Erikoissairaanhoito pohjoisessa toimintaympäristössä

Transkriptio

1 Erikoissairaanhoito pohjoisessa toimintaympäristössä Yhtymävaltuusto Eva Salomaa johtajaylilääkäri

2 Lapin sairaanhoitopiiri Lapin keskussairaala Psykiatrian klinikka Muurolassa - 15 jäsenkuntaa asukasta ( ) 0-14-vuotiaita 15 % vuotiaita 66 % 65>-vuotiaita 19 % - pinta-ala km 2 Lapin päihdeklinikka Muurolassa Nuorisopsykiatria Lähde

3 Toiminta-ajatus Lapin sairaanhoitopiirin toiminnan tarkoituksena on tuottaa ja hankkia alueensa väestön tarpeiden mukaista erikoissairaanhoitoa tukien perusterveydenhuollon yksiköitä. Sairaanhoitopiiri toteuttaa tehtävänsä yhteistyössä erityisvastuualueen (ERVA) sairaanhoitopiirien ja kuntien terveys- ja sosiaalitoimen kanssa.

4 Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualue (erva) Alueeseen kuuluvat: Lappi (Rovaniemi) Länsi-Pohja Kemi) Pohjois-Pohjanmaa (Oulu) Kainuu (Kajaani) Keski-Pohjanmaa (Kokkola) Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualue on maantieteellisesti laajin, kattaen 49 % Suomen maa-alasta. Alueella asuu noin henkeä, noin 14 % maan väestöstä. Oulun yliopistollisen sairaalan lisäksi alueella on neljä keskussairaalaa, jotka sijaitsevat Rovaniemellä, Kemissä, Kajaanissa ja Kokkolassa.

5 Lapin sairaanhoitopiiri haasteita Pitkät välimatkat ja laaja-alue: Pinta-ala yi 20 % koko Suomen pinta-alasta. Asukkaita vain runsaat 2%. Harvaan asuttu alue: Keskittymät kaupunkien Rovaniemen ja Kemijärven sekä kuntien kirkonkylien läheisyydessä. Ikääntyvä väestö: Suuret ikäluokat eläkeikään. Yli 60- vuotiaiden määrä lisääntyy ennusteen mukaan yli henkilöllä ja eniten palveluita käyttävien eli yli 75-vuotiaiden määrä nousee ennusteiden mukaan yli 32 prosentilla vuoteen 2019 mennessä. Sairastava väestö: Sydän- ja verisuonisairaudet, tyypin 2 diabetes, syöpä (rintasyöpä, eturauhassyöpä, keuhkosyöpä), tuki- ja liikuntaelinsairaudet, hengityselinsairaudet, tapaturmat, mielenterveys. Kasvava matkailu: Onnettomuusriskit lisääntyvät liikenteessä ja turistikeskuksissa. Sesonkiaikoina matkailukeskusten (Levi, Ylläs, Saariselkä, Pyhä, Pallas, Olos, Salla..) turistimäärä nostaa alueen väkiluvun jopa kolminkertaiseksi. Rovaniemen lentokenttä maamme toiseksi vilkkain kansainvälisen liikenteen kenttä. 430 km 460 km

6 HELSE NORD HELSE FINNMARK POHJOINEN RAJAYHTEISTYÖ LAPISSA NORBOTTENS LÄNS LANDSTING LAPIN, LÄNSI-POHJAN ja POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIT

7 Lapin sairaanhoitopiirin ja Helse Finnmarkin sopimus erikoissairaanhoidosta 2007

8 Kuka hyötyy Norjan tuottamasta erikoissairaanhoidosta? Suomen saamenkielinen väestö Saamenkieliset perheet Suomessa, jotka tarvitsevat lasten- ja nuorisopsykiatrian palveluja Riippumatta kieli- ja kulttuuritaustasta monet potilaat, koska palvelu on olennaisesti lähempänä kuin kotimaassa

9 Sopimus rajayhteistyöstä ensihoidossa Yhteistyö virallistettiin rajat ylittävällä ensihoitosopimuksella syksyllä Sopimus allekirjoittivat Lapin sairaanhoitopiiri, Länsi- Pohjan sairaanhoitopiiri ja Oulun yliopistollinen sairaala (Suomi), Helse Nord (Norja) ja Norrbottenin maakäräjät (Ruotsi). Hätäkeskukset voivat välittää avunpyynnöt valtakunnasta toiseen sovittuja menettelytapoja noudattaen. Raja-alueiden asukkailla ja matkailijat voivat saada ambulanssi- ja lääkintähelikopteriapua yli valtakunnan rajojen. Tämä parantaa vakavasti loukkaantuneiden tai kriittisesti sairaiden ensihoidon nopeaa saantia. Potilaat kuljetetaan lääketieteellisen kiireellisyyden määrittämään yksikköön hoitoon. Sopimuksella turvataan erityisesti ambulanssiapu Torniojokilaaksossa Ruotsin ja Suomen välillä sekä lääkärihelikopteripalvelut Norjasta Enontekiölle, Utsjoelle ja Inariin.

10 Lapin sairaanhoitopiirin alueen päivystyssuunnitelma 2010 pitkät etäisyydet, kunnissa vähäiset resurssit Jäsenkunnat 430 km 460 km Lapin keskussairaala Rovaniemellä on Pohjoisen alueen päivystävä sairaala 1

11 Lapin sairaanhoitopiirin alueen perusterveydenhuollon päivystysalueet Helse Nord Pohjois-Lappi tilanne Ehdotus / mahdollisuus laajemmaksi päivystysalueeksi + Päivystävä terveyskeskus k Kiertävä päivystys Tunturi- Lappi Övertorneå Tornionlaakso k k k k k Itä-Lappi Rovaseutu Shp:n yhtymävaltuuston seminaari

12 Yhtymävaltuusto ja Lapin sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun palvelutasopäätös

13 Ensihoitopalvelun järjestämistapa LSHP ottanut vastuun järjestämisestä lähtien. Järjestämistapa siirtymäkauden aikana 1. Omana toimintana Rovaniemen kaupungille ja 2013 alusta Kittilän kunnalle 2. Muiden kuntien ensihoitopalvelun tuottavat pääosin shp:n kuntayhtymän ja palveluntuottajien välisillä sopimuksilla samat palveluntuottajat, jotka vastasivat kuntien sairaankuljetuksesta ennen sopimusten siirtämistä kunnilta sairaanhoitopiirille. Kolarin ja Utsjoen kuntien alueen ensihoitopalvelun sairaanhoitopiiri hankkii ko. kunnalta, joka hankkii sen palvelutasopäätöksen tekohetkellä kunnan kanssa sopimussuhteessa olleelta palveluntuottajalta. Siirtymäkauden ajan kunnat vastaavat kustannuksista nykyisten sopimusten edellyttämällä velvoitteella. 13

14 Helikopteritoiminta Helikopteriavusteinen ensihoito on Lapin sairaanhoitopiirin alueella välttämätöntä palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden toteutumiseksi. OYS: n erityisvastuualueen ensihoitokeskus suunnittelee ja päättää helikopteritoiminnasta erityisvastuualueellaan. Suunnitelmat on tehty siten, että erityisvastuualueella toimii lääkärihelikopteri OYS:n yhteydessä ja lääkintähelikopteri Lapin sairaanhoitopiirin alueella. Lapin sairaanhoitopiirin alueella asemapaikkaa pitävän lääkintähelikopterin hoitohenkilöstö on palvelussuhteessa Lapin sairaanhoitopiiriin. Operatiivinen lentotoiminta toteutui Rajavartiolaitoksen tuella ja toiminta siirtyi Finnhemsille. Rajavartiolaitos edelleen käytettävissä tarpeen ja tarkoituksen mukaisesti. 14

15 FinnHEMS 51 lääkintähelikopteri aloittanut Rovaniemellä

16 Yhtymävaltuusto Lapin sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun palvelutasopäätös 2014 lähtien

17 Ensihoitopalvelun järjestämistapa lähtien LSHP järjestää ensihoitopalvelun omana toimintana lähtien. Toiminta kattaa myös siirtokuljetukset. Utsjoen kunnan alueella jouduttaneen jatkamaan erillisjärjestelyä. Ensivasteesta neuvoteltu kattavat uudet sopimukset Lapin pelastuslaitoksen kanssa ( tällä hetkellä 29 ensivasteyksikköä), toiminta nojaa pääosin vapaapalokuntiin. Lisäksi ensivastesopimukset Rajavartiolaitoksen ja poliisin kanssa. Lisäksi yhteistyösopimukset varasairaankuljetuksesta asti Ranuan ja Posion kuntien alueella. Yhtymähallitus on maaliskuussa 2013 päättänyt tulevaan toimintaan liittyvästä johtamisjärjestelmästä, joka sisältää myös lakisääteisen ensihoidon kenttäjohtojärjestelmän. Ensihoitopalvelun rahoitusmallista lähtien tullaan päättämään erikseen. 17

18 Organisaatio Yhtymävaltuusto Hallitus Tarkastuslautakunta Johtoryhmä Sairaanhoitopiirin johtaja Johtajaylilääkäri Keskushallinto (tulosalue) Medisiinisen hoidon tulosalue Operatiivisen hoidon tulosalue Psykiatrisen hoidon tulosalue Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue Tukipalvelujen tulosalue

19 Lapin sairaanhoitopiiri Henkilökunta vuonna 2013 Lääkärit 149 Hoito- ja tutkimushenkilöstö 947 Huoltohenkilöstö 207 Hallinto- ja toimistohenkilöstö 91 Yhteensä 1478 Toimintalukuja vuonna 2012 Hoitojaksoja Hoitopäiviä Avohoitokäyntejä Kirurgisia toimenpiteitä Röntgentutkimuksia Laboratoriotutkimuksia Synnytyksiä Vuosibudjetti noin 155 milj. euroa

20 TULOSYKSIKÖT MEDISIININEN HOITO sisätaudit ja ihotaudit OPERATIIVINEN HOITO SAIRAANHOID.PALVELUT kirurgia patologia keuhkosairaudet neurologia ja kl.neurofys. fysiatria kuntoutustutkimus päivystys ja ensihoito PSYKIATRINEN HOITO psykiatria yleissairaalapsykiatria päihdehuolto lastenpsykiatria nuorisopsykiatria naistentaudit ja synnytykset silmäsairaudet korva-, nenä-, kurkkusairaudet suusairaudet syöpätaudit lastensairaudet toimenpideyksikkö KESKUSHALLINTO hallintokeskus perusterv.huollon yksikkö Infektio- ja sair.hyg.yksikkö kuvantaminen apteekki potilaskertomuskeskus TUKIPALVELUT toimisto- ja materiaalipalv. henkilöstö- ja työterv.palv. tietopalvelut ravintopalvelut puhtaus- ja huoltopalvelut tekniset palvelut rekrytointiyksikkö

21 Lapin sairaanhoitopiiri Kaikkiaan 336 sairaansijaa somaattinen hoito - 98 psykiatrinen hoito Keskussairaalan päärakennuksen vuodeosastot: - sisätaudit - keuhkosairaudet - neurologia - kirurgia - naistentaudit - lastentaudit - lastenpsykiatria Vuodeosastoerikoisalojen lisäksi poliklinikkatoimintaa: - fysiatria - ihotaudit - kipu - korva-, nenä- ja kurkkusairaudet - silmätaudit - suusairaudet - lastenneurologia - kuntoutus - syöpäsairaudet - yleissairaalapsykiatria - työlääketiede Päivystyspoliklinikka/Ensihoitokeskus Teho-osasto LyhKi-yksikkö (lyhytjälkihoitoinen kirurgia) Sydänpaja

22 Lapin sairaanhoitopiiri Psykiatrian klinikassa Muurolassa on 70 sairaansijaa neljällä vuodeosastolla. - Klinikasta käsin tehdään avohoitoa Lapin päihdeklinikassa Muurolassa on 12 sairaansijaa. Nuorisopsykiatrian osastolla Lähteentiellä on 8 ja heinäkuusta 2013 lähtien 5 sairaansijaa tehostuneen avohoidon myötä.

23 Erikoissairaanhoidon päivystysjärjestelyt virka-ajan ulkopuolella 2 etupäivystäjää aina sairaalassa: medisiininen ja operatiivinen ma ja pe (loma-aikoina) kolmas päivystäjä klo 22 asti Anestesiapäivystäjä aina sairaalassa Synnytys- ja naistentautien päivystäjä aina sairaalassa Leikkaussalitiimi aina sairaalassa Vapaamuotoinen kirurginen osastopäivystäjä kotivaralla (osastojen juoksevat asiat, leikkaa osaamisensa rajoissa) Kirurginen vapaamuotoinen kotivarallaolopäivystys jaettuna kovaan ja pehmeään takapäivystysrinkiin Muu vapaamuotoinen kotivarallaolopäivystys: sisätaudit, radiologia, naistentaudit, lastentaudit, viikonloppuisin neurologia (paikalla < 30 min), psykiatria (paikalla < 2 h)

24 Riittävän suuri väestöpohja Nykyisten pienimpien shp:n väestöpohja ei riitä erikoissairaanhoidolle, jossa ylläpidetään ympärivuorokautinen päivystys synnytyksissä, leikkaustoiminnassa, vaativissa konservatiivisissa päivystystilanteissa ja psykiatriassa + tarvittavat tukipalvelut Tarve saada nykyisten väestöpohjien tilalle mieluummin väh väestöpohjat on ollut eräs uudistuksen keskeinen lähtökohta - nykyään ongelmina pienissä sairaaloissa sekä henkilöstön riittämättömyys, että toiminnan ylisuuret kustannukset LSHP: n väestöpohjalla ( osin erikoissairaanhoidon palveluja kuntiin jalkauttaen) voidaan juuri ja juuri tuottaa siedettävin kustannuksin laajan perustason palvelut kun perustasoon ymmärretään kuuluvan muu kuin erityistason erikoissairaanhoito yo-sairaalassa Hallitusohjelmassa tavoitteena kaksiportainen järjestelmä: uusi laaja perustaso, jota tukee erityisvastuutaso 24

25 Valtaosa erikoissairaanhoidosta toteutetaan oman shp: n alueella Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Toiminta- ja taloussuunnitelma Toimintasuunnitelma 2013: Avohoito yht omat käynnit ,4 % ostopalvelut ,6 % Vuodeosastohoito: Hoitojaksot yht Omat ,1 % Tuskin hännän on Ostetut ,9 % järkevää heiluttaa Hoitopäivät yht omat ,7 % ostetut ,3 % koiraa? 25

26 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa voidaan jo nyt käyttää välineenä valmistauduttaessa oman alueen uudistukseen Voidaan ottaa huomioon palvelujen yhdenvertainen saatavuus, laatu ja potilasturvallisuus ja toiminnan taloudellisuus Väestön terveyden, hyvinvoinnin, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalisen turvallisuuden edistäminen yhteisin toimintatavoin ja osin yhteisin resurssein Palvelu- ja hoitopolkujen toimivuus Raja-aitojen poistaminen toiminnallisella yhteistyöllä ennakoiden syvempää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota Erikoissairaanhoidon harkittu jalkautuminen ja toisin päin perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon osaamisen lisääminen esh:ssa Vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä Vahvistaa sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon toimintaedellytyksiä ja parantaa eri toimijoiden yhteistyötä 26

27 Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus Aidolla yhteistyöllä ja kumppanuudella tehoa, laatua ja vaikuttavuutta OYS-ervan työseminaari JYL Eva Salomaa LSHP 27

28 2 Järjestämissopimuksen laadinta, arviointi ja siihen tehtävät muutokset (Thl 1326/ ) 1) erikoissairaanhoidon yhteen sovittamiseksi erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on tehtävä erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen kunnallisvaltuustokausittain. Nyt kyse vuosista ) Järjestämissopimuksessa sovitaan sairaanhoitopiirien työnjaosta ja toiminnan yhteensovittamisesta sekä uusien menetelmien käyttöönotosta Työnjaon on edistettävä terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta Työnjaossa on varmistettava, että sopimuksen mukaan hoitoa antavissa yksiköissä on riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä osaaminen 3 ) Sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on hyväksyttävä järjestämissopimus yhtymävaltuustoissa 4 ) Jos kuntayhtymät eivät pääse asiassa sopimukseen tai sopimus ei täytä 2 mom edellytyksiä, valtioneuvosto voi määrätä sopimuksen sisällöstä OYS-ervan työseminaari Eva Salomaa 28

29 2. Järjestämissopimuksen arviointi ja siihen tehtävät muutokset Sopimuksen toteutumista arvioidaan vuosittain sairaanhoitopiirien kesken ja siihen tehdään tarvittaessa muutoksia. Johtajaylilääkärit/vastaavat lääkärit vastaavat vuosittaisten päivitysten valmistelusta. Arviointia varten perustetaan erityisvastuualueen yhteinen arviointiryhmä: - kukin sairaanhoitopiiri nimeää toimielimeen luottamushenkilöhallinnon edustajan ja varaedustajan ja sairaanhoitopiirit yhdessä nimeävät 2 tarkastuslautakuntien edustajaa ja heille varaedustajat (?) - arviointielimessä tulee olla ammattitilintarkastuksen osaamista. - arviointielimeen kuuluvat lisäksi kunkin sairaanhoitopiirin johtaja ja johtajaylilääkäri/ vastaava lääkäri sekä hoitotyön edustus OYS-ervan työseminaari Eva Salomaa 29

30 3 Väestön erikoissairaanhoidon palvelutarpeen arviointi OYS-ERVA- alueella (*) 3.1 Alueelliset tiedot väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, palvelutarpeesta sekä palvelujen toteuttamisesta, laadusta ja toimivuudesta. - perusterveydenhuollon yksiköt osallistuvat tietopohjan kokoamiseen. Kuvataan pääosin sairaanhoitopiirien järjestämissuunnitelmissa. 3.2 Mittarit, joilla arvioidaan ja seurataan väestön palvelu-tarvetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä - sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköt sopivat yhdessä yhtenäisistä mittareista - sähköisen hyvinvointikertomuksen mittaristo käyttöön 3.3 Keinot ja toimenpiteet, joilla vastataan väestön erikoissairaanhoidon tarpeeseen - kuvataan ja ylläpidetään strategiassa *)Terveydenhuoltolain 34 ja 43 perusteella annettu valtioneuvoston asetus terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta 337/2011 OYS-ervan työseminaari Eva Salomaa 30

31 4 Erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien välinen yhteistyö ja työnjako 4.1. Yhteistyö ja työnjako erikoissairaanhoidossa ja sen erityistason sairaanhoidossa sekä lääkinnällisessä kuntoutuksessa (Vna 337/2011) Alueellisesti keskitettävä erityistason sairaanhoito Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit laativat yhdessä vuosittain alueellisesti keskitettävistä tutkimuksista, toimenpiteistä ja hoidosta yhteisen erikoisalakohtaisen luettelon sekä ylläpitävät ja päivittävät sitä (valtioneuvoston asetus 336/2011 erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä). Sopimuksen liite Valtakunnallisesti keskitettävä erityistason sairaanhoito / Oulun yliopistollinen sairaala Keskittäminen perustuu valtioneuvoston asetukseen 336/2011 erityistasonsairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä. OYS-ervan työseminaari Eva Salomaa 31

32 4 Erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien välinen yhteistyö ja työnjako 4.2 Yhteistyössä toteutettavat tukipalvelut Hankintapalvelut: vakiintunut yhteistyö, laajentamismahdollisuuksia Lääkehuolto: hankintayhteistyö toimii, mahdollista yhteistä ervalääkekeskusta/palveluyksikköä aletaan selvittää Välinehuolto : selvitetään erva-yhteistyön mahdollisuudet Kuljetus- ja varastointipalvelut: hankeyhteistyötä Taudinmääritykseen liittyvät palvelut ja näytteiden säilytys NordLab-laboratorioliikelaitoskuntayhtymä käynnistynyt Palveluyksikköselvitys alkamassa patologiassa ja kliinisessä neurofysiologiassa Kuvantaminen: kukin shp- alue yhdistää kuvantamista alueellaan, palveluyksikköselvitys alkamassa Biopankki: OYS:aan perustetaan yhteistyössä YO:n kanssa biopankki, johon alueen shp:t voivat liittyä Potilasasiamiestoiminnassa yhteistyötä Medieco- oy tuottaa lähinnä koulutuspalveluja OYS-ervan työseminaari Eva Salomaa 32

33 4 Erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien välinen yhteistyö ja työnjako 4.2 Tietojärjestelmäratkaisut ja niiden kehittäminen Erva-alueella otetaan käyttöön terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa yhteinen kustannustehokas ja toimintaa tukeva sekä ammattilaisia että asiakkaita palveleva alueellinen tietojärjestelmäkokonaisuus. Järjestelmän tulee perustua modulaariseen avoimeen arkkitehtuuriin, standardoituihin rajapintoihin sekä kansallisiin peruslinjauksiin. Kehittäminen toteutetaan vaiheittain hyödyntäen olemassa olevia ja kustannustehokkaita ratkaisuja Kehittämistyö pohjautuu kokonaisarkkitehtuurin lähestymis- ja ajattelutapaan, jossa määritellään toimintamallit, tieto- ja tietojärjestelmäarkkitehtuuri sekä teknologiset ratkaisut. Kehittämistoimenpiteet eritelty sopimuksessa, mm yhteinen tietohallintostrategia ja tietoturva- ja tietosuojapolitiikka OYS-ervan työseminaari Eva Salomaa 33

34 5 Päivystys (Vna 337/ ) 5.1 Erikoisalakohtaiset päivystyspisteet Päivystävät toimintayksiköt ja niiden työnjako sovitaan ottaen huomioon kiireellisen sairaanhoidon ja ensihoitopalvelun yhteensovittaminen, päivystyspisteiden väliset etäisyydet, väestön palvelutarve ja aikaisintaan voimaan tulevan päivystysasetuksen sisältö sekä raportti Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet Päivystyksen tehtävien edellyttämien riittävien voimavarojen ja osaamisen varmistaminen 2014 mennessä valmistellaan erikoisaloittain suunnitelman mukaisiin päivystyspisteisiin henkilökunnan koulutusvaatimukset, ja määrä. Valmistellaan varajärjestelyt tilanteisiin, joissa jossain erikoissairaanhoidon päivystyspisteessä on huomattava ja potilasturvallisuutta vaarantava henkilöstövaje tai muu erityistilanne. Sovitaan diagnostisista menetelmistä, joita päivystysyksiköillä tulee olla käytettävissään. (kootaan liitteeksi). OYS-ervan työseminaari Eva Salomaa 34

35 Tasot OYS-alueella 2013 Taso III IV 24/7 Taso II 24/7 Taso I-II 24/7 Taso I 24/7 -kaikki erikoisalat -välitön leikkausvalmius - Suuret erikoisalat - Synnytykset - leikkausvalmius 30 min - Kirurgia, sisätaudit - synnytykset - Kirurgia, (sisätaudit) OYS LKS, KoKS, KaKS, LPKS OAS Raahe Virka-ajan ulkopuolinen 24/7 PTH-päivystys lisäksi Kuusamo, Ivalo, Kemijärvi, Pello/Övertorneå, Muonio/Kittilä/Kolari, Sodankylä Paikoin ilta- ja lauantaipäivystys terveyskeskuksissa

36 5 Päivystys (Vna 337/ ) 5.2 Ensihoitokeskuksen tehtävät Ensihoitolääkäripalvelut lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminta ( Finnhems oy, joka hoitaa valtion rahoituksella lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan lentotoiminnan, maayksiköt ja tukikohdat, on viiden yliopistollisen sairaanhoitopiirin kokonaan omistama yhtiö, hoitohenkilökunta on sairaanhoitopiirien palveluksessa) hätäkeskusohjeiden koordinointi VIRVE- yhteistyö Sairaalasiirtojen koordinointi OYS-ervan työseminaari Eva Salomaa 36

37 Tuleva päivystysasetus tulee edellyttämään Erva- alueen päivystyksen kokonaisvaltaista suunnittelua! Merkitsee päivystysvalmiuden nostoa sekä OYS:ssa että keskussairaaloissa mm: - Sisätautien päivystysvalmiuden nostoa keskussairaaloissa/ kardiologia - OYS - Neurologia OYS /aivoinfarktin liuotushoito - Kirurgia 24/7 keskussairaalat / erilliset kova- ja sisäelinkirurgian vapaamuotoiset päivystysringit - Synnytykset gynekologien sairaalapäivystys keskussairaalat / jatkuva lastenlääkärivalmius - Psykiatria /rtg- ja labravalmius - Suu- ja hammaskirurgia OYS OYS-ervan työseminaari Eva Salomaa 37

38 6 Yhteys perusterveydenhuoltoon ja kuntien peruspalveluihin ( Vna14 ) 6.1 Erityisvastuualueella perusterveydenhuollon ja kuntien peruspalveluiden tarvitsema erityisosaamista vaativa tuki ja neuvonta PTH- yksiköillä on keskeinen rooli tarvekartoituksessa 7 Henkilöstö erityisvastuualueella 7.1 Erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien kuntayhtymien alueella arvioidaan ja seurataan pitkällä aikavälillä työvoimantarvetta ja henkilöstön koulutustarvetta 7.2 Sairaanhoitopiirien kuntayhtymien välinen yhteistyö ja toimintakäytännöt erikoissairaanhoidon henkilöstön saatavuuden turvaamisessa sovitaan OYS-ervan työseminaari Eva Salomaa 38

39 8 Tutkimus ja kehittäminen 8.1 Yhteistyö erikoissairaanhoidon alueellisen kehittämisen ja sen tueksi tarvittavan tutkimuksen toteutus Alueellinen eettinen toimikunta ja tutkimustoimikunta 2013 P-PSHP:n ja Oulun yliopiston yhteisorganisaatio Medical Research Center : kansainvälisen tason tutkimusympäristöt, julkaisutoiminnan lisääminen ja laadun parantaminen, tutkijakoulutus, rahoituksen lisääminen. 8.2 Käytössä olevien terveydenhuollon menetelmien arviointi ja uusien menetelmien käyttöönotto sekä yhtenäisten hoidon perusteiden toteutumisen seuranta 2013 perustetaan erva-alueen yhteinen arviointiylilääkärin virka OYS-ervan työseminaari Eva Salomaa 39

40 9 Sopimuksen noudattamatta jättämisen seuraukset (Vna 337/ ) Arvioidaan ennalta ne sopimuksen kohdat, joissa sopimuksen noudattamatta jättämisen todennäköisyys on olemassa Luokitellaan mahdollinen sopimuksesta poikkeaminen / noudattamatta jättäminen eri kategorioihin:1) tahallinen sopimusrikko 2) tahaton toiminta 3) force major Määritellään eri kategorioihin erilaiset sanktiot : 1) neuvottelumenettely, 2) välimiesmenettely 3) sopimussakko Osapuolten välinen neuvottelu on ensisijainen. Mikäli neuvottelut eivät johda yhteisymmärrykseen, erimielisyydet ratkaistaan välimiesmenettelystä annetun lain mukaisessa välimiesmenettelyssä. Välimiehenä toimii Kuntaliiton nimeämä välimies. Sopimussakko enintään / rikkomus OYS-ervan työseminaari Eva Salomaa 40

41 Tuottavuuteen ja tehokkuuteen kiinnitetään jatkossa erityistä huomiota Terveydenhuollossa tuottavuuskeskustelua vaikeuttaa, että tuotosten ja niiden terveysvaikutusten suhde ei yksiselitteinen - tuottavuuden ja vaikuttavuuden suhteesta vähän tietoa Tuottavuus= tuotokset/panokset (Tuotoksia ovat suoritteet, palvelut, episodit. Panoksia voimavarat, kustannukset) Tehokkuus = vaikuttavuus/panokset

42 Kaikissa Pohjoismaissa sairaaloiden omistajat seuraavat toimintaa samankaltaisilla välineillä, mm. yhteistyötapaamisilla sekä erilaisten ohjausdokumenttien avulla. Eri erikoisalojen välinen yhteistyö toimii Suomen sairaaloissa hyvin. Perusterveydenhuollon mahdollisuudet tukea erikoissairaanhoitoa Suomessa suuremmat kuin muissa tutkimuksessa mukana olleissa maissa. Pohjoismaiden väliset tuottavuuserot erikoissairaanhoidossa vuosina johtuvat ennen kaikkea maakohtaisista eroista terveydenhuollon rakenteissa, eivät niinkään eroista sairaaloiden välillä. Suomen sairaalat toimivat järjestelmässä, jossa on mahdollista toimia tehokkaammin kuin vastaavissa järjestelmissä muissa Pohjoismaissa. EuroHope -hankkeessa tarkastellaan Pohjoismaiden sairaaloiden tuottavuuden kehitystä viime vuosina, tarkasteluun mukaan myös hoidon laatu ja vaikuttavuus -> voidaan arvioida, onko suomalaisten sairaaloiden hyvä tuottavuus saatu aikaan huonommalla hoidon laadulla vai pystytäänkö maassamme tuottamaan edullisesti. 42

43 Tavoitteena terveyshyöty Miten lisäämme? Panokset Voimavarat Kustannukset Tuottavuus = tuotos/panos Tuotokset Suoritteet - hoitojaksot - käynnit - episodit ym. Vaikuttavuus Terveyshyöty Miten minimoimme? osasta ei hyötyä, jopa haittaa Jorma Lauharanta

44 Tulevaisuuden visioita Kroonisten sairauksien kasvava hoidon tarve Täsmädiagnostiikan, täsmälääketieteen ja henkilökohtaisen terveydenhuollon yleistyminen Terveydenhuollon uuden teknologian vaikuttavuusarviointi ja hallittu käyttö Menemme kohti saumatonta sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta!

45