Rintasyöpä paranee, mutta potilaat lihovat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rintasyöpä paranee, mutta potilaat lihovat"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus tieteessä Riikka Ulander LK Tampereen yliopisto Tiina Luukkaala FM Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Tampereen yliopisto Minna Tanner LT, dosentti, osastonylilääkäri Tampereen yliopisto, TAYS Pirkko Kellokumpu-Lehtinen LKT, säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri Tampereen yliopisto, TAYS Rintasyöpä paranee, mutta potilaat lihovat Lähtökohdat Painonnousu diagnoosin jälkeen on yleinen ongelma rintasyöpäpotilailla. Tutkimme diagnoosinjälkeistä painonmuutosta ja sen riskitekijöitä rintasyöpäpotilailla. Oletuksena oli, että rintasyöpäpotilaat lihovat hoitojen jälkeen ja että paino pysyy korkeampana myös pidemmän seuranta-ajan jälkeen. Lisäksi oletimme, että hoidoilla aiheutetut hormonaaliset muutokset ovat yhteydessä painonnousuun. Menetelmät Kyseessä oli retrospektiivinen kohorttitutkimus, jossa analysoitiin rintasyövän lääkehoitoja vuosina saaneiden 188 potilaan tiedot. Seuranta-aika oli ensimmäisestä käynnistä vähintään neljä vuotta. Tärkeimmät muuttujat olivat potilasasiakirjoista tai tiedustelemalla saadut painon ja painoindeksin muutokset seuranta-aikana. Tulokset Potilaiden mediaani-ikä diagnoosihetkellä oli 53 vuotta (vaihteluväli v). Keskimäärin 7,7 vuoden seuranta-aikana (vaihteluväli 4,2 9,9 v) potilaiden paino nousi keskimäärin 1,3 kg (vaihteluväli 23,5 +26 kg; p = 0,025) ja painoindeksi 0,5 kg/m 2 (vaihteluväli 8,95 +9,8 kg/m 2 ; p = 0,030). Paino nousi yli 2 kg 79 potilaalla (42,0 %), pysyi suurin piirtein samana (± 2 kg) 52 potilaalla (27,7 %) ja laski yli 2 kg 57 potilaalla (30,3 %). Paino nousi merkitsevästi koko premenopausaalisella potilasjoukolla (+4,0 kg; p = 0,001), alle 50-vuotiailla (+3,4 kg; p = 0,001), estrogeenireseptoripositiivisilla (+2,0 kg; p = 0,040) sekä normaalipainoisilla potilailla (+2,0 kg; p = 0,005). Solunsalpaajahoidoista taksaanipohjaisia yhdistelmiä saaneilla todettiin merkitsevä painonnousu (+2,0 kg; p = 0,021) ja painoindeksin muutos (+0,8 kg/m 2 ; p = 0,025). Eniten paino nousi premenopausaalisilla, reseptoripositiivisilla potilailla (+4,3 kg; p = 0,001) ja selvin painonnousu oli, jos painoindeksi oli diagnoosihetkellä alle 30 kg/m 2. Päätelmät Tulokset tukevat aiempia havaintoja rintasyöpäpotilaiden lihomisesta diagnoosin ja hoitojen jälkeen. Varsinkin nuorten ja diagnoosihetkellä normaalipainoisten rintasyöpäpotilaiden painonnousu hoitojen jälkeen on yleinen ongelma. Vertaisarvioitu VV Rintasyöpä on yleisin naisten syöpä Suomessa. Vuosina todettiin keskimäärin uutta rintasyöpätapausta vuodessa lähes kolmasosa kaikista vuoden aikana todetuista syövistä (1). Rintasyövän ennuste on hyvä: 89 % rintasyöpäpotilaista on elossa 5 vuoden jälkeen ja vain 16 % naisten kokonaissyöpäkuolleisuudesta johtui rintasyövästä vuonna 2010 (2). Niinpä Suomen Syöpärekisterin mukaan vuoden 2011 alussa Suomessa oli elossa rinta syöpäpotilasta, joiden diagnoosista oli kulunut korkeintaan 10 vuotta (3). Ennuste on parantunut syövän varhaisemman toteamisen ja hoitomenetelmien kehittymisen ansiosta, mutta samanaikaisesti riski sairastua rintasyöpään on Suomessa jatkuvasti suurentunut (4). Koska eloon jääneitä rintasyöpäpotilaita on koko ajan enemmän, heidän koko terveydentilaansa tulee kiinnittää enemmän huomiota. Postmenopausaalinen lihavuus on yksi rintasyövän riskitekijöistä (3). Premenopausaalisilla naisilla lihavuuden on useassa tutkimuksessa todettu olevan rintasyövältä suojaava tekijä (5). Kuitenkin ylipaino ennen menopaussia voi lisätä riskiä postmenopausaaliseen rintasyöpään (6), kuten myös painon nousu aikuisiällä (7). Useassa tutkimuksessa ylipainoisten rintasyöpäpotilaiden ennuste on huonompi kuin normaalipainoisten menopaussista riippumatta: ylipainoisten potilaiden kasvaimet ovat totea 2217

2 alkuperäistutkimus Painon muutoksella on vaikutusta rintasyövästä selviytyvien naisten kehonkuvaan. mishetkellä suurempia, ne uusiutuvat herkemmin ja rintasyöpäkuolleisuus on suurempi. Riski kasvaa painoindeksin noustessa (7,8,9,10,11). Lihavuuden ja hormonireseptoristatuksen yhteydestä ennusteeseen on ristiriitaista tietoa, mutta huonommasta ennusteesta on viitteitä ylipainoisilla naisilla, joiden kasvain on reseptoripositiivinen (9,11). Painonnousu diagnoosin jälkeen on yleinen ongelma rintasyöpäpotilailla, varsinkin jos he ovat saaneet solunsalpaajahoitoja tai ovat premenopausaalisia (12,13,14,15). Syitä painonnousuun ei ole pystytty vielä tarkasti määrittämään. Kun otetaan huomioon ylipainon negatiiviset vaikutukset rintasyövän ilmaantumiseen ja ennusteeseen, voidaan pohtia, onko diagnoosinjälkeisellä painonnousulla itsenäistä vaikutusta ennusteeseen. Aiemmin on todettu merkkejä painonnousun negatiivisesta yhteydestä selviytymiseen (16), mutta uudemmissa tutkimuksissa yhteydestä on ristiriitaisia tuloksia, painonnousuriskissä olevat ryhmät ovat vielä selvittämättä (17,18,19) ja seuranta-ajat ovat olleet lyhyitä (vain hoitojen ajan tai ensimmäiset pari vuotta diagnoosista) (13,15). Syytä rintasyövän suurempaan ilmaantuvuuteen ja huonompaan ennusteeseen ylipainoisilla naisilla ei täysin tiedetä. Hormonihypoteesin mukaan rintarauhaset reagoivat kiertäviin estrogeeneihin, paastoinsuliiniin ja insuliininkaltaisiin kasvutekijöihin (IGF-1), joiden pitoisuudet ovat suurempia ylipainoisilla. Postmenopausaalisilla naisilla pääasiassa rasvakudoksessa muodostuvilla androgeeneilla on suuri hormonaalinen vaikutus rintakudokseen, estrogeeni ja progesteroni vaikuttavat solujen jakautumisnopeuteen. Rinnan epiteelisolujen jakaantuessa DNA-mutaatioiden riski kasvaa, ja mutaatiot voi lopulta johtaa pahanlaatuisiin solu tyyppeihin (5,20). Postmenopausaalisilla naisilla suurentuneet estronin, estradiolin ja vapaan estradiolin määrät liittyvät korkeaan paino indeksiin, mutta premenopausaalisilla naisilla estrogeeniarvot ovat olleet samalla tasolla paino indeksistä riippumatta (7). Sekä laboratoriotutkimukset että epidemiologiset tutkimukset tukevat hypoteesia suurentuneiden steroidihormonipitoisuuksien yhteydestä ylipainoisten postmenopausaalisten naisten suurempaan rinta syöpäriskiin (21). Lihavuus ja siihen liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet Suomessa merkittävästi. FINRISKI tutkimuksen mukaan vuotiaista 21 % oli lihavia (BMI yli 30 kg/m 2 ) (22). Tampereen yliopistollisessa sairaalassa on havaittu rinta syöpäpotilaiden lihoneen solunsalpaajahoitojen jälkeen, ja näyttää siltä, että jotkin potilasryhmät lihovat herkemmin kuin toiset. Lihavuudella on todettu olevan vaikutusta elämänlaatuun, systeemisairauksien riskiin ja mahdollisesti myös syövän herkempään uusiutumiseen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten rintasyöpäpotilaiden painon muutoksia ja painonnousuun liittyviä riskitekijöitä tavoitteena ehkäisevien interventioiden toteuttaminen sekä suuntaaminen riskiryhmiin. Hypoteesina oli, että rintasyöpäpotilaat lihovat hoitojen jälkeen ja paino pysyy korkeampana myös pidemmän seuranta-ajan jälkeen. Oletuksena oli, että hoidoilla aiheutetut hormonaaliset muutokset ovat yhteydessä painonnousuun. Aineisto ja menetelmät Aineisto muodostuu TAYS:n syöpätautien klinikan potilaista, joilla ensimmäinen invasiivinen unilateraalinen rintasyöpä oli diagnosoitu vuosina (n = 303) ja joilla ei ollut etäpesäkkeitä imusolmukkeiden ulkopuolella tai aiempia sairastettuja syöpätauteja. Lisäksi uusiutumisriskin takia potilailla oli hoitosuositusten mukaan aihe rintasyövän liitännäishoidoille (vähintään 4 sykliä solunsalpaajia). Lopullisesta analyysistä suljettiin pois seuranta-aikana kuolleet (n = 51) tai muualle siirtyneet potilaat (n = 37) sekä potilaat, joiden loppupainosta ei saatu tietoa (n = 27, kolme soittoyritystä).) 188 potilasta oli mukana lopullisessa analyysissä. Seuranta-aika alkoi ensimmäisestä käyntikerrasta syöpätautienpoliklinikalla, jolloin hoidot käynnistettiin, ja päättyi, kun paino oli kirjattu vähintään neljän vuoden päästä alkutilanteesta (sairauskertomuksesta tai tiedustelemalla). Alkupainot oli kaikilla mitattu sairaalassa ja loppupainot olivat suurimmaksi osin potilaiden itse ilmoittamia painoja. Taustatietoina kerättiin sairauskertomusjärjestelmästä ja lääkehoitokorteista tiedot painosta, pituudesta, kasvaintyypistä, hormonireseptoreista (estrogeeni ER ja progesteroni PR), HER2-status, 5-vuotiseloonjäämistilanne, ikä, menopausaalinen status, histologinen gradus sekä tyyppi, kasvaimen koko (mm) sekä leviämisen aste diagnoosihetkellä (TNM). Hoidosta kirjattiin solunsalpaajahoidot sekä niiden kes 2218

3 tieteessä Kirjallisuutta 1 Suomen Syöpärekisteri. Uusien tapausten määrät (päivitetty ). 2 Suomen syöpärekisteri. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut (siteerattu ). syoparekisteri/tilastot/syopapotilaiden-eloonjaamisluvut/ 3 Suomen Syöpärekisteri. Elossa olevien syöpäpotilaiden lukumäärät (päivitetty ). stats.cancerregistry.fi/stats/fin/ vfin0034p0.html 4 Joensuu H, Leidenius M, Huovinen R, von Smitten K, Blomqvist C. Rintasyöpä. Kirjassa: Joensuu H, Roberts PJ, Teppo L, Tenhunen M. Syöpätaudit, 3. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2007; Carmichael AR, Bates T. Obesity and breast cancer: a review of the literature. Breast 2004;13: Stoll BA. Teenage obesity in relation to breast cancer risk. Int J Obesity 1998;22: Cleary MP, Grossmann MP. Minireview: Obesity and breast cancer: The estrogen connection. Endocrinol 2009;150: Vitolins M, Kimmick GG, Case DL. BMI influences prognosis following surgery and adjuvant chemotherapy for lymph node positive breast cancer. Breast J 2008;14: Majed B, Moreau T, Senouci K ym. Is obesity an independent prognosis factor in woman breast cancer? Breast Cancer Res Treat 2008;111: Calle EE, Kaaks R. Overweight, obesity and cancer: epidemiological evidence and proposed mechanisms. Nat Rev Cancer 2004;4: Maehle BO, Tretli S, Thorsen T. The associations of obesity, lymph node status and prognosis in breast cancer patients: dependence on estrogen and progesterone receptor status. APMIS 2004;112: Vance V, Mourtzakis M, McCargar L, Hanning R. Weight gain in breast cancer survivors: prevalence, pattern and health consequences. Obesity Rev 2010;12: McInnes JA, Knobf MT. Weight gain and quality of life in women treated with adjuvant chemotherapy for early-stage breast cancer. Oncol Nursing Forum 2001;28: Irwin M, McTiernan A, Baumgartner RN ym. Changes in body fat and weight after a breast cancer diagnosis: influence of demographic, prognostic and lifestyle factors. J Clin Oncol 2005;23: Rock CL, Flatt SW, Newman V ym. Factors associated with weight gain in women after diagnosis of breast cancer. J Am Diet Ass 1999;99: Chlebowski RT, Aiello E, McTiernan A. Weight loss in breast cancer patient management. J Clin Oncol 2002;20: tot, antihormonihoidot (kesto ja käytetyt lääkeaineet) ja trastutsumabikuurit. Potilaiden viiden vuoden seuranta-aikana ilmaantuneet uudet primaariset kasvaimet, syövän uusiutuminen sekä uudet etäpesäkemuutokset sijaintipaikkoineen kirjattiin myös. Syöpätautilehdiltä saatiin tiedot potilaan pitkäaikaissairauksista. Mikäli loppupainoa ei ollut kirjattu, sitä tiedusteltiin puhelimitse, ja samalla kysyttiin potilaalle mahdollisesti ilmaantuneita muita pitkäaikaissairauksia ja taudin uusiutumia; vastaaminen oli vapaaehtoista. Keskeisiä muuttujia olivat paino sekä painoindeksi, jonka mukaan potilaat jaettiin kolmeen ryhmään, normaalipainoisiin (BMI 18,5 24,9 kg/m 2 ), ylipainoisiin (BMI 25 29,9 kg/m 2 ) sekä lihaviin (BMI yli 30 kg/m 2 ). Potilaat jaettiin ryhmiin myös hormonireseptoristatuksen mukaan (neg/pos). Näissä ryhmissä tarkasteltiin ensimmäisestä käynnistä syöpäklinikalta seurantaajan loppuun sekä painon että paino indeksin muutoksia. Tilastolliset menetelmät Aineisto analysoitiin SPSS for Windows -tilastoohjelmalla (versio 18). Analyysissä käytettiin epäparametrisiä testejä, koska jatkuvien muuttujien jakaumat olivat pääsääntöisesti vinoja. Jatkuvia jakaumia kuvattiin mediaanin ja kvartiilivälin (25 % 75 %) tai vaihteluvälin avulla. Luokiteltujen muuttujien kuvailuun käytettiin havaintojen lukumäärää ja prosenttiosuutta. Painon muutosta ajankohdasta x ajankohtaan y testattiin Wilcoxonin testillä. Painoindeksin yli 10 %:n nousua diagnoosihetkestä seurantaaikana tarkasteltiin logistisen regression avulla selittäjinä ikä, menopausaalinen status, taudin uusiutuminen, estrogeenieseptoristatus, tamoksifeenin ja aromataasinestäjän käyttö sekä painoindeksi diagnoosihetkellä. Tilastollisesti merkitsevyyden rajana oli p-arvo 0,05. Tulokset Potilaiden mediaani-ikä diagnoosihetkellä oli 53 vuotta nuorimman potilaan ollessa 26- ja vanhimman 72-vuotias. Seuranta-ajan mediaani oli 7,7 vuotta (vaihteluväli 4,2 9,9 v). Taulukossa 1 esitetään tutkimuspotilaiden taustatietoja. Mediaanipaino diagnoosihetkellä oli 69 kg ja seurannan lopussa 72 kg. Painoindeksin mediaani alkutilanteessa oli 25,8 kg/m 2 ja lopputilanteessa 26,4 kg/m 2. Painonmuutoksen metaulukko 1. Tutkimuspotilaiden (n = 188) taustatietoja. ER = estrogeenireseptori, PR = progesteronireseptori. n (%) POTILAASEEN LIITTYVÄT TIEDOT Painoindeksi diagnosointihetkellä, kg/m 2 alle (43,1) (35,6) 30 tai suurempi 40 (21,3) Menopausaalinen status premenopausaalinen 71 (37,8) postmenopausaalinen 113 (60,1) ei tietoa 4 (2,1) Oheissairaudet diabetes mellitus 7 (3,7) osteoporoosi 4 (2,1) hypertonia 46 (24,5) depressio 18 (9,6) hyperkolesterolemia 10 (5,3) KASVAINTIEDOT Levinneisyys (TNM-luokittelu) T0 1 (0,5) T1 86 (45,7) T2 73 (38,8) T3 18 (9,6) T4 6 (3,2) N0 48 (25,5) N1 125 (66,5) N2 9 (4,8) N3 2 (1,1) Hormonireseptoristatus ER+PR+ 112 (59,6) ER+PR 39 (20,7) ER PR+ 0 (0) ER PR 37 (19,7) Her2-reseptoristatus Her2+ 41 (21,8) Her2-147 (78,2) HOIDOT Leikkaus mastektomia 117 (62,2) säästävä 71 (37,8) Käyttänyt tamoksifeenia 125 (66,5) Käyttänyt aromataasinestäjää 78 (41,5) diaani koko aineistossa oli +1,3 kg (p = 0,025, vaihteluväli 23,5 +26 kg) ja painoindeksin muutoksen +0,5 kg/m 2 (p = 0,03, vaihteluväli 8,95 +9,8 kg/m 2 ). Paino nousi 79 potilaalla (42,0 %) yli 2 kg, paino pysyi suurin piirtein samana 52 potilaalla (27,7 %) (± 2 kg) ja yli 2 kg:n painonlasku todettiin 57 potilaalla (30,3 %). 2219

4 alkuperäistutkimus taulukko 2. kuvio 1. Tutkimuspotilaiden prosentuaalisten painonmuutosten jakauma seuranta-aikana (keskimäärin 7,7 v). % keskiarvo 2,09 SD 10,295 n = Painonmuutos (%) Seuranta-aikana painoindeksin vähintään 10 % kasvua (n = 37) selittävät tekijät. OR = ristitulosuhde, LV = luottamusväli. Yksittäinen vaikutus Monimuuttujamalli n OR (95 %:n LV) OR (95 %:n LV) p-arvo Ikä, v alle ,20 (1,06 4,56) 0,52 (0,13 2,04) 0, tai yli 120 1,00 1,00 Menopausaalinen status ei tietoa 4 2,36 (0,23 24,3) 7,46 (0,51 110) 0,143 premenopausaalinen 71 3,18 (1,50 6,74) 6,66 (1,59 27,9) 0,009 postmenopausaalinen 113 1,00 1,00 Taudin uusiutuminen ei 162 1,00 1,00 kyllä 26 0,30 (0,07 1,34) 0,23 (0,05 1,12) 0,069 Estrogeenieseptoristatus ER ,72 (0,62 4,77) 2,40 0,51 11,3) 0,268 ER 37 1,00 1,00 Tamoksifeeni käyttänyt 125 1,00 1,00 ei käyttänyt 63 0,81 (0,37 1,76) 1,69 (0,54 5,30) 0,371 Aromataasinestäjä käyttänyt 78 1,00 1,00 ei käyttänyt 110 1,21 (0,58 2,53) 0,92 (0,36 2,35) 0,854 BMI diagnoosihetkellä, kg/m 2 alle ,00 1, ,9 67 0,99 (0,45 2,20) 1,28 (0,55 2,98) 0, tai suurempi 40 0,66 (0,24 1,84) 0,72 (0,24 2,20) 0,573 Taulukossa 2 selitetään painoindeksin vähintään 10 %:n muutosta. Painoindeksin prosentuaalisen nousun mediaani oli 1,83 % (kvartiiliväli 4,85 +8,19 %, vaihteluväli %). Painoindeksin nousua merkitsevästi selitti moni muuttujamallissa vain premenopausaalisuus. Taudin uusiutuma pyrki alentamaan painoa (suuntaa antavasti tilastollisesti merkitsevä) Painon muutos ja yleiset taustamuuttujat Kun potilaat jaettiin painoindeksin mukaan normaalipainoisiin (n= 81, 43,1 %), ylipainoisiin (n = 67, 35,6 %) sekä lihaviin (n = 40, 21,3 %) todettiin painon nousseen erityisesti normaalipainoisilla (taulukko 3). Ylipainoisilla merkitsevää eroa ei todettu. Lihavien paino näytti laskeneen, mutta ei merkitsevästi. Painoindekseissä tulokset olivat samansuuntaiset. Keskimääräinen prosentuaalinen painonnousu oli 2,1 % koko potilasjoukossa (± 1,5 %) (kuvio 1). Seuranta-aikana 26 potilaan (13,8 %) sairaus oli uusiutunut. Heillä ei todettu merkittävää painon muutosta. Toisaalta potilailla, joiden rintasyöpä ei ollut uusiutunut, todettiin merkitsevä painonnousu ja painoindeksin nousu (taulukko 3). Painon muutos ja hormonaalinen tilanne Potilailla, joiden kasvain oli estrogeenireseptoripositiivinen, sekä paino että painoindeksi olivat nousseet merkitsevästi (p = 0,040 ja p = 0,047). Premenopausaalisilla naisilla nousu oli suurin: keskimäärin 4,0 kg ja 1,5 kg/m 2 (p = 0,001 ja p = 0,001). Postmenopausaalisilla naisilla painonnousua ei todettu. Kun aineisto jaoteltiin menopaussin ja estrogeenireseptoristatuksen mukaan, premenopausaalisilla reseptoripositiivisilla potilailla painon ja painoindeksin nousu oli selvin: 4,3 kg ja 1,5 kg/m 2 (p = 0,001 ja p = 0,001). Diagnoosivaiheessa normaalipainoisilla ja ylipainoisilla (BMI alle 30 kg/m2) keskimääräinen painon ja painoindeksin nousu oli selvempi kuin koko tutkimusjoukolla: 2,0 kg ja 0,7 kg/ m 2, (p = 0,002 ja p = 0,001). Suurin painonnousu todettiin premenopausaalisten, estrogeenireseptoripositiivisten potilaiden ryhmässä. Heidän painonsa nousi miltei viisi kiloa (p = 0,001) ja painoindeksi lähes kaksi yksikköä (p = 0,001). Potilaista, joiden kasvain oli estrogeenireseptoripositiivinen (151, 80,3 %), antihormonaalisia hoitoja sai 148 (98,0 %). Hoito alkoi tamok 2220

5 tieteessä Pohdinta Tutkimuksessa havaittiin koko potilasjoukossa merkitsevä keskimääräinen painonnousu. Painonnousu oli voimakkainta premenopausaalisilla ja estrogeenireseptoripositiivisilla potilailla. Niillä, jotka diagnosointihetkellä olivat olleet normaalipainoisia tai ylipainoisia, todettiin painonnousua, kun taas diagnosointihetkellä lihavilla paino pyrki laskemaan seuranta-aikana. Monimuuttuja-analyysissä painonnousua mertaulukko 3. sifeenilla 125 potilaalla (66,5 %) ja aromataasinestäjillä 22 potilaalla (11,7 %); yhden potilaan tiedot ovat puutteelliset. Lisäksi 55 (29,3 %) potilaan hoitoa jatkettiin aromataasinestäjällä tamoksifeenin jälkeen. Tamoksifeenin käytön mediaanikesto oli 5 vuotta (kvartiiliväli 3 5 v) ja aromitaasiestäjien 3 vuotta (kvartiiliväli 3 5 v) Merkitsevää painonmuutosta ei todettu kummassakaan lääkeryhmässä (taulukko 3). Painon ja painoindeksin muutos diagnosointihetkestä (ennen solunsalpaajahoitoja) seuranta-ajan loppuun valittujen muuttujien mukaan. n (%) Painon p-arvo Painoindeksin p-arvo muutoksen muutoksen mediaani, kg mediaani, kg/m 2 (kvartiilit 25 %; 75 %) (kvartiilit 25 %; 75 %) Kaikki potilaat 188 (100) 1,3 ( 3,5; 5,9) 0,025 0,5 ( 1,3; 2,1) 0,030 Menopausaalinen status premenopausaalinen 71 (37,8) 4,0 ( 0,8; 8,0) 0,001 1,5 ( 0,3; 3,1) 0,001 postmenopausaalinen 113 (60,1) 0,0 ( 5,0; 3,1) 0,378 0,0 ( 1,7; 1,2) 0,343 ei tietoa 4 (2,1) 3,0 ( 6,0; 7,5) 0,785 1,1 ( 2,1; 2,7) 0,593 Taudin uusiutuminen kyllä 26 (13,8) 0,5 ( 4,6; 1,0) 0,417 0,2 ( 1,7; 0,4) 0,426 ei 162 (86,2) 2,0 ( 3,0; 6,0) 0,007 0,8 ( 1,1; 2,2) 0,009 Estrogeenireseptoristatus 1 ER+ 151 (80,3) 2,0 ( 3,6; 6,0) 0,040 0,7 ( 1,3; 2,2) 0,047 ER 37 (19,7) 0,0 ( 3,0; 5,0) 0,308 0,0 ( 1,2; 1,9) 0,301 Tamoksifeeni ei käyttänyt 63 (33,5) 1,0 ( 3,0; 6,0) 0,032 0,4 ( 1,1; 2,1) 0,031 käyttänyt 125 (66,5) 2,0 ( 4,0; 5,8) 0,168 0,7 ( 1,6; 2,1) 0,181 Aromataasinestäjä 2 ei käyttänyt 110 (58,5) 2,0 ( 3,0; 6,0) 0,009 0,8 ( 1,1; 2,1) 0,010 käyttänyt 78 (41,5) 0,0 ( 4,0; 5,6) 0,738 0,0 ( 1,5; 2,1) 0,751 BMI diagnoosihetkellä, kg/m 2 alle (43,1) 2,0 ( 2,0; 5,0) 0,005 0,8 ( 0,8; 1,8) 0, ,9 67 (35,6) 1,5 ( 3,0; 7,0) 0,067 0,6 ( 1,1; 2,8) 0, tai suurempi 40 (21,3) 2,5 ( 6,4; 5,0) 0,357 1,0 ( 2,4; 1,9) 0,372 Liitännäiskemoterapia taksaanipohjainen 60 (31,9) 2,0 ( 1,9; 6,1) 0,021 0,8 ( 0,7; 2,2) 0,025 muut 122 (64,9) 0,7 ( 4,0; 6,0) 0,143 0,3 ( 1,1; 2,5) 0,154 normaaliprotokollasta poikkeava 6 (3,2) 2,9 ( 7,4; 2,6) 0,207 1,1 ( 2,4; 1,9) 0,116 1 Liitännäishormonihoitoa sai 148 potilasta (78,7 %) 2 anastrotsoli, letrotsoli tai eksemestaani (Arimidex, Femar tai Aromasin) Painon muutos ja ei-hormonaaliset syöpälääkehoidot Painon muutosta tarkasteltiin myös potilaiden saamien liitännäissolunsalpaajahoitojen mukaan. Käytetyt ensilinjan solunsalpaajayhdistelmät olivat doketakseli+cef (n = 48), syklofosfamidi-epirubisiini-fluorourasiili eli CEF (n = 43), syklofosfamidi-metotreksaatti-fluorourasiili (n = 41), navelbiini+cef (n = 38), doketakselikapesitabiini (n = 10) ja doketakseli-doksorubisiini-syklofosfamidi (n = 2). Eri yhdistelmillä hoidettujen painon muutoksissa ei ollut eroja missään ryhmässä. Yhdistettäessä kaikki taksaanipohjaiset solunsalpaajayhdistelmät (n = 60) todettiin merkitsevä painonlisäys (2,0 kg, p = 0,021) ja painoindeksin muutos (0,8 kg/m 2, p = 0,025). Navelbiini+CEF-ryhmässä painonousun mediaani oli 2,0 kg (p = 0,058) ja painoindeksin nousun 0,77 kg/m 2 (p = 0,059). Trastutsumabia sai 12 potilasta (6,4 %), eikä heidän painonsa muuttunut muista poikkeavasti (tulokset eivät näkyvillä). Painon muutos ja muut sairaudet Painon muutosta tarkasteltiin lisäksi potilaiden muiden pitkäaikaissairauksien kannalta. Niistä yleisin oli verenpainetauti: 46 potilaalla (24,5 %) se oli diagnoosihetkellä ja 16 potilaalla (8,5 %) se todettiin seurannan aikana. Merkitsevää painon muutosta ei todettu kummassakaan verenpainetautipotilasryhmässä, kun taas potilailla, joilla ei missään vaiheessa ollut verenpainetautidiagnoosia, painonnousu oli tilastollisesti merkitsevä 2,0 kg (p = 0,001) ja painoindeksin 0,8 kg/m 2 (p = 0,001). Verenpainetautia jo diagnoosivaiheessa sairastaneilla paino ja painoindeksi olivat keskimäärin merkittävästi korkeammat kuin muilla potilailla (p = 0,001). Depressiota esiintyi diagnoosivaiheessa 18 potilaalla (9,6 %), ja 14 potilaalla (7,4 %) depressio todettiin rintasyöpädiagnoosin jälkeen. Merkitsevää painon muutosta ei todettu kummassakaan ryhmässä. Muiden sairauksien suhteen ei saatu luotettavia tuloksia ryhmien pienuuden vuoksi. 2221

6 alkuperäistutkimus 17 Nichols HB, Trentham-Dietz A, Egan KM ym. Body mass index before and after breast cancer diagnosis: Associations with all-cause, breast cancer, and cardiovascular disease mortality. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2009;18: Kroenke CH, Chen WY, Rosner B, Holmes MD. Weight, weight gain, and survival after breast cancer diagnosis. J Clin Oncol 2005;23: Caan BJ, Kwan ML, Hartzell G ym. Pre-diagnosis body mass index, post-diagnosis weight change, and prognosis among women with early stage breast cancer. Cancer Causes Control 2008;19: Lorincz AM, Sukumar S. Molecular links between obesity and breast cancer. Endocr Relat Cancer 2006;13: Key TJ, Appleby PN, Reeves GK ym. Body mass index, serum sex hormones, and breast cancer risk in postmenopausal women. J Natl Cancer Inst 2003;95: Vartiainen E, Laatikainen T, Peltonen M ym. Thirty-five-year trends in cardiovascular risk factors in Finland. Int J Epidemiol 2010;39: Herman DR, Ganz PA, Petersen L, Greendale GA. Obesity and cardiovascular risk factors in younger breast cancer survivors: The Cancer and Menopause Study (CAMS). Breast Cancer Treat 2005;93: Pajunen P, Vartiainen E, Männistö S, Jousilahti P, Laatikainen T, Peltonen M. Intra-individual changes in body weight in population-based cohorts during four decades: the Finnish FINRISK study. Eur J Public Health 2012;22: Jalkanen L, Tuomilehto J, Tanskanen A, Puska P. Accuracy of selfreported body weight compared to measured body weight. A population survey. Scand J Social Med 1987;15: Penttinen HM, Saarto T, Kellokumpu-Lehtinen P ym. Quality of life and physical performance and activity of breast cancer patients after adjuvant treatments. Psychooncology 2011;20: Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Riikka Ulander, Tiina Luukkaala, Minna Tanner, Pirkko Kellokumpu- Lehtinen: Ei sidonnaisuuksia. kittävästi selitti vain premenopaussi. Havaintojamme tukevat useat aiemmat tutkimukset. Vancen ym. katsausartikkelissa painonnousu oli vanhemmissa tutkimuksissa selvempi, ja osassa uudemmista tutkimuksissa merkitsevää painonnousua ei havaittu. Tutkimuksissa, joissa oli pitkät seuranta-ajat, havaittiin enemmän painonnousua kuin lyhyemmissä seurannoissa (12). Aiemmissa tutkimuksissa solunsalpaajahoitoja saaneilla, premenopausaalisilla ja alle 50-vuotiailla painonnousun riski on ollut suurempi kuin muilla (12,15,19). Vanhemmilla potilailla paino on saattanut jopa laskea (12,14,19). Painonnousu on ollut voimakkaampi potilailla, joiden painoindeksi on ollut diagnoosihetkellä alle 30 kg/m 2 (14,19), kuten myös tämän tutkimuksen potilasaineistossa. Potilailla, joilla syövän histologinen gradus on II tai enemmän (19), painonnousu on ollut suurempi. Tämä saattaa liittyä siihen, että premenopausaalisilla potilailla on enemmän aggressiivisia kasvaimia. On myös havaittu, että fyysisen aktiivisuuden väheneminen diagnoosin jälkeen lisää painonnousun riskiä (14), mutta tätä emme retrospektiivisen tutkimustavan vuoksi voineet tutkia. Premenopausaalisten naisten paino nousi potilasjoukossamme eniten. Tässä joukossa painonnousu voi ainakin osittain liittyä hoitojen aikaansaamaan menopaussiin. Menopaussin ilmaantumista hoitojen jälkeisenä aikana ei tässä tutkimuksessa ollut mahdollista tarkastella, koska sairauskertomusmerkinnät siitä olivat puutteellisia. Liitännäishoitojen aiheuttamat estrogeenipitoisuuksien ja munasarjojen toiminnan muutokset voivat nopeuttaa normaaleja menopaussiin liittyviä fysiologisia muutoksia (12). On mahdollista, että diagnoosihetkellä premenopausaaliset naiset lihovat hoitojen jälkeen postmenopausaalisia naisia enemmän, koska postmenopausaaliset naiset ovat jo kokeneet menopaussin ja estrogeeninpuutteen aiheuttaman painonnousun (13). Tutkimuksessamme naisilla, joiden kasvain oli estrogeenireseptoripositiivinen, painonnousu oli voimakkaampaa kuin muilla. Lähes poikkeuksetta heillä liitännäishoitoihin kuului myös antihormonaalinen hoito, useimmilla alussa tamoksifeeni. Aiemmissa tutkimuksissa tamoksifeenihoidolla on havaittu painoa lisäävä vaikutus, mutta uudemmat tutkimukset eivät tue tätä väitettä (12), kuten eivät tämänkään tutkimuksen tulokset. Tulokset antihormonaalisista hoidoista olivat hieman ristiriitaisia estrogeenireseptoripositiivisten tuloksiin verrattuna. Taksaanipohjaisia solunsalpaajia saaneiden naisten paino nousi enemmän kuin muiden. Tämä voi johtua hoitoon liitettävästä deksametasonista, joka voi altistaa painonnousulle. Tutkimuksessamme painonnousulla ei havaittu olevan vaikutusta rintasyövän uusiutumiseen. Kirjallisuudessa on ristiriitaisia tuloksia painonnousun yhteydestä rintasyövästä selviytymiseen (14,17,18,19). Nicholsin ym. laajassa tutkimusaineistossa (n = 3 993) keskimäärin 6,3 vuoden seuranta-aikana havaittiin kuolleisuuden lisääntyneen naisilla, joilla paino nousi seuranta-aikana. Jokaista lihottua 5 kg:aa seurasi rintasyöpäkuolleisuuden 13 %:n lisääntyminen (17). Caanin ym. laajassa tutkimuksessa painonnousulla ei kuitenkaan ollut vaikutusta kuolleisuuteen eikä ennusteeseen. Diagnoosia edeltävällä painolla oli negatiivinen yhteys kuolleisuuteen ja uusiutuvuuteen (19). Rintasyöpäpotilaan diagnoosin jälkeisen painonnousun on todettu vaikuttavan sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen; laajassa aineistossa kuolleisuus lisääntyi 19 % jokaista lihottua 5 kg:aa kohti (17). Painon muutoksella on todettu olevan vaikutusta rintasyövästä selviytyvien naisten kehonkuvaan. McInnesin tutkimuksessa painonnousulla ei ollut vaikutusta kokonaiselämänlaatuun, mutta naiset kokivat painonnousun vaivaavan heitä (13). Laajassa nuorehkojen (diagnosointihetkellä keski-ikä 43,4 v) rintasyövästä selviytyneiden kuuden vuoden seurantatutkimuksessa tyytymättömyys kehonkuvaan oli yleisempää ylipainoisilla (23). Jatkossa olisi järkevää tarkastella rintasyövän vaikutusta kehonkuvaan ja rohkaista potilaita elämäntapojen muutoksiin. FINRISKI-kyselyjen pohjalta tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaisten naisten painonnousu on lisääntynyt viime vuosikymmenten aikana merkitsevästi. Keskimäärin naisten paino nousee 0,53 0,63 kg vuodessa (24). Tutkimuksessa suurin taipumus lihomiseen oli nuorilla ja alkutilanteessa normaalipainoisilla naisilla (BMI alle 25 kg/m 2 ) (24), mikä näyttää olevan linjassa myös omien tulostemme kanssa. Tutkimuksessamme ei ollut mahdollista käyttää verrokkiryhmiä, jotka olisivat lisänneet tulosten tarkkuutta. 2222

7 tieteessä Tästä asiasta tiedettiin Rintasyöpäpotilailla paino pyrkii nousemaan hoitojen jälkeen. Ylipaino on monen sairauden riskitekijä. Rasvakudos on aktiivinen estrogeenien ja kasvutekijöiden tuottaja, ja siksi se voi teoriassa altistaa rintasyövän uusiutumiselle. Tämä tutkimus opetti Myös suomalaiset rintasyöpäpotilaat lihovat. Painonhallintainterventioiden toteuttaminen ja elintapaneuvonta tärkeää rintasyövän hoidon jälkeen. Retrospektiivisen tutkimustavan vuoksi tarkkojen painotietojen saaminen seurannan ajalta oli haastavaa. Osa loppupainoista on saatu sairauskertomuksista ja osa tiedusteltu puhelimitse. Painon epätarkkuudet voivat selittää osan havainnoista, koska painon muutosten absoluuttiset erot eri ryhmien kesken olivat pieniä. Ylipainoisten naisten on todettu pyöristävän painoaan alaspäin (15,25), joten todellisuudessa muutokset voivat olla suurempiakin. Tieto pitkä aikaissairauksista perustui potilaiden omaan ilmoitukseen, ja erityisesti niiden tilastollisia analyysejä rajoitti pieni otoskoko. Painonnousun suhde rintasyövän uusiutumiseen sekä kuolleisuuteen jäi puutteelliseksi otoskoon pienuuden ja lyhyehkön seuranta-ajan vuoksi. Painonnousu sivuvaikutuksena tulisi saada rintasyöpäpotilaita hoitavan henkilökunnan ja sitä kautta potilaiden tietoisuuteen. Varsinkin English summary > in english Breast cancer can be cured but patients gain weight normaalipainoisia, estrogeenireseptoripositiivisia ja premenopausaalisia naisia tulisi tukea ja opastaa painonhallintaan muun opastuksen ohessa, etenkin solunsalpaajahoidon päätyttyä kontrollivaiheessa. Liikuntatottumusten ylläpitäminen rintasyöpädiagnoosin jälkeen voi olla vaikeaa väsymyksen ja muiden oireiden vuoksi. Varsinkin aktiivisesti ennen diagnoosia liikkuneilla fyysisen aktiivisuuden pudotus voi olla suuri (23). Suomalaisessa 537 rintasyöpäpotilaan aineistossa havaittiin, että fyysisesti aktiivisilla ja hyvässä fyysisessä kunnossa olevilla rintasyöpäpotilailla oli merkittävästi parempi elämänlaatu kuin potilailla, jotka eivät harrastaneet liikuntaa (26). Havainto tukee liikunnan merkitystä rintasyövästä toipumisessa. Elintapaneuvonnan ja interventioiden tarkka suuntaaminen suurimmassa lihomisriskissä oleville naisille olisi tärkeää lihavuuden aiheuttamien sairauksien estämiseksi. n Lääkärilehdessä julkaistavat hoitotutkimukset on rekisteröitävä Lääkärilehti edellyttää vuoden 2008 alusta julkaistavilta interventiotutkimuksilta, että ne on rekisteröity yleisesti hyväksyttyyn tietokantaan. Lääketieteellisten lehtien kansainvälisen järjestön (International Committee of Medical Journal Editors, ICMJE) hyväksymät viisi rekisteriä. Rekisteri Clinical Trials.gov ISRCTN Australian Clinical Trials Registry Netherlands Trial Registry UMN Clinical Trials Registry Verkko-osoite

8 english summary Riikka Ulander Medical student Tiina Luukkaala Minna Tanner Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Breast cancer can be cured but patients gain weight Background Post-diagnosis weight gain is a common problem among breast cancer patients. The factors associated with weight gain after diagnosis are still unknown. Weight gain during and after therapy may increase the risk of recurrence and decrease survival. Also, the risk of diabetes and cardiovascular disease increases. We examined post-diagnosis weight change among breast cancer survivors. The purpose of this study was to investigate the frequency of weight gain after a longer follow-up time and the correlating factors. Furthermore, we suspected that there was a connection between weight gain and the hormonal changes caused by treatment. Methods We analysed data from a cohort of 188 women aged 26 to 72 years (median 53 years) with invasive breast cancer diagnosed in 2001 to The follow-up time began with the first visit to Tampere University Hospital and ended when the weight had been recorded (from patient records or by inquiring) for at least four years. The central variables were weight and body mass index (BMI) changes during the follow-up. Results After an average follow-up of 7.7 years (range yrs) from the first visit to the oncology clinic 43.1% of patients were normal or underweight, 35.6% were overweight and 21.3% were obese. The median weight change was 1.3 kg (p = 0.025, range kg) and the median BMI change was +0.5 kg/m2 (p = 0.030, range ). The most prominent weight gain was observed in premenopausal women with oestrogen receptor positive breast cancer (+4.3 kg, p = 0.001) and it was more prominent in this subgroup if the BMI was under 30 kg/m2 at the time of diagnosis. Weight gain was also significant in premenopausal patients (+4.0 kg, p = 0.001), women under 50 years old (+3.4 kg, p = 0.001), women with oestrogen receptor positive breast cancers (+2.0 kg, p = 0.040) and normal weight patients (+2.0 kg, p = 0.005). Conclusions Our study supports earlier observations of weight gain in the post-diagnosis period. This is a problem particularly for young and premenopausal patients. Future research should focus on the effects of physical activity and other interventions on weight management. 2223a

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit

Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri 1 Elinkeinorakenteen muutos Teollinen tuotanto vähenee ja siirtyy muualle Suomessa ei enää valmisteta

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi

Lisätiedot

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Rintasyöpä Suomessa Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009 Risto Sankila Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos... syöpärekisteri

Lisätiedot

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaan seuranta terveyskeskuksessa

Rintasyöpäpotilaan seuranta terveyskeskuksessa Katsaus Liisa Sailas syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri KYS, Syöpäkeskus liisa.sailas@kuh.fi Pirjo Leinonen Terveyskeskuslääkäri Nurmeksen terveysasema Rintasyöpäpotilaan seuranta terveyskeskuksessa

Lisätiedot

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin

Lisätiedot

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon

Lisätiedot

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen

Lisätiedot

VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP

VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP WHO:n lihavuuden luoki1elu BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus² (m²) Alipaino < 18.50 Normaali 18.50-24.99

Lisätiedot

Maksakokeiden viiterajat

Maksakokeiden viiterajat Maksakokeiden viiterajat - ovatko ne kohdallaan? Päivikki Kangastupa erikoistuva kemisti, tutkija Mistä tulen? Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kliinisen kemian laboratorio Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Jos olet sairastunut rintasyöpään. Syövän nimeäminen. Aluksi rintasyövästä saatu tieto tuntuu hämmentävältä. Rinnan osat

Jos olet sairastunut rintasyöpään. Syövän nimeäminen. Aluksi rintasyövästä saatu tieto tuntuu hämmentävältä. Rinnan osat SUOIMI Jos olet sairastunut rintasyöpään Jos olet sairastunut rintasyöpään, sinulla ja läheisilläsi on varmasti paljon kysymyksiä sairaudestasi. Olet saanut tämän potilasohjeen hoitavalta lääkäriltäsi.

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä?

Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä? Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä? Duodecimin vuosipäivä 14.11.2014 Veikko Salomaa, LKT, tutkimusprofessori 21.11.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sidonnaisuudet Ei ole 21.11.2014 Esityksen

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

MIESTEN JA ALLE 35-VUOTIAIDEN NAISTEN RINTASYÖPÄ

MIESTEN JA ALLE 35-VUOTIAIDEN NAISTEN RINTASYÖPÄ MIESTEN JA ALLE 35-VUOTIAIDEN NAISTEN RINTASYÖPÄ Ari-Pekka Asikainen LK & Minna Tanner Dosentti/ Oyl, TAYS, Syövän hoidon vastuualue Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lihavuus ja liitännäissairaudet Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1) Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla

Lisätiedot

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin Rintasyöpä ja sen ehkäisy Jaana Kolin Syöpä sairautena Uusia syöpiä todetaan maassamme vuosittain noin 29.000 Miehillä ja naisilla syöpiä todetaan suurin piirtein yhtä paljon Vuoteen 2020 mennessä uusien

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO Näyttöä väestötutkimuksista, 1960 2015 www.puolikiloa.fi 2 Meta- analyysi Tutkimus Maa Vuodet Key ym. 1999 Adven7st Mortality USA 1960 65 Mukana Adven7st

Lisätiedot

Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen

Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen eksoneissa 2, 3 ja 4) varmistaminen on tärkeää ennen Erbitux (setuksimabi) -hoidon aloittamista

Lisätiedot

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects

Lisätiedot

Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo

Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan

Lisätiedot

LIHAVUUDEN VAIKUTUS RINTASYÖVÄN ENNUSTETEKIJÖIHIN

LIHAVUUDEN VAIKUTUS RINTASYÖVÄN ENNUSTETEKIJÖIHIN LIHAVUUDEN VAIKUTUS RINTASYÖVÄN ENNUSTETEKIJÖIHIN Eliisa Uljas Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteenlaitos / Syöpätaudit Joulukuu 2013

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Valmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi

Valmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Valmistaudu vaihdevuosiin 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Menopaussi keskimäärin 45-58 v, keski-ikä 51v. aiemmin jos munasarjat poistettu, säde- tai solusalpaajahoidon jälkeen tupakointi varhentaa 1-2

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta. Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013

Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta. Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013 Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013 4/2013 1 Outline Uusia tutkimustuloksia ylipainoisuuden yleisyydestä

Lisätiedot

Syöpä ja liikunta 21.4.2016. LT Heidi Penttinen, Syöpätautien erikoislääkäri vs.oyl, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Syöpä ja liikunta 21.4.2016. LT Heidi Penttinen, Syöpätautien erikoislääkäri vs.oyl, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Syöpä ja liikunta 21.4.2016 LT Heidi Penttinen, Syöpätautien erikoislääkäri vs.oyl, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Sidonnaisuudet Kongressimatkoja: BMS, Novartis, Pfizer, Pierre Fabre, Roche, Sanofi

Lisätiedot

RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ

RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräyksen tavoitteena on, että yhä useampi rintasyöpä voidaan ehkäistä tai hoitaa ja että jokainen rintasyöpään sairastunut saa tarvittavan tuen sairauden

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Myyntiluvan haltija Kauppanimi Vahvuus Lääkemuoto Antoreitti. Femara 2.5mg Tablets 2,5 mg tabletti, kalvopäällysteinen

Myyntiluvan haltija Kauppanimi Vahvuus Lääkemuoto Antoreitti. Femara 2.5mg Tablets 2,5 mg tabletti, kalvopäällysteinen Jäsenvaltio EU/ETA Myyntiluvan haltija Kauppanimi Vahvuus Lääkemuoto Antoreitti Yhdistynyt kuningaskunta Novartis Pharmaceuticals UK Limited Trading as Ciba Laboratories Frimley Business Park, Frimley,

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.

LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9. LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.2015 KOODIT NK6PA Luun tiheysmittaus, 1 kohde ilman lausuntoa, Pt-LuuTih1

Lisätiedot

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI 6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines

Lisätiedot

Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle

Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Sisäinen kello on tahdistin Aikasolut ovat suprakiasmaattisessa

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS

TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS TAPAUS-VERROKKI TUTKIMUKSEN TYYPIT JA TULOSTEN ANALYYSI Simo Näyhä Jari Jokelainen Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksen jatkokoulutusmeeting.3.4.2007 TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS Idea Tutkimusryhmät

Lisätiedot

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuuden kustannuksia Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuus Monien sairauksien riskitekijä Väestötasolla nopeasti yleistyvä ongelma Taloudellisista vaikutuksista lisääntyvästi

Lisätiedot

TUTKIMUSOPAS. SPSS-opas

TUTKIMUSOPAS. SPSS-opas TUTKIMUSOPAS SPSS-opas Johdanto Tässä oppaassa esitetään SPSS-tilasto-ohjelman alkeita, kuten Excel-tiedoston avaaminen, tunnuslukujen laskeminen ja uusien muuttujien muodostaminen. Lisäksi esitetään esimerkkien

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Fysioterapian vaiku0avauus

Fysioterapian vaiku0avauus Fysioterapian vaiku0avauus Tomi Mikkola! HYKS, NaiS!! Sidonnaisuudet Luento-/konsultaatiopalkkiot:!!Abbot, Astellas Pharma, Boston Scientific, Contura! Käypä Hoito työryhmän jäsen (2011)! Virtsankarkailu

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta

Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta TAMPERE 29.3.2012 LL Antti Saari Tutkija, erikoistuva lääkäri Lastenklinikka Itä-Suomen yliopisto Kuopion yliopistollinen sairaala Ei sidonnaisuuksia SIDONNAISUUDET

Lisätiedot

Levinneen rintasyövän hoito

Levinneen rintasyövän hoito Johanna Mattson ja Riikka Huovinen KATSAUS Levinneen rintasyövän hoito Levinnyt rintasyöpä on edelleen parantumaton sairaus, vaikka sen hoitoon on viime vuosina tullut useita uusia tehokkaita lääkkeitä.

Lisätiedot

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa

Lisätiedot

Elämänkulku ja vanheneminen

Elämänkulku ja vanheneminen Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden

Lisätiedot

Ylipainon ja lihavuuden esiintyvyys tyypin 2 diabetespotilailla

Ylipainon ja lihavuuden esiintyvyys tyypin 2 diabetespotilailla Alkuperäistutkimus tieteessä Pia Pajunen LT, dosentti, erikoislääkäri Novo Nordisk Farma Oy Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi LKT, professori, laitoksen johtaja Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

Rintasyöpä tänään. LT, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri T.Palva Pirkanmaan Syöpäyhdistys Kuhmoisten terveyskeskus

Rintasyöpä tänään. LT, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri T.Palva Pirkanmaan Syöpäyhdistys Kuhmoisten terveyskeskus Rintasyöpä tänään LT, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri T.Palva Pirkanmaan Syöpäyhdistys Kuhmoisten terveyskeskus Syövän yleisyys Suomessa Noin 30 000 suomalaista sairastuu vuosittain sairastuneista

Lisätiedot

Mitä hormonihoidon käyttäjä toivoo ja pelkää? Anna-Mari Heikkinen LT naistent. ja gyn sädehoidon erl KYS

Mitä hormonihoidon käyttäjä toivoo ja pelkää? Anna-Mari Heikkinen LT naistent. ja gyn sädehoidon erl KYS Mitä hormonihoidon käyttäjä toivoo ja pelkää? Anna-Mari Heikkinen LT naistent. ja gyn sädehoidon erl KYS Sidonnaisuudet Osallistunut KYS edustajana kongresseihin, jossa sponsorina Pfizer ja Roche Osallistunut

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Iikka Lantto, Juuso Heikkinen, Pasi Ohtonen, Juhana Leppilahti Kirurgian klinikka, Oulun yliopistollinen sairaala

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL

Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL TAUSTAA 27.10.2012 2 Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan

Lisätiedot

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

Palauteluento. 9. elokuuta 12

Palauteluento. 9. elokuuta 12 Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2. Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.2010 Osteoporoosin lääkehoito Mitä pitempi kokemus, sitä skeptisempi suhtautuminen

Lisätiedot

Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala

Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala Sidonnaisuudet Toiminut asiantuntijana seuraaville lääkeyrityksille: Bayer Schering, Schering-Plough Luennoitsijana

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

LIHAVUUSLEIKKAUKSEEN VALITTUJEN POTILAIDEN KEHONKOOSTUMUS, FYYSINEN TOIMINTAKYKY, ALASELKÄKIVUT JA HENKINEN HYVINVOINTI Lääketieteen koulutusohjelma

LIHAVUUSLEIKKAUKSEEN VALITTUJEN POTILAIDEN KEHONKOOSTUMUS, FYYSINEN TOIMINTAKYKY, ALASELKÄKIVUT JA HENKINEN HYVINVOINTI Lääketieteen koulutusohjelma LIHAVUUSLEIKKAUKSEEN VALITTUJEN POTILAIDEN KEHONKOOSTUMUS, FYYSINEN TOIMINTAKYKY, ALASELKÄKIVUT JA HENKINEN HYVINVOINTI Lääketieteen koulutusohjelma Litmanen Riku Syventävien opintojen tutkielma Terveystieteiden

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? 27.09.2013 http://www.cancer.fi/ Maakunnalliset syöpäyhdistykset Pohjois-Suomi Valtakunnalliset potilasjärjestöt:

Lisätiedot

Lihava potilas lääkärin vastaanotolla

Lihava potilas lääkärin vastaanotolla Lihavuus Pertti Mustajoki Yleislääkärin vastaanotolla käyvistä potilaista suurin osa on ylipainoisia. Lääkärin tehtävä on seuloa heistä ne, joiden kanssa lihavuus otetaan puheeksi. Se tehdään potilasta

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register

Lisätiedot

emedic - kokemuksia etäkonsultaation ja itsehoidon tutkimuksesta ja kehittämisestä

emedic - kokemuksia etäkonsultaation ja itsehoidon tutkimuksesta ja kehittämisestä emedic - kokemuksia etäkonsultaation ja itsehoidon tutkimuksesta ja kehittämisestä Johanna Krappe, FM, projektipäällikkö Turku, SOTETITE-päivät, 27.5.2013 emedic lyhyesti Neljä maata, kuusi partneria ja

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka 1 HE4 Human epididyminis protein 4 Yksiketjuinen, WFDC (whey acidic four-disulfide)- ryhmän glukosyloitunut

Lisätiedot