HELSINGIN RANSKALAIS-SUOMALAISEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMAN YLEINEN OSA. Johtokunnan hyväksymä ja täsmentämä SISÄLLYSLUETTELO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HELSINGIN RANSKALAIS-SUOMALAISEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMAN YLEINEN OSA. Johtokunnan hyväksymä 16.05.2005 ja täsmentämä 8.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO"

Transkriptio

1 HELSINGIN RANSKALAIS-SUOMALAISEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMAN YLEINEN OSA Johtokunnan hyväksymä ja täsmentämä SISÄLLYSLUETTELO 1. KOULUN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA Helsingin ranskalais-suomalainen koulu Toiminta-ajatus: kielitaitoisena maailmalle! Kasvatukselliset arvot KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Oppimiskäsitys Oppimisympäristö ja työtavat Koulukirjasto Oppilaskuntatoiminta OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Tuntijaot Perusopetus Lukio Kieliohjelma Oppilaaksiotto Esiopetus Perusopetuksen ensimmäinen luokka Perusopetuksen luokat Lukio Oppilaaksiottoon liittyvät kielikoemääräykset Perusopetuksen lisäluokka Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Yleinen tuki Tehostettu tuki Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma yleisen tuen aikana Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Erityinen tuki Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus perusopetuksessa Osa-aikainen erityisopetus Ohjauksellinen ja muu tuki Perusopetusta tukeva muu toiminta Lukio-opiskelijoiden tuki Oppilas- ja opiskelijahuolto ja turvallisuuden edistäminen... 23

2 5.1. Oppilas- ja opiskelijahuolto Oppilashuoltoryhmät Oppilas- ja opiskelijahuoltotyön vastuut ja työnjako Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalvelut Hammashuolto Muut tukipalvelut Kouluruokailu Turvallisuuden edistäminen Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen perusopetuksessa Oppilaan arviointi Esiopetus Perusopetus Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävä ja periaatteet Työskentelyn arviointi Käyttäytymisen arviointi Itsearviointi Arviointi luokilla Arviointi luokilla Arviointi luokilla Opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet Maahanmuuttajaoppilaan ja tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Päättöarvioinnin tehtävä ja periaatteet Todistukset Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Lukio Arvioinnin tavoitteet Kurssisuoritusten arviointi Jaksoarvostelu Itsenäinen opiskelu Arvosanan korottaminen Etenemiseste Oppimäärän laajuuden vaihtaminen Muualla suoritetut opinnot Arviointi erityistapauksissa Oppiaineen oppimäärän arviointi Lukion oppimäärän suoritus Lukion antamat todistukset Koulun toiminnan ja opetussuunnitelman arviointi AIHEKOKONAISUUDET JA OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Viestintä ja mediataito Viestintä- ja mediaosaaminen Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta... 46

3 Kestävä kehitys Turvallisuus ja liikenne Hyvinvointi ja turvallisuus Ihminen ja teknologia Teknologia ja yhteiskunta KOULUN SIDOSRYHMÄT Ranskalaisen koulun ystävät ry Ranskan suurlähetystö ja Ranskan instituutti Oppilaitosyhteistyö LIITTEET Liite 9.1. Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun järjestyssäännöt Liite 9.2. ATK-strategia Liite 9.3. Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun tuntijakopäätös... 53

4 1. KOULUN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 1.1. Helsingin ranskalais-suomalainen koulu Helsingin ranskalais-suomalainen koulu on valtion ylläpitämä kaksikielinen yhtenäiskoulu, jossa opetetaan suomen ja ranskan kielellä. Koulussa on esiluokka, perusopetuksen vuosiluokat 1-9, lisäopetusmahdollisuus ja lukio. Koulun yhteydessä toimii Ranskalaisen koulun ystävät ry:n ylläpitämä ranskankielinen leikkikoulu. Yleissivistävän tehtävänsä lisäksi koulu perehdyttää oppilaansa ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Koulun opetuksesta noin 40 % annetaan ranskan kielellä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että myös muita oppiaineita kuin ranskan kieltä opetetaan ranskaksi. Ranskankielisestä opetuksesta vastaavat äidinkielenomaisesti ranskan kieltä puhuvat opettajat. Kouluelämää rikastuttaa erilaisten kulttuurien kohtaaminen koulun arjessa. Kielitaito ja kulttuurintuntemus etenevät rinnakkain. Koulu antaa oppilailleen suomalaisen perusopetuksen ja lukion oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot. Lukio-opintojen päätteeksi opiskelijat suorittavat suomalaisen ylioppilastutkinnon. Koulun toimintaa ohjaavat perusopetuslaki ja -asetus sekä lukiolaki ja -asetus, johtosääntö, hallinnolliset ohjeet ja määräykset sekä Suomen ja Ranskan välinen koulua koskeva valtiosopimus vuodelta Koulun hallinnosta vastaa opetusministeriön nimeämä johtokunta. Toimeenpanovaltaa käyttävät rehtori, apulaisrehtorit sekä taloushallinnosta vastaava talouspäällikkö. Valmisteluun ja toimeenpanoon osallistuvat lisäksi opettajakunta ja muu henkilökunta Toiminta-ajatus: kielitaitoisena maailmalle! Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun erityisenä tehtävänä on antaa oppilailleen hyvä ranskan kielen taito ja ranskankielisen kulttuurin tuntemus. Mahdollisuuksien mukaan koulu tekee yhteistyötä eri maiden ranskankielisten koulujen kanssa, järjestää opintomatkoja sekä ottaa vastaan vieraita ranskankielisistä ja muista maista. Vastaavasti koulu myös lähettää vierailijoita eri maihin. Koulu perehdyttää oppilaat ranskalaisuuteen ja antaa heille hyvät valmiudet jatkoopintoihin ja työelämään niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Koulun tehtäviin kuuluu edistää Suomessa ranskan kielen ja ranskankielisen kulttuurin tuntemusta myös kouluyhteisön ulkopuolella. Laajan kieliohjelman avulla oppilaita kasvatetaan kansainvälisyyteen ja suvaitsevaisuuteen. Helsingin ranskalais-suomalainen koulu on yhtenäiskoulu, joka tukee lapsen ja nuoren kasvua. Opetus on laaja-alaista ja painottaa monikielisyyttä, avointa mieltä, yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutustaitoja. Koulu pyrkii tarjoamaan korkean sivistystason turvallisessa oppimisympäristössä. Koulu toimii valtakunnallisena oppimiskeskuksena myös oman alansa täydennyskoulutuksessa, tutkimuksessa ja kulttuurivaihdossa. 1

5 1.3. Kasvatukselliset arvot Koulun kasvatustyö pohjautuu seuraaviin arvoihin: Elämän kunnioitus: itsensä, toisten ja luonnon kunnioittaminen Kestävä kehitys Erilaisuuden hyväksyminen Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys Aloitekykyisyys, luovuus ja rakentava kriittisyys Yhteistyöhenkisyys Vastuuntunto ja rehellisyys Elämänilo ja tulevaisuuden usko ihmisoikeudet, tasa-arvo ja demokratia Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Kasvatukselliset arvot ovat pohjana henkiselle kasvulle ja hyvien tapojen oppimiselle. Kasvun perustana on elämän kunnioitus - itsensä, toisten ja luonnon kunnioittaminen. Hyvät tavat ovat toisten huomioon ottamista, vastuullisuutta ja välittämistä. Lisäksi ne näkyvät suomalaisen kulttuurin ja jokaisen oman kulttuuritaustan kunnioittamisena sekä kulttuuriperinnön arvostamisena. Tavoitteena on hyvän itsetunnon kehittyminen luovassa, turvallisessa ja hyväksyvässä ilmapiirissä. Oppilaita tuetaan ja rohkaistaan kehittämään vuorovaikutustaitoja ja empaattisuutta sekä taitoja kohdata toinen ihminen erilaisissa elämäntilanteissa. 2. KOULUN TOIMINTAKULTTUURI 2.1. Oppimiskäsitys Oppiminen on monitahoinen prosessi, jonka onnistumiseen tarvitaan sosiaalista vuorovaikutusta, aktiivista toimintaa ja elämyksellisiä kokemuksia. Koulun kannustava ja monikulttuurinen ilmapiiri tukee ja rikastuttaa oppimisprosessia. Koulun oppilaiden opiskelutaidot ja vastuu opiskelusta kasvavat iän myötä. Pyrkimyksenä on, että oppilaasta kehittyy aktiivinen tiedon etsijä ja käsittelijä sekä luova taitojen hankkija, joka kykenee arvioimaan omaa oppimistaan ja itseään oppijana. Oppiminen tuottaa iloa ja kohottaa oppilaan itsetuntoa. Opetuksen tavoitteena on saada oppilas kiinnostumaan opiskelusta ja työskentelemään itsenäisesti opintojensa hyväksi. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan ikä ja kielitaito. Oppilaan oppimisstrategioita ja ongelmanratkaisutaitoja pyritään kehittämään monipuolisin opetusmenetelmin. Opettaja on oppimisprosessin ohjaaja, tukija ja asiantuntija, joka ottaa huomioon oppilaiden yksilöllisyyden ja eriyttää tarvittaessa opetustaan. Hän luo mielekkäitä oppimistilanteita sekä auttaa tiedon rakenteiden hahmottamisessa. 2

6 2.2. Oppimisympäristö ja työtavat Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun oppilaat esikouluikäisistä abiturientteihin opiskelevat osittain omissa tiloissaan, osittain yhteisissä tiloissa. Yhteisten tilojen ja tapahtumien avulla eri-ikäiset oppilaat oppivat luontevasti ottamaan toisensa huomioon. Koulussa on kirjasto, jota kaikki oppilaat ja opettajat voivat käyttää. Kirjastossa on opiskelun tueksi kirjallisuutta ja muuta materiaalia eri kielillä. Kirjastonhoitaja ja opettajat ohjaavat oppilaita tiedonhallinnassa. Koulun opetuksessa pyritään kokonaisvaltaisuuteen. Ranskankielisen ja suomenkielisen opetuksen sisällöt tukevat toisiaan. Yhdessä oppiaineessa opittua käytetään välineenä toisessa aineessa, ja oppisisällöt voivat muodostaa aihekokonaisuuksia. Opetuksessa voidaan järjestää eri oppiaineista koostuvia eheyttäviä kursseja. Koulussa järjestetään yhteisiä teemaviikkoja ja -päiviä, jotka sovitaan vuosittain koko koulua tai tiettyä koulu- tai luokkatasoa koskeviksi tapahtumiksi. Opetuksessa käytetään eri oppiaineille ominaisia työtapoja, jotka tukevat ja ohjaavat oppilaan oppimista. Vaihtelevilla työtavoilla kehitetään oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja, sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Oppilas ohjataan koulussa ranskan- tai suomenkieliseen erityisopetukseen, jos se katsotaan oppilaan edistymisen kannalta tarpeelliseksi. Tukiopetusta tarjotaan eri aineissa niille perusopetuksen oppilaille, jotka ovat jääneet tilapäisesti jälkeen opinnoissaan. Opetuksessa otetaan huomioon ajankohtaisuus sekä koulun ulkopuolinen maailma: koululla on yhteyksiä sekä kotimaisiin että ulkomaisiin tahoihin, joiden avulla eri oppiaineiden sisältöjä voidaan toteuttaa käytännönläheisesti ja tutustuttaa oppilaat ja opiskelijat nyky-yhteiskunnan eri aloihin ja toimintatapoihin. Opetuksessa hyödynnetään erilaisia oppimisympäristöjä, joita voivat olla esimerkiksi museot, yritykset ja virtuaaliset oppimisympäristöt. Erilaiset opintomatkat ja retket kuuluvat myös oleellisena osana koulun opetukseen. Koulun opetus- ja kasvatustyötä täydentää vapaa-ajantoiminta. Koulu järjestää kerhoja eri-ikäisille oppilaille. Oppilaat voivat järjestää koulun tiloissa juhlia opettajien ja vanhempien valvonnassa. Oppilaat ja vanhemmat voivat yhdessä osallistua koululla Ranskalaisen koulun ystävät ry:n toimintaan Koulukirjasto Tiedonhankinta ja tiedon käsitteleminen kuuluvat oleellisesti oppimiseen. Koulukirjaston erityistehtävänä on opettaa tiedonhallintataitoja sekä edistää lukuharrastusta ja medialukutaitoa. Tässä tehtävässä koulukirjasto toimii yhdessä kaikkien oppiaineiden kanssa. Koulukirjasto pyrkii tukemaan oppilaita ja opiskelijoita heidän tiedonhallintataitojensa ja kirjallisuuden harrastuksensa kehittymisessä. Tavoitteena on kasvattaa aktiivisia tiedon etsijöitä, jotka osaavat itsenäisesti sekä hakea tietoa että arvioida sitä kriittisesti ja jotka ovat tottuneita eri tiedonlähteiden käyttäjiä. Taitojen kehittyminen on koko kouluajan jat- 3

7 kuva prosessi, jossa kirjasto toimii yhteistyössä aineen- ja luokanopettajien sekä eri oppiaineiden kanssa Oppilaskuntatoiminta Koulussa toimii kaksi oppilaskuntaa: luokkien 1 6 oppilaskunta sekä luokkien 7 9 ja lukion oppilaskunta. Kaikki koulun oppilaat ja opiskelijat ovat oppilaskunnan jäseniä. Molemmilla oppilaskunnilla on oma hallitus. Oppilaskuntien tehtävänä on edistää oppilaiden ja opiskelijoiden yhteistoimintaa ja viihtyvyyttä sekä järjestää muuta toimintaa. Oppilaskuntien hallituksen jäsenet valitaan vuosittain. Oppilaskunta valitsee vuosittain oppilasjäsenen koulun johtokuntaan. 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Opetuksessa käytetään oppilaiden ja opiskelijoiden edellytykset huomioon ottavia, eri ikäkausiin sekä erilaisiin oppimistehtäviin ja -tilanteisiin soveltuvia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Niiden avulla tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja yksittäisen oppilaan ja opiskelijan oppimista. Menetelmien ja työtapojen valinnalla luodaan sellaisia vuorovaikutteisen oppimisen sekä yhdessä ja yksin työskentelyn tilanteita, joissa oppilaat ja opiskelijat voivat kehittää oppimisen ja oman tulevaisuutensa kannalta tärkeitä taitoja. Näitä ovat mm. ajattelun ja ongelmanratkaisun, työskentelyn ja vuorovaikutuksen, itsetuntemuksen ja vastuullisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen sekä ilmaisun ja käden taidot. Työskentelyllä edistetään myös tieto- ja viestintätekniikan sekä verkkoympäristössä toimimisen taitoja. Menetelmät valitaan niin, että ne antavat mahdollisuuden eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa. Työtavat valitaan niin, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen ottavat huomioon eri oppiaineiden ja oppiainekokonaisuuksien lähtökohdat ja tavoitteet aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta ja opiskelijaa tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä eri tilanteissa. Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden ja opiskelijoiden erilaisuus. Huomiota kiinnitetään eri oppilaille ominaisiin oppimistapoihin ja työskentelyn rytmiin, erilaisiin valmiuk- 4

8 siin ja kiinnostuksen kohteisiin sekä itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyviin emotionaalisiin tarpeisiin. Tyttöjen ja poikien väliset sekä oppilaiden ja opiskelijoiden yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan huomioon. Eriyttämisellä vaikutetaan oppimismotivaatioon. Opetusta eriyttämällä oppilaille voidaan tuottaa sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksiensa mukaisesti. Samassa opetusryhmässä olevien oppilaiden ja opiskelijoiden erilaista osaamista ja harrastuneisuutta hyödynnetään. Opettaja hyödyntää eriyttämisessä kasvun ja oppimisen prosessien tuntemustaan. Hän seuraa opetusryhmän toimintaa ja ilmapiiriä sekä oppilaiden ja opiskelijoiden kehitystä. Oppimisen arviointi sekä opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa tukevat eriyttämistä. Eriyttämistä voi toteuttaa opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden avulla. Eriyttämisessä organisoidaan opetuksen sisältöä eri tavoin, esimerkiksi sisältöjen, opetusmateriaalien ja -menetelmien, työtapojen, koulu- ja kotitehtävien määrän ja käytettävissä olevan ajan avulla. Oppimisympäristöä ja työtapoja voidaan muokata esimerkiksi ryhmittelyn ja koulun ulkopuolella tapahtuvan oppimisen avulla. Oppilaita ja opiskelijoita ohjataan oppimaan heille itselleen parhaiten sopivien oppimisstrategioiden avulla. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden ja opiskelijoiden kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat tiedot ja taidot heille merkityksellisiin kokemuksiin. Lisäksi otetaan huomioon se, että oppilaat ja opiskelijat voivat tarvita erilaisia mahdollisuuksia osaamisensa ja edistymisensä näyttämiseen. Yksilöllistä palautetta annetaan mahdollisimman paljon. Kun opetusta toteutetaan ryhmissä, joissa on eri-ikäisiä oppilaita tai opiskelijoita, heidän ikänsä ja kehitysvaiheensa sekä eri vuosiluokkien tai kurssien tavoitteet ja omaleimaisuus otetaan huomioon. 5

9 3.1. Tuntijaot Perusopetus Vuosiluokka Oppiaine yht. Äidinkieli ja kirjallisuus A1 ranska B1 ruotsi Matematiikka Uskonto tai elämänkatsomustieto Historia, yhteiskuntaoppi Ympäristö- ja luonnontieto Ympäristöoppi Biologia, maantieto ,4 2 10,4 Fysiikka, kemia ,2 9,2 Terveystieto 1 0,6 0,4 1 3 Taide- ja taitoaineet Kuvataide * Musiikki * 9-10 Liikunta Käsityö Muut oppiaineet Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 0,4 0,2 0,8 1,4 Yhteensä A2 englanti Valinnaiset aineet Kokonaistuntimäärä * Kuvataide ja musiikki ovat keskenään vaihtoehtoisia 9. luokalla. Tietotekniikkaa opetetaan eri oppiaineiden yhteydessä. 6

10 Lukio Lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja tai koulukohtaisia kursseja. Kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettaviin lukiodiplomeihin kuuluvat kurssit. Kaikkien kurssien keskeiset tavoitteet ja sisällöt on määritelty oppiainekohtaisissa opetussuunnitelmissa. 7

11 Oppiaine tai aineryhmä Kurssien lukumäärä pakolliset syventävät soveltavat yht. Äidinkieli ja kirjallisuus suomi äidinkielenä suomi toisena kielenä Kielet A ranska A englanti B1 ruotsi B2 saksa B3 italia, saksa, venäjä 8 8 B3 espanja Matematiikka Lyhyt oppimäärä Pitkä oppimäärä Reaaliaineet Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Historia Yhteiskuntaoppi Filosofia Psykologia Evankelis-luterilainen uskonto Ortodoksinen tai katolinen uskonto Islamin uskonto Elämänkatsomustieto Terveystieto Taito- ja taideaineet Liikunta Kuvataide Musiikki Muut aineet Opinto-ohjaus Pakolliset kurssit Syventävät kurssit vähintään 10 Soveltavat kurssit Kurssit yhteensä vähintään 75 Vuosittain opiskelijoille voidaan tarjota myös esimerkiksi liikennekasvatuksen, käsityön ja kotitalouden soveltavia kursseja. 8

12 Lukiodiplomit Lukiossa on mahdollisuus suorittaa musiikin, kuvataiteen, liikunnan, teatteritaiteen ja median lukiodiplomit. Tarkemmat suoritusohjeet löytyvät opetussuunnitelman oppiainekohtaisista osuuksista. Lukiodiplomit suoritetaan Opetushallituksen ohjeiden mukaan Kieliohjelma Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun erityisenä tehtävänä on antaa oppilailleen hyvä ranskan kielen taito. Lisäksi koulu perehdyttää oppilaansa erityisesti Ranskaan ja ranskalaiseen kulttuuriin sekä ranskankielisten maiden kulttuureihin ja edistää Suomessa myös oman kouluyhteisön ulkopuolella ranskan kielen ja ranskalaisen kulttuurin tuntemusta. Koulussa on monipuolinen koulun erityistehtävän huomioon ottava kieliohjelma. Ranskan kielen opiskelu aloitetaan leikkikoulussa tai 0-luokalla ja englannin opiskelu vapaaehtoisena aineena 5. luokalla. Molemmissa kielissä saavutetaan pitkän oppimäärän tiedot lukion päättövaiheessa (A-kielen taso). Ruotsin kielen (B1) opiskelu aloitetaan 7. luokalla ja 8. luokalla voi aloittaa saksan kielen (B2) opiskelun valinnaisena aineena. Näissä kielissä saavutetaan keskipitkän oppimäärän tiedot lukion päättövaiheessa. B3-kielten opiskelu alkaa lukiossa. Näissä kielissä oppilaalla on mahdollisuus valita erilaajuisia oppimääriä. Koulussa opetettavat kielet ovat A1-kieli ranska A2-kieli englanti B1-kieli ruotsi B2-kieli saksa B3-kieli espanja, italia, saksa, venäjä 3.3. Oppilaaksiotto 3.3. Oppilaaksiotto Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun johtokunta on kokouksessaan vahvistanut koulun oppilaaksiottoa koskevat perusteet Esiopetus Ranskalaisen koulun ystävät ry:n leikkikoulusta pyrkivät lapset Rehtori ottaa esiopetuksen oppilaiksi ne Ranskalaisen koulun ystävät ry:n leikkikoulusta pyrkivät lapset, joiden ottamista opettajien lausunnot puoltavat. 9

13 Muualta kuin Ranskalaisen koulun ystävät ry:n leikkikoulusta pyrkivät lapset. Muut lapset ilmoitetaan esiopetukseen sinä kalenterivuonna, jonka aikana he täyttävät kuusi (6) vuotta. Ilmoittautuminen tapahtuu viikolla 5. Tarkemmat päivämäärät ilmoitetaan koulun internet-sivulla (www.hrsk.fi) erikseen vuosittain. Ilmoittautuneille järjestetään kielitesti. Kielitestin hyväksytysti läpäisseet lapset otetaan esikoulun oppilaiksi siten, että etusijalle asetetaan ne lapset, joilla on jo sisaruksia koulussa. Loput vapaat paikat täytetään kielitestin pisteiden mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Tarvittaessa viimeiset vapaat paikat arvotaan saman pistemäärän saaneiden lasten kesken. Loput kielitestin hyväksytysti suorittaneista voivat saada jonotuspaikan, joka on voimassa elokuun loppuun. Mikäli esiopetusluokille jää vapaita paikkoja, sinne voidaan ottaa ns. kielikylpyryhmään myös lapsia, joilla ei ole ranskan kielen taitoa Perusopetuksen ensimmäinen luokka Koulun esiopetuksesta pyrkivät oppilaat Rehtori ottaa ennen toukokuun 30. päivää ensimmäiselle luokalle ne koulun esiopetusluokalta pyrkivät, joiden ottamista opettajien lausunnot puoltavat. Koulun ulkopuolelta hakevat Koulun ulkopuolelta pyrkivät lapset ilmoittautuvat ensimmäiselle luokalle sinä kalenterivuonna, jonka aikana he täyttävät seitsemän (7) vuotta. Ilmoittautuminen tapahtuu vuoden alussa viikon 5 loppuun mennessä täyttämällä internet-sivuilta löytyvä ilmoittautumislomake. (Tarkemmat päivämäärät ilmoitetaan koulun internet-sivulla erikseen vuosittain.) Lomake lähetetään liitteineen (kopiot oppilaan aikaisemmista todistuksista) koululle. Kun ilmoittautuminen on tullut perille, kutsutaan oppilas kielitestiin. Testin avulla varmistutaan, että oppilaalla on koulussa menestymisen edellyttämä kielitaito seurata opetusta. Kielitestin hyväksytysti läpäisseet lapset otetaan ensimmäisen luokan oppilaiksi siten, että etusijalle asetetaan ne lapset, joilla on jo sisaruksia koulussa. Loput vapaat paikat täytetään kielitestin pisteiden mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Tarvittaessa viimeiset vapaat paikat arvotaan saman pistemäärän saaneiden lasten kesken. Loput kielitestin hyväksytysti suorittaneista voivat saada jonotuspaikan, joka on voimassa elokuun loppuun Perusopetuksen luokat 2-9 Perusopetuksen luokille 2-9 otetaan oppilaita, jos kyseisellä luokkatasolla on tilaa ja pyrkijällä on koulun järjestämissä kokeissa osoitettu koulussa menestymisen edellyttämä kielitaito. Kielikokeita järjestetään tarpeen mukaan lukuvuoden aikana. 10

14 Lukio Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun lukio noudattaa nuorisoasteen oppilaitokselle asetettuja ohjeita ja opetussuunnitelmaa. Vuosittain uusia aloituspaikkoja lukiossa on 60. Koulun lukioon voidaan ottaa valtakunnallisen yhteisvalinnan kautta pyrkijät, joilla opetusministeriön asetuksessa opiskelijaksi ottamisen perusteista lukiokoulutuksessa mainittujen oppiaineiden arvosanojen keskiarvo yltää perusopetuksen päättötodistuksessa keskiarvoon seitsemän (7,00). Lisäksi Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun perusopetuksen päättötodistuksen ranskan kielen arvosanan tai kouluun pyrkijöille järjestämän ranskan kielen kokeen arvosanan tulee olla vähintään kuusi. Jos Helsingin ranskalais-suomalaisesta koulusta perusopetuksen päättötodistuksen saanut pyrkijä on ollut vähintään yhden lukukauden oppilaana jossain muussa oppilaitoksessa tai ei ole käynyt koulua ollenkaan, sovelletaan häneen samoja säännöksiä kuin muista kouluista pyrkiviin. Yhteisvalinnan ulkopuolelta lukioon pyrkivien osalta noudatetaan joustavan valinnan periaatetta. Rehtori voi ottaa opiskelijaksi lukioon seuraavin edellytyksin: aikaisemmat koulutodistukset puoltavat oppilaaksiottoa, pyrkijä osoittaa kielikokeessa lukiossa opiskeluun riittävän ranskan ja suomen kielen taidon, lukiossa on vapaita paikkoja ja pyrkijällä arvioidaan olevan mahdollisuudet ylioppilastutkinnon suorittamiseen viimeistään sen vuoden aikana, jona hän täyttää 21 vuotta tai opintojen aloittamisesta on kulunut neljä vuotta Perusopetuksen lisäluokka Helsingin ranskalais-suomalainen koulu pyrkii ohjaamaan kaikki perusopetuksen päättötodistuksen saaneet oppilaansa ensisijaisesti toisen asteen jatko-opintoihin. Mikäli oppilas ei perusopetuksen päätyttyä saa opiskelupaikkaa mistään toisen asteen oppilaitoksesta ja ilmoittautuu lisäluokalle Helsingin ranskalais-suomalaiseen kouluun, koulu voi järjestää oppivelvollisuutensa suorittaneelle nuorelle perusopetuslain mukaista yhden lukuvuoden kestävää lisäopetusta. Lisäopetukseen voidaan ottaa opiskelijaksi nuori, joka on saanut perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna. Oman koulun ulkopuolelta pyrkiville järjestetään ranskan ja suomen kielen kokeet, joista hänen tulee suoriutua hyväksytysti. Hakuaika on yhteishaun tulosten julkistamisen jälkeen. Hakuajankohdat ilmoitetaan lisäluokalle pyrkijöille erikseen vuosittain. Rehtori päättää oppilaaksiotosta. Rehtori myös päättää vuosittain, perustetaanko kouluun oma lisäopetusluokka. Mikäli luokkaa ei perusteta Helsingin ranskalais-suomalaiseen kouluun, ohjataan oppilaita niihin pääkaupunkiseudun kouluihin, joissa lisäopetusta järjestetään 11

15 Lisäopetuksen tavoitteena on parantaa perusopetuksen päättötodistusta sekä syventää perusopetuksen aikana hankittuja tietoja ja taitoja. Lisäopetusvuoden aikana on tarkoitus kehittää opiskelijan opiskelu- ja uravalintavalmiuksia sekä parantaa opiskelijoiden edellytyksiä päästä jatkokoulutukseen. Päämääränä on, että opiskelijan itsetunto, omaaloitteisuus ja opiskeluun sitoutuminen vahvistuvat ja elämänhallinnan taidot paranevat. Lisäluokan opiskelijalla on tarvittaessa oikeus tukiopetukseen. Hänen opiskeluohjelmaansa pyritään sijoittamaan mahdollisimman paljon työharjoittelua, joka järjestetään yhteistyössä Helsingin kaupungin koulutoimen kanssa. Jokainen opiskelija tekee yhteistyössä huoltajan, ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelman, joka lähtee opiskelijan omista edellytyksistä, tarpeista ja toiveista. Opintosuunnitelma sisältää opiskelijan opiskelulle asettamat tavoitteet sekä opinto-ohjelman, josta ilmenevät opiskelijan valitsemat oppiaineet ja kurssit sekä niiden tunti- ja kurssimäärät tai opintokokonaisuudet. Lisäksi laaditaan suunnitelma siitä, miten opiskelijan opinto-ohjelma toteutetaan ja miten sitä tarkistetaan. Tavoitteena on, että jokainen opiskelija on suorittanut opinnot oman opintosuunnitelmansa mukaisesti ja että jokaisella heistä on valmis jatko-opintosuunnitelma lisäopetuksen päättövaiheessa. Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun opiskelijalle annetaan lisäopetuksessa opetusta ja oppilaanohjausta vähintään tuntia lukuvuoden aikana. Opiskelijan viikkotuntimäärän tulee olla noin 30 oppituntia. Lisäluokan opiskelijoilla on neljä pakollista oppiainetta (äidinkieli, ranska, matematiikka, ruotsi), joissa noudatetaan ainekohtaisia perusopetuksen opetussuunnitelmia. Näitä oppiaineita pyritään opettamaan osittain tai kokonaan omana ryhmänään. Opiskelijan tarpeen mukaan kerrataan koko perusopetuksen oppimäärä. Opiskelijalla on mahdollisuus opiskella 9. luokkatason mukana myös muita yhteisiä ja valinnaisia aineita. Hallinnollisesti hänet voidaan sijoittaa johonkin yhdeksännen vuosiluokan ryhmään, jonka tunneilla hän käy niissä aineissa, joissa hän aikoo henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa mukaan korottaa arvosanojaan. Lisäksi opiskelija voi valita ohjelmaansa lukion kursseja tai kaupungin toisen asteen yhteistarjottimen tarjoamia kursseja tai ilta- tai etäopintoja. Opiskelijaa arvioidaan perusopetuksen yleisten arviointiperusteiden mukaisesti ja hän saa erillisen todistuksen suorituksistaan. 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen järjestämistä perusopetuksessa ohjaavat periaatteet Jokaisella oppilaalla on mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Koulutyössä otetaan huomioon monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tavat sekä oppilaiden kulttuuritausta. Oppilaita kannustetaan aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen, tarjotaan haasteita kehittymiselle ja annetaan onnistumista edistävää ohjausta ja tukea. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. 12

16 Oppilaan oppimisen ja työskentelyn jatkuva havainnointi ja arviointi mahdollistavat tuen tarpeen varhaisen havaitsemisen. Oppilasta opettavat opettajat ovat keskeisessä asemassa tuen tarpeen havaitsemisessa ja oikea-aikaisen tuen tarjoamisessa. Tärkeässä roolissa ovat myös mahdolliset koulunkäyntiavustajat ja muut oppilaan kanssa työskentelevät aikuiset. Oppilasta opettavat opettajat tekevät yhteistyötä oppilaan tuen tarpeiden havaitsemiseksi. Erityisopettaja ja oppilashuollon asiantuntijat osallistuvat tarvittaessa tuen tarpeen arviointiin. Tuen tarpeen arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien havaitsemiseen. Myös opiskelutaitoihin, ryhmässä toimimiseen ja toimintaympäristöön liittyviin tekijöihin kiinnitetään huomiota. Tuen tarpeen arvioinnissa voidaan hyödyntää myös oppilaalle tehtyjen terveystarkastusten ja mahdollisten muiden arviointien tuloksia. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa yhteistyössä. Opettaja seuraa oppilaan oppimista, tukee oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä, valitsee oppimista edistäviä menetelmiä ja oppimisympäristöjä sekä eriyttää ja antaa tukiopetusta tarvittaessa. Opettaja tekee yhteistyötä kotien kanssa oman luokkansa ja oppiaineensa opiskeluun liittyvissä asioissa. Opettaja voi saada tuen tarpeen arviointiin tarvittavaa tietoa myös huoltajalta. Tällaisia tietoja voivat olla esimerkiksi läksyjen tekoon liittyvät vaikeudet. Luokilla 7 9 luokanvalvoja seuraa luokkansa opiskelua ja poissaoloja sekä osallistuu tuen suunnitteluun. Hän tekee yhteistyötä kotien, erityisopettajan ja oppilashuoltoryhmän kanssa oman luokkansa oppilaiden opiskeluun ja koulunkäynnin tukeen liittyvissä asioissa. Erityisopettaja tekee testejä ja toimii oppimisen vaikeuksien tunnistamisessa opettajan kanssa yhteistyössä. Erityisopettaja antaa osa-aikaista erityisopetusta pienryhmässä tai samanaikaisopetuksena ja ohjaa oppilasta opiskelutekniikoissa. Erityisopettaja tekee yhteistyötä kotien kanssa erityisopetukseen ja tehostettuun tukeen liittyvissä kysymyksissä sekä järjestää yhteistyötapaamisia ja osallistuu niihin tarvittaessa. Oppilashuoltoryhmä arvioi oppilaan tuen tarpeen kokonaisuutta ja osallistuu moniammatillisen tuen suunnitteluun ja yhteistyötapaamisten järjestämiseen. Oppilashuoltoryhmä tekee yleiseen ja tehostettuun tukeen liittyviä linjauksia yhteistyössä rehtorin kanssa sekä seuraa opettajien kanssa yksittäisten oppilaiden sekä oppilasryhmien opiskelua. Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia oppimisen ja kehityksen turvaamiseksi. Oppilaalle annetaan joustavaa tukea, joka suunnitellaan pitkäjänteisesti ja jota arvioidaan ja muutetaan tuen tarpeen mukaan. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Huoltajalle ja oppilaalle annetaan tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan siirtymistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä leikkikoulusta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa koulusta toiseen. 13

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen OPSISSA JA OPSISTA Opetussuunnitelma 2016 Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1 6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottavat opetussuunnitelmat

Lisätiedot

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen sekä tuen rakenne. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot, yleinen, tehostettu

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNTA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä

SUOMUSSALMEN KUNTA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä Liite 4 koskeva suunnitelma (HOJKS) Perustiedot: Koulu: lukuvuosi päiväys luokka Suunnitelman laatiminen ja käytetyt asiakirjat : Oppilaan nimi ja osoite: Syntymäaika Huoltaja(t) laatimisesta vastaavat

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus pirjo.koivula@oph.fi 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.4. Opetusmenetelmät ja työtavat

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Perusopetuslain muutos

Perusopetuslain muutos Perusopetuslain muutos 16 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA YLEINEN TUKI (jokaiselle oppilaalle tilapäisesti annettava tuki) Oppilas on jäänyt jälkeen opetuksesta tai on muuten tilapäisesti tuen tarpeessa TAI

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Tehostettu tuki käytännössä

Tehostettu tuki käytännössä Tehostettu tuki käytännössä - mitä se on ja miten tukea tehostetaan? Pyhäntä 29.2.2012 Raisa Sieppi, ohjaava opettaja Kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki Erityisen tuen päätökseen ja HOJKSiin

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Annettu Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 04 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi

Valinnaisopas Lukuvuosi Valinnaisopas Lukuvuosi 2017 2018 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia,

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Tuen kolmiportaisuus

Tuen kolmiportaisuus Tuen kolmiportaisuus Sirpa Koivuniemi-Luoma-aho & Katja Räisänen 13.4.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 61 lähtökohtana sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis-

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi OPS-kommentointi 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota kommentti koskee?

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki

Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki Sivistyslautakunta 26.5.2011 44 Sivistyslautakunta 20.11.2014 87 ww.nurmijarvi.fi www.nurmijarvi.fi ww.nurmijarvi.fi Sisällys: JOHDANTO... 1 1. OPETUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki perusopetuksessa

Kolmiportainen tuki perusopetuksessa Kolmiportainen tuki perusopetuksessa Tuija Vänni Kelpo-kehittämishankkeen koordinaattori Turku 1 Miksi tämä muutos? Erityisopetuksen strategia 2007 (OKM) Perusopetuslain muutokset 1.8.10 ja 1.1.11 Perusopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOS

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOS Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksien ja täydennyksien mukaan (Määräys 29.10.2010 DNRO 50/011/2010) SISÄLLYS 1. OPETUSSUUNNITELMA... 3 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu Ritva Järvinen

Yleissivistävä koulutus uudistuu Ritva Järvinen Yleissivistävä koulutus uudistuu 12.2.2010 Ritva Järvinen Opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen/ yksikön päällikkö Yleissivistävä koulutus uudistuu; tavoitteet ja tuntijako 2009-2010 Opetusministeri

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

2. Oppimissuunnitelma ohje

2. Oppimissuunnitelma ohje 2. Oppimissuunnitelma ohje PERUSTIEDOT Luokanvalvoja: Työpuhelin: Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: TEHOSTETTUUN TUKEEN SIIRTÄMINEN KÄSITELTY MONIALAISESTI Käsittelypäivä, kommentit:

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opettajatyöpäivä Lauantai 29.10.2016 Raija-Liisa Hakala ja Taina Huhtala YLEINEN TUKI: Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Tiimiopettajuus Samanaikaisopetus Tukiopetus Ohjaus-

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Kokemäen kaupunki Perusopetuksen opetussuunnitelma täydennykset ja muutokset 2011

Kokemäen kaupunki Perusopetuksen opetussuunnitelma täydennykset ja muutokset 2011 Kokemäen kaupunki Perusopetuksen opetussuunnitelma täydennykset ja muutokset 2011 Sivu 2 SISÄLLYS 1. OPETUSSUUNNITELMA 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 PERUSOPETUKSEN

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä

Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24

Lisätiedot

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammaisen oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu kolmiportaiseen tukijärjestelmään.

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Opetushallitus DNO 14/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 18.6.2009 Voimassaoloaika

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

Kempeleen kunta Liite 1

Kempeleen kunta Liite 1 Kempeleen kunta Liite 1 Wilmassa KODIN KAAVAKE (1.-9. LK) LAPSEN NIMI 1. Miten lapsenne suhtautuu koulunkäyntiin? 2. Onko lapsellanne kavereita koulussa ja miten hän tulee toimeen kavereiden kanssa? 3.

Lisätiedot

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv. 2016-17 Valinnaisaineet oppilas valitsee yhdessä huoltajan kanssa kaksi valinnaisainetta mikäli 5. luokan oppilaan valinta kohdistuu A2-kieleen muuta

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ

SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ VALINNAISAINEIDEN VALINTA JA TUNTIJAKO VALINTA Valintojen tulisi pohjautua oppilaan kiinnostuksiin ja taitoihin. Valintoja tehdessä kannattaa ottaa huomioon ainakin seuraavat seikat:

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot