HELSINGIN RANSKALAIS-SUOMALAISEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMAN YLEINEN OSA. Johtokunnan hyväksymä ja täsmentämä SISÄLLYSLUETTELO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HELSINGIN RANSKALAIS-SUOMALAISEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMAN YLEINEN OSA. Johtokunnan hyväksymä 16.05.2005 ja täsmentämä 8.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO"

Transkriptio

1 HELSINGIN RANSKALAIS-SUOMALAISEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMAN YLEINEN OSA Johtokunnan hyväksymä ja täsmentämä SISÄLLYSLUETTELO 1. KOULUN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA Helsingin ranskalais-suomalainen koulu Toiminta-ajatus: kielitaitoisena maailmalle! Kasvatukselliset arvot KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Oppimiskäsitys Oppimisympäristö ja työtavat Koulukirjasto Oppilaskuntatoiminta OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Tuntijaot Perusopetus Lukio Kieliohjelma Oppilaaksiotto Esiopetus Perusopetuksen ensimmäinen luokka Perusopetuksen luokat Lukio Oppilaaksiottoon liittyvät kielikoemääräykset Perusopetuksen lisäluokka Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Yleinen tuki Tehostettu tuki Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma yleisen tuen aikana Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Erityinen tuki Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus perusopetuksessa Osa-aikainen erityisopetus Ohjauksellinen ja muu tuki Perusopetusta tukeva muu toiminta Lukio-opiskelijoiden tuki Oppilas- ja opiskelijahuolto ja turvallisuuden edistäminen... 23

2 5.1. Oppilas- ja opiskelijahuolto Oppilashuoltoryhmät Oppilas- ja opiskelijahuoltotyön vastuut ja työnjako Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalvelut Hammashuolto Muut tukipalvelut Kouluruokailu Turvallisuuden edistäminen Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen perusopetuksessa Oppilaan arviointi Esiopetus Perusopetus Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävä ja periaatteet Työskentelyn arviointi Käyttäytymisen arviointi Itsearviointi Arviointi luokilla Arviointi luokilla Arviointi luokilla Opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet Maahanmuuttajaoppilaan ja tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Päättöarvioinnin tehtävä ja periaatteet Todistukset Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Lukio Arvioinnin tavoitteet Kurssisuoritusten arviointi Jaksoarvostelu Itsenäinen opiskelu Arvosanan korottaminen Etenemiseste Oppimäärän laajuuden vaihtaminen Muualla suoritetut opinnot Arviointi erityistapauksissa Oppiaineen oppimäärän arviointi Lukion oppimäärän suoritus Lukion antamat todistukset Koulun toiminnan ja opetussuunnitelman arviointi AIHEKOKONAISUUDET JA OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Viestintä ja mediataito Viestintä- ja mediaosaaminen Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta... 46

3 Kestävä kehitys Turvallisuus ja liikenne Hyvinvointi ja turvallisuus Ihminen ja teknologia Teknologia ja yhteiskunta KOULUN SIDOSRYHMÄT Ranskalaisen koulun ystävät ry Ranskan suurlähetystö ja Ranskan instituutti Oppilaitosyhteistyö LIITTEET Liite 9.1. Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun järjestyssäännöt Liite 9.2. ATK-strategia Liite 9.3. Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun tuntijakopäätös... 53

4 1. KOULUN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 1.1. Helsingin ranskalais-suomalainen koulu Helsingin ranskalais-suomalainen koulu on valtion ylläpitämä kaksikielinen yhtenäiskoulu, jossa opetetaan suomen ja ranskan kielellä. Koulussa on esiluokka, perusopetuksen vuosiluokat 1-9, lisäopetusmahdollisuus ja lukio. Koulun yhteydessä toimii Ranskalaisen koulun ystävät ry:n ylläpitämä ranskankielinen leikkikoulu. Yleissivistävän tehtävänsä lisäksi koulu perehdyttää oppilaansa ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Koulun opetuksesta noin 40 % annetaan ranskan kielellä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että myös muita oppiaineita kuin ranskan kieltä opetetaan ranskaksi. Ranskankielisestä opetuksesta vastaavat äidinkielenomaisesti ranskan kieltä puhuvat opettajat. Kouluelämää rikastuttaa erilaisten kulttuurien kohtaaminen koulun arjessa. Kielitaito ja kulttuurintuntemus etenevät rinnakkain. Koulu antaa oppilailleen suomalaisen perusopetuksen ja lukion oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot. Lukio-opintojen päätteeksi opiskelijat suorittavat suomalaisen ylioppilastutkinnon. Koulun toimintaa ohjaavat perusopetuslaki ja -asetus sekä lukiolaki ja -asetus, johtosääntö, hallinnolliset ohjeet ja määräykset sekä Suomen ja Ranskan välinen koulua koskeva valtiosopimus vuodelta Koulun hallinnosta vastaa opetusministeriön nimeämä johtokunta. Toimeenpanovaltaa käyttävät rehtori, apulaisrehtorit sekä taloushallinnosta vastaava talouspäällikkö. Valmisteluun ja toimeenpanoon osallistuvat lisäksi opettajakunta ja muu henkilökunta Toiminta-ajatus: kielitaitoisena maailmalle! Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun erityisenä tehtävänä on antaa oppilailleen hyvä ranskan kielen taito ja ranskankielisen kulttuurin tuntemus. Mahdollisuuksien mukaan koulu tekee yhteistyötä eri maiden ranskankielisten koulujen kanssa, järjestää opintomatkoja sekä ottaa vastaan vieraita ranskankielisistä ja muista maista. Vastaavasti koulu myös lähettää vierailijoita eri maihin. Koulu perehdyttää oppilaat ranskalaisuuteen ja antaa heille hyvät valmiudet jatkoopintoihin ja työelämään niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Koulun tehtäviin kuuluu edistää Suomessa ranskan kielen ja ranskankielisen kulttuurin tuntemusta myös kouluyhteisön ulkopuolella. Laajan kieliohjelman avulla oppilaita kasvatetaan kansainvälisyyteen ja suvaitsevaisuuteen. Helsingin ranskalais-suomalainen koulu on yhtenäiskoulu, joka tukee lapsen ja nuoren kasvua. Opetus on laaja-alaista ja painottaa monikielisyyttä, avointa mieltä, yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutustaitoja. Koulu pyrkii tarjoamaan korkean sivistystason turvallisessa oppimisympäristössä. Koulu toimii valtakunnallisena oppimiskeskuksena myös oman alansa täydennyskoulutuksessa, tutkimuksessa ja kulttuurivaihdossa. 1

5 1.3. Kasvatukselliset arvot Koulun kasvatustyö pohjautuu seuraaviin arvoihin: Elämän kunnioitus: itsensä, toisten ja luonnon kunnioittaminen Kestävä kehitys Erilaisuuden hyväksyminen Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys Aloitekykyisyys, luovuus ja rakentava kriittisyys Yhteistyöhenkisyys Vastuuntunto ja rehellisyys Elämänilo ja tulevaisuuden usko ihmisoikeudet, tasa-arvo ja demokratia Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Kasvatukselliset arvot ovat pohjana henkiselle kasvulle ja hyvien tapojen oppimiselle. Kasvun perustana on elämän kunnioitus - itsensä, toisten ja luonnon kunnioittaminen. Hyvät tavat ovat toisten huomioon ottamista, vastuullisuutta ja välittämistä. Lisäksi ne näkyvät suomalaisen kulttuurin ja jokaisen oman kulttuuritaustan kunnioittamisena sekä kulttuuriperinnön arvostamisena. Tavoitteena on hyvän itsetunnon kehittyminen luovassa, turvallisessa ja hyväksyvässä ilmapiirissä. Oppilaita tuetaan ja rohkaistaan kehittämään vuorovaikutustaitoja ja empaattisuutta sekä taitoja kohdata toinen ihminen erilaisissa elämäntilanteissa. 2. KOULUN TOIMINTAKULTTUURI 2.1. Oppimiskäsitys Oppiminen on monitahoinen prosessi, jonka onnistumiseen tarvitaan sosiaalista vuorovaikutusta, aktiivista toimintaa ja elämyksellisiä kokemuksia. Koulun kannustava ja monikulttuurinen ilmapiiri tukee ja rikastuttaa oppimisprosessia. Koulun oppilaiden opiskelutaidot ja vastuu opiskelusta kasvavat iän myötä. Pyrkimyksenä on, että oppilaasta kehittyy aktiivinen tiedon etsijä ja käsittelijä sekä luova taitojen hankkija, joka kykenee arvioimaan omaa oppimistaan ja itseään oppijana. Oppiminen tuottaa iloa ja kohottaa oppilaan itsetuntoa. Opetuksen tavoitteena on saada oppilas kiinnostumaan opiskelusta ja työskentelemään itsenäisesti opintojensa hyväksi. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan ikä ja kielitaito. Oppilaan oppimisstrategioita ja ongelmanratkaisutaitoja pyritään kehittämään monipuolisin opetusmenetelmin. Opettaja on oppimisprosessin ohjaaja, tukija ja asiantuntija, joka ottaa huomioon oppilaiden yksilöllisyyden ja eriyttää tarvittaessa opetustaan. Hän luo mielekkäitä oppimistilanteita sekä auttaa tiedon rakenteiden hahmottamisessa. 2

6 2.2. Oppimisympäristö ja työtavat Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun oppilaat esikouluikäisistä abiturientteihin opiskelevat osittain omissa tiloissaan, osittain yhteisissä tiloissa. Yhteisten tilojen ja tapahtumien avulla eri-ikäiset oppilaat oppivat luontevasti ottamaan toisensa huomioon. Koulussa on kirjasto, jota kaikki oppilaat ja opettajat voivat käyttää. Kirjastossa on opiskelun tueksi kirjallisuutta ja muuta materiaalia eri kielillä. Kirjastonhoitaja ja opettajat ohjaavat oppilaita tiedonhallinnassa. Koulun opetuksessa pyritään kokonaisvaltaisuuteen. Ranskankielisen ja suomenkielisen opetuksen sisällöt tukevat toisiaan. Yhdessä oppiaineessa opittua käytetään välineenä toisessa aineessa, ja oppisisällöt voivat muodostaa aihekokonaisuuksia. Opetuksessa voidaan järjestää eri oppiaineista koostuvia eheyttäviä kursseja. Koulussa järjestetään yhteisiä teemaviikkoja ja -päiviä, jotka sovitaan vuosittain koko koulua tai tiettyä koulu- tai luokkatasoa koskeviksi tapahtumiksi. Opetuksessa käytetään eri oppiaineille ominaisia työtapoja, jotka tukevat ja ohjaavat oppilaan oppimista. Vaihtelevilla työtavoilla kehitetään oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja, sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Oppilas ohjataan koulussa ranskan- tai suomenkieliseen erityisopetukseen, jos se katsotaan oppilaan edistymisen kannalta tarpeelliseksi. Tukiopetusta tarjotaan eri aineissa niille perusopetuksen oppilaille, jotka ovat jääneet tilapäisesti jälkeen opinnoissaan. Opetuksessa otetaan huomioon ajankohtaisuus sekä koulun ulkopuolinen maailma: koululla on yhteyksiä sekä kotimaisiin että ulkomaisiin tahoihin, joiden avulla eri oppiaineiden sisältöjä voidaan toteuttaa käytännönläheisesti ja tutustuttaa oppilaat ja opiskelijat nyky-yhteiskunnan eri aloihin ja toimintatapoihin. Opetuksessa hyödynnetään erilaisia oppimisympäristöjä, joita voivat olla esimerkiksi museot, yritykset ja virtuaaliset oppimisympäristöt. Erilaiset opintomatkat ja retket kuuluvat myös oleellisena osana koulun opetukseen. Koulun opetus- ja kasvatustyötä täydentää vapaa-ajantoiminta. Koulu järjestää kerhoja eri-ikäisille oppilaille. Oppilaat voivat järjestää koulun tiloissa juhlia opettajien ja vanhempien valvonnassa. Oppilaat ja vanhemmat voivat yhdessä osallistua koululla Ranskalaisen koulun ystävät ry:n toimintaan Koulukirjasto Tiedonhankinta ja tiedon käsitteleminen kuuluvat oleellisesti oppimiseen. Koulukirjaston erityistehtävänä on opettaa tiedonhallintataitoja sekä edistää lukuharrastusta ja medialukutaitoa. Tässä tehtävässä koulukirjasto toimii yhdessä kaikkien oppiaineiden kanssa. Koulukirjasto pyrkii tukemaan oppilaita ja opiskelijoita heidän tiedonhallintataitojensa ja kirjallisuuden harrastuksensa kehittymisessä. Tavoitteena on kasvattaa aktiivisia tiedon etsijöitä, jotka osaavat itsenäisesti sekä hakea tietoa että arvioida sitä kriittisesti ja jotka ovat tottuneita eri tiedonlähteiden käyttäjiä. Taitojen kehittyminen on koko kouluajan jat- 3

7 kuva prosessi, jossa kirjasto toimii yhteistyössä aineen- ja luokanopettajien sekä eri oppiaineiden kanssa Oppilaskuntatoiminta Koulussa toimii kaksi oppilaskuntaa: luokkien 1 6 oppilaskunta sekä luokkien 7 9 ja lukion oppilaskunta. Kaikki koulun oppilaat ja opiskelijat ovat oppilaskunnan jäseniä. Molemmilla oppilaskunnilla on oma hallitus. Oppilaskuntien tehtävänä on edistää oppilaiden ja opiskelijoiden yhteistoimintaa ja viihtyvyyttä sekä järjestää muuta toimintaa. Oppilaskuntien hallituksen jäsenet valitaan vuosittain. Oppilaskunta valitsee vuosittain oppilasjäsenen koulun johtokuntaan. 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Opetuksessa käytetään oppilaiden ja opiskelijoiden edellytykset huomioon ottavia, eri ikäkausiin sekä erilaisiin oppimistehtäviin ja -tilanteisiin soveltuvia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Niiden avulla tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja yksittäisen oppilaan ja opiskelijan oppimista. Menetelmien ja työtapojen valinnalla luodaan sellaisia vuorovaikutteisen oppimisen sekä yhdessä ja yksin työskentelyn tilanteita, joissa oppilaat ja opiskelijat voivat kehittää oppimisen ja oman tulevaisuutensa kannalta tärkeitä taitoja. Näitä ovat mm. ajattelun ja ongelmanratkaisun, työskentelyn ja vuorovaikutuksen, itsetuntemuksen ja vastuullisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen sekä ilmaisun ja käden taidot. Työskentelyllä edistetään myös tieto- ja viestintätekniikan sekä verkkoympäristössä toimimisen taitoja. Menetelmät valitaan niin, että ne antavat mahdollisuuden eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa. Työtavat valitaan niin, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen ottavat huomioon eri oppiaineiden ja oppiainekokonaisuuksien lähtökohdat ja tavoitteet aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta ja opiskelijaa tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä eri tilanteissa. Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden ja opiskelijoiden erilaisuus. Huomiota kiinnitetään eri oppilaille ominaisiin oppimistapoihin ja työskentelyn rytmiin, erilaisiin valmiuk- 4

8 siin ja kiinnostuksen kohteisiin sekä itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyviin emotionaalisiin tarpeisiin. Tyttöjen ja poikien väliset sekä oppilaiden ja opiskelijoiden yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan huomioon. Eriyttämisellä vaikutetaan oppimismotivaatioon. Opetusta eriyttämällä oppilaille voidaan tuottaa sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksiensa mukaisesti. Samassa opetusryhmässä olevien oppilaiden ja opiskelijoiden erilaista osaamista ja harrastuneisuutta hyödynnetään. Opettaja hyödyntää eriyttämisessä kasvun ja oppimisen prosessien tuntemustaan. Hän seuraa opetusryhmän toimintaa ja ilmapiiriä sekä oppilaiden ja opiskelijoiden kehitystä. Oppimisen arviointi sekä opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa tukevat eriyttämistä. Eriyttämistä voi toteuttaa opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden avulla. Eriyttämisessä organisoidaan opetuksen sisältöä eri tavoin, esimerkiksi sisältöjen, opetusmateriaalien ja -menetelmien, työtapojen, koulu- ja kotitehtävien määrän ja käytettävissä olevan ajan avulla. Oppimisympäristöä ja työtapoja voidaan muokata esimerkiksi ryhmittelyn ja koulun ulkopuolella tapahtuvan oppimisen avulla. Oppilaita ja opiskelijoita ohjataan oppimaan heille itselleen parhaiten sopivien oppimisstrategioiden avulla. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden ja opiskelijoiden kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat tiedot ja taidot heille merkityksellisiin kokemuksiin. Lisäksi otetaan huomioon se, että oppilaat ja opiskelijat voivat tarvita erilaisia mahdollisuuksia osaamisensa ja edistymisensä näyttämiseen. Yksilöllistä palautetta annetaan mahdollisimman paljon. Kun opetusta toteutetaan ryhmissä, joissa on eri-ikäisiä oppilaita tai opiskelijoita, heidän ikänsä ja kehitysvaiheensa sekä eri vuosiluokkien tai kurssien tavoitteet ja omaleimaisuus otetaan huomioon. 5

9 3.1. Tuntijaot Perusopetus Vuosiluokka Oppiaine yht. Äidinkieli ja kirjallisuus A1 ranska B1 ruotsi Matematiikka Uskonto tai elämänkatsomustieto Historia, yhteiskuntaoppi Ympäristö- ja luonnontieto Ympäristöoppi Biologia, maantieto ,4 2 10,4 Fysiikka, kemia ,2 9,2 Terveystieto 1 0,6 0,4 1 3 Taide- ja taitoaineet Kuvataide * Musiikki * 9-10 Liikunta Käsityö Muut oppiaineet Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 0,4 0,2 0,8 1,4 Yhteensä A2 englanti Valinnaiset aineet Kokonaistuntimäärä * Kuvataide ja musiikki ovat keskenään vaihtoehtoisia 9. luokalla. Tietotekniikkaa opetetaan eri oppiaineiden yhteydessä. 6

10 Lukio Lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja tai koulukohtaisia kursseja. Kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettaviin lukiodiplomeihin kuuluvat kurssit. Kaikkien kurssien keskeiset tavoitteet ja sisällöt on määritelty oppiainekohtaisissa opetussuunnitelmissa. 7

11 Oppiaine tai aineryhmä Kurssien lukumäärä pakolliset syventävät soveltavat yht. Äidinkieli ja kirjallisuus suomi äidinkielenä suomi toisena kielenä Kielet A ranska A englanti B1 ruotsi B2 saksa B3 italia, saksa, venäjä 8 8 B3 espanja Matematiikka Lyhyt oppimäärä Pitkä oppimäärä Reaaliaineet Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Historia Yhteiskuntaoppi Filosofia Psykologia Evankelis-luterilainen uskonto Ortodoksinen tai katolinen uskonto Islamin uskonto Elämänkatsomustieto Terveystieto Taito- ja taideaineet Liikunta Kuvataide Musiikki Muut aineet Opinto-ohjaus Pakolliset kurssit Syventävät kurssit vähintään 10 Soveltavat kurssit Kurssit yhteensä vähintään 75 Vuosittain opiskelijoille voidaan tarjota myös esimerkiksi liikennekasvatuksen, käsityön ja kotitalouden soveltavia kursseja. 8

12 Lukiodiplomit Lukiossa on mahdollisuus suorittaa musiikin, kuvataiteen, liikunnan, teatteritaiteen ja median lukiodiplomit. Tarkemmat suoritusohjeet löytyvät opetussuunnitelman oppiainekohtaisista osuuksista. Lukiodiplomit suoritetaan Opetushallituksen ohjeiden mukaan Kieliohjelma Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun erityisenä tehtävänä on antaa oppilailleen hyvä ranskan kielen taito. Lisäksi koulu perehdyttää oppilaansa erityisesti Ranskaan ja ranskalaiseen kulttuuriin sekä ranskankielisten maiden kulttuureihin ja edistää Suomessa myös oman kouluyhteisön ulkopuolella ranskan kielen ja ranskalaisen kulttuurin tuntemusta. Koulussa on monipuolinen koulun erityistehtävän huomioon ottava kieliohjelma. Ranskan kielen opiskelu aloitetaan leikkikoulussa tai 0-luokalla ja englannin opiskelu vapaaehtoisena aineena 5. luokalla. Molemmissa kielissä saavutetaan pitkän oppimäärän tiedot lukion päättövaiheessa (A-kielen taso). Ruotsin kielen (B1) opiskelu aloitetaan 7. luokalla ja 8. luokalla voi aloittaa saksan kielen (B2) opiskelun valinnaisena aineena. Näissä kielissä saavutetaan keskipitkän oppimäärän tiedot lukion päättövaiheessa. B3-kielten opiskelu alkaa lukiossa. Näissä kielissä oppilaalla on mahdollisuus valita erilaajuisia oppimääriä. Koulussa opetettavat kielet ovat A1-kieli ranska A2-kieli englanti B1-kieli ruotsi B2-kieli saksa B3-kieli espanja, italia, saksa, venäjä 3.3. Oppilaaksiotto 3.3. Oppilaaksiotto Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun johtokunta on kokouksessaan vahvistanut koulun oppilaaksiottoa koskevat perusteet Esiopetus Ranskalaisen koulun ystävät ry:n leikkikoulusta pyrkivät lapset Rehtori ottaa esiopetuksen oppilaiksi ne Ranskalaisen koulun ystävät ry:n leikkikoulusta pyrkivät lapset, joiden ottamista opettajien lausunnot puoltavat. 9

13 Muualta kuin Ranskalaisen koulun ystävät ry:n leikkikoulusta pyrkivät lapset. Muut lapset ilmoitetaan esiopetukseen sinä kalenterivuonna, jonka aikana he täyttävät kuusi (6) vuotta. Ilmoittautuminen tapahtuu viikolla 5. Tarkemmat päivämäärät ilmoitetaan koulun internet-sivulla (www.hrsk.fi) erikseen vuosittain. Ilmoittautuneille järjestetään kielitesti. Kielitestin hyväksytysti läpäisseet lapset otetaan esikoulun oppilaiksi siten, että etusijalle asetetaan ne lapset, joilla on jo sisaruksia koulussa. Loput vapaat paikat täytetään kielitestin pisteiden mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Tarvittaessa viimeiset vapaat paikat arvotaan saman pistemäärän saaneiden lasten kesken. Loput kielitestin hyväksytysti suorittaneista voivat saada jonotuspaikan, joka on voimassa elokuun loppuun. Mikäli esiopetusluokille jää vapaita paikkoja, sinne voidaan ottaa ns. kielikylpyryhmään myös lapsia, joilla ei ole ranskan kielen taitoa Perusopetuksen ensimmäinen luokka Koulun esiopetuksesta pyrkivät oppilaat Rehtori ottaa ennen toukokuun 30. päivää ensimmäiselle luokalle ne koulun esiopetusluokalta pyrkivät, joiden ottamista opettajien lausunnot puoltavat. Koulun ulkopuolelta hakevat Koulun ulkopuolelta pyrkivät lapset ilmoittautuvat ensimmäiselle luokalle sinä kalenterivuonna, jonka aikana he täyttävät seitsemän (7) vuotta. Ilmoittautuminen tapahtuu vuoden alussa viikon 5 loppuun mennessä täyttämällä internet-sivuilta löytyvä ilmoittautumislomake. (Tarkemmat päivämäärät ilmoitetaan koulun internet-sivulla erikseen vuosittain.) Lomake lähetetään liitteineen (kopiot oppilaan aikaisemmista todistuksista) koululle. Kun ilmoittautuminen on tullut perille, kutsutaan oppilas kielitestiin. Testin avulla varmistutaan, että oppilaalla on koulussa menestymisen edellyttämä kielitaito seurata opetusta. Kielitestin hyväksytysti läpäisseet lapset otetaan ensimmäisen luokan oppilaiksi siten, että etusijalle asetetaan ne lapset, joilla on jo sisaruksia koulussa. Loput vapaat paikat täytetään kielitestin pisteiden mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Tarvittaessa viimeiset vapaat paikat arvotaan saman pistemäärän saaneiden lasten kesken. Loput kielitestin hyväksytysti suorittaneista voivat saada jonotuspaikan, joka on voimassa elokuun loppuun Perusopetuksen luokat 2-9 Perusopetuksen luokille 2-9 otetaan oppilaita, jos kyseisellä luokkatasolla on tilaa ja pyrkijällä on koulun järjestämissä kokeissa osoitettu koulussa menestymisen edellyttämä kielitaito. Kielikokeita järjestetään tarpeen mukaan lukuvuoden aikana. 10

14 Lukio Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun lukio noudattaa nuorisoasteen oppilaitokselle asetettuja ohjeita ja opetussuunnitelmaa. Vuosittain uusia aloituspaikkoja lukiossa on 60. Koulun lukioon voidaan ottaa valtakunnallisen yhteisvalinnan kautta pyrkijät, joilla opetusministeriön asetuksessa opiskelijaksi ottamisen perusteista lukiokoulutuksessa mainittujen oppiaineiden arvosanojen keskiarvo yltää perusopetuksen päättötodistuksessa keskiarvoon seitsemän (7,00). Lisäksi Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun perusopetuksen päättötodistuksen ranskan kielen arvosanan tai kouluun pyrkijöille järjestämän ranskan kielen kokeen arvosanan tulee olla vähintään kuusi. Jos Helsingin ranskalais-suomalaisesta koulusta perusopetuksen päättötodistuksen saanut pyrkijä on ollut vähintään yhden lukukauden oppilaana jossain muussa oppilaitoksessa tai ei ole käynyt koulua ollenkaan, sovelletaan häneen samoja säännöksiä kuin muista kouluista pyrkiviin. Yhteisvalinnan ulkopuolelta lukioon pyrkivien osalta noudatetaan joustavan valinnan periaatetta. Rehtori voi ottaa opiskelijaksi lukioon seuraavin edellytyksin: aikaisemmat koulutodistukset puoltavat oppilaaksiottoa, pyrkijä osoittaa kielikokeessa lukiossa opiskeluun riittävän ranskan ja suomen kielen taidon, lukiossa on vapaita paikkoja ja pyrkijällä arvioidaan olevan mahdollisuudet ylioppilastutkinnon suorittamiseen viimeistään sen vuoden aikana, jona hän täyttää 21 vuotta tai opintojen aloittamisesta on kulunut neljä vuotta Perusopetuksen lisäluokka Helsingin ranskalais-suomalainen koulu pyrkii ohjaamaan kaikki perusopetuksen päättötodistuksen saaneet oppilaansa ensisijaisesti toisen asteen jatko-opintoihin. Mikäli oppilas ei perusopetuksen päätyttyä saa opiskelupaikkaa mistään toisen asteen oppilaitoksesta ja ilmoittautuu lisäluokalle Helsingin ranskalais-suomalaiseen kouluun, koulu voi järjestää oppivelvollisuutensa suorittaneelle nuorelle perusopetuslain mukaista yhden lukuvuoden kestävää lisäopetusta. Lisäopetukseen voidaan ottaa opiskelijaksi nuori, joka on saanut perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna. Oman koulun ulkopuolelta pyrkiville järjestetään ranskan ja suomen kielen kokeet, joista hänen tulee suoriutua hyväksytysti. Hakuaika on yhteishaun tulosten julkistamisen jälkeen. Hakuajankohdat ilmoitetaan lisäluokalle pyrkijöille erikseen vuosittain. Rehtori päättää oppilaaksiotosta. Rehtori myös päättää vuosittain, perustetaanko kouluun oma lisäopetusluokka. Mikäli luokkaa ei perusteta Helsingin ranskalais-suomalaiseen kouluun, ohjataan oppilaita niihin pääkaupunkiseudun kouluihin, joissa lisäopetusta järjestetään 11

15 Lisäopetuksen tavoitteena on parantaa perusopetuksen päättötodistusta sekä syventää perusopetuksen aikana hankittuja tietoja ja taitoja. Lisäopetusvuoden aikana on tarkoitus kehittää opiskelijan opiskelu- ja uravalintavalmiuksia sekä parantaa opiskelijoiden edellytyksiä päästä jatkokoulutukseen. Päämääränä on, että opiskelijan itsetunto, omaaloitteisuus ja opiskeluun sitoutuminen vahvistuvat ja elämänhallinnan taidot paranevat. Lisäluokan opiskelijalla on tarvittaessa oikeus tukiopetukseen. Hänen opiskeluohjelmaansa pyritään sijoittamaan mahdollisimman paljon työharjoittelua, joka järjestetään yhteistyössä Helsingin kaupungin koulutoimen kanssa. Jokainen opiskelija tekee yhteistyössä huoltajan, ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelman, joka lähtee opiskelijan omista edellytyksistä, tarpeista ja toiveista. Opintosuunnitelma sisältää opiskelijan opiskelulle asettamat tavoitteet sekä opinto-ohjelman, josta ilmenevät opiskelijan valitsemat oppiaineet ja kurssit sekä niiden tunti- ja kurssimäärät tai opintokokonaisuudet. Lisäksi laaditaan suunnitelma siitä, miten opiskelijan opinto-ohjelma toteutetaan ja miten sitä tarkistetaan. Tavoitteena on, että jokainen opiskelija on suorittanut opinnot oman opintosuunnitelmansa mukaisesti ja että jokaisella heistä on valmis jatko-opintosuunnitelma lisäopetuksen päättövaiheessa. Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun opiskelijalle annetaan lisäopetuksessa opetusta ja oppilaanohjausta vähintään tuntia lukuvuoden aikana. Opiskelijan viikkotuntimäärän tulee olla noin 30 oppituntia. Lisäluokan opiskelijoilla on neljä pakollista oppiainetta (äidinkieli, ranska, matematiikka, ruotsi), joissa noudatetaan ainekohtaisia perusopetuksen opetussuunnitelmia. Näitä oppiaineita pyritään opettamaan osittain tai kokonaan omana ryhmänään. Opiskelijan tarpeen mukaan kerrataan koko perusopetuksen oppimäärä. Opiskelijalla on mahdollisuus opiskella 9. luokkatason mukana myös muita yhteisiä ja valinnaisia aineita. Hallinnollisesti hänet voidaan sijoittaa johonkin yhdeksännen vuosiluokan ryhmään, jonka tunneilla hän käy niissä aineissa, joissa hän aikoo henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa mukaan korottaa arvosanojaan. Lisäksi opiskelija voi valita ohjelmaansa lukion kursseja tai kaupungin toisen asteen yhteistarjottimen tarjoamia kursseja tai ilta- tai etäopintoja. Opiskelijaa arvioidaan perusopetuksen yleisten arviointiperusteiden mukaisesti ja hän saa erillisen todistuksen suorituksistaan. 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen järjestämistä perusopetuksessa ohjaavat periaatteet Jokaisella oppilaalla on mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Koulutyössä otetaan huomioon monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tavat sekä oppilaiden kulttuuritausta. Oppilaita kannustetaan aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen, tarjotaan haasteita kehittymiselle ja annetaan onnistumista edistävää ohjausta ja tukea. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. 12

16 Oppilaan oppimisen ja työskentelyn jatkuva havainnointi ja arviointi mahdollistavat tuen tarpeen varhaisen havaitsemisen. Oppilasta opettavat opettajat ovat keskeisessä asemassa tuen tarpeen havaitsemisessa ja oikea-aikaisen tuen tarjoamisessa. Tärkeässä roolissa ovat myös mahdolliset koulunkäyntiavustajat ja muut oppilaan kanssa työskentelevät aikuiset. Oppilasta opettavat opettajat tekevät yhteistyötä oppilaan tuen tarpeiden havaitsemiseksi. Erityisopettaja ja oppilashuollon asiantuntijat osallistuvat tarvittaessa tuen tarpeen arviointiin. Tuen tarpeen arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien havaitsemiseen. Myös opiskelutaitoihin, ryhmässä toimimiseen ja toimintaympäristöön liittyviin tekijöihin kiinnitetään huomiota. Tuen tarpeen arvioinnissa voidaan hyödyntää myös oppilaalle tehtyjen terveystarkastusten ja mahdollisten muiden arviointien tuloksia. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa yhteistyössä. Opettaja seuraa oppilaan oppimista, tukee oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä, valitsee oppimista edistäviä menetelmiä ja oppimisympäristöjä sekä eriyttää ja antaa tukiopetusta tarvittaessa. Opettaja tekee yhteistyötä kotien kanssa oman luokkansa ja oppiaineensa opiskeluun liittyvissä asioissa. Opettaja voi saada tuen tarpeen arviointiin tarvittavaa tietoa myös huoltajalta. Tällaisia tietoja voivat olla esimerkiksi läksyjen tekoon liittyvät vaikeudet. Luokilla 7 9 luokanvalvoja seuraa luokkansa opiskelua ja poissaoloja sekä osallistuu tuen suunnitteluun. Hän tekee yhteistyötä kotien, erityisopettajan ja oppilashuoltoryhmän kanssa oman luokkansa oppilaiden opiskeluun ja koulunkäynnin tukeen liittyvissä asioissa. Erityisopettaja tekee testejä ja toimii oppimisen vaikeuksien tunnistamisessa opettajan kanssa yhteistyössä. Erityisopettaja antaa osa-aikaista erityisopetusta pienryhmässä tai samanaikaisopetuksena ja ohjaa oppilasta opiskelutekniikoissa. Erityisopettaja tekee yhteistyötä kotien kanssa erityisopetukseen ja tehostettuun tukeen liittyvissä kysymyksissä sekä järjestää yhteistyötapaamisia ja osallistuu niihin tarvittaessa. Oppilashuoltoryhmä arvioi oppilaan tuen tarpeen kokonaisuutta ja osallistuu moniammatillisen tuen suunnitteluun ja yhteistyötapaamisten järjestämiseen. Oppilashuoltoryhmä tekee yleiseen ja tehostettuun tukeen liittyviä linjauksia yhteistyössä rehtorin kanssa sekä seuraa opettajien kanssa yksittäisten oppilaiden sekä oppilasryhmien opiskelua. Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia oppimisen ja kehityksen turvaamiseksi. Oppilaalle annetaan joustavaa tukea, joka suunnitellaan pitkäjänteisesti ja jota arvioidaan ja muutetaan tuen tarpeen mukaan. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Huoltajalle ja oppilaalle annetaan tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan siirtymistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä leikkikoulusta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa koulusta toiseen. 13

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi OPS-kommentointi 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota kommentti koskee?

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki

Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki Sivistyslautakunta 26.5.2011 44 Sivistyslautakunta 20.11.2014 87 ww.nurmijarvi.fi www.nurmijarvi.fi ww.nurmijarvi.fi Sisällys: JOHDANTO... 1 1. OPETUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Luonnos 11.11.2015 Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Arviointi perusopetuksessa Arviointikulttuurin keskeiset piirteet Rohkaisu ja kannustus Oppilaiden osallisuus arvioinnissa Tuetaan

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

2. Oppimissuunnitelma ohje

2. Oppimissuunnitelma ohje 2. Oppimissuunnitelma ohje PERUSTIEDOT Luokanvalvoja: Työpuhelin: Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: TEHOSTETTUUN TUKEEN SIIRTÄMINEN KÄSITELTY MONIALAISESTI Käsittelypäivä, kommentit:

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opettajatyöpäivä Lauantai 29.10.2016 Raija-Liisa Hakala ja Taina Huhtala YLEINEN TUKI: Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Tiimiopettajuus Samanaikaisopetus Tukiopetus Ohjaus-

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOS

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOS Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksien ja täydennyksien mukaan (Määräys 29.10.2010 DNRO 50/011/2010) SISÄLLYS 1. OPETUSSUUNNITELMA... 3 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen Tammikuu 201 Väittämät / Kauniainen vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen=8: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Kauniainen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Toivalan koulun opetussuunnitelma

Toivalan koulun opetussuunnitelma Toivalan koulun opetussuunnitelma 1. ARVOT JA TOIMINTAKULTTUURI Toivalan koulun arvoja ovat yhteisöllisyys, yhteistyö ja turvallisuus. Koulun toiminnan tavoitteena on luoda turvallinen ja virikkeellinen

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Outi Rinne/ 5.4.2016 Jatkumo Perusopetus jäsentyy vuosiluokkien 1 2, 3 6 sekä 7-9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat. opetuksellisesti

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Lukiokokeilu (-21)

Lukiokokeilu (-21) Lukiokokeilu 2016-2020 (-21) Lukiokokeilu Munkkiniemen yhteiskoulu on mukana Opetus- ja kulttuuriministeriön lukiokoulutuksen tuntijakokokeilussa. lukiolaki (629/1998) 15 kokeilu käynnistynyt 1.8.2016

Lisätiedot

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammaisen oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu kolmiportaiseen tukijärjestelmään.

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2 Sisältö 1. OPETUSSUUNNITELMA...4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö...4 2. OPETUKSEN

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2 Sisältö 1. OPETUSSUUNNITELMA...4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö...4 2. OPETUKSEN

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

OPS-kommentointi - Perusraportti

OPS-kommentointi - Perusraportti OPS-kommentointi - Perusraportti 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

LUKION TOIMINTAKULTTUURIN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.

LUKION TOIMINTAKULTTUURIN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10. LUKION TOIMINTAKULTTUURIN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.2015 LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN PÄIVITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: Lukioasetus 6.11.1998/810 Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Opetuksen määrä Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta

Lisätiedot

IISALMEN LUKIOKYMPPI, OPETUSSUUNNITELMA

IISALMEN LUKIOKYMPPI, OPETUSSUUNNITELMA OPS, Iisalmen lukiokymppi 18.6.2014 1/5 IISALMEN LUKIOKYMPPI, OPETUSSUUNNITELMA Sisältö: 1) Yleistä...1 2) Tavoitteet...1 3) Opiskelijaksi ottamisen perusteet ja hakeminen...2 4) Opintojen sisältö...2

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET (4) 19.5.2011 2011

KEURUUN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET (4) 19.5.2011 2011 KEURUUN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET (4) 19.5.2011 2011 Opetussuunnitelman perusteiden teksti on kirjoitettu Times New Roman fontilla. Paikallisen opetussuunnitelman teksti on

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2011

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2011 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2011 Paraisten kaupunki Suomenkielinen opetus Sisällysluettelo: 1 luku Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 2 luku Opetuksen järjestämisen

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Lukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Lukion opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Käyttöön elokuussa 2016 Opetushallitus julkaisi kansalliset lukion opetussuunnitelman perusteet ja oppiaineiden tuntijaon vuonna 2015. Uudet opetussuunnitelmat

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

KUHMON KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PÄIVITETYT OSIOT

KUHMON KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PÄIVITETYT OSIOT KUHMON KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PÄIVITETYT OSIOT 1.8.2011 - 2 3 Sisältö 1. OPETUSSUUNNITELMA... 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 4 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 5 2.3 Perusopetuksen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA LIEKSAN KAUPUNKI PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1.8.2016 alkaen Hyväksytty Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnassa 15.6.2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Päivitetty 20.5.2014. Liedon kunnan perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma

Päivitetty 20.5.2014. Liedon kunnan perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma Päivitetty 20.5.2014 Liedon kunnan perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Opetussuunnitelma... 1 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Liedossa... 1 1.2 Opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen malli

Oppilaanohjauksen malli Espoon kristillinen koulu Oppilaanohjauksen malli Elina Palosaari 2015 Sisällys Espoon kristillisen koulun oppilaanohjauksen malli 1. Ohjauksen toteutuminen käytännössä Henkilökohtainen ohjaus Luokkamuotoinen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Eurajoen kunta. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset

Eurajoen kunta. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset Eurajoen kunta Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 1 Sisältö 1. OPETUSSUUNNITELMA... 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 4 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT...

Lisätiedot