Liite 1 KMO 2015/Työryhmä 1 Kokous Käsitelty myös puheenjohtajan ja sihteerien palaverissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liite 1 KMO 2015/Työryhmä 1 Kokous 17.8.2007. Käsitelty myös puheenjohtajan ja sihteerien palaverissa 31.8. 2007"

Transkriptio

1 KMO 2015 METSÄSEKTORIN PAINOPISTEET JA TAVOITTEET Käsitteet Tavoite Sanallisesti ilmaistu tavoite, joka on menestystekijän kannalta keskeinen. Vaikuttavuusmittari Mittaa ohjelman toimenpiteiden pitkän aikavälin vaikutuksia sekä edunsaajien että koko ohjelma-alueen tasolla. Määrällisen tavoitteen saavuttamiseen vaikuttavat usein muutkin tekijät kuin ohjelman toimenpiteet. Tulosmittari Mittaa tulosta, joka on konkreettinen, suoraan ohjelman rahoituksella aikaan saatava fyysinen tai taloudellinen tilanne. Mittari mittaa toimenpiteiden välittömiä, lyhyen aikavälin aikaansaannoksia (vaikutusta). Yhdellä tavoitteella voi olla tarvittaessa useampia vaikuttavuus- ja tulosmittareita. Tärkeää on, että mittarit ovat seurattavissa, mieluiten jo käytössä olevalla vuosittaisella tilastoinnilla. Mikäli luodaan uusia mittareita, esim. sosiaalisen kestävyyden osalta, on samalla mietittävä, miten tiedon hankinta järjestetään. 1

2 2.1 Kehittyvän metsäteollisuuden toimintaedellytykset ovat kilpailukykyiset Kasvavien hakkuumahdollisuuksien tehokas ja kestävä hyödyntäminen Tavoitteena on, että kotimaisen ainespuun käyttö lisääntyy miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2015 mennessä ja puunhankinnan kustannustehokkuus paranee. Lisätään metsien hoitoa ja käyttöä tukevaa neuvontaa ja metsäsuunnittelua siten, että metsänomistajat ovat tietoisia metsiensä hakkuumahdollisuuksista, hoitotarpeista ja arvokkaista elinympäristöistä. Metsävaratietojen käyttöä metsien hyödyntämiseksi lisätään ottaen huomioon metsänomistajan taloudelliset ja muut tavoitteet sekä tietosuoja. MMM selvittää metsävaratietojen käytön mahdolliset sääntelytarpeet. Metsänomistajien metsätaloudellisen aktiivisuuden nostamiseksi metsänomistajille tarjottavien palveluiden saatavuutta ja laatua lisätään sekä tehostetaan niiden markkinointia samalla parantaen metsäpalvelumarkkinoiden kilpailun edellytyksiä. Metsäkeskuksissa otetaan käyttöön verkkopalvelut, joiden kautta metsänomistajat saavat käyttöönsä omaa metsäänsä koskevat hoito- ja hakkuutiedot. Samassa palvelussa metsänomistajat ja metsätalouden toimijat voivat tehdä mm. metsänkäyttöilmoitukset ja Kemera-rahoitushakemukset metsäkeskukselle sekä saada tietoa neuvonta-, metsäsuunnittelu- ja metsänhoitopalveluiden toteuttajista sekä puun ostajista. Laaditaan ja toteutetaan kehitysohjelma harvennus- ja turvemaiden hakkuiden lisäämiseksi ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. MMM käynnistää metsälain tarkistamisen selvittämällä metsälain mahdolliset muutostarpeet KMO 2015-ohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista silmällä pitäen. Metsäalan toimijoiden ja kaavoittajien yhteistyötä lisätään siten, että kaavoituksessa otetaan huomioon metsätalouden harjoittamisen edellytykset - Kotimaisen ainespuun käyttö kasvaa milj. m 3 :iin v Kotimaisen ainespuun käyttö on milj. m 3 :ä v %:lla yksityismetsien pinta-alasta on käytettävissä ajantasainen metsäsuunnitelma vuoteen 2015 mennessä (verkkosuunnitelmat lasketaan mukaan) resurssit: - lisätään metsäkeskusten neuvontaresursseja noin 3 milj. eurolla vuodessa, jolla saadaan noin henkilökohtaista neuvontatapahtumaa 2

3 2.1.2 Metsäklusterin tuotteiden jalostusarvon lisääminen ja uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen Tavoitteena on, että puuta hyödynnetään yhä monipuolisemmin kilpailukykyisiin, asiakaslähtöisiin tuotteisiin ja palveluihin. Lisätään metsäklusterin tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä yksityisellä että julkisella rahoituksella. Tuotetaan tutkimustietoa muun muassa Suomen metsäklusterin kansallisen tutkimusohjelman mukaisesti ja koordinoidaan tutkimus- ja kehitysresursseja Metsäklusteri Oy:n ja alan muiden tutkimusorganisaatioiden toimesta. Tiivistetään koulutus-, tutkimus-, kehitys- ja tuotantotoimintojen sekä markkinoinnin verkostoja. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseksi panostetaan metsästä markkinoille -arvoketjun osaamiseen. Uuden teknologian käyttöönottamiseksi metsäteollisuudessa ja niitä palvelevissa yrityksissä yritysten poisto-oikeudet säilytetään vähintään nykyisellään. Metsäteollisuustuotteiden menekkiä vientimarkkinoilla edistetään osallistumalla kansainvälisiin yhteishankkeisiin ja tukemalla kotimaista ja lähialueiden menekinedistämistyötä. - Metsäklusteria palveleva tutkimus- ja kehittämisrahoitus nousee 300 milj. euron tasolta 500 milj. euron tasolle v mennessä. - Metsäklusterin liikevaihto Suomessa kasvaa 40 miljardista eurosta 60 miljardiin euroon v mennessä - Metsäteollisuuden liikevaihto eriteltynä: uudet tuotteet, puutuoteteollisuus ja yhteensä, mrd.euroa/vuosi - Yksityisen ja julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen määrä, milj. euroa / vuosi - TE-keskusten, Tekesin ja KTM:n yritys- ja hanketukien määrä, joka kohdistuu metsäklusteriin milj. e / vuosi 3

4 Liikenneverkkojen kunnosta huolehtiminen Tavoitteena on, että metsäsektorin kannalta keskeistä liikenneverkkoa ylläpidetään ja kehitetään niin, että metsätalouden ja -teollisuuden kuljetukset voidaan suorittaa ympärivuotisesti ja kustannuksiltaan kilpailukykyisesti. Yleisen tie- ja rataverkon sekä vesi- ja meriväylien palvelutaso varmennetaan kauttaaltaan ja niitä kehitetään lisäämällä tähän tarkoitukseen ohjattavaa liikenneministeriön hallinnonalan vuotuista rahoitusta 90 miljoonaa eurolla. o Alemman yleisen tieverkon tasoa nostetaan, kelirikkokorjausten määrää lisätään ja talvikunnossapitoa tehostetaan. o Sisävesi- ja meriväylien taso ylläpidetään metsäteollisuuden raakaainehuollon ja tuoteviennin kannalta tarkoituksenmukaisena. Saimaan kanavaa koskevaa vuokrasopimusta jatketaan. Yksityisteiden kuntoa parannetaan tukemalla tiekunta- ja tieisännöintipalveluja sekä korottamalla yksityisteiden vuotuinen valtionapu 25 milj. euroon Metsäteiden kuntoa parannetaan nostamalla yksityismetsien Kemera-rahoitteisten perusparannusten määrä jaksolla ja kokonaismäärä kilometrin tasolle vuodessa. Kestävän metsätalouden rahoituslain vuotuinen tuen tarve metsäteihin nousee jakson aikana noin 13 miljoonaan euroon. - Tieverkon ympärivuotinen käytettävyys paranee. - Rataverkon ja vesiväylien nykyinen laajuus ja palvelutaso turvataan. - Yleisen tie- ja rataverkon kehittämisen ja ylläpidon rahoitus, milj. euroa/v - Runkokelirikon piirissä olevan tiestön pituus, km vuodessa (Lähde: Tiehallinnon tunnusluvut ja mittarit) - Yksityisteiden valtionapu, milj. euroa/v - Metsäteiden perusparannusten määrä, km/vuosi - Kemera-rahoitus, milj. euroa/v Energian tuotanto ja saatavuus kilpailukykyiseen hintaan Siirretty kokonaan kohtaan [pj. ja siht:t] 4

5 2.1.5 Ammattitaitoisen työvoiman turvaaminen Tämän luvun teksti on saatu Jaakkolan ja Väkevän työryhmältä. Tekstiä ei ole muokattu, vaan se käsitellään KMO:n sihteeristössä [pj./siht:t] Tavoitteena on, että metsätaloudessa on riittävät ammattitaitoiset henkilöresurssit metsänhoidon, metsänparannuksen, puunkorjuun ja kuljetusten lisääntyviin työmääriin. Osaavan työvoiman pysyvyys metsäalalla ja uuden työvoiman saatavuus on keskeinen metsätalouden menestystekijä. Väestötasolla työikäinen väestö vähenee ja muuttoliike suuntautuu asutuskeskuksiin. Metsätalouden piirissä työnantajat ovat pieniä mm. koneja autoyrityksiä, metsäpalveluyrityksiä ja metsänhoitoyhdistyksiä sekä saha- ja jatkojalostusyrityksiä. Keskimäärin kannattavuus ei ole hyvällä tasolla. Metsäalan imago ei ole ollut kovin hyvä. Monet metsätyöt ovat edelleen kausiluonteisia, joten työntekijöiden ympärivuotinen työllistäminen on ollut vaikeahkoa. Täten ammattitaitoisen työvoiman riittävyys erityisesti metsätalouden(ml. metsäenergian tuotanto) monipuolistuviin ja lisääntyviin tehtäviin on haasteellinen tavoite. Pientyöantajien kannattavuuden ja kilpailukykyisyyden kehittäminen sille tasolle, että nykyiset työntekijät ja yrittäjät pysyvät alalla kilpailun työvoimasta kiristyessä, on tärkeä tehtävä. Tämä edellyttää toimenpiteitä, joilla tuetaan yritysten liiketoimintaosaamista, kannattavuuden kehittämistä ja työn tuottavuuden nostoa sekä taitoja toimia hyvinä työnantajina. Yritystukia ja muita toimenpiteitä tulee kohdistaa yrittäjien ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Uusien työntekijöiden rekrytointi alan työpaikkoihin ja koulutukseen vaatii tukea. Alojen julkisuuskuvaa modernina työkenttänä ja tulevaisuuden alana tulee parantaa viestinnän keinoin On tärkeää huolehtia jo työssä olevien työntekijöiden ja yrittäjien ammattitaidon tasosta ja työkyvystä. Työelämään teknistyminen, työn uudelleen organisointi ja monipuolistuvat työtehtävät ja kansainvälistyminen vaativat uutta ammattiosaamista. Uhkaavaa työvoimapulaa voidaan ehkäistä, mikäli alalla jo olevan työvoiman työkyky pystytään ylläpitämään hyvänä mahdollisimman pitkään. Työn tuottavuuden noususta tulee huolehtia, koska se vähentää uhkaavan työvoimapulan vaikutuksia. Työvoimatarpeiden ennakointia tulee kehittää esim. päivittämällä säännöllisesti Metsätehon Savotta-laskelmaa, joka on kehitetty alan tulevaisuuden työvoimatarpeen arviointiin. Toimijoilla ja viranomaisilla tulee olla ajan tasalla oleva käsitys metsäsektorilla valtakunnallisesti tarvittavasta työvoimasta. Vastaavasti alueellisella tasolla pyritään parantamaan työvoimatarpeiden ennakointia. Myös ulkomaisen työvoiman rekrytointiin liittyvät mahdollisuudet selvitetään. (Huom! koulutuksesta on erikseen kohdassa x.x.x. - Kehitetään työmenetelmiä, -olosuhteita sekä teknologiaa, joka edistää työn tuottavuutta, parantaa työoloja ja metsäalan työn kiinnostavuutta. - Ympärivuotisen työnteon edellytyksiä parannetaan - Työskentelyolosuhteita parannetaan (ennakkoraivaus ja oikea ajankohta harvennushakkuissa) - Kehitetään ja kohdistetaan yritystukia ja muita toimenpiteitä yrittäjien ja pienyritysten työntekijöiden ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. 5

6 - PK-yritysten kannattavuuden seurantatilastojen rakentaminen metsäalalle - Liiketoimintaosaamisen kehittäminen PK-yrityksissä suuntaamalla kehityspanoksia yrityskonsultointiin ja työvälineiden kehittämiseen (seuranta, laskenta, työnantajataidot) - Kehitetään alan palkkausta ja työehtoja kilpailukykyiseksi palvelujen kilpailukyvyn kärsimättä - Lisätään alan vetovoimaisuutta parantamalla alan yhteistyöllä julkisuuskuvaa modernina ja monipuolisia työmahdollisuuksia tarjoavana alana - Kehitetään työvoimatarpeiden ennakointia (Savotta prosessi) - Suunnitellaan ja toteutetaan toimenpiteet, joilla edistetään työperäistä maahanmuuttoa - Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen työssäoppimisen kehittäminen - Ammatillisen kuntoutuksen sisällön ja houkuttelevuuden kehittäminen - Metsäsektorin toimintamallien kehittäminen ja mahdollisten markkinatalouden toimivuuden esteet ja rajoitteet kartoitetaan ja pyritään purkamaan. Julkisrahoitteisten organisaatioiden toimintaa tehostamalla ja julkisten ja yksityisten toimijoiden välistä työnjakoa selkiyttämällä markkinoiden toimivuus kehittyy. - Julkisen sektorin organisaatioiden toimintaa tehostetaan laadittujen tuottavuusohjelmien mukaisesti ja hyödyntämällä mahdollisimman paljon tilaajatuottajamallia. Se vähentää työvoiman kysyntää ja vapauttaa resursseja. Nämäkin siirtyvät toiseen asiakirjaan Puunkorjuun kausivaihtelu Alan palkat vs palkat keskimäärin -tilasto Metsäsektorin pk-yritysten kannattavuus Työntekijöiden vaihtuvuus selvitys/tilasto Ulkomaalaisten määrä metsätöissä selvitys/tilasto 6

7 2.2 Metsätalous on kannattavaa elinkeinotoimintaa Puuntuotannon kestävä lisääminen Tavoitteena on, että metsien kasvu kohoaa vuoteen 2015 mennessä 110 milj.m 3 :iin ja säilyy sen jälkeen vähintään sillä tasolla. Metsävarojen hyvä laatu, terveys ja monipuolisuus mahdollistavat metsien kestävän käytön. Metsänhoito- ja perusparannustöiden vuotuiset työmäärät nostetaan metsätalouden alueellisten tavoiteohjelmien ( ) mukaiselle tasolle (energiapuun korjuussa on AMO:a korkeampi tavoite): Kemera-rahoitus Metsänomistajien Yhteensä omilla kustannuksilla Määrä Milj.Є Määrä Milj.Є Määrä Milj.Є Metsän uudistaminen, 1000 ha Taimikonhoito ja nuoren metsän *) kunnostus,1000 ha Kunnostusojitus, 1000 ha Metsäteiden perusparannus **), km Terveyslannoitus, 1000 ha Kasvatuslannoitus, 1000 ha Juurikäävän torjunta, 1000 ha Energiapuun korjuu, milj.m ***) + Yhteensä *) ylittää AMO-tavoitteen metsäteollisuuden ja valtion metsien osalta vastaten niiden toteuttamia määriä v **) sisältää uusien teiden rakentamista eri metsänomistajaryhmien metsissä yhteensä noin 600 km vuodessa. ***) kiinteistöjen polttopuu Keltaisella merkittyihin pitäisi saada teollisuuden ja Metsähallituksen arviot tavoitteisiin, niitä ei ollut AMO:jen yhdistelmässä. Nostetaan kasvatuslannoitusten määrä hehtaariin vuodessa neuvonnan keinoin ja aiheuttamatta merkittäviä haittoja vesistöille. Yksityismetsien metsänhoitotöiden laadun seurantajärjestelmä otetaan markkinaehtoisesti käyttöön. Metsänjalostus 2050 ohjelman toteuttamista jatketaan ja varmistetaan, että metsänviljelyyn on jatkuvasti saatavilla laatuvaatimukset täyttävää, kullekin alueelle alkuperältään sopivaa metsänviljelyaineistoa. Tarkistetaan metsäpuiden siemenviljelysten perustamisohjelma vastaamaan lisääntyviä hakkuumääriä. Varmistetaan, ettei metsiimme pääse leviämään tuontipuutavaran tai puupakkausten välityksellä vierasperäisiä tuholaisia, jotka vaarantavat metsiemme terveyden. Laaditaan suositukset siitä, miten energiapuun korjuun mahdolliset haitalliset vaikutukset metsien elinvoimaisuudelle ja monimuotoisuudelle vältetään Hirvieläinten aiheuttamien metsätuhojen määrää alennetaan niiden kantojen sääntelyllä ja ottamalla käyttöön hirvien talvilaidunalueiden metsänhoidon suositukset. Hirvieläinvahinkojen korvausjärjestelmä tarkistetaan vahinkojen täysimääräiseksi korvaamiseksi. Tavoitteiden saavuttamista edistetään metsäammattilaisten koulutuksella, metsänomistajien neuvonnalla ja metsäsuunnittelulla. 7

8 - Metsien kasvu kohoaa vuoteen 2015 mennessä 110 milj. m3/v tasolle - Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisten töiden työmäärät ja varojen käyttö työlajeittain, ha/km/ vuosittain - taimikoiden ja nuorten metsien metsänhoidollinen tila - Harvennushakkuiden, metsänomistajien omilla kustannuksillaan toteuttamien metsänhoito- ja perusparannustöiden työmäärät ja kustannukset työlajeittain ha/km/ vuosittain - Hirvieläinten aiheuttamien tuhojen määrä vähenee; v 2015 x ha/v, (korvauspinta-ala, ha) - Uusien siemenviljelysten ala, ha resurssit: - Metsätalouden rahoituslain mukaisten varojen määrä nostetaan 86 miljoonaan euroon vuodessa 8

9 2.2.2 Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Tavoitteena on, että metsätalouden kannattavuus paranee, keskimääräinen metsälökoko kasvaa ja metsätalousyrittäjien määrä lisääntyy. Verojärjestelmää uudistetaan metsänomistajaa kannustavaksi: Luovutaan perintö- ja lahjaverosta maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksilta painottaen huojennuksissa mahdollisuutta aitoon tuotannolliseen toimintaan. Selvitetään mahdollisuudet kannustaa verotuksellisin keinoin metsänomistajia aktiiviseen ja pitkäjänteiseen metsätalouden harjoittamiseen sekä omatoimiseen metsänhoitotyöhön. Puun myyntitulon verotuksessa metsävähennys saatetaan vastaamaan todellista hankintamenoa ja ulotetaan metsävähennys koskemaan tilan kaikkia metsiä. Hankintatyön verovapauden yläraja nostetaan 250kuutiometriin. Metsäenergiapuun hankintaa ei lasketa mukaan hankintatyön arvoon. Lainsäädäntöä kehitetään uusien metsänomistusmuotojen, kuten kiinteistö- ja sijoitusrahastojen sekä osakeyhtiömuotoisen metsänomistuksen mahdollistamiseksi. Lisätään viestintää tilojen uusjakojen ja yhteismetsien mahdollisuuksista. Luodaan ohjauskeinot, joilla minimoidaan aika, jonka metsät ovat perikuntien omistuksessa. Metsänhoito- ja puunkorjuutöiden taloudellisen kannattavuuden parantamiseksi, menetelmien kehittämiseksi ja metsänhoitotöiden koneellistamisasteen nostamiseksi toteutetaan MMM:n Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu -konserniohjelma ( ) ja Metsäntutkimuslaitoksen Metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun tutkimus- ja kehittämisohjelma ( ). Kehitetyt metsänhoidon ja puunkorjuun parhaat työmenetelmät viedään käytäntöön yhteistyössä toimijoiden kanssa. selvitetään yksityismetsänomistuksen rakenne metsänomistajien iän, sukupuolen, asuinpaikan ja ammattiryhmän mukaan Metsätalouden kannattavuus paranee ja metsätilojen keskikoko kasvaa Yksityismetsätalouden nettotulo jakson aikana on 120 /ha tasolla (2007 rahan arvo) Metsänhoitotöiden koneellistamisaste, x % Metsälöiden keskikoko kasvaa vuoteen 2015 mennessä 23,7 ha 25,0 ha 9

10 2.2.3 Metsäsektorin tehokkaat ja tarkoituksenmukaiset organisaatiot Tavoitteena on, että metsäsektorin tarvitsemat julkiset palvelut tuotetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Palvelutuotannossa vahvistetaan yksityisen sektorin osuutta muun muassa tilaaja-tuottajaperiaatteella. Metsäkeskusten toimintatapoja yhtenäistetään ja kehitetään sekä lisätään niiden ja metsätalouden muiden tahojen yhteistoimintaa. Metsäalan toimijoiden, sidosryhmien ja yksityisten henkilöiden välisten verkostojen syntymistä tuetaan kehitys- ja pilottihankkeiden avulla. Julkisten ja yksityisten toimijoiden välistä työnjakoa selkiytetään. Eri hallinnonalojen metsiin liittyvä päätöksentekoa koordinoidaan perustuen Kansallisen metsäohjelman 2015 metsäelinkeinoa edistäviin linjauksiin. Metsäalan julkisten palveluiden asiakastyytyväisyyttä seurataan vuosittain. - Julkisin varoin tuotettujen palveluiden prosessit on määritelty ja metsänomistajilla on saatavilla samat palvelut metsän sijainnista ja metsänomistajan asuinpaikasta riippumatta Metsänomistajien tyytyväisyys julkisiin / metsäkeskuksen palveluihin Käynnissä olevat verkostoitumisen pilottihankkeet, kpl/v Yksityisten palvelutuottajien osuus metsätalouden palveluista kasvaa, % 10

11 2.3 Metsien energia- ja ilmastohyödyt lisääntyvät Puuhun perustuvan energian käytön lisääminen Tavoitteena on, että puuperäisen energian käyttö nousee vuoteen 2015 mennessä XX PJ:een ja vuotuinen metsähakkeen käyttö nousee kolminkertaiseksi eli noin 10 miljoonaan kuutiometriin siten, ettei se aiheuta merkittävää haittaa luonnon monimuotoisuudelle ja metsien kasvukyvylle. Tavoitteena on, että metsäteollisuudelle on saatavissa Suomessa energiaa kilpailukykyiseen hintaan. Kansallisen energia- ja ilmastopoliittisen selonteon linjauksissa ja toteuttamisessa otetaan huomioon metsäteollisuuden toimintaedellytykset ja osana energiaja ilmastopoliittista selontekoa laaditaan bioenergian kehittämislinjaukset, jotka muodostavat bioenergiaohjelman. KMO:n esitykset energiapoliitisiksi linjauksiksi ovat: Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa tähdätään ratkaisuihin, joissa päästövähennysten toimeenpano on maailmanlaajuista. Puuperäisen energian käyttöä tehostetaan ja biojalostamoteknologiaa kehitetään hyödyntämällä kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehitysrahoitusta sekä veroratkaisuja. Hajautettua puuperäistä sähkön ja lämmön tuotannonkapasiteettia lisätään yhteensä 200 MW vuoteen 2015 mennessä. Parannetaan puun kilpailukykyä lämmön, yhdistetyssä lämmön ja sähkön sekä puuperäisten liikennepolttoaineiden tuotannossa niin, että ratkaisut eivät vääristä kilpailua ainespuumarkkinoilla. Metsäenergian käytön ja korjuun tutkimusta ja kehittämistä lisätään laajapohjaisilla tutkimus- ja kehittämisohjelmilla sekä niiden tulosten tiedotuksella (KTM, MMM). Kauppa- ja teollisuusministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön energia- ja investointitukien käyttöä ja informaatio-ohjausta tehostetaan Kestävän metsätalouden rahoitustukea energiapuun korjuuseen lisätään miljoonaan euroon, joka vastaa 2-3 milj.m 3 :n energiapuun korjuumäärää nuorista metsistä. Järjestetään bioenergianeuvonta valtakunnallisesti kattavasti (Motiva, ProAgria, metsäkeskukset). Lisätään eri hallinnonalojen toimien koordinaatiota ja tiivistetään yhteistyötä. 11

12 Kehitetään uusia taloudellisia ohjauskeinoja puuenergian käytön lisäämiseksi. Kehitetään paikallista lämpöyrittäjyyttä. Selvitetään mahdollisuuksia tukea pientalojen puuhun perustuvia lämmitysmuotoja sekä lisätään tiedotusta polttopuun käytöstä. Energiapuun korjuun laatua seurataan ja tuloksista tiedotetaan. Kehitetään metsäenergian kaupankäyntimenetelmiä. Hallitus nopeuttaa liikenteen päästöjä vähentävien biopohjaisten polttoaineiden käyttöä ensin lakisääteisesti ja myöhemmin markkinaehtoisin toimin niin nopeasti kuin alan teknologinen kehitys, kotimainen tuotanto ja biopolttoaineiden kohtuuhintaisuus sen sallivat. Tämä edellyttää alan tutkimusresurssien lisäämistä ja panostamista siihen, että toisen sukupolven teknologiaa voidaan hyödyntää heti 2010-luvun alkupuolella. Niin ikään tärkeää on huolehtia siitä, että liikenteen biopolttoaineen kotimainen kysyntä kyetään tyydyttämään pääsääntöisesti kotimaisella tuotannolla. [= hallitusohjelman teksti, tiivistetään?] - Metsäteollisuuden käyttämän sähkön hinta säilyy kilpailukykyisenä Suomessa - Puuperäisten polttoaineiden käyttö nousee XX PJ, (Krit./Ind. Kuva 6.9b.) - Metsähakkeen käyttö nousee noin 10 milj. m 3 v Kemeran energianpuunkorjuu- ja haketustuen määrä /v ja korjuumäärä m 3 /v - Energiapuun korjuun laatu paranee (kohdevalinta, menetelmät, vauriot); - Lämpöyrittäjien määrä ja liikevaihto, /vuosi - Vuoteen 2010 mennessä 5,75 % liikennepolttonesteistä biopohjaisia. - teollisuuden käyttämän sähkön hinta ei nouse kilpailijamaita nopeammin 12

13 2.3.2 Puuperäisten tuotteiden käytön lisääminen Tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä lisäämällä puun käyttöä erilaisissa pitkäaikaisissa rakenteissa ja tuotteissa. Jatketaan Puutuoteteollisuuden elinkeinopoliittista ohjelman ( ) ja Puurakentamisen edistämisohjelman ( ) toteuttamista. Ohjelmien koordinointitehtävää varten asetetaan erillinen johtoryhmä. Julkista rahoitusta kohdennetaan puun käytön ja puurakentamisen edistämiseksi valtioneuvoston tekemän periaatepäätöksen mukaisiin toimiin. Panostetaan puurakentamisen ja -sisustamisen koulutukseen ja lisätään puun käyttöä julkisessa rakentamisessa. Nostetaan Suomen profiilia maailmanlaajuisesti puunkäytön ja erityisesti puurakentamisen mallimaana suosimalla julkisessa rakentamisessa puuta. Kansainvälisillä suunnittelukilpailuilla tehdään suomalaista puuosaamista tunnetuksi. - Sahatavaran kulutus Suomessa henkeä kohden nousee 1,2 m 3 vuoteen 2015 mennessä (nyt noin 1,0 m 3 /hlö, Metlan ennuste ,2 m 3 /hlö) - Sahatavaran kulutus Suomessa henkeä kohden 1,2 m 3 vuonna Puutuotealan viennissä jatkojalosteiden osuus nousee 25 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä (nyt osuus on n. 18 %). 13

14 2.3.3 Metsien hoidossa varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Tavoitteena on, että metsien hoidossa, käytössä ja suojelussa varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja edistetään metsien hiilinieluvaikutusta. 1. Huolehditaan metsänviljelyaineiston riittävästä monimuotoisuudesta ja alkuperien soveltuvuudesta kasvupaikalle. 2. Tutkimusta ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsälajistoon ja puulajien levinneisyyteen lisätään ilmastonmuutokseen sopeutumisen tutkimusohjelman ja Metsäekosysteemien toiminta ja metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa - tutkimusohjelman evaluointien ja johtopäätösten mukaisesti. 3. Laaditaan ennusteita äärevöityvästä ilmastosta johtuvista metsätuhoriskeistä (esim. hyönteiset, tulvat, myrskyt) ja kehitetään metsätuhojen seurantajärjestelmää. 4. Myrskytuhojen ja vahingollisten tulokaslajien varalta laaditaan valmiussuunnitelmat. 5. Otetaan tulevissa metsänhoitosuosituksissa huomioon metsien elinvoimaisuutta ja hiilinieluvaikutusta edistävät toimenpiteet. 6. Lisätään koulutusta ja tiedotusta metsätuhojen estämisestä metsäammattilaisille ja metsänomistajille. - Metsien hoidossa on varauduttu ilmastomuutoksen vaikutuksiin - Metsien ja ojitettujen turvemaiden puuston ja maaperän hiilitase on kokonaisuutena positiivinen [Krit.& Ind. Kuva 1.4.] - Metsien ja ojitettujen turvemaiden puuston ja maaperän hiilitase, milj. tn/v [Krit.&Ind. Kuva 1.4.] - Tutkimus-, koulutus- ja tiedotushankkeiden rahoitus, xx euroa/v 14

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 2.3.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan keskeiset haasteet 3. Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 1 Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 7.6.2011 Tatu Torniainen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto 2 Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan keskeiset haasteet 3. Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Metsäsektorin avaintilastoja 2016 18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Metsäalan työvoimatarve Savotta Metsätehon tuloskalvosarja 15/2016 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy

Metsäalan työvoimatarve Savotta Metsätehon tuloskalvosarja 15/2016 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy Metsäalan työvoimatarve Savotta 2025 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy Tausta ja tavoite Tämän työn tavoitteena on tuottaa tietoa metsäalan ammatillisen koulutuksen saaneiden henkilöiden työvoimatarpeesta

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA?

PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA? Miten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen? Suomenlinna 3.12.2008 Aarne Reunala PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA? Metsäsektorin politiikkaohjelma? Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki 24.2.2016 Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö Elinvoimaa etelä- ja keskipohjalaismetsistä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Taustaa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke Biotalouspaneelin kokous 19.1.2016 Jussi Manninen, TEM Kärkihanke 2: Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä TAVOITE: Puun käyttöä monipuolistetaan,

Lisätiedot

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Puusta elinvoimaa Pohjoiseen seminaari 12.5.2016 Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Pohjoinen palvelualue Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 9.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen kokous Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Alueelliset metsäohjelmat Alueelliset metsäohjelmat

Lisätiedot

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Congress Paasitorni, Helsinki Tuomo Visanko Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Hannu Niemelä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hannu.niemela@tapio.fi Suoseuran

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Toteutuvatko hallitusohjelman metsätavoitteet?

Toteutuvatko hallitusohjelman metsätavoitteet? Toteutuvatko hallitusohjelman metsätavoitteet? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Vantaa 10.3.2016 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Hallitusohjelman metsätavoitteet ja kärkihankkeet

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari 22.10.2014 Olli Äijälä Uudistuneet metsänhoidon suositukset Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Helsinki 26.3.2015 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Metsäpolitiikan ohjaus 2. Lyhyesti metsälainsäädännöstä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1. Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm. Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Antti Asikainen, Olli Salminen ja Risto Sievänen..1 Hakkuukertymä Skenaarioiden

Lisätiedot

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja, Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

Työvoimapolitiikan uusi suunta

Työvoimapolitiikan uusi suunta Työvoimapolitiikan uusi suunta Johtaja Alpo Jokelainen 6.11.2007 Työvoiman saatavuus on talouskasvun edellytys aikaisemmin ajateltiin, että työllisyyden parantumiseen tarvitaan aina tiettyä talouskasvua

Lisätiedot

31. Metsätalouden edistäminen ja valvonta

31. Metsätalouden edistäminen ja valvonta 31. Metsätalouden edistäminen ja valvonta S e l v i t y s o s a : Luvun määrärahoilla rahoitettavan toiminnan keskeisenä yhteiskunnallisena tavoitteena on toteuttaa Kansallinen metsäohjelma 2010:tä. Ohjelman

Lisätiedot

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA!

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! Metsänhoidon tuet ja toimijat Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! 1 METSÄKESKUS HÄME-UUSIMAA VIRANOMAISTEHTÄVIEN YKSIKKÖ MIKKO KALLIOINEN ESITTELIJÄ, METSÄTALOUSINSINÖÖRI mikko.kallioinen@metsakeskus.fi

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Sisältöä ja panostuksia INNOFORUM-yhdessä tekemällä parasta palvelua pk-yrityksille seminaari Hotelli Rosendahl, Tampere 10.11.2015 Erkki Lydén Pirkanmaan

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Kemeralain uudistaminen

Kemeralain uudistaminen Kemeralain uudistaminen Soiden maankäytön tulevaisuuden näkymät seminaari 25.11.2014 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö 1) Uudistuksen taustaa 2) Tavoitteet 3) Tukijärjestelmän

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä

Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä Alempi tieverkko puuhuollon pullonkaulana -päättäjä seminaari 7.11.2014 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäteiden

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus Metsätalous ja vesistöt seminaari 26.-27.9.2006 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäpolitiikan perusta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoitustuet

Kestävän metsätalouden rahoitustuet Kestävän metsätalouden rahoitustuet 2012 2 Sisällys 1. TUKIEN KOKONAISKÄYTTÖ 3 2. TUKIEN KÄYTTÖ TYÖLAJEITTAIN 6 2.1 Uudistaminen 6 2.2 Haketus 7 2.3 Energiapuun korjuu 8 2.4 Nuoren metsän hoito 9 2.5 Terveyslannoitus

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

MMM:n metsävaratiedon ja metsäsuunnittelun strategia

MMM:n metsävaratiedon ja metsäsuunnittelun strategia MMM:n metsävaratiedon ja metsäsuunnittelun strategia Anna Rakemaa Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus Metsäpoliittiset lähtökohdat Kansallinen metsäohjelma 2010 Valtioneuvosto

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

SAVOTTA Metsätyövoiman tarvelaskelmien keskeinen anti. Markus Strandström

SAVOTTA Metsätyövoiman tarvelaskelmien keskeinen anti. Markus Strandström SAVOTTA 2015 Metsätyövoiman tarvelaskelmien keskeinen anti Markus Strandström SAVOTTA 2015: keskeinen anti 1 Laskelman tausta ja tarkoitus Määräajoin päivitetty metsätyövoiman tarvetarkastelu edellinen

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto

Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto Oikea taho vastaamaan kysymykseen olisivat markkinavoimat. Niitä ei saa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Harri Hänninen Suomalais venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 7.6.2011, Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsien merkitys Metsämaa, tilavuus ja kasvu ovat

Lisätiedot

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Metla Metsäenergia nyt ja 2030 - teknologiat, kilpailukyky ja ympäristö ForestEnergy2020 -seminaari 8.-9.10.2014 Jyväskylä Alustuksen sisältö:

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Uudet metsänhoidon suositukset

Uudet metsänhoidon suositukset Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 1 Alueellinen metsäohjelma Metsäalan ja yhteiskunnallisten vaikutusten strateginen ohjelma Yli

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) 29.10.2012, Hämeenlinna Sivu 1 30.10.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö OPET-hankkeen taustat ja tavoitteet

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010)

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010) Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010) Tuula Nuutinen Metsäntutkimuslaitos Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot