Liite 1 KMO 2015/Työryhmä 1 Kokous Käsitelty myös puheenjohtajan ja sihteerien palaverissa
|
|
- Arttu Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KMO 2015 METSÄSEKTORIN PAINOPISTEET JA TAVOITTEET Käsitteet Tavoite Sanallisesti ilmaistu tavoite, joka on menestystekijän kannalta keskeinen. Vaikuttavuusmittari Mittaa ohjelman toimenpiteiden pitkän aikavälin vaikutuksia sekä edunsaajien että koko ohjelma-alueen tasolla. Määrällisen tavoitteen saavuttamiseen vaikuttavat usein muutkin tekijät kuin ohjelman toimenpiteet. Tulosmittari Mittaa tulosta, joka on konkreettinen, suoraan ohjelman rahoituksella aikaan saatava fyysinen tai taloudellinen tilanne. Mittari mittaa toimenpiteiden välittömiä, lyhyen aikavälin aikaansaannoksia (vaikutusta). Yhdellä tavoitteella voi olla tarvittaessa useampia vaikuttavuus- ja tulosmittareita. Tärkeää on, että mittarit ovat seurattavissa, mieluiten jo käytössä olevalla vuosittaisella tilastoinnilla. Mikäli luodaan uusia mittareita, esim. sosiaalisen kestävyyden osalta, on samalla mietittävä, miten tiedon hankinta järjestetään. 1
2 2.1 Kehittyvän metsäteollisuuden toimintaedellytykset ovat kilpailukykyiset Kasvavien hakkuumahdollisuuksien tehokas ja kestävä hyödyntäminen Tavoitteena on, että kotimaisen ainespuun käyttö lisääntyy miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2015 mennessä ja puunhankinnan kustannustehokkuus paranee. Lisätään metsien hoitoa ja käyttöä tukevaa neuvontaa ja metsäsuunnittelua siten, että metsänomistajat ovat tietoisia metsiensä hakkuumahdollisuuksista, hoitotarpeista ja arvokkaista elinympäristöistä. Metsävaratietojen käyttöä metsien hyödyntämiseksi lisätään ottaen huomioon metsänomistajan taloudelliset ja muut tavoitteet sekä tietosuoja. MMM selvittää metsävaratietojen käytön mahdolliset sääntelytarpeet. Metsänomistajien metsätaloudellisen aktiivisuuden nostamiseksi metsänomistajille tarjottavien palveluiden saatavuutta ja laatua lisätään sekä tehostetaan niiden markkinointia samalla parantaen metsäpalvelumarkkinoiden kilpailun edellytyksiä. Metsäkeskuksissa otetaan käyttöön verkkopalvelut, joiden kautta metsänomistajat saavat käyttöönsä omaa metsäänsä koskevat hoito- ja hakkuutiedot. Samassa palvelussa metsänomistajat ja metsätalouden toimijat voivat tehdä mm. metsänkäyttöilmoitukset ja Kemera-rahoitushakemukset metsäkeskukselle sekä saada tietoa neuvonta-, metsäsuunnittelu- ja metsänhoitopalveluiden toteuttajista sekä puun ostajista. Laaditaan ja toteutetaan kehitysohjelma harvennus- ja turvemaiden hakkuiden lisäämiseksi ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. MMM käynnistää metsälain tarkistamisen selvittämällä metsälain mahdolliset muutostarpeet KMO 2015-ohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista silmällä pitäen. Metsäalan toimijoiden ja kaavoittajien yhteistyötä lisätään siten, että kaavoituksessa otetaan huomioon metsätalouden harjoittamisen edellytykset - Kotimaisen ainespuun käyttö kasvaa milj. m 3 :iin v Kotimaisen ainespuun käyttö on milj. m 3 :ä v %:lla yksityismetsien pinta-alasta on käytettävissä ajantasainen metsäsuunnitelma vuoteen 2015 mennessä (verkkosuunnitelmat lasketaan mukaan) resurssit: - lisätään metsäkeskusten neuvontaresursseja noin 3 milj. eurolla vuodessa, jolla saadaan noin henkilökohtaista neuvontatapahtumaa 2
3 2.1.2 Metsäklusterin tuotteiden jalostusarvon lisääminen ja uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen Tavoitteena on, että puuta hyödynnetään yhä monipuolisemmin kilpailukykyisiin, asiakaslähtöisiin tuotteisiin ja palveluihin. Lisätään metsäklusterin tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä yksityisellä että julkisella rahoituksella. Tuotetaan tutkimustietoa muun muassa Suomen metsäklusterin kansallisen tutkimusohjelman mukaisesti ja koordinoidaan tutkimus- ja kehitysresursseja Metsäklusteri Oy:n ja alan muiden tutkimusorganisaatioiden toimesta. Tiivistetään koulutus-, tutkimus-, kehitys- ja tuotantotoimintojen sekä markkinoinnin verkostoja. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseksi panostetaan metsästä markkinoille -arvoketjun osaamiseen. Uuden teknologian käyttöönottamiseksi metsäteollisuudessa ja niitä palvelevissa yrityksissä yritysten poisto-oikeudet säilytetään vähintään nykyisellään. Metsäteollisuustuotteiden menekkiä vientimarkkinoilla edistetään osallistumalla kansainvälisiin yhteishankkeisiin ja tukemalla kotimaista ja lähialueiden menekinedistämistyötä. - Metsäklusteria palveleva tutkimus- ja kehittämisrahoitus nousee 300 milj. euron tasolta 500 milj. euron tasolle v mennessä. - Metsäklusterin liikevaihto Suomessa kasvaa 40 miljardista eurosta 60 miljardiin euroon v mennessä - Metsäteollisuuden liikevaihto eriteltynä: uudet tuotteet, puutuoteteollisuus ja yhteensä, mrd.euroa/vuosi - Yksityisen ja julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen määrä, milj. euroa / vuosi - TE-keskusten, Tekesin ja KTM:n yritys- ja hanketukien määrä, joka kohdistuu metsäklusteriin milj. e / vuosi 3
4 Liikenneverkkojen kunnosta huolehtiminen Tavoitteena on, että metsäsektorin kannalta keskeistä liikenneverkkoa ylläpidetään ja kehitetään niin, että metsätalouden ja -teollisuuden kuljetukset voidaan suorittaa ympärivuotisesti ja kustannuksiltaan kilpailukykyisesti. Yleisen tie- ja rataverkon sekä vesi- ja meriväylien palvelutaso varmennetaan kauttaaltaan ja niitä kehitetään lisäämällä tähän tarkoitukseen ohjattavaa liikenneministeriön hallinnonalan vuotuista rahoitusta 90 miljoonaa eurolla. o Alemman yleisen tieverkon tasoa nostetaan, kelirikkokorjausten määrää lisätään ja talvikunnossapitoa tehostetaan. o Sisävesi- ja meriväylien taso ylläpidetään metsäteollisuuden raakaainehuollon ja tuoteviennin kannalta tarkoituksenmukaisena. Saimaan kanavaa koskevaa vuokrasopimusta jatketaan. Yksityisteiden kuntoa parannetaan tukemalla tiekunta- ja tieisännöintipalveluja sekä korottamalla yksityisteiden vuotuinen valtionapu 25 milj. euroon Metsäteiden kuntoa parannetaan nostamalla yksityismetsien Kemera-rahoitteisten perusparannusten määrä jaksolla ja kokonaismäärä kilometrin tasolle vuodessa. Kestävän metsätalouden rahoituslain vuotuinen tuen tarve metsäteihin nousee jakson aikana noin 13 miljoonaan euroon. - Tieverkon ympärivuotinen käytettävyys paranee. - Rataverkon ja vesiväylien nykyinen laajuus ja palvelutaso turvataan. - Yleisen tie- ja rataverkon kehittämisen ja ylläpidon rahoitus, milj. euroa/v - Runkokelirikon piirissä olevan tiestön pituus, km vuodessa (Lähde: Tiehallinnon tunnusluvut ja mittarit) - Yksityisteiden valtionapu, milj. euroa/v - Metsäteiden perusparannusten määrä, km/vuosi - Kemera-rahoitus, milj. euroa/v Energian tuotanto ja saatavuus kilpailukykyiseen hintaan Siirretty kokonaan kohtaan [pj. ja siht:t] 4
5 2.1.5 Ammattitaitoisen työvoiman turvaaminen Tämän luvun teksti on saatu Jaakkolan ja Väkevän työryhmältä. Tekstiä ei ole muokattu, vaan se käsitellään KMO:n sihteeristössä [pj./siht:t] Tavoitteena on, että metsätaloudessa on riittävät ammattitaitoiset henkilöresurssit metsänhoidon, metsänparannuksen, puunkorjuun ja kuljetusten lisääntyviin työmääriin. Osaavan työvoiman pysyvyys metsäalalla ja uuden työvoiman saatavuus on keskeinen metsätalouden menestystekijä. Väestötasolla työikäinen väestö vähenee ja muuttoliike suuntautuu asutuskeskuksiin. Metsätalouden piirissä työnantajat ovat pieniä mm. koneja autoyrityksiä, metsäpalveluyrityksiä ja metsänhoitoyhdistyksiä sekä saha- ja jatkojalostusyrityksiä. Keskimäärin kannattavuus ei ole hyvällä tasolla. Metsäalan imago ei ole ollut kovin hyvä. Monet metsätyöt ovat edelleen kausiluonteisia, joten työntekijöiden ympärivuotinen työllistäminen on ollut vaikeahkoa. Täten ammattitaitoisen työvoiman riittävyys erityisesti metsätalouden(ml. metsäenergian tuotanto) monipuolistuviin ja lisääntyviin tehtäviin on haasteellinen tavoite. Pientyöantajien kannattavuuden ja kilpailukykyisyyden kehittäminen sille tasolle, että nykyiset työntekijät ja yrittäjät pysyvät alalla kilpailun työvoimasta kiristyessä, on tärkeä tehtävä. Tämä edellyttää toimenpiteitä, joilla tuetaan yritysten liiketoimintaosaamista, kannattavuuden kehittämistä ja työn tuottavuuden nostoa sekä taitoja toimia hyvinä työnantajina. Yritystukia ja muita toimenpiteitä tulee kohdistaa yrittäjien ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Uusien työntekijöiden rekrytointi alan työpaikkoihin ja koulutukseen vaatii tukea. Alojen julkisuuskuvaa modernina työkenttänä ja tulevaisuuden alana tulee parantaa viestinnän keinoin On tärkeää huolehtia jo työssä olevien työntekijöiden ja yrittäjien ammattitaidon tasosta ja työkyvystä. Työelämään teknistyminen, työn uudelleen organisointi ja monipuolistuvat työtehtävät ja kansainvälistyminen vaativat uutta ammattiosaamista. Uhkaavaa työvoimapulaa voidaan ehkäistä, mikäli alalla jo olevan työvoiman työkyky pystytään ylläpitämään hyvänä mahdollisimman pitkään. Työn tuottavuuden noususta tulee huolehtia, koska se vähentää uhkaavan työvoimapulan vaikutuksia. Työvoimatarpeiden ennakointia tulee kehittää esim. päivittämällä säännöllisesti Metsätehon Savotta-laskelmaa, joka on kehitetty alan tulevaisuuden työvoimatarpeen arviointiin. Toimijoilla ja viranomaisilla tulee olla ajan tasalla oleva käsitys metsäsektorilla valtakunnallisesti tarvittavasta työvoimasta. Vastaavasti alueellisella tasolla pyritään parantamaan työvoimatarpeiden ennakointia. Myös ulkomaisen työvoiman rekrytointiin liittyvät mahdollisuudet selvitetään. (Huom! koulutuksesta on erikseen kohdassa x.x.x. - Kehitetään työmenetelmiä, -olosuhteita sekä teknologiaa, joka edistää työn tuottavuutta, parantaa työoloja ja metsäalan työn kiinnostavuutta. - Ympärivuotisen työnteon edellytyksiä parannetaan - Työskentelyolosuhteita parannetaan (ennakkoraivaus ja oikea ajankohta harvennushakkuissa) - Kehitetään ja kohdistetaan yritystukia ja muita toimenpiteitä yrittäjien ja pienyritysten työntekijöiden ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. 5
6 - PK-yritysten kannattavuuden seurantatilastojen rakentaminen metsäalalle - Liiketoimintaosaamisen kehittäminen PK-yrityksissä suuntaamalla kehityspanoksia yrityskonsultointiin ja työvälineiden kehittämiseen (seuranta, laskenta, työnantajataidot) - Kehitetään alan palkkausta ja työehtoja kilpailukykyiseksi palvelujen kilpailukyvyn kärsimättä - Lisätään alan vetovoimaisuutta parantamalla alan yhteistyöllä julkisuuskuvaa modernina ja monipuolisia työmahdollisuuksia tarjoavana alana - Kehitetään työvoimatarpeiden ennakointia (Savotta prosessi) - Suunnitellaan ja toteutetaan toimenpiteet, joilla edistetään työperäistä maahanmuuttoa - Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen työssäoppimisen kehittäminen - Ammatillisen kuntoutuksen sisällön ja houkuttelevuuden kehittäminen - Metsäsektorin toimintamallien kehittäminen ja mahdollisten markkinatalouden toimivuuden esteet ja rajoitteet kartoitetaan ja pyritään purkamaan. Julkisrahoitteisten organisaatioiden toimintaa tehostamalla ja julkisten ja yksityisten toimijoiden välistä työnjakoa selkiyttämällä markkinoiden toimivuus kehittyy. - Julkisen sektorin organisaatioiden toimintaa tehostetaan laadittujen tuottavuusohjelmien mukaisesti ja hyödyntämällä mahdollisimman paljon tilaajatuottajamallia. Se vähentää työvoiman kysyntää ja vapauttaa resursseja. Nämäkin siirtyvät toiseen asiakirjaan Puunkorjuun kausivaihtelu Alan palkat vs palkat keskimäärin -tilasto Metsäsektorin pk-yritysten kannattavuus Työntekijöiden vaihtuvuus selvitys/tilasto Ulkomaalaisten määrä metsätöissä selvitys/tilasto 6
7 2.2 Metsätalous on kannattavaa elinkeinotoimintaa Puuntuotannon kestävä lisääminen Tavoitteena on, että metsien kasvu kohoaa vuoteen 2015 mennessä 110 milj.m 3 :iin ja säilyy sen jälkeen vähintään sillä tasolla. Metsävarojen hyvä laatu, terveys ja monipuolisuus mahdollistavat metsien kestävän käytön. Metsänhoito- ja perusparannustöiden vuotuiset työmäärät nostetaan metsätalouden alueellisten tavoiteohjelmien ( ) mukaiselle tasolle (energiapuun korjuussa on AMO:a korkeampi tavoite): Kemera-rahoitus Metsänomistajien Yhteensä omilla kustannuksilla Määrä Milj.Є Määrä Milj.Є Määrä Milj.Є Metsän uudistaminen, 1000 ha Taimikonhoito ja nuoren metsän *) kunnostus,1000 ha Kunnostusojitus, 1000 ha Metsäteiden perusparannus **), km Terveyslannoitus, 1000 ha Kasvatuslannoitus, 1000 ha Juurikäävän torjunta, 1000 ha Energiapuun korjuu, milj.m ***) + Yhteensä *) ylittää AMO-tavoitteen metsäteollisuuden ja valtion metsien osalta vastaten niiden toteuttamia määriä v **) sisältää uusien teiden rakentamista eri metsänomistajaryhmien metsissä yhteensä noin 600 km vuodessa. ***) kiinteistöjen polttopuu Keltaisella merkittyihin pitäisi saada teollisuuden ja Metsähallituksen arviot tavoitteisiin, niitä ei ollut AMO:jen yhdistelmässä. Nostetaan kasvatuslannoitusten määrä hehtaariin vuodessa neuvonnan keinoin ja aiheuttamatta merkittäviä haittoja vesistöille. Yksityismetsien metsänhoitotöiden laadun seurantajärjestelmä otetaan markkinaehtoisesti käyttöön. Metsänjalostus 2050 ohjelman toteuttamista jatketaan ja varmistetaan, että metsänviljelyyn on jatkuvasti saatavilla laatuvaatimukset täyttävää, kullekin alueelle alkuperältään sopivaa metsänviljelyaineistoa. Tarkistetaan metsäpuiden siemenviljelysten perustamisohjelma vastaamaan lisääntyviä hakkuumääriä. Varmistetaan, ettei metsiimme pääse leviämään tuontipuutavaran tai puupakkausten välityksellä vierasperäisiä tuholaisia, jotka vaarantavat metsiemme terveyden. Laaditaan suositukset siitä, miten energiapuun korjuun mahdolliset haitalliset vaikutukset metsien elinvoimaisuudelle ja monimuotoisuudelle vältetään Hirvieläinten aiheuttamien metsätuhojen määrää alennetaan niiden kantojen sääntelyllä ja ottamalla käyttöön hirvien talvilaidunalueiden metsänhoidon suositukset. Hirvieläinvahinkojen korvausjärjestelmä tarkistetaan vahinkojen täysimääräiseksi korvaamiseksi. Tavoitteiden saavuttamista edistetään metsäammattilaisten koulutuksella, metsänomistajien neuvonnalla ja metsäsuunnittelulla. 7
8 - Metsien kasvu kohoaa vuoteen 2015 mennessä 110 milj. m3/v tasolle - Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisten töiden työmäärät ja varojen käyttö työlajeittain, ha/km/ vuosittain - taimikoiden ja nuorten metsien metsänhoidollinen tila - Harvennushakkuiden, metsänomistajien omilla kustannuksillaan toteuttamien metsänhoito- ja perusparannustöiden työmäärät ja kustannukset työlajeittain ha/km/ vuosittain - Hirvieläinten aiheuttamien tuhojen määrä vähenee; v 2015 x ha/v, (korvauspinta-ala, ha) - Uusien siemenviljelysten ala, ha resurssit: - Metsätalouden rahoituslain mukaisten varojen määrä nostetaan 86 miljoonaan euroon vuodessa 8
9 2.2.2 Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Tavoitteena on, että metsätalouden kannattavuus paranee, keskimääräinen metsälökoko kasvaa ja metsätalousyrittäjien määrä lisääntyy. Verojärjestelmää uudistetaan metsänomistajaa kannustavaksi: Luovutaan perintö- ja lahjaverosta maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksilta painottaen huojennuksissa mahdollisuutta aitoon tuotannolliseen toimintaan. Selvitetään mahdollisuudet kannustaa verotuksellisin keinoin metsänomistajia aktiiviseen ja pitkäjänteiseen metsätalouden harjoittamiseen sekä omatoimiseen metsänhoitotyöhön. Puun myyntitulon verotuksessa metsävähennys saatetaan vastaamaan todellista hankintamenoa ja ulotetaan metsävähennys koskemaan tilan kaikkia metsiä. Hankintatyön verovapauden yläraja nostetaan 250kuutiometriin. Metsäenergiapuun hankintaa ei lasketa mukaan hankintatyön arvoon. Lainsäädäntöä kehitetään uusien metsänomistusmuotojen, kuten kiinteistö- ja sijoitusrahastojen sekä osakeyhtiömuotoisen metsänomistuksen mahdollistamiseksi. Lisätään viestintää tilojen uusjakojen ja yhteismetsien mahdollisuuksista. Luodaan ohjauskeinot, joilla minimoidaan aika, jonka metsät ovat perikuntien omistuksessa. Metsänhoito- ja puunkorjuutöiden taloudellisen kannattavuuden parantamiseksi, menetelmien kehittämiseksi ja metsänhoitotöiden koneellistamisasteen nostamiseksi toteutetaan MMM:n Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu -konserniohjelma ( ) ja Metsäntutkimuslaitoksen Metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun tutkimus- ja kehittämisohjelma ( ). Kehitetyt metsänhoidon ja puunkorjuun parhaat työmenetelmät viedään käytäntöön yhteistyössä toimijoiden kanssa. selvitetään yksityismetsänomistuksen rakenne metsänomistajien iän, sukupuolen, asuinpaikan ja ammattiryhmän mukaan Metsätalouden kannattavuus paranee ja metsätilojen keskikoko kasvaa Yksityismetsätalouden nettotulo jakson aikana on 120 /ha tasolla (2007 rahan arvo) Metsänhoitotöiden koneellistamisaste, x % Metsälöiden keskikoko kasvaa vuoteen 2015 mennessä 23,7 ha 25,0 ha 9
10 2.2.3 Metsäsektorin tehokkaat ja tarkoituksenmukaiset organisaatiot Tavoitteena on, että metsäsektorin tarvitsemat julkiset palvelut tuotetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Palvelutuotannossa vahvistetaan yksityisen sektorin osuutta muun muassa tilaaja-tuottajaperiaatteella. Metsäkeskusten toimintatapoja yhtenäistetään ja kehitetään sekä lisätään niiden ja metsätalouden muiden tahojen yhteistoimintaa. Metsäalan toimijoiden, sidosryhmien ja yksityisten henkilöiden välisten verkostojen syntymistä tuetaan kehitys- ja pilottihankkeiden avulla. Julkisten ja yksityisten toimijoiden välistä työnjakoa selkiytetään. Eri hallinnonalojen metsiin liittyvä päätöksentekoa koordinoidaan perustuen Kansallisen metsäohjelman 2015 metsäelinkeinoa edistäviin linjauksiin. Metsäalan julkisten palveluiden asiakastyytyväisyyttä seurataan vuosittain. - Julkisin varoin tuotettujen palveluiden prosessit on määritelty ja metsänomistajilla on saatavilla samat palvelut metsän sijainnista ja metsänomistajan asuinpaikasta riippumatta Metsänomistajien tyytyväisyys julkisiin / metsäkeskuksen palveluihin Käynnissä olevat verkostoitumisen pilottihankkeet, kpl/v Yksityisten palvelutuottajien osuus metsätalouden palveluista kasvaa, % 10
11 2.3 Metsien energia- ja ilmastohyödyt lisääntyvät Puuhun perustuvan energian käytön lisääminen Tavoitteena on, että puuperäisen energian käyttö nousee vuoteen 2015 mennessä XX PJ:een ja vuotuinen metsähakkeen käyttö nousee kolminkertaiseksi eli noin 10 miljoonaan kuutiometriin siten, ettei se aiheuta merkittävää haittaa luonnon monimuotoisuudelle ja metsien kasvukyvylle. Tavoitteena on, että metsäteollisuudelle on saatavissa Suomessa energiaa kilpailukykyiseen hintaan. Kansallisen energia- ja ilmastopoliittisen selonteon linjauksissa ja toteuttamisessa otetaan huomioon metsäteollisuuden toimintaedellytykset ja osana energiaja ilmastopoliittista selontekoa laaditaan bioenergian kehittämislinjaukset, jotka muodostavat bioenergiaohjelman. KMO:n esitykset energiapoliitisiksi linjauksiksi ovat: Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa tähdätään ratkaisuihin, joissa päästövähennysten toimeenpano on maailmanlaajuista. Puuperäisen energian käyttöä tehostetaan ja biojalostamoteknologiaa kehitetään hyödyntämällä kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehitysrahoitusta sekä veroratkaisuja. Hajautettua puuperäistä sähkön ja lämmön tuotannonkapasiteettia lisätään yhteensä 200 MW vuoteen 2015 mennessä. Parannetaan puun kilpailukykyä lämmön, yhdistetyssä lämmön ja sähkön sekä puuperäisten liikennepolttoaineiden tuotannossa niin, että ratkaisut eivät vääristä kilpailua ainespuumarkkinoilla. Metsäenergian käytön ja korjuun tutkimusta ja kehittämistä lisätään laajapohjaisilla tutkimus- ja kehittämisohjelmilla sekä niiden tulosten tiedotuksella (KTM, MMM). Kauppa- ja teollisuusministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön energia- ja investointitukien käyttöä ja informaatio-ohjausta tehostetaan Kestävän metsätalouden rahoitustukea energiapuun korjuuseen lisätään miljoonaan euroon, joka vastaa 2-3 milj.m 3 :n energiapuun korjuumäärää nuorista metsistä. Järjestetään bioenergianeuvonta valtakunnallisesti kattavasti (Motiva, ProAgria, metsäkeskukset). Lisätään eri hallinnonalojen toimien koordinaatiota ja tiivistetään yhteistyötä. 11
12 Kehitetään uusia taloudellisia ohjauskeinoja puuenergian käytön lisäämiseksi. Kehitetään paikallista lämpöyrittäjyyttä. Selvitetään mahdollisuuksia tukea pientalojen puuhun perustuvia lämmitysmuotoja sekä lisätään tiedotusta polttopuun käytöstä. Energiapuun korjuun laatua seurataan ja tuloksista tiedotetaan. Kehitetään metsäenergian kaupankäyntimenetelmiä. Hallitus nopeuttaa liikenteen päästöjä vähentävien biopohjaisten polttoaineiden käyttöä ensin lakisääteisesti ja myöhemmin markkinaehtoisin toimin niin nopeasti kuin alan teknologinen kehitys, kotimainen tuotanto ja biopolttoaineiden kohtuuhintaisuus sen sallivat. Tämä edellyttää alan tutkimusresurssien lisäämistä ja panostamista siihen, että toisen sukupolven teknologiaa voidaan hyödyntää heti 2010-luvun alkupuolella. Niin ikään tärkeää on huolehtia siitä, että liikenteen biopolttoaineen kotimainen kysyntä kyetään tyydyttämään pääsääntöisesti kotimaisella tuotannolla. [= hallitusohjelman teksti, tiivistetään?] - Metsäteollisuuden käyttämän sähkön hinta säilyy kilpailukykyisenä Suomessa - Puuperäisten polttoaineiden käyttö nousee XX PJ, (Krit./Ind. Kuva 6.9b.) - Metsähakkeen käyttö nousee noin 10 milj. m 3 v Kemeran energianpuunkorjuu- ja haketustuen määrä /v ja korjuumäärä m 3 /v - Energiapuun korjuun laatu paranee (kohdevalinta, menetelmät, vauriot); - Lämpöyrittäjien määrä ja liikevaihto, /vuosi - Vuoteen 2010 mennessä 5,75 % liikennepolttonesteistä biopohjaisia. - teollisuuden käyttämän sähkön hinta ei nouse kilpailijamaita nopeammin 12
13 2.3.2 Puuperäisten tuotteiden käytön lisääminen Tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä lisäämällä puun käyttöä erilaisissa pitkäaikaisissa rakenteissa ja tuotteissa. Jatketaan Puutuoteteollisuuden elinkeinopoliittista ohjelman ( ) ja Puurakentamisen edistämisohjelman ( ) toteuttamista. Ohjelmien koordinointitehtävää varten asetetaan erillinen johtoryhmä. Julkista rahoitusta kohdennetaan puun käytön ja puurakentamisen edistämiseksi valtioneuvoston tekemän periaatepäätöksen mukaisiin toimiin. Panostetaan puurakentamisen ja -sisustamisen koulutukseen ja lisätään puun käyttöä julkisessa rakentamisessa. Nostetaan Suomen profiilia maailmanlaajuisesti puunkäytön ja erityisesti puurakentamisen mallimaana suosimalla julkisessa rakentamisessa puuta. Kansainvälisillä suunnittelukilpailuilla tehdään suomalaista puuosaamista tunnetuksi. - Sahatavaran kulutus Suomessa henkeä kohden nousee 1,2 m 3 vuoteen 2015 mennessä (nyt noin 1,0 m 3 /hlö, Metlan ennuste ,2 m 3 /hlö) - Sahatavaran kulutus Suomessa henkeä kohden 1,2 m 3 vuonna Puutuotealan viennissä jatkojalosteiden osuus nousee 25 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä (nyt osuus on n. 18 %). 13
14 2.3.3 Metsien hoidossa varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Tavoitteena on, että metsien hoidossa, käytössä ja suojelussa varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja edistetään metsien hiilinieluvaikutusta. 1. Huolehditaan metsänviljelyaineiston riittävästä monimuotoisuudesta ja alkuperien soveltuvuudesta kasvupaikalle. 2. Tutkimusta ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsälajistoon ja puulajien levinneisyyteen lisätään ilmastonmuutokseen sopeutumisen tutkimusohjelman ja Metsäekosysteemien toiminta ja metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa - tutkimusohjelman evaluointien ja johtopäätösten mukaisesti. 3. Laaditaan ennusteita äärevöityvästä ilmastosta johtuvista metsätuhoriskeistä (esim. hyönteiset, tulvat, myrskyt) ja kehitetään metsätuhojen seurantajärjestelmää. 4. Myrskytuhojen ja vahingollisten tulokaslajien varalta laaditaan valmiussuunnitelmat. 5. Otetaan tulevissa metsänhoitosuosituksissa huomioon metsien elinvoimaisuutta ja hiilinieluvaikutusta edistävät toimenpiteet. 6. Lisätään koulutusta ja tiedotusta metsätuhojen estämisestä metsäammattilaisille ja metsänomistajille. - Metsien hoidossa on varauduttu ilmastomuutoksen vaikutuksiin - Metsien ja ojitettujen turvemaiden puuston ja maaperän hiilitase on kokonaisuutena positiivinen [Krit.& Ind. Kuva 1.4.] - Metsien ja ojitettujen turvemaiden puuston ja maaperän hiilitase, milj. tn/v [Krit.&Ind. Kuva 1.4.] - Tutkimus-, koulutus- ja tiedotushankkeiden rahoitus, xx euroa/v 14
kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotTyötä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna
Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus
LisätiedotKansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen
Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat
LisätiedotMetsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö
KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston
LisätiedotMetsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015. Heureka, Vantaa 9.11.
Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015 Heureka, Vantaa 9.11.2006 Marja Kokkonen Esityksen sisältö KMO:n tarkistusprosessi Toimintaympäristön
LisätiedotMetsäalan strateginen ohjelma MSO
Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän
LisätiedotMetsäneuvoston kokous 10.6.2008 LIITE 2. Maa- ja metsätalousministeriö Marja Kokkonen
Maa- ja metsätalousministeriö Marja Kokkonen KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015:N TILANNEKATSAUS Metsäneuvosto hyväksyi esityksen Kansallinen metsäohjelma 2015:ksi (KMO 2015) kokouksessaan 25.1.2008. Talouspoliittinen
LisätiedotValtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa
Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 2.3.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan keskeiset haasteet 3. Kansallinen metsäohjelma
LisätiedotKansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus
Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025
LisätiedotMETSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014
METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet
LisätiedotMonipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä 26.4.2017 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäojitettujen soiden osuus kokonaismaa-alasta Suometsien aluetaloudellinen ja tilakohtainen
LisätiedotUudistuva puuhankinta ja yrittäjyys
Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden
LisätiedotKansallinen metsäohjelma 2015. Lisää hyvinvointia monimuotoisista metsistä
Kansallinen metsäohjelma 2015 Lisää hyvinvointia monimuotoisista metsistä 1 MIKSI UUSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat
LisätiedotMetsäsektorin avaintilastoja 2016
18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,
LisätiedotBiotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group
Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2
LisätiedotKoneyrittämisen näkymät ja haasteet. Matti Peltola toimitusjohtaja
Koneyrittämisen näkymät ja haasteet Matti Peltola toimitusjohtaja 1 Maarakennusalan näkymät Talouskasvun kestävyys huolettaa Isoja infrastruktuurihankkeita toteutetaan eri alueilla Talonrakennus elpymässä
Lisätiedotkannattava elinkeino?
Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien
LisätiedotValtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa
Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.
LisätiedotMetsäpolitiikka arvioitavana
Metsäpolitiikka arvioitavana Päättäjien 33. Metsäakatemia Seminaarijakso, Majvik, 12.9.2012 Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1.Metsäpolitiikan toimintaympäristö
LisätiedotMetsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011
Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa
LisätiedotBioenergian saatavuus Hämeen metsistä
Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat
LisätiedotKainuun metsäohjelma
Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä
Lisätiedotvuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien
Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna
LisätiedotMetsäalan työvoimatarve Savotta Metsätehon tuloskalvosarja 15/2016 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy
Metsäalan työvoimatarve Savotta 2025 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy Tausta ja tavoite Tämän työn tavoitteena on tuottaa tietoa metsäalan ammatillisen koulutuksen saaneiden henkilöiden työvoimatarpeesta
LisätiedotKannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,
Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi
LisätiedotMetsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö
Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki 24.2.2016 Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö Elinvoimaa etelä- ja keskipohjalaismetsistä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Taustaa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan
LisätiedotMitä tehtävä koneyrittäjyyden edistämiseksi?
Mitä tehtävä koneyrittäjyyden edistämiseksi? puheenjohtaja Asko Piirainen, Koneyrittäjien liitto Sisä-Suomen metsäpäivä 2012, Jämsänkoski Perustiedot Koneyrittäjistä: energia-, maarakennus- ja metsäalan
LisätiedotPuuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki
Puuenergia rahoittajan näkökulmasta Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Pankkien markkinaosuudet maa- ja metsätalouden rahoituksessa 03/2010 (n. 5,8 mrd. euroa) Paikallisosuuspankit 10,7
LisätiedotUPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa
UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa
LisätiedotKestävän metsätalouden rahoituslain uudistus
Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 16.4.2014 1 Uudistuksen taustaa Metsätalouden tukien uudelleenarviointi KMO 2015, Metsätalous ja energia-työryhmän
LisätiedotRiittääkö puuta kaikille?
Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä
LisätiedotPYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA?
Miten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen? Suomenlinna 3.12.2008 Aarne Reunala PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA? Metsäsektorin politiikkaohjelma? Kansallinen metsäohjelma
LisätiedotKestävää hyvinvointia metsävarojen
Kestävää hyvinvointia metsävarojen käytöllä Lahti 18.10.2012 Metsävarojen aktiivisen käytön mahdollisuudet MSO:n tavoitteet ja linjaukset Sixten Sunabacka Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Esityksen
LisätiedotUuden alueellisen metsäohjelman painopisteet
Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset
LisätiedotKEHITTYVÄ METSÄENERGIA
KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa
LisätiedotMETSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus
METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden
LisätiedotMetsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset
Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)
LisätiedotMetsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen
Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen Bioenergia-alan toimialapäivät 31.3.2011 Noormarkussa Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen
LisätiedotMetsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät
Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma
LisätiedotLapin alueellinen metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa
Lapin alueellinen metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa 5.2.2018 AMO toimenpiteiden päivitys Tehtävä AMOjen toimenpiteiden tarkastaminen vastaamaan mahdollisimman hyvin
LisätiedotBiotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014
Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien
LisätiedotPELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen
PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen 1 Hankkeiden taustaa Metsätalouden kehittämishankkeet on ideoitu alueellisissa metsäohjelmissa Tavoite: Toimialan kehittämisen pullonkaulat hankkeistetaan,
LisätiedotKestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat
Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti
LisätiedotKansallisen metsäohjelma 2015 Tulosten ja johtopäätösten läpikäynti 27.5.2013
Kansallisen metsäohjelma 2015 Tulosten ja johtopäätösten läpikäynti 27.5.2013 Raportin sisältö 1. Tiivistelmä 2. Johdanto 3. Arvioinnin lähtökohdat 4. Toimintaympäristön muutosten vaikutusten arviointi
LisätiedotPuun riittävyys ja metsäpolitiikka
Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde
LisätiedotPohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat
Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Puusta elinvoimaa Pohjoiseen seminaari 12.5.2016 Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Pohjoinen palvelualue Suomen metsäkeskus
LisätiedotMetsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää
LisätiedotVaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta
Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvion Laatija: metsätalousinsinööriopiskelija Tommi Kivimäki Hankkeen toteutusaika: 1.6.2008 31.5.2013. Toiminta-alue: Pirkanmaan
LisätiedotHÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA
HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA 2011-2014 Kriteeri 8: Yksityismetsien ensiharvennus- ja hankintahakkuita edistetään puuston kasvukunnon
LisätiedotBioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014
13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Pohjanmaa Eeva-Liisa Repo, elinkeinopäällikkö Oulu 29.1.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia
Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,
LisätiedotMetsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma
Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.
LisätiedotMetsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun
Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden
LisätiedotKMO arviointi, Metsien monimuotoisuus ja ympäristöhyödyt työryhmä 3: raportti
KMO arviointi, Metsien monimuotoisuus ja ympäristöhyödyt työryhmä 3: raportti Ilkka Heikkinen Ympäristöministeriö 14.1.2009 1 Kysymykset 1. Mitkä (ja miksi) ovat ryhmän priorisoimat toimenpiteet, jotka
LisätiedotMetsätalouden kannattavuuden parantaminen
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Uusimaa Karen Wik-Portin, aluejohtaja Helsinki 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotEteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa
Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa Toimintaympäristö Väkiluku 1.1.2017 148 975 Etelä-Savon pinta-ala n. 19 130 km 2, josta maapinta-alaa n. 14 257 km 2 ja sisävesiä n. 4 874 km 2 Väestöntiheys/km
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotKansallinen metsäohjelma 2015: Metsien ilmasto- ja energiahyödyt
LIITE 3 Kansallinen metsäohjelma 2015: Metsien ilmasto- ja energiahyödyt Kaisa Pirkola MMM/ MEO Metsäneuvosto 10.3.2009 2.1. Puuperäisen energian käyttö 80 Ilmasto- ja energiastrategia: Skenaario tavoiteura,
LisätiedotPuu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM
Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke Biotalouspaneelin kokous 19.1.2016 Jussi Manninen, TEM Kärkihanke 2: Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä TAVOITE: Puun käyttöä monipuolistetaan,
LisätiedotMinne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura
Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien
LisätiedotPaperiliiton hallitusohjelmatavoitteita
Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden
LisätiedotHiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli
Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Savo Seppo Niskanen, elinkeinopäällikkö Kuopio 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotSuomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa
Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen
LisätiedotKansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta
Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä
LisätiedotKestävän metsätalouden rahoituslain uudistus
Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Niina Riissanen Maa- ja metsätalousministeriö 31.3.2014 1 Tuettavat työlajit Metsänuudistaminen - Suojametsäalueilla ja vajaapuustoisten alueiden uudistaminen
LisätiedotMetsänomistusrakenteen muutos
Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsänomistusrakenteen muutos Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi puh. 010 2112240 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020
Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 9.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen kokous Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Alueelliset metsäohjelmat Alueelliset metsäohjelmat
LisätiedotMSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka
MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013 Sixten Sunabacka Esityksen sisältö Metsäalan tilanne MSO:n yleistilanne MSO:n uudet hankkeet Metsäteollisuuden vienti Tammi- heinäkuun vienti oli 6,5 miljardia euroa
LisätiedotMikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa
Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Congress Paasitorni, Helsinki Tuomo Visanko Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan
LisätiedotMetsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä
Metsähallitus Metsätalous Oy Hyvinvointia monikäyttömetsistä Tuotamme puuta kestävästi ja kannattavasti Metsähallitus Metsätalous Oy on Metsähallituksen omistama tytäryhtiö, joka hoitaa liiketoiminnan
LisätiedotSuomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020
Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Riitta Hänninen ja Lauri Hetemäki Talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutus KMO 2015 toteutumiseen seminaari, maa- ja metsätalousministeriö 3.11.2009.
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Häme 11.10.2018 Elinkeinopäällikkö Jouni Rantala, Lahti Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotPuumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013
Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat
LisätiedotTervetuloa Metsään peruskurssille!
Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Lappi Ulla Huusko, elinkeinopäällikkö Rovaniemi 27.5.219 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotYRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA
YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA 3. Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 19.10.2011 Majvik, Kirkkonummi, MMT Vanhempi tutkija Yrittäjyys Yrittäjyys on hyvin monimuotoinen ilmiö Yrittäjään liitettäviä
LisätiedotMhy Pohjois-Pirkka. Pauliina Salin, metsäasiantuntija
Mhy Pohjois-Pirkka Pauliina Salin, metsäasiantuntija Metsänhoitoyhdistykset 2016 Maanlaajuinen organisaatio 77 itsenäistä metsänhoitoyhdistystä 1.000 toimihenkilöä, 700 metsuria, urakoitsijat Hallinto
LisätiedotEnergiaa ja elinvoimaa
Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden
LisätiedotKansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi
Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Kansallinen metsäneuvosto Tiivistelmä alustavista tuloksista Väliarvioinnin aikataulu Työvaiheiden ajoittuminen Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu
LisätiedotAMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK
AMO ihanneprosessi Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK Palaute ja informaatio Sidosryhmien ja kansalaisten osallistaminen KMO, maakuntakaava Mela-laskelmat,
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotEU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma
EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta
LisätiedotMetsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu
Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien
LisätiedotToteutuvatko hallitusohjelman metsätavoitteet?
Toteutuvatko hallitusohjelman metsätavoitteet? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Vantaa 10.3.2016 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Hallitusohjelman metsätavoitteet ja kärkihankkeet
LisätiedotKohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä?
Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Latvusten ja oksien keruu ja kantojen nosto = työlaji / raaka-aineen tuotanto sisältää merkittävästi yrittäjyyttä Sisä-Suomen metsäpäivä 2012,
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
LisätiedotKilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Lounais-Suomi Tapio Nummi, elinkeinopäällikkö Pori 11.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsäkoneyrittämisen taloustilanne
Metsäkoneyrittämisen taloustilanne Arto Rummukainen Jarmo Mikkola Markku Penttinen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Koneyrittäjien Syysriihi Rovaniemi 30.10.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotKaikki asiakkaastasi! Viikko-ostot (pysty- ja hankintakaupat)
2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Kaikki asiakkaastasi! Viikko-ostot (pysty- ja hankintakaupat) 2007-2012 2007 2008 2009 2010 2011 2012
LisätiedotItä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät
Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen
LisätiedotMaailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group
Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas 1 Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Metsäteollisuushistorian suurin investointi Suomessa 1,1 miljardia euroa Sellun tuotanto 1,3
LisätiedotMetsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala
Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Kainuu Tuomo Mikkonen, elinkeinopäällikkö Kajaani 29.4.2019 Sisältö Metsänhoitotyöt Luonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotSuomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki
Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus
LisätiedotEnergiaa ja elinvoimaa
Energiaa ja elinvoimaa Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö
LisätiedotMetsäsektori Suomessa
Metsäsektori Suomessa Metsävarat ja niiden kehitys Metsien omistus ja sen kehitys Metsien käyttöä ohjaavat tekijät Metsätalous ja metsäteollisuus Metsäohjelmat Metsävarat Metsätalousmaata 26 milj. ha,
Lisätiedot