan toisenlaisen median pyöritykseen. Niin tai näin Medvedevin aloitteet toivottavasti synnyttävät laajaa, aitoa yhteiskunnallista keskustelua. Sitä Venäjällä tarvitaan istuu siellä presidenttinä kuka tahansa. /Maisa Moijanen/MM, Hodorkovksi kommentoi Medvedevin modernisaatioprojektia Mihail Hodorkovski kommentoi presidentti Medvedevin po- avausta modernisaatiosta Rossija period. Hodorkovski Aliittista toteaa Vedomosti-lehden kirjoituksessaan, että kirjoitus tähtää Venäjän nykyisen tandemokratian vahvistamiseen. Kirjoitus tähtää tukemaan sitä, että osa kansasta edelleen rakastaisi Putinia tai jos osa ei halua sitä, niin rakastaisi vaihtoehtona Medvedeviä tai ainakin uskoisi häneen. Hodorkovskin pessimistinen kirjoitus päättyy kysymykseen kuka voisi toteuttaa modernisaation? Korruptoitunut virkamiehistö ja sen ympärille keskittyneet liike-elämän edustajat ei. Sen Medvedevkin ymmärtää? Voimaeliitti, siloviki jälleen ei. Yksikään johtaja ei yksinään pysty toteuttamaan yhteiskunnan modernisaatiota, ei vaikka saisi tuhansia liittolaisia virkamiehistöstä. Modernisaatio vaatii, Hodorkovskin arvion mukaan, yhteiskunnan sosiaalinen kerrostuman, joka haluaa modernisaatiota. Tälle kerrostumalle modernisaatio ei ole ylhäältä ohjattu kampanja vaan elinehto ja valtakysymys omassa maassaan. Hodorkovksi arvioi, että tämä vaatii vähintään 3 % kannatuksen työssäkäyvästä väestöstä eli noin kahden miljoonan venäläisen kannatuksen. Potentiaalina modernisaation kannattajana Hodorkovski näkee seuraavat ryhmät: innovaattorit nollasta aloittaneissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, tutkijat ja insinöörit, jotka ovat syntyneet luvuilla ja ovat saaneet koulutuksensa NL:ssa, ovat työskennelleet asiantuntijoina ja eivätkä ole menettäneet uskoaan mahdollisuuksiinsa Venäjällä, tutkijat ja insinöörit, jotka ovat lähteneet Venäjältä NL:n hajottua ja ovat työskennelleet asiantuntijoina ulkomailla. Osa heistä voisi palata, jos he uskoisivat Medvedeviin ja näkisivät Venäjän tarjoavan heille mahdollisuuksia, nuoret lahjakkaat asiantuntijat, jotka nyt ovat valinnan edessä lähteäkö Venäjältä vai uskoa tulevaisuuteensa Venäjällä, laaja kirjo humanistisen alan älymystöä, jota ei ole ostettu glamourilla. Tähän joukkoon kuuluu mm. opettajia ja journalisteja, Modernisaatioon kykenevät ainoastaan luovaan ajatteluun kykenevät eivät parasiitti-jakeluajattelua harjoittavat. Valitettavasti viime vuosina eliitti ja valtakoneisto on nostanut viimeksimainittuja, analysoi Hodorkovski. Jos Medevedev todella haluaa antaa mahdollisuuden modernisaatioon kykeneville ihmisille, hänellä on edessään vaikeita ratkaisuja. Korruptoitunut byrokratia parasiittipääoma on purettava modernisaatiota ajavan sukupolven edestä. Modernisaation toteuttamiseen tarvitaan demokraattisesti toimivia instituutioita ja kansalaisyhteiskuntaa, arvioi Hodorkovksi presidentti Medvedeville osoittamassaan avoimessa puheenvuorossa. /Vedomosti,MM/MM, Kazanin kaupunki nousi Maailmanpankin tutkimuksessa bisnesilmapiiriltään Venäjän alueministeriön toimeksiannosta Maailmanpankki selvitti Abusiness-ilmapiiriä Venäjän kahdeksassa suuressa kaupungissa. Tutkimuksessa selvitettiin mm. yritysten arviota kustannuksista, jotka liittyvät yrityksen perustamiseen, toimintaan ja lopettamiseen, rakentamiseen liittyvien lupien saantia, verotusta ja työvoiman saantia. Ilmapiiriltään parhaimmaksi tutkimuksessa nousi Kazan ja huonoimmaksi Moskova. Kuva: 17

18 TALOUSuutisia Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme Eri toiminnoissa oli eri kaupungeilla hyvinkin suuria eroja. Voittaja Kazan ei pärjännyt esimerkiksi ulkomaankauppaan liittyvissä viranomaiskäytännöissä. Pietari sen sijaan nostaa muuten melko huonoja osakkeitaan juuri ulkomaankaupan toiminnoilla. kaupunki sijoitus Kazan Tveri Petroskoi Donin-Rostov Tomsk Irkutsk Perm Pietari Voronez Moskova yritysen perustaminen rakennusluvat omaisuuden rekisteröinti ulkomaankauppa Maailmanpankki tekee vertailevaa tutkimusta eri maiden business-ilmapiiristä. Venäjä on ollut mukana arviossa vuodesta 2003 lähtien. Vuonna 2008 venäjä oli sijalla 118 verrattaessa 181 maata. Vuonna 2009 Venäjä sijoittui sijalle 120, kun vertailussa oli 183 maata. Tutkimuksessa verrataan eri maiden pääkaupunkien business-ilmapiiriä. Moskova oli maan sisäisessä vertailussa businessilmapiiriltään huonoin Venäjän suurista kaupungeista. /Kommersant / MM, Keskuspankin epäselvä valuuttapolitiikka kritiikin kohteena Venäjän keskuspankki on ilmoittanut useaan otteeseen päästävän- ruplan vapaaseen kelluntaan ja tehnyt heti seuraavana päivänä Asä massiivisia interventioita valuuttamarkkinoille, jolla se on pyrkinyt vaikuttamaan ruplan kurssikehitykseen. Viime kuukausina keskuspankki on toimillaan vahvistanut ruplaa. Sergei Aleksašenko, Gu VŠE makrotalouden osaston johtaja pohtii Vedomosti-lehdessä keskuspankin motiiveja ruplan vahvistamiseen. Valuuttakurssien muutoksia käytetään maailmalla enää harvoin suoraan talouspolitiikan instrumenttina, arvioi Aleksašenko. Toisaalta devalvaatiota käytetään edelleenkin vaihtotaseen vajauksen korjaukseen. Kurssin lasku supistaa tuontia ja tukee vientiä. Vuosina keskuspankin valuuttapolitiikka pääosin tuki ruplan reaali- ja nimelliskurssin vahvistumista. Tätä perusteltiin inflaatiouhan torjumisella. GuVŠE:n laskelmat kuitenkin osoittavat, että vaikka ruplan devalvaatiolla on selkeästi inflatorinen vaikutus, sen vahvistumisella ei voida osoittaa olevan inflaatiota jarruttavaa vaikutusta, arvioi Aleksašenko. Keskuspankin toimintaohjelmassa vuodelle 2010 todetaan, että keskuspankki pyrkii edelleen vahvistamaan ruplaa kauppataseen ja pääomaliikkeiden tasapainottamiseksi. Mutta toisaalta nykyisellä öljyn hinnalla ja vientimäärällä sekä %:n tuonnin kasvulla seuraavien 1,5 2 vuoden ajanjaksolla vaihtotaseen ylijäämä kasvaa merkittävästi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vaikka pääomaa virtaisi ulos maasta paineet ruplan vahvistumiseen kasvavat. Ja tätä kehitystä vastaan keskuspankki joutuu käyttämään valuuttavarantoa vähintään 50 miljardia USD, arvioi Aleksašenko. Kun maailmantalous alkaa elpyä ja raaka-aineiden hinnat nousta, tämä kasvattaa Venäjän valuuttatuloja ja vahvistaa ruplaa edelleen, ennakoi Aleksašenko. Jos rupla päästettäisiin vapaaseen kelluntaan, se hakeutuisi tasolle, joka supistaisi vientiä ja kasvattaisi tuontia. Pitäisikö Venäjän supistaa vientiään, Aleksašenko kysyy. Venäjän vientiä hallitsee raaka-ainevienti, joka volyymiltaan supistuu vasta, kun se muuttuu todella kannattamattomaksi. Ruplan vahvistuminen vaikuttaa nopeimmin jalostavan teollisuuden tuotteiden vientiin, jossa kannattavuus on alhaisempi kuin raaka-ainesektorilla ja kansainvälinen kilpailu kovempaa. Venäjän vienti näillä aloilla on pääosin sotateollisuuden tuotteiden vientiä, jota tehdään hallitusten välisillä sopimuksilla. Näin ollen sopimukset hoidetaan, vaikka se olisi tuottajille kannattamatonta. Uusia toimitussopimuksia Venäjä ei saisi, koska tuotantokustannukset dollarimääräisinä tekisivät tarjouksista kilpailukyvyttömiä. Ruplan vahvistuminen suhteessa dollariin johtaisi myös kotimaisten tuotteiden kilpailukyvyn heikkenemiseen suhteessa tuontituotteisiin. Etenkin kiinalaisten tuotteiden kilpailukyky nousisi ruplan vahvistuessa suhteessa dollariin. Kiinan juan on sidottu dollariin ja ruplissa ilmaistuna kiinalaiset tavarat halpenevat, kun dollarin kurssi suhteessa ruplaan laskee, analysoi Aleksašenko. Ruplan vahvistuminen tilanteessa, jossa korot ovat korkealla inflaatiosyistä, johtaa pääomien virtaukseen maahan, joka puolestaan edelleen lisää paineita ruplan vahvistumiseen. Tässä tilanteessa keskuspankin on ostettava markkinoilta mahdollisesti kymmeniä miljardeja dollareita, kun valuuttaspekulantit sijoittavat varojaan tuottoisiin ruplainstrumentteihin. Ruplan vahvistumisella on myös positiiviset puolensa talouden kehitykseen. Kun tuontituotteet halpenevat, se tarjoaa venäläisille yrityksille mahdollisuuden modernisoida tuotantoteknologiaansa aiempaa halvemmalla. Jos keskuspankki pyrkii ruplan kurssimuutoksilla vaikuttamaan vaihtotaseeseen, se tekee strategisen virheen, arvioi Aleksašenko. Ongelman aiheuttaa ei niinkään vaihtotaseen positiivisuus vaan massiivisilla valuutta ostoillaan keskuspankki menettää itsenäisyytensä rahapolitiikan alalla ja siirtyy valuuttapolitiikan hallintoon. Samalla keskuspankki menettää mahdollisuutensa säädellä rahantarjontaa korkopolitiikalla, koska liikepankeilla ei ole tarvetta ottaa lainaa keskuspankilta. Samalla keskuspankin mahdollisuudet vaikuttaa inflaationtorjuntaan heikkenevät. Aleksašenko ehdottaa, että keskuspankin tulisi kartoittaa tehokkaat keinot, joilla se pystyy vaikuttamaan rahan tarjontaan tietyssä vaihteluvälissä. Tähän tarvitaan myös hallituksen tukea, joka rajoittaisi valuutan virtausta markkinoille. Yksi keino on vientitullit. Tässä 18

19 tilanteessa on kuitenkin epärealistista toivoa asialle hallituksen tukea. Ostamalla valuuttaa keskuspankin tulee absorboida liiallinen ruplalikviditeetti pakollisten reservirahastojen, talletusten ja keskuspankkiobligaatioiden avulla. Jos keskuspankki siirtyy liian nopeasti kelluvaan kurssiin, taloudessa syntyy vastareaktio. Reaalitalouden ja budjettitulojen heilahtelut lisäävät entisestään kurssiheilahtelua ja vahvistaa ruplaa entisestään öljytulojen kasvaessa ja laskee öljytulojen supistuessa. Jyrkät kurssiheilahtelut vaikuttavat negatiivisesti talouteen ja lisäävät valuuttariskiä ja nostavat hintaa siltä suojautumisessa. Näistä syistä yksikään raaka-aineviennin varassa toimiva maa ei päästä valuuttaansa vapaaseen kelluntaan, toteaa Aleksašenko. IMF:n luokituksessa yli 20 :stä raaka-aineiden vientimaasta yksikään ei ole liberalisoinut valuuttakurssiaan. Keskuspankin ratkaisut eivät ole helppoja, arvioi Aleksašenko. Tekee se mitä ratkaisuja tahansa, ne antavat pohjaa kritiikille. Eniten kritiikkiä kuitenkin synnyttää tilanne, jossa päätöksiä tehdään argumentoimatta niitä millään lailla. Se lisää tulevaisuuden ennustamattomuutta, toteaa Aleksašenko lopuksi. /Vedomosti/ MM, Oikeuslaitoksen ongelmana viranomaisvalta Presidentin alaisuudessa toimivan Institut Sovremennogo Razviti- tutkimustulosten mukaan Venäjän oikeuslaitoksen Ajan pääongelma ei ole korruptio vaan riippuvuus toimeenpanevista viranomaisista. Korruptio ei Venäjän oikeuslaitoksessa ole yleisempää kuin venäläisessä yhteiskunnassa keskimäärin. Sen sijaan, tutkimuksen mukaan, isoissa ratkaisuissa Venäjän oikeuslaitos puolustaa viranomaisten intressejä riippumatta siitä kenen puolella laki on. Tutkimuksesta ilmenee myös, että suurin osa oikeustapauksista, jossa ei ole kyse viranomaistahojen tai suuryritysten eduista, ratkaistaan objektiivisesti. Alempien oikeusasteiden päätökset, jotka ovat korkeiden viranomaisten etujen vastaisia muuttuvat suurella todennäköisyydellä korkeimmissa oikeusasteissa. Ja mitä enemmän muutoksia sitä suuremmalla todennäköisyydellä jo tuomareita koskevan lainsäädännönkin pohjalta - tuomareita vapautetaan tehtävistään. Tämän tuomarit muistavat ja huomioivat päätöksiä tehdessään. Tuomarit ovat myös riippuvaisia tuomariston puheenjohtajasta, jotka jakavat tapaukset ja bonukset. Kuukausittaisen peruspalkan päälle tulevat bonukset vaihtelevat ruplaan tapauksista riippuen. Tuomariston puheenjohtaja puolestaan nimitetään kuudeksi vuodeksi kerrallaan, joka tekee hänet riippuvaiseksi presidentin nimityspäätöksestä. Mutta toisaalta mitä korkeampi oikeusaste sitä riippumattomampi tuomari on. Paikallistasolla erilaisilla sukulaisuus- ja klaanisuhteilla on suuri merkitys tuomareiden päätöksiin. Tutkimus tehtiin haastattelemalla juridisen yhteisön edustajia: entisiä ja nykyisiä tuomareita, asianajajia, oikeustieteen tutkijoita, liike-elämän ja ei-kaupallisten organisaatioiden edustajia sekä oikeustapauksia seuraavia median edustajia. /Vedomosti/MM, SUOMI Konsu Oy Valtakatu 49 LAPPEENRANTA tel fax info@konsu.com c/o Pretax Oy Siltasaarenkatu A HELSINKI tel info@konsu.com Luo oma menestystarinasi Venäjällä ja Ukrainassa. Kanssamme. Tuemme liiketoimintaasi Venäjällä kokemuksella vuodesta Nyt palvelemme myös Ukrainassa! Konsu tarjoaa käyttöösi 160 ammattilaista ja Accountor Group yhteensä yli 1500 osaajaa. VENÄJÄ ZAO Konsu SP Shpalernaya ul ST. PETERSBURG tel fax spb@konsu.com ZAO Konsu M Derbenevskaya emb. 11 B 13th floor MOSCOW tel fax moscow@konsu.com UKRAINA Konsu Kyiv LLC Chervonoarmiyska 9/2, off Kyiv UKRAINE tel fax kiev@konsu.com SAKSA Konsu AG Salzburg Munchen Bank AG Karlstr Munich GERMANY tel tel fax business start-up -palvelut taloushallintopalvelut Venäjän ja Ukrainan kaupan konsultointi kansainvälinen raportointi verokonsultointi lakipalvelut tilintarkastus business controller -palvelut johdon konsultointi IT-palvelut koulutus Tarjoamme: due diligence -selvitykset 19

20 VenäjäNtalous PK-sektori kivi suuressa kengässä vai Venäjän talouden uudistumisen moottori Teksti: Maisa Moijanen Venäjä on suuri ja monimuotoinen maa, josta on mahdollisuus kertoa juuri sellainen tositarina kuin mitä kertoja haluaa kertoa tai kuulija haluaa kuulla. Yrittäjien tositapahtumiin pohjautuvat kauhukertomukset ovat yhtä tosia kuin kertomukset onnistuneesta pitkäaikaisesta liikesuhteesta. Venäjän pk-sektorilla kukoistaa kaikki se lainkierto ja viranomaisten mielivalta, josta Venäjän talous nousee median pääotsikoihin. Mutta toisaalta pk-sektorilla arvioidaan olevan se potentiaali, josta uudet innovaatiot nousevat ja se reagointiketteryys, joka puuttuu raskailta, isoilta teollisuusjäteiltä. Innovaatiot Venäjän teollisuudessa Gu VŠE:n (Talouskorkeakoulu) tekemässä 957 jalostavan teollisuuden yrityksiä koskevassa selvityksessä ilmeni, että Venäjän viime vuosien voimakas talouskasvu ei ole edesauttanut innovaatioita 1 Innovatiivisten Venäjän jalostavassa yritysten teollisuudessa. osuus omasta Tilanne alastaan on v jopa ja v KUVA huonontunut suhteessa vertailuvuoteen Tutkimuksessa innovatiiviseen toimintaan laskettiin mukaan jopa yrityksen tavanomaisiin toimintoihin liittyviä aktiviteettejä kuten markkinointi, henkilökunnan koulutus, uusien laitteiden hankinta toteaa Gu VŠE:stä Ksenija Gontšar. % 60,0 20,0 10,0 0,0 Innovatiivisten yritysten osuus omasta alastaan v.2005 ja v ,0 48,4 47,9 48,6 39,9 40,8 40,0 36,7 34,4 36,0 29,4 30,0 28,6 55,7 46,6 26,2 22,8 23,8 18,0 15,3 9, Tilanne näyttää vielä huonommalta, kun kriteereitä tiukennetaan ja mukaan otetaan yritysten tutkimukseen ja tuotekehitykseen (T&T) suunnattu toiminta. Innovaatiotoimintaa ts. uuden tuotteen ja teknologian kehittämistä oli alle 30 %:ssa tutkituista yrityksistä. Määrä on myös supistunut lähes 17 %:lla vuodesta Venäjän teollisuuden innovaatioiden taso v % 3% 19% 27% 7% Imitaatiot ts. sovellus jo olemassa olevasta teknologiasta Innovaatiot omaan tuotantoon Innovaatiot Venäjän markkinoille Globaalit innovaatiot Ei uusia tuotteita, teknolgiaa tai investointeja T&T toimintaan Vain 3 % yrityksistä yltää innovaatiollaan kansainväliselle tasolle, 19 % yltää kotimaanmarkkinoiden tasolle ja 7 % on innovaatiollaan kyennyt uudistamaan ainoastaan omaa tuotantoaan. Innovaatioyrityksistä 27 % on vain soveltanut olemassa olevaa teknologiaa omaan tuotantoonsa ilman, että on satsannut sen kehittämiseen omia resurssejaan. Lähes puolet yrityksistä, 44 % ei ole tehnyt mitään innovatiivisuudeksi laskettavia toimenpiteitä. Toimialoittain tarkasteltuna (kts. kuva Yritysten tuotantoteknologian taso) yritysten käyttämän teknologian taso vaihtelee voimakkaasti. Suurimmalla osalla (35 50 %) teknologia on keskimääräistä kotimaista tasoa. Puunjalostus, kemianteollisuus ja tekstiiliteollisuus käyttävät (16,5 17,5 %) eniten kansainvälisesti korkeatasoista teknologiaa. Heikoimmassa asemassa ovat kulkuneuvoja valmistava teollisuus sekä konepajateollisuus, joissa kansainvälisesti korkeatasoisen teknologian osuus on vain hiukan yli 3 %. 20