OYS- ERITYISVASTUUALUEEN SAIRAANHOITOPIIRIEN ERIKOIS- SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OYS- ERITYISVASTUUALUEEN SAIRAANHOITOPIIRIEN ERIKOIS- SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS"

Transkriptio

1 OYS- ERITYISVASTUUALUEEN SAIRAANHOITOPIIRIEN ERIKOIS- SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja peruspalvelukuntayhtymä Lapin sairaanhoitopiiri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sopijaosapuolet 3 2. Järjestämissopimuksen tarkoitus 4 3. Järjestämissopimuksen laatiminen, arviointi ja siihen tehtävät muutokset 4 4. Väestön palvelutarpeen arviointi Tiedot väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, palvelutarpeesta sekä palvelujen toteuttamisesta, laadusta ja toimivuudesta Palvelutarpeen arvioinnissa käytettävät mittarit Keinot ja toimenpiteet vastata väestön erikoissairaanhoidon tarpeeseen 5 5. Erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien välinen yhteistyö ja työnjako Yhteistyö ja työnjako erikoissairaanhoidossa ja sen erityistason sairaanhoidossa Alueellisesti keskitettävä erityistason sairaanhoito Valtakunnallisesti keskitettävä erityistason sairaanhoito/oulun yliopistollinen sairaala Yhteistyössä toteutettavat palvelut Hankintapalvelut Lääkehuolto Välinehuolto Kuljetus- ja varastointipalvelut Tietojärjestelmäratkaisut ja niiden kehittäminen Taudinmääritykseen liittyvät palvelut Laboratoriotoiminta Kuvantaminen Taudinmääritykseen liittyvien näytteiden säilyttäminen ja tutkimuskäyttö Muut palvelut Päivystys Erikoisalakohtaiset päivystyspisteet Ensihoitokeskuksen toiminta ja tehtävät Voimavarojen ja osaamisen varmistaminen päivystäviin toimintayksiköihin Valmiussuunnittelu Yhteys perusterveydenhuoltoon ja kuntien peruspalveluihin Erityisosaamista vaativan tuen ja neuvonnan toteuttaminen perusterveydenhuollolle ja kuntien muille peruspalveluille Henkilöstö erityisvastuualueella Työvoimatarpeen ja henkilöstön koulutustarpeen arviointi Sairaanhoitopiirien välinen yhteistyö ja toimintakäytännöt erikoissairaanhoidon henkilöstön saatavuuden turvaamisessa Tutkimus ja kehittäminen Yhteistyö erikoissairaanhoidon alueellisen kehittämisen ja tutkimuksen toteuttamisessa Terveydenhuollon menetelmien arviointi ja uusien menetelmien käyttöönotto sekä yhtenäisten hoidon perusteiden toteutumisen seuranta Sopimuksen noudattamatta jättämisen seuraukset ja erimielisyyksien ratkaisu Hyväksymismenettely Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset 20 Liitteet: 1. Luettelo OYS-erityisvastuualueella keskitettävistä tutkimuksista, toimenpiteistä ja hoidoista vuonna STM.n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Erikoissairaanhoidon päivystyspisteet 2013, tilastoja päivystysleikkauksista ja yöajan toiminnasta. 4. Uusien menetelmien arviointiprosessin ohje. 2

3 1. Sopijaosapuolet Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Urho Kekkosenkatu Kajaani Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Mariankatu Kokkola Y-tunnus Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Ounasrinteentie Rovaniemi Y-tunnus Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kauppakatu Kemi Y-tunnus Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kajaanintie OULU Y-tunnus

4 2. Järjestämissopimuksen tarkoitus Erikoissairaanhoidon yhteensovittamiseksi erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymät laativat erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen. Sopimuksessa sovitaan sairaanhoitopiirien työnjaosta ja toiminnan yhteensovittamisesta sekä uusien menetelmien käyttöönotosta. Työnjaon tulee edistää terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Työnjaolla varmistetaan myös, että sopimuksen mukaan hoitoa antavissa yksiköissä on riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä osaaminen. Järjestämissopimus perustuu Terveydenhuoltolain 1326/ ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta annetun valtioneuvoston asetukseen 337/2011. Järjestämissopimuksen tarkoitus on: 1. Edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta. 2. Kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja. 3. Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta. 4. Vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä sekä 5. Vahvistaa perusterveydenhuollon toimintaedellytyksiä ja parantaa terveydenhuollon toimijoiden, kunnan eri toimialojen välisiä sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. 3. Järjestämissopimuksen laatiminen, arviointi ja siihen tehtävät muutokset Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymät laativat erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen kunnallisvaltuustokausittain. Tämä järjestämissopimus on tehty vuosille Johtajaylilääkärit/vastaavat lääkärit valmistelevat vuosittain sopimukseen tehtävät päivitykset. Sairaanhoitopiirien kuntayhtymät hyväksyvät järjestämissopimuksen ja sen mahdolliset muutokset kuntalain (365/1995) 81 :n 1 momentissa tarkoitetussa toimielimessä, yhtymävaltuustoissa. Jos kuntayhtymät eivät pääse asiassa sopimukseen, valtioneuvosto voi määrätä sopimuksen sisällöstä (Terveydenhuoltolaki 1326/ ). Tämän sopimuksen toteutumista arvioidaan vuosittain yhteisesti sairaanhoitopiirien kesken. Arviointia varten perustetaan erityisvastuualueen yhteinen arviointiryhmä. Kukin sairaanhoitopiiri nimeää arviointiryhmään luottamushenkilöhallinnon edustajan ja varaedustajan ja sairaanhoitopiirit yhdessä nimeävät kaksi tarkastuslautakuntien edustajaa ja heille varaedustajat sekä yhden ammattitilintarkastajan. Arviointiryhmään kuuluvat lisäksi kunkin sairaanhoitopiirin johtaja ja johtajaylilääkäri/vastaava lääkäri sekä hoitotyön vastuuhenkilö, jolle nimetään myös varahenkilö. Sopimuksen toteutumista seuraa arviointiryhmä, jonka kokoonpano on seuraava: luottamushenkilöhallinnon edustaja ja varaedustaja jokaisesta sairaanhoitopiiristä kaksi tarkastuslautakuntien edustajaa ja heille varaedustajat (sairaanhoitopiirit nimeävät yhdessä) ammattitilintarkastaja (sairaanhoitopiirit nimeävät yhdessä) johtaja ja johtajaylilääkäri/vastaava lääkäri jokaisesta sairaanhoitopiiristä hoitotyön vastuuhenkilö ja varahenkilö (sairaanhoitopiirit nimeävät yhdessä) 4

5 4. Väestön palvelutarpeen arviointi Perusterveydenhuollon yksiköt osallistuvat tietopohjan kokoamiseen. 4.1 Tiedot väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, palvelutarpeesta sekä palvelujen toteuttamisesta, laadusta ja toimivuudesta Tiedot väestön terveydestä, hyvinvoinnista ja palvelutarpeesta kuvataan pääosin sairaanhoitopiirien järjestämissuunnitelmissa. Sairaanhoitopiirien toimintaa koskevat tiedot kuvataan kunkin sairaanhoitopiirin toiminta- ja taloussuunnitelmissa. Myöhemmin kuntakohtaista tietoa saadaan hyvinvointikertomuksista. 4.2 Palvelutarpeen arvioinnissa käytettävät mittarit Perusterveydenhuollon yksiköt ja kunnat/kuntayhtymät, SOTE-yhteistoiminta-alueet kokoavat järjestämissuunnitelmiin väestön palvelutarvetietoja. Sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköt sopivat yhdessä yhtenäisistä mittareista. Sähköinen hyvinvointikertomus on tarkoitus saada laajalti käyttöön erityisvastuualueella ja eräänä indikaattorimäärittelyn perustana käytetään sähköisen hyvinvointikertomuksen perusindikaattoreita. 4.3 Keinot ja toimenpiteet vastata erikoissairaanhoidon tarpeeseen Vuonna 2011 hyväksytyssä OYS-erva -strategiassa Terveempi Pohjois- Suomi on linjattu seuraavia tavoitteita ja periaatteita: Tavoitteemme on, että OYS-erityisvastuualueella on maan toimivin ja tehokkain erikoissairaanhoidon palveluverkosto, jossa palvelutuotanto perustuu aitoon yhteistyöhön ja kumppanuuteen. Yhdessä OYS-erityisvastuualueena olemme uudistuva ja tuloksellinen huipputoimija, joka tekee kansainvälisesti merkittävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Koulutuksella varmistamme osaamisen ja tuemme henkilökunnan pysyvyyttä. OYS-erityisvastuualueen yhteistyön tavoitteena on toimivalla työnjaolla ja toiminnan yhteensovittamisella edistää alueen asukkaiden terveyttä ja turvata korkeatasoiset tutkimukseen ja näyttöön perustuvat oikea-aikaiset ja asiakaslähtöiset erikoissairaanhoidon palvelut. Yhteistyöllä edistämme terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Työnjaossa keskitymme perustehtäväämme ja optimoimme oikean hoidonporrastuksen. Yliopistollinen sairaala tuottaa erityistason palvelut ja toimii alueensa keskussairaalana. Työnjakoa tuetaan koulutuksella, konsultoinnilla ja hyödyntämällä uuden teknologian mahdollisuuksia. Harvinaiset ja erityistä osaamista tai laitteistoa vaativat hoidot keskitetään pääsääntöisesti OYS:aan. Varmistamme osaamisen ja uuden toiminnan vaatimat resurssit. Kehitämme yhteistyössä saumattomia hoito- ja palveluketjuja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Toimintamme perustana on oma palvelutuotanto. Palvelutoiminnan turvaaminen sekä sen järjestäminen tehokkaasti ja vaikuttavasti edellyttää, että kehitämme koko OYSerityisvastuualueen kattavia yhteisiä palveluorganisaatioita.tavoitteenamme on turvata korkea osaamisen ja terveyspalvelujen taso alueella. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä kehitämme yhteistä toimintamallia. Toimintaa tuemme yhteisellä tietotuotannolla ja tiedon analysoinnilla. 5

6 Lisäksi huolehdimme yhteistyössä OYS-erityisvastuualueeseen kuuluvien kuntien ja sairaanhoitopiirien tarvitsemasta terveydenhuollon ohjauksesta ja neuvonnasta sekä yhteen sovitamme alueellisen koulutuksen ja työvoiman kysynnän. 5. Erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien välinen yhteistyö ja työnjako 5.1 Yhteistyö ja työnjako erikoissairaanhoidossa ja sen erityistason sairaanhoidossa Alueellisesti keskitettävä erityistason sairaanhoito Kullakin viidellä yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella sovitaan sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien kesken hoitojen keskittämisestä ja työnjaosta. Keskittämisen ja työnjaon perusteena ovat yhtenäiset hoidon perusteet, potilasturvallisuus ja hoidon laatu sekä henkilöstön saatavuus ja riittävä osaaminen. Erityisesti on otettava huomioon tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot, jotka on tarkoituksenmukaista keskittää alueellisesti sairauksien harvinaisuuden, hoidon vaativuuden tai sen järjestämisen asettamien erityisten vaatimusten perusteella. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit antavat yhdessä vuosittain kesäkuun loppuun mennessä sosiaali- ja terveysministeriölle luettelon alueellisesti keskitettävistä tutkimuksista, toimenpiteistä ja hoidoista. Luettelo OYS-erityisvastuualueella yliopistosairaalaan keskitettävistä hoidoista vuoden 2013 loppuun mennessä on liitteenä 1. Valtioneuvoston asetus 336/2011 erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä. Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta Valtakunnallisesti keskitettävä erityistason sairaanhoito /Oulun yliopistollinen sairaala Valtioneuvoston asetus 336/2011 erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä 5 säätää seuraavat hoidot keskitettäväksi Oulun yliopistolliseen sairaalaan: Huuli- ja suulakihalkiopotilaiden kokonaishoidon suunnittelu sekä leikkaushoito lukuun ottamatta huulihalkioiden primaarista leikkaushoitoa Kraniofakiaalisen epämuodostuman primaari leikkaushoito Lasten glaukooman leikkaushoito Oikeuspsykiatriset erityistutkimukset, mukaan lukien mielentilatutkimukset Selkäydinvammapotilaiden akuuttivaiheen hoito, sen jälkeinen välitön kuntoutus sekä elinikäinen monialainen hoito ja seuranta Skolioosin leikkaushoito Vaativa invasiivinen sikiötutkimus ja -hoito Sen lisäksi mitä 5 1 momentissa säädetään, keskitetään Helsingin, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistollisiin sairaaloihin aikuisten nivelreuman kyynärtekonivelten uusintaleikkaukset, rannetekonivelleikkaukset, PIP-tekonivelleikkaukset, sekä aikuistuneen juveniilireumapotilaan erityisen vaikeat lonkan- ja polven tekonivelleikkaukset. 6

7 5.2 Yhteistyössä toteutettavat palvelut Hankintapalvelut Lääkkeitä ja hoitotarvikkeita koskeva hankintayhteistyö on vakiintunutta ja sitä jatketaan entiseen tapaan. Laite- ja ohjelmistohankintoja tehdään yhteistyössä. Hankintayhteistyötä kehitetään edelleen muun muassa apuvälineissä ja mahdollisuuksien mukaan elintarvikkeissa Lääkehuolto Erityisvastuualueen sairaanhoitopiireillä on keskitetty lääkehankintayhteistyö, jossa kuntien terveyskeskukset ovat halutessaan mukana. OYS:n sairaala-apteekki koordinoi hankintayhteistyötä ja kilpailuttaa lääkehankinnat hankintakausittain. Keskussairaalat osallistuvat hankintayhteistyön kustannuksiin. Tavoitteena on parantaa prosessia niin, että lääkehoitojen kustannusvaikuttavuus, alueiden tarpeet sekä potilas- ja lääketurvallisuus otetaan entistä paremmin huomioon. Lääkejakelun hoitamiseen lääketukkujen toimesta ollaan tyytyväisiä, koska lääketukut ovat erikoistuneet lääkkeiden kuljettamiseen pitkiä matkoja haastavissa ilmasto-olosuhteissa. Sairaala-apteekit eivät näe tehtäväkseen toimia lääketukkuliikkeinä. Pohjoisen alueen logistiikkaselvitys voi tuoda uutta tietoa ja avata uusia mahdollisuuksia. Lääkkeiden velvoitevarastointilaki velvoittaa kaikkia sairaaloita ja laitoksia varastoimaan laissa mainittuja lääkevalmisteita joko kahden viikon, kolmen kuukauden tai kuuden kuukauden kulutusta vastaavan määrän. Lisäksi kaikissa erityisvastuualueen apteekeissa varastoidaan Huolto-varmuuskeskuksen omistamia influenssaepidemian hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä. Fimean kanssa selvitetään muun muassa mahdollisuus velvoitevarastoitavien lääkkeiden varastoinnin keskittämiseen erityisvastuualueella, mahdollisuus velvoitevaraston kierrättämiseen lääkkeiden vanhenemisen estämiseksi, keskitetyssä varastossa olevien lääkkeiden jakelu poikkeusoloissa ja normaalitilanteessa, varastointitilojen riittävyys sekä tietojärjestelmien valmius. Keväällä 2013 tehdyn esiselvityksen perusteella on päädytty siihen, että Fimean määräysten ja lääkealaa koskevien säädösten johdosta ei toistaiseksi ole edellytyksiä tavoitella erityisvastuualueen yhteistä sairaala-apteekkia. lääkehankinnat tehdään yhteistyössä terveyskeskukset ovat halutessaan lääkehankinnoissa mukana Välinehuolto Jokainen sairaanhoitopiiri hoitaa toistaiseksi itse oman välinehuoltonsa. Erityisvastuualueella on harmonisoitu tarvikkeita ja näin on päästy kokonaistaloudellisempiin hankintoihin. Kehitämme yhdessä muun muassa prosessien, laadun, koulutuksen, ohjeistuksen ja uusien menetelmien käyttöönottoa. Koulutusyhteistyö on jo nykyisellään toimivaa. Harkitaan erva-tiimin perustamista yhteistyön edelleen parantamiseksi. 7

8 Kuljetus- ja varastointipalvelut Pohjoista logistiikkaa -tutkimushankkeessa selvitetään kaikkien terveydenhuollon materiaalivirtojen osalta mahdollisuuksia toteuttaa palvelut kustannustehokkaasti ja ekologisesti kestävällä tavalla PPSHP:n ja koko erityisvastuualueen alueella. Tutkimushanke toteutetaan yhteistyössä Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekunnan kanssa. Laboratoriotoiminnan osalta NordLab valmistelee logistiikkasuunnitelmaa. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet pesulayhteistyöhön Tietojärjestelmäratkaisut ja niiden kehittäminen Nykytila OYS:n erva-alueella käytössä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien kokonaisuus ei ole optimaalinen, eikä se tue riittävästi tulevaisuuden toimintamalleja. Kokonaisuus on hajanainen, rinnakkaisia järjestelmiä on useita, tietojen yhteiskäyttö on työlästä ja järjestelmien käytettävyydessä on puutteita. Kansalaisten sähköisen asioinnin palveluiden kehittäminen on vasta aluillaan. Kanta-palveluiden (sähköinen resepti, kansallinen terveysarkisto, tiedonhakupalvelu) kehittäminen on tiivistänyt kuntien ja sairaanhoitopiirien välistä yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämiseksi. Tämä on johtanut parannuksiin esimerkiksi tietosuojaa ja -turvaa koskevissa yhtenäisissä käytännöissä sekä aloitteisiin tietojärjestelmien harmonisoinnista ja yhteisistä hankinnoista. Kanta-palveluiden kehittymisen myötä potilaiden hoitoon liittyvän tiedon välittyminen potilastietojärjestelmästä toiseen mahdollistuu. Potilastiedon käyttöä säätelevä lainsäädäntö antaa suhteellisen laajat mahdollisuudet kehittää tietojärjestelmien välistä yhteensopivuutta ja alueellista yhteiskäyttöä sekä edistää potilastiedon hyödyntämistä yli organisaatiorajojen. Julkisen sektorin ICT-strategia (VM 2012) edellyttää tiedon avoimuutta lainsäädännön rajaamilla ehdoilla myös sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kehittämistarpeet OYS:n erva-alueen sairaanhoitopiirien ja jäsenkuntien tulevaisuuden tavoite on, että alueella otetaan käyttöön terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa yhteinen kustannustehokas ja toimintaa tukeva sekä ammattilaisia että asiakkaita palveleva alueellinen tietojärjestelmäkokonaisuus. Alueelliselta tietojärjestelmältä edellytetään, että potilaat voivat halutessaan osallistua hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen sekä terveyden edistämiseen sähköisiä välineitä käyttäen. Keskeiset potilastiedot ovat helposti ja ajantasaisesti ammattilaisten saatavilla, tietojärjestelmät ja teknologia kasvattavat tuottavuutta ja hoidon vaikuttavuutta ja alueellinen hoidon suunnittelu, seuranta ja raportointi ovat mahdollisia tietojärjestelmän avulla. Alueellisen tietojärjestelmän tulee perustua modulaariseen avoimeen arkkitehtuuriin, standardoituihin rajapintoihin sekä kansallisiin peruslinjauksiin. Tietosuojaa ja tietoturvaa koskevia käytäntöjä kehitetään yhdessä. Alueellisen terveydenhuollon tietojärjestelmän tulee sisältää kliiniset potilastiedot, henkilötiedot, suoritetiedot, päätöksen tekoa ohjaavat tiedot, resurssitiedot sekä lokitiedot ja käyttäjä- ja käyttövaltuusrekisterit. Alueellisen tietojärjestelmän tulee toimia kansallisesti kehitettävien tietojärjestelmäpalveluiden (Kanta-palvelut, kansalliset tietokannat ja -rekisterit, koodistot, hoitosuositukset, varmenteet, sähköisen asioinnin palvelut) kanssa saumattomasti yhteen niin, että tiedon eheys ja käytettävyys varmistetaan. Yhteisen alueellisen tietojärjestelmäkokonaisuuden kehittäminen toteutetaan vaiheittain hyödyntäen olemassa olevia ja kustannustehokkaita ratkaisuja. Kehittämistyö pohjautuu 8

9 kokonaisarkkitehtuurin lähestymis- ja ajattelutapaan, jossa määritellään yhteisesti alueelliset terveydenhuollon toimintamallit, tieto- ja tietojärjestelmä-arkkitehtuuri sekä niitä tukevat teknologiset ratkaisut. Kehittämistoimenpiteet Muodostetaan alueellinen sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoyhteistyön ja kokonaisarkkitehtuurin hallinta- ja kehittämismalli Yhteinen tietohallintostrategia Kuvataan ja analysoidaan erva-alueen sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen tietojärjestelmäkokonaisuuden nykytila ja tavoitetila sekä kokonaisuuden kehittämispolku pohjautuen toiminnallisiin tarpeisiin Luodaan alueellinen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten tietojärjestelmähankintojen malli Määritellään yhteinen tietoturva- ja tietosuojapolitiikka sekä tietojärjestelmien yhtenäinen käyttäjähallintamalli Kehitetään hyvinvoinnin edistämistä sekä kansalaisten ja ammattilaisten sähköisen asioinnin palveluita tukevia tietojärjestelmäratkaisuja yhteisen määrittelyn ja hankintojen keinoin Kehitetään tietojärjestelmiä ja teknologiaa alueellisesti yhteisinä hankkeina ja hyödynnetään kehittämistyössä ulkopuolisia rahoituskanavia Laaditaan suunnitelma sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen tietojärjestelmäkokonaisuuden hallitusta uudistamisesta suunnitelmakauden jälkeisille vuosille Taudinmääritykseen liittyvät palvelut OYS-erityisvastuualueen strategiassa tavoitellaan laajaa yhteistyötä taudinmääritykseen liittyvissä palveluissa. laboratoriokeskus NordLabin toimintaa laajennetaan erityisvastuualueella yhdistetään kuvantamispalveluja yhteentoimiviksi kokonaisuuksiksi ja selvitetään yhteisen kuvantamiskeskusken perustamisen mahdollisuudet Pohjoispohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Oulun yliopisto perustavat Pohjois- Suomen biopankin, johon muut sairaanhoitopiirit liittyvät Laboratoriotoiminta OYS-erityisvastuualueen laboratoriotoiminnasta vastaa lähtien Pohjois-Suomen laboratoriokeskus liikelaitoskuntayhtymä NordLab. Laboratoriokeskus vastaa kliinisen kemian, hematologian, genetiikan ja mikrobiologian palveluista OYS:n erityisvastuualueella. Lisäksi laboratoriokeskus tuottaa kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen sekä kliinisen neurofysiologian palveluita Länsi-Pohjan ja Kainuun keskussairaaloissa. Laboratoriokeskuksen tavoitteena on turvata osaaminen ja palveluiden saanti Pohjois- Suomessa, parantaa potilaslähtöisyyttä ja potilasturvallisuutta, yhtenäistää prosessit ja varmistaa tiedonkulku ja tasainen palvelujen laatu. Laboratoriokeskus pyrkii kustannus- 9

10 säästöihin muun muassa yhteishankinnoilla ja päällekkäisten toimintojen purkamisella, tavoitteena on välttää esimerkiksi tarpeettomasti toistetut tutkimukset. Laboratoriokeskuksen laajentamista koskemaan kaikkia laboratorioaloja pidetään tarkoituksenmukaisena. Patologian ja kliinisen neurofysiologian osalta selvitystyö on käynnistynyt Kuvantaminen Kuvantamisen alalla tehdään yhteistyötä päivystys- ja virka-ajan etäpalveluiden tuottamisessa. Tavoitteena on yhdistää kaikki OYS:n erityisvastuualueen kuvantamispalvelut yhteentoimivaksi kokonaisuudeksi ja mahdollisuuksien mukaan samaan organisaatioon. Toiminnassan sitoudutaan Dicom-standardiin. Digitaalista arkistoa voidaan käyttää myös muiden kuvatallenteiden (mm. digi-ekg, isotooppi-, endoskopia-, patologian ja ihotaudien kuvien) tallennukseen ja katseluun. Kuvantamispalveluja koskeva selvitystyö on käynnistynyt Taudinmääritykseen liittyvien näytteiden säilyttäminen ja tutkimuskäyttö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Oulun yliopisto perustavat Pohjois-Suomen biopankin vuoden 2014 aikana. Valtaosa biopankkiin sisällytettävistä näytteistä on potilashoidon yhteydessä syntyvää diagnostista materiaalia ja siihen liittyvää potilastietoa. Oulun yliopisto osallistuu biopankkiin vaativien erityisnäytteiden osalta. Erityisvastuualueen muut sairaanhoitopiirit voivat liittyä biopankkiin sopimuskauden aikana. Kustannusten jaosta sovitaan erikseen Muut palvelut Potilasasiamiestoiminta Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) tuli voimaan Lainsäädännössä ei ole määrityksiä potilasasiamiestoiminnan organisoinnista, valvonnasta tai pätevyysvaatimuksista. Terveydenhuoltolaissa (1326/2010) säädetään palvelujen asiakaskeskeisyyden vahvistamisesta sekä yhdenvertaisesta laadusta ja saatavuudesta. Terveydenhuoltolain tavoite tukee potilasasiamiestoiminnan kehittämistä ja huomioimista palveluja järjestettäessä. Potilasasiamies on potilaan oikeuksien asiantuntijana osa laadukasta terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Tällä hetkellä PPSHP:ssa, Kainuussa ja LSHP:ssä on päätoiminen potilasasiamies. Potilasasiamiestoiminnan järjestämistapa on tarpeen saattaa yhtenäiseksi. Tämä voi tapahtua esimerkiksi siten, että kunnat sopivat yhteistyössä sairaanhoitopiirien kanssa potilasasiamiestoiminnan organisoinnista. Potilasasiamiehen on tarkoituksenmukaista olla päätoiminen ja kokoaikainen. Erityisvastuualueella tavoitellaan yhtenäisiä kelpoisuusehtoja ammattitaidon ja palvelun laadun turvaamiseksi. Ostopalvelusopimuksia tehtäessä tulee sopia potilasasiamiestoiminnan järjestämisestä ja muista potilaslain mukaisista velvoitteista. Mediecon toiminta Medieco Oy on erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien omistama yritys, jonka pääasiallinen tehtävä on tuottaa ammatillista täydennyskoulutusta tukevaa verkkokoulutusta OYS:n erityisvastuualueen terveydenhuollon yksiköille. Yhtiö tuottaa tarvittaessa myös sairaanhoitopiirikohtaisia verkkokoulutuksia. Tavoitteena on lisätä verkkokoulutustarjontaa henkilöstön täydennyskoulutustarpeisiin. 10

11 6. Päivystys Tavoitteena on yhtenäisiä hoidollisia linjauksia noudattava erityisvastuualueen päivystys- ja ensihoitojärjestelmä. Järjestelmää suunniteltaessa ja kehitettäessä otetaan huomioon palvelutarpeet, kiireellisen sairaanhoidon ja ensihoitopalvelun yhteensovittaminen, päivystyspisteiden väliset etäisyydet, lait, asetukset, STM:n raportti Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet 2010 sekä muu kansallinen ohjaus. Vuonna 2014 sairaanhoitopiiriessä ja erityisvastuualueella tehdään suunnitelmia, päätöksiä ja toiminnallisia muutoksia, joilla valmistaudutaan voimaan tulevaan STM:n asetukseen kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (liite 2). 6.1 Erikoisalakohtaiset päivystyspisteet Erikoisalakohtaiset päivystyspisteet Yliopistosairaalassa on kaikkien päivystävien erikoisalojen päivystys, mutta järjestelmää on eräiltä osin vahvistettava vuoteen 2015 mennessä, jotta se täyttää voimaan tulevan asetuksen edellytykset. Lapin ja Keski-Pohjanmaan keskussairaaloissa ympärivuorokautiset päivystyspoliklinikat toimivat siten, että päivystyspoliklinikoilla on sekä medisiininen/konservatiivinen että operatiivinen aktiivipäivystäjä sairaalapäivystyksessä. Kainuussa ja Länsi-Pohjassa päivystyspoliklinikan sairaalapäivytys on jakamaton (päivystystä ei ole jaoteltu erikoisaloittain). Kaikissa keskussairaaloissa on anestesiologian sairaalapäivystys. Keski-Pohjanmaan ja Lapin keskussairaaloissa on synnytys- ja naistentautien sairaalapäivystys sekä välitön sektiovalmius, Lapin keskussairaalassa myös välitön leikkaussalivalmius. Kainuun ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireissä on suunnitelmia siirtyä jatkossa synnytys- ja naistentautien sairaalapäivystykseen ja välittömään sektiovalmiuteen. Muutoin keskussairaaloiden päivystävien erikoisalojen toiminta on järjestetty ns. vapaamuotoisena päivystyksenä (nopeasti saatavilla kotivarallaolosta). Keskussairaalat jatkavat aivoinfarktin liotushoidossa tarvittavien neurologian erikoislääkärikonsultaatioiden (Telestroke-palvelu) hankintaa Helsingin yliopistollisesta sairaalasta, mutta sopimuskauden aikana pyritään aloittamaan palvelun tarjoaminen OYS:sta. Erikoisalakohtaiset päivystyspisteet ja niiden resurssointi päivitetään vuonna Liittteessä 3 esitetään erikoissairaanhoidon päivystyspisteet 2013, tilastoja päivystysleikkauksista, synnytyksistä ja yöajan toiminnasta. Asetukseen perustuvia vaatimuksia erikoissairaanhoidon päivystystoiminnalle lähtien, synnytystoiminnan osalta lähtien. 1. Sisätautien erikoisalan ympärivuorokautisessa päivystysyksikössä on oltava mahdollisuus välittömästi neuvotella hoidosta sisätautien erikoislääkärin kanssa, jonka on tarvittaessa saavuttava nopeasti päivystysyksikköön (enintään 30 minuutissa, kyseessä ns. vapaamuotoinen päivystys). 2. Kirurgian päivystysyksikössä on oltava valmius leikkaushoitoon, leikkauksen jälkeisen seurantaan sekä tehostettuun valvontaan. Päivystysyksikössä on oltava välittömästi saatavilla (sairaalapäivystyksessä) kirurgisten erikoisalojen erikoislääkäri tai kirurgisten sairauksien hoitoon perehtynyt lääkäri sekä anestesiologian eri- 11

12 koislääkäri tai anestesiaan hyvin perehtynyt lääkäri, jonka on mahdollista saada anestesiologian erikoislääkäri nopeasti päivystysyksikköön. Kirurgiselta päivystysyksiköltä edellytetään nopea valmius sekä tuki- ja liikuntaelinten kirurgisten erikoisalojen että pehmytkirurgisten erikoisalojen erikoislääkärin antamaan vaikeasti sairaan tai loukkaantuneen potilaan hoidon tarpeen arviointiin ja hoitoon. Lisäksi päivystysyksikössä on oltava valmius mahasuolikanavan tähystystutkimuksiin ja - toimenpiteisiin sekä nopeasti saatavilla radiologian erikoislääkäri tai radiologiaan perehtynyt lääkäri, jolla on mahdollisuus konsultoida radiologian erikoislääkäriä. Muissa kirurgista leikkaustoimintaa harjoittavissa terveydenhuollon toimintayksiköissä, joissa potilas otetaan seurattavaksi sairaalan vuodeosastolle on oltava toimintaan soveltuva kirurgisen erikoisalan päivystys. Toimintayksikössä on oltava välittömästi saatavilla laillistettu lääkäri, jolla on mahdollisuus neuvotella potilaan hoidosta kirurgisten erikoisalojen erikoislääkärin kanssa. Tämän on tarvittaessa voitava nopeasti saapua toimintayksikköön. 3. Synnytyksiä hoitavassa päivystysyksikössä on oltava 2017 lähtien 1) välittömästi saatavilla (sairaalapäivystyksessä) naistentautien ja synnytysten sekä anestesiologian erikoislääkärit tai synnytysten hoitoon ja anestesiologiaan hyvin perehtyneet lääkärit. Tarvittaessa naistentautien- ja synnytysten sekä anestesiologian erikoislääkärin on saavuttava nopeasti toimintayksikköön silloin, kun erkoislääkäri ei ole välittömästi vastaamassa hoidosta. 2) riittävästi kätilöitä ja leikkausta avustavaa henkilökuntaa. 3) välitön valmius sikiön voinnin seurantaan sekä lapsen ja äidin hoidon tarpeen arviointiin, tarvittavaan välittömään hoitoon, tehostettuun valvontaan sekä hoidon edellyttämiin laboratoriotutkimuksiin ja verensiirtoihin. Lisäksi nopeasti saatavilla lastenlääkäri tai lastentautien hoitoon hyvin perehtynyt lääkäri, jolla on mahdollisuus neuvotella hoidosta lastentautien erikoislääkärin kanssa. Tarvittaessa lastentautien erikoislääkärin on saavuttava nopeasti päivystysyksikköön. Jos synnytyksiä hoitavaan toimintayksikköön on keskitetty riskisynnytysten hoito, on vastasyntyneiden hoitoon perehtyneen lastenlääkärin oltava välittömässä valmiudessa (sairaalapäivystyksessä). 4. Psykiatrian erikoisalojen päivystykseen tulleen potilaan terveydentilan arviointia varten on oltava riittävän laajasti somaattisten erikoisalojen asiantuntemusta. Päivystyksessä on oltava saatavilla psykiatristen erikoisalojen erikoislääkäri tai psykiatriaan perehtynyt lääkäri, jolla on mahdollisuus neuvotella potilaan hoidosta psykiatrian erikoisalojen erikoislääkärin kanssa ja tarvittaessa hänen on saavuttava hoitoa antavaan yksikköön. 5. Erityisvastuualueella sovittavat konsultaatiot ja vaativan erikossairaanhoidon päivystyksen järjestäminen Erityisvastuualueella on asetuksen mukaan oltava ympärivuorokautinen päivystysvalmius invasiiviseen kardiologiaan. Tämä järjestetään OYS:ssa. Neurologiassa on sovittava ympärivuorokautisen päivystyksen järjestämisestä siten, että erityisvastuualueella turvataan riittävät aivoverenkiertoyksikön, tehostetun valvonnan, kuvantamisen, neurofysiologian ja neurokirurgian palvelut. Vaativa neurologian päivystyshoito toteutetaan OYS:ssa. Erityisvastuualueella keskitettävien tutkimusten, toimenpiteiden ja hoitojen luetteloa päivitettäessä sovitaan, miten toteutetaan päivystyksellinen erikoislääkärin antama 12

13 konsultaatio endokrinologian, gastroenterologian, iho- ja sukupuolitautien, infektiotautien, keuhkosairauksien, hematologian, nefrologian ja syöpätautien osalta. Vastaavalla tavalla sovitaan konsultaatioista ja hoidon toteuttamisesta gastroenterologisen kirurgian, korva-, nenä- ja kurkkutautien, käsikirurgian, lastenkirurgian, neurokirurgian, ortopedian ja traumatologian, plastiikkakirurgian, silmätautien, suu- ja leukakirurgian, sydän- ja rintaelinkirurgian, urologian sekä verisuonikirurgian erikoisaloilla. Erityisvastuualueella sovitaan yöaikaisen perusterveydenhuollon päivystystoiminnasta. Ympärivuorokautisessa suun terveydenhuollon päivystyksessä on oltava valmius kasvojen-, suun- ja kaulan alueiden päivystyksellisiin tutkimustoimenpiteisiin ja hoitoihin. 6.2 Ensihoitokeskuksen toiminta ja tehtävät Oulun yliopistollisessa sairaalassa on terveydenhuoltolain mukainen erityisvastuualueen ensihoitokeskus. Muissa sairaanhoitopiireissä on alueelliset ensihoitokeskukset. Erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen tehtävänä on vastata erityisvastuualueen ensihoitolääkäripäivystyksestä siten, että alueelliset ensihoitokeskukset ja myös ensihoidon kenttähenkilöstö voivat tarvittaessa konsultoida ensihoitolääkäriä ympäri vuorokauden. Tästä laaditaan ohjeet. Lisäksi se vastaa alueen lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnasta. Erityisvastuualueen ensihoitokeskus vastaa myös hoitolaitossiirtojen yhteensovittamisesta sekä viranomaisverkosta (VIRVE) ja viranomaisten kenttätietojärjestelmästä. Edelleen sen tehtävinä ovat hätäkeskusohjeiden alueellinen ja valtakunnallinen yhteensovittaminen sekä yhtenäisen laatu- ja koulutusjärjestelmän luominen. Erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen toiminnasta osa kohdistuu vain PPSHP:n alueelle ja osa koko erityisvastuualueelle. Kustannukset jaetaan sairaanhoitopiireille tässä suhteessa ja väestömäärän mukaisesti. erva-ensihoitolääkäri konsultoi koko erityisvastuualueen ensihoidon kenttää (maayksiköitä ja helikopteriavusteista ensihoitoa) ensihoitokeskukselle perustetaan yhteistyö- ja ohjausryhmät OYS-erva-alueen sosiaali- ja terveysalan VIRVE-yhteistyöryhmän toimintaa kehitetään 6.3 Voimavarojen ja osaamisen varmistaminen päivystäviin toimintayksiköihin Päivystysyksikössä on oltava riittävän koulutuksen ja työkokemuksen omaava moniammatillinen henkilöstö. Lisäksi asetus määrittelee tarkemmin erikoissairaanhoidon eräiden erikoisalojen päivystysedellytykset. vuoden 2014 aikana valmistellaan erikoisaloittain suunnitelman mukaisiin päivystyspisteisiin varattavan henkilökunnan koulutusvaatimukset, osaamistaso ja määrä. valmistellaan varajärjestelyt niihin tilanteisiin, joissa jossain erikoissairaanhoidon päivystyspisteessä on huomattava potilasturvallisuutta vaarantava henkilöstövaje tai muu erityistilanne. sovitaan diagnostisista menetelmistä, joita eri päivystysyksiköillä tulee olla käytettävissään. 13

14 6.4 Valmiussuunnittelu OYS-erityisvastuualueella on käytössä kaikkien sairaanhoitopiirien ja kuntien yhteinen sähköinen valmiussuunnitelma. PPSHP koordinoi valmiussuunnittelua ja kehittää valmiussuunnittelun yhteistä sähköistä portaalia. 7. Yhteys perusterveydenhuoltoon ja kuntien peruspalveluihin Terveydenhuoltolaki edellyttää kunnilta terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa sairaanhoitopiirin alueella. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköiden lakisääteinen tehtävä on tukea kuntia järjestämissuunnitelmien laatimisessa. Terveydenhuoltolaki ja sitä täydentävät asetukset sisältävät yhteistyötä koskevaa sääntelyä esimerkiksi päivystyksen ja ensihoidon järjestämisessä, erikoissairaanhoidon antamista koskevassa kuntien tarvitsemassa ohjauksessa ja neuvonnassa, terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksen sekä tieteellisen tutkimuksen ja kehittämisen järjestämisessä. Erityisvastuualueella sovittava yhteys perusterveydenhuoltoon ja kuntien peruspalveluihin nojaa vahvasti kunnissa ja sairaanhoitopiireissä hyväksyttyihin terveydenhuollon järjestämissuunnitelmiin. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeva järjestämislaki tulee osaltaan vahvistamaan ja määrittelemään yhteistyötä. 7.1 Erityisosaamista vaativan tuen ja neuvonnan toteuttaminen perusterveydenhuollolle ja kuntien muille peruspalveluille Perusterveydenhuollon yksiköt kartoittavat kuntien tarpeita saada erikoislääkärien ja muiden ammattihenkilöiden konsultaatiopalveluja. Palvelut voivat olla paikan päälle jalkautettuja palveluja tai eri tavoin toteutettua etäpoliklinikkatoimintaa, verkostoyhteistyötä, kuntoutusohjausta tai muuta kunnille tarpeellista tukea. Sopimukset tehdään organisaatioiden välillä. Koulutus- ja hoitoketjutyötä jatketaan ja niille määritellään toimintaperiaatteita. Perusterveydenhuollon yksiköiden rooli ja yhteistyö ovat avainasemassa. Videoavusteista toimintaa hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti asiantuntija-asiantuntija -tasolla ja asiantuntijaasiakas -tasolla huomioiden erityishuoltopiirien palvelut ja sosiaalihuolto. 8. Henkilöstö erityisvastuualueella Lääkärityövoima OYS-erityisvastuualueella Alueella oli vuonna 2011 kerätyn tilaston mukaan lääkäriä, joista erikoistuneita (61 %). Oulun yliopistosta valmistuu lääketieteen lisensiaatteja keskimäärin 120 vuodessa, aloituspaikkamäärä nousee 146:een vuonna Lääkäreitä valmistuu siten vv noin 140 vuodessa. Yhteensä lääkäreitä valmistuu vuoteen 2025 mennessä noin Erikoislääkäreitä siirtyy eläkkeelle samana aikana arviolta 730 ja erikoistumattomia lääkäreitä noin 160, eli yhteensä 890 lääkäriä jää eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä. Koulutusmäärien perusteella lääkärityövoimatarjonta vuonna 2025 on lääkäriä (+ 34 %). Aiemman kokemuksen mukaan noin 62 % Oulusta valmistuneista lääkäreistä jää 14

15 alueelle, muualta tulee selvästi vähemmän. Jos muuttoliike pysyy entisenä, lääkäritarjonta tulee olemaan noin lääkäriä (+18 %). Erikoislääkäreiden sijoittumisessa eri sairaanhoitopiirien alueille on merkittäviä eroja. Jotta lääkärimäärä riittää, pitää Oulun yliopistosta valmistuneet lääkärit sitouttaa töihin Pohjois- Suomeen. Erityinen huomio tulee kiinnittää siihen, että valmistuneet lääkärit erikoistuvat niille erikoisaloille, joilla on jo nyt vajetta, tai joilla eläkkeelle siirtyminen on suurta, tai niille aloille, joilla palvelutarpeen odotetaan kasvavan. Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja sairaanhoitopiirien yhteishankkeena valmistui vuonna 2006 esitys OYS- erityisvastuualueen erikoistumismalliksi. Esitys on osittain toteutunut, esimerkiksi yhteinen työnantaja-toimintamalli on otettu käyttöön vuonna Erikoisalat, joilla nykyinen koulutusmäärä ei riitä korvaamaan eläköitymistä (luvut ovat lääkäreiden määriä): Erikoisala Erikoislääkärimäärä OYS-erva nyt Työvoiman tarjonnan ennuste v Muutos Yleislääketiede ,1-20,8 Psykiatria ,4-14,6 Sydän- ja rintaelinkirurgia 16 8,8-7,2 Sisätaudit 58 53,5-4,5 Fysiatria 24 19,8-4,2 Kliininen kemia 9 5,5-3,5 Oikeuslääketiede 5 2,4-2,6 Syöpätaudit Kliininen mikrobiologia 8 7,2-1,2 Yleiskirurgia 19 17,8-1,2 Endokrinologia 5 4,8-0,2 Hoitohenkilöstö Hoitohenkilöstön eri ammattiryhmien tarve vuoteen 2025 mennessä on huomattavasti suurempi kuin vanhuuseläkkeelle jäävien määrä, koska henkilökunnan tulevaa tarvetta arvioitaessa on otettava huomioon myös muiden eläkemuotojen ja työelämän joustojen kautta tulevat henkilöstötarpeet sekä erilaiset sijaistarpeet (mm. vuosiloma- ja sairauspoissaoloihin liittyvät sekä muut sijaistarpeet). Tämän hetken koulutuksen sisäänoton, tutkintojen läpäisyn ja vuosittain valmistuvien määrän perusteella voidaan todeta, että Oulun seudun ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutus ei tule kattamaan koko Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen (esh+pth+sos.huolto) sairaanhoitaja- ja terveydenhoitaja tarvetta. Muissa OYS-erva-alueen ammattikorkeakouluissa on hoitotyön koulutusta tällä hetkellä varsin kohtuullisesti huomioiden alueiden tarve vuoteen 2025 mennessä. Lähihoitajia koulutetaan useassa oppilaitoksessa ja tämän hetken aloituspaikkamäärät riittänevät tulevaan tarpeeseen. Työelämän ja koulutuksen yhteinen haaste tulee olemaan se, miten sosiaali- ja terveysalalle saadaan opiskelijoita, miten alan tutkintojen läpäisy kehittyy ja miten paljon ammatti- 15

16 laisia todellisuudessa valmistuu tulevina vuosina. Lisäksi nähtäväksi jää, miten röntgenhoitajien, laboratoriohoitajien ja ensihoitajien alueellinen saatavuus toteutuu koko ervaalueella, koska edellä mainittuja ammattiryhmiä koulutetaan tällä hetkellä vain Oulun seudun ammattikorkeakoulussa. Yhteistyö rekrytoinnissa ja osaamisen hallinnassa on tärkeää koko erityisvastuualueelle. Osaavaa hoitohenkilöstöä tarvitaan koko sosiaali- ja terveyssektorilla ja niukkoja henkilöstöresursseja joudutaan tulevina vuosina allokoimaan. Tärkeää on myös ennakoida henkilökunnan saatavuushaasteita muun muassa uudistamalla työnjakoa eri ammattiryhmien välillä. Tulevaisuudessa yhteistyö koulutustahojen kanssa korostuu vielä nykyisestä. Valtakunnan tasolla keskeistä on vaikuttaa ja huolehtia oman alueen koulutuspaikkojen riittävyydestä. lääkäreiden ja muun henkilökunnan tarvearvio toteutetaan neljän vuoden välein sovitetaan yhdessä erikoisaloittain erikoistuvien lääkäreiden koulutuspaikkamäärät ja koulutuspaikkojen sijainti siten, että palvelujärjestelmän tarpeisiin pystytään vastaamaan erityistä huomiota kiinnitetään vaje-aloille lääkäreiden rekrytointi aloitetaan jo peruskoulutuksen aikana erikoistuville lääkäreille suunnitellaan "koulutusputket" yhdessä yliopiston kanssa 8.1 Työvoimatarpeen ja henkilöstön koulutustarpeen arviointi Työvoimatarvetta ja henkilöstön koulutustarvetta arvioitaessa on otettava huomioon perus-, jatko- ja täydennyskoulutus. Perusterveydenhuollon yksiköiden lakisääteisenä tehtävänä on työvoimatarpeen arviointi ja ennakointi. Sairaanhoitopiirien edustajat osallistuvat Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan alueellisen neuvottelukunnan työskentelyyn. Samoin osallistutaan eri toimijoiden yhteiseen koulutustarpeiden ennakointi- ja arviointityöhön maakunnallisissa työryhmissä ja tehdään hoitotyötä koskevaa yhteistyötä kansallisesti ja erityisvastuualueella. Koulutusyhteistyötä tehdään OKM:n ja oppilaitosten kanssa. Täydennyskoulutusyhteistyötä jatketaan ja kehitetään kaikilla toiminnan osa-alueilla. 8.2 Sairaanhoitopiirien välinen yhteistyö ja toimintakäytännöt erikoissairaanhoidon henkilöstön saatavuuden turvaamisessa Erityisvastuualueella perustetaan yhteisiä virkoja/toimia silloin, kun menettely on toiminnan ja talouden kannalta tarkoituksenmukaista. Tämä koskee erityisesti pieniä erikoisaloja. Yliopistosairaalan tehtävä on tukea muita terveydenhuollon yksiköitä koulutuksella, konsultoinnilla ja hyödyntämällä uuden teknologian mahdollisuuksia. Keskussairaaloiden tehtävä on tukea vastaavalla tavalla omaa aluettaan. Osaajavaihto on osoittautunut toimivaksi tavaksi siirtää ja vaihtaa osaamista eri organisaatioiden kesken. 16

17 Työntekijöiden siirtyminen työnantajalta toiselle ns. vanhana työntekijänä on käynnistynyt erikoistuvien lääkäreiden kohdalla vuonna Saatuja kokemuksia arvioidaan ja harkitaan toiminnan laajentamista muihin henkilöstöryhmiin. Sairaanhoitopiirien välistä yhteistyötä tuetaan toteuttamalla etätyöhön perustuvaa toimintamallia ja käyttämällä videoyhteyksiä. 9. Tutkimus ja kehittäminen Järjestämissopimusasetuksen 15 :ssä määrätään, että sopimuksessa on sovittava sairaanhoitopiirien kuntayhtymien yhteistyöstä erikoissairaanhoidon alueellisen kehittämisen ja sen tueksi tarvittavan tutkimuksen toteuttamisesta eritysvastuualueella. Sopimuksessa on sovittava, miten eritysvastuualueella huolehditaan käytössä olevien terveydenhuollon menetelmien arvioinnista ja uusien menetelmien käyttöönotosta sekä yhtenäisten hoidon perusteiden toteutumisen seurannasta yhteistyössä muiden erityisvastuualueiden sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen kanssa. 9.1 Yhteistyö erikoissairaanhoidon alueellisen kehittämisen ja tutkimuksen toteuttamisessa Oulun yliopistolliseen sairaalaan on perustettu tutkimuspalveluyksikkö, joka tarjoaa tutkimukseen liittyviä hallinnointi-, neuvonta- ja koulutuspalveluja tutkijoille, tutkimusryhmille, tutkimusten toimeksiantajille ja muille Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella tutkimuksen parissa työskenteleville henkilöille. Alueellinen eettinen toimikunta ja alueellinen tutkimustoimikunta toimivat tutkimuspalveluyksikön yhteydessä. Toimikunnat ovat lakisääteisiä ja niissä on edustus koko erityisvastuualueelta. PPSHP:n yhtymähallitus nimeää eettisen toimikunnan valtuustokausittain, alueellinen tutkimustoimikunta on nimetty nelivuotiskaudeksi ajalle Eettinen toimikunta käsittelee OYS-erityisvastuualueella tehtävien tutkimusten lisäksi myös valtakunnallisia tutkimushankkeita yhteistyössä TUKIJAN (valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta) kanssa. Tutkimustoimikunta jakaa tutkimukselle suunnatun valtion tutkimusrahoituksen erityisvastuualueen tutkimushankkeille hakemuksesta. Vuonna 2013 aloitti toimintansa PPSHP:n ja Oulun yliopiston yhteinen organisaatio Medical Research Center, jonka tehtävänä on kansainvälisesti kilpailukykyisten tutkimusympäristöjen rakentaminen, kansainvälisen tieteellisen julkaisutoiminnan määrän lisääminen ja laadun parantaminen, tutkijakoulutuksen edistäminen sekä koti- ja ulkomaisen rahoituksen lisääminen. MRC toimii sateenvarjo-organisaationa tukien erityisvastuualueen sekä tutkijalähtöistä että sponsoroitua lääketieteellistä tutkimustoimintaa. Toiminnot rahoitetaan yhteisesti hyödyntäen valtion tutkimusrahoitusta Terveydenhuollon menetelmien arviointi ja uusien menetelmien käyttöönotto sekä yhtenäisten hoidon perusteiden toteutumisen seuranta Huolehdimme yhtenäisten hoidon perusteiden toteutumisen seurannasta osana erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien laatujärjestelmää. Sairaanhoitopiirien laatupäälliköt suunnittelevat ja toteuttavat mm. lähetteiden ja palautteiden auditoinnit. Laatupäälliköiden ja erikoisalojen johdolla yhtenäistetään hoito-ohjeita ja potilasohjausta. Erityisvastuualueella on sovittu uusien menetelmien käyttöönottoprosessista, joka edellyttää lääkityksen/menetelmän tehon, turvallisuuden ja kustannusten arvioinnin käyttäen ns. mini-hta -menetelmää (liite 4 ohje). Sairaanhoitopiirit tiedottavat koko erityisvastuualuetta 17

18 tekemistään arvioinneista ja niiden pohjalta tehdyistä päätöksistä. Käytössä olevia menetelmiä arvioidaan jatkuvasti myös osana työnjakoprosessia, josta vastaavat erikoisalojen ylilääkärit. Johtajaylilääkärit toimivat THL:n johtamassa HALO-toiminnassa. Sairaanhoitopiirit sitoutuvat noudattamaan annettuja suosituksia. Erityisvastuualueelle perustetaan vuonna 2013 arviointiylilääkärin virka. Arviointiylilääkärin tehtäviä ovat: 1. Arvioida ja kehittää sairaanhoitotoiminnan vaikuttavuutta 2. Vastata uusien menetelmien arviointiprosessista ja käyttöönoton periaatteiden sopimisesta 3. Tukea potilasturvallisuuden varmistamista ja edistämistä 4. Tukea sairaanhoidon laadunhallinnan suunnitelman laatimista 5. Tehdä valtakunnallista yhteistyötä toiminta-alueellaan (HALO) 6. Hoitoketjujen vaikuttavuuden seuranta ja kehittäminen. Arviointiylilääkärin työn tukemiseksi perustetaan ohjausryhmä. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit osallistuvat viran kustannuksiin väestönsä suhteessa. erva-alueen arviointiylilääkäri aloittaa viimeistään v alusta perustetaan arvioinnin ohjausryhmä 10. Sopimuksen noudattamatta jättämisen seuraukset ja erimielisyyksien ratkaisu Asetuksen 16 :ssä velvoitetaan sopimaan noudattamatta jättämisen seuraamuksista. Tämän sopimuksen noudattamatta jättämisestä on sovittu seuraavaa: Sopimuksen noudattamista arvioidaan säännöllisesti. Arviointiryhmä määrittää ennalta ne sopimuksen kohdat, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota Arviointiryhmä luokittelee mahdolliset sopimuksesta poikkeamiset/noudattamatta jättämiset kategorioihin: 1) tahallinen sopimusrikko, 2) tahaton toiminta, 3) force major Tästä sopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan osapuolten keskinäisillä neuvotteluilla. Mikäli neuvottelut eivät johda yhteisymmärrykseen, erimielisyydet ratkaistaan välimiesmenettelystä annetun lain mukaisessa välimiesmenettelyssä. Välimiehenä toimii Kuntaliiton nimeämä välimies. Keskinäisissä neuvotteluissa voidaan sopia tai välimies voi velvoittaa sopimusvelvoitteitaan rikkoneen osapuolen suorittamaan toiselle osapuolelle/muille osapuolille sopimussakkoa enintään kymmenentuhatta (10 000) euroa sopimusrikkomusta kohti. Sopimusvelvoitteitaan rikkonut osapuoli vastaa myös välimiesmenettelyn kustannuksista. 18

19 11. Hyväksymismenettely Sopimus laaditaan valtuutokausittain ja hyväksytään kunkin sairaanhoitopiirin yhtymävaltuustossa. Yhtymävaltuustot päättävät lisäksi mahdollisista sopimusmuutoksista. Sopimus tulee voimaan, kun kaikki sopijaosapuolet ovat sen hyväksyneet ja on voimassa kunnes uusi sopimus seuraavalle valtuustokaudelle on tehty. Mahdolliset muutokset tulevat voimaan, kun kaikki sopijaosapuolet ovat ne hyväksyneet. Sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärit/vastaavat lääkärit hyväksyvät liitteeseen 1 tehtävät muutokset. Liite 1: Luettelo OYS-erityisvastuualueella keskitettävistä tutkimuksista, toimenpiteistä ja hoidoista. Valtioneuvoston asetus 336/2011 erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä. Johtajaylilääkärit/vastaavat lääkärit hyväksyvät mahdolliset liitteeseen 4 tehtävät muutokset. Liite 4: Mini-HTA menetelmä; ohje 19

20 12. Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu 5 yhtäpitävää kappaletta, yksi kullekin osapuolelle. Kajaani Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kokkola Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Rovaniemi Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kemi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Oulu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 20

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

a Salomaa johtajaylilääkäri

a Salomaa johtajaylilääkäri Päivystysasetus -tiivistelmä- Pohtimolampi 7.11.2013 Eva Salomaa johtajaylilääkäri 1 Päivystysasetus voimaan 1.1.2015 Synnytystoiminnassa siirtymäaika 1.1.2017 asti siihen saakka pienet synnytyssairaalat

Lisätiedot

OYS-ERITYISVASTUUALUEEN SAIRAANHOITOPIIRIEN ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS

OYS-ERITYISVASTUUALUEEN SAIRAANHOITOPIIRIEN ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS Liite 1 OYS-ERITYISVASTUUALUEEN SAIRAANHOITOPIIRIEN ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS 2013 2016 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri / merkittävät kohdat 1. Luku Yleiset säännökset 2 Kiireellisen hoidon antaminen ja päivystyksen järjestäminen Kunnan tai kuntayhtymän on

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu Helsingissä 29 päivänä elokuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014. 782/2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014. 782/2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014 782/2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Päivystysasetuksen päivityksellä taataan hoidon laatua ja turvallisuutta

Päivystysasetuksen päivityksellä taataan hoidon laatua ja turvallisuutta Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 200/2014 23.09.2014 13:04 Päivystysasetuksen päivityksellä taataan hoidon laatua ja turvallisuutta Sosiaali- ja terveysministeriö on päivittänyt asetuksen kiireellisen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1. Päivystysasetus STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.2017 Yleiset säännökset Kiireellistä hoitoa oltava saatavilla

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TOIMINTAA OHJAAVAT TEKIJÄT VALTUUSTOINFO 29.5.2013. Sisältö

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TOIMINTAA OHJAAVAT TEKIJÄT VALTUUSTOINFO 29.5.2013. Sisältö POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TOIMINTAA OHJAAVAT TEKIJÄT VALTUUSTOINFO 29.5.2013 Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Sisältö Lainsäädäntöä Terveydenhuoltolaki Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Jakelussa mainituille ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Valtuutussäännökset Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Kohderyhmät Sairaanhoitopiirit Sairaalat Terveyskeskukset

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA -

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Pirjo Kejonen 17.8.2012 Havaintoja/ amk- aloituspaikat Bioanalyytikkojen (ka 33 aloituspaikkaa/ v), ensihoitajien (ka 25-30 aloituspaikkaa/

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Kuntauudistuksen ja palvelurakenneuudistuksen

Kuntauudistuksen ja palvelurakenneuudistuksen Uuden terveydenhuoltolain mukainen laadunseurannan velvoite ja aluevastuu laboratoriotoiminnassa Labquality-päivät Helsinki 9.2.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Kuntauudistuksen

Lisätiedot

Ohje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille

Ohje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille Ohje 10/2013 1 (6) Jakelussa mainituille Ympärivuorokautinen suun terveydenhuollon päivystys on kuntien ja sairaanhoitopiirien lakisääteinen velvollisuus Valvira muistuttaa terveyskeskuksia ja sairaanhoitopiirejä

Lisätiedot

Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat?

Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat? Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat? Liisa-Maria Voipio-Pulkki Timo Keistinen Anne Koskela Lotta Hämeen-Anttila Satu Karppanen Virva Juurikkala Lasse Ilkka Taina Mäntyranta

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla

Lisätiedot

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta 27.3.2014 Lapin keskussairaalan laajennushanke - mistä on kysymys? Lapin keskussairaalan auditorio Ounasrinteentie 22 Rovaniemi

Lisätiedot

SOSIAALI- JA LAUSUNTOPYYNTÖ 587655 v. 1 TERVEYSMINISTERIÖ 26.06.201 STM059:00/201

SOSIAALI- JA LAUSUNTOPYYNTÖ 587655 v. 1 TERVEYSMINISTERIÖ 26.06.201 STM059:00/201 SOSIAALI- JA LAUSUNTOPYYNTÖ 587655 v. 1 TERVEYSMINISTERIÖ 26.06.201 STM059:00/201 Jakelussa mainituille LAUSUNTOPYYNTÖ, ASETUS KIIREELLISEN HOIDON PERUSTEISTA JA PÄIVYSTYKSEN ERIKOISALAKOHTAISISTA EDELLYTYKSISTÄ

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015 PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS Kumppanuusneuvottelut 2015 LAIT JA ASETUKSET PERUSTANA TERVEYDENHUOLTOLAKI Jonka pyrkimyksenä on: - Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain toimeenpano

Terveydenhuoltolain toimeenpano Terveydenhuoltolain toimeenpano Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät Helsinki 10.2.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Terveydenhuoltolaki tuli voimaan 1.5.2011 - onko liikuttu

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Tekijän nimi: Dokumentin nimi 00.00.2008 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti 31.1.2010

Tekijän nimi: Dokumentin nimi 00.00.2008 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti 31.1.2010 Yhtenäiset päivystyshoidon Työryhmän raportti Tehtävänanto STM nimesi HYKS-erityisvastuualueen laatimaan esityksen päivystyshoidon perusteiden valtakunnallisista kriteereistä STM asetti hankkeelle kansallisen

Lisätiedot

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto KAIKKIIN SAIRAALOIHIN NIIDEN TOIMINNAN VAATIMAT ERIKOISLÄÄKÄRIT JA OSAAJAT Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen uusilla tavoilla Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Terveydenhuoltolakiuudistuksen tilanne Lapin liiton Sairaanhoitopiirien yhteistyön ja työnjaon selvityshanke

Terveydenhuoltolakiuudistuksen tilanne Lapin liiton Sairaanhoitopiirien yhteistyön ja työnjaon selvityshanke Terveydenhuoltolakiuudistuksen tilanne Lapin liiton Sairaanhoitopiirien yhteistyön ja työnjaon selvityshanke Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Lapin sairaanhoitopiiri Kunta-/seutukuntaneuvottelut

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015. 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015. 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta

Lisätiedot

Erikoissairaanhoito pohjoisessa toimintaympäristössä

Erikoissairaanhoito pohjoisessa toimintaympäristössä Erikoissairaanhoito pohjoisessa toimintaympäristössä Yhtymävaltuusto 9.4.2013 Eva Salomaa johtajaylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Lapin keskussairaala Psykiatrian klinikka Muurolassa - 15 jäsenkuntaa

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa

Lisätiedot

TIETOJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN VAKAVA JA ONION. Hallintoylilääkäri Juha Korpelainen, PPSHP Projektipäällikkö Markku Huotari, Oulun kaupunki

TIETOJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN VAKAVA JA ONION. Hallintoylilääkäri Juha Korpelainen, PPSHP Projektipäällikkö Markku Huotari, Oulun kaupunki TIETOJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN VAKAVA JA ONION Hallintoylilääkäri Juha Korpelainen, PPSHP Projektipäällikkö Markku Huotari, Oulun kaupunki Kuvataan ja analysoidaan sosiaalija terveydenhuollon alueellisen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Esa Ahonen, hallintoylilääkäri, vs sote-kuntayhtymän johtaja Kainuun sote/kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto Lähitulevaisuuden haasteet ja ajankohtaiset

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

21.10.2014. Lupahakemus perusterveydenhuollon ympärivuorokautisen erillispäivystyksen järjestämisestä

21.10.2014. Lupahakemus perusterveydenhuollon ympärivuorokautisen erillispäivystyksen järjestämisestä 21.10.2014 Lähettäjä: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Meijerikatu 2 (PL 4) 74101 Iisalmi Vastaanottaja: Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 Valtioneuvosto Viite: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää ääkäri, OYS, lääl ääkinnällinen kuntoutus 18.10.2012 Keskittämisen perusteet

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Erikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset

Erikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Erikoislääkäriennuste 2030 Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Kasvatettujen sisäänottojen myötä lääkäreitä valmistuu enemmän 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 2014 Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA KYS-ERVA-alue 1 (7) TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA Sopimus hankkeen hallinnoimisesta ja organisoimisesta KYS-ERVA-alue

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Riitta Pöllänen Ylilääkäri Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Valvontaosasto 7.3.2014 Riitta Pöllänen@valvira.fi

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen valtion rahoituksen hakeminen vuodelle 2015 Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS:n) erityisvastuualueella

Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen valtion rahoituksen hakeminen vuodelle 2015 Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS:n) erityisvastuualueella VTR-hakuohjeet 2015 1 (6) Hakuaika päättyy: tutkimusryhmille 30.5.2014 klo 15.45 organisaatioille 22.8.2014 klo 15.45 Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen valtion rahoituksen hakeminen vuodelle 2015

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27. 28.11.2012, Helsinki Rauno Ihalainen FT, Sairaanhoitopiirin johtaja 2 Miksi tarvitaan palvelurakenneuudistusta

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN. Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN. Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö Turvataan henkilöstön saatavuus, riittävyys ja sitoutuminen Alueellinen

Lisätiedot

Järjestämissuunnitelma hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työvälineenä. TERVESOS 2012 Tampere 9.5.2012

Järjestämissuunnitelma hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työvälineenä. TERVESOS 2012 Tampere 9.5.2012 Tampere-talo 8. 9.5.2012 Järjestämissuunnitelma hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työvälineenä TERVESOS 2012 Tampere 9.5.2012 Terveydenhuoltolaki Lain tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT Sote- seminaari: Integraatiolla puhtia sote- palveluihin Kuntamarkkinat 11.9.2014 Palveluintegraation johtaminen ja talouden hallinta Erva- alueen näkökulma Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

Lisätiedot

Terveyskeskusten ja NordLabin yhteistyö. Leila Risteli johtava lääkäri 26.3.2015

Terveyskeskusten ja NordLabin yhteistyö. Leila Risteli johtava lääkäri 26.3.2015 Terveyskeskusten ja NordLabin yhteistyö johtava lääkäri 26.3.2015 1 Laboratoriotutkimus on osa potilaan hoitoprosessia 2 Tavoitteenamme on taata kliinikkolääkärille laboratoriotutkimusten tulokset oikea-aikaisesti,

Lisätiedot

Toiminta alueellisena palvelujen Tuottajana. Joni Palmgrén (FaT, emba)

Toiminta alueellisena palvelujen Tuottajana. Joni Palmgrén (FaT, emba) Toiminta alueellisena palvelujen Tuottajana Joni Palmgrén (FaT, emba) Satakunnan sairaanhoitopiirin sairaanhoidollisten palveluiden liikelaitos, SataDiag SataDiag on liikelaitos, joka tuottaa diagnostisia-

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -dialogi Anne Koskela hallitusneuvos, STM Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

PPSHP:N ALUEEN LABORATORIO- JA KUVANTAMISPALVELUJEN ALUEELLINEN 2005

PPSHP:N ALUEEN LABORATORIO- JA KUVANTAMISPALVELUJEN ALUEELLINEN 2005 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI PPSHP:N ALUEEN LABORATORIO- JA KUVANTAMISPALVELUJEN ALUEELLINEN LAKU-PROJEKTI 2003-2005 2005 Hallinnollinen apulaisylilääkäri Timo Kouri OYS, Laboratorio Terveydenhuollon

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus PPSHP:n KUNTAJOHDON TAPAAMINEN Sote -palvelurakenne Oulu 16.1.2013 Kuntauudistuksen kokonaisuus Kuntarakenteen uudistaminen (kuntarakennelaki) Kuntalain

Lisätiedot

AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM

AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Erikoistumiskoulutus siirtyy STM:n vastuulle mikä muuttuu? AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Esityksen sisältö Erikoislääkärikoulutuksen ohjaukseen liittyvä lainsäädäntö Erikoistumiskoulutuksesta

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014-

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 2 (8) 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Ensihoidon palvelutasopäätös koskee Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Synnytystoiminnan järjestämisen edellytykset ja siihen liittyen tehdyt selvitykset ja suunnitelmat

Synnytystoiminnan järjestämisen edellytykset ja siihen liittyen tehdyt selvitykset ja suunnitelmat Synnytystoiminnan järjestämisen edellytykset ja siihen liittyen tehdyt selvitykset ja suunnitelmat Eila Suvanto, LT, hayl OYS vastuualue Synnytykset, naistentaudit ja genetiikka Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2014 Johtolause 2 a Psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtava

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

T erveyttä. avoitteena

T erveyttä. avoitteena T erveyttä avoitteena Terveydenhuollon huipputoimija Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, PPSHP, on innovatiivinen, uudistuva ja tuloksellinen terveydenhuollon huipputoimija. Se on myös vetovoimainen

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot