Rintasyöpä paranee, mutta potilaat lihovat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rintasyöpä paranee, mutta potilaat lihovat"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus tieteessä Riikka Ulander LK Tampereen yliopisto Tiina Luukkaala FM Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Tampereen yliopisto Minna Tanner LT, dosentti, osastonylilääkäri Tampereen yliopisto, TAYS Pirkko Kellokumpu-Lehtinen LKT, säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri Tampereen yliopisto, TAYS Rintasyöpä paranee, mutta potilaat lihovat Lähtökohdat Painonnousu diagnoosin jälkeen on yleinen ongelma rintasyöpäpotilailla. Tutkimme diagnoosinjälkeistä painonmuutosta ja sen riskitekijöitä rintasyöpäpotilailla. Oletuksena oli, että rintasyöpäpotilaat lihovat hoitojen jälkeen ja että paino pysyy korkeampana myös pidemmän seuranta-ajan jälkeen. Lisäksi oletimme, että hoidoilla aiheutetut hormonaaliset muutokset ovat yhteydessä painonnousuun. Menetelmät Kyseessä oli retrospektiivinen kohorttitutkimus, jossa analysoitiin rintasyövän lääkehoitoja vuosina saaneiden 188 potilaan tiedot. Seuranta-aika oli ensimmäisestä käynnistä vähintään neljä vuotta. Tärkeimmät muuttujat olivat potilasasiakirjoista tai tiedustelemalla saadut painon ja painoindeksin muutokset seuranta-aikana. Tulokset Potilaiden mediaani-ikä diagnoosihetkellä oli 53 vuotta (vaihteluväli v). Keskimäärin 7,7 vuoden seuranta-aikana (vaihteluväli 4,2 9,9 v) potilaiden paino nousi keskimäärin 1,3 kg (vaihteluväli 23,5 +26 kg; p = 0,025) ja painoindeksi 0,5 kg/m 2 (vaihteluväli 8,95 +9,8 kg/m 2 ; p = 0,030). Paino nousi yli 2 kg 79 potilaalla (42,0 %), pysyi suurin piirtein samana (± 2 kg) 52 potilaalla (27,7 %) ja laski yli 2 kg 57 potilaalla (30,3 %). Paino nousi merkitsevästi koko premenopausaalisella potilasjoukolla (+4,0 kg; p = 0,001), alle 50-vuotiailla (+3,4 kg; p = 0,001), estrogeenireseptoripositiivisilla (+2,0 kg; p = 0,040) sekä normaalipainoisilla potilailla (+2,0 kg; p = 0,005). Solunsalpaajahoidoista taksaanipohjaisia yhdistelmiä saaneilla todettiin merkitsevä painonnousu (+2,0 kg; p = 0,021) ja painoindeksin muutos (+0,8 kg/m 2 ; p = 0,025). Eniten paino nousi premenopausaalisilla, reseptoripositiivisilla potilailla (+4,3 kg; p = 0,001) ja selvin painonnousu oli, jos painoindeksi oli diagnoosihetkellä alle 30 kg/m 2. Päätelmät Tulokset tukevat aiempia havaintoja rintasyöpäpotilaiden lihomisesta diagnoosin ja hoitojen jälkeen. Varsinkin nuorten ja diagnoosihetkellä normaalipainoisten rintasyöpäpotilaiden painonnousu hoitojen jälkeen on yleinen ongelma. Vertaisarvioitu VV Rintasyöpä on yleisin naisten syöpä Suomessa. Vuosina todettiin keskimäärin uutta rintasyöpätapausta vuodessa lähes kolmasosa kaikista vuoden aikana todetuista syövistä (1). Rintasyövän ennuste on hyvä: 89 % rintasyöpäpotilaista on elossa 5 vuoden jälkeen ja vain 16 % naisten kokonaissyöpäkuolleisuudesta johtui rintasyövästä vuonna 2010 (2). Niinpä Suomen Syöpärekisterin mukaan vuoden 2011 alussa Suomessa oli elossa rinta syöpäpotilasta, joiden diagnoosista oli kulunut korkeintaan 10 vuotta (3). Ennuste on parantunut syövän varhaisemman toteamisen ja hoitomenetelmien kehittymisen ansiosta, mutta samanaikaisesti riski sairastua rintasyöpään on Suomessa jatkuvasti suurentunut (4). Koska eloon jääneitä rintasyöpäpotilaita on koko ajan enemmän, heidän koko terveydentilaansa tulee kiinnittää enemmän huomiota. Postmenopausaalinen lihavuus on yksi rintasyövän riskitekijöistä (3). Premenopausaalisilla naisilla lihavuuden on useassa tutkimuksessa todettu olevan rintasyövältä suojaava tekijä (5). Kuitenkin ylipaino ennen menopaussia voi lisätä riskiä postmenopausaaliseen rintasyöpään (6), kuten myös painon nousu aikuisiällä (7). Useassa tutkimuksessa ylipainoisten rintasyöpäpotilaiden ennuste on huonompi kuin normaalipainoisten menopaussista riippumatta: ylipainoisten potilaiden kasvaimet ovat totea 2217

2 alkuperäistutkimus Painon muutoksella on vaikutusta rintasyövästä selviytyvien naisten kehonkuvaan. mishetkellä suurempia, ne uusiutuvat herkemmin ja rintasyöpäkuolleisuus on suurempi. Riski kasvaa painoindeksin noustessa (7,8,9,10,11). Lihavuuden ja hormonireseptoristatuksen yhteydestä ennusteeseen on ristiriitaista tietoa, mutta huonommasta ennusteesta on viitteitä ylipainoisilla naisilla, joiden kasvain on reseptoripositiivinen (9,11). Painonnousu diagnoosin jälkeen on yleinen ongelma rintasyöpäpotilailla, varsinkin jos he ovat saaneet solunsalpaajahoitoja tai ovat premenopausaalisia (12,13,14,15). Syitä painonnousuun ei ole pystytty vielä tarkasti määrittämään. Kun otetaan huomioon ylipainon negatiiviset vaikutukset rintasyövän ilmaantumiseen ja ennusteeseen, voidaan pohtia, onko diagnoosinjälkeisellä painonnousulla itsenäistä vaikutusta ennusteeseen. Aiemmin on todettu merkkejä painonnousun negatiivisesta yhteydestä selviytymiseen (16), mutta uudemmissa tutkimuksissa yhteydestä on ristiriitaisia tuloksia, painonnousuriskissä olevat ryhmät ovat vielä selvittämättä (17,18,19) ja seuranta-ajat ovat olleet lyhyitä (vain hoitojen ajan tai ensimmäiset pari vuotta diagnoosista) (13,15). Syytä rintasyövän suurempaan ilmaantuvuuteen ja huonompaan ennusteeseen ylipainoisilla naisilla ei täysin tiedetä. Hormonihypoteesin mukaan rintarauhaset reagoivat kiertäviin estrogeeneihin, paastoinsuliiniin ja insuliininkaltaisiin kasvutekijöihin (IGF-1), joiden pitoisuudet ovat suurempia ylipainoisilla. Postmenopausaalisilla naisilla pääasiassa rasvakudoksessa muodostuvilla androgeeneilla on suuri hormonaalinen vaikutus rintakudokseen, estrogeeni ja progesteroni vaikuttavat solujen jakautumisnopeuteen. Rinnan epiteelisolujen jakaantuessa DNA-mutaatioiden riski kasvaa, ja mutaatiot voi lopulta johtaa pahanlaatuisiin solu tyyppeihin (5,20). Postmenopausaalisilla naisilla suurentuneet estronin, estradiolin ja vapaan estradiolin määrät liittyvät korkeaan paino indeksiin, mutta premenopausaalisilla naisilla estrogeeniarvot ovat olleet samalla tasolla paino indeksistä riippumatta (7). Sekä laboratoriotutkimukset että epidemiologiset tutkimukset tukevat hypoteesia suurentuneiden steroidihormonipitoisuuksien yhteydestä ylipainoisten postmenopausaalisten naisten suurempaan rinta syöpäriskiin (21). Lihavuus ja siihen liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet Suomessa merkittävästi. FINRISKI tutkimuksen mukaan vuotiaista 21 % oli lihavia (BMI yli 30 kg/m 2 ) (22). Tampereen yliopistollisessa sairaalassa on havaittu rinta syöpäpotilaiden lihoneen solunsalpaajahoitojen jälkeen, ja näyttää siltä, että jotkin potilasryhmät lihovat herkemmin kuin toiset. Lihavuudella on todettu olevan vaikutusta elämänlaatuun, systeemisairauksien riskiin ja mahdollisesti myös syövän herkempään uusiutumiseen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten rintasyöpäpotilaiden painon muutoksia ja painonnousuun liittyviä riskitekijöitä tavoitteena ehkäisevien interventioiden toteuttaminen sekä suuntaaminen riskiryhmiin. Hypoteesina oli, että rintasyöpäpotilaat lihovat hoitojen jälkeen ja paino pysyy korkeampana myös pidemmän seuranta-ajan jälkeen. Oletuksena oli, että hoidoilla aiheutetut hormonaaliset muutokset ovat yhteydessä painonnousuun. Aineisto ja menetelmät Aineisto muodostuu TAYS:n syöpätautien klinikan potilaista, joilla ensimmäinen invasiivinen unilateraalinen rintasyöpä oli diagnosoitu vuosina (n = 303) ja joilla ei ollut etäpesäkkeitä imusolmukkeiden ulkopuolella tai aiempia sairastettuja syöpätauteja. Lisäksi uusiutumisriskin takia potilailla oli hoitosuositusten mukaan aihe rintasyövän liitännäishoidoille (vähintään 4 sykliä solunsalpaajia). Lopullisesta analyysistä suljettiin pois seuranta-aikana kuolleet (n = 51) tai muualle siirtyneet potilaat (n = 37) sekä potilaat, joiden loppupainosta ei saatu tietoa (n = 27, kolme soittoyritystä).) 188 potilasta oli mukana lopullisessa analyysissä. Seuranta-aika alkoi ensimmäisestä käyntikerrasta syöpätautienpoliklinikalla, jolloin hoidot käynnistettiin, ja päättyi, kun paino oli kirjattu vähintään neljän vuoden päästä alkutilanteesta (sairauskertomuksesta tai tiedustelemalla). Alkupainot oli kaikilla mitattu sairaalassa ja loppupainot olivat suurimmaksi osin potilaiden itse ilmoittamia painoja. Taustatietoina kerättiin sairauskertomusjärjestelmästä ja lääkehoitokorteista tiedot painosta, pituudesta, kasvaintyypistä, hormonireseptoreista (estrogeeni ER ja progesteroni PR), HER2-status, 5-vuotiseloonjäämistilanne, ikä, menopausaalinen status, histologinen gradus sekä tyyppi, kasvaimen koko (mm) sekä leviämisen aste diagnoosihetkellä (TNM). Hoidosta kirjattiin solunsalpaajahoidot sekä niiden kes 2218

3 tieteessä Kirjallisuutta 1 Suomen Syöpärekisteri. Uusien tapausten määrät (päivitetty ). 2 Suomen syöpärekisteri. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut (siteerattu ). syoparekisteri/tilastot/syopapotilaiden-eloonjaamisluvut/ 3 Suomen Syöpärekisteri. Elossa olevien syöpäpotilaiden lukumäärät (päivitetty ). stats.cancerregistry.fi/stats/fin/ vfin0034p0.html 4 Joensuu H, Leidenius M, Huovinen R, von Smitten K, Blomqvist C. Rintasyöpä. Kirjassa: Joensuu H, Roberts PJ, Teppo L, Tenhunen M. Syöpätaudit, 3. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2007; Carmichael AR, Bates T. Obesity and breast cancer: a review of the literature. Breast 2004;13: Stoll BA. Teenage obesity in relation to breast cancer risk. Int J Obesity 1998;22: Cleary MP, Grossmann MP. Minireview: Obesity and breast cancer: The estrogen connection. Endocrinol 2009;150: Vitolins M, Kimmick GG, Case DL. BMI influences prognosis following surgery and adjuvant chemotherapy for lymph node positive breast cancer. Breast J 2008;14: Majed B, Moreau T, Senouci K ym. Is obesity an independent prognosis factor in woman breast cancer? Breast Cancer Res Treat 2008;111: Calle EE, Kaaks R. Overweight, obesity and cancer: epidemiological evidence and proposed mechanisms. Nat Rev Cancer 2004;4: Maehle BO, Tretli S, Thorsen T. The associations of obesity, lymph node status and prognosis in breast cancer patients: dependence on estrogen and progesterone receptor status. APMIS 2004;112: Vance V, Mourtzakis M, McCargar L, Hanning R. Weight gain in breast cancer survivors: prevalence, pattern and health consequences. Obesity Rev 2010;12: McInnes JA, Knobf MT. Weight gain and quality of life in women treated with adjuvant chemotherapy for early-stage breast cancer. Oncol Nursing Forum 2001;28: Irwin M, McTiernan A, Baumgartner RN ym. Changes in body fat and weight after a breast cancer diagnosis: influence of demographic, prognostic and lifestyle factors. J Clin Oncol 2005;23: Rock CL, Flatt SW, Newman V ym. Factors associated with weight gain in women after diagnosis of breast cancer. J Am Diet Ass 1999;99: Chlebowski RT, Aiello E, McTiernan A. Weight loss in breast cancer patient management. J Clin Oncol 2002;20: tot, antihormonihoidot (kesto ja käytetyt lääkeaineet) ja trastutsumabikuurit. Potilaiden viiden vuoden seuranta-aikana ilmaantuneet uudet primaariset kasvaimet, syövän uusiutuminen sekä uudet etäpesäkemuutokset sijaintipaikkoineen kirjattiin myös. Syöpätautilehdiltä saatiin tiedot potilaan pitkäaikaissairauksista. Mikäli loppupainoa ei ollut kirjattu, sitä tiedusteltiin puhelimitse, ja samalla kysyttiin potilaalle mahdollisesti ilmaantuneita muita pitkäaikaissairauksia ja taudin uusiutumia; vastaaminen oli vapaaehtoista. Keskeisiä muuttujia olivat paino sekä painoindeksi, jonka mukaan potilaat jaettiin kolmeen ryhmään, normaalipainoisiin (BMI 18,5 24,9 kg/m 2 ), ylipainoisiin (BMI 25 29,9 kg/m 2 ) sekä lihaviin (BMI yli 30 kg/m 2 ). Potilaat jaettiin ryhmiin myös hormonireseptoristatuksen mukaan (neg/pos). Näissä ryhmissä tarkasteltiin ensimmäisestä käynnistä syöpäklinikalta seurantaajan loppuun sekä painon että paino indeksin muutoksia. Tilastolliset menetelmät Aineisto analysoitiin SPSS for Windows -tilastoohjelmalla (versio 18). Analyysissä käytettiin epäparametrisiä testejä, koska jatkuvien muuttujien jakaumat olivat pääsääntöisesti vinoja. Jatkuvia jakaumia kuvattiin mediaanin ja kvartiilivälin (25 % 75 %) tai vaihteluvälin avulla. Luokiteltujen muuttujien kuvailuun käytettiin havaintojen lukumäärää ja prosenttiosuutta. Painon muutosta ajankohdasta x ajankohtaan y testattiin Wilcoxonin testillä. Painoindeksin yli 10 %:n nousua diagnoosihetkestä seurantaaikana tarkasteltiin logistisen regression avulla selittäjinä ikä, menopausaalinen status, taudin uusiutuminen, estrogeenieseptoristatus, tamoksifeenin ja aromataasinestäjän käyttö sekä painoindeksi diagnoosihetkellä. Tilastollisesti merkitsevyyden rajana oli p-arvo 0,05. Tulokset Potilaiden mediaani-ikä diagnoosihetkellä oli 53 vuotta nuorimman potilaan ollessa 26- ja vanhimman 72-vuotias. Seuranta-ajan mediaani oli 7,7 vuotta (vaihteluväli 4,2 9,9 v). Taulukossa 1 esitetään tutkimuspotilaiden taustatietoja. Mediaanipaino diagnoosihetkellä oli 69 kg ja seurannan lopussa 72 kg. Painoindeksin mediaani alkutilanteessa oli 25,8 kg/m 2 ja lopputilanteessa 26,4 kg/m 2. Painonmuutoksen metaulukko 1. Tutkimuspotilaiden (n = 188) taustatietoja. ER = estrogeenireseptori, PR = progesteronireseptori. n (%) POTILAASEEN LIITTYVÄT TIEDOT Painoindeksi diagnosointihetkellä, kg/m 2 alle (43,1) (35,6) 30 tai suurempi 40 (21,3) Menopausaalinen status premenopausaalinen 71 (37,8) postmenopausaalinen 113 (60,1) ei tietoa 4 (2,1) Oheissairaudet diabetes mellitus 7 (3,7) osteoporoosi 4 (2,1) hypertonia 46 (24,5) depressio 18 (9,6) hyperkolesterolemia 10 (5,3) KASVAINTIEDOT Levinneisyys (TNM-luokittelu) T0 1 (0,5) T1 86 (45,7) T2 73 (38,8) T3 18 (9,6) T4 6 (3,2) N0 48 (25,5) N1 125 (66,5) N2 9 (4,8) N3 2 (1,1) Hormonireseptoristatus ER+PR+ 112 (59,6) ER+PR 39 (20,7) ER PR+ 0 (0) ER PR 37 (19,7) Her2-reseptoristatus Her2+ 41 (21,8) Her2-147 (78,2) HOIDOT Leikkaus mastektomia 117 (62,2) säästävä 71 (37,8) Käyttänyt tamoksifeenia 125 (66,5) Käyttänyt aromataasinestäjää 78 (41,5) diaani koko aineistossa oli +1,3 kg (p = 0,025, vaihteluväli 23,5 +26 kg) ja painoindeksin muutoksen +0,5 kg/m 2 (p = 0,03, vaihteluväli 8,95 +9,8 kg/m 2 ). Paino nousi 79 potilaalla (42,0 %) yli 2 kg, paino pysyi suurin piirtein samana 52 potilaalla (27,7 %) (± 2 kg) ja yli 2 kg:n painonlasku todettiin 57 potilaalla (30,3 %). 2219

4 alkuperäistutkimus taulukko 2. kuvio 1. Tutkimuspotilaiden prosentuaalisten painonmuutosten jakauma seuranta-aikana (keskimäärin 7,7 v). % keskiarvo 2,09 SD 10,295 n = Painonmuutos (%) Seuranta-aikana painoindeksin vähintään 10 % kasvua (n = 37) selittävät tekijät. OR = ristitulosuhde, LV = luottamusväli. Yksittäinen vaikutus Monimuuttujamalli n OR (95 %:n LV) OR (95 %:n LV) p-arvo Ikä, v alle ,20 (1,06 4,56) 0,52 (0,13 2,04) 0, tai yli 120 1,00 1,00 Menopausaalinen status ei tietoa 4 2,36 (0,23 24,3) 7,46 (0,51 110) 0,143 premenopausaalinen 71 3,18 (1,50 6,74) 6,66 (1,59 27,9) 0,009 postmenopausaalinen 113 1,00 1,00 Taudin uusiutuminen ei 162 1,00 1,00 kyllä 26 0,30 (0,07 1,34) 0,23 (0,05 1,12) 0,069 Estrogeenieseptoristatus ER ,72 (0,62 4,77) 2,40 0,51 11,3) 0,268 ER 37 1,00 1,00 Tamoksifeeni käyttänyt 125 1,00 1,00 ei käyttänyt 63 0,81 (0,37 1,76) 1,69 (0,54 5,30) 0,371 Aromataasinestäjä käyttänyt 78 1,00 1,00 ei käyttänyt 110 1,21 (0,58 2,53) 0,92 (0,36 2,35) 0,854 BMI diagnoosihetkellä, kg/m 2 alle ,00 1, ,9 67 0,99 (0,45 2,20) 1,28 (0,55 2,98) 0, tai suurempi 40 0,66 (0,24 1,84) 0,72 (0,24 2,20) 0,573 Taulukossa 2 selitetään painoindeksin vähintään 10 %:n muutosta. Painoindeksin prosentuaalisen nousun mediaani oli 1,83 % (kvartiiliväli 4,85 +8,19 %, vaihteluväli %). Painoindeksin nousua merkitsevästi selitti moni muuttujamallissa vain premenopausaalisuus. Taudin uusiutuma pyrki alentamaan painoa (suuntaa antavasti tilastollisesti merkitsevä) Painon muutos ja yleiset taustamuuttujat Kun potilaat jaettiin painoindeksin mukaan normaalipainoisiin (n= 81, 43,1 %), ylipainoisiin (n = 67, 35,6 %) sekä lihaviin (n = 40, 21,3 %) todettiin painon nousseen erityisesti normaalipainoisilla (taulukko 3). Ylipainoisilla merkitsevää eroa ei todettu. Lihavien paino näytti laskeneen, mutta ei merkitsevästi. Painoindekseissä tulokset olivat samansuuntaiset. Keskimääräinen prosentuaalinen painonnousu oli 2,1 % koko potilasjoukossa (± 1,5 %) (kuvio 1). Seuranta-aikana 26 potilaan (13,8 %) sairaus oli uusiutunut. Heillä ei todettu merkittävää painon muutosta. Toisaalta potilailla, joiden rintasyöpä ei ollut uusiutunut, todettiin merkitsevä painonnousu ja painoindeksin nousu (taulukko 3). Painon muutos ja hormonaalinen tilanne Potilailla, joiden kasvain oli estrogeenireseptoripositiivinen, sekä paino että painoindeksi olivat nousseet merkitsevästi (p = 0,040 ja p = 0,047). Premenopausaalisilla naisilla nousu oli suurin: keskimäärin 4,0 kg ja 1,5 kg/m 2 (p = 0,001 ja p = 0,001). Postmenopausaalisilla naisilla painonnousua ei todettu. Kun aineisto jaoteltiin menopaussin ja estrogeenireseptoristatuksen mukaan, premenopausaalisilla reseptoripositiivisilla potilailla painon ja painoindeksin nousu oli selvin: 4,3 kg ja 1,5 kg/m 2 (p = 0,001 ja p = 0,001). Diagnoosivaiheessa normaalipainoisilla ja ylipainoisilla (BMI alle 30 kg/m2) keskimääräinen painon ja painoindeksin nousu oli selvempi kuin koko tutkimusjoukolla: 2,0 kg ja 0,7 kg/ m 2, (p = 0,002 ja p = 0,001). Suurin painonnousu todettiin premenopausaalisten, estrogeenireseptoripositiivisten potilaiden ryhmässä. Heidän painonsa nousi miltei viisi kiloa (p = 0,001) ja painoindeksi lähes kaksi yksikköä (p = 0,001). Potilaista, joiden kasvain oli estrogeenireseptoripositiivinen (151, 80,3 %), antihormonaalisia hoitoja sai 148 (98,0 %). Hoito alkoi tamok 2220

5 tieteessä Pohdinta Tutkimuksessa havaittiin koko potilasjoukossa merkitsevä keskimääräinen painonnousu. Painonnousu oli voimakkainta premenopausaalisilla ja estrogeenireseptoripositiivisilla potilailla. Niillä, jotka diagnosointihetkellä olivat olleet normaalipainoisia tai ylipainoisia, todettiin painonnousua, kun taas diagnosointihetkellä lihavilla paino pyrki laskemaan seuranta-aikana. Monimuuttuja-analyysissä painonnousua mertaulukko 3. sifeenilla 125 potilaalla (66,5 %) ja aromataasinestäjillä 22 potilaalla (11,7 %); yhden potilaan tiedot ovat puutteelliset. Lisäksi 55 (29,3 %) potilaan hoitoa jatkettiin aromataasinestäjällä tamoksifeenin jälkeen. Tamoksifeenin käytön mediaanikesto oli 5 vuotta (kvartiiliväli 3 5 v) ja aromitaasiestäjien 3 vuotta (kvartiiliväli 3 5 v) Merkitsevää painonmuutosta ei todettu kummassakaan lääkeryhmässä (taulukko 3). Painon ja painoindeksin muutos diagnosointihetkestä (ennen solunsalpaajahoitoja) seuranta-ajan loppuun valittujen muuttujien mukaan. n (%) Painon p-arvo Painoindeksin p-arvo muutoksen muutoksen mediaani, kg mediaani, kg/m 2 (kvartiilit 25 %; 75 %) (kvartiilit 25 %; 75 %) Kaikki potilaat 188 (100) 1,3 ( 3,5; 5,9) 0,025 0,5 ( 1,3; 2,1) 0,030 Menopausaalinen status premenopausaalinen 71 (37,8) 4,0 ( 0,8; 8,0) 0,001 1,5 ( 0,3; 3,1) 0,001 postmenopausaalinen 113 (60,1) 0,0 ( 5,0; 3,1) 0,378 0,0 ( 1,7; 1,2) 0,343 ei tietoa 4 (2,1) 3,0 ( 6,0; 7,5) 0,785 1,1 ( 2,1; 2,7) 0,593 Taudin uusiutuminen kyllä 26 (13,8) 0,5 ( 4,6; 1,0) 0,417 0,2 ( 1,7; 0,4) 0,426 ei 162 (86,2) 2,0 ( 3,0; 6,0) 0,007 0,8 ( 1,1; 2,2) 0,009 Estrogeenireseptoristatus 1 ER+ 151 (80,3) 2,0 ( 3,6; 6,0) 0,040 0,7 ( 1,3; 2,2) 0,047 ER 37 (19,7) 0,0 ( 3,0; 5,0) 0,308 0,0 ( 1,2; 1,9) 0,301 Tamoksifeeni ei käyttänyt 63 (33,5) 1,0 ( 3,0; 6,0) 0,032 0,4 ( 1,1; 2,1) 0,031 käyttänyt 125 (66,5) 2,0 ( 4,0; 5,8) 0,168 0,7 ( 1,6; 2,1) 0,181 Aromataasinestäjä 2 ei käyttänyt 110 (58,5) 2,0 ( 3,0; 6,0) 0,009 0,8 ( 1,1; 2,1) 0,010 käyttänyt 78 (41,5) 0,0 ( 4,0; 5,6) 0,738 0,0 ( 1,5; 2,1) 0,751 BMI diagnoosihetkellä, kg/m 2 alle (43,1) 2,0 ( 2,0; 5,0) 0,005 0,8 ( 0,8; 1,8) 0, ,9 67 (35,6) 1,5 ( 3,0; 7,0) 0,067 0,6 ( 1,1; 2,8) 0, tai suurempi 40 (21,3) 2,5 ( 6,4; 5,0) 0,357 1,0 ( 2,4; 1,9) 0,372 Liitännäiskemoterapia taksaanipohjainen 60 (31,9) 2,0 ( 1,9; 6,1) 0,021 0,8 ( 0,7; 2,2) 0,025 muut 122 (64,9) 0,7 ( 4,0; 6,0) 0,143 0,3 ( 1,1; 2,5) 0,154 normaaliprotokollasta poikkeava 6 (3,2) 2,9 ( 7,4; 2,6) 0,207 1,1 ( 2,4; 1,9) 0,116 1 Liitännäishormonihoitoa sai 148 potilasta (78,7 %) 2 anastrotsoli, letrotsoli tai eksemestaani (Arimidex, Femar tai Aromasin) Painon muutos ja ei-hormonaaliset syöpälääkehoidot Painon muutosta tarkasteltiin myös potilaiden saamien liitännäissolunsalpaajahoitojen mukaan. Käytetyt ensilinjan solunsalpaajayhdistelmät olivat doketakseli+cef (n = 48), syklofosfamidi-epirubisiini-fluorourasiili eli CEF (n = 43), syklofosfamidi-metotreksaatti-fluorourasiili (n = 41), navelbiini+cef (n = 38), doketakselikapesitabiini (n = 10) ja doketakseli-doksorubisiini-syklofosfamidi (n = 2). Eri yhdistelmillä hoidettujen painon muutoksissa ei ollut eroja missään ryhmässä. Yhdistettäessä kaikki taksaanipohjaiset solunsalpaajayhdistelmät (n = 60) todettiin merkitsevä painonlisäys (2,0 kg, p = 0,021) ja painoindeksin muutos (0,8 kg/m 2, p = 0,025). Navelbiini+CEF-ryhmässä painonousun mediaani oli 2,0 kg (p = 0,058) ja painoindeksin nousun 0,77 kg/m 2 (p = 0,059). Trastutsumabia sai 12 potilasta (6,4 %), eikä heidän painonsa muuttunut muista poikkeavasti (tulokset eivät näkyvillä). Painon muutos ja muut sairaudet Painon muutosta tarkasteltiin lisäksi potilaiden muiden pitkäaikaissairauksien kannalta. Niistä yleisin oli verenpainetauti: 46 potilaalla (24,5 %) se oli diagnoosihetkellä ja 16 potilaalla (8,5 %) se todettiin seurannan aikana. Merkitsevää painon muutosta ei todettu kummassakaan verenpainetautipotilasryhmässä, kun taas potilailla, joilla ei missään vaiheessa ollut verenpainetautidiagnoosia, painonnousu oli tilastollisesti merkitsevä 2,0 kg (p = 0,001) ja painoindeksin 0,8 kg/m 2 (p = 0,001). Verenpainetautia jo diagnoosivaiheessa sairastaneilla paino ja painoindeksi olivat keskimäärin merkittävästi korkeammat kuin muilla potilailla (p = 0,001). Depressiota esiintyi diagnoosivaiheessa 18 potilaalla (9,6 %), ja 14 potilaalla (7,4 %) depressio todettiin rintasyöpädiagnoosin jälkeen. Merkitsevää painon muutosta ei todettu kummassakaan ryhmässä. Muiden sairauksien suhteen ei saatu luotettavia tuloksia ryhmien pienuuden vuoksi. 2221

6 alkuperäistutkimus 17 Nichols HB, Trentham-Dietz A, Egan KM ym. Body mass index before and after breast cancer diagnosis: Associations with all-cause, breast cancer, and cardiovascular disease mortality. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2009;18: Kroenke CH, Chen WY, Rosner B, Holmes MD. Weight, weight gain, and survival after breast cancer diagnosis. J Clin Oncol 2005;23: Caan BJ, Kwan ML, Hartzell G ym. Pre-diagnosis body mass index, post-diagnosis weight change, and prognosis among women with early stage breast cancer. Cancer Causes Control 2008;19: Lorincz AM, Sukumar S. Molecular links between obesity and breast cancer. Endocr Relat Cancer 2006;13: Key TJ, Appleby PN, Reeves GK ym. Body mass index, serum sex hormones, and breast cancer risk in postmenopausal women. J Natl Cancer Inst 2003;95: Vartiainen E, Laatikainen T, Peltonen M ym. Thirty-five-year trends in cardiovascular risk factors in Finland. Int J Epidemiol 2010;39: Herman DR, Ganz PA, Petersen L, Greendale GA. Obesity and cardiovascular risk factors in younger breast cancer survivors: The Cancer and Menopause Study (CAMS). Breast Cancer Treat 2005;93: Pajunen P, Vartiainen E, Männistö S, Jousilahti P, Laatikainen T, Peltonen M. Intra-individual changes in body weight in population-based cohorts during four decades: the Finnish FINRISK study. Eur J Public Health 2012;22: Jalkanen L, Tuomilehto J, Tanskanen A, Puska P. Accuracy of selfreported body weight compared to measured body weight. A population survey. Scand J Social Med 1987;15: Penttinen HM, Saarto T, Kellokumpu-Lehtinen P ym. Quality of life and physical performance and activity of breast cancer patients after adjuvant treatments. Psychooncology 2011;20: Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Riikka Ulander, Tiina Luukkaala, Minna Tanner, Pirkko Kellokumpu- Lehtinen: Ei sidonnaisuuksia. kittävästi selitti vain premenopaussi. Havaintojamme tukevat useat aiemmat tutkimukset. Vancen ym. katsausartikkelissa painonnousu oli vanhemmissa tutkimuksissa selvempi, ja osassa uudemmista tutkimuksissa merkitsevää painonnousua ei havaittu. Tutkimuksissa, joissa oli pitkät seuranta-ajat, havaittiin enemmän painonnousua kuin lyhyemmissä seurannoissa (12). Aiemmissa tutkimuksissa solunsalpaajahoitoja saaneilla, premenopausaalisilla ja alle 50-vuotiailla painonnousun riski on ollut suurempi kuin muilla (12,15,19). Vanhemmilla potilailla paino on saattanut jopa laskea (12,14,19). Painonnousu on ollut voimakkaampi potilailla, joiden painoindeksi on ollut diagnoosihetkellä alle 30 kg/m 2 (14,19), kuten myös tämän tutkimuksen potilasaineistossa. Potilailla, joilla syövän histologinen gradus on II tai enemmän (19), painonnousu on ollut suurempi. Tämä saattaa liittyä siihen, että premenopausaalisilla potilailla on enemmän aggressiivisia kasvaimia. On myös havaittu, että fyysisen aktiivisuuden väheneminen diagnoosin jälkeen lisää painonnousun riskiä (14), mutta tätä emme retrospektiivisen tutkimustavan vuoksi voineet tutkia. Premenopausaalisten naisten paino nousi potilasjoukossamme eniten. Tässä joukossa painonnousu voi ainakin osittain liittyä hoitojen aikaansaamaan menopaussiin. Menopaussin ilmaantumista hoitojen jälkeisenä aikana ei tässä tutkimuksessa ollut mahdollista tarkastella, koska sairauskertomusmerkinnät siitä olivat puutteellisia. Liitännäishoitojen aiheuttamat estrogeenipitoisuuksien ja munasarjojen toiminnan muutokset voivat nopeuttaa normaaleja menopaussiin liittyviä fysiologisia muutoksia (12). On mahdollista, että diagnoosihetkellä premenopausaaliset naiset lihovat hoitojen jälkeen postmenopausaalisia naisia enemmän, koska postmenopausaaliset naiset ovat jo kokeneet menopaussin ja estrogeeninpuutteen aiheuttaman painonnousun (13). Tutkimuksessamme naisilla, joiden kasvain oli estrogeenireseptoripositiivinen, painonnousu oli voimakkaampaa kuin muilla. Lähes poikkeuksetta heillä liitännäishoitoihin kuului myös antihormonaalinen hoito, useimmilla alussa tamoksifeeni. Aiemmissa tutkimuksissa tamoksifeenihoidolla on havaittu painoa lisäävä vaikutus, mutta uudemmat tutkimukset eivät tue tätä väitettä (12), kuten eivät tämänkään tutkimuksen tulokset. Tulokset antihormonaalisista hoidoista olivat hieman ristiriitaisia estrogeenireseptoripositiivisten tuloksiin verrattuna. Taksaanipohjaisia solunsalpaajia saaneiden naisten paino nousi enemmän kuin muiden. Tämä voi johtua hoitoon liitettävästä deksametasonista, joka voi altistaa painonnousulle. Tutkimuksessamme painonnousulla ei havaittu olevan vaikutusta rintasyövän uusiutumiseen. Kirjallisuudessa on ristiriitaisia tuloksia painonnousun yhteydestä rintasyövästä selviytymiseen (14,17,18,19). Nicholsin ym. laajassa tutkimusaineistossa (n = 3 993) keskimäärin 6,3 vuoden seuranta-aikana havaittiin kuolleisuuden lisääntyneen naisilla, joilla paino nousi seuranta-aikana. Jokaista lihottua 5 kg:aa seurasi rintasyöpäkuolleisuuden 13 %:n lisääntyminen (17). Caanin ym. laajassa tutkimuksessa painonnousulla ei kuitenkaan ollut vaikutusta kuolleisuuteen eikä ennusteeseen. Diagnoosia edeltävällä painolla oli negatiivinen yhteys kuolleisuuteen ja uusiutuvuuteen (19). Rintasyöpäpotilaan diagnoosin jälkeisen painonnousun on todettu vaikuttavan sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen; laajassa aineistossa kuolleisuus lisääntyi 19 % jokaista lihottua 5 kg:aa kohti (17). Painon muutoksella on todettu olevan vaikutusta rintasyövästä selviytyvien naisten kehonkuvaan. McInnesin tutkimuksessa painonnousulla ei ollut vaikutusta kokonaiselämänlaatuun, mutta naiset kokivat painonnousun vaivaavan heitä (13). Laajassa nuorehkojen (diagnosointihetkellä keski-ikä 43,4 v) rintasyövästä selviytyneiden kuuden vuoden seurantatutkimuksessa tyytymättömyys kehonkuvaan oli yleisempää ylipainoisilla (23). Jatkossa olisi järkevää tarkastella rintasyövän vaikutusta kehonkuvaan ja rohkaista potilaita elämäntapojen muutoksiin. FINRISKI-kyselyjen pohjalta tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaisten naisten painonnousu on lisääntynyt viime vuosikymmenten aikana merkitsevästi. Keskimäärin naisten paino nousee 0,53 0,63 kg vuodessa (24). Tutkimuksessa suurin taipumus lihomiseen oli nuorilla ja alkutilanteessa normaalipainoisilla naisilla (BMI alle 25 kg/m 2 ) (24), mikä näyttää olevan linjassa myös omien tulostemme kanssa. Tutkimuksessamme ei ollut mahdollista käyttää verrokkiryhmiä, jotka olisivat lisänneet tulosten tarkkuutta. 2222

7 tieteessä Tästä asiasta tiedettiin Rintasyöpäpotilailla paino pyrkii nousemaan hoitojen jälkeen. Ylipaino on monen sairauden riskitekijä. Rasvakudos on aktiivinen estrogeenien ja kasvutekijöiden tuottaja, ja siksi se voi teoriassa altistaa rintasyövän uusiutumiselle. Tämä tutkimus opetti Myös suomalaiset rintasyöpäpotilaat lihovat. Painonhallintainterventioiden toteuttaminen ja elintapaneuvonta tärkeää rintasyövän hoidon jälkeen. Retrospektiivisen tutkimustavan vuoksi tarkkojen painotietojen saaminen seurannan ajalta oli haastavaa. Osa loppupainoista on saatu sairauskertomuksista ja osa tiedusteltu puhelimitse. Painon epätarkkuudet voivat selittää osan havainnoista, koska painon muutosten absoluuttiset erot eri ryhmien kesken olivat pieniä. Ylipainoisten naisten on todettu pyöristävän painoaan alaspäin (15,25), joten todellisuudessa muutokset voivat olla suurempiakin. Tieto pitkä aikaissairauksista perustui potilaiden omaan ilmoitukseen, ja erityisesti niiden tilastollisia analyysejä rajoitti pieni otoskoko. Painonnousun suhde rintasyövän uusiutumiseen sekä kuolleisuuteen jäi puutteelliseksi otoskoon pienuuden ja lyhyehkön seuranta-ajan vuoksi. Painonnousu sivuvaikutuksena tulisi saada rintasyöpäpotilaita hoitavan henkilökunnan ja sitä kautta potilaiden tietoisuuteen. Varsinkin English summary > in english Breast cancer can be cured but patients gain weight normaalipainoisia, estrogeenireseptoripositiivisia ja premenopausaalisia naisia tulisi tukea ja opastaa painonhallintaan muun opastuksen ohessa, etenkin solunsalpaajahoidon päätyttyä kontrollivaiheessa. Liikuntatottumusten ylläpitäminen rintasyöpädiagnoosin jälkeen voi olla vaikeaa väsymyksen ja muiden oireiden vuoksi. Varsinkin aktiivisesti ennen diagnoosia liikkuneilla fyysisen aktiivisuuden pudotus voi olla suuri (23). Suomalaisessa 537 rintasyöpäpotilaan aineistossa havaittiin, että fyysisesti aktiivisilla ja hyvässä fyysisessä kunnossa olevilla rintasyöpäpotilailla oli merkittävästi parempi elämänlaatu kuin potilailla, jotka eivät harrastaneet liikuntaa (26). Havainto tukee liikunnan merkitystä rintasyövästä toipumisessa. Elintapaneuvonnan ja interventioiden tarkka suuntaaminen suurimmassa lihomisriskissä oleville naisille olisi tärkeää lihavuuden aiheuttamien sairauksien estämiseksi. n Lääkärilehdessä julkaistavat hoitotutkimukset on rekisteröitävä Lääkärilehti edellyttää vuoden 2008 alusta julkaistavilta interventiotutkimuksilta, että ne on rekisteröity yleisesti hyväksyttyyn tietokantaan. Lääketieteellisten lehtien kansainvälisen järjestön (International Committee of Medical Journal Editors, ICMJE) hyväksymät viisi rekisteriä. Rekisteri Clinical Trials.gov ISRCTN Australian Clinical Trials Registry Netherlands Trial Registry UMN Clinical Trials Registry Verkko-osoite

8 english summary Riikka Ulander Medical student Tiina Luukkaala Minna Tanner Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Breast cancer can be cured but patients gain weight Background Post-diagnosis weight gain is a common problem among breast cancer patients. The factors associated with weight gain after diagnosis are still unknown. Weight gain during and after therapy may increase the risk of recurrence and decrease survival. Also, the risk of diabetes and cardiovascular disease increases. We examined post-diagnosis weight change among breast cancer survivors. The purpose of this study was to investigate the frequency of weight gain after a longer follow-up time and the correlating factors. Furthermore, we suspected that there was a connection between weight gain and the hormonal changes caused by treatment. Methods We analysed data from a cohort of 188 women aged 26 to 72 years (median 53 years) with invasive breast cancer diagnosed in 2001 to The follow-up time began with the first visit to Tampere University Hospital and ended when the weight had been recorded (from patient records or by inquiring) for at least four years. The central variables were weight and body mass index (BMI) changes during the follow-up. Results After an average follow-up of 7.7 years (range yrs) from the first visit to the oncology clinic 43.1% of patients were normal or underweight, 35.6% were overweight and 21.3% were obese. The median weight change was 1.3 kg (p = 0.025, range kg) and the median BMI change was +0.5 kg/m2 (p = 0.030, range ). The most prominent weight gain was observed in premenopausal women with oestrogen receptor positive breast cancer (+4.3 kg, p = 0.001) and it was more prominent in this subgroup if the BMI was under 30 kg/m2 at the time of diagnosis. Weight gain was also significant in premenopausal patients (+4.0 kg, p = 0.001), women under 50 years old (+3.4 kg, p = 0.001), women with oestrogen receptor positive breast cancers (+2.0 kg, p = 0.040) and normal weight patients (+2.0 kg, p = 0.005). Conclusions Our study supports earlier observations of weight gain in the post-diagnosis period. This is a problem particularly for young and premenopausal patients. Future research should focus on the effects of physical activity and other interventions on weight management. 2223a

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Yleistyykö syöpä kohonneen syöpäriskin taustat: munanjohdin-, munasarja- ja vatsakalvosyöpä. Mikko Loukovaara SGY koulutuspäivät

Yleistyykö syöpä kohonneen syöpäriskin taustat: munanjohdin-, munasarja- ja vatsakalvosyöpä. Mikko Loukovaara SGY koulutuspäivät Yleistyykö syöpä kohonneen syöpäriskin taustat: munanjohdin-, munasarja- ja vatsakalvosyöpä Mikko Loukovaara SGY koulutuspäivät 25.11.2016 Helsinki Sidonnaisuudet LT, dosentti, naistentautien ja synnytysten

Lisätiedot

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

MIESTEN JA ALLE 35-VUOTIAIDEN NAISTEN RINTASYÖPÄ

MIESTEN JA ALLE 35-VUOTIAIDEN NAISTEN RINTASYÖPÄ MIESTEN JA ALLE 35-VUOTIAIDEN NAISTEN RINTASYÖPÄ Ari-Pekka Asikainen LK & Minna Tanner Dosentti/ Oyl, TAYS, Syövän hoidon vastuualue Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Palbosiklibi

Uutta lääkkeistä: Palbosiklibi Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2017 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Palbosiklibi Annikka Kalliokoski / Kirjoitettu 25.1.2017 / Julkaistu Ibrance 75 mg, 100 mg, 125 mg kovat kapselit, Pfizer Limited

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas JAKAUMAN MUOTO Vinous, skew (g 1, γ 1 ) Kertoo jakauman symmetrisyydestä Vertailuarvona on nolla, joka vastaa symmetristä jakaumaa (mm. normaalijakauma)

Lisätiedot

TUTKIMUSOPAS. SPSS-opas

TUTKIMUSOPAS. SPSS-opas TUTKIMUSOPAS SPSS-opas Johdanto Tässä oppaassa esitetään SPSS-tilasto-ohjelman alkeita, kuten Excel-tiedoston avaaminen, tunnuslukujen laskeminen ja uusien muuttujien muodostaminen. Lisäksi esitetään esimerkkien

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

Syöpä ja liikunta 21.4.2016. LT Heidi Penttinen, Syöpätautien erikoislääkäri vs.oyl, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Syöpä ja liikunta 21.4.2016. LT Heidi Penttinen, Syöpätautien erikoislääkäri vs.oyl, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Syöpä ja liikunta 21.4.2016 LT Heidi Penttinen, Syöpätautien erikoislääkäri vs.oyl, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Sidonnaisuudet Kongressimatkoja: BMS, Novartis, Pfizer, Pierre Fabre, Roche, Sanofi

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Femar 2,5 mg tabletti, kalvopäällysteinen , versio 5.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Femar 2,5 mg tabletti, kalvopäällysteinen , versio 5.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femar 2,5 mg tabletti, kalvopäällysteinen 18.7.2016, versio 5.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Rintasyöpä on maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

Rintasyövän nykyaikainen hoito ja seuranta

Rintasyövän nykyaikainen hoito ja seuranta Rintasyövän nykyaikainen hoito ja seuranta One fits all vai Räätälöity hoito Rintasyöpä Suomessa Rintasyöpään sairastui 2007 4142 suomalaista naista ja 16 miestä Hoitotulokset ovat kansainvälisestikin

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa Erkki Vartiainen, professori, Terveysosaston johtaja 11.10.2016 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa

Lisätiedot

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan Lihavuus ja raskaus Tammikuun kihlaus 27.01.2017 el Jenni Metsälä Taulukko 1. Lihavuuden luokitus painoindeksin (BMI, kg/m 2) perusteella. Normaalipaino Liikapaino (ylipaino) Lihavuus Vaikea lihavuus Sairaalloinen

Lisätiedot

Hoitopolkukuvaukset potilasohjauksen välineenä

Hoitopolkukuvaukset potilasohjauksen välineenä Hoitopolkukuvaukset potilasohjauksen välineenä Anne Ryhänen TtM, röntgenhoitaja, TtT-opiskelija Turun yliopisto, hoitotieteen laitos Ylihoitaja, Turun sosiaali- ja terveystoimi HOITOPOLKU Suomenkielisessä

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa

Lisätiedot

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten

Lisätiedot

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register

Lisätiedot

Seminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö

Seminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö Seminoman hoito ja seuranta S. Jyrkkiö 17.4.2015 Kivessyöpä yleistyy Pohjoismaissa Seminoman ja non-seminoomien yleisyys Pohjoismaissa Kuolleisuus kivessyöpään Pohjoismaissa Kivessyöpä 5 v OSS Kivestuumoreiden

Lisätiedot

Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) 2009 (THL) 15 64-vuotiaiden suomalaisten

Lisätiedot

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 TOUKOKUU 2016 1982 2012 Päälöydökset Miesten tupakointi väheni eniten ylimmässä koulutusryhmässä. Naisten tupakointi lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä ja väheni ylimmässä.

Lisätiedot

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2. Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.2010 Osteoporoosin lääkehoito Mitä pitempi kokemus, sitä skeptisempi suhtautuminen

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaan osteoporoosi

Rintasyöpäpotilaan osteoporoosi Rintasyöpäpotilaan osteoporoosi Gynaecologi Practici ry 20.5.2011 Helsinki Riikka Huovinen Dosentti, erikoislääkäri TYKS Syöpätautien klinikka Dosentti, LT, syöpätautien erikoislääkäri Päätoimi Erikoislääkäri,

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen?

Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen? JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matematiikan ja tilastotieteen laitos Esko Leskinen 28.5.2009 Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen? A-L Lyyra 2009 2 1. Taustaa mixture sekoitus (mikstuura) sekoitetut jakaumat sekoitetut

Lisätiedot

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

GOOD WORK LONGER CAREER:

GOOD WORK LONGER CAREER: Juhani Ilmarinen, Ville Ilmarinen, Pekka Huuhtanen, Veikko Louhevaara, Ove Näsman GOOD WORK LONGER CAREER: WORK WELL-BEING IN FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES 2010-2015 Background Collective agreement between

Lisätiedot

LIHAVUUSLEIKKAUKSEEN VALITTUJEN POTILAIDEN KEHONKOOSTUMUS, FYYSINEN TOIMINTAKYKY, ALASELKÄKIVUT JA HENKINEN HYVINVOINTI Lääketieteen koulutusohjelma

LIHAVUUSLEIKKAUKSEEN VALITTUJEN POTILAIDEN KEHONKOOSTUMUS, FYYSINEN TOIMINTAKYKY, ALASELKÄKIVUT JA HENKINEN HYVINVOINTI Lääketieteen koulutusohjelma LIHAVUUSLEIKKAUKSEEN VALITTUJEN POTILAIDEN KEHONKOOSTUMUS, FYYSINEN TOIMINTAKYKY, ALASELKÄKIVUT JA HENKINEN HYVINVOINTI Lääketieteen koulutusohjelma Litmanen Riku Syventävien opintojen tutkielma Terveystieteiden

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Plant protection of cereals current situation

Plant protection of cereals current situation Plant protection of cereals current situation PesticideLife Opening seminar 19.2.2010, Jokioinen Pertti Rajala Cereals, total 1 203,1 Winter wheat 16,4 Spring wheat 201,9 Winter rye 11,3 Sring rye 5,1

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

KAAPELIN SUOJAAMINEN SUOJAMATOLLA

KAAPELIN SUOJAAMINEN SUOJAMATOLLA KAAPELIN SUOJAAMINEN SUOJAMATOLLA Laitteisto koostuu: Kaapelin suojamatosta DAFIGAINE Maton asennuslaitteesta SPIRALERDALEN Motorisoidusta kaapelikelatrailerista DAFISTOCKER. Kaapelikelatraileri mahdollistaa

Lisätiedot

54. Tehdään yhden selittäjän lineaarinen regressioanalyysi, kun selittäjänä on määrällinen muuttuja (ja selitettävä myös):

54. Tehdään yhden selittäjän lineaarinen regressioanalyysi, kun selittäjänä on määrällinen muuttuja (ja selitettävä myös): Tilastollinen tietojenkäsittely / SPSS Harjoitus 5 Tarkastellaan ensin aineistoa KUNNAT. Kyseessähän on siis kokonaistutkimusaineisto, joten tilastollisia testejä ja niiden merkitsevyystarkasteluja ei

Lisätiedot

TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS

TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS TOISEN VAIHEEN ARVIOINTI Toteutettiin keväällä 2014 yhteistyössä metropolialueen kuntien kanssa Yhteensä

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

RINNAN NGS PANEELIEN KÄYTTÖ ONKOLOGIN NÄKÖKULMA

RINNAN NGS PANEELIEN KÄYTTÖ ONKOLOGIN NÄKÖKULMA RINNAN NGS PANEELIEN KÄYTTÖ ONKOLOGIN NÄKÖKULMA Johanna Mattson dosentti ylilääkäri, vs. toimialajohtaja HYKS Syöpäkeskus 28.11.2016 1 RINTASYÖPÄ SUOMESSA 5008 uutta tapausta vuonna 2014 Paikallinen rintasyöpä

Lisätiedot

WindPRO version joulu 2012 Printed/Page :47 / 1. SHADOW - Main Result

WindPRO version joulu 2012 Printed/Page :47 / 1. SHADOW - Main Result SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table WindPRO version 2.8.579

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Elixir of life Elixir for Mind and Body

Elixir of life Elixir for Mind and Body Elixir of life Elixir for Mind and Body Session C: Horizontality of Industries and future services SHOK Summit April 20th, 2010 Katja Hatakka, PhD, Development Manager, Valio R&D Case Susan Facts about

Lisätiedot

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille 1 / 5 Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille Katariina Mäki Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry on kartoittanut berninpaimenkoirien kuolinsyitä ja -ikiä vuodesta 1995 alkaen. Aineistoa on kertynyt,

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Valuation of Asian Quanto- Basket Options

Valuation of Asian Quanto- Basket Options Valuation of Asian Quanto- Basket Options (Final Presentation) 21.11.2011 Thesis Instructor and Supervisor: Prof. Ahti Salo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla verkkosivuilla. Muilta

Lisätiedot

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,

Lisätiedot

MITÄ UUTTA SARKOOMIEN HOIDOSSA?

MITÄ UUTTA SARKOOMIEN HOIDOSSA? MITÄ UUTTA SARKOOMIEN HOIDOSSA? O S A S T O N Y L I L Ä Ä K Ä R I M A I J A T A R K K A N E N H Y K S S Y Ö P Ä K E S K U S LUENNON SISÄLTÖ luu- ja pehmytkudossarkoomat ei pediatrisia tutkimuksia ei gynekologisia

Lisätiedot

SuomiMies seikkailee -rekkakiertue 2011. Testitulokset

SuomiMies seikkailee -rekkakiertue 2011. Testitulokset SuomiMies seikkailee -rekkakiertue 2011 Testitulokset Työryhmä: Jarmo Heiskanen, Jyrki Komulainen, Janne Kulmala, Miia Malvela, Hermanni Oksanen, Anna Suutari, Katri Väisänen Copyright Kunnossa kaiken

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Levinneen rintasyövän oraalinen lääkehoito. Paula Poikonen- Saksela LT, erikoislääkäri HUS Syöpäkeskus

Levinneen rintasyövän oraalinen lääkehoito. Paula Poikonen- Saksela LT, erikoislääkäri HUS Syöpäkeskus Levinneen rintasyövän oraalinen lääkehoito Paula Poikonen- Saksela LT, erikoislääkäri HUS Syöpäkeskus ETÄPESÄKKEINEN RINTASYÖPÄ 20-30 %:lle rintasyövän sairastaneista kehi@yy taudin metastasoinc Keskimääräinen

Lisätiedot

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga KYSELYLOMAKE: FSD2619 LAPSESTA AIKUISEKSI: 50-VUOTIAIDEN TERVEYSTUTKIMUS 2009 QUESTIONNAIRE: FSD2619 JYVÄSKYLÄ LONGITUDINAL STUDY OF PERSONALITY AND SOCIAL DEVELOPMENT (JYLS): MEDICAL EXAMINATIONS OF 50-YEAR-OLDS

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR

Lisätiedot

BRCA-kantaja ja hormonihoidot

BRCA-kantaja ja hormonihoidot BRCA-kantaja ja hormonihoidot 1. 1 0. 2 0 1 1 T u o h i l a m p i H A N N A H A U T A M Ä K I, E R I K O I S T U V A L Ä Ä K Ä R I H Y K S N K L Esityksen sisältö Yleistä BRCA-mutaatioista Esiintyvyys

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi

Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi Folkhälsanin tutkimuskeskus Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi 08.02.2016 1 Taustaa Ylipaino - FINRISKI 2012 -terveystutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista aikuisista

Lisätiedot

Uniapnea ja liitännäissairaudet

Uniapnea ja liitännäissairaudet Uniapnea ja liitännäissairaudet Oyl Marisanna Schwenson Uniyksikkö Keuhkosairauksien klinikka 1 28/11/2014 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Sidonnaisuudet Sidonnaisuuden laatu Kaupallinen yritys (ky) Saanut

Lisätiedot

Pricing policy: The Finnish experience

Pricing policy: The Finnish experience Pricing policy: The Finnish experience Esa Österberg Senior Researcher Alcohol and Drug Research, STAKES, Helsinki, Finland esa.osterberg@stakes.fi Three pillars of traditional Nordic alcohol control Strict

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

VUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET. Jan Seppälä. Sädehoitopäivät 2015

VUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET. Jan Seppälä. Sädehoitopäivät 2015 VUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET Jan Seppälä Sädehoitopäivät 2015 17/04/2015 1 Viime vuoden tärkeät tapahtumat Adrian Begg (1946 2014), kuului mm. ESTROn säteilybiologiatoimikuntaan, piti kursseja kliinisestä

Lisätiedot

Ylikuormitus varusmiespalveluksen 8-viikon peruskoulutuskauden aikana

Ylikuormitus varusmiespalveluksen 8-viikon peruskoulutuskauden aikana Liikuntalääketieteen päivät 10.-11.11.2010, Helsinki Ylikuormitus varusmiespalveluksen 8-viikon peruskoulutuskauden aikana Tanskanen Minna 1, Uusitalo Arja 2, Atalay Mustafa 3, Kyröläinen Heikki 1, Häkkinen

Lisätiedot

Lihavuus ja painonmuutokset ovat yhteydessä unettomuusoireisiin

Lihavuus ja painonmuutokset ovat yhteydessä unettomuusoireisiin SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2016: 53 133 140 A r t i k k e l i Lihavuus ja painonmuutokset ovat yhteydessä unettomuusoireisiin Lihavuus on yhteydessä unettomuusoireisiin, mutta painonmuutosten

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.x. Version 0.2 Pekka Muhonen 2/10/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes Contents

Lisätiedot

Senshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited.

Senshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited. Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Ospemifeeni Pirjo Inki / Kirjoitettu 4.11.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Senshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited. Ospemifeeni on

Lisätiedot

PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016

PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016 PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016 Maudsley Hospital 1980-luvulla, Lontoo Laillistetut perheterapeutit Näyttöön perustuva alle 18-vuotiaille,

Lisätiedot

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. 6. luento. Pertti Palo

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. 6. luento. Pertti Palo FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa 6. luento Pertti Palo 1.11.2012 Käytännön asioita Harjoitustöiden palautus sittenkin sähköpostilla. PalautusDL:n jälkeen tiistaina netistä löytyy

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

Digitaalisen työvoiman asiantuntija. Jari Annala Digital (R)evolutionist

Digitaalisen työvoiman asiantuntija. Jari Annala Digital (R)evolutionist Digitaalisen työvoiman asiantuntija Jari Annala Digital (R)evolutionist Sitku seuraava versio on valmis ja sitku ERP on päivitetty Tänään!! 3 Digityöntekijä 4.11.2016 4 Knowledge Work Automation is a significant

Lisätiedot

Surveytutkimusksen Suunnittelu ja Teoreettisten Konstruktioiden Validointi. Seppo Pynnönen Vaasan yliopisto Menetelmätieteiden laitos

Surveytutkimusksen Suunnittelu ja Teoreettisten Konstruktioiden Validointi. Seppo Pynnönen Vaasan yliopisto Menetelmätieteiden laitos Surveytutkimusksen Suunnittelu ja Teoreettisten Konstruktioiden Validointi Seppo Pynnönen Vaasan yliopisto Menetelmätieteiden laitos Teoreettiset konstruktiot Todellisuus Teoria Todellisuuden jäsentely

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Tausta Rattijuoppojen taustaa tutkittu verraten vähän Rattijuopon elämänkaari -tutkimus Suomen Akatemian rahoitus

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

WindPRO version joulu 2012 Printed/Page :42 / 1. SHADOW - Main Result

WindPRO version joulu 2012 Printed/Page :42 / 1. SHADOW - Main Result SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table 13.6.2013 19:42 / 1 Minimum

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot