OYS- ERITYISVASTUUALUEEN SAIRAANHOITOPIIRIEN ERIKOIS- SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OYS- ERITYISVASTUUALUEEN SAIRAANHOITOPIIRIEN ERIKOIS- SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS"

Transkriptio

1 OYS- ERITYISVASTUUALUEEN SAIRAANHOITOPIIRIEN ERIKOIS- SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja peruspalvelukuntayhtymä Lapin sairaanhoitopiiri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sopijaosapuolet 3 2. Järjestämissopimuksen tarkoitus 4 3. Järjestämissopimuksen laatiminen, arviointi ja siihen tehtävät muutokset 4 4. Väestön palvelutarpeen arviointi Tiedot väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, palvelutarpeesta sekä palvelujen toteuttamisesta, laadusta ja toimivuudesta Palvelutarpeen arvioinnissa käytettävät mittarit Keinot ja toimenpiteet vastata väestön erikoissairaanhoidon tarpeeseen 5 5. Erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien välinen yhteistyö ja työnjako Yhteistyö ja työnjako erikoissairaanhoidossa ja sen erityistason sairaanhoidossa Alueellisesti keskitettävä erityistason sairaanhoito Valtakunnallisesti keskitettävä erityistason sairaanhoito/oulun yliopistollinen sairaala Yhteistyössä toteutettavat palvelut Hankintapalvelut Lääkehuolto Välinehuolto Kuljetus- ja varastointipalvelut Tietojärjestelmäratkaisut ja niiden kehittäminen Taudinmääritykseen liittyvät palvelut Laboratoriotoiminta Kuvantaminen Taudinmääritykseen liittyvien näytteiden säilyttäminen ja tutkimuskäyttö Muut palvelut Päivystys Erikoisalakohtaiset päivystyspisteet Ensihoitokeskuksen toiminta ja tehtävät Voimavarojen ja osaamisen varmistaminen päivystäviin toimintayksiköihin Valmiussuunnittelu Yhteys perusterveydenhuoltoon ja kuntien peruspalveluihin Erityisosaamista vaativan tuen ja neuvonnan toteuttaminen perusterveydenhuollolle ja kuntien muille peruspalveluille Henkilöstö erityisvastuualueella Työvoimatarpeen ja henkilöstön koulutustarpeen arviointi Sairaanhoitopiirien välinen yhteistyö ja toimintakäytännöt erikoissairaanhoidon henkilöstön saatavuuden turvaamisessa Tutkimus ja kehittäminen Yhteistyö erikoissairaanhoidon alueellisen kehittämisen ja tutkimuksen toteuttamisessa Terveydenhuollon menetelmien arviointi ja uusien menetelmien käyttöönotto sekä yhtenäisten hoidon perusteiden toteutumisen seuranta Sopimuksen noudattamatta jättämisen seuraukset ja erimielisyyksien ratkaisu Hyväksymismenettely Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset 20 Liitteet: 1. Luettelo OYS-erityisvastuualueella keskitettävistä tutkimuksista, toimenpiteistä ja hoidoista vuonna STM.n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Erikoissairaanhoidon päivystyspisteet 2013, tilastoja päivystysleikkauksista ja yöajan toiminnasta. 4. Uusien menetelmien arviointiprosessin ohje. 2

3 1. Sopijaosapuolet Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Urho Kekkosenkatu Kajaani Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Mariankatu Kokkola Y-tunnus Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Ounasrinteentie Rovaniemi Y-tunnus Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kauppakatu Kemi Y-tunnus Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kajaanintie OULU Y-tunnus

4 2. Järjestämissopimuksen tarkoitus Erikoissairaanhoidon yhteensovittamiseksi erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymät laativat erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen. Sopimuksessa sovitaan sairaanhoitopiirien työnjaosta ja toiminnan yhteensovittamisesta sekä uusien menetelmien käyttöönotosta. Työnjaon tulee edistää terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Työnjaolla varmistetaan myös, että sopimuksen mukaan hoitoa antavissa yksiköissä on riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä osaaminen. Järjestämissopimus perustuu Terveydenhuoltolain 1326/ ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta annetun valtioneuvoston asetukseen 337/2011. Järjestämissopimuksen tarkoitus on: 1. Edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta. 2. Kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja. 3. Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta. 4. Vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä sekä 5. Vahvistaa perusterveydenhuollon toimintaedellytyksiä ja parantaa terveydenhuollon toimijoiden, kunnan eri toimialojen välisiä sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. 3. Järjestämissopimuksen laatiminen, arviointi ja siihen tehtävät muutokset Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymät laativat erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen kunnallisvaltuustokausittain. Tämä järjestämissopimus on tehty vuosille Johtajaylilääkärit/vastaavat lääkärit valmistelevat vuosittain sopimukseen tehtävät päivitykset. Sairaanhoitopiirien kuntayhtymät hyväksyvät järjestämissopimuksen ja sen mahdolliset muutokset kuntalain (365/1995) 81 :n 1 momentissa tarkoitetussa toimielimessä, yhtymävaltuustoissa. Jos kuntayhtymät eivät pääse asiassa sopimukseen, valtioneuvosto voi määrätä sopimuksen sisällöstä (Terveydenhuoltolaki 1326/ ). Tämän sopimuksen toteutumista arvioidaan vuosittain yhteisesti sairaanhoitopiirien kesken. Arviointia varten perustetaan erityisvastuualueen yhteinen arviointiryhmä. Kukin sairaanhoitopiiri nimeää arviointiryhmään luottamushenkilöhallinnon edustajan ja varaedustajan ja sairaanhoitopiirit yhdessä nimeävät kaksi tarkastuslautakuntien edustajaa ja heille varaedustajat sekä yhden ammattitilintarkastajan. Arviointiryhmään kuuluvat lisäksi kunkin sairaanhoitopiirin johtaja ja johtajaylilääkäri/vastaava lääkäri sekä hoitotyön vastuuhenkilö, jolle nimetään myös varahenkilö. Sopimuksen toteutumista seuraa arviointiryhmä, jonka kokoonpano on seuraava: luottamushenkilöhallinnon edustaja ja varaedustaja jokaisesta sairaanhoitopiiristä kaksi tarkastuslautakuntien edustajaa ja heille varaedustajat (sairaanhoitopiirit nimeävät yhdessä) ammattitilintarkastaja (sairaanhoitopiirit nimeävät yhdessä) johtaja ja johtajaylilääkäri/vastaava lääkäri jokaisesta sairaanhoitopiiristä hoitotyön vastuuhenkilö ja varahenkilö (sairaanhoitopiirit nimeävät yhdessä) 4

5 4. Väestön palvelutarpeen arviointi Perusterveydenhuollon yksiköt osallistuvat tietopohjan kokoamiseen. 4.1 Tiedot väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, palvelutarpeesta sekä palvelujen toteuttamisesta, laadusta ja toimivuudesta Tiedot väestön terveydestä, hyvinvoinnista ja palvelutarpeesta kuvataan pääosin sairaanhoitopiirien järjestämissuunnitelmissa. Sairaanhoitopiirien toimintaa koskevat tiedot kuvataan kunkin sairaanhoitopiirin toiminta- ja taloussuunnitelmissa. Myöhemmin kuntakohtaista tietoa saadaan hyvinvointikertomuksista. 4.2 Palvelutarpeen arvioinnissa käytettävät mittarit Perusterveydenhuollon yksiköt ja kunnat/kuntayhtymät, SOTE-yhteistoiminta-alueet kokoavat järjestämissuunnitelmiin väestön palvelutarvetietoja. Sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköt sopivat yhdessä yhtenäisistä mittareista. Sähköinen hyvinvointikertomus on tarkoitus saada laajalti käyttöön erityisvastuualueella ja eräänä indikaattorimäärittelyn perustana käytetään sähköisen hyvinvointikertomuksen perusindikaattoreita. 4.3 Keinot ja toimenpiteet vastata erikoissairaanhoidon tarpeeseen Vuonna 2011 hyväksytyssä OYS-erva -strategiassa Terveempi Pohjois- Suomi on linjattu seuraavia tavoitteita ja periaatteita: Tavoitteemme on, että OYS-erityisvastuualueella on maan toimivin ja tehokkain erikoissairaanhoidon palveluverkosto, jossa palvelutuotanto perustuu aitoon yhteistyöhön ja kumppanuuteen. Yhdessä OYS-erityisvastuualueena olemme uudistuva ja tuloksellinen huipputoimija, joka tekee kansainvälisesti merkittävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Koulutuksella varmistamme osaamisen ja tuemme henkilökunnan pysyvyyttä. OYS-erityisvastuualueen yhteistyön tavoitteena on toimivalla työnjaolla ja toiminnan yhteensovittamisella edistää alueen asukkaiden terveyttä ja turvata korkeatasoiset tutkimukseen ja näyttöön perustuvat oikea-aikaiset ja asiakaslähtöiset erikoissairaanhoidon palvelut. Yhteistyöllä edistämme terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Työnjaossa keskitymme perustehtäväämme ja optimoimme oikean hoidonporrastuksen. Yliopistollinen sairaala tuottaa erityistason palvelut ja toimii alueensa keskussairaalana. Työnjakoa tuetaan koulutuksella, konsultoinnilla ja hyödyntämällä uuden teknologian mahdollisuuksia. Harvinaiset ja erityistä osaamista tai laitteistoa vaativat hoidot keskitetään pääsääntöisesti OYS:aan. Varmistamme osaamisen ja uuden toiminnan vaatimat resurssit. Kehitämme yhteistyössä saumattomia hoito- ja palveluketjuja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Toimintamme perustana on oma palvelutuotanto. Palvelutoiminnan turvaaminen sekä sen järjestäminen tehokkaasti ja vaikuttavasti edellyttää, että kehitämme koko OYSerityisvastuualueen kattavia yhteisiä palveluorganisaatioita.tavoitteenamme on turvata korkea osaamisen ja terveyspalvelujen taso alueella. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä kehitämme yhteistä toimintamallia. Toimintaa tuemme yhteisellä tietotuotannolla ja tiedon analysoinnilla. 5

6 Lisäksi huolehdimme yhteistyössä OYS-erityisvastuualueeseen kuuluvien kuntien ja sairaanhoitopiirien tarvitsemasta terveydenhuollon ohjauksesta ja neuvonnasta sekä yhteen sovitamme alueellisen koulutuksen ja työvoiman kysynnän. 5. Erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien välinen yhteistyö ja työnjako 5.1 Yhteistyö ja työnjako erikoissairaanhoidossa ja sen erityistason sairaanhoidossa Alueellisesti keskitettävä erityistason sairaanhoito Kullakin viidellä yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella sovitaan sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien kesken hoitojen keskittämisestä ja työnjaosta. Keskittämisen ja työnjaon perusteena ovat yhtenäiset hoidon perusteet, potilasturvallisuus ja hoidon laatu sekä henkilöstön saatavuus ja riittävä osaaminen. Erityisesti on otettava huomioon tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot, jotka on tarkoituksenmukaista keskittää alueellisesti sairauksien harvinaisuuden, hoidon vaativuuden tai sen järjestämisen asettamien erityisten vaatimusten perusteella. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit antavat yhdessä vuosittain kesäkuun loppuun mennessä sosiaali- ja terveysministeriölle luettelon alueellisesti keskitettävistä tutkimuksista, toimenpiteistä ja hoidoista. Luettelo OYS-erityisvastuualueella yliopistosairaalaan keskitettävistä hoidoista vuoden 2013 loppuun mennessä on liitteenä 1. Valtioneuvoston asetus 336/2011 erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä. Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta Valtakunnallisesti keskitettävä erityistason sairaanhoito /Oulun yliopistollinen sairaala Valtioneuvoston asetus 336/2011 erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä 5 säätää seuraavat hoidot keskitettäväksi Oulun yliopistolliseen sairaalaan: Huuli- ja suulakihalkiopotilaiden kokonaishoidon suunnittelu sekä leikkaushoito lukuun ottamatta huulihalkioiden primaarista leikkaushoitoa Kraniofakiaalisen epämuodostuman primaari leikkaushoito Lasten glaukooman leikkaushoito Oikeuspsykiatriset erityistutkimukset, mukaan lukien mielentilatutkimukset Selkäydinvammapotilaiden akuuttivaiheen hoito, sen jälkeinen välitön kuntoutus sekä elinikäinen monialainen hoito ja seuranta Skolioosin leikkaushoito Vaativa invasiivinen sikiötutkimus ja -hoito Sen lisäksi mitä 5 1 momentissa säädetään, keskitetään Helsingin, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistollisiin sairaaloihin aikuisten nivelreuman kyynärtekonivelten uusintaleikkaukset, rannetekonivelleikkaukset, PIP-tekonivelleikkaukset, sekä aikuistuneen juveniilireumapotilaan erityisen vaikeat lonkan- ja polven tekonivelleikkaukset. 6

7 5.2 Yhteistyössä toteutettavat palvelut Hankintapalvelut Lääkkeitä ja hoitotarvikkeita koskeva hankintayhteistyö on vakiintunutta ja sitä jatketaan entiseen tapaan. Laite- ja ohjelmistohankintoja tehdään yhteistyössä. Hankintayhteistyötä kehitetään edelleen muun muassa apuvälineissä ja mahdollisuuksien mukaan elintarvikkeissa Lääkehuolto Erityisvastuualueen sairaanhoitopiireillä on keskitetty lääkehankintayhteistyö, jossa kuntien terveyskeskukset ovat halutessaan mukana. OYS:n sairaala-apteekki koordinoi hankintayhteistyötä ja kilpailuttaa lääkehankinnat hankintakausittain. Keskussairaalat osallistuvat hankintayhteistyön kustannuksiin. Tavoitteena on parantaa prosessia niin, että lääkehoitojen kustannusvaikuttavuus, alueiden tarpeet sekä potilas- ja lääketurvallisuus otetaan entistä paremmin huomioon. Lääkejakelun hoitamiseen lääketukkujen toimesta ollaan tyytyväisiä, koska lääketukut ovat erikoistuneet lääkkeiden kuljettamiseen pitkiä matkoja haastavissa ilmasto-olosuhteissa. Sairaala-apteekit eivät näe tehtäväkseen toimia lääketukkuliikkeinä. Pohjoisen alueen logistiikkaselvitys voi tuoda uutta tietoa ja avata uusia mahdollisuuksia. Lääkkeiden velvoitevarastointilaki velvoittaa kaikkia sairaaloita ja laitoksia varastoimaan laissa mainittuja lääkevalmisteita joko kahden viikon, kolmen kuukauden tai kuuden kuukauden kulutusta vastaavan määrän. Lisäksi kaikissa erityisvastuualueen apteekeissa varastoidaan Huolto-varmuuskeskuksen omistamia influenssaepidemian hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä. Fimean kanssa selvitetään muun muassa mahdollisuus velvoitevarastoitavien lääkkeiden varastoinnin keskittämiseen erityisvastuualueella, mahdollisuus velvoitevaraston kierrättämiseen lääkkeiden vanhenemisen estämiseksi, keskitetyssä varastossa olevien lääkkeiden jakelu poikkeusoloissa ja normaalitilanteessa, varastointitilojen riittävyys sekä tietojärjestelmien valmius. Keväällä 2013 tehdyn esiselvityksen perusteella on päädytty siihen, että Fimean määräysten ja lääkealaa koskevien säädösten johdosta ei toistaiseksi ole edellytyksiä tavoitella erityisvastuualueen yhteistä sairaala-apteekkia. lääkehankinnat tehdään yhteistyössä terveyskeskukset ovat halutessaan lääkehankinnoissa mukana Välinehuolto Jokainen sairaanhoitopiiri hoitaa toistaiseksi itse oman välinehuoltonsa. Erityisvastuualueella on harmonisoitu tarvikkeita ja näin on päästy kokonaistaloudellisempiin hankintoihin. Kehitämme yhdessä muun muassa prosessien, laadun, koulutuksen, ohjeistuksen ja uusien menetelmien käyttöönottoa. Koulutusyhteistyö on jo nykyisellään toimivaa. Harkitaan erva-tiimin perustamista yhteistyön edelleen parantamiseksi. 7

8 Kuljetus- ja varastointipalvelut Pohjoista logistiikkaa -tutkimushankkeessa selvitetään kaikkien terveydenhuollon materiaalivirtojen osalta mahdollisuuksia toteuttaa palvelut kustannustehokkaasti ja ekologisesti kestävällä tavalla PPSHP:n ja koko erityisvastuualueen alueella. Tutkimushanke toteutetaan yhteistyössä Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekunnan kanssa. Laboratoriotoiminnan osalta NordLab valmistelee logistiikkasuunnitelmaa. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet pesulayhteistyöhön Tietojärjestelmäratkaisut ja niiden kehittäminen Nykytila OYS:n erva-alueella käytössä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien kokonaisuus ei ole optimaalinen, eikä se tue riittävästi tulevaisuuden toimintamalleja. Kokonaisuus on hajanainen, rinnakkaisia järjestelmiä on useita, tietojen yhteiskäyttö on työlästä ja järjestelmien käytettävyydessä on puutteita. Kansalaisten sähköisen asioinnin palveluiden kehittäminen on vasta aluillaan. Kanta-palveluiden (sähköinen resepti, kansallinen terveysarkisto, tiedonhakupalvelu) kehittäminen on tiivistänyt kuntien ja sairaanhoitopiirien välistä yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämiseksi. Tämä on johtanut parannuksiin esimerkiksi tietosuojaa ja -turvaa koskevissa yhtenäisissä käytännöissä sekä aloitteisiin tietojärjestelmien harmonisoinnista ja yhteisistä hankinnoista. Kanta-palveluiden kehittymisen myötä potilaiden hoitoon liittyvän tiedon välittyminen potilastietojärjestelmästä toiseen mahdollistuu. Potilastiedon käyttöä säätelevä lainsäädäntö antaa suhteellisen laajat mahdollisuudet kehittää tietojärjestelmien välistä yhteensopivuutta ja alueellista yhteiskäyttöä sekä edistää potilastiedon hyödyntämistä yli organisaatiorajojen. Julkisen sektorin ICT-strategia (VM 2012) edellyttää tiedon avoimuutta lainsäädännön rajaamilla ehdoilla myös sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kehittämistarpeet OYS:n erva-alueen sairaanhoitopiirien ja jäsenkuntien tulevaisuuden tavoite on, että alueella otetaan käyttöön terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa yhteinen kustannustehokas ja toimintaa tukeva sekä ammattilaisia että asiakkaita palveleva alueellinen tietojärjestelmäkokonaisuus. Alueelliselta tietojärjestelmältä edellytetään, että potilaat voivat halutessaan osallistua hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen sekä terveyden edistämiseen sähköisiä välineitä käyttäen. Keskeiset potilastiedot ovat helposti ja ajantasaisesti ammattilaisten saatavilla, tietojärjestelmät ja teknologia kasvattavat tuottavuutta ja hoidon vaikuttavuutta ja alueellinen hoidon suunnittelu, seuranta ja raportointi ovat mahdollisia tietojärjestelmän avulla. Alueellisen tietojärjestelmän tulee perustua modulaariseen avoimeen arkkitehtuuriin, standardoituihin rajapintoihin sekä kansallisiin peruslinjauksiin. Tietosuojaa ja tietoturvaa koskevia käytäntöjä kehitetään yhdessä. Alueellisen terveydenhuollon tietojärjestelmän tulee sisältää kliiniset potilastiedot, henkilötiedot, suoritetiedot, päätöksen tekoa ohjaavat tiedot, resurssitiedot sekä lokitiedot ja käyttäjä- ja käyttövaltuusrekisterit. Alueellisen tietojärjestelmän tulee toimia kansallisesti kehitettävien tietojärjestelmäpalveluiden (Kanta-palvelut, kansalliset tietokannat ja -rekisterit, koodistot, hoitosuositukset, varmenteet, sähköisen asioinnin palvelut) kanssa saumattomasti yhteen niin, että tiedon eheys ja käytettävyys varmistetaan. Yhteisen alueellisen tietojärjestelmäkokonaisuuden kehittäminen toteutetaan vaiheittain hyödyntäen olemassa olevia ja kustannustehokkaita ratkaisuja. Kehittämistyö pohjautuu 8

9 kokonaisarkkitehtuurin lähestymis- ja ajattelutapaan, jossa määritellään yhteisesti alueelliset terveydenhuollon toimintamallit, tieto- ja tietojärjestelmä-arkkitehtuuri sekä niitä tukevat teknologiset ratkaisut. Kehittämistoimenpiteet Muodostetaan alueellinen sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoyhteistyön ja kokonaisarkkitehtuurin hallinta- ja kehittämismalli Yhteinen tietohallintostrategia Kuvataan ja analysoidaan erva-alueen sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen tietojärjestelmäkokonaisuuden nykytila ja tavoitetila sekä kokonaisuuden kehittämispolku pohjautuen toiminnallisiin tarpeisiin Luodaan alueellinen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten tietojärjestelmähankintojen malli Määritellään yhteinen tietoturva- ja tietosuojapolitiikka sekä tietojärjestelmien yhtenäinen käyttäjähallintamalli Kehitetään hyvinvoinnin edistämistä sekä kansalaisten ja ammattilaisten sähköisen asioinnin palveluita tukevia tietojärjestelmäratkaisuja yhteisen määrittelyn ja hankintojen keinoin Kehitetään tietojärjestelmiä ja teknologiaa alueellisesti yhteisinä hankkeina ja hyödynnetään kehittämistyössä ulkopuolisia rahoituskanavia Laaditaan suunnitelma sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen tietojärjestelmäkokonaisuuden hallitusta uudistamisesta suunnitelmakauden jälkeisille vuosille Taudinmääritykseen liittyvät palvelut OYS-erityisvastuualueen strategiassa tavoitellaan laajaa yhteistyötä taudinmääritykseen liittyvissä palveluissa. laboratoriokeskus NordLabin toimintaa laajennetaan erityisvastuualueella yhdistetään kuvantamispalveluja yhteentoimiviksi kokonaisuuksiksi ja selvitetään yhteisen kuvantamiskeskusken perustamisen mahdollisuudet Pohjoispohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Oulun yliopisto perustavat Pohjois- Suomen biopankin, johon muut sairaanhoitopiirit liittyvät Laboratoriotoiminta OYS-erityisvastuualueen laboratoriotoiminnasta vastaa lähtien Pohjois-Suomen laboratoriokeskus liikelaitoskuntayhtymä NordLab. Laboratoriokeskus vastaa kliinisen kemian, hematologian, genetiikan ja mikrobiologian palveluista OYS:n erityisvastuualueella. Lisäksi laboratoriokeskus tuottaa kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen sekä kliinisen neurofysiologian palveluita Länsi-Pohjan ja Kainuun keskussairaaloissa. Laboratoriokeskuksen tavoitteena on turvata osaaminen ja palveluiden saanti Pohjois- Suomessa, parantaa potilaslähtöisyyttä ja potilasturvallisuutta, yhtenäistää prosessit ja varmistaa tiedonkulku ja tasainen palvelujen laatu. Laboratoriokeskus pyrkii kustannus- 9

10 säästöihin muun muassa yhteishankinnoilla ja päällekkäisten toimintojen purkamisella, tavoitteena on välttää esimerkiksi tarpeettomasti toistetut tutkimukset. Laboratoriokeskuksen laajentamista koskemaan kaikkia laboratorioaloja pidetään tarkoituksenmukaisena. Patologian ja kliinisen neurofysiologian osalta selvitystyö on käynnistynyt Kuvantaminen Kuvantamisen alalla tehdään yhteistyötä päivystys- ja virka-ajan etäpalveluiden tuottamisessa. Tavoitteena on yhdistää kaikki OYS:n erityisvastuualueen kuvantamispalvelut yhteentoimivaksi kokonaisuudeksi ja mahdollisuuksien mukaan samaan organisaatioon. Toiminnassan sitoudutaan Dicom-standardiin. Digitaalista arkistoa voidaan käyttää myös muiden kuvatallenteiden (mm. digi-ekg, isotooppi-, endoskopia-, patologian ja ihotaudien kuvien) tallennukseen ja katseluun. Kuvantamispalveluja koskeva selvitystyö on käynnistynyt Taudinmääritykseen liittyvien näytteiden säilyttäminen ja tutkimuskäyttö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Oulun yliopisto perustavat Pohjois-Suomen biopankin vuoden 2014 aikana. Valtaosa biopankkiin sisällytettävistä näytteistä on potilashoidon yhteydessä syntyvää diagnostista materiaalia ja siihen liittyvää potilastietoa. Oulun yliopisto osallistuu biopankkiin vaativien erityisnäytteiden osalta. Erityisvastuualueen muut sairaanhoitopiirit voivat liittyä biopankkiin sopimuskauden aikana. Kustannusten jaosta sovitaan erikseen Muut palvelut Potilasasiamiestoiminta Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) tuli voimaan Lainsäädännössä ei ole määrityksiä potilasasiamiestoiminnan organisoinnista, valvonnasta tai pätevyysvaatimuksista. Terveydenhuoltolaissa (1326/2010) säädetään palvelujen asiakaskeskeisyyden vahvistamisesta sekä yhdenvertaisesta laadusta ja saatavuudesta. Terveydenhuoltolain tavoite tukee potilasasiamiestoiminnan kehittämistä ja huomioimista palveluja järjestettäessä. Potilasasiamies on potilaan oikeuksien asiantuntijana osa laadukasta terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Tällä hetkellä PPSHP:ssa, Kainuussa ja LSHP:ssä on päätoiminen potilasasiamies. Potilasasiamiestoiminnan järjestämistapa on tarpeen saattaa yhtenäiseksi. Tämä voi tapahtua esimerkiksi siten, että kunnat sopivat yhteistyössä sairaanhoitopiirien kanssa potilasasiamiestoiminnan organisoinnista. Potilasasiamiehen on tarkoituksenmukaista olla päätoiminen ja kokoaikainen. Erityisvastuualueella tavoitellaan yhtenäisiä kelpoisuusehtoja ammattitaidon ja palvelun laadun turvaamiseksi. Ostopalvelusopimuksia tehtäessä tulee sopia potilasasiamiestoiminnan järjestämisestä ja muista potilaslain mukaisista velvoitteista. Mediecon toiminta Medieco Oy on erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien omistama yritys, jonka pääasiallinen tehtävä on tuottaa ammatillista täydennyskoulutusta tukevaa verkkokoulutusta OYS:n erityisvastuualueen terveydenhuollon yksiköille. Yhtiö tuottaa tarvittaessa myös sairaanhoitopiirikohtaisia verkkokoulutuksia. Tavoitteena on lisätä verkkokoulutustarjontaa henkilöstön täydennyskoulutustarpeisiin. 10

11 6. Päivystys Tavoitteena on yhtenäisiä hoidollisia linjauksia noudattava erityisvastuualueen päivystys- ja ensihoitojärjestelmä. Järjestelmää suunniteltaessa ja kehitettäessä otetaan huomioon palvelutarpeet, kiireellisen sairaanhoidon ja ensihoitopalvelun yhteensovittaminen, päivystyspisteiden väliset etäisyydet, lait, asetukset, STM:n raportti Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet 2010 sekä muu kansallinen ohjaus. Vuonna 2014 sairaanhoitopiiriessä ja erityisvastuualueella tehdään suunnitelmia, päätöksiä ja toiminnallisia muutoksia, joilla valmistaudutaan voimaan tulevaan STM:n asetukseen kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (liite 2). 6.1 Erikoisalakohtaiset päivystyspisteet Erikoisalakohtaiset päivystyspisteet Yliopistosairaalassa on kaikkien päivystävien erikoisalojen päivystys, mutta järjestelmää on eräiltä osin vahvistettava vuoteen 2015 mennessä, jotta se täyttää voimaan tulevan asetuksen edellytykset. Lapin ja Keski-Pohjanmaan keskussairaaloissa ympärivuorokautiset päivystyspoliklinikat toimivat siten, että päivystyspoliklinikoilla on sekä medisiininen/konservatiivinen että operatiivinen aktiivipäivystäjä sairaalapäivystyksessä. Kainuussa ja Länsi-Pohjassa päivystyspoliklinikan sairaalapäivytys on jakamaton (päivystystä ei ole jaoteltu erikoisaloittain). Kaikissa keskussairaaloissa on anestesiologian sairaalapäivystys. Keski-Pohjanmaan ja Lapin keskussairaaloissa on synnytys- ja naistentautien sairaalapäivystys sekä välitön sektiovalmius, Lapin keskussairaalassa myös välitön leikkaussalivalmius. Kainuun ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireissä on suunnitelmia siirtyä jatkossa synnytys- ja naistentautien sairaalapäivystykseen ja välittömään sektiovalmiuteen. Muutoin keskussairaaloiden päivystävien erikoisalojen toiminta on järjestetty ns. vapaamuotoisena päivystyksenä (nopeasti saatavilla kotivarallaolosta). Keskussairaalat jatkavat aivoinfarktin liotushoidossa tarvittavien neurologian erikoislääkärikonsultaatioiden (Telestroke-palvelu) hankintaa Helsingin yliopistollisesta sairaalasta, mutta sopimuskauden aikana pyritään aloittamaan palvelun tarjoaminen OYS:sta. Erikoisalakohtaiset päivystyspisteet ja niiden resurssointi päivitetään vuonna Liittteessä 3 esitetään erikoissairaanhoidon päivystyspisteet 2013, tilastoja päivystysleikkauksista, synnytyksistä ja yöajan toiminnasta. Asetukseen perustuvia vaatimuksia erikoissairaanhoidon päivystystoiminnalle lähtien, synnytystoiminnan osalta lähtien. 1. Sisätautien erikoisalan ympärivuorokautisessa päivystysyksikössä on oltava mahdollisuus välittömästi neuvotella hoidosta sisätautien erikoislääkärin kanssa, jonka on tarvittaessa saavuttava nopeasti päivystysyksikköön (enintään 30 minuutissa, kyseessä ns. vapaamuotoinen päivystys). 2. Kirurgian päivystysyksikössä on oltava valmius leikkaushoitoon, leikkauksen jälkeisen seurantaan sekä tehostettuun valvontaan. Päivystysyksikössä on oltava välittömästi saatavilla (sairaalapäivystyksessä) kirurgisten erikoisalojen erikoislääkäri tai kirurgisten sairauksien hoitoon perehtynyt lääkäri sekä anestesiologian eri- 11

12 koislääkäri tai anestesiaan hyvin perehtynyt lääkäri, jonka on mahdollista saada anestesiologian erikoislääkäri nopeasti päivystysyksikköön. Kirurgiselta päivystysyksiköltä edellytetään nopea valmius sekä tuki- ja liikuntaelinten kirurgisten erikoisalojen että pehmytkirurgisten erikoisalojen erikoislääkärin antamaan vaikeasti sairaan tai loukkaantuneen potilaan hoidon tarpeen arviointiin ja hoitoon. Lisäksi päivystysyksikössä on oltava valmius mahasuolikanavan tähystystutkimuksiin ja - toimenpiteisiin sekä nopeasti saatavilla radiologian erikoislääkäri tai radiologiaan perehtynyt lääkäri, jolla on mahdollisuus konsultoida radiologian erikoislääkäriä. Muissa kirurgista leikkaustoimintaa harjoittavissa terveydenhuollon toimintayksiköissä, joissa potilas otetaan seurattavaksi sairaalan vuodeosastolle on oltava toimintaan soveltuva kirurgisen erikoisalan päivystys. Toimintayksikössä on oltava välittömästi saatavilla laillistettu lääkäri, jolla on mahdollisuus neuvotella potilaan hoidosta kirurgisten erikoisalojen erikoislääkärin kanssa. Tämän on tarvittaessa voitava nopeasti saapua toimintayksikköön. 3. Synnytyksiä hoitavassa päivystysyksikössä on oltava 2017 lähtien 1) välittömästi saatavilla (sairaalapäivystyksessä) naistentautien ja synnytysten sekä anestesiologian erikoislääkärit tai synnytysten hoitoon ja anestesiologiaan hyvin perehtyneet lääkärit. Tarvittaessa naistentautien- ja synnytysten sekä anestesiologian erikoislääkärin on saavuttava nopeasti toimintayksikköön silloin, kun erkoislääkäri ei ole välittömästi vastaamassa hoidosta. 2) riittävästi kätilöitä ja leikkausta avustavaa henkilökuntaa. 3) välitön valmius sikiön voinnin seurantaan sekä lapsen ja äidin hoidon tarpeen arviointiin, tarvittavaan välittömään hoitoon, tehostettuun valvontaan sekä hoidon edellyttämiin laboratoriotutkimuksiin ja verensiirtoihin. Lisäksi nopeasti saatavilla lastenlääkäri tai lastentautien hoitoon hyvin perehtynyt lääkäri, jolla on mahdollisuus neuvotella hoidosta lastentautien erikoislääkärin kanssa. Tarvittaessa lastentautien erikoislääkärin on saavuttava nopeasti päivystysyksikköön. Jos synnytyksiä hoitavaan toimintayksikköön on keskitetty riskisynnytysten hoito, on vastasyntyneiden hoitoon perehtyneen lastenlääkärin oltava välittömässä valmiudessa (sairaalapäivystyksessä). 4. Psykiatrian erikoisalojen päivystykseen tulleen potilaan terveydentilan arviointia varten on oltava riittävän laajasti somaattisten erikoisalojen asiantuntemusta. Päivystyksessä on oltava saatavilla psykiatristen erikoisalojen erikoislääkäri tai psykiatriaan perehtynyt lääkäri, jolla on mahdollisuus neuvotella potilaan hoidosta psykiatrian erikoisalojen erikoislääkärin kanssa ja tarvittaessa hänen on saavuttava hoitoa antavaan yksikköön. 5. Erityisvastuualueella sovittavat konsultaatiot ja vaativan erikossairaanhoidon päivystyksen järjestäminen Erityisvastuualueella on asetuksen mukaan oltava ympärivuorokautinen päivystysvalmius invasiiviseen kardiologiaan. Tämä järjestetään OYS:ssa. Neurologiassa on sovittava ympärivuorokautisen päivystyksen järjestämisestä siten, että erityisvastuualueella turvataan riittävät aivoverenkiertoyksikön, tehostetun valvonnan, kuvantamisen, neurofysiologian ja neurokirurgian palvelut. Vaativa neurologian päivystyshoito toteutetaan OYS:ssa. Erityisvastuualueella keskitettävien tutkimusten, toimenpiteiden ja hoitojen luetteloa päivitettäessä sovitaan, miten toteutetaan päivystyksellinen erikoislääkärin antama 12

13 konsultaatio endokrinologian, gastroenterologian, iho- ja sukupuolitautien, infektiotautien, keuhkosairauksien, hematologian, nefrologian ja syöpätautien osalta. Vastaavalla tavalla sovitaan konsultaatioista ja hoidon toteuttamisesta gastroenterologisen kirurgian, korva-, nenä- ja kurkkutautien, käsikirurgian, lastenkirurgian, neurokirurgian, ortopedian ja traumatologian, plastiikkakirurgian, silmätautien, suu- ja leukakirurgian, sydän- ja rintaelinkirurgian, urologian sekä verisuonikirurgian erikoisaloilla. Erityisvastuualueella sovitaan yöaikaisen perusterveydenhuollon päivystystoiminnasta. Ympärivuorokautisessa suun terveydenhuollon päivystyksessä on oltava valmius kasvojen-, suun- ja kaulan alueiden päivystyksellisiin tutkimustoimenpiteisiin ja hoitoihin. 6.2 Ensihoitokeskuksen toiminta ja tehtävät Oulun yliopistollisessa sairaalassa on terveydenhuoltolain mukainen erityisvastuualueen ensihoitokeskus. Muissa sairaanhoitopiireissä on alueelliset ensihoitokeskukset. Erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen tehtävänä on vastata erityisvastuualueen ensihoitolääkäripäivystyksestä siten, että alueelliset ensihoitokeskukset ja myös ensihoidon kenttähenkilöstö voivat tarvittaessa konsultoida ensihoitolääkäriä ympäri vuorokauden. Tästä laaditaan ohjeet. Lisäksi se vastaa alueen lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnasta. Erityisvastuualueen ensihoitokeskus vastaa myös hoitolaitossiirtojen yhteensovittamisesta sekä viranomaisverkosta (VIRVE) ja viranomaisten kenttätietojärjestelmästä. Edelleen sen tehtävinä ovat hätäkeskusohjeiden alueellinen ja valtakunnallinen yhteensovittaminen sekä yhtenäisen laatu- ja koulutusjärjestelmän luominen. Erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen toiminnasta osa kohdistuu vain PPSHP:n alueelle ja osa koko erityisvastuualueelle. Kustannukset jaetaan sairaanhoitopiireille tässä suhteessa ja väestömäärän mukaisesti. erva-ensihoitolääkäri konsultoi koko erityisvastuualueen ensihoidon kenttää (maayksiköitä ja helikopteriavusteista ensihoitoa) ensihoitokeskukselle perustetaan yhteistyö- ja ohjausryhmät OYS-erva-alueen sosiaali- ja terveysalan VIRVE-yhteistyöryhmän toimintaa kehitetään 6.3 Voimavarojen ja osaamisen varmistaminen päivystäviin toimintayksiköihin Päivystysyksikössä on oltava riittävän koulutuksen ja työkokemuksen omaava moniammatillinen henkilöstö. Lisäksi asetus määrittelee tarkemmin erikoissairaanhoidon eräiden erikoisalojen päivystysedellytykset. vuoden 2014 aikana valmistellaan erikoisaloittain suunnitelman mukaisiin päivystyspisteisiin varattavan henkilökunnan koulutusvaatimukset, osaamistaso ja määrä. valmistellaan varajärjestelyt niihin tilanteisiin, joissa jossain erikoissairaanhoidon päivystyspisteessä on huomattava potilasturvallisuutta vaarantava henkilöstövaje tai muu erityistilanne. sovitaan diagnostisista menetelmistä, joita eri päivystysyksiköillä tulee olla käytettävissään. 13

14 6.4 Valmiussuunnittelu OYS-erityisvastuualueella on käytössä kaikkien sairaanhoitopiirien ja kuntien yhteinen sähköinen valmiussuunnitelma. PPSHP koordinoi valmiussuunnittelua ja kehittää valmiussuunnittelun yhteistä sähköistä portaalia. 7. Yhteys perusterveydenhuoltoon ja kuntien peruspalveluihin Terveydenhuoltolaki edellyttää kunnilta terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa sairaanhoitopiirin alueella. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköiden lakisääteinen tehtävä on tukea kuntia järjestämissuunnitelmien laatimisessa. Terveydenhuoltolaki ja sitä täydentävät asetukset sisältävät yhteistyötä koskevaa sääntelyä esimerkiksi päivystyksen ja ensihoidon järjestämisessä, erikoissairaanhoidon antamista koskevassa kuntien tarvitsemassa ohjauksessa ja neuvonnassa, terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksen sekä tieteellisen tutkimuksen ja kehittämisen järjestämisessä. Erityisvastuualueella sovittava yhteys perusterveydenhuoltoon ja kuntien peruspalveluihin nojaa vahvasti kunnissa ja sairaanhoitopiireissä hyväksyttyihin terveydenhuollon järjestämissuunnitelmiin. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeva järjestämislaki tulee osaltaan vahvistamaan ja määrittelemään yhteistyötä. 7.1 Erityisosaamista vaativan tuen ja neuvonnan toteuttaminen perusterveydenhuollolle ja kuntien muille peruspalveluille Perusterveydenhuollon yksiköt kartoittavat kuntien tarpeita saada erikoislääkärien ja muiden ammattihenkilöiden konsultaatiopalveluja. Palvelut voivat olla paikan päälle jalkautettuja palveluja tai eri tavoin toteutettua etäpoliklinikkatoimintaa, verkostoyhteistyötä, kuntoutusohjausta tai muuta kunnille tarpeellista tukea. Sopimukset tehdään organisaatioiden välillä. Koulutus- ja hoitoketjutyötä jatketaan ja niille määritellään toimintaperiaatteita. Perusterveydenhuollon yksiköiden rooli ja yhteistyö ovat avainasemassa. Videoavusteista toimintaa hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti asiantuntija-asiantuntija -tasolla ja asiantuntijaasiakas -tasolla huomioiden erityishuoltopiirien palvelut ja sosiaalihuolto. 8. Henkilöstö erityisvastuualueella Lääkärityövoima OYS-erityisvastuualueella Alueella oli vuonna 2011 kerätyn tilaston mukaan lääkäriä, joista erikoistuneita (61 %). Oulun yliopistosta valmistuu lääketieteen lisensiaatteja keskimäärin 120 vuodessa, aloituspaikkamäärä nousee 146:een vuonna Lääkäreitä valmistuu siten vv noin 140 vuodessa. Yhteensä lääkäreitä valmistuu vuoteen 2025 mennessä noin Erikoislääkäreitä siirtyy eläkkeelle samana aikana arviolta 730 ja erikoistumattomia lääkäreitä noin 160, eli yhteensä 890 lääkäriä jää eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä. Koulutusmäärien perusteella lääkärityövoimatarjonta vuonna 2025 on lääkäriä (+ 34 %). Aiemman kokemuksen mukaan noin 62 % Oulusta valmistuneista lääkäreistä jää 14

15 alueelle, muualta tulee selvästi vähemmän. Jos muuttoliike pysyy entisenä, lääkäritarjonta tulee olemaan noin lääkäriä (+18 %). Erikoislääkäreiden sijoittumisessa eri sairaanhoitopiirien alueille on merkittäviä eroja. Jotta lääkärimäärä riittää, pitää Oulun yliopistosta valmistuneet lääkärit sitouttaa töihin Pohjois- Suomeen. Erityinen huomio tulee kiinnittää siihen, että valmistuneet lääkärit erikoistuvat niille erikoisaloille, joilla on jo nyt vajetta, tai joilla eläkkeelle siirtyminen on suurta, tai niille aloille, joilla palvelutarpeen odotetaan kasvavan. Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja sairaanhoitopiirien yhteishankkeena valmistui vuonna 2006 esitys OYS- erityisvastuualueen erikoistumismalliksi. Esitys on osittain toteutunut, esimerkiksi yhteinen työnantaja-toimintamalli on otettu käyttöön vuonna Erikoisalat, joilla nykyinen koulutusmäärä ei riitä korvaamaan eläköitymistä (luvut ovat lääkäreiden määriä): Erikoisala Erikoislääkärimäärä OYS-erva nyt Työvoiman tarjonnan ennuste v Muutos Yleislääketiede ,1-20,8 Psykiatria ,4-14,6 Sydän- ja rintaelinkirurgia 16 8,8-7,2 Sisätaudit 58 53,5-4,5 Fysiatria 24 19,8-4,2 Kliininen kemia 9 5,5-3,5 Oikeuslääketiede 5 2,4-2,6 Syöpätaudit Kliininen mikrobiologia 8 7,2-1,2 Yleiskirurgia 19 17,8-1,2 Endokrinologia 5 4,8-0,2 Hoitohenkilöstö Hoitohenkilöstön eri ammattiryhmien tarve vuoteen 2025 mennessä on huomattavasti suurempi kuin vanhuuseläkkeelle jäävien määrä, koska henkilökunnan tulevaa tarvetta arvioitaessa on otettava huomioon myös muiden eläkemuotojen ja työelämän joustojen kautta tulevat henkilöstötarpeet sekä erilaiset sijaistarpeet (mm. vuosiloma- ja sairauspoissaoloihin liittyvät sekä muut sijaistarpeet). Tämän hetken koulutuksen sisäänoton, tutkintojen läpäisyn ja vuosittain valmistuvien määrän perusteella voidaan todeta, että Oulun seudun ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutus ei tule kattamaan koko Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen (esh+pth+sos.huolto) sairaanhoitaja- ja terveydenhoitaja tarvetta. Muissa OYS-erva-alueen ammattikorkeakouluissa on hoitotyön koulutusta tällä hetkellä varsin kohtuullisesti huomioiden alueiden tarve vuoteen 2025 mennessä. Lähihoitajia koulutetaan useassa oppilaitoksessa ja tämän hetken aloituspaikkamäärät riittänevät tulevaan tarpeeseen. Työelämän ja koulutuksen yhteinen haaste tulee olemaan se, miten sosiaali- ja terveysalalle saadaan opiskelijoita, miten alan tutkintojen läpäisy kehittyy ja miten paljon ammatti- 15

16 laisia todellisuudessa valmistuu tulevina vuosina. Lisäksi nähtäväksi jää, miten röntgenhoitajien, laboratoriohoitajien ja ensihoitajien alueellinen saatavuus toteutuu koko ervaalueella, koska edellä mainittuja ammattiryhmiä koulutetaan tällä hetkellä vain Oulun seudun ammattikorkeakoulussa. Yhteistyö rekrytoinnissa ja osaamisen hallinnassa on tärkeää koko erityisvastuualueelle. Osaavaa hoitohenkilöstöä tarvitaan koko sosiaali- ja terveyssektorilla ja niukkoja henkilöstöresursseja joudutaan tulevina vuosina allokoimaan. Tärkeää on myös ennakoida henkilökunnan saatavuushaasteita muun muassa uudistamalla työnjakoa eri ammattiryhmien välillä. Tulevaisuudessa yhteistyö koulutustahojen kanssa korostuu vielä nykyisestä. Valtakunnan tasolla keskeistä on vaikuttaa ja huolehtia oman alueen koulutuspaikkojen riittävyydestä. lääkäreiden ja muun henkilökunnan tarvearvio toteutetaan neljän vuoden välein sovitetaan yhdessä erikoisaloittain erikoistuvien lääkäreiden koulutuspaikkamäärät ja koulutuspaikkojen sijainti siten, että palvelujärjestelmän tarpeisiin pystytään vastaamaan erityistä huomiota kiinnitetään vaje-aloille lääkäreiden rekrytointi aloitetaan jo peruskoulutuksen aikana erikoistuville lääkäreille suunnitellaan "koulutusputket" yhdessä yliopiston kanssa 8.1 Työvoimatarpeen ja henkilöstön koulutustarpeen arviointi Työvoimatarvetta ja henkilöstön koulutustarvetta arvioitaessa on otettava huomioon perus-, jatko- ja täydennyskoulutus. Perusterveydenhuollon yksiköiden lakisääteisenä tehtävänä on työvoimatarpeen arviointi ja ennakointi. Sairaanhoitopiirien edustajat osallistuvat Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan alueellisen neuvottelukunnan työskentelyyn. Samoin osallistutaan eri toimijoiden yhteiseen koulutustarpeiden ennakointi- ja arviointityöhön maakunnallisissa työryhmissä ja tehdään hoitotyötä koskevaa yhteistyötä kansallisesti ja erityisvastuualueella. Koulutusyhteistyötä tehdään OKM:n ja oppilaitosten kanssa. Täydennyskoulutusyhteistyötä jatketaan ja kehitetään kaikilla toiminnan osa-alueilla. 8.2 Sairaanhoitopiirien välinen yhteistyö ja toimintakäytännöt erikoissairaanhoidon henkilöstön saatavuuden turvaamisessa Erityisvastuualueella perustetaan yhteisiä virkoja/toimia silloin, kun menettely on toiminnan ja talouden kannalta tarkoituksenmukaista. Tämä koskee erityisesti pieniä erikoisaloja. Yliopistosairaalan tehtävä on tukea muita terveydenhuollon yksiköitä koulutuksella, konsultoinnilla ja hyödyntämällä uuden teknologian mahdollisuuksia. Keskussairaaloiden tehtävä on tukea vastaavalla tavalla omaa aluettaan. Osaajavaihto on osoittautunut toimivaksi tavaksi siirtää ja vaihtaa osaamista eri organisaatioiden kesken. 16

17 Työntekijöiden siirtyminen työnantajalta toiselle ns. vanhana työntekijänä on käynnistynyt erikoistuvien lääkäreiden kohdalla vuonna Saatuja kokemuksia arvioidaan ja harkitaan toiminnan laajentamista muihin henkilöstöryhmiin. Sairaanhoitopiirien välistä yhteistyötä tuetaan toteuttamalla etätyöhön perustuvaa toimintamallia ja käyttämällä videoyhteyksiä. 9. Tutkimus ja kehittäminen Järjestämissopimusasetuksen 15 :ssä määrätään, että sopimuksessa on sovittava sairaanhoitopiirien kuntayhtymien yhteistyöstä erikoissairaanhoidon alueellisen kehittämisen ja sen tueksi tarvittavan tutkimuksen toteuttamisesta eritysvastuualueella. Sopimuksessa on sovittava, miten eritysvastuualueella huolehditaan käytössä olevien terveydenhuollon menetelmien arvioinnista ja uusien menetelmien käyttöönotosta sekä yhtenäisten hoidon perusteiden toteutumisen seurannasta yhteistyössä muiden erityisvastuualueiden sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen kanssa. 9.1 Yhteistyö erikoissairaanhoidon alueellisen kehittämisen ja tutkimuksen toteuttamisessa Oulun yliopistolliseen sairaalaan on perustettu tutkimuspalveluyksikkö, joka tarjoaa tutkimukseen liittyviä hallinnointi-, neuvonta- ja koulutuspalveluja tutkijoille, tutkimusryhmille, tutkimusten toimeksiantajille ja muille Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella tutkimuksen parissa työskenteleville henkilöille. Alueellinen eettinen toimikunta ja alueellinen tutkimustoimikunta toimivat tutkimuspalveluyksikön yhteydessä. Toimikunnat ovat lakisääteisiä ja niissä on edustus koko erityisvastuualueelta. PPSHP:n yhtymähallitus nimeää eettisen toimikunnan valtuustokausittain, alueellinen tutkimustoimikunta on nimetty nelivuotiskaudeksi ajalle Eettinen toimikunta käsittelee OYS-erityisvastuualueella tehtävien tutkimusten lisäksi myös valtakunnallisia tutkimushankkeita yhteistyössä TUKIJAN (valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta) kanssa. Tutkimustoimikunta jakaa tutkimukselle suunnatun valtion tutkimusrahoituksen erityisvastuualueen tutkimushankkeille hakemuksesta. Vuonna 2013 aloitti toimintansa PPSHP:n ja Oulun yliopiston yhteinen organisaatio Medical Research Center, jonka tehtävänä on kansainvälisesti kilpailukykyisten tutkimusympäristöjen rakentaminen, kansainvälisen tieteellisen julkaisutoiminnan määrän lisääminen ja laadun parantaminen, tutkijakoulutuksen edistäminen sekä koti- ja ulkomaisen rahoituksen lisääminen. MRC toimii sateenvarjo-organisaationa tukien erityisvastuualueen sekä tutkijalähtöistä että sponsoroitua lääketieteellistä tutkimustoimintaa. Toiminnot rahoitetaan yhteisesti hyödyntäen valtion tutkimusrahoitusta Terveydenhuollon menetelmien arviointi ja uusien menetelmien käyttöönotto sekä yhtenäisten hoidon perusteiden toteutumisen seuranta Huolehdimme yhtenäisten hoidon perusteiden toteutumisen seurannasta osana erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien laatujärjestelmää. Sairaanhoitopiirien laatupäälliköt suunnittelevat ja toteuttavat mm. lähetteiden ja palautteiden auditoinnit. Laatupäälliköiden ja erikoisalojen johdolla yhtenäistetään hoito-ohjeita ja potilasohjausta. Erityisvastuualueella on sovittu uusien menetelmien käyttöönottoprosessista, joka edellyttää lääkityksen/menetelmän tehon, turvallisuuden ja kustannusten arvioinnin käyttäen ns. mini-hta -menetelmää (liite 4 ohje). Sairaanhoitopiirit tiedottavat koko erityisvastuualuetta 17

18 tekemistään arvioinneista ja niiden pohjalta tehdyistä päätöksistä. Käytössä olevia menetelmiä arvioidaan jatkuvasti myös osana työnjakoprosessia, josta vastaavat erikoisalojen ylilääkärit. Johtajaylilääkärit toimivat THL:n johtamassa HALO-toiminnassa. Sairaanhoitopiirit sitoutuvat noudattamaan annettuja suosituksia. Erityisvastuualueelle perustetaan vuonna 2013 arviointiylilääkärin virka. Arviointiylilääkärin tehtäviä ovat: 1. Arvioida ja kehittää sairaanhoitotoiminnan vaikuttavuutta 2. Vastata uusien menetelmien arviointiprosessista ja käyttöönoton periaatteiden sopimisesta 3. Tukea potilasturvallisuuden varmistamista ja edistämistä 4. Tukea sairaanhoidon laadunhallinnan suunnitelman laatimista 5. Tehdä valtakunnallista yhteistyötä toiminta-alueellaan (HALO) 6. Hoitoketjujen vaikuttavuuden seuranta ja kehittäminen. Arviointiylilääkärin työn tukemiseksi perustetaan ohjausryhmä. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit osallistuvat viran kustannuksiin väestönsä suhteessa. erva-alueen arviointiylilääkäri aloittaa viimeistään v alusta perustetaan arvioinnin ohjausryhmä 10. Sopimuksen noudattamatta jättämisen seuraukset ja erimielisyyksien ratkaisu Asetuksen 16 :ssä velvoitetaan sopimaan noudattamatta jättämisen seuraamuksista. Tämän sopimuksen noudattamatta jättämisestä on sovittu seuraavaa: Sopimuksen noudattamista arvioidaan säännöllisesti. Arviointiryhmä määrittää ennalta ne sopimuksen kohdat, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota Arviointiryhmä luokittelee mahdolliset sopimuksesta poikkeamiset/noudattamatta jättämiset kategorioihin: 1) tahallinen sopimusrikko, 2) tahaton toiminta, 3) force major Tästä sopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan osapuolten keskinäisillä neuvotteluilla. Mikäli neuvottelut eivät johda yhteisymmärrykseen, erimielisyydet ratkaistaan välimiesmenettelystä annetun lain mukaisessa välimiesmenettelyssä. Välimiehenä toimii Kuntaliiton nimeämä välimies. Keskinäisissä neuvotteluissa voidaan sopia tai välimies voi velvoittaa sopimusvelvoitteitaan rikkoneen osapuolen suorittamaan toiselle osapuolelle/muille osapuolille sopimussakkoa enintään kymmenentuhatta (10 000) euroa sopimusrikkomusta kohti. Sopimusvelvoitteitaan rikkonut osapuoli vastaa myös välimiesmenettelyn kustannuksista. 18

19 11. Hyväksymismenettely Sopimus laaditaan valtuutokausittain ja hyväksytään kunkin sairaanhoitopiirin yhtymävaltuustossa. Yhtymävaltuustot päättävät lisäksi mahdollisista sopimusmuutoksista. Sopimus tulee voimaan, kun kaikki sopijaosapuolet ovat sen hyväksyneet ja on voimassa kunnes uusi sopimus seuraavalle valtuustokaudelle on tehty. Mahdolliset muutokset tulevat voimaan, kun kaikki sopijaosapuolet ovat ne hyväksyneet. Sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärit/vastaavat lääkärit hyväksyvät liitteeseen 1 tehtävät muutokset. Liite 1: Luettelo OYS-erityisvastuualueella keskitettävistä tutkimuksista, toimenpiteistä ja hoidoista. Valtioneuvoston asetus 336/2011 erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä. Johtajaylilääkärit/vastaavat lääkärit hyväksyvät mahdolliset liitteeseen 4 tehtävät muutokset. Liite 4: Mini-HTA menetelmä; ohje 19

20 12. Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu 5 yhtäpitävää kappaletta, yksi kullekin osapuolelle. Kajaani Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kokkola Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Rovaniemi Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kemi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Oulu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 20

OYS-ERVAN JÄRJESTÄMISSOPIMUS LSHP:n yhtymävaltuusto

OYS-ERVAN JÄRJESTÄMISSOPIMUS LSHP:n yhtymävaltuusto OYS-ERVAN JÄRJESTÄMISSOPIMUS 2013-2016 LSHP:n yhtymävaltuusto 26.-27.11.2013 Aidolla yhteistyöllä ja kumppanuudella tehoa, laatua ja vaikuttavuutta Eva Salomaa johtajaylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 59 LAKIEHDOTUKSET Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin 1 kohta,

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN HELSINGIN YLIOPISTOLLISEN KESKUSSAIRAALAN ERITYISVASTUUALUEELLA

ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN HELSINGIN YLIOPISTOLLISEN KESKUSSAIRAALAN ERITYISVASTUUALUEELLA VALTUUSTO 25 17.06.2015 ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN HELSINGIN YLIOPISTOLLISEN KESKUSSAIRAALAN ERITYISVASTUUALUEELLA 366/00/01/03/01/2013 VALT 25 Terveydenhuoltolain (1326/2010)

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne Lapin shp:n valtuustoseminaari 27.11.2012 Tapio Kekki 1 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki STM

Terveydenhuoltolaki STM Terveydenhuoltolaki STM Terveydenhuoltolain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja potilasturvallisuus Perusterveydenhuollon vahvistaminen Eri toimijoiden välinen yhteistyö Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

Lisätiedot

Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat?

Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat? Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat? Liisa-Maria Voipio-Pulkki Timo Keistinen Anne Koskela Lotta Hämeen-Anttila Satu Karppanen Virva Juurikkala Lasse Ilkka Taina Mäntyranta

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN Terveydenhuoltolaki voimaan 1.5.2011 Päivi Koivuranta-Vaara Hallintoylilääkäri Terveydenhuollon ongelmia palvelutarpeen ja kysynnän kasvu rahoituksen niukkeneminen henkilöstön

Lisätiedot

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta 27.3.2014 Lapin keskussairaalan laajennushanke - mistä on kysymys? Lapin keskussairaalan auditorio Ounasrinteentie 22 Rovaniemi

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Laki. terveydenhuoltolain muuttamisesta

Laki. terveydenhuoltolain muuttamisesta Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin johdantokappale ja 1 kohta

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki potilasturvallisuuden näkökulmasta

Terveydenhuoltolaki potilasturvallisuuden näkökulmasta Terveydenhuoltolaki potilasturvallisuuden näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon keskustelufoorumi 26.9.2013 Technopolis, Itä-Suomen yliopisto Mikrokatu 1 Kuopio Timo Keistinen, lääkintöneuvos

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998)

ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998) 166 IV ASETUKSET ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998) Annettu 4 päivänä syyskuuta 1998 Helsingin yliopiston konsistorin annettua Helsingin yliopiston osalta lausuntonsa opetusministerin esittelystä

Lisätiedot

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat Yhteistyösopimuksen laadinta Itä- ja Keski-Suomen maakunnat 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalue Maakuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista, kehittämistä

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelman sisältö

Terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelman sisältö Terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelman sisältö Pasi Parkkila, kehitysjohtaja Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja PPSHP:n yhteistyöseminaari 3.11.2011 Tiivistelmässä mukana PPSHP

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

POHJOISEN ERVAN ROOLI NYT JA HUOMENNA

POHJOISEN ERVAN ROOLI NYT JA HUOMENNA POHJOISEN ERVAN ROOLI NYT JA HUOMENNA AIDOLLA YHTEISTYÖLLÄ JA KUMPPANUUDELLA TEHOA, LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA 1 EVA SALOMAAN SEMINAARI 14.6.2016 SISÄLTÖ OYS-ERVA Yhteistyön välineet Mitä odotuksia meillä

Lisätiedot

Uuden maakunnan valmistelu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin puheenvuoro

Uuden maakunnan valmistelu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin puheenvuoro Uuden maakunnan valmistelu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin puheenvuoro Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki 06 415 4111 www.epshp.fi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Sähköisen kyselyn Internet-osoite: https://www.webropolsurveys.com/s/f c1f5828f.par.

Sähköisen kyselyn Internet-osoite: https://www.webropolsurveys.com/s/f c1f5828f.par. 1(4) Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava -painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin,

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 1 Kuntainfo 17.9.2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 2015 2020 Sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien yhteistyö

Sairaanhoitopiirien yhteistyö Sairaanhoitopiirien yhteistyö Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirit Lapin Akatemian sote-koulutus Rovaniemi 22.1.2017 1 2 4 Sairaanhoitopiirin tehtävä ja tarkoitus

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

Terveydenhuoltolakiuudistuksen tilanne Lapin liiton Sairaanhoitopiirien yhteistyön ja työnjaon selvityshanke

Terveydenhuoltolakiuudistuksen tilanne Lapin liiton Sairaanhoitopiirien yhteistyön ja työnjaon selvityshanke Terveydenhuoltolakiuudistuksen tilanne Lapin liiton Sairaanhoitopiirien yhteistyön ja työnjaon selvityshanke Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Lapin sairaanhoitopiiri Kunta-/seutukuntaneuvottelut

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Lapin shp:n alue

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Lapin shp:n alue Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2013-2016 Lapin shp:n alue Perusterveydenhuollon yksikkö www.lshp.fi/pth http://intra.lshp.fi/ =>Palveluyksiköt => Perusterveydenhuollon yksikkö Ajankohtaiset asiat,

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri

Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri Mikko Huovila THL / Oper 26.9.2013 26.9.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1 Esityksen sisältö 1. Kokonaisarkkitehtuuri menetelmänä 2. Potilasturvallisuus kokonaisarkkitehtuurikehyksessä

Lisätiedot

Asiaa ensihoidosta ja päivystyksestä. Raimo Jokisalo Aluehallintoylilääkäri LSSAVI

Asiaa ensihoidosta ja päivystyksestä. Raimo Jokisalo Aluehallintoylilääkäri LSSAVI Asiaa ensihoidosta ja päivystyksestä Raimo Jokisalo Aluehallintoylilääkäri LSSAVI [Raimo Jokisalo] 8.9.2015 1 Ensihoito "Hinta vaan nousee eikä meidän kunnassa ole edes omaa ambulanssia..." 2 Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Oulun yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Auli Saukkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kansallisiin linjauksiin perustuva KA- ja hankeyhteistyö PSSHP:n alueella

Kansallisiin linjauksiin perustuva KA- ja hankeyhteistyö PSSHP:n alueella Kansallisiin linjauksiin perustuva KA- ja hankeyhteistyö PSSHP:n alueella Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa 2 11.12.2014 Itä-Suomen yliopisto Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö 1 LUONNOS 23.4.2013 HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa tapahtuvat

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Erikoissairaanhoito pohjoisessa toimintaympäristössä

Erikoissairaanhoito pohjoisessa toimintaympäristössä Erikoissairaanhoito pohjoisessa toimintaympäristössä Yhtymävaltuusto 9.4.2013 Eva Salomaa johtajaylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Lapin keskussairaala Psykiatrian klinikka Muurolassa - 15 jäsenkuntaa

Lisätiedot

Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan

Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan 1 Satu Karppanen Sosiaalipäivystys Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) säädetään välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon turvaamisesta (12 ) ja sosiaalipäivystyksestä

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 956/00.04.01/2016 404 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille 2017-2018 Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Vesa Vestala 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Järjestämissuunnitelma hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työvälineenä. TERVESOS 2012 Tampere 9.5.2012

Järjestämissuunnitelma hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työvälineenä. TERVESOS 2012 Tampere 9.5.2012 Tampere-talo 8. 9.5.2012 Järjestämissuunnitelma hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työvälineenä TERVESOS 2012 Tampere 9.5.2012 Terveydenhuoltolaki Lain tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen. Vasama esitteli päivän agendan ja toivotti osallistujat tervetulleiksi.

Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen. Vasama esitteli päivän agendan ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. MUISTIO 1 (3) 26.2.2014 KUNTAINFO Aika 26.2.2014 klo 13.00-15.15 Paikka Osallistujat Satakunnan keskussairaalan auditorio liite 1. Tilaisuuden avaus Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen.

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

POHJOISEN ERVAN TOIMINTAMALLI

POHJOISEN ERVAN TOIMINTAMALLI POHJOISEN ERVAN TOIMINTAMALLI Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää 10.9.2016 mennessä lausuntoja terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisluonnoksesta sekä luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen 4.12.2012 Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa seminaari Riitta Häkkinen, erikoissuunnittelija THL / OPER Esityksen

Lisätiedot

KETKÄ LIITTYVÄT KANTA-PALVELUIHIN Ketkä liittyvät Kanta-palveluihin. Kanta-liittyjän ohje

KETKÄ LIITTYVÄT KANTA-PALVELUIHIN Ketkä liittyvät Kanta-palveluihin. Kanta-liittyjän ohje Ketkä liittyvät Kanta-palveluihin Kanta-liittyjän ohje Sisällys 1 Johdanto... 1 1.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen säädöstausta... 1 1.2 Sähköisen lääkemääräyksen säädöstausta... 1 2 Käsitteet...

Lisätiedot

ENSIHOITOKESKUS Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013

ENSIHOITOKESKUS Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013 Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013 JYRI LILJA ensihoitopäällikkö Eduskunta on hyväksynyt uuden terveydenhuoltolain, joka tulee voimaan 1.5.2011. Lain mukaan ensihoitopalvelun järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut Kymenlaaksossa. Ermo Haavisto

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut Kymenlaaksossa. Ermo Haavisto Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut Kymenlaaksossa Ermo Haavisto johtajaylilääkäri, emba Järjestämisvastuista lainsäädännössä - Terveydenhuoltolaki 1. - Lakia sovelletaan kunnan järjestämisvastuuseen

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM

AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Erikoistumiskoulutus siirtyy STM:n vastuulle mikä muuttuu? AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Esityksen sisältö Erikoislääkärikoulutuksen ohjaukseen liittyvä lainsäädäntö Erikoistumiskoulutuksesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuoltolain järjestämislain j i valmisteluryhmä l - väliraportti 27.6.2013 Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Uudistamisen

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot