KotiMetsä. Kasvu vauhtiin. Metsänomistajan tavoitteiden mukainen metsien hoito yhdistyksen omalääkäreiltä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KotiMetsä. Kasvu vauhtiin. Metsänomistajan tavoitteiden mukainen metsien hoito yhdistyksen omalääkäreiltä"

Transkriptio

1 KotiMetsä Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen jäsenlehti 1/ Metsänomistajan tavoitteiden mukainen metsien hoito yhdistyksen omalääkäreiltä Metsänomistajat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Padasjoki, Sysmä sivu 6 Hyödynnä paikalliset ja valtakunnalliset jäsenedut sivu 8 Metsäsuunnitelma vaatii edelleen maastotyötä sivut Taimet ja taimikonhoito avaimet tuottavaan metsään sivu 25 Kirjanpainajan kosiomenot pian käsillä PEFC/ Kasvu vauhtiin

2 2 KotiMetsä 1/2014 Jäsenten edunvalvontaa Pääkirjoitus Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys kannattaa Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajien ainoa oma paikallinen organisaatio. Mikä ikinä metsäasioissa mietityttääkin - me tiedämme ratkaisut. Mhy Päijät-Hämeen alueen keskiverto 35 hehtaarin tila maksaa metsänhoitomaksua vuodessa vajaa 140 euroa. Sillä saat paljon: jäsenenä saat käyttöösi ammattilaistemme osaamisen niin metsänhoidossa kuin puukaupassa. Metsänomistaminen on helppoa kun käytät mhy:n palveluita Hoidettu metsä on tuottava sijoitus ja säilyttää arvonsa. Meiltä saat yhdeltä luukulta sekä neuvot että kaikki metsässäsi tarvittavat palvelut parhaaseen hinta-laatu-suhteeseen. Sinä hyödyt kun puukauppa kilpailutetaan Me metsänhoitoyhdistyksessä etsimme sinulle parhaan puukauppakumppanin. Olemme ainoa metsäalan toimija, joka kilpailuttaa puusi. Avullamme saat näin leimikostasi aina päivän parhaan hinnan. Hyöty voi kohteesta ja katkonnasta riippuen olla jopa tuhansia euroja. Metsänhoitoyhdistys huolehtii metsänomistajan eduista Metsänhoitoyhdistys on jäsentensä puolestapuhuja. Miten riista-, kaava- tai lakikysymykset vaikuttavat metsänomistajan arkeen? Me olemme näissä asioissa sinun edunvalvoja paikallisesti ja valtakunnallisesti sekä MTK:n kautta Brysselissä asti. Jäsenyydestä on paljon hyötyä! Sinulla on oma, jolta saat maksutta tilakäynnit ja neuvot metsiesi hoidosta. Saat veloituksetta opastusta, koulutusta, tiedotusta, Mhy Päijät-Hämeen jäsenlehdet tai - tiedotteet sekä Maaseudun Tulevaisuuden metsänumerot. Mhy hoitaa metsien sertifioinnin jäsentensä puolesta (erikseen sertifiointiin liittyjille maksullista). Mikä muuttuu vuonna 2015? Metsänhoitoyhdistyslaki päättyy nykyisen muotoisena. Tämä tarkoittaa metsänomistajiemme päätösvallan kasvua omassa yhdistyksessään. Nykyisen lain moninaiset toiminnan rajoitteet sekä määräykset poistuvat ja mhy voi jatkossa toimia ja kehittyä täysin metsänomistajajäsentensä toiveiden mukaisesti. Myös edunvalvontaketju vahvistuu paikallistasolta Brysseliin saakka. Kaikki metsänhoitoyhdistyksen nykyiset jäsenet säilyvät jäseninä. Ensimmäinen jäsenkortti on jo postissa! Jäsenet pääsevät näin hyödyntämään jäsenetuja jo vuonna 2014 sekä saavat käyttöönsä laajenevat jäsenedut heti vuoden 2015 alusta lähtien. Edunvalvontaterveisin Jari Yli-Talonen Puheenjohtajan palsta Sertifiointi metsänomistajan näkökulmasta Sertifiointi: komea blanketti, joka on aikoinaan tullut postissa, koristeenaan suurella kirjoitettu PEFC. Se on asetettu kirjahyllyyn arvoiselleen paikalle, metsätaloussuunnitelman viereen. Tarkemmin ajateltuna se on kuitenkin ollut osana arvokasta työtä, jolla metsäomaisuuden tuottoa on vauhditettu. Se on myös näyteikkuna maailmalle suomalaisesta metsänhoitokulttuurista. Sertifioinnin tarve tuli aikoinaan ajankohtaiseksi, kun markkinoille ilmaantui puutavaraeriä maailmalta uhanalaisista puulajeista sekä kasvupaikoista, pääasiassa Etelä-Amerikan sademetsistä ja Afrikan mantereelta. Puutavaratuotteiden markkinointi valveutuneille kuluttajille oli varmistettava tuotteen alkuperän ja koko jalostusketjun osoittavalla sertifikaatilla. Kaksi kolmasosaa koko maailman metsistä on jo sertifioitu, ja PEFC on ylivoimaisesti käytetyin merkki. Teollisuuden tarvitsemasta puusta on oltava noin 70 % sertifioitua, tuontipuu ei useinkaan täytä sertifikaattivaatimuksia. Tästä johtuen kotimaisen puun on oltava lähes 100 % sertifioitua: esimerkiksi Versowoodin hankkimasta puusta 98 % täyttää kriteerit. Jos metsänomistaja jättäytyy sertifioinnin ulkopuolelle, esimerkiksi ykkösluokan pohjavesialueen metsänhoidolle asettamien lievien rajoitusten vuoksi (lannoitus ja kantojen nosto), ottaa metsänomistaja kyllä metsätilalleen melkoisen riskin: niin markkinoinnissa kuin myös hinnassa. Suomessa on yleisesti käytössä metsänomistajien liittojen hallinnoima PEFC-ryhmäsertifiointi, joka on osoittautunut erittäin kustannustehokkaaksi ja mahdollistaa pientenkin tilojen mukanaolon. Uusi metsänomistaja pääsee PEFC-sertifiointiin mukaan ilmoittautumalla metsänhoitoyhdistykseen. Tiukat korjuukriteerit sertifioinnissa ovat nostaneet puunkorjuun laadun Suomessa huipputasolle. Metsäkuviot säilyvät hyvin elin- ja kasvukelpoisina myös korjuutapahtuman jälkeen, tämä jouduttaa omalta osaltaan metsän uudistumista ja elinympäristöjen säilymistä. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme tarjoaa jäsenilleen maksuttoman PEFC-sertifioinnin, tämä on ehkä tärkein jäseneduista, joita voimme metsänomistajajäsenillemme tarjota. Nastola Jarmo Poutiainen Hallituksen puheenjohtaja KotiMetsä METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI Julkaisija: Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme ry Vastaava päätoimittaja: Jari Yli-Talonen p Kannen kuva: Joonas Karjalainen Sivunvalmistus: SSS Lehtipalvelu Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2014

3 KotiMetsä 1/ PEFC-metsäsertifiointi sopii suomalaiseen metsätalouteen parhaiten PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta kaikkialla maailmassa. Sertifiointi on erityisen tärkeää suomalaisten paperi- ja puutuotteiden ostajille Keski-Euroopassa, jossa metsien käytön kestävyydestä ollaan erittäin huolissaan. PEFC-metsäsertifiointi on ollut käytössä Suomessa jo reilut kymmenen vuotta. Yli 95 prosenttia Suomen talousmetsistä on PEFC-sertifioitu. Sertifioinnin vaatimuksia täsmennetään viiden vuoden välein ja nyt on meneillään kolmas kerta. Uudet vaatimukset ovat parhaillaan työn alla ja niitä on voinut kommentoida avoimesti. Suomen PEFC-metsäsertifioinnin vaatimukset seuraavat ja ennakoivat metsäalan ja koko yhteiskunnan muutoksia, sillä PEFC haluaa olla kiinni sekä ajassa että metsänomistajien arjessa. Nyt erityisen paljon keskustelua ovat herättäneet vesistöjen suojeluun, riistanhoitoon sekä metsänhoitotöiden laadun varmistamiseen liittyvät asiat, tiivistää Lea Jylhä MTK:sta. PEFC sopivin suomalaisiin metsiin PEFC soveltuu metsäsertifiointijärjestelmistä parhaiten suomalaiseen metsätalouteen, sillä sen lähtökohtana ovat aina kunkin maan metsätalouden erityispiirteet meillä tämä erityispiirre on perhemetsätalous, jossakin muualla maailmassa esimerkiksi kyläyhteisöjen metsät. PEFC -sertifioinnissa asetetaan metsien hoidolle monia tärkeitä vaatimuksia, jotka kohdistuvat muun muassa metsien monimuotoisuuden turvaamiseen, metsien terveyden ja kasvun ylläpitoon sekä virkistyskäyttöön. Vaatimusten toteutumista valvovat puolueettomat ja ammattitaitoiset tarkastajat sertifiointiyrityksistä. Viimeisimmissä sertifiointitarkastuksissa huomautuksia on Reijo Ikonen tullut mm. vähäisistä kulotusten määrästä. Metsänhoitoyhdistykset ovatkin kannustaneet metsänomistajia metsänhoidollisiin kulotuksiin niihin sopivilla kohteilla. Ryhmäsertifiointi on toimiva ja tehokas ratkaisu tulevaisuudessakin Metsäsertifiointiin osallistuminen on metsänomistajalle vapaaehtoista. Sertifiointi voidaan toteuttaa metsänomistajakohtaisesti tai alueellisena ryhmäsertifiointina. PEFC -sertifiointi on aiemmin hoidettu alueellisena ryhmäsertifiointina metsänomistajien liittojen toimesta. Toimintaympäristön ja metsätalouden organisaatioiden muutosten vuoksi metsien alueellisen ryhmäsertifioinnin toteutus on organisoitava uudella tavalla. MTK on selvittänyt uuden sertifiointimallin mahdollisuuksia. Kustannustehokkainta sertifiointi olisi edelleenkin järjestää alueellisena ryhmäsertifiointina. Toiminnan yhdenmukaisuuden kannalta olisi myös järkevää, että alueellisten sertifikaattien hakijana ja hallinnoijana toimisi yksi organisaatio koko maata koskien. Varsinainen sertifioinnin uudelleenorganisointi tehdään erillishankkeessa vuoden 2014 aikana, kertoo Jylhä. Kevään aikana on tarkoitus saada valmiiksi esitys tulevaksi ryhmäsertifioinnin malliksi. Sidosryhmäkeskusteluja käydään sen pohjalta ja syksyllä keskitytään konkretiaan ja yksityiskohtiin. Anne Rauhamäki Sertifiointi kirosana vai mahdollisuus? Suomen PEFC-metsäsertifiointijärjestelmä on ollut käytössä lähes 15 vuotta. Järjestelmän käyttöönoton alkuaikoina tuosta sanahirviöstä tuli melkein kirosana, koska sen pelättiin rajoittavan yksityisen metsänomistajan oikeutta omaan metsäomaisuuteensa ja tuovan teollisuudelle runsaasti lisäkustannuksia. Kuten vuosien mittaan on nähty, mitään merkittäviä hakkuurajoituksia järjestelmä ei ole tuonut tullessaan. Suurimmat rajoitukset ovat olleet säästöpuiden jättäminen sekä vesistöjen ja metsälakikohteiden suoja-alueiden tarkentuminen. Merkittävä parannus vuosien kuluessa on ollut se, että metsäsertifioinnin kriteeristö on yhtenäistynyt metsälainsäädännön kanssa. Näin hämmentäviltä tulkintaeroilta on vältytty ja ylivarovaisuus esimerkiksi suojakaistojen osalta on poistunut. Sertifioinnista aiheutuvat taloudelliset vahingot metsänomistajille ovat tänä päivänä pääsääntöisesti varsin pienet. Sertifiointi takaa sahatavaralle markkinat Versowoodin korjaamista puista 98 % on PEFC-sertifioiduista metsistä. Versowood saa käyttää tuotteissaan PEFC-merkkiä, mikä edellyttää tarkkaa alkuperän seurantajärjestelmää. Miksi sertifiointia tarvitaan? Versowood Oy:n kokoinen yritys ei pysty tänä päivänä myymään kaikkia tuotteitaan taloudellisesti kannattavaan hintaan ilman PEFC-merkkiä, joten metsäsertifiointi on koko toiminnan kannalta tärkeä. PEFC-merkin käyttöoikeus edellyttää puuta jalostavalta yhtiöltä voimassa olevan alkuperäketjusertifikaatin, eli sertifioidun raaka-aineen lisäksi ostajalla pitää olla tarkasti tiedossa, mistä puut on kaadettu. Puun alkuperätieto kulkee kauppakirjan avulla aina kannolta tehtaalle saakka, jolloin sertifioidun puun osuutta pystytään luotettavasti seuraamaan toimintaketjun eri vaiheissa. Järjestelmä on kallis ja työläs ylläpitää, mutta se on välttämätön sahatavaran ja sen jatkojalosteiden myynnin kannalta. Ilman sertifioituja metsiämme ja yrityksiä, jotka ylläpitävät raaka-aineen alkuperän seurantajärjestelmää, suomalainen metsäteollisuus näivettyisi tiukassa kilpailutilanteessa ruotsalaisia, saksalaisia ja muita merkittäviä metsäteollisuusmaita vastaan. Metsänomistajan puille ostaja käypään hintaan Suomalaisille metsänomistajille metsäsertifioinnissa mukana oleminen on paras keino varmistaa, että puille löytyy jatkossakin ostajia ja niistä saa käyvän hinnan. Sertifioinnin ulkopuolelle jättäytyvät tilat saavat varmasti myytyä puunsa myös tulevaisuudessa, mutta tarjontatilanteesta riippuen kantohinnoissa voi olla merkittävä ero sertifioituihin metsiin verrattuna. Puu- ja paperituotteiden ostajille sertifiointi antaa takuun siitä, että puut eivät ole peräisin suojelualueilta, vaan ne on hankittu kestävästi hoidetuista talousmetsistä, joissa metsäluonnon monimuotoisuus on otettu huomioon. Tavallinen kuluttaja voi luottavaisella mielellä ostaa PEFC-merkillä varustettuja tuotteita, sillä Suomessa niin metsänomistajat kuin teollisuus toimivat kestävällä pohjalla, metsien parasta tulevaisuutta miettien. Sertifiointia ei siis pidä nähdä toimintaamme rajoittavana riesana, vaan se on koko metsäalan kannalta suuri mahdollisuus, jonka avulla pystymme tarjoamaan korkealaatuisia metsäteollisuustuotteitamme ympäri maailmaa myös jatkossa. Jussi Torpo metsäpäällikkö Versowood Oy

4 4 KotiMetsä 1/2014 Puukauppa Päijät-Hämeessä Puukauppavuosi 2013 muodostui Päijät-Hämeen alueella kaikkien aikojen vilkkaimmaksi. Ja vuoden 2014 alku on talven haasteista huolimatta selvästi edellä viime vuotta. Puulla oli koko viime vuoden erittäin hyvä kysyntä, joka näkyi lähes kaikissa hakkuutavoissa hieman nousevana keskihintatasona. Valtakirjakaupalla parempi hinta Mhy:n kautta kulkevien puukaupan toimeksiantojen määrä kasvoi vuonna 2013 kaikkien aikojen ennätykseen: toimeksiantojen osuus yhdistyksen tekemistä puunmyyntisuunnitelmista oli 72,8 prosenttia. Hakkuupaisuma huomioiden puukaupan toimeksiannot nousivat ensimmäisen kerran Puukaupallinen tiedottaminen reiluun miljoonaan kuutioon. tärkeää Vuosien kuluessa on tehty runsaasti hintavertailuja, Hyvä kysyntä on jatkunut alkuvuoden ajan, talviharvennuksia lukuun ottamatta. Männyn- ja kuusen runkohinnoittelukauppaa on käyty aktiivisesti. Puunkorjuupalvelu kohdistettiin viime vuonna edelleen pääosin nuorten metsien ja valtakirjakauppojen toteutuneet keskihinnat ovat välillä olleet hämmentävän paljon korkeampia kuin ilman kilpailutusta puunsa myyvien metsänomistajien saamat tarjoukset. Yksittäisissäkin kaupoissa kyseessä on jopa tuhansien eurojen erot. Puukaupallinen tiedottaminen on hoidettu suunnitelmallisesti kuukausittain kaikkia eri kanavia hyödyntäen lehdistöstä aina Facebookiin saakka. Metsänomistajalle on erittäin tärkeässä roolissa ajantasainen, alueellinen hintatietous hakkuutavoittain. Tietoa löytyy hoitoon ja ensiharvennusrästien purkamiseen. metsänhoitoyhdistyksen puukaupalliseen osaa- Metsänomistajat tukeutuvat yhä enemmän Päijät-Hämeen osalta mm. mhy:n nettisivuilta, HINTAVERTAILU ERI KAUPPATAVOILLA Keskihinnat 2014 maaliskuu HINTAVERTAILU ERI KAUPPATAVOILLA Valtakirjakauppojen keskihinnat miseen. /mfirmojen Erityisen suoraan suuri ostojen rooli keskihinnakaikki kilpailutuksen keskihinnat /m3, (Päätehakkuut, Metlan tilasto Etelä Suomi) Keskihinnat 2014 maaliskuu Energianpuulla mäntytukki lisäksi 58,8 on katkonta-aineiston hyödyntämisellä 57,52 58 Valtakirjakauppojen keskihinnat /mfirmojen suoraan ostojen keskihinnakaikki päätehakkuukaupat, /m3 kuusitukki riitti kysyntää parhaan 58,7 tarjouksen etsimisessä. 56,78 57,5 61 /m3 keskihinnat /m3, (Päätehakkuut, Metlan tilasto Etelä Suomi) mäntytukki 58,8 57, ,8 58,7 koivutukki kuusitukki Tarjousten 43,0 58,7 ja puutavaralajien laatujen 39,15 56,78 erilaisuus 17,8ja 43,0 esim. runkohintatarjousten 16,0439,15 vertailu 16,740,8 40,8 57,5 61 Energiapuukauppa mäntykuitukoivutukki jatkui erittäin vilkkaa- na. Vuoden kuusikuitu aikana mäntykuitu tienvarteen toimitetun perinteisiin 20,2 17,8 tarjouksiin verratessa ovat 17,816,04 nosta- 18,716,7 56 koivukuitu energiapuun kokonaismäärä kuusikuitu 18,6 nousi lähes neet voimakkaasti 20,2 16,04 valtakirjakaupan suosiota. 17,8 1718,7 56 koivukuitu 18,6 16, k-m³. Mhy:llä on kilpailuttamisen perusteella energiapuun välittämisestä Kilpailutus puumarkkinat.fi sopimukset Elenia Lämmölle, Jyväskylän portaalissa 57,52 Energialle ja Lahti Energian laitokselle. 56,7857,52 46 Yhdistys toimii energiapuun välittäjänä Sähköinen puukauppa alkoi 39,15 Päijät-Hämeessä tammikuun lopussa ,04Tällöin 16, , ,0 39,15 43,0 valtakirjalla metsänomistajiensa lukuun. Metsänomistajat saavat, tukien vähenemisestä huolimatta, kaikkien laskutettujen muussakin mhy:ssä Päijät-Hämeen lisäksi. 16,04Nyt 0 puumarkkinat.fi-pilotointi aloitettiin 17,8 kahdessa 41 17,8 16,04 kulujen jälkeen energiapuustaan edelleen sähköinen puukauppa on levinnyt koko maan pääosin plus-merkkisen tilityksen. Tämä alueelle. mäntytukki mäntytukki kuusitukki koivutukki koivutukki on mhy:n energiapuutoimitusten, energian Kilpailuttaminen toteutetaan sähköisesti hinnan sekä Kemera-tuen ansiota. eli puumarkkinat.fi-portaalin kautta Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen alueen hintatilastot Valtakirjakaupat, ensiharvennusten keskikantohinnat /m³ maaliskuu Tukkipuu Mänty 43,77 43,79 43,3 Kuusi 47,89 43,75 38,9 Koivu 35,05 33,75 37,7 Kuitupuu Mänty 12,81 13,49 12,3 10,1 16 Kuusi 14,27 13,58 13,0 14, Koivu 12,70 12,69 12,9 10,7 14 HINTAVERTAILU ERI KAUPPATAVOILLA Valtakirjakaupat, harvennusten keskikantohinnat /m³ 14 Keskihinnat HINTAVERTAILU 2014 maaliskuu ERI KAUPPATAVOILLA 13 Tukkipuu Keskihinnat 2014 maaliskuu valtakirjakauppojen 2012 keskihinnat 2013 /mfirmojen suoraan 2014 ostojen keskihinnakaikki harvennuskaupat keskihinnat 13 mäntykuitu /m3, (Harvennukset, kuusikuitu Metlan tilasto koivukuitu Etelä Suomi) Mänty mäntytukki valtakirjakauppojen 49,94 keskihinnat 51,51 54,4 /mfirmojen suoraan 52,9 ostojen keskihinnakaikki 46,72 54,4 49,6 harvennuskaupat keskihinnat /m3, (Harvennukset, Metlan tilasto Etelä Suomi) mäntykuitu kuusikuitu koivukuitu Kuusi kuusitukki mäntytukki 49,93 50,91 51,454,4 50,7 47,72 46,72 51,4 49,1 49,6 /m3 koivutukki kuusitukki 38,251,4 37,4 47,72 37,7 49,1 /m3 54,4 Koivu mäntykuitu koivutukki 38,51 38,76 15,738,2 38,4 14,74 38,2 37,4 15,1 37, ,4 Kuitupuu kuusikuitu mäntykuitu ,215, ,84 14,74 15,6 15,1 51,4 54 kuusikuitu 15,2 15,84 15,6 51,4 Mänty koivukuitu 15,22 15,41 15,4 15,0 14,12 15,7 14,6 52 koivukuitu 15,4 14,12 14, Kuusi 16,58 16,54 15,9 15,2 50 Koivu 14,55 15,31 15,1 15, Valtakirjakaupat, päätehakkuiden keskikantohinnat /m³ 46, ,72 46,72 46 Tukkipuu , ,4 44 Mänty 56,87 58,64 58,5 14,74 58,8 37, ,74 42 Kuusi 56,55 58,69 58,7 15,84 58,7 15, , ,2 Koivu 44,63 44,14 42,5 14,12 43,0 38, Mänty kokorunko 52,46 52,87 51,5 52, Kuusi kokorunko 53,44 54,15 52,2 53,1 36 mäntytukki kuusitukki koivutukki mäntytukki kuusitukki koivutukki Kuitupuu Mänty 17,94 17,84 17,3 17,8 Kuusi 20,31 20,46 20,3 20,2 Koivu 17,32 17,68 17,0 18,6 (www.puumarkkinat.fi). Tämä on tuonut mhy:n puukauppapalveluiden käyttäjiksi myös aikaisemmin aktiivisesti itse metsäkaupat hoitaneet metsänomistajat. Puukaupan kilpailuttaminen käy erityisen kätevästi ja edullisesti puumarkkinat.fi-palvelun kautta myös itse puukaupan loppuun hoitavan metsänomistajan leimikoiden osalta /m3 /m sähköisissä jäsentiedotteissa ja uutiskirjeissä. Puukaupallisen edunvalvontamme perusteemana on, että valtakirjakaupan avulla metsänomistajat varmistavat leimikoiden kilpailutuksen kaikkien puunostajien kesken. Lisäksi vertaillaan aina leimikkokohtaisesti tukinkatkonnan ja erikoispuiden vaikutukset lopulliseen kokonaishintaan. Myös runkohinnan tulo mukaan kauppatapoihin on siis selvästi lisännyt vertailujen tarvetta. Olemme jatkossakin aktiivisesti mukana ja metsänomistajien apuna puukaupallisessa edunvalvonnassa. Puukauppavuodesta 2014 näyttäisi olevan tulossa jopa vuotta 2013 vilkkaampi. Puukauppaterveisin Jari Yli-Talonen toiminnanjohtaja Päätehakkuut, tukin keskihinnat maaliskuu 2014 Päätehakkuut, tukin keskihinnat maaliskuu ,8 58,7 /m3 /m3 Firmojen suoraan ostojen keskihinnat Firmojen /m3 (päätehakkuut suoraan ostojen Etelä Suomen keskihinnat /m3 alueella, (päätehakkuut Metsäntutkimuslaitos, Etelä Suomen pois alueella, lukien Metsäntutkimuslaitos, mhy:n valtakirjakaupat) pois lukien mhy:n valtakirjakaupat) Kaikki päätehakkuukaupat, Kaikki päätehakkuukaupat, keskihinnat /m3, (Päätehakkuut, keskihinnat /m3, (Päätehakkuut, Metlan tilasto Etelä Suomi) Metlan tilasto Etelä Suomi) Päätehakkuut, kuidun keskihinnat maaliskuu 2014 Päätehakkuut, kuidun keskihinnat maaliskuu ,8 17,8 20,2 18,6 18,6 Valtakirjakauppojen keskihinnat /m3 (päätehakkuu, Mhy:n hintaseuranta) Valtakirjakauppojen keskihinnat /m3 (päätehakkuu, Mhy:n hintaseuranta) Valtakirjakauppojen keskihinnat /m3 Valtakirjakauppojen keskihinnat /m3 (päätehakkuu, Mhy:n hintaseuranta) (päätehakkuu, Mhy:n hintaseuranta) Firmojen suoraan ostojen keskihinnat Firmojen /m3 suoraan (päätehakkuut ostojen Etelä Suomen keskihinnat alueella, /m3 (päätehakkuut Metsäntutkimuslaitos, Etelä Suomen alueella, pois lukien mhy:n Metsäntutkimuslaitos, valtakirjakaupat) pois lukien mhy:n valtakirjakaupat) Kaikki päätehakkuukaupat, keskihinnat /m3, (Päätehakkuut, Kaikki päätehakkuukaupat, Metlan tilasto Etelä Suomi) keskihinnat /m3, (Päätehakkuut, Metlan tilasto Etelä Suomi) Harvennukset, tukin keskihinnat maaliskuu 2014 Harvennukset, tukin keskihinnat maaliskuu 2014 valtakirjakauppojen keskihinnat /m3 (harvennus, valtakirjakauppojen Mhy:n hintaseuranta) keskihinnat /m3 (harvennus, Mhy:n hintaseuranta) Firmojen suoraan ostojen keskihinnat /m3 Firmojen (harvennukset suoraan ostojen Etelä Suomen keskihinnat alueella, /m3 (harvennukset Metsäntutkimuslaitos, Etelä Suomen pois lukien alueella, mhy:n Metsäntutkimuslaitos, valtakirjakaupat) pois lukien mhy:n valtakirjakaupat) Kaikki harvennuskaupat keskihinnat /m3, Kaikki harvennuskaupat (Harvennukset, keskihinnat Metlan tilasto /m3, Etelä Suomi) (Harvennukset, Metlan tilasto Etelä Suomi) Harvennukset, kuidun kuidunkeskihinnat maaliskuu 2014 HERRALAN SAHA OY - SINCE PAIKALLINEN PUUNOSTAJA ,7 15,7 15,4 15,2 15,4 15,2 mäntykuitu kuusikuitu koivukuitu valtakirjakauppojen keskihinnat /m3 (harvennus, valtakirjakauppojen Mhy:n hintaseuranta) keskihinnat /m3 (harvennus, Mhy:n hintaseuranta) Firmojen suoraan ostojen keskihinnat Firmojen suoraan ostojen keskihinnat /m3 (harvennukset Etelä Suomen /m3 (harvennukset Etelä Suomen alueella, alueella, Metsäntutkimuslaitos, Metsäntutkimuslaitos, pois pois lukien lukien mhy:n mhy:n valtakirjakaupat) valtakirjakaupat) Kaikki Kaikki harvennuskaupat keskihinnat /m3, (Harvennukset, Metlan tilasto Etelä Suomi)

5 KotiMetsä 1/ Puumarkkinat toimineet hyvin Metsäsektori on viimeisten parin vuoden ajan poikennut positiivisesti yleisestä taloudellisesta toimeliaisuudesta. Puukauppoja on tehty vilkkaasti ja puun hinta on ollut vakaa. Metsäteollisuuskin on tehnyt kohtuullista tulosta. Papereita lukuun ottamatta vienti on vetänyt hyvin ja vientihinnat ovat varsin hyvällä tasolla. Metsäteollisuusyritysten omien arvioiden mukaan tilanne jatkuu samantapaisena tämän vuoden ja PTT:n tuore ennuste lupaa tilanteen jopa paranevan. Metsäteollisuuden vienti on riippuvainen yleisestä taloudellisesta tilanteesta. Nykyiseen suhteellisen hyvään tilanteeseen Suomessa ovat vaikuttaneet puumarkkinoiden toimivuus eli puun saatavuus ja valuuttakurssien suhteet. Monissa kilpailevissa maissa on ollut puupulaa ja esimerkiksi Ruotsin asemaa sahatavaramarkkinoilla on haitannut vahva kruunu. Ennusteiden mukaan taantumasta toipuminen viivästyy edelleen, mikä siirtää metsätuotteiden kysynnän piristymistä. Keskeiset ennusteluvut vuosina Pellervon taloustutkimus: Suhdanne-ennuste VIENTIMARKKINAT: > 2014 %-muutos > 2015 %-muutos Paperi, määrä Paperi, hinta Kartonki, määrä Kartonki, hinta Massa (sellu), määrä Massa (sellu), hinta Sahatavara, määrä Sahatavara, hinta PUUMARKKINAT: Puun tuonti Markkinahakkuut Puukaupat yksityismetsistä Puun nimellishinta - tukkipuu kuitupuu Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi, KUMULATIIVISET OSTOMÄÄRÄT (Metsäteollisuus ry:n jäsenet, lähde METLA, Metinfo) Puuta hakattu ja myyty vilkkaasti uhkaako ylitarjonta? Huonoista korjuukeleistä huolimatta puuta on korjattu metsistä vauhdikkaasti. Niinpä monilla sahoilla varsinkin kuusitukkivarastot ovat ääriään myöten täynnä. Varastoja ei ole pienentänyt edes sahauksen lisääminen. Pitkästä aikaa kuusitukista, varsin katkotusta, on nyt ylitarjontaa. Alkuvuonna puukauppoja on tehty vilkkaasti ja ennusteiden mukaan tarjontaa on jatkossakin varsin paljon. Mennäänkö jo ylitarjonnan puolelle? Pelko on, että ainakin talvikorjuuta vaativien leimikoiden kysyntä tulee olemaan erittäin vaisua. Huonojen korjuukelien vuoksi suuri määrä jo ostettuja leimikoita odottaa tulevia talvisia korjuukelejä. Lisäksi energiapuun tarve on kivihiilen käytön lisääntymisen myötä vähentynyt, mikä heijastuu myös kuitupuun menekkiin ja kysyntään. Heijastuuko Ukrainan kriisi vienti- ja puumarkkinoille? Miten Venäjän kauppasaarto ja heikentynyt rupla vaikuttavat vientimarkkinoihin ja esimerkiksi puun tuontiin? Mikäli kauppasaarto toteutuu, tulee markkinoilla tilaa pohjoismaiselle sahatavaralle. Tämä tietäisi tukin kysynnän selvää lisääntymistä nykyisestä. Jos kauppasaarto ei toteudu, heikentynyt rupla saattaa lisätä puun tuontia ja entistä enemmän kotimaista puuta jäisi vaille käyttöä. Kehysriihen esitys kiristää myyntiverotusta Hallituksen kehysriihessä vältyttiin metsämaan kiinteistöverolta. Pääomatulojen veroa kuitenkin nostettiin euron ylittävän tulon osalta 33 prosenttiin. Päätös saattaa osaltaan vauhdittaa tämän vuoden puunmyyntejä. Metsänomistajien kannattaa huomioida kauppaa tehdessään, että verotus tapahtuu kassa-periaatteella eli tulot kannattaa ajoittaa mahdollisimman paljon tälle vuodelle. Esko Laitinen Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi KUM. OSTOT, 1000 M Puumarkkinat.fi juhlii 1-vuotissynttäreitään Puumarkkinat.fi -palvelu on metsänomistajajärjestön oma tuote, jonka tarkoituksena oli tuoda puukauppaan vauhtia ja ennen kaikkea avoimuutta ja tasapuolisuutta. Verkkopalvelun kautta leimikot menevät tarjolle kaikille ostajiksi rekisteröityneille samanaikaisesti. Sen kautta puukaupan osapuolien on myös helppo nähdä ja arvioida puukaupan tilannetta ja tarjontaa eri puolella maata. MTK:n metsänhoitoyhdistyksille teettämä VIIKKO Vaikka viime vuosi oli historian vilkkaimpia puukauppavuosia, puuta on myyty alkuvuonna ennätystahtiin. Puumarkkinat.fi -palvelu on ollut metsänhoitoyhdistysten käytössä nyt reilun vuoden ajan. Palvelu otettiin ripeästi käyttöön ja mukana ovat nyt liki kaikki puuta välittävät metsänhoitoyhdistykset ja ostajat. Palvelu on vakiinnuttanut paikkansa puumarkkinoilla. Vuodessa palvelun kautta on myyty ja ostettu yli 10 miljoonaa m3 puuta, hehtaarin alalta ympäri Suomen. Kaikkiaan puuta on ollut tarjolla kohteesta. Mhy Päijät-Hämeen kaikki valtakirjakaupat ovat menneet ostajille tarjolle palvelun kautta. Myös metsänomistajat ovat käyttäneet palvelua halutessaan omatoimisesti kilpailuttaa leimikkojaan. Palvelua on kehitetty koko ajan yhteistyössä käyttäjien kanssa. Palvelun teknisestä toteutuksesta vastaa metsänomistajajärjestön tietotekniikkatalo Silvadata Oy. Anne Rauhamäki MTK Ostamme tukkivaltaisia leimikoita Etelä-Suomesta. Ota yhteyttä puh

6 6 KotiMetsä 1/2014 Metsänhoitoyhdistyksen jäsenelle tulevaisuudessa enemmän ja parempaa! maaliskuussa 2014 sänomistajia samalla vahvalla ammattitaidolla. Metsänhoitoyhdistys pysyy metsänomistajien omana yh- Toiminnanjohtajan allekirjoitus vollisuus poistuu ilman erillisilmoitusta. Sinun ei siis metsänomistajana tarvitse tehdä yhtään mitään. -etuihin. Osan näistä yhdistys tuottaa itse, osan saat jäsenenä käyttöösi Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton kautta tai valtakunnallisesti neuvoteltuna. Jäsenpalveluina yhdistys tulee tarjoamaan mm. maksuttoman tilakäynnin, neuvonnan ja koulutukset sekä jäsenlehdet. Metsänhoitoyhdistyksiä koskeva laki muuttuu vuoden 2015 alusta. xxxxxxxxxxx Metsänhoitoyhdistyksen jäsenel- xxxxxxx xxxxxxxxxxxx xxxxxx le tämä tarkoittaa entistä parempaa palvelua. xxxxxxxxxx xxxxxxxx xxxxxxxxxx xxxxxxxx Metsänomistajalle tärkein viesti on, että hänen xxxxxxxxxx ei tarvitse xxxxxxxx tehdä mitään. Yhdistys toimii ja vaikuttaa jatkossakin, jäsenmaksun maksamalla pysyy jäsenenä ja palvelut ja edut vaan paranevat, tiivistää Hyvä toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen. metsänomistaja Uudessa laissa yhdistystä ei sen sijaan enää velvoiteta palvelemaan metsänomistajia Tässä kirjeessä tiedotamme metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydestä. Metsänhoitoyhdistyksiä koskeva tasapuolisesti. Yhdistys laki muuttuu on vuoden 2015 alusta. Siitä huolimatta perusajatuksemme säilyy: Palvelemme alueemme ensisijaisesti jäseniään varten, joten jäsenet ja ei-jäsenet metsänomistajia voi samalla vahvalla ammattitaidolla kuin ennenkin. asettaa eriarvoiseen asemaan. Luonnollisesti vain jäsenet saavat jäsenedut. Monessa Metsänhoitoyhdistys yhdistyksessä varmasti hinnoitel- pysyy metsänomistajien omana yhdistyksenä, jota ohjaa jäsenistöstä valittu laan palveluitakin hallinto. uudelleen Toimimme ja vaikutamme metsänomistajien puolesta ja metsänomistajien parhaaksi. niin, että jäsenet saavat ne halvemmalla. Siksi yhdistyksen jäsenyys kannattaa, Jäsenyytesi toteaa MTK:n metsäjohtaja metsänhoitoyhdistyksessä jatkuu entisellään lakimuutoksesta huolimatta. Sinun Juha ei siis distyksenä tarvitse ja toimintaa tehdä mitään. ohjaavat jatkossakin jäsenistöstäm- jäsenpalveluita ja etuja tarjoavat alennuksia. Tämän kaikille nykyisille jäsenilleen Yhdistyksen Verohallinto jäsenille kantaa metsänhoitomaksun Lisäksi paikalliset vielä yritykset tänä syksynä. vuonna. Yhdistyksesi lähettää Hakkarainen. Tämän jälkeen me valittu metsänhoitoyhdistyksen valtuusto ja hallitus. jäsenmaksun kerää yhdistys vuoden itse. paikalliset alennukset huhtikuun puolivälissä jäsenkortin, jossa on sekä tietoa Edelleen jäsentensä Toimimme ja vaikutamme metsänomistajien etujen puolesta maan tulevaisuudessa entistä retkeilyvarusteisiin. jäsenyydestä että jäseneduista, Koko järjestö tulee panosta- liittyvät metsätyövälineisiin ja oma yhdistys Panostamme ja metsänomistajan entistä enemmän parhaaksi, jäsenpalveluihin enemmän jäsenpalveluihin ja etuihin. ja Ensimmäiset Valtakunnallisena edut saat jäsenpal- käyttöösi joita alla pääset hyödyntämään jo Vaikka yhdistyksen toimintaa ohjaava laki joiltakin olevalla osin jäsenkortilla, Jäsenyys ole metsänhoitoyh- hyvä! vakuuttaa Yli-Talonen. muuttuu, pysyy perusajatus distyksessä jatkuu entisellään samana: Metsänhoitoyhdistys lakimuutoksesta huolimatta. palvelee edelleen alueensa met- Myös metsänhoitomaksuvel- veluna tulemme tarjoamaan mm. metsiesi PEFC sertifioinnin, ajankohtaista tietoa metsätaloudesta sekä yritysyhteistyökumppaneittemme tarjoamia etuja ja alennuksia jäsenille. Jäsenetujen käytöstä saat ennakkomaistiaisen jo tänä tänä vuonna. Ensi vuonna jäsenedut laajenevat kattamaan myös MTK:n neuvottelemat jäsenedut. Ohessa tiivistettynä valtakunnalliset ja paikalliset jäsenedut, jotka saat näyttämällä jäsenkorttiasi ko. liikkeessä. Anne Rauhamäki Minna Lautala Jäsenkortti 2014 Mhy Päijät-Hämeen yhteistyökumppaneiden edut jäsenille vuonna 2014 Paikalliset yhteistyökumppanit: Trekki-retkeilyvarustemyymälät Lahdessa (Hämeenkatu 15), Heinolassa (ABC-Liikenneasema,Työmiehentie 33) ja Riihimäellä (ABC-Liikenneasema, Kinturintie 2): -10 % normaalihintaisista tuotteista Pienkonehuolto Siekkinen, Heinola (Tekeväntie 6): metsurin turvavarusteista -15 % normaalihinnasta Valtakunnalliset jäsenedut: Xxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxx Xxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxx Xxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxx Xxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxx Xxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxx Moottorihuolto Pykälä, Lahti (Karjalankatu 11): tarvikkeet ja varusteet -10 % normaalihinnasta Kunkin yrityksen tarjoaman edun saat näyttämällä jäsenkorttia. PEFC/ Lahden Siemen ja Kone, Lahti (Kauppakatu 27): varusteet, tarvikkeet, turva-asut -10 % normaalihinnasta Yhdistyskohtaiset Rauta-Juurikkala (Villenkatu jäsenedut: 42, Heinola): metsä-tarvikkeet ja -varusteet -10 % normaalihinnasta Maksuton puunmyyntisuunnitelma Valtakunnalliset Maksuton yhteistyökumppanit: metsäkäynti Mhy:n koulutusillat ja tapahtumat kaupan Paikalliset päälle yhteistyökumppanit Agrimarket: Xxxxxxxxxx Jonsered-sahan xxxxxxxxxxxxxxxx ostajalle kypärä Aarre-lehti: kestotilaus tarjoushintaan + luontokirja kaupan päälle. Tarjous voimassa asti. BRP: mönkijän tai moottorikelkan ostajalle varustepaketti Savotan Puoti: tehoheinäin etuhintaan

7 KotiMetsä 1/ Metsän uudistusalojen kulotuksia on lisättävä Kulotus hyödyttää metsää monin tavoin. Valtiolta voi saada tukea sekä metsänhoidolliseen että luonnonhoidolliseen kulotukseen. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme auttaa käytännön toteutuksessa. Metsän uudistusalojen kulotusmäärät ovat romahtaneet luvun jopa kymmenistä tuhansista hehtaareista reilusti alle tuhanteen hehtaariin. Kulotuksen käyttö metsänuudistamisessa hiipuu edelleen korkeiden kustannusten sekä ammattitaidon häviämisen takia, vaikka kulotuksen hyödyt ovat kiistattomat. Myös Mhy Päijät-Hämeen toteuttamat kulotukset ovat vähentyneet, mutta kulotusperinne ei ole päässyt katkeamaan. Valtiolta tukea kulotukseen Metsänhoidolliseen kulotukseen saa valtiolta tukea osaan kustannuksista. Luonnonhoidollinen kulotus tarjoaa uuden mahdollisuuden säilyttää tuli osana metsäluontoa, sillä se voidaan toteuttaa kokonaan luonnonhoitotuella. Luonnonhoidollista kulotusta voidaan toteuttaa uudistusaloilla säästöpuuryhmien polttona. Metsäpaloilla on tärkeä merkitys suomalaiselle metsäluonnolle. Tämän takia PEFC- metsäsertifioinnissa on määritelty vähimmäismäärät kulotuksille. Viime vuonna määrät jäivät reilusti alle tavoitteesta, ja sertifikaatti oltiin vaarassa menettää. Sertifikaatin menetyksellä olisi ollut suuri merkitys puukaupalle, sillä metsäyhtiöt ovat sitoutuneet ostamaan sertifioitua puuta. Hankalasta tilanteesta selvittiin lupaamalla kulotusmäärien nousevan tänä ja ensi vuonna. Kulotus edistää taimikon kasvua ja lisää monimuotoisuutta Kulotuksella on monia hyötyjä metsälle. Uudistusalan kulotus luo suotuisat olosuhteet taimille vapauttamalla ravinteita, vähentämällä happamuutta ja nostamalla maan lämpötilaa, sekä vähentämällä pintakasvillisuuden kilpailua. Myös metsän terveydellistä tilaa voidaan parantaa, sillä kulotus voi vähentää tuhohyönteisiä ja juurikäävän sienirihmastoa. Poltetut säästöpuuryhmät saattavat houkutella paikalle kaarnakuoriaisten luontaisia vihollisia. Poltettujen alojen on todettu Tiina Ojansivu Tiina Ojansivu Uudistusalan kulotus vapautta ravinteita ja vähentää pintakasvillisuuden kilpailua. Säästöpuuryhmän poltto on osa luonnonhoidollista kulotusta. Miksi metsämaita kulotetaan? Osalla metsiemme uudistusaloista on perusteltua valmistella viljeltävä alue kulotuksella uuden kasvun turvaamiseksi. Kulotus ei yleensä yksin riitä, vaan useimmiten tarvitaan vielä maanpinnan käsittely esimerkiksi kaivurilla. Kulotettavia uudistusaloja ovat lähinnä paksukuntaiset useamman sukupolven havupuuvaltaiset puolukka- ja mustikkatyypin kankaat. Kulotus on hallittua tulen käsittelyä, jonka avulla poltetaan uuden puusukupolven tieltä haitallinen roskapuusto, hakkutähteet, pintakasvillisuus ja päällimmäisen humuksen osa tuhkaksi. Kasvien jätteiden palaessa palautuvat niiden maasta ottamat kivennäisaineet takaisin kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Useimmat uudistusalalla olleista sienitaudeista ja tuhohyönteisistä kuolevat kulottaessa. Hakkuutähteiden palaessa täydellisesti vähenevät tuhohyönteisten lisääntymismahdollisuudet. Kulotuksen tiedetään alentavan maan happamuutta ja maan lämpötila nousee. Muodostettava taimikko saa riittävästi valoa. Onnistuneessa kulotuksessa aikaisemmin kasvanut pintakasvillisuus kuolee, mutta yleensä toisena ja viimeistään kolmantena kesänä on alueella pääosaltaan uusien lajien muodostama kasvillisuus. Se ei ole läheskään yhtä haitallinen taimikolle kuin aikaisempi paksu sammal-, heinä- ja varpukasvillisuuden sekä kuusen alikasvoksen muodostama peitto. Pertti Mäkinen " Nimi: houkuttelevan paikalle vaateliasta palosta riippuvaista hyönteislajistoa, myös uhanalaisia lajeja. Monipuolinen lajisto ylläpitää metsän luontaista toimintaa, ja ennalta ehkäisee tuhohyönteisten massiivista lisääntymistä. Kulotus alkaa leimikkoa suunnitellessa Kulotuksen suunnittelu on aloitettava ennen hakkuun toteuttamista, sillä tuen saaminen edellyttää hankesuun- LUKIJAN PALVELUKORTTI Olen kiinnostunut metsäsuunnitelmasta Toivon, että metsäsuunnittelija ottaa minuun yhteyttä Haluan sähköisen tiedotteen, sähköpostiosoitteeni: Osoitteenmuutos / uusi puhelinnumero Metsänomistajan yhteystiedot: Metsän sijaintikunta: Vanha osoite: Uusi osoite: Puhelinnumero: Viesti: nitelman laatimista ja alaa valmistellaan polttoa varten jo hakkuun yhteydessä. Metsänhoidollista kulotusta varten hakkuutähteitä levitetään tasaisesti uudistusalalle. Säästöpuuryhmien poltossa hakkuutähteitä kasataan säästöpuuryhmään sekä sen reunoille riittävän palovoimakkuuden saamiseksi. Säästöpuut, joiksi soveltuvat mänty ja lehtipuut, jätetään yhtenäiseen ryhmään uudistusalalle. Tiina Ojansivu Metsäsuunnittelija, arvioitsija

8 8 KotiMetsä 1/2014 Perinteinen metsäsuunnittelu pitää pintansa Perinteisen metsäsuunnittelun suosio ei ole hiipunut, vaikka näin epäiltiin laserkeilauksen tehdessä tuloaan. Laserkeilaus on suunnittelijalle vain apuväline kuten ilmakuvakin. Maastossa tehtävä metsäsuunnitelma antaa edelleen ajantasaisinta ja luotettavinta tietoa metsästä. Myös ehdotukset hakkuista ja tarvittavista metsänhoitotöistä sekä erityisesti niiden oikea ajoitus voidaan parhaiten määrittää maastossa. Perinteisessä maastossa tehtävässä suunnittelussa metsäsuunnittelija käy metsätilan läpi metsikkökuvioittain, jotka piirretään kartalle ilmakuvan ja peruskartan avulla. Metsikkökuvio on käsittelyalue, jolla puuston ikä, koko ja tiheys ovat melko yhtenäiset. Puulaji saattaa vaihdella Metsän Omena Mhy Päijät-Hämeen metsäsuunnittelijat valmiina maastoon: vasemmalta Markku Nieminen, Juhani Jaskari, Tiina Ojansivu ja Minna Lautala. kuvion sisällä. Metsäsuunnittelija inventoi kuviolla puuston puulajeittain, sekä määrittelee Mari Sarvaala käsittelyn seuraavalle 10 vuodelle. Myös kuvion perustiedot määritellään, kuten maalaji sekä kasvupaikka. Laserkeilaus ei ole valmista suunnitelmatietoa. Laserkeilaustieto kertoo kuutiomäärät parhaiten tasaisilla, hoidetuilla metsikkökuvioilla, mutta maaston ja puuston ollessa vaihtelevaa ja monijaksoista, se ei anna niin luotettavaa tietoa. Mm. taimikoita ja luonnontuhoja laserkeilaus ei inventoi, eikä se osaa erotella lehtipuulajeja toisistaan. Suunnitelma metsänomistajan tavoitteiden mukaan Metsänhoidon toimenpiteet määritellään metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti, jotka Metsän Omena on uusi helppokäyttöinen metsäsuunnitteluohjelmisto, joka tarjoaa työkalut jatkuvaan asiakaslähtöiseen metsäsuunnitteluun. " selvitetään ennakkokyselyl- KUVA 1. Metsän Omena tarjoaa havainnolliset ja selkeät työkalut vaihtoehtoisten suunnitelmien vertailuun. lä ennen metsäsuunnitelman tekoa. Metsäsuunnitelmassa voidaan painottaa mm. taloudellista tuottoa, omaisuuden arvon säilyttämistä, maisemanhoitoa tai luontoarvoja. Jos tilalla halutaan keskittyä metsien monikäyttöön, on monitavoitteinen metsäsuunnitelma hyvä vaihtoehto. Metsänhoitoyhdistys Päijät- Hämeessä on neljä metsäsuunnittelijaa, jotka tekevät myös metsäarvioita. Juhani Jaskari toimii Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden ja Nastolan alueilla, Minna Lautala Asikkalassa ja Padasjoella, Markku Nieminen Sysmässä ja Hartolassa sekä Tiina Ojansivu Heinolassa. Tiina Ojansivu on erikoistunut monitavoitteisiin metsäsuunnitelmiin ja erirakenteiseen metsänkasvatukseen. Metsänomistaja pystyy itse määrittelemään suunnittelunsa reunaehdot sekä arvioimaan niiden taloudellista merkitystä. Metsän Omenan avulla metsänomistaja pystyy vertailemaan vaihtoehtoisia suunnitelmia sekä tarkastelemaan mahdollisten markkinamuutosten vaikutuksia metsänomistajan taloudelliseen tulokseen. Metsänomistaja voi esimerkiksi tarkastella miten muutokset puutavaran hinnoissa vaikuttavat puunmyyntituloihin. Näin hän saa tietoa, miten mahdolliset markkinoiden muutokset vaikuttavat metsänomistamisen taloudelliseen tulokseen. Metsän Omena toimii verkossa ja mahdollistaa siten reaaliaikaisen kommunikoinnin metsänomistajan ja metsäsuunnittelijan välillä, tai esimerkiksi usean omistajan metsätiloilla. Metsän Omena tarjoaa havainnolliset ja selkeät työkalut vaihtoehtoisten suunnitelmien vertailuun. Taustalla metsän suunnittelun ja talouden osaajat Metsän Omenan taustalla on vahvaa ja monipuolista metsäalan osaamista. Metsän Omena on toteutettu yhteistyössä Päijät-Hämeen Metsänhoitoyhdistyksen, Simosol Oy:n ja Haggblom&Partners Oy:n kesken. Päijät-Hämeen Metsänhoitoyhdistyksellä on vankka kokemuspohja metsäpalveluiden käytännön ongelmista ja ratkaisuista. Simosol Oy on Suomen johtava laskennallisten metsäsuunnittelupalveluiden ja -ohjelmistojen tarjoaja. Häggblom&Partners puolestaan tuo Metsän Omenaan nä- KUVA 2. Metsän Omenan toimenpidekarttojen avulla näet suunnitelmasi toimenpiteet kartalla ja luot kökulmaa ja kokemusta metsästä taloudellisena helposti leimikkokeskityksiä. omaisuutena. Vastaanottaja maksaa postimaksun Aktiiviset mukaan pilotointiin Metsän Omena tuodaan markkinoille vuoden 2014 aikana. Liikkeelle lähdetään kevään 2014 aikana toteutettavalla pilotoinnilla, jonka aikana kerätään palautetta ja käyttökokemuksia aktiivisilta metsänomistajilta. Pilottivaiheen jälkeen Metsän Omena tuodaan kaikkien kiinnostuneiden metsänomistajien saataville. Jussi Rasinmäki toimitusjohtaja Simosol Oy PALVELUKORTTI Tilaa metsäsuunnitelma Info: Sysmä Tunnus VASTAUSLÄHETYS Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostitse: Metsän Omenan toimenpidekarttojen avulla näet suunnitelmasi toimenpiteet kartalla ja luot helposti leimikkokeskityksiä.

9 KotiMetsä 1/ Kännykät metsäsuunnittelun avuksi Mhy Päijät-Hämeen metsäsuunnittelijat saivat loppuvuodesta koekäyttöönsä uuden teknisen sovelluksen, joka on kehitetty puuston pohjapinta-alojen tarkkaan arviointiin. Pohjapinta-ala kertoo yksittäisten puiden rinnankorkeudelta (1,3 m) mitattujen poikkileikkauspinta-alojen summan kuorellisena hehtaaria kohden (m²/ha). Pohjapinta-alan ja puuston pituuden avulla määritellään puuston tilavuus hehtaarilla. Pohjapinta-alaa on mitattu yli 60 vuoden ajan pääosin relaskoopilla. Se on yksinkertainen laite, jossa on varren päähän kiinnitetty litteä levy, ja siinä hahlo. Mittaaja tähystää hahlon läpi ja laskee kaikki hahlon täyttävät puut pohjapintaalaan kuuluviksi ympyräkoealoilta. Valokuvaamalla puustotietoja Uusi keksintö kantaa nimeä Trestima, ja se toimii tavallisen älypuhelimen avulla. Laitteen käyttöperiaate on hyvin yksinkertainen: suunnittelija kulkee maastossa ja näpsii kännykkäkameralla valokuvia valitsemistaan kohteista. Kuvat siirtyvät suoraan Trestiman palvelimille, jossa niistä tunnistetaan puulajit ja runkojen läpimitat, sekä lasketaan pohjapinta-ala objektiivisella tarkkuudella. Tulos on valmiina minuutissa ja välitetään suunnittelijalle takaisin metsään. Laite pystyy erottelemaan puulajit varsin tarkasti huonollakin säällä. Laadukkaiden valokuvien avulla on helppo myös toimisto-olosuhteissa palauttaa mieleen kuvion yleisilme. Trestimalla pohjapinta-ala mitataan ottamalla valokuvia metsästä. Soveltuu suurten kuvioiden varttuneisiin metsiin Puuston kuutiomäärän laskennassa tarvitsee erikseen mitata tai silmämääräisesti arvioida puuston keskipituus ja läpimitta. Näiden muuttujien osalta on Trestiman sovellukseen syötetty alueellamme hakattujen, saman kokoisten puustojen tukkiprosentit, joiden perusteella saadaan myös melko tarkka arvio puiden tukkiosuudesta. Trestima on näyttänyt parhaat puolensa suurilla, tasaikäisillä metsikkökuvioilla, varttuneissa ja päätehakkuuikäisissä kuusikoissa. Se soveltuu nykyisellään hyvin esimerkiksi yhteismetsien ja suurten metsätilojen puuston inventointiin. Työkalu koko mhy-kentälle Jatkokehittelyssä haasteena on, että kaikki maastosta kerättävä tieto saadaan tallennettua samaan laitteeseen, jolloin työskentely helpottuu ja tehostuu entisestään. Tällä hetkellä Mhy Päijät-Hämeen metsäsuunnittelijat, yhdessä Trestima Oy:n kanssa, keräävät yhteen ajatuksia ja kokemuksia siitä, miltä tällainen työkalu voisi näyttää. Tavoitteena on kehittää yhdessä työkalu, joka soveltuu käytettäväksi myöhemmässä vaiheessa koko mhykentässä, ja jolla metsäsuunnitelmaan voidaan tuoda lisää tarkkuutta ja uudenlaista tietoa. Trestima kertoo myös keskiläpimitan ja runkojen lukumäärän hehtaarilla läpimittaluokittain. Tieto on arvokasta, kun halutaan ennustaa kasvua ja harvennusten vaikutusta tarkemmin, tai maksimoida hakkuukertymää puutavaralajeittain. Trestimalla otetut kuvat sidotaan aina paikkatietoon. Myös kuvaussuunta tallennetaan.

10 10 KotiMetsä 1/2014 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme tarjoaa helppoja ja vaivattomia kiinteähintaisia vaihtoehtoja metsänuudistamiseen Tämä metsänomistajien toiveiden mukainen räätälöity uudistamispakettien valikoima sisältää 3 5 vuotta istuttamisen jälkeen maastotarkastuksen sekä varhaisperkauksen. Uudistamisen säästöpaketti Valitse joko kiinteä hehtaarihinta tai /taimi hinta. Sisältö: Bräcke-laikutus tai laikkumätästys tai äestys, kuusen 1,5 v. paakkutaimi, kuusen istutus, maastotarkastukset ja varhaisperkaus. Kiinteät hintavaihtoehdot: * hehtaarihinta 1600 tainta/ hehtaari, paketti kokonaishintaan /ha+ alv * pakettihinta per istutettu taimi 1,06 /kpl + alv Uudistamisen laatupaketti Valitse joko kiinteä hehtaarihinta tai /taimi hinta. Sisältö: kaivurilaikutus tai laikkumätästys, ojitus-mätästys tarpeen mukaan, kuusen 2 v. isopaakkutaimi, kuusen istutus, maastotarkastukset ja varhaisperkaus. Kiinteät hintavaihtoehdot: * hehtaarihinta 1800 tainta/ hehtaari paketti kokonaishintaan /ha+ alv * pakettihinta per istutettu taimi 1,22 /kpl + alv Lisämahdollisuuksia metsänomistajalle: metsänomistaja voi istuttaa osan taimista itse opastettuna, jolloin paketista vähennetään 0,20 /taimi metsänomistajien istuttamien taimien osalta. Jos uusi Kemera tulee voimaan suunnitellun mukaisena, niin varhaisperkaukseenkin saa tuen. Mikäli tuki astuu voimaan, niin haemme tuen metsänomistajan puolesta ja tilitämme sen hänelle. Tämäkin tuki kuuluu yllä olevaan pakettihintaan alentaen kokonaiskustannusta. Koko paketin hinta on edellä kuvattu mikäli muokkaus toteutetaan vuonna Jos työn aloitus eli muokkaus tehdään vuonna 2015 tai myöhemmin, niin edellä oleviin hintoihin lisätään aina vuosittain 3,6 %. Metsänomistajan tulee muistaa tehdä heinäykset itse! Halutessasi voimme huolehtia myös heinäyksistä erikseen hinnoiteltuna. Paketin laatutakuu: varhaisperkauksen ja tarkastuksen jälkeen tehdään tarvittaessa täydennysistutus, jotta vähintään 80 % alkuperäisestä istutustiheydestä on perkauksen jälkeen kasvatuskelpoisia taimia (takuu ei korvaa kuitenkaan hyönteistai myyrätuhoja). Koko paketti laskutetaan muokkauksen jälkeen tai vaihtoehtoisesti kolmessa tasaerässä. Älä siis huolehdi uudistamisesta, me huolehdimme siitä puolestasi. Raportoimme maastotarkastuksen tulokset kirjallisesti: vuosi istutuksen jälkeen sekä varhaisperkauksen jälkeen. Minna Lautala Lähitaimia tarjolla! Mhy Päijät-Häme on varannut vuodelle 2014 runsaasti kaikkia taimilajeja ja kokoja, myös kevään ja syksyn viimeisiäkin taimitilauksia varten. Kaikkia kokoja ja taimilajeja on vielä hyvin saatavilla. Kun nyt hyödynnämme Päijät-Hämeessä lähipuuta ja jatkossa yhä enemmän myös lähienergiaa, tämän lisäksi metsänomistaja voi käydä itse hakemassa Vierumäeltä lähitaimet säästöhintaan! Esim. suoraan Vierumäeltä taimitarhalta itse haettuna kuusen 1 v. keskipaakku Tukkitapio-käsittelyllä tarjoushintaan 17,0 senttiä/taimi +alv. Sovi taimien hakupäivä n kanssa, kiitos! Hyödynnä siis lähitaimet ja tee tilaus! Elinvoima Terveys Hyvä kasvu Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm. hyvälaatuinen siemenaines nykyaikainen kasvatustekniikka huolellinen ja osaava hoito Laajasta valikoimastamme löydät oikeat taimet eri istutuskohteisiin. Uutta tehoa tuhotorjuntaan antaa patentoitu TUKKI-TAPIO Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin torjuntaan. Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt. Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain Taimitapiolta. Taimet ovat elävää materiaalia käsittele niitä sen mukaisesti Istuttajan muistilista Välineet ja varusteet istutettaville taimille sopiva pottiputki ja taimivakka nitriilikumiset käsineet: tukkimiehentäin torjunta-aineilla käsiteltyjä taimia ei saa käsitellä paljain käsin tai kangaskäsinein taimet kasteluväline (taimivakkakin käy) Ennen istutusta pahvisten taimilaatikoiden tuuletusaukkojen on oltava auki taimien sulatuksen ajan tarkista taimien kunto: taimissa ei saa olla mekaanisia vaurioita, neulasten oltava lujasti kiinni, kuori luja ja tasaisen värinen, juuret terveitä juuripaakut eivät saa olla istutettaessa jäässä Yksi istutuspaikka / mätäs - mättään korkeus cm, - leveys x pituus luokkaa 50 cm x 70 cm LAIKKUMÄTÄS 0,5-0,9 m taimet eivät saa olla kuivahtaneet missään vaiheessa ennen istutusta kastele taimia, jos tarpeen (juuripaakkua puristettaessa siitä pitää tippua vettä) Huolellinen ja tehokas istutustyö suunnittele kulkureittisi istutusalalla siten, että voit minimoida istuttaessasi ja välivarastolta taimia hakiessasi kulkemasi matkan istuta taimi mättääseen ja siinä niin, että taimen sivuille jää joka puolelle vähintään 15 cm kivennäismaata taimipaakun päälle on jäätävä noin 5 cm maata istuta muualle kuin mättääseen vain, jos mättäitä ei ole riittävästi (2,5 m säteisellä ympyräalalla vähintään neljä istutuskohtaa, joiden etäisyys toisistaan vähintään metri. Taimi istutetaan mättään keskelle - istutus syvään > 3-8 cm maata paakun päälle - vähintään 15 cm taimen ympärillä kivennäismaata > tukkimiehentäin tuhoriski pienenee Juuripaakku käännetyssä kaksinkertaisessa humuskerroksessa - kuivumisriski pienenee - rousteriski pienenee - taimille vapautuu ravinteita hajoavasta humuksesta Piirretty Örlander, Gemmel, Hunt 1990 mukaan METSÄNUUDISTAMISEN LAADUN HALLINTA/ Metsäntutkimuslaitos (2005) /Suonenjoen tutkimusasema

11 KotiMetsä 1/ Taimikko tulee kuntoon ja omaisuuden arvo kasvaa Hoiditpa taimikoitasi itse tai laitat ne kuntoon pätevillä metsureillamme, niin olemme aina apunasi neuvoen ja hoitaen tarvittaessa koko paketin. Sinun tarvitsee vain seurata tyytyväisenä omaisuutesi arvon kasvamista. Soita meille, niin taimikkosi kiittää Taimikonhoito tärkein työ metsässäsi Valinta on sinun Hoidetusta taimikosta kehittyy kannattava ensiharvennuskohde - hoidetussa taimikossa tuottokunto sekä laatu- ja järeyskehitys säilyvät hyvinä - taimikon yleiskunto ja terveys hyvä, tuhoriskit vähäiset - hoidetusta taimikosta kehittyy kannattava ensiharvennuskohde, jolle on helppo löytää halukas ostaja hakkuukertymä m³/ha hakattavien runkojen pituus m ja järeys cm korjuukustannukset /m³ kantohintaa puulle jää /m³ kantorahatuloja /ha Hoitamattomalle kohteelle on vaikea löytää ostajaa - hoitamattomassa taimikossa roskapuusto haittaa arvopuiden laatu- ja järeyskehitystä - taimikon yleiskunto heikko, alttius hyönteis-, sieni- ja myrskytuhoille - hoitamattomasta taimikosta kehittyy kannattamaton ensiharvennuskohde, jossa ennen hakkuuta on tehtävä työläs ja kallis alusryteikön raivaus hakkuukertymä m³/ha hakattavien runkojen pituus 9 12 m ja järeys 9 11 cm korjuukustannukset /m³ kantohintaa puulle jää 6 10 /m³ kantorahatuloja /ha, joka ei riitä edes alikasvoksen raivaamiseen

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Taustaa Puumarkkinat.fi uudistaa puukaupankäynnin Projektin tarkoituksena on luoda uusi markkinointikanava metsänomistajien ja metsänhoitoyhdistysten

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Metsäneuvoja Kati Nieminen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana Huhtikuu 2012 PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien tarkoitus on ohjata ostopäätöksiä

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Metsikkötietojen päivityskäytännöt

Metsikkötietojen päivityskäytännöt Metsikkötietojen päivityskäytännöt Metsikkötietojen ajantasaistusseminaari 21.4.2009/Jari Yli-Talonen Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan,

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Kulotus on vanha hyvä konsti metsänuudistamisessa

Kulotus on vanha hyvä konsti metsänuudistamisessa Kulotus Kulotus on vanha hyvä konsti metsänuudistamisessa Kulotus on vanhaa hyvää metsänhoitoperinnettä, jota halutaan pitää yllä. Kulotus ei yleensä korvaa koneellista maanmuokkausta, mutta kulotuksella

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ 1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja

Lisätiedot

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013 Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Eero Mikkola Isoisillä +1000ha => +120ha Äidillä ja tädillä +120ha => +40ha Minä ja siskoni +40ha => X ha Meidän jälkipolvellamme

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

KotiMetsä. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen jäsenlehti 2/2014 16.9.2014. sivu 3. sivu 7. sivu 13. sivu 16. sivu 21. Metsänomistajat.

KotiMetsä. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen jäsenlehti 2/2014 16.9.2014. sivu 3. sivu 7. sivu 13. sivu 16. sivu 21. Metsänomistajat. KotiMetsä Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen jäsenlehti 2/2014 16.9.2014 Metsänomistajat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Padasjoki, Sysmä sivu 3 Eskon puumerkki

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana 17.11.2015 Metsätieteen päivä Maarit Sallinen Metsänhoito- ja ympäristöpäällikkö Tornator Oyj Metsien sertifiointi Tornator Oyj:ssä Missio: Luomme kestävää hyvinvointia

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Metsänuudistaminen Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Uudistaminen Pyritään saamaan aikaan uusi tuottava metsä Uudistamista pidetään metsätalouden kestävyyden ja kansantalouden kannalta

Lisätiedot

Metsänomistajat. Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson jäsenlehti 1/2014 25.4.2014. Kevään istutuksiin on varattu 1,4 miljoonaa tainta

Metsänomistajat. Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson jäsenlehti 1/2014 25.4.2014. Kevään istutuksiin on varattu 1,4 miljoonaa tainta Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson jäsenlehti 1/2014 25.4.2014 Iitti, Kotka, Kouvola, Loviisa ja Pyhtää sivu 5 Kaakkois-Suomen metsätalous vahvassa kasvussa sivut 6 7 Metsänomistajien edunvalvontaa

Lisätiedot

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta

Lisätiedot

Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä

Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä Esimerkkinä metsäsertifiointimerkit 18.1.2011 Vihreät hankinnat haltuun -seminaari Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Opettajalle Tässä tehtävässä oppilaat selvittävät, millä toimilla Suomessa turvataan puun riittävyys. Tietolähteenä voidaan käyttää Puun monet mahdollisuudet -aineistoa,

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

3/2001. Tavoitteena tuottava taimikko

3/2001. Tavoitteena tuottava taimikko 3/2001 Tavoitteena tuottava taimikko Puulajin ja taimityypin valinta Puulajin ja taimityypin Tästä oppaasta löydät valintaan vaikuttavat yleisluonteisia ohjeita kasvupaikka, maaperä puulajien ja taimityypin

Lisätiedot

Myyräntöitä taimikoissa Metsävakuutus auttaa

Myyräntöitä taimikoissa Metsävakuutus auttaa Myyräntöitä taimikoissa Metsävakuutus auttaa Vakuutukset. Rahastot. Pankki. Pärnu 24.4.2009 Jääkö arvokkain omaisuutesi luonnonvoimien armoille? Tammelan metsäpalo 9.6.997 * maastopaloja 3000-5000 vuosittain

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus ja Metla 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Julkaisija - Suomen Metsäsertifiointi ry Toteuttajat - Suomen Metsäsertifiointi ry

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

KotiMetsä. Jäsenyys kannattaa. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen jäsenlehti 1/2015 27.2.2015. sivut 4 5. sivu 13. sivu 19. sivu 22.

KotiMetsä. Jäsenyys kannattaa. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen jäsenlehti 1/2015 27.2.2015. sivut 4 5. sivu 13. sivu 19. sivu 22. KotiMetsä Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen jäsenlehti 1/2015 27.2.2015 Metsänomistajat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Padasjoki, Sysmä sivut 4 5 Puukaupassa

Lisätiedot

hinnoitteluun ja puukauppaan

hinnoitteluun ja puukauppaan Työkaluja puutavaran hinnoitteluun ja puukauppaan PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari 6.9.2012 Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015

Lisätiedot

Metsäsertifioinnin toteutustavat

Metsäsertifioinnin toteutustavat Suomen PEFC-standardi Metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC FI 1001:2009 9.11.2009 Metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC Suomi Sitratie 7, 00420 HELSINKI puh: 0400 765 437 fax: (09) 5630 329 sähköposti:

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

Kantokäsittelyn tarkoitus. Estää juurikäävän leviäminen kesähakkuissa Mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut Varmistaa kuusen käyttö saha- ja hiomopuuna

Kantokäsittelyn tarkoitus. Estää juurikäävän leviäminen kesähakkuissa Mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut Varmistaa kuusen käyttö saha- ja hiomopuuna Kantokäsittelyn tarkoitus Estää juurikäävän leviäminen kesähakkuissa Mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut Varmistaa kuusen käyttö saha- ja hiomopuuna 1 Juurikäävän vaikutukset Juurikääpä aiheuttaa kuusen

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa tammikuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.2.2006 806 Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa Metsäteollisuus

Lisätiedot

Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022

Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022 Sivu 1 Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022 Omistaja Metsänomistaja Malli Osoite Metsätie 1, 00100 HELSINKI Puhelin 050-1234567 Sähköposti matti.metsanomistaja@metsa.fi Metsäsuunnitelman pinta-alat: Metsämaa

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 214 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/215 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

PEFC FI -kriteereiden uudistustyön tavoitteet ja sisältö. PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Auvo Kaivola 8.5.2013

PEFC FI -kriteereiden uudistustyön tavoitteet ja sisältö. PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Auvo Kaivola 8.5.2013 PEFC FI -kriteereiden uudistustyön tavoitteet ja sisältö PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Auvo Kaivola 8.5.2013 1 Sisältö: Mikä PEFC on ja mitä PEFCmetsäsertifiointi on Tavoitteet kriteerien uudistustyölle

Lisätiedot

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun

Lisätiedot

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie 20 19.3.2013 Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä Metsävarat ja niiden

Lisätiedot

Itämeren alueen puumarkkinat tulevaisuuden ennakointia Riitta Hänninen ja Jari Viitanen etunimi.sukunimi@metla.fi

Itämeren alueen puumarkkinat tulevaisuuden ennakointia Riitta Hänninen ja Jari Viitanen etunimi.sukunimi@metla.fi Itämeren alueen puumarkkinat tulevaisuuden ennakointia Riitta Hänninen ja Jari Viitanen etunimi.sukunimi@metla.fi Itämeren alueen puumarkkinat seminaari Helsinki 14.2.212 Sisällys Lopputuotemarkkinoiden

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Kuusen taimikon varhaishoito Lähtökohtana on minimoida varhaishoidon tarve

Lisätiedot

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent

Lisätiedot

Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996

Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Osakkaiden yhteishanke Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 57 11.6.1998 Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti

Lisätiedot

Yksityismetsien FSC-sertifiointi

Yksityismetsien FSC-sertifiointi Yksityismetsien FSC-sertifiointi Aktiivisen metsänomistajan valinta 1 Toukokuu 2014 FSC (Forest Stewardship Council) eli Hyvän metsänhoidon neuvosto on maailmanlaajuinen jäsenjärjestö - Ympäristön kannalta

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely

Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely (mo. 1-6 ja ryhmä 1-8) PEFC-standardityöryhmän kokous 18.10.2013 PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus

Lisätiedot

PEFC-projektisertifiointi VASTUULLISTA PUUTA RAKENTAMISEEN PEFC/02-1-01

PEFC-projektisertifiointi VASTUULLISTA PUUTA RAKENTAMISEEN PEFC/02-1-01 PEFC-projektisertifiointi VASTUULLISTA PUUTA RAKENTAMISEEN PEFC/02-1-01 PEFC lyhyesti Kuva: Scandinavian StockPhoto/gunnar3000 PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification Schemes) on kansainvälinen

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2004 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.6.2004 727 Puun hintojen lasku pysähtynyt Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneellisen istutuksen käyttöönotto Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:

Lisätiedot