KotiMetsä. Kasvu vauhtiin. Metsänomistajan tavoitteiden mukainen metsien hoito yhdistyksen omalääkäreiltä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KotiMetsä. Kasvu vauhtiin. Metsänomistajan tavoitteiden mukainen metsien hoito yhdistyksen omalääkäreiltä"

Transkriptio

1 KotiMetsä Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen jäsenlehti 1/ Metsänomistajan tavoitteiden mukainen metsien hoito yhdistyksen omalääkäreiltä Metsänomistajat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Padasjoki, Sysmä sivu 6 Hyödynnä paikalliset ja valtakunnalliset jäsenedut sivu 8 Metsäsuunnitelma vaatii edelleen maastotyötä sivut Taimet ja taimikonhoito avaimet tuottavaan metsään sivu 25 Kirjanpainajan kosiomenot pian käsillä PEFC/ Kasvu vauhtiin

2 2 KotiMetsä 1/2014 Jäsenten edunvalvontaa Pääkirjoitus Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys kannattaa Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajien ainoa oma paikallinen organisaatio. Mikä ikinä metsäasioissa mietityttääkin - me tiedämme ratkaisut. Mhy Päijät-Hämeen alueen keskiverto 35 hehtaarin tila maksaa metsänhoitomaksua vuodessa vajaa 140 euroa. Sillä saat paljon: jäsenenä saat käyttöösi ammattilaistemme osaamisen niin metsänhoidossa kuin puukaupassa. Metsänomistaminen on helppoa kun käytät mhy:n palveluita Hoidettu metsä on tuottava sijoitus ja säilyttää arvonsa. Meiltä saat yhdeltä luukulta sekä neuvot että kaikki metsässäsi tarvittavat palvelut parhaaseen hinta-laatu-suhteeseen. Sinä hyödyt kun puukauppa kilpailutetaan Me metsänhoitoyhdistyksessä etsimme sinulle parhaan puukauppakumppanin. Olemme ainoa metsäalan toimija, joka kilpailuttaa puusi. Avullamme saat näin leimikostasi aina päivän parhaan hinnan. Hyöty voi kohteesta ja katkonnasta riippuen olla jopa tuhansia euroja. Metsänhoitoyhdistys huolehtii metsänomistajan eduista Metsänhoitoyhdistys on jäsentensä puolestapuhuja. Miten riista-, kaava- tai lakikysymykset vaikuttavat metsänomistajan arkeen? Me olemme näissä asioissa sinun edunvalvoja paikallisesti ja valtakunnallisesti sekä MTK:n kautta Brysselissä asti. Jäsenyydestä on paljon hyötyä! Sinulla on oma, jolta saat maksutta tilakäynnit ja neuvot metsiesi hoidosta. Saat veloituksetta opastusta, koulutusta, tiedotusta, Mhy Päijät-Hämeen jäsenlehdet tai - tiedotteet sekä Maaseudun Tulevaisuuden metsänumerot. Mhy hoitaa metsien sertifioinnin jäsentensä puolesta (erikseen sertifiointiin liittyjille maksullista). Mikä muuttuu vuonna 2015? Metsänhoitoyhdistyslaki päättyy nykyisen muotoisena. Tämä tarkoittaa metsänomistajiemme päätösvallan kasvua omassa yhdistyksessään. Nykyisen lain moninaiset toiminnan rajoitteet sekä määräykset poistuvat ja mhy voi jatkossa toimia ja kehittyä täysin metsänomistajajäsentensä toiveiden mukaisesti. Myös edunvalvontaketju vahvistuu paikallistasolta Brysseliin saakka. Kaikki metsänhoitoyhdistyksen nykyiset jäsenet säilyvät jäseninä. Ensimmäinen jäsenkortti on jo postissa! Jäsenet pääsevät näin hyödyntämään jäsenetuja jo vuonna 2014 sekä saavat käyttöönsä laajenevat jäsenedut heti vuoden 2015 alusta lähtien. Edunvalvontaterveisin Jari Yli-Talonen Puheenjohtajan palsta Sertifiointi metsänomistajan näkökulmasta Sertifiointi: komea blanketti, joka on aikoinaan tullut postissa, koristeenaan suurella kirjoitettu PEFC. Se on asetettu kirjahyllyyn arvoiselleen paikalle, metsätaloussuunnitelman viereen. Tarkemmin ajateltuna se on kuitenkin ollut osana arvokasta työtä, jolla metsäomaisuuden tuottoa on vauhditettu. Se on myös näyteikkuna maailmalle suomalaisesta metsänhoitokulttuurista. Sertifioinnin tarve tuli aikoinaan ajankohtaiseksi, kun markkinoille ilmaantui puutavaraeriä maailmalta uhanalaisista puulajeista sekä kasvupaikoista, pääasiassa Etelä-Amerikan sademetsistä ja Afrikan mantereelta. Puutavaratuotteiden markkinointi valveutuneille kuluttajille oli varmistettava tuotteen alkuperän ja koko jalostusketjun osoittavalla sertifikaatilla. Kaksi kolmasosaa koko maailman metsistä on jo sertifioitu, ja PEFC on ylivoimaisesti käytetyin merkki. Teollisuuden tarvitsemasta puusta on oltava noin 70 % sertifioitua, tuontipuu ei useinkaan täytä sertifikaattivaatimuksia. Tästä johtuen kotimaisen puun on oltava lähes 100 % sertifioitua: esimerkiksi Versowoodin hankkimasta puusta 98 % täyttää kriteerit. Jos metsänomistaja jättäytyy sertifioinnin ulkopuolelle, esimerkiksi ykkösluokan pohjavesialueen metsänhoidolle asettamien lievien rajoitusten vuoksi (lannoitus ja kantojen nosto), ottaa metsänomistaja kyllä metsätilalleen melkoisen riskin: niin markkinoinnissa kuin myös hinnassa. Suomessa on yleisesti käytössä metsänomistajien liittojen hallinnoima PEFC-ryhmäsertifiointi, joka on osoittautunut erittäin kustannustehokkaaksi ja mahdollistaa pientenkin tilojen mukanaolon. Uusi metsänomistaja pääsee PEFC-sertifiointiin mukaan ilmoittautumalla metsänhoitoyhdistykseen. Tiukat korjuukriteerit sertifioinnissa ovat nostaneet puunkorjuun laadun Suomessa huipputasolle. Metsäkuviot säilyvät hyvin elin- ja kasvukelpoisina myös korjuutapahtuman jälkeen, tämä jouduttaa omalta osaltaan metsän uudistumista ja elinympäristöjen säilymistä. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme tarjoaa jäsenilleen maksuttoman PEFC-sertifioinnin, tämä on ehkä tärkein jäseneduista, joita voimme metsänomistajajäsenillemme tarjota. Nastola Jarmo Poutiainen Hallituksen puheenjohtaja KotiMetsä METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI Julkaisija: Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme ry Vastaava päätoimittaja: Jari Yli-Talonen p Kannen kuva: Joonas Karjalainen Sivunvalmistus: SSS Lehtipalvelu Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2014

3 KotiMetsä 1/ PEFC-metsäsertifiointi sopii suomalaiseen metsätalouteen parhaiten PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta kaikkialla maailmassa. Sertifiointi on erityisen tärkeää suomalaisten paperi- ja puutuotteiden ostajille Keski-Euroopassa, jossa metsien käytön kestävyydestä ollaan erittäin huolissaan. PEFC-metsäsertifiointi on ollut käytössä Suomessa jo reilut kymmenen vuotta. Yli 95 prosenttia Suomen talousmetsistä on PEFC-sertifioitu. Sertifioinnin vaatimuksia täsmennetään viiden vuoden välein ja nyt on meneillään kolmas kerta. Uudet vaatimukset ovat parhaillaan työn alla ja niitä on voinut kommentoida avoimesti. Suomen PEFC-metsäsertifioinnin vaatimukset seuraavat ja ennakoivat metsäalan ja koko yhteiskunnan muutoksia, sillä PEFC haluaa olla kiinni sekä ajassa että metsänomistajien arjessa. Nyt erityisen paljon keskustelua ovat herättäneet vesistöjen suojeluun, riistanhoitoon sekä metsänhoitotöiden laadun varmistamiseen liittyvät asiat, tiivistää Lea Jylhä MTK:sta. PEFC sopivin suomalaisiin metsiin PEFC soveltuu metsäsertifiointijärjestelmistä parhaiten suomalaiseen metsätalouteen, sillä sen lähtökohtana ovat aina kunkin maan metsätalouden erityispiirteet meillä tämä erityispiirre on perhemetsätalous, jossakin muualla maailmassa esimerkiksi kyläyhteisöjen metsät. PEFC -sertifioinnissa asetetaan metsien hoidolle monia tärkeitä vaatimuksia, jotka kohdistuvat muun muassa metsien monimuotoisuuden turvaamiseen, metsien terveyden ja kasvun ylläpitoon sekä virkistyskäyttöön. Vaatimusten toteutumista valvovat puolueettomat ja ammattitaitoiset tarkastajat sertifiointiyrityksistä. Viimeisimmissä sertifiointitarkastuksissa huomautuksia on Reijo Ikonen tullut mm. vähäisistä kulotusten määrästä. Metsänhoitoyhdistykset ovatkin kannustaneet metsänomistajia metsänhoidollisiin kulotuksiin niihin sopivilla kohteilla. Ryhmäsertifiointi on toimiva ja tehokas ratkaisu tulevaisuudessakin Metsäsertifiointiin osallistuminen on metsänomistajalle vapaaehtoista. Sertifiointi voidaan toteuttaa metsänomistajakohtaisesti tai alueellisena ryhmäsertifiointina. PEFC -sertifiointi on aiemmin hoidettu alueellisena ryhmäsertifiointina metsänomistajien liittojen toimesta. Toimintaympäristön ja metsätalouden organisaatioiden muutosten vuoksi metsien alueellisen ryhmäsertifioinnin toteutus on organisoitava uudella tavalla. MTK on selvittänyt uuden sertifiointimallin mahdollisuuksia. Kustannustehokkainta sertifiointi olisi edelleenkin järjestää alueellisena ryhmäsertifiointina. Toiminnan yhdenmukaisuuden kannalta olisi myös järkevää, että alueellisten sertifikaattien hakijana ja hallinnoijana toimisi yksi organisaatio koko maata koskien. Varsinainen sertifioinnin uudelleenorganisointi tehdään erillishankkeessa vuoden 2014 aikana, kertoo Jylhä. Kevään aikana on tarkoitus saada valmiiksi esitys tulevaksi ryhmäsertifioinnin malliksi. Sidosryhmäkeskusteluja käydään sen pohjalta ja syksyllä keskitytään konkretiaan ja yksityiskohtiin. Anne Rauhamäki Sertifiointi kirosana vai mahdollisuus? Suomen PEFC-metsäsertifiointijärjestelmä on ollut käytössä lähes 15 vuotta. Järjestelmän käyttöönoton alkuaikoina tuosta sanahirviöstä tuli melkein kirosana, koska sen pelättiin rajoittavan yksityisen metsänomistajan oikeutta omaan metsäomaisuuteensa ja tuovan teollisuudelle runsaasti lisäkustannuksia. Kuten vuosien mittaan on nähty, mitään merkittäviä hakkuurajoituksia järjestelmä ei ole tuonut tullessaan. Suurimmat rajoitukset ovat olleet säästöpuiden jättäminen sekä vesistöjen ja metsälakikohteiden suoja-alueiden tarkentuminen. Merkittävä parannus vuosien kuluessa on ollut se, että metsäsertifioinnin kriteeristö on yhtenäistynyt metsälainsäädännön kanssa. Näin hämmentäviltä tulkintaeroilta on vältytty ja ylivarovaisuus esimerkiksi suojakaistojen osalta on poistunut. Sertifioinnista aiheutuvat taloudelliset vahingot metsänomistajille ovat tänä päivänä pääsääntöisesti varsin pienet. Sertifiointi takaa sahatavaralle markkinat Versowoodin korjaamista puista 98 % on PEFC-sertifioiduista metsistä. Versowood saa käyttää tuotteissaan PEFC-merkkiä, mikä edellyttää tarkkaa alkuperän seurantajärjestelmää. Miksi sertifiointia tarvitaan? Versowood Oy:n kokoinen yritys ei pysty tänä päivänä myymään kaikkia tuotteitaan taloudellisesti kannattavaan hintaan ilman PEFC-merkkiä, joten metsäsertifiointi on koko toiminnan kannalta tärkeä. PEFC-merkin käyttöoikeus edellyttää puuta jalostavalta yhtiöltä voimassa olevan alkuperäketjusertifikaatin, eli sertifioidun raaka-aineen lisäksi ostajalla pitää olla tarkasti tiedossa, mistä puut on kaadettu. Puun alkuperätieto kulkee kauppakirjan avulla aina kannolta tehtaalle saakka, jolloin sertifioidun puun osuutta pystytään luotettavasti seuraamaan toimintaketjun eri vaiheissa. Järjestelmä on kallis ja työläs ylläpitää, mutta se on välttämätön sahatavaran ja sen jatkojalosteiden myynnin kannalta. Ilman sertifioituja metsiämme ja yrityksiä, jotka ylläpitävät raaka-aineen alkuperän seurantajärjestelmää, suomalainen metsäteollisuus näivettyisi tiukassa kilpailutilanteessa ruotsalaisia, saksalaisia ja muita merkittäviä metsäteollisuusmaita vastaan. Metsänomistajan puille ostaja käypään hintaan Suomalaisille metsänomistajille metsäsertifioinnissa mukana oleminen on paras keino varmistaa, että puille löytyy jatkossakin ostajia ja niistä saa käyvän hinnan. Sertifioinnin ulkopuolelle jättäytyvät tilat saavat varmasti myytyä puunsa myös tulevaisuudessa, mutta tarjontatilanteesta riippuen kantohinnoissa voi olla merkittävä ero sertifioituihin metsiin verrattuna. Puu- ja paperituotteiden ostajille sertifiointi antaa takuun siitä, että puut eivät ole peräisin suojelualueilta, vaan ne on hankittu kestävästi hoidetuista talousmetsistä, joissa metsäluonnon monimuotoisuus on otettu huomioon. Tavallinen kuluttaja voi luottavaisella mielellä ostaa PEFC-merkillä varustettuja tuotteita, sillä Suomessa niin metsänomistajat kuin teollisuus toimivat kestävällä pohjalla, metsien parasta tulevaisuutta miettien. Sertifiointia ei siis pidä nähdä toimintaamme rajoittavana riesana, vaan se on koko metsäalan kannalta suuri mahdollisuus, jonka avulla pystymme tarjoamaan korkealaatuisia metsäteollisuustuotteitamme ympäri maailmaa myös jatkossa. Jussi Torpo metsäpäällikkö Versowood Oy

4 4 KotiMetsä 1/2014 Puukauppa Päijät-Hämeessä Puukauppavuosi 2013 muodostui Päijät-Hämeen alueella kaikkien aikojen vilkkaimmaksi. Ja vuoden 2014 alku on talven haasteista huolimatta selvästi edellä viime vuotta. Puulla oli koko viime vuoden erittäin hyvä kysyntä, joka näkyi lähes kaikissa hakkuutavoissa hieman nousevana keskihintatasona. Valtakirjakaupalla parempi hinta Mhy:n kautta kulkevien puukaupan toimeksiantojen määrä kasvoi vuonna 2013 kaikkien aikojen ennätykseen: toimeksiantojen osuus yhdistyksen tekemistä puunmyyntisuunnitelmista oli 72,8 prosenttia. Hakkuupaisuma huomioiden puukaupan toimeksiannot nousivat ensimmäisen kerran Puukaupallinen tiedottaminen reiluun miljoonaan kuutioon. tärkeää Vuosien kuluessa on tehty runsaasti hintavertailuja, Hyvä kysyntä on jatkunut alkuvuoden ajan, talviharvennuksia lukuun ottamatta. Männyn- ja kuusen runkohinnoittelukauppaa on käyty aktiivisesti. Puunkorjuupalvelu kohdistettiin viime vuonna edelleen pääosin nuorten metsien ja valtakirjakauppojen toteutuneet keskihinnat ovat välillä olleet hämmentävän paljon korkeampia kuin ilman kilpailutusta puunsa myyvien metsänomistajien saamat tarjoukset. Yksittäisissäkin kaupoissa kyseessä on jopa tuhansien eurojen erot. Puukaupallinen tiedottaminen on hoidettu suunnitelmallisesti kuukausittain kaikkia eri kanavia hyödyntäen lehdistöstä aina Facebookiin saakka. Metsänomistajalle on erittäin tärkeässä roolissa ajantasainen, alueellinen hintatietous hakkuutavoittain. Tietoa löytyy hoitoon ja ensiharvennusrästien purkamiseen. metsänhoitoyhdistyksen puukaupalliseen osaa- Metsänomistajat tukeutuvat yhä enemmän Päijät-Hämeen osalta mm. mhy:n nettisivuilta, HINTAVERTAILU ERI KAUPPATAVOILLA Keskihinnat 2014 maaliskuu HINTAVERTAILU ERI KAUPPATAVOILLA Valtakirjakauppojen keskihinnat miseen. /mfirmojen Erityisen suoraan suuri ostojen rooli keskihinnakaikki kilpailutuksen keskihinnat /m3, (Päätehakkuut, Metlan tilasto Etelä Suomi) Keskihinnat 2014 maaliskuu Energianpuulla mäntytukki lisäksi 58,8 on katkonta-aineiston hyödyntämisellä 57,52 58 Valtakirjakauppojen keskihinnat /mfirmojen suoraan ostojen keskihinnakaikki päätehakkuukaupat, /m3 kuusitukki riitti kysyntää parhaan 58,7 tarjouksen etsimisessä. 56,78 57,5 61 /m3 keskihinnat /m3, (Päätehakkuut, Metlan tilasto Etelä Suomi) mäntytukki 58,8 57, ,8 58,7 koivutukki kuusitukki Tarjousten 43,0 58,7 ja puutavaralajien laatujen 39,15 56,78 erilaisuus 17,8ja 43,0 esim. runkohintatarjousten 16,0439,15 vertailu 16,740,8 40,8 57,5 61 Energiapuukauppa mäntykuitukoivutukki jatkui erittäin vilkkaa- na. Vuoden kuusikuitu aikana mäntykuitu tienvarteen toimitetun perinteisiin 20,2 17,8 tarjouksiin verratessa ovat 17,816,04 nosta- 18,716,7 56 koivukuitu energiapuun kokonaismäärä kuusikuitu 18,6 nousi lähes neet voimakkaasti 20,2 16,04 valtakirjakaupan suosiota. 17,8 1718,7 56 koivukuitu 18,6 16, k-m³. Mhy:llä on kilpailuttamisen perusteella energiapuun välittämisestä Kilpailutus puumarkkinat.fi sopimukset Elenia Lämmölle, Jyväskylän portaalissa 57,52 Energialle ja Lahti Energian laitokselle. 56,7857,52 46 Yhdistys toimii energiapuun välittäjänä Sähköinen puukauppa alkoi 39,15 Päijät-Hämeessä tammikuun lopussa ,04Tällöin 16, , ,0 39,15 43,0 valtakirjalla metsänomistajiensa lukuun. Metsänomistajat saavat, tukien vähenemisestä huolimatta, kaikkien laskutettujen muussakin mhy:ssä Päijät-Hämeen lisäksi. 16,04Nyt 0 puumarkkinat.fi-pilotointi aloitettiin 17,8 kahdessa 41 17,8 16,04 kulujen jälkeen energiapuustaan edelleen sähköinen puukauppa on levinnyt koko maan pääosin plus-merkkisen tilityksen. Tämä alueelle. mäntytukki mäntytukki kuusitukki koivutukki koivutukki on mhy:n energiapuutoimitusten, energian Kilpailuttaminen toteutetaan sähköisesti hinnan sekä Kemera-tuen ansiota. eli puumarkkinat.fi-portaalin kautta Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen alueen hintatilastot Valtakirjakaupat, ensiharvennusten keskikantohinnat /m³ maaliskuu Tukkipuu Mänty 43,77 43,79 43,3 Kuusi 47,89 43,75 38,9 Koivu 35,05 33,75 37,7 Kuitupuu Mänty 12,81 13,49 12,3 10,1 16 Kuusi 14,27 13,58 13,0 14, Koivu 12,70 12,69 12,9 10,7 14 HINTAVERTAILU ERI KAUPPATAVOILLA Valtakirjakaupat, harvennusten keskikantohinnat /m³ 14 Keskihinnat HINTAVERTAILU 2014 maaliskuu ERI KAUPPATAVOILLA 13 Tukkipuu Keskihinnat 2014 maaliskuu valtakirjakauppojen 2012 keskihinnat 2013 /mfirmojen suoraan 2014 ostojen keskihinnakaikki harvennuskaupat keskihinnat 13 mäntykuitu /m3, (Harvennukset, kuusikuitu Metlan tilasto koivukuitu Etelä Suomi) Mänty mäntytukki valtakirjakauppojen 49,94 keskihinnat 51,51 54,4 /mfirmojen suoraan 52,9 ostojen keskihinnakaikki 46,72 54,4 49,6 harvennuskaupat keskihinnat /m3, (Harvennukset, Metlan tilasto Etelä Suomi) mäntykuitu kuusikuitu koivukuitu Kuusi kuusitukki mäntytukki 49,93 50,91 51,454,4 50,7 47,72 46,72 51,4 49,1 49,6 /m3 koivutukki kuusitukki 38,251,4 37,4 47,72 37,7 49,1 /m3 54,4 Koivu mäntykuitu koivutukki 38,51 38,76 15,738,2 38,4 14,74 38,2 37,4 15,1 37, ,4 Kuitupuu kuusikuitu mäntykuitu ,215, ,84 14,74 15,6 15,1 51,4 54 kuusikuitu 15,2 15,84 15,6 51,4 Mänty koivukuitu 15,22 15,41 15,4 15,0 14,12 15,7 14,6 52 koivukuitu 15,4 14,12 14, Kuusi 16,58 16,54 15,9 15,2 50 Koivu 14,55 15,31 15,1 15, Valtakirjakaupat, päätehakkuiden keskikantohinnat /m³ 46, ,72 46,72 46 Tukkipuu , ,4 44 Mänty 56,87 58,64 58,5 14,74 58,8 37, ,74 42 Kuusi 56,55 58,69 58,7 15,84 58,7 15, , ,2 Koivu 44,63 44,14 42,5 14,12 43,0 38, Mänty kokorunko 52,46 52,87 51,5 52, Kuusi kokorunko 53,44 54,15 52,2 53,1 36 mäntytukki kuusitukki koivutukki mäntytukki kuusitukki koivutukki Kuitupuu Mänty 17,94 17,84 17,3 17,8 Kuusi 20,31 20,46 20,3 20,2 Koivu 17,32 17,68 17,0 18,6 (www.puumarkkinat.fi). Tämä on tuonut mhy:n puukauppapalveluiden käyttäjiksi myös aikaisemmin aktiivisesti itse metsäkaupat hoitaneet metsänomistajat. Puukaupan kilpailuttaminen käy erityisen kätevästi ja edullisesti puumarkkinat.fi-palvelun kautta myös itse puukaupan loppuun hoitavan metsänomistajan leimikoiden osalta /m3 /m sähköisissä jäsentiedotteissa ja uutiskirjeissä. Puukaupallisen edunvalvontamme perusteemana on, että valtakirjakaupan avulla metsänomistajat varmistavat leimikoiden kilpailutuksen kaikkien puunostajien kesken. Lisäksi vertaillaan aina leimikkokohtaisesti tukinkatkonnan ja erikoispuiden vaikutukset lopulliseen kokonaishintaan. Myös runkohinnan tulo mukaan kauppatapoihin on siis selvästi lisännyt vertailujen tarvetta. Olemme jatkossakin aktiivisesti mukana ja metsänomistajien apuna puukaupallisessa edunvalvonnassa. Puukauppavuodesta 2014 näyttäisi olevan tulossa jopa vuotta 2013 vilkkaampi. Puukauppaterveisin Jari Yli-Talonen toiminnanjohtaja Päätehakkuut, tukin keskihinnat maaliskuu 2014 Päätehakkuut, tukin keskihinnat maaliskuu ,8 58,7 /m3 /m3 Firmojen suoraan ostojen keskihinnat Firmojen /m3 (päätehakkuut suoraan ostojen Etelä Suomen keskihinnat /m3 alueella, (päätehakkuut Metsäntutkimuslaitos, Etelä Suomen pois alueella, lukien Metsäntutkimuslaitos, mhy:n valtakirjakaupat) pois lukien mhy:n valtakirjakaupat) Kaikki päätehakkuukaupat, Kaikki päätehakkuukaupat, keskihinnat /m3, (Päätehakkuut, keskihinnat /m3, (Päätehakkuut, Metlan tilasto Etelä Suomi) Metlan tilasto Etelä Suomi) Päätehakkuut, kuidun keskihinnat maaliskuu 2014 Päätehakkuut, kuidun keskihinnat maaliskuu ,8 17,8 20,2 18,6 18,6 Valtakirjakauppojen keskihinnat /m3 (päätehakkuu, Mhy:n hintaseuranta) Valtakirjakauppojen keskihinnat /m3 (päätehakkuu, Mhy:n hintaseuranta) Valtakirjakauppojen keskihinnat /m3 Valtakirjakauppojen keskihinnat /m3 (päätehakkuu, Mhy:n hintaseuranta) (päätehakkuu, Mhy:n hintaseuranta) Firmojen suoraan ostojen keskihinnat Firmojen /m3 suoraan (päätehakkuut ostojen Etelä Suomen keskihinnat alueella, /m3 (päätehakkuut Metsäntutkimuslaitos, Etelä Suomen alueella, pois lukien mhy:n Metsäntutkimuslaitos, valtakirjakaupat) pois lukien mhy:n valtakirjakaupat) Kaikki päätehakkuukaupat, keskihinnat /m3, (Päätehakkuut, Kaikki päätehakkuukaupat, Metlan tilasto Etelä Suomi) keskihinnat /m3, (Päätehakkuut, Metlan tilasto Etelä Suomi) Harvennukset, tukin keskihinnat maaliskuu 2014 Harvennukset, tukin keskihinnat maaliskuu 2014 valtakirjakauppojen keskihinnat /m3 (harvennus, valtakirjakauppojen Mhy:n hintaseuranta) keskihinnat /m3 (harvennus, Mhy:n hintaseuranta) Firmojen suoraan ostojen keskihinnat /m3 Firmojen (harvennukset suoraan ostojen Etelä Suomen keskihinnat alueella, /m3 (harvennukset Metsäntutkimuslaitos, Etelä Suomen pois lukien alueella, mhy:n Metsäntutkimuslaitos, valtakirjakaupat) pois lukien mhy:n valtakirjakaupat) Kaikki harvennuskaupat keskihinnat /m3, Kaikki harvennuskaupat (Harvennukset, keskihinnat Metlan tilasto /m3, Etelä Suomi) (Harvennukset, Metlan tilasto Etelä Suomi) Harvennukset, kuidun kuidunkeskihinnat maaliskuu 2014 HERRALAN SAHA OY - SINCE PAIKALLINEN PUUNOSTAJA ,7 15,7 15,4 15,2 15,4 15,2 mäntykuitu kuusikuitu koivukuitu valtakirjakauppojen keskihinnat /m3 (harvennus, valtakirjakauppojen Mhy:n hintaseuranta) keskihinnat /m3 (harvennus, Mhy:n hintaseuranta) Firmojen suoraan ostojen keskihinnat Firmojen suoraan ostojen keskihinnat /m3 (harvennukset Etelä Suomen /m3 (harvennukset Etelä Suomen alueella, alueella, Metsäntutkimuslaitos, Metsäntutkimuslaitos, pois pois lukien lukien mhy:n mhy:n valtakirjakaupat) valtakirjakaupat) Kaikki Kaikki harvennuskaupat keskihinnat /m3, (Harvennukset, Metlan tilasto Etelä Suomi)

5 KotiMetsä 1/ Puumarkkinat toimineet hyvin Metsäsektori on viimeisten parin vuoden ajan poikennut positiivisesti yleisestä taloudellisesta toimeliaisuudesta. Puukauppoja on tehty vilkkaasti ja puun hinta on ollut vakaa. Metsäteollisuuskin on tehnyt kohtuullista tulosta. Papereita lukuun ottamatta vienti on vetänyt hyvin ja vientihinnat ovat varsin hyvällä tasolla. Metsäteollisuusyritysten omien arvioiden mukaan tilanne jatkuu samantapaisena tämän vuoden ja PTT:n tuore ennuste lupaa tilanteen jopa paranevan. Metsäteollisuuden vienti on riippuvainen yleisestä taloudellisesta tilanteesta. Nykyiseen suhteellisen hyvään tilanteeseen Suomessa ovat vaikuttaneet puumarkkinoiden toimivuus eli puun saatavuus ja valuuttakurssien suhteet. Monissa kilpailevissa maissa on ollut puupulaa ja esimerkiksi Ruotsin asemaa sahatavaramarkkinoilla on haitannut vahva kruunu. Ennusteiden mukaan taantumasta toipuminen viivästyy edelleen, mikä siirtää metsätuotteiden kysynnän piristymistä. Keskeiset ennusteluvut vuosina Pellervon taloustutkimus: Suhdanne-ennuste VIENTIMARKKINAT: > 2014 %-muutos > 2015 %-muutos Paperi, määrä Paperi, hinta Kartonki, määrä Kartonki, hinta Massa (sellu), määrä Massa (sellu), hinta Sahatavara, määrä Sahatavara, hinta PUUMARKKINAT: Puun tuonti Markkinahakkuut Puukaupat yksityismetsistä Puun nimellishinta - tukkipuu kuitupuu Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi, KUMULATIIVISET OSTOMÄÄRÄT (Metsäteollisuus ry:n jäsenet, lähde METLA, Metinfo) Puuta hakattu ja myyty vilkkaasti uhkaako ylitarjonta? Huonoista korjuukeleistä huolimatta puuta on korjattu metsistä vauhdikkaasti. Niinpä monilla sahoilla varsinkin kuusitukkivarastot ovat ääriään myöten täynnä. Varastoja ei ole pienentänyt edes sahauksen lisääminen. Pitkästä aikaa kuusitukista, varsin katkotusta, on nyt ylitarjontaa. Alkuvuonna puukauppoja on tehty vilkkaasti ja ennusteiden mukaan tarjontaa on jatkossakin varsin paljon. Mennäänkö jo ylitarjonnan puolelle? Pelko on, että ainakin talvikorjuuta vaativien leimikoiden kysyntä tulee olemaan erittäin vaisua. Huonojen korjuukelien vuoksi suuri määrä jo ostettuja leimikoita odottaa tulevia talvisia korjuukelejä. Lisäksi energiapuun tarve on kivihiilen käytön lisääntymisen myötä vähentynyt, mikä heijastuu myös kuitupuun menekkiin ja kysyntään. Heijastuuko Ukrainan kriisi vienti- ja puumarkkinoille? Miten Venäjän kauppasaarto ja heikentynyt rupla vaikuttavat vientimarkkinoihin ja esimerkiksi puun tuontiin? Mikäli kauppasaarto toteutuu, tulee markkinoilla tilaa pohjoismaiselle sahatavaralle. Tämä tietäisi tukin kysynnän selvää lisääntymistä nykyisestä. Jos kauppasaarto ei toteudu, heikentynyt rupla saattaa lisätä puun tuontia ja entistä enemmän kotimaista puuta jäisi vaille käyttöä. Kehysriihen esitys kiristää myyntiverotusta Hallituksen kehysriihessä vältyttiin metsämaan kiinteistöverolta. Pääomatulojen veroa kuitenkin nostettiin euron ylittävän tulon osalta 33 prosenttiin. Päätös saattaa osaltaan vauhdittaa tämän vuoden puunmyyntejä. Metsänomistajien kannattaa huomioida kauppaa tehdessään, että verotus tapahtuu kassa-periaatteella eli tulot kannattaa ajoittaa mahdollisimman paljon tälle vuodelle. Esko Laitinen Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi KUM. OSTOT, 1000 M Puumarkkinat.fi juhlii 1-vuotissynttäreitään Puumarkkinat.fi -palvelu on metsänomistajajärjestön oma tuote, jonka tarkoituksena oli tuoda puukauppaan vauhtia ja ennen kaikkea avoimuutta ja tasapuolisuutta. Verkkopalvelun kautta leimikot menevät tarjolle kaikille ostajiksi rekisteröityneille samanaikaisesti. Sen kautta puukaupan osapuolien on myös helppo nähdä ja arvioida puukaupan tilannetta ja tarjontaa eri puolella maata. MTK:n metsänhoitoyhdistyksille teettämä VIIKKO Vaikka viime vuosi oli historian vilkkaimpia puukauppavuosia, puuta on myyty alkuvuonna ennätystahtiin. Puumarkkinat.fi -palvelu on ollut metsänhoitoyhdistysten käytössä nyt reilun vuoden ajan. Palvelu otettiin ripeästi käyttöön ja mukana ovat nyt liki kaikki puuta välittävät metsänhoitoyhdistykset ja ostajat. Palvelu on vakiinnuttanut paikkansa puumarkkinoilla. Vuodessa palvelun kautta on myyty ja ostettu yli 10 miljoonaa m3 puuta, hehtaarin alalta ympäri Suomen. Kaikkiaan puuta on ollut tarjolla kohteesta. Mhy Päijät-Hämeen kaikki valtakirjakaupat ovat menneet ostajille tarjolle palvelun kautta. Myös metsänomistajat ovat käyttäneet palvelua halutessaan omatoimisesti kilpailuttaa leimikkojaan. Palvelua on kehitetty koko ajan yhteistyössä käyttäjien kanssa. Palvelun teknisestä toteutuksesta vastaa metsänomistajajärjestön tietotekniikkatalo Silvadata Oy. Anne Rauhamäki MTK Ostamme tukkivaltaisia leimikoita Etelä-Suomesta. Ota yhteyttä puh

6 6 KotiMetsä 1/2014 Metsänhoitoyhdistyksen jäsenelle tulevaisuudessa enemmän ja parempaa! maaliskuussa 2014 sänomistajia samalla vahvalla ammattitaidolla. Metsänhoitoyhdistys pysyy metsänomistajien omana yh- Toiminnanjohtajan allekirjoitus vollisuus poistuu ilman erillisilmoitusta. Sinun ei siis metsänomistajana tarvitse tehdä yhtään mitään. -etuihin. Osan näistä yhdistys tuottaa itse, osan saat jäsenenä käyttöösi Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton kautta tai valtakunnallisesti neuvoteltuna. Jäsenpalveluina yhdistys tulee tarjoamaan mm. maksuttoman tilakäynnin, neuvonnan ja koulutukset sekä jäsenlehdet. Metsänhoitoyhdistyksiä koskeva laki muuttuu vuoden 2015 alusta. xxxxxxxxxxx Metsänhoitoyhdistyksen jäsenel- xxxxxxx xxxxxxxxxxxx xxxxxx le tämä tarkoittaa entistä parempaa palvelua. xxxxxxxxxx xxxxxxxx xxxxxxxxxx xxxxxxxx Metsänomistajalle tärkein viesti on, että hänen xxxxxxxxxx ei tarvitse xxxxxxxx tehdä mitään. Yhdistys toimii ja vaikuttaa jatkossakin, jäsenmaksun maksamalla pysyy jäsenenä ja palvelut ja edut vaan paranevat, tiivistää Hyvä toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen. metsänomistaja Uudessa laissa yhdistystä ei sen sijaan enää velvoiteta palvelemaan metsänomistajia Tässä kirjeessä tiedotamme metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydestä. Metsänhoitoyhdistyksiä koskeva tasapuolisesti. Yhdistys laki muuttuu on vuoden 2015 alusta. Siitä huolimatta perusajatuksemme säilyy: Palvelemme alueemme ensisijaisesti jäseniään varten, joten jäsenet ja ei-jäsenet metsänomistajia voi samalla vahvalla ammattitaidolla kuin ennenkin. asettaa eriarvoiseen asemaan. Luonnollisesti vain jäsenet saavat jäsenedut. Monessa Metsänhoitoyhdistys yhdistyksessä varmasti hinnoitel- pysyy metsänomistajien omana yhdistyksenä, jota ohjaa jäsenistöstä valittu laan palveluitakin hallinto. uudelleen Toimimme ja vaikutamme metsänomistajien puolesta ja metsänomistajien parhaaksi. niin, että jäsenet saavat ne halvemmalla. Siksi yhdistyksen jäsenyys kannattaa, Jäsenyytesi toteaa MTK:n metsäjohtaja metsänhoitoyhdistyksessä jatkuu entisellään lakimuutoksesta huolimatta. Sinun Juha ei siis distyksenä tarvitse ja toimintaa tehdä mitään. ohjaavat jatkossakin jäsenistöstäm- jäsenpalveluita ja etuja tarjoavat alennuksia. Tämän kaikille nykyisille jäsenilleen Yhdistyksen Verohallinto jäsenille kantaa metsänhoitomaksun Lisäksi paikalliset vielä yritykset tänä syksynä. vuonna. Yhdistyksesi lähettää Hakkarainen. Tämän jälkeen me valittu metsänhoitoyhdistyksen valtuusto ja hallitus. jäsenmaksun kerää yhdistys vuoden itse. paikalliset alennukset huhtikuun puolivälissä jäsenkortin, jossa on sekä tietoa Edelleen jäsentensä Toimimme ja vaikutamme metsänomistajien etujen puolesta maan tulevaisuudessa entistä retkeilyvarusteisiin. jäsenyydestä että jäseneduista, Koko järjestö tulee panosta- liittyvät metsätyövälineisiin ja oma yhdistys Panostamme ja metsänomistajan entistä enemmän parhaaksi, jäsenpalveluihin enemmän jäsenpalveluihin ja etuihin. ja Ensimmäiset Valtakunnallisena edut saat jäsenpal- käyttöösi joita alla pääset hyödyntämään jo Vaikka yhdistyksen toimintaa ohjaava laki joiltakin olevalla osin jäsenkortilla, Jäsenyys ole metsänhoitoyh- hyvä! vakuuttaa Yli-Talonen. muuttuu, pysyy perusajatus distyksessä jatkuu entisellään samana: Metsänhoitoyhdistys lakimuutoksesta huolimatta. palvelee edelleen alueensa met- Myös metsänhoitomaksuvel- veluna tulemme tarjoamaan mm. metsiesi PEFC sertifioinnin, ajankohtaista tietoa metsätaloudesta sekä yritysyhteistyökumppaneittemme tarjoamia etuja ja alennuksia jäsenille. Jäsenetujen käytöstä saat ennakkomaistiaisen jo tänä tänä vuonna. Ensi vuonna jäsenedut laajenevat kattamaan myös MTK:n neuvottelemat jäsenedut. Ohessa tiivistettynä valtakunnalliset ja paikalliset jäsenedut, jotka saat näyttämällä jäsenkorttiasi ko. liikkeessä. Anne Rauhamäki Minna Lautala Jäsenkortti 2014 Mhy Päijät-Hämeen yhteistyökumppaneiden edut jäsenille vuonna 2014 Paikalliset yhteistyökumppanit: Trekki-retkeilyvarustemyymälät Lahdessa (Hämeenkatu 15), Heinolassa (ABC-Liikenneasema,Työmiehentie 33) ja Riihimäellä (ABC-Liikenneasema, Kinturintie 2): -10 % normaalihintaisista tuotteista Pienkonehuolto Siekkinen, Heinola (Tekeväntie 6): metsurin turvavarusteista -15 % normaalihinnasta Valtakunnalliset jäsenedut: Xxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxx Xxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxx Xxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxx Xxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxx Xxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxx Moottorihuolto Pykälä, Lahti (Karjalankatu 11): tarvikkeet ja varusteet -10 % normaalihinnasta Kunkin yrityksen tarjoaman edun saat näyttämällä jäsenkorttia. PEFC/ Lahden Siemen ja Kone, Lahti (Kauppakatu 27): varusteet, tarvikkeet, turva-asut -10 % normaalihinnasta Yhdistyskohtaiset Rauta-Juurikkala (Villenkatu jäsenedut: 42, Heinola): metsä-tarvikkeet ja -varusteet -10 % normaalihinnasta Maksuton puunmyyntisuunnitelma Valtakunnalliset Maksuton yhteistyökumppanit: metsäkäynti Mhy:n koulutusillat ja tapahtumat kaupan Paikalliset päälle yhteistyökumppanit Agrimarket: Xxxxxxxxxx Jonsered-sahan xxxxxxxxxxxxxxxx ostajalle kypärä Aarre-lehti: kestotilaus tarjoushintaan + luontokirja kaupan päälle. Tarjous voimassa asti. BRP: mönkijän tai moottorikelkan ostajalle varustepaketti Savotan Puoti: tehoheinäin etuhintaan

7 KotiMetsä 1/ Metsän uudistusalojen kulotuksia on lisättävä Kulotus hyödyttää metsää monin tavoin. Valtiolta voi saada tukea sekä metsänhoidolliseen että luonnonhoidolliseen kulotukseen. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme auttaa käytännön toteutuksessa. Metsän uudistusalojen kulotusmäärät ovat romahtaneet luvun jopa kymmenistä tuhansista hehtaareista reilusti alle tuhanteen hehtaariin. Kulotuksen käyttö metsänuudistamisessa hiipuu edelleen korkeiden kustannusten sekä ammattitaidon häviämisen takia, vaikka kulotuksen hyödyt ovat kiistattomat. Myös Mhy Päijät-Hämeen toteuttamat kulotukset ovat vähentyneet, mutta kulotusperinne ei ole päässyt katkeamaan. Valtiolta tukea kulotukseen Metsänhoidolliseen kulotukseen saa valtiolta tukea osaan kustannuksista. Luonnonhoidollinen kulotus tarjoaa uuden mahdollisuuden säilyttää tuli osana metsäluontoa, sillä se voidaan toteuttaa kokonaan luonnonhoitotuella. Luonnonhoidollista kulotusta voidaan toteuttaa uudistusaloilla säästöpuuryhmien polttona. Metsäpaloilla on tärkeä merkitys suomalaiselle metsäluonnolle. Tämän takia PEFC- metsäsertifioinnissa on määritelty vähimmäismäärät kulotuksille. Viime vuonna määrät jäivät reilusti alle tavoitteesta, ja sertifikaatti oltiin vaarassa menettää. Sertifikaatin menetyksellä olisi ollut suuri merkitys puukaupalle, sillä metsäyhtiöt ovat sitoutuneet ostamaan sertifioitua puuta. Hankalasta tilanteesta selvittiin lupaamalla kulotusmäärien nousevan tänä ja ensi vuonna. Kulotus edistää taimikon kasvua ja lisää monimuotoisuutta Kulotuksella on monia hyötyjä metsälle. Uudistusalan kulotus luo suotuisat olosuhteet taimille vapauttamalla ravinteita, vähentämällä happamuutta ja nostamalla maan lämpötilaa, sekä vähentämällä pintakasvillisuuden kilpailua. Myös metsän terveydellistä tilaa voidaan parantaa, sillä kulotus voi vähentää tuhohyönteisiä ja juurikäävän sienirihmastoa. Poltetut säästöpuuryhmät saattavat houkutella paikalle kaarnakuoriaisten luontaisia vihollisia. Poltettujen alojen on todettu Tiina Ojansivu Tiina Ojansivu Uudistusalan kulotus vapautta ravinteita ja vähentää pintakasvillisuuden kilpailua. Säästöpuuryhmän poltto on osa luonnonhoidollista kulotusta. Miksi metsämaita kulotetaan? Osalla metsiemme uudistusaloista on perusteltua valmistella viljeltävä alue kulotuksella uuden kasvun turvaamiseksi. Kulotus ei yleensä yksin riitä, vaan useimmiten tarvitaan vielä maanpinnan käsittely esimerkiksi kaivurilla. Kulotettavia uudistusaloja ovat lähinnä paksukuntaiset useamman sukupolven havupuuvaltaiset puolukka- ja mustikkatyypin kankaat. Kulotus on hallittua tulen käsittelyä, jonka avulla poltetaan uuden puusukupolven tieltä haitallinen roskapuusto, hakkutähteet, pintakasvillisuus ja päällimmäisen humuksen osa tuhkaksi. Kasvien jätteiden palaessa palautuvat niiden maasta ottamat kivennäisaineet takaisin kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Useimmat uudistusalalla olleista sienitaudeista ja tuhohyönteisistä kuolevat kulottaessa. Hakkuutähteiden palaessa täydellisesti vähenevät tuhohyönteisten lisääntymismahdollisuudet. Kulotuksen tiedetään alentavan maan happamuutta ja maan lämpötila nousee. Muodostettava taimikko saa riittävästi valoa. Onnistuneessa kulotuksessa aikaisemmin kasvanut pintakasvillisuus kuolee, mutta yleensä toisena ja viimeistään kolmantena kesänä on alueella pääosaltaan uusien lajien muodostama kasvillisuus. Se ei ole läheskään yhtä haitallinen taimikolle kuin aikaisempi paksu sammal-, heinä- ja varpukasvillisuuden sekä kuusen alikasvoksen muodostama peitto. Pertti Mäkinen " Nimi: houkuttelevan paikalle vaateliasta palosta riippuvaista hyönteislajistoa, myös uhanalaisia lajeja. Monipuolinen lajisto ylläpitää metsän luontaista toimintaa, ja ennalta ehkäisee tuhohyönteisten massiivista lisääntymistä. Kulotus alkaa leimikkoa suunnitellessa Kulotuksen suunnittelu on aloitettava ennen hakkuun toteuttamista, sillä tuen saaminen edellyttää hankesuun- LUKIJAN PALVELUKORTTI Olen kiinnostunut metsäsuunnitelmasta Toivon, että metsäsuunnittelija ottaa minuun yhteyttä Haluan sähköisen tiedotteen, sähköpostiosoitteeni: Osoitteenmuutos / uusi puhelinnumero Metsänomistajan yhteystiedot: Metsän sijaintikunta: Vanha osoite: Uusi osoite: Puhelinnumero: Viesti: nitelman laatimista ja alaa valmistellaan polttoa varten jo hakkuun yhteydessä. Metsänhoidollista kulotusta varten hakkuutähteitä levitetään tasaisesti uudistusalalle. Säästöpuuryhmien poltossa hakkuutähteitä kasataan säästöpuuryhmään sekä sen reunoille riittävän palovoimakkuuden saamiseksi. Säästöpuut, joiksi soveltuvat mänty ja lehtipuut, jätetään yhtenäiseen ryhmään uudistusalalle. Tiina Ojansivu Metsäsuunnittelija, arvioitsija

8 8 KotiMetsä 1/2014 Perinteinen metsäsuunnittelu pitää pintansa Perinteisen metsäsuunnittelun suosio ei ole hiipunut, vaikka näin epäiltiin laserkeilauksen tehdessä tuloaan. Laserkeilaus on suunnittelijalle vain apuväline kuten ilmakuvakin. Maastossa tehtävä metsäsuunnitelma antaa edelleen ajantasaisinta ja luotettavinta tietoa metsästä. Myös ehdotukset hakkuista ja tarvittavista metsänhoitotöistä sekä erityisesti niiden oikea ajoitus voidaan parhaiten määrittää maastossa. Perinteisessä maastossa tehtävässä suunnittelussa metsäsuunnittelija käy metsätilan läpi metsikkökuvioittain, jotka piirretään kartalle ilmakuvan ja peruskartan avulla. Metsikkökuvio on käsittelyalue, jolla puuston ikä, koko ja tiheys ovat melko yhtenäiset. Puulaji saattaa vaihdella Metsän Omena Mhy Päijät-Hämeen metsäsuunnittelijat valmiina maastoon: vasemmalta Markku Nieminen, Juhani Jaskari, Tiina Ojansivu ja Minna Lautala. kuvion sisällä. Metsäsuunnittelija inventoi kuviolla puuston puulajeittain, sekä määrittelee Mari Sarvaala käsittelyn seuraavalle 10 vuodelle. Myös kuvion perustiedot määritellään, kuten maalaji sekä kasvupaikka. Laserkeilaus ei ole valmista suunnitelmatietoa. Laserkeilaustieto kertoo kuutiomäärät parhaiten tasaisilla, hoidetuilla metsikkökuvioilla, mutta maaston ja puuston ollessa vaihtelevaa ja monijaksoista, se ei anna niin luotettavaa tietoa. Mm. taimikoita ja luonnontuhoja laserkeilaus ei inventoi, eikä se osaa erotella lehtipuulajeja toisistaan. Suunnitelma metsänomistajan tavoitteiden mukaan Metsänhoidon toimenpiteet määritellään metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti, jotka Metsän Omena on uusi helppokäyttöinen metsäsuunnitteluohjelmisto, joka tarjoaa työkalut jatkuvaan asiakaslähtöiseen metsäsuunnitteluun. " selvitetään ennakkokyselyl- KUVA 1. Metsän Omena tarjoaa havainnolliset ja selkeät työkalut vaihtoehtoisten suunnitelmien vertailuun. lä ennen metsäsuunnitelman tekoa. Metsäsuunnitelmassa voidaan painottaa mm. taloudellista tuottoa, omaisuuden arvon säilyttämistä, maisemanhoitoa tai luontoarvoja. Jos tilalla halutaan keskittyä metsien monikäyttöön, on monitavoitteinen metsäsuunnitelma hyvä vaihtoehto. Metsänhoitoyhdistys Päijät- Hämeessä on neljä metsäsuunnittelijaa, jotka tekevät myös metsäarvioita. Juhani Jaskari toimii Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden ja Nastolan alueilla, Minna Lautala Asikkalassa ja Padasjoella, Markku Nieminen Sysmässä ja Hartolassa sekä Tiina Ojansivu Heinolassa. Tiina Ojansivu on erikoistunut monitavoitteisiin metsäsuunnitelmiin ja erirakenteiseen metsänkasvatukseen. Metsänomistaja pystyy itse määrittelemään suunnittelunsa reunaehdot sekä arvioimaan niiden taloudellista merkitystä. Metsän Omenan avulla metsänomistaja pystyy vertailemaan vaihtoehtoisia suunnitelmia sekä tarkastelemaan mahdollisten markkinamuutosten vaikutuksia metsänomistajan taloudelliseen tulokseen. Metsänomistaja voi esimerkiksi tarkastella miten muutokset puutavaran hinnoissa vaikuttavat puunmyyntituloihin. Näin hän saa tietoa, miten mahdolliset markkinoiden muutokset vaikuttavat metsänomistamisen taloudelliseen tulokseen. Metsän Omena toimii verkossa ja mahdollistaa siten reaaliaikaisen kommunikoinnin metsänomistajan ja metsäsuunnittelijan välillä, tai esimerkiksi usean omistajan metsätiloilla. Metsän Omena tarjoaa havainnolliset ja selkeät työkalut vaihtoehtoisten suunnitelmien vertailuun. Taustalla metsän suunnittelun ja talouden osaajat Metsän Omenan taustalla on vahvaa ja monipuolista metsäalan osaamista. Metsän Omena on toteutettu yhteistyössä Päijät-Hämeen Metsänhoitoyhdistyksen, Simosol Oy:n ja Haggblom&Partners Oy:n kesken. Päijät-Hämeen Metsänhoitoyhdistyksellä on vankka kokemuspohja metsäpalveluiden käytännön ongelmista ja ratkaisuista. Simosol Oy on Suomen johtava laskennallisten metsäsuunnittelupalveluiden ja -ohjelmistojen tarjoaja. Häggblom&Partners puolestaan tuo Metsän Omenaan nä- KUVA 2. Metsän Omenan toimenpidekarttojen avulla näet suunnitelmasi toimenpiteet kartalla ja luot kökulmaa ja kokemusta metsästä taloudellisena helposti leimikkokeskityksiä. omaisuutena. Vastaanottaja maksaa postimaksun Aktiiviset mukaan pilotointiin Metsän Omena tuodaan markkinoille vuoden 2014 aikana. Liikkeelle lähdetään kevään 2014 aikana toteutettavalla pilotoinnilla, jonka aikana kerätään palautetta ja käyttökokemuksia aktiivisilta metsänomistajilta. Pilottivaiheen jälkeen Metsän Omena tuodaan kaikkien kiinnostuneiden metsänomistajien saataville. Jussi Rasinmäki toimitusjohtaja Simosol Oy PALVELUKORTTI Tilaa metsäsuunnitelma Info: Sysmä Tunnus VASTAUSLÄHETYS Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostitse: Metsän Omenan toimenpidekarttojen avulla näet suunnitelmasi toimenpiteet kartalla ja luot helposti leimikkokeskityksiä.

9 KotiMetsä 1/ Kännykät metsäsuunnittelun avuksi Mhy Päijät-Hämeen metsäsuunnittelijat saivat loppuvuodesta koekäyttöönsä uuden teknisen sovelluksen, joka on kehitetty puuston pohjapinta-alojen tarkkaan arviointiin. Pohjapinta-ala kertoo yksittäisten puiden rinnankorkeudelta (1,3 m) mitattujen poikkileikkauspinta-alojen summan kuorellisena hehtaaria kohden (m²/ha). Pohjapinta-alan ja puuston pituuden avulla määritellään puuston tilavuus hehtaarilla. Pohjapinta-alaa on mitattu yli 60 vuoden ajan pääosin relaskoopilla. Se on yksinkertainen laite, jossa on varren päähän kiinnitetty litteä levy, ja siinä hahlo. Mittaaja tähystää hahlon läpi ja laskee kaikki hahlon täyttävät puut pohjapintaalaan kuuluviksi ympyräkoealoilta. Valokuvaamalla puustotietoja Uusi keksintö kantaa nimeä Trestima, ja se toimii tavallisen älypuhelimen avulla. Laitteen käyttöperiaate on hyvin yksinkertainen: suunnittelija kulkee maastossa ja näpsii kännykkäkameralla valokuvia valitsemistaan kohteista. Kuvat siirtyvät suoraan Trestiman palvelimille, jossa niistä tunnistetaan puulajit ja runkojen läpimitat, sekä lasketaan pohjapinta-ala objektiivisella tarkkuudella. Tulos on valmiina minuutissa ja välitetään suunnittelijalle takaisin metsään. Laite pystyy erottelemaan puulajit varsin tarkasti huonollakin säällä. Laadukkaiden valokuvien avulla on helppo myös toimisto-olosuhteissa palauttaa mieleen kuvion yleisilme. Trestimalla pohjapinta-ala mitataan ottamalla valokuvia metsästä. Soveltuu suurten kuvioiden varttuneisiin metsiin Puuston kuutiomäärän laskennassa tarvitsee erikseen mitata tai silmämääräisesti arvioida puuston keskipituus ja läpimitta. Näiden muuttujien osalta on Trestiman sovellukseen syötetty alueellamme hakattujen, saman kokoisten puustojen tukkiprosentit, joiden perusteella saadaan myös melko tarkka arvio puiden tukkiosuudesta. Trestima on näyttänyt parhaat puolensa suurilla, tasaikäisillä metsikkökuvioilla, varttuneissa ja päätehakkuuikäisissä kuusikoissa. Se soveltuu nykyisellään hyvin esimerkiksi yhteismetsien ja suurten metsätilojen puuston inventointiin. Työkalu koko mhy-kentälle Jatkokehittelyssä haasteena on, että kaikki maastosta kerättävä tieto saadaan tallennettua samaan laitteeseen, jolloin työskentely helpottuu ja tehostuu entisestään. Tällä hetkellä Mhy Päijät-Hämeen metsäsuunnittelijat, yhdessä Trestima Oy:n kanssa, keräävät yhteen ajatuksia ja kokemuksia siitä, miltä tällainen työkalu voisi näyttää. Tavoitteena on kehittää yhdessä työkalu, joka soveltuu käytettäväksi myöhemmässä vaiheessa koko mhykentässä, ja jolla metsäsuunnitelmaan voidaan tuoda lisää tarkkuutta ja uudenlaista tietoa. Trestima kertoo myös keskiläpimitan ja runkojen lukumäärän hehtaarilla läpimittaluokittain. Tieto on arvokasta, kun halutaan ennustaa kasvua ja harvennusten vaikutusta tarkemmin, tai maksimoida hakkuukertymää puutavaralajeittain. Trestimalla otetut kuvat sidotaan aina paikkatietoon. Myös kuvaussuunta tallennetaan.

10 10 KotiMetsä 1/2014 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme tarjoaa helppoja ja vaivattomia kiinteähintaisia vaihtoehtoja metsänuudistamiseen Tämä metsänomistajien toiveiden mukainen räätälöity uudistamispakettien valikoima sisältää 3 5 vuotta istuttamisen jälkeen maastotarkastuksen sekä varhaisperkauksen. Uudistamisen säästöpaketti Valitse joko kiinteä hehtaarihinta tai /taimi hinta. Sisältö: Bräcke-laikutus tai laikkumätästys tai äestys, kuusen 1,5 v. paakkutaimi, kuusen istutus, maastotarkastukset ja varhaisperkaus. Kiinteät hintavaihtoehdot: * hehtaarihinta 1600 tainta/ hehtaari, paketti kokonaishintaan /ha+ alv * pakettihinta per istutettu taimi 1,06 /kpl + alv Uudistamisen laatupaketti Valitse joko kiinteä hehtaarihinta tai /taimi hinta. Sisältö: kaivurilaikutus tai laikkumätästys, ojitus-mätästys tarpeen mukaan, kuusen 2 v. isopaakkutaimi, kuusen istutus, maastotarkastukset ja varhaisperkaus. Kiinteät hintavaihtoehdot: * hehtaarihinta 1800 tainta/ hehtaari paketti kokonaishintaan /ha+ alv * pakettihinta per istutettu taimi 1,22 /kpl + alv Lisämahdollisuuksia metsänomistajalle: metsänomistaja voi istuttaa osan taimista itse opastettuna, jolloin paketista vähennetään 0,20 /taimi metsänomistajien istuttamien taimien osalta. Jos uusi Kemera tulee voimaan suunnitellun mukaisena, niin varhaisperkaukseenkin saa tuen. Mikäli tuki astuu voimaan, niin haemme tuen metsänomistajan puolesta ja tilitämme sen hänelle. Tämäkin tuki kuuluu yllä olevaan pakettihintaan alentaen kokonaiskustannusta. Koko paketin hinta on edellä kuvattu mikäli muokkaus toteutetaan vuonna Jos työn aloitus eli muokkaus tehdään vuonna 2015 tai myöhemmin, niin edellä oleviin hintoihin lisätään aina vuosittain 3,6 %. Metsänomistajan tulee muistaa tehdä heinäykset itse! Halutessasi voimme huolehtia myös heinäyksistä erikseen hinnoiteltuna. Paketin laatutakuu: varhaisperkauksen ja tarkastuksen jälkeen tehdään tarvittaessa täydennysistutus, jotta vähintään 80 % alkuperäisestä istutustiheydestä on perkauksen jälkeen kasvatuskelpoisia taimia (takuu ei korvaa kuitenkaan hyönteistai myyrätuhoja). Koko paketti laskutetaan muokkauksen jälkeen tai vaihtoehtoisesti kolmessa tasaerässä. Älä siis huolehdi uudistamisesta, me huolehdimme siitä puolestasi. Raportoimme maastotarkastuksen tulokset kirjallisesti: vuosi istutuksen jälkeen sekä varhaisperkauksen jälkeen. Minna Lautala Lähitaimia tarjolla! Mhy Päijät-Häme on varannut vuodelle 2014 runsaasti kaikkia taimilajeja ja kokoja, myös kevään ja syksyn viimeisiäkin taimitilauksia varten. Kaikkia kokoja ja taimilajeja on vielä hyvin saatavilla. Kun nyt hyödynnämme Päijät-Hämeessä lähipuuta ja jatkossa yhä enemmän myös lähienergiaa, tämän lisäksi metsänomistaja voi käydä itse hakemassa Vierumäeltä lähitaimet säästöhintaan! Esim. suoraan Vierumäeltä taimitarhalta itse haettuna kuusen 1 v. keskipaakku Tukkitapio-käsittelyllä tarjoushintaan 17,0 senttiä/taimi +alv. Sovi taimien hakupäivä n kanssa, kiitos! Hyödynnä siis lähitaimet ja tee tilaus! Elinvoima Terveys Hyvä kasvu Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm. hyvälaatuinen siemenaines nykyaikainen kasvatustekniikka huolellinen ja osaava hoito Laajasta valikoimastamme löydät oikeat taimet eri istutuskohteisiin. Uutta tehoa tuhotorjuntaan antaa patentoitu TUKKI-TAPIO Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin torjuntaan. Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt. Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain Taimitapiolta. Taimet ovat elävää materiaalia käsittele niitä sen mukaisesti Istuttajan muistilista Välineet ja varusteet istutettaville taimille sopiva pottiputki ja taimivakka nitriilikumiset käsineet: tukkimiehentäin torjunta-aineilla käsiteltyjä taimia ei saa käsitellä paljain käsin tai kangaskäsinein taimet kasteluväline (taimivakkakin käy) Ennen istutusta pahvisten taimilaatikoiden tuuletusaukkojen on oltava auki taimien sulatuksen ajan tarkista taimien kunto: taimissa ei saa olla mekaanisia vaurioita, neulasten oltava lujasti kiinni, kuori luja ja tasaisen värinen, juuret terveitä juuripaakut eivät saa olla istutettaessa jäässä Yksi istutuspaikka / mätäs - mättään korkeus cm, - leveys x pituus luokkaa 50 cm x 70 cm LAIKKUMÄTÄS 0,5-0,9 m taimet eivät saa olla kuivahtaneet missään vaiheessa ennen istutusta kastele taimia, jos tarpeen (juuripaakkua puristettaessa siitä pitää tippua vettä) Huolellinen ja tehokas istutustyö suunnittele kulkureittisi istutusalalla siten, että voit minimoida istuttaessasi ja välivarastolta taimia hakiessasi kulkemasi matkan istuta taimi mättääseen ja siinä niin, että taimen sivuille jää joka puolelle vähintään 15 cm kivennäismaata taimipaakun päälle on jäätävä noin 5 cm maata istuta muualle kuin mättääseen vain, jos mättäitä ei ole riittävästi (2,5 m säteisellä ympyräalalla vähintään neljä istutuskohtaa, joiden etäisyys toisistaan vähintään metri. Taimi istutetaan mättään keskelle - istutus syvään > 3-8 cm maata paakun päälle - vähintään 15 cm taimen ympärillä kivennäismaata > tukkimiehentäin tuhoriski pienenee Juuripaakku käännetyssä kaksinkertaisessa humuskerroksessa - kuivumisriski pienenee - rousteriski pienenee - taimille vapautuu ravinteita hajoavasta humuksesta Piirretty Örlander, Gemmel, Hunt 1990 mukaan METSÄNUUDISTAMISEN LAADUN HALLINTA/ Metsäntutkimuslaitos (2005) /Suonenjoen tutkimusasema

11 KotiMetsä 1/ Taimikko tulee kuntoon ja omaisuuden arvo kasvaa Hoiditpa taimikoitasi itse tai laitat ne kuntoon pätevillä metsureillamme, niin olemme aina apunasi neuvoen ja hoitaen tarvittaessa koko paketin. Sinun tarvitsee vain seurata tyytyväisenä omaisuutesi arvon kasvamista. Soita meille, niin taimikkosi kiittää Taimikonhoito tärkein työ metsässäsi Valinta on sinun Hoidetusta taimikosta kehittyy kannattava ensiharvennuskohde - hoidetussa taimikossa tuottokunto sekä laatu- ja järeyskehitys säilyvät hyvinä - taimikon yleiskunto ja terveys hyvä, tuhoriskit vähäiset - hoidetusta taimikosta kehittyy kannattava ensiharvennuskohde, jolle on helppo löytää halukas ostaja hakkuukertymä m³/ha hakattavien runkojen pituus m ja järeys cm korjuukustannukset /m³ kantohintaa puulle jää /m³ kantorahatuloja /ha Hoitamattomalle kohteelle on vaikea löytää ostajaa - hoitamattomassa taimikossa roskapuusto haittaa arvopuiden laatu- ja järeyskehitystä - taimikon yleiskunto heikko, alttius hyönteis-, sieni- ja myrskytuhoille - hoitamattomasta taimikosta kehittyy kannattamaton ensiharvennuskohde, jossa ennen hakkuuta on tehtävä työläs ja kallis alusryteikön raivaus hakkuukertymä m³/ha hakattavien runkojen pituus 9 12 m ja järeys 9 11 cm korjuukustannukset /m³ kantohintaa puulle jää 6 10 /m³ kantorahatuloja /ha, joka ei riitä edes alikasvoksen raivaamiseen

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Metsänistutuksen omavalvontaohje

Metsänistutuksen omavalvontaohje Metsänistutuksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto a) TAIMIEN VARASTOINTI Pakkasvarastoidut taimet Hyvä varastointipaikka on varjoinen Kun taimet tuodaan välivarastolle:

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Harri Hänninen Suomalais venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 7.6.2011, Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsien merkitys Metsämaa, tilavuus ja kasvu ovat

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

PEFC-sertifioinnin vaikutukset

PEFC-sertifioinnin vaikutukset PEFC-sertifioinnin vaikutukset 2000-2014 Virpi Sahi, suojeluasiantuntija 8.5.2015 virpi.sahi@sll.fi Lähtökohtia Luontojärjestöt kuten SLL eivät ole mukana PEFC-yhteiskuntasopimuksessa Yli 90% Suomen metsistä

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016 PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa Syksy 2016 1 Metsäsertifiointi - seuraa mukana metsästä kuluttajalle Metsäsertifiointi on markkinalähtöinen menetelmä, jolla osoitetaan, että tuotteeseen on

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Eero Mikkola Isoisillä +1000ha => +120ha Äidillä ja tädillä +120ha => +40ha Minä ja siskoni +40ha => X ha Meidän jälkipolvellamme

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneellisen istutuksen käyttöönotto Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta. Puun ostot ja hinnat huhtikuu 2000 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 24.5.2000 529 Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa Puukaupan tahti on hiljenemässä kesää kohti mentäessä. Huhtikuussa metsäteollisuus

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot

Yli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille

Yli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille Yli 100 miljoonaa vuodessa suomalaisille Monikäyttö hyvinvointia 55 milj. 55 miljoonaa euroa metsien monimuotoisuuden, virkistyskäytön, porotalouden, saamelaiskulttuurin sekä työllisyyden edistämiseen

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

Metsäsertifiointi ja vesiensuojelu. Pauli Rintala

Metsäsertifiointi ja vesiensuojelu. Pauli Rintala Metsäsertifiointi ja vesiensuojelu Pauli Rintala TOIMISTOLLA SUUNNITELLAAN TARKASTUSTEN REITTI MAASTOSSA TYÖNJOHTO KERTOO OMAN NÄKEMYKSENSÄ OHJEISTUSTA TARKASTETAAN YLEISOHJEET JA TYÖMAAOHJEET LÖYTYIVÄT

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 214 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/215 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Metsäsektorin avaintilastoja 2016 18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat syyskuu 1997 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 22.10.1997 410 Metsäteollisuus osti syyskuussa lähes 6 miljoonaa kuutiometriä puuta Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana.

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Karri Uotila Joensuu 29/11/2011 Uudistamisketju Maanmuokkaus Viljely Taimikonhoito Onnistunut viljelymetsikkö Tehokas uudistamisketju Kannattava

Lisätiedot

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 212 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen PEFC Suomi Auvo Kaivola

Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen PEFC Suomi Auvo Kaivola Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen 24.5.2016 PEFC Suomi Auvo Kaivola Mikä PEFC on? PEFC Council globaali, voittoa tavoittelematon kansallisesti kehitettyjen metsäsertifiointijärjestelmien

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Päättäjien Metsäakatemia 14.9.2011 Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa jussi.leppanen@metla.fi Yksityismetsien merkitys 100 %

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

Kantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa

Kantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa 1 (6) Kantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa Kuusen parhailla kasvupaikoilla Etelä-Suomessa juurikääpä aiheuttaa noin 8 prosenttia kuusen tyvilahosta. Männiköissä juurikääpä aiheuttaa

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11. Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.2011 Huittinen Esityksen sisältö 1. Taimikonhoidon merkitys kuusen uudistamisketjussa

Lisätiedot

TILKONMÄEN LÄHIMETSÄ PELTOLAMMILLA

TILKONMÄEN LÄHIMETSÄ PELTOLAMMILLA TILKONMÄEN LÄHIMETSÄ PELTOLAMMILLA PU I D E N TAI M I E N O S ALLI S TAVA I S TU TTAM I N E N 24. 5. 20 16 1. Johdanto Hankkeen taustalla on havainto, että lähimetsiä ei ole tunnistettu kaupunkisuunnittelussa

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2013

Puukauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

PEFC-projektisertifiointi VASTUULLISTA PUUTA RAKENTAMISEEN PEFC/

PEFC-projektisertifiointi VASTUULLISTA PUUTA RAKENTAMISEEN PEFC/ PEFC-projektisertifiointi VASTUULLISTA PUUTA RAKENTAMISEEN PEFC/02-1-01 PEFC lyhyesti Kuva: Scandinavian StockPhoto/gunnar3000 PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification Schemes) on kansainvälinen

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2010

Puukauppa, kesäkuu 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2010 Puukauppa, kesäkuu 2010 14.7.2010 Aarre Peltola Puukauppa vauhdissa kesäkuussa Vaisun alkuvuoden jälkeen puukauppa ampaisi

Lisätiedot

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Vesa Berg, Harri Kilpeläinen & Jukka Malinen Metsäntutkimuslaitos Joensuun yksikkö Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla Kehityshankkeen tiedonsiirtoseminaari Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Juurikäävän torjunta

Juurikäävän torjunta Juurikäävän torjunta Miksi pois tuen piiristä? tuettu valtion varoin liki 20 vuotta Torjunnan kustannukset eivät ole suuret suhteessa hakkuutuloihin väheneviä tukijärjestelmän määrärahoja ei ole tarkoituksenmukaista

Lisätiedot

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet 22.6.2010 Metla/MELA-ryhmä http://www.metla.fi/metinfo/mela Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Aines-

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

Kestävä metsätalous. ja metsäsertifiointi. Kaikki puu ei ole samanlaista PEFC/

Kestävä metsätalous. ja metsäsertifiointi. Kaikki puu ei ole samanlaista PEFC/ Kestävä metsätalous ja metsäsertifiointi Kaikki puu ei ole samanlaista PEFC/02-1-01 Haaste Kasvava osa kuluttajista etsii vakuutta siitä, että yritysten liiketoiminta ei vaaranna ympäristöä. Organisaatiot

Lisätiedot

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1999 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 6.5.1999 480 Maaliskuun puukauppa 1,8 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuuden ja puun myyjien erilaiset näkemykset puun tulevasta

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 1 Yksityisyritykset 11 % Yksityistä misen alla oleva maa 15 % Valtion metsähallinto 37 % Muut puulajit Tervaleppä % 5 % Harmaaleppä

Lisätiedot

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa, marraskuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2005 Toimittaja: Yrjö Sevola 21.12.2005 800 Marraskuun hakkuut

Lisätiedot

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila 31.5. 2005 775 Kantohintojen lasku pudotti

Lisätiedot

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla Puun ostot ja hinnat toukokuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Irma Kulju 17.6.1998 437 Puukaupan verkkainen tahti jatkui toukokuussa Yksityismetsien puukauppa kävi verkkaisesti kevään aikana, vaikka tukkipuun

Lisätiedot

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Hannu Salminen & Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1. Perusteet Metsänuudistaminen osana metsikön kasvatusketjua Kannattavuus 2. Laskentaharjoitus Kohteet

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso 22-24.5.2013 Olli Äijälä Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus 2 Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus eli jatkuvakasvatus

Lisätiedot

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry PEFC palveluita koko yhteiskunnalle 2.10.2014 Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 PEFC:n kansainvälinen organisaatio PEFC Council on globaali, voittoa tavoittelematon kansainvälinen organisaatio,

Lisätiedot

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden

Lisätiedot

Puukauppoja tehtiin vuoden alkuneljänneksellä

Puukauppoja tehtiin vuoden alkuneljänneksellä A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa maaliskuu 2003 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 23.4.2003 669 Puukauppa hieman viimevuotista vilkkaampaa

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2009

Puukauppa, toukokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2009 Puukauppa, toukokuu 2009 8.6.2009 Martti Aarne Toukokuun puukauppa 0,35 miljoonaa kuutiometriä Puukaupan hiljaiselo jatkui

Lisätiedot

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT "OTSO POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT Metsätila-arvio 2 5-09- 2014 METSÄSELVITYS 22.9.2014 OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa Pohjois-Karjalan ulosottovirasto

Lisätiedot

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla

Lisätiedot

Venäjän tullipolitiikan vaikutus Suomen ja Venäjän väliseen metsäsektorin kauppaan

Venäjän tullipolitiikan vaikutus Suomen ja Venäjän väliseen metsäsektorin kauppaan Venäjän tullipolitiikan vaikutus Suomen ja Venäjän väliseen metsäsektorin kauppaan Lasse Jutila (esitettävä materiaali pohjautuu valmisteilla olevaan tutkimusraporttiin, jota ovat olleet laatimassa esittäjän

Lisätiedot

Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi

Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi Yhteistyössä Suunnitelu: Metla: Ville Hallikainen Mikko Hyppönen Pasi Rautio Pekka

Lisätiedot

Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa

Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa Tuula Nuutinen, EFI/Metla Leena Kärkkäinen, Metla Kari Perttilä, Suomen Sahat Anne Toppinen, Helsingin yliopisto Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja

Lisätiedot

Tarvitseeko metsäsi hoitoa?

Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Yksityismetsien alueellinen käyttöaste

Yksityismetsien alueellinen käyttöaste Yksityismetsien alueellinen käyttöaste Panu Pingoud, Jarmo Hämäläinen & Heikki Pajuoja, Metsäteho Oy Heimo Karppinen, Helsingin yliopisto Harri Hänninen, Metsäntutkimuslaitos 13/2010 Tutkimuksen tavoite

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja

Lisätiedot

Maanmuokkauksen omavalvontaohje

Maanmuokkauksen omavalvontaohje Maanmuokkauksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto Maanmuokkauksen tavoite turvata metsänuudistamisen onnistuminen parantaa taimikon alkukehitystä Maanmuokkauksen

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,

Lisätiedot

Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013

Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013 Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013 Esityksen sisällys 2 Lain tausta Lain tavoitteet Toimintaympäristö Muutokset lakitekstissä Muutosten vaikutukset - Metsänomistajille - Metsänhoitoyhdistyksille Lain

Lisätiedot

Kipsivalu.fi - tarjouspyyntöopas. Näin pyydät kipsivalutarjouksen ja vertailet saamiasi tarjouksia

Kipsivalu.fi - tarjouspyyntöopas. Näin pyydät kipsivalutarjouksen ja vertailet saamiasi tarjouksia Kipsivalu.fi - tarjouspyyntöopas Näin pyydät kipsivalutarjouksen ja vertailet saamiasi tarjouksia JoKa-Remontit Oy Jouni Kartaslammi 16.1.2012 JoKa-Remontit Oy 2! Kipsivalun tarjouspyyntöopas 01/2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot