KotiMetsä. Kasvu vauhtiin. Metsänomistajan tavoitteiden mukainen metsien hoito yhdistyksen omalääkäreiltä

Transkriptio

1 KotiMetsä Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen jäsenlehti 1/ Metsänomistajan tavoitteiden mukainen metsien hoito yhdistyksen omalääkäreiltä Metsänomistajat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Padasjoki, Sysmä sivu 6 Hyödynnä paikalliset ja valtakunnalliset jäsenedut sivu 8 Metsäsuunnitelma vaatii edelleen maastotyötä sivut Taimet ja taimikonhoito avaimet tuottavaan metsään sivu 25 Kirjanpainajan kosiomenot pian käsillä PEFC/ Kasvu vauhtiin

2 2 KotiMetsä 1/2014 Jäsenten edunvalvontaa Pääkirjoitus Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys kannattaa Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajien ainoa oma paikallinen organisaatio. Mikä ikinä metsäasioissa mietityttääkin - me tiedämme ratkaisut. Mhy Päijät-Hämeen alueen keskiverto 35 hehtaarin tila maksaa metsänhoitomaksua vuodessa vajaa 140 euroa. Sillä saat paljon: jäsenenä saat käyttöösi ammattilaistemme osaamisen niin metsänhoidossa kuin puukaupassa. Metsänomistaminen on helppoa kun käytät mhy:n palveluita Hoidettu metsä on tuottava sijoitus ja säilyttää arvonsa. Meiltä saat yhdeltä luukulta sekä neuvot että kaikki metsässäsi tarvittavat palvelut parhaaseen hinta-laatu-suhteeseen. Sinä hyödyt kun puukauppa kilpailutetaan Me metsänhoitoyhdistyksessä etsimme sinulle parhaan puukauppakumppanin. Olemme ainoa metsäalan toimija, joka kilpailuttaa puusi. Avullamme saat näin leimikostasi aina päivän parhaan hinnan. Hyöty voi kohteesta ja katkonnasta riippuen olla jopa tuhansia euroja. Metsänhoitoyhdistys huolehtii metsänomistajan eduista Metsänhoitoyhdistys on jäsentensä puolestapuhuja. Miten riista-, kaava- tai lakikysymykset vaikuttavat metsänomistajan arkeen? Me olemme näissä asioissa sinun edunvalvoja paikallisesti ja valtakunnallisesti sekä MTK:n kautta Brysselissä asti. Jäsenyydestä on paljon hyötyä! Sinulla on oma, jolta saat maksutta tilakäynnit ja neuvot metsiesi hoidosta. Saat veloituksetta opastusta, koulutusta, tiedotusta, Mhy Päijät-Hämeen jäsenlehdet tai - tiedotteet sekä Maaseudun Tulevaisuuden metsänumerot. Mhy hoitaa metsien sertifioinnin jäsentensä puolesta (erikseen sertifiointiin liittyjille maksullista). Mikä muuttuu vuonna 2015? Metsänhoitoyhdistyslaki päättyy nykyisen muotoisena. Tämä tarkoittaa metsänomistajiemme päätösvallan kasvua omassa yhdistyksessään. Nykyisen lain moninaiset toiminnan rajoitteet sekä määräykset poistuvat ja mhy voi jatkossa toimia ja kehittyä täysin metsänomistajajäsentensä toiveiden mukaisesti. Myös edunvalvontaketju vahvistuu paikallistasolta Brysseliin saakka. Kaikki metsänhoitoyhdistyksen nykyiset jäsenet säilyvät jäseninä. Ensimmäinen jäsenkortti on jo postissa! Jäsenet pääsevät näin hyödyntämään jäsenetuja jo vuonna 2014 sekä saavat käyttöönsä laajenevat jäsenedut heti vuoden 2015 alusta lähtien. Edunvalvontaterveisin Jari Yli-Talonen Puheenjohtajan palsta Sertifiointi metsänomistajan näkökulmasta Sertifiointi: komea blanketti, joka on aikoinaan tullut postissa, koristeenaan suurella kirjoitettu PEFC. Se on asetettu kirjahyllyyn arvoiselleen paikalle, metsätaloussuunnitelman viereen. Tarkemmin ajateltuna se on kuitenkin ollut osana arvokasta työtä, jolla metsäomaisuuden tuottoa on vauhditettu. Se on myös näyteikkuna maailmalle suomalaisesta metsänhoitokulttuurista. Sertifioinnin tarve tuli aikoinaan ajankohtaiseksi, kun markkinoille ilmaantui puutavaraeriä maailmalta uhanalaisista puulajeista sekä kasvupaikoista, pääasiassa Etelä-Amerikan sademetsistä ja Afrikan mantereelta. Puutavaratuotteiden markkinointi valveutuneille kuluttajille oli varmistettava tuotteen alkuperän ja koko jalostusketjun osoittavalla sertifikaatilla. Kaksi kolmasosaa koko maailman metsistä on jo sertifioitu, ja PEFC on ylivoimaisesti käytetyin merkki. Teollisuuden tarvitsemasta puusta on oltava noin 70 % sertifioitua, tuontipuu ei useinkaan täytä sertifikaattivaatimuksia. Tästä johtuen kotimaisen puun on oltava lähes 100 % sertifioitua: esimerkiksi Versowoodin hankkimasta puusta 98 % täyttää kriteerit. Jos metsänomistaja jättäytyy sertifioinnin ulkopuolelle, esimerkiksi ykkösluokan pohjavesialueen metsänhoidolle asettamien lievien rajoitusten vuoksi (lannoitus ja kantojen nosto), ottaa metsänomistaja kyllä metsätilalleen melkoisen riskin: niin markkinoinnissa kuin myös hinnassa. Suomessa on yleisesti käytössä metsänomistajien liittojen hallinnoima PEFC-ryhmäsertifiointi, joka on osoittautunut erittäin kustannustehokkaaksi ja mahdollistaa pientenkin tilojen mukanaolon. Uusi metsänomistaja pääsee PEFC-sertifiointiin mukaan ilmoittautumalla metsänhoitoyhdistykseen. Tiukat korjuukriteerit sertifioinnissa ovat nostaneet puunkorjuun laadun Suomessa huipputasolle. Metsäkuviot säilyvät hyvin elin- ja kasvukelpoisina myös korjuutapahtuman jälkeen, tämä jouduttaa omalta osaltaan metsän uudistumista ja elinympäristöjen säilymistä. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme tarjoaa jäsenilleen maksuttoman PEFC-sertifioinnin, tämä on ehkä tärkein jäseneduista, joita voimme metsänomistajajäsenillemme tarjota. Nastola Jarmo Poutiainen Hallituksen puheenjohtaja KotiMetsä METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI Julkaisija: Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme ry Vastaava päätoimittaja: Jari Yli-Talonen p Kannen kuva: Joonas Karjalainen Sivunvalmistus: SSS Lehtipalvelu Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2014

3 KotiMetsä 1/ PEFC-metsäsertifiointi sopii suomalaiseen metsätalouteen parhaiten PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta kaikkialla maailmassa. Sertifiointi on erityisen tärkeää suomalaisten paperi- ja puutuotteiden ostajille Keski-Euroopassa, jossa metsien käytön kestävyydestä ollaan erittäin huolissaan. PEFC-metsäsertifiointi on ollut käytössä Suomessa jo reilut kymmenen vuotta. Yli 95 prosenttia Suomen talousmetsistä on PEFC-sertifioitu. Sertifioinnin vaatimuksia täsmennetään viiden vuoden välein ja nyt on meneillään kolmas kerta. Uudet vaatimukset ovat parhaillaan työn alla ja niitä on voinut kommentoida avoimesti. Suomen PEFC-metsäsertifioinnin vaatimukset seuraavat ja ennakoivat metsäalan ja koko yhteiskunnan muutoksia, sillä PEFC haluaa olla kiinni sekä ajassa että metsänomistajien arjessa. Nyt erityisen paljon keskustelua ovat herättäneet vesistöjen suojeluun, riistanhoitoon sekä metsänhoitotöiden laadun varmistamiseen liittyvät asiat, tiivistää Lea Jylhä MTK:sta. PEFC sopivin suomalaisiin metsiin PEFC soveltuu metsäsertifiointijärjestelmistä parhaiten suomalaiseen metsätalouteen, sillä sen lähtökohtana ovat aina kunkin maan metsätalouden erityispiirteet meillä tämä erityispiirre on perhemetsätalous, jossakin muualla maailmassa esimerkiksi kyläyhteisöjen metsät. PEFC -sertifioinnissa asetetaan metsien hoidolle monia tärkeitä vaatimuksia, jotka kohdistuvat muun muassa metsien monimuotoisuuden turvaamiseen, metsien terveyden ja kasvun ylläpitoon sekä virkistyskäyttöön. Vaatimusten toteutumista valvovat puolueettomat ja ammattitaitoiset tarkastajat sertifiointiyrityksistä. Viimeisimmissä sertifiointitarkastuksissa huomautuksia on Reijo Ikonen tullut mm. vähäisistä kulotusten määrästä. Metsänhoitoyhdistykset ovatkin kannustaneet metsänomistajia metsänhoidollisiin kulotuksiin niihin sopivilla kohteilla. Ryhmäsertifiointi on toimiva ja tehokas ratkaisu tulevaisuudessakin Metsäsertifiointiin osallistuminen on metsänomistajalle vapaaehtoista. Sertifiointi voidaan toteuttaa metsänomistajakohtaisesti tai alueellisena ryhmäsertifiointina. PEFC -sertifiointi on aiemmin hoidettu alueellisena ryhmäsertifiointina metsänomistajien liittojen toimesta. Toimintaympäristön ja metsätalouden organisaatioiden muutosten vuoksi metsien alueellisen ryhmäsertifioinnin toteutus on organisoitava uudella tavalla. MTK on selvittänyt uuden sertifiointimallin mahdollisuuksia. Kustannustehokkainta sertifiointi olisi edelleenkin järjestää alueellisena ryhmäsertifiointina. Toiminnan yhdenmukaisuuden kannalta olisi myös järkevää, että alueellisten sertifikaattien hakijana ja hallinnoijana toimisi yksi organisaatio koko maata koskien. Varsinainen sertifioinnin uudelleenorganisointi tehdään erillishankkeessa vuoden 2014 aikana, kertoo Jylhä. Kevään aikana on tarkoitus saada valmiiksi esitys tulevaksi ryhmäsertifioinnin malliksi. Sidosryhmäkeskusteluja käydään sen pohjalta ja syksyllä keskitytään konkretiaan ja yksityiskohtiin. Anne Rauhamäki Sertifiointi kirosana vai mahdollisuus? Suomen PEFC-metsäsertifiointijärjestelmä on ollut käytössä lähes 15 vuotta. Järjestelmän käyttöönoton alkuaikoina tuosta sanahirviöstä tuli melkein kirosana, koska sen pelättiin rajoittavan yksityisen metsänomistajan oikeutta omaan metsäomaisuuteensa ja tuovan teollisuudelle runsaasti lisäkustannuksia. Kuten vuosien mittaan on nähty, mitään merkittäviä hakkuurajoituksia järjestelmä ei ole tuonut tullessaan. Suurimmat rajoitukset ovat olleet säästöpuiden jättäminen sekä vesistöjen ja metsälakikohteiden suoja-alueiden tarkentuminen. Merkittävä parannus vuosien kuluessa on ollut se, että metsäsertifioinnin kriteeristö on yhtenäistynyt metsälainsäädännön kanssa. Näin hämmentäviltä tulkintaeroilta on vältytty ja ylivarovaisuus esimerkiksi suojakaistojen osalta on poistunut. Sertifioinnista aiheutuvat taloudelliset vahingot metsänomistajille ovat tänä päivänä pääsääntöisesti varsin pienet. Sertifiointi takaa sahatavaralle markkinat Versowoodin korjaamista puista 98 % on PEFC-sertifioiduista metsistä. Versowood saa käyttää tuotteissaan PEFC-merkkiä, mikä edellyttää tarkkaa alkuperän seurantajärjestelmää. Miksi sertifiointia tarvitaan? Versowood Oy:n kokoinen yritys ei pysty tänä päivänä myymään kaikkia tuotteitaan taloudellisesti kannattavaan hintaan ilman PEFC-merkkiä, joten metsäsertifiointi on koko toiminnan kannalta tärkeä. PEFC-merkin käyttöoikeus edellyttää puuta jalostavalta yhtiöltä voimassa olevan alkuperäketjusertifikaatin, eli sertifioidun raaka-aineen lisäksi ostajalla pitää olla tarkasti tiedossa, mistä puut on kaadettu. Puun alkuperätieto kulkee kauppakirjan avulla aina kannolta tehtaalle saakka, jolloin sertifioidun puun osuutta pystytään luotettavasti seuraamaan toimintaketjun eri vaiheissa. Järjestelmä on kallis ja työläs ylläpitää, mutta se on välttämätön sahatavaran ja sen jatkojalosteiden myynnin kannalta. Ilman sertifioituja metsiämme ja yrityksiä, jotka ylläpitävät raaka-aineen alkuperän seurantajärjestelmää, suomalainen metsäteollisuus näivettyisi tiukassa kilpailutilanteessa ruotsalaisia, saksalaisia ja muita merkittäviä metsäteollisuusmaita vastaan. Metsänomistajan puille ostaja käypään hintaan Suomalaisille metsänomistajille metsäsertifioinnissa mukana oleminen on paras keino varmistaa, että puille löytyy jatkossakin ostajia ja niistä saa käyvän hinnan. Sertifioinnin ulkopuolelle jättäytyvät tilat saavat varmasti myytyä puunsa myös tulevaisuudessa, mutta tarjontatilanteesta riippuen kantohinnoissa voi olla merkittävä ero sertifioituihin metsiin verrattuna. Puu- ja paperituotteiden ostajille sertifiointi antaa takuun siitä, että puut eivät ole peräisin suojelualueilta, vaan ne on hankittu kestävästi hoidetuista talousmetsistä, joissa metsäluonnon monimuotoisuus on otettu huomioon. Tavallinen kuluttaja voi luottavaisella mielellä ostaa PEFC-merkillä varustettuja tuotteita, sillä Suomessa niin metsänomistajat kuin teollisuus toimivat kestävällä pohjalla, metsien parasta tulevaisuutta miettien. Sertifiointia ei siis pidä nähdä toimintaamme rajoittavana riesana, vaan se on koko metsäalan kannalta suuri mahdollisuus, jonka avulla pystymme tarjoamaan korkealaatuisia metsäteollisuustuotteitamme ympäri maailmaa myös jatkossa. Jussi Torpo metsäpäällikkö Versowood Oy

4 4 KotiMetsä 1/2014 Puukauppa Päijät-Hämeessä Puukauppavuosi 2013 muodostui Päijät-Hämeen alueella kaikkien aikojen vilkkaimmaksi. Ja vuoden 2014 alku on talven haasteista huolimatta selvästi edellä viime vuotta. Puulla oli koko viime vuoden erittäin hyvä kysyntä, joka näkyi lähes kaikissa hakkuutavoissa hieman nousevana keskihintatasona. Hyvä kysyntä on jatkunut alkuvuoden ajan, talviharvennuksia lukuun ottamatta. Männyn- ja kuusen runkohinnoittelukauppaa on käyty aktiivisesti. Puunkorjuupalvelu kohdistettiin viime vuonna edelleen pääosin nuorten metsien hoitoon ja ensiharvennusrästien purkamiseen. Energianpuulla riitti kysyntää Energiapuukauppa jatkui erittäin vilkkaana. Vuoden aikana tienvarteen toimitetun energiapuun kokonaismäärä nousi lähes k-m³. Mhy:llä on kilpailuttamisen perusteella energiapuun välittämisestä sopimukset Elenia Lämmölle, Jyväskylän Energialle ja Lahti Energian laitokselle. Yhdistys toimii energiapuun välittäjänä valtakirjalla metsänomistajiensa lukuun. Metsänomistajat saavat, tukien vähenemisestä huolimatta, kaikkien laskutettujen kulujen jälkeen energiapuustaan edelleen pääosin plus-merkkisen tilityksen. Tämä on mhy:n energiapuutoimitusten, energian hinnan sekä Kemera-tuen ansiota. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen alueen hintatilastot Valtakirjakaupat, ensiharvennusten keskikantohinnat /m³ maaliskuu Tukkipuu Mänty 43,77 43,79 43,3 Kuusi 47,89 43,75 38,9 Koivu 35,05 33,75 37,7 Kuitupuu Mänty 12,81 13,49 12,3 10,1 Kuusi 14,27 13,58 13,0 14,1 Koivu 12,70 12,69 12,9 10,7 Valtakirjakaupat, harvennusten keskikantohinnat /m³ Tukkipuu Mänty 49,94 51,51 52,9 54,4 Kuusi 49,93 50,91 50,7 51,4 Koivu 38,51 38,76 38,4 38,2 Kuitupuu Mänty 15,22 15,41 15,0 15,7 Kuusi 16,58 16,54 15,9 15,2 Koivu 14,55 15,31 15,1 15,4 Valtakirjakaupat, päätehakkuiden keskikantohinnat /m³ Valtakirjakaupalla parempi hinta Mhy:n kautta kulkevien puukaupan toimeksiantojen määrä kasvoi vuonna 2013 kaikkien aikojen ennätykseen: toimeksiantojen osuus yhdistyksen tekemistä puunmyyntisuunnitelmista oli 72,8 prosenttia. Hakkuupaisuma huomioiden puukaupan toimeksiannot nousivat ensimmäisen kerran reiluun miljoonaan kuutioon. Vuosien kuluessa on tehty runsaasti hintavertailuja, ja valtakirjakauppojen toteutuneet keskihinnat ovat välillä olleet hämmentävän paljon korkeampia kuin ilman kilpailutusta puunsa myyvien metsänomistajien saamat tarjoukset. Yksittäisissäkin kaupoissa kyseessä on jopa tuhansien eurojen erot. Metsänomistajat tukeutuvat yhä enemmän metsänhoitoyhdistyksen puukaupalliseen osaamiseen. Erityisen suuri rooli kilpailutuksen lisäksi on katkonta-aineiston hyödyntämisellä parhaan tarjouksen etsimisessä. Tarjousten ja puutavaralajien laatujen erilaisuus ja esim. runkohintatarjousten vertailu perinteisiin tarjouksiin verratessa ovat nostaneet voimakkaasti valtakirjakaupan suosiota. Kilpailutus puumarkkinat.fiportaalissa Sähköinen puukauppa alkoi Päijät-Hämeessä tammikuun lopussa Tällöin puumarkkinat.fi-pilotointi aloitettiin kahdessa muussakin mhy:ssä Päijät-Hämeen lisäksi. Nyt sähköinen puukauppa on levinnyt koko maan alueelle. Kilpailuttaminen toteutetaan sähköisesti eli puumarkkinat.fi-portaalin kautta Tukkipuu Mänty 56,87 58,64 58,5 58,8 Kuusi 56,55 58,69 58,7 58,7 Koivu 44,63 44,14 42,5 43,0 Mänty kokorunko 52,46 52,87 51,5 52,4 Kuusi kokorunko 53,44 54,15 52,2 53,1 Kuitupuu Mänty 17,94 17,84 17,3 17,8 Kuusi 20,31 20,46 20,3 20,2 Koivu 17,32 17,68 17,0 18,6 ( Tämä on tuonut mhy:n puukauppapalveluiden käyttäjiksi myös aikaisemmin aktiivisesti itse metsäkaupat hoitaneet metsänomistajat. Puukaupan kilpailuttaminen käy erityisen kätevästi ja edullisesti puumarkkinat.fi-palvelun kautta myös itse puukaupan loppuun hoitavan metsänomistajan leimikoiden osalta. Puukaupallinen tiedottaminen tärkeää Puukaupallinen tiedottaminen on hoidettu suunnitelmallisesti kuukausittain kaikkia eri kanavia hyödyntäen lehdistöstä aina Facebookiin saakka. Metsänomistajalle on erittäin tärkeässä roolissa ajantasainen, alueellinen hintatietous hakkuutavoittain. Tietoa löytyy Päijät-Hämeen osalta mm. mhy:n nettisivuilta, sähköisissä jäsentiedotteissa ja uutiskirjeissä. Puukaupallisen edunvalvontamme perusteemana on, että valtakirjakaupan avulla metsänomistajat varmistavat leimikoiden kilpailutuksen kaikkien puunostajien kesken. Lisäksi vertaillaan aina leimikkokohtaisesti tukinkatkonnan ja erikoispuiden vaikutukset lopulliseen kokonaishintaan. Myös runkohinnan tulo mukaan kauppatapoihin on siis selvästi lisännyt vertailujen tarvetta. Olemme jatkossakin aktiivisesti mukana ja metsänomistajien apuna puukaupallisessa edunvalvonnassa. Puukauppavuodesta 2014 näyttäisi olevan tulossa jopa vuotta 2013 vilkkaampi. Puukauppaterveisin Jari Yli-Talonen toiminnanjohtaja keskihinnat /m3, (Päätehakkuut, Metlan tilasto Etelä Suomi) Päätehakkuut, tukin keskihinnat maaliskuu 2014 /m ,8 58, /m ,0 mäntytukki kuusitukki koivutukki /m ,4 /m3 Valtakirjakauppojen keskihinnat /m3 (päätehakkuu, Mhy:n hintaseuranta) Firmojen suoraan ostojen keskihinnat /m3 (päätehakkuut Etelä Suomen alueella, Metsäntutkimuslaitos, pois lukien mhy:n valtakirjakaupat) Kaikki päätehakkuukaupat, keskihinnat /m3, (Päätehakkuut, Metlan tilasto Etelä Suomi) Päätehakkuut, kuidun keskihinnat maaliskuu ,8 20,2 18,6 mäntykuitu kuusikuitu koivukuitu Valtakirjakauppojen keskihinnat /m3 (päätehakkuu, Mhy:n hintaseuranta) Firmojen suoraan ostojen keskihinnat /m3 (päätehakkuut Etelä Suomen alueella, Metsäntutkimuslaitos, pois lukien mhy:n valtakirjakaupat) Kaikki päätehakkuukaupat, keskihinnat /m3, (Päätehakkuut, Metlan tilasto Etelä Suomi) Harvennukset, tukin keskihinnat maaliskuu ,4 38,2 mäntytukki kuusitukki koivutukki valtakirjakauppojen keskihinnat /m3 (harvennus, Mhy:n hintaseuranta) Firmojen suoraan ostojen keskihinnat /m3 (harvennukset Etelä Suomen alueella, Metsäntutkimuslaitos, pois lukien mhy:n valtakirjakaupat) Kaikki harvennuskaupat keskihinnat /m3, (Harvennukset, Metlan tilasto Etelä Suomi) Harvennukset, kuidun keskihinnat maaliskuu valtakirjakauppojen keskihinnat /m3 (harvennus, Mhy:n hintaseuranta) HERRALAN SAHA OY - SINCE PAIKALLINEN PUUNOSTAJA ,7 15,2 15,4 mäntykuitu kuusikuitu koivukuitu Firmojen suoraan ostojen keskihinnat /m3 (harvennukset Etelä Suomen alueella, Metsäntutkimuslaitos, pois lukien mhy:n valtakirjakaupat) Kaikki harvennuskaupat keskihinnat /m3, (Harvennukset, Metlan tilasto Etelä Suomi)

5 KotiMetsä 1/ Puumarkkinat toimineet hyvin Metsäsektori on viimeisten parin vuoden ajan poikennut positiivisesti yleisestä taloudellisesta toimeliaisuudesta. Puukauppoja on tehty vilkkaasti ja puun hinta on ollut vakaa. Metsäteollisuuskin on tehnyt kohtuullista tulosta. Papereita lukuun ottamatta vienti on vetänyt hyvin ja vientihinnat ovat varsin hyvällä tasolla. Metsäteollisuusyritysten omien arvioiden mukaan tilanne jatkuu samantapaisena tämän vuoden ja PTT:n tuore ennuste lupaa tilanteen jopa paranevan. Metsäteollisuuden vienti on riippuvainen yleisestä taloudellisesta tilanteesta. Nykyiseen suhteellisen hyvään tilanteeseen Suomessa ovat vaikuttaneet puumarkkinoiden toimivuus eli puun saatavuus ja valuuttakurssien suhteet. Monissa kilpailevissa maissa on ollut puupulaa ja esimerkiksi Ruotsin asemaa sahatavaramarkkinoilla on haitannut vahva kruunu. Ennusteiden mukaan taantumasta toipuminen viivästyy edelleen, mikä siirtää metsätuotteiden kysynnän piristymistä. Keskeiset ennusteluvut vuosina Pellervon taloustutkimus: Suhdanne-ennuste VIENTIMARKKINAT: > 2014 %-muutos > 2015 %-muutos Paperi, määrä Paperi, hinta Kartonki, määrä Kartonki, hinta Massa (sellu), määrä Massa (sellu), hinta Sahatavara, määrä Sahatavara, hinta PUUMARKKINAT: Puun tuonti Markkinahakkuut Puukaupat yksityismetsistä Puun nimellishinta - tukkipuu kuitupuu Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi, KUMULATIIVISET OSTOMÄÄRÄT (Metsäteollisuus ry:n jäsenet, lähde METLA, Metinfo) Puuta hakattu ja myyty vilkkaasti uhkaako ylitarjonta? Huonoista korjuukeleistä huolimatta puuta on korjattu metsistä vauhdikkaasti. Niinpä monilla sahoilla varsinkin kuusitukkivarastot ovat ääriään myöten täynnä. Varastoja ei ole pienentänyt edes sahauksen lisääminen. Pitkästä aikaa kuusitukista, varsin katkotusta, on nyt ylitarjontaa. Alkuvuonna puukauppoja on tehty vilkkaasti ja ennusteiden mukaan tarjontaa on jatkossakin varsin paljon. Mennäänkö jo ylitarjonnan puolelle? Pelko on, että ainakin talvikorjuuta vaativien leimikoiden kysyntä tulee olemaan erittäin vaisua. Huonojen korjuukelien vuoksi suuri määrä jo ostettuja leimikoita odottaa tulevia talvisia korjuukelejä. Lisäksi energiapuun tarve on kivihiilen käytön lisääntymisen myötä vähentynyt, mikä heijastuu myös kuitupuun menekkiin ja kysyntään. Heijastuuko Ukrainan kriisi vienti- ja puumarkkinoille? Miten Venäjän kauppasaarto ja heikentynyt rupla vaikuttavat vientimarkkinoihin ja esimerkiksi puun tuontiin? Mikäli kauppasaarto toteutuu, tulee markkinoilla tilaa pohjoismaiselle sahatavaralle. Tämä tietäisi tukin kysynnän selvää lisääntymistä nykyisestä. Jos kauppasaarto ei toteudu, heikentynyt rupla saattaa lisätä puun tuontia ja entistä enemmän kotimaista puuta jäisi vaille käyttöä. Kehysriihen esitys kiristää myyntiverotusta Hallituksen kehysriihessä vältyttiin metsämaan kiinteistöverolta. Pääomatulojen veroa kuitenkin nostettiin euron ylittävän tulon osalta 33 prosenttiin. Päätös saattaa osaltaan vauhdittaa tämän vuoden puunmyyntejä. Metsänomistajien kannattaa huomioida kauppaa tehdessään, että verotus tapahtuu kassa-periaatteella eli tulot kannattaa ajoittaa mahdollisimman paljon tälle vuodelle. Esko Laitinen Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi KUM. OSTOT, 1000 M Puumarkkinat.fi juhlii 1-vuotissynttäreitään Puumarkkinat.fi -palvelu on metsänomistajajärjestön oma tuote, jonka tarkoituksena oli tuoda puukauppaan vauhtia ja ennen kaikkea avoimuutta ja tasapuolisuutta. Verkkopalvelun kautta leimikot menevät tarjolle kaikille ostajiksi rekisteröityneille samanaikaisesti. Sen kautta puukaupan osapuolien on myös helppo nähdä ja arvioida puukaupan tilannetta ja tarjontaa eri puolella maata. MTK:n metsänhoitoyhdistyksille teettämä VIIKKO Vaikka viime vuosi oli historian vilkkaimpia puukauppavuosia, puuta on myyty alkuvuonna ennätystahtiin. Puumarkkinat.fi -palvelu on ollut metsänhoitoyhdistysten käytössä nyt reilun vuoden ajan. Palvelu otettiin ripeästi käyttöön ja mukana ovat nyt liki kaikki puuta välittävät metsänhoitoyhdistykset ja ostajat. Palvelu on vakiinnuttanut paikkansa puumarkkinoilla. Vuodessa palvelun kautta on myyty ja ostettu yli 10 miljoonaa m3 puuta, hehtaarin alalta ympäri Suomen. Kaikkiaan puuta on ollut tarjolla kohteesta. Mhy Päijät-Hämeen kaikki valtakirjakaupat ovat menneet ostajille tarjolle palvelun kautta. Myös metsänomistajat ovat käyttäneet palvelua halutessaan omatoimisesti kilpailuttaa leimikkojaan. Palvelua on kehitetty koko ajan yhteistyössä käyttäjien kanssa. Palvelun teknisestä toteutuksesta vastaa metsänomistajajärjestön tietotekniikkatalo Silvadata Oy. Anne Rauhamäki MTK Ostamme tukkivaltaisia leimikoita Etelä-Suomesta. Ota yhteyttä puh

6 6 KotiMetsä 1/2014 Metsänhoitoyhdistyksen jäsenelle tulevaisuudessa enemmän ja parempaa! Metsänhoitoyhdistyksiä koskeva laki muuttuu vuoden 2015 alusta. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenelle tämä tarkoittaa entistä parempaa palvelua. Minna Lautala Metsänomistajalle tärkein viesti on, että hänen ei tarvitse tehdä mitään. Yhdistys toimii ja vaikuttaa jatkossakin, jäsenmaksun maksamalla pysyy jäsenenä ja palvelut ja edut vaan paranevat, tiivistää toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen. Uudessa laissa yhdistystä ei sen sijaan enää velvoiteta palvelemaan metsänomistajia tasapuolisesti. Yhdistys on ensisijaisesti jäseniään varten, joten jäsenet ja ei-jäsenet voi asettaa eriarvoiseen asemaan. Luonnollisesti vain jäsenet saavat jäsenedut. Monessa yhdistyksessä varmasti hinnoitellaan palveluitakin uudelleen niin, että jäsenet saavat ne halvemmalla. Siksi yhdistyksen jäsenyys kannattaa, toteaa MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen. Edelleen jäsentensä oma yhdistys Vaikka yhdistyksen toimintaa ohjaava laki joiltakin osin muuttuu, pysyy perusajatus samana: Metsänhoitoyhdistys palvelee edelleen alueensa metsänomistajia samalla vahvalla ammattitaidolla. Metsänhoitoyhdistys pysyy metsänomistajien omana yhdistyksenä ja toimintaa ohjaavat jatkossakin jäsenistöstämme valittu valtuusto ja hallitus. Toimimme ja vaikutamme metsänomistajien etujen puolesta ja metsänomistajan parhaaksi, vakuuttaa Yli-Talonen. Jäsenyys metsänhoitoyhdistyksessä jatkuu entisellään lakimuutoksesta huolimatta. Myös metsänhoitomaksuvelvollisuus poistuu ilman erillisilmoitusta. Sinun ei siis metsänomistajana tarvitse tehdä yhtään mitään. Yhdistyksen jäsenille jäsenpalveluita ja etuja Koko järjestö tulee panostamaan tulevaisuudessa entistä enemmän jäsenpalveluihin ja -etuihin. Osan näistä yhdistys tuottaa itse, osan saat jäsenenä käyttöösi Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton kautta tai valtakunnallisesti neuvoteltuna. Jäsenpalveluina yhdistys tulee tarjoamaan mm. maksuttoman tilakäynnin, neuvonnan ja koulutukset sekä jäsenlehdet. Lisäksi paikalliset yritykset tarjoavat alennuksia. Tämän vuoden paikalliset alennukset liittyvät metsätyövälineisiin ja retkeilyvarusteisiin. Valtakunnallisena jäsenpalveluna tulemme tarjoamaan mm. metsiesi PEFC sertifioinnin, ajankohtaista tietoa metsätaloudesta sekä yritysyhteistyökumppaneittemme tarjoamia etuja ja alennuksia jäsenille. Jäsenetujen käytöstä saat ennakkomaistiaisen jo tänä vuonna. Yhdistyksesi lähettää kaikille nykyisille jäsenilleen huhtikuun puolivälissä jäsenkortin, jossa on sekä tietoa jäsenyydestä että jäseneduista, joita pääset hyödyntämään jo tänä vuonna. Ensi vuonna jäsenedut laajenevat kattamaan myös MTK:n neuvottelemat jäsenedut. Ohessa tiivistettynä valtakunnalliset ja paikalliset jäsenedut, jotka saat näyttämällä jäsenkorttiasi ko. liikkeessä. Anne Rauhamäki Jäsenkortti 2014 Mhy Päijät-Hämeen yhteistyökumppaneiden edut jäsenille vuonna 2014 Paikalliset yhteistyökumppanit: Trekki-retkeilyvarustemyymälät Lahdessa (Hämeenkatu 15), Heinolassa (ABC-Liikenneasema,Työmiehentie 33) ja Riihimäellä (ABC-Liikenneasema, Kinturintie 2): -10 % normaalihintaisista tuotteista Pienkonehuolto Siekkinen, Heinola (Tekeväntie 6): metsurin turvavarusteista -15 % normaalihinnasta Valtakunnalliset jäsenedut: Xxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxx Xxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxx Xxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxx Xxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxx Xxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxx Moottorihuolto Pykälä, Lahti (Karjalankatu 11): tarvikkeet ja varusteet -10 % normaalihinnasta Kunkin yrityksen tarjoaman edun saat näyttämällä jäsenkorttia. PEFC/ Lahden Siemen ja Kone, Lahti (Kauppakatu 27): varusteet, tarvikkeet, turva-asut -10 % normaalihinnasta Yhdistyskohtaiset Rauta-Juurikkala (Villenkatu jäsenedut: 42, Heinola): metsä-tarvikkeet ja -varusteet -10 % normaalihinnasta Maksuton puunmyyntisuunnitelma Valtakunnalliset Maksuton yhteistyökumppanit: metsäkäynti Mhy:n koulutusillat ja tapahtumat kaupan Paikalliset päälle yhteistyökumppanit Agrimarket: Xxxxxxxxxx Jonsered-sahan xxxxxxxxxxxxxxxx ostajalle kypärä Aarre-lehti: kestotilaus tarjoushintaan + luontokirja kaupan päälle. Tarjous voimassa asti. BRP: mönkijän tai moottorikelkan ostajalle varustepaketti Savotan Puoti: tehoheinäin etuhintaan

7 KotiMetsä 1/ Metsän uudistusalojen kulotuksia on lisättävä Kulotus hyödyttää metsää monin tavoin. Valtiolta voi saada tukea sekä metsänhoidolliseen että luonnonhoidolliseen kulotukseen. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme auttaa käytännön toteutuksessa. Metsän uudistusalojen kulotusmäärät ovat romahtaneet luvun jopa kymmenistä tuhansista hehtaareista reilusti alle tuhanteen hehtaariin. Kulotuksen käyttö metsänuudistamisessa hiipuu edelleen korkeiden kustannusten sekä ammattitaidon häviämisen takia, vaikka kulotuksen hyödyt ovat kiistattomat. Myös Mhy Päijät-Hämeen toteuttamat kulotukset ovat vähentyneet, mutta kulotusperinne ei ole päässyt katkeamaan. Valtiolta tukea kulotukseen Metsänhoidolliseen kulotukseen saa valtiolta tukea osaan kustannuksista. Luonnonhoidollinen kulotus tarjoaa uuden mahdollisuuden säilyttää tuli osana metsäluontoa, sillä se voidaan toteuttaa kokonaan luonnonhoitotuella. Luonnonhoidollista kulotusta voidaan toteuttaa uudistusaloilla säästöpuuryhmien polttona. Metsäpaloilla on tärkeä merkitys suomalaiselle metsäluonnolle. Tämän takia PEFC- metsäsertifioinnissa on määritelty vähimmäismäärät kulotuksille. Viime vuonna määrät jäivät reilusti alle tavoitteesta, ja sertifikaatti oltiin vaarassa menettää. Sertifikaatin menetyksellä olisi ollut suuri merkitys puukaupalle, sillä metsäyhtiöt ovat sitoutuneet ostamaan sertifioitua puuta. Hankalasta tilanteesta selvittiin lupaamalla kulotusmäärien nousevan tänä ja ensi vuonna. Kulotus edistää taimikon kasvua ja lisää monimuotoisuutta Kulotuksella on monia hyötyjä metsälle. Uudistusalan kulotus luo suotuisat olosuhteet taimille vapauttamalla ravinteita, vähentämällä happamuutta ja nostamalla maan lämpötilaa, sekä vähentämällä pintakasvillisuuden kilpailua. Myös metsän terveydellistä tilaa voidaan parantaa, sillä kulotus voi vähentää tuhohyönteisiä ja juurikäävän sienirihmastoa. Poltetut säästöpuuryhmät saattavat houkutella paikalle kaarnakuoriaisten luontaisia vihollisia. Poltettujen alojen on todettu Tiina Ojansivu Tiina Ojansivu Uudistusalan kulotus vapautta ravinteita ja vähentää pintakasvillisuuden kilpailua. Säästöpuuryhmän poltto on osa luonnonhoidollista kulotusta. Miksi metsämaita kulotetaan? Osalla metsiemme uudistusaloista on perusteltua valmistella viljeltävä alue kulotuksella uuden kasvun turvaamiseksi. Kulotus ei yleensä yksin riitä, vaan useimmiten tarvitaan vielä maanpinnan käsittely esimerkiksi kaivurilla. Kulotettavia uudistusaloja ovat lähinnä paksukuntaiset useamman sukupolven havupuuvaltaiset puolukka- ja mustikkatyypin kankaat. Kulotus on hallittua tulen käsittelyä, jonka avulla poltetaan uuden puusukupolven tieltä haitallinen roskapuusto, hakkutähteet, pintakasvillisuus ja päällimmäisen humuksen osa tuhkaksi. Kasvien jätteiden palaessa palautuvat niiden maasta ottamat kivennäisaineet takaisin kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Useimmat uudistusalalla olleista sienitaudeista ja tuhohyönteisistä kuolevat kulottaessa. Hakkuutähteiden palaessa täydellisesti vähenevät tuhohyönteisten lisääntymismahdollisuudet. Kulotuksen tiedetään alentavan maan happamuutta ja maan lämpötila nousee. Muodostettava taimikko saa riittävästi valoa. Onnistuneessa kulotuksessa aikaisemmin kasvanut pintakasvillisuus kuolee, mutta yleensä toisena ja viimeistään kolmantena kesänä on alueella pääosaltaan uusien lajien muodostama kasvillisuus. Se ei ole läheskään yhtä haitallinen taimikolle kuin aikaisempi paksu sammal-, heinä- ja varpukasvillisuuden sekä kuusen alikasvoksen muodostama peitto. Pertti Mäkinen " Nimi: houkuttelevan paikalle vaateliasta palosta riippuvaista hyönteislajistoa, myös uhanalaisia lajeja. Monipuolinen lajisto ylläpitää metsän luontaista toimintaa, ja ennalta ehkäisee tuhohyönteisten massiivista lisääntymistä. Kulotus alkaa leimikkoa suunnitellessa Kulotuksen suunnittelu on aloitettava ennen hakkuun toteuttamista, sillä tuen saaminen edellyttää hankesuun- LUKIJAN PALVELUKORTTI Olen kiinnostunut metsäsuunnitelmasta Toivon, että metsäsuunnittelija ottaa minuun yhteyttä Haluan sähköisen tiedotteen, sähköpostiosoitteeni: Osoitteenmuutos / uusi puhelinnumero Metsänomistajan yhteystiedot: Metsän sijaintikunta: Vanha osoite: Uusi osoite: Puhelinnumero: Viesti: nitelman laatimista ja alaa valmistellaan polttoa varten jo hakkuun yhteydessä. Metsänhoidollista kulotusta varten hakkuutähteitä levitetään tasaisesti uudistusalalle. Säästöpuuryhmien poltossa hakkuutähteitä kasataan säästöpuuryhmään sekä sen reunoille riittävän palovoimakkuuden saamiseksi. Säästöpuut, joiksi soveltuvat mänty ja lehtipuut, jätetään yhtenäiseen ryhmään uudistusalalle. Tiina Ojansivu Metsäsuunnittelija, arvioitsija

8 8 KotiMetsä 1/2014 Perinteinen metsäsuunnittelu pitää pintansa Perinteisen metsäsuunnittelun suosio ei ole hiipunut, vaikka näin epäiltiin laserkeilauksen tehdessä tuloaan. Laserkeilaus on suunnittelijalle vain apuväline kuten ilmakuvakin. Mhy Päijät-Hämeen metsäsuunnittelijat valmiina maastoon: vasemmalta Markku Nieminen, Juhani Jaskari, Tiina Ojansivu ja Minna Lautala. Maastossa tehtävä metsäsuunnitelma antaa edelleen ajantasaisinta ja luotettavinta tietoa metsästä. Myös ehdotukset hakkuista ja tarvittavista metsänhoitotöistä sekä erityisesti niiden oikea ajoitus voidaan parhaiten määrittää maastossa. Perinteisessä maastossa tehtävässä suunnittelussa metsäsuunnittelija käy metsätilan läpi metsikkökuvioittain, jotka piirretään kartalle ilmakuvan ja peruskartan avulla. Metsikkökuvio on käsittelyalue, jolla puuston ikä, koko ja tiheys ovat melko yhtenäiset. Puulaji saattaa vaihdella kuvion sisällä. Metsäsuunnittelija inventoi kuviolla puuston puulajeittain, sekä määrittelee Mari Sarvaala käsittelyn seuraavalle 10 vuodelle. Myös kuvion perustiedot määritellään, kuten maalaji sekä kasvupaikka. Laserkeilaus ei ole valmista suunnitelmatietoa. Laserkeilaustieto kertoo kuutiomäärät parhaiten tasaisilla, hoidetuilla metsikkökuvioilla, mutta maaston ja puuston ollessa vaihtelevaa ja monijaksoista, se ei anna niin luotettavaa tietoa. Mm. taimikoita ja luonnontuhoja laserkeilaus ei inventoi, eikä se osaa erotella lehtipuulajeja toisistaan. Metsän Omena Metsän Omena on uusi helppokäyttöinen metsäsuunnitteluohjelmisto, joka tarjoaa työkalut jatkuvaan asiakaslähtöiseen metsäsuunnitteluun. " Suunnitelma metsänomistajan tavoitteiden mukaan Metsänhoidon toimenpiteet määritellään metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti, jotka selvitetään ennakkokyselyllä ennen metsäsuunnitelman tekoa. Metsäsuunnitelmassa voidaan painottaa mm. taloudellista tuottoa, omaisuuden arvon säilyttämistä, maisemanhoitoa tai luontoarvoja. Jos tilalla halutaan keskittyä metsien monikäyttöön, on monitavoitteinen metsäsuunnitelma hyvä vaihtoehto. Metsänhoitoyhdistys Päijät- Hämeessä on neljä metsäsuunnittelijaa, jotka tekevät myös metsäarvioita. Juhani Jaskari toimii Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden ja Nastolan alueilla, Minna Lautala Asikkalassa ja Padasjoella, Markku Nieminen Sysmässä ja Hartolassa sekä Tiina Ojansivu Heinolassa. Tiina Ojansivu on erikoistunut monitavoitteisiin metsäsuunnitelmiin ja erirakenteiseen metsänkasvatukseen. Metsänomistaja pystyy itse määrittelemään suunnittelunsa reunaehdot sekä arvioimaan niiden taloudellista merkitystä. Metsän Omenan avulla metsänomistaja pystyy vertailemaan vaihtoehtoisia suunnitelmia sekä tarkastelemaan mahdollisten markkinamuutosten vaikutuksia metsänomistajan taloudelliseen tulokseen. Metsänomistaja voi esimerkiksi tarkastella miten muutokset puutavaran hinnoissa vaikuttavat puunmyyntituloihin. Näin hän saa tietoa, miten mahdolliset markkinoiden muutokset vaikuttavat metsänomistamisen taloudelliseen tulokseen. Metsän Omena toimii verkossa ja mahdollistaa siten reaaliaikaisen kommunikoinnin metsänomistajan ja metsäsuunnittelijan välillä, tai esimerkiksi usean omistajan metsätiloilla. Metsän Omena tarjoaa havainnolliset ja selkeät työkalut vaihtoehtoisten suunnitelmien vertailuun. Vastaanottaja maksaa postimaksun Taustalla metsän suunnittelun ja talouden osaajat Metsän Omenan taustalla on vahvaa ja monipuolista metsäalan osaamista. Metsän Omena on toteutettu yhteistyössä Päijät-Hämeen Metsänhoitoyhdistyksen, Simosol Oy:n ja Haggblom&Partners Oy:n kesken. Päijät-Hämeen Metsänhoitoyhdistyksellä on vankka kokemuspohja metsäpalveluiden käytännön ongelmista ja ratkaisuista. Simosol Oy on Suomen johtava laskennallisten metsäsuunnittelupalveluiden ja -ohjelmistojen tarjoaja. Häggblom&Partners puolestaan tuo Metsän Omenaan näkökulmaa ja kokemusta metsästä taloudellisena omaisuutena. Aktiiviset mukaan pilotointiin Metsän Omena tuodaan markkinoille vuoden 2014 aikana. Liikkeelle lähdetään kevään 2014 aikana toteutettavalla pilotoinnilla, jonka aikana kerätään palautetta ja käyttökokemuksia aktiivisilta metsänomistajilta. Pilottivaiheen jälkeen Metsän Omena tuodaan kaikkien kiinnostuneiden metsänomistajien saataville. Jussi Rasinmäki toimitusjohtaja Simosol Oy PALVELUKORTTI Tilaa metsäsuunnitelma Info: Sysmä Tunnus VASTAUSLÄHETYS Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostitse: Metsän Omenan toimenpidekarttojen avulla näet suunnitelmasi toimenpiteet kartalla ja luot helposti leimikkokeskityksiä.

9 KotiMetsä 1/ Kännykät metsäsuunnittelun avuksi Mhy Päijät-Hämeen metsäsuunnittelijat saivat loppuvuodesta koekäyttöönsä uuden teknisen sovelluksen, joka on kehitetty puuston pohjapinta-alojen tarkkaan arviointiin. Pohjapinta-ala kertoo yksittäisten puiden rinnankorkeudelta (1,3 m) mitattujen poikkileikkauspinta-alojen summan kuorellisena hehtaaria kohden (m²/ha). Pohjapinta-alan ja puuston pituuden avulla määritellään puuston tilavuus hehtaarilla. Pohjapinta-alaa on mitattu yli 60 vuoden ajan pääosin relaskoopilla. Se on yksinkertainen laite, jossa on varren päähän kiinnitetty litteä levy, ja siinä hahlo. Mittaaja tähystää hahlon läpi ja laskee kaikki hahlon täyttävät puut pohjapintaalaan kuuluviksi ympyräkoealoilta. Valokuvaamalla puustotietoja Uusi keksintö kantaa nimeä Trestima, ja se toimii tavallisen älypuhelimen avulla. Laitteen käyttöperiaate on hyvin yksinkertainen: suunnittelija kulkee maastossa ja näpsii kännykkäkameralla valokuvia valitsemistaan kohteista. Kuvat siirtyvät suoraan Trestiman palvelimille, jossa niistä tunnistetaan puulajit ja runkojen läpimitat, sekä lasketaan pohjapinta-ala objektiivisella tarkkuudella. Tulos on valmiina minuutissa ja välitetään suunnittelijalle takaisin metsään. Laite pystyy erottelemaan puulajit varsin tarkasti huonollakin säällä. Laadukkaiden valokuvien avulla on helppo myös toimisto-olosuhteissa palauttaa mieleen kuvion yleisilme. Trestimalla pohjapinta-ala mitataan ottamalla valokuvia metsästä. Soveltuu suurten kuvioiden varttuneisiin metsiin Puuston kuutiomäärän laskennassa tarvitsee erikseen mitata tai silmämääräisesti arvioida puuston keskipituus ja läpimitta. Näiden muuttujien osalta on Trestiman sovellukseen syötetty alueellamme hakattujen, saman kokoisten puustojen tukkiprosentit, joiden perusteella saadaan myös melko tarkka arvio puiden tukkiosuudesta. Trestima on näyttänyt parhaat puolensa suurilla, tasaikäisillä metsikkökuvioilla, varttuneissa ja päätehakkuuikäisissä kuusikoissa. Se soveltuu nykyisellään hyvin esimerkiksi yhteismetsien ja suurten metsätilojen puuston inventointiin. Työkalu koko mhy-kentälle Jatkokehittelyssä haasteena on, että kaikki maastosta kerättävä tieto saadaan tallennettua samaan laitteeseen, jolloin työskentely helpottuu ja tehostuu entisestään. Tällä hetkellä Mhy Päijät-Hämeen metsäsuunnittelijat, yhdessä Trestima Oy:n kanssa, keräävät yhteen ajatuksia ja kokemuksia siitä, miltä tällainen työkalu voisi näyttää. Tavoitteena on kehittää yhdessä työkalu, joka soveltuu käytettäväksi myöhemmässä vaiheessa koko mhykentässä, ja jolla metsäsuunnitelmaan voidaan tuoda lisää tarkkuutta ja uudenlaista tietoa. Trestima kertoo myös keskiläpimitan ja runkojen lukumäärän hehtaarilla läpimittaluokittain. Tieto on arvokasta, kun halutaan ennustaa kasvua ja harvennusten vaikutusta tarkemmin, tai maksimoida hakkuukertymää puutavaralajeittain. Trestimalla otetut kuvat sidotaan aina paikkatietoon. Myös kuvaussuunta tallennetaan.

10 10 KotiMetsä 1/2014 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme tarjoaa helppoja ja vaivattomia kiinteähintaisia vaihtoehtoja metsänuudistamiseen Tämä metsänomistajien toiveiden mukainen räätälöity uudistamispakettien valikoima sisältää 3 5 vuotta istuttamisen jälkeen maastotarkastuksen sekä varhaisperkauksen. Uudistamisen säästöpaketti Valitse joko kiinteä hehtaarihinta tai /taimi hinta. Sisältö: Bräcke-laikutus tai laikkumätästys tai äestys, kuusen 1,5 v. paakkutaimi, kuusen istutus, maastotarkastukset ja varhaisperkaus. Kiinteät hintavaihtoehdot: * hehtaarihinta 1600 tainta/ hehtaari, paketti kokonaishintaan /ha+ alv * pakettihinta per istutettu taimi 1,06 /kpl + alv Uudistamisen laatupaketti Valitse joko kiinteä hehtaarihinta tai /taimi hinta. Sisältö: kaivurilaikutus tai laikkumätästys, ojitus-mätästys tarpeen mukaan, kuusen 2 v. isopaakkutaimi, kuusen istutus, maastotarkastukset ja varhaisperkaus. Kiinteät hintavaihtoehdot: * hehtaarihinta 1800 tainta/ hehtaari paketti kokonaishintaan /ha+ alv * pakettihinta per istutettu taimi 1,22 /kpl + alv Lisämahdollisuuksia metsänomistajalle: metsänomistaja voi istuttaa osan taimista itse opastettuna, jolloin paketista vähennetään 0,20 /taimi metsänomistajien istuttamien taimien osalta. Jos uusi Kemera tulee voimaan suunnitellun mukaisena, niin varhaisperkaukseenkin saa tuen. Mikäli tuki astuu voimaan, niin haemme tuen metsänomistajan puolesta ja tilitämme sen hänelle. Tämäkin tuki kuuluu yllä olevaan pakettihintaan alentaen kokonaiskustannusta. Koko paketin hinta on edellä kuvattu mikäli muokkaus toteutetaan vuonna Jos työn aloitus eli muokkaus tehdään vuonna 2015 tai myöhemmin, niin edellä oleviin hintoihin lisätään aina vuosittain 3,6 %. Metsänomistajan tulee muistaa tehdä heinäykset itse! Halutessasi voimme huolehtia myös heinäyksistä erikseen hinnoiteltuna. Paketin laatutakuu: varhaisperkauksen ja tarkastuksen jälkeen tehdään tarvittaessa täydennysistutus, jotta vähintään 80 % alkuperäisestä istutustiheydestä on perkauksen jälkeen kasvatuskelpoisia taimia (takuu ei korvaa kuitenkaan hyönteistai myyrätuhoja). Koko paketti laskutetaan muokkauksen jälkeen tai vaihtoehtoisesti kolmessa tasaerässä. Älä siis huolehdi uudistamisesta, me huolehdimme siitä puolestasi. Raportoimme maastotarkastuksen tulokset kirjallisesti: vuosi istutuksen jälkeen sekä varhaisperkauksen jälkeen. Minna Lautala Lähitaimia tarjolla! Mhy Päijät-Häme on varannut vuodelle 2014 runsaasti kaikkia taimilajeja ja kokoja, myös kevään ja syksyn viimeisiäkin taimitilauksia varten. Kaikkia kokoja ja taimilajeja on vielä hyvin saatavilla. Kun nyt hyödynnämme Päijät-Hämeessä lähipuuta ja jatkossa yhä enemmän myös lähienergiaa, tämän lisäksi metsänomistaja voi käydä itse hakemassa Vierumäeltä lähitaimet säästöhintaan! Esim. suoraan Vierumäeltä taimitarhalta itse haettuna kuusen 1 v. keskipaakku Tukkitapio-käsittelyllä tarjoushintaan 17,0 senttiä/taimi +alv. Sovi taimien hakupäivä n kanssa, kiitos! Hyödynnä siis lähitaimet ja tee tilaus! Elinvoima Terveys Hyvä kasvu Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm. hyvälaatuinen siemenaines nykyaikainen kasvatustekniikka huolellinen ja osaava hoito Laajasta valikoimastamme löydät oikeat taimet eri istutuskohteisiin. Uutta tehoa tuhotorjuntaan antaa patentoitu TUKKI-TAPIO Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin torjuntaan. Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt. Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain Taimitapiolta. Taimet ovat elävää materiaalia käsittele niitä sen mukaisesti Istuttajan muistilista Välineet ja varusteet istutettaville taimille sopiva pottiputki ja taimivakka nitriilikumiset käsineet: tukkimiehentäin torjunta-aineilla käsiteltyjä taimia ei saa käsitellä paljain käsin tai kangaskäsinein taimet kasteluväline (taimivakkakin käy) Ennen istutusta pahvisten taimilaatikoiden tuuletusaukkojen on oltava auki taimien sulatuksen ajan tarkista taimien kunto: taimissa ei saa olla mekaanisia vaurioita, neulasten oltava lujasti kiinni, kuori luja ja tasaisen värinen, juuret terveitä juuripaakut eivät saa olla istutettaessa jäässä Yksi istutuspaikka / mätäs - mättään korkeus cm, - leveys x pituus luokkaa 50 cm x 70 cm LAIKKUMÄTÄS 0,5-0,9 m taimet eivät saa olla kuivahtaneet missään vaiheessa ennen istutusta kastele taimia, jos tarpeen (juuripaakkua puristettaessa siitä pitää tippua vettä) Huolellinen ja tehokas istutustyö suunnittele kulkureittisi istutusalalla siten, että voit minimoida istuttaessasi ja välivarastolta taimia hakiessasi kulkemasi matkan istuta taimi mättääseen ja siinä niin, että taimen sivuille jää joka puolelle vähintään 15 cm kivennäismaata taimipaakun päälle on jäätävä noin 5 cm maata istuta muualle kuin mättääseen vain, jos mättäitä ei ole riittävästi (2,5 m säteisellä ympyräalalla vähintään neljä istutuskohtaa, joiden etäisyys toisistaan vähintään metri. Taimi istutetaan mättään keskelle - istutus syvään > 3-8 cm maata paakun päälle - vähintään 15 cm taimen ympärillä kivennäismaata > tukkimiehentäin tuhoriski pienenee Juuripaakku käännetyssä kaksinkertaisessa humuskerroksessa - kuivumisriski pienenee - rousteriski pienenee - taimille vapautuu ravinteita hajoavasta humuksesta Piirretty Örlander, Gemmel, Hunt 1990 mukaan METSÄNUUDISTAMISEN LAADUN HALLINTA/ Metsäntutkimuslaitos (2005) /Suonenjoen tutkimusasema

11 KotiMetsä 1/ Taimikko tulee kuntoon ja omaisuuden arvo kasvaa Hoiditpa taimikoitasi itse tai laitat ne kuntoon pätevillä metsureillamme, niin olemme aina apunasi neuvoen ja hoitaen tarvittaessa koko paketin. Sinun tarvitsee vain seurata tyytyväisenä omaisuutesi arvon kasvamista. Soita meille, niin taimikkosi kiittää Taimikonhoito tärkein työ metsässäsi Valinta on sinun Hoidetusta taimikosta kehittyy kannattava ensiharvennuskohde - hoidetussa taimikossa tuottokunto sekä laatu- ja järeyskehitys säilyvät hyvinä - taimikon yleiskunto ja terveys hyvä, tuhoriskit vähäiset - hoidetusta taimikosta kehittyy kannattava ensiharvennuskohde, jolle on helppo löytää halukas ostaja hakkuukertymä m³/ha hakattavien runkojen pituus m ja järeys cm korjuukustannukset /m³ kantohintaa puulle jää /m³ kantorahatuloja /ha Hoitamattomalle kohteelle on vaikea löytää ostajaa - hoitamattomassa taimikossa roskapuusto haittaa arvopuiden laatu- ja järeyskehitystä - taimikon yleiskunto heikko, alttius hyönteis-, sieni- ja myrskytuhoille - hoitamattomasta taimikosta kehittyy kannattamaton ensiharvennuskohde, jossa ennen hakkuuta on tehtävä työläs ja kallis alusryteikön raivaus hakkuukertymä m³/ha hakattavien runkojen pituus 9 12 m ja järeys 9 11 cm korjuukustannukset /m³ kantohintaa puulle jää 6 10 /m³ kantorahatuloja /ha, joka ei riitä edes alikasvoksen raivaamiseen

12 12 KotiMetsä 1/2014 Uudet Hyvän metsänhoidon suositukset valmiina käyttöön Metsälakiuudistuksen yhteydessä myös metsänhoidon suositukset on uudistettu Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion johdolla. Työhön on osallistunut tutkijoita ja johtavia metsäasiantuntijoita. Laajapohjaiset johto- ja ohjausryhmät, missä niin metsänomistajat kuin metsä- ja energiateollisuus, luontojärjestöt, tutkimuslaitokset ja yliopistot ovat edustettuina, ovat ohjanneet suositusten uudistamistyötä. Tuloksena on yhteinen näkemys hyvästä metsien hoidosta. Metsänhoidon suositukset on päätöksenteon apuväline metsänomistajille ja käytännönläheinen opas metsäalan toimijoille. Tavoitteena on tarjota erilaisia tapoja hoitaa metsää niin, että jokainen metsänomistaja löytää niistä itselleen sopivimmat. Julkaisun mottona on Tavoitteesi mukainen metsä. Suosituksissa kuvataan metsänhoidon menetelmiä ja toimenpiteitä ja esitetään niihin liittyvät vahvuudet ja riskit. Nämä tietäen metsänomistaja voi tehdä harkittuja päätöksiä metsiensä hoidosta ja käytöstä. llmastonmuutos vaikuttaa metsänhoitoon Hyvistä siemenistä kasvaa Suosituksissa kerrotaan ilmastomuutoksen vaikutuksista puiden kasvuun ja miten muutokseen voi metsänhoidollisin toimin varautua. Lämpenevässä ilmastossa metsiemme kasvun ennustetaan lisääntyvän. Kesäisin voi tulla pitkiä poutajaksoja, jolloin varsinkin eteläisen Suomen hyvin vettä läpäisevillä mailla kasvavat kuuset alkavat kärsiä ja altistuvat eri tuholaisille. Kuusta olisi siis vältettävä uudistamasta tällaisilla paikoilla. Lehtipuiden kilpailuasema vahvistuu ja uudistusalojen havupuut ovat hätää kärsimässä. Ajoissa tehty taimikonhoito on siis entistäkin tärkeämpää. Metsänomistajan tavoitteet lähtökohtana Metsät ovat osa omistajansa TUOTTAVA METSÄ Tapion siemenkeskus palvelee Sinua, kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön tai taimitarhalle. Ajoissa tehty varhaisperkaus ja taimikonharvennus takaavat taimikon hyvän kasvuun lähdön. KYLVÄ HYVÄÄ SIEMENKESKUS Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Siemenkeskus Torholantie 33, Oitti puh kokonaisvarallisuutta ja -taloutta. Päätöksiä tehdessään hänen kannattaa ottaa huomioon kokonaisuus ja puntaroida, olisiko viisasta siirtää osa puustoon sitoutuneesta pääomasta muihin sijoituskohteisiin. Mikä on edullisin ratkaisu rahan tarpeessa, raha metsästä vaiko pankista. Useimmilla metsänomistajilla on useampia tavoitteita, joita voi painottaa ja sovittaa yhteen eri tavoin metsälön eri kohdissa. Yhdessä kohdassa itselle tärkeä luontokohde halutaan säilyttää ja näin lisätä tilan luontoarvoja, toisaalla taas maiseman säilyminen viihtyisänä koetaan metsänhoidon tärkeimmäksi tavoitteeksi. Muualla metsälössä voidaan painottaa puuntuotantoa ja hyvää taloudellista tulosta. Metsästystä harrastava omistaja haluaa suosia riistan elinympäristöjä kaikissa tekemisissään. Kasvatus tasa- vai eriikäisrakenteisena? Metsälakiuudistus antaa metsänomistajille mahdollisuuden kasvattaa metsiään eri-ikäisrakenteisena. Suosituksissa eri kasvatusmenetelmiä on vertailtu keskenään. Käytännön kokemusta eri-ikäisrakenteisten metsien kasvatuksesta on niukasti. Suosituksissa menetelmää on esitetty varovaisuusperiaatetta noudattaen. Luotettavia tuotosja talousvertailuja menetelmien välillä on hyvin hankala tehdä. Eri-ikäisrakenteisen metsän kehitystä kuvaavien mallien testaamiseksi ei löydy juuri muuta kuin mallien kehittämisessä käytettyjä koeaineistoja, ja käytännössä puustojen lähtötilanteet ovat mitä moninaisimpia. Voidaan todeta, että vain osa kasvupaikoista ja nykypuustoista sopii eri-ikäisrakenteisten metsien kasvattamiselle. Edellytyksenä on, että metsä uudistuu luontaisesti hyvin. Jos maapohja ei taimetu helposti, eri-ikäisenä kasvatettavasta metsästä loppuvat ajan oloon hakattavat puut. Lahovikaiset metsiköt eivät sovellu poimintahakattavaksi, koska juurikääpä vääjäämättä leviää juuriyhteyksiensä kautta terveisiin puihin. Päätehakkuu ja puulajin vaihto viljelemällä on lahovikaisissa metsissä toimivin vaihtoehto. Molemmissa kasvatustavoissa on huolehdittava luonnon monimuotoisuudelle tärkeistä rakenteista. Lahopuun syntyminen turvataan molemmissa kasvatustavoissa jättämällä säästöpuuryhmiä. Metsän uudistamisessa on monta vaihetta Tasaikäisrakenteisen metsän uudistaminen alkaa päätehakkuulla ja päättyy taimikonharvennukseen. Välissä on sarja toimenpiteitä, joista on huolehdittava kun tavoitteena on hyvin tuottava nuori metsä. Noin yhden metrin pituusvaiheessa tehty varhaisperkaus varmistaa uuden puuston hyvän kasvuun lähdön. Taimikonharvennuksessa kasvatustiheyttä ja puulajisuhteita säädetään kasvupaikalle ja tavoitteisiin sopiviksi. Oikeaan aikaan tehdyn taimikonhoidon kustannukset pysyvät kurissa ja latvat vapaina havupuiden taimet kiihdyttävät kasvuaan ja pärjäävät kilpailussa myös lehtipuille. Taimikonhoidossa oikea-aikaisuus on valttia. Taimikonhoidon laiminlyönti tai siinä myöhästyminen ovat rahan tuhlausta, minkä lisäksi kasvatettavien puiden heikentyneen laadun ja kasvun myötä tulevaisuuden puunmyyntitulot vähenevät. Uudistamisen ajankohta on silloin, kun metsänomistaja saa metsikön uudistamisesta hyötyä enemmän kuin sen edelleen kasvattamisesta. Suhteuttamalla metsikön vuosittaisen kasvun rahallista arvoa puustoon ja maapohjaan sitoutuneeseen pääomaan voidaan metsikön korkotuottoa verrata muihin sijoituksiin tai lainan hintaan. Suositeltava uudistamisajankohta on esitetty puuston järeytenä eri puulajeille ja kasvupaikoille 2 3 prosentin tuottovaatimuksella. Maisemaa ja virkistyskäyttöä voimakkaasti painottaessa kiertoaikaa voidaan pidentää taloudellisen tuoton kustannuksella. Yläharvennuksella enemmän tukkia ja rahaa Hyvin hoidetuissa metsiköissä toisen ja kolmannen harvennuksen voi toteuttaa yläharvennuksena. Yläharvennuksessa puustosta poistetaan pienimpien puiden lisäksi osa järeimmistä puista. Hyväkuntoiset ja -latvuksiset lisävaltapuut hyötyvät harvennuksesta eniten ja tuottavat hyvälaatuisia tukkeja päätehakkuun mennessä. Sen lisäksi, että yläharvennettu metsikkö tuottaa kiertoaikatarkastelussa enemmän tukkipuuta vuotta kohden kuin alaharvennettu, saadaan yläharvennuksesta selvästi enemmän puunmyyntituloja. Luonnonhoitoa metsänomistajan mieltymysten mukaisesti Metsänomistaja voi halutessaan tehdä metsissään luonnon hyväksi huomattavasti enemmän kuin mitä lainsäädäntö vaatii. Vähimmäisvaatimukset ja vapaaehtoiset toimenpiteet ovat tekstissä selkeästi erotettu toisistaan. Esimerkkinä vapaaehtoisista toimista luonnonhoidollisia hakkuita on kuvattu eri luontokohteiden arvon lisäämiseksi. Metsänhoidon suositukset löytyvät sähköisenä osoitteesta www. metsanhoitosuositukset.fi. Tuotteen voi myös tilata painettuna Hyvän metsänhoidon suositukset -kirjana Tapion kaupasta, www. tapio.fi. Johnny Sved ja Pentti Väisänen Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Juha Varhi

13 KotiMetsä 1/ Metsälaki uudistui - uusia tuulia metsänhoitoon Metsälaki uudistui vuoden vaihteessa. Laki sääntelee periaatteessa vain kolmea asiaa: harvennuksen jälkeinen puuston määrä, uudistamisvelvoite ja arvokkaat luontokohteet. Muutos on suuri, sillä nyt metsänomistajalla on lain puolesta hyvin suuret vapaudet käsitellä metsäänsä. Luvassa on siis uusia tuulia metsien hoitoon ja hakkuuseen. Muutos on myös suuri haaste ammattilaisille. Suurin huomio tulee kohdistumaan eriikäisrakenteisen metsän kasvatukseen, jonka uusi metsälaki nyt mahdollistaa. Alkuvuoden aikana metsäkeskukseen on ilmoitettu vajaat 40 poiminta- ja pienaukkohakkuuta. Määrä on tietysti kokonaisuutta ajatellen pieni, mutta kiinnostusta tuntuu kuitenkin olevan. Uudista ikään tai kokoon katsomatta Uuden metsälain mukaan metsän voi uudistaa milloin haluaa. Pääosa hakkuutulosta tulee tukkipuusta, joten käytännössä nuorten metsien uudistushakkuut jäävät varmaan harvinaisiksi. Käytännön hakkuutilanteissa saattaa olla kuitenkin tilanteita, joissa pienempiä harvennuskuvioita on järkevää yhdistellä uudistusalaan. Kun hakataan uudistuskypsä kuvio, siihen voidaan liittää myös vähäpuustoisempia suokuvioita. Tasarakenteista tutuin menetelmin Perinteisen tasaikäisrakenteisen metsänkasvatuksen osalta metsälain muutoksen käytännön vaikutukset ovat melko vähäisiä. Toki se antaa pelivaraa eri tilanteisiin. Harvennukset voidaan toteuttaa nyt ylä- tai alaharvennuksina tai niitä yhdistellen. Lain mukaan ainoa rajoite on, että alueelle jää hakkuun jälkeen riittävästi hyvälaatuista puustoa. Metsänuudistamisvelvoite säilyi, mutta siinäkin on lain puolesta puulaji valittavissa hyvin vapaasti. Käytännössä vain hieskoivun käyttöä uudistamisen pääpuulajina on rajoitettu. Uusi taimikko 10 vuodessa Vähimmäisvaatimus on saada uudistusalueelle puolimetrinen taimikko 10 vuodessa hakkuun päättymisestä. Raja on sama kaikille uudistamistavoille, ja keinot ovat vapaasti valittavissa. Perinteisellä metsänviljelyllä tämä raja Vähimmäisvaatimus on saada uudistusalueelle puolimetrinen taimikko 10 vuodessa hakkuun päättymisestä. Tällä avohakkuualueella lain vaatima minimi on saavutettu 3 vuodessa. lkka Koivisto Jos metsässä on valmiiksi eri-ikäistä puustoa, kannattaa tilanne käyttää hyväksi. voidaan saavuttaa jo kolmessa vuodessa. Luontaista uudistamista käytettäessä lain vähimmäisvaatimuksen täyttäminen onkin jo hieman vaativampi suoritus. Tosin onhan näiden menetelmien kustannuksetkin eri luokkaa. Erirakenteista vähäisin hoitotoimin Kasvatushakkuut voidaan toteuttaa myös poimintahakkuina. Tämä mahdollistaa metsän kasvattamisen eri-ikäisrakenteisena. Kuten nimikin sanoo, on tällaisessa metsikössä puustoa aina taimesta tukkipuuhun. Ajatuksena on, että hakkuissa poistetaan vanhimpia sekä huonokuntoisia puita. Näin tehdään tilaa nuoremmille puille kehittyä tukkipuiksi. Hakkuut siis toistuvat vuoden välein ilman avohakkuuvaihetta. Menetelmän perusideana on metsän kasvatus mahdollisimman vähin hoitotöin. Näin säästetään kustannuksissa. Suurin säästö syntyy tietysti metsänviljelykustannusten ja taimikon varhaishoidon kustannuksista. Menetelmä vaatii kuitenkin onnistuakseen huolellista suunnittelua ja uusajattelua varsinkin hakkuiden osalta. Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus eri vaiheineen on kuvattu nyt myös metsänhoitosuosituksissa. Käytännön kokemuksia siitä on melko vähän. Jos metsässä on valmiiksi eri-ikäistä puustoa, kannattaa tilanne käyttää hyväksi. Omat ja neuvojien taidot käyttöön Jokainen metsikkö on lähtökohdiltaan erilainen. Hakkuiden suunnittelijat ja toteuttajat joutuvat ratkomaan asiat tapauskohtaisesti. Leimikon huolellinen suunnittelu on kuitenkin tärkeää lopputuloksen kannalta. Nyt metsänomistajalla on todella paljon valinnanvaraa metsien hoitoon ja hakkuuseen. Jos omat taidot eivät riitä, niin kannattaa laittaa oman n taidot koetukselle. Ilkka Koivisto johtava esittelijä, Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Häme-Uusimaa lkka Koivisto Lannoituksella kasvuvoimaa Päijät-Hämeen metsiin Valmistautuminen kevään metsälannoituksiin on edennyt suunnitelman mukaisesti. Lannoitesäkit ovat jo nousupaikoilla valmiina odottamassa levityskaluston saapumista. Lannoitteiden kuljetukset saatiin suoritettua hyvissä ajoin metsätiestön ollessa roudassa. Vähäluminen talvi mahdollistaa todennäköisesti lannoituksen aloittamisen normaalia aikaisemmin, sillä oletettavissa on, että sulamisvesiä on metsissä vähänlaisesti. Itse levitys tapahtuu helikopterilla ja maassa kuormausta hoitavalla kuormaautolla. Puukauppatuloille sijoituskohde omasta metsästä Lannoituksen kohteena on tänä keväänä noin 500 hehtaaria metsiä. Pääpaino on kangasmaiden kuusikoissa ja männiköissä. Suometsien osuus on vaatimaton 28 hehtaaria, josta tukivaroja saavien terveyslannoitusten osuus on vain 17 ha. Reijo Ikonen Lannoitusten määrän kasvattamiselle pitäisi olla nyt hyvät edellytykset, sillä ennätysvilkas alkuvuoden puukauppa on tuomassa metsänomistajille runsaasti metsätuloa edelleen sijoitettavaksi tuottaviin kohteisiin. Omaa metsää ei pidä sijoituskohteena unohtaa, sillä lannoitettuna se antaa erittäin hyvän tuoton lannoitukseen sijoitettaville euroille, noin prosentin vuotuisen tuoton kohteesta riippuen. Vuoden 2015 kohteet työn alle Vuonna 2015 lannoitukseen mukaan aikovien tulee jo nyt katsoa yhdessä metsänhoitoyhdistyksen aluevastaavien kanssa kohteet valmiiksi. Aikataulullisesti lannoitetilaus tehdään joulukuun puolivälin tienoilla, joten mhy:llä täytyy olla sitovat sopimukset ajoissa toteutukseen tulevista hankkeista. Terveyslannoituskohteilla alkaa olla kiire: ne vaativat neulasanalyysit ja metsäkeskuksen hyväksymät rahoituspäätökset ennen toteutukseen ryhtymistä. Näytteet neulasanalyysiin on parasta ottaa talvikaudella. Aluevastaavamme antavat alustavan kustannusarvion kohteeseenne tämän hetken hinnoilla. Hinnat tarkistetaan marraskuulla, kun saamme kevään 2015 lannoitteiden hinnastot selville. Näin on pakko toimia, koska lannoitemarkkinoilla hinnat muuttuvat nopeastikin. Samoin lentopolttoaineiden hinnankorotukset ovat aiheuttamassa kustannuspaineita levityskustannuksiin. Lannoitusterveisin Vilho Laakso Tutustu nyt verkossa metsänlannoitus.fi Jatkuvaa tuottoa (jälki)kasvulle Tiesitkö tämän metsänlannoituksesta? Tuottoa jopa 20 % Voit saada metsän sijainnista ja tilasta sekä lannoitusajankohdasta riippuen lannoitukseen käytetylle rahalle prosentin vuotuisen tuoton. Lannoitus on turvallista Yaran metsälannoitteet valmistetaan Suomessa. Annamme niille laatu- ja puhtaustakuun. Lannoitetussa metsässä voi huoletta liikkua ja kerätä sen antimia. Lannoittaminen on ilmastoteko Yaran lannoitteilla on myös hiilijalanjälkitakuu. Lannoitus parantaa metsän terveyttä sekä järeyttää ja tuuheuttaa puita. Samalla metsän kyky sitoa hiilidioksidia kasvaa entisestään. Tutustu nyt verkossa: metsänlannoitus.fi Yara on suomalaisen kasvun asiantuntija Yara valmistaa lannoitteet Suomessa suomalaisiin oloihin. Metsälannoitteissamme on tasapainoinen ravinnekoostumus, joka on hyvän kasvun ehdoton edellytys. Yara Suomen tuotteilla on puhtaus-, laatu- ja hiilijalanjälki-takuu. Valitse Yara, maan parhaaksi.

14 14 KotiMetsä 1/2014 Tuottoa tuulesta Mhy Päijät-Hämeen yhteistyökumppani Salpatuuli Osuuskunta tekee sen, mitä moni metsänomistaja sekä sähkönkäyttäjä on odottanut. Suomalaisista jopa 85 % suhtautuu tuulivoimaan myönteisesti. Salpatuuli on osuuskuntamuotoisena sisämaassamme uutta. Se tarjoaa maanomistajille vuokratuottoa voimaloiden sijoituspaikoista sekä jäsenilleen päästötöntä sähköä tuotantokustannuksilla. Salpatuuli Osuuskunnan logo. Metsänhoitoyhdistys pitää huolta asiakkaidensa, metsänomistajien edusta ja kannustaakin heitä miettimään tätä hyvänä mahdollisuutena ja keskustelemaan Salpatuulen kanssa. Voimala voi sijaintipaikastaan riippuen tuottaa merkittävän vuosittaisen tuoton. Kun voimalan elinkaari on vähintään 20 vuotta, on vuokratuotto kokonaisuutena kymmeniä, jopa satoja tuhansia euroja. Tuulivoimahankkeessa on kysymys paikallisen, uusiutuvan lähienergian hyödyntämisestä. Tämähän on tehokasta maaomaisuuden tuotantokäyttöä, metsätalouden rinnalla, kiteyttää Mhy Päijät-Hämeen toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen. Sähköä tuotantohinnalla Salpatuulen tiimi: Ville Sistonen (vasemmalla), Matias Partanen, Kari Tuominen, Markku Koponen ja Markku Halme. Jokainen meistä kuluttaa sähköä. Sähkön hinta on markkinavoimien kourissa, hintavaihtelut suuria ja hinta nousujohteista. Salpatuuli Osuuskunnan osakkaille tarjoutuu mahdollisuus osallistua oman sähkönsä tuotantoon ja ostaa sitä tuotantokustannusten hinnalla. Käytännössä tämä tarkoittaa n. 2,5 s/kwh. Nykyisen sähkön hinnan muutosten vastaisesti Salpatuulen sähkön hinta ei vaihtele vaan tulee säilymään matalalla tasolla pysyvästi. Osakas voi saada siis jopa yli 50 % edullisempaa, varmasti puhtaasti tuotettua sähköä kuin muuten olisi mahdollista. Olemme olleet kuitenkin vielä kovin varovaisia markkinoinnin kanssa. Haluamme, että ensimmäiset luvitukset saavuttavat lainvoiman, kertoo Salpatuulen Markku Halme. Tärkeintä talviset tuulet Suomessa on tällä hetkellä n. 400 MW rakennettua tuulivoimaa. Kansallinen tavoite on saavuttaa 2500 MW vuoteen 2020 mennessä, joka tarkoittaa n. 700 uutta voimalaa. Salpatuuli Osuuskunta on mukana tämän tavoitteen toteuttamisessa. Meillä Suomessa on erinomaiset tuuliolosuhteet. Esimerkiksi Saksassa, joka on todellinen tuulivoiman kultamaa, keskimääräinen tuottoaste on n. 19 % maksimituotosta. Meillä Suomessa se on peräti n. 28 %. Ja talvella, kun sähkön kulutus on suurimmillaan, on myös parhaat tuotanto-olosuhteet. tella pikavoittoja. Kuten Metsänhoitoyhdistyskin, pidämme huolta jäsentemme eduista. Ahvenanmaalla, Ruotsissa ja Tanskassa tuulivoimaosuuskunnat ovat yleisiä ja hyvin suosittuja. Emme ole siis keksimässä pyörää uudestaan vaan soveltamassa hyvää mallia kotimaassamme. Tähän saakka tavallisen ihmisen osallistuminen päästöttömän energian tuottamiseen ja siitä hyötymiseen on ollut mahdotonta, kuvailee Markku Halme. Lisätietoa: Tuulimittauslaitteen käyttöönottoa Päijät-Hämeessä Pitkäjänteistä kumppanuutta Salpatuulen kumppanuusmallissa toiminta on pitkäjänteistä. Osuuskunnassa ei tavoi- Markku Halme Tavoitteena metsänomistajan etu Se on geeneissä. Jalostettujen taimiemme on osoitettu kasvavan % samalle palstalle istutettuja metsikkötaimia nopeammin. Vaadi parempaa tuottoa metsästäsi. Valitse jalostettua! Metsähehtaarin tuotto istutuksesta päätehakkuuseen Metsän nettotuoton ero rahallisessa arvossa mitattuna Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajien oma yhdistys, joka antaa neuvontaa sekä auttaa metsänomistajaa taloudellisesti ja metsän kestävän kehityksen kannalta parhaaseen tulokseen. Me tarjoamme tähän myös kaikki palvelut. Taimiamme on nyt saatavissa koko Suomessa. Kysy lisää omalta metsänhoitoyhdistykseltäsi tai ota yhteyttä: Johan Grönros Puh johan.gronros@skogsplantor.fi *Esimerkki perustuu Skogsforskin 14%:n kasvuerolaskelmaan kuusitaimikossa, johon on istutettu Svenska Skogsplantor AB:n Salebyn ja Rörbyn siemenviljelmillä tuotetuista siemenistä jalostettuja taimia. Metsikkötaimi 100% Jalostettu taimi 189% *Nettotuotto on diskontattu maanmuokkauspäivän nykyarvoon 3%:n korko-olettamalla. Metsänhoitoyhdistys toimii Suomen jokaisessa kunnassa. Me valvomme metsäpolitiikkaan, lakimuutoksiin, kaavoitukseen ja vapaaseen kilpailuun liittyviä asioita yksityismetsänomistajien puolesta - MTK:n kautta Brysselissä asti.

15 KotiMetsä 1/ Metsäenergiapäivässä etsittiin metsää puilta Padasjoella pidetty Metsäenergiapäivä kokosi paikalle koneyrittäjiä ja metsänomistajia yhteensä liki 500 henkeä. Aurinkoisessa kevätsäässä järjestetyssä päivässä oli tekniikkaa ja politiikkaa sopivassa suhteessa. Yleisöä kiinnostivat energiapuupaalien haketustestit, jotka tehtiin kuudella eri hakkurilla. Asiantuntija-arviot hakkeesta olivat kaikki hyviä: tasalaatuista haketta tuli eikä paaleja koossa pitäneistä verkoistakaan vaikuttanut olevan haittaa. Parhaimmillaan haketusteho oli 350 m³/h, ja pullonkaulaksi muodostui se, kuinka nopeasti kuljettaja ehti nostella paaleja hihnalle. Paikalla oli paljon metsänomistajia lähiseudulta ja kauempaakin. Isäntiä isot ja vauhdikkaat koneet kiinnostivat, mutta he eivät siltä seisomalta vakuuttuneet energiapuun myynnin kannattavuudesta. Paljon mietittiin energiapuun hintaa ja korjuun kannattavuutta. Kun melkein ilmaiseksi joutuisi puun antamaan niin mieluummin sen ehkä kuitenkin polttaa omassa takassa, totesi eräs pariskunta. Energiapuuta korjaava ja paalaava Fixteri kone rymisteli lähipusikoissa metsää hyvään kasvukuntoon. Fixteri katkoo ja paketoi energiapuuta paaleiksi, joita on helppo siirrellä paikasta toiseen. Paaleja päästiin ihmettelemään ja hypistelemään. Siististi olivat hyvinkin eri paksuiset puut samassa paketissa. Päättäjäpaneelissa EUpäätökset puntarissa Energiapäivän päättäjäpaneelikeskustelussa olivat mukana Anneli Jäätteenmäki (kesk), Petri Sarvamaa (kok), Riitta Myller (sd) ja Pirkko Mattila (ps). Keskustelussa suomittiin Fixteri-paalain teki risukosta kasvukuntoista metsää. Eurovaaliehdokkaat Anneli Jäätteenmäki (vas.), Pirkko Mattila, Riitta Myller ja Petri Sarvamaa paneelikeskustelussa. tuoreita kehysriihipäätöksiä ja visioitiin metsäalan tulevaisuudennäkymiä. Kaikkien panelistien mielestä kotimaista metsäenergiaa pitäisi käyttää enemmän ja korvata sillä uusiutumatonta tuontienergiaa. Jäätteenmäen mielestä metsäasioista ylipäänsä pitäisi saada päättää kansallisesti, ei EU-tasolla. Hän ei myöskään halua erillisiä kestävyyskriteereitä metsäenergialle. Riitta Myllerin mielestä koko Suomessa pitää asettaa energiaomavaraisuus tavoitteeksi kuten Pohjois-Karjalassa on tehty. Sarvamaa oli naiskollegoidensa kanssa samoilla linjoilla. Hän antoi myös konkreettisen vaalilupauksen, sillä hän lupasi tuoda Itävallan metsäasioissa kunnostautuneen MEP:in Elisabeth Köstingerin Suomeen ja Päijät-Hämeeseen tutustumaan siihen, miten me täällä tiedämme miten metsiä hoidetaan ja miten siitä tehdään elinkeino. Anne Rauhamäki Aurinkoinen sää houkutteli runsaan katsojajoukon haketustestejä seuraamaan Padasjoen paali-hakepäivässä. Kuvat Anne Rauhamäki Puunkorjuupalvelun kesä Talven viimeisiä työmaita saatellaan valmiiksi mukavilla yöpakkasilla, mutta nyt on mielessä jo tuleva kesä, joka on päivä päivältä lähempänä. Puunkorjuupalvelun kesään kuuluu ympäri Päijät- Hämettä kesäkohteiden korjuuta. Toki korjuutahti saattaa olla alkukesästä ja juhannuksen seudulla hieman hiljaisempaa kuin normaalisti, mutta tiivistyy taas loppukesästä. Tulevan kesän painotus korjuupalvelun kohteissa on päättymässä olevan nuoren metsän Kemera-tukikelpoisten kohteiden korjuu. Vuoden 2015 kesällä nykyinen tukimalli uudistuu ja maanomistajille maksettava korvaus kiintokuutioille poistuu. Uudesta tukimallista liikkuu tietoja, mutta tässä vaiheessa mitään ei ole vielä varmistunut. Jos vielä on kesäkorjuukelpoisia Kemera-kohteita korjaamatta, nyt olisi oikea aika ottaa yhteyttä paikalliseen energiapuuneuvojaan. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä tuki tulee jatkossa kuitenkin pienenemään nykyisestä. Kemera-kohteita korjataan niin kokopuuna, Fixteripaalina kuin myös energiarankana. Kemera-kohteiden lisäksi metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu tekee toki myös ensi- ja harvennushakkuita sekä pieniä avohakkuita, joista kertyy energiarangan lisäksi myös tukkia. Joten kalustoa löytyy kaikkialta toimialuetta kaikille kohteille ympäri vuoden. Mikko Upola Puunkorjuutiimin tiiminvetäjä Hoidata nuori metsäsi kasvukuntoon Fixterillä ja satsaa metsäsi tulevaisuuteen. Kantavilla mailla kuusikoiden harvennus onnistuu kesälläkin. FI TERI KYSY LISÄÄ Minna Lappalainen Miika Järvinen

16 16 KotiMetsä 1/2014 Tiimien ammattilaiset palveluksessasi TEHI Padasjoen aluetoimisto Tammitie 3, Padasjoki Antti Alhola kuljetus- ja logistiikkavastaava energiapuuneuvoja Marko Leppälä KANAVA Asikkalan aluetoimisto Kustaankuja 2, Vääksy, fax (03) Minna Lautala metsäsuunnittelu ja tila-arviot Asikkala/Padasjoki Marko Pasanen Itä-Asikkala/ Hollolan Vesikansa Mikko Upola energiapuuneuvoja Asikkala/Hollolan Vesikansa/Sysmän eteläosa MAANMITTAUSLAITOS Lupa nro 264/MML/08 Vilho Laakso Arttu Juhola Sysmän eteläosa/ Pohjois-Asikkala Hämeenkosken toimipiste Tampereentie 632, Hämeenkoski SALPA Hollolan aluetoimisto Kansankatu 8, Hollola Kärkölän toimipiste Virkatie 1, Järvelä Thomas Lilja Mikko Heikkinen Juhani Jaskari Juha Hirvonen metsäsuunnittelu ja tila-arviot Hollola/Hämeenkoski /Kärkölä/Nastola/Lahti energiapuuneuvoja Hollola/Hämeenkoski/ Lahti/Kärkölä Nastolan toimipiste Kukkastie 24, Nastola Antero Lehti Tarja Heinonen Joonas Karjalainen energiapuuneuvoja Nastola/Heinola

17 KotiMetsä 1/ LOHI Sysmän aluetoimisto, Väihkyläntie 2, Sysmä, fax (03) VISA Hartolan aluetoimisto Metsolantie 7, Hartola, fax (03) Arttu Juhola Sysmän eteläosa/pohjois-asikkala Reijo Ikonen Risto Koiravuori Ake Martikainen Jarmo Leskinen Jussi Leppäaho Markku Nieminen metsäsuunnittelu ja tila-arviot, metsäomaisuuden hallintapalvelut, kiinteistökaupat Sysmä/Hartola KYMI Heinolan aluetoimisto Kaivokatu 8, Heinola, fax (03) Juha Nevalainen Teppo Laine energiapuuneuvoja Hartola/Sysmän pohjoisosa/onkiniemi Päätoimisto Väihkyläntie 2, Sysmä puh. (03) , fax (03) Juha Hendunen Kirsti Honkanen Joonas Karjalainen energiapuuneuvoja Nastola/Heinola Tiina Ojansivu metsäsuunnittelu ja tila-arviot Perttu Ylisirniö Toimihenkilöiden sähköposti on muotoa: HALLINTO- JA ERIKOISPALVELUT Jari Yli-Talonen toiminnanjohtaja Seppo Sorjonen hallintopäällikkö Tarja Auvinen toimistonhoitaja (Sysmä) Sinikka Saarinen toimistonhoitaja (Hollola) (ma-ke) Katja Laukkanen toimistonhoitaja (Hollola) Mari Sarvaala projektipäällikkö (EU-hankkeet) Timo Hannonen, kiinteistönvälittäjä LKV, metsäomaisuuden hallintapalvelut Piia Sahramies kiinteistönvälittäjä LKV Jyrki Mäkiranta tie- ja oja-asiantuntija kiinteistönvälittäjä LKV Pertti Mäkinen Metsä-Pepe Ky Tapahtumat ja retket Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy Kati Häkkinen Simonkatu 6, Hki puh Tuomo Pesälä Metsälakipalvelut p ma klo 9 16 (4,01 e/ min+pvm/mpm)

18 18 KotiMetsä 1/2014 OLETKO OSTAMASSA TAI MYYMÄSSÄ OLETKO OSTAMASSA TAI MYYMÄSSÄ RANTATONTTIA, METSÄTILAA Nyt myynnissä Päijät-Hämeessä: TAI MAATILA- KOKONAISUUTTA? Hollola Järventaka maatila 26 ha josta metsä 19,2 ha ja EU-tukikelp. pelto 6,7 ha, asuinrakennus (3 h, k Tilavahtipalveluumme on rekisteröitynyt 2 wc, satoja khh, tiloista kh, n. kiinnostuneita 92 m2) ja pihaja käytössämme on markkinajohtajan rakennuksia, nettipalvelut osoitteessa: hp /tarjous, Kastarintie Hannonen Esittely ke klo Kirjaudu sivultamme tilavahtipalvelun käyttäjäksi ja tutustu vaikka koko Suomen tarjontaan osoitteessa Tilavahti kertoo sinulle saman tien myyntiin tulevat kohteet haluamaltasi alueelta, suoraan sähköpostiisi! Nastola Ruuhijärven rantaa 7,6 ha metsää, pihapiiri vanhoine rakennuksineen, rantasauna, yksi kuivanmaan rakennusp. loma-asunnolle, hp / tarjous, Mäkiranta , Järvistentie 57, Esittely ma klo Kaiken kokoisista metsätiloista tasaista kysyntää. Etsimme uusia myyntikohteita. Tilakaupat ammattitaidolla ja alueesi asiantuntemuksella. Piia Sahramies, MTI, LKV gsm Tammitie 3, Padasjoki Jyrki Mäkiranta, MTI, LKV gsm Kustaankuja 2, Asikkala METSÄTILAA, MAATILAA TAI RANTATONTTIA? Padasjoki Maakeski 36,86 ha ainutlaatuinen kokonaisuus: Päijänteen rannalla tila, joka osin loma ja matkailupalv. aluetta, osin metsätalousmaata. Tilalla eri-ikäisiä rantamökkejä 8 kpl, sauna, vanha maatilan pihapiiri rakennuksineen, rakennusoikeutta jäljellä, hp /tarj. Tarjota voi myös osasta. Sahramies Esitteet: Kirjaudu TILAVAHTIIN, saat tiedon uusista kohteista sähköpostiisi. Jos suunnittelet tilakauppaa, ota yhteyttä meihin: etunimi.sukunimi@metsatilat.fi Family Timber Finland Oy Mariankatu 8 A 10, Lahti Puh , fax etela-suomi@mhy.fi Mariankatu 8 A 10, Lahti, puh Välityspalkkio 4,96 % kauppahinnasta, minimi (sis. alv 24%) Metsän ammattilainen välittää Asikkala Kopsoo 0,5 ha Päijänteen rannalla loma-asunnolle rakennuspaikka, etelärinne, kovapohjainen ranta avautuu lounaaseen, hp /tarjous Hannonen Timo Hannonen, MTI, LKV gsm Kukkastie 24, Nastola Markku Nieminen, MTI gsm Väihkyläntie 2, Sysmä Välityspalkkio 4,96 % kauppahinnasta, minimi 2500 e (sis. alv 24 %) Ehdotus uudesta kemerasta valmistui Kemeratuki jatkuu vuoden 2015 kesään Kemeratuen uudistamista valmistellut työryhmä on jättänyt esityksensä maaja metsätalousministeri Jari Koskiselle. Uudessa tukijärjestelmässä tuettavia toimenpiteitä olisivat metsän uudistaminen, terveyslannoitus, juurikäävän torjunta, suometsien hoito, yksityisteiden perusparannus ja uuden metsätien rakentaminen sekä nuoren metsän hoito. Nuoren metsän hoito jakaantuisi taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon. Rahoituksen painopiste siirrettäisiin taimikoiden varhaishoitoon toiveena on, että tämä kannustaisi tekemään metsänhoitotöitä oikeaan aikaan. Metsän kasvun päivä tuo metsän Lahden satamaan Lahden satamassa järjestetään lauantaina koko perheen metsäinen teemapäivä, Metsän kasvun päivä. Tapahtuma on avoin kaikille. Tapahtumaalue levittäytyy sataman alueelle Pro Puun tilojen luota satamatorin kautta Pikku-Veskun suuntaan ja Lanu-puistoon. Satamassa on tarjolla yleisölle monenlaista metsään liittyvää nähtävää ja koettavaa. Satamatorilla metsäalan yrittäjät ja organisaatiot esittelevät toimintaansa ja tuotteitaan. Satamatorilla käydään klo 11 ja 13 Halonhakkuun SM-osakilpailu ja lisäksi järjestetään halonhakkuun haastekilpailu, johon osallistuu metsäorganisaatioiden johtoa. Metsän kasvun päivässä on metsäaiheisia työnäytöksiä ja Lämpeneminen on lyhentänyt Hämeenlinnan Evolla sijaitsevan Valkea-Kotisen järven jääpeittoa kuukaudella 1990-lukuun verrattuna. Samalla järven lämpötila on noussut ja valuma-alueelta huuhtoutuvan orgaanisen aineen määrä on lisääntynyt. Kahdenkymmenen vuoden päästä lämpötilan arvioidaan Metsänuudistamisen tuki rajattaisiin pohjoiseen Suomeen. Juurikäävän torjunta-aluetta, torjunta-aikaa ja tuen saajien määrää laajennetaan nykyisestä. Kantojen nostoon ei myönnettäisi enää tukea. Myös nykyisestä energiapuun korjuutuesta luovuttaisiin. Uudistus riippuu vielä EU:n valtiontukisuuntaviivoista, joita komissio parhaillaan valmistelee. Kemeraesityksessä tukiviivat on otettu huomioon niin hyvin kuin mahdollista, maa- ja metsätalousministeriöstä kerrotaan. Nykyinen kemeralaki on voimassa ainakin ensi vuoden kesään saakka. Metsälehti nähtävillä aito tukkirekka. Lapset pääsevät askartelemaan Tuohimuorin työpajassa. Pro Puun galleriassa on esillä metsällistä muotoilua ja innovaatioita esittelevä Wood Matters -näyttely. Sataman viereisessä Lanu-puistossa kävijöille on tarjolla Hyvän mielen metsäkävely, jossa voi suorittaa pienimuotoisia tehtäviä ja rentoutua luonnon helmassa koko perheen voimin. Kävijöille tarjotaan myös mahdollisuus vierailla lähiseudun hakkuutyömaalla ja metsäluonnon suojelukohteessa, jonne järjestetään maksuttomat linjaautokuljetukset satamasta. Tapahtuman järjestää Suomen metsäkeskus yhdessä kumppaneidensa kanssa, joita ovat Harvestia, Koskitukki, Metsä Group, Metsänomistajat Etelä- Suomi, Stora Enso ja UPM. Järjestelyissä mukana ovat myös Pro Puu ja Suomen Mielenterveysseura. Lämpeneminen näkyy jo luonnossa Ilmaston lämpeneminen on jo muuttanut olosuhteita Suomen luonnossa. Vuoden keskilämpötila on esimerkiksi Hämeessä kohonnut 50 vuoden aikana pari astetta, ja etenkin keväät ovat lämmenneet. olevan Hämeessä 1 2 astetta korkeampi kuin viime vuosituhannen lopulla. Myös vuotuiset sademäärät kasvavat, talvella suhteellisesti enemmän kuin kesällä. Lumena tulevan sateen osuus vähenee ja lumipeite hupenee. Tutkimuksen mukaan Valkea- Kotisen lähiympäristön ilmansaasteiden laskeumat ovat vähentyneet ja ympäristön tila on parantunut 25 vuoden aikana. Tutkijat kuitenkin pelkäävät, että ilmastonmuutos voi lisätä maaperään vuosikymmenien saatossa varastoituneiden epäpuhtauksien huuhtoutumista vesistöihin. Metsälehti

19 KotiMetsä 1/ Metsätiloilla edelleen vilkasta kysyntää Päijät-Hämeessä Metsätilojen hyvä kysyntä jatkuu. Edelleen epävarmana jatkuva maailman talous innostaa sijoittamaan bittien ja paperien sijasta oikeaan maahan. Hintataso on pysynyt hyvänä, mutta ostajat ovat kuitenkin hintatietoisia. Metsästä ei makseta sattumanvaraisesti, vaan tukeudutaan ammattilaisten arvioihin. Vain kilpailutus varmistaa parhaan hinnan kullekin tilalle. Ostajilla saattaa olla tilalle sellaisia arvoa nostavia seikkoja, joita myyjä ei osaa ennakoida. Metsälain muutos on tuonut oman värinsä metsätilakauppaan, koska mitään lakisääteisiä uudistamisrajoja ei enää ole. Näin ollen kaikki puu on tarvittaessa hakattavissa. Tämä vähentää ostajan riskiä, mutta saattaa vaikuttaa myös tilan vakuusarvoon. Toistaiseksi on ennenaikaista arvioida lakimuutoksen kaikkia vaikutuksia metsätilakauppaan. Edelleen parhaan hinnan puulle saa tilakaupan yhteydessä, joten ennen tilan myyntiä ei kannata myydä puita. Kaavailtu veronkiristys käy myyjän kukkarolla Hallituksen kaavailema pääomaverotuksen kiristyminen iskee myös metsätilojen myyjiin. Metsätilan myyntivoitosta maksetaan pääomaveroprosentin mukaan veroa. Vuonna 2015 tämä vero olisi kaavailujen mukaan euroon asti vanha 30 prosenttia ja siitä eteenpäin 33 prosenttia. Verokiristys tarkoittaa esimerkiksi euron myyntivoitossa ilman muita pääomatuloja 900 euroa enemmän veroa ensi vuonna kuin tänä vuonna. Timo Hannonen Kiinteistönvälittäjä, LKV Hallituksen kehysriihen päätöksien perusteella metsänomistajien verotusta tullaan kiristämään. Vuonna 2015 yksi verovelvollinen voi ansaita pääomatuloja 30 % verokannalla vain asti ja sen ylimenevältä osalta veroa menee jo 33 %. Pääomatuloja voi olla myös muita kuin metsätuloja ja kaikki nämä lasketaan kalenterivuosittain yhteen. Aikoinaan 1990-luvulla, kun siirryttiin puun myyntitulon verotukseen ja uudistettiin pääomatulojen verotus, loppui verokonsulteilta työt. Kaikki pääomatulot verotettiin samalla prosentilla tulojen määrästä tai ajankohdasta huolimatta. Metsänomistajalle oli sama myydä kerralla enemmän puuta kuin pikku hiljaa vuosittain. Leimikoiden koko kasvoi, mikä lisäsi puunkorjuun tehokkuutta ja pienensi metsäyhtiöiden hankintakuluja. Kaikki voittivat. Nyt pääomaverotukseen on jo tuotu progressio ja se näyttää koko ajan jyrkentyvän. Taas palaa verosuunnittelu tärkeään osaan. Metsänomistajan kannattaa yrittää jakaa tuloja usealle vuodelle joko puukauppoja pienentämällä tai niiden maksuja jakamalla. Metsänhoitotöitä jaksotellaan sopivasti puun myynnin kanssa samanaikaisiksi ja varauksia kannattaakin alkaa käyttää tulojen tasaamiseen. Mielipide Puun myyntitulon verotus kiristyy vuonna 2015? 2016? 2017? Jälleen kerran verotus alkaa ohjailla toimintaa metsässä muutaman vuoden jälkeen. Ja ohjaus ei ainakaan toimi metsäalan kilpailukykyä parantavasti. Metsänomistajan kannattaakin metsän lisäksi miettiä myös verotusta toimiaan suunnitellessaan. Taimikonhoito saattaa viivästyä parhaasta ajankohdasta, koska sen kuluja tarvitaan vähentämään tulevan puukaupan verotusta. Järkevää hakkualuetta jaetaan osiin, jotta saadaan verohyötyä. Häntä alkaa heiluttaa koiraa, eikä päinvastoin. Verotuksen kiristyminen saattaa johtaa myös siihen, että metsäomistaja pidättyy puun myynnistä kokonaan, koska kokee verottajan osuuden hänen työstään liian suurena. Varsinkin kun uudistushakkuista syntyy myös muita kuluja ja päälle kolmannes veroja, voi motivaatio koko puukauppaa kohtaan laskea. Puunmyynti on kuitenkin harvalle metsänomistajalle talouden kannalta pakollista. Joutaahan nuo puut pystyssäkin olla, saattaa moni ajatella. Keskivertometsänomistajalle jo 30 prosentin vero on suuri verrattuna ansiotulojen veroprosenttiin. Toivottavasti hallituskin muistaisi vanhan viisauden: Parempi lehmä lypsää kuin tappaa. Timo Hannonen Metsänomistaja-ketjun edunvalvonta jatkaa työtään hirviasiassa Etelä-Savon alueellinen riistaneuvosto päätti kokouksessa, että hirvikannan tavoitetasoksi vuoden 2014 metsästyksen jälkeen asetettiin 2,5 2,7 hirveä/1000 ha koko maapinta-alalle laskettuna. Hirvimääränä tämä tarkoittaa noin hirveä, joka vastaa tällä hetkellä vallitsevaa tilannetta. Lukumäärä on riistantutkimuksen koko maapinta-alalle ilmoittama. Tiheys- ja havaintoindeksien sekä liikenneonnettomuusmäärän muutoksen perusteella ilmenevä orastava hirvikannan kasvusuunta pysäytetään Ota suunnaksi Metsänomistajat! ja kantaa pyritään tulevan syksyn verotuksella kokonaisuudessaan leikkaamaan. Lehmä-sonni suhteen tavoitteeksi asetetaan hirvikannan hoitosuunnitelman mukainen Teetä toiveidesi mukaan räätälöity metsäsuunnitelma. Tilakohtainen metsäsuunnitelma antaa perustan metsiesi hoidolle ja ohjaa metsän kehitystä haluttuun suuntaan. Metsänomistajat PÄIJÄT-HÄME Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Väihkyläntie Sysmä p paijathame@mhy.fi 1,5 lehmää/sonni. Riistanhoitoyhdistysten tiheystavoitteiden tulee olla 2,5 3,0 hirveä /1000 ha. Riistanhoitoyhdistyksissä käytetään metsästäjien jäljelle jääneestä kannasta tekemää arviota. Yhdistyksissä lupien kohdentamiseen ongelma-alueille kiinnitetään erityistä huomiota ja lupia painotetaan tarvittaessa jo ennen pankkilupien jakoa. Neuvottelun sisältö sekä riistaneuvoston päätös on välitetty alueen riistanhoitoyhdistyksille ja asiaa käsitellään vielä 5.4. riistanhoitoyhdistysten neuvottelupäivillä. Tämän jälkeen yhdistykset pitävät alueillaan hirvipalaverit alueensa luvanhakijoille ja lupaosakkaille. Minna Kauppi KUVA: MARKUS LAUKKANEN

20 20 KotiMetsä 1/2014 Vilkas puukauppa vauhditti yhdistyksen toimintaa Vuonna 2013 yhdistyksen tarjoamien palvelujen kysyntä kasvoi lähes ennätysmäisen korkealle useissa eri työlajeissa. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta asetetut tavoitteet saavutettiin, osa jopa ylittyi reilusti. Muutaman viime vuoden aikana tapahtuneen henkilöstön vähenemisen myötä käytössä olevat resurssit ja työmäärät on saatu jotakuinkin vastaamaan tosiaan ja sitä kautta toimintaa on saatu tehostettua edellisiin vuosiin verrattuna. Puukauppa kaikkien aikojen vilkkainta Puukauppavuosi oli Päijät-Hämeen alueella erittäin hyvä. Keskihintataso oli lähes kaikissa hakkuutavoissa nouseva ja yhdistyksen tekemien puunmyyntisuunnitelmien määrä kohosi ennätysvuoden 2007 tasolle. Valtakirjakauppojen osuus puunmyyntisuunnitelmista pysyi edellisen vuoden tasolla ja kauppojen kokonaismäärä nousi yli kuutioon. Metsänomistajat tukeutuvat yhä enemmän yhdistyksen puukaupalliseen osaamiseen ja suuri rooli kilpailutuksen lisäksi on myös katkonta-aineiston hyödyntämisellä tarjousvertailuissa. Metsänhoitopalvelujen määrä hienoisessa laskussa Välitettyjen taimien määrä sekä viljelyala laskivat edelleen hieman edellisistä vuosista. Myös taimikonhoidon ja lannoitusten määrä oli laskusuunnassa. Runsasluminen talvi haittasi jälleen metsurien töitä ja valtaosa metsureista olikin lomautettuna lumisimpana ajankohtana. Muokkausten pinta-ala kasvoi selvästi edellisistä vuosista, mikä heijastunee positiivisesti tämän vuoden istutusmääriin. Tie- ja ojapalveluissa vuosi kului pääasiassa toteutushankkeiden parissa. Korjuupalvelut huimassa nousussa Huolimatta syksyn runsaista vesisateista metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu toimitti tienvarteen m³ energia- ja ainespuuta. Määrästä 85 % oli energiapuuta. Kasvua edelliseen vuoteen ja vuoden 2013 tavoitteeseen oli lähes 60 %. Välitettävälle energiapuulle saatiin vihdoin jo toinen paikallinen toimitusosoite, kun uutena ostajana mukaan tuli Lahti Energia. Palveluvalikoimaa laajennettiin siirtymällä usean ostajan kanssa tehdas- ja laitostoimituksiin, mikä tulevaisuudessa asettaa entistä suurempia haasteita koko toimitusketjun hallinnalle. Asiantuntijapalveluissa vaihtelevaa Vilkas puukauppavuosi edesauttoi puukauppapalvelujen reipasta kasvua. Palveluryhmän tuotot kasvoivat lähes 16 %. Tehtyjen metsäsuunnitelmien määrä kasvoi kaikkien aikojen ennätykseen ollen reilut hehtaaria. Määrä kasvoi 50 % edellisestä vuodesta ja yli kaksinkertaistui vuodesta Kaikkiaan metsäsuunnittelua sekä tila- ja tuhoarvioita tehtiin lähes hehtaaria. Metsäomaisuuden hallintapalveluja käytettiin edellisten vuosien tasolla. Kiinteistönvälityksessä koettiin selkeä pudotus verrattuna muutamaan edelliseen vuoteen. Välitettyjen metsätilojen pinta-ala tippui 900 hehtaarin tasolta vajaaseen 600 hehtaariin. Etenkin rantatonttien kysynnän puute oli selkeä pettymys. Hanke- ja tiedotus-toiminta totutun vilkasta Hanketoiminta jatkui vilkkaana muutaman keskeisen hankkeen avulla. Maaseutu tutuksi kouluille hankeen avulla pyritään parantamaan koululaisten maaseututietoisuutta. Vuoden aikana tehtiin kaikkiaan 23 retkeä yli 800 hengen voimin. Kolmivuotinen Hämäläiset metsät sukupolvelta toiselle hanke (ns. SPVhanke) päättyi vuoden lopussa. Koko hankkeen aikana järjestettiin 77 koulutustilaisuutta, joilla tavoitettiin kaikkiaan yli metsänomistajaa. Tilakohtaista neuvontaa annettiin 550 henkilölle ja omistusjärjestelyjen toteutuksia oli kaikkiaan noin 130 kappaletta. Suomen metsäkeskuksen vetämän Elinvoimaa metsistä hanke eteni yhdistyksen osalta metsänomistajien koulutuksia ja tapahtumia järjestettäessä. Jäsenille tapahtuva tiedotus- ja neuvonta on metsänhoitoyhdistyksen yksi tärkeimmistä tehtävistä, varsinkin ajankohtana, jolloin useat keskeiset metsäalan lait ja asetukset ovat muuttumassa. Koulutus-, neuvonta-, kilpailu- ym. tapahtumia järjestettiin vuoden 2013 aikana kaikkiaan 93 tilaisuutta, joihin osallistui lähes henkilöä. Jäsen- ym. tiedotusta hoidettiin omien lehtien, tiedotteiden ja markkinointikirjeiden avulla. Henkilöstön määrä vakiintumassa Koko henkilökunnan määrä oli vuoden lopussa 55 henkeä. Määrä on vähentynyt parissa vuodessa 25 henkilöllä eli 35 %:lla. Pääosa vähentymisestä on tapahtunut määräaikaisten työsuhteiden loppumisella sekä eläköitymisten kautta. Tulevina vuosina henkilömäärä ei tule enää oleellisesti muuttumaan edellyttäen, että toimintaympäristössämme ei tapahdu mitään yllättävää. Työmäärien ja sitä kautta kiireen lisääntyminen eivät ole kuitenkaan näkyneet sairauspoissaoloissa (2 % työajasta), joka on edelleen kiitettävän alhainen valtakunnan yleiseen tasoon nähden. Henkilöstön jaksamista pyritään ylläpitämään mm. tyky-toiminnan ja viime vuonna uutuutena tulleen terveysturvavakuutuksen avulla. Toiminnallinen tulos parani hieman Liiketoiminnan liikevaihto oli vuonna ,6 milj. euroa, jossa kasvua edelliseen vuoteen oli 1,8 milj. euroa (26 %). Tilikauden liikevaihtotavoite ylitettiin 1,7 miljoonalla eurolla. Liikevaihdon kasvusta pääosa tuli korjuupalvelutoiminnan volyymin huomattavasta noususta. Lisäksi liikevaihtoa kasvattivat mm. puukaupalliset palvelut ja metsäsuunnittelu. Suurimmat laskut liikevaihdossa tulivat kiinteistönvälityksestä ja materiaalien välitystoiminnasta. Liiketoiminnan tulos oli euroa voitollinen sisältäen leasingsopimuksien ulosotoista saatuja korkoja 46 tuhatta euroa. Tilikauden toiminnallinen tulos oli euroa positiivinen ennen pakollista varausta. Huolimatta positiivisesta tilikauden tuloksesta tilikauden alijäämä oli euroa johtuen tilikaudelle kirjatusta leasingsopimusrikkomuksesta johtuvasta, tulevia maksueriä vastaan tehdystä pakollisesta varauksesta. Haasteita riittää tuleville vuosille Metsänhoitomaksun poistuminen asettaa yhdistyksen, sen hallinnon sekä henkilökunnan aivan uuden tilanteen eteen: rahoituspohjan rakenne muuttuu ja yhä suurempi osuus toiminnasta on rahoitettava liiketoiminnan tuotoilla. Suurimman muutoksen onkin tapahduttava kunkin pääkopan sisällä, tulevaisuudessa yhä suurempi osa työstä on palvelujen aktiivista markkinointia ja myyntiä. On osattava mieltää, mikä on jatkossa jäsenille kuuluvaa ilmaista jäsenmaksulla katettua palvelua ja mikä maksullista palvelumyyntiä. Samalla on myös mietittävä tarkkaan nykyisen palvelupaketin soveltuvuutta uuteen tilanteeseen: onko joitain palveluja järkevämpää toteuttaa täysin eri tavalla kuin aiemmin, jotta metsänomistajien saama hyöty olisi mahdollisimman suuri. Haasteisiin vastataan jatkamalla aktiivista markkinointia ja tiedottamista sekä lisäämällä yhä enemmän henkilökohtaisia yhteydenottoja. Metsänomistajien kannalta kyse onkin jatkossa siitä, kuka pystyy tuottamaan tarvittavat palvelut kaikkein parhaalla laatu-/hintasuhteella. Seppo Sorjonen Hallintopäällikkö Seppo Sorjonen Liiketoiminnan liikevaihto Keskeiset tunnusluvut osoittavat oikeansuuntaisesta kehityksestä monella sektorilla Tavoite 2014 Liikevaihdon kehitys kertoo vuosittaisesta puukaupan vireestä.

21 KotiMetsä 1/ Yhteismetsä Päijät-Häme ylsi toisena toimintavuotena komeaan tulokseen Yhteismetsä Päijät-Hämeen osakaskunta vahvisti kokouksessaan viime vuoden tuloksen. Tulosta syntyi yli 250 / metsähehtaari verojen jälkeen. Hyvään tulokseen auttoi vireä puumarkkinatilanne. Mari Sarvaala Tulos kohosi hyväksi, vaikka samaan aikaan hoidettiin taimikoita ja nuoria metsiä. Osa tuloksesta sijoitetaan vuosi sitten harvennettuihin metsiin lannoituksena tulevana kesänä. Näin turvataan tulevaisuudenkin tuloja. Kahden vuoden jälkeen yhteismetsän toiminta on vakiintunut ja perustamisen kulut on maksettu. Uusille osakkaille ovet ovat auki jatkuvasti ja Yhteismetsään voidaan liittää uusia tiloja koko ajan. Suuremmilla kokonaisuuksilla etuja Vaikka Yhteismetsän palstat sijaitsevat ympäri Päijät-Hämettä, on suuremmasta kokonaisuudesta nyt jo nähtävissä etuja osakkaille. Kaikessa toiminnassa yritetään saada hyödyt mahdollisimman isoista kokonaisuuksista. Yhteismetsässä pyritään tekemään hakkuut isompina kokonaisuuksina, jolloin puulle saadaan parempi hinta. Kun yhdelle palstalle mennään, laitetaan se kerralla kuntoon niin hakkuiden kuin hoitojenkin osalta. Paikalliset t hoitavat käytännön toteutuksen. Puukaupassa tehdään riittävän isoja leimikoita, joilla saadaan paras mahdollinen hinta. Taimikonhoidoissa saadaan tarjouksia, kun kerralla kilpailutetaan hehtaarin töitä. Yhteismetsällä helppoa metsänomistusta Yhteismetsä on hyvä vaihtoehto metsänomistajalle, joka ei pysty tai halua tehdä itse metsätöitä, mutta haluaa omistaa metsää. Yhteismetsässä metsäomaisuutesi on ammattilaisten hoidossa ja pienelläkin palstalla saa suuromistuksen edut. Yhteismetsä hoitaa kaiken puolestasi ja saamastasi tulosta on verotkin jo maksettu, eikä osakkaan tarvitse edes ilmoittaa sitä verottajalle. Mikäli suunnitelmat pääomaverotuksen kiristämiseksi toteutuvat, yhteismetsät ovat entistäkin järkevämpi tapa metsänomistukseen. Yhteismetsien verokanta on 28 % tuloista riippumatta. Timo Hannonen Metsäneuvoja Perintö- ja lahjaverotus kiristyy 2015? Vielä ehtii tehdä sukupolvenvaihdoksen ennen veronkiristyksiä Sukupolvenvaihdos on olennainen osa kannattavaa metsätalouden harjoittamista. Liian monessa perheessä sitä lykätään liian pitkälle. Pahimmillaan sukupolvenvaihdos jää perintövaiheeseen. Silloin päädytään metsänomistajaksi yllättäen ja eikä aloittelevalla metsänomistajalla ole enää vanhempaa polvea tukena omistamisen alkumetreillä. Lisäksi usein päädytään myös suunnittelemattomaan yhteisomistukseen, joka voi aiheuttaa turhia kiistoja sukulaisten kesken. Usein sukupolvenvaihdos voidaan rahoittaa suurelta osin tai kokonaan metsätilan tuloilla, joten esim. asuntovelat eivät automaattisesti estä sukupolvenvaihdoksen toteuttamista. Tärkeintä onnistuneessa sukupolvenvaihdoksessa on jatkajan aito halu metsänomistajaksi. Jos jatkajilla ei ole halua metsänomistajaksi, on tilan myyminen ulkopuoliselle hyvä vaihtoehto. Tällä hetkellä metsätiloilla on markkinoilla hyvä kysyntä Päijät-Hämeessä. Mhy:ltä apua toteutukseen Hallituksen kehysriihipäätösten mukaan perintö- ja lahjaverotus tullee kiristymään vuonna Lahjaverotaulukon rajaveroprosentteja kiristetään yhdellä prosenttiyksiköllä. Esimerkiksi arvoisessa lahjassa kiristys tarkoittaa lisää veroa. Jos sukupolvenvaihdos on tarpeen lähivuosina, kannattaa olla ripeä ja säästää veroja. Sukupolvenvaihdos vaatii onnistuakseen jonkin verran suunnittelua, joten nyt on aika toimia. Metsänhoitoyhdistyksen erikoistuneet toimihenkilöt pystyvät auttamaan sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa ja toteutuksessa alusta loppuun. Pelättävissä on kuitenkin ruuhkaa loppuvuodelle. Pääomaverotuksen kiristys rankaisee erityisesti kuolinpesiä Kuolinpesä on itsenäinen verovelvollinen ja tästä johtuen kuolinpesän pääomatulojen ylittäessä ensi vuonna , ylimenevä osa verotetaan 33 % mukaan riippumatta osakkaiden lukumäärästä. Mikäli osakkailla ei ole henkilökohtaisia pääomatuloja, kuolinpesän jakaminen eli muuttaminen verotusyhtymäksi säästää veroissa. Yhtymän tulot jaetaan osakkaiden henkilökohtaiseen verotukseen verotettaviksi. Esimerkiksi neljän osakkaan kuolinpesän tehdessä metsätaloudesta voiton, maksaa se enemmän veroja kuin neljän osakkaan verotusyhtymä samasta voitosta. Tämä edellyttää, että osakkailla ei ole enempää kuin muita pääomatuloja. Timo Hannonen

22 22 KotiMetsä 1/2014 Metsästä polttoainetta Lahti Energian uudelle voimalaitokselle Lahti Energian voimalaitosalueella sijaitsevat tätä nykyä Kymijärvi I ja Kymijärvi II. Uutta voimalaitosta kaavaillaan samalle tontille. Lahti Energia suunnittelee vanhenevan Kymijärvi I -kivihiilivoimalaitoksensa korvaamista uudella, pääosin biopolttoaineita käyttävällä voimalaitoksella. Tyypiltään uusi laitos on väliottovastapainelaitos, jolla voidaan tuottaa korkealla hyötysuhteella sähköä ja lämpöä. Uutta voimalaitosta kaavaillaan Kymijärven voimalaitosalueelle Lahteen. Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa vuoden 2018 aikana. Käyttöönottoa kaavaillaan vuosille Hiilidioksidipäästöt pienemmiksi ja kotimaista polttoainetta lisää Lahti Energian omistaja, Lahden kaupunki, on asettanut tavoitteekseen puolittaa Lahden kasvihuonekaasupäästöt vuoden 1990 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Lahti Energian vuonna 2012 valmistunut, energiajätteestä jalostettua kierrätyspolttoainetta käyttävä Kymijärvi II -voimalaitos oli iso askel tavoitteen saavuttamisessa, mutta ei vielä riittävä. Kaupunki on todennut, että energiantuotannossa tehtävät ratkaisut ovat edelleen keskeisiä kokonaistavoitteen saavuttamisessa. Kymijärvi I -voimalaitos lähestyy käyttöikänsä loppua, kun EU:n päästömääräykset tiukentuvat vuonna Uuden, hankenimellä Bio2020 kulkevan voimalaitoksen tavoitteena on paitsi korvata Kymijärvi I, myös lisätä samalla biopolttoaineiden käyttöä. Ulkomaisten fossiilisten polttoaineiden sijaan lahtelaisessa energiantuotannossa halutaan painottaa kotimaisia puuperäisiä biopolttoaineita. Polttoaine metsästä Metsähaketta ja metsätähdehaketta on suunniteltu uuden voimalaitoksen pääpolttoaineeksi. Puuperäisen biopolttoaineen hankinnassa pyritään hyödyntämään suurelta osin metsäteollisuuden ylijäämäbiomassoja sekä metsänhoidosta saatavia polttoainejakeita. Ensisijaisesti polttoaine pyritään saamaan laitokselle valmiiksi haketettuna, mutta laitosalueella voidaan myös murskata rankapuuta. Voimalaitoksessa varaudutaan monipuolisen polttoainevalikoiman käyttöön. Biopolttoaineiden, eli hakkeen ja turpeen lisäksi laitoksessa on mahdollista käyttää myös hiiltä, erilliskerätystä energiajätteestä jalostettua kierrätyspolttoainetta ja maakaasua. Vuotuinen polttoaineenkulutus tulee olemaan noin GWh. Biopolttoaineen hyödyt energiantuotannossa moninaiset Kun kivihiilellä toiminut vanha Kymijärvi I- voimalaitos korvataan biopolttoaineita käyttävällä uudella laitoksella, vähenevät Lahti Energian hiilidioksidipäästöt merkittävästi. Puun poltossa ilmakehään ei vapaudu kierrosta jo poistunutta hiilidioksidia, kuten tapahtuu fossiilisia polttoaineita poltettaessa. Kotimaisen biomassan etuna on lisäksi se, että se lisää energiaomavaraisuutta, parantaa huoltovarmuutta ja vähentää riippuvuutta ulkomaisista fossiilisista polttoaineista. Energiantuotannon polttoprosesseissa muodostuu tuhkaa, jonka hyödyntämismahdollisuutta metsien lannoituksessa tutkitaan parhaillaan. Bio 2020-hankkeen eteneminen Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi aloitettiin keväällä 2013 ja YVA-selostus asetetaan nähtäville alkuvuodesta Hankkeen tekninen suunnittelu on käynnissä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn päätyttyä tavoitteena on jättää voimalaitoksen ympäristölupahakemus keväällä 2014 ja lainvoimaista lupapäätöstä tavoitellaan vuoden 2016 aikana. Hankkeen etenemistä voi seurata Lahti Energian kotisivuilla.

23 KotiMetsä 1/ Metsäobligaatiolla raha poikimaan Sattumalla on usein osuutensa kun syntyy jotain uutta ja hyvää. Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistys on viime vuosina hakenut metsänomistajille lisäarvoa antavia yhteistyökumppaneita. Ovea on pidetty auki myös kumppanille pankkisektorilta, joka tarjoaisi sopivan säästämisen tai sijoittamisen tuotteen. Yksi keskeinen vaatimus on ollut, että toimija on kotimainen eikä suoraan kilpaile paikallisten pankkien kanssa. Tuotteen tulee olla selkeä ja sijoitusriskiltään maltillinen, kuitenkin tuotto selvästi parempi kuin pankkitalletustilin korko. UB:llä kotimaiset jalanjäljet UB Omaisuudenhoito Oy (UB) on kotimainen pankkiryhmittymistä riippumaton avainhenkilöidensä omistama sijoituspalvelutalo. Yhtiö on perustettu 1986 ja perustajajäsenet ovat edelleen aktiivisia yhtiössä. Finanssikriisin aikaan 2008 ja 2009 syntyi ajatus tehdä korkosijoitus, joka perustuu yhden tai useamman suomalaisen metsäyhtiön luottoriskiin yrityslainamarkkinoilla. Tästä lähtökohdasta muotoutui erittäin suosituksi muodostunut sijoitus: Metsäobligaatio. Metsäobligaatio uskoo metsäyhtiöihin Matalien markkinakorkojen ympäristössä moni sijoittaja etsii tuottavia korkosijoittamisen vaihtoehtoja. Metsäobligaatio sopii sijoittajalle, joka uskoo suomalaisten metsäyhtiöiden UPM-Kymmenen, Stora Enson ja Metsä Boardin säilyttävän maksukykynsä myös tulevina vuosina. Vastapainona ottamalleen riskille sijoittaja saa varsin kilpailukykyisen korkotuoton. Sijoittaja tietää sijoitushetkellä sijoitusajan ja sijoitukselle maksettavan koron. Viimeksi liikkeeseen lasketussa Metsäobligaatio II/2014:ssä vuosituotoksi vahvistettiin 3 ensimmäistä vuotta kiinteä 5,6 % ja neljä seuraavaa vuotta 3 kuukauden euribor + 3,9 %. Mhy Päijät-Häme yhteistyökumppaniksi Korko maksetaan Metsäobligaatioille tyypilliseen tapaan vuosineljänneksittäin. Obligaatio on jälkimarkkinakelpoinen, mikä tarkoittaa, että liikkeeseenlaskijapankki antaa sille ostonoteerauksen/hinnan jokaisena pankkipäivänä. Kirjoittaja on tehnyt yhteistyötä yritysten ja yhteisöjen kanssa yli 15 vuotta. Yhteistyökumppaneiden joukossa on ollut muun muassa metsänhoitoyhdistyksiä ja vastaavia organisaatioita. Luonnollisena seurauksena tästä on ollut, että tutustuttuani Metsäobligaatioon olen hakenut UB:lle yhteistyökumppaneita, joilla on tavalla tai toisella mielenkiintoa metsäaiheiseen korkosijoitukseen. Edellisen pohjalta lähdimme yhdessä Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen kanssa suunnittelemaan ja kokeilemaan, millä tavalla yhdistyksen ja UB:n toivomukset ja tavoitteet voisi yhdistää. Ensitapaaminen ja suunnitelmat laadittiin vuosi sitten keväällä. Päätimme valita Metsäobligaation välineeksi, jolla tarjotaan lisäarvoa Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen jäsenille. Yhteistyö perustuu tiedon jakamiseen Metsäobligaatiosta: mikä se on ja miten sen lisäarvo toteutuu. Toiminnan keskeinen haaste on löytää kustannustehokas tapa jakaa tietoa jäsenille ja löytää toimiva malli, miten itse merkintä/osto tapahtuisi. Lisäksi on huomioitava, että Finanssivalvonta asettaa tämän tyyppiselle markkinointiyhteistyölle tarkat säännöt. Tätä kirjoittaessa ensimmäiset metsänomistajat Päijät-Hämeessä ovat jo tehneet Metsäobligaatiomerkinnän. Patrik Haglund Kirjoittaja toimii UB:ssa yksityispankkiirina (osakas) ja on metsänhoitoyhdistyksen yhteyshenkilö. Minuun voi olla yhteydessä patrik.haglund@unitedbankers.fi. Eri-ikäisrakenteisessa kuusikossa hyvät edellytykset juurikäävän leviämiselle Juurikäävän ja muiden lahottajasienten aiheuttamat tuhot ovat yksi peitteiseen metsänkasvatukseen liittyvistä riskeistä. Kun metsänomistaja tekee päätöksen eri-ikäisrakenteisen metsikön kasvattamisesta, kannattaa ensimmäiseksi varmistaa, että kasvupaikka on vapaa juurikäävästä. Yhtä tärkeää on huolehtia, että juurikääpä ei pääse tartuttamaan metsikköä hakkuiden yhteydessä. Jos metsikkö saa juurikääpätartunnan, taudin etenemistä ei voida enää pysäyttää. Juurikääpä leviää kaikenikäisiin puihin Tutkimuksessa ylispuut olivat iältään vuotiaita eikä tutkimuksessa pystytty selvittämään miten ja milloin nämä puut ovat saaneet juurikääpätartunnan. Juurikääpäkloonien koko ja rakenne antoivat kuitenkin tietoa juurikääpäyksilöiden leviämisestä ja taudin etenemisestä eri-ikäisrakenteisessa kuusikossa. Juurikäävän lahottamista kuusista 77 prosenttia oli saanut juurikääpätartunnan rihmastotartuntana, mikä kertoo sienen kasvullisen puusta puuhun tapahtuvan leviämisen runsaudesta sekä eri ikäluokissa että ikäluokkien välillä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että juurikääpä leviää vaivattomasti kaikkiin puuikäluokkiin eri-ikäisrakenteisessa kuusikossa. Tuhot lisääntyvät metsikön tihentyessä Pelkkiin poimintahakkuisiin verrattuna pienaukkohakkuut antavat paremmat mahdollisuudet lisätä kuusenjuurikäävälle kestävien koivun ja männyn osuutta eri-ikäisrakenteisessa metsikössä, mutta nekään eivät estä sienen leviämistä aukkojen ulkopuolella. Tuhot lisääntyvät myös metsikön tiheyden kasvaessa, minkä vuoksi luontaisesti syntyneet kuusitiheiköt kannattaa harventaa ajoissa. Hyväkuntoiset kuuset ovat kestävämpiä sekä juurikääpälahoa että muita tuhoja vastaan kuin valon, ravinteiden tai veden puutteesta kärsivät puut. Metsäntutkimulaitos / MetPro Tiheys valttia hieskoivikossa Turvemaiden hieskoivikot tuottivat eniten sekä energia- että kuitupuuta varsin tiheinä, kokonaan harventamatta tai vain hyvin lievästi harvennettuna. Voimakkaat harvennukset alensivat hieskoivikon tuotosta selvästi, koska hieskoivujen kasvureaktio harvennukseen oli vaatimaton. Runkojen hitaan järeytymisen ja huonon laadun vuoksi tukkipuun tuotos jäi turvemaan koivikoissa pieneksi. Hieskoivikoissa voidaan harkita harvennuksen sijasta päätehakkuuta vuoden iässä. Pitkään, vuoden ajan säännöllisesti mitatut parikymmentä koetta ovat Pohjanmaalla ja Länsi-Lapissa, jossa viljavan kasvupaikan hieskoivut kasvoivat hyvin ainakin Kolarin korkeudelle saakka. Hieskoivu reagoi heikosti harvennukseen Sekä kuitupuun että korjattavissa olevan energiapuun (pienrunkopuu + oksat) tuotos oli korkein hyvin lievästi harvennetuissa hieskoivikoissa. Taimikoissa tämä tarkoittaa tiheyttä puuta hehtaarilla ja energiapuuharvennusmetsiköissä kpl/ha. Kokonaan harventamaton tiheikkö tuottaa saman verran, mutta pienin puusto kuolee pois. Harvennuksen jälkeen havaittu kasvunlisäys jäljelle jääneissä hieskoivuissa oli vaatimaton verrattuna muiden puulajien harvennuksiin. Koivikon suurimpien runkojen (600 kpl/ha) tilavuus oli 25 vuotta erittäin voimakkaan harvennuksen jälkeen vain neljänneksen suurempi kuin vastaavilla puilla harventamattomassa tiheikössä. Hieskoivu kestää kohtalaisesti varjostusta Harvennusta seuraavalla 15 vuoden jaksolla mitattiin selvä, mutta kuitenkin melko lievä kasvuvaikutus läpimitassa. Tätä pitempään harvennusreaktio kesti vain voimakkaissa taimikonharvennuksissa. Pituuskasvuun harvennus ei vaikuttanut. Hieskoivut kestävät kohtalaisesti varjostusta. Keskimääräinen elävän latvuksen osuus supistui harvoin alle 40 prosenttiin puun pituudesta. Metsäntutkimuslaitos / MetPro Kehysriihessä huomio energiaomavaraisuuteen Hallitus tarkisti kehysriihessä linjaansa kotimaisen energian osalta perumalla vuodelle 2015 sovitut metsähakkeen tuen lisäleikkauksen ja turpeen veron lisäkorotuksen. Ratkaisut antavat bioenergiaalalle tervetulleen viestin siitä, että hallitus on huolissaan kotimaisen energian tuomista työpaikoista ja yrittäjyydestä. Alan tukala tilanne edellyttäisi voimakkaita lisätoimia. Uusiutuva puu ei pärjää sähköntuotannossa kivihiilelle ja turpeen luvitus on vaikeuksissa. Hallituksen linjamuutoksen jälkeen toimiala kuitenkin uskoo siihen, että näille toimille löytyy tahtoa. Kotimaisen energian kilpailukyvyn palauttamiseksi metsähakkeen tuki ja turvevero tulisi palauttaa nykytasosta vuoden 2012 tasolle. Kotimaiselle energialle tulee kehysriihipäätösten myötä lisäkustannuksia työkonepolttoaineiden ja liikenteen polttonesteiden verojen kautta. Kivihiilen ja maakaasun korkeammat verot eivät paranna metsähakkeen asemaa sähköntuotannossa, koska EU-sääntöjen mukaan sähkötuotannon polttoaineita ei voi verottaa eikä päästökauppa tällä hetkellä ohjaa tuotantoa metsähakkeelle. Bioenergia ry.

24 24 KotiMetsä 1/2014 Pihkaista ääntä Tänä keväänä äänestetään Euroopan parlamentin vaaleissa. Voiko suomalaista metsänomistajaa saada ääntään kuuluviin 500 miljoonan joukossa? Kannattaako vaivautua uurnille? Vientiteollisuuden markkinoiden turvaaminen ja turvallisuuspoliittiset seikat ratkaisivat aikoinaan suomalaisten halun lähteä mukaan Euroopan yhdentymiseen kansanäänestyksessä. On selvää, että metsänomistajina olemme hyötyneet unionin yhteisistä markkinoista ja niiden avautumisesta myös EU:n ulkopuolelle. EU:lla vaikutusta suomalaisiin metsiin Metsänomistajien (MHY ja MTK) ja myös Suomen kanta on ollut, että unionin ei pidä sekaantua jäsenmaiden metsäpolitiikkaan, vaan se tulee pysyä kansallisesti päätettävänä kysymyksenä. Kukaan ei kaipaa yhteisen maatalouspolitiikan kaltaista byrokratiaa. Vaikka EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, on unionin ilmasto- ja energiapolitiikan kautta EU:n päätöksentekoon noussut kuitenkin asioita, joilla on suora yhteys suomalaiseen metsänomistajaan. Komissio on valmistellut lainsäädäntöehdotuksia mm. metsäbiomassan kestävyyteen liittyen, jotka toteutuessaan voisivat sekoittaa suomalaiset puumarkkinat ja aiheuttaa valtavasti lisäbyrokratiaa. Mustaa vai valkoista energiaa Jatkossa tarvitsemme EU:lle yhteisen elinkeinolähtöisen metsästrategian, joka vahvistaa Euroopan talouskasvua, metsäsektorin kilpailukykyä ja puun käytön lisäämistä osana uutta biotaloutta. Valittava parlamentti on mukana päättämässä EU:n uudesta metsästrategiasta. Parlamentilla on valtaa vaikuttaa myös siihen, tulkitaanko biomassan kestävyyskriteereissä puu mustaksi vai valkeaksi energian lähteeksi eli lasketaanko Suomen metsät ilmastouhkaksi vai mahdollisuudeksi. Euroopan parlamentin energiavaliokunta on työstämässä unionin yhteisiä energialinjauksia ja ympäristövaliokunta käsittelee jatkuvasti suomalaiseen metsänomistajaan vaikuttavia asioita. Edessä on isoja päätöksiä EU:n kilpailukyvyn ja ilmastopolitiikan yhteensovittamisessa. Ei ole sama, millä kärjellä suomalainen meppi esiintyy siellä. Puu kärkeen suomalaisessa EUpolitiikassa Kilpailukyvystä ja ilmastopolitiikasta on voitava pitää kiinni samanaikaisesti. Puurakentaminen ja puupohjaiset biopolttoaineet ovat Suomen vahvuus eurooppalaisessa ilmastopolitiikassa. Niiden edistäminen koko unionin alueella tulisi nostaa Suomen EU-politiikan ytimeen. Kannattaisiko Suomeen suunnitellut tuulimyllyt rakentaa Tanskaan tai Britanniaan, missä tuulee ja jättää sinne kaavaillut Euroopan ulkopuolelta tulevaan puuhun pohjautuvat laitokset rakentamatta? Tulevan parlamentin tulee miettiä ilmastopolitiikkaa ja kilpailukykyä yhtäaikaisesti. Suomen metsissä riittää puuta viidenneksen nykyistä suurempaan käyttöön. Se saadaanko lisäkäyttöä aikaiseksi, riippuu paljolti myös EU:n päätöksistä. Ääni metsäiselle ehdokkaalle METSÄTAITOKILPAILUT Metsänomistajia on Suomessa lähes viidennes kaikista äänestäjistä. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa Suomen linjaan eri ryhmien kautta. Ehdokkailta pitää kysellä, mihin valiokuntaan he tähtäävät, ja minkälaista painoarvoa ja asiantuntemusta heiltä löytyy. Vaaleissa löytyy ehdokkaita, joilla on tuntemus meidän elinkeinoomme ja mahdollisuus nousta eurooppalaiseksi vaikuttajaksi. Metsänomistajat tulevat vaikuttamaan valittujen meppien kantoihin vaalien jälkeen. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin on metsänhoitoyhdistysten ja MTK:n yhteisen Metsänomistajat-ketjun tunnuslause. Metsänomistajalle EU:n pitää olla iso isoissa asioissa ja pieni pienissä asioissa. Käytetään pihkaista ääntämme toukokuussa. Metsänomistajille avoimet metsätaitokilpailut järjestetään la klo 9.00 Heinolan Paasossa. Kilpailukeskus Paason kyläkentällä 5-tien lähellä os. Aitjärventie 8, jonne opastus Paason liittymästä. Sarjat: miehet, naiset ja nuoret alle 18 vuotta. Hyvät palkinnot mm. moottorisaha kilpailun parhaasta tuloksesta. Osanottomaksu 20, nuorilta 10, johon sisältyy ruokailu ja kahvitarjoilu. Mhy Päijät-Häme maksaa jäsentensä osallistumisen. Kilpailut ovat samalla karsinta metsänomistajien SM-kilpailuihin. Tiedustelut ja ilmoittautumiset ennakkoon mennessä Aulis Mäntyselle p Tervetuloa! Järjestää urheiluseura Paason Pojat r.y. & Mhy Päijät-Häme Mikko Tiirola Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK r.y. Kommentoi PEFC -kriteerien luonnosta Metsänhoidon PEFC-kriteerien tarkistustyö on edennyt jälkimmäiseen kommentointivaiheeseen. Tammikuun aikana PEFCstandardityöryhmälle toimitettujen kommenttien pohjalta kriteeristön luonnoksen sisältöä on täsmennetty ja täydennetty. PEFC-standardityöryhmä kutsuu nyt kaikki metsänhoidon kestävyydestä ja metsänhoidon vaatimuksista kiinnostuneet organisaatiot ja henkilöt kommentoimaan kriteeristön toista luonnosversiota. Kommenteissa voidaan käsitellä niin kriteerien sisältöä ja soveltuvuutta metsätalouteen kuin myös ajatuksia tekstin ymmärrettävyydestä ja sanamuotojen selkeydestä. Kommentit voidaan toimittaa verkkosivun sähköisellä työkalulla ( -> Kriteerityö > Toinen kommentointivaihe) tai standardityöryhmän sihteerin sähkö- tai kirjepostiosoitteeseen ( -> Kriteerityö > Standardityöryhmän yhteystiedot). Kommentit tulee toimittaa standardityöryhmälle viimeistään Kemera-tuen tulevaisuutta sorvataan EU:ssa ja kotimaassa Kestävän metsätalouden tukijärjestelmää (Kemera) uudistetaan parhaillaan kansallisesti. Uudistukseen vaikuttavat olennaisesti EU:n maa- ja metsätalousalan valtiontukisuuntaviivat, joita komissio valmistelee parhaillaan. Jäsenmaat voivat ottaa käyttöön vain sellaisia tukijärjestelmiä, jotka komissio hyväksyy suuntaviivojen nojalla. Suomi on ainoa EU-jäsenmaa, joka tukee metsän hoito- ja parannustöitä yksityisissä metsissä ainoastaan kansallisella rahoituksella ilman EU:n osarahoitusta. Jatkossa komissio haluaa säädellä maa- ja metsätalousalan suuntaviivoissa entistä yksityiskohtaisemmin myös yksinomaan kansallisella rahoituksella rahoitettavien toimenpiteiden ehtoja ja tuen suuntaamista. Suomen huolena on, että komissiossa ei ymmärretä metsiemme kasvuolosuhteita riittävästi ja metsätaloustoimenpiteiden pitkäjänteistä merkitystä metsien kasvukunnolle. Komission tavoitteena on tuen kohdistaminen pääsääntöisesti ekologisia hyötyjä tuottaviin toimenpiteisiin. Suomi on korostanut kaikkia kolmea kestävyyden osa-aluetta eli ekologista, taloudellista ja sosiaalista ulottuvuutta. Kemeran uudistamisen osalta kysymys kuuluu, minkälaisen tukijärjestelmän komissio hyväksyy Suomelle. Komissio haluaa puuttua aikaisempaa yksityiskohtaisemmin paitsi rahoitettavien toimenpiteiden valintaan myös myönnettävän tuen tasoon. Toistaiseksi Suomen yksi päätavoite on varmistaa, että tukijärjestelmään voidaan sisällyttää jatkossakin esimerkiksi mahdollisuus tukea energiapuun korjuuta nuorista metsistä kuten tällä hetkellä. Suomi jatkaa neuvotteluja tukijärjestelmän sisällöstä ja vaikuttaa siihen, että suuntaviivoista tulee mahdollisimman tarkoituksenmukaiset. Lopullinen ehdotus uudesta tukijärjestelmästä on tarkoitus saada eduskuntaan syksyllä MMM:n uutiskirje Käpy 1/2014 Metsävisassa menestynyt nuori sai kesätyöpaikan Heinolan toimistolta Metsänhoitoyhdistykset ympäri maan tarjoavat kahden viikon pestejä valtakunnallisessa yläkoululaisten metsätietokilpailussa menestyneille nuorille tulevana kesänä. Työpaikat ovat uudenlaista yhteistyötä metsäalan ja koulujen välillä. Työtä on jaossa nyt ensimmäistä kertaa. Päijät-Hämeen alueella Metsävisassa menestyneistä nuorista arpa suosi heinolalaista Tuomasta, joka pääsee kesäkuussa kahdeksi viikoksi metsänhoitoyhdistyksen hommiin. - Kesätyöntekijät pääsevät perehtymään monipuolisesti metsäalan töihin. He kiertävät yhdistyksen metsäneuvojien ja metsureiden mukana työmailla ja näkevät käytännössä, miten metsiä hoidetaan. Myös metsätalouden moninaiset tietojärjestelmät tulevat tutuiksi, kertoo kehittämisasiantuntija Lasse Lahtinen MTK:sta. Metsänomistajat metsänhoitoyhdistykset, metsänomistajien liitot ja MTK ovat arponeet Metsävisassa pärjänneiden kesken 15 kesätyöpaikkaa eri puolilla Suomea. Nuoret saavat kokemusta työskentelystä metsänomistajien ja metsätalouden parissa. Palkallinen työ järjestetään Metsävisaan osallistui yli puolet Suomen yläkouluista. Visa testaa tietoja ajankohtaisista aiheista. Tämän vuotisia teemoja olivat metsästä saatavat uudet tuotteet, puiden ekosysteemipalvelut ja petolinnun pesimäympäristön hoitaminen talousmetsissä. Anne Rauhamäki, MTK

25 KotiMetsä 1/ Kirjanpainaja: kolme syytä huoleen Taas on pian se aika keväästä, jolloin vanhojen kuusikoiden pelätty riesa kirjanpainaja-kuoriainen alkaa heräillä karikkeesta. Parveilu alkaa, kun maan lämpötila on vähintään 10 astetta ja ilman lämpötila nousee yli 18 asteeseen. Myrskyn kaatamat puut, vasta kuolleet ja heikentyneet pystypuut ovat otollista alustaa kirjanpainajien iskeytymiseen. Nyt kannattaa käydä läpi omat metsät kuivuneiden kuusten varalta ja pitää muutenkin silmät auki alkukesästä, ettei kirjanpainajatuho pääse yllättämään. Kirjanpainajalle ei ole muuta torjuntakeinoa kun pitää kuusimetsä elinvoimaisena, välttää yli-ikäisten metsiköiden kasvattamista ja tuhon iskiessä tehdä riittävän laaja torjuntahakkuu. Mari Sarvaala Kuvat Mari Sarvaala Kun kauempaa näkee metsikön, jossa on ryhmässä useita varttuneita, ruskeaneulaisia tai neulaset varistaneita kuusia, kannattaa astella lähemmäksi. Ruskettuneen kuusiryhmän kohdalla katse kannattaa tarkentaa tyvikaarnaan. Jos kirjanpainajan iskeytymä on tuore, tyvikaarnasta löytyy nuppineulanpään kokoisia reikiä tai ainakin ruskeaa purua. Pystypuiden tyvien ympärille saattaa kertyä runsaastikin purua. Vielä kun irrottaa tyveltä kaarnaa, alta paljastuu tikapuuverkosto. Siinä on kirjanpainajan emokäytävä, jonka haarat ovat toukkakäytäviä. Tarkalla silmällä verkostossa saattaa näkyä pieniä mustia kuoriaisia tai valkeita toukkia, kirjanpainajia. MHY PÄIJÄT-HÄMEEN KESÄRETKI MYNNILÄN ARBORETUMIIN Metka-koulutushanke järjestää opintomatkan Ruotsiin TTS Työtehoseura järjestää opintomatkan Etelä-Ruotsiin metsänomistajille, metsäammattilaisille ja yrittäjille. Matkan aikana tutustutaan muun muassa World Bioenergia -messuihin Jönköpingissä, energiapuun korjuumenetelmiin ja käsittelyyn sekä puukerrostalorakentamiseen Växjössä. Matkan hinta on 450 Hintaan sisältyy lennot Finnairin koneilla lentoveroineen ja viranomaismaksuineen, linja-autokuljetukset, majoitus 2-h huoneissa (1-h huone 155 lisämaksulla), hotelliaamiaiset, matkanjohtaja/tulkin palvelut ja vierailukohteet sekä sisäänpääsymaksun World Bioenergia messuille. Lisätietoja ja ilmoittautumiset mennessä: FMT/Forssan matkatoimisto OY Leila Rauhaniemi , Matkan ohjelma ja tarkemmat tiedot: Järjestämme metsänomistajille kesäretken perjantaina Tutustumme päivän aikana Mynnilän Arboretumiin Sysmässä. Kokoonnumme klo Ravintola Uotissa os. Keskustie 1, Sysmä. Tulokahvin jälkeen lähdemme bussilla Mynnilään. Paluu Uotiin noin klo 14.00, lounas. Retkeilyn aikana tutustutaan mm. jalostettujen ja jalostamattomien puulajien menestymiskokeisiin. Kustannukset: tulokahvi ja lounas omakustannus 12,50. Lounaan jälkeen lähdemme paluumatkalle samaa reittiä kuin tulimmekin. Bussin aikataulu: Padasjoki ABC-asema klo 7.30 Vääksy linja-autopysäkki 7.55 Lahti linja-autoasema 8.20 Vierumäki Sale 8.45 Heinola turistipysäkki 9.00 Hartola Metsätalo 9.40 Sysmä Uoti Mukaan mahtuu ilmoittautumisjärjestyksessä 40 osallistujaa. Tiedustelut ja varaukset mennessä puh. (03) , tai Ilmoittautumisen yhteydessä tieto, mistä tulee mukaan retkelle. Retkenjohtaja Pertti Mäkinen, puh , Tervetuloa! Mynnilässä näemme, miten esimerkiksi visan karsinta suoritetaan oikeaoppisesti.

26 26 KotiMetsä 1/2014 Väihkylän koulun metsäisiä piirustuksia Sysmän kunnan Väihkylän koulun 1-2 luokkalaiset piirsivät aiheesta metsä. Tulokset ja perustelut: Perustelut: - vahvat värit - luova tunnelma - paljon eläimiä - voimakas loppukesän/ syksyn tuoksu - tässä metsässä tapahtuu juuri nyt paljon - erämaa ja luonnon lait 1. Minca Lehti 2. lk Perustelut: - pääsi heti metsän tunnelmaan - upeasti väritetty - puiden koko todellinen - supisuomalainen ja hyvin hoidettu sekametsä - on loppukesä - hyvät värit eri puulajien lehvästöissä 2. Iina Jokinen 1. lk Perustelut: - kauniit metsämäiset värit - tuulinen tunnelma - kiveä ja sammalta sopivasti - herkkä ja raikas maisema - metsän reunaa peruskallion laelta - nuori metsä 3. Aino Pyyhtiä 1. lk

27 KotiMetsä 1/ Metsätilojen sukupolvenvaihdoksia tapahtuu kipuillen Suomalaisten metsänomistajien keski-ikä on yli 60 vuotta. Tämä tarkoittaa, että moni omistaa metsää vielä yli 80-vuotiaana. Suomelle edelleen tärkeä raaka-aine metsä on siis eläkeläisten käsissä. Hämeessä kuolinpesiä on 11% metsänomistajista ja yli 30 ha:n metsätiloja näistä on 20%. Kolme vuotta käynnissä ollut Hämäläiset metsät sukupolvelta toiselle- hanke neuvoi, koulutti ja jakoi tietoa omistusjärjestelyistä päijät- ja kantahämäläisille metsänomistajille. Koulutus ja neuvonta kiinnostivat luopujia Hankkeen mukaisia koulutuksia koskien sukupolvenvaihdoksia, kuolinpesiä, yhtymiä, yhteismetsiä järjestettiin 77 kappaletta, joissa oli mukana runsaat 1660 henkilöä. Alle 40-vuotiaat (mahdolliset jatkajat) eivät innostuneet mukaan koulutuksiin: mukaan lähti ainoastaan 200, kun tavoiteltiin 700 nuorta. Tilakohtaista neuvontaa annettiin reilulle 550 metsänomistajalle. Omistusjärjestelyn toteuttaminen hidasta Kaikenlaisia omistusjärjestelyjä toteutettiin vajaa 200 kappaletta, joista Päijät-Hämeessä tehtiin 128 kpl ja Kanta-Hämeessä 59 kpl. Näistä kuolinpesien purkua ja sukupolvenvaihdoksia oli muutamia kymmeniä kumpaakin. Kiinteistönvälityksen kautta (myynti ulkopuoliselle) omistajanvaihdoksia tapahtui useammin. Hankkeen tuloksena voidaan todeta, että metsänomistajat tarvitsevat neuvontaa omistusjärjestelyissä, koska se on prosessina monimutkainen ja pitkäkestoinen. Neuvonnasta huolimatta omistusjärjestelyiden aloittaminen ja toteuttaminen on hidasta. Asiat ja rahamäärät ovat isoja. Jatkavan polven kannustaminen ja osallistuminen mukaan neuvontaan olisi tärkeää. Veroseuraamukset ovat monesti este tehdä omistusjärjestely. Kuolinpesät usein ongelmallisia Kaikkiin omistajaryhmiin ei pure samantyyppinen ryhmäneuvonta. Kuolinpesät tarvitsevat erilaista henkilökohtaista neuvontaa kuin puhtaat sukupolvenvaihdokset. Kuolinpesän pitäisi päästä omistusjärjestelyihin heti kuoleman jälkeen, viimeistään perunkirjoituksen jälkeen. Kuolinpesät purkautuvat usein tilan myyntinä ulkopuolisille. Järkevää olisi säätää kuolinpesänä omistaminen määräaikaiseksi. Yhteismetsien perustamista ja uusien osakkaiden saamista olemassa oleviin vaikeuttaa osaltaan metsänomistajien tietämättömyys yhteismetsistä omistusmuotona. Toisaalta yhteismetsät eivät ole nykylainsäädännöllä laajamittainen ratkaisu metsänomistukseen. Mari Sarvaala Projektipäällikkö Metsätilojen omistajanvaihdosten kipukohtia Ihmiset elävät nykyisin pitkään, joten usein metsää perivä uusi metsänomistaja on jo itsekin eläkeiässä -> metsänomistus pysyy aktiivisen elämänvaiheen ohittaneilla -> metsätuloilla ei ole omistajan taloudelle suurta merkitystä -> tilan metsätalouden aktiivisuus laskee Metsätiloille ei ole pakotteita eikä kannusteita sukupolvenvaihdoksiin (vrt. maatila) -> sukupolvi vaihtuu metsätilalla usein vasta kuoleman kautta -> usein syntyy kuolinpesä Sukupolvenvaihdoksia sukupolven yli tulisi tehdä enemmän, jotta metsäomistajien keski-ikä saataisiin Heini Katajisto reilusti nuorentumaan ja metsät aktiivi-ikäisille ihmisille Metsätilan sukupolvenvaihdos vaatii aina merkittäviä rahamääriä. Sukupolvenvaihdoksen rahoittaminen metsän hakkuilla heikentää tilan pitkäjänteistä ja kestävää toimintaa. Metsätilojen arvostamisessa ei ole käytettävissä huojennuksia verotuksessa (vrt. maatila) Uusi metsälaki, joka mahdollistaa minkä tahansa ikäisen metsän päätehakkuun, heikentää metsätilojen vakuusarvoja Vaiheittainen sukupolvenvaihdos pitäisi olla mahdollista järkevin kustannuksin Kuolinpesän pitäisi olla välivaihe, eikä pysyvä omistusmuoto Kuolinpesän yksimielisyysvaatimus voi halvaannuttaa kaiken toiminnan metsässä Yhteisomistuksessa toimiminen kaipasi parannuksia Yhteisomistuksen purkaminen tarvitsisi kannustimia Yhteismetsät eivät ole nykylainsäädännöllä laajamittainen ratkaisu metsänomistukseen Metsänomistajien maksuhalukkuus sukupolvenvaihdosneuvonnasta on heikko, koska sukupolvenvaihdokselle ei ole takarajaa ELINVOIMAA METSISTÄ -HANKE KOULUTTAA METSÄNOMISTUS VIHREÄN KULLAN VUOLENTAA VAI MARJANPOIMINTAA? ke klo 9-15 Heinolassa, metsänhoitoyhdistyksen toimisto, Kaivokatu 8, 2. krs. Mitä muita tulonlähteitä metsänomistus tarjoaa kuin puuntuotannon? Voisiko metsän virkistys- ja matkailukäytöllä tai luonnonhoidolla ansaita? Tule kuulemaan asiantuntijoiden näkökulmia aiheeseen. Päivässä on teoria- ja maasto-osuus. Uuden metsälain vapaudet ja vastuut metsänomistajalle, Ilkka Koivisto, Metsäkeskus Luonnonhoitotoimilla tuloa metsästä, Olli Lukanniemi, Metsäkeskus Metsän monikäytön tulonlähdemahdollisuudet, Mikko Kurttila, Metsäntutkimuslaitos Tilaisuus on maksuton ja sisältää kahvitarjoilun. Lounas omakustanteinen. Ilmoittautuminen ke 7.5 mennessä puh tai METSÄTUHOT TUTUKSI- RETKEILY ti klo 9-15 Asikkalassa, Hotelli Tallukka, Tallukantie 1, Vääksy Teoriaosuudessa tutustutaan tärkeimpiin metsien tuhon aiheuttajiin. Retkeilyllä nähdään maastossa erilaisia tuhokohteita, mm. kirjanpainaja parveiluaikanaan ja sen aiheuttamaa tuhoa. Asiantuntijana Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Seppo Neuvonen Uuden metsätuholain velvoitteet, esittelijä Ilkka Koivisto, Metsäkeskus Metsäteollisuuden puheenvuoro Tilaisuus on maksuton ja sisältää kahvitarjoilun. Lounas omakustanteinen. Ilmoittautuminen to 30.5 mennessä puh tai METSÄSTÄ JALOSTEEKSI - puunjalostuksen retkeily viikolla 26 Lahden ympäristössä, tarkemmat tiedot myöhemmin Tutustuminen StoraEnson aaltopahvipakkaustehtaaseen Lahden Hennalassa Metsän kasvatuksen tuloksellisuus harvennushakkuut: työmaakäynti Raaka-aineen merkitys tuotteen jalostuksessa Tilaisuus on maksuton ja sisältää kahvitarjoilun. Lounas omakustanteinen. Mukaan mahtuu 30 henkilöä. Ilmoittautuminen ke 18.6 mennessä puh tai paijathame@mhy.fi Lisätietoja koulutuksista: Mari Sarvaala, puh , mari.sarvaala@mhy.fi Elinvoimaa metsistä-hankkeessa mukana Mhy Päijät-Häme, Suomen metsäkeskus, Ladec, alueen puunostajat

28 Metsänom POHJOIS-KA 28 KotiMetsä 1/2014 Metsänomistajat POHJOIS-KARJALA

29 KotiMetsä 1/ Maaseutu opettaa Tässä muutama tapa, mitä ja miten maaseutu opettaa koululaisia Maaseutuyrittäminen tutuksi kouluille-hankkeen avulla. yrittäjyydestä torissa, kuljetuslavetissa. He nousevat aamulla aikaisin, hoitavat eläimet, tekevät peltotöitä, kaatavat ja kuormaavat puita, hoitavat kirjanpidon ja laskujen maksun, tekevät sopimusneuvotteluja. He pyörittävät yritystä nimeltä maatila / metsäkonefirma. Mari Sarvaala Mitä se maaseutuyrittäminen oikeastaan tarkoittaa? Sitä pitää havainnoida koululaisille, että jollekin yrittäjälle se on lypsykarjan pitoa, toiselle viljanviljelyä ja sisustusmyymälää. Jollekin maaseutuyrittäminen on pihvikarjan hoitoa, metsätaloutta ja hunajantuotantoa, toiselle luomuviljelyä ja viljan jalostusta mysliksi, jollekin hevosten hyvinvointitallia ratsastuskouluineen. Kaikille on yhteistä, että asutaan ja työskennellään maalla, useimmiten kodin yhteydessä. Yrittäjillä on satoja tuhansia tai miljoonia euroja kiinni pelloissa, metsissä, navetassa, traktoreissa maatalouskoneissa, harvesterissa, kuormatrak- ammateista ja koulutuksesta Tammikuulla yhdistettiin voimat Koulutuskeskus Salpauksen kanssa ja hankkeen toimesta järjestettiin mahdollisuus bussikuljetukseen Salpauksen opetusmaatilan Kissanpäiville (avoimet ovet) Asikkalaan. Päivä osoittautui sään puolesta olemaan koko talven kylmimpiä. Mukaan lähti 250 yläasteikäistä eri puolilta Päijät-Hämettä. Halukkaille tarjottiin koulutilan ohella mahdollisuus tutustua nykyaikaiseen puunkorjuuseen hakkuutyömaalla. Sitkein tyttöryhmä istui moton hytissä pitkään pakkasesta huolimatta. Jos vielä olisi maltettu olla hetki, niin todennäköisesti motokuski olisi Pia Kekkonen heltynyt ja antanut tyttöjen kaataa muutaman kuusen. Tuleville retkille otetaan mukaan videokuvaaja tekemään lyhyitä klippejä retkistä. Tarkoituksena on saada kaveritkin innostumaan maaseudusta ja muistamaan asia kun omaa ammatinvalintaa miettii. Kun se kaverikin siinä videolla tuotteiden alkuperästä ja elinkaaresta Huhti-toukokuun aikana lähdetään tilavierailuille 600 oppilaan voimin. Hankkeen toimintaan pääsivät mukaan 5-6-luokkalaiset yläkouluikäisten ja lukiolaisten lisäksi. Toiveita on tullut, jotta näkisi hevosia ja ylämaankarjaa, pääsisi kerran elämässä navettaan, opittaisiin villiyrteistä. Metsä on mukana ainakin niin, että käydään moikkaamassa metsureita ja metsäkoneen kuljettajia hommissaan. Retkillä yritetään kertoa tuotteen elinkaaren kautta, mistä ruoka tulee. Käydään pellon pientareella toukotöissä, myllyllä jauhattamassa, leipomon huumaavassa tuoksussa tuotteiden valmistusta seuraamassa ja lopulta kruunataan retki uunituoreen pullan maistiaisilla. Mari Sarvaala Projektipäällikkö Ruokaohje Jalluhyve 6:lle herkkusuulle Ainekset: 1/2 dl vahvaa kahvia 170 g tummaa suklaata 1 keltuainen 1 tl vanilliinisokeria 2 dl vispikermaa 1-4 rkl Kolmen tähden Jaloviinaa Valmistus: 1. Kaada aromilasiin noin 4 cl jaloviinaa ja aseta se kauemmas liedestä. Kaada kahvi paksupohjaiseen teräskattilaan ja paloittele suklaa joukkoon. Nosta kattila lempeäksi lämmitetylle levylle ja sulata suklaa joukkoon koko ajan sekoittaen pohjia myöten. 2. Jäähdytä seos melko haaleaksi. 3. Vatkaa keltuainen, vanilliinisokeri, kevyesti vaahdotettu kerma ja 1-4 rkl jaloviinaa jäähdytetyn seoksen joukkoon. 4. Kaada suklaavaahto tarjoiluastioihin ja vie kylmään hyytymään. 5. Koristella voi jäätelöllä, kermavaahdolla tai mintunlehdellä ja tarjoillaan kahvin ja jallun kera. Jalluhyveen voi myös valmistaa jo tarjoilua edeltävänä päivänä, jos on vahva luonne, eikä tule nauttineeksi sitä aiemmin. Maistuu esim. pääsiäisenä mämmin tai pashan tilalla ja aina kun haluaa elämäänsä hieman exclusivea. Jarmo Poutiainen Jarmo Poutiainen

30 30 KotiMetsä 1/2014 Huippusuunnistajat Salpakankaalla syksyllä Lauantaina syyskuun 20. päivänä Hollolan Urheilijat- 46:n järjestettäväksi myönnetyt sprinttisuunnistuksen SM-kilpailut keräävät Hollolan torille arviolta 1700 eri-ikäistä suunnistajaa. Nuorimmat kilpailevat alle 14-vuotiaissa ja vanhimmat 80-vuotiaissa. Aamupäivällä juostavan karsintakilpailun radat kiertelevät kuntakeskuksen lähitaajamassa. Iltapäivän finaaleissa karsintojen parhaat kilpailevat SM-mitaleista ja loput juoksevat omissa B-finaaleissaan. Finaalien radat kulkevat aivan keskustaajamassa tarjoten runsaasti haastavia reitinvalintatehtäviä. Mukana maailmanmestareita Pääsarjoissa tullaan näkemään useita MM-tasolla menestyneitä. Viime kesän ikimuistoisessa Vuokatin MM-sprintissä kultaa voittanut Mårten Boström ja Taajamasprintin järjestelyissä haastetta naisissa hienosti pronssille yltänyt Venla Niemi saavat vastaansa useita MM-mitaleille yltäneitä suunnistajia. Suomalaisseuroja edustavat ulkomaalaiset huiput, kuten esimerkiksi Thierry Guergiou, ovat oikeutettuja osallistumaan myös SM-kisoihin. Tapahtuma sai lisäksi WRE-statuksen (maailmanranking kilpailu) ja siksi kilpailussa tullaan näkemään myös muut ulkomaalaiset sprinttihuiput. Sprinttikilpailun järjestäminen taajamaolosuhteissa vaatii metsäsuunnistukseen nähden huomattavasti enemmän valmisteluja etenkin lupa-asioiden, kartanteon ja liikenteen suhteen. Hollolan Urheilijat-46 aloittikin kisavalmistelut jo vuonna Kilpailut tuovat Hollolan kuntakeskukseen noin 1700 kilpailijan lisäksi runsaasti katsojia ja huoltajia. Yleisöllä on vapaa pääsy kisa-alueelle. Reitit pyritään suunnittelemaan niin, että katujen ylityksiä tulee mahdollisimman vähän. Joissakin kohdissa pakollisia ylityksiä kuitenkin on ja näissä järjestäjät valvovat liikenteen sujumista. Yhteistyöllä valmista Mikään urheilutapahtuma ei onnistu ilman yhteistyökumppaneita ja sitoutuneita talkoolaisia. Tärkein yhteistyökumppani on ollut Hollolan kunta, joka antoi veloituksetta kilpailun käyttöön Heinsuon urheilukeskuksen, torialueen, koulujen parkkipaikat ja kiinteistöjen sisätiloja. Hämeenmaa omistaa kilpailukeskuksen vieressä olevia kiinteistöjä ja myös niitä saatiin veloituksetta kilpailun käyttöön. Merkittävien rahallisten tukijoiden joukossa ovat Herralan Saha, Start, Weststar, Kestokasvu, Päijät-Hämeen Osuuspankki, YIT, Oskarmetalli ja metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme, joka on aiemminkin tukenut usean vuoden ajan Hollolan Urheilijoiden kansallisia kilpailuja. SM-sprinttisuunnistuksen Minna Kauppi intoa puhkuen uuteen kauteen Valtakunnallisesti metsänhoitoyhdistykset yhdessä mhy Päijät-Hämeen kanssa ovat jo pitkään tukeneet alueemme suunnistustähteä Minna Kauppia, joka on arvokisamenestyksellään Suomen kaikkien aikojen paras suunnistaja. Kyselimme Minnan tämän hetken kuulumisia ja siitä oheinen haastattelu. Tähtireportteri Juhani Jaskari: Viime vuoden MM-kotikisat Vuokatissa eivät menneet kohdaltasi ihan toivotusti, miten toivuit pettymyksestä ja oliko vaikeaa löytää motivaatiota uran jatkolle? Suunnistaja Minna Kauppi: Aluksi oli tosi hankalaa sulattaa sitä, että kun teki kaiken hyvin ja paremmin, niin silti hommat eivät toimineet. Harjoittelin selvästi hiukan liikaa ja siinä kohtaa menin tietysti metsään ja se, että en ollut täysissä voimissani ja otin silti kaksi henkilökohtaista neljättä sijaa, harmitti vieläkin enemmän. Kisojen jälkeen oli tosiaankin pankki tyhjä, eikä tehnyt mieli ollenkaan urheilla, varsinkaan kilpaa, mutta lopettamista en tuossa kohtaa miettinyt. Itse asiassa väsynyt mieli ja keho todellakin tarvitsi vähän pidemmän levon kuin aiemmin. Kyllä oma pää sitten aina kertoo, kun se on valmis taas tekemään töitä, kun kyseessä on minun tyyppinen ihminen, joka tykkää tehdä töitä eikä laiskotella. Juhani: Oletko pysynyt terveenä talven yli ja millaisella sapluunalla olet harjoitellut? Minna: Ironista kyllä, kun edellinen talvi meni ihan yli odotusten harjoittelun suhteen, niin tämä talvi on kyllä ollut lipumista haasteesta toiseen. Akillekset alkoivat jo syksyllä vihoitella ja kun niistä päästiin kuntouttamalla, niin tuli toinen jännevamma. Sekin lähti pois varvasjumpalla, mutta taas iski kipu akilleksiin eli ei voi kehua juoksukilometrien määrällä tänä vuonna. Yhtenäistä ja hyvää harjoittelua on tullut lähinnä kuntopyörän päällä ja välillä hiihtäen. Voimatasot ovat varmasti paremmat kuin aikoihin, mutta kyllä nämä kompromissit vaikuttavat koko kauteen ja erityisesti alkukauteen. Tavoite onkin yksin ja ainoastaan päästä tekemään hyviä harjoituksia MM-kisoja varten kevään aikana. Juhani: Onko sinulla valmentajaa vai vedätkö omalla intuitiolla? Minna: Oma intuitio on minulle erittäin tärkeä, mutta onneksi rinnalla juoksee myös hyvä ystävä ja entinen maajoukkuesuunnistaja Maria Rantala. Marian tehtävä on lähinnä pitää minun päästä huolta ja samalla siitä, että muistan välillä painaa jarruakin. Maria on siis tullut mukaan virallisesti viime vuoden jälkeen ja on kyllä ollut isoksi avuksi, kun minulla on ollut sen verran paljon ongelmia. Muuten uskon, että tämän ikäinen, kokenut urheilija kyllä pystyy ja osaa, ja täytyykin osata jo itse tietää, minkälainen harjoittelu omalle keholle sopii. Joskus sitä kuitenkin sokaistuu omaankin tekemiseen ja tarvitsee pikkuisen opastusta. Juhani: Mitkä ovat kilpailulliset tavoitteet tälle vuodelle? Toivottaisiin tietysti, että olisit mukana ainakin Hollolan SMsprintissä Minna: MM-kisat Pohjois- Italiassa ovat ainoa tavoitteeni. Päämatkani ovat perinteisesti keskimatka ja pitkä matka, mutta mahdollisesti juoksen myös sprinttiä Venetsiassa, jos Anniina Taipale Särkänniemi-suunnistuksessa kesällä kilpailunjohtajana toimii Kari Tamminen, ratamestarina Juhani vottaa kaikki joukolla mukaan seuraamaan ja kannustamaan Jaskari ja kartan on tehnyt Reijo maailman huippusuunnistajia Pitkänen. kuntakeskukseen! Hollolan Urheilijat-46 toi- Juhani Jaskari ja kun koivet sallivat minun harjoitella täysipainoisesti keväältä. Toivottavasti ja ehdottomasti olen mukana myös SM- sprintissä. SM-kisat ovat kuitenkin aina arvokisat, joiden voittaminen kiinnostaa! Juhani: Mitä metsä merkitsee sinulle? Minna: Metsä on minulle työpaikka, lomaparatiisi sekä rauhan tyyssija, jossa viihdyn aina ja joka päivä. En osaisi kuvitellakaan viihtyväni pelkässä asfalttiviidakossa, vaan luonto ja sen ihmeet ovat minulle erittäin tärkeitä. Asuinpaikankin valitsen aina sen mukaan, mistä löytyy metsäiset liikuntapaikat ja omaa rauhaa niin, että välillä voi metsähöperöityä täysin yhdessä talitinttien kanssa. Juhani: Mitä sinun elämään kuuluu siviilipuolella? Minna: Siviilieloon kuuluu hyvää. Muutin takaisin Päijät- Hämeeseen viime vuonna ja Jukka Westerlund viihdyn mainiosti sekä Heinolassa ja myös kaupunkiasunnossamme Lahdessa. Viime talvi meni itse asiassa remontoidessa vanhaa asuntoa Lahteen, mikä oli sekä haastavan raastavaa että hienoa. Pikku hiljaa näillä kilometreillä tulee toki välillä suunnattua katseita myös tulevaisuuteen. Sen suurempia suunnitelmia minulla ei ole sen suhteen, mitä, missä ja milloin rupean tekemään, kun nastarit on aika laittaa naulaan. Kielten opettajan paperit löytyvät kyllä taskusta, mutta aika harvoin tulee sellainen olo, että liitutaulun edusta voisi kuitenkaan olla minulle se ihan paras paikka. Tällä hetkellä sportataan vielä täysillä, ja sitten kun suunta on muuhun elämään, niin suunnataan sinnekin täysillä intoa puhkuen. Mitään en halua tehdä puolitehoilla tai niin, että sydän ei ole hommassa mukana. Juhani: Lopuksi vapaa sana: kerro mitä ikinä haluat mikä tuntuisi jotenkin liittyvän aiheeseen! Minna: Alkuvuoden urheilut ovat tosiaan menneet täysin päinvastoin kuin suunnittelin, mutta toisaalta on tosi mielenkiintoista nähdä, kuinka tällaisen talven jälkeen kunto nousee. Useimpina vuosina huonomman talven jälkeen on nimittäin into ollut sen verran suurta kesällä, että tulostaso on jopa ollut parempi. Ja ehkä se on kokemuksen syvä rintaääni, joka jo rauhoittelee tälläkin saralla enemmän. Nuorempana olisin varmasti jo epätoivoisempi kuin nyt, mutta kun tietää suunnilleen omat edellytykset, niin sitä osaa ottaa hommat jo rennommin, ainakin useimmiten. Petri Riutto

31 KotiMetsä 1/ TAPAHTUMAKALENTERI Energiaharvennuskohteen valinta Rajamäki. Lisätietoja: Pertti Hourunranta, p Järjestäjänä Metka-koulutushanke, Raivaussahan käyttö ja huolto Hyria, Uudenmaankatu 249, Hyvinkää. Viimeinen ilmoittautumispäivä Lisätiedot Ilmoittautuminen sivuilta Metsänuudistaminen Hyria, Uudenmaankatu 249, Hyvinkää. Lisätiedot Viimeinen ilmoittautumispäivä Ilmoittautuminen sivuilta Metsänomistus vihreän kullaan vuolentaa vai marjanpoimintaa? - koulutus Heinolassa. Ilmoittautuminen 7.5 mennessä p tai paijathame@mhy.fi Taimikonhoito Hyria, Uudenmaankatu 249, Hyvinkää. Lisätiedot seija.suhonen@hyria.fi Viimeinen ilmoittautumispäivä Ilmoittautuminen sivuilta Metsän kasvun päivä Lahdessa Sibeliustalon ympäristössä. Lisätietoja: metsan-kasvun-paiva Metka-koulutushankkeen opintomatkan Ruotsiin Matkan ohjelma ja tarkemmat tiedot: Metsätuhot tutuksi-retkeily Asikkalassa Ilmoittautuminen 30.5 mennessä p tai paijathame@mhy.fi Valuma-alueiden ravinnehuuhtoumat hallintaan seminaari Hämeenlinnassa. Lisätiedot: Petra Korkiakoski p tai petra.korkiakoski@hamk.fi Metsänomistajien kesäretki Mynnilän Arboretumiin Sysmään. Ilmoittautuminen mennessä p tai paijathame@mhy.fi. Viikko 26 Metsästä jalosteeksi- puunjalostuksen retkeily Lahden ympäristössä Ilmoittautuminen ke 18.6 mennessä puh tai paijathame@mhy.fi Metsänomistajien metsätaitokilpailut Paasossa Lisätiedot ja ilmoittautumiset mennessä Aulis Mäntyselle p Tarkemmat tiedot mhy:n järjestämistä tapahtumista tämän lehden sivuilla Puukauppakilpailun voittajat Mhy Päijät-Häme ja alueen Osuuspankit järjestivät mhy Päijät-Hämeen jäsenille puukauppakilpailun vuonna Kilpailuun osallistuivat kaikki mhy:n jäsenet, jotka tekivät valtakirjakaupan vuoden 2013 aikana. Puukauppakilpailun voittajat arvottiin satojen osallistuneiden kesken Sysmän Osuuspankissa euron arvoinen OP-lahjakortti: Myllymäki Ilpo, Kalkkiranta (metsä: Hämeenkoski) Turvavarusteita (OP Pohjola): Kiinteistöyhtymä Metsä-Saarijärvi, Hämeenlinna (metsä: Sysmä) Metsäkirja: Alanko Jarno, Sysmä, Helin Riikka, Helsinki (metsä: Sysmä), Kukkula Antti, Sysmä, Vaara Sinikka, Sysmä Ylitalo Erkki, Kärkölä Onnittelemme lämpimästi voittajia! Reijo Ikonen HOLLOLAN TOIMISTO ON MUUTTANUT Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen Hollolan toimisto on muuttanut osoitteeseen Kansankatu 8, Hollola, S-Marketin 2. krs, sisäänkäynti torin kulmasta. Neuvojat tavoittaa toimistolta sopimuksen mukaan. TERVETULOA KÄYMÄÄN! Kuvassa vasemmalta Sysmän Osuuspankin toimitusjohtaja Sakari Kangas, Helena Saarinen ja Hillevi Mäkinen Kiinteistöyhtymä Metsä-Saarijärvestä, Ilpo Myllymäki sekä Pohjolan aluejohtaja Mikko Lempiäinen. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme ry Väihkyläntie SYSMÄ Puh

32 32 KotiMetsä 1/2014 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme on täyden palvelun metsätalo Meiltä saat kaikki tarvitsemasi metsäpalvelut samasta osoitteesta Puunmyyntisuunnitelma Puukaupan toimeksianto Puukaupan korjuun valvonta Puunkorjuupalvelu Energiapuun korjuu ja välitys Taimikonhoito Kasvatus- ja terveyslannoitus Metsätien rakennus ja perusparannus Metsätilojen sukupolvenvaihdokset ja kiinteistönvälitys Puunkaatoapu sähkölinjojen vierestä ja tonteilta Luonnonhoitopalvelut Metsäpäivät Metsätyönäytökset Metsänomistajien neuvonta ja edunvalvonta Maanmuokkaus Taimien ja siementen välitys, istutus ja siementen kylvö Taimikonperkaus Kunnostusojitus Metsäsuunnitelmien laadinta Asiantuntijapalvelut *Metsäarviot *Metsäveroilmoitukset Metsänomistajien koulutus Nuorten metsäosaamisen edistäminen