Climate Proof Living Environment CliPLivE (SE 497)

Transkriptio

1 2 South-East Finland Russia ENPI CBC Programme Climate Proof Living Environment CliPLivE (SE 497) Final Report Annex 6 Excursion Guides 2014

2 3 Contents Ilmastonmuutokseen sopeutuminen - Kotka, Hamina ja Porvoo (dates 11-12/08/2014)... 2 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen - esimerkkejä hyvistä käytännöistä jaratkaisuista (dates 17/06/2014) Climate change adaptation examples of good practices and solutions Excursion of the CliPLivE-project (dates 25/09/2014)... 87

3 4 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen - Kotka, Hamina ja Porvoo CliPLivE-projektin ekskursio

4 5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Jaana Jarva ja Kristiina Nuottimäki KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro / 91/2014 Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja Raportin nimi Ilmastonmuutokseen sopeutuminen - Kotka, Hamina ja Porvoo. CliPLivE-projektin ekskursio Tiivistelmä Geologian tutkimuskeskus (GTK) järjesti kahden päivän ekskursion CliPLivE-projektin suomalaisille projektipartnereille Kymenlaaksoon ja Länsi-Uudellemaalle. Ekskursion tarkoituksena oli tutustua alueiden tulvariskeihin sekä riskienhallintaan liittyviin käytäntöihin. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) ilmastonmuutos, sopeutuminen, tulva, hulevesi Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Kymenlaakso, Uusimaa, Hamina, Kotka, Porvoo Karttalehdet Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus 91/2014 Kokonaissivumäärä 43 Kieli suomi Hinta - Julkisuus julkinen Yksikkö ja vastuualue Etelä-Suomen yksikkö, Maankäyttö ja ympäristö Allekirjoitus/nimen selvennys Jaana Jarva Hanketunnus Allekirjoitus/nimen selvennys Kristiina Nuottimäki

5 6 Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 AIKATAULU JA KOHTEET 1 2 TULVARISKI KOTKASSA JA HAMINASSA 2 3 HAMINAKOTKA SATAMA 2 4 KOTKA Tiutisen rantatie 7 5 HAMINA Kotisaari-Tervaniemi, Pitäjänsaari ja Savilahden pohjukka Meltti Pappilansaaret Vilniemi 27 6 PORVOO Sannäsin pohjavesialue ja vedenottamo Porvoon vanha kaupunki 39 Oppaassa esitetyt kartat: Pohjakartat Maanmittauslaitos ja HALTIK Tulvavaarakartat Suomen ympäristökeskus ja Maa- ja metsätalousministeriö Maaperäkartat GTK Maankäyttö Uudenmaan liitto ja Kymenlaakson liitto Tekijät: Kristiina Nuottimäki ja Jaana Jarva (GTK)

6 7 1 AIKATAULU JA KOHTEET Ekskursio Kymenlaakson hulevesi- ja meritulvakohteille Maanantai :00 Lähtö GTK, Betonimiehenkuja 4 10:00 Toimistokeskus Merituuli, Merituulentie 424, Kotka Tekninen johtaja Teppo Jokimies, HaminaKotka Satama Oy 10:30- HaminaKotka Satama Oy Merenpinnan nousu, tulvatorjuntakeinot sekä myrskyjen ja tulvien vaikutukset sataman toimintaan Lounastauko 14:00 Kotkan ja Haminan kaupungit (satamavierailun jälkeen) Meritulvakohteita 17:00 Majoittuminen ja illallinen Kotkassa Tiistai :45 Lähtö Haminaan 8:30-11:30 Vierailu Haminan kaupungissa, Puistokatu 2, Hamina Merivesitulvakohteet ja tulviin varautuminen Haminan kaupungissa Toimitusjohtaja Jani Väkevä, Haminan Vesi Kohdevierailut (Pappilansaaret, Tervasaari, Vilniemi) Lounastauko 13:00 Porvoon vesi, Mestarintie 2, Porvoo Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vesihuollon näkökulmasta Toimitusjohtaja Risto Saarinen, Porvoon vesi

7 8 14:00 Sannaisen pohjavedenottamo (Sannäs) Meri- ja jokitulville altis tärkeä pohjavesialue 15:30 Porvoon kaupunki (mikäli jää aikaa) Meri- ja jokitulvakohteet vanhassa kaupungissa 17:00 Paluu Espooseen 2 TULVARISKI KOTKASSA JA HAMINASSA Kotkan ja Haminan kaupungit sijaitsevat yhdellä Suomen tulvaherkimmistä alueista. Myös Kymijoen alajuoksu on määritetty merkittäväksi tulvariskialueeksi. YLE-Uutiset "Kotkassa kaupunki suunnittelee esimerkiksi maavallia Tammikadun varrelle. Myös Mussalontietä saatetaan nostaa tulvavahinkojen välttämiseksi. Pelastuslaitos on varautunut tulvariskiin tekemällä suunnitelman Mussalon saaren evakuoimisesta pahan tulvan sattuessa." "Haminassa kaupunki suunnittelee Tervasaareen maavallia, joka olisi korkeudeltaan 3,15 metriä. Pitäjänsaaren, Pappilansaaren ja sataman alueella suunnitellaan teiden korottamista, jotta ne eivät peittyisi tulvivan veden alle." 3 HAMINAKOTKA SATAMA HaminaKotka satama on alueellisesti tärkeä logistinen keskus. HaminaKotka on Suomen suurin yleis-, vienti-, kontti- ja transitosatama. Sataman rakentamisessa on otettu huomioon meritulvavaara tulevaisuudessa mm. alueen viemäröinnin suunnittelussa. Alue on myös pinnoitettu vettä läpäisevällä kevytasfaltilla, ja asfaltin alla on vettä johtava sepelikerros. Tämä ratkaisu oli myös perinteistä asfalttia edullisempi.

8 Kuva 1. HaminaKotka sataman maankäyttö(mussalon satama) 9

9 Kuva 2. HaminaKotka sataman maaperäkartta 1: (Mussalon satama). 10

10 11 Kuva 3. HaminaKotka sataman meritulvavaarakartta 1/100a (Mussalon satama). Tulvat saattavat olla haitaksi tavaraliikenteelle alueella peittäen osan rautateistä alleen.

11 12 Kuva 4. HaminaKotka sataman meritulvariski 1/100a toistuvuudella (Mussalon satama).

12 13 4 KOTKA 4.1 Tiutisen rantatie Tiutisen rantatie (Hallantie) sijaitsee Tiutisen alueella Kotkansaaresta itään. Tiutisen rantatien pohjoisosa saattaa tulvan aikana olla kokonaan veden alla, mikä on ongelma pelastustoimen kannalta. Alueen asukkailla ei tieyhteyden katketessa ole vaihtoehtoista yhteyttä mantereelle. Tiutisessa sijaitsee Ruotsinsalmen merilinnoitukseen kuuluvia linnoitusrakennelmia, jotka ovat nykyisin raunioina. Hallan sahan rakentamisen myötä Tiutiseen muutti runsaasti työväestöä 1800-luvun lopulla ja sinne syntyi tiiviisti rakennettu puutaloalue. Jatkosodan aikana saaren rakennuskanta tuhoutui pahoin pommituksissa. (Lähde: Wikipedia) Tiutisissa asuu nykyisin noin 350 ihmistä, ennen talvisotaa asukasmäärä oli yli 2300 (Kotkacity, 2011).

13 Kuva 5. Maankäyttö Tiutisen alueella 14

14 Kuva 6. Maaperäkartta 1: Tiutisen aluella 15

15 Kuva 7. Meritulvavaara 1/100a nykyhetkellä Tiutisen alueella 16

16 Kuva 8. Meritulvariski 1/100a nykyhetkellä Tiutisen alueella 17

17 18 5 HAMINA 5.1 Kotisaari-Tervaniemi, Pitäjänsaari ja Savilahden pohjukka Kotisaaren ja Tervaniemen alueilla sijaitsee useita omakotitaloja meritulva-alueella. Tulvan sattuessa myös alueiden liikenneyhteydet saattavat katketa. Savilahden kaakkoisosassa sijaitsee asuin- ja liikerakennuksia, jotka altistuvat meritulville. Pitäjänsaari Haminan keskustan länsipuolella kärsii myös mahdollisista meritulvista. Alueen kulkuyhteydet katkeavat jo 1/100a tulvan tapauksessa. Pitäjänsaaren teitä on suunniteltu korotettavan. Pitäjänsaari on vanhimpia säilyneitä esikaupunkialueita nykyisen Suomen alueella. Vanhimmilta osiltaan rakennuskanta on 1700-luvulta, mutta pääosin myöhempää. Historialliseen miljööseen liittyy moniilmeisen rakennuskannan lisäksi runsas puusto. Pitäjänsaaren eteläosassa on sen itäpuolella sijaitsevaan Tervasaaren vanhaan satama-alueeseen liittyvä luotsivartiotupa. Korkealla tornilla varustetulle pienelle hirsirakennukselle, jonka ulkoasu viittaa 1800-luvun jälkipuoliskolle, ei tunneta vastineita. Pitäjänsaaren eteläkärjessä on lisäksi Krimin sodan aikaisia linnoituslaitteita.(lähde: Museovirasto 2009)

18 Kuva 9. Kotisaari-Tervaniemen, Pitäjänsaaren ja Savilahden alueiden maankäyttö 19

19 Kuva 10. Kotisaari-Tervaniemen, Pitäjänsaaren ja Savilahden alueiden maaperäkartta 1:

20 21 Kuva 11. Kotisaari-Tervaniemen, Pitäjänsaaren ja Savilahden alueiden meritulvavaara 1/100a toistuvuudella nykyhetkellä

21 Kuva 12. Kotisaari-Tervaniemen, Pitäjänsaaren ja Savlilahden alueiden meritulvariski 1/100a 22

22 23 Kuva 13. Tulvariskikartta Pitäjänsaaresta. Pitäjänsaaren teiden korotus tulvan 1/250a tasolle turvaisi alueen asukkaiden kulkuyhteydet. Korotettavien tieosuuksien alue on merkitty punaisella. Lähde: Jani Väkevä, Haminan vesi 5.2 Meltti Meltin alue sijaitsee Haminan keskustasta pohjoiseen. Meritulva pääse kiertämään Meltin alueelle Salmenvirran sekä Kirkkojärven kautta, ja leviämällä Kirkkojärven eteläpuoliselle soistuneelle alueelle. Meltissä sijaitsee urheilu- ja virkistysalueita, sekä kerrostaloaluetta.

23 Kuva 14. Meltin alueen maankäyttö 24

24 Kuva 15. Meltin alueen maaperäkartta 1:

25 Kuva 16. Meltin alueen meritulvavaara 1/100a 26

26 Kuva 17. Meltin alueen meritulvariski 1/100a 27

27 Pappilansaaret Pappilansaaret sijaitsevat Haminan keskustan eteläpuolella. Tulvatilanteessa suuri osa saarten pääteistä jää veden alle, mikä on ongelmallista pelastustoimen kannalta. Alueella on myös useita omakotitaloja, jotka voivat kärsiä tulvista, ja jäävät tulvan eristämiksi. Alueen teitä on suunniteltu korotettavan noin cm kulkuyhteyksien turvaamiseksi. Kuva 18. Pappilansaarten teistä noin 1320 m jää tulvatilanteessa veden pinnan alle, ja esimerkiksi yhteys etelään katkeaa kokonaan. Alueelle on ehdotettu tulvalle alttiiden teiden korottamista 1/250a tulvatasoa korkeammalle. Lähde: Jani Väkevä, Haminan vesi

28 Kuva 19. Pappilansaarten alueen maankäyttö. 29

29 Kuva 20. Pappilansaarten alueen maaperäkartta 1:

30 Kuva 21. Pappilansaarten alueen meritulvavaara 1/100a 31

31 32 Kuva 22. Pappilansaarten alueen meritulvariski 1/100a

32 Vilniemi Vilniemen alue Haminan keskustasta etelään saattaa kärsiä myös meritulvista. Vaikka alueen päätie ei sijaitsekaan rannan välittömässä läheisyydessä, yltää 1/100a meritulva jopa yli 1 m syvyisenä alueelle. Tällöin alueella kulkeminen hidastuu, vaikkei kokonaan esty, sillä päätien sijasta pitää käyttää pienempiä kyläteitä. Alueen teiden korotus takaisi teiden pysymisen kulkukelpoisina. Kuva 23. Vilniemen alueen maankäyttö.

33 Kuva 24. Vilniemen alueen maaperäkartta 1:

34 Kuva 25. Vilniemen alueen meritulvavaara 1/100a 35

35 Kuva 26. Vilniemen alueen meritulvariski 1/100a 36

36 37 Kuva 27. Vilniemen alueen matalia teitä voisi korottaa tulvan 1/250a tasolle, jolloin tiet pysyisivät varmemmin käyttökunnossa. Korotettavat tiealueet on merkitty punaisella. Lähde: Jani Väkevä, Haminan vesi

37 38 6 PORVOO 6.1 Sannäsin pohjavesialue ja vedenottamo Sannäsin pohjavesialue saa vetensä suureksi osaksi joesta imeytymällä. Suomen Ympäristökeskuksen OIVA-palvelussa (HERTTA ) Sannäsin pohjavesialuetta luonnehditaan seuraavasti: "Ympäristöstään vettä kokoava pohjavesialue, joka muodostuu ruhjelaaksoon kerrostuneesta pitkästä ja kapeasta, paikoin katkeilevasta pitkittäisharjusta ja ympäröivistä kallio- ja moreenialueista. Pohjavedenpinnan taso Ilolan ja Sannaisten välillä on tasainen ja vaihtelee yli viiden kilometrin matkalla vain muutamia kymmeniä senttimetrejä. Pohjaveden virtaus suuntautuu luoteesta ja kaakosta kohti Sannaisten vedenottamoa. Ilolanjoesta tapahtuva veden imeytyminen harjuun voi vedenottamon tuotosta riippuen olla huomattava." Myös 1/100a merivesitulva saattaa vaikuttaa vedenottamon veden laatuun, sillä meritulva yltää jokiuomaa pitkin lähelle vedenottamoa. Sannainen toimii Porvoon kaupungin keskustan sekä Ilola-Sikilä-Myllykylä alueiden päävedenottamona. Sannaisten vedenottamoon kuuluu lisäksi kaksi raakavedenottamoa, joista pumpataan vettä Bosgårdin imeytysalueelle tekopohjaveden muodostamiseksi. (Lähde: Porvoon vesi, 2011)

38 39 Kuva 28. Porvoon pohjavesialueet Uudenmaan ELY-keskus. Sannäsin pohjavesialue merkitty karttaan.

39 Kuva 29. Pohjavesialuekartta Sannäsin pohjavesialueelta. Kartta Uudenmaan ELY-keskus. 40

40 Kuva 30. Sannäsin alueen maankäyttö. 41

41 Kuva 31. Sannäsin alueen maaperäkartta 1:

42 Kuva 32. Sannäsin alueen meritulvavaara 1/100a 43

43 Kuva 33. Sannäsin alueen meritulvariski 1/100a 44

44 Porvoon vanha kaupunki Porvoon vanhan kaupungin alueella on kulttuurihistoriallisia rakennuksia keskiajalta (mm. ranta-aitat, joissa on nykyään ravintoloita, sekä yksityisiä asuin- ja varastotiloja ). 1/100a meritulva yltää jo rakennusten tasolle, ja tulevaisuudessa kulttuurihistoriallisesti arvokas kaupunginosa voi altistua meritulville. Lähialueella sijaitsevat tiet sekä vedenottamo kärsivät jo nyt tulvien vaikutuksista.

45 Kuva 34. Porvoon vanhan kaupungin alueen maankäyttö. 46

46 47 Kuva 35. Porvoon vanhan kaupungin alueen maaperäkartta 1:20 000

47 48 Kuva 36. Porvoon vanhan kaupungin alueen meritulvavaara 1/100a

48 Kuva 37. Porvoon vanhan kaupungin alueen meritulvariski 1/100 49

49 50 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen - esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja ratkaisuista CliPLivE-projektin ekskursio This project is co-funded by the European Union, the Russian Federation and the Republic of Finland

50 51 Sisällysluettelo 1 AIKATAULU JA KOHTEET 1 2 HULEVESIPOTENTIAALI 2 3 RISKIKARTAT 3 4 MARJANIEMI, HELSINKI 3 5 KAITALAHTI, LAAJASALO, HELSINKI 8 6 VIIKINOJANPUISTO, HELSINKI 12 7 HAKUNILAN KARTANO, VANTAA 16 8 KARTANONKOSKI, VANTAA 20 9 MASALAN URHEILUPUISTO, KIRKKONUMMI KONGSBERGIN PUISTO, ESPOONLAHTI, ESPOO LINTUVAARA, ESPOO 33

51 52 1 AIKATAULU JA KOHTEET Ekskursio pääkaupunkiseudun hulevesi- ja meritulvakohteille Lähtö klo. 8:00 GTK, Betonimiehenkuja 4 Marjaniemi, Helsinki Tulvavalli Kaitalahti, Laajasalo, Helsinki Tulvavalli Viikinojan puisto, Helsinki Hulevesialtaat, hulevesioja, viherkatot Hakunilan kartano, Vantaa Hulevesiallas, luonnonmukainen hulevesien viivyttäminen Kartanonkoski, Vantaa Hulevesiallas, rakennettu avojärjestelmä Marketanpuisto, Espoo Lounastauko, Matalajärvi Masalan urheilupuisto, Kirkkonummi Hulevesiojat ja pidätysaltaa Kongsbergin puisto, Espoonlahti, Espoo Hulevesiallas Lintuvaara, Espoo Hulevesiallas

52 53 Kuva 1. Reittikartta (lähtö ja paluu Otaniemeen) 2 HULEVESIPOTENTIAALI CliPLivE -projektissa tuotettu hulevesipotentiaalikartta perustuu maalajin, maan peittoasteen (soil sealing) ja rinnekaltevuuden yhdistelmään. Maalajitieto perustuu GTK:n maaperäkartoitusaineistoon, maan peittoaste EEA:n karttapalvelimelta saatavaan ilmaiseen satelliittikartoitusaineistoon ja rinnekaltevuus on laskettu Maanmittauslaitoksen tuottamasta korkeusdatasta. Kuva 2. Hulevesipotentiaalikartassa käytetyt värikoodit

53 54 3 RISKIKARTAT CliPLivE -projektissa sovellettiin Delphi-menetelmää maankäytön (haavoittuvuus) ja ilmastotekijän (vaaratekijä) yhdessä aiheuttaman riskiluokan arviointiin. Käytetyn riskimatriisin riskiluokat perustuvat asiantuntijaraadin arvioon. Käytetyt riskiluokat ovat seuraavat (Klein et al. 2012): Luokka 1 (Vihreä): Mahdollisesti matala riski nykyisessä maankäyttöluokassa, riskinhallintaa ei tarvita Luokka 2 (Keltainen): Mahdollisesti keskisuuri riski nykyisessä maankäyttöluokassa, riskinhallintaa suositellaan Luokka 3 (Oranssi): Mahdollisesti korkea riski nykyisessä maankäyttöluokassa, riskinhallintaa tarvitaan Luokka 4 (Puaninen): Mahdollisesti hyvin korkea riski nykyisessä maankäyttöluokassa, riskinhallinta välttämätöntä

54 55 4 MARJANIEMI, HELSINKI Helsingin Marjaniemi sijaitsee meritulville alttiilla alueella. Esimerkiksi tammikuussa 2005 tapahtunutta myrskytulvaa on kuvailtu Marjaniemi-tiedotteessa seuraavasti (Tiedote 1/2005): "Ensimmäinen hälytys tuli lauantaina klo 12.51, kertoo Marjaniemen VPK:n hälytysosastonpäällikkö Ebbe Jonsson. Pelastusmiehistöä saatiin 17 minuutissa kokoon 10 miestä. Siitä se uurastus alkoi. Uimarannan laituri oli hyvä vedennousun mittari. Iltapäivällä vesi oli 40 cm laiturin alapuolella, mutta seuraavana yönä noin kello kolmen aikaan se oli jo 25 cm laiturin yläpuolella. Pahin tulva kesti 2-3 tuntia. Vedennousu johtui varsinaisesti siitä, että myrskytuuli ajoi Vartiokylän lahdelle vesimassoja. Sieltä ne purkautuivat takaisin alavammille rannoille. Vedennousu ei ollut ensimmäinen eikä todennäköisesti myöskään viimeinen. Nähtäväksi jää, onko kaupungilla keinoja ja varoja torjua vahinkojen toistumista. Vahingot sinänsä jäävät kunkin talouden itsensä kärsittäviksi, ellei kotivakuutus ole riittävän laaja." Vuonna 2008 Helsingin rakennusvirasto aloitti noin puolen kilometrin tulvavallin rakentamisen suunnittelun Marjaniemeen. Tulvasuojeluhanke käsittää 560 metriä pitkän tulvapenkereen ja tulvapumppaamon. Penkereen harjan yläpinta on tasolla N60 +2,15 m. Tulvavaara alueella sijaitsi ennen penkereen rakentamista parikymmentä rakennusta (Yrjölä & Viinanen 2012). Marjaniemen alueen rannat ovat pääosin savea tai muita hienoainessedimenttejä. Rannalta maaston topografia nousee kohti ohuen moreenipeitteen kalliomäkiä. Matalat rannat ovat alttiina meritulville. Meritulvariskikartassa ei ole huomioitu rakennettua tulvavallia. Kuva 3. Marjaniemen tulvalle alttiit alueet (Lähde: Itäkeskuksen ja Marjaniemen aluesuunnitelma )

55 Kuva 4. Marjaniemen maaperäkartta 1:

56 Kuva 5. Marjaniemen meritulvakartta 57

57 Kuva 6. Marjaniemen meritulvariskikartta (tulvavallia ei ole huomioitu kartassa) 58

58 59 5 KAITALAHTI, LAAJASALO, HELSINKI Helsingin kaupungin rakennusvirasto on rakennuttanut vuonna 2009 tulvavalleja suojaamaan Laajasalon matalalle rakennettuja kortteleita myrskytulvilta. Laajasalon Kaitalahden pumppaamon kohdalla sijaitsevan tulvapenkereen harjan tasoa on korotettu tasolle N60 +3,05 m. Kaitalahden pumppaamon tulvavaara alueella sijaitsee noin 30 rakennusta (Yrjölä & Viinanen 2012). Alue on maaperältään pääosin ohuen maakerroksen peittämää kalliomaata. Kaitalahti on aiemmin ulottunut syvemmälle sisämaahan ja vanhaan lahdenpohjukkaan on kerrostunut orgaanisia hienoainessedimenttejä, kuten liejua. Vanha lahdenpohjukka on meritulville altista aluetta. Alueen meritulvariskikartassa ei ole huomioitu alueelle tehtyä tulvapengertä ja muita tulvasuojauksia. Kuva 7. Kaitalahden pumppaamo ja tulvapenger (Lähde: FCG 2007)

59 Kuva 8. Kaitalahden maaperäkartta 1:

60 Kuva 9. Kaitalahden meritulvakartta 61

61 Kuva 10. Kaitalahden meritulvariskikartta (tulvavallia ja pumppaamoa ei ole huomioitu kartassa) 62

62 63 6 VIIKINOJANPUISTO, HELSINKI Viikinojassa veden virtausta on hidastettu kiemurtelevalla muodolla, kasvillisuudella ja pienillä saarilla. Luonnonmukainen ja vaihteleva kasvillisuus puhdistaa vesiä matkalla Purolahteen. Ekologisesti rakennetulla alueella on viherkattoja sekä pinnoittamattomia pihapiirejä. Viikinojanpuisto on topografialtaan hyvin tasainen savikkoallas, jonne pintavedet valuvat ympäröiviltä kalliomäiltä. Nämä tekijät yhdessä altistavat alueen hulevesitulville, mikä näkyy myös hulevesitulvapotentiaali kartalla. Riskikartalla korkeimpaan luokkaan sijoittuvat alueen koulut ja oppilaitokset. Riskikartta ei huomioi alueelle tehtyjä hulevesiratkaisuja. Kuva 11. Viikinojanpuisto, toukokuu 2014.

63 64 Kuva 12. Viikinojanpuiston maaperäkartta 1:20 000

64 65 Kuva 13. Viikinojanpuiston hulevesitulvapotentiaali

65 66 Kuva 14. Viikinojanpuiston hulevesitulvariski (hulevesiojia ja viivytysaltaita ei ole huomioitu kartassa)

66 67 7 HAKUNILAN KARTANO, VANTAA Hakunilan kartanon (Håkansbölen kartano) päärakennus on vuodelta Se on rakennettu vanhan, vuosina valmistuneen päärakennuksen paikalle. Kartanon kantatila on peräisin 1600-luvulta. Håkansbölen kartanoalueen asemakaavamuutoksella (001932, ) ohjataan kartanoalueen tulevaa käyttöä ja täydennysrakentamista alueella. Kormuniitynojan puro virtaa Håkansbölen puiston läpi. Hakunilan kartanon ympäristön alueella putkitettua hulevesiverkkoa on vain kartanorakennuksen ympäristössä. Muuten alueen hulevedet kulkevat avo-ojissa ja laskevat Kormuniitynojaan. Alueen hulevesiä on tulevaisuudessakin tarkoitus johtaa luonnonmukaisesti avo-ojissa ja viherpainanteissa. Kormuniitynojan puron hulevesiä hidastetaan pohjakynnyksellä, padolla ja vesialtailla. Uoman ylin vedenpinta ei saa nousta kaava-alueen vesistössä alimman rakennuksen perustamiskorkeuden (16,9 m mpy N43) yläpuolelle eikä puron tulviminen saa aiheuttaa haittaa kaava-alueen ulkopuolelle. Asemakaavamääräyksissä todetaan mm. että syntyvien hulevesien määrä tulee minimoida säilyttämällä pihat luonnonmukaisina ja vettä läpäisevinä. Hulevedet on käsiteltävä tonteilla imeyttämällä ja viivyttämällä viherpainanteissa ennen niiden johtamista yleiseen hulevesijärjestelmään ja Kormunniitynojaan. (Håkansbölen kartanoalue Asemakaavan muutoksen selostus ). Hakunilan kartanon alue on hienoainessedimenttien (pääosin savi) peittämää vanhaa viljelysmaata, jota halkoo Kormuniitynojan puro. Alueella on lisäksi ohuen moreenin peittämiä kalliomäkiä, mistä pintavedet valuvat ojiin ja Kormuniitynojan puroon. Alueen länsipuolella on asuinalue, josta pintavedet valuvat myös Kormuniitynojan puroon. Hulevesiriskikartalla arvokas kulttuurikohde näkyy korkean riskiluokan alueena. Riskikartassa ei ole huomioitu alueelle tehtyjä hulevesien hallintaratkaisuja. Kuva 15. Hulevesilampi maisemaelementtinä Hakunilan kartanon ympäristössä.

67 Kuva 16. Hakunilan kartanon ympäristön maaperäkartta 1:

68 Kuva 17. Hakunilan kartanon ympäristön hulevesitulvapotentiaali 69

69 70 Kuva 18. Hakunilan kartanon ympäristön hulevesitulvariski (hulevesien viivytystä ei ole huomioitu kartassa)

70 71 8 KARTANONKOSKI, VANTAA Vantaan kaupungin hulevesien hallinnan ensimmäisenä prioriteettina on, että hulevedet käsitellään ja hyödynnetään syntypaikalla. Seuraavana vaihtoehtona on johtaa hulevedet pois syntypaikaltaan suodattavalla ja hidastavalla järjestelmällä. Kartanonkosken asuinalueella syntyvät hulevedet johdetaan alueelle rakennettuihin hulevesialtaisiin. Tiia Helvilän opinnäytetyössä "Hulevesien avojärjestelmien ylläpito todetaan seuraavaa": "Luonnonmukaisissa hulevesien käsittelymenetelmissä eli ns. avoimissa hulevesijärjestelmissä hulevedet ohjataan maan pintaa pitkin erilaisiin järjestelmiin kuten kosteikkoihin, painanteisiin tai kaivantoihin. Usein kyseisiin avojärjestelmiin liittyy kasvillisuutta, kiviainespintoja ja rakenteita, jotka vaativat säännöllistä ylläpitoa ja seurantaa. Useimmilla avojärjestelmillä on muun toimintansa ohella myös virkistyksellistä arvoa esimerkiksi kaupunkiympäristössä. Järjestelmien esteettisten arvojen ja ennen kaikkea toimivuuden vuoksi ylläpidon tulee olla säännöllistä ja suunniteltua." (Helvilä 2013) Kuva 19. Kartanonkosken hulevesiallas rakennusvaiheessa (Kuva: Markku Maunula, SYKE) Kuva 20. Kartanonkosken hulevesijärjestelmä (Kuvat: Laura Muukka, Vantaan kaupunkisuunnittelu)

71 72 Kuva 21. Kartanonkoski, marraskuu 2013 Kartanonkosken asuinalue sijaitsee topografialtaan tasaisella savikolla. Pidättävä maaperä altistaa alueen hulevesille, mikä näkyy myös hulevesitulvapotentiaalikartalla. Riskikartalla korkeimpaan luokkaan sijoittuvat alueen koulut ja oppilaitokset. Riskikartta ei huomioi alueelle tehtyjä hulevesiratkaisuja.

72 73 Kuva 22. Kartanonkosken maaperäkartta 1:20 000

73 Kuva 23. Kartanonkosken hulevesitulvapotentiaali 74

74 75 Kuva 24. Kartanonkosken hulevesitulvariski (hulevesiojia ja viivytysaltaita ei ole huomioitu kartassa)

75 76 9 MASALAN URHEILUPUISTO, KIRKKONUMMI Masalan urheilupuisto sijaitsee topografialtaan tasainen laaja painanne, johon pintavedet valuvat ympäristöstä. Maaperä on huonosti vettä johtavaa savea. Pidättävä maaperä altistaa alueen hulevesille, mikä näkyy myös hulevesitulvapotentiaali kartalla. Hulevesien hallinta laajalla virkistysalueella, jonka ympärillä on kouluja, päiväkoteja ja asutusta, on toteutettu rakentamalla alueen ympärille hulevesiojia ja pidätysaltaita. Riskikartalla korkeimpaan luokkaan sijoittuvat alueen koulut ja oppilaitokset. Riskikartta ei huomioi alueelle tehtyjä hulevesiratkaisuja. Kuva 25. Masalan urheilupuiston hulevesien viivytystä, toukokuu 2014.

76 Kuva 26. Masalan maaperäkartta 1:

77 Kuva 27. Masalan hulevesitulvapotentiaali 78

78 Kuva 28. Masalan hulevesitulvariski (hulevesiojia ja viivytysaltaita ei ole huomioitu kartassa) 79

79 80 10 KONGSBERGIN PUISTO, ESPOONLAHTI, ESPOO Espoonlahden alue on pääosin rakennettua ja maaperäkartalla näkyvät ainoastaan ohuen maapeitteen verhoamat kallioalueet sekä kartoituksen yhteydessä vielä rakentamattomina olleet saviset painanteet. Topografialtaan tasaisille alueille on Espoonlahden alueella pääosin kerrostuneena Itämeren eri vaiheen hienoainessedimenttejä. Kongsbergin puistoon on rakennettu hulevesien viivytysallas, joka kerää lähiympäristön hulevesiä. Riskikartalla korkeimpaan luokkaan sijoittuvat alueen koulut ja oppilaitokset. Riskikartta ei huomioi alueelle tehtyjä hulevesiratkaisuja. Kuva 29. Hulevesien viivytysallas Kongsbergin puistossa, toukokuu 2014.

80 Kuva 30. Alueen maaperäkartta 1:

81 Kuva 31. Alueen hulevesitulvapotentiaali 82

82 Kuva 32. Alueen hulevesitulvariski (hulevesiojia ja viivytysallasta ei ole huomioitu kartassa) 83

83 84 11 LINTUVAARA, ESPOO Lintuvaaran pientaloalueelle on rakennettu hulevesien pidätysallas, joka toimii maisemaelementtinä. Alueen kiinteistöillä on leveät rajaojat, joita pitkin kiinteistöillä syntyvät hulevedet ohjataan pidätysaltaaseen. Alue on hulevesialtaan lähiympäristössä maaperältään vettä huonosti johtavaa savea. Savikkoalue kokoaa pintavesiä myös hieman laajemmalta ympäröivältä pientaloalueelta, joka on topografialtaan korkeammalla. Alue erottuu hyvin hulevesitulvapotentiaalikartalla sekä riskikartalla. Riskikartta ei huomioi alueelle tehtyjä hulevesiratkaisuja. Kuva 33. Hulevesiallas Lintuvaarassa, toukokuu 2014

84 Kuva 34. Lintuvaaran maaperäkartta 1:

85 Kuva 35. Lintuvaaran hulevesitulvapotentiaali 86

86 Kuva 36. Lintuvaaran hulevesitulvariski (viivytysallasta ei ole huomioitu kartassa) 87

87 88 Maankäyttömuoto / Land Use Koodi tai merkintä kaavassa / Land use code Mk_Koodi / Land use code, I Erittäin hyvä II Hyvä III Keskinkert ainen IV Melko huono V Huono Ei arvoa 0 erinomain en 1 erittäin hyvä 2 hyvä 3 melko hyvä 4 keskiverto 5 melko huono 6 huono 7 erittäin huono Tulvasuoje ltu alue 0-0,5 0,5-1,0 1,0-2,0 2,0-3,0 yli 3,0 Central functions CfCf Critical urban areas (schools, hospitals, fire stations) CfCr Keskusta-alue / Central functions, offices and services Residential areas CfR Services CfS Taajamatoiminnot / Residential area Holiday cottage RaHc Special area SaG Energy supply SaE Nuclear power plant SaN Waste treatment SaW Erityisalue / Special area Teollisuus / Industry Liikenne / infrastructure Vesihuolto / Water supply Suojelualue / Nature Protection Kulttuuriympäristö / Cultural protection Maaperän rakennettavuus / Construction suitability Maaperän imeytyvyyskapasiteetti / Infiltration capability Tulvasyvyys (m) meri ja jokitulville / Flood depth (m) for river and sea floods Wastewater treatment SaWw Community management SaC Shooting range SaS Aggregate or peat SaA Syvyys tuntemato n Vesistö Military SaMi Industrial areas IG Seveso IS Dangerous chemicals ID Road transportation Irt Railway Ira Tunnels Tunneli Airport IA Harbour IH Terminal, warehouse, parking IT Groundwater area WsG Surface water WsS Natura 2000 N Nature conservation area Nc Natural values Nv UNESCO CUN Cultural heritage Ch Virkistys- ja urheilualue / Recreational area Recreational area RG Maa- ja metsätalous / Forestry and agriculture Forestry and agriculture FG Ecological values FE Recreational values FR Ecological corridor or other protection zone FEco Mahdollisesti matala riski nykyisessä maankäyttöluokassa, riskinhallintaa ei tarvita 2 Mahdollisesti keskisuuri riski nykyisessä maankäyttöluokassa, riskinhallintaa suositellaan 3 Mahdollisesti korkea riski nykyisessä maankäyttöluokassa, riskinhallintaa tarvitaan 4 Mahdollisesti hyvin korkea riski nykyisessä maankäyttöluokassa, riskinhallinta välttämätöntä Riskiluokitus perustuu artikkeliin Integrated geological risk mapping: a qualitative methodology applied in St. Petersburg, Russia (Klein et al. 2012).

88 89 Climate change adaptation examples of good practices and solutions Excursion of the CliPLivE-project This project is co-funded by the European Union, the Russian Federation and the Republic of Finland

89 90 Table of contents Documentation page 1 SCHEDULE AND SITES 1 2 INFILTRATION CAPACITY 2 3 RISK MAPS 3 4 MARJANIEMI RESIDENTIAL AREA, HELSINKI 3 5 VIIKINOJA PARK AND RESIDENTIAL AREA, HELSINKI 8 6 HAKUNILA MANOR, VANTAA 13 7 KARTANONKOSKI RESIDENTIAL AREA, VANTAA 18 8 MASALA SPORTS AND RECREATIONAL PARK, KIRKKONUMMI 23 9 KONGSBERG PARK, ESPOONLAHTI, ESPOO 28 LIST OF REFERENCES 32 Maps presented in this excursion guide: Base maps National Land Survey of Finland and HALTIK Flood hazard maps Finnish Environment Institute (SYKE) and the Ministry of Agriculture and Forestry Quaternary deposit maps GTK Land use Regional Council of Kymenlaakso and Uusimaa Regional Council Authors: Jaana Jarva and Kristiina Nuottimäki (GTK) Photos: Jaana Jarva, Paula Tarvainen and Kristiina Nuottimäki (GTK) (unless stated otherwise)

90 91 1 SCHEDULE AND SITES Excursion to storm and sea water flood sites in the Helsinki Metropolitan Area The 25 th, September, 2014 Departure at 9:00 GTK, Betonimiehenkuja 4, Espoo Departure at 9:05 from Radisson Blu, Espoo Marjaniemi residential area, Helsinki Sea flood prone area Flood embankment Viikinoja park and residential area, Helsinki Storm water retention pond, flood levees, flood ditch, green roofs Hakunila manor, Vantaa Storm water retention pond, natural retention of storm waters Kartanonkoski residential area, Vantaa Storm water pond, built open retention system Masala sports and recreational park, Kirkkonummi Storm water ditches, retention ponds Kongsberg park, Espoonlahti, Espoo Storm water pond Helsinki railway station 16:45 GTK, Espoo 17:00

91 92 Figure 1. Route map for the excursion (departure from GTK, Otaniemi, finished at Helsinki railway station) 2 INFILTRATION CAPACITY Infiltration capacity maps produced in the CliPLivE project are based on the combination of soil type, soil sealing percentage and slope steepness. Soil type maps are based on the mapping data produced by the Geological Survey of Finland, soil sealing is based on open access satellite mapping data from the European Environment Agency's internet service and slope steepness is calculated using the elevation data produced by the National Land Survey of Finland. 0 = no flood 1 = very low likelihood for flood 2 = low likelihood for flood 3 = medium low likelihood for flood 4 = medium likelihood for flood 5 = medium high likelihood for flood 6 = high likelihood for flood 7 = very high likelihood for flood 8 = bedrock area 9 = watercourse Figure 2. Colour coding used in the infiltration capacity maps. The maps can be used as background information for general level storm water flood management.

92 93 3 RISK MAPS In the frame of the CliPLivE project, Delphi method was applied in estimating the risk that is depending on land use (vulnerability) and climate factor (hazard). Risk values indicated in the risk matrix are based on expert panel's opinion. The risk classes are following (Klein et al. 2012): Class 1 (Green): Possibly low risk in current / indicated type of land use, risk management not needed Class 2 (Yellow): Possibly medium risk in current / indicated type of land use, risk management recommended Class 3 (Orange): Possibly high risk in current / indicated type of land use, risk management needed Class 4 (Red): Possibly very high risk in current / indicated type of land use, risk management compulsory 4 MARJANIEMI RESIDENTIAL AREA, HELSINKI Marjaniemi district in Helsinki is located on an area prone to sea floods. The flood in 2005, for example, is described in the Marjaniemi information letter 1/2005 published by Marjaniemi association as follows: "The first alarm came on Saturday the 8, January, 2005 at 12:51 o clock, says Ebbe Jonsson, the chief of Voluntary Rescue Services of Marjaniemi rescue department. Within 17 minutes, 10 persons from the staff were in place. We started to work. The pier at the beach was helpful in measuring the water level. In the afternoon, water level was 40 cm below the pier, but at the following night at approximately three o'clock the water level was 25 cm above the pier. The highest flood lasted 2-3 hours. Water level rise was caused by storm wind driving water masses to the Vartiokylänlahti bay. From there the water flooded low-lying coastal areas. This kind of water level rise was not the first, and likely not the last. We'll see, if the city has funding and means to prevent these damages from happening again. Damages themselves are at households' own risk, unless they have insurance that covers the damages." In 2008, the construction department of the city of Helsinki started designing building a flood embankment with a length of half a kilometre in Marjaniemi. The flood risk management project consisted of 560 m long flood embankment and pumping station in case of flooding. The upper level of the embankment is N60 +2,15 m. Before the embankment there were approximately twenty buildings located on a flood hazard area (Yrjölä & Viinanen 2012). The coasts in the Marjaniemi district consist mainly of clay or other fine grained sediments. From the coast the topography rises towards bedrock hills with thin moraine layer covering them. Low coastal areas are prone to sea floods. The flood management actions in this area are not taken into account in the sea flood risk maps.

93 94 Figure 3. Flood prone areas in Marjaniemi. Blue line = coastline, purple line = 1,2 m flood height, red line = 2,5 m flood height (Source: District plan for Itäkeskus and Marjaniemi ) Figure 4. Flood embankment and pumping station in Marjaniemi. (Photo: P. Schmidt-Thomé, GTK)

94 95 Figure 5. Quaternary deposit map for Marjaniemi, based on 1: mapping data. Colour codes: blue = clay, violet = fine sand, beige = moraine, red = bedrock area, raster = man-made soil and built-up area.

95 Figure 6. Sea flood hazard map 1/100a of Marjaniemi. Sea flood classes according to flood depth / m. White = not flood prone for 1/100a sea flooding. 96

96 Figure 7. Sea flood risk map for Marjaniemi in 1/100a flood (flood embankment has not been taken into account).risk classes 1-4 from lowest to highest. White areas not classified. 97

97 98 5 VIIKINOJA PARK AND RESIDENTIAL AREA, HELSINKI In the Viikinoja brook, the flow of water has been delayed by constructing bends and small islands and by increasing vegetation. Natural, varying vegetation cleans the water on its way to the Purolahti bay and also significantly enriches the biodiversity of the area. Natural storm water management enables to keep the hydrological balance of the area stabile which also prevents clayey area from land subsidence. The area called "Eko-Viikki" is the first residential area in Finland that was entirely built based on ecological aims. The area is dedicated to ecological building and lifestyle, and it is internationally known from its ecological housing constructions. This ecologically constructed area contains green roofs and non sealed surfaces. The area utilizes various energy-efficient solutions such as solar power. Storm waters are used for irrigation of kitchen gardens. Special attention has been paid for waste recycling. The Viikinoja park is an area with clayey soil and very plain topography, which collects storm waters of surrounding bedrock hills. These factors together make the area prone to storm water floods, which can also be seen in the infiltration capacity maps. Schools and other buildings reserved for education are classified to the highest flood risk class in this area. The risk map does not take storm water management measures built in this area into account. Figure 8. The storm water collection plan of the Viikinojapuisto. (Source: Eko-Viikki Brochure, City of Helsinki and Ministry of the Environment, 2004) Gray = storm waters are collected to rainwater sewer, Light green = Storm water infiltration before releasing to green areas or park, Green = Green area with storm water collection, retention and infiltration, Green line = open ditch or depression for collecting storm waters

98 99 Figure 9. The Viikinoja park, May Figure 10. Green roofs in the Viikonoja residential area (Photo: P. Schmidt-Thomé, GTK)

99 100 Figure 11. Quaternary deposit map for the Viikinoja park based on 1: mapping data. Colour codes: blue = clay, green = sand, yellow = silt, beige = moraine, red = bedrock area, raster = man-made soil.

100 Figure 12. Infiltration capacity for the Viikinoja park. See chapter 2 for infiltration capacity classes. 101

101 102 Figure 13. Storm water flood risk in the Viikinoja park (storm water management options have not been taken into account in the map). Risk classes 1-4 from lowest to highest.0 = not classified.

102 103 6 HAKUNILA MANOR, VANTAA The Hakunila manor's (Håkansböle manor in Swedish) main building originates from It was built on the place of the old main building that was constructed during the years As an estate the manor was established in the 1600's. The alteration of local detailed plan of Håkansböle manor area (001932, ) guides and controls the future use and possible construction activities of the manor area. The Kormuniitynoja brook runs through the Håkansböle park. Around the Hakunila manor area, there exists technical storm water management in the form of pipeline networks only in the vicinity of the manor. In other parts of the surroundings, storm water flows in open ditches and brooks, and runs to the Kormuniitynoja brook. The areas' storm waters will be managed using natural means such as open ditches and flood ponds in the future as well. The storm waters of the Kormuniitynoja brook are retained using the combination of steps in the bottom of the brook, a dam and ponds. The highest allowable water level in the brook should not be higher than the watershed's lowest building's basement structures (16,9 m a.s.l. N43), and flooding of the brook may not cause damages outside the planning area. The local detailed plan states, among others, that the amount of storm waters originating from this area should be minimized by keeping the yards in their natural state and unsealed. Storm waters must be treated on site by infiltrating them to soil and by retaining in depressions before letting to flow to the common storm water sewer and to the Kormuniitynoja brook. (Håkansböle manor area Explanation of the alteration of local detailed plan ) The Hakunila manor area is an old agricultural area with fine grained soil (mainly clay), through which the Kormuniitynoja brook flows. The area has also bedrock hills covered by a thin moraine layer, where water is running towards ditches and Kormuniitynoja brook. On the western side of the area, there is a residential area, from where water flows also towards the Kormuniitynoja brook. On the infiltration capacity map, this culturally and historically valuable site can be seen with elevated risk. The existing storm water management structures have not been taken into account in the risk map.

103 104 Figure 14. Storm water pond as an environmental element in the surroundings of the Hakunila manor. Figure 15. Open ditch that is also collecting storm waters from the surroundings of the Hakunila manor.

104 105 Figure 16. Quaternary deposit map of the surroundings of the Hakunila manor based on 1: mapping data. Colour codes: blue = clay, yellow = silt, violet = fine sand, beige = moraine, red = bedrock area, raster = man-made soil and built-up areas.

105 Figure 17. Infiltration capacity map for the surroundings of the Hakunila manor. See chapter 2 for infiltration capacity classes. 106

106 107 Figure 18. Storm water flood risk in the Hakunila manor surroundings (storm water retention has not been taken into account in the risk map). Risk classes 1-4 from lowest to highest.0 = not classified.

107 108 7 KARTANONKOSKI RESIDENTIAL AREA, VANTAA The first priority in the Vantaa city storm water management planning is to treat and use the storm waters on site. The next option is to direct release storm waters off site through filtering and water retaining systems. In the Kartanonkoski residential area, the forming storm waters are led to storm water retention ponds built in the area. Tiia Helvilä states in her graduation thesis "Maintenance of open storm water management systems": "In natural storm water treatment systems, i.e. open storm water management systems, storm waters are directed on the ground surface to different systems such as wetlands, depressions or pits. Often these kind of open structures have vegetation, rock surfaces and structures that require regular maintenance and monitoring. In addition, most open systems have recreational values as a part of an urban environment. To keep their aesthetic values and to stay functional these systems require regular planned maintenance." (Helvilä 2013) Figure 19. Kartanonkoski storm water pond in its construction phase (Photo: Markku Maunula, SYKE) Figure 20. Kartanonkoski storm water system (Photos: Laura Muukka, Vantaa city planning)

108 109 Figure 21. Kartanonkoski, November 2013 Figure 22. Kartanonkoski, June 2014 (Photo: Philipp Schmidt-Thomé, GTK) The Kartanonkoski residential area is located on a topographically plain, clay area. Water retaining soil makes the area prone to storm water flooding, which can be seen in the infiltration capacity map. The highest class of storm water flood risk is identified for schools and other buildings used for educational purposes in the area. Storm water management systems already existing in this area are not taken into account in the risk maps.

109 110 Figure 23. Kartanonkoski Quaternary deposits map based on 1: mapping data. Colour codes: blue = clay, violet = fine sand, beige = moraine, red = bedrock area, raster = man-made soil.

110 Figure 24. Kartanonkoski infiltration capacity map. See chapter 2 for infiltration capacity classes. 111

111 112 Figure 25. Storm water flood risk in Kartanonkoski (storm water ditches and retention ponds have not been taken into account in the map). Risk classes 1-4 from lowest to highest.0 = not classified.

112 113 8 MASALA SPORTS AND RECREATIONAL PARK, KIRKKONUMMI The Masala sports and recreational park is located on an area with topographically flat depression, which collects storm water from its surroundings. The main soil type in the area is clay, which has low hydraulic permeability. Retaining soil makes the area prone to storm water floods, which can be seen in the infiltration capacity map as well. Storm water management in this area that is surrounded by schools, day cares and residential areas is implemented by building storm water ditches and retention ponds around it. On the risk map, the schools and other buildings in educational use are identified having the highest risk of this area. The risk map does not take existing storm water management structures into account. Figure 26. Storm water collection to open ditch after heavy rain in Masala, May 2014.

113 114 Figure 27. Storm water retention in Masala sports and recreational park, May Figure 28. Storm water retention in Masala sports and recreational park, June 2014.

114 Figure 29. Quaternary deposit map of Masala based on 1: mapping data. Colour codes: blue = clay, beige = moraine, red = bedrock area. 115

115 Figure 30. Masala infiltration capacity map. See chapter 2 for infiltration capacity classes. 116

116 Figure 31. Masala storm water flood risk (storm water ditches and retention ponds have not been taken into account in the map). Risk classes 1-4 from lowest to highest.0 = not classified. 117

117 118 9 KONGSBERG PARK, ESPOONLAHTI, ESPOO The Espoonlahti area is mainly built up and only bedrock hills with thin soil layers and clayey depressions that weren't built during the mapping are identified on the Quaternary deposit map. Fine grained sediments that were deposited on the area during different historical stages of the Baltic Sea can be seen with plain topography. Due to low permeability of clay and plain topography, the area is prone to storm water floods. A retention pond that collects storm water from the surroundings is built in the Kongsberg park. Highest risk classes related to soil infiltration capacity can be seen where there are schools or other buildings with educational activities. The risk map does not take into account the storm water management structures in the area. Figure 32. Storm water retention pond in the Kongsberg park, May 2014.

118 Figure 33. Quaternary deposit map of the area based on 1: mapping data. Colour codes: blue = clay, beige = moraine, red = bedrock area, raster = man-made soil and built-up areas. 119

119 Figure 34. Infiltration capacity map of the area. See chapter 2 for infiltration capacity classes. 120

120 121 Figure 35. Storm water flood risk of the area (storm water ditches and retention pond have not been taken into account in the map). Risk classes 1-4 from lowest to highest.0 = not classified.

121 122 LIST OF REFERENCES District plan for Itäkeskus and Marjaniemi Publications by Public works department of the City of Helsinki 2008:10. Section of streets and parks. Eko-Viikki Brochure, City of Helsinki and Ministry of the Environment, Helvilä, T Graduation thesis "The Maintenance of Open Stormwater Systems. Hämeen ammattikorkeakoulu. 42 p. Håkansböle manor area Explanation of the alteration of local detailed plan Klein et al Integrated geological risk mapping: a qualitative methodology applied in St. Petersburg, Russia. Environmental Earth Sciences. 70: Marjaniemi information letter 1/2005 published by Marjaniemi association. Yrjölä, T. and Viinanen, J Climate change adaptation practices in the City of Helsinki. Publications by City of Helsinki Environment Centre 2/ p.